Raportti kyselytutkimuksesta: YRITYSPÄÄTTÄJIEN KÄSITYKSIÄ VAMMAISTEN HENKILÖIDEN TYÖLLISTÄMISESTÄ
|
|
- Sakari Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Raportti kyselytutkimuksesta: YRITYSPÄÄTTÄJIEN KÄSITYKSIÄ VAMMAISTEN HENKILÖIDEN TYÖLLISTÄMISESTÄ VATES säätiö Versio Marjatta Varanka Jukka Lindberg
2 Sisältö 1. Tiivistelmä tuloksista Kyselyn toteuttaminen Vastaajien taustatiedot Kyselyn vastaukset Työyhteisön suhtautuminen vammaisiin ja osatyökykyisiin Onko työyhteisöön otettu työhön vammaisia Yhteiskunnan tukien käyttö työhön otossa Työn tai työympäristön sopeutukset Yhteiskunnan tukien käyttö työn ja työympäristön sopeutuksissa Vastaajan suhtautuminen vammaisiin henkilöihin työntekijöinä Henkilöstöpolitiikka Onko vammaisten ja osatyökykyisten palkkaaminen osa yrityksen henkilöstöpolitiikkaa tai yhteiskuntavastuuta Aikooko yritys palkata lisää työntekijöitä Kiinnostus ottaa työhön vammaisia tai osatyökykyisiä henkilöitä Lisätiedon tarve Tukitoimien tunnettuus ja soveltuvuus Yhteiskunnan eri tukien tunnettuus ja kokemus niiden käytöstä Yhteiskunnan eri tukitoimien soveltuvuus Tukitoimien kannustavuus Miten tukimuotoja tulisi kehittää? Työkyvyn kompensointi Perusteluja kompensointiperiaatteen valinnalle Työehtosopimuksen soveltamistieto Lisätiedon tarve työehtosopimuksen soveltamisesta Avoin palaute kyselyyn liittyen Liite: Kyselylomake... 54
3 1. Tiivistelmä tuloksista Kyselyyn saatiin vastaus yhteensä 1528 yrityspäättäjältä. Heistä yritysten ylimpiä päättäjiä oli 56 % (847 henkilöä), sisältäen henkilöstöjohtajia tai päälliköitä 21 % (313 henkilöä). Vastaajista 40 % ilmoitti, että heidän yritys on työllistänyt vammaisia tai osatyökykyisiä ja vastaavasti taas 43 % ei ole työllistänyt. 40 % vastauksista ilmoitti, että vammaisten tai osatyökykyisten työhönottoon oli oli haettu rahallista tukea. Jotta alentuneen työkyvyn omaava kykenee työhön, 54 %:iin yrityksistä on tehty sopeuttamisia työhön tai työympäristöön. Tunnetuin ja käytetyin eri tukitoimista oli oppisopimuksen koulutuskorvaus (22 %) ja työkokeilu (20 %). Kolmanneksi tunnetuin ja käytetyin yrityksissä oli työharjoittelujakso (15 %). Heikoiten tunnettu tukitoimista oli siirtymätyö (92 % ei tuntenut). 63 % vastaajista koki, että nykyiset tukitoimet ovat riittävän kannustavia palkkaamaan työntekijöitä. 25 % vastaajista koki, että nykyiset tukimuodot eivät kannusta palkkaamaan. Vastaajat näkivät, että osatyökykyiset tarvitset markkinoijan työpaikoille. Vastaajien mielestä palkkatuettu työllistäminen on sopivin tapa työllistämisen tukemiseen, mutta eniten kokemusta kuitenkin oli oppisopimuksen koulutuskorvauksesta ja työkokeiluista. Vastaajista 56 % oli sitä mieltä, että paremmin palkkaamiseen sopisi tapa, jossa yritys räätälöi yksilöllisen työn mukaisen palkan ja työntekijä itse hakee täydentävää sosiaaliturvaa. Kannanottoa tähän kysymykseen perusteltiin avoimilla vastauksilla puolesta ja vastaan. Vastaajista 60 % ole epäselvää työehtosopimusten määräysten sitovuus tai soveltaminen tukitoimia tarvitsevien vammaisten henkilöiden työsuhteisiin. Parhaiten vastaajien mielestä vammaisia tai osatyökykyisiä henkilöitä kuvaa väittämät: vammaisten ja osatyökykyisten läsnäolo työyhteisössä edistää erilaisuuden ymmärtämistä ja hyväksymistä sekä väittämä avoimilla työmarkkinoilla löytyy työtä myös vammaisille, jos asiaan sitoudutaan. 30 % vastaajista on kokemusta vammaisten tai osatyökykyisten palkkaamisesta. Vastauksista 43 % ilmoitti, että uusia työntekijöitä aiotaan palkata vuoden sisällä ja 32 % ilmoitti, että aikoo palkata uusia työntekijöitä, mutta vasta myöhemmin. 20 % vastaajista katsoi, että yritys ei aio palkata uusia työntekijöitä lähivuosina. 36 % vastaajista selvittää mahdollisuuksia vammaisten osatyökykyisten palkkaamiseen ja 28 % ei näe mahdollisuutta palkata. 13 % vastaajista ilmoitti, että työllistää varmasti, jos löytyy oikea henkilö. 2
4 2. Kyselyn toteuttaminen VATES säätiö toteutti touko ja kesäkuussa 2011 yrityskyselyn, jossa selvitettiin yritysten käsityksiä vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisestä. Kyselyn tarkoituksena oli kuunnella suoraan yritystyönantajien näkemyksiä. Kyselyn tarkoituksena oli myös samalla antaa perustietopaketti vammaisen tai vajaakuntoisen työllistämisen tukitoimista. Tämän kaltaista ja näin laajasti yrityskentälle levinnyttä kyselyä vammaisten työllistämisestä ei liene aiemmin tehty. Siten kysely lienee sarallaan pioneerityö. Kyselyn kokonaisuus muodostui seuraavista aihealueista: tukitoimien tunnettuus ja soveltuvuus, alentuneen työkyvyn kompensointi, henkilöstöpolitiikka ja suhtautuminen vammaisiin tai osatyökykyisiin työntekijöihin, kiinnostus ottaa työhön vammaisia tai osatyökykyisiä henkilöitä, työehtosopimusten soveltamistieto ja lisätiedon tarve. Kyselyn alussa kartoitettiin yrityksen tietoa erilaisista yhteiskunnan tukimuodoista, mikä toimi samalla infopakettina. Kyselyssä käytetty lomake on raportin liitteenä. Kyselyn toteutti Innolink Research Oy. Informointitavoitteen vuoksi kysely lähetettiin käytettävissä olevalle mahdollisimman suurelle joukolle yritysosoitteita. Kysely lähetettiin sähköpostitse yritys ja henkilöstöpäättäjälle. Lähetettyyn internet kyselyyn vastasi 1428 henkilöä. Lisäksi tehtiin 100 puhelinhaastattelua. Puhelinhaastattelut suunnattiin erityisesti suuryrityksiin, jotta näytteestä saatiin tasapainoisempi. Kyselyn vastaukset osoittivat, että yrityksissä on potentiaalia vammaisten ja osatyökyisten palkkaamiseksi, mutta yrityksillä ei ole riittävästi tietoa. Lisätietoa tarvittiin etenkin taloudellisista tukimuodoista. Kyselyn avoimissa vastauksissa saatiin runsaasti lisätietoa yritysten arkikokemuksesta ja näkökulmista kyselyn teemoissa sekä kehittämisehdotuksia. Vastauksissa tuotiin usein esiin, että asia on tärkeä ja siitä on ollut vähän tietoa esillä. Yrityskysely oli osa laajempaa Sitran rahoittamaa ja VATESin toteuttamaa selvitysprojektia Selvitys vajaakuntoisten työllistymisen mahdollisuuksista, jossa on selvitetty vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistämisen kansantaloudellista merkitystä. Projektin asiantuntijaryhmässä ovat olleet edustettuina Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Näkövammaisten Keskusliitto, Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Sitra, sosiaali ja terveysministeriö, Suomen Yrittäjät, työ ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö. 3
5 3. Vastaajien taustatiedot Kyselyyn saatiin yhteensä 1528 vastausta. 0 % < % 21 % 11 % 23 % 15 % 19 % < Kuva 1. Yrityksen koko henkilömäärä. Alle 100 henkilön, henkilön ja yli 500 henkilön yrityksiä edusti kutakin noin kolmannes vastaajista. Vastaajien jakauma oli yrityskoon suhteen tasapainoinen. alle 50 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä Yrityksiä Vastaajia henkilöä yli 1000 henkilöä Kuva 2. Vertailu vastaajien ja heidän edustamiensa yritysten lukumäärän välillä henkilöstömäärän mukaisesti 4
6 < > 1000 Yhteensä Yrityksiä Vastaajia Vastaajia/yritys 1,08 1,12 1,15 1,13 1,30 1,41 1,19 Yrityksiä/vastaaja 0,92 0,89 0,87 0,89 0,77 0,71 0,84 Kuva 3. Vertailu vastaajien ja heidän edustamiensa yritysten lukumäärän välillä henkilöstömäärän mukaisesti Myös suurimmissa yrityskokoluokissa vastaajat jakaantuivat tasaisesti eri yrityksiin; esimerkiksi yli 1000 henkilön yrityksissä vastaajia oli keskimäärin 1,4 yhtä yritystä kohden. 4 % 8 % 6 % < % 34 % % % < Kuva 4. Henkilömäärä toimipaikoissa, joihin vastaajan oma työ kohdistuu. Koko yrityksen henkilömäärän lisäksi kysyttiin vastaajien oman työyhteisön henkilömäärää, jotta vastauksia voitaisiin tarvittaessa analysoida työn lähiyhteisön koon suhteen. Vastaajien oman lähityöyhteisön suhteen henkilöstön kokoluokka painottui pieniin yhteisöihin. Alle 100 henkilön työyhteisöjä oli 56 %, henkilön työyhteisöjä 25 % ja yli 500 henkilön työyhteisöjä 14 %. 5
7 Teollisuus 10 % 10 % 3 % 10 % 2 % 3 % 9 % 7 % 4 % Kuva 5. Yrityksen toimiala. 42 % Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus ja ravitsemistoiminta Kiinteistöalan toiminta Palvelut liike elämälle Terveys ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Muut toimialat Teollisuus 631 Rakentaminen 112 Kauppa 133 Kuljetus ja varastointi 56 Majoitus ja ravitsemistoiminta 41 Kiinteistöalan toiminta 28 Palvelut liike elämälle 161 Terveys ja sosiaalipalvelut 52 Muut palvelut 150 Muut toimialat 152 Vastaajien toimiala painottui selvästi teollisuuden vastauksiin, joita oli 42 % vastaajista. Teollisuudesta saatujen vastausten määrä oli lähes nelinkertainen seuraavaksi suurimpiin ryhmiin, joita olivat palvelut liike elämälle ja muut palvelut kumpikin noin 10 % vastaajista ja kauppa 9 %. 8 % 1 % 3 % 7 % 14 % Toimitusjohtaja / yrittäjä Henkilöstöjohtaja/ päällikkö Muu yrityksen ylin johto / toimialajohtaja Alue /paikallisjohtaja Toimitusjohtaja/ yrittäjä 213 Henkilöstöjohtaja/ päällikkö 313 Muu yrityksen ylin 21 % Päällikkö, jolla alaisia johto/toimialajohtaja 244 Alue /paikallisjohtaja % Päällikkö, jolla ei alaisia Asiantuntija / konsultti Päällikkö, jolla alaisia 370 Päällikkö, ei alaisia 128 Asiantuntija/konsultti % 16 % Assistentti Muu Assistentti 13 Muu 50. Kuva 6. Vastaajan tehtävä. Vastaajat edustavat yritysten ylintä päätöksentekotasoa. Yritysten ylimpiin päättäjiin (toimitusjohtaja/yrittäjä, henkilöstöjohtaja/päällikkö, muu yrityksen ylin johtaja/toimialajohtaja, alue /paikallisjohtaja) kuuluvia vastaajista oli 847 henkilöä, joka oli yli puolet eli 56 % kaikista vastauksista. Henkilöstöjohtajia tai päälliköitä vastaajista oli 313 henkilöä, joka oli noin viidennes (21 %) kaikista vastaajista. 6
8 4. Kyselyn vastaukset 4.1. Työyhteisön suhtautuminen vammaisiin ja osatyökykyisiin Onko työyhteisöön otettu työhön vammaisia 17 % 43 % 40 % Kyllä Kuva 7. Onko työyhteisöön otettu työhön vammaisia tai osatyökykyisiä henkilöitä. Ei Ei tiedä Kyllä Ei Ei tiedä Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus ja ravitsemistoiminta Kiinteistöalan toiminta Palvelut liikeelämälle Terveys ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Muut toimialat Vastaajista 40 % vastasi, että työyhteisöön oli otettu vammaisia tai osatyökykyisiä töihin ja 43 % vastasi, että ei ollut otettu. Vastaajista 17 % ei tiennyt. 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Teollisuus Rakentam inen Kauppa Kuljetus ja varastoint i Majoitusja ravitsemis toiminta Kiinteistö alan toiminta Palvelut liikeelämälle Terveysja sosiaalipal velut Muut palvelut Muut toimialat Sarja1 47 % 28 % 48 % 43 % 67 % 64 % 44 % 71 % 50 % 59 % Kuva 8. Vammaisia tai osatyökykyisiä henkilöitä työllistäneiden osuus niistä, jotka tunsivat työyhteisönsä tilanteen (vastasivat kyllä tai ei). Vastaukset toimialoittain. "Ei tiedä" vastaukset poissulkien toimialoista terveys ja sosiaalipalveluissa, majoitus ja ravitsemistoimessa sekä kiinteistöalan toiminnassa yli kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti työyhteisössä on työllistetyn vammaisia tai osatyökykyisiä. Rakenta 7
9 misessa vammaisten ja osatyökykyisten työllistäminen on muita alhaisempaa, vähän yli neljännes vastaajista vastasi kyllä työllistetyn. 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Sarja1 40 % 47 % 53 % 55 % 64 % 66 % Kuva 9. Vammaisia tai osatyökykyisiä henkilöitä työllistäneiden osuus niistä, jotka tunsivat työyhteisönsä tilanteen (vastasivat kyllä tai ei). Vastaukset yrityksen henkilömäärän mukaan. "Ei tiedä" vastaukset poissulkien yrityksen henkilömäärä korreloi positiivisesti työllistämisen kanssa: mitä suurempi yritys, sitä todennäköisemmin sinne on työllistetty vammaisia tai osatyökykyisiä. Ylin johto Henkilöstöjohto Päälliköt, joilla alaisia Kyllä Ei Ei tiedä Muut 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 10. Vammaisia tai osatyökykyisiä henkilöitä työllistäneiden osuus vastaajan tehtävän mukaan. Asiantuntijatehtävissä olevat (ne, joilla ei ole alaisia) tunnistavat muita vähemmän, että omaan työyhteisöön oli palkattu vammaisia tai osatyökykyisiä. Tämä voisi viestiä siitä, että he ajattelevat vastauksessaan muita rajatumpaa ja pienempää työyhteisöä tai vammaisuus / osatyökykyisyys ei ole työyhteisössä näkyvää / tunnistettavaa. 8
10 Yhteiskunnan tukien käyttö työhön otossa 34 % 17 % 9 % 40 % Rahallinen tuki Asiantuntijatuki Ei käytetty tukea Ei tiedä Rahallinen tuki 246 Asiantuntijatuki 54 Ei käytetty tukea 209 Ei tiedä 103 Kuva 11. Yhteiskunnan tukien käyttö työhön ottamisen yhteydessä Vastaajista noin puolet (49 %) ilmoitti, että työhönoton yhteydessä oli käytetty yhteiskunnan tukia. Kolmasosa vastauksista oli, että tukia ei ole käytetty. Rahallisen tuen suhde oli nelinkertainen asiantuntijatukeen. Johtopäätöksenä voitaisiin tehdä, että jatkotoimena olisi tärkeää asiantuntijatukien tunnetuksi tekeminen ja tiedotus työantajille. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ei tiedä Ei käytetty tukea Asiantuntijatuki Rahallinen tuki Kuva 12. Yhteiskunnan tukien käyttö työhön ottamisen yhteydessä, vastaukset yrityksen henkilömäärän mukaan. Isommissa yrityksissä vastaajat olivat vähemmän tietoisia siitä, onko tukia käytetty. 9
11 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ei käytetty tukea Asiantuntijatuki Rahallinen tuki Kuva 13. Yhteiskunnan tukien käyttö työhön ottamisen yhteydessä, vastaukset yrityksen henkilömäärän mukaan niiden osalta, jotka ovat tienneet onko tukia käytetty. Rahallista Asiantuntija Ei ole En tiedä teollisuus 36,1 % 10,4 % 35,7 % 17,8 % rakentaminen 12,5 % 2,1 % 70,8 % 14,6 % kauppa 55,4 % 14,3 % 21,4 % 8,9 % kuljetus ja varastointi 40,9 % 13,6 % 36,4 % 9,1 % majoitus ja ravitsemistoiminta 50,0 % 3,8 % 38,5 % 7,7 % kiinteistöalan toiminta 36,4 % 9,1 % 31,8 % 22,7 % palvelut liike elämälle 26,8 % 7,1 % 37,5 % 28,6 % terveys ja sosiaalipalvelut 50,0 % 8,8 % 29,4 % 11,8 % muut palvelut 43,3 % 1,7 % 38,3 % 16,7 % muut toimialat 20,7 % 8,7 % 56,5 % 14,1 % Kuva 14. Yhteiskunnan tukien käyttö työhön ottamisen yhteydessä, vastaukset toimialan mukaan. Rahallista tuen käyttöä vastaajat ilmoittivat suhteellisesti eniten kaupan alalla, jossa se oli 55 % vastauksista. Seuraavaksi eniten terveys ja sosiaalipalveluissa ja majoitusja ravitsemustoimessa, kummassakin noin 50 % on käyttänyt rahallista tukea. Muilla aloilla tämä on selvästi vähäisempää. Vähiten rahallisen tuen käyttöä vastattiin rakennustoiminnasta, noin 12 %. Asiantuntijatukea ilmoittivat eniten vastaajat kaupan (14 %) ja kuljetuksen ja varastoinnin (13 %) alalta. Rakentamisen ala näyttäytyy "ei tukia käyttävänä " toimialana. 70 % vastauksista ilmoitti, ettei tukia ole käytetty. 10
12 Työn tai työympäristön sopeutukset 16 % 30 % 54 % Kyllä Ei Ei tiedä Kuva 15. Onko työyhteisössä tehty työn tai työympäristön sopeutuksia työntekijän työssä pysymiseksi, kun työkyky on alentunut. Vastaajista yli puolet (54 %) ilmoitti, että työyhteisössä on tehty työn tai työympäristön sopeutuksia työntekijän työssä pysymiseksi, kun työkyky on alentunut. Vajaa kolmasosa (30 %) vastauksista oli, että sopeutuksia ei ole tehty. Vastaajista 16 % ei tiennyt. Kyllä Ei Ei tiedä Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus ja ravitsemistoiminta Kiinteistöalan toiminta Palvelut liike elämälle Terveys ja sosiaali palvelut Muut palvelut Muut toimialat Kuva 16. Työn tai työympäristön sopeuttaminen toimialoittain. 11
13 Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus ja Kiinteistöalan toiminta Palvelut liike elämälle Terveys ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Muut toimialat Kyllä Ei 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 17. Työn tai työympäristön sopeuttaminen toimialoittain niiden vastaajien osalta, jotka ovat tienneet, onko sopeutuksia tehty (vastasivat kyllä tai ei). "Ei tietoa" vastaukset poissulkien teollisuuden, kiinteistöalan ja terveys ja sosiaalipalvelujen alalla sopeuttamisia ilmoittivat vastaajat muita enemmän, yli 70 % vastasi sopeutuksia tehdyn. Muut toimialat luokka vastasi kaikista korkeimman sopeuttamisten asteen, lähes 80 %. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Ei Kyllä 0 % Kuva 18. Työn tai työympäristön sopeuttaminen, vastaukset yrityksen henkilömäärän mukaan niiden vastaajien osalta, jotka ovat tienneet, onko sopeutuksia tehty (vastasivat kyllä tai ei).. "Ei tietoa" vastaukset poissulkien nähdään, että yrityskoon kasvaminen noin 500 henkilön yritykseen korreloi positiivisesti sopeutuksien tekemiseen. Suuremmissa yrityksissä on tehty sopeutuksia suhteellisesti enemmän kuin pienemmissä yrityksissä. Suurimmissa yrityksissä kyllä vastaukset ovat nelinkertaisia ei vastauksiin. (Huom. Kysymys oli lähityöyhteisössä tehdystä sopeuttamisesta.) 12
14 Yhteiskunnan tukien käyttö työn ja työympäristön sopeutuksissa 13 % 62 % 14 % 11 % Rahallinen tuki Asiantuntijatuki Ei käytetty tukea Ei tiedä Kuva 19. Yhteiskunnan tukien käyttö työn ja työympäristön sopeutuksissa. Valtaosa (62 %) vastasi, että yhteiskunnan tukia ei ole käytetty työn ja työympäristön sopeutuksissa. Neljäsosa vastaajista ilmoitti tukia käytetyn. Rahallinen tuki (14 %) oli hieman yleisempää kuin asiantuntijatuki (11 %). Vastaajista 13 % ei tiennyt. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Ei tiedä Ei käytetty tukea Asiantuntijatuki Rahallinen tuki Kuva 20. Yhteiskunnan tukien käyttö työn ja työympäristön sopeutuksissa, vastaukset yrityksen henkilömäärän mukaan Yrityksen kokoluokan mukaan tarkastellen näyttää siltä, että tukien käyttö on yleisempää isompien yritysten vastauksissa. Suurimmissa yrityksissä on asiantuntijatuen käyttö suhteessa rahalliseen tukeen hieman laajempaa kuin pienemmissä yrityksissä (paitsi poikkeuksellisesti kokoluokassa henkilöä). 13
15 4.2. Vastaajan suhtautuminen vammaisiin henkilöihin työntekijöinä He vaativat erityiskohtelua työpaikalla Heidän työsuhteensa ovat lyhytaikaisia He ovat vähemmän tehokkaita kuin muut työntekijät Heidän perehdyttämisensä on huomattavasti muita kalliimpaa Heillä on muita työntekijöitä korkeampi työtapaturmariski Heillä on muita enemmän töistä poissaoloja Kuva 21. Arvioi, kuinka hyvin yllolevat väittämät kuvaavat vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä työntekijöinä? (asteikko: 1=täysin eri mieltä 5=täysin samaa mieltä) Avoimilla työmarkkinoilla löytyy työtä myös vammaisille, kun asiaan sitoudutaan Vammaisten ja osatyökykyisten läsnäolo työyhteisössä edistää erilaisuuden ymmärtämistä ja hyväksymistä, ja siten Nykytekniikalla ja tiedolla voidaan estää suurin osa vammaisuudesta aiheutuvista esteistä He ovat sitoutuneempia kuin muut työntekijät 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 Kuva 22. Arvioi, kuinka hyvin ylläolevat väittämät kuvaavat vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä työntekijöinä? (asteikko: 1=täysin eri mieltä 5=täysin samaa mieltä) Asenteellisiin kysymyksiin vammaisista tai osatyökykyisistä henkilöistä työntekijöinä vastaukset vahvistivat enemmän esitettyjä positiivisia väittämiä (kuva 22, keskiarvo lähes 4) kuin negatiivisia väittämiä (kuva 21, keskiarvo hieman vajaa 3). Parhaiten yritysten mielestä vammaisia tai osatyökykyisiä henkilöitä kuvaavat väittämät vammaisten ja osatyökykyisten läsnäolo työyhteisössä edistää erilaisuuden ymmärtämistä ja hyväksyntää, ja siten edistää työyhteisön moninaisuutta (4,2 kes 14
16 kiarvo). Toiseksi parhaiten kuvaa väittämä avoimilla työmarkkinoilla löytyy työtä myös vammaisille, kun asiaan sitoudutaan (4,0). Toimialojen mukaan tarkasteltuna terveys ja sosiaalipalvelut suhtautuvat eri väittämiin selvästi muita kriittisemmin. Henkilökuntaluokaltaan yli 1000 henkilön yritykset suhtautuvat pienempiä yrityksiä kriittisemmin. Pienimpien yritysten (alle 100 henkilöä) vastauksessa oltiin myönteisempiä perehdyttämiseen ja työtehoon kuin isommissa yrityksissä. Isoissa yrityksissä puolestaan tunnistettiin muita paremmin vammaisten tai osatyökykyisten työntekijöiden läsnäolo työyhteisön moninaisuutta edistävänä tekijänä Henkilöstöpolitiikka Onko vammaisten ja osatyökykyisten palkkaaminen osa yrityksen henkilöstöpolitiikkaa tai yhteiskuntavastuuta. 70 % 30 % Kyllä Ei Kuva 23. Vammaisten ja osatyökykyisten palkkaaminen on osa yrityksen henkilöstöpolitiikkaa tai yhteiskuntavastuuta. Valtaosa vastauksista (70 %) oli, että yrityksen henkilöstöpolitiikkaan tai yhteiskuntavastuuseen ei sisälly vammaisten tai osatyökykyisten palkkaaminen ja noin kolmasosa vastaajista (30 %) ilmoitti, että se on sisällytetty. (Huom. Tässä kysymyksessä ei ollut vastausvaihtoehtoa "ei tiedä".) Kyllä Ei 82 % 70 % 72 % 70 % 70 % 53 % 18 % 30 % 28 % 30 % 30 % 47 % Kuva 24. Vammaisten ja osatyökykyisten palkkaaminen on osa yrityksen henkilöstöpolitiikkaa tai yhteiskuntavastuuta, vastaukset henkilömäärän mukaan. 15
17 Vammaisten ja osatyökykyisten palkkaaminen osana henkilöstöpolitiikka tai yhteiskuntavastuuta näyttää olevan yleisempää vastauksissa suuremmista yrityksistä. Tässä on syytä huomata, että suuremmista yrityksistä on saattanut tulla useampia vastauksia samasta yrityksestä, kuten raportin vastaajien taustatiedoissa (kuva 3.) mainittiin. Kyllä Ei Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus ja ravitsemistoiminta Kiinteistöalan toiminta Palvelut liike elämälle Terveys ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Muut toimialat Kuva 25. Vammaisten ja osatyökykyisten palkkaaminen on osa yrityksen henkilöstöpolitiikkaa tai yhteiskuntavastuuta, vastaukset toimialan mukaan. Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus ja ravitsemistoiminta Kiinteistöalan toiminta Palvelut liike elämälle Terveys ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Muut toimialat Kyllä Ei 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 26. Vammaisten ja osatyökykyisten palkkaaminen on osa yrityksen henkilöstöpolitiikkaa tai yhteiskuntavastuuta, vastausten suhteelliset osuudet toimialan mukaan. Terveys ja sosiaalipalveluissa on selkeästi muita yleisempää, että vammaisten ja osatyökykyisten työllistäminen on sisällytetty yrityksen henkilöstöpolitiikkaan tai yhteiskuntavastuuseen. 16
18 4.3.2 Aikooko yritys palkata lisää työntekijöitä. 20 % 5 % Kyllä, aiomme palkata vuoden sisällä 43 % Kyllä, mutta vasta myöhemmin Ei lähivuosina 32 % Ei, aiomme vähentää työvoimaa Kuva 27. Aikooko yritys palkata lisää työntekijöitä. Kolme neljäsosaa vastauksista ilmoitti yrityksen aikovan palkata lisää työtekijöitä. Palkkausnäkymät olivat 43 %:lla vuoden sisällä ja 32 % :lla myöhemmin. 5 % vastasi, että aikovat vähentää työvoimaa. Kyllä, aiomme palkata vuoden sisällä Kyllä, mutta vasta myöhemmin Ei lähivuosina Ei, aiomme vähentää työvoimaa Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus ja ravitsemistoiminta Kiinteistöalan toiminta Palvelut liike elämälle Terveys ja sosiaali palvelut Muut palvelut Muut toimialat Kuva 28. Aikooko yritys palkata lisää työntekijöitä. Vastaukset toimialoittain. 17
19 Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus ja Kiinteistöalan toiminta Palvelut liike elämälle Terveys ja sosiaali Muut palvelut Muut toimialat Kyllä, aiomme palkata vuoden sisällä Kyllä, mutta vasta myöhemmin Ei lähivuosina Ei, aiomme vähentää työvoimaa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 % Kuva 29. Aikooko yritys palkata lisää työntekijöitä. Suhteelliset vastaukset toimialoittain. Vuoden sisällä työvoiman lisätarpeita vastattiin suhteellisesti eniten palveluista liike elämälle, majoitus ja ravitsemistoimesta sekä kiinteistöalan toiminnasta. Pitkällä aikavälillä työvoiman lisätarpeita on ilmoittivat suhteellisesti eniten vastaajat palveluista liike elämälle, rakentamisesta, kiinteistötoiminnasta ja terveys ja sosiaalialalta. Työvoiman vähentämisen vastauksia tuli suhteellisesti eniten kiinteistöalalta ja kuljetus ja varastointialalta. > 100 henkeä henkeä Kyllä, aiomme palkata vuoden sisällä Kyllä, mutta vasta myöhemmin Ei lähivuosina < 500 henkeä Ei, aiomme vähentää työvoimaa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 30. Aikooko yritys palkata lisää työntekijöitä. Suhteelliset vastaukset yrityksen henkilömäärän mukaisesti. Suurilla yrityksillä palkkaamista vuoden sisällä odotettavissa hieman enemmän kuin pienemmissä yrityksissä. Pitemmällä aikavälillä työllistämispotentiaali näyttää kaikissa kokoluokissa olevan samaa tasoa, yli 70 % aikoo lisätä työvoimaa. 18
20 Kiinnostus ottaa työhön vammaisia tai osatyökykyisiä henkilöitä 28 % 13 % Työllistämme varmasti, kun oikea henkilö löytyy Selvitämme mahdollisuuksia 36 % Tarvitsemme lisätietoja 23 % Emme näe mahdollisuuksia omassa työyhteisössämme Kuva 31. Kiinnostus vammaisen tai osatyökykyisen palkkaamiseen. Noin kolme neljäsosa vastaajista (72 %) osoitti eri asteista myönteisyyttä vammaisten tai osatyökykyisten työhön ottamiseen. Vastaajista 13 % ilmoitti, että työllistävät varmasti vammaisen tai osatyökykyisen, kun oikea henkilö löytyy. Vastaajista 36 % ilmoitti, että selvittävät mahdollisuuksia. Noin neljäsosa (23 %) ilmoitti tarvitsevansa lisätietoa. Vastaajista 28 % arvioi, että heidän omassa työyhteisössä ei ole mahdollisuuksia palkata vammaisia tai osatyökykyisiä. Työllistämme Selvitämme Tarvitsemme Emme näe mahdollisuuksia varmas ti, kun mahdollisuuksia lisätietoja oikea henkilö omassa löytyy työyhteisössämme Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus ja ravitsemistoiminta Kiinteistöalan toiminta Palvelut liike elämälle Terveys ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Muut toimialat Kuva 32. Kiinnostus vammaisen tai osatyökykyisen palkkaamiseen toimialoittain. 19
21 Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus ja Kiinteistöalan toiminta Palvelut liike elämälle Terveys ja Muut palvelut Muut toimialat 0 % 20 %40%60%80%100 % Työllistämme varmasti, kun oikea henkilö löytyy Selvitämme mahdollisuuksia Tarvitsemme lisätietoja Emme näe mahdollisuuksia omassa työyhteisössämme Kuva 33. Suhteellinen kiinnostus vammaisen tai osatyökykyisen palkkaamiseen toimialoittain. Toimialoista suhteellisesti kiinnostunein vammaisten tai osatyökykyisten työllistämiseen oli majoitus ja ravitsemusala sekä terveys ja sosiaaliala. Epäilevimmin asiaan suhtautuivat kuljetus ja varastointi, rakentaminen ja teollisuus. Työllistämme Selvitämme Tarvitsemme Emme näe mahdollisuuksia va rmas ti, kun mahdollisuuksia lisätietoja oikea henkilö omassa löytyy työyhteisössämme < 100 henkeä henkeä > 500 henkeä Kuva 34. Kiinnostus vammaisen tai osatyökykyisen palkkaamiseen yrityskoon mukaisesti. < 100 henkeä Työllistämme varmasti, kun oikea henkilö löytyy henkeä Selvitämme mahdollisuuksia Tarvitsemme lisätietoja > 500 henkeä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Emme näe mahdollisuuksia omassa työyhteisössämme Kuva 35. Suhteellinen kiinnostus vammaisen tai osatyökykyisen palkkaamiseen yrityskoon mukaisesti. 20
22 Suuret yritykset olivat kiinnostuneempia vammaisten tai osatyökykyisten työllistämisestä. Yli 500 henkilön yrityksistä tulleista vastauksista 16 % (76 vastausta) oli valmis palkkaamaan varmasti, kun oikea henkilö löytyy. Pienet yritykset olivat suuria epäilevämpiä työllistämismahdollisuuksiinsa. Työllistämme va rmas ti, kun oikea henkilö löytyy Selvitämme mahdollisuuksia Tarvitsemme lisätietoja Emme näe mahdollisuuksia omassa työyhteisössämme Johto Henkilöstöjohto Päälliköt, joilla alaisia Muut Kuva 36. Kiinnostus vammaisen tai osatyökykyisen palkkaamiseen vastaajan tehtävän mukaisesti. Johto Työllistämme varmasti, kun oikea henkilö löytyy Henkilöstöjohto Selvitämme mahdollisuuksia Päälliköt, joilla alaisia Tarvitsemme lisätietoja Muut 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 % Emme näe mahdollisuuksia omassa työyhteisössämme Kuva 37. Suhteellinen kiinnostus vammaisen tai osatyökykyisen palkkaamiseen vastaajan tehtävän mukaisesti. Vastaajan tehtävän suhteen ylin johto on kiinnostunein ja henkilöstöjohto negatiivisin vammaisten tai osatyökykyisten palkkaamiseen. 21
23 Lisätiedon tarve 37 % 63 % Ei Kyllä Kuva 38. Lisätiedon tarve vammaisen työntekijän työhön ottamisesta. Valtaosa vastaajista (63%) ilmoitti tarvitsevansa lisätietoja vammaisen työntekijäntyöhön ottamisesta. < 100 henkeä henkeä Ei Kyllä > 500 henkeä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 39. Lisätiedon tarve vammaisen työntekijän työhön ottamisesta vastaajan yrityksen henkilömäärän mukaisesti. Pienemmät yritykset olivat hieman kiinnostuneempia lisätiedosta kuin suuret yritykset. 22
24 Johto Henkilöstöjohto Ei Päälliköt, joilla alaisia Kyllä Muut 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 40. Lisätiedon tarve vammaisen työntekijän työhön ottamisesta vastaajan tehtävän mukaisesti. Vastaajan tehtävän suhteen ylin johto oli kiinnostunein lisätiedosta. Henkilöstöjohdon tiedon tarve oli vähäisin. Huom. Edellä tuli esiin kuvassa 37, että henkilöstöjohto oli muita vastaajia kriittisempi vammaisten tai osatyökykyisten työhön ottamiseen. Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus ja ravitsemistoiminta Kiinteistöalan toiminta Palvelut liike elämälle Terveys ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Muut toimialat Ei Kyllä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 41. Lisätiedon tarve vammaisen työntekijän työhön ottamisesta toimialoittain. Toimialoista terveys ja sosiaalipalvelut, kiinteistöala sekä majoitus ja ravitsemistoimi ja yrityksistä suuremmat olivat eniten kiinnostuneita lisätiedosta. 23
Tuloksia yrityskyselystä vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisestä
Tuloksia yrityskyselystä vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisestä Tähän raporttiin on koottu alustavasti tuloksia kyselystä, jossa selvitettiin yritysten käsityksiä vammaisten ja osatyökykyisten
LisätiedotKaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012
Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia
Lisätiedot11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan
LisätiedotTyönantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Anna-Liisa Lämsä KT, TYP-verkostopäällikkö Pohjois-Pohjanmaan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työnantajakysely
LisätiedotKESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1
KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä
LisätiedotVammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö
Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset VATES-säätiö Vammaisten potentiaali työhön Työikäisiä vammaisia 220 000 1) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % noin 40 000 Lisäksi haluaisi töihin
LisätiedotTyönantajakysely Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus
Työnantajakysely 2013 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus Aineisto Sähköinen kysely pirkanmaalaisille työnantajille Vastaajina 29 työnantajaa Suurin osa vastaajista esimies-asemassa
LisätiedotTyötä tekijälle vaikutukset näkyviksi
Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on
LisätiedotRekrytointikynnyksen madaltaminen. - Miten riskit vähenevät?
Rekrytointikynnyksen madaltaminen. - Miten riskit vähenevät? Patrik Tötterman FT, PsL Erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö OTE-hanke, virkamiesryhmä Kelan kuntoutusasiain neuvottelukunta Ei
LisätiedotKESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ
tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista
LisätiedotAnna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja
Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotTyöhönvalmentaja etsii työlleen tekijän
Yhdenvertaisuusseminaari 30.11.2017 Helsinki Työhönvalmentaja etsii työlleen tekijän Yhdenvertaisuus työelämässä 30.11.2017 Anne Korhonen Mitä mielikuvia tai ajatuksia tulee mieleen sanasta työhönvalmentaja?
LisätiedotKiinni työelämässä -seminaari 11.11.09
MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla
LisätiedotKysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005
Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata
LisätiedotPk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely
Pk yritysten toimintaympäristö Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Työllistäminen helpommaksi ja yrittäjyyspolitiikka johdonmukaiseksi Osaamista pidetään suurimpana vahvuutena
LisätiedotYRITTÄJIEN LOMAT 2007 1
YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.
LisätiedotPALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI
PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI 11.5.2017 1 Palkkatuen myöntämisen yleiset edellytykset 1) työ- ja elinkeinotoimisto arvioi työttömän työnhakijan työttömyyden johtuvan ammatillisen
LisätiedotVälityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö
Välityömarkkinat osana työelämää Pori 11.6.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Edistää vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä sekä kehittää työelämän monimuotoisuutta.
LisätiedotOsatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille
Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotKoulutuksella Palkkatyöhön-projekti
Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you
LisätiedotKesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä
Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat
LisätiedotKysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön
Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien
LisätiedotSosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa
LisätiedotTyönantaja osatyökykyistä nuorta rekrytoimassa
Työnantaja osatyökykyistä nuorta rekrytoimassa Patrik Tötterman FT, erityisasiantuntija Työ- ja elinkeinoministeriö Ja Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke 13.9.2017 Lukuja osatyökykyisyydestä Osatyökykyisyys
LisätiedotTyöelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus
Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014
LisätiedotSelvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin
Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin Mikko Martikainen Helmikuu 2003 Toimenpiteet työttömien työnhakijoiden työllistämiseksi Vuoden 2003 työvoimatiedustelun yhteydessä Palvelutyönantajat
LisätiedotVammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö
Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet Harri Hietala VATES-säätiö Työkyvyttömyyseläkeläiset Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260 000 1) Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200
LisätiedotTätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle
Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden
LisätiedotPalkkatukityön merkitys ja tavoitteet
Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,
LisätiedotYksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä
Yksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä Kristiina Härkäpää Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Ala-Kauhaluoma M & Härkäpää K (2006), Työpoliittinen
LisätiedotYhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus
Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS
LisätiedotSISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9
KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen
LisätiedotTukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle
Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena
LisätiedotKESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013
KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT
LisätiedotKuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.
Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä
LisätiedotVäyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle
Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita
LisätiedotTYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI ( )
TYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI (2011-2013) Sanna Annala (2011 ja 2012) ja Emma Salmi (2013) Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus Kyselyyn osallistuneiden Pirkanmaan
LisätiedotYleistä kuntouttamiseen liittyen
Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä
LisätiedotEtsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta.
Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta www.eksote.fi Onko yrityksessäsi työtehtäviä, jotka ovat vailla tekijää ja niiden tekemiseen menee vain muutama tunti päivässä? Olisivatko lisäkädet tarpeen
LisätiedotTyövoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,
LisätiedotHyvä työntekijä, valmiina palvelukseen!
Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Sisällys 1. Johdanto... 4 2. TE-toimiston työkokeilu... 6 3. Kelan työkokeilu... 8 4. Palkkatuki... 10 5. Oppisopimuskoulutus... 12 6. Työolosuhteiden järjestelytuki...
LisätiedotOsatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen
Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden
LisätiedotOsatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan?
Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden
LisätiedotTUETTU TYÖLLISTYMINEN
TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi
LisätiedotTyökyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta
Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu
LisätiedotTyöpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta
Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan
LisätiedotTe-toimisto. työllistymisen tukimuodot
Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista
LisätiedotNAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.
NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin
LisätiedotLINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä
LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä Veli-Matti Lamppu 11..200 1 Ammatti-ihmisistä pulaa Yritysten kehittämisen pahin este, % yrityksistä II/0 21 14 14 4 2 I/0 1 1 11 2 II/0
LisätiedotVerkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen
Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä
LisätiedotTyön tuki -malli 2011
Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010
LisätiedotSosiaalinen yritys. Case: PosiVire
Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai
LisätiedotPk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY
Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen
Lisätiedothanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki
hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi
LisätiedotMarkku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja
Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotVates-säätiön ja Välityömarkkinat osana työelämää projektin esittely Vantaa
Vates-säätiön ja Välityömarkkinat osana työelämää projektin esittely Vantaa 3.11.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja kouluttaja Pohjanmaa Häme Keski-Suomi Uusimaa
LisätiedotTyöpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja
Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee
LisätiedotKysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista
1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...
LisätiedotEK:n 3+6 oppisopimusmalli
EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin
LisätiedotEK:n 3+6 oppisopimusmalli
EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin
LisätiedotVälityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015
Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin
LisätiedotTyöhönvalmennuksen prosessikortit
Työhönvalmennuksen prosessikortit Oma halu työelämään Asiakkaaksi ohjautuminen Kyky nähdä asiakkaan osaaminen ja vahvuudet Työhönvalmennus työpaikalla Neuvonta, ohjaus, mentorointi, opetus Työllistyminen
LisätiedotYritykset ostopäätösten äärellä
SUOMALAISEN TYÖN LIITTO Yritykset ostopäätösten äärellä Tiivistelmä selvityksen tuloksista 22.11.2018 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti Suomalaisen Työn liiton toimeksiannosta tutkimuksen
LisätiedotPalkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto
Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla 22.5.2017 Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 1 20.9.2017 Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi
LisätiedotKesätyöpaikkakysely 2015
Kesätyöpaikkakysely 2015 Yrityksenne toimiala? (N=167) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Palvelut Kauppa Teollisuus Rakentaminen Julkinen sektori Kuljetus ja varastoine Muut Yrityksenne kokoluokka? (N=166)
LisätiedotGreen Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko
Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti
LisätiedotTyökykyyn panostaminen kannattaa?
Työkykyyn panostaminen kannattaa? Työvoimaa kuntoutujista kaikki voittaa Harri Hietala VATES-säätiö Tarvetta työvoimalle? Elatussuhde 1,6 Elatussuhde lasten, vanhusten ja ei-työllisten määrä suhteessa
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotOsa-aikaisista osaavaa työvoimaa työnantajatutkimus Kaakkois-Suomessa
Osa-aikaisista osaavaa työvoimaa työnantajatutkimus Kaakkois-Suomessa Työnantajakysely osatyökykyisten palkkaamisesta (ns. kysyntätekijät) Kyselyn otoksessa mukana kaikki vuonna 2016 TEpalveluiden kautta
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään (OTE) FT, PsL, erityisasiantuntija Patrik Tötterman TEM
Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) FT, PsL, erityisasiantuntija Patrik Tötterman TEM Tavoite: Osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. 2 1 Osatyökykyisten
Lisätiedotyrittäjän työterveyshuolto
yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla
LisätiedotYRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tiedot Kyseessä on: Ennakointi/Uusi työnantaja: Arviointi/Työnantaja, joka on työllistänyt erityistä tukea tarvitsevan henkilön: Toimiala: Työnantaja: Katuosoite: Postinumero:
LisätiedotTyökokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho
Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään
Osatyökykyisille tie työelämään Kärkihanke osana strategisen hallitusohjelman toimeenpanoa 2016 2019 Painopistealue Hyvinvointi ja terveys Kuka on osatyökykyinen? Henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotPirkanmaan kesätyöpaikat 2015
Pirkanmaan kesätyöpaikat 2015 Pirkanmaan kesätyöpaikkakysely Kyselyaika: 9. 20.2.2015 Kysely lähetettiin yli 5 henkilöä työllistäville Tampereen kauppakamarin jäsenorganisaatioille: 1 118 (jäseniä yht.
LisätiedotLIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy
LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan
LisätiedotValtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö
Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen
LisätiedotTyönantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta
Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta - Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia vammaisen palkkaamiseen: korkein korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus,
LisätiedotErityisoppilaitos työllistymisen ja työuran tukena
Erityisoppilaitos työllistymisen ja työuran tukena Työkyvyn arviointi kun asiakkaalla on oppimisen vaikeus tai kehitysvamma Kainuun opisto, Paltamo Riitta Kaivola, koulutusjohtaja Jari Keisu, työelämäasiantuntija
LisätiedotSUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA
SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotUudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu
LisätiedotTyössä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulmia osatyökykyyn ja välityömarkkinoiden ohjaukseen. Helsinki 21.3.
Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulmia osatyökykyyn ja välityömarkkinoiden ohjaukseen Helsinki 21.3.17 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 37 taustayhteisöä,
LisätiedotKyselytutkimus työajan käytöstä
Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutustiedustelu 2015
Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2015 Kysely koskee yrityksen / organisaation henkilöstöä Suomessa 1 YRITYKSEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA ENNUSTE llmoittakaa yrityksenne palveluksessa Suomessa olevan henkilöstön
LisätiedotOppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii
Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää
LisätiedotISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011
ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli
LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
Selkoesite TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Tämä esite kertoo, mitä palveluja TE-toimistot tarjoaa yrityksille ja työnantajille. TE-palveluista
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotPaikka auki. osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma
Paikka auki osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma Paikka auki - osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma Paikka auki - peruslähtökohdat Paikka auki -avustusohjelman tarkoituksena
LisätiedotHEINÄVEDEN KUNTA TYÖLLISYYSPALVELUT Tietoa työnantajalle ja työnhakijalle
HEINÄVEDEN KUNTA TYÖLLISYYSPALVELUT 2018 Tietoa työnantajalle ja työnhakijalle HEINÄVEDEN KUNNAN TYÖLLISYYSPALVELUT 2018 Heinäveden kunnan työllisyyspalvelut tarjoaa tukea ja ohjausta työttömien työnhakijoiden
LisätiedotVantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.
Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos
LisätiedotOppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet
Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.
Lisätiedot50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari
50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015
LisätiedotVisio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020
Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 22 Tilanne 217 neljän mittarin pohjalta Erno Mähönen Suomen työelämä Euroopan paras 22 Visio saavutetaan, kun työpaikat uudistavat ja kehittävät toimintaansa
Lisätiedot