MITEN KYLÄT PALVELEVAT?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MITEN KYLÄT PALVELEVAT?"

Transkriptio

1 MITEN KYLÄT PALVELEVAT?

2

3 Sisältö Esipuhe 5 Osa 1 Kylätoimijat palvelujen tuottajina ja turvaavina 6 Kasvavat palvelutarpeet ja niiden tyydyttäminen 6 Kylätoimijoiden monet roolit 7 Palvelutarpeiden kartoittaminen 7 Yrittäjyyden edistäminen 7 Kylätoimijat työllistäjinä ja palveluiden tuottajina 8 Yhdistys palveluja tuottavana organisaationa 8 Palvelutuotannon reunaehdot 9 Osa 2 Palvelujen organisointi ja tukijärjestelmä 10 Osuuskunnat 10 Osuustoiminnan periaatteet 10 Työosuuskunta ja työttömyysturva 10 Osuustoiminta on elinvoimaista 10 Demokraattinen päätöksenteko ja yritystoiminta 11 Osuuskunnat kylätalouden välineinä 12 Sosiaaliset yritykset 12 Työvoimahallinnon tuet työllistäjille 12 Yleistä 12 Palkkatuki työnantajalle 12 Kuntalisät 13 Työllistettävän henkilöstön työsuhteen ehdot 13 Yritystoiminnan alkuvaiheen tuki - starttiraha 14 Kotitalousvähennys verotuksessa 15 Osa 3 Yhdistystoiminnan verotus 16 Yhdistysten verotus ja niiden toiminnan arviointi 16 Yleishyödyllisyys 17 Yhdistysten elinkeinotoiminta 18 Elinkeinotoiminnan määrittely ja elinkeinotulon verotus 18 Elinkeinotoiminnan käsittely kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä 19 Verovapautus 19 Arvonlisäverotus 19 Arvonlisäverotuksen periaatteet 19 Yhdistyksen arvonlisäverollinen toiminta 20 Verovelvollisuuden selvittäminen 21 Talkootyö ja verotus 21 Talkootyön käsite ja määrittely verotuksessa 21 Yhdistyksen hyväksi tehty vastikkeeton talkootyö 22 Kolmannen osapuolen lukuun tehtävä vastikkeellinen työ 22 Aito talkootyö 22 Työsuhteessa tehty työ 22 Osa 4 Järjestötoiminnan vakuutukset 23 Lakisääteiset ja sopimusperusteiset vakuutukset 23 Vastuuvakuutukset 24 Tapaturmavakuutukset 24 Muut vakuutukset 24 3

4 Osa 5 Kylätoimijat työllistäjinä ja työnantajina 25 Työlainsäädäntö 25 Työsuhde ja työsopimus 26 Palkan määräytyminen ja palkanmaksu 27 Sairausajan palkka 27 Työajat 28 Vuosiloma, lomakorvaukset ja lomarahat 28 Työsuhteen päättyminen 29 Työtodistuksen antaminen 29 Työsuojelu 29 Työterveyshuolto 30 Vakuutukset ja maksut 30 Eläkevakuutukset LEL, TEL ja TaEL 30 Tapaturmavakuutus, ryhmähenkivakuutus ja 30 Sosiaaliturvamaksu 31 Verojen ennakonpidätys 31 Sosiaalinen tilinpito - menetelmä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten mittaamiseksi 33 Taustaa 33 Mitä sosialinen tilinpito on 33 Sosiaalisesta tilinpidosta on erilasia hyötyjä eri toimijoille 34 Yhdistyksille, sosiaalisille yrityksille ja muille aatteellisille organisaatioille 34 Julkiselle sektorille 34 Yksityiselle sektorille 34 Projekteille ja ohjelmille 34 Sosiaalisen tilinpidon rakenne askel: Tee toimeksiantosopimus askel: Priorisoi sidosryhmät askel: Tunnista ja määritä sosiaaliset tavoitteet askel: Määritä indikaattorit (mittarit) ja hyväksy budjetti askel: Määrittele mittausmenetelmät ja tee kooste askel: Kirjaa sosiaaliset tapahtumat askel: Laadi sosiaalinen tilinpäätös askel: Teetä ulkoinen tilintarkastus ja julkista tilinpäätös askel: Julkista vuosikertomus askel: Analysoi askel: Suunnittele 38 Lopuksi 38 4

5 Esipuhe Palveluiden järjestäminen maaseudulla edellyttää monen toimijan työtä ja niiden välistä yhteistoimintaa. Kunnille, valtiolle, yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille riittää työtä. Kylien omatoimisuus kasvaa ja tuotettavien palvelujen määrä lisääntyy. Keskeisiä toimijoita ovat rekisteröidyt kyläyhdistykset ja niiden aktiivinen jäsenistö. Toiminnan laajentuessa yhdistykset joutuvat uusien haasteiden eteen. Yhä useammat kylätoimikunnat ovat rekisteröityneet. Näin niillä on paremmat mahdollisuudet laajamittaiseen toimintaan ja rahoituksen hakemiseen. Tämä ohjeistus on tehty syksyn 2005 aikana toteutetun kylätalousasioiden seminaarisarjan sekä aikaisemmin tuotetun kylien työllistämisoppaan pohjalta. Tavoitteena on kannustaa kyliä, kylätoimijoita ja muita maaseudun kehittäjiä omatoimisuuteen sekä edesauttaa talouteen ja hallintoon liittyvällä tietopaketilla käytännön asioiden hoitamista. Samalla kerrotaan yhteiskunnan asettamista velvoitteista ja toiminnan reunaehdoista, joita laajentuvaan toimintaan liittyy. Mainitut asiakokonaisuudet ovat sellaisia, että niissä tapahtuu usein muutoksia; joiltakin osin jopa vuosittain. Kokonaisuudet ovat myös niin laajoja, että tämänkaltaisessa ohjeessa on mahdollista antaa useimmista asioista vain lyhyt yleiskatsaus. Tämän vuoksi yhteistyö asioita hoitavien viranomaisten kanssa ja asiantuntijoiden käyttö on hyvin tärkeää. Ohjeen osioissa on viitattu eri organisaatioiden nettisivuihin, joilta on saatavissa lisätietoa. Monet ohjeen asiakokonaisuudet ovat sellaista hallintoa ja byrokratiaa, että aktiivinen oman kylänsä tai muun alueensa puolesta toimija ei välttämättä halua kohdistaa tarmoansa niiden kanssa touhuamiseen. Yhdistystoimintaa halutaan kuitenkin rakentaa pitkäjänteisesti. Toiminnan hallinnon ja talouden on syytä olla kestävällä laillisella pohjalla. Samalla turvataan niiden henkilöiden asema, jotka yhdistysten tehtävissä toimivat yhteiseksi hyväksi. Kiitos OTK Reijo Petrellille tärkeästä ja vaativasta työstä. Kansalaistoiminnan merkitys ei rajoitu työhön ja työllistämiseen. Tätä tosiasiaa selventävät Håkan Björk ja Tytti Siltanen kirjoituksellaan sosiaalisesta tilinpidosta. Kiitos tekstin laatijoille ja muokkaajalle Marko Haloselle SoT-käsikirjan tiivistämisestä. Luku- ja työniloa kylien kehittäjille! Haasteet ovat suuret, mutta tieto lisää ja kohentaa tuloksia. Willa Elsa, joulukuu 2005 Eero Uusitalo professori Suomen Kylätoiminta ry:n puheenjohtaja 5

6 Osa 1 Kylätoimijat palvelujen turvaajina ja tuottajina Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3 Kasvavat palvelutarpeet ja niiden tyydyttäminen (kuvat 1 ja 2) Yhteiskunta vastaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion arvojen ja käytäntöjen mukaisesti erittäin merkittävästä osasta sosiaalisten palvelujen ja hyvinvointipalvelujen tuottamista. Yhteiskunnan rooli on kuitenkin muuttunut aikaisemmasta ja näyttää olevan muutostilassa edelleen. Yhä useammin todetaan yhteiskunnan tehtäväksi pitää huolta siitä, että lakisääteisiä tai muutoin kansalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä palveluita on saatavilla. Samalla kuitenkin katsotaan, että palvelujen varsinaisena tuottajana ei valtio tai kunta enää olekaan itsestäänselvyys. Ennemminkin niiden rooli tulee olemaan palvelujen koordinoija ja ostaja. Samalla ajatellaan, että yhä suurempi osa palveluista tuotetaan yritysten tai kolmannen sektorin toimesta. Yritysten asema hyvinvointipalvelujen tuotannossa vahvistuu selvästi koko ajan. Yhä useammat yhteiskunnan aikaisempina vuosikymmeninä hoitamat käytännön palvelut siirtyvät yritysten hoidettaviksi. Sosiaalipalvelujen osalta yritysten osuus on ollut varsin vähäinen (v vielä alle 7 %), mutta kasvaa vauhdilla. Merkittävänä hyvinvointipalveluja tuottavana ryhmänä ovat järjestöt tai laajemmin ns. kolmas sektori. Tämä ryhmä on tähänkin saakka vastannut melkoisen suuresta osasta sosiaalipalveluja (vuonna 2002 osuus oli yli 17 %). Kolmannella sektorilla tulee jatkossakin olemaan merkittävä rooli yhä monimuotoisempien ja laajenevien palveluiden tarjoajana. Samalla kun yhteiskunnan tuottamat palvelut näyttävät vähenevän ja kaupalliselta pohjalta tarjotut palvelut eivät ole läheskään kaikkien ulottuvilla, järjestöt pyrkivät osaltaan täyttämään kasvavaa kysyntää. Tapahtumassa oleva väestörakenteen muutos ja siitä seuraava huoltosuhteen heikkeneminen tarkoittaa palvelujen osalta sitä, että palvelujen 6

7 tarpeessa olevia on yhä enemmän ja palvelujen tuottajia yhä vähemmän. Kun sama kehitys vääjäämättä tarkoittaa työssä käyvien ja veroja maksavien osuuden vähenemistä, tulee palvelujen rahoittaminen jatkossa olemaan vielä nykyistäkin vaikeampaa. Tapahtumassa oleva väestörakenteen muutos ja siitä seuraava huoltosuhteen heikkeneminen tarkoittaa palvelujen osalta sitä, että palvelujen tarpeessa olevia on yhä enemmän ja palvelujen tuottajia yhä vähemmän. Kun sama kehitys vääjäämättä tarkoittaa työssä käyvien ja veroja maksavien osuuden vähenemistä, tulee palvelujen rahoittaminen jatkossa olemaan vielä nykyistäkin vaikeampaa. Tulevaisuuden haasteista selviäminen edellyttää sitä, että yhteiskunnan, yritysten ja järjestöjen voimavarat on saatava käyttöön ja näiden on kyettävä toimimaan yhdessä ja rinnakkain ilman vastakkainasetteluja. Työtä riittää kaikille toimijoille. Koska palvelut eivät mitenkään automaattisesti tai viranomaisten toimesta huolehdittuna saavu kaikille niitä tarvitseville, kansalaisten on itse aktiivisesti vaikutettava asioihin ja otettava entistä enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Niin vapaaehtoisuuteen perustuvalle kansalaistoiminnalle kuin järjestöjen tuottamille kohtuuhintaisille maksullisille palveluille tulee varmasti olemaan kysyntää jatkossakin. Kylätoimijoiden monet roolit (kuva 3) Harvaanasutuilla alueilla väestömäärät vähenevät entisestään samalla, kun hallinto ja palvelut näyttävät siirtyvän yhä kauemmas kyliltä. Tämä kehitys on johtanut monet kylien toimijat uudenlaisten haasteiden ja tehtävien eteen. Perinteisen sosiaalisen yhdessäolon merkitys ihmisten hyvinvoinnille on erittäin suuri. Se tuo mukanaan mielekästä yhteistä tekemistä, lähialueiden asukkaiden tuntemista ja turvallisuuden tunnetta, viihtyvyyttä ja helpottaa samalla monien arkipäivän asioiden hoitamista. Toiminta saattaa vanhusten osalta edesauttaa kotona asumista ja tarjota myös nuorille sellaisia positiivisia kokemuksia ja yhteenkuuluvuutta, jotka edesauttavat paikkakunnalla pysymistä myös aikuisena. Kylien ja kylätoimijoiden merkitys tarpeiden äänitorvena ja asukkaiden puolestapuhujina on kasvanut viime vuosien aikana. Kylät ja kylien organisaatiot ovat tunnettu ja tunnustetu toimija, jonka omat valmiudet ovat kasvaneet samanaikaisesti, kun viranomaisille on asetettu yhä laajemmat velvoitteet vähintään kuulla kansalaisia heidän asuinalueitaan ja olojaan koskevia ratkaisuja valmisteltaessa. Lausuntojen antamiset, mukananolo erilaisia kehittämisohjelmia valmisteltaessa ja muissa työryhmissä sekä muu aktiivinen vaikuttaminen ovat kylätoimijoiden arkipäivää. Tätä kehitystä edesauttaa kyläsuunnitelmien tekeminen ja kylien oman tahdon entistä selkeämpi esiin tuominen. Palvelutarpeiden kartoittaminen Kylät ovat ryhtyneet asioista puhumisen lisäksi usein konkreettisiin toimiin alueen palveluiden turvaamiseksi. Yleensä on lähdetty liikkeelle tarpeiden selvittämisestä. Palvelutarvekartoitusten tuloksena on yleensä saatu varsin pitkä listat tarpeita ja toiveita. Seuraavana askeleena on yleensä ollut kartoittaa myös palveluiden tarjonta. Tämä onnistuu tietysti varsin nopeasti siltä osin, kun on kyse jo olemassa olevien yritysten ja yrittäjien luetteloinnista vakituisten asukkaiden tai kesäasukaiden tarpeita ajatellen. Suurena haasteena on sen sijaan uusien yrittäjien aktivointi palvelujen tarjoajiksi. Ihmisiä, osaamista ja työvälineitä kyllä useinkin riittää ja naapuriapuna ilman korvausta tehdään monenlaista vaativaakin työtä. Yrittäjyys ei ole suomalaisten vahvoja puolia ja usein ammattitaitoistenkin ihmisten kynnys lähteä myymään palveluitaan korvausta vastaan lähiympäristölle on erittäin korkea. Yrittäjyyden edistäminen Koska yrittäjyyttä ei synny itsestään, kylien ja kylätoimijoiden rooli kysynnän ja tarjonnan yhdistäjänä ja yritystoiminnan edesauttajana on noussut merkittäväksi. Edellä mainittujen tarvekartoitusten perusteella saadaan esiin uusia asiakkaita sekä aloittaville että vanhoille yrittäjille. Kylätoimjoiden käytössä olevat ja usein merkittävällä vapaaehtoistyön panoksella kunnostetut tilat mahdollistavat erilaisten tilaisuuksien ja harrastustoiminnan järjestämista ja saavat aikaan monenalaista taloudellistakin toimeliaisuutta, josta seuraa palvelumahdollisuuksia myös yrittäjille. Tyypillisiä tällaisia palveluita ovat pitopalvelut tai muu ruokahuolto, majoitus, kuljetus ja tietysti kodinhoito- ja muut hoiva-alan palvelut sekä remonttipalvelut ja matkailuun liittyvät ohjelma- ja muut oheispalvelut. Usein kyläyhdistykset ovat merkittävässä asemassa kylien vesi- ja jätevesihuollon järjestämisessä. Usein kyläyhdistykset ovat olleet perustamassa myös ns. työosuuskuntia turvatakseen tarvittavien palveluiden 7

8 saatavuuden ja tukeakseen samalla aloittavien yrittäjien tai yrittäjiksi myöhemmin aikovien toimintamahdollisuuksia. Kylätoimijat työllistäjinä ja palveluiden tuottajina Aina itsenäisten yrittäjien panokseen perustuva palveluiden lisääminen ei onnistu. Tällöin ovat monet kylätoimijat ryhtyneet itse järjestämään palveluita. Keinona on useimmiten ollut työntekijöiden palkkaaminen kyläyhdistyksen palvelukseen käyttäen ainakin aluksi apuna työvoimahallinnon tukia ja mahdollisia hankevaroja. Tällöinkin on palvelujen järjestäminen oman toiminnan avulla mahdollista nähdä väliaikaisena toimenpiteenä. Mikäli työllistetyt henkilöt myöhemmin toteavat, että asiakaskuntaa ja työtä riittää, he voivat jatkaa itsenäisinä yrittäjinä tai perustaa vaikka osuuskunnan toimintaa pyörittämään. Kyläyhdistykset voivat tällöin luopua omasta työnantajaroolistaan. Vaikka suurella työllä ja vaivalla aikaansaadusta toiminnasta luopuminen voi olla tuskallista, tärkeintä on kuitenkin lopputulos eli se, että maaseudulla asumista ja elämistä tukevia palveluita on tarjolla. Yhdistys palveluja tuottavana organisaationa (kuva 4 ja 5) Yhdistys on perustavanlaatuisten ja perustuslainkin suojaamien kansalaisoikeuksien ilmentymä. Sananvapaus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus ja oikeus yhdessä vaikuttaa niin valtiollisiin kuin muihinkin asioihin konkretisoituvat yhdistyslainsäädännössä ja yhdistysten toiminnassa. Yhdistysten avulla on mahdollista toimia ja vaikuttaa yhdessä, edistää omia elinoloja ja yhteiskunnan kehittymistä sekä järjestää monenlaista harrastustoimntaa. Yhdistys ei ole varsinaisesti tarkoitettu elinkeinotoiminnan tai taloudellisen toiminnan harjoittamiseen eikä palvelutuotantoon. Yhdistyslain mukaan yhdistys voi kuitenkin harjoittaa säännöissä mainittua tai vähäistä elinkeinotoimintaa. Käytännössä yhdistysmuotoisesti toteutetaan varsin mittavia palveluita ja yhdistysten liikevaihdot saattavat olla hyvinkin suuria. Useimmiten yhdistykset eivät toki pidä omaa toimintaansa elinkeinotoimintana, koska toiminnan tarkoitus on avun ja palvelujen tarjoaminen sitä tarvitseville eikä suinkaan rahan ansaitseminen tai voiton tuottaminen. Yhdistys on erittäin demokraattinen organisaatio, jossa lähtökohtana on jäsenistön päätösvalta. Hallituksen ja toimihenkilöiden tehtävänä on organisoida käytännön toimintaa ja toteuttaa jäsenistön tekemiä päätöksiä. Kun jäsenistö useimmiten kokoontuu kerran tai kaksi kertaa vuodessa yleisiin kokouksiin asioista päättämään, saattaa tällainen päätöksentekojärjestelmä tuntua liian hitaalta ja jäykältä nykypäivän vaatimuksiin. Järjestöjen toiminta ei palvelujen tuottaminenkaan- kuitenkaan todellisuudessa elä sellaisessa kvartaalitaloudessa, jossa yritysten sanotaan toimivan. Näin ollen yhdistykset käytännössä näyttävät pystyvät hoitamaan päätöksentekonsa ja johtamisensa sillä tavoin, että niin yhdistyslain kuin palvelutoiminnankin vaatimukset kyetään täyttämään. Mikäli yhdistys alkaa tuottaa palveluita, sen on tässä asiassa oltava yhtä vastullinen toimija kuin mikä tahansa alalla toimiva yritys tai yhteiskunnan organisaatio. Jokainen toiminta edellyttää osaamista, alan erityissäännösten noudattamista sekä työnantajavelvoitteiden, veroasioiden yms. huolehtimista. Myös yhdistyksen nimissä toimivat henkilöt ovat vastuullisia teoistaan ja hallituksenlla on kokonaisvastuu yhdistyksen toiminnasta. Hallituksen jäsenillä ei kuitenkaan ole suoraa vastuuta yhdistyksen sitoumuksista tai veloista. Tässä suhteessa yhdistyksen asema on samankaltainen kuin osakeyhtiöissä. Hallituksen jäsenillä on toki oma vastuunsa yhdistystä, sen jäsenistöä kuin ukopuolisiakin tahoja kohtaan. Lähtökohta on, että hallituksen tulee huolellisesti 8

9 hoitaa yhdistyksen asioita. Mikäli hallituksen jäsenet laiminlyövät velvoitteitaan,yhdistyksellä tai jäsenellä on oikeus vaatia hallituksen jäseniltä korvausta, mikäli hallitus on toiminut yhdistyslain tai yhdistyksen sääntöjen vastaisesti ja aiheuttanut näin vahinkoa yhdistykselle tai jäsenelle. Palvelutuotannon reunaehdot (kuva 6) Järjestöjen on toimiessaan ja mahdollisesti tuottaessaan palveluita tunnistettava ja myös tunnustettava niitä reunaehtoja, jotka vaikuttavat useiden tuottajien toimiessa samoilla markkinoilla. Kilpailun vapaus ja kilpailun esteiden poistaminen on yksi Euroopan unionin toiminnan kulmakiviä. Samaan aikaan, kun yhteiskunta on jo siirtynyt monilta osilta palvelujen ostajaksi, on palvelujen tuottajiksi tullut niin järjestöjä kuin yrityksiäkin. Tilanne on toisenlainen verrattuna aikoihin, jolloin järjestöt saattoivat vain todeta täydentävänsä yhteiskunnan palveluita eikä minkäänlaisesta kilpailusta yrityssektorin kanssa ollut kyse. Tänä päivänä lähes kaikkia palveluita on tuottamassa myös yrityksiä tai näin ainakin periaatteessa voisi olla. Todellisuudessa monet kyläyhdistykset toimivat niin harvaanasutuilla alueilla, että käytännössä yrittäjäpohjaisia kilpailevia palveluita ei ole eikä valitettavasti näytä olevan tulossakaan. Uudenlainen kilpailuasetelma näkyy kuitenkin monin tavoin. Raha-automaattiyhdistys ja muut tukia myöntävät tahot joutuvat hyvin tarkkaan selvittämään, että avustukset eivät vääristä kilpailua. Julkinen sektori on hankintalainsäädännöllä velvoitettu kilpailuttamaan hankintansa ja eliminoimaan mahdolliset tukien vaikutukset tarjouksia vertailtaessa. Verottaja joutuu omalta osaltaan huolehtimaan siitä, että samankaltaisia palveluita tuottavat organisaatiot eivät verottajan toimien vuoksi joudu eriarvoiseen asemaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhä useammat yhdistykset joutuvat toiminnoistaan arvonlisäverovelvollisiksi sekä maksamaan elinkeinotulosta veroa. Verottaja ottaa aikaisempaa tarkemmin ja tiukemmin kantaa myös yleishyödyllisyyden käsitteeseen, joka on yhdistysten ja säätiöiden verotuksellisen aseman kulmakivi Suomessa. Linjaukset ovat niin tiukkoja, että tulevaisuudessa jotkut yhdistykset saattavat jopa menettää yleishyödyllisen asemansa. Kuva 4 Kuva 5 Kuva 6 9

10 Osa 2 Palvelujen organisointi ja tukijärjeltelmät Osuuskunnat (kuva7) Osuustoiminnan periaatteet Osuuskunta on jäsentensä omistama yhteisyritys. Osuuskunnan perusajatus voi olla useammanlainen. Osuuskunnan tarkoituksena voi olla harjoittaa taloudellista toimintaa tekemällä yhteisiä hankintoja siten, että jäsenet saavat tuotteita edullisesti. Osuuskunta voi tuottaa myös jäsenistön tarvitsemia palveluita esimerkiksi osuuskunnan rakentaessa vesi- tai viemäriverkoston jäsenistön käyttöön. Osuuskunnan voivat myös muodostaa henkilöt, jotka osuuskunnassa toimien tuottavat palveluita ulkopuolisille. Osuuskunta sopii monille toimialoille ja monenlaisen taloudellisen toiminnan harjoittamiseen. Nykyinen osuuskuntalaki tuli voimaan Laki on nykyaikainen ja käytännössäkin hyvin toimiva ja antaa tarkoituksenmukaiset puitteet yritystoiminnan harjoittamiseen osuuskuntamuodossa. Osuuskunta on joustava yritysmuoto, koska sen osuuspääomaa ja jäsenmäärää ei etukäteen määrätä. Osuuskunnan voi perustaa kolme henkilöä tai yhteisöä. Osuuskunta voi helposti ottaa uusia jäseniä, ja siitä on myös helppo erota. Osuuskunnan jäsenet eivät myöskään ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan velvoitteista. Osuuskunnan perustamisen kynnys on matala, kun laki ei määrittele vaadittavaa minimipääomaa. Käytännössä osuuskunnan on kuitenkin hyvin vaikea saada toimintojaan pystyyn vain muutaman kympin jäsenosuuksien avulla, sillä yleensä yritystoiminnan aloittamiseen tarvitaan rahaa. Työosuuskunta ja työttömyysturva Mikäli osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä (jäsenen omistusosuus yrityksessä on alle 15 %), osuuskunnassa työskentelevän jäsenen oikeus työttömyysturvaan säilyy, kun häntä käsitellään työvoimahallinnon tukien osalta palkansaajana eikä yrittäjänä. Näin henkilöllä on oikeus saada soviteltua päivärahaa, mikäli osuuskunnan työstä ei tule täyttä toimeentuloa. Tällä on ollut varmasti erittäin suuri merkitys työosuuskuntien perustamiselle 1990-luvun lamavuosista lähtien. Parhaillaan selvitetään sovitellun päivärahan maksujärjestelmää ja uhkaamassa on nykyisen järjestelmän lopettaminen tai ainakin sovitellun päivärahan maksuajan rajaaminen. Toivottavaa olisi, että työttömyysturvaa koskevat ja muutkin työvoimahallinnon säännökset edelleen tukisivat ihmisten yritteliäisyyttä ja vastuunottoa omasta toimeentulostaan. Monet työosuuskunnat lähtevät liikkeelle niin pienin asiakasmäärin ja vaatimattomin käyttöpääomin, että yhteiskunnan tukiverkot ovat tarpeen. Parempi on kannustaa ihmisiä saamaan edes osa toimeentulostaan omalla työllään kuin ohjata heidät kokonaan yhteiskunnan tuen pariin. Osuustoiminta on elinvoimaista Runsaan sadan vuoden taipaleenkin jälkeen osuuskuntien merkitys Suomessa on yhä suuri. Monet vanhat suuret täysin liikeyritysmäisesti toimivat osuuskunnat pärjäävät hyvin nykyisessä taloudellisessa kilpailussa muiden yritysten kanssa. Ilmeisesti osuuskuntaan sisältyvä jäsenyys on muihin kanta-asiakkuuksiin verrattuna hyvinkin kilpailukykyinen sidos myyjän ja ostajan välille. Uusosuustoiminnaksi kutsuttu osuustoiminnan lisäys alkoi 1990-luvun alun lamavuosina, jolloin osuuskuntien perustamiseen ja niiden liiketoimintojen ohjaamiseen ja neuvontaan myös alettiin kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Tälläkin hetkellä osuustoiminnan käynnistämisen tueksi on saatavissa monenlaista apua. Osuustoimintaa edesautetaan lukuisilla hankkeilla niihin liittyvine koulutusohjelmineen. Usein osuuskunnat saavat käynnistysvaiheessa monenlaista tukea liikeidean määrittelyyn, markkinointiin ja viranomaisasioiden hoitoon. Hankerahoituksen avulla saatetaan palkata myös toimitusjohtaja kokonaisuutta organisoimaan ja markkinoimaan osuuskunnan palveluita. Alkuunpääsy siis usein onnistuu, mutta aikanaan erillisrahoitukset tietysti loppuvat ja siihen mennessä osuuskunnan pitää pystyä vakiinnuttamaan toimintansa ja tulonsa sellaisiksi, että se oikeasti pärjää omillansa ja kykenee kannattavaan toimintaan. Merkittävä osa uusista osuuskunnista on vesitai jätevesiasioiden hoitamiseksi perustettuja. Uusi jätevesiasetus on entisestään vauhdittanut osuuskuntien perustamista. Toinen keskeinen uusosuuskunnan muoto on työosuuskunta, joissa 10

11 jäsenet ovat samalla osuuskuntien yrittäjämäisesti toimivia ja usein varsin itsenäisiä työntekijöitä, jotka tuottavat palveluita ulkopuolisille. Työosuuskunnat voivat olla keskittyneitä yhteen toimialaan kuten esimerkiksi hoito- ja hoiva-alan palveluihin tai sitten ne voivat olla monialaisia. Yhteen toimialaan keskittynyt osuuskunta voi helpommin markkinoida itseään kokonaisuutena ja samalla kehittää myös jäsentensä osaamista ja koko osuuskunnan liiketoimintaa. Mikäli osuuskunta koostuu monenlaisten alojen ammattilaisista, he voivat yrittäjämäisesti myydä palveluitaan osuuskunnan kautta, mutta käytännössä joutuvat hoitamaan itse markkinointinsa. Monialaisissa osuuskunnissa työn sisältöön liittyvää yhteistä asiaa on vähän, joten osuuskunta tarjoaa vain liiketoiminnan muodon ja taloushallinnon palvelut. Osuuskunta saa osuutensa jäsenten työn laskutuksesta ja pyörittää sillä osuuskunnan yleistä hallintoa, tarvittavia taloushallinnon palveluita ja mahdollista yhteistä markkinointia. Demokraattinen päätöksenteko ja yritystoiminta Osuuskunnan asioista päättävät sen jäsenet tasaarvoisesti jäsen ja ääni -periaatteella, eivät omistamiensa osuuksien mukaan. Osuuskuntaa pidetään tämän vuoksi usein erinomaisen hienona ja demokraattisena, tasa-arvoisena, oikeudenmukaisena ja sosiaalisena toimintamuotona. Näin varmasti onkin, mutta se ei aina yksinomaan helpota yrityksen asioiden hoitoa. Tällainen päätöksentekojärjestelmä edellyttää jäsenistöltä varsin suurta yksituumaisuutta ja kykyä sopia kaikista osuuskunnan asioista. Liiketoiminnan johtamisen kannalta tämä on varsin haastavaa. Yrityksen toiminta edellyttää lukuisten päätösten tekemistä ja tehtyihin päätöksiin sitoutumista siitä riippumatta ovatko päätökset olleet mieleisiä vai ei. Jäsenten varsin itsenäisen yrittäjyyden ja demokraattisen päätöksenteon yhdistäminen ei aina onnistu. Käytännön kokemukset osoittavat, että työosuuskuntaan olisi hyvä perustamisvaiheessa saada huomattavasti enemmän jäseniä kuin vakiintuneen toiminnan ajatellaan edellyttävän. Tämä on tärkeää varsinkin, mikäli seitsemän jäsenen raja on kriittinen päivärahakysymyksen vuoksi. Käytännössä työosuuskunnissa nimittäin tapahtuu melko paljon jäsenkunnan vaihtuvuutta. Osa jäsenistä joutuu ehkä toteamaan, että kysyntää tarjotuille palveluille ei ole riittävästi. Toiset taas huomaavat kysyntää olevan niin paljon, että ryhtyminen täysin itsenäiseksi yrittäjäksi alkaa tuntua parhaalta vaihtoehdolta. Kuva 7 11

12 Osuuskunnat kylätalouden välineinä Kylätoiminnan ja kylien palvelutarpeiden kannalta merkittävimpiä osuuskuntia lienevät vesija jäteasioita hoitavat osuuskunnat sekä työosuuskunnat. Näitä ovat monet kyläyhdistykset olleet käyntiin saattamassa turvatakseen tarvittavat palvelut alueelle. Työosuuskunnilta saa ostaa mm. siivouspalvelua ja muuta kodinhoitoa, kylätalkkaripalveluita ja muuta huoltoa, kirvesmiehiä ja metsureita sekä markkinoinnin, viestinnän ja tietohallinnon palveluita. Sosiaaliset yritykset (kuva 8) Vuoden 2004 alusta tuli Suomessa voimaan laki sosiaalisista yrityksistä. Tavoitteena oli vajaakuntoisten henkilöiden työllisyyden edistäminen. Sosiaalisen yrityksen palveluksessa olevista työntekijöistä vähintään kolmasosan tulee olla vajaakuntoisia tai pitkäaiakaistyöttömiä. Kun yritys rekisteröityy sosiaalisten yritysten rekisteriin, se voi saada työvoimahallinnon myöntämiä työllistämistukia pidemmältä ajalta kuin tavallinen yritys. Lisäksi se voi saada työllisyyspoliitista projektitukea työllisyyttä edistäviin toimiin. Sosiaalinen yritys voi olla oikeudelliselta muodoltaan monenlainen kuten esim. osakeyhtiö tai osuuskunta. Toistaiseksi uuden lain avulla ei ole juurikaan saatu tuloksia aikaiseksi. Pääsääntöisesti sosiaalisiksi yrityksiksi ovat rekisteröityneet yhteisöt, jotka aikaisemminkin ovat harjoittaneet työllistämistoimintaa sosiaalisista lähtökohdista. Uuden lain mukaiset tuet eivät ole niin merkittäviä, että puhtaasti liiketoimintaa harjoittavat ja voittoa tavoittelevat yritykset olisivat merkittävästi lähteneet sosiaalisiksi yrityksiksi ja vajaakuntoisia työllistämään. Koska nykyinen lainsäädäntö ei ole tuottanut toivottuja tuloksia, selvitetään parhaillaan mahdollisuuksia säännösten muuttamiseksi. Työvoimahallinnon tuet työllistäjille Yleistä Työnantaja voi saada työvoimahallinnolta erilaisia tukia työllistäessään työttömiä tai tarjotessaan heille harjoittelu- tai työelämävalmennustilaisuuksia tai oppisopimusmahdollisuuksia. Tukijärjestelmät ja niiden ehdot vaihtuvat usein vuosittain. Yhdistyksen on paras ottaa yhteyttä paikkakuntansa työvoimatoimistoon ja selvittää yhteistyössä kulloinkin mahdolliset tukimuodot ja tukeen oikeutettujen henkilöiden rekrytointiprosessit. Tukia haetaan siltä työvoimatoimistolta, jonka toimialueella työpaikka sijaitsee tai siltä työvoimatoimistolta, jossa työllistettäväksi aiottu henkilö on työttömänä työnhakijana. Työllistämistuki maksetaan kuukausittain jälkikäteen työnantajan työvoimatoimistolle tekemän tilityshakemuksen perusteella. Tietoa tukijärjestelmistä löytyy työvoimahallinnon nettisivuilta osoitteesta Palkkatuki työnantajalle (kuva 9 ) Vuoden 2006 alusta työllistämistukijärjestelmää on pyritty yksinkertaistamaan. Työnantajalle on yksi tukimuoto, palkkatuki, joka jakaantuu perustukeen ja lisäosaan. Tuen suuruus, myöntämisedellytykset ja rahoitus vaihtelevat. Palkkatuki korvaa myös aikaisemman erityisesti yhdistysten työllistämistoiminnalle erittäin tärkeän yhdistelmätuen. Palkkatuen taso määräytyy palkattavan henkilön yksilöllisen tilanteen mukaan. Perustuki on peruspäivärahan tasoinen eli vuoden 2006 alusta lähtien tuki on 23,50 euroa päivässä eli n. 500 euroa kuukaudessa. Perustukea voidaan korottaa lisäosalla, jos henkilön osaamisessa tai ammattitaidossa on puutteita. Lisäosa on enintään 60 prosenttia perustuen määrästä, ja sillä tuetaan koulutuksen ja oppimisen yhdistämistä palkkatuettuun työhön erityisesti yrityksissä. Ilman koulutusvaatimusta lisäosa voidaan myöntää yritykselle vähintään 500 päivältä työttömyysturvaa saaneen ja vajaakuntoisen työllistämiseen. Yrityksiltä ei enää edellytetä toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta, jos palkattu on saanut työttömyysturvaa vähintään 500 päivältä tai on pitkäaikaistyötön tai vajaakuntoinen. Korkeinta palkkatuen lisäosaa voidaan maksaa vaikeasti työllistyvän työttömän palkkaamiseksi. Tällöin lisäosa on enintään 90 prosenttia perustuen määrästä. Tämä vastaa aikaisempaa yhdistelmätukea. Tuen suuruus on tällöin n. 950 euroa kuukaudessa. 12

13 Kuntalisät Useat kunnat maksavat yhdistyksille lisätukea näiden palkatessa työttömiä palvelukseensa. Useimmiten tuki kohdistuu pitkään työttömänä olleiden työllistämiseen ja edellyttää, että työvoimahallinto on tehnyt vastaavat omat tukipäätöksensä. Tuen suuruus vaihtelee kuntien päätösten mukaisesti samoin kuin tuen kesto ja muutkin ehdot. Usein tuen suuruus on n euroa kuukaudessa. Kunnat eivät useinkaan näitä tukia mainosta, mutta työvoimatoimistot yleensä tuntevat kuntatukien ehdot tai ainakin pystyvän neuvomaan, mistä näitä tukia voi hakea tai mistä niistä voi saada lisätietoja. Kuva 8 Kuva 9 Työllistettävän henkilöstön työsuhteen ehdot (kuvat 10 ja 11) Palkkatukea myönnetään työsuhteessa tehtävään työhön, joten työllistävän yhdistyksen on hoidettava työnantajavelvoitteet noudatettaen työlainsäädännön ja työehtosopimuksen määräyksiä. Työllistämisen tulee tapahtua työehtosopimusten mukaisia palkkoja maksaen, mikäli sitova työehtosopimus on olemassa. Järjestäytymättömien työnantajien on syytä noudattaa niiden alojen työehtosopimuksia, jonka mukaisia työtehtäviä kulloinkin teettävät. Työsuojelupiirit voivat auttaa noudatettavan työehtosopimuksen määrittämisessä ja sen ehtojen selvittämisessä. Työvoimatoimisto voi työllistämistukipäätöstä tehdessään asettaa tuen saamiselle myös muita ehtoja. Normaalisti tukia myönnettäessä edellytetään, että työaika on vähintään 85 % täydestä työajasta. Jos kyse on 500 päivää työttömyysturvaa saaneen työllistämisestä, tuen voi saada myös osa-aikatyöhön. Kun palkkatuen suuruus täysillä lisillä on n. 950 /kk ja työntekijän palkkakustannukset sivukuluineen ovat yleensä vähintään 10 /tunti, riittää tuki n. 95 työtunnin teettämiseen kuukaudessa. Tämä tarkoittaa n. 4,5 tunnin työpäivää. Kuntalisät mahdollistavat usein noin yhden tunnin päivittäisen lisätyöskentelyn. Mikäli tunteja teetetään enemmän, joutuu yhdistys kustantamaan tunnit muilla varoillaan. Tukea maksetaan niiltä päiviltä, joilta työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa, kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa. Tukea ei makseta niiltä päiviltä, joilta työnantajalle maksetaan työllistetystä sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Tukea voidaan myöntää saman henkilön työllistymisen edistämiseksi enintään kahdeksi vuo- Kuva 10 Kuva 11 13

14 deksi, jos kyseessä on 500 päivää työttömyysturvaa saaneen tai vajaakuntoisen työllistäminen. Oppisopimuskoulutukseen tuki myönnetään koko oppisopimuskaudeksi. Sosiaalisille yrityksille tuki voidaan myöntää jopa kolmeksi vuodeksi vajaakuntoisen työllistämisen. Tuen määrä voi olla enintään työllistetyn palkkakustannusten suuruinen. Tällöin se voi kattaa varsinaisen palkan, eläkemaksut ja muut pakolliset sivukulut (sotumaksu, tapaturmavakuutusja ryhmähenkivakuutusmaksu sekä työnantajan työttömyysvakuutusmaksu ja työeläkevakuutusmaksu). Palkkakustannuksiin luetaan työllistettävälle maksettava palkka sekä pääsääntöisesti myös vuosiloman pitämiseen ja vuosilomapalkkaan liittyvä lomaraha. Työllistettävälle työsuhteen päättyessä maksettavaa lomakorvausta ja sen lisäksi maksettavaa lomarahaa ei voida sisällyttää tukijakson palkkakustannuksiin. Jos työllistettävä pitää työsuhteensa aikana lomaa ja hänelle maksetaan loma-ajalta palkkaa, se luetaan palkkakustannuksiin. Palkkakustannuksia eivät ole työllistettävälle maksettavat päivärahat, kilometrikorvaukset tai työn järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Kuva 12 Yritystoiminnan alkuvaiheen tuki starttiraha (kuva 12) Kuva 13 Työvoimatoimistojen tukijärjestelmiin kuuluu aloittavalle yrittäjälle suunnattu starttiraha, jonka tarkoituksena on edistää uuden yritystoiminnan syntymistä ja työttömän työnhakijan omaehtoista työllistymistä. Starttirahalla turvataan yrittäjän toimeentulo sinä aikana, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. Starttirahaa voidaan myöntää työttömälle työnhakijalle. Vuoden 2006 loppuun ulottuvan kokeilun aikana starttirahaa voidaan myöntää myös mm. palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyvälle. Työttömän työnhakijan kanssa työvoimatoimisto selvittää ennen starttirahan myöntämistä, että yrittäjyys on hakijalle sopiva työllistymisvaihtoehto. Palkkatuloista, muista tuista ja etuuksista, jotka estävät starttirahan myöntämisen, säädetään erikseen asetuksella. Työvoimatoimistosta saa tietoa erilaisista yrittäjäksi aikovien koulutusmahdollisuuksista. Start- 14

15 tiraha ja yrittäjäkoulutus on mahdollista yhdistää joustavasti. Esimerkiksi starttirahan saamisen aikana voi aloittaa yrittäjäkoulutuksen. Työvoimakoulutuksena järjestetään alkaville yrittäjille tarkoitettuja kursseja, jotka ovat koulutettaville maksuttomia. Myös työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastot sekä monet kauppaoppilaitokset järjestävät sopivaa koulutusta. Starttirahaa haetaan työvoimatoimistolta lomakkella, jossa selvitetään mm. yrityksen toiminta- ja rahoitussuunnitelma. Päätöstä starttirahan myöntämisestä tehdessään työvoimatoimisto ottaa huomioon mm. alan yritysten kilpailutilanteen ja uuden yritystoiminnan tarpeen paikkakunnalla. Kotitalousvähennys verotuksessa (kuva 13) Yksityinen henkilö voi vähentää kotona teetetyn työn kustannukset osittain verotuksessaan. Yleishyödylliselle yhdistykselle tai yritykselle tavanomaisesta kotitaloustyöstä tai hoiva- ja hoitotyöstä maksettu työkorvaus oikeuttaa vähennykseen. Kotitalousvähennyksen saa henkilö, joka maksaa asunnossaan tehdystä tavanomaisesta kotitaloustyöstä tai asuntonsa kunnossapidosta taikka perusparannuksesta työkorvausta. Vuoden 2005 alusta tehdyn muutoksen jälkeen vähennystä saa myös isovanhempien ja puolison isovanhempien ja näidenkin vanhempien asunnossa tai kesämökillä tehdystä työstä. Kotitalousvähennyksen määrä on 60 % maksetusta työkorvauksesta. Vähennyksellä on kuitenkin enimmäismäärä. Se on lukien vuodessa kuitenkin siten, että siihen voi sisältyä perusparannus- kunnossapitotyötä enintään 1150 vuodessa. Omavastuuosuus on 100. Puolisoista saavat kumpikin vähennyksen. Vähennys myönnetään puolisoille siten kuin he ovat sitä ennen verotuksen päättymistä vaatineet. Jos vähennystä tai osaa siitä ei voi vähentää sitä vaatineen puolison veroista, loppuosa vähennetään toisen puolison veroista. Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus on maksettu. Vähennyksen saa käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajanasunnossa tehdystä tavanomaisesta kotitalous-, hoito- tai hoivatyöstä sekä asunnon tai vapaa-ajanasunnon kunnossapito- tai perusparannustyöstä. Kotitaloustyötä on kodin ja pihan hoito kuten ruuanlaitto, siivous, pyykinpesu, kaupassa käynti, puutarhanhoito, pihan auraus. Hoiva- ja hoitotyötä ovat lasten, sairaiden, vammaisten ja vanhusten monenlainen hoitaminen kotona tai auttaminen ulkoilussa tai muissa henkilökohtaisissa toimissa. Perusparannus- ja kunnossapitotyötä ovat mm. remontit mukaan lukien sähkö- ja putkityöt sekä maalaaminen ja laatoitus. Yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta korvauksesta saa verovähennystä vain kotitalous- sekä hoiva- ja hoitotyön osalta. Laskuun mahdollisesti sisältyvistä tavaroista ja matkakuluista ei saa vähennystä eikä myöskään työhön käytetyn koneen osuudesta. Mikäli palvelun ostaja palkkaa työntekijän omaan palvelukseensa, verovähennys lasketaan siten, että korvattava summa on 30 % palkasta ja palkan sivukulut kokonaisuudesaan. Vähennystä ei saa, jos työtä varten on saatu omaishoidon tukea, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea, korjausavustusta valtion tai muun julkisyhteisön varoista, työllistämistukea tai työnantajalle maksettavaa työmarkkinatukea tai kunnan myöntämää palveluseteliä. Ainoastaan kotitalouden suoraan saamat tuet voivat vaikuttaa vähennysoikeuteen lukien. Työn suorittaneelle yritykselle tai yhdistykselle maksettu työllistämistuki ei enää estä vähennyksen saamista. Näin ollen yhdistys voi palkata henkilöitä työllistämistukia käyttäen ja tuottaa heidän avullaan kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluita. Vähennys tehdään valtion tuloverosta. Jos vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, ylittävä osa vähennetään kunnallisverosta, vakuutetun sairausvakuutusmaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa. Kotitalousvähennystä vaaditaan veroilmoituksella ja tositteet kustannuksista liitetään mukaan. Tarkempia tietoja verovähennyksestä löytyy mm. verohallinnon nettisivuilta osoitteesta www. vero.fi. 15

16 Osa 3 Yhdistystoiminnan verotus Kuva 14 Kuva 15 Kuva 16 Yhdistysten verotus ja niiden toiminnan arviointi (kuvat 14 ja 15) Suomessa rekisteröidyt yleishyödylliset ja voittoa tavoittelemattomat yhdistykset joutuvat maksamaan veroa toiminnastaan varsin harvoin. Yhdistyksen verotettavaa tuloa eivät yleensä ole osingot, korot, yleishyödyllisessä käytössä olleiden osakkeiden, kiinteistöjen tai irtaimiston luovutusvoitot eivätkä osakehuoneistojen vuokratulot. Verovapaita ovat myös yleishyödyllisen yhteisön saamat jäsenmaksut, lahjoitukset, perinnöt ja avustukset. Yhdistysten verotuksellinen asema on säilynyt muuttumattomana varsin pitkään. Vaikka säädökset eivät ole muuttuneet, ovat verottajan tulkinnat kiristyneet viime vuosina. Yhdistysten toimintojen verollisuutta on kootusti arvioitu ja linjattu verohallituksen antamassa verotusohjeessa yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille (dnro 753/32/2005). Ohje löytyy verottajan nettisivuilta ohjeeseen jokaisen yhdistyksen on syytä tutustua etenkin, jos toimintaan kuuluu minkäänlaista tavaroiden tai palveluiden myyntiä. Ohjeessa on käyty kattavasti läpi yhdistysten verotuskohtelua erilaisten tulojen osalta. Arvonlisäverotusta ohje ei sinänsä käsittele, mutta käytännössä yhdistyksen elinkeinotoiminnan arviointi vaikuttaa suoraan myös arvonlisäverovelvollisuuden arviointiin. Ohje on herättänyt jo paljon huolestuneisuutta järjestöissä. Kun samanaikaisesti RAY lopettaa kilpailusyistä eräitä perinteisiä avustusmuotojaan ja hankintalainsäädäntö edellyttää kunnilta ja muilta julkisilta palvelujen hankkijoilta kaikkien hankintojen ja myös järjestöjen kanssa tehtyjen ostosopimusten kilpailuttamista, on monien järjestöjen toiminnan ja palvelutuotannon arveltu olevan jopa kokonaan uhattuna. Ohjeista ja kolmannen sektorin merkityksestä ja palvelutuotannon edellytyksistä onkin käyty ja varmasti käydään jatkossa vielä enemmän keskustelua. Positiivisena seikkana on syytä mainita edellä mainitussa ohjeessa annettu lupaus, että 16

17 sen perusteella verohallinnossa ei tulla tekemään takautuvia tulkintoja. Jos verovelvollisella on veronalaista tuloa, sen on annettava veroilmoitus. Tämä koskee myös yhdistyksiä. Yhdistyksen on annettava veroilmoitus myös, jos verotoimisto sitä pyytää lähettämällä veroilmoituslomakkeet yhdistykselle. Veroilmoitusten tekeminen on yhdistyksille myös turvallista, koska tällöin verottaja voi vuosittain tarkastaa yhdistyksen toiminnan laadun ja laajuuden ja verotusta koskevat mahdolliset kysymykset tulevat tällöin vuosittain esiin. Tällöin yhdistyksen ei ainakaan tarvitse pelätä takautuvaa verotusta. Yhdistyksen hallitus vastaa yhdistyksen toiminnasta ja myös veroasioiden asianmukaisesta hoitamisesta. Yhdistyksen itsenäisen toiminnan edellytyksenä on sen rekisteröinti. Vasta tällöin se voi saada nimiinsä oikeuksia tai tehdä sitoumuksia. Tämä tarkoittaa myös sitä, että asioita rekisteröidyn yhdistyksen puolesta hoitavat henkilöt eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista. Toisin on rekisteröimättömien yhdistysten osalta. Rekisteröimätönkin yhdistys voi käytännössä toimia, mutta tehdyistä toimista vastaavat ne henkilöt, jotka asioita hoitavat. Yleishyödyllisyys (kuva 16) Yhdistyksen verotukselliset etuudet edellyttävät paitsi rekisteröintiä myös yhdistyksen yleishyödyllisyyttä. Vain rekisteröity yhdistys voi olla yleishyödyllinen. Yleishyödyllisyys tarkoittaa sitä, että - yhdistys toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä - sen toiminta ei kohdistu vain rarjoitettuun henkilöpiiriin - se ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Useimmiten yhdistysten säännöt ilmoittavat yhdistyksen olevan voittoa tavoittelematon ja yleishyödyllinen. Pelkkä sääntömaininta ei sinänsä riitä, koska verottaja arvioi todellista toimintaa. Edellä mainitun verohallituksen ohjeessa tarkastellaan varsin pitkään järjestöjen yleishyödyllisyyttä ja todetaan mm. seuraavaa: Yleishyödyllisinä pidetyt yhteisöt saattavat kilpailla selkeästi samoilla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa. Se, mitä ennen on pidetty yleishyödyllisenä, ei ehkä enää olekaan sitä muuttuneessa yhteiskunnassa. Julkisen sektorin säästötoimien vuoksi valtion ja kuntien perinteisesti tarjoamia palveluita on yksityistetty. Yhteiskunnallisten olojen ja näkemysten muuttuminen on huomioitava vanhempia ennakkopäätöksiä tulkittaessa sekä yleishyödyllisyyttä ja elinkeinotoimintaa arvioitaessa. Ohjeessa todetaan, että elinkeinotoiminnan tulee olla alisteista varsinaiselle yleishyödylliselle toiminnalle. Mikäli elinkeinotoiminnaksi katsotun palvelun tuottaminen on järjestön pääasiallinen toimintamuoto, järjestö saattaa menettää koko yleishyödyllisen asemansa. Tällä puolestaan olisi merkitystä muidenkin tulojen verollisuuteen ja ehkä vielä enemmän yhdistyksen mahdollisuuksiin saada toimintaansa erilaisia tukia. Tältä osin verottaja määritteli ohjeessaan, että muuta kuin elinkeinotoiminnaksi katsottavaa varsinaista järjestötoimintaa tulee olla vähintään 1/3 toiminnasta, jotta yhteisöä voidaan pitää yleishyödyllisenä. Tämä määrittely peruttiin loppuvuodesta 2005 liian yksioikoisena ja asiaa ja parempia kriteereitä selvitellään yksittäistapausten kautta. Kylätoimintaa edistävien yhdistysten yleishyödyllisyys on varsin selkeä asia kuten useimpien Suomen muidenkin yhdistysten osalta. Asiasta ei yleensä tarvita erillisiä todisteita tai todistuksia. Tarvittaessa verottaja voi edelliseltä verokaudelta asiasta todistuksenkin antaa. Yleishyödyllisyys ei tarkoita kaikesta verotuksesta vapautumista. Yhdistykset harjoittavat usein laajaa toimintaa ja tällöin myös verotuksellisesti saattaa syntyä epäselviä tilanteita. Näistä merkittävimmät ovat elinkeinotoiminnan harjoittaminen ja siihen liittyvä verovelvollisuus sekä arvonlisäverovelvollisuus. Yhdistyksen on syytä olla yhteydessä verottajaan, mikäli harjoittaa tai suunnittelee aloittavansa toimintaa, jonka verotuskohtelu on epäselvä. Verottajalta voi saada kirjallista ohjausta sekä ennakkotietoja. Verottajan nettisivuilta osoitteesta fi löytyy varsinaisen säädösaineiston ja niitä täydentävien ohjeiden ja tiedotteiden lisäksi erilaisia lomakkeita ja jopa laajoja oppaita mm. arvonlisäverotuksesta. 17

18 Kuva 17 Yhdistysten elinkeinotoiminta Elinkeinotoiminnan määrittely ja elinkeinotulon verotus (kuvat 17 ja 18) Kuva 18 Kuva 19 Kuva 20 Yleishyödyllisten yhteisöjen elinkeinotoiminnasta saama elinkeinotulo on verotettavaa. Yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotulon vero on 26 % voitosta. Elinkeinotuloa on voitto, joka syntyy elinkeinotoiminnasta sen jälkeen, kun toiminnan tuotoista on vähennetty kyseisen toiminnan kulut. Koska veroa maksetaan vain elinkeinotoiminnan voitosta, tuloslaskelmissa on syytä aina kohdistaa kyseiseen toimintaan kaikki siihen todella kuuluvat kulut. Ongelmallista on, että elinkeinotoimintaa ei ole lainsäädännössä täsmennetty. Sen sijaan tuloverolain 23 :ssä on säädetty, mikä ei ole yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotuloa. Elinkeinotulona ei tämän säännöksen mukaan pidetä - yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminasta saatua tuloa; - jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa; - adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua tuloa; - sairaaloissa tai hoitolaitoksissa askartelu- tai opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden tai palveluiden myynnistä saatua tuloa; - bingon pitämisestä saatua tuloa. Kaikki muu kuin edellä mainittu toiminta voi periaatteessa olla elinkeinotoimintaa. Oikeuskäytännössä elinkeinotoimintaa on vanhastaan määritelty siten, että se on säännöllistä, riskialtista, laajamittaista, rajoittamattomaan asiakaskuntaan kohdistuvaa sekä yleisillä markkinoilla kilpailevaa toimintaa. Säännölliseen toimintaan riittää, että jokin tapahtuma järjestetään vuosittain. Mikäli toimintaa varten on palkattua henkilökuntaa ja sillä on erillinen liiketila ja toimintaan kuuluu ostoa ja myyntiä, se helposti katsotaan riskialttiiksi elinkeinotoiminnaksi. Jos toiminta suuntautuu vain jäsenkuntaan, se ei ole julkista ja yleisillä markkinoilla tapahtuvaa eikä sitä tällöin pidetä elinkeinotoimintana ellei jäsenkunnan määrä ole poikkeuksellisen suuri. 18

19 Verollisuutta arvioitaessa lisäksi on kiinnitetty paljon huomiota siihen, millä tavoin harjoitettu toiminta liittyy yhdistyksen tavoitteisiin. Mikäli toiminta on säännöissä kuvatulla tavalla yhdistyksen varsinaisen tarkoituksen mukaista, sitä ei helposti ole pidetty elinkeinotoimintana. Edellä mainitussa verottajan ohjeessa ei ole juurikaan uutta asiaa tai sellaisia elinkeinotoiminnan tarkastelukulmia, joita ei jo aikaisemminkin oikeuskäytännössä olisi tuotu esiin. Ohjeen perusteella verottajan painotus on kuitenkin muuttunut. Lähtökohtana on nyt hyvin selkeästi, että järjestön tuottaessa sellaisia palveluita, joita myös yritykset tuottavat, toiminta on verollista. Tähän asti monet palvelut ovat saattaneet jäädä kilpailutilanteesta huolimatta verotuksen ulkopuolelle sen vuoksi, että toimintaa on pidetty järjestön varsinaisen tarkoituksen mukaisena. Ohjeen mukaan erilaisten palveluiden hankkiminen ulkopuolisilta on lisääntynyt (mm. kodinhoito, siivous-, ruoka- ja asumispalvelut, kotiapu, pitopalvelu, lastenhoito, päivähoito, muuttopalvelu, remonttityöt, korjauspalvelut, yleisesti kaupallisesti tarjottavat liikuntapalvelut sekä terveys- ja matkailupalvelut). Myös yleishyödylliset yhteisöt tarjoavat näitä palveluita samalla tavalla kuin elinkeinonharjoittajat. Yleishyödyllisten yhteisöjen tarjoamat palvelut ovat lähtökohtaisesti yhteisön elinkeinotoimintaa, jos yleiset elinkeinotoiminnan tunnusmerkit täyttyvät. Raskauttavina seikkoina voidaan pitää mm. kilpailuolosuhteissa toimimista, toiminnan ulospäin suuntautumista, jatkuvuutta ja palkattua henkilökuntaa. Vastaavasti, jos palvelua tarjotaan vain kertaluonteisesti ja palvelu suoritetaan talkootyöllä, ei lähtökohtaisesti ole kysymys yhteisön elinkeinotoiminnasta. Verottaja on annetun ohjeen jälkeen entistä aktiivisemmin selvittänyt järjestöjen toimintoja. Vielä ei kuitenkaan ole tiedossa minkälaisia päätöksiä paikalliset verotoimistot alkavat uusien ohjeiden myötä tehdä. Mahdollista on, että verottajan tulkinnoissa jatkuu samanlainen kirjavuus kuin tähänkin asti. Verohallituksen ohje on kuitenkin tarkoitettu ohjaamaan päätöksentekoa ja tiukentamaan tulkintoja ja näin se varmasti myös vaikuttaa. Elinkeinotoiminnan käsittely kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä (kuva 19) Elinkeinotoiminnan osalta on huomattava, että verottaja tarkastelee tällöin vain kyseistä toiminnan osa-aluetta. Jos elinkeinotoiminta on tuottanut voitto, sitä verotetaan, vaikka yhdistyksen toiminta kokonaisuutena olisi tappiollista. Sillä ei myöskään ole merkitystä, että voitto on käytetty yhdistyksen yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseen. Yhdistyksen tulee kirjanpidossaan esittää elinkeinotoiminta omana kokonaisuutenaan. On myös yhdistyksen edun mukaista koota elinkeinotoiminta yhteen siten, että varmasti kaikki kyseiseen toimintaan kohdistuvat kulut mukaanlukien osuudet yleiskuluista tulevat esitetyksi elinkeinotoiminnan kuluina. Vasta näiden jälkeen selviää toiminnan mahdollinen todellinen verotettava voitto eli elinkeinotulo. Verovapautus Yleishyödyllisellä yhdistyksellä on mahdollista hakea verovapautusta elinkeinotoiminnan tulon verotuksesta. Verovapautta on haettava verohallitukselta kirjallisesti neljän kuukauden kuluessa sen verovuoden päättymisestä, jolta vapautusta haetaan eli siis seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Vapautuksen voi saada enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, jos toimintaa pidetään riittävän hyödyllisenä yhteiskunnalle, tulot käytetään yleishyödylliseen toimintaan eikä vapautus haittaa vapaata kilpailua. Arvonlisäverotus (kuva 20) Arvonlisäverotuksen periaatteet Arvonlisävero on yleinen kulutusvero. Verovelvollinen yritys tai yhdistys toimii veron kerääjänä valtiolle. Tällöin se joutuu lisäämään myymänsä tuotteen tai palvelun hintaan veron, joka yleensä on 22 %. Tuotteen tai palvelun laadusta riippuen on olemassa myös alempia verokantoja (8 % ja 17 %). Valtiolle verovelvollinen tilittää perimänsä veron kuukausittain vähentäen siitä ennen tilitystä verolliseen toimintaan kuuluvissa ostoissa itse maksamiensa verojen määrän. Näin ollen veroa maksetaan vain arvon lisäyksestä. Verojen lopullisina maksajina ovat yksityiset kansalaiset tai muut ei-verovelvolliset kuten yleensä yleishyödylliset yhteisöt. Järjestöjen kannalta on kaikkein tärkeintä ja joskus myös vaikeinta selvittää, onko se arvonlisäverovelvollinen toiminnastaan vai ei. Verovelvollisuuden selvittyä asiat saadaan kyllä 19

20 Kuva 21 Kuva 22 hoidettua. Arvonlisäveron kerääminen on omatoimista sillä tavoin, että liiketoimintaa harjoittavan on itse ilmoittauduttava tai hakeuduttava verovelvolliseksi sekä itse kerättävä (laskutettava asiakkailta) vero ja tilitettävä se kuukausittain valtiolle. Yhdistyksen tuottaessa palveluita se joutuu yleensä nostamaan veron vuoksi jonkin verran hintojaan ja lisäksi verovelvollisuudesta aiheutuu lisätyötä laskutuksessa, kirjanpidossa ja tilityksissä. Muutoin verovelvollisuus ei ole mikään uhka yhdistykselle eikä verollisten palveluiden tuottaminen ole yleishyödyllisellekään yhdistykselle mitenkään kiellettyä tai paheksuttavaa. Arvonlisäverotuksen myötä yhdistys kokonaisuudessaan kuitenkin on verottajan vuosittaisen tarkkailun kohteena. Veroilmoitukset tulee tehdä ja elinkeinotoimintaa ja sen verotusta tarkkaillaan myös. Yhdistyksen arvonlisäverollinen toiminta (kuvat 21, 22 ja 23) Kuva 23 Kuva 24 Arvonlisäveroa suoritetaan liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaran tai palvelun myynnistä. Arvonlisäverolain mukaan yleishyödyllinen yhdistys on verovelvollinen vain sellaisesta toiminnasta, jonka tuloa pidetään tuloverolain mukaan veronalaisena elinkeinotulona. Tämä tarkoittaa sitä, että edellä elinkeinotulon verotuksen yhteydessä käsiteltyjä arpajaisia, huvitilaisuuksia, adressien myyntiä etc. voi harjoittaa ilman arvonlisäverotusta myynnin arvosta riippumatta. Vaikka arvonlisäverotuksessa käytetään termiä liiketoiminta, sopivat edellä elinkeinotoiminnan osalta esitetyt määrittelyt ja verohallinnon linjaukset sellaisenaan myös arvonlisäverovelvollisuuden arviointiin. Käytännössä yhdistyksen liiketoimintaa arvioidaankin samojen kriteerin mukaan kuin elinkeinotoimintaa elinkeinotulon verotuksessa. Tällöin huomiota kiinnitetään siihen, onko toiminta sääntöjen mukaista yhdistyksen varsinaista toimintaa, onko se säännöllistä, riskialtista, laajamittaista, rajoittamattomaan asiakaskuntaan kohdistuvaa sekä yleisillä markkinoilla kilpailevaa toimintaa. Vähäinen toiminta on kuitenkin rajattu arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Vuosimyynnin jäädessä alle ei myyjä ole verovelvollinen. Tämän rajan alla toimittaessa ei arvonlisäverotuksesta siis tarvitse kantaa huolta rajan ylittyessä verovelvollisuus alkaa ensimmäisestä myyntieurosta eikä vasta rajan ylittävältä osin. Arvonlisäverolaissa olevan verohuojennussäännöksen 20

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

Palkkatuki muutoksia10.5.2010

Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana

Lisätiedot

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011 SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT 1 Yleishyödyllisyys n Yhteisö on yleishyödyllinen (TVL 22 ), jos se toimii yksinomaan

Lisätiedot

Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus. Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry

Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus. Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry 1. ENNAKONPIDÄTYS Yhdistys on velvollinen toimittamaan suorittamastaan palkasta

Lisätiedot

Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry

Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry 8.4.2010 1 Kotitalousvähennys pähkinänkuoressa 1. Kotona 2. Tavanomainen hoito-

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto Määritelmä Jäsenmäärä ja pääoma edeltä käsin määräämättömät, voi vaihdella Tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho Palkkatuki TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho TYÖLLIST LLISTÄMISTUKIJÄRJESTELMÄ TYÖLLIST LLISTÄMISTUKI TYÖNANTAJALLLE PALKKATUKI

Lisätiedot

KOTITALOUS- VÄHENNYS. Aalto Hoivapalvelut Oy

KOTITALOUS- VÄHENNYS. Aalto Hoivapalvelut Oy KOTITALOUS- VÄHENNYS Mitä kotitalousvähennys tarkoittaa? Kun hankit palveluita kotiin, esimerkiksi siivouspalvelua yritykseltä, saat vähentää yritykselle maksetusta summasta osan verotuksessa. Kotitalousvähennystä

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Seuran hallinto - hyvän hallinnon periaatteita

Seuran hallinto - hyvän hallinnon periaatteita Seuran hallinto - hyvän hallinnon periaatteita -SEURAN SÄÄNNÖT - YHDISTYSLAKI Seurajohtajan käsikirja Päätä oikein http://www.slu.fi/urheiluseuroille/julkaisut_ja_ tyokalut/seurajohtajan_kasikirja-paata/

Lisätiedot

Yhdistykset, säätiöt ja verotus

Yhdistykset, säätiöt ja verotus Yhdistykset, säätiöt ja verotus Pekka T. Talari Yhdistykset, säätiöt ja verotus Käsikirja yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksesta EDITA HELSINKI Pekka T. Talari ja Edita Publishing Oy Kansi: Marjut

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 2 ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Yhteislautakunnan liite nro 14 / 26.1.2012 PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 22.1.2009 7 26.1.2012 14 2 Palvelusetelin käyttö JJR-kunnissa Kunnalla

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen Kaupunginhallitus 454 14.12.2015 Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen 1878/02.05.01/2015 KHALL 14.12.2015 454 Kaupunginvaltuusto on 7.9.2015 94 käsitellyt valtuutettu

Lisätiedot

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus. Palokuntalaisten opintopäivät 21.11.2009 Kuopio

Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus. Palokuntalaisten opintopäivät 21.11.2009 Kuopio Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus Palokuntalaisten opintopäivät Kuopio Esityksen rakenne Verotuksen perusteet ja käytännön tilanteita liittyen palokuntayhdistyksiin Yleishyödyllisyys Elinkeinotoiminta

Lisätiedot

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä

Lisätiedot

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA Rit Yhdistys Yhdistys on Suomessa luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Suomen Kylätoiminta ry 2.3.2008 KYLÄYHDISTYSTEN TYÖLLISTÄMISTOIMINTA,VEROTUS JA VAKUUTUKSET

Suomen Kylätoiminta ry 2.3.2008 KYLÄYHDISTYSTEN TYÖLLISTÄMISTOIMINTA,VEROTUS JA VAKUUTUKSET Suomen Kylätoiminta ry 2.3.2008 KYLÄYHDISTYSTEN TYÖLLISTÄMISTOIMINTA,VEROTUS JA VAKUUTUKSET 2 SISÄLLYS Alkusanat OSA 1 KYLÄTOIMINTA TYÖLLISTÄJÄNÄ JA TYÖNANTAJANA 1.1 Työlainsäädäntö 1.2 Työsuhde ja työsopimus

Lisätiedot

Osuuskuntayrittäjyys

Osuuskuntayrittäjyys Osuuskuntayrittäjyys Osuuskunnat Suomessa yhteensä n. 4 500 osuuskuntaa vuositasolla perustetaan noin 200 uutta osuuskuntaa Noin 2 700 pienosuuskuntaa 1 300 vesihuolto-ja energia osuuskuntaa 370 osuuspankkia

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE 2014 Starttiraha on henkilökohtainen tuki mahdollista myös useammalle samaan yritykseen Starttiraha ei ole Yritystuki ei yrityksen rahoitusta tai tuloa, ei kuulu

Lisätiedot

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto Starttiraha Starttirahan tarkoituksena on edistää yritysten ja työpaikkojen syntymistä Suomessa turvaamalla yrittäjäksi ryhtyvän henkilön (työttömän työnhakijan tai henkilöasiakkaan) toimeentulo yritystoiminnan

Lisätiedot

Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry

Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry www.pwc.com Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry Urheilujuridiikan päivä Juha Laitinen Yleishyödyllinen yhteisö (TVL 22 ) 1) Toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi -

Lisätiedot

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE 2013 Starttiraha on henkilökohtainen tuki mahdollista myös useammalle samaan yritykseen Starttiraha ei ole yritystuki ei yrityksen rahoitusta tai tuloa, ei kuulu

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1 ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖLLISTÄMISEN ASKELEET 1/4 Yhdistys lähtövalmiiksi työnantajana 1. Allekirjoitusoikeudet, päätöksenteko, ry 2. Arvio rahoista 3. Y-tunnus 4. Hallitus

Lisätiedot

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA Osuustoiminnan juuret 1800- luvun teollistuvassa Euroopassa 1901säädettiin osuuskuntalaki Suomessa 1990- luvun lama loi ns. uusosuustoiminnan 2011- uusi buumi??

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

TALOUSPROSESSI TALOUSARVIO (1/2)

TALOUSPROSESSI TALOUSARVIO (1/2) TALOUSPROSESSI TALOUSARVIO (1/2) Yhdistys hankkii tuloja joita se käyttää toiminta-ajatuksen toteuttamiseen Talousprosessin runkona on talousarvio ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma. Talousprosessi

Lisätiedot

Puotinkylän Voimistelu- ja Urheiluseura Valtti ry.

Puotinkylän Voimistelu- ja Urheiluseura Valtti ry. Puotinkylän Voimistelu- ja Urheiluseura Valtti ry. Liikuntapalveluiden tuotteistaminen yhdistyksessä sekä vapaaehtoistoiminta niiden tuottamisessa Liikuntakoordinaattori Sampo Hulkkonen Puotinkylän Valtti

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

Kylätalot käyttöön. Mitä kaikkea olisi huomioitava talon vuokraustoiminnassa?

Kylätalot käyttöön. Mitä kaikkea olisi huomioitava talon vuokraustoiminnassa? Kylätalot käyttöön Mitä kaikkea olisi huomioitava talon vuokraustoiminnassa? Anna Kulmakorpi 9.10.2013 Kylätalo-opas idea Kylätalot kuntoon hankkeesta, tarve kyselyn pohjalta toteutus 2011 KyläNyt-hankkeessa,

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009 Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo Director Maritta Virtanen Mistä arvonlisäveroa suoritetaan? Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta Tavaran ja palvelun myynnistä Ellei

Lisätiedot

Yhdistystoimijan ABC. Rekisteröity yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys. Yhdistysrekisteri

Yhdistystoimijan ABC. Rekisteröity yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys. Yhdistysrekisteri Yhdistystoimijan ABC Rekisteröity yhdistys on oikeushenkilö (juridinen henkilö) voi tehdä sitoumuksia jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa on merkitty yhdistysrekisteriin paras ratkaisu pitkäaikaiseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Härmänmaan TE-toimisto Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Starttirahan hakeminen Starttirahaa haetaan siitä

Lisätiedot

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1 SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014 1 Yhdistyksen maksamat korvaukset Palkka ja luontoisedut tehtävä ennakonpidätys ja vähennettävä sivukulut Työkorvaus => yrittäjälle maksettava ei sivukuluja ennakonpidätys,

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

Uudistunut palkkatuki 1.1.2015

Uudistunut palkkatuki 1.1.2015 Uudistunut palkkatuki 1.1.2015 Palkkatuen uudistamisen tavoitteet Pyritään parantamaan työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua tukipäätösten ennakoitavuutta palkkatuetun työn vaikuttavuutta

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ. Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy

OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ. Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy Yksin tai yhdessä osuuskunnan voi perustaa yksin, kaksin, kolmisin ylärajaa ei ole jäsen voi olla luonnollinen henkilö,

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA?

MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA? MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA? Palkan maksamisesta aiheutuvat velvoitteet, kustannukset ja niiden maksaminen Tilitoimisto Suomalainen Oy, Sari Suomalainen, KLT Ensimmäinen työntekijä

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O Eettisyys järjestötoiminnassa Hanasaari 23.11.2012 Eettinen ja aatteellinen yhdistys Miten määrittelet aatteellisen yhdistyksen? Mitä sen pitää tehdä? Mitä se ei saa tehdä? Mitä tarkoittaa yleishyödyllinen

Lisätiedot

Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/6c

Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/6c Veroilmoituksen täyttöopas YHDISTYKSET SÄÄTIÖT 6C verovuosi 2015 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/6c SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 VEROTUKSEN PÄÄTTYMINEN,

Lisätiedot

PALVELUJA kohtuuhintaisesti ja vastuullisesti

PALVELUJA kohtuuhintaisesti ja vastuullisesti PALVELUJA kohtuuhintaisesti ja vastuullisesti ELIAS.fi kodin palvelujen tori Taija Härkki 1 Tulevien eläkeläisten kuvauksia Itsenäisesti ikääntyneenä Hyvä elinympäristö Huono elinympäristö Lähde: Kuluttajatutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Uudistuva palkkatuki. Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä

Uudistuva palkkatuki. Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä Uudistuva palkkatuki Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä Uudistamisen tavoitteet Tavoitteena on parantaa Työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua Tukipäätösten ennakoitavuutta

Lisätiedot

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Seminaari: Työllisyys ja osuuskunnat 25.5.2010, Eduskunta, Helsinki Hanna Moilanen YTM, jatko-opiskelija

Lisätiedot

Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin

Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin Mikko Martikainen Helmikuu 2003 Toimenpiteet työttömien työnhakijoiden työllistämiseksi Vuoden 2003 työvoimatiedustelun yhteydessä Palvelutyönantajat

Lisätiedot

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä.

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. Luento 7 Arvonlisävero: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Ulkomaan rahanmääräiset erät: Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 7a: Arvonlisävero VEROTUKSEN RAKENNE Verotuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista yhdistysten vero k ses a TAX Torsti Lakari V, KTM Tax Manager KPMG, Tax 29.2.2008

Ajankohtaista yhdistysten vero k ses a TAX Torsti Lakari V, KTM Tax Manager KPMG, Tax 29.2.2008 Ajankohtaista yhdistysten verotuksesta t TAX Torsti Lakari VT, KTM Tax Manager KPMG, Tax 29.2.2008 2 Ajankohtaiset muutokset Verouudistus 2005 Verohallituksen ohje yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille

Lisätiedot

KYLÄYHDISTYSTEN VEROKOHTELU

KYLÄYHDISTYSTEN VEROKOHTELU KYLÄYHDISTYSTEN VEROKOHTELU 1 K Y L Ä T O I M I J A N T A L O U S P A K K I T Y Ö K A L U J A K Y L Ä T A L O U T E E N T A M P E R E 1 6. 1 0. 2 0 1 3 Yleishyödyllisen yhdistyksen verovelvollisuus Yleishyödyllinen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1366/2014 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

VETY-hanke VAPAAEHTOISTYÖ yleishyödyllisessä yhteisössä Vapaaehtoistoiminnan lainsäädäntö ja verotus Jenni Sademies,

VETY-hanke VAPAAEHTOISTYÖ yleishyödyllisessä yhteisössä Vapaaehtoistoiminnan lainsäädäntö ja verotus Jenni Sademies, VETY-hanke VAPAAEHTOISTYÖ yleishyödyllisessä yhteisössä Vapaaehtoistoiminnan lainsäädäntö ja verotus Jenni Sademies, 13.11.2013!"#$%&%!'('')*+,-.+/0%/1)-.*/02/11-.)..3%/*+)-.0..3%4%5336'7(786-.)7278%9-)::3+/.6).67.%;/%4%

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus -maatalouden veroilmoitus- Toukokuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa 1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2

assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2 assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2 Omaisen oikeus toimia avustajana / työntekijänä Perusasetelma on, että vammaisen henkilön (työnantajan)

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki.

Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki. luonnos 2.9.2014 OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Yleisiä säännöksiä 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki. 2 Toiminnan tarkoitus ja toimiala

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana?

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? Lähteet: verohallinnon ohjeistus, Valviran ohjeistus, www.elias.fi (Taija Härkki), Sosiaalihuoltolaki, Arvonlisäverolaki,

Lisätiedot

Avaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero

Avaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero Avaintiedot 2015 Pääomatulovero Pääomatulon verokanta on 30 prosenttia, mutta siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30.000 euroa, verokanta on 33 prosenttia. Yhteisövero

Lisätiedot

Jäsenenä ammattiliitto Prossa

Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenyys Pron on toimihenkilötyön ammattilaisten asiantuntijoiden, esimiesten ja toimihenkilöiden oma etujärjestö. Jäseneksi voi liittyä koulutuksesta, ammattinimikkeestä,

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

15.9.2015. Kuinka elää kuvataiteella Neuvontaa ja apua ammatillisiin pulmiin

15.9.2015. Kuinka elää kuvataiteella Neuvontaa ja apua ammatillisiin pulmiin 15.9.2015 Kuinka elää kuvataiteella Neuvontaa ja apua ammatillisiin pulmiin Kuinka elää kuvataiteella Hankkeen aikana Tarjotaan neuvontapalveluita taiteilijoille Järjestetään täydennyskoulutusta Kehitetään

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoitotoiminta apunasi. Tiedote perheelle hoitajan kotiin palkkaamisesta

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoitotoiminta apunasi. Tiedote perheelle hoitajan kotiin palkkaamisesta Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoitotoiminta apunasi Tiedote perheelle hoitajan kotiin palkkaamisesta Tilapäistä ja lyhytaikaista apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoitoapu on tarkoitettu

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Apurahojen verotuksesta

Apurahojen verotuksesta Apurahojen verotuksesta Jukka Puolakanaho Veroasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto Esityksen sisältö apurahoja koskeva verolainsäädäntö verovapaat ja veronalaiset apurahat / suoritukset vähennykset

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

TUUSULAN PALLOSEURAN TALOUSOHJESÄÄNTÖ

TUUSULAN PALLOSEURAN TALOUSOHJESÄÄNTÖ TUUSULAN PALLOSEURAN TALOUSOHJESÄÄNTÖ 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 VASTUUNJAKO TALOUSASIOISSA... 3 2.1 Seuran vuosikokoukset... 3 2.2 Seuran johtokunta... 3 2.3 Seuran joukkueet... 4 2.3.1 Joukkueen taloudenhoitajan

Lisätiedot