HALUAN TEHOKKAAT TYÖNKULUT, PARANTAA TUOTTAVUUTTA JA VÄHENTÄÄ KUSTANNUKSIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HALUAN TEHOKKAAT TYÖNKULUT, PARANTAA TUOTTAVUUTTA JA VÄHENTÄÄ KUSTANNUKSIA"

Transkriptio

1 YRITTÄJÄ-LEHTI 1 K E S K I - P O H J A N M A A N Yrittäjä YRITTÄMISEN JA TALOUSELÄMÄN ERIKOISLEHTI 4/2014 Osoitelähde: Viestimix Ky Savisilta YLIVIESKA HALUAN TEHOKKAAT TYÖNKULUT, PARANTAA TUOTTAVUUTTA JA VÄHENTÄÄ KUSTANNUKSIA Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Tampereella PPO tukee sijoituksillaan alueensa elinvoimaisuutta Yrittäjäpäivien pääjuhlassa puhunut Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä korosti, että Suomen nousu nojaa yritysten menestymiseen ja suomalaiseen työhön. Erityisen tärkeä merkitys on pienillä ja keskisuurilla yrityksillä. Sivu 3 Konican Minoltan monitoimilaitteet ja tulostussovellukset ovat ammattitason ratkaisu kaiken kokoisille yrityksille. Laiteratkaisuissa painottuvat selkeä asiakaslähtöisyys, tehostettu tuottavuus, luotettavuus, kuvalaatu, helppokäyttöisyys ja kehittyneet huoltotyökalut sekä huoltopalvelut - pientä energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä unohtamatta. Konica Minoltan monitoimijärjestelmät ovat turvallinen sijoitus - niiden huipputeknologia säilyttää asemansa ja arvonsa pitkälle tulevaisuuteen. Osuuskunta PPO:n muuttuminen alueelliseksi sijoitus- ja kehitysosuuskunnaksi tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia osuuskunnan toimialueen yrityksille. Sivu 7 Keski-Pohjanmaan Konttoripiste Oy KOKKOLA Heinolankaari 12 PIETARSAARI Kauppiaankatu 2 KANNUS Asematie 5 RAAHE Ollinkalliontie 3 YLIVIESKA Riihikatu 8 AO Kruunupyyn kuntasivut Sivu SOITA JA VARAA KONICA MINOLTAN LAITE-ESITTELY: Tuomo Lahti Timo Kuivanto Kenneth From Hannu Vanhala

2 2 YRITTÄJÄ-LEHTI P Ä Ä K I R J O I T U S Onko Suomalaisten usko talouskasvuun kuitenkin nousemassa? Kauppalehden mukaan Tilastokeskuksen mittaama kuluttajien luottamusindikaattori on osoittanut että odotukset Suomen taloudesta ovat hieman parantuneet syyskuuhun verrattuna. Lisäksi lokakuun indikaattoreissa on yritysten osalta myös pientä nousua. Yrittäjien oman syksyn Yrittäjäbarometrin mukaan saimme keskipohjalaisille hiukan uskoa tulevasta, indikaattorit olivat keväästä laskeneet, mutta kuitenkin olimme valtakunnantasoon nähden keskimääräisesti parempia. Danske Bankin mukaan teollisuuden luottamus on kuitenkin ollut yksi heikoimmista EU-maiden joukossa. Ongelmat ovat kotimaisen ostovoiman ja investointihalukkuuden heikkoudesta johtuvia. Kotimaisen ostovoiman kehitys näyttänee heikolta myös ensi vuonna siksi tarvitsemme erityisesti alueellisia toimia viennin eteenpäin auttamiseksi. Tarvitsemme oikeita konkreettisia vipukeinoja yrityksillemme, jotka miettivät kansainvälisen kaupan mahdollisuuksia. Kaikki kansainvälistymishankkeet joita alueellamme on synnytetty kaupankäynnin kasvattamiseksi ja toimintojen tehostamiseksi siis tarvitaan. Vielä kun saisimme hankkeiden välille tiiviin yhteistyön, uskon että saisimme merkittäviä synenergiaetuja. Yhteistyö synnyttäisi verkostoitumisen kautta - ei vain tuloksia, vaan yrityksille myös säästöjä. Vaikka puhutaan kansainvälistymistä, emme kuitenkaan toivo että yritykset siirtävät toimintansa suoraan Viroon. Viron houkutukset sijoittaa myös ulkomaiset yritykset Viroon valitettavasti toimivat. Meillä Suomen hallituksen toimet nykyisillä veronkiristyksillä houkuttelevat työllistävät ja tuotannolliset yritykset sijoittamaan toimintansa Viroon. Olisiko nyt aika tulevien kansanedustajien luvata merkittävät huojennukset yrityksillemme, jotta myös pienet yritykset innostuisivat työllistämään hyvän tuloksen toivossa ja peräti Suomessa? Suomen Yrittäjien uusi puheenjohtajamme Jyrki Mäkynen sanoi kiitospuheessaan, että nyt on toiminnan, aika että saamme Suomen talouden kasvuun. Näin toivomme. Eli Voimaa voimaa, jaksaa jaksaa.. Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät P U H E E N J O H T A J A N P A L S T A Suomen Yrittäjille uusi johto Suomen Yrittäjät valitsi liittokokouksessaan uudeksi puheenjohtajaksi Etelä- Pohjanmaan yrittäjien puheenjohtajan Jyrki Mäkysen. Ehdokkaina oli kolme hyvää ja ammattitaitoista yrittäjää, joista jokainen olisi sopinut mallikkaasti järjestön keulaan. Tuemme kaikin tavoin Jyrki Mäkystä, jota Keski-Pohjanmaan Yrittäjät myös kannatti järjestön uudeksi puheenjohtajaksi. Suomen Yrittäjien puheenjohtajan pesti on yksi Suomen merkittävimmistä elinkeinoelämän johtopaikoista. Uudella puheenjohtajalla on edessään mittavia haasteita. Jyrki Mäkynen on luvannut, että Suomen Yrittäjät tulee jatkossa toimimaan entistä rohkeammin ja nostaa esiin sellaisiakin teemoja, joille ei välttämättä joka puolella taputeta. Uusi puheenjohtaja lupasi panostaa mm. säännöstelyn purkamiseen, verotuskysymyksiin ja julkisen sektorin supistamistarpeeseen. Tekemistä riittää, sillä juhlapuheista huolimatta uusia säännöksiä syntyy kuin sieniä sateella. Rajoituksia ja kieltoja säädetään koko ajan lisää. Elinkeinovapautta rajoitetaan. Ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan ja lisätään koko ajan. Ilmoitusvelvollisuus rakennustöissä otettiin käyttöön kesällä. Sopii kysyä, ketä tai mitä sääntöviidakko palvelee. Puhutaan byrokratian karsimistalkoista, mutta kehitys menee toiseen suuntaan. Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on lähes 60 %. Tällä tiellä ei voida jatkaa. Monet työn alla olevat uudistukset uhkaavat pikemminkin rajoittaa ja jopa tyrehdyttää yritystoimintaa ja edelleen kasvattaa julkista sektoria. Sote-uudistus uhkaa pahimmillaan terveydenhoitoalan yritysten olemassaoloa, kun suunta näyttää edelleen olevan siirtyminen julkisen sektorin toimin hoidettavaan toimintaan. Muistissa on vielä mm. sairaankuljetusalalla tapahtuneet muutokset, joilla lähes koko toimiala ajettiin alas ja toiminta siirtyi ilman kilpailutusta kunnallisille pelastuslaitoksille. Kymmenet sairaankuljetusyritykset joutuivat lopettamaan toimintansa. On arvioitu, että palvelujen saatavuus on heikentynyt ja kustannukset nousseet. Tämäkö oli tavoitteena? Sama uhkaa nyt Sote-uudistuksen myötä myös muita terveydenhoitoalan yrityksiä. Vielä ei peliä ole menetetty, mutta ellei mitään tehdä, on lopputulos lohduton. Yrittäjien kannalta huolestuttavaa on myös kuntien halu haalia itselleen erilaista yritystoimintaa. Kuntien omistamat yritykset voivat usein toimia edullisemmin, kun niitä eivät rasita samanlaiset rajoitteet tai esteet kuin yksityisiä yrityksiä. Kunnan omistamat yritykset saavat pakostakin kilpailuetua esim. rahoituksen muodossa yksityisyrityksiin verrattuna. Voi kysyä, kuuluuko kunnan toimialaan harjoittaa pesulapalvelutoimintaa, lahjatavarakauppaa tai kuntosalibisnestä. Yrittäjyys ei ole itsestään selvää vaan sen puolesta joutuu taistelemaan. Tässä työssä tarvitaan kaikkia yrittäjiä. Yrittäjäjärjestön kannalta on tärkeää, että yrittäjät pitäisivät työtä yrittäjäjärjestön eri luottamustehtävissä merkityksellisenä. Vaikka järjestötyö viekin oman aikansa, se myös antaa paljon. Yrittäjät ovat oman alansa parhaita asiantuntijoita ja siksi olisikin hyvä, että jäsenillä olisi halukkuutta pyrkiä niihin tehtäviin, joissa vaikutetaan yrittäjien arkeen. Loppusyksyn aikana valitaan vuosikokouksissa paikallisyhdistyksille uusia hallituksia ja puheenjohtajia. Niissä tehtävissä yrittäjillä on oiva tilaisuus päästä vaikuttamaan yrittäjien asioihin. Toivotan kaikille menestystä ja intoa tässä työssä. Hyvää loppusyksyä! Yhteystyöterveisin Kimmo Hanhisalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät hallituksen puheenjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti Päätoimittaja: Mervi Järkkälä Kustantaja ja toimitus: Viestimix Ky Ilmoitusmyynti: Viestimix Ky Ilmoitusvalmistus: Pasi Tölli Painopaikka: Botnia Print Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Puh Puh. (08) Puh Kokkola

3 YRITTÄJÄ-LEHTI 3 Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Tampereella: Jyrki Mäkynen Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi Heimo Turunen Virtaa yrittäjyyteen oli teemana Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Tampereella, joille osallistui liki 2000 henkeä. Lisämielenkiintoa päiville toi puheenjohtajien vaali, jossa Suomen Yrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi valittiin liittokokouksessa 50-vuotias Jyrki Mäkynen Seinäjoelta 1125 äänellä. Mäkysen yritys Oy HM Profiili Ab myy toimistojen ja muiden julkisten tilojen kalustamista ja siihen liittyviä palveluita. Torniolainen Paula Aikio-Tallgren sai 665 ääntä ja hankasalmelainen Jari-Pekka Koponen 395 ääntä. Suomen Yrittäjien edellinen puheenjohtaja Mikko Simolinna ei pyrkinyt enää kolmannelle kaudelle. Varapuheenjohtajiksi valittiin viidestä ehdokkaasta uutena Juhani Hyry Uudenmaan Yrittäjistä ja Tommi Matikainen Etelä-Karjalan Yrittäjistä. Entisinä jatkamaan valittiin Mikko Akselin Taloushallintoliitosta ja Hanna Munter Varsinais-Suomen Yrittäjistä. Ehdokkaana äänestyksessä oli myös Veikko Kiili Pirkanmaan Yrittäjistä. Mäkysen mukaan maailma tarvitsee edelleen vahvaa Suomea, ja vahva Suomi tarvitsee vahvoja yrityksiä. Samalla hän totesi, että yrittäjät tekevät oman osansa Suomen talouden nostamisessa. -Uudet yksityisen sektorin työpaikat ovat jo vuosikymmenen ajan syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, etenkin kaikkein pienimpiin, joissa työntekijät myös voivat parhaiten. Me tarvitsemme nämä vahvat yritykset ja me yrittäjät tarvitsemme yhteisen äänen. Yhteisellä äänellä ilmoitamme suoraan ja selkeästi mielipiteemme, sekä että suomalaiseen yrittäjyyteen Suomen Yrittäjien uusi puheenjohtaja Jyrki Mäkynen keskellä sekä varapuheenjohtajat Juhani Hyry, Hanna Munter, Tommi Matikainen ja Mikko Akselin. ja yrittäjiin voi luottaa. Suomen Yrittäjillä on meneillään Yrittäjän ääni kampanja, jossa yrittäjä voi kertoa kansanedustajalle, mitä Suomessa pitäisi tehdä, jotta yritykset menestyisivät paremmin ja voisivat tarjota uusia työpaikkoja ihmisille ja tätä kautta lisää verotuloja valtiolle. Yrittäjyyden vahvistaminen tavoitteena Liittokokouksen kannanotossa vaadittiin Suomen talouspolitiikkaan tarvittavan iso muutos tulevalla vaalikaudella. Sen osoittavat olematon talouskasvu, viennin hiipuminen, työttömyyden kasvu ja viimeisenä pisarana Suomen luottoluokituksen lasku. Yrittäjyyden vahvistamisen on oltava tulevan vaalikauden tärkein tavoite, jotta hyvinvointi Suomessa taataan. Yritysten menestys luo työpaikkoja, vientituotteita ja -palveluita sekä verotuloja, eli hyötyä koko Suomelle. Kannanotossa edellytettiin päättäjiltä ratkaisuja, joilla talous saadaan takaisin kasvuuralle ja yritysten ja kansalaistenkin luovuus hyödyttämään koko yhteiskuntaa. Kasvuun tarjottiin keinoina työmarkkinoiden rohkeaa uudistamista, julkisen sektorin pienentämistä, verotuksen kannustavuuden lisäämistä, yksinyrittäjien aseman parantamista sekä turhasta sääntelystä luopumista. Liittokokouksen avauksessa väistynyt puheenjohtaja Mikko Simolinna loi katsauksen Yrittäjägaalan juhlapuhujana oli tänä vuonna Suomen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Hänen vierellään rouva Tanja Mäkynen, Suomen Yrittäjien pu heenjohtaja Jyrki Mäkynen ja väistynyt puheenjohtaja Mikko Simolinna. sinyrittäjien kohdalla. Verotuksen saralla riittää tosin työtä edelleen. Sipilä ehdottaa yhteiskuntasopimusta Yrittäjäpäivien pääjuhlassa puhunut Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä korosti, että Suomen nousu nojaa yritysten menestymiseen ja suomalaiseen työhön. Erityisen tärkeä merkitys on pienillä ja keskisuurilla yrityksillä. Hän piti tärkeänä korjata henkilöyhtiöiden ja osakeyhtiöiden välille syntyvän verotuksen eron. Korjaava toimi voisi olla yrit- puheenjohtajakaudellaan tapahtuneisiin saavutuksiin. täjävähennys henkilöyhtiöille. -Olemme ajaneet nuorille Myös perintö- ja lahjaveron yrittäjyyttä todellisena uravaihtoehtona korvaaminen myyntivoittoverolla samoin ammat- tiin oppimista työn kautta, jossa oppisopimus on yksi vaihtoehto. Yrittäjän oikeusturvaa on parannettu työskentelyssä harhaanjohtavaa markkinointia vastaan ja yrittäjien verotuskäytäntöihin on saatu parannuksia etenkin yritystoiminnan aloittaneiden ykla ja muilla mahdollisiltiin veromuutoksilla on selvitettävä. Sipilä toisti ehdotuksensa yhteiskuntasopimuksesta, jossa mukana olisivat yrittäjät, elinkeinoelämä, työntekijät ja poliittiset päättäjät. -Siinä tulee yhteisesti määritellä, mitä kunkin tulee omalta osaltaan tehdä. Yhteiskuntasopimuksen rinnalle tarvitaan valtiontalouteen tiukka menokuri, julkisten palvelujen tuottavuuskehitys, päätettyjen uudistusten määrätietoinen läpivienti sekä kasvun edellytysten luonti. Sipilä nosti esiin eläkeyhtiöiden aseman suomalaisten yritysten rahoituksessa. Rahoituksessa suomalaiset eläkeyhtiöt olivat aiemmin nykyistä merkittävämmässä roolissa. EU:ssa yrittäjyys nousussa Toimitusjohtaja Jussi Järventaus näki positiivisena, että yrittäjyys on EU:ssa nostettu entistä merkittävämmäksi kohteeksi. Yksinyrittäjän asema on parantumassa oleellisesti, koska yrittäjän ei tarvitse pelätä verottajan tulkitsevan jälkikäteen palkansaajaksi siihen kuuluvine lisämaksuihin. Velkajärjestelylakiin on saatu yrittäjiä koskeva uudistus, jossa yritystä ei välttämättä tarvitse epäonnistumisen seurauksena lopettaa. Tulevassa toiminnassa keskitytään vaikuttamaan voimakkaasti ensi kevään eduskuntavaaleissa, EU-sääntelyä tulee keventää pankkirahoituksen saamisen helpottamiseksi, toimiva kilpailutus ja reilu kilpailu tulisi saada myös ensihoidon ja jätteenkuljetukseen järjestämisessä sekä yrittäjäliikkeiden vahvuutta tulee edelleen turvata. Valtakunnalliset Yrittäjäpalkinnot jaettiin 47. kerran. Palkinnon sai neljä yritystä, joiden liikeideat kantavat Suomea ja niitä yhdistävät kasvu ja työntekijöiden arvostus. -Suomi tarvitsee vahvaa yrittämistä ja yrityksiä. Suomalaisiin yrityksiin voi myös luottaa ja niihin ovat tulleet viimevuosina uudet työpaikat, totesi Fennian toimitusjohtaja Antti Kuljukka puheessaan palkintojenjakotilaisuudessa. Palkitut yritykset olivat: elintarviketeollisuusalalla toimiva Kasling Foods Oy Kouvola, porakruunuja kallion louhintaan ja erikoisteriä maaporaukseen valmistava Robit Oy Lempäälä, romua teollisuuden raaka-aineeksi kierrättävä Romu Keinänen Oy Espoo sekä puhe-, toiminta-, fysioterapia- ja hoivapalveluyritys Tutoris Oy Oulu. Nuku riittävästi Yrittäjäpäivien lauantain seminaarissa erikoislääkäri Aki Hintsan luennon aiheena oli mitä yrittäjä voi oppia F1 ajajalta. Hän kertoi toimineensa yksitoista kautta Formula 1-sarjan varikkolääkärinä, viimeiset vuodet McLarenilla. Tällä hetkellä Hintsa asuu Genevessä Sveitsissä, jossa hänellä on oma erikoisklinikka. Hän halusi kuulijoidensa olevan onnellisia ja antoi siihen hyviä vinkkejä. Hintsa korosti riittävän unen merkitystä työssä ja elämässä jaksamisessa ja suositteli yössä vähintään yli seitsemän tunnin keskimääräiset unet. Hän sanoi huonosti tai liian vähän nukkumista halvan humalan ottamiseksi eli vaikutus on sama. -Ota vakavasti elämäntapaasiat. Liiku vähintään askelta päivässä. Viiden minuutin kuntosalityyppinen harjoittelu piristää jo mukavasti yrittäjän päivää. Jokaisella on vastuu itsestään ja terveydestään, neuvoi Hintsa. Hän jopa suositti työpalavereiden pitämistä samalla kävellen, kuten joidenkin yritysjohtajien tiesi tekevän. Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokisen vetämässä Yrittäjäpaneelissa syvennyttiin Virtaa Suomeen teemaan, jossa keskusteltiin itsensä ja muiden johtamisesta. Se kiteytyi paneeliin osallistujan Aalto-yliopiston professori Liisa Välikankaan lausahdukseen: Rakasta ja tee työtä. Viime vuosien tapaan päivien ohjelmaan kuuluivat myös Y-treffit yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden ja kollegojen hakemiseksi. Yrittäjätapaamisen sai sopia etukäteen. Runsaasti oli myös antia päivien yhteistyökumppaneiden esittelypisteissä. Päivien viihdeohjelma oli monipuolista. Perjantai-iltana kokoonnuttiin tervetuloiltaan, jossa oli aiheena Pirkanmaalla ja Tampereella Rakkauden vuosi Rakkaus teema näkyi myös osallistujien pukeutumisessa ja illan juontaja Simo Frangénin puheessa. Musiikkiteatteri Palatsin The Stars show toi lavalle musiikkimaailman kirkkaimpien tähtien musiikkia. Lauantai-illan juhlagaalassa esiintyi Tampereen Big Band orkesteri, solistinaan tenori Pentti Hietanen. Ensi vuonna Valtakunnalliset yrittäjäpäivät ovat Sotkamon Vuokatissa.

4 4 YRITTÄJÄ-LEHTI UUDET JÄSENET Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 32 yritystä edellisen Yrittäjä-lehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA! Haapajärven Yrittäjät Kosmetal Oy Himangan Yrittäjät P-P Vakuutuspalvelut ky Kalajoen Yrittäjät Himangan Sähkö ja Automaatio Oy Koneurakointi Koivuoja Avoin Yhtiö Rakennusliike Alavaikko Särkkäin Pihviravintola Oy - Pihvitupa Kannuksen Yrittäjät Hiussalonki Marika Mäkinen Kosmetologi Pirjo Huhtala Kälviän Yrittäjät Kahe Rakennus oy Nivalan Yrittäjät Jokiseudun Kirjapiste Ky Nivalan Maatalouskoneurakointi Juha Kujala Oy Pro-Faster Oy T. Palola Oy Talouspalvelu RIIHI Oy Tmi KangasKerttu Reisjärven Yrittäjät Reisjärven Autosähkö K. Hautamäki Sievin Yrittäjät Kuljetus Mikko Tölli Toholammin Yrittäjät Majatalo Sillankorva Vetelin Yrittäjät Soitinrakentaja Jussi Laasanen Testcom Service Oy Vetelin Auto- ja Konehuolto Oy Ylivieskan Yrittäjät Pohjolan Lämpökartio Oy Kokkolan Yrittäjät Ab A-H Wood Oy Concept by Johanna Salminen Hackspeed Oy Hohto-Kynttilät Nannen NamNam Softwave Ohjelmistot Oy Pietarsaaren seudun Yrittäjät Sähköpalvelu Ahopelto Lestijärven Yrittäjät JEN-Urakointi Pietilän Lomatalot / Esa Kiiskilä Halsuan Yrittäjät Puutyö Heikkilä Oy ONNITTELUT Tilitoimisto Yrjänä, Kannus täyttää 5 vuotta Tyngän Kone Avoin Yhtiö, Tynkä täyttää 5 vuotta Jussin Venetuotanto Oy, Lohtaja täyttää 20 vuotta Hiuskeskus, Himanka täyttää 30 vuotta SPEED MEETING TAPAHTUMA Torstaina klo Vanha Tullipakkahuone, Tullikamari 1, Kokkola Lämpöä ja virikettä syksyiseen päivään, tarjoaa Keski-Pohjanmaan ja Kokkolan Yrittäjien sekä Fennian yhteinen verkostoitumistapahtuma. Tarkoituksena on tutustua muiden yrittäjien kanssa ja luoda uusia kontakteja OHJELMA: Tervetuloa, - toimitusjohtaja Mervi Järkkälä, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät - puheenjohtaja Marika Hollström, Kokkolan Yrittäjät Menestyvän yrittäjän tarina kivikkoisesta tiestä kohti menestystä: toimitusjohtaja Olli Lindkvist, Linex-Boat Oy Ruokailu: Hernekeitto ja pannari Speed Meeting: pääset tutustumaan muihin osallistujiin ja verkostoitumaan 5min pikatreffeillä! Päätössanat: myyntijohtaja Mikael Wiklund, Fennia Ota mukaan nippu käyntikortteja ja tule verkostoitumaan! Tilaisuus on maksuton ja kaksikielinen. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi K-P:n Yrittäjät p tai KO K KO L A

5 YRITTÄJÄ-LEHTI 5 UUSIA JÄSENETUJA KOODILLA KONEESEEN EDULLISEMMIN Keski-Pohjanmaan Yrittäjät järjesti alkusyksystä Varsinais-Suomeen suuntautuneen koulutusmatkan luottamushenkilöilleen. Päivien aikana ideoitiin mm. aluejärjestön uutta strategiaa. Kävimme tutustumassa Varsinais-Suomen aluejärjestöön, jossa yrittäjät saivat tietoa mm. hankinta-asiamies palvelusta. Paluumatkalla vierailimme Laitilan Wirvoitusjuomatehtaassa, jossa toimitusjohtaja Rami Aarikka esitteli yrityksen huikean historian. Lennä Flyben siivin Kokkola-Pietarsaaren reitillä entistä edullisemmin. Saat reitistä yrittäjille suunnatun 15% erikoisalennuksen, kun varaat lentosi välisenä aikana. Syötä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien kautta saatu koodi ostaessasi lippua verkkokaupasta Matkustusaika on Pyydä koodi: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Puh. (06) tai Kampanjakoodilla myytävien paikkojen määrä on rajoitettu. Pidätämme oikeuden kampanjaa koskeviin muutoksiin. Joku menestyy aina miksi se et voisi olla Sinä? Viime aikoina on ollut erityisen virkistävää keskustella kokeneiden vuotta yritystoimintaa harjoittaneiden yrittäjien kanssa. Tämä siksi, että lähes poikkeuksetta nämä yrittäjät antavat toiveita paremmasta tulevaisuudesta. Ei siksi, että merkit Suomessa erityisesti loisivat uskoa lähestyvään kasvuun. Päinvastoin. Vaan siksi, että kokemus antaa perspektiiviä. Näitä aikoja, joskin erilaisia, on nähty ennenkin. Tilanne on vakava, mutta ei mahdoton. Vaikeina aikoina positiivisia uutisia on vaikea löytää. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että joku pärjää aina, suhdanteista ja ajasta riippumatta. Vaikka vaikea taloudellinen tilanne varmasti vaikuttaa monen yrityksen kannattavuuteen tai ainakin sisään virtaavaan rahaan, on tärkeä löytää uskoa tulevaan. Myynnin tekeminen vaatii vankkaa uskoa tulevaan. Nyt jos koskaan on tärkeä löytää ne herkullisimmat asiakkaat, jotka arvostava juuri niitä kilpailuetuja, joita sinun yrityksesi tarjoaa. Vähenevien resurssien kanssa eläminen vaatii toiminnan entistä tarkempaa fokusointia. Nyt ei ole aika luopua myynnistä, päinvastoin. Asiakkuuksien hoitoon on kiinnitettävä huomiota. Se joka hoitaa asiakkaansa parhaiten tulee pärjäämään. Kaikkia asiakkaita ei hoideta samalla tavalla. Silti kaikkien asiakkaiden tarpeet voidaan täyttää. Tämä edellyttää, että tiedämme aidosti asiakkaidemme haasteet, ongelmat ja tarpeet ja täytämme juuri niitä. Jos asiakkaamme arvostavat niitä kilpailuetuja, joissa me olemme parhaita, on menestymiseen paremmat eväät. Suunnitelmallisuus asiakkuuksien hoidossa säästää päivittäisiä resursseja ja auttaa arvioimaan onnistumista. Myynti on asiakkaiden haasteiden, tarpeiden ja ongelmien ratkaisemista. Jos sinä et käy kysymässä asiakkaidesi tarpeita, joku muu käy kyllä. Tarvitsemme asiakkailtamme tietoa paitsi lisämyynnin aikaan saamiseksi, myös toimintamme kehittämiseksi. Jos oma toimintamme muuttuu näinä aikoina, niin tekee asiakkaidenkin toiminta. Vain yritykset, ja siellä työskentelevät ihmiset, voivat nostaa Suomen taloudelliseen menestykseen. Näinä aikoina suomalaisen yrittäjyyden kunnioittaminen on tärkeä arvo. Meillä on kaikki menestymisen eväät olemassa. Yhdessä tekeminen on perinteisesti ollut suomalaisten vahvuus. Verkostoituminen ja naapurin osaamisen hyödyntäminen voi olla juuri se ratkaiseva tekijä oman liiketoimintasi kehittämisessä. Kannattavia kauppoja, Henna Väätäinen Asiantuntija, myynti ja strategia Projant Oy MAKSUTON MYYNNIN KONSULTOINTI Ratkaisuvaihtoehtoja tehokkaaseen myyntiin ja asiakastyöhon. Maksuton konsultointi (max 2h) Maksuttoman konsultoinnin aikan voimme käsitellä mitä tahansa asiakastyöhön ja myyntiin liittyviä haasteita, ongelmia ja tarpeita. Konsultoinnin tavoitteena on antaa yrittäjälle konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja asiakastyön kehittämiseksi. Varaa aika: Henna Väätäinen/Projant Oy Puh tai Ennakkokartoituksen perusteella valitsemme juuri sinun yrityksellesi sopivan konsultin! KALENTERI Projant tiimi MARRASKUU K-P:n Yrittäjien hallituksen kokous, Kaustinen Centria Open, Kokkola Företagarkväll - Yrittäjäilta, Kruunupyy Google My Business, omalla koneellasi (webinaari) Teaterresa till Vasa SY Hallitus (järjestäytymiskokous) K-P:n Yrittäjien uutiskirje Yrittäjän veroseminaari, Viking Linen m/s Mariella, Helsinki - Tukholma - Helsinki Speed Meeting -verkostoidu ja menesty! Kokkola Vinkkejä esiintymiseen, omalla koneellasi (webinaari) JOULUKUU Yrittäjien hyväntekeväisyyskonsertti, Lohtaja Tumman tähtitaivaan alla Petri Laaksosen joulukonsertti, Halsua K-P:n Yrittäjien uutiskirje Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti

6 6 YRITTÄJÄ-LEHTI Suhdannenäkymät muuta maata paremmat Vaikka suhdannenäkymät ovat heikentyneet valtakunnallisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, Keski-Pohjanmaalla suhdannenäkymät ovat selvästi koko maata myönteisemmät. - Keskipohjalaisten yritysten odotukset olivat ehdottomasti myönteinen yllätys, iloitsee Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pieneten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Syyskuussa julkistetun barometrin mukaan Suomen pkyritysten suhdannenäkymät ovat heikentyneet kevääseen 2014 verrattuna. Koko maan pk-yrityksistä 28 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan ja 19 prosenttia huononevan (saldoluku +9). Edellisellä mittauskerralla saldoluku oli +16. Keski-Pohjanmaalla saldoluku pysyi samana kuin viime keväänä (+17). Viennin arvon kehityksessä Keski-Pohjanmaan poikkesi vielä selvemmin edukseen koko maan lukuihin verrattuna. Keski-Pohjanmaan saldoluvuksi tuli +10 koko maan keskiarvon jäätyä -1:een. - Tässä on tapahtunut muutos aikaisempaan. Esimerkiksi Pohjois-Ruotsi ja Pohjois-Norja ovat tarjonneet markkinoita alueen yrityksille, Mervi Järkkälä arvioi. Kannattavuuden kehityksen näkökulmastakin maakunnassa tulevaisuus näyttää muuta maata paremmalta. Keski-Pohjanmaalla saldoluku oli +11 koko maan saldoluvun jäätyä kuuteen. Sen sijaan tuotekehityspanostuksissa Keski- Pohjanmaa jää jälkeen muusta maasta. Täällä saldoluku jäi kolme yksikköä miinukselle kun koko maan saldoluku oli saman verran plussalla. Kehittämistarpeista kysyttäessä kärkeen nousi tuttu aihe, eli markkinointi ja myynti. Seuraava tuli henkilöstön kehittäminen ja koulutus. Maakunnan kärkiaiheet vastaavat muunkin maan kehittämistarpeita. Pk-yritysten kehittämisen esteistä suurimmaksi syyksi nousi odotetusti yleinen suhdanne- ja taloustilanne. Toiseksi suurimmaksi esteeksi maakunnan yritykset nimesivät yritystoiminnan sääntelyn. Aiheen, joka puhuttaa yrityksiä hyvinkin kiivaaksi. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Kimmo Hanhisalo nosti yhdeksi ajankohtaiseksi esimerkiksi elokuussa voimaan astuneen velvoitteen ilmoittaa verottajalle tiedot rakennusurakoista ja rakennustyömailla työskentelevistä henkilöistä. - Jos verottaja saa ilmoitusta, mitkä ovat verohallinnon resurssit analysoida saamiaan tietoja. Tarkoitus on ollut hyvä mutta lopputulos on se, että byrokratia taas lisääntyy, Hanhisalo sanoi. Samoin kuljetusalalta on tullut paljon kritiikkiä liittyen esimerkiksi alan yrittäjien työajan sääntelyyn sekä kuljettajakoulutuksiin kohdistuneisiin kiristyneisiin määräyksiin. Pankista rahoitusta keskipohjalaisista yrityksistä oli ottanut 80 prosenttia kun koko maan luku oli 73. Suurin ero oli Finnveran rahoituksen hyödyntämisessä. Maakunnan yrityksistä Finnveran rahoitusta oli käyttänyt vain 11 prosenttia vastanneista yrityksistä kun koko maan prosenttiluku oli Yksi syy saattaa olla siinä, että meidän alueella Finnvera ei näy niin paljon kuin jossain muualla, Järkkälä totesi. Barentsin alue tarjoaa mahdollisuuksia Kun pk-yrityksiltä kysyttiin odotuksia liikevaihdon kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua, keskipohjalaisista vastaajista 14 prosenttia arvioi liikevaihdon laskevan kun koko maassa 20 prosenttia vastaajista arvioi liikevaihdon laskevan. Alueen veneteollisuudesta kuuluu myös hyviä uutisia. Kuva syksyisestä Finn-Marinin valmistaman Finnmaster T7-veneen lanseerauksesta. Suomen Yrittäjät: Viisi keinoa kasvuun Suomen talouspolitiikkaan tarvitaan iso muutos tulevalla vaalikaudella. Sen osoittavat olematon talouskasvu, viennin hiipuminen, työttömyyden kasvu ja viimeisenä pisarana Suomen luottoluokituksen lasku. Suomen Yrittäjien liittokokouksen mukaan yrittäjyyden vahvistamisen on oltava tulevan vaalikauden tärkein tavoite, jotta hyvinvointi Suomessa taataan. Yritysten menestys luo työpaikkoja, vientituotteita ja -palveluita sekä verotuloja eli hyötyä koko Suomelle. Suomen Yrittäjien liittokokous edellyttää päättäjiltä ratkaisuja, joilla talous saadaan takaisin kasvuuralle ja yritysten ja kansalaistenkin luovuus hyödyttämään koko yhteiskuntaa: 1. Työmarkkinat uudistettava luodaan uusia työpaikkoja Suomen jäykkää työmarkkinajärjestelmää pitää uudistaa rohkeasti. Tulevan hallituksen on otettava itselleen vastuu työelämän kehittämisestä. On toteutettava lainsäädännön muutokset, joiden tuloksena yrittäjille ja työntekijöille annetaan paremmat mahdollisuudet sopia työehdoista työpaikoilla. 2. Julkista sektoria pienennettävä turvataan kansalaisten hyvinvointi Julkisen talouden kestävyysongelma on ratkaistava pienentämällä julkisen sektorin osuus taloudesta nykyisestä 60 prosentista takaisin alle 50 prosenttiin. Erityisen tärkeää on lisätä tuottavuutta julkisissa palveluissa. Siksi yritykset on otettava laajemmin mukaan palvelutuotantoon tehostamaan toimintaa ja kannustamaan innovaatioihin. Kuntien ja valtion tehtäviä ja velvoitteita pitää karsia ja palveluita organisoida uudestaan. 3. Verotuksen kannustavuutta lisättävä tuetaan yritysten menestymistä Kun julkisen sektorin osuutta taloudesta pienennetään, jää tilaa alentaa Suomen liian kireää verotusta. Verotusta on muutettava tukemaan yritysten kasvua, kehittämistä, työllistämistä ja investointeja. Pienyrityksiä on kannustettava kasvuun uudenlaisella yrittäjävähennyksellä. Suuret yrittäjäikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, joten verotuksen on mahdollistettava joustavat sukupolven- ja omistajan-vaihdokset. 4. Yksinyrittäjien asemaa parannettava mahdollistetaan yrittäjänä pärjääminen Suomen yrityksistä jo 65 prosenttia on yksinyrittäjiä. Yksinyrittäjien asema ja olosuhteet on otettava paremmin huomioon päätöksenteossa. Yrityslainsäädännössä on aina ajateltava ensin pieniä yrityksiä, jotta sääntelykuorma on kohtuullinen yritysten valtaenemmistölle. On huolehdittava myös pienimpien yritysten verotuksen kannustavuudesta, jatkettava yrittäjän sosiaaliturvan puutteiden korjaamista ja madallettava työntekijöiden palkkaamisen kynnystä. 5. Turhasta sääntelystä luovuttava tilaa yrittäjyydelle ja luovuudelle Hyvällä ja oikein kohdennetulla sääntelyllä annetaan tilaa luovuudelle, yrittäjyydelle, työnteolle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Tarvitaan vähemmän ja parempaa sääntelyä. Jotta sääntelyn määrä saadaan kuriin, poliitikkojen on tehtävä lainsäädännön järkeistämisestä selvä linjaus ja käynnistettävä ohjelma työn toteuttamiseksi.

7 YRITTÄJÄ-LEHTI 7 - Kaikki tarjolla olevat rahoitusnarut kannattaa ehdottomasti käydä nykimässä, Kati Peltomaa kannustaa. PPO tukee sijoituksillaan alueensa elinvoimaisuutta Osuuskunta PPO:n muuttuminen alueelliseksi sijoitusja kehitysosuuskunnaksi tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia osuuskunnan toimialueen yrityksille. Elisakaupan myötä emoyhtiöön tuli toukokuussa 2013 noin 100 miljoonaa euroa uutta sijoitusomaisuutta. Jo tätä ennenkin osuuskunnalla on ollut merkittävä määrä sijoitusvarallisuutta. PPO:n sijoitusomaisuus koostuu kahdesta osasta, finanssisijoituksista eli sijoitussalkusta sekä sijoituksista alueellisiin hankkeisiin. Hankesalkun puitteissa osuuskunta sijoittaa pääasiassa alueellisesti merkittäviin kohteisiin osuuskunnan toimialueella. - Hallitus on linjannut, että on tärkeää sijoittaa myös alueellamme toimiviin yrityksiin. Näiden sijoitusten osuudeksi on määritelty 15 prosenttia osuuskunnan varallisuudesta, kertoo Osuuskunta PPO:n toimitusjohtaja Kati Peltomaa. Isoimmat sijoitukset Teknoventuren kautta Hänen mukaansa päätös on merkittävä monestakin syystä. Vaikka yrityksissä on hyvä tekemisen meininki, alue on tunnetusti pääomaköyhä. Nyt yrityksillä on käytössään uusi rahoitusmahdollisuus toimintansa kehittämiseen. - Elinvoiman vahvistaminen edellyttää, että eri toimijat puhaltavat yhteen hiileen. Me emme kilpaile pankkien kanssa, sillä pankin rahoitusosuuden lisäksi yritys tarvitsee usein pääomasijoittajaa, joka vahvistaa yrityksen tasetta ja osaamista. Tämän takia olemmekin kilpailuasetelman sijasta rakentaneet paikallisten pankkien kanssa verkostoa, jolla autetaan yrityksiä saamaan tarvitsemansa rahoituspaketti, Peltomaa kertoo. Koska pääomasijoittaminen on uusi aluevaltaus PPO:lle, osuuskunta hyödynsi mahdollisuuden lisätä omistustaan sijoitusrahasto Teknoventuressa. PPO osti yhdessä Oulu ICT:n kanssa Finnveran omistamat osakkeet Teknoventuresta, minkä lisäksi osuuskunta lisäsi Teknoventure-omistustaan elokuussa järjestetyssä osakeannissa. Finnveran luovuttua omistuksestaan Teknoventure muuttui julkisesta yksityiseksi toimijaksi, mikä tuo sille lisää liikkumavaraa sijoitustoimintaan. - Teknoventure etsii kohteita, joiden liikevaihto on mielellään yli miljoona euroa. Näissä tapauksissa Teknoventurelta tulee edustus yrityksen hallitukseen tuomaan sitä osaamista, jota sijoittajataholla on tarjota yrityksen kehittämiseen. Pienemmissä sijoituskohteissa PPO tekee sijoituksen suoraan. Meiltä ei tule edustusta yrityksen hallitukseen jo pelkästään siitä syystä, ettei meillä ole resursseja laajamittaiseen hallitustyöskentelyyn, Peltomaa jatkaa. Sijoitamme ihmisiin ja osaamiseen Entä millaisten yrityksen kannattaa olla kiinnostus PPO:n harjoittamasta sijoitustoiminnasta? - Pyrimme keskittymään yritysten elinkaaressa myöhempään kasvuvaiheeseen. Eli toivomme, että yrityksellä on siinä vaiheessa jo toimintahistoriaa, jonka kuluessa yrityksen avainhenkilöt ovat osoittaneet osaamisensa. Koska sijoitamme nimenomaan Leena Järvenpää (vas.) ja Kati Peltomaa vastaavat mielellään Osuuskunta PPO:n sijoitustoimintaa koskeviin kysymyksiin. ihmisiin ja osaamiseen, yrityksen keskeisten henkilöiden innostuneisuudella ja kyvykkyydellä on tärkeä merkitys. Rahoitettavalla yrityksellä ei tarvitse välttämättä olla isoja voittovaroja vaan näyttöjä siitä, että rahaa on käytetty oikeisiin asioihin, toimitusjohtaja korostaa. Hänen mukaansa yritysten elinkaaresta on valittu tietoisesti myöhempi kasvuvaihe, koska aloitusvaiheen rahoituksiin yleensä löytyy sijoittajia. Sen jälkeen kun yritys on saanut pyörät pyörimään, sijoittajien kiinnostus usein laimenee. - Menestyvät yritykset kohtaavat usein jossain vaiheessa rahoitustarpeen. Esimerkiksi silloin kun yritys haluaa mahdollistaa liikevaihdon kasvun investoimalla koneisiin ja laitteisiin tai kansainvälistyessään. Rohkaisenkin yrityksiä olemaan meihin yhteydessä, jotta voimme yhdessä selvittää, onko kyseessä meille sopiva kohde. Kaikki tarjolla olevat rahoitusnarut kannattaa ehdottomasti käydä nykimässä. Yksi tuore esimerkki PPO:n sijoituskohteista on nivalalainen Best Glass Oy. Eristyslasimarkkinoilla toimiva yritys ja Teknoventure aloittivat alunperin neuvottelut rahoituksesta, jonka avulla lisättäisiin yrityksen tuotantokapasiteettia. Lopulta Teknoventure oli rahoittamassa liiketoimintakauppaa, jolla Best Glass osti Pilkington Finland Oy:n Nivalassa sijaitsevan erityislasitehtaan liiketoiminnan. YLLÄTY POSITIIVISESTI! VAALEAT RAHKAKUIVIKETURVE RAHKAKUIViKETURVE Hyvä ruoka, upeat artistit, mahtava tunnelma - onnistuneet juhlat! Joulupöydät alkaen 28 Eatery & Drinkery Irish House Apartments p

8 8 YRITTÄJÄ-LEHTI Asiantuntija-apu auttaa sukupolvenvaihdoksessa Jätehuolto Niemelä Oy:ssä päätösvalta ja vastuu siirtyivät seuraavalle sukupolvelle Yritysten sukupolvenvaihdosten tarve kasvaa nopeasti myös Keski-Pohjanmaalla yrittäjien ikääntyessä. Jätehuolto Niemelä Oy:ssä sukupolvenvaihdos oli suunnitelmissa useamman vuoden, ja lopulta omistajuus siirtyi seuraavalle sukupolvelle yhdellä kertaa kuluvan vuoden alussa tammikuussa. Petri Niemelä jatkaa nyt yrittäjänä isänsä Heikki S. Niemelän vuonna 1975 perustamassa yrityksessä. - Vaihdosta mietittiin joitakin vuosia mutta yrityksen kasvuvauhti on ollut niin kova, ettei siinä kiireessä ehtinyt perehtyä asiaan riittävästi. Näin jälkeenpäin voi todeta, että sukupolvenvaihdos on hyvä tehdä ajoissa. Mitä pidemmälle asia venyy, sitä enemmän saattaa hävitä esimerkiksi verotuksellisesti, Petri sanoo. Julia Koskela ja Petri sekä Eetu Niemelä pitävät perheyrityksessä pyörät pyörimässä. Ennakkopäätös kannatti hakea Hänen mukaansa sukupolvenvaihdos opetti myös asiantuntija-avun tärkeyden. - Ehdottomasti asiat kannattaa selvittää hyvin etukäteen sellaisten asiantuntijoiden kanssa, joilla on aikaisempaa kokemusta sukupolvenvaihdoksista. Meillä tilitoimiston yrityslakimies ja tilintarkastaja olivat tärkeänä tukiverkkona varmistamassa, ettei tapahdu ikäviä yllätyksiä. - Verotukseen liittyviä asioita ei kannata turhaan pelätä etukäteen varsinkaan, ellei ole tarkempaa tietoa verottajan tulkinnoista. Mekin haimme verottajalta ennakkopäätöksen ja se oli hyvä ratkaisu, vaikka maksoikin hieman. Sen lisäksi huomasimme, että verottajakin kyllä joustaa kunhan osaa itse ottaa esille asioita. Hyppäys yrittäjäksi ei ollut käytännön asioiden näkökulmasta kovinkaan suuri, koska Petri oli hoitanut firman toimitusjohtajuutta jo kymmenen vuotta, ja sinä aikana esimerkiksi tarjous- ja sopimusasiat olivat tulleet tutuiksi. - Uutta tässä tilanteessa on tietenkin se, että nyt yrittäjäriski on konkreettisesti itsellä samoin kuin vastuu työntekijöistä. Toisaalta yrittäjäksi siirtymistä helpotti se, että yrityksen taloustilanne on hyvä ja sen ansiosta pystymme palvelemaan asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla sekä suunnittelemaan yrityk- Vahvuutena erityisosaaminen Kokkolalaisen Työstökoneliike M. Koskela Oy:n yrittäjä-omistaja Marko Koskela on tottunut matkustamaan työnsä vuoksi. Tietoliikennetekniikan diplomi-insinööriksi valmistunut Koskela työskenteli 14 vuotta Nokian palveluksessa matkapuhelin- ja verkkopuolen tehtävissä. Silloin hän asui vuorollaan Espoossa, Oulussa, Teksasissa sekä Englannin Fleetissä, ja lentokentät ehtivät tulla tuttuakin tutummiksi. Nyt Koskela jatkaa Mauriisänsä perustaman perheyrityksen toimintaa, ja matkapäiviä kertyy edelleen. - Meillä on asiakkaina esimerkiksi Outokummun terästehdas Torniossa sekä Valmetin, Metson, Telatekin ja TVO:n kaltaisia suuryrityksiä mutta myös yhden miehen konepajoja. Se tarkoittaa, että aika harvoin olen Kokkolassa, Marko Koskela sanoo ja nauraa, että sanojaankin hän on joutunut syömään. - Jossain vaiheessa päätimme vaimoni kanssa, ettemme koskaan muuta Kokkolaan enkä koskaan jatka isäni yrityksessä. Sitten päätimme kuitenkin toteuttaa molemmat asiat. Nokia-vuosien lounget kansainvälisillä lentokentillä sekä työskentely 5000 työntekijän suuruisen organisaation kahdeksanhenkisessä johtoryhmässä ovat nyt vaihtuneet arkisiin haalarihommiin, joissa kynsien alle kertyy likaa ja Bulgarialaisia metallintyöstökoneita kokkolalaisyritys on tuonut maahan vuodesta öljyä. - Koskaan en ole pelännyt haasteita, oli tehtävä ja organisaatio millainen tahansa. Kun päätin ryhtyä vetämään perheyritystä, suuri haasteeni oli siinä, että saan siirrettyä isääni henkilöityneen firman hyvän maineen myös sukupolvenvaihdoksen yli. Ratkaisuuni olen ollut tosi tyytyväinen. Tässä saa aikaan asioita, koska politikoinnin sijasta pystyn keskittyä varsinaisen työn tekemiseen. Lisää edustuksia ja oma ohjelmistotuote Mauri Koskelan 1978 perustama yritys korjaa, huoltaa, ostaa ja myy metallintyöstökoneita sekä tuottaa ohjelmistopalveluita. Yrityksellä on kahdeksan vakituista työntekijää ja yhteistyöverkosto, jolta palveluja ostetaan tarvittaessa. - Korjausten ja huoltojen lisäksi siirrämme koneita. Nostosuunnitelmat täytyy tehdä tarkasti, koska isoimmat koneet painavat jopa toistasataatuhatta kiloa. Samoin asennustyöt ovat äärimmäisen vaativia. Puhutaan sadasosamillin asennustarkkuuksista, jotta varsinainen työstäminen voidaan tehdä millintarkasti. Koska kyse on korkeaa ammattitaitoa vaativasta erityisosaamisesta, työssä tarvitaan erikoistyökaluja, jotka ovat kalliita. Ammattitaitoista henkilökuntaa ei löydy suoraan koulun penkiltä, vaan osaajat koulutetaan itse. - Ammattitaitoinen henkilökunta on meidän tärkein menestystekijämme. Olemme kaikki palveluammatissa, ja työntekijöiden käsistä lähtee se hyvä työnjälki, josta meidät tunnetaan. Vuonna 1998 Mauri Koskela aloitti ennakkoluulottomasti bulgarialaisten metallintyöstökoneiden maahantuonnin, ja koneita on tähän mennessä myyty noin 150 eri puolille Suomea. Marko Koskelan mukaan kokkolalaisyritys tulee jatkossa yhä voimakkaammin suomalaisille työstökonemarkkinoille. - Syyskuusta lähtien meillä on ollut tshekkiläisen Kovosvit Mas-koneiden edustus sekä espanjalaisen sorvivalmistajan Pinachon edustus. Samalla olemme satsanneet myyntiorganisaatioon, koska nyt on hyvä aika rakentaa verkostoa ja tehdä pohjatyötä sitä hetkeä varten, jolloin investoinnit taas käynnistyvät. Koskela on hyödyntänyt lisäksi omaa ohjelmisto-osaamistaan. - Meillä on oma tuote, mrenovo. Se on ohjelmisto, jota käytetään metallintyöstökoneiden huollon suunnittelussa ja historiatietojen tallennuksessa. Tehtäviä riittää laidasta laitaan Marko Koskela sanoo, että haastavasta yleisestä taloustilanteesta huolimatta on jo selvää, mitkä ovat yrityksen seuraavat kehitysaskeleet. - Kehitämme huolto-organisaatiota koko ajan kilpailukykyisemmäksi ja pidämme kiinni työn korkeasta laadusta. Edustusten lisäksi panostamme mrenovo-ohjelmiston markkinointiin. Meidän

9 YRITTÄJÄ-LEHTI 9 sen kehittämistä. Toiminta laajentunut uusiin palveluihin Petri on kasvanut yrityksen asioihin pienestä pitäen, kun vähän yli 10-vuotiaana hän ryhtyi auttamaan isäänsä roskien keräämisessä. Vuonna 2004 yhtiö muuttui toiminimestä osakeyhtiöksi ja samalla Petri otti vastuulleen toimitusjohtajuuden. Seuraavina vuosina yritys kasvoi voimakkaasti ja kasvuuralla yritys jatkaa edelleen. Toiminta laajeni 2005 Lohtajalta Kälviälle ja Kokkolaan. Asiakkaiksi tuli runsaasti uusia yrityksiä ja kotitalouksia, minkä lisäksi Niemelät ryhtyivät hoitamaan Kokkolan kaupungin jätehuoltoa. Lohtajan Peukalonmäeltä ostetulle tontille valmistui ensimmäinen halli, ja vuonna 2009 yritys osti hallin myös Kokkolasta Indolan teollisuusalueelta. Samoin yrityksen tarjoamat palvelut ovat laajentuneet jätehuollosta ja lokakaivojen tyhjennyksestä. Kokkolassa 2009 järjestetty valtakunnallinen maatalousnäyttely oli ensimmäinen iso tapahtuma, jonka jätehuollon Niemelät hoitivat. Uusimpana palveluina alkoi polttopuiden tuotanto viime vuonna, ja sitä varten Peukalonmäelle rakennettiin oma tuotantohalli sekä hankittiin lisää tonttimaata. Petrin puoliso Julia Koskela tuli mukaan hoitamaan yrityksen asioita vuonna Aluksi oman työnsä ohella mutta työmäärän kasvettua Julia vastaa nykyään kokopäivätoimisesti muun muassa asiakaspalvelusta, markkinoinnista, laskutuksesta, asiakasrekisteristä ja ajojärjestelyistä. - Isäni toimi jonkin aikaa jäteyrittäjänä ja pikkutyttönä minäkin ehdin istua roska-auton kyydissä, eli siinä mielessä tämä oli minulle tuttu ala. Ja olin minä keräämässä roskia Petrinkin kanssa seurustelumme alkuaikoina, hän nauraa. Yrittäjäpariskunnalla riittääkin tekemistä aamukuudesta illan tunteihin, kun perheen Eetu-poikakin luonnollisesti tarvitsee oman aikansa. - Olen ollut vieraalla töissä ja nyt yrittäjäperheessä. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa mutta silti en yrittäjyyttä vaihtaisi pois. Tässä on kuitenkin oma vapautensa, ja yrittäjyys on kiinnostanut minua aina, Julia sanoo. Niemelöiden yritys työllistää Petrin ja Julian lisäksi neljä kokopäivätoimista työntekijää. Arvio on, että tänä vuonna liikevaihto kasvaa jälleen uusiin ennätyslukuihin, hieman yli miljoonaan euroon. - Yrityksen kasvun huomaan omassa työssäni siinä, että pelkästään puheluja tulee päivässä kymmeniä ja aikaa mene koko ajan enemmän yleisjohtamiseen. Tämä on kuitenkin tosi palkitsevaa työtä, esimerkiksi kun huomaa onnistuneensa jossain uudessa, johon on lähdetty ehkä riskilläkin, Petri jatkaa. O m i s t a j a n v a i h d o s p a l v e l u Ä g a r s k i f t e s t j ä n s t Yrittäjäristikko Koska kyse on erikoisosaamisesta, työssä tarvitaan erikoistyökaluja. Marko Koskela esittelee laitetta, jolla mitataan pyörivien akseleiden paikoitustarkkuutta. etumme on se, että meillä on ymmärrys koneiden sielunelämästä. Huoltotöitä tehdessämme näemme, millaisille palveluille ja tuotteille asiakkailla on käytännössä tarve. Suurin haaste meillä on löytää uusia ammattitaitoisia ja sitoutuneita työntekijöitä eläköityvien tilalle. Entä mikä on ollut tähän asti palkitsevinta yrittäjyydessä? - Tässä saa itse määrätä tahdin ja päätökset syntyvät nopeasti. Työ on myös tosi monipuolista. Joskus olet haalareissa asiakkaan tuotantotiloissa, joskus taas miettimässä uusien laitteiden hankkimista tai ratkaisemassa it-ongelmia. Seuraavassa hetkessä hoidat rekrytointia, suunnittelet markkinointia tai teet HRasioita. Vastaukset ristikkoon löytyvät sivulta 16.

10 10 YRITTÄJÄ-LEHTI K R U U N U P Y Y Yhteistyössä lentokentän puolesta Kruunupyyn kunnanjohtaja Michael Djupsjöbacka on tottunut perustelemaan, miksi Kruunupyyn lentokenttä on niin tärkeä alueen elinkeinoelämälle. Kunnanjohtaja korostaa muun muassa sitä, ettei kentän tärkeys avaudu pelkästään matkustajalukujen perusteella. - Pitää muistaa, että jokaisella täältä lentävällä liike-elämän edustajalla on mukanaan bisnes-salkku. Kentän vaikuttavuutta on tärkeä arvioida meidän vientiteollisuuden näkökulmasta, kunnanjohtaja sanoo viitaten siihen, että liikematkustamista tehdään, jotta yritykset saavat uusia sopimuksia ja sitä kautta turvataan myös työpaikat yritysten työntekijöille. Ruotsalaisen Nextjetin vuorot tarjoavat elinkeinoelämälle mahdollisuuden matkustaa esimerkiksi Eurooppaan suoraan Kruunupyystä Tukholman kautta. Hyviä näkymiä ei ole vara vaarantaa - Aivan yhtä tärkeää on se, että ostajat pääsevät tänne. Katamaraani-kaupan solmiminen olisi ollut todennäköisesti paljon hankalampaa, ellei ostajatahon edustajalla olisi ollut mahdollista lentää paikan päälle. Kokkolan ja Pietarsaaren alueella on peräti yli 700 vientiä harjoittavaa yritystä, joista monet ovat kaiken lisäksi pitkään toimineita paikallisia perheyrityksiä. Kaikille heille lentoyhteys ja hyvä saavutettavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä. - Lentokentän tulevaisuuden puolesta lobbaaminen on tämän syksyn tärkein tehtävä, ja asiaa työstetään tällä hetkellä viikoittain. Minusta Concordia, KOSEK, Kauppakamari ja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ovat onnistuneet viemään sanomaa hyvin eteenpäin, Djupsjöbacka sanoo. Hänen mukaansa hyvä saavutettavuus on tärkeää senkin takia, että alueen tulevaisuuden näkymät ovat keskimääräistä paremmat eikä tätä kehitystä ole vara vaarantaa kulkuyhteyksiä heikentämällä. Veneteollisuus on yksi esimerkki vientialasta, joka pärjää jopa yllättävän hyvin huonosta yleisestä taloustilanteesta huolimatta. Kunnanjohtaja muistuttaa, että saavutettavuus laajemminkin on tärkeä perusedellytys ei vain Kruunupyyn vaan yleensäkin Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren seudun näkökulmasta. Siksi on tärkeä kehittää kaikkia liikkumisen muotoja. Saavutettavuuteen ja alueen kehittymiseen liittyviä näkymiä on arvioitu Pietarsaaren, Kruunupyyn, Larsmon, Uusikaarlepyyn ja Pietarsaaren yhteisellä Elämänlaatu 2040-työllä. Kyseessä on rakennemalli, jossa kunnat ilmaisevat yhdessä tahtonsa siitä, miten ne haluavat kehittää seutua etenkin maankäytön, asumisen ja liikenteen näkökulmasta. Rakennemallissa arvioidaan esimerkiksi suuntia, joihin asutus laajenee. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, missä, milloin ja miten eri palveluita tuotetaan tulevaisuudessa. - Minulle on annettu tehtävä toimia sillanrakentajana ja toivon, että pääsemme viemään tätä samaa ajattelua myös Kokkolan suuntaan. On tärkeää, että meillä on mahdollisimman laaja yhteinen tahtotila tulevaisuudesta, ja lentokentän tiimoilta tällainen tahtotila on jo syntynyt, kunnanjohtaja sanoo. Paljon vahvoja perheyrityksiä Yritystoiminnan merkitys Kruunupyyn elinvoimaisuu- delle on Djupsjöbackan mukaan luonnollisesti suuri. - Laadimme juuri ensi vuoden talousarviota kunnalle ja siinä päällimmäisenä ovat työllisyysluvut ja se, kuinka työllisyys yrityksissä kehittyy. Meillä on ollut tähän saakka hyvä verokertymä ja se tietenkin kertoo siitä, että täällä on työpaikkoja ja Kruunupyyhyn tullaan töihin muualtakin. Hänen mukaansa yksi selitys Kruunupyyn vahvalle ja monipuoliselle yrittäjyydelle on se, että paikallisilla ihmisillä on ollut perinteisesti hyvät kädentaidot ja uskallusta sekä uteliaisuutta hakea uutta. - Yksi erityisyys on sekin, että meillä on paljon vahvoja perheyrityksiä. Kunnan suurin työllistäjä on Rani Plast, ja melkein koska tahansa voimme istua alas kahvikupin ääreen omistajien kanssa puhumaan yhteisistä asioista. - Suurin haasteemme on saada tänne korkeasti koulutettuja palvelualan erikoisosaajia ja heille työpaikkoja. Nyt hyvin koulutettu työvoima hakeutuu usein muualle. Kunnanjohtaja Michael Djupsjöbacka toimii mielellään sillanrakentajana, jotta Pietarsaaren ja Kokkolan seutuja voidaan kehittää yhdessä vahvuuksien kautta. Satavuotias Wikar tähtää kasvuun Kruunupyyssä toimiva satavuotias perheyhtiö Wikar tunnetaan Suomessa erityisesti Kronos-tuotemerkistään. Yhtiön hyväksymää kasvustrategiaa vie käytäntöön vuosi sitten syyskuussa työnsä aloittanut Michael Johansson. Hän on kautta aikain toinen omistajasuvun ulkopuolelta tullut toimitusjohtaja. - Meillä on selkeänä tavoitteena kasvaa, ja kasvaa nimenomaan kannattavasti. Sitä varten uudistamme parhaillaan yhtiön toimintaa. Satsaamme vahvasti muun muassa tuotekehitykseen sekä tuottavuuden parantamiseen, Johansson sanoo. Yritys sai alkunsa, kun Uno Wikar vuonna 1914 osti pienen pajan, jossa hän ryhtyi muun muassa korjaamaan maatilan työvälineitä. Kronoshevosäkeiden valmistus alkoi 1920 ja 1937 markkinoille tuotiin ensimmäinen traktorivetoinen äes. Vuonna 1978 toiminta laajeni metsälaitteisiin, joka on tänä päivänä yhtiön pääbisnes. Tärkeä osa yrityksen toimintaa on ollut ja on edelleen jälleenmyyntiyhteistyö Valtran kanssa. Yhtiön pääomistaja on hallituksen puheenjohtaja Leif Wikar. Hänen lisäkseen yhtiön omistajiin kuuluvat Ulf ja Olav Wikar. Wikar on kehittänyt viime vuosina toimintaansa investoimalla ja laajentamalla. Vuonna 2012 valmistunut jauhemaalaamo oli miljoonaluokan investointi, eli kokoluokaltaan merkittävä yritykselle, jonka liikevaihto on tänä vuonna ylittämässä ensimmäisen kerran viiden miljoonan euron rajan. Suuri huoli Suomen kilpailukyvystä Wikarin tuotannosta puolet Toimitusjohtaja Michael Johansson toivoo poliitikoilta päätöksiä, joilla aidosti edistetään yrittäjyyttä Suomessa. suuntautuu kotimaan markkinoille ja puolet menee vientiin. - Vaikka olemme pieni yritys, olemme aina vieneet rohkeasti ulkomaille. Euroopan lisäksi muun muassa Kanadaan ja Uruguayhin. Viimeisen vuoden aikana mukaan on tullut myös Japani. Siellä tapahtuu paljon positiivista, koska maassa metsätalous kasvaa voimakkaasti ja niillä markkinoilla Wikarilla on kaikki edellytykset menestyä, Johansson sanoo. Vaikka vientimarkkinoilla avautuu Japanin kaltaisia uusia mahdollisuuksia, toimitusjohtaja sanoo olevansa hyvin huolestunut suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä. Äskettäinen Viron-matka antoi paljon uutta ajateltavaa. - Pakko todeta, ettei Suomen nykyinen hallitus ole juurikaan edistänyt yrittäjyyttä. Kenenkään ei pidä olla niin naiivi, että tosissaan uskoo

11 K R U U N U P Y Y YRITTÄJÄ-LEHTI 11 Hyvä kunta yrittää Pohjalaiset ovat tunnetusti yritteliästä väkeä mutta lisäksi löytyy kuntia, joissa yrittäjyys elää erityisen vahvana ja monipuolisena. Yksi tällainen paikkakunta on Kruunupyy mukaan lukien kunnan kaikki kolme osa-aluetta eli Kruunupyy, Alaveteli ja Teerijärvi. - Kruunupyyssä toimii paljon mielenkiintoisia yrityksiä, jotka edustavat lisäksi laajasti monia toimialueita. Myös perinteinen maatalous on hyvin - Fatexissa suuntasimme enemmän laminoituihin paperisiin ja muovisiin kertakäyttötuotteisiin, Tom Nylund sanoo. vahvaa, ja maatalousyrittäjiä osallistuu yrittäjäyhdistyksenkin toimintaan, sanoo Kruunupyyn Yrittäjien puheenjohtaja Tom Nylund. Yrityksissä paljon erikoisosaamista Hänen mukaansa Kruunupyyssä on hyvä toimia yrittäjänä. Kunta on avulias yritysten suuntaan, mikä näkyy muun muassa siinä, että jokaiselta kunnan kolmelta osa-alueelta löytyy hyvin yritystontteja. Nylund kehuu kuntaa siitäkin, että kunta auttaa isojen lisäksi pieniä yrityksiä toimitila- ja tonttiasioissa. - Vahvaa yrittäjyyttä selittää sekin, että meidän yrityksistä löytyy paljon erikoisosaamista. Se kertoo siitä, että alueen ihmiset haluavat ja uskaltavat kokeilla uutta ja erilaista. Menestyjiä löytyy lukuisia mutta seuraavassa muutama esimerkki: Rani Plast on iso kansainvälinen toimija muovialalla, minkä lisäksi koneita maa- ja metsätaloudelle valmistava Wikar on tänä päivänä kansainvälistynyt voimakkaasti kuten myös Nylundin itsensä luotsaama Fatex. Oman alansa erikoisosaajia ovat myös sprinklauksiin erikoistunut LH-Sprinkler Ky sekä veneosaamisellaan profiloituneet Riskas Snickeri, Wi- Bo metall ja Scandinavian Teak Deck. - Yleinen tiukka taloustilanne toki näkyy täälläkin esimerkiksi siten, että uusien asiakkuuksien saamiseksi pitää tehdä entistä lujemmin töitä, hankintoja siirretään ja julkisia projekteja tulee aikaisempaa vähemmän. Silti isoilta henkilöstövähennyksiltä on onnistuttu välttymään. Kruunupyyn yksi etu on Nylundin mukaan hyvä logistinen sijainti. - Lentokenttä on meille erittäin tärkeä, koska se helpottaa merkittävästi kansainvälisten yhteyksien ylläpitämistä ja luomista. Jos esillä olleista vaihtoehdoista toteutuu huonoin, silloin meidän pitäisi siirtyä lentämään Vaasan kautta. Varsinkin jos kyse on asiakastapaamisesta Helsingissä, silloin juna alkaa olla jo hyvin kilpailukykyinen lentämiseen verrattuna matka-ajan näkökulmasta. Kilpailutekijöinä laatu ja nopeat toimitukset Tom Nylundin johtama Fatex on perheyritys, jonka bisnestä ovat kertakäyttötuotteet, joita käytetään vanhusten ja potilaiden hoidossa sairaaloissa sekä laitoksissa. Suurin loppukäyttäjä ovat vanhainkodit. - Kuitukangaspuolella bisnes kiristyi, jonka takia suuntasimme enemmän laminoituihin paperisiin ja muovisiin kertakäyttötuotteisiin. Kyseessä on vakaa ja kasvava ala mutta kilpailu kovenee jatkuvasti. Käytännössä kilpailu näkyy Eurooppaan suuntautuvana tuontina Euroopan ulkopuolelta. Yleinen taloustilanne vaikuttaa huomattavasti markkinahintoihin, koska julkinen sektori on suurin hankkija. - Toki yhtälö on vaikea budjettien pienentyessä mutta toisaalta vanhus- ja potilasmäärät kasvavat. Julkisten hankintojen ollessa kyseessä pääpaino on alhaisissa hinnoissa, mikä avaa ovia halpatuonnille. Keskimäärin 50 henkilöä työllistävän Fatexin kilpailutekijöitä ovat Nylundin mukaan laatu, nopeat toimitukset sekä joustavuus. Tärkeintä on palvella asiakasta mahdollisimman hyvin ja reagoida nopeasti esimerkiksi lisätilauksiin. - Tuotteista 93 prosenttia menee vientiin Saksan ollessa suurin yksittäinen vientimaa. Suomessakin olemme markkinajohtaja omassa tuoteryhmässämme. Meillä on kova usko siihen, että Kruunupyyssä toimiva vientiyritys pystyy harjoittamaan kannattavaa liiketoimintaa tulevaisuudessakin. Jos täällä pakataan rekka maanantaina, se puretaan asiakkaalla Euroopassa viimeistään torstaiaamuna tai jopa keskiviikkona, Nylund selvittää yrityksensä logistista etua Euroopan ulkopuolelta tuleviin kilpailijoihin verrattuna. Kruunupyyssä on paljon vahvaa ja monipuolista yrittäjyyttä, josta oheinen yritystaulu on vain yksi pieni esimerkki. Wikarin Kronos-tuotemerkki tunnetaan laajasti kotimaassa mutta myös kansainvälisillä markkinoilla. suomalaisten yritysten investoivan tänne innoissaan sen takia, että yhteisöveroa alennettiin 4,5 prosenttia. Jokainen, jolla on yhtään yrittäjätaustaa ymmärtää, miksei kevennys ole juurikaan purrut. - Esimerkiksi Virossa yhteisövero on nolla, minkä lisäksi siellä tuottavuus on merkit- tävästi korkeampi kuin meillä. Viro onkin hyvä esimerkki maasta, missä yrittäjyyttä kehitetään hyvällä draivilla, mutta valitettavasti Suomi häviää tässä asiassa naapurilleen 6-0. Me emme kestä valtiovallan taholta enää yhtään päätöstä, joka heikentää yritystoiminnan mahdollisuuksia Suomessa. Varsinkin kun suomalaisten ahkeruuskin on minusta hieman ylimainostettua. Kunnassa käytetään maalaisjärkeä Wikarin uudistamista viedään eteenpäin kolmen kohdan ohjelmalla, jossa keskiössä ovat englanniksi ilmaistuna product, production ja process. - Tuotepuolella haluamme uusia tuotteita ja siksi olemme palkanneet tuotekehityspäällikön. Tavoitteena on tehdä tuotteista massaräätälöitäviä ja samalla kehittää niiden muotoilua. Tänä päivänä koneen ja laitteen täytyy myös näyttää hyvältä, Johansson sanoo. - Tuotannossa meidän pitää tuplata jalostusarvo tehtyä työtuntia kohti seuraavien vuosien aikana. Sen lisäksi läpimenoaika on saatava huomattavasti lyhyemmäksi ja samalla pitää korkealla tasolla sekä toimitusvarmuus että laatu. Prosesseissa kehitämme esimerkiksi tilaus- ja toimistorutiineja siten, että asiakkaalle näkyy ammattimaisuus ensimmäisestä kontaktista alkaen. Johansson uskoo, että sen jälkeen kun kolmen p:n ohjelma on viety käytäntöön, Wikar on markkinoilla entistä vahvempi toimija. - Yrityksen näkökulmasta Kruunupyy on meille jatkossakin hyvä paikka toimia. Nostan kunnalle hattua varsinkin siitä, että täällä asioita hoidetaan maalaisjärjellä ja esimerkiksi lupa-asiat etenevät ripeästi. Kruunupyystä löytyy lisäksi monipuolisesti palvelualan yrityksiä, joita mekin pystymme käyttämään omassa toiminnassamme. Nedervetil Bokföringsbyrå Ab Alavetelin Tilitoimisto Oy Sprinkler-järjestelmät - korkeapainevesisumujärjestelmät - kemikaalisammuttimet - erilaisiin käyttökohteisiin - myös erittäin arat kohteet

12 12 YRITTÄJÄ-LEHTI K R U U N U P Y Y Botnia Hotel & Restaurant on suosittu majoituspaikka muun muassa yrityksille, joilla on työntekijöitä komennustöissä Kokkola-Pietarsaari-alueella. Insinööritoimisto Tast Oy Seljesvägen 48, ALAVETELI. Puh Kruunupyyn lentoaseman TAXI Kronoby flygplats TAXI Korjaamme autot, pakettiautot ja trukit Autokorjaamo Patrik Forsbacka Heimkärrvägen 3, TEERIJÄRVI. Puh Soita ja varaa pikkujouluajankohdat nyt! Dahlbackat palasivat tuttuun ympäristöön Botnia Hotel & Restaurant Kruunupyyn keskustassa on saanut uudet omistajat. Monille paikallisille kyseessä ovat kuitenkin tutut kasvot, sillä Carol ja Sirpa Dahlbacka harjoittivat samoissa tiloissa hotelli- ja ravintolatoimintaa edellisen kerran jo 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulle tultaessa. - Kiinteistön omistava Oy Botnia-Foto Ab oli tuohon aikaan kirjakustantamo, joka julkaisi kotiseutukirjoja. Ostimme kiinteistön 1994 ja aluksi se toimi Botnia-Foton konttorina. Parin vuoden kuluttua rakensimme tähän hotelli-ravintolan ja pyöritimme sitä omissa nimissä, kunnes myimme kiinteistön vuonna Nyt oli sitten aika palata takaisin, Carol Dahlbacka kertaa kiinteistön vaiheita. Kaupan jälkeen alkoi remontti Botnia-Foton kirjatuotanto jatkui aina vuoteen 2009, johon mennessä yritys kustansi peräti 97 kotiseutukirjaa Suomessa ja Ruotsissa. - Sen jälkeen kun kirjabisnes päättyi mietimme muutaman vuoden ajan, mitä seuraavaksi. Katsoimme vastaavia paikkoja eri puolilla Suomea lähinnä siksi, että Sirpa on koulutukseltaan ravintolakokki. Tämän kohteen tultua myyntiin ja siinä vaiheessa kun hintakin asettui sopivaksi, otin yhteyttä myyjään lokakuussa Kaupat tehtiin jo seuraavana päivänä. Sen jälkeen alkoivat kunnostustyöt keittiössä ja ravintolassa, jotka olivat kovasti remontin tarpeessa. Lattiat piikattiin auki, viemärit uusittiin ja öljylämmitys vaihtui kalliolämpöön. Viime joulukuun alkupuolella ravintola alkoi palvella ensin lounasasiakkaita ja hieman myöhemmin tulivat anniskeluluvat, jonka jälkeen ravintola ryhtyi pitämään ovensa auki iltaisinkin. - Viime maaliskuussa aloimme markkinoida hotellia netin kautta ja hotellin saama vastaanotto on ollut positiivinen yllätys. Puolessa vuodessa saimme myytyä koko vuodelle budjetoidun majoitusmyynnin, Dahlbacka kertoo. Selkärankana ovat olleet Kokkola- Pietarsaari-alueella urakoivat yritykset, jotka ovat tarvinneet työntekijöilleen pitkäaikaista majoitusta. Dahlbackat huomasivatkin nopeasti, että kysyntää on enemmänkin kuin mitä kiinteistön 13 huonetta pystyvät tarjoamaan. Sen takia käynnistyi remontti samalla tontilla sijaitsevassa toisessa kiinteistössä. Jatkossa Botnia Hotel & Restaurant tarjoaa majoituksen enimmillään 32 henkilölle, ja esimerkiksi elokuussa koko kapasiteetti oli myyty loppuun. - Sen sijaan arkipäivien lounasmyynti on kasvanut hitaammin kuin ajattelin. Siinä meidän tärkein tavoitteemme on tällä hetkellä ansaita asiakkaiden luottamus valmistamalla heille jatkuvasti laadukkaita lounaita. Perjantai- ja lauantai-iltaisin asiakkaille on tarjolla á la carte-annoksia ja samoille illoille ajoittuu myös pubin toiminta. Kyseessä on paikkakunnan ainoa anniskelupaikka. Yksi tuote on säilyttänyt suosionsa niistä päivistä, jolloin Dahlbackat toimivat ensimmäisen kerran alan yrittäjinä. - Pizzaa myydään paljon edelleen. Pizzaa meiltä saa aina kun ravintola on auki, myös take away-palveluna. Huonot ajat voivat olla hyviäkin aikoja Yrittäjäpariskunnan itsensä lisäksi hotelli ja ravintola työllistävät kaksi kokopäivätoimista ja kaksi osa-aikaista työntekijää. Vastaanotto on ollut hyvä, koska paikalliset ihmiset arvostavat sitä, että paikkakunnalla toimii myös hotelli- ja ravintolapalveluita myyvä yritys. - Kun hankimme tämän paikan Sirpan kanssa ajattelimme, että tästä tulee meidän kymmenvuotinen projekti. Sinä aikana yritämme saada yrityksen toimimaan niin hyvin kuin mahdollista. Sitten katsomme, mikä on tilanne. Löytyykö jatkaja perheestä vai onko luopumisen paikka. Jo tähän mennessä vuodet yrittäjänä ovat antaneet paljon. - Yrittäjyys on opettanut sen, että aina pitää uskoa tulevaisuuteen ja että huonot ajat voivat olla joillekin hyviäkin aikoja. Perustimme Botnia- Foton 90-luvun alkupuolen vaikeina aikoina ja silti yritys lähti kasvamaan. Nyt lähdimme hotelli- ja ravintola-alalle sillä ajatuksella, että kyllä tässäkin voi menestyä ja edessä on taas parempia aikoja, Carol Dahlbacka toteaa. Carol ja Sirpa Dahlbacka palasivat Botnia Hotel & Restaurantin yrittäjiksi.

13 K R U U N U P Y Y YRITTÄJÄ-LEHTI 13 Retriitissä kohtaa rauhallisuuden Retriitin yrittäjäpariskuntana toimii Ulla-Beth Mäki-Jussila ja Henrik Wiik Usko siihen, että ihmisellä on mahdollisuus valita miten käsitellä erilaisia tilanteita ja että tahdon voimalla voi ohjata omia ajatuksiaan. Elämänkokemus ja läpikäydyt kriisit ovat tukipilareita, jotka tekevät ihmisistä vahvempia, viisaampia ja nöyrempiä. Ilo, huumori ja nauru ovat hyväksi niin keholle kuin sielulle. Elämässä ei ole virheitä, on vain oppitunteja. Negatiivisia kokemuksia ei ole, on vain mahdollisuuksia kasvaa, oppia ja kehittyä matkalla itsetoteutumiseen. Tällaisesta ajattelusta koostuu ideologia, johon perustuu Kruunupyyhyn Emmesjärven rannalle rakennetun Emmes Retreatin toiminta. Retriitin yrittäjäpariskuntana toimii Ulla-Beth Mäki-Jussila ja Henrik Wiik, jotka molemmat unelmoivat elämästä ilman stressiä. - Työskentelin viisi vuotta Norrvallassa kuntoutuskeskuksessa ja siellä huomasin, kuinka stressaantuneita ihmiset olivat ja miten hyvin he viihtyivät päästessään luontoon. Olen käynyt perheterapeuttikoulutuksen ja jo silloin haaveilin oman yrityksen perustamisesta. Kuusi vuotta sitten tapasin Henrikin, ja hänelläkin oli ajatus siitä, että voisi tehdä jotain aivan muuta kuin siihen asti, Ulla-Beth kertoo retriitin perustamista edeltäneistä vaiheista. Majoitustilat rakennettiin puihin Sopivaa paikkaa retriitille pariskunta etsi Maalahden eteläpuolelta, Kalajoelta ja myös sisämaasta. Sitten löytyi nykyinen paikka Alavetelistä, itse asiassa molemmille tutulta seudulta, sillä Ulla-Beth on kotoisin Teerijärveltä ja Henrik on asunut lähes koko ikänsä Alavetelissä. - Kävimme täällä syksyllä 2011 ja totesimme, että paikka on kaunis. Meille tuli mahdollisuus ostaa kolme hehtaaria maata ja saimme tehtyä sille oman kaavan. Kunnalle ja kunnan rakennusvalvonnalle iso kiitos siitä, että he ovat suhtautuneet hankkeeseemme hyvin myötämielisesti, Henrik sanoo. Keskellä luonnon hiljaisuutta sijaitsevan retriitin rakentaminen alkoi vielä samana vuonna. Henrikillä on takanaan pitkä kokemus rakennusalan yrittäjänä, mikä osaltaan mahdollisti poikkeuksellisen rakentamisen. Kaivutyöt tehtiin ainoastaan päärakennukselle ja saunalle, sillä kaikki muut rakennukset on rakennettu puihin. - Se oli alunperin Ulla-Bethin idean. Pienen harkinnan jälkeen minäkin ajattelin, että mikä ettei. Emme halunneet pilata luontoa ja metsää kaivamalla. Ruotsissa puihin rakentamisesta on jo kokemuksia mutta meidän tiedossa ei ole, että vastaavaa olisi tehty aikaisemmin Suomessa, Henrik jatkaa. Päärakennuksen ja saunan lisäksi alueella sijaitsevat grillitupa sekä viisi yöpymismajaa, jotka on mitoitettu kahdesta neljään henkilölle. Sen lisäksi on joogapaviljonki, jo- ka toimii myös juhla- ja kokoustilana. Puhdas luonto ja hiljaisuus vetovoimana Rakentaminen alkaa olla loppusuoralla ja jo rakentamisen aikana pariskunta on ottanut tuntumaa varsinaiseen yritystoimintaan. Päättyneen kesän aikana yöpyjävieraita riitti lähes jokaiselle viikonlopulle. Erityisen suosittu on ollut lasista valmistettu lasimaja, jossa tähän mennessä hääyötään on viettänyt kolme hääparia. - Ulkomailta kävijöitä on ollut Italiasta ja Intiasta ja he ovat olleet todella ihastuneita tähän paikkaan. Uskomme, että kotimaan lisäksi meillä on paljon mahdollisuuksia kansainvälisesti. Puhdas luonto ja hiljaisuus ovat asioita, joilla on vetovoimaa, yrittäjät toteavat. Heidän mukaansa retriitti on esimerkiksi yritysjohtajille erinomainen paikka rauhoittua vetäytymällä hiljaisuuteen. Retriitissä voi saada ajatukset irti arkirutiineista, kulkea luonnossa, rentoutua ja kokea läsnä olemisen tunteen. - Yksi tavoitteemme on, että pitäisimme 2-3 päivän pituisia kursseja enintään henkilölle. Kurssit voivat koostua esimerkiksi hiljaisesta retriitistä sekä mahdollisuudesta tulla juttelemaan, koska usein ihmisille tulee tarve puhua silloin, kun on oltu kokonaan hiljaisuudessa. Sen lisäksi ohjelmaan kuuluu vaikkapa joogaa, luentoja ja hengitysharjoituksia, Ulla-Beth kertoo. Hänen mukaansa ajatuksissa on ollut lisäksi se, että retriitissä voitaisiin järjestää pienimuotoisia klassisen musiikin konsertteja ja taideleirejä. Retriitin päärakennus palvelee yrityksiä koulutustilana, ja Emmesjärven kaunis ympäristö luo oivat puitteet myös henkilöstön tyky-päiville. Asiakkaat voivat vuokrata ulkoliikuntaa varten kajakkeja, kanootteja ja pyöriä. - Meidän tärkein tavoitteemme on tarjota ihmisille paikka, jossa voi rauhoittua ja päästä ainakin hetkeksi irti arjen oravanpyörästä. Eläminen tässä hetkessä on tärkeää ja täällä huomaa, ettei koko ajan tarvitse katsoa kelloa. Meillä kaikilla on käytössä 24 tuntia vuorokaudessa ja jokainen ihminen päättää, kuinka tuon ajan käyttää, Ulla-Beth ja Henrik muistuttavat. Busstrafik Widjeskog Varaa pikkujoulusi ajoissa Puh Valtatie 13 varrella. Puh. (06) Saneeraukset ja uudisrakennus yksityistalouksille ja teollisuudelle WL Trecon Wikar Libäck

14 14 YRITTÄJÄ-LEHTI K R U U N U P Y Y Maanrakennusta perheyrityksen voimin Alaveteliläinen perheyritys Henning Huldén & Söner Ab Oy toimii maanrakennusalalla jo kolmannessa sukupolvessa luvun alkupuolella perustettu yritys on kasvanut vakaasti kysynnän kasvaessa. Tänä vuonna loppuun viedyssä sukupolvenvaihdoksessa Henning Huldén siirsi omistuksensa kokonaan seuraaville sukupolville. - Minä olen enää juoksupoika ja se sopii minulle erittäin hyvin, hän nauraa mutta haastatteluun osallistuneet muut perheenjäsenet tekevät selväksi, että Henningin osallistuu edelleen aktiivisesti yrityksen toimintaan vastaamalla korjaamon toiminnasta. Henning perusti yrityksen yhdessä poikiensa Janin ja Mikaelin kanssa. Poikien lisäksi perheyrityksen omistajiin kuuluvat heidän siskonsa Åsa sekä sisarusten lapsista Janin poika Kevin, Mikaelin poika Robin ja Sivin poika Martin Bäck. Kyse on ollut koko ajan todellisesta perheyhtiöstä, jossa jokainen perheenjäsen on kantanut oman kortensa kekoon perheyhtiön hyväksi. Varsinkin alkuaikoina toimistotyöt työllistivät perheen äitiä Ul- Henning Huldén otti Robinin (vas.) ja Martinin jo pieninä poikina oppiin korjaamohommiin. Tänä päivänä Henningillä on verstaallaan taas uusia nuoria ja innokkaita auttajia, jotka hekin vartuttuaan siirtyvät kenties töihin perheyritykseen. laa, ja nyt toimistotöistä kantaa päävastuun Siv. Apunaan hänellä on Åsa, joka työskentelee myös pankissa. Yhtiön toimitusjohtajuutta hoitaa Mikael velipoika Janin toimiessa hallituksen puheenjohtajana. Pääomavaltainen toimiala - Kun aloitimme yrityksen, teimme siihen aikaan kalkin levitystä. Sitten pojat ostivat kaivinkoneen, sen jälkeen kuorma-auton ja vielä traktorin erilaiseen urakointiin. Koska kysyntää oli, se kasvatti sekä kaluston että henkilökunnan määrää, Henning kertoo. Kaluston määrän kasvu kertoo sekä bisneksen pääomavaltaisuudesta että perheyrityksen laajentuneesta toiminnasta. Tänä päivänä kalustoon kuuluvat muun muassa kymmenen kaivinkonetta, yhdeksän kuorma-autoa ja kymmenen pyörökuormaajaa. Myös uutta teknologiaa on otettu käyttöön. Kaivinkoneissa hyödynnetään 3D-koneohjausta, joka on vienyt kaivutöiden mittatarkkuuden aivan uudelle tasolle. Yritys työllistää yhteensä noin 15 työntekijää, minkä lisäksi esimerkiksi isommissa urakoissa Huldén & Söner tekee hyvää yhteistyöstä muun muassa alueen kuorma-autoilijoiden ja kaivinkoneurakoitsijoiden kanssa. - Kilpailu alalla on erittäin kova. Katteet ovat ohuet varsinkin kun miettii, paljonko yritys joutuu panostamaan kalustoon. Alalle on tullut myös muita toimijoita kuin maanrakennusalan varsinaisia yrittäjiä, Åsa Huldén kertoo. Kuten monissa muissakin yrityksissä, Huldénin perheyrityksessäkin on jouduttu totuttautumaan entistä pidemmälle menevään sääntelyyn. Viimeisimpänä esimerkkinä verottajalle tehtävät ilmoitukset rakennusurakoista ja työmaiden henkilöstöstä. - Tätä menoa kuorma-auton ajaminen alkaa olla kohta sivuseikka, Henning sanoo. Emetinjärven helmi Luonnonkauniilla paikalla Emetinjärven rannalla sijaitseva Maggie s grillikahvio on keidas, jonne ovat pysähtyneet tuhannet ja taas tuhannet ohikulkijat paikallisten asiakkaiden lisäksi. Valtatie 13:n varrelle rakennetun paikan Margareta Söderbackan somistusosaaminen näkyy Maggie s kahvila-ravintolan viihtyisässä ympäristössä. omistavat Margareta Söderbacka ja Matti Lahnalampi, ja nimenomaan Margaretan kädenjälki ja somistusosaaminen näkyvät paikan viehättävässä sisustuksessa ja koristelussa. - Saimme isältäni tontin, jonne aloimme rakentaa Matin isän toimiessa tärkeänä apuna konetöissä. Aloitusvaiheessa tässä oli pelkkä neva, mutta isäni oli kuitenkin hakenut tontille aikaisemmin liittymän, koska hänenkin suunnitelmissa oli ollut kahvion rakentaminen. Avasimme paikan 1984 grillikahviona mutta käytännössä tämä oli jo silloin kahvila-ravintola, jossa myytiin myös grillituotteita, Margareta kertoo. Kun rakentaminen alkoi, Matti työskenteli jo tuolloin asfalttitöissä Margaretan ollessa somistajana Kokkolassa. - Edelleen katson koko ajan ympärilleni etsien ja miettien jotain uutta ja erilaista. Siinäkin mielessä oman yrityksen perustaminen oli luonnollinen ratkaisu. Asiakkaat arvostavat kotimaisia raaka-aineita - Liikkeelle lähtöä yrittäjänä helpotti suuresti se, että meillä on ollut alusta saakka mainio henkilökunta, joka on kantanut vastuuta. Sen takia olen jaksanut näin pitkään, Margareta arvioi kolme vuosikymmentä kestänyttä yrittäjäuraansa. Kyseessä on perheyritys perheen Ronnie-pojan työskennellessä kahvila-ravintolassa kokkina. Yritys työllistää lisäksi kolme vakituista työntekijää sekä viikonloppuisin osa-aikaisia työntekijöitä. Palvelutiskillä asiakkaan eteen avautuu laaja valikoima tuoreita leivonnaisia. - Meillä on ollut koko ajan periaatteena, että teemme sekä ruuista että kahvilatuotteista mahdollisimman paljon alusta loppuun. Käytämme pelkästään kotimaista lihaa, jonka leikkaamme itse ja samoin esimerkiksi kastikkeet ovat täällä tehtyjä, Margareta sanoo ja jatkaa, että monet asiakkaat kysyvät nykyään suoraan, onko ruoka valmistettu kotimaisista raakaaineista. Maggie s on paikka, jossa näkee mitä erilaisimpia asiakasryhmiä kalastuksen harrastajista alkaen. Rahtarit ovat luonnollisesti tuttu näky sekä ravintolassa että autoineen pysäköintialueella. - On lisäksi sotainvalidien ja sotaveteraanien ryhmiä, jotka käyvät ruokailemas-

15 K R U U N U P Y Y YRITTÄJÄ-LEHTI 15 PAKETOI PIKKUJOULUT KIVITIPPUUN Tunnelman takaa runsas joulupöytä ja tähtiesiintyjät mm. Pekkaniskan Pojat, Swingers, A. Aallon Rytmiorkesteri, Elonkerjuu Heitä nuttu naulaan pyydä tarjous rantasaunasta tai kylpylän tilaussaunoista! PIKKUJOULUILTA 30 /HLö» jouluruokailu noutopöydästä» lippu perjantain tai lauantain tansseihin» majoituksella 85 /hlö/vrk *) Nykäläntie 137, Lappajärvi puh *) Hintaan sisältyy lisäksi aamiaismajoitus 2 hh, allasosaston ja kuntosalin käyttö OLEMISEN AVARUUTTA SUUREN KRAATTERIJÄRVEN RANNALLA Perheyrityksessä pitää kiirettä viikolla ja viikonloppuisin. Sunnuntai-iltapäivän haastatteluhetkeen ehtivät paikalle Henning (vas.), Siv, Robin, Åsa ja Martin. Yrittäjyys antanut hyvän elämän Maanrakennukseen liittyviä töitä yritys tekee laajasti laidasta laitaan. Palveluihin kuuluvat esimerkiksi lastaukset pyörökuormaajilla, talojen ja hallien perustustyöt, viemäreiden ja salaojien kaivutyöt, murskeen, ruokamullan, täytemaan ja hiekan toimitukset, tietyöt sekä pihoilla käytettävien koristekivien toimitukset. Yksittäisistä kohteista ovat työllistäneet muun muassa ajankohtaiset kaksoisraiteen rakentaminen sekä tuulivoimapuistojen rakennusurakat. Perheyhtiön yksi kilpailutekijä on palveluiden laajaalaisuus. Sen lisäksi Huldénit sa säännöllisesti esimerkiksi jouluisin. Jotkut ryhmät tulevat syömään kerran kuukaudessa. Varsinkin viikonloppuisin asiakkaina käy ihmisiä, jotka ovat lähteneet naapurikunnasta autoilemaan ja meille syömään. Maggie s on myös suosittu kokouspaikka. Kabineteista löytyy tilat jopa 40:lle kokousvieraalle. Ja koska kyse on yrittäjästä, jolla on somistajatausta ja uteliaisuus kaikkeen uuteen, yrityksen tarjonnasta löytyy monipuolinen ja vaihtuva valikoima erilaisia sisustustuotteita peasti. - Meillä on hieno asiakaskunta sekä hyvä ilmapiirin, ja näinä vuosina olen saanut paljon uusia hyviä ystäviä. Se palkitsee kun kuulee asiakkailta kiitos-sanan ja huomaa ihmisten viihtyvän. Ennen yrittäjäksi ryhtymistä en ollut kova puhumaan mutta nyt olen senkin tunnetaan työn korkeasta laadusta. Laatu on paljolti tulosta siitä, että perheenjäseniä on rohkaistu käsillä tekemiseen pienestä pitäen. Siitä kertoo keittiön seinällä oleva kuvakin, jossa kolmatta sukupolvea edustavat Robin ja Martin sekä Kevin Huldén esittelevät pikkupoikina rasvaisia kämmeniään. - Henning otti meidät varhain korjaamohommiin. Pienille pojille oli hienoa kun sai ryhtyä tekemään kaikenlaista koneiden kanssa ja oppimaan uusia asioita kuten hitsaamista. Kyllä siihen olisi kyllästytty jo monta kertaa, ellemme olisi asiasta oikeasti kiinnostuneita, perheyrityksessä kaivuu- ja ajohommia tekevät 21-vuotiaat Martin ja Robin sanovat. Entä mitä kaikkea yrittäjyys on Huldéneille antanut? - Tuntuu, että aina on ollut kiire mutta mukavaa on ollut. Tippakaan en ole katunut yrittäjäksi ryhtymistä, sillä se on antanut minulle hyvän elämän, Henning sanoo. Jos vapaa-aikaa jää, liikunnallisessa perheessä se kuluu lähinnä hiihdon ja jalkapallon parissa. Robinin kommentti yrittäjän vapaudesta osoittaa, että nuorin sukupolvikin on jo havainnut, että paljon puhuttu yrittäjän vapaus on aivan oma taiteenlajinsa. - Kyllä siitä vapaudesta nauttii sitten kun siitä pääsee nauttimaan, hän tuumii. taidon oppinut, hän nauraa. - Tulevaisuudessa jatkan yrittäjänä päivän kerrallaan. Tykkään tästä työstä, muutenhan en olisi näin pitkään jaksanut. Jatkajalle tässä on hyvät puitteet. Ellei oma poikamme jatka yrittäjänä, siinä tapauksessa haemme muita vaihtoehtoja. Nyt viisi yhdellä hinnalla! Iran vaihtui Emetinjärven rantatonttiin Oma mielenkiintoinen tarinansa liittyy itse päärakennukseen. - Hankimme Honkarakenteelta kehikon, joka oli alunperin menossa metsästysmajaksi Iranin shaahille. Maassa kuitenkin alkoivat levottomuudet, jonka takia kauppa jäi lopulta toteutumatta, Margareta kertoo. Hän tunnustaa, että 30 vuotta yrittäjänä ovat kuluneet no- Valikoimista löytyy myös paljon mielenkiintoisia sisustustuotteita. Tarjouksistamme löydät yleensä vain yhden hinnan, joka sisältää niin laiva-, satama-, ahtaus- kuin varastointi- ja satamaankuljetuskustannuksetkin. Tämä kuljetusketjun verkostoituminen merkitsee asiakkaillemme edullisuuden lisäksi tehokkuutta, selkeyttä ja helppoutta. Pyydä tarjous ja totea asia itse. Puh: (06) Faksi: (06)

16 16 YRITTÄJÄ-LEHTI Tuottava sijoitus tulevaisuuteen Oppisopimuksella lisää osaamista Oppisopimus on yrityksille hyvä vaihtoehto saada osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa. Yrittäjät voivat kehittää oppisopimuskoulutuksella myös omaa osaamistaan. - Yleisen taloustilanteen takia oppisopimuskoulutuskin on haasteellisessa tilassa, koska tällä hetkellä monen yrityksen ei ole helppo rekrytoida uusia työntekijöitä myöskään oppisopimuksella. Siitä huolimatta olemme onnistuneet tekemään saman verran sopimuksia kuin yleensäkin keskimäärin, kertoo Keski- Pohjanmaan oppisopimustoimiston oppisopimuspäällikkö Anu Haapasalo. siitä, löytyykö oppisopimustyöpaikkoja. - Nuorisotakuu on tuonut mukanaan uudenlaista toimintaa valtion osoittaessa lisäresursseja nuorten oppisopimuksiin. Tämä näkyy myös nuorten opiskelijoiden määrissä. - Minusta oppisopimuskoulutuksen tulevaisuus näyttää positiiviselta. Valtion säästökuurin vuoksi opiskelijapaikkoja on hiukan aiempaa vähemmän, mutta positiivista on se, että valtio panostaa oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämiseen. Uskon, että talouden taas piristyessä saamme lisää myös koulutuksen kiintiöpaikkoja. Haapasalo korostaa, että yritykset hyötyvät oppisopimuskoulutuksesta monella tavalla. - Osaamisen lisääminen on aina tärkeää, oli kyse työntekijöiden tai yrittäjän itsensä koulutuksesta. Koulutus sitouttaa henkilöstöä yritykseen, ja varsinkin pienissä yrityksissä jo yhdenkin ihmisen osallistuminen koulutukseen heijastuu usein positiivisesti ympäristöön, kun taloon tulee uutta tietoa. Merkkejä orastavasta noususta? Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedun aikuiskoulutus- ja oppisopimusjohtaja Matti Peltolan mukaan oppisopimuskoulutuksen määrät putosivat viime vuonna jonkin verran mutta nyt näkyvissä on jälleen hienoista kasvua. - Olemme tehneet jonkin verran toimenpiteitä, jotka ovat kääntäneet määrät taas kasvuun ja olisiko kyse siitäkin, että vähitellen alkaa näkyä orastavia merkkejä talouden kasvusta. Ehkä jonkin verran työnantajat ovat lisäksi odottaneet sitä, onko koulutuksiin tulossa muutoksia. Peltolakin korostaa koulutuksen merkitystä yritysten toiminnan kehittämisessä. - Kun työnantaja kouluttaa työntekijöitä, se sitouttaa henkilöstöä yrityksiin. Sen lisäksi koulutus motivoi ja sitä kautta saadaan tulosta ja entistä parempaa laatua. Koulutus sitouttaa henkilöstöä Sen lisäksi, että monet yritykset keskittyvät näinä aikoina olemassa olevan henkilöstönsä koulutukseen, moni yrittäjä on lähtenyt kouluttamaan itseään. - Ehkä yrittäjillä on nyt paremmin aikaa keskittyä myös oman osaamisensa kehittämiseen. Se on erinomainen asia, koska kilpailutilanteessa menestyvät parhaiten ne, jotka - Myös moni yrittäjä on lähtenyt kouluttamaan itseään oppisopimuskoulutuksella, sanovat oppisopimuspäällikkö Anu Haapasalo ja koulutussihteeri Anne Brandt. ovat pitäneet huolta omasta ja työntekijöidensä osaamisesta, Haapasalo sanoo. Yrittäjät suosivat omaan alaansa liittyviä tutkintoja ja suorittavat myös johtamiseen liittyviä erikoisammattitutkintoja. Vähemmän yrittäjäkokemusta omaavat yrittäjät valitsevat usein yrittäjän ammattitutkinnon. Oppisopimuspäällikön mukaan opiskelijat ovat kiinnostuneita oppisopimuskoulutuksen tarjoamista mahdollisuuksista. Kyse on enemmänkin Tätä on oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksella opiskeluohjelmaan, jossa ja solmivat oppisopimuksen. voi opiskella samoihin ammatillisiin opiskelijan aikaisempi työ- Työpaikka on pääasiallihin, perustutkintoikokemus ja koulutus otetaan nen kouluttaja. Sen lisäksi ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin kuin oppilaitoksessa tapahtuvassa koulutuksessa. Oppisopimuskoulutus perustuu huomioon. Oppisopimus on määräaikainen työsopimus. Tutkintoa tavoitteleva työntekijä, hänen työnantajansa ja op- opintoihin voi sisältyä tietopuolisia opintojaksoja oppilaitoksissa. (Lähde: Keski-Pohjanmaan henkilökohtaiseen pisopimustoimiston edusta- aikuiskoulutus/oppisopimus) Varaa ilmoituksesi joulukuun Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehteen Puh K E S K I - P O H J A N M A A N Yrittäjä YRITTÄMISEN JA TALOUSELÄMÄN ERIKOISLEHTI

17 YRITTÄJÄINFO YRITTÄJÄ-LEHTI 17 Veromuutoksia vuodelle 2015 Anna Lundén Hallitus on sopinut veromuutoksista vuodelle Ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiotarkistukset kolmessa alimmassa tuloluokassa kotimaisen kysynnän, työllisyyden ja suhdannetilanteen helpottamiseksi. Yritysten edustusmenojen 50 prosentin vähennyskelpoisuus palautetaan vuoden 2015 alusta, minkä arvioidaan helpottavan ravintola- ja matkailualan yritysten asemaa. Pääomatulojen verotus ja perintö- ja lahjaverotus sen sijaan kiristyvät, kiinteistöverotuksen ala- ja ylärajoja sekä energia- ja valmisteveroja korotetaan. Pääministeri Stubbin hallituksen veropolitiikka perustuu pääministeri Kataisen hallituksen veropoliittiseen linjaan. Hallitus siirtää verotuksen painopistettä työn verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Ansiotuloverotus Ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset kolmen alimman tuloluokan rajoihin. Perus- ja työtulovähennystä korotetaan. Tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan raja alennetaan sen sijaan euroon ja tuloluokan voimassaoloa jatketaan vuoteen 2018 saakka. Työmatkakustannusten omavastuuosuus nostetaan 750 euroon. Verotukseen valmistellaan lapsivähennys. Asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään edelleen 5 prosenttiyksiköllä vuosittain. Asuntolainojen koroista enää 50 prosenttia olisi vähennyskelpoista vuonna Eläketulosta tehtävää kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korotetaan. Pääomatulojen verotus Pääomatulojen verotus kiristyy siten, että ylemmän verokannan tuloraja alenee euroon ja ylempi kanta nousee 33 prosenttiin vuonna Edustusmenot Yritysten edustusmenojen 50 prosentin vähennyskelpoisuus palautetaan vuoden 2015 alusta. Perintö- ja lahjaverotus Perintö- ja lahjaveroasteikkojen kaikkia rajaveroprosentteja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2015 alusta. Aiemmin määräaikaiseksi säädetty yli miljoonan euron lahjaja perintöosuuksien veroluokka muutetaan pysyväksi. Kiinteistövero Yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotetaan 0,2 prosenttiyksiköllä ja vakituisen asuinrakennuksen ala- ja ylärajoja 0,05 prosenttiyksiköllä vuoden 2015 alusta. Kunnat päättävät vuosittaiset kiinteistöveroprosenttinsa laissa säädettyjen ala- ja ylärajojen väliltä Energiaverot, tupakkavero, ajoneuvovero ja autovero Energiaverotusta kiristetään korottamalla kotitalouksia koskevan yleisen sähköveroluokka I:n veroa. Lämmitys-, voimalaitosja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveroa korotetaan. Samoin liikenteen polttonesteiden veroa korotetaan. Turpeen vuoden 2015 veronkorotus peruutetaan. Tupakkaveroa korotetaan. Muiden kuin erityisvarusteltujen taksien ja muuttotavarana tuotujen autojen autoveroalennuksista luovutaan. Henkilö- ja pakettiautojen vuotuista ajoneuvoveroa korotetaan niin, että korkeampaa veroa kannetaan verovuodelta Windfall-vero Voimalaitosveroa eli nk. Windfall-veroa ei oteta käyttöön, mutta veron korvaamista vaihtoehtoisilla ympäristö- ja kulutusveroilla selvitetään. Yrittäjänkin tapaturmakorvauksia aletaan sovitella Mediassa uutisoitiin muutama viikko sitten kovin sanoin yrittäjän sosiaaliturvaan suunnitellusta leikkauksesta. Otsikoissa arveltiin jopa yrittäjän sosiaaliturvan heikkenevän rajusti. Mistä on kysymys? Tilanne nyt Yrittäjän vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen itselleen ottanut yrittäjä, joka on työssä aiheutuneen tapaturman tai ammattitaudin vuoksi jäänyt sairauslomalle, voi nykyään saada sekä ansionmenetyskorvauksen tapaturmavakuutuksesta että sairauspäivärahan Kelasta. Sen sijaan työntekijä, maatalousyrittäjä ja pakollisen tapaturmavakuutuksen piirissä oleva yrittäjä (omistus yhtiössä enintään 50 prosenttia) voi saada korvauksen tapaturmavakuutuksesta, mutta Kela-päivärahan vain tapaturmavakuutuksen korvauksen ylittävältä osin, ei siis koko sairauspäivärahaa. Tapaturmavakuutuksen etuudet rahoitetaan vakuutuksen ottaneiden maksamilla vakuutusmaksuilla. Kela-päivärahat taas rahoitetaan työnantajilta sekä kaikilta palkansaajilta ja yrittäjiltä kerättävillä pakollisilla sairausvakuutusmaksuilla, minkä lisäksi valtio osallistuu pienellä osuudella rahoitukseen. Mikä muuttuu? Sairausvakuutuslain vuoden 2015 alusta voimaan tulevalla Jatkossa myös yrittäjä saa tapaturmasta vain yhdenkertaisen päivärahan. muutoksella yrittäjä, palkansaaja ja maatalousyrittäjä sekä pakollisen tapaturmavakuutuksen piirissä oleva yrittäjä asetetaan Miksi Suomen Yrittäjät ymmärtää muutosta? Suomen Yrittäjät on ollut valmis hyväksymään muutoksen, vaikka olemmekin todenneet sen vähentävän yrittäjälle tulevia ansionmenetyskorvauksia. Merkittävin peruste muutoksen ymmärtämiselle on ollut se, että Suomen Yrittäjien on hankalaa yleisessä keskustelussa vaatia voimakkaasti kaksinkertaisten korvausten ylläpitämistä samaan aikaan kun järjestönä ajamme yrittäjän ja palkansaajan tasavertaista kohtelua sosiaaliturvassa. Vaatimuksemme yrittäjän sosiaaliturvan tasavertaistamiseksi muiden kansalaisryhmien kanssa eivät kuulosta uskottavilta, jos muistissa säilyvät voimakkaat puheemme kaksinkertaisten korvausten puolesta yrittäjille. Suomen Yrittäjien pitkäjänteisen edunvalvontatyön ansiosta yrittäjällä on nykyään oikeus pääsääntöisesti kaikkiin samoihin sosiaalietuuksiin kuin palkansaajalla. Viime vuosien tärkeimmät parannukset on saatu yrittäjän työttömyysturvaan: yrittäjän ja yrittäjän perheenjäsenen työttömyysetuuksien saamisen edellytyksiä on kevennetty. samalle viivalle ja myös yrittäjään ryhdytään soveltamaan edellä mainittua korvausten yhteensovittamista. Tapaturmissa yrittäjä saa siten vastaisuudessa päivärahaa vain yhteen kertaan eli tapaturmavakuutuksesta, ei enää Kelasta samasta vahingosta. Muutoksen vaikutu Yrittäjille on sattunut viime vuosina työtapaturmia vuosittain noin kappaletta. Vuonna 2012 tapaturmia oli noin kappaletta, joista noin johti enintään neljän päivän työkyvyttömyyteen. Näiltä lyhyiltä työkyvyttömyysjaksoilta yrittäjä ei ole saanut korvausta tapaturmavakuutuksen eikä myöskään sairausvakuutuksen perusteella, koska molemmissa järjestelmissä yrittäjällä on neljän päivän oma- vastuu. Tapaturmavakuutuksessa omavastuuta ei ole, jos työkyvyttömyys jatkuu pidempään kuin neljä päivää. Korvausten yhteensovitus tullee siten koskemaan hieman yli puolta yrittäjien tapaturmista. Vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen piirissä on arvioiden mukaan prosenttia YELvakuutetuista yrittäjistä. Pakollisen tapaturmavakuutuksen piirissä, jossa siis yhteensovitus on koko ajan ollut käytössä, yrittäjiä on arviolta Heihin lainmuutos ei vaikuta. Yhteensovituksen seurauksena Kela maksaa edellä mainituissa noin tapauksessa vuosittain vähemmän sairauspäivärahaa. Tämän pitäisi periaatteessa vaikuttaa myös pakollisiin sairausvakuutusmaksuihin, mutta muutos lienee niin pieni, etteivät maksut muutu.

18 18 YRITTÄJÄ-LEHTI ALUEELLISET JÄSENETUSI 2014 Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannakatu 1, Kokkola, p. (06) , fax (06) Yleisneuvonta, työsuhdeasiat- ja lomakkeet, yrittäjän kunto- tai perhelomahakemukset. K-P:n Yrittäjien toimisto p. (06) Laki- ja työlainsäädäntö neuvonta. Lakiasiaintoimisto Kimmo Hanhisalo Ky p (myös ruotsiksi) Seurahuone, Kokkola -20%. p. (06) Hotelli Käenpesä, Ylivieska -10% p. (08) Hotelli Rantakalla, Kalajoki -20% (ei sesonkiaikana) p. (08) BW Hotel, Kokkola -20% (su-to yöt) Päivän kokouspaketista -10% p. (06) Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä p Järjestöpäällikkö Nina Niemi p Järjestösihteeri Heidi Huhtala Äitiyslomalla Toimistosihteeri Riitta Hautala p K E S K I - P O H J A N M A A N Yrittäjä YRITTÄMISEN JA TALOUSELÄMÄN ERIKOISLEHTI Luottotiedot kaikista suomen yrityksistä. Maksuton. Ei käytössä heinäkuussa p. (06) Perintäpalvelu- ja neuvonta. Reskont Oy p. (08) , Donegroupilta jäsenetuhintaan työvoiman vuokrausta. Lauri Appelgren p , Petri Rajala p Harjoittelijoita, opinnäytetyöntekijöitä, AMK-opiskelijoita p. (06) Lehtiedut; K-P:n Yrittäjä sanomalehti 5 x/vuosi. Yrittäjä-magazine 1 x/vuosi. Företagare -lehti 6 x/vuosi. Yrittäjä-info sähköisenä Uutiskirjeenä 6 x/vuosi. Fuengirola.fi -lehden ilmoituksista -20%, jatkuvat -30% Yrittäjän Omaturva: perusturva kuntoon yhdellä tapaamisella. Alle 45-vuotiaille yrittäjäjärjestön jäsenille lisäedut. Puh Lisätietoja myös osoitteessa Yhtiö- ja yritysverotus, sukupolvenvaihdokset ja tilinpäätösneuvonta. KPMG Oy Ab / Minna Herlevi p Lakiasioiden neuvonta sekä perintäpalvelut. Asianajotoimisto Kaitaluoma & Koittola p. (06) Sähköinen varausjärjestelmä koskien kaikkia kotimaan junamatkoja. Jäsenetusi jopa 14-29% (lipusta riippuen) Lisätiedot ja tunnukset puh. (06) Lippujen tilaus Paikoitusetu Kokkolan Rautatieasemalla (2 paikkaa) ja Kruunupyyn Lentoasemalla (3 paikkaa) Muista laittaa Y-jäsenkortti näkyville. Elisa tarjoaa Keski-Pohjanmaan yrittäjien jäsenille rahanarvoisia jäsenetuja yrittäjille suunnatuista palveluistaan. Esim. Elisa yrityspooli liittymästä jopa 828 /vuodessa! Lue lisää ja tutustu kaikkiin etuihisi osoitteessa: tai Elisa yrittäjäpalvelupiste, Olli Wiklund PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT 2014 Alavieska Jarmo Nahkala p Haapajärvi Jyrki Niinikoski p Halsua Paavo Hietalahti p Himanka Jorma Särkilä p Kalajoki Kimmo Salmela p Kannus Mari Huuki p Kaustinen Teemu Korpiaho p Kokkola Marika Hollström p Kruunupyy Tom Nylund p Kälviä Antti Sallansalmi p Lestijärvi Jorma Tuikka p Lohtaja Joonas Jukkola p Nivala Henna Myllylä p Pedersöre Birgitta Kaipio p Perho Terhi Möttönen p Pietarsaari Jaana Ilmonen p Reisjärvi Torsti Parkkila p Sievi Pirjo Rahkonen p Toholampi Heikki Luoma p Ullava Päivi Rahkonen p Veteli Esko Aho p Ylivieska Matti Mehtälä p KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN HALLITUS 2014 Puheenjohtaja Kimmo Hanhisalo, Kokkola Varapuheenjohtaja Tapio Uusitalo, Nivala Varapuheenjohtaja Tuula Anttiroiko, Kalajoki Varapuheenjohtaja Juha Enlund, Kaustinen Uusi jäsenetu Fenniasta 40% alennus ja 70% lähtöbonus uuteen Premiumkaskoon. Yrittäjän Henkilöturvaa täydentämään saat maksutta ryhmätapaturmavakuutuksen ja etuja myös Yrityksen sairauskuluvakuutukseen. Useista kodin vakuutuksista saat 20% alennuksen sekä heti suurimman Fenniabonus-alennuksen 14% tai 24%. Edut saat 2014 jälkenn alkaviin uusiin vakuutuksiin. Lisätietiedot Yrittäjäpalvelu p ja Vapaaehtoinen velkasaneeraustyöryhmä lisätietoja p. (06) Neuvontaa julkisista hankinnoista Asianajajatoimisto Talviaro Oy p Omistajanvaihdospalvelu p. (06) Kansainvälistymisasiat ja neuvonta Marvicon GMmbH, Sveitsi. Hanna Kahanpää p , Sveitsi Viexpo p Maarit Mäkelä Danske Bank. Pasi Rönty p Canterero, Tuisku & Asociados, Espanja, Heikki Tuisku p Hotel Express etukortilla 50% alennukset yhteistyöhotelleissa kotimaassa ja ulkomailla. Kortin hinta 122 /12kk + alv 24%. Tilaukset p. (06) Partnerbook: Suurhankkeiden yrityshakemistoon rekistöröityminen -20% Lisätietoja: Jari Kurri p Fysioterapeutin laatima henkilökohtainen kuntosaliohjelma ja 5x kuntosalikortti yht. 49 (norm. 81 ) Etu voimassa Kokkolan toimipisteessä. Varaukset p. (06) Ratkaisuvaihtoehtoja tehokkaaseen myyntiin ja asiakastyöhön. Maksuton konsultointi (max 2h). Varaa aika Henna Väätäinen. Valtakunnalliset neuvontapalvelut ja jäsenedut! Suomen Yrittäjät p. (09) tai HALLITUS KAUDELLE VARSINAINEN VARAJÄSEN SIEVI / ALAVIESKA Inke Saviluoto Jarmo Nahkala HAAPAJÄRVI Jyrki Niinikoski Pertti Lampela HALSUA / LESTIJÄRVI Paavo Hietalahti Jorma Tuikka HIMANKA Sami Verronen Antti Hietaniemi KALAJOKI Kimmo Salmela Helena Hentunen KANNUS Mari Huuki Marko Niemonen KAUSTINEN Teemu Korpiaho Tero Pihlajamaa KOKKOLA John Hagnäs Minna Witting KOKKOLA Marika Hollström Olli Lindqvist KÄLVIÄ Antti Sallansalmi Harri Puskala LOHTAJA / ULLAVA Joonas Jukkola Päivi Rahkonen NIVALA Henna Myllylä Kimmo Peräaho TOHOLAMPI / PEDERSÖRE Tapani Koskela Birgitta Kaipio PIETARSAARI Jaana Ilmonen Teija Östman REISJÄRVI / KRUUNUPYY Torsti Parkkila Ilm. myöhem. VETELI Esko Aho Sakari Klemola YLIVIESKA Matti Mehtälä Mikko Kaarto KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN VALIOKUNNAT 2014 Ruotsinkielinen yrittäjävaliokunta pj. Juha Enlund ja toimistolta Nina Niemi Sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä pj. Tapio Uusitalo ja toimistolta Nina Niemi Kansainvälistymisvaliokunta pj. Jouni Anttila ja toimistolta Mervi Järkkälä Senioritoimikunta pj. Markku Kivi ja toimistolta Mervi Järkkälä Koulutus- ja tulevaisuusvaliokunta pj. Jyrki Niinikoski ja toimistolta Riitta Hautala Liikennevaliokunta pj. Juha Rahkola ja toimistolta Riitta Hautala Kaupan- ja palveluiden valiokunta pj. Kreetta Kärkkäinen ja toimistolta Heidi Huhtala Ympäristöyrittäjien valiokunta pj. Mari Niemelä ja toimistolta Heidi Huhtala Terveisiä valiokunnille voi lähettää toimiston yhteyshenkilöinden kautta:

19 LAKIASIAT MAINOSTEIPPAUKSET JA SUURKUVATULOSTUKSET PARHAAT PALVELUT LVI TUULILASIN KORJAUKSET YRITTÄJÄ-LEHTI 19 TOIMISTO- JA JULKITILAKALUSTEET KESKI-POHJANMAAN LAAJIN VALIKOIMA ERGONOMISIA TYÖTUOLEJA JA TOIMISTOKALUSTEITA AMMATTIKÄYTTÖÖN MARALU X KALUSTEET Kosilankatu 3, Kokkola. Puh. (06) Avoinna: ma-pe LASITYÖT PERINTÄTOIMISTOJA Pidä tappiot kurissa, peri saatavat ajoissa VARTIOINTIA Suomen Vartiomiehet Oy SIIVOUS- JA KIINTEISTÖTUOTTEET MAANRAKENNUSTA VASTUULLISTA TIEDONKÄSITTELYÄ LASIASENNUS TILINTARKASTUSTA PUU- JA RAKENNUSTARVIKKEET PESULAPALVELUA CARAVAN KAUPPA TAPAHTUMIA Meinalantie 60, Kalajoki Puh TAPAHTUMIEN AARREAITTA! Sähkötie 6, KANNUS, Puh (06) TYÖVOIMAN VUOKRAUSTA TILI JA ISÄNNÖINTI Ylivieskatalo Akustiikka tarjoaa elämyksiä, konsertteja, elokuvia, luentoja ja näyttelyitä. RENKAITA Tiedustelut ja varaukset: (ma-pe 14-19,la 12-16) ANTENNI- JA HÄLYTINJÄRJESTELMÄT TURVAJÄRJESTELMÄT - ANTENNIJÄRJESTELMÄT Virkaman Elektroniikka ja Antennihuolto Ky Kulmakatu 5, KOKKOLA Puh./Fax (06)

20 20 YRITTÄJÄ-LEHTI Suomen paras palvelu* muu tui juuri jopa 5% paremmaksi. LähiTapiolasta saat tutkitusti Suomen parasta palvelua.* Ja alkaen nyt myös jopa 5 % Bonusta. *EPSI Rating 2013: LähiTapiolan palvelun laatu koetaan erinomaisena; 1. sija Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Majoitu edullisesti Oulun seudulla Kempeleessä 8 km Oulun keskustasta Lentokentälle10 minuuttia 1 hh 49 2 hh 75 Perhehuone 120 Eerontie 9, KEMPELE. Puh. (08)

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky Satakuntaliitto 19.07.2013 2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky 2 5300 jäsenyrittäjää Työllistää 24 000 27 paikallisyhdistystä 300 luottamusyrittäjää 3 EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 1. Suomen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250- hlöä) 588 0,9% Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 592 5,5% Pienyritykset

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Järjestön keskeiset luvut ja tekijät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 58 Jäsenyrityksiä

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi

Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea OTA YHTEYTTÄ YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi Myynnissä Kauppakodassa Myyntikohde: Liiketoiminta + 3 tasokasta liikehuoneistoa Kuvaus:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 25.3.2015 Lappeenranta Moderaattorina Markku Hokkanen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri 2015 Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri Kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi

Lisätiedot

Yritysklinikalla potkaistaan hankkeet käyntiin

Yritysklinikalla potkaistaan hankkeet käyntiin 28 2/2013 Yritysklinikalla potkaistaan hankkeet käyntiin SSYP Kehitys Oy käynnistää maaliskuussa Yritysklinikka palvelun. Klinikka on 1,5 h mittainen asiantuntijan kartoituskeskustelu nykytilanteesta ja

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:33:58 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA 1 AINEISTON RAKENNE Havaintojen määrät ristiintaulukoissa n= % SY:N ALUEJAKO (Aluejärjestöt) RUOTSINKIELINEN POHJANMAA* Pääkaupunkiseutu Uusimaa Häme Lappi Länsipohja 442 13% 191 5% 324 9% 258 7% 147 4%

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:13:53 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:56:40 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja

Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja valtakunnallisesti merkittävä toimija, jolla on vuosikymmenien kokemus

Lisätiedot

Tekoja yrittäjyyden puolesta. Päijät-Hämeen Yrittäjät Miikka Venäläinen

Tekoja yrittäjyyden puolesta. Päijät-Hämeen Yrittäjät Miikka Venäläinen Tekoja yrittäjyyden puolesta Päijät-Hämeen Yrittäjät Miikka Venäläinen 1 Suomen Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt

Lisätiedot

Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista

Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista Yritykset ja kaupunki luovat Salon kasvun Hannu Salminen, Salon kaupunki Salon elinkeinopoliittisen ohjelman keskeiset tavoitteet: - Kaupungin vetovoimaisuudesta

Lisätiedot

Pirkanmaan Viestinvaihtopalvelu ja Yrityspörssi. www.pirkanmaanviestinvaihto.fi www.yritysporssi.fi/pirkanmaa

Pirkanmaan Viestinvaihtopalvelu ja Yrityspörssi. www.pirkanmaanviestinvaihto.fi www.yritysporssi.fi/pirkanmaa Pirkanmaan Viestinvaihtopalvelu ja Yrityspörssi www.pirkanmaanviestinvaihto.fi www.yritysporssi.fi/pirkanmaa 1 Pirkanmaan Viestinvaihto palvelu maksuton Ikääntyville yrittäjille, jotka ovat luopumassa/myymässä

Lisätiedot

Hallituspartnerit esittäytyy

Hallituspartnerit esittäytyy Hallituspartnerit esittäytyy Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Seppo Mustonen Pohjoissuomalainen hallitustyön kehittäjä Seppo Mustonen / Hallituspartnerit 2015 OHJELMA 13.00 Kahvit 13.15 Seppo Mustonen,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys kohdallaan

Asiakastyytyväisyys kohdallaan Asiakastyytyväisyys kohdallaan 94 % asiakkaista suosittelee Maestroa Syksyllä 2012 teimme laajan asiakastyytyväisyyskyselyn ja selvitimme asiakkaidemme näkemyksiään Maestron myynnistä, asiakaspalvelusta

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA PIRKANMAAN YRITYSVÄLITYS OY Yli sata toteutettua yrityskauppaa Useita yritysoston konsultointeja Lukuisia sukupolvenvaihdoskonsultointeja Rauno Toikka, yritysvälittäjä, tilitoimistoyrittäjä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari

Lisätiedot

Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät

Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät Kun minua pyydettiin pitämään puhe tänään tässä juhlassamme, käsitin ensin, että minua pyydettiin

Lisätiedot

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat Apua rahoituksen hakuun alkaville pirkanmaalaiselle kasvuyritykselle www.tampereallstars.fi Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat TAUSTAA Tekesin rahoituksesta

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1

Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1 Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1 Yrittäjyyden edunvalvoja Tehtävämme on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja huolehtia yrittäjien puolesta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

tukee yritysten räätälöityjä koulutusratkaisuja täsmäkoulutusta Uudenmaan TE-keskuksen

tukee yritysten räätälöityjä koulutusratkaisuja täsmäkoulutusta Uudenmaan TE-keskuksen TÄSMÄ-projekti tukee yritysten räätälöityjä koulutusratkaisuja täsmäkoulutusta Uudenmaan TE-keskuksen ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama jatkuu 29.2.2008 saakka sekä teollisille että palvelualan

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ?

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? Luosto Classic Business Forum LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Sodankylä 7.8.2015 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Sakari Backlund SKAL ja maanteiden tavaraliikenne

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot