Ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen tukimuodot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen tukimuodot"

Transkriptio

1 Invalidiliitto ry Kumpulantie 1 A Helsinki puh (09) IT- ja mediapaino SEESAM 2004/500 Ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen tukimuodot

2 Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus Taina Innanen Joulukuu 2001 Päivitetty Joulukuu 2003 Invalidiliitto Järjestö- ja sosiaaliosasto Terttu Manelius Pirkko Justander INVALIDILIITON JULKAISUJA O.23., 2004 ISBN ISSN IT- ja mediapaja SEESAM, Helsinki 2004

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. SAATTEEKSI AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN JA TYÖLLISTYMISEN TUKIMUODOT Kansaneläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus Kelan kuntoutusraha, nuoren kuntoutusraha ja vammaistuki Työeläkejärjestelmän etuudet Lakisääteinen tapaturmavakuutus ja liikennevakuutus Työhallinnon palvelut ja tuet Vammaispalvelulain tukimuodot Yrittäjäneuvonta ja vaikeavammaisten yrittäjien arvonlisäverosta vapautus Autoveronpalautus, työmatkakuluvähennys ja invalidivähennys OPPISOPIMUSKOULUTUS SOSIAALISET YRITYKSET, TYÖTOIMINTA, TYÖLLISTYMISTÄ TUKEVA TOIMINTA, AVOTOIMINTA JA TUETTU TYÖ TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEEN JA TYÖANSION YHTEENSOVITUS Kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläke ja työansio Työansion vaikutus työeläkkeeseen sekä liikennevakuutuseläkkeeseen ja lakisääteiseen tapaturmaeläkkeeseen LOPUKSI...19

4 1. SAATTEEKSI Tämän oppaan tarkoituksena on antaa yleiskuva vammaisten ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen tukimuodoista. Koska normaali työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei vamman aiheuttamien rajoitusten vuoksi ole kaikille mahdollista, käsitellään tässä selvityksessä lyhyesti myös työtoimintaan ja työllistymistä tukevaan toimintaan (ent. suojatyö) sekä tuettuun työllistämiseen liittyviä toimia. Erilaisten rahallisten tukien määrät ovat tässä oppaassa vuoden 2003 tasossa. Opasta voi tilata Invalidiliitosta puh. (09) AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN JA TYÖLLISTYMISEN TUKIMUODOT 2.1.Kansaneläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 2 :n mukaan Kelan on järjestettävä ammatillista kuntoutusta, jos henkilön työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden, vian tai vamman takia olennaisesti heikentyneet. Vuoden 2004 alusta Kelan on järjestettävä ammatillista kuntoutusta edellisen lisäksi myös siinä vaiheessa, kun asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma aiheuttavat lähivuosina todennäköisen uhan tulla työkyvyttömäksi. Uhka tulla työkyvyttömäksi tarkoittaa noin viiden vuoden jaksoa. Vaikeavammaiselle henkilölle on järjestettävä sellaiset kalliit ja vaativat apuvälineet, jotka ovat tarpeen hänen työkykynsä ja ansiomahdollisuuksiensa parantamiseksi tai säilyttämiseksi. Apuvälineitä myönnettäessä vaikeavammaisella tarkoitetaan henkilöä, joka sairauden, vian tai vamman aiheuttaman haitan vuoksi ei suoriudu opiskelusta tai työstä ilman kuntoutuksena korvattavia välineitä taikka jonka suoriutuminen muutoin olisi kohtuuttoman vaikeaa tai rasittavaa. Kela voi myöntää harkinnanvaraisesti (kuntoutuslain 4 ) sairauden tai vamman takia työssä tai opiskelussa välttämättömiä apuvälineitä, joita ei voida myöntää 2 :n perusteella vaikeavammaisen kalliina ja vaativina apuvälineinä. Kelan vajaakuntoisten ammatilliseen kuntoutukseen voi sisältyä kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia, työ- ja koulutuskokeiluja, työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta sekä työhön valmennusta. Elinkeinotukea Kela voi myöntää yritystoimintaan

5 tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle. Tukea voidaan myöntää yritystoiminnan aloittamiseen ja jo toiminnassa olevalle yritykselle. Tavoitteena on henkilön työllistyminen hänelle soveltuvaan ja kohtuullisen toimeentulon turvaavaan työhön. Tukea ei myönnetä yrityksen toistuviin käyttömenoihin, vaan tuki kohdistuu yleensä kuntoutujan henkilökohtaiseen käyttöön tulevien työvälineiden tai -koneiden hankkimiseen. Elinkeinotukena annettava avustus perustuu tarpeellisuus- ja kohtuullisuusharkintaan. Tuen määrä on maksimissaan euroa ja 80 % kuluista. Kelan korvaama ammatillinen koulutus voi olla perus-, jatko- tai uudelleenkoulutusta, joka mahdollistaa sairauden, vian tai vamman rajoitukset huomioon ottaen sopivan ammatin tai työn. Kuntoutukseen sisältyy myös ammatillisen koulutuksen suorittamiseen vaadittava välttämätön yleissivistävä koulutus esim. lukiossa tai kansanopistossa. Kuntoutuspäätös tehdään yleensä koskemaan koko koulutuskokonaisuutta ja Kela korvaa koulutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset varsinaiset opiskelukustannukset, kuten lukukausi- ja kurssimaksut sekä opiskelutarvikkeet koulutarvikemäärärahojen puitteissa ja mahdolliset koti- ja koulupaikkakunnan väliset lomamatkakustannukset, mutta ei päivittäisiä opiskelumatkoja. Oppilaitoksen kautta haettavaa julkisilla kulkuvälineillä suoritettavaa koulumatkatukea voidaan pääsääntöisesti maksaa ammatillisessa peruskoulutuksessa tai nuorisoasteen lukio-opetuksessa opiskelevalle henkilölle, jonka päivittäinen koulumatka yhteen suuntaan on vähintään 10 kilometriä ja kustannukset yli 50,45 euroa kuukaudessa. Opiskelijan osuus matkoista on vähintään 43 euroa kuukaudessa Kelan kuntoutusraha, nuoren kuntoutusraha ja vammaistuki Ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusraha määräytyy muuten kuin sairausvakuutuksen päiväraha, mutta ilman tuloluokittain tehtyä porrastusta, jonka vaikutuksesta kuntoutusrahan määrä suhteessa ansioihin pienenee tulojen kasvaessa. Vuoden 2004 alusta kuntoutusrahan suuruus on 75 % vuosityöansiosta kaikissa tuloluokissa. Tämä koskee ainoastaan ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusrahaa. Ammatillista kuntoutusta voidaan harkinnan mukaan myöntää myös työkyvyttömyyseläkkeellä oleville henkilöille, mikäli kuntoutuksen oletetaan johtavan henkilön työllistymiseen työhön, josta saatavilla tuloilla on eläkkeen ohella hänen toimeentulolleen olennainen merkitys. Tällöin eläkkeensaajalle maksetaan kuntoutuksen ajalta pääsääntöisesti eläkkeen lisäksi kuntoutusrahana 10 % hänen eläkkeensä määrästä. Poikke- 3

6 uksena ovat pysyvästi liikuntakyvyttömät tai sokeat Kelan 22 :n 2 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavat henkilöt, joilla on oikeus saada eläkkeensä lisäksi työtulojensa pohjalta määräytyvää kuntoutusrahaa. Mikäli henkilölle on Kelan 22 :n 2 momentin mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi myönnetty myös työeläke, kuntoutusrahan suuruus on 10 % eläkkeen määrästä. Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutujan kuntoutusrahan minimimäärä on 397,56 euroa kuukaudessa, jollei hänellä muiden säännösten mukaan ole oikeus määrältään suurempaan kuntoutusrahaan. Säännöstä ei sovelleta kuntoutuksessa olevaan eläkkeensaajaan. Tämän säännöksen mukaista ammatillista kuntoutusta on Kelan järjestämä kuntoutustutkimus, työ- ja koulutuskokeilu, työkykyä ylläpitävä valmennus ja ammatillinen koulutus. Ammatillista kuntoutusta on myös oppisopimuskoulutus samoin kuin kuntoutustutkimus tai työkokeilu, joka perustuu erikoissairaanhoitolain tai kansanterveyslain mukaan tehtyyn kuntoutuspäätökseen. Uutta harkinnanvaraista kuntoutusetuutta, ylläpitokorvausta, maksetaan 5,05 euroa arkipäivältä, jos hakijalle aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia kuntoutuksen ajalta. Ylläpitokorvausta voi hakea ajalta, jolloin tutkimuksissa tai kokeiluissa selvitetään hakijan kuntoutustarvetta tai -mahdollisuuksia. Ylläpitokorvausta voidaan maksaa, jos hakijan kuntoutusraha on enintään 15,90 euroa päivässä (ammatillisen kuntoutuksen minimimäärä). Kuntoutusraha on verollista tuloa ja ylläpitokorvaus verotonta. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisemiseksi vuotiaat vajaakuntoiset nuoret pyritään ohjaamaan aktiiviseen ammatilliseen kuntoutukseen tai koulutukseen. Heille maksetaan aktiivisen ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa 397,56 euroa kuukaudessa ja kuntoutuksen väliajoilta 20 % pienempää korvausta. Kuntoutusraha maksetaan 397,56 euroa suurempana, mikäli henkilöllä on työtulojensa pohjalta oikeus suurempaan korvaukseen. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisemiseksi peruskoulua käyvälle nuorelle voidaan maksaa kuntoutusrahaa, vaikka varsinaisia ammatillisen kuntoutuksen tavoitteita ei vielä tässä vaiheessa voitaisi tarkemmin määritellä. Edellytys on, että nuorelle on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma. Nuoren kotikunta laatii suunnitelman yhdessä nuoren ja hänen huoltajansa kanssa. Vastuu suunnitelman laatimisesta voi olla kunnan sosiaali-, terveys- tai opetustoimella riippuen siitä, missä nuoren tilanne parhaiten tunnetaan. Suunnitelma laaditaan lääketieteellisen 4

7 arvion pohjalta siten, että siitä ilmenee nuoren mahdollisuudet ammatilliseen kuntoutukseen.vajaakuntoiselle henkilölle voidaan maksaa kuntoutusrahaa myös oppisopimuskoulutuksen ajalta. Ammatillisen kuntoutuspäätöksen tekemiseksi Kela tarvitsee tiedot vamman ja sairauden laadusta. Samoin on selvitettävä jäljellä oleva työ- ja toimintakyky sekä kuntoutuksen tavoitteet. Kela kustantaa pääsääntöisesti koulutuksen vain yhteen ammattiin. Ammatillisen kuntoutuksen päätökset tehdään Kelan paikallisessa toimistossa, mutta tarvittaessa Kela voi konsultoida omaa aluekeskustaan. Kela maksaa vammaistukea vuotiaalle vammaiselle henkilölle, joka ei saa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyys- tai varhennettua vanhuuseläkettä taikka työntekijän eläkelain mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä (osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva voi saada vammaistukea) tai yksilöllistä varhaiseläkettä. Hakijan tulot eivät vaikuta tuen myöntämiseen ja tuki on verotonta tuloa. Tukea maksetaan vamman/ sairauden aiheuttaman haitan, avuntarpeen ja erityiskustannusten perusteella. Toimintakyvyn tulee olla alentunut yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan. Vammaistuki on kolmiportainen ja vuonna 2003 määrät ovat: alin vammaistuki 78,87 euroa/kk, (alimman vammaistuen myöntäminen edellyttää tapaturmavakuutuslain haittaluokkataulukon haittaluokkien 6-12 mukaista haittaa ja vammasta aiheutuvia erityiskustannuksia 78,87 euroa/kk), korotettu vammaistuki 179,37 euroa/kk, (edellyttää haittaluokkien mukaista haittaa tai 179,37euron suuruisia erityiskustannuksia kuukaudessa ), erityisvammaistuki 333,12 euroa /kk, (edellyttää haittaluokkien mukaista haittaa tai 333,12 euron suuruisia erityiskustannuksia kuukaudessa). Liikennevakuutuslain ja lakisääteisen tapaturmavakuutuslain mukainen ammatillinen kuntoutus ja tukimuodot ovat ensisijaisia suhteessa Kelan tukimuotoihin. Mikäli henkilöllä on oikeus liikennevakuutuslain tai lakisääteisen tapaturmavakuutuslain mukaisiin korvauksiin, ei hänelle myönnetä vastaavia tukia Kelan kautta. 5

8 2.2.Työeläkejärjestelmän etuudet Vuoden 2004 alusta työeläkelaitosten on järjestettävä kuntoutusta siinä vaiheessa, kun asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma aiheuttaa lähivuosina todennäköisen uhan tulla työkyvyttömäksi. Uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina tarkoittaa noin viiden vuoden jaksoa. Säännös sisältää työeläkelaitosten ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuuden ja on samansisältöinen kuin Kelan kuntoutuslain lisäys. Lisäksi edellytetään, että työsuhde on voimassa tai sen päättymisestä ei ole pääsääntöisesti kulunut yli vuotta (ns. tulevan ajan oikeus). Työnjako Kelan ja työeläkelaitosten välillä säilyy siis ennallaan. Työeläkejärjestelmän ammatillisen kuntoutuksen muotoja ovat kuntoutustutkimukset, ammattiin ja työhön johtava koulutus, työhönvalmennus ja elinkeinotuki yritystoiminnan tukemista varten. Lisäksi työeläkelaitokset voivat korvata joissakin tapauksissa ammatilliseen kuntoutukseen liittyvää lääkinnällistä kuntoutusta, jota annetaan avohoitona. Työeläkejärjestelmän ammatillinen kuntoutus on toissijaista tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen kuntoutukseen nähden. Mikäli kuntoutuksen hakijalla on riittävästi työhistoriaa takanaan, työeläkelakien mukainen kuntoutus on yleensä ensisijaista Kelan kuntoutukseen nähden. Kelan tekemän kuntoutustarveselvityksen jälkeen työeläkelaitos voi jatkaa kuntoutusprosessia, mutta muissa tapauksissa työeläkelaitos ei tule mukaan Kelan jo käynnistämään kuntoutukseen. Kuntoutussuunnitelma työeläkelaitokselle voidaan laatia työterveyshuollossa tai yleisessä terveydenhuollossa. Työeläkelaitos antaa kuntoutettavalle kirjallisen kuntoutuslupauksen lähtiessään kuntouttamaan häntä. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta työeläkelaitos maksaa kuntoutettavalle kuntoutusrahaa, jonka pohjana on työntekijän tai yrittäjän täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrä, jos hän kuntoutuslupauksen antohetkellä olisi tullut työkyvyttömäksi. Kuntoutusraha on työkyvyttömyyseläkkeen määrä korotettuna 33 %:lla. Kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle henkilölle maksetaan ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutuskorotusta, jonka määrä on 33 % yhteen sovitettujen, maksussa olevien eläkkeiden määristä. Vuoden 2004 alusta kuntoutuskorotusta maksetaan ainoastaan aktiivisen kuntoutuksen ajalta. Odotus- ja väliaikojen kuntoutusrahaa kutsutaan kuntoutusavustukseksi. Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta voidaan myöntää myös hoito- ja kuntoutussuunnitelman laatimista varten. Jos 6

9 kuntoutuja ansaitsee kuntoutuksen aikana työansioita yli puolet eläkepalkasta, hänelle maksetaan osakuntoutusrahaa, joka on puolet täydestä kuntoutusrahasta. Kuntoutuksesta aiheutuvat muut välttämättömät kustannukset, kuten matkakulut ja opiskelutarvikkeet, korvataan Työeläkevakuuttajat TELA:n suositusten mukaisesti. 2.3.Lakisääteinen tapaturmavakuutus ja liikennevakuutus Työtapaturmassa tai liikenneonnettomuudessa vammautuneiden henkilöiden ammatillista kuntoutusta hoitaa Vakuutuskuntoutus (VKK ) yhteistyössä vakuutusyhtiön ja asiakkaan kanssa. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on vammautuneen henkilön työkyvyn palauttaminen ja säilyttäminen. Vakuutusyhtiöt kustantavat asiakkailleen tarvittavat kuntoutustutkimukset sekä työhönvalmennuksen ja/tai koulutuksen soveltuvaan ammattiin. Tarvittaessa myös yleissivistävän pohjakoulutuksen korvaaminen on mahdollista. Elinkeinon tai ammatinharjoittamisen tukemiseksi vakuutusyhtiö voi myöntää avustusta ja/tai korotonta lainaa. Apuvälineet ja työpaikalla tehtävät muutostyöt korvataan samoin. Vakuutusyhtiöt eivät korvaa työpaikalla mahdollisesti tarvittavan avustajan palkkakuluja, vaan avustajan palkkauksesta aiheutuvia kuluja on mahdollista anoa kunnan sosiaalitoimen kautta vammaispalvelulain perusteella (ks. kappale 2.5). Mikäli julkisten liikennevälineiden käyttäminen ei ole mahdollista vamman vuoksi, korvataan ylimääräiset opiskeluja työmatkakulut. Jos tekee työmatkansa omalla autolla on siihen mahdollista saada autoavustusta. Ensimmäistä autoa hankittaessa tuki voi kattaa kohtuuhintaisen auton koko hankintahinnan vähennettynä mahdollisella veronpalautuksella. Kohtuuhintaisena autona pidetään yleensä enintään noin euroa maksavaa autoa. Tukea myönnetään myös auton vaihtoon, jolloin uuden auton hinnasta vähennetään vanhan auton hyvityshinta. Käytännössä ensimmäisellä kerralla vammautumisen jälkeen uuden auton hankintakuluista puolet on myönnetty avustuksena, puolet lainana. Tukea voi saada kolmen vuoden välein. Myöhemmin auton vaihdossa tarvittava väliraha myönnetään yleensä vain lainana. Auton välttämättömät lisälaitteet korvataan kokonaan. Tämä ei kuitenkaan koske vakiovarusteisiin sisältyviä välineitä ja laitteita kuten keskuslukitusta tai ohjaustehostinta. Automaattivaihteistoon on kuitenkin mahdollista saada korvausta kunhan hankintahinnasta on ensin vähennetty vaihteistoon kohdistuva veronpalautus. 7

10 Koulutuksen, työkokeilun ja työhön valmennuksen ajalta maksetaan liikennevakuutuksesta yleensä täyttä 100 % ansionmenetyskorvausta tai eläkettä. Tapaturmavakuutuslain perusteella ammatillisen kuntoutusprosessin ajalta maksetaan joko 100 % päivärahaa (vuoden ajan tapaturmasta lähtien) tai tapaturmaeläkettä, jonka suuruus on 85 % henkilön vuosityöansiosta. 2.4.Työhallinnon palvelut ja tuet Laissa julkisesta työvoimapalvelusta vajaakuntoisella asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet sairauden tai vajaakuntoisuuden vuoksi. Työvoimaviranomaisten tukitoimenpiteiden tavoitteena on vajaakuntoisten asiakkaiden ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen edistäminen. Henkilö voidaan rekisteröidä työvoimatoimiston asiakkaaksi, kun hän ilmoittautuu henkilökohtaisesti työvoimatoimistossa ja esittää haluamansa palvelun kannalta tarpeelliset tiedot. Jotta vajaakuntoiselle asiakkaalle voitaisiin tehdä toteuttamiskelpoinen työllistymissuunnitelma, asiantuntijalausunnoissa tulisi ottaa realistisesti kantaa asiakkaan jäljellä olevaan työkykyyn ja työllistymisedellytyksiin. Työvoimahallinnon tukitoimenpiteet ovat pääsääntöisesti tarkoitettuja työttömille henkilöille, joten suurin osa täydellä pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä olevista henkilöistä jää tällä hetkellä näiden työllistämistoimenpiteiden ulkopuolelle. Poikkeuksena ovat henkilöt, joille kansaneläkelain työkyvyttömyyseläke on myönnetty KEL 22 :n 2 momentin perusteella, siis sokeat ja liikuntakyvyttömät henkilöt, joilla on eläkkeestään huolimatta oikeus saada työvoimahallinnon tukia. Myös eläkkeensä lepäämään jättäneiden työllistymistä voidaan harkinnanvaraisesti edistää työllistämistuilla. Työvoimatoimistojen ammatinvalintapsykologit palvelevat asiakkaita, jotka etsivät sopivaa ammattialaa, pohtivat ammatin vaihtamiseen tai koulutusmahdollisuuksiin liittyviä kysymyksiä. Ammatinvalinnan ohjaukseen on oikeus kaikilla työkyvyttömyyseläkeläisillä. Vaajakuntoisilla asiakkailla on työnvälityspalvelujen lisäksi käytettävänään ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Niitä ovat kuntoutustutkimukset, työ- ja koulutuskokeilut, työhönvalmennus sekä työolosuhteiden järjestelytuki ja työllistymisen edistäminen työllisyysmäärärahoilla (eli tukityöllistäminen). Työolosuhteiden järjestelytuki on tarkoitettu työpaikalla tehtäviin muutostöihin sekä tarvittavien koneiden ja laitteiden hankintaan. Tuki on 8

11 korkeintaan 2500 euroa, vaikeavammaisen kohdalla korkeintaan 3500 euroa. Lisäksi työolosuhteiden järjestelytuella voidaan maksaa korvausta toiselle työntekijälle hänen antamastaan avusta työpaikalla. Tällöin tuki on 250 euroa kuukaudessa korkeintaan yhden vuoden ajan ja vaikeavammaisen kohdalla 350 euroa kuukaudessa korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Määrärahojen vähäisyyden vuoksi tukea on myönnetty yleensä vain henkilöille, joilla on vakituinen työsuhde. Työllistymisen edistäminen työllisyysmäärärahoilla (tukityöllistäminen) on mahdollista, kun vajaakuntoinen henkilö on ollut työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana ainakin 5 kuukautta. Työllistämistuella vajaakuntoinen työntekijä voidaan työllistää valtion, kunnan tai yksityisen työnantajan palvelukseen korkeintaan kahden vuoden ajaksi. Muutoin työllistämistukea voidaan myöntää enintään 10 kuukauden ajaksi. Yhdistelmätuen avulla voidaan työllistää työ- tai oppisopimukseen työnhakija, jolle on maksettu työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea 500 päivältä ja joka työllistettäessä on oikeutettu työmarkkinatukeen. Yhdistelmätukea voidaan myöntää kaikille muille työnantajille paitsi valtion virastoille ja laitoksille. Sitä voidaan myöntää saman henkilön työllistymiseksi enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan. Tuki on porrasteinen siten, että ensimmäisen vuoden aikana työnantajalle voidaan maksaa sekä työllistämistukea että työmarkkinatukea (enintään n. 930 e/ kk). Toisena vuonna työnantajalle voidaan maksaa pelkästään työmarkkinatukea (n. 500 e/kk). Työnantajana toimivalle rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle, jonka tarkoituksena ei ole hankkia voittoa, voidaan yhdistelmätuella työllistettäessä maksaa työllistetylle maksettava palkka sekä työnantajan eläke- ja sosiaaliturvamaksut. Muille työnantajille voidaan yhdistelmätukena maksaa enintään työllistetylle maksettava palkka. Vuoden 2003 alusta on alkanut kolmen vuoden määräaikainen yhdistelmätukikokeilu, jonka mukaista yhdistelmätukea voidaan maksaa vuoden 2007 loppuun. Yhdistelmätuki voidaan myöntää sellaisen henkilön työllistämiseen, joka on saanut työmarkkinatukea päivältä. Yhdistelmätukena myönnetään täysimääräinen työmarkkinatuki ilman työllistämistukea. Muut ehdot ovat samat. Työmarkkinatoimenpiteitä ovat työkokeilu, työharjoittelu ja työelämävalmennus, jotka järjestetään työpaikalla. Ne ovat työmarkkinavalmiuksia parantavia ja työllistymistä edistäviä työsuhteessa työnantajaan. Työkokeilusopimus voidaan tehdä korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi. Työkokeiluun osallistuvalle maksetaan joko työttömyysturvaetuutta tai 9

12 harkinnanvaraista päivärahaa. Päivärahan suuruus on työttömyysturvalain suurimman korotetun peruspäivärahan suuruinen (31,28 euroa ). Työkokeiluun osallistuvalle voidaan maksaa matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvauksena ylläpitokorvausta 7 euroa päivältä tai mikäli on työkokeilussa työssäkäyntialueensa ulkopuolella, korotettua ylläpitokorvausta 14 euroa päivältä. Työkokeilun järjestämispaikkakunnasta riippumatta korotettu ylläpitokorvaus voidaan maksaa vajaakuntoiselle asiakkaalle, jos hänelle vajaakuntoisuutensa johdosta aiheutuu erityisiä matka- tai muita ylläpitokustannuksia työkokeiluun osallistumisesta. Työharjoittelua järjestetään alle 25-vuotiaille vailla ammatillista koulutusta oleville, jotka saavat työmarkkinatukea. Työelämävalmennukseen voivat osallistua yli 25-vuotiaat, joilla on ammatillinen koulutus ja jotka saavat perus- tai ansiosidonnaista päivärahaa. Työharjoittelupaikan tai työelämävalmennuspaikan hankinnasta huolehtii pääsääntöisesti työvoimatoimisto. Työvoimatoimistot voivat hankkia vajaakuntoisille asiakkaille työhönvalmennusta työhönvalmennussäätiöiltä ja vastaavilta palveluyksiköiltä, joissa toimii koulutettuja työvalmentajia. Työhönvalmennusta voidaan järjestää enintään 60 päivän ajan. Valmennus voidaan yhdistää mm. työkokeiluun työpaikalla, jolloin palvelukokonaisuus voi olla 60 päivää plus kuusi kuukautta, joko erillistoimina tai yhdistelminä. Yrittäjäksi ryhtyvää työtöntä työnhakijaa voidaan tukea starttirahalla yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen ajan. Tuen myöntämisen ehtona on, että yrityksellä voidaan arvioida olevan edellytykset kannattavaan toimintaan. Hakijalla tulee olla yrittäjäkokemusta tai yrittäjätoiminnassa tarvittava koulutus. Koulutus voidaan järjestää myös tuen maksamisen aikana. Starttirahaa voidaan maksaa enintään 10 kuukauden ajan niiltä päiviltä, joina henkilö työskentelee yrityksessään. Tuen suuruus on euroa kuukaudessa. Tuki on veronalaista tuloa ja sen myöntää työvoimatoimisto. 2.5.Vammaispalvelulain tukimuodot Vaikeavammaisen henkilön työelämässä selviytymisen edellytyksenä saattaa olla, että hänellä on työpaikalla käytettävissään henkilökohtainen avustaja. Työvoimahallinnon työolosuhteiden järjestelytuen avulla ei useinkaan pystytä järjestämään riittävää avustusta työpaikalle. Tuki ei myöskään mahdollista jatkuvaa avustajan palkkausta. Lisäksi muut kuin 22 2 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavat henkilöt jäävät tuen ulkopuolelle. 10

13 Mikäli vammainen työntekijä tarvitsee työssään runsaasti toisen henkilön apua, eikä työvoimahallinnon tuella pystytä järjestämään riittävää avustusta työpaikalle, kunnan sosiaalitoimi voi vammaispalvelulain perusteella korvata henkilökohtaisen avustajan palkkakustannukset. Myös vammaiselle yksityisyrittäjälle voidaan korvata henkilökohtainen avustaja samoilla edellytyksillä kuin toisen palveluksessa olevalle. Avustajan tehtäviin ei saa kuitenkaan kuulua töitä, jotka yrityksessä hoidetaan yleensä muulla työvoimalla, kuten esimerkiksi toimitilojen siivous sekä lähetin ja sihteerin tehtävät. Henkilökohtainen avustaja -järjestelmän periaate on, että apua tarvitseva vammainen toimii avustajansa työnantajana, etsii itselleen sopivan avustajan ja solmii hänen kanssaan työsopimuksen. Avustaja ei ole työsuhteessa kuntaan, mutta kunta korvaa avustajan palkkauksesta aiheutuvat kulut. Yleensä avustajan työnantaja joutuu huolehtimaan myös palkanmaksuun liittyvistä käytännön toimenpiteistä. Kunnilla ei ole ehdotonta velvoitetta henkilökohtaisen avustajan järjestämiseen työpaikalle, koska henkilökohtainen avustaja -järjestelmä kuuluu yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin palvelumuotoihin. Vammaispalvelulain tarkoituksena on kuitenkin edistää vammaisten edellytyksiä elää ja toimia muiden kansalaisten kanssa yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Näin ollen vammaisen jääminen työelämän ulkopuolelle avustajapalveluiden puuttumisen vuoksi, on vastoin lain periaatteita, koska oikeus palkkatyöhön on usein olennainen tekijä yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen kannalta. Kuulo- ja näkövammainen sekä kuulo- ja puhevammainen voi saada vammaispalvelulain tulkkipalveluja työssä selviytyäkseen. Peruskoululaisille koulutoimi järjestää tarvittaessa koulunkäyntiavustajan. Samoin koulutoimi järjestää koulunkäyntiavustajan yleensä myös ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville. Mikäli avun tarve on niin runsasta, että oppilas tarvitsee henkilökohtaisen avustajan kouluun, tulee avustajan palkkaus järjestää yleensä sosiaalitoimen kautta vammaispalvelulain perusteella. Koulutoimi järjestää siis avustajan silloin, kun sama avustaja voi toimia useamman oppilaan apuna. Koulutoimi korvaa opetuksen järjestämiseen liittyvät apuvälineet peruskoulussa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville. Lukio- ja yliopisto-opiskelussa avustaja tulee myöntää vammaispalvelulain henkilökohtainen avustaja -järjestelmän kautta. Vammaispalvelulain tulkkipalveluja järjestetään vaikeasti kuulovammaiselle, kuulo- ja näkövammaiselle tai puhevammaiselle opiskelijalle opiskeluun liittyen siinä laajuudessa kuin hän välttämättä tarvitsee opinnoista selviytyäkseen. 11

14 Vaikeavammaiselle henkilölle, jolle julkisten liikennevälineiden käyttäminen on kohtuuttoman vaikeaa, korvataan vammaispalvelulain kuljetuspalveluna lukio- ja ammatilliseen opiskeluun liittyvien välttämättömien taksimatkojen lisäksi kodin ja työpaikan väliset taksimatkat omavastuuosuuden ylittävältä osalta. Muita työmatkoja ei välttämättä korvata, vaikka vammainen työntekijä joutuisikin työpäivän aikana liikkumaan taksilla. Peruskoululaiselle koulutoimi korvaa tarvittaessa koulun ja kodin väliset taksimatkat. Vammaispalvelun perusteella on myös mahdollista saada auton hankinta-avustusta. Avustus ei edellytä vaikeavammaisuutta, mutta sen myöntäminen on kunnille harkinnanvaraista. Avustus on yleensä korkeintaan puolet kohtuuhintaisen auton hinnasta. Hintaa määriteltäessä otetaan huomioon mahdollinen autoveronpalautus ja vanhasta autosta saatu hinta. Autoon vamman vuoksi tarvittavat välttämättömät lisälaitteet, kuten esimerkiksi käsihallintalaitteet, korvataan yleensä kokonaisuudessaan. 2.6.Yrittäjäneuvonta ja vaikeavammaisten yrittäjien arvonlisäverosta vapautus Työvoimatoimistojen yrittäjille suunnatun tuen lisäksi yrittäjäneuvontaa ja -tukea on saatavissa mm. kauppa- ja teollisuusministeriöstä sekä eri puolilla maata sijaitsevista työvoima- ja elinkeinokeskuksista (TE-keskus). Kauppa- ja teollisuusministeriö sekä työvoima- ja elinkeinokeskukset edistävät pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) toimintaedellytyksiä neuvonnan (mm. aloittelevalle yrittäjälle tarjolla neuvonta- ja arviointipalveluja), koulutuksen ja projektitoiminnan ohella myös myöntämällä yritystukea. Yritystukea voidaan myöntää investointi- ja kehittämishankkeisiin tuotannollista toimintaa harjoittaville yrityksille sekä palveluyrityksille. Lisää tietoa on saatavissa kauppa- ja teollisuusministeriön elinkeino-osastolta (puh. vaihde (09) 16001; sieltä valikko palveluja yrityksille) sekä työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastoilta (Uudenmaan TE-keskuksen yritysosasto, puh. vaihde (09) ; sieltä valikko yrityspalvelut). Yrityksen perustajan oppaan voi tilata keskuskauppakamarista (puh. (09) , opas maksaa 11 euroa). Osuustoimintayrityksiä ovat Suomessa perustaneet lähinnä vammattomat työttömät henkilöt, jotka ovat yrittäneet näin vaikuttaa omaan työllistymiseensä. Perinteiseen yritystoimintaan nähden osuustoimin- 12

15 nallinen yrittäminen on turvallista, koska taloudellinen vastuu on rajatumpi. Jatkossa osuustoiminnan merkitys myös vammaisten henkilöiden työllistäjänä tulee mahdollisesti kasvamaan. Yleisinformaatiota osuustoiminnallisesta yrittämisestä on saatavissa mm. Pellervo-Seura, tai neuvontanumerosta (09) Vaikeavammainen yrittäjä, jonka työ- ja toimintakyky on alentunut vähintään 70%, on vapautettu arvonlisäverosta, mikäli yritystoiminta käsittää vain yrittäjän valmistamien tavaroiden tai hänen suorittamiensa tavaraan kohdistuvien työsuoritusten myyntiä. Verottomuuden edellytyksenä on, että yrittäjä ei käytä toiminnassaan apulaisina muita kuin aviopuolisoa tai 18 vuotta nuorempia jälkeläisiä ja enintään yhtä muuta henkilöä. EU-direktiivistä johtuen tämän vaikeavammaisten yrittäjien verohuojennuksia koskevan lain poistumisesta on keskusteltu, mutta laki on voimassa ainakin vuoden 2004 loppuun asti Autoveronpalautus, työmatkakuluvähennys ja invalidivähennys Vammaisten osallistumista työelämään tuetaan arvonlisäverovapautuksen lisäksi myös muilla veropoliittisilla tukitoimilla kuten autoveronpalautuksella sekä työmatkakulu- ja invalidivähennyksellä. Autoverolain 51 :n mukaan autovero voidaan palauttaa 1) henkilölle, jonka vammasta tai sairaudesta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 60 % ja jolle auto on toimen, työn tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen; tai 2) henkilölle, jonka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen puuttumisen tai vajavuuden vuoksi alentunut siten, että hänen pysyvä haitta-asteensa on vähintään 40 % ja jolle auto on työn, toimen tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen. Autovero palautetaan 1. kohdassa mainitulle henkilölle kokonaan, kuitenkin enintään 3770 euroa. Mikäli automaattivaihteinen auto on vamman vuoksi välttämätön, palautus on korkeintaan 4980 euroa. 2. kohdassa mainitulle henkilölle palautus on 60 % veron määrästä, kuitenkin enintään 2460 euroa. Mikäli autoverolain 51 :ssä mainitut palautuksen edellytykset eivät täyty, voidaan autovero palauttaa osittain autoverolain 50 :n perusteella. Tällöin kiinnitetään huomiota vamman laatuun ja vaikeusasteeseen, ajoneuvon tarpeeseen sekä hakijan taloudelliseen asemaan. 13

16 Autovero voidaan palauttaa, vaikka työsuhde olisi määräaikainen, mutta palautetun autoveron joutuu osittain maksamaan takaisin, mikäli auto on ollut käytössä alle kolme vuotta työsuhteen päättyessä. Työtoimintaan tai työllistymistä tukevaan toimintaan (ent. suojatyö) osallistuvalle työntekijälle autovero voidaan työssäkäynnin perusteella palauttaa harkinnan mukaan, mikäli työstä saatavilla ansioilla on merkitystä hakijan taloudellisen tilanteen kohentumiseksi ja muut palautuksen ehdot täyttyvät. Em. työntekijän työtuloista voi joutua tarpeen mukaan esittämään erillisen selvityksen autoveroa haettaessa. Erityistä painoarvoa laitetaan saatavan tulon säännöllisyydelle. Lisää tietoja autoveron palautukseen liittyvistä asioista saa Hangon tullikamarista (puh ) sekä Invalidiliitto ry:n Vammainen ja auto -oppaasta, jota voi tilata Invalidiliitosta (puh. (09) ). Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset voidaan verotuksessa vähentää oman auton käytön perusteella, mikäli henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää julkisia liikennevälineitä. Verovirastoon on toimitettava vähennystä varten lääkärinlausunto, josta ilmenee vamman laadun lisäksi oman auton välttämättömyys työmatkoilla. Vuonna 2002 vähennys oli 20 senttiä / kilometri. Työmatkojen omavastuuosuus 500 euroa vuodessa ja vähennys enintään 4700 euro/vuosi. Verotuksessa tehtävään invalidivähennykseen on oikeus henkilöllä, jolla sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta on vähintään 30 %. Täyden vähennyksen saa henkilö, jonka haitta-aste on 100%. Haitan ollessa pienempi vähennys on haitta-asteen mukainen prosenttimäärä täydestä vähennyksestä. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan haitta-asteeksi katsotaan 100 % ja osatyökyvyttömyyseläkettä saavan haitta-asteeksi 50 % ilman eri selvitystä. Vammaisten henkilöiden, joilla on vähintään 30 % haitta-aste ja joilla ei ole työkyvyttömyyseläkettä, tulee vähennyksen saamiseksi toimittaa verovirastoon lääkärinlausunto, josta ilmenee pysyvä haittaprosentti. Valtionverotuksessa täyden invalidivähennyksen määrä on 115 euroa ja vähennys tehdään valtion tuloverosta. Kunnallisverotuksessa täysi invalidivähennys on 440 euroa ja vähennys tehdään muusta puhtaasta ansiotulosta kuin eläketulosta ja se voi siten olla enintään tämän muun ansiotulon suuruinen. Mikäli henkilöllä on ollut oikeus kunnallisverotuksen vähennykseen jo vuonna 1982, hän saa edelleen vähintään saman suuruisen vähennyksen eläketulostaan. 14

17 3. OPPISOPIMUSKOULUTUS Oppisopimuskoulutuksen kautta voi saada ammattitaidon useille eri ammattialoille tai laajentaa aiemmin hankittua ammattitaitoa. Oppisopimuskoulutus voi olla siis peruskoulutusta tai lisäkoulutusta. Pääosin työpaikalla järjestettävä koulutus voi perustua 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen eli oppisopimukseen. Oppisopimuksesta tulee ilmetä sopimuksen voimassaoloaika, koeajan pituus, tutkinto, joka oppisopimuskoulutuksena suoritetaan tai johon oppisopimuskoulutus valmistaa sekä opiskelijan palkkauksen perusteet. Opiskelija, työnantaja ja koulutuksen järjestäjä laativat yhdessä opiskeluohjelman, joka liitetään oppisopimukseen. Koulutus sisältää käytännön opetusta työpaikalla ja teoreettista opetusta alan oppilaitoksessa. Oppisopimustoimisto maksaa työnantajalle koulutuskorvausta ja työnantaja maksaa palkkaa työntekijälle. Työnantajalle voidaan maksaa työllistämistukea, mikäli koulutukseen hakeutunut on ollut työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana. Työttömyys ei ole kuitenkaan edellytys oppisopimuskoulutukseen pääsemiseen. Kela voi maksaa työnantajalle kuntoutusrahaa, mikäli oppisopimuskoulutus on vajaakuntoisen henkilön ammatillista kuntoutusta. Lisätietoja oppisopimuskoulutuksesta saa osoitteesta sekä kuntien opetusvirastojen alaisuudessa toimivista oppisopimustoimistoista ja työvoimatoimistoista. 4. SOSIAALISET YRITYKSET, TYÖTOIMINTA, TYÖLLISTYMISTÄ TUKEVA TOIMINTA, AVOTOIMINTA JA TUETTU TYÖ Laki sosiaalisista yrityksistä astui voimaan vuoden 2004 alusta. Sosiaaliseksi yritykseksi voidaan rekisteröidä markkinalähtöistä liiketoimintaa harjoittava, kaupparekisteriin merkitty yritys, jonka työntekijöistä vähintään 30 % on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä ja joka maksaa työntekijöilleen vähintään alan työehtosopimuksen mukaisen palkan. Sosiaaliseksi yritykseksi hyväksymisen jälkeen sen palkkaamien, työvoimatoimistossa työhakijoina olevien vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien palkkakustannuksiin voidaan myöntää vajaakuntoiselle työllistämistukea 36 kk, pitkäaikaistyöttömälle 24 kk. Yhdistelmätukeen oikeutetuille vajaakuntoisille yhdistelmätukea voidaan myöntää täysimääräisenä kahdeksi vuodeksi, pitkäaikaistyöttömille kuten aiemmassakin lainsäädännössä. Vajaakuntoiselle uusi tukijakso voidaan myöntää 15

18 ilman 5 kk:n karenssiaikaa. Työllistettyjen 30 %:n osuuteen luetaan vajaakuntoinen niin kauan, kun yritys maksaa hänelle palkkaa, pitkäaikaistyötön vuoden ajan tukijakson päättymisestä. Työllistettyjen osuuden laskiessa alle 30 %:n, yrityksellä on kuusi kuukautta aikaa korjata tilanne, ennen kuin se poistetaan työministeriön ylläpitämästä sosiaalisten yritysten rekisteristä. Mikäli työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei vamman aiheuttaman haitan vuoksi ole mahdollista, saattaa vaihtoehtoina olla työtoiminta tai työllistymistä tukeva toiminta. Tuetun työllistymisen tarkoituksena on luoda vammaisille henkilöille tukipalveluiden avulla mahdollisuus palkkatyöhön avoimilla työmarkkinoilla. Avotyötoiminnan ja tuetun työllistymisen mallit ovat virinneet alkujaan Kehitysvammaliiton piirissä, mutta tuettu työllistäminen on tuonut uusia mahdollisuuksia myös muiden vammaisten henkilöiden työllistymiseen. Sekä työtoiminnan että työllistymistä tukevan toiminnan säännökset sisältyvät tältä osin sosiaalihuoltolakiin. Työtoiminta työkeskuksissa on työvalmiuksia ja yleistä suoriutumista edistävää toimintaa, ei siis työsuhteista palkkatyötä. Työstä ei makseta palkkaa, vaan pientä työosuusrahaa sekä kulukorvauksia. Osalla työtoimintaan osallistuvista on työkyvyttömyyseläke, mutta ei kuitenkaan kaikilla. Työllistymistä tukevaa toimintaa järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat työhallinnon palvelujen lisäksi tukitoimia työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille. Se on työsuhteeseen perustuvaa työtä, josta maksetaan palkkaa. Työ voi olla koko- tai osa-aikaista. Työllistymistä tukevan toiminnan tarkoituksena työkeskuksessa on työn järjestäminen sekä avoimille työmarkkinoille sijoittumista edistävien kuntoutus- ja tukitoimien järjestäminen. Työntekijät tulee ensisijaisesti valita työvoimaviranomaisten osoittamista työnhakijoista. Osalla on määräaikainen työkyvyttömyyseläke eli kuntoutustuki, osalla ei ole eläkettä lainkaan. Pysyvällä eläkkeellä olevia henkilöitä ei yleensä työsuhteiseen työhön voida ottaa. Työtä järjestävä työkeskus tarvitsee työntekijän kotikunnalta maksusitoumuksen työtoimintaan, mikäli työskentely ei tapahdu kunnan omassa työkeskuksessa. Työtoiminnasta ja työllistymistä tukevasta toiminnasta saa lisätietoja esimerkiksi sosiaalikeskuksista vammaispalvelua hoitavilta sosiaalityöntekijöiltä. Avotyötoiminta ja tuettu työ ovat normaalilla työpaikalla tehtävää työntekijän kykyjen mukaan mittatilauksena räätälöityä työtä. Avotyötoiminta ei ole työsuhteista palkkatyötä, vaan kuntouttavaa huoltosuhteeseen perustuvaa työtoimintaa, josta maksetaan pientä korvausta. Tue- 16

19 tussa työssä työnantaja maksaa työntekijälle räätälöityihin työtehtäviin soviteltua palkkaa. Työ voi olla osa-aikaista tai kokopäivätyötä. Tuetussa työllistämisessä työvalmentajalla on keskeinen rooli. Hän antaa työntekijälle psykososiaalista ja käytännön tukea työssä, tarvittaessa myös työn ulkopuolella ja tekee yhteistyötä työnantajann kanssa. Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö VATES on tehnyt paljon tuetun työllistämisen edistämiseksi. Lisätietoja avotyötoiminnasta ja tuetusta työllistymisestä saa tämän säätiön toimistosta, puh. (09) ; osoite: Oltermannintie 8, Helsinki. 5. TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEEN JA TYÖANSION YHTEENSOVITUS Työansion vaikutus työkyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilön eläkkeeseen vaihtelee riippuen siitä, saako henkilö liikennevakuutuslain, tapaturmavakuutuslain, Kansaneläkelaitoksen tai/ja työeläkelaitosten myöntämää työkyvyttömyyseläkettä. 5.1.Kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläke ja työansio Mikäli henkilö saa vain kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, palkkatulojen vaikutus eläkkeeseen riippuu siitä, millä perusteella eläke on myönnetty. KEL 22 1 momentin mukaan työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka sairauden, vian tai vamman takia on kykenemätön tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä, mitä voidaan pitää ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisena toimeentulon turvana. KEL 22 2 momentin mukaan työkyvyttömänä pidetään pysyvästi sokeaa tai liikuntakyvytöntä henkilöä samoin kuin henkilöä, joka sairautensa, vikansa tai vammansa vuoksi on pysyvästi niin avuttomassa tilassa, ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen henkilön apua. KEL 22 2 momentin eläkkeeseen työansiot eivät vaikuta. Eläke- ja työansioiden yhteensovitus tehdään verotuksessa siten, että kansaneläke lasketaan ansiotuloksi ja palkkatulon ennakonpidätysprosentti nousee korkeammaksi. Sekä 1 momentin että 2 momentin eläkkeen kohdalla vähäinenkin palkkatulo pienentää eläkkeensaajan asumistukea, jolloin käytettävissä olevat nettotulot eivät välttämättä nouse, vaan saattavat jopa laskea. Jos KEL 22 1 momentin mukaista täysimääräistä kansaneläkettä saava työllistyy niin, että saa työtuloja vähintään 588,66 euroa kuukaudessa, 17

20 hän voi jättää eläkkeensä lepäämään vähintään 6 kuukaudeksi ja enintään 5 vuodeksi. Edellytyksenä on lisäksi, ettei hänen terveydentilassaan ole tapahtunut olennaista muutosta. Sinä aikana hänelle ei makseta eläkettä, mutta se voi alkaa uudelleen, jos työteko loppuu. Kahdelta ensimmäiseltä työskentelyvuodelta hänelle maksetaan työtulojen ohella erityisvammaistuen suuruista tukea 333,12 euroa kuukaudessa. Jos työ jatkuu em. ajan mentyä umpeen, on eläkkeensä lepäämään jättäneellä oikeus hakea itselleen vammaistukea, jonka suuruus määräytyy hakijan yksilöllisten edellytysten perusteella. Jos työtulot jäävät alle 588,66 euron/ kk, eläkkeen maksua ei keskeytetä, mikäli saajan terveydentilassa ei ole tapahtunut olennaista paranemista. 5.2.Työansion vaikutus työeläkkeeseen sekä liikennevakuutuseläkkeeseen ja lakisääteiseen tapaturmaeläkkeeseen Täyttä työntekijäin eläkelain (TEL) mukaista työkyvyttömyyseläkettä saava henkilö voi ansaita 40 % eläkepalkastaan ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva 60 % eläkepalkastaan. Valtion eläkelain (VEL) mukaan täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö voi ansaita 33 % eläkepalkastaan ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva 60 % eläkepalkastaan. Eläkepalkalla tarkoitetaan ansioita, joiden pohjalta eläke lasketaan. Mikäli henkilön palkkatulot säännöllisesti ylittävät sallitut rajat, täysi eläke voidaan muuttaa osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, joka on puolet täydestä eläkkeestä. Osatyökyvyttömyyseläke voidaan lakkauttaa sallitun tulorajan säännöllisesti ylittyessä. Eläkkeensaajan työansioiden kertymistä seurataan kuukausitasolla. Työeläkelaitokset antavat pyydettäessä kirjallisen selvityksen eläkkeen ohella sallitun palkkatulon määrästä. TEL:n eläkettä alkaa kertyä, kun kuukausitulo ylittää 224, 22 euroa. Jos tulot jäävät alle em. summan, eläkettä kertyy TAEL-pätkätyölain perusteella. Mikäli henkilö jää osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja eläkkeeseen on laskettu ns. tuleva aika eli eläke on täysitehoinen, työnteko ei enää kartuta eläkettä. Osatyökyvyttömyyseläke ei estä saamasta Kelan vammaistukea. Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä ei voi jättää lepäämään, sillä voimaan tullut laki kansaneläkkeen lepäämään jättämisen mahdollisuudesta ei koske työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä. Sen sijaan yksilöllisen varhaiseläkkeen voi jättää lepäämään kahdeksi vuodeksi. 18

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE 1 Johdanto 1.1 Mitä kuntoutus on? 1.1.1 Kuntoutuksen käsite 1.1.2 Kuntoutuksen toimintajärjestelmä 1.2 Työkyky ja toimintakyky 1.3 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot

Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot Invalidiliitto ry Sisällysluettelo Oppaan tarkoitus...2 1. Ammatillinen kuntoutus...3 1.1.

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot. Invalidiliitto ry

Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot. Invalidiliitto ry Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot Invalidiliitto ry Sisällys Lukijalle...3 Yhdenvertaisuus työelämässä..3 Opiskelu ja ammatillinen kuntoutus 4 1 Koulutuskokeilu... 4 2 Ammatillinen

Lisätiedot

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä HE 131/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot

Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot Invalidiliitto ry Sisällys Lukijalle...3 Yhdenvertaisuus työelämässä..3 Opiskelu ja ammatillinen

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Hämeen TE-toimisto 1 Muutokset TE-palveluissa Asiakasta koskevat määritelmät Asiakas JTYPL:n mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakeva tai saava yksityinen

Lisätiedot

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen!

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Sisällys 1. Johdanto... 4 2. TE-toimiston työkokeilu... 6 3. Kelan työkokeilu... 8 4. Palkkatuki... 10 5. Oppisopimuskoulutus... 12 6. Työolosuhteiden järjestelytuki...

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi Essi Manner 2 Kuntoutuksen toimijat ja työnjako Tapaturma- ja liikennevakuutus aina ensisijaista muihin nähden myös ammattitaudit Terveydenhuolto terveydentilaa

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho Palkkatuki TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho TYÖLLIST LLISTÄMISTUKIJÄRJESTELMÄ TYÖLLIST LLISTÄMISTUKI TYÖNANTAJALLLE PALKKATUKI

Lisätiedot

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi Nuoren kuntoutusraha Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi 16 19-vuotiaalle, jonka työkyky ja ansionmahdollisuudet taikka mahdollisuudet

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat Työeläkelaitokset Kela AMMATILLINEN KUNTOUTUS Tapaturmaja liikennevakuutus Terveydenhuollon toimijat (työterveyshuolto, erikoissairaanhoito,

Lisätiedot

TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE. LähiTapiola-ryhmä / Asko Mustonen 31.1.2013 1

TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE. LähiTapiola-ryhmä / Asko Mustonen 31.1.2013 1 TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE 1 Työeläke - osa lakisääteistä sosiaalivakuutusta SOSIAALIVAKUUTUS Eläkevakuutus Sairausvakuutus Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus 2 Suomen

Lisätiedot

POTILAAN SOSIAALITURVA-ASIOITA V. 2007 1. (Koks/ hb)

POTILAAN SOSIAALITURVA-ASIOITA V. 2007 1. (Koks/ hb) POTILAAN SOSIAALITURVA-ASIOITA V. 2007 1. (Koks/ hb) TERVEYDENHUOLTO Maksut: - sairaalan hoitopäivämaksu 26 /vrk; poliklinikkamaksu 22 - sarjahoitomaksu 6 / käynti - max 45 kertaa - sakkomaksu 27 - maksukatto

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014

Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014 Kelan ammatillinen kuntoutus Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014 Kelan kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Vaikeavammaisten lääkinnällinen

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Palkkatuki muutoksia10.5.2010

Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1366/2014 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa

Lisätiedot

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut työllistymisen tukena Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11.2013 TE-palvelut Vuoden 2013 alusta TE-toimiston palvelut ovat nimeltään työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) TE-palvelut määritellään

Lisätiedot

REUMAPOTILAAN SOSIAALITURVA. Susanne Holmström, sosiaalityöntekijä HYKS Sisätaudit ja kuntoutus 1.10.2015

REUMAPOTILAAN SOSIAALITURVA. Susanne Holmström, sosiaalityöntekijä HYKS Sisätaudit ja kuntoutus 1.10.2015 REUMAPOTILAAN SOSIAALITURVA Susanne Holmström, sosiaalityöntekijä HYKS Sisätaudit ja kuntoutus 1.10.2015 MITÄ KÄSITELLÄÄN? Sosiaaliturva ja palvelut perustuvat ihmisen toiminta- ja työkykyyn -> eivät tiettyyn

Lisätiedot

Työtä vai työelämäosallisuutta?

Työtä vai työelämäosallisuutta? Työtä vai työelämäosallisuutta? Ajankohtaista osatyökykyisten työllistymisen toimintaohjelmasta. Työharjoittelu portti työelämään -projektin verkostoseminaari Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus 13.3.2013

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Uudenmaan TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto Anne Hirvonen Tilastotietoa koko maa 2 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos 1.1.2014, kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos 1.1.2014, kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos 1.1.2014, kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön asiakastyötoimikunnan seminaari 11.9.2014 Suunnittelija Marjaana Pajunen Kela /Terveysosasto/Kuntoutusryhmä

Lisätiedot

LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRI KEROPUTAAN SAIRAALA Sosiaalityö SOSIAALITURVAETUUDET NUORISOPSYKIATRIAN YKSIKÖN ASIAKKAILLE

LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRI KEROPUTAAN SAIRAALA Sosiaalityö SOSIAALITURVAETUUDET NUORISOPSYKIATRIAN YKSIKÖN ASIAKKAILLE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRI KEROPUTAAN SAIRAALA Sosiaalityö SOSIAALITURVAETUUDET NUORISOPSYKIATRIAN YKSIKÖN ASIAKKAILLE 2 MATKAKORVAUKSET Saattajan ja lapsen matkakuluista hoitoon, poliklinikkakäynteihin

Lisätiedot

Palkkatuki 29.10.2015

Palkkatuki 29.10.2015 Palkkatuki 29.10.2015 Palkkatuki Työnantaja voi hakea palkkatukea työhön palkattavan työttömyyden keston perusteella. Mahdollista hakea myös työhön palkattavan vamman tai sairauden perusteella. Myöntäminen

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Uudenmaan alueen TYÖHÖNVALMENNUKSEN VERKOSTOPÄIVÄ 11.11.2014, Validia Ammattiopisto, Nina Orlo, Vakuutuskuntoutus VKK Vakuutuskuntoutus VKK vuonna 1964 perustettu tapaturma-,

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv vaikeavammainen hakija VpL 2, VpA 5 Kuljetuspalveluun (VpA 5 ) oikeutetulla on mahdollisuus saada välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Sosiaalista turvaa sairauden aikana Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Toimeentulo sairauden aikana Kelan sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä sairausloman ajalla: 16-67- vuotiaille työssä käyville, yrittäjille,

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela Kela kuntouttaa Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Lakimies Heidi Giss Kela Kela järjestää ja korvaa kuntoutusta Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus

TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 11.9.2014 TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen Kaupunginhallitus 454 14.12.2015 Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen 1878/02.05.01/2015 KHALL 14.12.2015 454 Kaupunginvaltuusto on 7.9.2015 94 käsitellyt valtuutettu

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Kelan ammatillinen kuntoutus

Kelan ammatillinen kuntoutus Kelan ammatillinen kuntoutus Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Kela/Terveysosasto 4.3.2015 Esityksen sisältö Yleistä Kelan ammatillisesta kuntoutuksesta Tilastoja Kelan ammatilliset kuntoutuspalvelut Lisätietoja

Lisätiedot

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot