Ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen tukimuodot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen tukimuodot"

Transkriptio

1 Invalidiliitto ry Kumpulantie 1 A Helsinki puh (09) IT- ja mediapaino SEESAM 2004/500 Ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen tukimuodot

2 Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus Taina Innanen Joulukuu 2001 Päivitetty Joulukuu 2003 Invalidiliitto Järjestö- ja sosiaaliosasto Terttu Manelius Pirkko Justander INVALIDILIITON JULKAISUJA O.23., 2004 ISBN ISSN IT- ja mediapaja SEESAM, Helsinki 2004

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. SAATTEEKSI AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN JA TYÖLLISTYMISEN TUKIMUODOT Kansaneläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus Kelan kuntoutusraha, nuoren kuntoutusraha ja vammaistuki Työeläkejärjestelmän etuudet Lakisääteinen tapaturmavakuutus ja liikennevakuutus Työhallinnon palvelut ja tuet Vammaispalvelulain tukimuodot Yrittäjäneuvonta ja vaikeavammaisten yrittäjien arvonlisäverosta vapautus Autoveronpalautus, työmatkakuluvähennys ja invalidivähennys OPPISOPIMUSKOULUTUS SOSIAALISET YRITYKSET, TYÖTOIMINTA, TYÖLLISTYMISTÄ TUKEVA TOIMINTA, AVOTOIMINTA JA TUETTU TYÖ TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEEN JA TYÖANSION YHTEENSOVITUS Kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläke ja työansio Työansion vaikutus työeläkkeeseen sekä liikennevakuutuseläkkeeseen ja lakisääteiseen tapaturmaeläkkeeseen LOPUKSI...19

4 1. SAATTEEKSI Tämän oppaan tarkoituksena on antaa yleiskuva vammaisten ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen tukimuodoista. Koska normaali työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei vamman aiheuttamien rajoitusten vuoksi ole kaikille mahdollista, käsitellään tässä selvityksessä lyhyesti myös työtoimintaan ja työllistymistä tukevaan toimintaan (ent. suojatyö) sekä tuettuun työllistämiseen liittyviä toimia. Erilaisten rahallisten tukien määrät ovat tässä oppaassa vuoden 2003 tasossa. Opasta voi tilata Invalidiliitosta puh. (09) AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN JA TYÖLLISTYMISEN TUKIMUODOT 2.1.Kansaneläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 2 :n mukaan Kelan on järjestettävä ammatillista kuntoutusta, jos henkilön työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden, vian tai vamman takia olennaisesti heikentyneet. Vuoden 2004 alusta Kelan on järjestettävä ammatillista kuntoutusta edellisen lisäksi myös siinä vaiheessa, kun asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma aiheuttavat lähivuosina todennäköisen uhan tulla työkyvyttömäksi. Uhka tulla työkyvyttömäksi tarkoittaa noin viiden vuoden jaksoa. Vaikeavammaiselle henkilölle on järjestettävä sellaiset kalliit ja vaativat apuvälineet, jotka ovat tarpeen hänen työkykynsä ja ansiomahdollisuuksiensa parantamiseksi tai säilyttämiseksi. Apuvälineitä myönnettäessä vaikeavammaisella tarkoitetaan henkilöä, joka sairauden, vian tai vamman aiheuttaman haitan vuoksi ei suoriudu opiskelusta tai työstä ilman kuntoutuksena korvattavia välineitä taikka jonka suoriutuminen muutoin olisi kohtuuttoman vaikeaa tai rasittavaa. Kela voi myöntää harkinnanvaraisesti (kuntoutuslain 4 ) sairauden tai vamman takia työssä tai opiskelussa välttämättömiä apuvälineitä, joita ei voida myöntää 2 :n perusteella vaikeavammaisen kalliina ja vaativina apuvälineinä. Kelan vajaakuntoisten ammatilliseen kuntoutukseen voi sisältyä kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia, työ- ja koulutuskokeiluja, työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta sekä työhön valmennusta. Elinkeinotukea Kela voi myöntää yritystoimintaan

5 tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle. Tukea voidaan myöntää yritystoiminnan aloittamiseen ja jo toiminnassa olevalle yritykselle. Tavoitteena on henkilön työllistyminen hänelle soveltuvaan ja kohtuullisen toimeentulon turvaavaan työhön. Tukea ei myönnetä yrityksen toistuviin käyttömenoihin, vaan tuki kohdistuu yleensä kuntoutujan henkilökohtaiseen käyttöön tulevien työvälineiden tai -koneiden hankkimiseen. Elinkeinotukena annettava avustus perustuu tarpeellisuus- ja kohtuullisuusharkintaan. Tuen määrä on maksimissaan euroa ja 80 % kuluista. Kelan korvaama ammatillinen koulutus voi olla perus-, jatko- tai uudelleenkoulutusta, joka mahdollistaa sairauden, vian tai vamman rajoitukset huomioon ottaen sopivan ammatin tai työn. Kuntoutukseen sisältyy myös ammatillisen koulutuksen suorittamiseen vaadittava välttämätön yleissivistävä koulutus esim. lukiossa tai kansanopistossa. Kuntoutuspäätös tehdään yleensä koskemaan koko koulutuskokonaisuutta ja Kela korvaa koulutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset varsinaiset opiskelukustannukset, kuten lukukausi- ja kurssimaksut sekä opiskelutarvikkeet koulutarvikemäärärahojen puitteissa ja mahdolliset koti- ja koulupaikkakunnan väliset lomamatkakustannukset, mutta ei päivittäisiä opiskelumatkoja. Oppilaitoksen kautta haettavaa julkisilla kulkuvälineillä suoritettavaa koulumatkatukea voidaan pääsääntöisesti maksaa ammatillisessa peruskoulutuksessa tai nuorisoasteen lukio-opetuksessa opiskelevalle henkilölle, jonka päivittäinen koulumatka yhteen suuntaan on vähintään 10 kilometriä ja kustannukset yli 50,45 euroa kuukaudessa. Opiskelijan osuus matkoista on vähintään 43 euroa kuukaudessa Kelan kuntoutusraha, nuoren kuntoutusraha ja vammaistuki Ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusraha määräytyy muuten kuin sairausvakuutuksen päiväraha, mutta ilman tuloluokittain tehtyä porrastusta, jonka vaikutuksesta kuntoutusrahan määrä suhteessa ansioihin pienenee tulojen kasvaessa. Vuoden 2004 alusta kuntoutusrahan suuruus on 75 % vuosityöansiosta kaikissa tuloluokissa. Tämä koskee ainoastaan ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusrahaa. Ammatillista kuntoutusta voidaan harkinnan mukaan myöntää myös työkyvyttömyyseläkkeellä oleville henkilöille, mikäli kuntoutuksen oletetaan johtavan henkilön työllistymiseen työhön, josta saatavilla tuloilla on eläkkeen ohella hänen toimeentulolleen olennainen merkitys. Tällöin eläkkeensaajalle maksetaan kuntoutuksen ajalta pääsääntöisesti eläkkeen lisäksi kuntoutusrahana 10 % hänen eläkkeensä määrästä. Poikke- 3

6 uksena ovat pysyvästi liikuntakyvyttömät tai sokeat Kelan 22 :n 2 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavat henkilöt, joilla on oikeus saada eläkkeensä lisäksi työtulojensa pohjalta määräytyvää kuntoutusrahaa. Mikäli henkilölle on Kelan 22 :n 2 momentin mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi myönnetty myös työeläke, kuntoutusrahan suuruus on 10 % eläkkeen määrästä. Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutujan kuntoutusrahan minimimäärä on 397,56 euroa kuukaudessa, jollei hänellä muiden säännösten mukaan ole oikeus määrältään suurempaan kuntoutusrahaan. Säännöstä ei sovelleta kuntoutuksessa olevaan eläkkeensaajaan. Tämän säännöksen mukaista ammatillista kuntoutusta on Kelan järjestämä kuntoutustutkimus, työ- ja koulutuskokeilu, työkykyä ylläpitävä valmennus ja ammatillinen koulutus. Ammatillista kuntoutusta on myös oppisopimuskoulutus samoin kuin kuntoutustutkimus tai työkokeilu, joka perustuu erikoissairaanhoitolain tai kansanterveyslain mukaan tehtyyn kuntoutuspäätökseen. Uutta harkinnanvaraista kuntoutusetuutta, ylläpitokorvausta, maksetaan 5,05 euroa arkipäivältä, jos hakijalle aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia kuntoutuksen ajalta. Ylläpitokorvausta voi hakea ajalta, jolloin tutkimuksissa tai kokeiluissa selvitetään hakijan kuntoutustarvetta tai -mahdollisuuksia. Ylläpitokorvausta voidaan maksaa, jos hakijan kuntoutusraha on enintään 15,90 euroa päivässä (ammatillisen kuntoutuksen minimimäärä). Kuntoutusraha on verollista tuloa ja ylläpitokorvaus verotonta. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisemiseksi vuotiaat vajaakuntoiset nuoret pyritään ohjaamaan aktiiviseen ammatilliseen kuntoutukseen tai koulutukseen. Heille maksetaan aktiivisen ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa 397,56 euroa kuukaudessa ja kuntoutuksen väliajoilta 20 % pienempää korvausta. Kuntoutusraha maksetaan 397,56 euroa suurempana, mikäli henkilöllä on työtulojensa pohjalta oikeus suurempaan korvaukseen. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisemiseksi peruskoulua käyvälle nuorelle voidaan maksaa kuntoutusrahaa, vaikka varsinaisia ammatillisen kuntoutuksen tavoitteita ei vielä tässä vaiheessa voitaisi tarkemmin määritellä. Edellytys on, että nuorelle on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma. Nuoren kotikunta laatii suunnitelman yhdessä nuoren ja hänen huoltajansa kanssa. Vastuu suunnitelman laatimisesta voi olla kunnan sosiaali-, terveys- tai opetustoimella riippuen siitä, missä nuoren tilanne parhaiten tunnetaan. Suunnitelma laaditaan lääketieteellisen 4

7 arvion pohjalta siten, että siitä ilmenee nuoren mahdollisuudet ammatilliseen kuntoutukseen.vajaakuntoiselle henkilölle voidaan maksaa kuntoutusrahaa myös oppisopimuskoulutuksen ajalta. Ammatillisen kuntoutuspäätöksen tekemiseksi Kela tarvitsee tiedot vamman ja sairauden laadusta. Samoin on selvitettävä jäljellä oleva työ- ja toimintakyky sekä kuntoutuksen tavoitteet. Kela kustantaa pääsääntöisesti koulutuksen vain yhteen ammattiin. Ammatillisen kuntoutuksen päätökset tehdään Kelan paikallisessa toimistossa, mutta tarvittaessa Kela voi konsultoida omaa aluekeskustaan. Kela maksaa vammaistukea vuotiaalle vammaiselle henkilölle, joka ei saa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyys- tai varhennettua vanhuuseläkettä taikka työntekijän eläkelain mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä (osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva voi saada vammaistukea) tai yksilöllistä varhaiseläkettä. Hakijan tulot eivät vaikuta tuen myöntämiseen ja tuki on verotonta tuloa. Tukea maksetaan vamman/ sairauden aiheuttaman haitan, avuntarpeen ja erityiskustannusten perusteella. Toimintakyvyn tulee olla alentunut yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan. Vammaistuki on kolmiportainen ja vuonna 2003 määrät ovat: alin vammaistuki 78,87 euroa/kk, (alimman vammaistuen myöntäminen edellyttää tapaturmavakuutuslain haittaluokkataulukon haittaluokkien 6-12 mukaista haittaa ja vammasta aiheutuvia erityiskustannuksia 78,87 euroa/kk), korotettu vammaistuki 179,37 euroa/kk, (edellyttää haittaluokkien mukaista haittaa tai 179,37euron suuruisia erityiskustannuksia kuukaudessa ), erityisvammaistuki 333,12 euroa /kk, (edellyttää haittaluokkien mukaista haittaa tai 333,12 euron suuruisia erityiskustannuksia kuukaudessa). Liikennevakuutuslain ja lakisääteisen tapaturmavakuutuslain mukainen ammatillinen kuntoutus ja tukimuodot ovat ensisijaisia suhteessa Kelan tukimuotoihin. Mikäli henkilöllä on oikeus liikennevakuutuslain tai lakisääteisen tapaturmavakuutuslain mukaisiin korvauksiin, ei hänelle myönnetä vastaavia tukia Kelan kautta. 5

8 2.2.Työeläkejärjestelmän etuudet Vuoden 2004 alusta työeläkelaitosten on järjestettävä kuntoutusta siinä vaiheessa, kun asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma aiheuttaa lähivuosina todennäköisen uhan tulla työkyvyttömäksi. Uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina tarkoittaa noin viiden vuoden jaksoa. Säännös sisältää työeläkelaitosten ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuuden ja on samansisältöinen kuin Kelan kuntoutuslain lisäys. Lisäksi edellytetään, että työsuhde on voimassa tai sen päättymisestä ei ole pääsääntöisesti kulunut yli vuotta (ns. tulevan ajan oikeus). Työnjako Kelan ja työeläkelaitosten välillä säilyy siis ennallaan. Työeläkejärjestelmän ammatillisen kuntoutuksen muotoja ovat kuntoutustutkimukset, ammattiin ja työhön johtava koulutus, työhönvalmennus ja elinkeinotuki yritystoiminnan tukemista varten. Lisäksi työeläkelaitokset voivat korvata joissakin tapauksissa ammatilliseen kuntoutukseen liittyvää lääkinnällistä kuntoutusta, jota annetaan avohoitona. Työeläkejärjestelmän ammatillinen kuntoutus on toissijaista tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen kuntoutukseen nähden. Mikäli kuntoutuksen hakijalla on riittävästi työhistoriaa takanaan, työeläkelakien mukainen kuntoutus on yleensä ensisijaista Kelan kuntoutukseen nähden. Kelan tekemän kuntoutustarveselvityksen jälkeen työeläkelaitos voi jatkaa kuntoutusprosessia, mutta muissa tapauksissa työeläkelaitos ei tule mukaan Kelan jo käynnistämään kuntoutukseen. Kuntoutussuunnitelma työeläkelaitokselle voidaan laatia työterveyshuollossa tai yleisessä terveydenhuollossa. Työeläkelaitos antaa kuntoutettavalle kirjallisen kuntoutuslupauksen lähtiessään kuntouttamaan häntä. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta työeläkelaitos maksaa kuntoutettavalle kuntoutusrahaa, jonka pohjana on työntekijän tai yrittäjän täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrä, jos hän kuntoutuslupauksen antohetkellä olisi tullut työkyvyttömäksi. Kuntoutusraha on työkyvyttömyyseläkkeen määrä korotettuna 33 %:lla. Kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle henkilölle maksetaan ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutuskorotusta, jonka määrä on 33 % yhteen sovitettujen, maksussa olevien eläkkeiden määristä. Vuoden 2004 alusta kuntoutuskorotusta maksetaan ainoastaan aktiivisen kuntoutuksen ajalta. Odotus- ja väliaikojen kuntoutusrahaa kutsutaan kuntoutusavustukseksi. Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta voidaan myöntää myös hoito- ja kuntoutussuunnitelman laatimista varten. Jos 6

9 kuntoutuja ansaitsee kuntoutuksen aikana työansioita yli puolet eläkepalkasta, hänelle maksetaan osakuntoutusrahaa, joka on puolet täydestä kuntoutusrahasta. Kuntoutuksesta aiheutuvat muut välttämättömät kustannukset, kuten matkakulut ja opiskelutarvikkeet, korvataan Työeläkevakuuttajat TELA:n suositusten mukaisesti. 2.3.Lakisääteinen tapaturmavakuutus ja liikennevakuutus Työtapaturmassa tai liikenneonnettomuudessa vammautuneiden henkilöiden ammatillista kuntoutusta hoitaa Vakuutuskuntoutus (VKK ) yhteistyössä vakuutusyhtiön ja asiakkaan kanssa. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on vammautuneen henkilön työkyvyn palauttaminen ja säilyttäminen. Vakuutusyhtiöt kustantavat asiakkailleen tarvittavat kuntoutustutkimukset sekä työhönvalmennuksen ja/tai koulutuksen soveltuvaan ammattiin. Tarvittaessa myös yleissivistävän pohjakoulutuksen korvaaminen on mahdollista. Elinkeinon tai ammatinharjoittamisen tukemiseksi vakuutusyhtiö voi myöntää avustusta ja/tai korotonta lainaa. Apuvälineet ja työpaikalla tehtävät muutostyöt korvataan samoin. Vakuutusyhtiöt eivät korvaa työpaikalla mahdollisesti tarvittavan avustajan palkkakuluja, vaan avustajan palkkauksesta aiheutuvia kuluja on mahdollista anoa kunnan sosiaalitoimen kautta vammaispalvelulain perusteella (ks. kappale 2.5). Mikäli julkisten liikennevälineiden käyttäminen ei ole mahdollista vamman vuoksi, korvataan ylimääräiset opiskeluja työmatkakulut. Jos tekee työmatkansa omalla autolla on siihen mahdollista saada autoavustusta. Ensimmäistä autoa hankittaessa tuki voi kattaa kohtuuhintaisen auton koko hankintahinnan vähennettynä mahdollisella veronpalautuksella. Kohtuuhintaisena autona pidetään yleensä enintään noin euroa maksavaa autoa. Tukea myönnetään myös auton vaihtoon, jolloin uuden auton hinnasta vähennetään vanhan auton hyvityshinta. Käytännössä ensimmäisellä kerralla vammautumisen jälkeen uuden auton hankintakuluista puolet on myönnetty avustuksena, puolet lainana. Tukea voi saada kolmen vuoden välein. Myöhemmin auton vaihdossa tarvittava väliraha myönnetään yleensä vain lainana. Auton välttämättömät lisälaitteet korvataan kokonaan. Tämä ei kuitenkaan koske vakiovarusteisiin sisältyviä välineitä ja laitteita kuten keskuslukitusta tai ohjaustehostinta. Automaattivaihteistoon on kuitenkin mahdollista saada korvausta kunhan hankintahinnasta on ensin vähennetty vaihteistoon kohdistuva veronpalautus. 7

10 Koulutuksen, työkokeilun ja työhön valmennuksen ajalta maksetaan liikennevakuutuksesta yleensä täyttä 100 % ansionmenetyskorvausta tai eläkettä. Tapaturmavakuutuslain perusteella ammatillisen kuntoutusprosessin ajalta maksetaan joko 100 % päivärahaa (vuoden ajan tapaturmasta lähtien) tai tapaturmaeläkettä, jonka suuruus on 85 % henkilön vuosityöansiosta. 2.4.Työhallinnon palvelut ja tuet Laissa julkisesta työvoimapalvelusta vajaakuntoisella asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet sairauden tai vajaakuntoisuuden vuoksi. Työvoimaviranomaisten tukitoimenpiteiden tavoitteena on vajaakuntoisten asiakkaiden ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen edistäminen. Henkilö voidaan rekisteröidä työvoimatoimiston asiakkaaksi, kun hän ilmoittautuu henkilökohtaisesti työvoimatoimistossa ja esittää haluamansa palvelun kannalta tarpeelliset tiedot. Jotta vajaakuntoiselle asiakkaalle voitaisiin tehdä toteuttamiskelpoinen työllistymissuunnitelma, asiantuntijalausunnoissa tulisi ottaa realistisesti kantaa asiakkaan jäljellä olevaan työkykyyn ja työllistymisedellytyksiin. Työvoimahallinnon tukitoimenpiteet ovat pääsääntöisesti tarkoitettuja työttömille henkilöille, joten suurin osa täydellä pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä olevista henkilöistä jää tällä hetkellä näiden työllistämistoimenpiteiden ulkopuolelle. Poikkeuksena ovat henkilöt, joille kansaneläkelain työkyvyttömyyseläke on myönnetty KEL 22 :n 2 momentin perusteella, siis sokeat ja liikuntakyvyttömät henkilöt, joilla on eläkkeestään huolimatta oikeus saada työvoimahallinnon tukia. Myös eläkkeensä lepäämään jättäneiden työllistymistä voidaan harkinnanvaraisesti edistää työllistämistuilla. Työvoimatoimistojen ammatinvalintapsykologit palvelevat asiakkaita, jotka etsivät sopivaa ammattialaa, pohtivat ammatin vaihtamiseen tai koulutusmahdollisuuksiin liittyviä kysymyksiä. Ammatinvalinnan ohjaukseen on oikeus kaikilla työkyvyttömyyseläkeläisillä. Vaajakuntoisilla asiakkailla on työnvälityspalvelujen lisäksi käytettävänään ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Niitä ovat kuntoutustutkimukset, työ- ja koulutuskokeilut, työhönvalmennus sekä työolosuhteiden järjestelytuki ja työllistymisen edistäminen työllisyysmäärärahoilla (eli tukityöllistäminen). Työolosuhteiden järjestelytuki on tarkoitettu työpaikalla tehtäviin muutostöihin sekä tarvittavien koneiden ja laitteiden hankintaan. Tuki on 8

11 korkeintaan 2500 euroa, vaikeavammaisen kohdalla korkeintaan 3500 euroa. Lisäksi työolosuhteiden järjestelytuella voidaan maksaa korvausta toiselle työntekijälle hänen antamastaan avusta työpaikalla. Tällöin tuki on 250 euroa kuukaudessa korkeintaan yhden vuoden ajan ja vaikeavammaisen kohdalla 350 euroa kuukaudessa korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Määrärahojen vähäisyyden vuoksi tukea on myönnetty yleensä vain henkilöille, joilla on vakituinen työsuhde. Työllistymisen edistäminen työllisyysmäärärahoilla (tukityöllistäminen) on mahdollista, kun vajaakuntoinen henkilö on ollut työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana ainakin 5 kuukautta. Työllistämistuella vajaakuntoinen työntekijä voidaan työllistää valtion, kunnan tai yksityisen työnantajan palvelukseen korkeintaan kahden vuoden ajaksi. Muutoin työllistämistukea voidaan myöntää enintään 10 kuukauden ajaksi. Yhdistelmätuen avulla voidaan työllistää työ- tai oppisopimukseen työnhakija, jolle on maksettu työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea 500 päivältä ja joka työllistettäessä on oikeutettu työmarkkinatukeen. Yhdistelmätukea voidaan myöntää kaikille muille työnantajille paitsi valtion virastoille ja laitoksille. Sitä voidaan myöntää saman henkilön työllistymiseksi enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan. Tuki on porrasteinen siten, että ensimmäisen vuoden aikana työnantajalle voidaan maksaa sekä työllistämistukea että työmarkkinatukea (enintään n. 930 e/ kk). Toisena vuonna työnantajalle voidaan maksaa pelkästään työmarkkinatukea (n. 500 e/kk). Työnantajana toimivalle rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle, jonka tarkoituksena ei ole hankkia voittoa, voidaan yhdistelmätuella työllistettäessä maksaa työllistetylle maksettava palkka sekä työnantajan eläke- ja sosiaaliturvamaksut. Muille työnantajille voidaan yhdistelmätukena maksaa enintään työllistetylle maksettava palkka. Vuoden 2003 alusta on alkanut kolmen vuoden määräaikainen yhdistelmätukikokeilu, jonka mukaista yhdistelmätukea voidaan maksaa vuoden 2007 loppuun. Yhdistelmätuki voidaan myöntää sellaisen henkilön työllistämiseen, joka on saanut työmarkkinatukea päivältä. Yhdistelmätukena myönnetään täysimääräinen työmarkkinatuki ilman työllistämistukea. Muut ehdot ovat samat. Työmarkkinatoimenpiteitä ovat työkokeilu, työharjoittelu ja työelämävalmennus, jotka järjestetään työpaikalla. Ne ovat työmarkkinavalmiuksia parantavia ja työllistymistä edistäviä työsuhteessa työnantajaan. Työkokeilusopimus voidaan tehdä korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi. Työkokeiluun osallistuvalle maksetaan joko työttömyysturvaetuutta tai 9

12 harkinnanvaraista päivärahaa. Päivärahan suuruus on työttömyysturvalain suurimman korotetun peruspäivärahan suuruinen (31,28 euroa ). Työkokeiluun osallistuvalle voidaan maksaa matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvauksena ylläpitokorvausta 7 euroa päivältä tai mikäli on työkokeilussa työssäkäyntialueensa ulkopuolella, korotettua ylläpitokorvausta 14 euroa päivältä. Työkokeilun järjestämispaikkakunnasta riippumatta korotettu ylläpitokorvaus voidaan maksaa vajaakuntoiselle asiakkaalle, jos hänelle vajaakuntoisuutensa johdosta aiheutuu erityisiä matka- tai muita ylläpitokustannuksia työkokeiluun osallistumisesta. Työharjoittelua järjestetään alle 25-vuotiaille vailla ammatillista koulutusta oleville, jotka saavat työmarkkinatukea. Työelämävalmennukseen voivat osallistua yli 25-vuotiaat, joilla on ammatillinen koulutus ja jotka saavat perus- tai ansiosidonnaista päivärahaa. Työharjoittelupaikan tai työelämävalmennuspaikan hankinnasta huolehtii pääsääntöisesti työvoimatoimisto. Työvoimatoimistot voivat hankkia vajaakuntoisille asiakkaille työhönvalmennusta työhönvalmennussäätiöiltä ja vastaavilta palveluyksiköiltä, joissa toimii koulutettuja työvalmentajia. Työhönvalmennusta voidaan järjestää enintään 60 päivän ajan. Valmennus voidaan yhdistää mm. työkokeiluun työpaikalla, jolloin palvelukokonaisuus voi olla 60 päivää plus kuusi kuukautta, joko erillistoimina tai yhdistelminä. Yrittäjäksi ryhtyvää työtöntä työnhakijaa voidaan tukea starttirahalla yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen ajan. Tuen myöntämisen ehtona on, että yrityksellä voidaan arvioida olevan edellytykset kannattavaan toimintaan. Hakijalla tulee olla yrittäjäkokemusta tai yrittäjätoiminnassa tarvittava koulutus. Koulutus voidaan järjestää myös tuen maksamisen aikana. Starttirahaa voidaan maksaa enintään 10 kuukauden ajan niiltä päiviltä, joina henkilö työskentelee yrityksessään. Tuen suuruus on euroa kuukaudessa. Tuki on veronalaista tuloa ja sen myöntää työvoimatoimisto. 2.5.Vammaispalvelulain tukimuodot Vaikeavammaisen henkilön työelämässä selviytymisen edellytyksenä saattaa olla, että hänellä on työpaikalla käytettävissään henkilökohtainen avustaja. Työvoimahallinnon työolosuhteiden järjestelytuen avulla ei useinkaan pystytä järjestämään riittävää avustusta työpaikalle. Tuki ei myöskään mahdollista jatkuvaa avustajan palkkausta. Lisäksi muut kuin 22 2 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavat henkilöt jäävät tuen ulkopuolelle. 10

13 Mikäli vammainen työntekijä tarvitsee työssään runsaasti toisen henkilön apua, eikä työvoimahallinnon tuella pystytä järjestämään riittävää avustusta työpaikalle, kunnan sosiaalitoimi voi vammaispalvelulain perusteella korvata henkilökohtaisen avustajan palkkakustannukset. Myös vammaiselle yksityisyrittäjälle voidaan korvata henkilökohtainen avustaja samoilla edellytyksillä kuin toisen palveluksessa olevalle. Avustajan tehtäviin ei saa kuitenkaan kuulua töitä, jotka yrityksessä hoidetaan yleensä muulla työvoimalla, kuten esimerkiksi toimitilojen siivous sekä lähetin ja sihteerin tehtävät. Henkilökohtainen avustaja -järjestelmän periaate on, että apua tarvitseva vammainen toimii avustajansa työnantajana, etsii itselleen sopivan avustajan ja solmii hänen kanssaan työsopimuksen. Avustaja ei ole työsuhteessa kuntaan, mutta kunta korvaa avustajan palkkauksesta aiheutuvat kulut. Yleensä avustajan työnantaja joutuu huolehtimaan myös palkanmaksuun liittyvistä käytännön toimenpiteistä. Kunnilla ei ole ehdotonta velvoitetta henkilökohtaisen avustajan järjestämiseen työpaikalle, koska henkilökohtainen avustaja -järjestelmä kuuluu yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin palvelumuotoihin. Vammaispalvelulain tarkoituksena on kuitenkin edistää vammaisten edellytyksiä elää ja toimia muiden kansalaisten kanssa yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Näin ollen vammaisen jääminen työelämän ulkopuolelle avustajapalveluiden puuttumisen vuoksi, on vastoin lain periaatteita, koska oikeus palkkatyöhön on usein olennainen tekijä yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen kannalta. Kuulo- ja näkövammainen sekä kuulo- ja puhevammainen voi saada vammaispalvelulain tulkkipalveluja työssä selviytyäkseen. Peruskoululaisille koulutoimi järjestää tarvittaessa koulunkäyntiavustajan. Samoin koulutoimi järjestää koulunkäyntiavustajan yleensä myös ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville. Mikäli avun tarve on niin runsasta, että oppilas tarvitsee henkilökohtaisen avustajan kouluun, tulee avustajan palkkaus järjestää yleensä sosiaalitoimen kautta vammaispalvelulain perusteella. Koulutoimi järjestää siis avustajan silloin, kun sama avustaja voi toimia useamman oppilaan apuna. Koulutoimi korvaa opetuksen järjestämiseen liittyvät apuvälineet peruskoulussa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville. Lukio- ja yliopisto-opiskelussa avustaja tulee myöntää vammaispalvelulain henkilökohtainen avustaja -järjestelmän kautta. Vammaispalvelulain tulkkipalveluja järjestetään vaikeasti kuulovammaiselle, kuulo- ja näkövammaiselle tai puhevammaiselle opiskelijalle opiskeluun liittyen siinä laajuudessa kuin hän välttämättä tarvitsee opinnoista selviytyäkseen. 11

14 Vaikeavammaiselle henkilölle, jolle julkisten liikennevälineiden käyttäminen on kohtuuttoman vaikeaa, korvataan vammaispalvelulain kuljetuspalveluna lukio- ja ammatilliseen opiskeluun liittyvien välttämättömien taksimatkojen lisäksi kodin ja työpaikan väliset taksimatkat omavastuuosuuden ylittävältä osalta. Muita työmatkoja ei välttämättä korvata, vaikka vammainen työntekijä joutuisikin työpäivän aikana liikkumaan taksilla. Peruskoululaiselle koulutoimi korvaa tarvittaessa koulun ja kodin väliset taksimatkat. Vammaispalvelun perusteella on myös mahdollista saada auton hankinta-avustusta. Avustus ei edellytä vaikeavammaisuutta, mutta sen myöntäminen on kunnille harkinnanvaraista. Avustus on yleensä korkeintaan puolet kohtuuhintaisen auton hinnasta. Hintaa määriteltäessä otetaan huomioon mahdollinen autoveronpalautus ja vanhasta autosta saatu hinta. Autoon vamman vuoksi tarvittavat välttämättömät lisälaitteet, kuten esimerkiksi käsihallintalaitteet, korvataan yleensä kokonaisuudessaan. 2.6.Yrittäjäneuvonta ja vaikeavammaisten yrittäjien arvonlisäverosta vapautus Työvoimatoimistojen yrittäjille suunnatun tuen lisäksi yrittäjäneuvontaa ja -tukea on saatavissa mm. kauppa- ja teollisuusministeriöstä sekä eri puolilla maata sijaitsevista työvoima- ja elinkeinokeskuksista (TE-keskus). Kauppa- ja teollisuusministeriö sekä työvoima- ja elinkeinokeskukset edistävät pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) toimintaedellytyksiä neuvonnan (mm. aloittelevalle yrittäjälle tarjolla neuvonta- ja arviointipalveluja), koulutuksen ja projektitoiminnan ohella myös myöntämällä yritystukea. Yritystukea voidaan myöntää investointi- ja kehittämishankkeisiin tuotannollista toimintaa harjoittaville yrityksille sekä palveluyrityksille. Lisää tietoa on saatavissa kauppa- ja teollisuusministeriön elinkeino-osastolta (puh. vaihde (09) 16001; sieltä valikko palveluja yrityksille) sekä työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastoilta (Uudenmaan TE-keskuksen yritysosasto, puh. vaihde (09) ; sieltä valikko yrityspalvelut). Yrityksen perustajan oppaan voi tilata keskuskauppakamarista (puh. (09) , opas maksaa 11 euroa). Osuustoimintayrityksiä ovat Suomessa perustaneet lähinnä vammattomat työttömät henkilöt, jotka ovat yrittäneet näin vaikuttaa omaan työllistymiseensä. Perinteiseen yritystoimintaan nähden osuustoimin- 12

15 nallinen yrittäminen on turvallista, koska taloudellinen vastuu on rajatumpi. Jatkossa osuustoiminnan merkitys myös vammaisten henkilöiden työllistäjänä tulee mahdollisesti kasvamaan. Yleisinformaatiota osuustoiminnallisesta yrittämisestä on saatavissa mm. Pellervo-Seura, tai neuvontanumerosta (09) Vaikeavammainen yrittäjä, jonka työ- ja toimintakyky on alentunut vähintään 70%, on vapautettu arvonlisäverosta, mikäli yritystoiminta käsittää vain yrittäjän valmistamien tavaroiden tai hänen suorittamiensa tavaraan kohdistuvien työsuoritusten myyntiä. Verottomuuden edellytyksenä on, että yrittäjä ei käytä toiminnassaan apulaisina muita kuin aviopuolisoa tai 18 vuotta nuorempia jälkeläisiä ja enintään yhtä muuta henkilöä. EU-direktiivistä johtuen tämän vaikeavammaisten yrittäjien verohuojennuksia koskevan lain poistumisesta on keskusteltu, mutta laki on voimassa ainakin vuoden 2004 loppuun asti Autoveronpalautus, työmatkakuluvähennys ja invalidivähennys Vammaisten osallistumista työelämään tuetaan arvonlisäverovapautuksen lisäksi myös muilla veropoliittisilla tukitoimilla kuten autoveronpalautuksella sekä työmatkakulu- ja invalidivähennyksellä. Autoverolain 51 :n mukaan autovero voidaan palauttaa 1) henkilölle, jonka vammasta tai sairaudesta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 60 % ja jolle auto on toimen, työn tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen; tai 2) henkilölle, jonka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen puuttumisen tai vajavuuden vuoksi alentunut siten, että hänen pysyvä haitta-asteensa on vähintään 40 % ja jolle auto on työn, toimen tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen. Autovero palautetaan 1. kohdassa mainitulle henkilölle kokonaan, kuitenkin enintään 3770 euroa. Mikäli automaattivaihteinen auto on vamman vuoksi välttämätön, palautus on korkeintaan 4980 euroa. 2. kohdassa mainitulle henkilölle palautus on 60 % veron määrästä, kuitenkin enintään 2460 euroa. Mikäli autoverolain 51 :ssä mainitut palautuksen edellytykset eivät täyty, voidaan autovero palauttaa osittain autoverolain 50 :n perusteella. Tällöin kiinnitetään huomiota vamman laatuun ja vaikeusasteeseen, ajoneuvon tarpeeseen sekä hakijan taloudelliseen asemaan. 13

16 Autovero voidaan palauttaa, vaikka työsuhde olisi määräaikainen, mutta palautetun autoveron joutuu osittain maksamaan takaisin, mikäli auto on ollut käytössä alle kolme vuotta työsuhteen päättyessä. Työtoimintaan tai työllistymistä tukevaan toimintaan (ent. suojatyö) osallistuvalle työntekijälle autovero voidaan työssäkäynnin perusteella palauttaa harkinnan mukaan, mikäli työstä saatavilla ansioilla on merkitystä hakijan taloudellisen tilanteen kohentumiseksi ja muut palautuksen ehdot täyttyvät. Em. työntekijän työtuloista voi joutua tarpeen mukaan esittämään erillisen selvityksen autoveroa haettaessa. Erityistä painoarvoa laitetaan saatavan tulon säännöllisyydelle. Lisää tietoja autoveron palautukseen liittyvistä asioista saa Hangon tullikamarista (puh ) sekä Invalidiliitto ry:n Vammainen ja auto -oppaasta, jota voi tilata Invalidiliitosta (puh. (09) ). Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset voidaan verotuksessa vähentää oman auton käytön perusteella, mikäli henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää julkisia liikennevälineitä. Verovirastoon on toimitettava vähennystä varten lääkärinlausunto, josta ilmenee vamman laadun lisäksi oman auton välttämättömyys työmatkoilla. Vuonna 2002 vähennys oli 20 senttiä / kilometri. Työmatkojen omavastuuosuus 500 euroa vuodessa ja vähennys enintään 4700 euro/vuosi. Verotuksessa tehtävään invalidivähennykseen on oikeus henkilöllä, jolla sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta on vähintään 30 %. Täyden vähennyksen saa henkilö, jonka haitta-aste on 100%. Haitan ollessa pienempi vähennys on haitta-asteen mukainen prosenttimäärä täydestä vähennyksestä. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan haitta-asteeksi katsotaan 100 % ja osatyökyvyttömyyseläkettä saavan haitta-asteeksi 50 % ilman eri selvitystä. Vammaisten henkilöiden, joilla on vähintään 30 % haitta-aste ja joilla ei ole työkyvyttömyyseläkettä, tulee vähennyksen saamiseksi toimittaa verovirastoon lääkärinlausunto, josta ilmenee pysyvä haittaprosentti. Valtionverotuksessa täyden invalidivähennyksen määrä on 115 euroa ja vähennys tehdään valtion tuloverosta. Kunnallisverotuksessa täysi invalidivähennys on 440 euroa ja vähennys tehdään muusta puhtaasta ansiotulosta kuin eläketulosta ja se voi siten olla enintään tämän muun ansiotulon suuruinen. Mikäli henkilöllä on ollut oikeus kunnallisverotuksen vähennykseen jo vuonna 1982, hän saa edelleen vähintään saman suuruisen vähennyksen eläketulostaan. 14

17 3. OPPISOPIMUSKOULUTUS Oppisopimuskoulutuksen kautta voi saada ammattitaidon useille eri ammattialoille tai laajentaa aiemmin hankittua ammattitaitoa. Oppisopimuskoulutus voi olla siis peruskoulutusta tai lisäkoulutusta. Pääosin työpaikalla järjestettävä koulutus voi perustua 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen eli oppisopimukseen. Oppisopimuksesta tulee ilmetä sopimuksen voimassaoloaika, koeajan pituus, tutkinto, joka oppisopimuskoulutuksena suoritetaan tai johon oppisopimuskoulutus valmistaa sekä opiskelijan palkkauksen perusteet. Opiskelija, työnantaja ja koulutuksen järjestäjä laativat yhdessä opiskeluohjelman, joka liitetään oppisopimukseen. Koulutus sisältää käytännön opetusta työpaikalla ja teoreettista opetusta alan oppilaitoksessa. Oppisopimustoimisto maksaa työnantajalle koulutuskorvausta ja työnantaja maksaa palkkaa työntekijälle. Työnantajalle voidaan maksaa työllistämistukea, mikäli koulutukseen hakeutunut on ollut työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana. Työttömyys ei ole kuitenkaan edellytys oppisopimuskoulutukseen pääsemiseen. Kela voi maksaa työnantajalle kuntoutusrahaa, mikäli oppisopimuskoulutus on vajaakuntoisen henkilön ammatillista kuntoutusta. Lisätietoja oppisopimuskoulutuksesta saa osoitteesta sekä kuntien opetusvirastojen alaisuudessa toimivista oppisopimustoimistoista ja työvoimatoimistoista. 4. SOSIAALISET YRITYKSET, TYÖTOIMINTA, TYÖLLISTYMISTÄ TUKEVA TOIMINTA, AVOTOIMINTA JA TUETTU TYÖ Laki sosiaalisista yrityksistä astui voimaan vuoden 2004 alusta. Sosiaaliseksi yritykseksi voidaan rekisteröidä markkinalähtöistä liiketoimintaa harjoittava, kaupparekisteriin merkitty yritys, jonka työntekijöistä vähintään 30 % on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä ja joka maksaa työntekijöilleen vähintään alan työehtosopimuksen mukaisen palkan. Sosiaaliseksi yritykseksi hyväksymisen jälkeen sen palkkaamien, työvoimatoimistossa työhakijoina olevien vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien palkkakustannuksiin voidaan myöntää vajaakuntoiselle työllistämistukea 36 kk, pitkäaikaistyöttömälle 24 kk. Yhdistelmätukeen oikeutetuille vajaakuntoisille yhdistelmätukea voidaan myöntää täysimääräisenä kahdeksi vuodeksi, pitkäaikaistyöttömille kuten aiemmassakin lainsäädännössä. Vajaakuntoiselle uusi tukijakso voidaan myöntää 15

18 ilman 5 kk:n karenssiaikaa. Työllistettyjen 30 %:n osuuteen luetaan vajaakuntoinen niin kauan, kun yritys maksaa hänelle palkkaa, pitkäaikaistyötön vuoden ajan tukijakson päättymisestä. Työllistettyjen osuuden laskiessa alle 30 %:n, yrityksellä on kuusi kuukautta aikaa korjata tilanne, ennen kuin se poistetaan työministeriön ylläpitämästä sosiaalisten yritysten rekisteristä. Mikäli työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei vamman aiheuttaman haitan vuoksi ole mahdollista, saattaa vaihtoehtoina olla työtoiminta tai työllistymistä tukeva toiminta. Tuetun työllistymisen tarkoituksena on luoda vammaisille henkilöille tukipalveluiden avulla mahdollisuus palkkatyöhön avoimilla työmarkkinoilla. Avotyötoiminnan ja tuetun työllistymisen mallit ovat virinneet alkujaan Kehitysvammaliiton piirissä, mutta tuettu työllistäminen on tuonut uusia mahdollisuuksia myös muiden vammaisten henkilöiden työllistymiseen. Sekä työtoiminnan että työllistymistä tukevan toiminnan säännökset sisältyvät tältä osin sosiaalihuoltolakiin. Työtoiminta työkeskuksissa on työvalmiuksia ja yleistä suoriutumista edistävää toimintaa, ei siis työsuhteista palkkatyötä. Työstä ei makseta palkkaa, vaan pientä työosuusrahaa sekä kulukorvauksia. Osalla työtoimintaan osallistuvista on työkyvyttömyyseläke, mutta ei kuitenkaan kaikilla. Työllistymistä tukevaa toimintaa järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat työhallinnon palvelujen lisäksi tukitoimia työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille. Se on työsuhteeseen perustuvaa työtä, josta maksetaan palkkaa. Työ voi olla koko- tai osa-aikaista. Työllistymistä tukevan toiminnan tarkoituksena työkeskuksessa on työn järjestäminen sekä avoimille työmarkkinoille sijoittumista edistävien kuntoutus- ja tukitoimien järjestäminen. Työntekijät tulee ensisijaisesti valita työvoimaviranomaisten osoittamista työnhakijoista. Osalla on määräaikainen työkyvyttömyyseläke eli kuntoutustuki, osalla ei ole eläkettä lainkaan. Pysyvällä eläkkeellä olevia henkilöitä ei yleensä työsuhteiseen työhön voida ottaa. Työtä järjestävä työkeskus tarvitsee työntekijän kotikunnalta maksusitoumuksen työtoimintaan, mikäli työskentely ei tapahdu kunnan omassa työkeskuksessa. Työtoiminnasta ja työllistymistä tukevasta toiminnasta saa lisätietoja esimerkiksi sosiaalikeskuksista vammaispalvelua hoitavilta sosiaalityöntekijöiltä. Avotyötoiminta ja tuettu työ ovat normaalilla työpaikalla tehtävää työntekijän kykyjen mukaan mittatilauksena räätälöityä työtä. Avotyötoiminta ei ole työsuhteista palkkatyötä, vaan kuntouttavaa huoltosuhteeseen perustuvaa työtoimintaa, josta maksetaan pientä korvausta. Tue- 16

19 tussa työssä työnantaja maksaa työntekijälle räätälöityihin työtehtäviin soviteltua palkkaa. Työ voi olla osa-aikaista tai kokopäivätyötä. Tuetussa työllistämisessä työvalmentajalla on keskeinen rooli. Hän antaa työntekijälle psykososiaalista ja käytännön tukea työssä, tarvittaessa myös työn ulkopuolella ja tekee yhteistyötä työnantajann kanssa. Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö VATES on tehnyt paljon tuetun työllistämisen edistämiseksi. Lisätietoja avotyötoiminnasta ja tuetusta työllistymisestä saa tämän säätiön toimistosta, puh. (09) ; osoite: Oltermannintie 8, Helsinki. 5. TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEEN JA TYÖANSION YHTEENSOVITUS Työansion vaikutus työkyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilön eläkkeeseen vaihtelee riippuen siitä, saako henkilö liikennevakuutuslain, tapaturmavakuutuslain, Kansaneläkelaitoksen tai/ja työeläkelaitosten myöntämää työkyvyttömyyseläkettä. 5.1.Kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläke ja työansio Mikäli henkilö saa vain kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, palkkatulojen vaikutus eläkkeeseen riippuu siitä, millä perusteella eläke on myönnetty. KEL 22 1 momentin mukaan työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka sairauden, vian tai vamman takia on kykenemätön tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä, mitä voidaan pitää ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisena toimeentulon turvana. KEL 22 2 momentin mukaan työkyvyttömänä pidetään pysyvästi sokeaa tai liikuntakyvytöntä henkilöä samoin kuin henkilöä, joka sairautensa, vikansa tai vammansa vuoksi on pysyvästi niin avuttomassa tilassa, ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen henkilön apua. KEL 22 2 momentin eläkkeeseen työansiot eivät vaikuta. Eläke- ja työansioiden yhteensovitus tehdään verotuksessa siten, että kansaneläke lasketaan ansiotuloksi ja palkkatulon ennakonpidätysprosentti nousee korkeammaksi. Sekä 1 momentin että 2 momentin eläkkeen kohdalla vähäinenkin palkkatulo pienentää eläkkeensaajan asumistukea, jolloin käytettävissä olevat nettotulot eivät välttämättä nouse, vaan saattavat jopa laskea. Jos KEL 22 1 momentin mukaista täysimääräistä kansaneläkettä saava työllistyy niin, että saa työtuloja vähintään 588,66 euroa kuukaudessa, 17

20 hän voi jättää eläkkeensä lepäämään vähintään 6 kuukaudeksi ja enintään 5 vuodeksi. Edellytyksenä on lisäksi, ettei hänen terveydentilassaan ole tapahtunut olennaista muutosta. Sinä aikana hänelle ei makseta eläkettä, mutta se voi alkaa uudelleen, jos työteko loppuu. Kahdelta ensimmäiseltä työskentelyvuodelta hänelle maksetaan työtulojen ohella erityisvammaistuen suuruista tukea 333,12 euroa kuukaudessa. Jos työ jatkuu em. ajan mentyä umpeen, on eläkkeensä lepäämään jättäneellä oikeus hakea itselleen vammaistukea, jonka suuruus määräytyy hakijan yksilöllisten edellytysten perusteella. Jos työtulot jäävät alle 588,66 euron/ kk, eläkkeen maksua ei keskeytetä, mikäli saajan terveydentilassa ei ole tapahtunut olennaista paranemista. 5.2.Työansion vaikutus työeläkkeeseen sekä liikennevakuutuseläkkeeseen ja lakisääteiseen tapaturmaeläkkeeseen Täyttä työntekijäin eläkelain (TEL) mukaista työkyvyttömyyseläkettä saava henkilö voi ansaita 40 % eläkepalkastaan ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva 60 % eläkepalkastaan. Valtion eläkelain (VEL) mukaan täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö voi ansaita 33 % eläkepalkastaan ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva 60 % eläkepalkastaan. Eläkepalkalla tarkoitetaan ansioita, joiden pohjalta eläke lasketaan. Mikäli henkilön palkkatulot säännöllisesti ylittävät sallitut rajat, täysi eläke voidaan muuttaa osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, joka on puolet täydestä eläkkeestä. Osatyökyvyttömyyseläke voidaan lakkauttaa sallitun tulorajan säännöllisesti ylittyessä. Eläkkeensaajan työansioiden kertymistä seurataan kuukausitasolla. Työeläkelaitokset antavat pyydettäessä kirjallisen selvityksen eläkkeen ohella sallitun palkkatulon määrästä. TEL:n eläkettä alkaa kertyä, kun kuukausitulo ylittää 224, 22 euroa. Jos tulot jäävät alle em. summan, eläkettä kertyy TAEL-pätkätyölain perusteella. Mikäli henkilö jää osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja eläkkeeseen on laskettu ns. tuleva aika eli eläke on täysitehoinen, työnteko ei enää kartuta eläkettä. Osatyökyvyttömyyseläke ei estä saamasta Kelan vammaistukea. Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä ei voi jättää lepäämään, sillä voimaan tullut laki kansaneläkkeen lepäämään jättämisen mahdollisuudesta ei koske työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä. Sen sijaan yksilöllisen varhaiseläkkeen voi jättää lepäämään kahdeksi vuodeksi. 18

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot. Invalidiliitto ry

Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot. Invalidiliitto ry Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot Invalidiliitto ry Sisällys Lukijalle...3 Yhdenvertaisuus työelämässä..3 Opiskelu ja ammatillinen kuntoutus 4 1 Koulutuskokeilu... 4 2 Ammatillinen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1366/2014 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus Työvoimakoulutus 1 Työvoimakoulutuksen tavoitteet Työllistyminen Koulutuksen tavoitteena olevan tutkinnon saavuttaminen Muut yleiset valmiudet 2 Opiskelijan oikeudet Koulutus on opiskelijalle maksutonta

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 ja 2 a luvun 6 a, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 9 laissa 1001/2012 ja 2 a luvun

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 3 :n ja työttömyysturvalain 7 luvun 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

HE 203/2014 vp. ja ne sidottaisiin uudestaan kansaneläkeindeksiin.

HE 203/2014 vp. ja ne sidottaisiin uudestaan kansaneläkeindeksiin. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi määräaikaista,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 117/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a ja 143 :n muuttamisesta sekä tuloverolain 77 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

HE 169/2004 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 169/2004 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoimapalvelusta annettua

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

HE 275/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 275/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 9 ja 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg KV-kesäpäivät Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa Outi Äyräs-Blumberg 26.8.2016 Suomen eläkejärjestelmät Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK toimii lakisääteisenä

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS

ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS Vanhus- ja vammaispalvelut ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS Saapunut..20 Nimi Osoite Henkilötunnus Postinumero- ja toimipaikka Puhelin ja sähköposti Kotikunta Ammatti (myös entinen) Siviilisääty Naimaton Avio-

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 27.9.2016 Taltionumero 4075 Diaarinumero 1045/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus ja hallintoriita-asia A Päätös, jota valitus koskee

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

Kelan kuntoutusraha - toimeentuloturva kuntoutuksen aikana Anne Flak suunnittelija

Kelan kuntoutusraha - toimeentuloturva kuntoutuksen aikana Anne Flak suunnittelija Kelan kuntoutusraha - toimeentuloturva kuntoutuksen aikana 23.11.2016 Anne Flak suunnittelija Kuntoutusrahan myöntämisedellytykset Kuntoutuksella työelämätavoite Kuntoutuja on 16 67-vuotias Kuntoutus estää

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Lisätiedot

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

ETUUSOHJEET 4 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN ELÄKETUKI SISÄLLYS

ETUUSOHJEET 4 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN ELÄKETUKI SISÄLLYS SISÄLLYS 6 Pitkäaikaistyöttömien eläketuki... 1 Säädökset... 1 Tavoite... 1 6.1 Myöntämisedellytykset... 1 Ikä ja Suomessa asuminen... 1 Pitkäaikaistyöttömyys... 2 Työttömyysetuuden saaminen ja työmarkkinatukeen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN HALLITUS LEIKKAA, KIRISTÄÄ JA HEIKENTÄÄ Työttömyysturvan leikkaus voimaan ensi vuoden alusta

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa):

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa): LAUSUNTO KASELY/498/00.02.00/2012 10.8.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Viite Asia TEMin lausuntopyyntö; luonnos hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016 Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (KKRL 566/2005)

Lisätiedot

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN 1 SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetunlain3 :nmuuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 7 luvun 3, 4 :n 4 momentti ja 12 :n 2 momentti, sellaisina

Lisätiedot

SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN

SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN 1 SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Suunnittelija Marjaana Pajunen /Kela/Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Työ kuuluu kaikille! -Vammaisfoorumi ry:n ja Uudenmaan TE-toimiston koulutuspäivä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

TE-palvelut Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut

TE-palvelut Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut TE-palvelut 24.5.2016 Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista(jtypl) Monipuoliset

Lisätiedot

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Yliopistosairaanhoitopiirien sihteeripäivät Finlandiatalo 27.5.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi 25.5.2016 2 Kevan neuvontapalvelut henkilöasiakkaille

Lisätiedot

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista Nykytila Kokoaika- ja osa-aikatyöstä voi kieltäytyä työttömyysetuutta menettämättä, jos työstä maksettava palkka, josta on vähennetty työn vastaanottamisesta aiheutuvat

Lisätiedot

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi tapaturmavakuutuslain ja vakuutusyhtiölain 2 luvun 5 :n muuttamisesta (HE 58/2001 vp).

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi tapaturmavakuutuslain ja vakuutusyhtiölain 2 luvun 5 :n muuttamisesta (HE 58/2001 vp). Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi tapaturmavakuutuslain ja vakuutusyhtiölain 2 luvun 5 :n muuttamisesta (HE 58/2001 vp). Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (StVM

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 15.11.2016 Heureka Nuorten ohjautuminen nuorten työpajatoimintaan ja muuta ajankohtaista työja elinkeinoministeriöstä Ari-Pekka Leminen, TEM Sisältöä

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut (Työntekijä täyttää) Hakijan henkilötiedot Sukunimi Puhelinnumero Etunimet Sähköpostiosoite Osoite Ammatti Henkilötunnus Hakijan kanssa samassa taloudessa / kiinteistössä

Lisätiedot

SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN

SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN 1 SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työharjoittelu www.mol.fi Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työtön työnhakija voi osallistua työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen perehtyäkseen työelämään sekä edistääkseen työhönsijoittumistaan

Lisätiedot

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista. Taskutilasto 2002 ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ Isät, % vanhempainpäivärahakausista 60 Päiviä/ isä 30 Isät, % kausista 40 20 20 Päiviä/isä 10 1986 1990 1995 2000 KANSANELÄKELAITOKSEN TASKU-

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

Opintososiaaliset edut

Opintososiaaliset edut Opintososiaaliset edut Miten rahoitan opiskeluni? Miten rahoitan kouluttautumiseni? Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus - Kelan opintotuki - Aikuiskoulutustuki - Työttömyysetuus opintoihin

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 204/2009 vp Hallituksen esitys laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot