Työ ja terveys. 4.1 Työtapaturmat. Tapaturmatilanne yleisesti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ ja terveys. 4.1 Työtapaturmat. Tapaturmatilanne yleisesti"

Transkriptio

1 4 Työ ja terveys Tilastoitujen työtapaturmien, ammattitautien, työkyvyttömyystapausten, sairauspoissaolojen ym. haitallisten terveysvaikutusten lisäksi työntekijän terveyttä ja turvallisuutta voidaan kuvata ja arvioida selvittämällä sattuneita tapaturmia, työkykyä, koettua terveydentilaa sekä työhön liittyviä oireita ja elintapoja mm. haastatteluin. 4.1 Työtapaturmat Työpaikkatapaturmissa kuolleiden määrä vähentynyt vuoden 1960 lähes 300 tapauksesta alle 50 tapaukseen vuonna 2004 Työmatkatapaturmissa kuoli keskimäärin 28 ihmistä vuosina Vakavien työpaikkatapaturmien (vähintään 31 päivän työkyvyttömyys) taajuus miljoonaa työtuntia kohden 2,5 2,8 vuosina Työpaikkatapaturmia keskimäärin vuosina eli 260 tapausta vähemmän kuin vuosina Työmatkatapaturmia keskimäärin vuosina eli lisääntyneet 8 % verrattuna vuosiin , mutta vähentyneet selvästi vuoden 2002 jälkeen Tapaturmataajuudet (työpaikkatapaturmat miljoonaa työtuntia kohden) päätoimialoilla pienenivät vuosina varsinkin aloilla teollisuus, rakentaminen ja kuljetus, kun taas varastoinnissa tapaturmataajuus kasvoi Tapaturmatilanne yleisesti Tapaturma on tahaton ja normaalitoiminnasta poikkeava odottamaton ja äkillinen tapahtuma, joka aiheuttavat ruumiinvamman. Tapaturma syntyy, kun vamman aiheuttaja (ulkoinen energia tai aine) ja ihminen kohtaavat hallitsemattomasti. Vamman voi aiheuttaa myös sisäinen energia, kuten tasapainon korjausliike esimerkiksi äkillisen horjahtamisen tai taakan käsittelyn vuoksi. Tapaturmia aiheuttavat häiriöt ja puutteet ympäristössä ja työmenetelmissä yhdessä inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden kanssa. Tilastokeskus teki vuosilta haastatteluun pohjautuvia selvityksiä (ns. uhritutkimuksia) fyysisestä turvallisuudesta ja tapaturmista (Heiskanen ym. 2000). Uuden vuonna 2003 tehdyn haastattelun tuloksista on yhteenveto kuvassa 46 (Heiskanen ym. 2004). Itsemurhia lukuun ottamatta tahallinen vä- 159

2 liikunta koti työ muu vapaa-aika väkivalta liikenne lukumäärä Kuva 46. Vamman aiheuttaneiden tapaturmien ja väkivallantekojen määrä vuonna 1980, 1988, 1993, 1997 (15 74-vuotiaat, Heiskanen ym. 2000) ja vuonna 2003 (15 vuotta täyttäneet, Heiskanen ym. 2004) 160 kivalta on mukana luvuissa. Se ei varsinaisesti sisälly koti- ja vapaa-ajan tapaturmakäsitteeseen, jolla yleisesti ottaen tarkoitetaan kaikkia muita tapaturmia paitsi työ- ja liikennetapaturmia (Tapaturmatilanne 2002). Liikennetapaturmalla tarkoitetaan vammaan johtanutta liikenneonnettomuutta, mukaan lukien työmatkalla sattuneet liikenneonnettomuudet (Heiskanen ym. 2000). Haastattelututkimuksen mukaan maassamme sattui 15 vuotta täyttäneille fyysisen vamman aiheuttanutta tapaturmaa tai väkivallantekoa vuonna 2003 (Heiskanen ym. 2004). Lähes joka viidennelle (19 %) vuotiaalle ( henkilöä) aiheutui fyysinen vamma tapaturman tai väkivallanteon takia vuonna Joillekin henkilöille sattui useampia vammoja vuoden 2003 aikana. Muihin koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin verrattuna liikuntatapaturmia sattui eniten vuonna 2003 (kuva 46). Liikuntatapaturmat lisääntyivät neljänneksellä vuo-

3 den 1997 tutkimukseen verrattuna. Erilaisten liikuntamuotojen välillä on suuria eroja tapaturmariskin suhteen (Parkkari ym. 2004). Kotitapaturmia sattui eniten huolto-, korjaus- ja rakennustöissä ulkona (miehet) sekä muussa liikkumisessa kotona tai harrastuksissa (naiset). Miesten osuus kotitapaturmista on jatkuvasti kasvanut ja on nyt yhtä suuri kuin naisten. Tyypillisin kotitapaturma on kaatuminen tai liukastuminen (41 %). Kotitapaturmien riskiryhmä on 75 vuotta täyttäneet naiset, joille sattuu erityisen paljon kaatumistapaturmia. Kaikista koti- ja vapaa-ajan tapaturmista vuonna 2003 oli liikuntatapaturmia 29 %, kotitapaturmia 27 %, työtapaturmia 18 %, liikennetapaturmia 6 %, muita tapaturmia 10 % ja väkivallantekoja 10 %. Uhritutkimuksiin perustuvien koti- ja vapaa-ajan tapaturmien, liikennetapaturmien ja väkivallantekojen kokonaismäärä on kasvanut noin tapaturmalla vuodesta 1980 ( ) vuoteen 2003 ( ). Liikunta- ja kotitapaturmat ovat lisääntyneet eniten. Miehille sattui enemmän tapaturmia (55 %) kuin naisille (45 %) vuonna Tapaturma sattui useammin nuorille, alle 24-vuotiaille (68 %) kuin iäkkäille, yli 65-vuotiaille (32 %) (Heiskanen ym. 2004). Työpaikka- ja työmatkatapaturmat Työtapaturma on juridinen tapahtuma, joka synnyttää korvausvelvollisuuksia ja mahdollisesti oikeudellisia seuraamuksia (Saari 2003). Työtapaturma määritellään tapaturmavakuutuslaissa (4 ), joka erottelee mm. työpaikka- ja työmatkatapaturmat (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2005). Tapaturmat, jotka sattuvat työpaikalla tai sen alueella tai varsinaisen työpaikan ulkopuolisessa kohteessa, esimerkiksi työliikenteessä, luokitellaan työpaikkatapaturmiksi. Työmatkatapaturmia ovat tapaturmat, jotka sattuvat matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin. Työtapaturmatilaston tiedot saadaan yksityisiltä työnantajilta ja yrittäjiltä sekä kunnilta (työsuhteiset), jotka lähettävät tapaturmailmoituksen vakuutusyhtiölle korvauskäsittelyä varten. Tapaturmavakuutusyhtiöt ja valtiokonttori rekisteröivät työnantajien ja yrittäjien toimittamat tapaturmailmoitukset. Tiedot kootaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) ylläpitämään tapaturmatilastotietokantaan ja sieltä edelleen työtapaturmatilastoon. Poikkeuksena tästä maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaan korvattavat työtapaturmat eivät ole mukana työtapaturmatilastossa, koska niistä vastaa Maatalouden eläkelaitos (MELA). Suomessa sattui vuosina keskimäärin noin työtapaturmaa vuodessa ( työpaikkatapaturmaa ja työmatkatapaturmaa) (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006, Vakes Portal 2006). Luvuissa ovat mukana myös kaik- 161

4 ki TVL:lle ilmoitetut alle kolmen päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työtapaturmat. Niiden tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, koska ilmoittaminen on vapaaehtoista. Virallisen tilastoinnin perusta on vähintään kolmen päivän työkyvyttömyyteen johtavien työtapaturmien määrä. Tällä perusteella tilastoitiin (miehet ja naiset ) työpaikkatapaturmaa vuonna Miehille sattui 23,1 ja naisille 9,4 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden (tapaturmataajuus). Alle kolmen päivän työkyvyttömyyteen johtavia työpaikkatapaturmia ilmoitettiin TVL:lle vuonna Toisaalta tiedetään, että lieviä työtapaturmia sattuu huomattavasti vakuutusyhtiöille ilmoitettua enemmän. Heiskanen ym. (2004) arvioivat vuonna 2003 sattuneen noin työtapaturmaa. Tähän lukuun sisältyvät sekä työpaikalla, työmatkalla että kotona ansiotyössä sattuneet vammautumiset. Työpaikkatapaturmien, jotka myös sisältävät työliikennetapaturmat, määrä väheni 1990-luvun alkuun osuneen taloudellisen laman ja työttömyyden kasvun myötä. Vuonna 1993 tilastoitiin vähiten eli työpaikkatapaturmaa. Sitten työpaikkatapaturmien määrä kasvoi vuoteen 2001 saakka ( ), jonka jälkeen tapaturmakehitys tasaantui ja kääntyi loivaan laskuun (taulukko 30). Työpaikkatapaturmien määrä väheni noin 5 % vuodesta 2001 ( ) vuoteen 2004 (96 100). Taulukko 30. Työtapaturmat ja työkuolemat vuosina (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006, Vakes Portal 2006) tapaturma v v v v v v v v v työpaikkatapaturmat taajuus* 30,4 31,5 31,7 30,6 30,7 30,5 30,1 29,3 28,8 kuolemat työmatkatapaturmat taajuus* 3,8 4,6 5,0 4,5 4,4 4,7 4,8 5,0 4,7 kuolemat *tapaturmataajuus: tapaturmia miljoonaa työtuntia kohden 162

5 Työmatkatapaturmien kehitys on ollut työpaikkatapaturmien kehitystä epäyhtenäisempi. Vuodesta 1993 alkaen (12 900) työmatkatapaturmien määrä kasvoi vuoteen 1998 saakka (15 900). Poikkeus oli vuosi 1996 (11 600), minkä jälkeen kehitys on tasaantunut. Vuosina sattui keskimäärin noin työmatkatapaturmaa vuodessa. Vuonna 2004 sattuneista (15 800) työmatkatapaturmasta noin 64 % (10 200) kohdistui naisiin, joista erityisesti yli 50-vuotiaiden suhteellinen tapaturmariski oli suuri (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006, Vakes Portal 2006). Työmatkatapaturmista aiheutti vuonna 2004 liikkuminen jalan 58 %, polkupyörällä 23 % ja autolla 15 %. Noin 72 % työmatkatapaturmista oli kaatumisia, liukastumisia ja kompastumisia (11 500), joista naisille sattui 66 % (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006, Vakes Portal 2006). Vuonna 2004 työmatkatapaturmat vähenivät 600 tapauksella verrattuna vuoteen 2003 (16 600), jolloin työmatkatapaturmia tilastoitiin ennätysmäärä. Alustavien tilastojen mukaan (Tapaturmavakuutus 2006) vuonna 2005 sattui työpaikkatapaturmaa (15 % lisäystä vuoteen 2004) ja työmatkatapaturmaa (13 % lisäystä vuoteen 2004). Työpaikkatapaturmat lisääntyivät suhteellisesti eniten kunta-alalla (23 %), rakentamisessa (19 %) sekä kiinteistö-, vuokraus ja tutkimuspalveluissa (16 %). Työmatkatapaturmat lisääntyivät suhteellisesti eniten kunta-alalla (22 %) ja rakentamisessa (17 %). Tapaturmakuolemat ja vakavat työtapaturmat Kaikki tapaturmakuolemat miehillä ja naisilla henkilöä kohden vuosina esitetään kuvassa 47 (Tapaturmatilanne 2002). Vuosina tapaturmakuolemia on ollut miehillä ja naisilla tapausta henkilöä kohden. Vuonna 2005 kuolemaan johti yhteensä tapaturmaa, joista sattui (66 %) miehille ja 870 (34 % ) naisille (Tilastokeskus 2006). Tapaturmakuolemat ovat pääasiassa kaatumisia ja putoamisia (useimmiten jalan tai polkupyörällä), myrkytyksiä, hukkumisia ja liikenteessä tapahtuvia onnettomuuksia (Tapaturmatilanne 2002). Työikäisten, vuotiaiden, miesten kaatumis- ja putoamiskuolemat (268 tapausta vuonna 2005) sekä ikävakioitu kaatumis- ja putoamiskuolleisuus on lisääntynyt viime vuosina (12,8 kuolemantapausta henkilöä kohden vuonna 2005). Alkoholin käyttö oli tapaturmatekijänä lähes puolessa miesten kaatumis- ja putoamiskuolemista (Tilastokeskus 2006). Työtapaturmakuolemien määrä sen sijaan on vähentynyt pitkällä aikavälillä vuoden 1960 lähes 300 tapauksesta alle 50 tapaukseen vuonna 2000 (Tapaturmatilanne 2002). Vuosina tilastoitiin kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia enimmillään 58 (vuonna 1998) ja vähimmillään

6 (vuonna 2002). Palkansaajien työkuolemien määrä pieneni 3,2:sta vuonna 1993 aina 2,1:een vuonna 2004 laskettuna palkansaajaa kohden (Tilastokeskuksen internet-sivut). Työtapaturmakuolemia sattui eniten teollisuudessa, rakentamisessa, kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä kiinteistö-, vuokrausja tukipalveluissa. Vakavimmat seuraukset työtapaturmilla on edelleen rakennuksilla, joilla sattui 0,049 kuolemantapausta miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2004 (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006, Vakes Portal 2006), mikä vastaa noin 7,5 työkuolemaa palkansaajaa kohden. Riski kuolla talonrakennustyömaalla on yli nelinkertainen verrattuna muihin työpaikkoihin keskimäärin (Tilastokeskuksen internet-sivut). Kuolemaan johtaneiden työpaikka- ja työmatkatapaturmien lukumäärä ja taajuudet miljoonaa työtuntia kohden vuosina ilmenevät taulukosta 30. Tapaturmatyypin mukaan jakautuivat kuolemaan tai eläkkeeseen johtaneet vakavat työtapaturmat vuonna 2002 seuraavasti: putoamiset (28,4 %), Kuva 47. Tapaturmakuolemat miehillä ja naisilla henkilöä kohden vuosina (Tapaturmatilanne 2002) kuolemat / henkilöä miehet naiset yhteensä

7 kaatumiset, liukastumiset ja kompastumiset (20,1 %), esineiden väliin jääminen (12,9 %), esineisiin tai esineiden satuttaminen (12,9 %), putoavat ja sortuvat esineet (7,2 %), sähkövirta, lämpötila ja vahingoittavat aineet (2,3 %), ylikuormittuminen (2,3 %) ja muut tapaturmatyypit (13,8 %) (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006, Vakes Portal 2006). Vuonna 2004 Suomessa sattui yhteensä vakavaa työpaikkatapaturmaa palkansaajille, yrittäjille ja maatalousyrittäjille, kun perusteena on vähintään 31 päivän työkyvyttömyys (lukumäärään sisältyy 57 kuolemantapausta, ks. taulukko 31) (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006, Vakes Portal 2006). Vakavien työpaikkatapaturmien määrä on siis lisääntynyt noin tapauksesta vuonna 2000 noin tapaukseen vuonna 2004 (lisäystä 5,3 %). Palkansaajien vakavien työpaikkatapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden eli tapaturmataajuus työkyvyttömyyden keston suhteen vuosina esitetään kuvassa päivää päivää lukumäärä päivää eläke vakavien tapaturmien taajuus tapaturmat / milj. työtuntia 3, , , , ,0 0, ,0 Kuva 48. Vakavat työpaikkatapaturmat ja niiden taajuudet (miljoonaa työtuntia kohden) kaikilla toimialoilla paitsi maataloudessa vuosina (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006) 165

8 Vakavien työpaikkatapaturmien taajuus miljoonaa työtuntia kohden oli 2,5 2,8. Tapaturmataajuudet pienenivät vuosina varsinkin teollisuudessa ja rakentamisessa. Kuljetuksessa ja varastoinnissa vakavien työpaikkatapaturmien taajuus suureni. Lukumäärältään eniten vakavia tapaturmia sattuu rakennusalalla (noin vuonna 2003) eli noin 7 % kaikista vakavista työpaikkatapaturmista. Maa- ja riistataloudessa vakavien tapaturmien osuus oli lähes 12 %, maaliikenteessä yli 8 %, puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa yli 7 % ja metallituotteiden valmistuksessa yli 5 %. Palkansaajilla lievien työpaikkatapaturmien ( 30 pv) suhde vakaviin ( 31 pv) vuosina oli seuraava: putoaminen 3,2, kaatuminen, liukastuminen ja kompastuminen 5,9, esineiden väliin jääminen 6,5, putoavat tai sortuvat esineet 9,4 sekä esineisiin tai esineiden satuttaminen 17,4. Tapaturmatyypin mukaan tarkasteltuna keskimäärin pisin työkyvyttömyys ja vakavimmat vammat syntyvät putoamisen seurauksena. Kaatumiset ja esineiden väliin jäämiset johtavat myös keskimääräistä (10,7 vuonna 2002) vakavampiin seurauksiin. Maatalousyrittäjillä lievien työpaikkatapaturmien suhde vakaviin oli keskimäärin 3,0 ja muilla yrittäjillä 4,3. Maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien työpaikkatapaturmat näyttävät siis olevan kolme tai kaksi kertaa niin vakavia kuin palkansaajien työpaikkatapaturmat (keskimäärin 9,3) vuonna 2004, jolloin työpaikkatapaturmia tilastoitiin palkansaajille noin , yrittäjille noin ja maatalousyrittäjille noin (taulukko 31). Taulukko 31. Työpaikkatapaturmat vakavuuden ja työkyvyttömyyden (lievät alle 31 päivää, vakavat vähintään 31 päivää) mukaan vuonna 2004: palkansaajat, yrittäjät ja maatalousyrittäjät (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006, Vakes Portal 2006) työkyvyttömyys, päivää palkansaajat yrittäjät maatalousyrittäjät kaikki alle 3 päivää lievät yhteensä yli eläke kuollut vakavat yhteensä kaikki yhteensä

9 Työtapaturmat toimialoittain, ammateittain ja alueittain Työtapaturmat jakautuvat epätasaisesti suomalaisessa työelämässä, ja tapaturmataajuus vaihtelee suuresti eri toimialoilla ja eri ammateissa. Tapaturmataajuudet työpaikalla, mukaan lukien alle kolmen päivän työkyvyttömyyteen johtaneet tapaturmat eräillä päätoimialoilla vuosina esitetään kuvassa 49 (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006, Vakes Portal 2006). Rakentaminen, teollisuus sekä kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ovat aloja, joilla tapaturmataajuus on edelleen korkea (kuva 49). Vuoden 2005 alustavien tilastojen mukaan työpaikkatapaturmat lisääntyivät suhteellisesti eniten kunta-alalla (23 %), rakentamisessa (19 %) sekä kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluissa (16 %) (Tapaturmavakuutus 2006). Kuva 49. Työpaikkatapaturmien taajuudet eräillä päätoimialoilla vuosina (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006) rakentaminen teollisuus kuljetus, varastointi ja tietoliikenne tapaturmat / milj. työtuntia 90 kaikki toimialat tukku- ja vähittäiskauppa kunta-ala

10 Kuva 50. Työpaikkatapaturmien taajuudet eräillä teollisuuden toimialoilla vuosina (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006) 110 metallituotteiden valmistus puutavaran ja puutuotteiden valmistus koneiden ja laitteiden valmistus tapaturmat/milj. työtuntia elintarvikkeiden ja juomien valmistus massan, paperin ja paperituotteiden valmistus teollisuus: kaikki Lukumääräisesti eniten työpaikka- ja työliikennetapaturmia sattui vuonna 2004 toimialoilla teollisuus (28 %), rakentaminen (15 %), kunta-ala (14 %), kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (10 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (10 %). Muihin päätoimialoihin verrattuna kunta-alan tapaturmataajuutta pienentää alalla työskentelevien toimistotyöntekijöiden ja toimihenkilöiden suuri määrä (kuva 50). Teollisuuden toimialoista erityisesti metallituotteiden valmistus sekä puutavaran ja puutuotteiden valmistus ovat aloja, joilla työpaikkatapaturmien taajuudet miljoonaa työtuntia kohden ovat korkeita (kuva 50). Metallituotteiden valmistuksessa taajuus oli 77,6 ja puutavaran sekä puutuotteiden valmistuksessa 75,8 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden vuonna Teollisuuden keskiarvo samana vuonna oli 38,9 (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006). Työpaikkatapaturmat kohdistuvat tiettyihin ammattiryhmiin (kuva 51). Levysepille, koneenasentajille sekä koneistajille ja työstäjille on sattunut eniten työtapaturmia suhteessa 168

11 Kuva 51. Työpaikkatapaturmien taajuudet eräissä ammattiluokissa vuosina (SAMMIO 2002/2 ja 2003/1) levysepät koneenasentajat koneistajat ja työstäjät putkityöntekijät koneenkorjaajat talonrakennustyöt tapaturmat / milj. työtuntia 200 kuorma-autonkuljettajat pakkaajat konepuusepät työkoneenkuljettajat kaikki ammatit tehtyihin työtunteihin. Koneistajien ja työstäjien tapaturmataajuudet ovat lisääntyneet melkein viime vuosiin saakka, kun taas levyseppien ja koneenasentajien tapaturmataajuudet ovat selvästi laskeneet. Koneistajat ja työstäjät olivat vuonna 2000 tapaturma-alttein ammattiluokka (noin 140 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden). Vastaavasti oli työkoneenkuljettajien tapaturmataajuus 44,5 ja kaikkien ammattien keskiarvo vain noin 29 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden vuonna Palkansaajien työpaikka- ja työliikennetapaturmien tapaturmasuhteet (tapaturmat työntekijää kohden) olivat vuonna 2003 eri työsuojelupiireissä seuraavat: Uudenmaan työsuojelupiiri 22, Turun ja Porin 30, Hämeen 30, Kaakkois-Suomen 31, Itä-Suomen 33, Keski-Suomen 23, Vaasan 30 ja Pohjois-Suomen 27 (Työolot Suomessa 2006). 169

12 Työtapaturmatyypit ja työtapaturmien aiheuttajat 170 Työympäristön rakenteet (28 %) sekä kappaleet ja esineet (29 %) aiheuttivat yli puolet kaikista työpaikkatapaturmista vuonna 2001 (Työtapaturma- ja ammattitautitilasto 2001). Työkalut sekä koneet ja laitteet aiheuttavat yhteensä noin 15 % työpaikkatapaturmista. Yleisin tapaturmatyyppi vuonna 2001 oli esineisiin tai esineiden satuttaminen (30 %), mutta myös kaatumiset, liukastumiset ja kompastumiset (19 %) olivat yleisiä. Muita tapaturmatyyppejä olivat ylikuormittuminen tai rasittava liike (13 %), lentävät sirut, hiukkaset ja esineet (9 %) sekä esineiden väliin tai sisään joutuminen (8 %). Teollisuudessa erityisesti elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa oli esineisiin tai esineiden satuttamisia (40 %) poikkeuksellisen paljon. Kaatumiset, liukastumiset ja kompastumiset olivat keskimääräistä yleisempiä kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä (27 %), kunta-alalla (25 %) sekä terveydenhuollossa ja sosiaalipalvelussa (21 %) (Työtapaturma- ja ammattitautitilasto 2001). Suhteelliset muutokset tapaturmatyypeittäin ja aiheuttajittain ovat olleet vähäisiä vuosina (SAMMIO 2002/2). Uuden ESAW-luokituksen ( alkaen) mukaan työtapaturmien yleisin aiheuttajaryhmä oli materiaalit, esineet, tuotteet ja sirpaleet: 25,9 % kaikista työpaikkatapaturmista vuonna 2003 (26,9 % vuonna 2004). Toiseksi yleisin aiheuttaja oli kulkuväylät, alustat, maa, ovet, seinät ym. (18,8 %). Käsityökalut oli luokiteltu aiheuttajaksi 7,1 %:ssa tapauksista. Yleisin poikkeama eli viimeisin vahingoittumista edeltänyt tapahtuma vuonna 2003 (23,7 %) ja vuonna 2004 (23,9 %) oli putoaminen, hyppääminen, kaatuminen ja liukastuminen. Seuraavaksi suurin poikkeama oli terävään esineeseen astuminen, kolhiminen, ym. (18,8 % ja 17,5 %). Muita poikkeamia olivat henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen (16,9 % ja 17,1 %), laitteen, työkalun tai eläimen hallinnan menettäminen (13,2 % ja 14 %) ja aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen, ym. (9,6 % ja 10,1 %) sekä aineen valuminen, vuotaminen, ym. (7,7 % ja 8,5 %). Teollisuudessa esiintyi eniten poikkeamia, jotka liittyivät terävään esineeseen astumiseen, kolhimiseen, ym. (22 %). Seuraavina ovat laitteen, työkalun tai eläimen hallinnan menettäminen (17,3 %) ja putoaminen, hyppääminen, kaatuminen ja liukastuminen (15,9 %) (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006, Vakes Portal 2006). Työpaikkatapaturmissa vahingoittunut ruumiinosa oli vuonna 2004 useimmiten sormet (20,8 %) tai jalat, mukaan lukien polvet (11,2 %). Selän, mukaan lukien selkärangan ja nikamien vammoja oli 9,9 % ja silmien vammoja 9,2 %. Muita mainittavia vammoja olivat käden (6,9 %), nilkan (6,9 %) sekä olkapään ja olkanivelen (4,4 %) vammat. Yleisin vamman laatu oli haavat ja pinnalliset vammat (33,8 %) ja seuraavina olivat sijoiltaanmenot, nyrjähdykset ja venähdykset (33,6 %) sekä tärähdykset ja sisäiset vammat (18,4 %) (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006, Vakes Portal 2006).

13 Ennakkotietoja vuoden 2005 työtapaturmista Tapaturmavakuutuslaitosten liiton päivätyn tiedotteen mukaan korvauskäytännön muutos on lisännyt merkittävästi työtapaturmien määrää vuonna 2005 (TVL:n internetsivut). Sairaanhoitopalvelujen tuottajat ovat alkaneet laskuttaa suoraan vakuutuslaitoksia myös lyhytaikaista sairaanhoitoa vaatineista pikkutapaturmista. Tiedotteen mukaan palkansaajille sattui vuonna 2005 ennakkoarvion mukaan yhteensä korvaukseen johtanutta työtapaturma- ja ammattitautitapausta, kun vastaava määrä vuonna 2004 oli noin TVL:n arvion mukaan korvauskäytännön muutos eli tapaturmavakuutuslainsäädäntöön tehty ns. täyskorvausuudistus selittää noin 8 % tapaturmien lisääntymisestä. Toisaalta huomattavan osan selittänee myös se, että 2000-luvun alun myönteinen kehitys työtapaturmatilanteessa näyttää pysähtyneen. Määrällisesti ovat lisääntyneet ammattitaudit ja työmatkatapaturmat. Tapaturmataajuuskehitykseen vaikuttavat esimerkiksi noususuhdanne, tuotantorakenteen muutokset, urakoiden ja alihankintatöiden sirpaloituminen sekä vuokratyövoiman käyttö. Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan työpaikkatapaturmien määrät ja taajuudet ovat kasvaneet erityisesti rakentamisessa (19 %), kiinteistö- ja vuokrauspalveluissa (16 %) sekä kunta-alalla (23 %). Merkille pantavaa on myös se, että noin Suomessa sattunutta työtapaturmaa jää nykyisin suomalaisten työtapaturmatilastoinnin ulkopuolelle johtuen ulkomaalaisista yrityksistä ja työntekijöistä. Arviointia Vakuutuskorvauskäytännöt, sairauslomien pituus, tapaturmarekisterien tietopohja ja tilastojen laadinta yms. ajalliseen vertailtavuuteen vaikuttavat seikat ovat saattaneet vuosien varrella muuttua siten, että muutokset voivat aiheuttaa virheitä vertailtaessa työtapaturmien ja niiden alaluokkien aikasarjoja vuosilta Myöskään väestöhaastatteluilla ei tavoiteta kaikkia tapaturmia, koska haastatteluun vastanneet eivät muista osaa sattuneista tapaturmista. Nopeutunut hoitoon pääsy tapaturman jälkeen ja parantunut hoidon teho saattavat osaltaan johtaa lyhyempiin sairauspoissaoloihin ja vähentää kuolemantapauksia pitemmällä aikavälillä (Tapaturmatilanne 2002). Myös tapaturman käsite ja määrittely on saattanut muuttua jonkin verran ajan myötä. Toisaalta työtapaturmien luokittelu esimerkiksi tapaturmatyypin tai tapaturman aiheuttajan mukaan säilyi samana vuoteen Työkyvyttömyysaikaa koskevat tiedot voivat muuttua vielä pitkään tapaturman jälkeen, sillä ne saatetaan ajan tasalle yleensä vasta sattumisvuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2005 työtapaturmia koskevat tiedot ovat ennakkotietoja, jotka saattavat vielä muuttua huomattavasti. 171

14 ESAW-luokitukseen siirtyminen alkaen on vaikeuttanut vertailua aiempaan järjestelmään. Uusi luokitus ei täysin vastaa Suomessa ennen vuotta 2003 voimassa ollutta tapaturmatekijöiden kooditusta. Työtapaturmatilastointi on muuttunut EUROSTAT-tilastouudistuksen mukaisesti yhtenäiseksi muiden Euroopan unionin maiden kanssa. Uudistuksen jälkeen Suomessakin käytetään uusia tilastointimuuttujia. Entiset muuttujat tapaturmatyyppi ja tapaturman aiheuttaja poistuvat käytöstä ja tilalle on otettu mm. työtehtävää, työsuoritusta (toiminta ennen vahingoittumista), poikkeamaa normaalista työnkulusta (vahingoittumista edeltävä tapahtuma) ja vahingoittumistapaa (välitön aiheuttaja tai aineellinen tekijä vahingoittumishetkellä) koskevia muuttujia. Inhimillisen näkökulman lisäksi työtapaturmien ja etenkin vakavien työtapaturmien syiden tutkinnan ja torjunnan merkitystä korostavat niiden aiheuttamat huomattavat kansantaloudelliset kustannukset ja tuottavuuden menetykset. Suomessa vakavat työtapaturmat aiheuttavat vuosittain yli 100 miljoonan euron välittömät menetykset yhteiskunnalle, kun arvioidaan vakavan työtapaturman keskihinnaksi euroa (vrt. Bjurström ym. 1998). Kaikista työtapaturmista aiheutuu joka vuosi miljoonan euron suorat kustannukset Suomen kansantaloudelle. Eniten taloudellista vahinkoa koituu pysyvää työkyvyttömyyttä aiheuttavista tapaturmista, vaikka niitä on vain parisataa vuodessa (vrt. kuva 48). Raoul Grönqvist Tuula Räsänen Markku Aaltonen Lähteet Bjurström L-M ym. (toim.): Työolot ja taloudellinen ajattelu. Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto, Tampere EUROSTAT/ESAW tilastouudistus. Saatavissa: Grönqvist R, Räsänen T: Työtapaturmat. Kirjassa: Työ ja terveys Suomessa Toim. T Kauppinen ym. Työterveyslaitos, Helsinki Heiskanen M, Aromaa K, Niemi H, Siren R: Tapaturmat, väkivalta ja rikollisuuden pelko. Väestöhaastattelujen tuloksia vuosilta Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 171. Oikeus 2000:1. Tilastokeskus, SVT, Helsinki Heiskanen M, Siren R, Aromaa K: Suomalaisten turvallisuus Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 58. Poliisiammattikorkeakoulun tiedotteita 29. Helsinki Lakisääteinen tapaturmavakuutus. Tapaturmavakuutus, Työtapaturma-asioiden erikoislehti 2006:3, 39. Parkkari J, Kannus, P, Fogelholm M: Liikuntavammat suurin tapaturmaluokka Suomessa. Suomen Lääkärilehti 41 (2004):8, Saari J: Työturvallisuus. Kirjassa: Työterveyshuolto. Toim. M Antti-Poika ym. 1. painos. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki SAMMIO-tapaturmatilastotietokanta 2002/2. Työtapaturmat Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Helsinki. (julkaisematon) 172

15 SAMMIO-tapaturmatilastotietokanta 2003/1. Työtapaturmat Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Helsinki. (julkaisematon) Tapaturmatilanne Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ja niiden torjuntatyö. Selvityksiä 2003:4. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki Tapaturmavakuutuslaitosten liitto: Tilastokeskus Tilastotietokanta Px-Web StatFin Tilastokeskuksen ylläpitämä tietokanta. Tilastokeskus: [haettu ]. Työolot Suomessa. Työterveyslaitos ja työsuojeluhallinto Saatavissa: Työtapaturmat ja ammattitaudit Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Helsinki Työtapaturmat ja ammattitaudit: tilastovuodet Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Helsinki Työtapaturma- ja ammattitautitilasto Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Helsinki Työtapaturmien luokittelu Opas työpaikkojen käyttöön. ESAW-luokitus. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Helsinki Vakes Portal Tapaturmapakki. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. Saatavissa: 4.2 Ammattitaudit Lääkärien ilmoittamat ammattitaudit vähenivät vuodesta 1995 vuoteen 2002, jolloin niitä oli eli kaksi tapausta työllistä kohden Ammattitautien määrän vähenemisen arvioidaan pysähtyneen vuosina Lainsäädäntöön ja tilastointimenettelyyn liittyvien tekijöiden takia uudempaa tietoa ammattitaudeista ei vielä saatavissa Työterveyslaitos ylläpitää Työperäisten sairauksien rekisteriä (TPSR), johon on kerätty tietoja lääkärien vakuutuslaitoksille ja työsuojeluviranomaisille ilmoittamista ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä. Rekisteri käsittää palkansaajilla ja maatalousyrittäjillä ilmenneet tapaukset, joista ilmoitus on tehty kyseisenä tilastovuonna. Työperäisten sairauksien rekisterin tietojen mukaan ammattitautien määrä ja ilmaantuvuus pienenivät selvästi vuodesta 1995 (5 847 tapausta eli 2,8 tapausta / työllistä) vuoteen 2002 (4 807 tapausta eli 2,0 tapausta / työllistä). Yleisin ammattitautiryhmä oli rasitussairaudet (1 360 tapausta vuonna 2002), joista valtaosa oli toistotyön aiheuttamia jännetupen ja olkaluun sivunastan tulehduksia. Ammatti-ihotaudit (965 tapausta) ja meluvammat (821 tapausta) olivat lukumääräisesti seuraavaksi suurimmat ammattitautiryhmät (kuva 52). Asbestisairauksia, hengitystieallergioita ja muita ammattitauteja ilmoitettiin kutakin tautiryhmää tapausta vuonna

16 Kuva 52. Ilmoitetut ammattitaudit vuosina (Ammattitaudit ) tapauksia rasitussairaudet ihotaudit meluvammat hengitystieallergiat asbestisairaudet muut Vuoden 2002 jälkeen ei ole saatavissa vastaavanlaisia tietoja eri ammattitautien määristä. Syy tähän on tapaturmavakuutuslain muutos. Sen perusteella vakuutuslaitokset toimittavat nykyisin tiedot ammattitaudeista ja epäilyistä sähköisessä muodossa Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle (TVL), josta osa tiedoista tulee viiveellä Työterveyslaitokseen. Uudessa järjestelmässä on ollut eräiden tärkeiden tietojen saatavuudessa ja laadussa sellaisia ongelmia, ettei ole voitu laatia aiempien vuosien kaltaista Työperäisten sairauksien rekisterin vuosijulkaisua. Siinä on ollut tietoa ammattitautien määristä ja ilmaantuvuuksista esimerkiksi diagnoosin, altisteen, ammatin ja toimialan mukaan. Ammattitautitilanteen ei arvioida merkittävästi muuttuneen vuodesta 2002, joten sitä kuvannevat riittävän hyvin Työterveyslaitoksen vuoden 2002 ammattitautijulkaisu (Riihimäki ym. 2003) ja tämän kirjan edellinen versio (Kauppinen ym. 2004). Molemmat julkaisut ovat saatavissa maksutta Työterveyslaitoksen internet-sivuilta. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL) tuottaa vuosittain tilaston työtapaturmista ja ammattitaudeista. Ammattitautien osalta tiedot eivät ole vertailukelpoisia Työperäisten sairauksien rekisterin tietojen kanssa. TVL tilastoi ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt ns. ilmenemisvuoden mukaan. Tämä on se vuosi, jolloin henkilö on ensimmäistä kertaa hakeutunut lääkäriin 174

17 ammattitautiepäilyn vuoksi. Osassa ammattitauteja ilmenemisvuosi voi olla huomattavasti tilastointivuotta aiempi. Tämän raportointiviiveen vuoksi uusimpien tilastovuosien tiedot täydentyvät vasta tulevaisuudessa. Tämä korjataan TVL:n tilastoissa ns. selvityskertoimilla. Esimerkiksi tuoreimpiin lukuihin vuodelta 2004 on lisätty laskennallisesti 40 % tapauksia (selvityskerroin 1,40). Työperäisten sairauksien rekisterin tiedoista poiketen TVL:n luvut eivät myöskään sisällä maatalousyrittäjien ammattitauteja, joista tiedot kerää Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA). Tiedonkeruun ja tietolähteiden eroista huolimatta Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ja Työterveyslaitoksen raportoimat ammattitautien ja epäilyjen lukumäärät ovat 2000-luvulla olleet varsin samansuuruisia. TVL ilmoitti vuonna 2002 lukumääräksi tapausta ja Työterveyslaitos tapausta. TVL:n selvityskertoimilla lasketut luvut ovat vuodelle 2003 ja vuodelle 2004, joten ammattitautitilanne näyttää säilyneen lähes ennallaan vuosina TVL on raportoinut ammattitautien ja epäilyjen määriä myös päätoimialan ja altisteryhmän mukaan vuoteen 2003 saakka. Nämä vuositilastot on saatavilla maksutta Tapaturmavakuutuslaitosten liiton internet-sivuilta. Työterveyslaitos, TVL sekä sosiaali- ja terveysministeriö tekevät yhteistyötä vakuutuslaitosten kanssa ammattitautien tilastoinnin laadun parantamiseksi, jotta tulevaisuudessa olisi saatavissa entistä luotettavampaa ja tarkempaa tietoa ammattitaudeista työsuojelun ja ammattitautitutkimuksen tarpeisiin. Timo Kauppinen Lähteet Ammattitaudit Vuosittainen julkaisu. Työterveyslaitos, Helsinki. Kauppinen T ym. (toim.): Työ ja terveys Suomessa Työterveyslaitos, Helsinki Riihimäki H, Kurppa K, Karjalainen A ym.: Ammattitaudit Työterveyslaitos, Helsinki Tapaturmavakuutuslaitosten liitto: Työtapaturmat ja ammattitaudit: tilastovuodet Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Helsinki Työterveyslaitos: 175

18 4.3 Mielenterveys Mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot jatkuvasti lisääntyneet viime vuosina, työkyvyttömyyseläkkeissä kasvu tasaantunut Psyykkinen oireilu vähentynyt Psyykkiseen oireiluun haettu ja saatu apua aikaisempaa enemmän Mielenterveys ja mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys Suomessa Suurin osa Suomen väestöstä voi hyvin mielenterveytensä puolesta. Kuitenkin mielenterveyden häiriöt ovat sairauksina suhteellisen yleisiä. Suomalaisten tutkimusten mukaan niistä kärsii vähintään joka viides suomalainen. Yleisin mielenterveyden häiriö on masennus, ja vuosittain 5 % suomalaisista kärsii vakavan masennusjakson (Pirkola ym. 2002). Mielenterveyden häiriöt ovat myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohella yleisin syy pitkiin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin. Mielenterveys ja sairauspoissaolot Kansaneläkelaitoksen korvaamat yli yhdeksän päivää kestävät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet viimeisen vuosikymmenen ajan Suomessa. Suurimman osan tästä selittää mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnettyjen pitkien sairauslomien lisääntyminen (Kansaneläkelaitos 2006a). Erillisten sairauspäivärahajaksojen määrä on kasvanut viime vuosina vain hieman, mutta korvattujen päivien lukumäärä on kasvanut nopeammin, eli sairauslomien kestot ovat keskimäärin pidentyneet. Mielenterveyden häiriö oli syy 29 %:ssa pitkissä yli 180 päivää kestäneissä sairauspoissaoloissa vuonna 2005 (Kansaneläkelaitos 2006a). Mielenterveyden häiriöiden osuus kaikista poissaoloista on sitä suurempi, mitä pidempiä poissaoloja tarkastellaan. Mielenterveys ja työkyvyttömyyseläkkeet 176 Vuonna 2005 myönnetyistä uusista työkyvyttömyyseläkkeistä 29 % eli eläkettä myönnettiin mielenterveyden häiriöiden perusteella (Eläketurvakeskus, ennakkotieto). Näistä 47 %:ssa sairautena oli masennus (kuva 53). Vuosittain yksityisen sektorin työeläkejärjestelmässä masennuksen vuoksi myönnetyt uudet työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet selvästi vuodesta 1998, jolloin määrä oli Vuonna 2005 niitä alkoi Muut mielenterveyshäiriöryhmät eivät ole lisääntyneet vastaavasti. Työkyvyttömyyseläkkeissä kasvu on tasaantunut kolmen viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2005 työkyvyttömyyseläkkeiden kokonaiskustannukset olivat miljoonaa euroa, josta mielenterveyden häiriöiden osuus oli 34 % (767 milj. euroa).

19 Kuva 53. Yksityisellä sektorilla alkaneet varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet mielenterveyden häiriöiden ryhmissä vuosina (Eläketurvakeskus) lukumäärä masennus skitsofrenia, skitsotyyppinen häiriö alkoholi- ja huumesairaudet muut mielialahäiriöt neuroosit muut personallisuus- ja käytöshäiriöt Mielenterveyden häiriöistä johtuvien poissaolojen taustalla olevat tekijät Tällä hetkellä ei ole selkeää kokonaiskuvaa siitä, mistä johtuvat muutokset mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnetyissä sairauspoissaoloissa ja työkyvyttömyyseläkkeissä. Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen keräämistä rekisteritiedoista voi poimia joitain yksittäisiä havaintoja taustatekijöiden yhteyksistä. Osa työkyvyttömyyseläkkeiden kasvusta selittyy suurten ikäluokkien vanhenemisella (Gould ja Nyman 2004). Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä suurin yksittäinen ryhmä on vuotiaat naiset. Itsenäisillä yrittäjillä tai ammatinharjoittajilla on hieman vähemmän sairauspäiviä mielenterveyden häiriöiden vuoksi kuin palkansaajilla. Ammattialoista keskiarvoa enemmän sairauspäiviä on mm. terveydenhuollossa ja palvelualoilla työskentelevillä (Kansaneläkelaitos 2006a). Mielenterveyssyistä alkavat työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleisempiä julkisella kuin yksityisellä sektorilla (Gould ja Nyman 2004). 177

20 Eläkkeelle siirtymisikä on mielenterveyshäiriöissä alhaisempi kuin muissa sairauksissa. Avoimille työmarkkinoille palaa vain joka kymmenes mielenterveyssyistä määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oleva. Keskimäärin kahden vuoden kuntoutustuki muuttuu yleensä jatkuvaksi eläkkeeksi. Mielenterveyssyyt kattavat uusista kuntoutustapauksista noin viidenneksen, kun taas uusista työkyvyttömyyseläkkeistä ne kattavat kolmanneksen (Gould ja Nyman 2004). Viime aikaisista tilastoista voi päätellä, että naisilla mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat hieman yleisempiä kuin miehillä. Myös muutamalla ammattialalla on suhteellisesti enemmän poissaoloja ja eläkkeitä mielenterveyssyistä. Tosin kyseisillä aloilla työskentelee myös suhteellisesti enemmän naisia, joten vaikutusten eritteleminen on vaikeaa. Kuntoutuminen mielenterveyshäiriön jälkeen työkykykyiseksi näyttää haastavalta, sillä sairaustapaukset johtavat varsinaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle useammin kuin muissa sairausryhmissä keskimäärin. Psyykkinen oireilu Työ ja terveys -haastattelussa vuonna 2006 kysyttiin, kuinka usein työntekijät olivat kokeneet erilaisia psyykkisiä oireita (Perkiö-Mäkelä ym. 2006). Yleisin oire oli voimattomuus, jota oli tuntenut 28 % vastanneista. Unettomuutta koki 25 %, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta 23 % ja ärtyisyyttä 22 %. Jonkin verran esiintyi myös ylirasittuneisuutta (20 %), muistin tai keskittymiskyvyn heikkenemistä (20 %) ja masentuneisuutta tai alakuloisuutta (13 %). Oireettomia oli 46 % ja monioireisia (yli kolme oiretta) 17 %. Varsinaisesta mielenterveyden ongelmasta kertoi kärsivänsä kuitenkin vain harva. Työkykyään työn henkisten vaatimusten kannalta piti hyvänä 84 % vastanneista. Huonoksi työkykynsä koki vain 2 %. Psyykkinen oireilu on vähentynyt 2000-luvulla: oireettomia oli nyt enemmän ja monioireisia vähemmän (taulukko 32). Erityisesti voimattomuuden ja masentuneisuuden kokemukset olivat vähentyneet vuodesta Taulukko 32. Psyykkisten oireiden määrä työssä käyvillä vuonna 1997, 2000, 2003 ja 2006, % vastaajista (Perkiö-Mäkelä ym. 2006, Piirainen ym. 1997, 2000, 2003) oireita v v v v ei yhtään

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 3. Yhteisten työpaikkojen tapausten ominaisuuksia TOT -tapauksiin 1999-2004 (n=171) (tapaus=menehtynyt)

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen

Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen Korvausperiaatteet Osa suomalaista sosiaaliturvaa Perustuu tapaturmavakuutuslakiin (työntekijällä oikeus Korvaukseen / työnantajalla vakuuttamisvelvollisuus)

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 11.3.2013 VUOSIKATSAUS 2012 SISÄLTÖ Työn taustaa Lisätietoja Työn tavoitteita Poikkeamien luokittelu Ilmoitettujen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

KATSAUS RAKENNUSALAN TYÖTURVALLISUUSTILANTEESEEN

KATSAUS RAKENNUSALAN TYÖTURVALLISUUSTILANTEESEEN KATSAUS RAKENNUSALAN TYÖTURVALLISUUSTILANTEESEEN Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja 4/2016 9.6.2016 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 4 Katsaus rakennusalan työturvallisuustilanteeseen Rakentamisen

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ?

TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? Vakavassa työtapaturmassa vahingoittuneiden rekisteriaineistoon perustuva viisivuotisseuranta 2008-2013 Jarna Kulmala Tiivistelmä hankeraportista Tutkimuksessa on

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön tapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2005

Helsingin kaupungin henkilöstön tapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 25 Helsingin kaupungin henkilöstön tapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2005 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-736-1 LISÄTIETOJA Sanna Ranto,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Liesien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet. Sähkölieden päälle jättäminen valvomattomana, ajoittain yhdistettynä päihteiden käyttöön ovat suurin syy liesipaloihin. Nykyajan

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

TILASTO-OPAS. -näin selviydyn työtapaturmaviidakossa TA P AT U R M AVA K U U T U S L A I T O S T E N L I I T T O

TILASTO-OPAS. -näin selviydyn työtapaturmaviidakossa TA P AT U R M AVA K U U T U S L A I T O S T E N L I I T T O TILASTO-OPAS -näin selviydyn työtapaturmaviidakossa TA P AT U R M AVA K U U T U S L A I T O S T E N L I I T T O Sisältö 2. Tilastoviidakossa kulkijalle 3. Monenlaisia tilastoja tilastojen erilaiset sisällöt,

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

TYÖPERÄISISTÄ KUULOVAMMOISTA JA NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKI- JÖISTÄ

TYÖPERÄISISTÄ KUULOVAMMOISTA JA NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKI- JÖISTÄ TYÖPERÄISISTÄ KUULOVAMMOISTA JA NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKI- JÖISTÄ Rauno Pääkkönen ja Esko Toppila Työterveyslaitos PL 486, 33101 TAMPERE rauno.paakkonen@ttl.fi ja esko.toppila@ttl.fi 1 JOHDANTO WHO:n luokituksen

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä SÄRKYÄ JA ALAKULOA TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN KIVUN JA MASENTUNEISUUDEN YHTEISESIINTYVYYS SUOMESSA http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/sarkya_ja_alakuloa.pdf Helena Miranda, Leena

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja evankelisluterilaisen kirkon eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Saapuneiden kirkon eläkehakemusten määrä eläkelajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji 2015 2014 Muutos,

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Osatyökykyiset ja työssäkäynti Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ 02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Pertti Koistinen, Liudmila Lipiäinen, Tapio Nummi ja Pekka Virtanen Työpaikan menetys työuran loppuvaiheessa yli 45-vuotiaiden

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot