Työ ja terveys. 4.1 Työtapaturmat. Tapaturmatilanne yleisesti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ ja terveys. 4.1 Työtapaturmat. Tapaturmatilanne yleisesti"

Transkriptio

1 4 Työ ja terveys Tilastoitujen työtapaturmien, ammattitautien, työkyvyttömyystapausten, sairauspoissaolojen ym. haitallisten terveysvaikutusten lisäksi työntekijän terveyttä ja turvallisuutta voidaan kuvata ja arvioida selvittämällä sattuneita tapaturmia, työkykyä, koettua terveydentilaa sekä työhön liittyviä oireita ja elintapoja mm. haastatteluin. 4.1 Työtapaturmat Työpaikkatapaturmissa kuolleiden määrä vähentynyt vuoden 1960 lähes 300 tapauksesta alle 50 tapaukseen vuonna 2004 Työmatkatapaturmissa kuoli keskimäärin 28 ihmistä vuosina Vakavien työpaikkatapaturmien (vähintään 31 päivän työkyvyttömyys) taajuus miljoonaa työtuntia kohden 2,5 2,8 vuosina Työpaikkatapaturmia keskimäärin vuosina eli 260 tapausta vähemmän kuin vuosina Työmatkatapaturmia keskimäärin vuosina eli lisääntyneet 8 % verrattuna vuosiin , mutta vähentyneet selvästi vuoden 2002 jälkeen Tapaturmataajuudet (työpaikkatapaturmat miljoonaa työtuntia kohden) päätoimialoilla pienenivät vuosina varsinkin aloilla teollisuus, rakentaminen ja kuljetus, kun taas varastoinnissa tapaturmataajuus kasvoi Tapaturmatilanne yleisesti Tapaturma on tahaton ja normaalitoiminnasta poikkeava odottamaton ja äkillinen tapahtuma, joka aiheuttavat ruumiinvamman. Tapaturma syntyy, kun vamman aiheuttaja (ulkoinen energia tai aine) ja ihminen kohtaavat hallitsemattomasti. Vamman voi aiheuttaa myös sisäinen energia, kuten tasapainon korjausliike esimerkiksi äkillisen horjahtamisen tai taakan käsittelyn vuoksi. Tapaturmia aiheuttavat häiriöt ja puutteet ympäristössä ja työmenetelmissä yhdessä inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden kanssa. Tilastokeskus teki vuosilta haastatteluun pohjautuvia selvityksiä (ns. uhritutkimuksia) fyysisestä turvallisuudesta ja tapaturmista (Heiskanen ym. 2000). Uuden vuonna 2003 tehdyn haastattelun tuloksista on yhteenveto kuvassa 46 (Heiskanen ym. 2004). Itsemurhia lukuun ottamatta tahallinen vä- 159

2 liikunta koti työ muu vapaa-aika väkivalta liikenne lukumäärä Kuva 46. Vamman aiheuttaneiden tapaturmien ja väkivallantekojen määrä vuonna 1980, 1988, 1993, 1997 (15 74-vuotiaat, Heiskanen ym. 2000) ja vuonna 2003 (15 vuotta täyttäneet, Heiskanen ym. 2004) 160 kivalta on mukana luvuissa. Se ei varsinaisesti sisälly koti- ja vapaa-ajan tapaturmakäsitteeseen, jolla yleisesti ottaen tarkoitetaan kaikkia muita tapaturmia paitsi työ- ja liikennetapaturmia (Tapaturmatilanne 2002). Liikennetapaturmalla tarkoitetaan vammaan johtanutta liikenneonnettomuutta, mukaan lukien työmatkalla sattuneet liikenneonnettomuudet (Heiskanen ym. 2000). Haastattelututkimuksen mukaan maassamme sattui 15 vuotta täyttäneille fyysisen vamman aiheuttanutta tapaturmaa tai väkivallantekoa vuonna 2003 (Heiskanen ym. 2004). Lähes joka viidennelle (19 %) vuotiaalle ( henkilöä) aiheutui fyysinen vamma tapaturman tai väkivallanteon takia vuonna Joillekin henkilöille sattui useampia vammoja vuoden 2003 aikana. Muihin koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin verrattuna liikuntatapaturmia sattui eniten vuonna 2003 (kuva 46). Liikuntatapaturmat lisääntyivät neljänneksellä vuo-

3 den 1997 tutkimukseen verrattuna. Erilaisten liikuntamuotojen välillä on suuria eroja tapaturmariskin suhteen (Parkkari ym. 2004). Kotitapaturmia sattui eniten huolto-, korjaus- ja rakennustöissä ulkona (miehet) sekä muussa liikkumisessa kotona tai harrastuksissa (naiset). Miesten osuus kotitapaturmista on jatkuvasti kasvanut ja on nyt yhtä suuri kuin naisten. Tyypillisin kotitapaturma on kaatuminen tai liukastuminen (41 %). Kotitapaturmien riskiryhmä on 75 vuotta täyttäneet naiset, joille sattuu erityisen paljon kaatumistapaturmia. Kaikista koti- ja vapaa-ajan tapaturmista vuonna 2003 oli liikuntatapaturmia 29 %, kotitapaturmia 27 %, työtapaturmia 18 %, liikennetapaturmia 6 %, muita tapaturmia 10 % ja väkivallantekoja 10 %. Uhritutkimuksiin perustuvien koti- ja vapaa-ajan tapaturmien, liikennetapaturmien ja väkivallantekojen kokonaismäärä on kasvanut noin tapaturmalla vuodesta 1980 ( ) vuoteen 2003 ( ). Liikunta- ja kotitapaturmat ovat lisääntyneet eniten. Miehille sattui enemmän tapaturmia (55 %) kuin naisille (45 %) vuonna Tapaturma sattui useammin nuorille, alle 24-vuotiaille (68 %) kuin iäkkäille, yli 65-vuotiaille (32 %) (Heiskanen ym. 2004). Työpaikka- ja työmatkatapaturmat Työtapaturma on juridinen tapahtuma, joka synnyttää korvausvelvollisuuksia ja mahdollisesti oikeudellisia seuraamuksia (Saari 2003). Työtapaturma määritellään tapaturmavakuutuslaissa (4 ), joka erottelee mm. työpaikka- ja työmatkatapaturmat (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2005). Tapaturmat, jotka sattuvat työpaikalla tai sen alueella tai varsinaisen työpaikan ulkopuolisessa kohteessa, esimerkiksi työliikenteessä, luokitellaan työpaikkatapaturmiksi. Työmatkatapaturmia ovat tapaturmat, jotka sattuvat matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin. Työtapaturmatilaston tiedot saadaan yksityisiltä työnantajilta ja yrittäjiltä sekä kunnilta (työsuhteiset), jotka lähettävät tapaturmailmoituksen vakuutusyhtiölle korvauskäsittelyä varten. Tapaturmavakuutusyhtiöt ja valtiokonttori rekisteröivät työnantajien ja yrittäjien toimittamat tapaturmailmoitukset. Tiedot kootaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) ylläpitämään tapaturmatilastotietokantaan ja sieltä edelleen työtapaturmatilastoon. Poikkeuksena tästä maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaan korvattavat työtapaturmat eivät ole mukana työtapaturmatilastossa, koska niistä vastaa Maatalouden eläkelaitos (MELA). Suomessa sattui vuosina keskimäärin noin työtapaturmaa vuodessa ( työpaikkatapaturmaa ja työmatkatapaturmaa) (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006, Vakes Portal 2006). Luvuissa ovat mukana myös kaik- 161

4 ki TVL:lle ilmoitetut alle kolmen päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työtapaturmat. Niiden tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, koska ilmoittaminen on vapaaehtoista. Virallisen tilastoinnin perusta on vähintään kolmen päivän työkyvyttömyyteen johtavien työtapaturmien määrä. Tällä perusteella tilastoitiin (miehet ja naiset ) työpaikkatapaturmaa vuonna Miehille sattui 23,1 ja naisille 9,4 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden (tapaturmataajuus). Alle kolmen päivän työkyvyttömyyteen johtavia työpaikkatapaturmia ilmoitettiin TVL:lle vuonna Toisaalta tiedetään, että lieviä työtapaturmia sattuu huomattavasti vakuutusyhtiöille ilmoitettua enemmän. Heiskanen ym. (2004) arvioivat vuonna 2003 sattuneen noin työtapaturmaa. Tähän lukuun sisältyvät sekä työpaikalla, työmatkalla että kotona ansiotyössä sattuneet vammautumiset. Työpaikkatapaturmien, jotka myös sisältävät työliikennetapaturmat, määrä väheni 1990-luvun alkuun osuneen taloudellisen laman ja työttömyyden kasvun myötä. Vuonna 1993 tilastoitiin vähiten eli työpaikkatapaturmaa. Sitten työpaikkatapaturmien määrä kasvoi vuoteen 2001 saakka ( ), jonka jälkeen tapaturmakehitys tasaantui ja kääntyi loivaan laskuun (taulukko 30). Työpaikkatapaturmien määrä väheni noin 5 % vuodesta 2001 ( ) vuoteen 2004 (96 100). Taulukko 30. Työtapaturmat ja työkuolemat vuosina (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006, Vakes Portal 2006) tapaturma v v v v v v v v v työpaikkatapaturmat taajuus* 30,4 31,5 31,7 30,6 30,7 30,5 30,1 29,3 28,8 kuolemat työmatkatapaturmat taajuus* 3,8 4,6 5,0 4,5 4,4 4,7 4,8 5,0 4,7 kuolemat *tapaturmataajuus: tapaturmia miljoonaa työtuntia kohden 162

5 Työmatkatapaturmien kehitys on ollut työpaikkatapaturmien kehitystä epäyhtenäisempi. Vuodesta 1993 alkaen (12 900) työmatkatapaturmien määrä kasvoi vuoteen 1998 saakka (15 900). Poikkeus oli vuosi 1996 (11 600), minkä jälkeen kehitys on tasaantunut. Vuosina sattui keskimäärin noin työmatkatapaturmaa vuodessa. Vuonna 2004 sattuneista (15 800) työmatkatapaturmasta noin 64 % (10 200) kohdistui naisiin, joista erityisesti yli 50-vuotiaiden suhteellinen tapaturmariski oli suuri (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006, Vakes Portal 2006). Työmatkatapaturmista aiheutti vuonna 2004 liikkuminen jalan 58 %, polkupyörällä 23 % ja autolla 15 %. Noin 72 % työmatkatapaturmista oli kaatumisia, liukastumisia ja kompastumisia (11 500), joista naisille sattui 66 % (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006, Vakes Portal 2006). Vuonna 2004 työmatkatapaturmat vähenivät 600 tapauksella verrattuna vuoteen 2003 (16 600), jolloin työmatkatapaturmia tilastoitiin ennätysmäärä. Alustavien tilastojen mukaan (Tapaturmavakuutus 2006) vuonna 2005 sattui työpaikkatapaturmaa (15 % lisäystä vuoteen 2004) ja työmatkatapaturmaa (13 % lisäystä vuoteen 2004). Työpaikkatapaturmat lisääntyivät suhteellisesti eniten kunta-alalla (23 %), rakentamisessa (19 %) sekä kiinteistö-, vuokraus ja tutkimuspalveluissa (16 %). Työmatkatapaturmat lisääntyivät suhteellisesti eniten kunta-alalla (22 %) ja rakentamisessa (17 %). Tapaturmakuolemat ja vakavat työtapaturmat Kaikki tapaturmakuolemat miehillä ja naisilla henkilöä kohden vuosina esitetään kuvassa 47 (Tapaturmatilanne 2002). Vuosina tapaturmakuolemia on ollut miehillä ja naisilla tapausta henkilöä kohden. Vuonna 2005 kuolemaan johti yhteensä tapaturmaa, joista sattui (66 %) miehille ja 870 (34 % ) naisille (Tilastokeskus 2006). Tapaturmakuolemat ovat pääasiassa kaatumisia ja putoamisia (useimmiten jalan tai polkupyörällä), myrkytyksiä, hukkumisia ja liikenteessä tapahtuvia onnettomuuksia (Tapaturmatilanne 2002). Työikäisten, vuotiaiden, miesten kaatumis- ja putoamiskuolemat (268 tapausta vuonna 2005) sekä ikävakioitu kaatumis- ja putoamiskuolleisuus on lisääntynyt viime vuosina (12,8 kuolemantapausta henkilöä kohden vuonna 2005). Alkoholin käyttö oli tapaturmatekijänä lähes puolessa miesten kaatumis- ja putoamiskuolemista (Tilastokeskus 2006). Työtapaturmakuolemien määrä sen sijaan on vähentynyt pitkällä aikavälillä vuoden 1960 lähes 300 tapauksesta alle 50 tapaukseen vuonna 2000 (Tapaturmatilanne 2002). Vuosina tilastoitiin kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia enimmillään 58 (vuonna 1998) ja vähimmillään

6 (vuonna 2002). Palkansaajien työkuolemien määrä pieneni 3,2:sta vuonna 1993 aina 2,1:een vuonna 2004 laskettuna palkansaajaa kohden (Tilastokeskuksen internet-sivut). Työtapaturmakuolemia sattui eniten teollisuudessa, rakentamisessa, kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä kiinteistö-, vuokrausja tukipalveluissa. Vakavimmat seuraukset työtapaturmilla on edelleen rakennuksilla, joilla sattui 0,049 kuolemantapausta miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2004 (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006, Vakes Portal 2006), mikä vastaa noin 7,5 työkuolemaa palkansaajaa kohden. Riski kuolla talonrakennustyömaalla on yli nelinkertainen verrattuna muihin työpaikkoihin keskimäärin (Tilastokeskuksen internet-sivut). Kuolemaan johtaneiden työpaikka- ja työmatkatapaturmien lukumäärä ja taajuudet miljoonaa työtuntia kohden vuosina ilmenevät taulukosta 30. Tapaturmatyypin mukaan jakautuivat kuolemaan tai eläkkeeseen johtaneet vakavat työtapaturmat vuonna 2002 seuraavasti: putoamiset (28,4 %), Kuva 47. Tapaturmakuolemat miehillä ja naisilla henkilöä kohden vuosina (Tapaturmatilanne 2002) kuolemat / henkilöä miehet naiset yhteensä

7 kaatumiset, liukastumiset ja kompastumiset (20,1 %), esineiden väliin jääminen (12,9 %), esineisiin tai esineiden satuttaminen (12,9 %), putoavat ja sortuvat esineet (7,2 %), sähkövirta, lämpötila ja vahingoittavat aineet (2,3 %), ylikuormittuminen (2,3 %) ja muut tapaturmatyypit (13,8 %) (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006, Vakes Portal 2006). Vuonna 2004 Suomessa sattui yhteensä vakavaa työpaikkatapaturmaa palkansaajille, yrittäjille ja maatalousyrittäjille, kun perusteena on vähintään 31 päivän työkyvyttömyys (lukumäärään sisältyy 57 kuolemantapausta, ks. taulukko 31) (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006, Vakes Portal 2006). Vakavien työpaikkatapaturmien määrä on siis lisääntynyt noin tapauksesta vuonna 2000 noin tapaukseen vuonna 2004 (lisäystä 5,3 %). Palkansaajien vakavien työpaikkatapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden eli tapaturmataajuus työkyvyttömyyden keston suhteen vuosina esitetään kuvassa päivää päivää lukumäärä päivää eläke vakavien tapaturmien taajuus tapaturmat / milj. työtuntia 3, , , , ,0 0, ,0 Kuva 48. Vakavat työpaikkatapaturmat ja niiden taajuudet (miljoonaa työtuntia kohden) kaikilla toimialoilla paitsi maataloudessa vuosina (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006) 165

8 Vakavien työpaikkatapaturmien taajuus miljoonaa työtuntia kohden oli 2,5 2,8. Tapaturmataajuudet pienenivät vuosina varsinkin teollisuudessa ja rakentamisessa. Kuljetuksessa ja varastoinnissa vakavien työpaikkatapaturmien taajuus suureni. Lukumäärältään eniten vakavia tapaturmia sattuu rakennusalalla (noin vuonna 2003) eli noin 7 % kaikista vakavista työpaikkatapaturmista. Maa- ja riistataloudessa vakavien tapaturmien osuus oli lähes 12 %, maaliikenteessä yli 8 %, puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa yli 7 % ja metallituotteiden valmistuksessa yli 5 %. Palkansaajilla lievien työpaikkatapaturmien ( 30 pv) suhde vakaviin ( 31 pv) vuosina oli seuraava: putoaminen 3,2, kaatuminen, liukastuminen ja kompastuminen 5,9, esineiden väliin jääminen 6,5, putoavat tai sortuvat esineet 9,4 sekä esineisiin tai esineiden satuttaminen 17,4. Tapaturmatyypin mukaan tarkasteltuna keskimäärin pisin työkyvyttömyys ja vakavimmat vammat syntyvät putoamisen seurauksena. Kaatumiset ja esineiden väliin jäämiset johtavat myös keskimääräistä (10,7 vuonna 2002) vakavampiin seurauksiin. Maatalousyrittäjillä lievien työpaikkatapaturmien suhde vakaviin oli keskimäärin 3,0 ja muilla yrittäjillä 4,3. Maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien työpaikkatapaturmat näyttävät siis olevan kolme tai kaksi kertaa niin vakavia kuin palkansaajien työpaikkatapaturmat (keskimäärin 9,3) vuonna 2004, jolloin työpaikkatapaturmia tilastoitiin palkansaajille noin , yrittäjille noin ja maatalousyrittäjille noin (taulukko 31). Taulukko 31. Työpaikkatapaturmat vakavuuden ja työkyvyttömyyden (lievät alle 31 päivää, vakavat vähintään 31 päivää) mukaan vuonna 2004: palkansaajat, yrittäjät ja maatalousyrittäjät (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006, Vakes Portal 2006) työkyvyttömyys, päivää palkansaajat yrittäjät maatalousyrittäjät kaikki alle 3 päivää lievät yhteensä yli eläke kuollut vakavat yhteensä kaikki yhteensä

9 Työtapaturmat toimialoittain, ammateittain ja alueittain Työtapaturmat jakautuvat epätasaisesti suomalaisessa työelämässä, ja tapaturmataajuus vaihtelee suuresti eri toimialoilla ja eri ammateissa. Tapaturmataajuudet työpaikalla, mukaan lukien alle kolmen päivän työkyvyttömyyteen johtaneet tapaturmat eräillä päätoimialoilla vuosina esitetään kuvassa 49 (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006, Vakes Portal 2006). Rakentaminen, teollisuus sekä kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ovat aloja, joilla tapaturmataajuus on edelleen korkea (kuva 49). Vuoden 2005 alustavien tilastojen mukaan työpaikkatapaturmat lisääntyivät suhteellisesti eniten kunta-alalla (23 %), rakentamisessa (19 %) sekä kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluissa (16 %) (Tapaturmavakuutus 2006). Kuva 49. Työpaikkatapaturmien taajuudet eräillä päätoimialoilla vuosina (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006) rakentaminen teollisuus kuljetus, varastointi ja tietoliikenne tapaturmat / milj. työtuntia 90 kaikki toimialat tukku- ja vähittäiskauppa kunta-ala

10 Kuva 50. Työpaikkatapaturmien taajuudet eräillä teollisuuden toimialoilla vuosina (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006) 110 metallituotteiden valmistus puutavaran ja puutuotteiden valmistus koneiden ja laitteiden valmistus tapaturmat/milj. työtuntia elintarvikkeiden ja juomien valmistus massan, paperin ja paperituotteiden valmistus teollisuus: kaikki Lukumääräisesti eniten työpaikka- ja työliikennetapaturmia sattui vuonna 2004 toimialoilla teollisuus (28 %), rakentaminen (15 %), kunta-ala (14 %), kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (10 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (10 %). Muihin päätoimialoihin verrattuna kunta-alan tapaturmataajuutta pienentää alalla työskentelevien toimistotyöntekijöiden ja toimihenkilöiden suuri määrä (kuva 50). Teollisuuden toimialoista erityisesti metallituotteiden valmistus sekä puutavaran ja puutuotteiden valmistus ovat aloja, joilla työpaikkatapaturmien taajuudet miljoonaa työtuntia kohden ovat korkeita (kuva 50). Metallituotteiden valmistuksessa taajuus oli 77,6 ja puutavaran sekä puutuotteiden valmistuksessa 75,8 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden vuonna Teollisuuden keskiarvo samana vuonna oli 38,9 (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006). Työpaikkatapaturmat kohdistuvat tiettyihin ammattiryhmiin (kuva 51). Levysepille, koneenasentajille sekä koneistajille ja työstäjille on sattunut eniten työtapaturmia suhteessa 168

11 Kuva 51. Työpaikkatapaturmien taajuudet eräissä ammattiluokissa vuosina (SAMMIO 2002/2 ja 2003/1) levysepät koneenasentajat koneistajat ja työstäjät putkityöntekijät koneenkorjaajat talonrakennustyöt tapaturmat / milj. työtuntia 200 kuorma-autonkuljettajat pakkaajat konepuusepät työkoneenkuljettajat kaikki ammatit tehtyihin työtunteihin. Koneistajien ja työstäjien tapaturmataajuudet ovat lisääntyneet melkein viime vuosiin saakka, kun taas levyseppien ja koneenasentajien tapaturmataajuudet ovat selvästi laskeneet. Koneistajat ja työstäjät olivat vuonna 2000 tapaturma-alttein ammattiluokka (noin 140 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden). Vastaavasti oli työkoneenkuljettajien tapaturmataajuus 44,5 ja kaikkien ammattien keskiarvo vain noin 29 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden vuonna Palkansaajien työpaikka- ja työliikennetapaturmien tapaturmasuhteet (tapaturmat työntekijää kohden) olivat vuonna 2003 eri työsuojelupiireissä seuraavat: Uudenmaan työsuojelupiiri 22, Turun ja Porin 30, Hämeen 30, Kaakkois-Suomen 31, Itä-Suomen 33, Keski-Suomen 23, Vaasan 30 ja Pohjois-Suomen 27 (Työolot Suomessa 2006). 169

12 Työtapaturmatyypit ja työtapaturmien aiheuttajat 170 Työympäristön rakenteet (28 %) sekä kappaleet ja esineet (29 %) aiheuttivat yli puolet kaikista työpaikkatapaturmista vuonna 2001 (Työtapaturma- ja ammattitautitilasto 2001). Työkalut sekä koneet ja laitteet aiheuttavat yhteensä noin 15 % työpaikkatapaturmista. Yleisin tapaturmatyyppi vuonna 2001 oli esineisiin tai esineiden satuttaminen (30 %), mutta myös kaatumiset, liukastumiset ja kompastumiset (19 %) olivat yleisiä. Muita tapaturmatyyppejä olivat ylikuormittuminen tai rasittava liike (13 %), lentävät sirut, hiukkaset ja esineet (9 %) sekä esineiden väliin tai sisään joutuminen (8 %). Teollisuudessa erityisesti elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa oli esineisiin tai esineiden satuttamisia (40 %) poikkeuksellisen paljon. Kaatumiset, liukastumiset ja kompastumiset olivat keskimääräistä yleisempiä kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä (27 %), kunta-alalla (25 %) sekä terveydenhuollossa ja sosiaalipalvelussa (21 %) (Työtapaturma- ja ammattitautitilasto 2001). Suhteelliset muutokset tapaturmatyypeittäin ja aiheuttajittain ovat olleet vähäisiä vuosina (SAMMIO 2002/2). Uuden ESAW-luokituksen ( alkaen) mukaan työtapaturmien yleisin aiheuttajaryhmä oli materiaalit, esineet, tuotteet ja sirpaleet: 25,9 % kaikista työpaikkatapaturmista vuonna 2003 (26,9 % vuonna 2004). Toiseksi yleisin aiheuttaja oli kulkuväylät, alustat, maa, ovet, seinät ym. (18,8 %). Käsityökalut oli luokiteltu aiheuttajaksi 7,1 %:ssa tapauksista. Yleisin poikkeama eli viimeisin vahingoittumista edeltänyt tapahtuma vuonna 2003 (23,7 %) ja vuonna 2004 (23,9 %) oli putoaminen, hyppääminen, kaatuminen ja liukastuminen. Seuraavaksi suurin poikkeama oli terävään esineeseen astuminen, kolhiminen, ym. (18,8 % ja 17,5 %). Muita poikkeamia olivat henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen (16,9 % ja 17,1 %), laitteen, työkalun tai eläimen hallinnan menettäminen (13,2 % ja 14 %) ja aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen, ym. (9,6 % ja 10,1 %) sekä aineen valuminen, vuotaminen, ym. (7,7 % ja 8,5 %). Teollisuudessa esiintyi eniten poikkeamia, jotka liittyivät terävään esineeseen astumiseen, kolhimiseen, ym. (22 %). Seuraavina ovat laitteen, työkalun tai eläimen hallinnan menettäminen (17,3 %) ja putoaminen, hyppääminen, kaatuminen ja liukastuminen (15,9 %) (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006, Vakes Portal 2006). Työpaikkatapaturmissa vahingoittunut ruumiinosa oli vuonna 2004 useimmiten sormet (20,8 %) tai jalat, mukaan lukien polvet (11,2 %). Selän, mukaan lukien selkärangan ja nikamien vammoja oli 9,9 % ja silmien vammoja 9,2 %. Muita mainittavia vammoja olivat käden (6,9 %), nilkan (6,9 %) sekä olkapään ja olkanivelen (4,4 %) vammat. Yleisin vamman laatu oli haavat ja pinnalliset vammat (33,8 %) ja seuraavina olivat sijoiltaanmenot, nyrjähdykset ja venähdykset (33,6 %) sekä tärähdykset ja sisäiset vammat (18,4 %) (Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006, Vakes Portal 2006).

13 Ennakkotietoja vuoden 2005 työtapaturmista Tapaturmavakuutuslaitosten liiton päivätyn tiedotteen mukaan korvauskäytännön muutos on lisännyt merkittävästi työtapaturmien määrää vuonna 2005 (TVL:n internetsivut). Sairaanhoitopalvelujen tuottajat ovat alkaneet laskuttaa suoraan vakuutuslaitoksia myös lyhytaikaista sairaanhoitoa vaatineista pikkutapaturmista. Tiedotteen mukaan palkansaajille sattui vuonna 2005 ennakkoarvion mukaan yhteensä korvaukseen johtanutta työtapaturma- ja ammattitautitapausta, kun vastaava määrä vuonna 2004 oli noin TVL:n arvion mukaan korvauskäytännön muutos eli tapaturmavakuutuslainsäädäntöön tehty ns. täyskorvausuudistus selittää noin 8 % tapaturmien lisääntymisestä. Toisaalta huomattavan osan selittänee myös se, että 2000-luvun alun myönteinen kehitys työtapaturmatilanteessa näyttää pysähtyneen. Määrällisesti ovat lisääntyneet ammattitaudit ja työmatkatapaturmat. Tapaturmataajuuskehitykseen vaikuttavat esimerkiksi noususuhdanne, tuotantorakenteen muutokset, urakoiden ja alihankintatöiden sirpaloituminen sekä vuokratyövoiman käyttö. Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan työpaikkatapaturmien määrät ja taajuudet ovat kasvaneet erityisesti rakentamisessa (19 %), kiinteistö- ja vuokrauspalveluissa (16 %) sekä kunta-alalla (23 %). Merkille pantavaa on myös se, että noin Suomessa sattunutta työtapaturmaa jää nykyisin suomalaisten työtapaturmatilastoinnin ulkopuolelle johtuen ulkomaalaisista yrityksistä ja työntekijöistä. Arviointia Vakuutuskorvauskäytännöt, sairauslomien pituus, tapaturmarekisterien tietopohja ja tilastojen laadinta yms. ajalliseen vertailtavuuteen vaikuttavat seikat ovat saattaneet vuosien varrella muuttua siten, että muutokset voivat aiheuttaa virheitä vertailtaessa työtapaturmien ja niiden alaluokkien aikasarjoja vuosilta Myöskään väestöhaastatteluilla ei tavoiteta kaikkia tapaturmia, koska haastatteluun vastanneet eivät muista osaa sattuneista tapaturmista. Nopeutunut hoitoon pääsy tapaturman jälkeen ja parantunut hoidon teho saattavat osaltaan johtaa lyhyempiin sairauspoissaoloihin ja vähentää kuolemantapauksia pitemmällä aikavälillä (Tapaturmatilanne 2002). Myös tapaturman käsite ja määrittely on saattanut muuttua jonkin verran ajan myötä. Toisaalta työtapaturmien luokittelu esimerkiksi tapaturmatyypin tai tapaturman aiheuttajan mukaan säilyi samana vuoteen Työkyvyttömyysaikaa koskevat tiedot voivat muuttua vielä pitkään tapaturman jälkeen, sillä ne saatetaan ajan tasalle yleensä vasta sattumisvuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2005 työtapaturmia koskevat tiedot ovat ennakkotietoja, jotka saattavat vielä muuttua huomattavasti. 171

14 ESAW-luokitukseen siirtyminen alkaen on vaikeuttanut vertailua aiempaan järjestelmään. Uusi luokitus ei täysin vastaa Suomessa ennen vuotta 2003 voimassa ollutta tapaturmatekijöiden kooditusta. Työtapaturmatilastointi on muuttunut EUROSTAT-tilastouudistuksen mukaisesti yhtenäiseksi muiden Euroopan unionin maiden kanssa. Uudistuksen jälkeen Suomessakin käytetään uusia tilastointimuuttujia. Entiset muuttujat tapaturmatyyppi ja tapaturman aiheuttaja poistuvat käytöstä ja tilalle on otettu mm. työtehtävää, työsuoritusta (toiminta ennen vahingoittumista), poikkeamaa normaalista työnkulusta (vahingoittumista edeltävä tapahtuma) ja vahingoittumistapaa (välitön aiheuttaja tai aineellinen tekijä vahingoittumishetkellä) koskevia muuttujia. Inhimillisen näkökulman lisäksi työtapaturmien ja etenkin vakavien työtapaturmien syiden tutkinnan ja torjunnan merkitystä korostavat niiden aiheuttamat huomattavat kansantaloudelliset kustannukset ja tuottavuuden menetykset. Suomessa vakavat työtapaturmat aiheuttavat vuosittain yli 100 miljoonan euron välittömät menetykset yhteiskunnalle, kun arvioidaan vakavan työtapaturman keskihinnaksi euroa (vrt. Bjurström ym. 1998). Kaikista työtapaturmista aiheutuu joka vuosi miljoonan euron suorat kustannukset Suomen kansantaloudelle. Eniten taloudellista vahinkoa koituu pysyvää työkyvyttömyyttä aiheuttavista tapaturmista, vaikka niitä on vain parisataa vuodessa (vrt. kuva 48). Raoul Grönqvist Tuula Räsänen Markku Aaltonen Lähteet Bjurström L-M ym. (toim.): Työolot ja taloudellinen ajattelu. Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto, Tampere EUROSTAT/ESAW tilastouudistus. Saatavissa: Grönqvist R, Räsänen T: Työtapaturmat. Kirjassa: Työ ja terveys Suomessa Toim. T Kauppinen ym. Työterveyslaitos, Helsinki Heiskanen M, Aromaa K, Niemi H, Siren R: Tapaturmat, väkivalta ja rikollisuuden pelko. Väestöhaastattelujen tuloksia vuosilta Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 171. Oikeus 2000:1. Tilastokeskus, SVT, Helsinki Heiskanen M, Siren R, Aromaa K: Suomalaisten turvallisuus Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 58. Poliisiammattikorkeakoulun tiedotteita 29. Helsinki Lakisääteinen tapaturmavakuutus. Tapaturmavakuutus, Työtapaturma-asioiden erikoislehti 2006:3, 39. Parkkari J, Kannus, P, Fogelholm M: Liikuntavammat suurin tapaturmaluokka Suomessa. Suomen Lääkärilehti 41 (2004):8, Saari J: Työturvallisuus. Kirjassa: Työterveyshuolto. Toim. M Antti-Poika ym. 1. painos. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki SAMMIO-tapaturmatilastotietokanta 2002/2. Työtapaturmat Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Helsinki. (julkaisematon) 172

15 SAMMIO-tapaturmatilastotietokanta 2003/1. Työtapaturmat Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Helsinki. (julkaisematon) Tapaturmatilanne Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ja niiden torjuntatyö. Selvityksiä 2003:4. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki Tapaturmavakuutuslaitosten liitto: Tilastokeskus Tilastotietokanta Px-Web StatFin Tilastokeskuksen ylläpitämä tietokanta. Tilastokeskus: [haettu ]. Työolot Suomessa. Työterveyslaitos ja työsuojeluhallinto Saatavissa: Työtapaturmat ja ammattitaudit Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Helsinki Työtapaturmat ja ammattitaudit: tilastovuodet Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Helsinki Työtapaturma- ja ammattitautitilasto Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Helsinki Työtapaturmien luokittelu Opas työpaikkojen käyttöön. ESAW-luokitus. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Helsinki Vakes Portal Tapaturmapakki. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. Saatavissa: 4.2 Ammattitaudit Lääkärien ilmoittamat ammattitaudit vähenivät vuodesta 1995 vuoteen 2002, jolloin niitä oli eli kaksi tapausta työllistä kohden Ammattitautien määrän vähenemisen arvioidaan pysähtyneen vuosina Lainsäädäntöön ja tilastointimenettelyyn liittyvien tekijöiden takia uudempaa tietoa ammattitaudeista ei vielä saatavissa Työterveyslaitos ylläpitää Työperäisten sairauksien rekisteriä (TPSR), johon on kerätty tietoja lääkärien vakuutuslaitoksille ja työsuojeluviranomaisille ilmoittamista ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä. Rekisteri käsittää palkansaajilla ja maatalousyrittäjillä ilmenneet tapaukset, joista ilmoitus on tehty kyseisenä tilastovuonna. Työperäisten sairauksien rekisterin tietojen mukaan ammattitautien määrä ja ilmaantuvuus pienenivät selvästi vuodesta 1995 (5 847 tapausta eli 2,8 tapausta / työllistä) vuoteen 2002 (4 807 tapausta eli 2,0 tapausta / työllistä). Yleisin ammattitautiryhmä oli rasitussairaudet (1 360 tapausta vuonna 2002), joista valtaosa oli toistotyön aiheuttamia jännetupen ja olkaluun sivunastan tulehduksia. Ammatti-ihotaudit (965 tapausta) ja meluvammat (821 tapausta) olivat lukumääräisesti seuraavaksi suurimmat ammattitautiryhmät (kuva 52). Asbestisairauksia, hengitystieallergioita ja muita ammattitauteja ilmoitettiin kutakin tautiryhmää tapausta vuonna

16 Kuva 52. Ilmoitetut ammattitaudit vuosina (Ammattitaudit ) tapauksia rasitussairaudet ihotaudit meluvammat hengitystieallergiat asbestisairaudet muut Vuoden 2002 jälkeen ei ole saatavissa vastaavanlaisia tietoja eri ammattitautien määristä. Syy tähän on tapaturmavakuutuslain muutos. Sen perusteella vakuutuslaitokset toimittavat nykyisin tiedot ammattitaudeista ja epäilyistä sähköisessä muodossa Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle (TVL), josta osa tiedoista tulee viiveellä Työterveyslaitokseen. Uudessa järjestelmässä on ollut eräiden tärkeiden tietojen saatavuudessa ja laadussa sellaisia ongelmia, ettei ole voitu laatia aiempien vuosien kaltaista Työperäisten sairauksien rekisterin vuosijulkaisua. Siinä on ollut tietoa ammattitautien määristä ja ilmaantuvuuksista esimerkiksi diagnoosin, altisteen, ammatin ja toimialan mukaan. Ammattitautitilanteen ei arvioida merkittävästi muuttuneen vuodesta 2002, joten sitä kuvannevat riittävän hyvin Työterveyslaitoksen vuoden 2002 ammattitautijulkaisu (Riihimäki ym. 2003) ja tämän kirjan edellinen versio (Kauppinen ym. 2004). Molemmat julkaisut ovat saatavissa maksutta Työterveyslaitoksen internet-sivuilta. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL) tuottaa vuosittain tilaston työtapaturmista ja ammattitaudeista. Ammattitautien osalta tiedot eivät ole vertailukelpoisia Työperäisten sairauksien rekisterin tietojen kanssa. TVL tilastoi ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt ns. ilmenemisvuoden mukaan. Tämä on se vuosi, jolloin henkilö on ensimmäistä kertaa hakeutunut lääkäriin 174

17 ammattitautiepäilyn vuoksi. Osassa ammattitauteja ilmenemisvuosi voi olla huomattavasti tilastointivuotta aiempi. Tämän raportointiviiveen vuoksi uusimpien tilastovuosien tiedot täydentyvät vasta tulevaisuudessa. Tämä korjataan TVL:n tilastoissa ns. selvityskertoimilla. Esimerkiksi tuoreimpiin lukuihin vuodelta 2004 on lisätty laskennallisesti 40 % tapauksia (selvityskerroin 1,40). Työperäisten sairauksien rekisterin tiedoista poiketen TVL:n luvut eivät myöskään sisällä maatalousyrittäjien ammattitauteja, joista tiedot kerää Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA). Tiedonkeruun ja tietolähteiden eroista huolimatta Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ja Työterveyslaitoksen raportoimat ammattitautien ja epäilyjen lukumäärät ovat 2000-luvulla olleet varsin samansuuruisia. TVL ilmoitti vuonna 2002 lukumääräksi tapausta ja Työterveyslaitos tapausta. TVL:n selvityskertoimilla lasketut luvut ovat vuodelle 2003 ja vuodelle 2004, joten ammattitautitilanne näyttää säilyneen lähes ennallaan vuosina TVL on raportoinut ammattitautien ja epäilyjen määriä myös päätoimialan ja altisteryhmän mukaan vuoteen 2003 saakka. Nämä vuositilastot on saatavilla maksutta Tapaturmavakuutuslaitosten liiton internet-sivuilta. Työterveyslaitos, TVL sekä sosiaali- ja terveysministeriö tekevät yhteistyötä vakuutuslaitosten kanssa ammattitautien tilastoinnin laadun parantamiseksi, jotta tulevaisuudessa olisi saatavissa entistä luotettavampaa ja tarkempaa tietoa ammattitaudeista työsuojelun ja ammattitautitutkimuksen tarpeisiin. Timo Kauppinen Lähteet Ammattitaudit Vuosittainen julkaisu. Työterveyslaitos, Helsinki. Kauppinen T ym. (toim.): Työ ja terveys Suomessa Työterveyslaitos, Helsinki Riihimäki H, Kurppa K, Karjalainen A ym.: Ammattitaudit Työterveyslaitos, Helsinki Tapaturmavakuutuslaitosten liitto: Työtapaturmat ja ammattitaudit: tilastovuodet Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Helsinki Työterveyslaitos: 175

18 4.3 Mielenterveys Mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot jatkuvasti lisääntyneet viime vuosina, työkyvyttömyyseläkkeissä kasvu tasaantunut Psyykkinen oireilu vähentynyt Psyykkiseen oireiluun haettu ja saatu apua aikaisempaa enemmän Mielenterveys ja mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys Suomessa Suurin osa Suomen väestöstä voi hyvin mielenterveytensä puolesta. Kuitenkin mielenterveyden häiriöt ovat sairauksina suhteellisen yleisiä. Suomalaisten tutkimusten mukaan niistä kärsii vähintään joka viides suomalainen. Yleisin mielenterveyden häiriö on masennus, ja vuosittain 5 % suomalaisista kärsii vakavan masennusjakson (Pirkola ym. 2002). Mielenterveyden häiriöt ovat myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohella yleisin syy pitkiin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin. Mielenterveys ja sairauspoissaolot Kansaneläkelaitoksen korvaamat yli yhdeksän päivää kestävät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet viimeisen vuosikymmenen ajan Suomessa. Suurimman osan tästä selittää mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnettyjen pitkien sairauslomien lisääntyminen (Kansaneläkelaitos 2006a). Erillisten sairauspäivärahajaksojen määrä on kasvanut viime vuosina vain hieman, mutta korvattujen päivien lukumäärä on kasvanut nopeammin, eli sairauslomien kestot ovat keskimäärin pidentyneet. Mielenterveyden häiriö oli syy 29 %:ssa pitkissä yli 180 päivää kestäneissä sairauspoissaoloissa vuonna 2005 (Kansaneläkelaitos 2006a). Mielenterveyden häiriöiden osuus kaikista poissaoloista on sitä suurempi, mitä pidempiä poissaoloja tarkastellaan. Mielenterveys ja työkyvyttömyyseläkkeet 176 Vuonna 2005 myönnetyistä uusista työkyvyttömyyseläkkeistä 29 % eli eläkettä myönnettiin mielenterveyden häiriöiden perusteella (Eläketurvakeskus, ennakkotieto). Näistä 47 %:ssa sairautena oli masennus (kuva 53). Vuosittain yksityisen sektorin työeläkejärjestelmässä masennuksen vuoksi myönnetyt uudet työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet selvästi vuodesta 1998, jolloin määrä oli Vuonna 2005 niitä alkoi Muut mielenterveyshäiriöryhmät eivät ole lisääntyneet vastaavasti. Työkyvyttömyyseläkkeissä kasvu on tasaantunut kolmen viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2005 työkyvyttömyyseläkkeiden kokonaiskustannukset olivat miljoonaa euroa, josta mielenterveyden häiriöiden osuus oli 34 % (767 milj. euroa).

19 Kuva 53. Yksityisellä sektorilla alkaneet varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet mielenterveyden häiriöiden ryhmissä vuosina (Eläketurvakeskus) lukumäärä masennus skitsofrenia, skitsotyyppinen häiriö alkoholi- ja huumesairaudet muut mielialahäiriöt neuroosit muut personallisuus- ja käytöshäiriöt Mielenterveyden häiriöistä johtuvien poissaolojen taustalla olevat tekijät Tällä hetkellä ei ole selkeää kokonaiskuvaa siitä, mistä johtuvat muutokset mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnetyissä sairauspoissaoloissa ja työkyvyttömyyseläkkeissä. Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen keräämistä rekisteritiedoista voi poimia joitain yksittäisiä havaintoja taustatekijöiden yhteyksistä. Osa työkyvyttömyyseläkkeiden kasvusta selittyy suurten ikäluokkien vanhenemisella (Gould ja Nyman 2004). Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä suurin yksittäinen ryhmä on vuotiaat naiset. Itsenäisillä yrittäjillä tai ammatinharjoittajilla on hieman vähemmän sairauspäiviä mielenterveyden häiriöiden vuoksi kuin palkansaajilla. Ammattialoista keskiarvoa enemmän sairauspäiviä on mm. terveydenhuollossa ja palvelualoilla työskentelevillä (Kansaneläkelaitos 2006a). Mielenterveyssyistä alkavat työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleisempiä julkisella kuin yksityisellä sektorilla (Gould ja Nyman 2004). 177

20 Eläkkeelle siirtymisikä on mielenterveyshäiriöissä alhaisempi kuin muissa sairauksissa. Avoimille työmarkkinoille palaa vain joka kymmenes mielenterveyssyistä määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oleva. Keskimäärin kahden vuoden kuntoutustuki muuttuu yleensä jatkuvaksi eläkkeeksi. Mielenterveyssyyt kattavat uusista kuntoutustapauksista noin viidenneksen, kun taas uusista työkyvyttömyyseläkkeistä ne kattavat kolmanneksen (Gould ja Nyman 2004). Viime aikaisista tilastoista voi päätellä, että naisilla mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat hieman yleisempiä kuin miehillä. Myös muutamalla ammattialalla on suhteellisesti enemmän poissaoloja ja eläkkeitä mielenterveyssyistä. Tosin kyseisillä aloilla työskentelee myös suhteellisesti enemmän naisia, joten vaikutusten eritteleminen on vaikeaa. Kuntoutuminen mielenterveyshäiriön jälkeen työkykykyiseksi näyttää haastavalta, sillä sairaustapaukset johtavat varsinaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle useammin kuin muissa sairausryhmissä keskimäärin. Psyykkinen oireilu Työ ja terveys -haastattelussa vuonna 2006 kysyttiin, kuinka usein työntekijät olivat kokeneet erilaisia psyykkisiä oireita (Perkiö-Mäkelä ym. 2006). Yleisin oire oli voimattomuus, jota oli tuntenut 28 % vastanneista. Unettomuutta koki 25 %, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta 23 % ja ärtyisyyttä 22 %. Jonkin verran esiintyi myös ylirasittuneisuutta (20 %), muistin tai keskittymiskyvyn heikkenemistä (20 %) ja masentuneisuutta tai alakuloisuutta (13 %). Oireettomia oli 46 % ja monioireisia (yli kolme oiretta) 17 %. Varsinaisesta mielenterveyden ongelmasta kertoi kärsivänsä kuitenkin vain harva. Työkykyään työn henkisten vaatimusten kannalta piti hyvänä 84 % vastanneista. Huonoksi työkykynsä koki vain 2 %. Psyykkinen oireilu on vähentynyt 2000-luvulla: oireettomia oli nyt enemmän ja monioireisia vähemmän (taulukko 32). Erityisesti voimattomuuden ja masentuneisuuden kokemukset olivat vähentyneet vuodesta Taulukko 32. Psyykkisten oireiden määrä työssä käyvillä vuonna 1997, 2000, 2003 ja 2006, % vastaajista (Perkiö-Mäkelä ym. 2006, Piirainen ym. 1997, 2000, 2003) oireita v v v v ei yhtään

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Työturvallisuuskeskus TILASTOAINEISTO Tiedot pohjautuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastoaineistoihin. Aineisto sisältää 10.7.2013 päivitetyn

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.1.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.1.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 29 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön

työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön Terveydenhuoltoalan työtapaturmat ja potilassiirrot -tilastoista oppi käytäntöön Janne Sysi-Aho työturvallisuustutkija, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Bulevardi 28 (PL 275), 00121 Helsinki puh.: 09-68040385,

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin!

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi - Koulutusta - Julkaisuja - Telma -Verkkopalvelut: www.ttk.fi, www.nolla.fi

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työtapaturmat 2007. Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007

Työtapaturmat 2007. Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007 Työmarkkinat 2009 Työtapaturmat 2007 Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007 Vuoden 2007 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli 149 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 137 000 ja

Lisätiedot

Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006

Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Työmarkkinat 2008 Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Vuoden 2006 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli 146 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 134

Lisätiedot

Tapaturmien tilastointi. ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 )

Tapaturmien tilastointi. ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 ) Liite 2. Tapaturmatilanne ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 ) Lähes 90 % tapaturmaisista kuolemista sattuu kotona ja vapaa-ajalla Lähes 80 % vammaan johtaneista

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2012 Terveydenedistäminen osana hyvää työelämää 24.4.2012 Aluejohtaja Tiina Rajala 2 Hyvinvointia työstä Terveellinen, turvallinen ja mielekäs

Lisätiedot

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö Ahkeruus ei riitä - Työhyvinvointipääomalla tulevaisuuteen Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö SISÄLTÖ Työn ja työelämän muutos Miksi ahkeruus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 28 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2007 Lisätietoja: Elise Haapamäki, puh: (09) 310

Lisätiedot

Henkilöstöpäällikön päänsärky: Kun työntekijä on kyvykäs mutta haluton tai halukas mutta kyvytön

Henkilöstöpäällikön päänsärky: Kun työntekijä on kyvykäs mutta haluton tai halukas mutta kyvytön Henkilöstöpäällikön päänsärky: Kun työntekijä on kyvykäs mutta haluton tai halukas mutta kyvytön Ikääntyminen, työsuorituskyky ja subjektiivinen eläköitymisikä. Mikä ja kuka motivoi eri ikäisiä työntekijöitä

Lisätiedot

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010 Työmarkkinat 2012 Työtapaturmat 2010 Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2010 Vuoden 2010 aikana Suomessa sattui yhteensä 135 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 124 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009

Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009 Työmarkkinat 2011 Työtapaturmat 2009 Työtapaturmia 128 000 Suomessa vuonna 2009 Vuoden 2009 aikana Suomessa sattui yhteensä lähes 128 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui lähes 117 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus)

Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus) miljoonaa euroa Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus) 16 14 16 14 työmatkatapaturmat, vapaa-ehtoisesti vakuutetut yrittäjät 12 1 8 12 1 8 työmatkatapaturmat,

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

HUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko

HUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko HUS 2013 työtapaturmakatsaus Eija Prosi-Suuperko 8.5.2014 1 Lukujen tulkinta Vuoden 2013 ja 2012 tapaturmaluvut perustuvat tarkasteluvuotta seuraavan vuoden helmikuussa ajettuun tilastoon Aiempien vuosien

Lisätiedot

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Tehdyt rajaukset: AMMATTILUOKKA (3): SIIVOOJAT (942) VAHINKOLUOKKA: TYÖMATKA Huom. vuoden 2009 lukumäärät tulevat nousemaan vielä

Lisätiedot

Liukastumiset käyvät kalliiksi

Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset kansantautina miten jokainen pysyisi pystyssä? -seminaari 10.1.2013 Mirka Råback Erikoissuunnittelija Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 11.1.2013 1 Kotitapaturmien

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari 26.1.2012 klo 9.30 12.30 Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki

TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari 26.1.2012 klo 9.30 12.30 Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari 26.1.2012 klo 9.30 12.30 Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki Hyvät ja vähemmän hyvät tilastouutiset Irmeli Vuoriluoto Tehy ry Sisältö: 1. Sote

Lisätiedot

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2013

Työtapaturmia 135 000 Suomessa vuonna 2013 Työmarkkinat 205 Työtapaturmat 203 Työtapaturmia 35 000 Suomessa vuonna 203 Vuoden 203 aikana Suomessa sattui yhteensä lähes 35 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 23 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista

Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista Eija Prosi-Suuperko Tapiola-ryhmä 24.3.2010 1 Työ ja työmatkatapaturmat vakavuuden mukaan vuonna 2009 Pysyvä työkyvyttömyys? (työmatka) 90pv tai yli työkyvyttömyys

Lisätiedot

Työtapaturmia 139 000 Suomessa vuonna 2012

Työtapaturmia 139 000 Suomessa vuonna 2012 Työmarkkinat 204 Työtapaturmat 202 Työtapaturmia 39 000 Suomessa vuonna 202 Vuoden 202 aikana Suomessa sattui yhteensä 39 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 28 000 ja yrittäjille (mukaan

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa TuTa tutkimus- ja kehitysohjelma 2007-20092009 -seminaarin avaus Leo Suomaa Tikkurila 1.10.2009 10 Tuottavuus ja työturvallisuus kehittyvät käsi kädessä (Laitinen & kumpp.) 2 2009 LSuo Palkansaajien kuolemaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työtapaturmien ehkäisy tavaransiirroissa TkT Pia Perttula Työturvallisuus - Logistiikka Miten tutkittiin Tilastotietoa Kuorma-autonkuljettajille sattuneet työtapaturmat Length of disability

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien työkuoleman riski alentunut yli viidenneksen kymmenessä vuodessa

Maatalousyrittäjien työkuoleman riski alentunut yli viidenneksen kymmenessä vuodessa Työmarkkinat 2015 Työtapaturmat 2013 Maatalousyrittäjien työkuoleman riski alentunut yli viidenneksen kymmenessä vuodessa Korjattu 18.6.2015. Korjatut kohdat on merkitty punaisella. Maatalousyrittäjien

Lisätiedot

Työtapaturmia 142 000 Suomessa vuonna 2011

Työtapaturmia 142 000 Suomessa vuonna 2011 Työmarkkinat 2013 Työtapaturmat 2011 Työtapaturmia 142 000 Suomessa vuonna 2011 Vuoden 2011 aikana Suomessa sattui yhteensä runsaat 142 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 131 000 ja yrittäjille

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille

Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille Työmarkkinat 2014 Työtapaturmat 2012 Kaksi kolmesta työmatkatapaturmasta sattuu naisille Vuonna 2012 palkansaajille sattui työmatkalla yhteensä 22 296 sellaista tapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat

Lisätiedot

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Kunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2004 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen

Kunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2004 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen 1 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen Kohti nollaa työtapaturmaa kunta-alalla teemaseminaari 6.3.2008 Noora Hintikka Tampereen Noora teknillinen Hintikka yliopisto 1.9.2009 2 Tutkimushanke

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2008

Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2008 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 24 2009 100 työntekijää kohti 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 Kaikki työtapaturmat Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Nettityöpapereita 23/2011 Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Kelan tutkimusosasto Kirjoittajat Raimo

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2007 t i l a s t o j a Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2006 Lisätietoja: Sanna Ranto, puh: (09) 310 36408

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ?

TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? Vakavassa työtapaturmassa vahingoittuneiden rekisteriaineistoon perustuva viisivuotisseuranta 2008-2013 Jarna Kulmala Tiivistelmä hankeraportista Tutkimuksessa on

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Turku

Toimintaympäristö. TTL Turku Toimintaympäristö TTL Turku Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat Alue on kooltaan 25 696 km², mikä on

Lisätiedot

Työtapaturmat 2006, katsaus

Työtapaturmat 2006, katsaus Työmarkkinat 2008 Työtapaturmat 2006, katsaus Työtapaturmariski edelleen korkein nuorilla miehillä Miesten tapaturmariski on suurin nuorimmassa ikäryhmässä (15-24 v.). Nuorille miehille sattui 4 391 vähintään

Lisätiedot

Työturvallisuus. Tapaturmatilastointi. Minna Rautajoki 5.4.2011 1

Työturvallisuus. Tapaturmatilastointi. Minna Rautajoki 5.4.2011 1 Työturvallisuus Tapaturmatilastointi 1 Valtakunnalliset työtapaturmatietokannat Virallisia työtapaturmatilastoja julkaisevat TVL ja Tilastokeskus. Tapaturmavakuutuslaitoksen liitto TVL: Työtapaturmat ja

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työtapaturmat 2005. Työtapaturmat Suomessa vuonna 2005

Työtapaturmat 2005. Työtapaturmat Suomessa vuonna 2005 Työmarkkinat 2008 Työtapaturmat 2005 Työtapaturmat Suomessa vuonna 2005 Vuonna 2005 vakuutusyhtiöt korvasivat yhteensä 111 129 palkansaajille työpaikalla sattunutta tapaturmaa (taulukko 1). Näistä vähintään

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Työtapaturmariski edelleen korkein talonrakennustöissä

Työtapaturmariski edelleen korkein talonrakennustöissä Työmarkkinat 2009 Työtapaturmat 2007 Työtapaturmariski edelleen korkein talonrakennustöissä Palkansaajien tapaturmariski on suurin talonrakennustöissä. Kyseisessä ammateissa toimiville sattui 10 906 vähintään

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien työpaikkakuolemien riski alentunut selvästi kymmenessä vuodessa

Maatalousyrittäjien työpaikkakuolemien riski alentunut selvästi kymmenessä vuodessa Työmarkkinat 2011 Työtapaturmat 2009 Maatalousyrittäjien työpaikkakuolemien riski alentunut selvästi kymmenessä vuodessa Maatalousyrittäjien kuoleman riski työpaikalla on alentunut 13 prosenttia vuosina

Lisätiedot

TILASTO-OPAS. -näin selviydyn työtapaturmaviidakossa TA P AT U R M AVA K U U T U S L A I T O S T E N L I I T T O

TILASTO-OPAS. -näin selviydyn työtapaturmaviidakossa TA P AT U R M AVA K U U T U S L A I T O S T E N L I I T T O TILASTO-OPAS -näin selviydyn työtapaturmaviidakossa TA P AT U R M AVA K U U T U S L A I T O S T E N L I I T T O Sisältö 2. Tilastoviidakossa kulkijalle 3. Monenlaisia tilastoja tilastojen erilaiset sisällöt,

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot