Yle-LapissaI99 0-luvulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yle-LapissaI99 0-luvulla"

Transkriptio

1 Tl Metsiitalous 3 EM E T S A H A L L I T U S Y-pilristii ja tutkimus Yle-LapissaI99 0-luvulla Elina Stolt (toim.) Metscihallituksenmetslitaloudeniulkaisuia

2 PORONJATAUEN JA LUPPOJEN KTVENNATS- JA HIVENAINEPITOISUUDET SUOMEN PORON- HOITOALUEELIA JA KUOLASSA SEIAI KES KI -S UO MES SA SAL{IWUARVEN KANSALLISPUISTOSSA Mauri Nieminenl ja Martin Lodeniuf 1 Riis ta- j a ka latalo uden tutkimus laitos, Poro tutk imusas ema, Kaamanen 2Helsingin yliopisto, Limnologian ja ympriristi)n suojelun laitos, Helsinki 1 Johdanto Jak?ilet ovat villipeurojen ja porojen tdrkedd talviravintoa koko laajallalevinneisyysalueella. Monin paikoin ne muodostavat % niiden talviravinnosta. Skandinavian porojen potsin sisillosti on talvella jekale enimmillitn jopa 80 o/o, kesdllikin paikoin o/o. Yain arktisten saarren p urar ja Eteld- Georgiaan, lahelle Etehmannerta viedyt porot tulevar roimeen talvella ilman jekalae (Nieminen ym. 1998). vuosina 19g tehdyn talvilaidunten inventoinnin mukaan Suomen poronhoitoalueen j:ikelikdite voidaan pitdd suurelta osin huonokuntoisina (Kumpula ym. 1997). Verrartaessa laidunnettujen ja laiduntamaffomien mdnrykankaiden kasvillisuutta Suomen Itd-Lapissa ja Kuolan niemimaalla palleroporonjdkdldn on rodettu melkein jo havinneen intensiivisesti laidunnetuilta alueilta (Vare ym. 1995). Kovdorin alueella jdkdldlaitumet ovat kuitenkin erinomaisessa kunnossa, silld ilmakuivaa jekelaa on sielli keskimddrin kg/ha. Parhailla alueilla jahldr on yli 95 % kokonaispeittdr.yydestd ja noin kg/ha (Kumpula ym. 1996). viime vuosina porojen ruokinta talvella on lisddnrynyt Suomessa suuresti, mycis poronhoitoalueen pohjoisosissa. Poroja ruokitaan lahinna heinalld. Myos kaupallisia rehuja kaytetaan, ja usein on esitetry jakelan tuontia poroille Kuolan niemimaalta. 95

3 Pohjois-Suomessa eri jakalelajeja on runsas tuhat, joista ns. suurjdkdlid on lehes 250 ja porolle kelpaaviakin noin 50. Poron kdytt:imist:i maajdkdlistd tdrkeimpid ovat harmaa- (Cladina rangiferina), valkea- (C. arbuscula), mieto- (C. mitis) ja palleroporonjdkdh (C. stellaril seke okatorvijekalii (Cladonia uncialis). Porot klyttdvdt ravintonaan tietyissl oloissa mycis tinajdkeh; (Stereocaulon spp.) jalapalumijakelae (Cetrarianiualis)(Nieminenym. 1998). Kaamasen koetarhalla tehdyissd maittavuuskokeissa porot soivdt mieluiten harmaa- ja palleroporonjakelee, jotka ovat yleisii koko poronhoitoalueella. Mielellaan porot sciivlt mycis mietoporonjekilee ja okatorvijekelee (Norberg ym. 1995). Puilla kasvavat luppojdkalat eli lupot ovat porojen talviravintona havumetsialueella, varsinkin kevlttalvella, jolloin kova hanki estdd jikdhn kaivun. Porot syovlt musta- (B ry o rirt fus ce s ce ns) jaharmaalupp oa ( B. cap i I laris) kuusi- j a mdntypuista, kanadanlup poa (8. femonti) valoisimmista mlnnikcjisti ja korpiluppoa (Alectoria sarmentosa) vanhoista kuusikoista. Tuntureiden lumettomilta harjanteilta porot syovlt mycis maassa kasvavaa tummatunturiluppoa ja tunturikoivujen rungoilta eri karvelajeja (Parmelin sp.). Poron kdyttdmistd naavoista tdrkeimmdt ovat riippu- ja tupsunaava (Usnert dazypoga ja U. hirta) (Nieminen ym. 1998). tlvilaiduninventoinnin mukaan varttuneet kuusimetsdt ovat yleensd parhaita luppolaitumia poronhoitoalueella. Luppoa on keskimdd.rin runsaammin poronhoitoalueen pohjoisosan varttuneissa metsissd, tunturialuetta lukuunottamatta, kuin poronhoitoalueen etelaosan vastaavilla laitumilla (Kumpula ym. 1997). Jakalissa perustuottaja (lev:i) ja ensimmdisen asteen kuluttaja (sieni) elavet keskenddn tiiviissd vuorovaikutuksessa. Useimmat iakelet vaativat kasvaakseen runsaasti valoa, silla niiden klorofyllipitoisuus on vain % putkilokasvien lehtien klorofyllipitoisuudesta. Jekelille yhteyttdmisen vaatima ldmpotila on kuitenkin alhaisempi kuin muilla kasveilla. Tehokkainta jdkdlen yhteyttdminen on ldmpcitilan ollessa hieman yli 0"C. Jakelet ottavat vettd ja ravintoaineita suoraan ilmasta ja kasvavat karjestl. Niiden kasvu on erittlin hidasta, parhaimmillaankin vain 3-4 mm vuodessa. Jlkdldt ja puilla kasvavat ltpot (Aletoria ja Bryoria sp.) ovat herkkia ilman saasteille. Ne reagoivat epdpuhtauksiin mm. esiintymisellddn, pitoisuuksillaan, ulkoisin vaurion seke biokemiallisilla ja f,- siologisilla muutoksillaan. Ne kerddvdt kasvupaikoillaan itseensd pienindkin pitoisuuksina esiintlvid aineita, kuten raskasmetalleja radioaktiivisi aineita, ja niitd voidaan kdyttdzi siten apuna ilmansaastumisen mittauksissa (Kubin 1992, Tikkanen 1995). 96

4 Tirtkimuksen tarkoituksena oli selvittdd aluksi poronjdkdlien kemiallista koostumusta ja radioaktiivisuuspitoisuuksia Suomessa jo julkaistujen tulosten perusteella. Tarkoituksena oli mycis tutkia poronjdkdlien kivenniis-, hivenaine- ja raskasmetallipitoisuuksia, korrelaatioita eri kivenndis- ja hivenaineiden vdlilli ja pitoisuuksien muutoksia vuosina 1983 ja 1992 Suomen poronhoitoalueella ja Kuolassa seka Keski-Suomessa Salamajdrven kansallispuistossa, metsdpeurojen ( Ra n gife r ta ra n du s fe n n i c u s) nykyis elle el i n al ue ell a. 2 Aineisto ja menetelmdt Tirtkimuksessa kerdttiin j'dkeld- ja luppondytteitd vuosina 1983 ja 1992 Suomen poronhoitoalueen eri paliskunnista (alue I) laiduntutkimusten yhteydessi. Kesdlh 1992 jekdlenlytteitd kerdttiin mycis Salamajdrven kansallispuistosta (alue IV), ja kesiillii 1992 ja lgg4kuolan niemimaalta (alueet II ja III). Neytteet kerdttiin heinl-elokuussa suojakdsineitd kiyttden suljettaviin muovipusseihin. J:ikilanapteet kuivattiin, jauhettiin ja niistd mitattiin radioaktiivisuudet Sdteilyturvakeskuksessa Rovaniemelle. Vuonna 1983 poronhoitoalueelt a nd:ytteitd oli yhteensd 93 (C. rangiferina, n= 40; C. mitis, n= 30; C. stellaris, n= 23, Stereocauhnsp., n= 23) javuonna lgg2yhteensa 60 (C. rangiferina, n= 2l; C. mitis, n= 30; C. stellaris, n= ), Alectoria ja Bryoria sp., n= 63). Vuonna 1992 Salamajdrven kansallispuistosta kerdttyjd palleroporonjakalandytteitd (C. stellnris) olit ja Kuolan niemimaan pohjoisosistakeratqja vastaavia ndy'tteitd oli 40. Vuonna lgg4kerdttiin Kuolan niemimaalta Kovdorin alueelta 5 jiikilanaytetta. Niytteistd mddritettiin tdrkeimmdt kivenndis- (Na, K, Ca, Mg) ja hivenainepitoisuudet (Fe, Zn, Cu, Mn, Al,) standardimenetelmin atomiabsorptiospetrometrilla (Perkin-Elmer 360 tai Varian AAS) Helsingin yliopistossa Limnologian jaympdristonsuojelun laitoksessa. Kadmium- (Cd), lyijy- (Pb) ja nikkelimddriryksissd (Ni) keytettiin apuna myos grafiittiuunitekniikkaa. 3 Tirlolset ja pohdinta Poronjakali en (Cladinaspp.) valkuaispitoisuudet ovat yleensd alhaiset (34 o/o), ja ne sisdltivit myos vihdn kivenndis- ja hivenaineita sekd,vitamiineja. Poronjdkdlien jaluppojen tuhkapitoisuus on ollut aikaisempien mittausten mukaan meilh keskimddrin 1 %o kuiva-aineesta. Lapalumijiikilxsa (Cenaria niualis) ja tinal'akeldssd. (Stereocauhn sp.) tuhkaa on ollut keskimddrin I,5 o/o (Nieminen 1994). Kaliumia poronjdkdlissi on tavallisesti l-4 glkgja magnesiumia 0,1-1 g/kg 97

5 kuiva-ainetta. Lupoissa magnesiumpitoisuudet ovat hieman alhaisemmat. Poronj?ik?ilien kalsiumpitoisuus on tavallisesti 0,5-1,5 g/kg kuiva-ainetta. Mangaania poronjdkdlissd on mg/kg ja nutaa jopa7}-l 500 mg/kg kuivaainetta. Poronj?ikiilien kuparipitoisuus on 1-3 mg/kg ja sinkkipitoisuus 8-40 mg/kg kuiva-ainetta. Seleenid poronj:ik?ilissd on keskimllrin 0,11 mg/kg ja molybdeenie 0, 19-0,31 mg/kg kuiva-ainetta (Nieminen ja Heiskari 1989, Nieminen ia Rantataro 1990, Nieminen 1994). il=ql I 1& "n E] trl xl xt Kuua 1. Poronjliklilien natriurn- (Na) kalium- (K x 0,1), kalsiurn- (Ca) ja alumiinipitoisuudet (Al) (mg/hg kuiua-ainetta) seha tilastolliset merhitseuyydet (*, p<0.05;**, p<0.01; ***,p<0,001) eri tutkimusalueilla uuonna 1992' 9B

6 Ennen vuotta 1986 poronjdkdlien radioaktiivisuudet olivat korkeimmillaan Suomen poronhoitoalueella 1960luvun puolivdlissi. Vuonna 1965 poro$dkdlien cesium-137- pitoisuus oli keskimdarin2 400 javuonna 1983 keskimaarin230 Bq/kg kuivapainoa. Tshernobylin ydinvoimalassa huhtikuussa 1986 sattuneen ydinvoimalaonnettomuuden jdlkeen cesium-1 34 ja cesium- I 37 laskeuma oli Suomen Lapissa yhteensd vain noin 1 kbq/m2. Keski-Suomessa mersd.peuraalueella laskeuma oli maan suurin (17 kbq/m' ), ja poronjakalien cesium-137- pitoisuus oli siella kesalla 1986 yli Bq/kg kuivapainoa. Suomen poronhoitoalueella poronjdkdlien cesium- 137-pitoisuudet vaihtelivat lokakuussa 1986 velilla Bq/kg kuivapainoa. Korkeimmat pitoisuudet ( Bq/kg kuivapainoa) mitattiin tuolloin etehisimmd,n paliskunnan, Hallan kaakkoisosassa (Sateilyturvakeskus 1986, Nieminen I9S7).Jdkdlien, ja myiis poronlihan, cesium- I 37-pitoisuudet ovat mycihemmin laskeneet. Vuonna 1993 poronjikdlien cesium-137-pitoisuus oli Inarissa ja myos Kuolassa Lovozeron alueella jo alle 200 Bq/kgkuivapainoa (Doudarevym. 1995).Teurastuskaudella Suomen teurasporojen cesium- 137-pitoisuus oli keskimdirin 200 Bq/kg kuivapainoa. Suomen poronhoitoalueella eri poronjdkalien natrium-, kalium-, kalsium-, magnesium-, mangaani- ja alumiinipitoisuuksissa ei ollut tulosten mukaan tilastollisia eroja vuosinalgs3 ja1992. Molempinavuosina harmaaporonjekelen pitoisuudet olivat kuitenkin alhaisemmat kuin mieto- ja palleroporonjdkdlien pitoisuudet. Eri jek?ilien rauta-, sinkki-, kupari- ja kadmiumpitoisuudet olivat korkeammat vuonna Jekelienlyryy- ja nikkelipitoisuudet olivat kuitenkin korkeammat vuonna I 992. Korkeimmat ly rjy - ja nikkelipito isuudet mitattiin tutkimuksessa harmaaporonjdkdlistd. Tinajekaldn rauta- ja alumiinipitoisuudet olivat vuonna 1983 korkeammat kuin poronjd,kdlien pitoisuudet. Luppojen rauta- ja lyijypitoisuudet olivat poronhoitoalueella vuonna 1992hieman korkeammat mutta mangaani-, sinkki- ja kuparipitoisuudet alhaisemmat kuin poronjdkdlien vastaavat pitoisuudet. Vuosina 1983 ja 1992 poronjakalien kivenniis- ja hivenainepitoisuuksissa ei ollut juuri eroja Suomen poronhoitoalueen pohjois- ja eteliosan velille. Molempina vuosina jakiilien nikkelipitoisuudet olivat kuitenkin tilastollisesti erittdin merkitsevdsti korkeammat poronhoitoalueen pohjoisosassa. Poronhoitolueen pohjois- ja eteliosassa poronjdkd,lien lyijy- ja nikkelipitoisuudet olivatvuonna 1992 tilastollisesti merkitsevdsti korkeammat jakadmiumpitoisuudet alhaisemmat kuin yuonna Poronhoitoalueen ita- jaldnsiosassa poronjiikalien kivenndis- ja hivenainepitoisuuksissa ei ollut juuri eroja vuosina 1983 ja Jdkdlien nikkelipitoisuudet olivat kuitenkin tilastollisesti erittdin mer- 99

7 kitsevdsti korkeammat vuonna 1992 poronhoitoalueen itd- ja ldnsiosassa. Vuonnalgg2poronjdkilien mangaani-, kupari- ja kadmiumpitoisuudet olivat poronhoitoalueen itiosassa alhaisemmat mutta lyijypitoisuudet korkeammat kuin vuonna mg fts ) Kuua 2. Poronjlikrilien rauta- (F )(* 10), mangaani- (Mn) sinkhi- (Zn) ja kuparipitoisuudet (Cu, x 10) mg/hg huiua-ainetta) sekii tilastolliset rnerkitseuyydet (*, p<0.05; "*, p<0.01; "**, p<0.001) eri tutkimusalueilla uuonna I

8 tl m w II ]TI ry Kuua 3. Poronjdhtilien kadmium- (Cd, x 100), lyijy- (Pb) ja nik ke lip itoisuudet (Ni) (rng/ kg kuiua-ainetta) s e hri ti lasto llis et merhitseuyydet (*, p<0.05; **, p.0.01; ***, p<0.001) eri tutkimusaluei lla uuonna I 992. Korkeampaa kalsium- ja mangaanipitoisuutta lukuunottamatta Suomen poronhoitoalueen poronjdkdlien kivenndis- ja hivenainepitoisuudet eivd,t poikenneet vuonna 1992 tilastollisesti merkitsevdsti Salamajlrven kansallispuiston vastaavista pitoisuuksista. Pohjoisessa Kuolan niemimaan ldnsiosassa poronjdkdlien magnesium-, rauta- ja alumiinipitoisuudet olivat kuitenkin tilastollisesti merkitsevdsti korkeammat kuin vastaavat pitoisuudet Kuolan itiosassa ja Suomen poronhoitoalueella (taulukko 1). Erittiin korkeat kupari- ja nikkelipitoisuudet mitattiin Kuolan itiosan poronjdkdlistd (kuvat 1-3). Etelimpdnd" Kovdorin alueella poronjdkdlien kadmium-, lyry- ja nikkelipitoisuudet olivat hieman alhaisemmat kuin pitoisuudet Kuolan alueen pohjoisosissa. r01

9 Thulukko 1. Poronjiihrilien kiuenntiis-, hiuenaine- ja raskasmetallipitoisuudet (mg/ kg kuiua-ainetta) eri tutkimusalueilla uuonna Suomen K.a. Natrium (Na) 56,28 Kalium (K) 1210,50 Kalsium (Ca) 381,17 Poronhoitoalue I (n=60 Magnesium(M9)227,57 Rauta (Fe) 188,20 Sinkki (Zn) 16,00 Itupari (Cu) 1,90 Mangaani(Mn) 131,12 Alumiini(Al) r29,28 Kadmium (Cd) 0,08 Lyrjy (Pb) ) 1cl Nikkeli (Ni) 1,75 Salamajirven kansallispuisto IV (n=7) S.E. K.a. 2,61 39,71 27,95 \235,7r 16,502r7,r4 7,85 151,43 10,86142,85 0,33 17,57 0,07 r,4r 10,09 37,7r 7,94 89,86 0,00 0,08 0,2r 3,01 0,11 0,58 S.E. r,94 I?5?c) 13,04 tt,84 r4,09 1,00 0,10 7,35 7,88 0,00 0,34 0,06 Kuolan linsiosa II (n=23) K.a. S.E. 9t,86 10,18 t044,32 50,57 447,32 34,92 432,56 41,69 t200,67 126,74 t4,22 0,51 7,04 0,49 5r,7r 3,50 784,82111,83 0,06 0,01 2,20 0,25 7,37 0,66 Kuolan itlosaiii (n=12) K.a. S.E. 105,86 12, ,99 128,03 445,t4 3t,r2 226,44 6,50 423,93 105,07 20,51 1,74 t7,98 4,14 42,23 9,5r 228,50 48,24 0,08 0,0r 3,55 0,43 19,74 5,59 Tutkimuksessa havaittiin merkitsevit korrelaatiot jekalissd magnesiumin ja alumiinin, magnesiumin ja kalsiumin seka kalsiumin ja mangaanin pitoisuuksien vdlilld Suomen poronhoitoalueella. Kuolan alueella merkitsevdt korrelaatiot havaittiin jekilisse kuparin ja sinkin, nikkelin ja sinkin seka nikkelin ja kuparin pitoisuuksien vdlillii. Yhteenvetonavoidaan todeta, effe poronjakdlien cesium-137 -pitoisuudet ovat alhaiset Suomen poronhoitoalueella ja myos Kuolan niemimaalla (Doudarev ym. 1995). Poronjdkalien kivenndis-, hivenaine- ja raskasmetallipitoisuudet Suomen poronhoitoalueella ovat alhaiset ja samaa tasoa kuin aikaisemmissa tutkimuksissa (Nieminen ja Heiskari 1989). Ne ovat mycis samaa tasoa kuin pitoisuudet metsipeura-alueella Salamajirven kansallispuistossa. Kuolan niemimaan ldnsiosassa poronjdkdlien magnesium-, rauta- ja alumiinipitoisuudet ovat korkeat, ja niemimaan itiosassa kupari- ja nikkelipitoisuudet erittdin korkeat. Korkeat pitoisuudet liittyvdt todenndkoisesti niemimaan voimakkaaseen teollisuuteen ja ilmansaasteisiin. Kuolan niemimaan ldnsiosassa saastepddstdt ovat pddosin perd.isin Petshenganikelin ja Severonikelin nikkeli-kuparisulatoista ja koostuvat pllosin rikkidioksidista, raskasmetalleista ja pcilystii (Tikkanen ym. 1995). Saastepddstiit levidvdt tuulten mukana myiis niemimaan itdosiin. Koska poronjdkdlien korkeat kivennlis-, hivenaine- ja raskasmetallipitoisuudet siirryvit helposti niitd sydvien porojen lihaan, on slyta vdlttdd jekilen ruontia meille porojen ravinnoksi Kuolan niemimaan pohjoisosista. 102

10 Lfiteet Doudarev, A., Bylinkin, S., Chugunov, V, Miretslqy, G., Popov, A.,Rahola, T, Jaakkola, T, Rissanen, K., Illukka, E.,Suomela, M.,Tillander, M. l995.the radiologicalsituation in the reindeer herding area of the Kola peninsula. Environmental Radioactivity in the Arctic.1995, Proceedings of the Second International Conference on Environmental Radioactivity in the Arctic. Doudarev, ym Kubin, E Atmospheric heavy metal deposition in Finnish Lapland in 1986 and Julkaisussa: Tikkanen, E., Varmola M. & Katermaa, T (toim.), Symposium on the state of the environment and evironmental monitoring in northern Fennoscandia and the Kola Peninsula. October 6-8. Rovaniemi. Finland. Extended absracts. Arctic Centre Publication 4: 219. Kumpula, J., Colpaert, A. & Nieminen, M Kovdorin alueen porolaitumet ja niiden kiy"tto Veniijiillii. Tirtkimusraportti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Porotutkimusasema ja Oulun yliopisto, Maantieteen lajtos.23+2 s. Kumpula, J., Colpaen, A., Kumpula, T & Nieminen,M Suomen poronhoitoalueen talvilaidunvarat. Kala- ja Riistaraportteja nro 93, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos,43+34 ss. Nieminen, M Porot ja sdteily. - lapintirtkimusseuran ruosikirja)o(viii: Nieminen, M Poro, ruumiinrakenne ja elintoiminnat. Rovaniemi s. Nieminen, M. & Heiskari, U Diets of freely grazingand captive reindeer during summer and winter. - Rangifer 9(I): Nieminen, M. & Rantataro, M Mineral and trace element contents of lichens in Finnish reindeer herding area. - Rangifea Special Issue No. 4: 56. Nieminen, M., Maijala, V & Soveri, T Poron ruokinta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki s. Norberg, H., Maijala, V & Nieminen, M Mi&e kasvit maistuvat porolle? - Poromies 62(1): Sdteilynrrvakeskus Tshernobylin ydinturman vaikutuksesta suomalaisiin. Helsinki s. Tikkanen, E. (toim.) Kuolan saastepidstdt Lapin metsien rasitteena. Itd-lapin metsdvaurioprojektin loppuraportti. Gummerus Kirjapaino. Jyviiskyle s. Vdre, H., Ohtonen, R. & Olaanen,J Effects of reindeer gazingon vegetation in dry Pinus s/uestrisforests. - J.V.g. Sci.6: r03

17VV VV 01021

17VV VV 01021 Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika

Lisätiedot

Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron

Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron Mauri Nieminen Luke, Porontutkimusasema, Toivoniementie 246, 9991 Kaamanen, mauri.nieminen@luke.fi TIIVISTELMÄ Suomessa poronomistajia on enää 4

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ

PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Porontutkimusasema, Kaamanen Yhteistyökumppanit Alfred Colpaert 1, Marja Anttonen 2 ja Ari Tanskanen 1 1 Joensuun

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus

Lisätiedot

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton hyötykäyttö seminaari Kauttua 7.9.2017 Lea Hiltunen, Lea.Hiltunen@luke.fi Elodeaprojekti Vesiruton soveltuvuus maanparannusaineeksi ja potentiaali

Lisätiedot

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien

Lisätiedot

Rehuako vesirutosta?

Rehuako vesirutosta? Rehuako vesirutosta? Vesiruton hyötykäyttö Seminaari Kauttua Hilkka Siljander-Rasi Luonnonvarakeskus Vesikasvit rehuna Käytetty täydentämässä rehuvalikoimaa, kun karjan rehujen viljely ollut vähäistä tai

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2010. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica

Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2010. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2010 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018 Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-008423-02 Tutkimusnro EUAA56-00006080 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja Timo Putkonen

Lisätiedot

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018 Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-002382-01 12.10.2018 Tutkimusnro EUAA56-00002241 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja

Lisätiedot

Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010

Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010 1 Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010 Tornion kaupunki 2 Kirjoittaja: ympäristönsuojelusihteeri Kai Virtanen Tornion kaupunki Suensaarenkatu 4 FI-95400 Tornio puh. +358-(0)40-7703239

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro 1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph

Lisätiedot

Suomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986

Suomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986 Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/29 Pekka Tamminen Kangasmaiden ominaisuudet valtakunnan metsien 8. inventoinnin pysyvillä koealoilla 1986 1995 e e m t a Taustaa Suomen kangasmaat inventointiin

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 kaupunki Ympäristövirasto Raportti 9/1992 IjOulun Oulu KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLIT 1992 Oulun kaupungin ympäristövirasto jatkaa ympäristöhygienian

Lisätiedot

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb 11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY VESISAMMALTEN METALLIPITOISUUDET 16X170583 5.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_4 Vesisammalten metallipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen alapuolisten virtavesien

Lisätiedot

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen

Lisätiedot

Jalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Jalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Jalostuspäivät, Mikkeli 2012 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat

Lisätiedot

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND 113-2017-00010483 Päivämäärä 8.9.2017 Sivu 1 / 8 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä (mirka.simila@selanne.net),

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro 1/7 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 04749-48 04757-56 04765-64 04777-76 04778-77 04779-78 04784-83 Nimi A1 A5 B6 KA KB S BB Pintamaan maalaji a) HHt HHt HHt HHt HHt HHt HHt Multavuus a)

Lisätiedot

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin

Lisätiedot

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran

Lisätiedot

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Mg vuodessa 25 2 15 Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Cu Ni Zn Pb 1 5 1985 1988 1991 1994 1997 2 23 Outokumpu Oy Keskimääräinen vuosilaskeuma Harjavallan tutkimusgradientilla vuosina 1992-1998 7

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi 8.4.2014 Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi SFTech Oy Kehittää innovaatioita materiaalitehokkuuden tarpeisiin

Lisätiedot

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Kotipuutarhan ravinneanalyysit 1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta

Lisätiedot

Sade, mm Keskilämpötila, o C sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016

Sade, mm Keskilämpötila, o C sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016 18 25 15 2 Sade, mm 12 9 6 15 1 5 Keskilämpötila, o C 3-5 sade 2-215 sade 216 lämpötila 2-215 lämpötila 216 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko

Lisätiedot

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC hanke 2009-2011 www.poroverkko.wikispaces.com Anna-Leena Jänkälä: Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC Paliskuntain yhdistys Yleistä ruokinnasta Harjoitetaan yleisesti poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As. VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, 90570 Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 19.10.2010 73415 13424 Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU Tilatunnus saapui 05.10.2010

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Kalkitusaineiden tuoteselosteohje

Kalkitusaineiden tuoteselosteohje Esittelijä Suoniitty Sivu/sivut 1 / 8 1 Yleistä Lannoitevalmisteen ostajalle tai käyttäjälle on myynnin tai luovutuksen yhteydessä aina annettava tuoteseloste. Osa kalkitusaineista, kuten kalkkikivi, magnesiumpitoinen

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Pilaantuneisuustarkastelu tontilla Ristinarkku-4940-6 Tampereen kaupunki tekee uutta asemakaavaa (nro 8224) tontille 4940-6 Tampereen Ristinarkussa. Tilaajan pyynnöstä

Lisätiedot

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.28 Eero Mäntylä Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostilannoituksen jälkeen Kompostien käytön edut maanviljelyssä

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN

Lisätiedot

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo

Lisätiedot

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI

Lisätiedot

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012

ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 1 PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 ASIA Koetoimintailmoitus Pahtavaaran kaivoksen Länsimalmin rikastettavuuden selvittämisestä, Sodankylä ILMOITUKSEN TEKIJÄ

Lisätiedot

TURUN SEUDUN. ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2005 2006

TURUN SEUDUN. ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2005 2006 TURUN SEUDUN ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2005 2006 Bioindikaattorit ovat eliöitä, jotka ilmaisevat ilmansaasteiden vaikutuksia rakenteessaan, toiminnassaan, levinneisyydessään tai kemiallisessa

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI T203/M13/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI NATURAL RESOURCES INSTITUTE FINLAND VANTAA, ROVANIEMI

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TUULIPUISTOT POROTALOUSSELVITYS

KEMIJÄRVEN TUULIPUISTOT POROTALOUSSELVITYS KEMIJÄRVEN TUULIPUISTOT POROTALOUSSELVITYS Mauri Nieminen TUTKIMUSRAPORTTI 2012 RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS Kuva. Mauri Nieminen Erillisliite 3 TIIVISTELMÄ Oxford Intercon Finland Oy suunnittelee

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

Kaupunkipurojen haitta aineet. Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Kaupunkipurojen haitta aineet. Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus Kaupunkipurojen haitta aineet Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsingin kaupungin ympäristökeskus Purojen seuranta Helsingissä Seurataan 35 puron veden laatua keväisin Lisäksi intensiivisiä

Lisätiedot

Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Poronhoitoon liittyviä erityiskysymyksiä saamelaisalueen paliskunnissa Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kaamanen Suomen poronhoitoon liittyvää tietoa Poronhoitoalue ja sen osa-alueet

Lisätiedot

Nurmen lannoitusohjelmat

Nurmen lannoitusohjelmat Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle

Lisätiedot

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori (B) Suomen juurikasmaiden booritilanne Tyydyttävä Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosina 2002-2012 Varsinais-Suomessa,

Lisätiedot

Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen

Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen Pirjo Salminen 17.10.2018 1 Tuhkan käyttö lannoitevalmisteena Kansallinen lainsäädäntö Puun ja turpeen tuhka Eläinperäinen tuhka Tuleva EU-lannoitevalmistelainsäädäntö

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 16WWE0242 28.1.2011 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010 Osa IV d Biologinen tarkkailu maa-alueilla 16WWE0242 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010 Osa IV d Biologinen tarkkailu

Lisätiedot

Vesirutto Koillismaalla luvulla massalajiksi

Vesirutto Koillismaalla luvulla massalajiksi Vesirutto Koillismaalla - 2000-luvulla massalajiksi Seppo Hellsten, Juha Riihimäki ja Mika Sarkkinen Vesiruton hyötykäyttö riesasta raaka-aineeksiko? 21.3.2017 Kanadanvesirutto (Elodea canadensis, Hydrocharitaceae)

Lisätiedot

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000 Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004

Lisätiedot

Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli

Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi arvo arvo arvo Lämpötila C 6 10,7 15,1 6 9,4 12,5 6 8,3 11,0 Sameus FTU 6 0,4 0,6 6

Lisätiedot

. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 : . NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta 065/3322/MK/75 BIOGEOKEMIALLINEN HUMUSTUTKIMUS KtlRSRMAKI, VUOHTOJOKI i Tutkimuksen aihe Aikaisemniissa tutkimuksissa

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Terveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen

Terveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen Terveyslannoitus 13.1. 2014 Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola Anna Saarsalmi Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Terveyslannoitus,

Lisätiedot

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3344/-88/2/19 Sotkamo Rytisuo Jouko Vanne TALKKIMALMITUTKIMUKSET RYTISUON ALUEELLA SOTKAMOSSA SINA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3344/-88/2/19 Sotkamo Rytisuo Jouko Vanne TALKKIMALMITUTKIMUKSET RYTISUON ALUEELLA SOTKAMOSSA SINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3344/-88/2/19 Sotkamo Rytisuo Jouko Vanne 31.5.1988 TALKKIMALMITUTKIMUKSET RYTISUON ALUEELLA SOTKAMOSSA SINA 1982-1985 VUO- Yllämainittuun raporttiin liittyvät pohjanäytteiden

Lisätiedot

ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, JOENSUU

ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, JOENSUU 1/11 ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja 26.3 2018 KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, 80100 JOENSUU 2/11 ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS Tutkimus pvm : 23.3 JA 26.3 2018 Toimipaikka: A-Kuivaus

Lisätiedot

Kokkolan ja Pietarsaaren seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2012. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus 2013

Kokkolan ja Pietarsaaren seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2012. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus 2013 Kokkolan ja Pietarsaaren seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2012 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus 2013 Johdanto Ilmanlaadun bioindikaattoritutkimusten avulla pyritään saamaan

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

Tutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :

Tutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 : Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät. Pv: 19.3.2014 1/6 Talvivaara Sotkao Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkiuksen nii: Talvivaara, vedet, aaliskuu 2014, kierros I, Vuoksen suunta Näytteenottopv: 10.3.2014 Näyte saapui: 11.3.2014 Näytteenottaja:

Lisätiedot

Nurmirehut porojen talviravintona. Laura Kylmämaa

Nurmirehut porojen talviravintona. Laura Kylmämaa Nurmirehut porojen talviravintona Laura Kylmämaa Johdanto 1. Porojen energian ja ravintoaineiden tarve 2. Tutkimuksia nurmirehuista porojen talviravintona 2.1 Kuiva-ainepitoisuus 2.2 Korjuukerta 2.3 Korsiintumisaste

Lisätiedot

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun? Perjantai, 11.5.2007 Poronhoito ja muuttuva ympäristö -tutkimuksen loppuseminaari Rovakatu 2 (entinen valtuustosali) Rovaniemi 12:30 13:00 Marc Macias i Fauria, Helsingin yliopisto: Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit

Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit 1.5.217 Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit Vesihuoltopäivät Jyväskylä 1.5.217 8.5.217 Page 1 Hankkeen tausta Juomavesidirektiivin muutos (liite II D) Talousveden valvontanäytteet

Lisätiedot

Pellon ja rehun ravinteilla on yhteys sekä toisiinsa että lehmän terveyteen mitä ja millaisia?

Pellon ja rehun ravinteilla on yhteys sekä toisiinsa että lehmän terveyteen mitä ja millaisia? Pellon ja rehun ravinteilla on yhteys sekä toisiinsa että lehmän terveyteen mitä ja millaisia? Kirsi Järvenranta Luke Maaninka Nurmet Rahaksi (NuRa) Rehujen kivennäisainetasapaino Lehmän terveys suurimmat

Lisätiedot

Määräys STUK SY/1/ (34)

Määräys STUK SY/1/ (34) Määräys SY/1/2018 4 (34) LIITE 1 Taulukko 1. Vapaarajat ja vapauttamisrajat, joita voidaan soveltaa kiinteiden materiaalien vapauttamiseen määrästä riippumatta. Osa1. Keinotekoiset radionuklidit Radionuklidi

Lisätiedot