Yle-LapissaI99 0-luvulla
|
|
- Lotta Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tl Metsiitalous 3 EM E T S A H A L L I T U S Y-pilristii ja tutkimus Yle-LapissaI99 0-luvulla Elina Stolt (toim.) Metscihallituksenmetslitaloudeniulkaisuia
2 PORONJATAUEN JA LUPPOJEN KTVENNATS- JA HIVENAINEPITOISUUDET SUOMEN PORON- HOITOALUEELIA JA KUOLASSA SEIAI KES KI -S UO MES SA SAL{IWUARVEN KANSALLISPUISTOSSA Mauri Nieminenl ja Martin Lodeniuf 1 Riis ta- j a ka latalo uden tutkimus laitos, Poro tutk imusas ema, Kaamanen 2Helsingin yliopisto, Limnologian ja ympriristi)n suojelun laitos, Helsinki 1 Johdanto Jak?ilet ovat villipeurojen ja porojen tdrkedd talviravintoa koko laajallalevinneisyysalueella. Monin paikoin ne muodostavat % niiden talviravinnosta. Skandinavian porojen potsin sisillosti on talvella jekale enimmillitn jopa 80 o/o, kesdllikin paikoin o/o. Yain arktisten saarren p urar ja Eteld- Georgiaan, lahelle Etehmannerta viedyt porot tulevar roimeen talvella ilman jekalae (Nieminen ym. 1998). vuosina 19g tehdyn talvilaidunten inventoinnin mukaan Suomen poronhoitoalueen j:ikelikdite voidaan pitdd suurelta osin huonokuntoisina (Kumpula ym. 1997). Verrartaessa laidunnettujen ja laiduntamaffomien mdnrykankaiden kasvillisuutta Suomen Itd-Lapissa ja Kuolan niemimaalla palleroporonjdkdldn on rodettu melkein jo havinneen intensiivisesti laidunnetuilta alueilta (Vare ym. 1995). Kovdorin alueella jdkdldlaitumet ovat kuitenkin erinomaisessa kunnossa, silld ilmakuivaa jekelaa on sielli keskimddrin kg/ha. Parhailla alueilla jahldr on yli 95 % kokonaispeittdr.yydestd ja noin kg/ha (Kumpula ym. 1996). viime vuosina porojen ruokinta talvella on lisddnrynyt Suomessa suuresti, mycis poronhoitoalueen pohjoisosissa. Poroja ruokitaan lahinna heinalld. Myos kaupallisia rehuja kaytetaan, ja usein on esitetry jakelan tuontia poroille Kuolan niemimaalta. 95
3 Pohjois-Suomessa eri jakalelajeja on runsas tuhat, joista ns. suurjdkdlid on lehes 250 ja porolle kelpaaviakin noin 50. Poron kdytt:imist:i maajdkdlistd tdrkeimpid ovat harmaa- (Cladina rangiferina), valkea- (C. arbuscula), mieto- (C. mitis) ja palleroporonjdkdh (C. stellaril seke okatorvijekalii (Cladonia uncialis). Porot klyttdvdt ravintonaan tietyissl oloissa mycis tinajdkeh; (Stereocaulon spp.) jalapalumijakelae (Cetrarianiualis)(Nieminenym. 1998). Kaamasen koetarhalla tehdyissd maittavuuskokeissa porot soivdt mieluiten harmaa- ja palleroporonjakelee, jotka ovat yleisii koko poronhoitoalueella. Mielellaan porot sciivlt mycis mietoporonjekilee ja okatorvijekelee (Norberg ym. 1995). Puilla kasvavat luppojdkalat eli lupot ovat porojen talviravintona havumetsialueella, varsinkin kevlttalvella, jolloin kova hanki estdd jikdhn kaivun. Porot syovlt musta- (B ry o rirt fus ce s ce ns) jaharmaalupp oa ( B. cap i I laris) kuusi- j a mdntypuista, kanadanlup poa (8. femonti) valoisimmista mlnnikcjisti ja korpiluppoa (Alectoria sarmentosa) vanhoista kuusikoista. Tuntureiden lumettomilta harjanteilta porot syovlt mycis maassa kasvavaa tummatunturiluppoa ja tunturikoivujen rungoilta eri karvelajeja (Parmelin sp.). Poron kdyttdmistd naavoista tdrkeimmdt ovat riippu- ja tupsunaava (Usnert dazypoga ja U. hirta) (Nieminen ym. 1998). tlvilaiduninventoinnin mukaan varttuneet kuusimetsdt ovat yleensd parhaita luppolaitumia poronhoitoalueella. Luppoa on keskimdd.rin runsaammin poronhoitoalueen pohjoisosan varttuneissa metsissd, tunturialuetta lukuunottamatta, kuin poronhoitoalueen etelaosan vastaavilla laitumilla (Kumpula ym. 1997). Jakalissa perustuottaja (lev:i) ja ensimmdisen asteen kuluttaja (sieni) elavet keskenddn tiiviissd vuorovaikutuksessa. Useimmat iakelet vaativat kasvaakseen runsaasti valoa, silla niiden klorofyllipitoisuus on vain % putkilokasvien lehtien klorofyllipitoisuudesta. Jekelille yhteyttdmisen vaatima ldmpotila on kuitenkin alhaisempi kuin muilla kasveilla. Tehokkainta jdkdlen yhteyttdminen on ldmpcitilan ollessa hieman yli 0"C. Jakelet ottavat vettd ja ravintoaineita suoraan ilmasta ja kasvavat karjestl. Niiden kasvu on erittlin hidasta, parhaimmillaankin vain 3-4 mm vuodessa. Jlkdldt ja puilla kasvavat ltpot (Aletoria ja Bryoria sp.) ovat herkkia ilman saasteille. Ne reagoivat epdpuhtauksiin mm. esiintymisellddn, pitoisuuksillaan, ulkoisin vaurion seke biokemiallisilla ja f,- siologisilla muutoksillaan. Ne kerddvdt kasvupaikoillaan itseensd pienindkin pitoisuuksina esiintlvid aineita, kuten raskasmetalleja radioaktiivisi aineita, ja niitd voidaan kdyttdzi siten apuna ilmansaastumisen mittauksissa (Kubin 1992, Tikkanen 1995). 96
4 Tirtkimuksen tarkoituksena oli selvittdd aluksi poronjdkdlien kemiallista koostumusta ja radioaktiivisuuspitoisuuksia Suomessa jo julkaistujen tulosten perusteella. Tarkoituksena oli mycis tutkia poronjdkdlien kivenniis-, hivenaine- ja raskasmetallipitoisuuksia, korrelaatioita eri kivenndis- ja hivenaineiden vdlilli ja pitoisuuksien muutoksia vuosina 1983 ja 1992 Suomen poronhoitoalueella ja Kuolassa seka Keski-Suomessa Salamajdrven kansallispuistossa, metsdpeurojen ( Ra n gife r ta ra n du s fe n n i c u s) nykyis elle el i n al ue ell a. 2 Aineisto ja menetelmdt Tirtkimuksessa kerdttiin j'dkeld- ja luppondytteitd vuosina 1983 ja 1992 Suomen poronhoitoalueen eri paliskunnista (alue I) laiduntutkimusten yhteydessi. Kesdlh 1992 jekdlenlytteitd kerdttiin mycis Salamajdrven kansallispuistosta (alue IV), ja kesiillii 1992 ja lgg4kuolan niemimaalta (alueet II ja III). Neytteet kerdttiin heinl-elokuussa suojakdsineitd kiyttden suljettaviin muovipusseihin. J:ikilanapteet kuivattiin, jauhettiin ja niistd mitattiin radioaktiivisuudet Sdteilyturvakeskuksessa Rovaniemelle. Vuonna 1983 poronhoitoalueelt a nd:ytteitd oli yhteensd 93 (C. rangiferina, n= 40; C. mitis, n= 30; C. stellaris, n= 23, Stereocauhnsp., n= 23) javuonna lgg2yhteensa 60 (C. rangiferina, n= 2l; C. mitis, n= 30; C. stellaris, n= ), Alectoria ja Bryoria sp., n= 63). Vuonna 1992 Salamajdrven kansallispuistosta kerdttyjd palleroporonjakalandytteitd (C. stellnris) olit ja Kuolan niemimaan pohjoisosistakeratqja vastaavia ndy'tteitd oli 40. Vuonna lgg4kerdttiin Kuolan niemimaalta Kovdorin alueelta 5 jiikilanaytetta. Niytteistd mddritettiin tdrkeimmdt kivenndis- (Na, K, Ca, Mg) ja hivenainepitoisuudet (Fe, Zn, Cu, Mn, Al,) standardimenetelmin atomiabsorptiospetrometrilla (Perkin-Elmer 360 tai Varian AAS) Helsingin yliopistossa Limnologian jaympdristonsuojelun laitoksessa. Kadmium- (Cd), lyijy- (Pb) ja nikkelimddriryksissd (Ni) keytettiin apuna myos grafiittiuunitekniikkaa. 3 Tirlolset ja pohdinta Poronjakali en (Cladinaspp.) valkuaispitoisuudet ovat yleensd alhaiset (34 o/o), ja ne sisdltivit myos vihdn kivenndis- ja hivenaineita sekd,vitamiineja. Poronjdkdlien jaluppojen tuhkapitoisuus on ollut aikaisempien mittausten mukaan meilh keskimddrin 1 %o kuiva-aineesta. Lapalumijiikilxsa (Cenaria niualis) ja tinal'akeldssd. (Stereocauhn sp.) tuhkaa on ollut keskimddrin I,5 o/o (Nieminen 1994). Kaliumia poronjdkdlissi on tavallisesti l-4 glkgja magnesiumia 0,1-1 g/kg 97
5 kuiva-ainetta. Lupoissa magnesiumpitoisuudet ovat hieman alhaisemmat. Poronj?ik?ilien kalsiumpitoisuus on tavallisesti 0,5-1,5 g/kg kuiva-ainetta. Mangaania poronjdkdlissd on mg/kg ja nutaa jopa7}-l 500 mg/kg kuivaainetta. Poronj?ikiilien kuparipitoisuus on 1-3 mg/kg ja sinkkipitoisuus 8-40 mg/kg kuiva-ainetta. Seleenid poronj:ik?ilissd on keskimllrin 0,11 mg/kg ja molybdeenie 0, 19-0,31 mg/kg kuiva-ainetta (Nieminen ja Heiskari 1989, Nieminen ia Rantataro 1990, Nieminen 1994). il=ql I 1& "n E] trl xl xt Kuua 1. Poronjliklilien natriurn- (Na) kalium- (K x 0,1), kalsiurn- (Ca) ja alumiinipitoisuudet (Al) (mg/hg kuiua-ainetta) seha tilastolliset merhitseuyydet (*, p<0.05;**, p<0.01; ***,p<0,001) eri tutkimusalueilla uuonna 1992' 9B
6 Ennen vuotta 1986 poronjdkdlien radioaktiivisuudet olivat korkeimmillaan Suomen poronhoitoalueella 1960luvun puolivdlissi. Vuonna 1965 poro$dkdlien cesium-137- pitoisuus oli keskimdarin2 400 javuonna 1983 keskimaarin230 Bq/kg kuivapainoa. Tshernobylin ydinvoimalassa huhtikuussa 1986 sattuneen ydinvoimalaonnettomuuden jdlkeen cesium-1 34 ja cesium- I 37 laskeuma oli Suomen Lapissa yhteensd vain noin 1 kbq/m2. Keski-Suomessa mersd.peuraalueella laskeuma oli maan suurin (17 kbq/m' ), ja poronjakalien cesium-137- pitoisuus oli siella kesalla 1986 yli Bq/kg kuivapainoa. Suomen poronhoitoalueella poronjdkdlien cesium- 137-pitoisuudet vaihtelivat lokakuussa 1986 velilla Bq/kg kuivapainoa. Korkeimmat pitoisuudet ( Bq/kg kuivapainoa) mitattiin tuolloin etehisimmd,n paliskunnan, Hallan kaakkoisosassa (Sateilyturvakeskus 1986, Nieminen I9S7).Jdkdlien, ja myiis poronlihan, cesium- I 37-pitoisuudet ovat mycihemmin laskeneet. Vuonna 1993 poronjikdlien cesium-137-pitoisuus oli Inarissa ja myos Kuolassa Lovozeron alueella jo alle 200 Bq/kgkuivapainoa (Doudarevym. 1995).Teurastuskaudella Suomen teurasporojen cesium- 137-pitoisuus oli keskimdirin 200 Bq/kg kuivapainoa. Suomen poronhoitoalueella eri poronjdkalien natrium-, kalium-, kalsium-, magnesium-, mangaani- ja alumiinipitoisuuksissa ei ollut tulosten mukaan tilastollisia eroja vuosinalgs3 ja1992. Molempinavuosina harmaaporonjekelen pitoisuudet olivat kuitenkin alhaisemmat kuin mieto- ja palleroporonjdkdlien pitoisuudet. Eri jek?ilien rauta-, sinkki-, kupari- ja kadmiumpitoisuudet olivat korkeammat vuonna Jekelienlyryy- ja nikkelipitoisuudet olivat kuitenkin korkeammat vuonna I 992. Korkeimmat ly rjy - ja nikkelipito isuudet mitattiin tutkimuksessa harmaaporonjdkdlistd. Tinajekaldn rauta- ja alumiinipitoisuudet olivat vuonna 1983 korkeammat kuin poronjd,kdlien pitoisuudet. Luppojen rauta- ja lyijypitoisuudet olivat poronhoitoalueella vuonna 1992hieman korkeammat mutta mangaani-, sinkki- ja kuparipitoisuudet alhaisemmat kuin poronjdkdlien vastaavat pitoisuudet. Vuosina 1983 ja 1992 poronjakalien kivenniis- ja hivenainepitoisuuksissa ei ollut juuri eroja Suomen poronhoitoalueen pohjois- ja eteliosan velille. Molempina vuosina jakiilien nikkelipitoisuudet olivat kuitenkin tilastollisesti erittdin merkitsevdsti korkeammat poronhoitoalueen pohjoisosassa. Poronhoitolueen pohjois- ja eteliosassa poronjdkd,lien lyijy- ja nikkelipitoisuudet olivatvuonna 1992 tilastollisesti merkitsevdsti korkeammat jakadmiumpitoisuudet alhaisemmat kuin yuonna Poronhoitoalueen ita- jaldnsiosassa poronjiikalien kivenndis- ja hivenainepitoisuuksissa ei ollut juuri eroja vuosina 1983 ja Jdkdlien nikkelipitoisuudet olivat kuitenkin tilastollisesti erittdin mer- 99
7 kitsevdsti korkeammat vuonna 1992 poronhoitoalueen itd- ja ldnsiosassa. Vuonnalgg2poronjdkilien mangaani-, kupari- ja kadmiumpitoisuudet olivat poronhoitoalueen itiosassa alhaisemmat mutta lyijypitoisuudet korkeammat kuin vuonna mg fts ) Kuua 2. Poronjlikrilien rauta- (F )(* 10), mangaani- (Mn) sinkhi- (Zn) ja kuparipitoisuudet (Cu, x 10) mg/hg huiua-ainetta) sekii tilastolliset rnerkitseuyydet (*, p<0.05; "*, p<0.01; "**, p<0.001) eri tutkimusalueilla uuonna I
8 tl m w II ]TI ry Kuua 3. Poronjdhtilien kadmium- (Cd, x 100), lyijy- (Pb) ja nik ke lip itoisuudet (Ni) (rng/ kg kuiua-ainetta) s e hri ti lasto llis et merhitseuyydet (*, p<0.05; **, p.0.01; ***, p<0.001) eri tutkimusaluei lla uuonna I 992. Korkeampaa kalsium- ja mangaanipitoisuutta lukuunottamatta Suomen poronhoitoalueen poronjdkdlien kivenndis- ja hivenainepitoisuudet eivd,t poikenneet vuonna 1992 tilastollisesti merkitsevdsti Salamajlrven kansallispuiston vastaavista pitoisuuksista. Pohjoisessa Kuolan niemimaan ldnsiosassa poronjdkdlien magnesium-, rauta- ja alumiinipitoisuudet olivat kuitenkin tilastollisesti merkitsevdsti korkeammat kuin vastaavat pitoisuudet Kuolan itiosassa ja Suomen poronhoitoalueella (taulukko 1). Erittiin korkeat kupari- ja nikkelipitoisuudet mitattiin Kuolan itiosan poronjdkdlistd (kuvat 1-3). Etelimpdnd" Kovdorin alueella poronjdkdlien kadmium-, lyry- ja nikkelipitoisuudet olivat hieman alhaisemmat kuin pitoisuudet Kuolan alueen pohjoisosissa. r01
9 Thulukko 1. Poronjiihrilien kiuenntiis-, hiuenaine- ja raskasmetallipitoisuudet (mg/ kg kuiua-ainetta) eri tutkimusalueilla uuonna Suomen K.a. Natrium (Na) 56,28 Kalium (K) 1210,50 Kalsium (Ca) 381,17 Poronhoitoalue I (n=60 Magnesium(M9)227,57 Rauta (Fe) 188,20 Sinkki (Zn) 16,00 Itupari (Cu) 1,90 Mangaani(Mn) 131,12 Alumiini(Al) r29,28 Kadmium (Cd) 0,08 Lyrjy (Pb) ) 1cl Nikkeli (Ni) 1,75 Salamajirven kansallispuisto IV (n=7) S.E. K.a. 2,61 39,71 27,95 \235,7r 16,502r7,r4 7,85 151,43 10,86142,85 0,33 17,57 0,07 r,4r 10,09 37,7r 7,94 89,86 0,00 0,08 0,2r 3,01 0,11 0,58 S.E. r,94 I?5?c) 13,04 tt,84 r4,09 1,00 0,10 7,35 7,88 0,00 0,34 0,06 Kuolan linsiosa II (n=23) K.a. S.E. 9t,86 10,18 t044,32 50,57 447,32 34,92 432,56 41,69 t200,67 126,74 t4,22 0,51 7,04 0,49 5r,7r 3,50 784,82111,83 0,06 0,01 2,20 0,25 7,37 0,66 Kuolan itlosaiii (n=12) K.a. S.E. 105,86 12, ,99 128,03 445,t4 3t,r2 226,44 6,50 423,93 105,07 20,51 1,74 t7,98 4,14 42,23 9,5r 228,50 48,24 0,08 0,0r 3,55 0,43 19,74 5,59 Tutkimuksessa havaittiin merkitsevit korrelaatiot jekalissd magnesiumin ja alumiinin, magnesiumin ja kalsiumin seka kalsiumin ja mangaanin pitoisuuksien vdlilld Suomen poronhoitoalueella. Kuolan alueella merkitsevdt korrelaatiot havaittiin jekilisse kuparin ja sinkin, nikkelin ja sinkin seka nikkelin ja kuparin pitoisuuksien vdlillii. Yhteenvetonavoidaan todeta, effe poronjakdlien cesium-137 -pitoisuudet ovat alhaiset Suomen poronhoitoalueella ja myos Kuolan niemimaalla (Doudarev ym. 1995). Poronjdkalien kivenndis-, hivenaine- ja raskasmetallipitoisuudet Suomen poronhoitoalueella ovat alhaiset ja samaa tasoa kuin aikaisemmissa tutkimuksissa (Nieminen ja Heiskari 1989). Ne ovat mycis samaa tasoa kuin pitoisuudet metsipeura-alueella Salamajirven kansallispuistossa. Kuolan niemimaan ldnsiosassa poronjdkdlien magnesium-, rauta- ja alumiinipitoisuudet ovat korkeat, ja niemimaan itiosassa kupari- ja nikkelipitoisuudet erittdin korkeat. Korkeat pitoisuudet liittyvdt todenndkoisesti niemimaan voimakkaaseen teollisuuteen ja ilmansaasteisiin. Kuolan niemimaan ldnsiosassa saastepddstdt ovat pddosin perd.isin Petshenganikelin ja Severonikelin nikkeli-kuparisulatoista ja koostuvat pllosin rikkidioksidista, raskasmetalleista ja pcilystii (Tikkanen ym. 1995). Saastepddstiit levidvdt tuulten mukana myiis niemimaan itdosiin. Koska poronjdkdlien korkeat kivennlis-, hivenaine- ja raskasmetallipitoisuudet siirryvit helposti niitd sydvien porojen lihaan, on slyta vdlttdd jekilen ruontia meille porojen ravinnoksi Kuolan niemimaan pohjoisosista. 102
10 Lfiteet Doudarev, A., Bylinkin, S., Chugunov, V, Miretslqy, G., Popov, A.,Rahola, T, Jaakkola, T, Rissanen, K., Illukka, E.,Suomela, M.,Tillander, M. l995.the radiologicalsituation in the reindeer herding area of the Kola peninsula. Environmental Radioactivity in the Arctic.1995, Proceedings of the Second International Conference on Environmental Radioactivity in the Arctic. Doudarev, ym Kubin, E Atmospheric heavy metal deposition in Finnish Lapland in 1986 and Julkaisussa: Tikkanen, E., Varmola M. & Katermaa, T (toim.), Symposium on the state of the environment and evironmental monitoring in northern Fennoscandia and the Kola Peninsula. October 6-8. Rovaniemi. Finland. Extended absracts. Arctic Centre Publication 4: 219. Kumpula, J., Colpaert, A. & Nieminen, M Kovdorin alueen porolaitumet ja niiden kiy"tto Veniijiillii. Tirtkimusraportti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Porotutkimusasema ja Oulun yliopisto, Maantieteen lajtos.23+2 s. Kumpula, J., Colpaen, A., Kumpula, T & Nieminen,M Suomen poronhoitoalueen talvilaidunvarat. Kala- ja Riistaraportteja nro 93, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos,43+34 ss. Nieminen, M Porot ja sdteily. - lapintirtkimusseuran ruosikirja)o(viii: Nieminen, M Poro, ruumiinrakenne ja elintoiminnat. Rovaniemi s. Nieminen, M. & Heiskari, U Diets of freely grazingand captive reindeer during summer and winter. - Rangifer 9(I): Nieminen, M. & Rantataro, M Mineral and trace element contents of lichens in Finnish reindeer herding area. - Rangifea Special Issue No. 4: 56. Nieminen, M., Maijala, V & Soveri, T Poron ruokinta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki s. Norberg, H., Maijala, V & Nieminen, M Mi&e kasvit maistuvat porolle? - Poromies 62(1): Sdteilynrrvakeskus Tshernobylin ydinturman vaikutuksesta suomalaisiin. Helsinki s. Tikkanen, E. (toim.) Kuolan saastepidstdt Lapin metsien rasitteena. Itd-lapin metsdvaurioprojektin loppuraportti. Gummerus Kirjapaino. Jyviiskyle s. Vdre, H., Ohtonen, R. & Olaanen,J Effects of reindeer gazingon vegetation in dry Pinus s/uestrisforests. - J.V.g. Sci.6: r03
Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotEnnen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron
Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron Mauri Nieminen Luke, Porontutkimusasema, Toivoniementie 246, 9991 Kaamanen, mauri.nieminen@luke.fi TIIVISTELMÄ Suomessa poronomistajia on enää 4
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotPORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ
PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Porontutkimusasema, Kaamanen Yhteistyökumppanit Alfred Colpaert 1, Marja Anttonen 2 ja Ari Tanskanen 1 1 Joensuun
LisätiedotTulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten
LisätiedotLkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
LisätiedotNeulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä
Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus
LisätiedotVesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena
Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton hyötykäyttö seminaari Kauttua 7.9.2017 Lea Hiltunen, Lea.Hiltunen@luke.fi Elodeaprojekti Vesiruton soveltuvuus maanparannusaineeksi ja potentiaali
LisätiedotElodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa
Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien
LisätiedotRehuako vesirutosta?
Rehuako vesirutosta? Vesiruton hyötykäyttö Seminaari Kauttua Hilkka Siljander-Rasi Luonnonvarakeskus Vesikasvit rehuna Käytetty täydentämässä rehuvalikoimaa, kun karjan rehujen viljely ollut vähäistä tai
LisätiedotSokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen
Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori
LisätiedotPohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2010. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica
Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2010 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS 2012E
TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus
LisätiedotMangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta
LisätiedotPellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
LisätiedotÍ%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-008423-02 Tutkimusnro EUAA56-00006080 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja Timo Putkonen
LisätiedotKevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-002382-01 12.10.2018 Tutkimusnro EUAA56-00002241 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja
LisätiedotPuolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010
1 Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010 Tornion kaupunki 2 Kirjoittaja: ympäristönsuojelusihteeri Kai Virtanen Tornion kaupunki Suensaarenkatu 4 FI-95400 Tornio puh. +358-(0)40-7703239
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro
1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph
LisätiedotSuomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/29 Pekka Tamminen Kangasmaiden ominaisuudet valtakunnan metsien 8. inventoinnin pysyvillä koealoilla 1986 1995 e e m t a Taustaa Suomen kangasmaat inventointiin
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
LisätiedotKASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992
KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 kaupunki Ympäristövirasto Raportti 9/1992 IjOulun Oulu KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLIT 1992 Oulun kaupungin ympäristövirasto jatkaa ympäristöhygienian
LisätiedotMalmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb
11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
VESISAMMALTEN METALLIPITOISUUDET 16X170583 5.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_4 Vesisammalten metallipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen alapuolisten virtavesien
LisätiedotKaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen
LisätiedotJalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy
Jalostuspäivät, Mikkeli 2012 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat
LisätiedotAsiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND
113-2017-00010483 Päivämäärä 8.9.2017 Sivu 1 / 8 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä (mirka.simila@selanne.net),
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro
1/7 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 04749-48 04757-56 04765-64 04777-76 04778-77 04779-78 04784-83 Nimi A1 A5 B6 KA KB S BB Pintamaan maalaji a) HHt HHt HHt HHt HHt HHt HHt Multavuus a)
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotEviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009
Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran
LisätiedotHarjavallan sulaton raskasmetallipäästöt
Mg vuodessa 25 2 15 Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Cu Ni Zn Pb 1 5 1985 1988 1991 1994 1997 2 23 Outokumpu Oy Keskimääräinen vuosilaskeuma Harjavallan tutkimusgradientilla vuosina 1992-1998 7
LisätiedotKoekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen
Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia
LisätiedotEdullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi
8.4.2014 Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi SFTech Oy Kehittää innovaatioita materiaalitehokkuuden tarpeisiin
LisätiedotKotipuutarhan ravinneanalyysit
1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta
LisätiedotSade, mm Keskilämpötila, o C sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016
18 25 15 2 Sade, mm 12 9 6 15 1 5 Keskilämpötila, o C 3-5 sade 2-215 sade 216 lämpötila 2-215 lämpötila 216 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko
LisätiedotLIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma
LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotPoron ruokinnan ja tarhauksen ABC
hanke 2009-2011 www.poroverkko.wikispaces.com Anna-Leena Jänkälä: Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC Paliskuntain yhdistys Yleistä ruokinnasta Harjoitetaan yleisesti poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, 90570 Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 19.10.2010 73415 13424 Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU Tilatunnus saapui 05.10.2010
LisätiedotPerunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.
LisätiedotKalkitusaineiden tuoteselosteohje
Esittelijä Suoniitty Sivu/sivut 1 / 8 1 Yleistä Lannoitevalmisteen ostajalle tai käyttäjälle on myynnin tai luovutuksen yhteydessä aina annettava tuoteseloste. Osa kalkitusaineista, kuten kalkkikivi, magnesiumpitoinen
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotTampereen Infra Yhdyskuntatekniikka
Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Pilaantuneisuustarkastelu tontilla Ristinarkku-4940-6 Tampereen kaupunki tekee uutta asemakaavaa (nro 8224) tontille 4940-6 Tampereen Ristinarkussa. Tilaajan pyynnöstä
LisätiedotEero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö
Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.28 Eero Mäntylä Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostilannoituksen jälkeen Kompostien käytön edut maanviljelyssä
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio
Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy
LisätiedotTERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN
LisätiedotHeinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy
Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo
LisätiedotVesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa
Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman
LisätiedotKenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa
1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI
LisätiedotAKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT
AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava
LisätiedotASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012
1 PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 ASIA Koetoimintailmoitus Pahtavaaran kaivoksen Länsimalmin rikastettavuuden selvittämisestä, Sodankylä ILMOITUKSEN TEKIJÄ
LisätiedotTURUN SEUDUN. ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2005 2006
TURUN SEUDUN ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2005 2006 Bioindikaattorit ovat eliöitä, jotka ilmaisevat ilmansaasteiden vaikutuksia rakenteessaan, toiminnassaan, levinneisyydessään tai kemiallisessa
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI
T203/M13/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI NATURAL RESOURCES INSTITUTE FINLAND VANTAA, ROVANIEMI
LisätiedotKEMIJÄRVEN TUULIPUISTOT POROTALOUSSELVITYS
KEMIJÄRVEN TUULIPUISTOT POROTALOUSSELVITYS Mauri Nieminen TUTKIMUSRAPORTTI 2012 RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS Kuva. Mauri Nieminen Erillisliite 3 TIIVISTELMÄ Oxford Intercon Finland Oy suunnittelee
LisätiedotMaittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat
Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:
Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi
LisätiedotKaupunkipurojen haitta aineet. Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Kaupunkipurojen haitta aineet Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsingin kaupungin ympäristökeskus Purojen seuranta Helsingissä Seurataan 35 puron veden laatua keväisin Lisäksi intensiivisiä
LisätiedotTiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Poronhoitoon liittyviä erityiskysymyksiä saamelaisalueen paliskunnissa Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kaamanen Suomen poronhoitoon liittyvää tietoa Poronhoitoalue ja sen osa-alueet
LisätiedotNurmen lannoitusohjelmat
Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle
LisätiedotBoori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Boori porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori (B) Suomen juurikasmaiden booritilanne Tyydyttävä Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosina 2002-2012 Varsinais-Suomessa,
LisätiedotTuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen
Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen Pirjo Salminen 17.10.2018 1 Tuhkan käyttö lannoitevalmisteena Kansallinen lainsäädäntö Puun ja turpeen tuhka Eläinperäinen tuhka Tuleva EU-lannoitevalmistelainsäädäntö
LisätiedotMetsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset
Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä
LisätiedotTalvivaara Sotkamo Oy
16WWE0242 28.1.2011 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010 Osa IV d Biologinen tarkkailu maa-alueilla 16WWE0242 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010 Osa IV d Biologinen tarkkailu
LisätiedotVesirutto Koillismaalla luvulla massalajiksi
Vesirutto Koillismaalla - 2000-luvulla massalajiksi Seppo Hellsten, Juha Riihimäki ja Mika Sarkkinen Vesiruton hyötykäyttö riesasta raaka-aineeksiko? 21.3.2017 Kanadanvesirutto (Elodea canadensis, Hydrocharitaceae)
LisätiedotKK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000
Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004
LisätiedotJärvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli
Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi arvo arvo arvo Lämpötila C 6 10,7 15,1 6 9,4 12,5 6 8,3 11,0 Sameus FTU 6 0,4 0,6 6
Lisätiedot. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta 065/3322/MK/75 BIOGEOKEMIALLINEN HUMUSTUTKIMUS KtlRSRMAKI, VUOHTOJOKI i Tutkimuksen aihe Aikaisemniissa tutkimuksissa
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
LisätiedotTerveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen
Terveyslannoitus 13.1. 2014 Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola Anna Saarsalmi Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Terveyslannoitus,
LisätiedotNäytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis
Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3344/-88/2/19 Sotkamo Rytisuo Jouko Vanne TALKKIMALMITUTKIMUKSET RYTISUON ALUEELLA SOTKAMOSSA SINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3344/-88/2/19 Sotkamo Rytisuo Jouko Vanne 31.5.1988 TALKKIMALMITUTKIMUKSET RYTISUON ALUEELLA SOTKAMOSSA SINA 1982-1985 VUO- Yllämainittuun raporttiin liittyvät pohjanäytteiden
LisätiedotASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, JOENSUU
1/11 ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja 26.3 2018 KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, 80100 JOENSUU 2/11 ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS Tutkimus pvm : 23.3 JA 26.3 2018 Toimipaikka: A-Kuivaus
LisätiedotKokkolan ja Pietarsaaren seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2012. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus 2013
Kokkolan ja Pietarsaaren seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2012 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus 2013 Johdanto Ilmanlaadun bioindikaattoritutkimusten avulla pyritään saamaan
LisätiedotYmpäristöystävällistä tehoviljelyä?
Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna
LisätiedotSikojen Ruokintasuositukset 2014
Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotMETSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL
METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotLumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.
Pv: 19.3.2014 1/6 Talvivaara Sotkao Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkiuksen nii: Talvivaara, vedet, aaliskuu 2014, kierros I, Vuoksen suunta Näytteenottopv: 10.3.2014 Näyte saapui: 11.3.2014 Näytteenottaja:
LisätiedotNurmirehut porojen talviravintona. Laura Kylmämaa
Nurmirehut porojen talviravintona Laura Kylmämaa Johdanto 1. Porojen energian ja ravintoaineiden tarve 2. Tutkimuksia nurmirehuista porojen talviravintona 2.1 Kuiva-ainepitoisuus 2.2 Korjuukerta 2.3 Korsiintumisaste
LisätiedotVaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?
Perjantai, 11.5.2007 Poronhoito ja muuttuva ympäristö -tutkimuksen loppuseminaari Rovakatu 2 (entinen valtuustosali) Rovaniemi 12:30 13:00 Marc Macias i Fauria, Helsingin yliopisto: Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET
LisätiedotVesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit
1.5.217 Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit Vesihuoltopäivät Jyväskylä 1.5.217 8.5.217 Page 1 Hankkeen tausta Juomavesidirektiivin muutos (liite II D) Talousveden valvontanäytteet
LisätiedotPellon ja rehun ravinteilla on yhteys sekä toisiinsa että lehmän terveyteen mitä ja millaisia?
Pellon ja rehun ravinteilla on yhteys sekä toisiinsa että lehmän terveyteen mitä ja millaisia? Kirsi Järvenranta Luke Maaninka Nurmet Rahaksi (NuRa) Rehujen kivennäisainetasapaino Lehmän terveys suurimmat
LisätiedotMääräys STUK SY/1/ (34)
Määräys SY/1/2018 4 (34) LIITE 1 Taulukko 1. Vapaarajat ja vapauttamisrajat, joita voidaan soveltaa kiinteiden materiaalien vapauttamiseen määrästä riippumatta. Osa1. Keinotekoiset radionuklidit Radionuklidi
Lisätiedot