MAASEUTUYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA JA TYÖNANTAJAN VELVOITTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAASEUTUYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA JA TYÖNANTAJAN VELVOITTEET"

Transkriptio

1 KAAKKOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI Tarkastaja Asko Ojala Tarkastaja Aila Saarentaa MAASEUTUYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA JA TYÖNANTAJAN VELVOITTEET

2 KAAKKOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI 2 MAASEUTUYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA JA TYÖNANTAJAN VELVOITTEET Työturvallisuus Työnantajan ja työntekijän välistä oikeussuhdetta säätelevät lukuisat työoikeuden säännökset. Nämä voidaan jakaa työsuhteen ehtoja sääteleviin säännöksiin ja työntekijän terveyden suojelemiseksi annettuihin säännöksiin. Keskeisiä työsuhteen ehtoja määritteleviä säännöksiä ovat työsopimuslaki työaikalaki vuosilomalaki. Näiden lisäksi on otettava huomioon myös kunkin toimialan oma työehtosopimus. Työntekijän terveyden suojelemiseksi annettuja normeja ovat työturvallisuuslaki eri aloja koskevat valtioneuvoston päätökset ja asetukset. Lisäksi työlainsäädännössä on yhteistoimintaa, työntekijän taloudellista ja sosiaalista turvaa sekä työsuojelun valvontaa koskevia säännöksiä. Työturvallisuuslain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työturvallisuuslakia sovelletaan työhön, jota työntekijä sopimuksen perusteella tekee työnantajalle vastiketta vastaan työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Vastikkeeksi katsotaan etu, jolla on taloudellista arvoa. Lakia sovelletaan myös oppilaan ja opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä sekä työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen osallistuvan henkilön työhön. Lain lähtökohta ja tavoite on, että työpaikat edistävät työn turvallisuutta ja terveellisyyttä oma-aloitteisesti. Turvallisuutta on johdettava, ja siksi laki asettaa työnantajalle laajan yleisen työsuojelusta huolehtimisvelvoitteen. Työpaikan turvallisuustoiminnan tavoitteet voidaan kirjata työsuojelun toimintaohjelmaan. Työnantajan tulee järjestelmällisesti selvittää ja tunnistaa työpaikan vaara- ja haittatekijät tarvittaessa ulkopuolista asiantuntemusta käyttäen. Näin havaitut työn vaarat hänen tulee poistaa mahdollisuuksien mukaan sekä arvioida jäljelle jäävien vaarojen merkitys. Esimies vastuut ja velvollisuudet on määriteltävä selkeästi.

3 KAAKKOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI 3 Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja ottaa huomioon kaikki ne tekijät, joilla on vaikutusta työntekijän fyysiseen tai henkiseen terveyteen. Arvioitaessa työolosuhteista johtuvia haittatekijöitä on otettava huomioon myös mahdollinen perimälle samoin kuin sikiölle aiheutuva vaara. Työnantajan on jatkuvasti seurattava ja tarkkailtava työympäristöä sekä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin työstä aiheutuvien tapaturmien, terveyshaittojen ja vaaratilanteiden selvittämiseksi ja niiden torjumiseksi. Työn turvallinen suorittaminen on huomioitava jo työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa sekä koneita, laitteita ja työvälineitä hankittaessa. Erityisen tärkeää on työnantajan huolehtia työntekijöiden opetuksesta ja ohjauksesta. Työn opastuksessa on otettava huomioon työn laatu ja työolosuhteet. Työntekijä on riittävästi perehdytettävä työpaikan olosuhteisiin, oikeisiin työtapoihin ja mahdollisiin vaaratekijöihin sekä uusiin koneisiin ja laitteisiin. Opetuksessa on kiinnitettävä huomiota myös koneiden ja laitteiden turvallisuusmääräyksiin sekä työpaikalla noudatettaviin työsuojelua koskeviin menettelytapoihin ja varomääräyksiin. Myös ulkopuolisen työnantajan työntekijälle, esimerkiksi maatalouslomittajalle on annettava riittävät tiedot ja ohjeet tapaturmien ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Työnantajalle kuuluvien velvollisuuksien lisäksi maatalousyrittäjää koskee usein myös luovuttajan vastuu. Näin silloin, kun viljelijä luovuttaa maataloustyössä käytettäviä koneita ja laitteita esimerkiksi lomittajan käyttöön. Koneen, välineen tai teknisen laitteen maahantuojan, myyjän tai muun luovuttajan on kunkin osaltaan huolehdittava, että laite ei aiheuta tapaturman tai sairastumisen vaaraa käyttötarkoituksessaan. Samoin on huolehdittava siitä, että koneessa on tarpeelliset suojalaitteet ja varoitusmerkinnät sekä siitä, että saatavilla ovat tarpeelliset asennus-, huolto- ja käyttöohjeet. Viallisen tai puutteellisen laitteen luovuttamisesta voidaan tuomita laiteturvallisuusrikkomuksesta sakkoon. (Laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta 1016/2004). Luonnonvara-alalla käytetään usein erilaisia kemikaaleja, kuten puhdistus- ja desinfiointiaineita sekä torjunta-aineita. Kemikaalin maahantuojan, myyjän tai luovuttajan on kunkin osaltaan huolehdittava, että pakkauksen päällyksessä on riittävät merkinnät. Samoin on huolehdittava, että terveydelle vaaralliset aineet ja kemikaalit luokitellaan ja päällykset merkitään mm. tarpeellisin varoitusmerkinnöin. Kemikaaleja tulee säilyttää turvallisesti pakattuina. Terveydelle vaaraa aiheuttavia aineosia sisältävästä kemikaalista tulee työntekijän saatavilla olla käyttöturvallisuustiedotteet. Tarvittaessa työntekijöiden käyttöön on hankittava tarkoituksenmukaisia henkilökohtaisia suojaimia. Tarkempia tietoja henkilönsuojaimista saa valtioneuvoston päätöksestä henkilönsuojaimista (1406/1993) sekä valtioneuvoston päätöksestä henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993). Maatalousyrittäjän velvollisuuksista on säädetty myös maatalousyrittäjien lomituspalveluasetuksen 3 luvun 9 :ssä. Asetuksen mukaan on lomitettavan huolehdittava mm. koneiden ja laitteiden turvallisuudesta sekä annettava lomittajalle ohjeet koneiden ja laitteiden käyttämisestä sekä annettava ohjeet esim. kotieläinten käsittelyyn liittyvistä erityiskysymyksistä. Työntekijän oikeus pidättäytyä työstä Työturvallisuuslaissa määritellään myös työntekijän velvollisuudet ja oikeus työstä pidättäytymiseen seuraavasti:

4 KAAKKOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI 4 Työntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä, josta aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden terveydelle. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista. Oikeus työstä pidättäytymiseen jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti. Työstä pidättäytymisestä aiheutuvan vaaran on oltava mahdollisimman vähäinen eikä se saa rajoittaa työntekoa muilta osin kuin se turvallisuuden kannalta on välttämätöntä. Työsuhteeseen liittyvät velvoitteet Työsopimus Usein kuulee sanottavan, ettei meillä ole mitään työsopimusta, vaikka työsuhde eli työn tekeminen onkin jatkunut useita kuukausia, jopa vuosia. Tällöin kysymys on tilanteesta, jossa ei syystä tai toisesta ole tehty kirjallista sopimusta eikä muutenkaan olla selvillä sopimuksen sisällöstä. Kuitenkin työsopimus on syntynyt ilman tarkemmin määriteltyjä sopimusehtoja. Tällöin erimielisyyksien ilmaantuessa joudutaan sopimuksen sisältö määrittelemään lakien, mahdollisen työehtosopimuksen ja alan yleisen käytännön perusteella. Työsopimuksen muoto on edelleen vapaa. Työsopimus voidaan solmia joko suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Kaikki sopimusmuodot ovat yhtälailla päteviä. Työnantajalle kuuluvia velvollisuuksia on täsmennetty mm. työsuhteen keskeisten ehtojen selvittämisvelvollisuuden osalta. Jos työsopimus on tehty suullisesti, on työnantajalla velvollisuus antaa työntekijälle viimeistään ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä selvitys keskeisistä työsuhteen ehdoista. Selvitys on annettava myös silloin, kun kirjallisesta tai sähköisestä työsopimuksesta eivät nämä ehdot ilmene. Kirjallisesta tai sähköisestä työsopimuksesta tai työnantajan antamasta kirjallisesta selvityksestä tulee ilmetä ainakin seuraavat asiat: työsopimuksen osapuolet työsuhteen alkamisajankohta ja määräaikaisen työsopimuksen kesto sekä peruste määräaikaisuudelle koeaika työn suorituspaikka pääasialliset työtehtävät työhön sovellettava työehtosopimus (alan tessit yleissitovia) palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi säännöllinen työaika vuosiloman määräytyminen irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste Työnantajan velvollisuutena on ilmoittaa kirjallisesti myös muutoksista niissä tiedoissa, joista hän on antanut työntekijälle kirjallisen selvityksen. Ilmoitus on tehtävä viimeistään kuukauden kuluessa muutoksen voimaantulosta. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, mikäli muutos on aiheutunut lainsäädännön tai työehtosopimuksen muuttumisesta. Vaikka työsopimuslaki antaakin mahdollisuuden vapaamuotoisen työsopimuksen solmimiseen, on kaikkien edun mukaista, että sopimus laadittaisiin kirjallisena. Näin voidaan ennaltaehkäistä jälkikäteen syntyviä epäselvyyksiä ja riitatilanteita.

5 KAAKKOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI 5 Palkka Työsopimuksessa sovitaan työstä maksettavasta palkasta. Sopimuksessa sovitaan yleensä vain palkan määrästä työsuhteen alkaessa sekä lisäksi palkanmaksukausi. Työehtosopimuksissa on yleensä erilliset palkkataulukot täysin työkykyisille ja 18 vuotta täyttäneille työntekijöille sekä alle 18-vuotiaille työntekijöille, oppilaille, harjoittelijoille ja työrajoitteisille. Työehtosopimusten mukaiset palkat, ovat vähimmäispalkkoja eikä palkan määrä ei saa alittaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Em. tasoa suuremmasta palkasta voidaan kyllä sopia. Palkan määräytymisperusteista voivat työnantaja ja työntekijä sopia vapaasti keskenään. Työsopimukseen ei tule ottaa palkkaustapoja tai palkan määräytymisperusteita rajoittavia sopimusehtoja. Käytännössä kuitenkin eräiden työehtosopimusten palkkaa koskevat määräykset rajoittavat työnantajan ja työntekijän sopimusvapautta. Yleensä palkka määräytyy työhön käytetyn ajan (ns. aikapalkka) tai työn tuloksen (ns. suorituspalkka) mukaan. Lisäksi voidaan sopia esimerkiksi tulospalkkioista. Työsuhteen päättyessä on lopputili maksettava viipymättä kuitenkin viimeistään neljän työpäivän kuluessa. Työsopimuksen kestoaika Työsopimus voidaan tehdä joko määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana, siis kestoltaan rajoittamattomaksi ajaksi. Päätyyppinä ovat toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset ja määräaikaisen sopimuksen solmiminen on mahdollista vain perustellusta syystä. Ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista sopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Maatalousalalla solmitaan usein määräaikaisia työsopimuksia työn kausiluontoisuudesta johtuen. Määräaikainen työsopimus voidaan solmia tietyksi ajaksi tai tietyn työn suorittamiseksi. Esimerkiksi marjanpoiminta on tyypillinen työ, jossa määräaikainen työsopimus solmitaan tiettyä tehtävää varten. Työsopimukseen on aina merkittävä määräaikaisuuden peruste. Koeaika Käytännön työelämässä tulee usein esille kysymys koeajasta. Työsopimuslain 1 luvun 4 :n mukaan koeajasta on nimenomaisesti sovittava kirjallisesti. Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on koeaikaa koskeva määräys, on työnantajan ilmoitettava työntekijälle sen soveltamisesta työsopimusta solmittaessa. Koeajan tarkoituksena on varata työsuhteen alussa molemmille osapuolille mahdollisuus arvioida, vastaako sopimussuhde sille asetettuja vaatimuksia. Koeaikaa voidaan noudattaa sekä toistaiseksi voimassa olevassa että määräaikaisessa työsopimuksessa. Työsopimusta tehtäessä on sovittava myös koeajan pituudesta, mikä voi olla enintään 4 kk. Alle kahdeksan kuukauden mittaisessa määräaikaisessa työsuhteessa voidaan koeaika sopia enintään puoleksi työsopimuksen kestosta. Sovittu koeaikaehto tulee voimaan vasta silloin, kun työntekijä aloittaa työnteon. Koeaikana työsopimus voidaan purkaa molemmin puolin, ei kuitenkaan työsopimuslain 2 luvun 2 :n 1 momentissa tarkoitetuilla tai muutoin epäasiallisilla perusteilla.

6 KAAKKOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI 6 Työsopimuksen irtisanominen ja purkaminen Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa. Työsopimuslaki edellyttää, että työnantajalla on irtisanomiselle asiallinen ja painava syy. Työntekijän velvoitteiden laiminlyöntitilanteessa ei irtisanomiseen ole yleensä oikeutta, ellei työnantaja ole ensin antanut työntekijälle varoitusta. Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat: 1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden; 2) 1 kk, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta; 3) 2 kk, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta, mutta enintään kahdeksan vuotta; 4) 4 kk, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta, mutta enintään 12 vuotta; 5) 6 kk, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta. Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat: 1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta; 2) 1 kk, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta. Työsopimuksen purkamisella tarkoitetaan työsuhteen päättämistä heti, ilman irtisanomisaikaa. Purkamiselle edellytetään vielä painavampaa asiallista syytä kuin irtisanomiselle. Lain mukaan työsuhteen purkamiselle tulee olla erittäin painava syy. Esimerkkejä purkuperusteista ei enää laissa ole. Yleensä purkamisoikeus raukeaa, jos työsopimusta ei ole purettu 14 päivän kuluessa siitä, kun sopijapuoli sai tiedon purkamisperusteen täyttymisestä. Työehtosopimus Työehtosopimuksen sopijapuolina ovat yksi tai useampi työnantaja tai rekisteröity työnantajien yhdistys ja yksi tai useampi rekisteröity työntekijöiden yhdistys. Työehtosopimus on em. sopijapuolten tekemä sopimus ehdoista, joita työsopimuksissa ja työsuhteissa on noudatettava. Keskeisiä työehtosopimuksen asioita ovat: - palkan suuruus - työajat - lomarahat - erilaiset palkan lisät - poissaolot ja - ryhmähenkivakuutus. Työehtosopimukset sitovat lähtökohtaisesti sopimuksen solmineita työnantaja ja työntekijäliittoja, niiden jäseninä olevia yhdistyksiä sekä yksittäisiä työnantajia ja työntekijöitä. Maaseudun Työnantaja Liiton ja Puu- ja erityisalojen Liiton väliset työehtosopimukset ovat kaikki tällä hetkellä vahvistettu yleissitoviksi ja niiden vähimmäisehtoja tulee noudattaa tällä alalla kaikissa työsopimussuhteissa. Työaika Työsopimuksen työaikaa koskevat ehdot perustuvat työaikalakiin ja työnantajaa sitovan työehtosopimuksen työaikamääräyksiin.

7 KAAKKOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI 7 Työaikalaki koskee yleislakina lähtökohtaisesti kaikkea työsopimuslaissa tarkoitetussa työsuhteessa sekä virkasuhteessa tehtyä työtä. Alle 18-vuotiaan tekemään työhön tulee lisäksi sovellettavaksi nuorista työntekijöistä annettu laki. Työaikalakia on sovellettava myös oppisopimuskoulutukseen. Työaikalain säännökset esim. ylitöiden enimmäismäärän osalta ovat pääsääntöisesti työnantajaa velvoittavia. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia ns. tahdonvaltaisiin säännöksiin ja työehtosopimuksen sopimuksenvaraisiin määräyksiin liittyvistä työaika-asioista. Tällaisia ovat varallaolo säännöllinen työaika liukuva työaika lisätyöt aloittamis- ja lopettamistyöt lisä- ja ylitöiden korvauksen vaihtaminen vapaa-ajaksi päivittäinen lepoaika viikoittainen vapaa-aika sunnuntaityö erillinen kuukausikorvaus ylitöistä (työaikalain 39 2 momentin tarkoittamissa töissä) Ennen em. asioista sopimista, on syytä varmistua siitä, ettei sovellettavassa työehtosopimuksessa ole sopimismahdollisuutta rajoittavia määräyksiä. Työajaksi luetaan työhön käytetty aika ja aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Lisäksi työaikaa on säännöllisen työajan lisäksi tehtävä lisä- tai ylityö. Sen sijaan työaikalain mukaisia päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Pääsäännön mukaan matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan. Arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, tapahtuuko matka työnantajan nimenomaisesta määräyksestä vai ei. Myöskään matkustustavalla ei ole merkitystä. Ongelmia työajan määrittämisessä esiintyy esim. silloin, kun työntekijä saman päivän aikana työskentelee useassa eri työkohteessa. Työaikalain 6 :n 1 momentissa olevan työaikaa koskevan yleissäännön mukaan säännöllinen työaika saa olla enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Säännöllinen työaika voi olla laissa säädettyjä enimmäistyöaikoja lyhyempikin. Työnantaja voi järjestää viikoittaisen työajan myös keskimääräiseksi, jolloin säännöllisen viikoittaisen työajan määrät vaihtelevat. Työehtosopimuksen mukaan: Yrityksen tuotannollisten tarpeiden niin vaatiessa säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimääräisenä. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi tällöin vaihdella neljästä kymmeneen tuntiin ja säännöllinen viikoittainen työaika on enintään 50 tuntia. Lisäksi paikallisesti sopien voi työvuoroluettelon mukainen vuorokautinen työaika olla enintään yksitoista (11) tuntia. Tällöin säännöllinen viikkotyöaika voi olla enintään 55 tuntia. Yhdentoista (11) tunnin työvuoroja voidaan yhdenjaksoisesti käyttää enintään kahden viikon ajan, minkä jälkeen on oltava vähintään viikon ajan enintään kahdeksan (8) tuntisia työvuoroja tai työntekijälle on annettava vähintään kaksi vapaapäivää työajan tasaamiseksi. Viikoittaisen säännöllisen työajan on tasoituttava keskimäärin 40 tuntiin 52 viikon ajanjaksossa.

8 KAAKKOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI 8 Lepoajat Lepoajat jaetaan päivittäiseen (työpäivän kuluessa annettava yhdenjaksoinen vapaa - ruokatunti), vuorokautiseen (kahden työpäivän välinen vapaa) ja viikoittaiseen (kerran viikossa, yleensä sunnuntaina annettava pidempi vapaa-aika) lepoaikaan. Jos päivittäinen työaika on pidempi kuin kuusi tuntia eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, on hänelle annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästäkin päivittäisestä lepoajasta, tällöin lepoajan pituus on kuitenkin vähintään puoli tuntia. Vuorokausilepo on pääsääntöisesti vähintään 11 tunnin pituinen ja se on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana. Merkittävin poikkeus tästä on jaksotyö, jossa vuorokausilevon vähimmäispituus on yhdeksän tuntia. Edellä olevasta pääsäännöstä voidaan poiketa myös silloin, kun on kyse varallaoloaikana tehdystä työstä. Viikoittaisena vapaa-aikana työntekijälle on annettava vähintään 35 tunnin pituinen keskeytymätön vapaa-aika. Sitä, mikä ennalta laaditun työvuoroluettelon mukaisista vapaa-ajoista on viikoittaista vapaa-aikaa, ei työnantajalla ole velvollisuutta määritellä etukäteen. Viikoittaisen vapaa-ajan voi muodostaa viikon aikana annettu vuosiloma, arkipyhä, työajan tasoittumisvapaa tai mikä tahansa muu, vähintään 35 tunnin pituinen keskeytymätön vapaa-aika. Toisaalta työaika on järjestettävä siten, että vapaa-aika on ennakolta tiedossa. Näin ollen työstä poissaolo esim. sairauden vuoksi ei ole työaikalain 31 :ssä tarkoitettua viikoittaista vapaa-aikaa. Sunnuntaityö Työaikalaissa sunnuntaityöllä tarkoitetaan paitsi sunnuntaina myös kirkollisena juhlapyhänä tehtyä työtä. Sen teettämiseen vaaditaan työaikalain 33 :ssä säädetty peruste. Perusteena voi olla joko työntekijän suostumus tai työn luonne. Suostumuksensa sunnuntaityön tekemiseen voi työntekijä antaa joko työsopimuksessa tai erikseen pyydettäessä. Jos työtä sen laadun vuoksi tehdään säännöllisesti sunnuntaisin tai kirkollisina juhlapäivinä, ei sunnuntaityön teettämiseen tarvita työntekijän suostumusta. Sunnuntaityöstä on maksettava 100 %:lla korotettu palkka. Korvausta ei ole mahdollista vaihtaa vapaa-aikaan. Mikäli sunnuntaina tehtävä työ on samalla lisä-, yli- tai hätätyötä, siitä on lisäksi maksettava normaali lisä-, yli- tai hätätyökorvaus. Sunnuntaityöstä maksettu korotettu palkka ja muut palkan lisät on erotettava toisistaan. Kumpikin korvaus lasketaan erikseen korottamattomasta palkasta. Työnantajan ja työntekijän välinen sopimus esim. yksinkertaisesta sunnuntaityökorvauksesta on mitätön. Työaika-asiakirjat Työaikalain 34 :ssä on työnantajalle säädetty velvollisuus laatia työajan tasoittumisjärjestelmän silloin, kun työaika on järjestetty keskimääräiseksi. Tasoittumisjärjestelmästä on käytävä ilmi vähintään kunkin viikon säännöllinen työaika, vuorokautisia työ- ja lepoaikoja siihen ei tarvitse merkitä. Työvuoroluettelon laatimisesta on säädetty työaikalain 35. Luettelo on laadittava jokaiselle työpaikalle, jollei työnantajalle ole annettu tästä vapautusta työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan poikkeuslupajaoston myöntämällä poikkeusluvalla.

9 KAAKKOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI 9 Työvuoroluettelo on huomattavasti tasoittumisjärjestelmää yksityiskohtaisempi. Siihen on merkittävä kunkin työntekijän säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta sekä päivittäisen lepoajan ajankohta. Vuorokausilepoa tai viikoittaista lepoaikaa ei luetteloon tarvitse merkitä erikseen, koska ne käyvät välillisesti ilmi säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen ajankohdista. Työvuoroluettelo on yleensä laadittava yhtä pitkäksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmäkin on laadittu eli ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärään. Tästä voidaan poiketa, jos se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi on erittäin vaikeata. Näissäkin tapauksissa työvuoroluettelo on kuitenkin laadittava niin pitkäksi ajanjaksoksi kuin mahdollista. Työvuoroluettelo on lain mukaan saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään kuitenkin viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkua, esimerkiksi asettamalla luettelo näkyville työpaikan ilmoitustaululle. Työntekijöiden edustajalle tai työntekijöille on vaadittaessa varattava tilaisuus esittää mielipiteensä luetteloa laadittaessa. Sen jälkeen, kun työvuoroluettelo on saatettu työntekijöiden tietoon, voidaan sitä muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä (esim. ennalta arvaamattomat poissaolot). Työaikakirjanpito Työaikalain 37 :ssä työnantajalle on annettu mahdollisuus vapaasti valita työaikakirjanpidon muoto laissa säädetyistä kahdesta vaihtoehdosta: 1) Kirjanpitoon on merkittävä säännöllisen työajan työtunnit, lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korvaukset. 2) Kirjanpitoon on merkittävä kaikki tehdyt työtunnit sekä erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit ja niistä suoritetut korotusosat. Ensimmäinen vaihtoehdoista soveltuu ennen kaikkea kuukausipalkkaisten työntekijöiden kirjanpitoon ja toinen työntekijöihin, joiden palkkaus perustuu tunti- tai suorituspalkkaan. Mikäli työnantaja laiminlyö lakisääteisen velvollisuutensa pitää työaikakirjanpitoa, on mahdollista, että tuomioistuin ratkaisee mahdollisen erimielisyyden työntekijän omien merkintöjen perusteella tai arvioi työtuntien määrän. Näin ollen asianmukaisen työaikakirjanpidon pitämisellä voi ristiriitatilanteissa olla usein ratkaiseva merkitys. Varallaolo Työaikalain 5 :ssä on työnantajalle ja työntekijälle annettu mahdollisuus sopia, että työntekijän on oltava joko asunnossaan tai muualla tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Tällaista aikaa kutsutaan varallaoloajaksi. Varallaolo edellyttää aina sopimista. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa kohtuuttomasti haitata työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan

10 KAAKKOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI 10 Eritasoiset valmiusvelvollisuudet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) päivystys 2) asuntovarallaolo 3) vapaamuotoinen varallaolo. Päivystyksen ja asuntovarallaolon välinen rajanveto on ollut esillä useassa työneuvoston lausunnossa. Työneuvosto on todennut, että työntekijän velvollisuutta oleskella työpaikalla tai muussa kiinteästi määrätyssä paikassa, joka ei ole työntekijän asunto, ei voida pitää varallaolona vaan päivystyksenä. Toisin sanoen työntekijä on niin kiinteästi sidottu työhönsä ja työpaikkaansa, ettei kysymyksessä ole enää varallaoloaika. Päivystykseen käytetty aika on työaikaa. Koska varallaolo on työntekijälle korvattavaa aikaa, on varallaolosta sovittaessa sovittava myös sen korvaamisesta. Lähtökohtana on, että mitä kiinteämpää ja sidotumpaa varallaoloaika on, sitä suuremman tulee olla siitä suoritettavan korvauksen. Vapaamuotoisen varallaolon korvaus on työnantajan ja työntekijän vapaasti sovittavissa, työaikalaissa ei sille ole asetettu ylä- eikä alarajaa. Sen sijaan joissakin työehtosopimuksissa on myös vapaamuotoisen varallaolon korvauksista määräyksiä. Lisä ja ylityöt Lisä- ja ylityön ero Lisätyöllä tarkoitetaan aikaa, joka ylittää sovitun työajan, mutta ei työaikalaissa säädettyä säännöllisen työajan enimmäismäärä. Ylityö puolestaan on työtä, joka ylittää säännöllisen työajan enimmäismäärän eli kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Lisätyö Lisätyöstä ei työaikalain mukaan tarvitse maksaa korotettua palkkaa, vaan se korvataan yksinkertaisella palkalla. Joissakin työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu lisätyön korvaamisesta korotetulla palkalla. Lisätyönä tehtävää työtä ei myöskään lueta ylityön enimmäismääriin. Lisätyö edellyttää työntekijän suostumusta. Laissa ei työntekijän mahdollisuutta antaa suostumuksensa lisätyön teettämiseen ole millään tavalla rajoitettu, niinpä työntekijä ja työnantaja voivat työsopimuksessa vapaasti sopia, että työntekijä suostuu tekemään lisätyötä tarvittaessa. Suostumus voidaan yhtä hyvin pyytää joka kerta erikseen. Esimerkki lisätyön muodostumisesta: Ylityö Työaika Ma Ti Ke To Pe La Su Työvuoroluettelo 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 = 37,5 Tehty ,5 7,5 1 = 40 Lisätyö 0,5 0,5 0,5 1 = 2,5 Ylityön muodostuminen edellyttää kahden ehdon täyttymistä: - työ on säännöllisen työajan ylittävää työtä ja - se tehdään työnantajan aloitteesta.

11 KAAKKOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI 11 Ylityötä voidaan teettää vain työntekijän suostumuksella. Pääsääntönä on, että työntekijän tulee antaa suostumuksensa kutakin ylityökertaa varten erikseen. Ylityön syntymistä tarkastellaan aina suhteessa lakisääteisiin enimmäistyöaikoihin eikä työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa sovitun työajan pituudella ole merkitystä. Ylityö jaetaan vuorokautiseen ja viikoittaiseen ylityöhön. Jaksotyössä ylityötä ei jaeta vuorokautiseen ja viikoittaiseen ylityöhön, vaan kaikkea jaksotyössä tehtävää ylityötä kutsutaan jaksoylityöksi. Esimerkki vuorokautisen ja viikoittaisen ylityön muodostumisesta: Työaika Ma Ti Ke To Pe La Su Työvuoroluettelo = 40 Tehty = 53 Vuorok. ylityö -50 % = % 2 = 2 Viikott. ylityö 7 = 7 Ylityön enimmäismääristä on säädetty työaikalain 19 :ssä. Ylityön korvaaminen Vuorokautinen ylityö korvataan maksamalla kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan aina 50 %:lla korotettua palkkaa viikoittaisen ylityön määrästä riippumatta. Jaksoylityössä maksetaan 50 %:lla korotettua palkkaa ensimmäisiltä 18 tunnilta kolmen viikon pituisena jaksona tai 12 tunnilta kahden viikon pituisena ajanjaksona aloittamisja lopettamistyöt mukaan lukien. Nämä tuntimäärät ylittävästä ylityöstä maksetaan 100 %:lla korotettua palkkaa. Yötyö Yötyötä on työ, jota teetetään klo 23:n ja 6:n välisenä aikana. Työaikalain 26 :ssä on 14-kohtainen luettelo tilanteista, joissa yötyön teettäminen on sallittua. Lain mukaan yötyön teettäminen ei edellytä työntekijän suostumusta muulloin, kuin erikseen mainituissa tapauksissa. Yötyökorvauksia koskevat määräykset ovat työehtosopimuksissa. Vuosiloma Vuosilomalain säännökset ovat suurelta osin työnantajaa velvoittavia. Yleensä niistä voidaan poiketa työntekijän haitaksi vain ns. valtakunnallisilla työehtosopimuksilla. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta.

12 KAAKKOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI 12 Nuoret työntekijät Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä. Mikäli työntekijä on sopimuksen mukaan työssä niin harvoin, ettei hänelle kerry ainoatakaan 14 työpäivää sisältävää lomanmääräytymiskuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 päivää, katsotaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan käytössä vähintään 35 tuntia. Tarkemmat säännökset vuosilomapalkan määräytymisestä ovat vuosilomalain 7 :ssä. Mikäli työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä tai niin lyhyen ajan, ettei hänelle tästä syystä kerry ainoatakaan täyttä lomanmääräytymiskuukautta tai vain osa kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräytymiskuukausia, maksetaan työntekijälle lomapalkan asemasta lomakorvausta. Lomakorvausta maksetaan, jos työntekijä on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana työssä vähintään kuusi tuntia. Työsuhteen päättyessä maksetaan työntekijälle lomakorvausta niiltä lomanmääräytymiskuukausilta, joista hän ei ole saanut lomaa tai korvausta siitä. Lomakorvaus lasketaan vuosilomalain lomapalkkaa koskevien säännösten mukaan. Tarkemmat ohjeet lomakorvauksen maksamisesta löytyvät vuosilomalain 9-13 :stä tai alan työehtosopimuksessa. Useiden työehtosopimusten mukaan on sovittu lomapalkan lisäksi maksettavasta lomarahasta. Vuosilomalaissa ei ole lomarahaa koskevia säännöksiä, mutta sopimus lomarahasta luopumisesta on mitätön, jos sen maksaminen perustuu työnantajaa velvoittavaan työehtosopimukseen. Maataloustyö on valtaosalta kausiluonteista työtä. Maatalousyrittäjät palkkaavatkin usein kesäaikaan nuoria työntekijöitä maatalousalan töihin. Yleisen työsuojelua ja työsuhteita koskevan lainsäädännön lisäksi on työnantajan otettava huomioon myös nuoria työntekijöitä koskeva erillinen lainsäädäntö. Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tekemään työhön sovelletaan lakia nuorista työntekijöistä (998/1993). Asetuksessa nuorten työntekijäin suojelusta (508/1986) on säädetty mm. nuorilta kielletyistä töistä sekä nuorille työntekijöille vaarallisista töistä. Tarkemmat ohjeet nuorille työntekijöille vaarallisista töistä on esitetty sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä (128/2002). Esimerkkiluettelo nuorille sopivista kevyistä töistä on esitetty työministeriön päätöksessä (1431/1993). Vakituiseen työhön voidaan ottaa oppivelvollisuutensa suorittanut 15 vuotta täyttänyt henkilö. Tilapäiseen työhön voidaan palkata myös alle 15-vuotias nuori tietyin edellytyksin. Nuori, joka on täyttänyt 14 vuotta (tai täyttää 14 vuotta saman kalenterivuoden aikana) voidaan ottaa kevyeen työhön enintään kahdeksi kolmasosaksi koulusta annettavana loma-aikana. Koulutyön aikana voi 14-vuotias tehdä tilapäistä tai kestoltaan lyhytaikaista työtä. Alle 14-vuotias työntekijä voidaan palkata työskentelemään tilapäisesti esiintyjänä tai avustajana taide- tai kulttuuriesityksissä taikka muissa vastaavissa tapahtumissa. Edellytyksenä 13-vuotiaan tai sitä nuoremman palkkaamiseen on kuitenkin työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan poikkeuslupajaoston antama poikkeuslupa. Työsopimuksen voi tehdä 15 vuotta täyttänyt nuori. Alle 15-vuotiaan työsopimuksen voi tehdä nuoren puolesta tämän huoltaja taikka huoltajan suostumuksella myös

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Laki nuorista työntekijöistä

Laki nuorista työntekijöistä Laki nuorista työntekijöistä N:o 998/1993 Muutokset: 687/1995, 408/1996, 859/1996, 16/1997, 754/1998, 57/2001 ja 746/2002 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan työhön, jota alle

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Kesätyön pelisääntöjä 2012

Kesätyön pelisääntöjä 2012 Kesätyön pelisääntöjä 2012 Kesätyön pelisääntöjä Kesätöissäkin on huomioitava työsuojeluasiat ja työehdot. Nuorella työntekijällä tarkoitetaan alle 18- vuotiasta työntekijää. Työhön voidaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ 1 TYÖSOPIMUS Ennen töiden alkua on hyvä tehdä kirjallinen työsopimus, johon kirjataan palkka, työaika, pääasialliset työtehtävät, työsuhteen kesto ja työntekopaikka, sovellettava

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Puuliitto www.puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Minna Elo JÄSENKIRJE Y/9/2008 18.12.2008 1(6) VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA Koeaika Vuokratyöllä tarkoitetaan

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Työhön saadaan ottaa henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta ja joka on suorittanut oppivelvollisuutensa.

Työhön saadaan ottaa henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta ja joka on suorittanut oppivelvollisuutensa. 1 of 6 21/03/2011 13:14 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1993» 19.11.1993/998 19.11.1993/998 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki nuorista

Lisätiedot

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. 10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. Ylityö 2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ. 3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE 13 MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja sovellettavat määräykset Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1356-99 (ään.6-1-1, 14/98)

Työneuvoston lausunto TN 1356-99 (ään.6-1-1, 14/98) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1356-99 (ään.6-1-1, 14/98) Työneuvoston lausunto työaikalain (505/1996) viikoittaista vapaa-aikaa koskevien säännösten tulkinnasta. Annettu AKAVA ry:n pyynnöstä 25 päivänä

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriala

Taide- ja kulttuuriala Taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.5.2012 31.5.2014 Akavan Erityisalat ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.5.2012 31.5.2014 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1 ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖLLISTÄMISEN ASKELEET 1/4 Yhdistys lähtövalmiiksi työnantajana 1. Allekirjoitusoikeudet, päätöksenteko, ry 2. Arvio rahoista 3. Y-tunnus 4. Hallitus

Lisätiedot

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Työnantaja TYÖSOPIMUS Työsuhteen osapuolet Työsopimuksen voimassaolo Työntekijä Henkilötunnus Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä

Lisätiedot

Työaikalaki käytännönläheisesti

Työaikalaki käytännönläheisesti Jaakko Sainio Työaikalaki käytännönläheisesti Helsingin seudun kauppakamari Ulkoasu ja taitto Heljä Silvennoinen Kansi Heljä Silvennoinen Kannen kuva Shutterstock Helsingin seudun kauppakamari / Helsingin

Lisätiedot

Henkilöstöhallinnon toimistotyöt. Työsuhde ja palkkaus

Henkilöstöhallinnon toimistotyöt. Työsuhde ja palkkaus Henkilöstöhallinnon toimistotyöt Työsuhde ja palkkaus Henkilöstöhallinnon toimistotyöt Työsuhde Työsuhteen solmiminen Epätyypilliset työsuhteet Työsuhteen irtisanominen Palkkaus Palkkausperusteet, palkkaustavat

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriala

Taide- ja kulttuuriala Taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

VIESTINNÄN ASIANTUNTIJAT

VIESTINNÄN ASIANTUNTIJAT VIESTINNÄN ASIANTUNTIJAT Työsuhteen ehdot 1.12.2015 31.3.2016 Akavan Erityisalat Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti Viestinnän asiantuntijat Työsuhteen ehdot I SUOSITUKSEN SOVELTAMISALA

Lisätiedot

Ulkomaalaisena työntekijänä Suomessa

Ulkomaalaisena työntekijänä Suomessa Ulkomaalaisena työntekijänä Suomessa Sisällysluettelo } Ulkomaalaisen työntekijän työntekooikeus ja tietojen säilyttäminen } Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista } Työaika ja työaikakirjanpito } Lepoajat

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä.

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä. Työsopimus Työsopimus on sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työ voi olla kokoaikaista tai osaaikaista,

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES 22 1 Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi Ta ja tt voivat sopia (tes 22.3 ) a)

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET 6. Työntekijän työsuhteen 1. Työntekijän työsuhteen päättyminen alkaminen 5. Yrityksen taloudellinen tilanne 2. Suunnitelmat ja ohjelmat sekä yrityksen y periaatteet ja

Lisätiedot

Isännöitsijän työaika onnea vai ongelmia

Isännöitsijän työaika onnea vai ongelmia Isännöitsijän työaika onnea vai ongelmia Senior Legal Advisor, varatuomari Keijo Kaivanto Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy 1 15.4.2015 Onnea vai ongelmia? Työneuvoston ratkaisu nosti esiin

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2

assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2 assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2 Omaisen oikeus toimia avustajana / työntekijänä Perusasetelma on, että vammaisen henkilön (työnantajan)

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 0 Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 2011 1 Tyo ajan sijoittaminen Säännöllinen työaika Säännöllistä työaikaa koskevat määräykset ovat työaikalaissa

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY TYÖSOPIMUSMALLI YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Alla mainittu työnantaja ja ylempi toimihenkilö (jäljempänä toimihenkilö) ovat sopineet seuraavista työsuhteen ehdoista. Lisäksi on otettava huomioon mahdollisen

Lisätiedot

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Työsuhteen ehdot 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat laatineet tämän suosituksen työsuhteen vähimmäisehdoista tradenomi, HSOille ja HSO-sihteereille.

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1365-2000

Työneuvoston lausunto TN 1365-2000 1 (6) Työneuvoston lausunto TN 1365-2000 Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) viikoittaisen vapaa-ajan tulkinnasta. Annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK ry:n pyynnöstä 3 päivänä

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU INFOPAKETTI TYÖNTEKIJÄLLE

HENKILÖKOHTAINEN APU INFOPAKETTI TYÖNTEKIJÄLLE JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Vanhus- ja vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU INFOPAKETTI TYÖNTEKIJÄLLE 0 9 OHJEITA TYÖNTEKIJÄLLE 2 9.1 Vakuutukset... 2 9.2 Työsopimus... 2 9.3 Työaika ja työtuntilistat... 3 9.4

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99)

Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99) Työneuvoston lausunto vuosilomalain ja työaikalain tulkinnasta. Lomakorvaus. Annettu Akava ry:n pyynnöstä 15 päivänä kesäkuuta 2000. Lausuntopyyntö Akava

Lisätiedot

Harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja kesätyöntekijöiden palkkaus

Harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja kesätyöntekijöiden palkkaus JÄSENTIEDOTE 2/2015 Harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja kesätyöntekijöiden palkkaus A. Ennen uuden työvoiman palkkaamista huomioitava työsopimuslain määräykset, jotka koskevat lomautettuja, taloudellisilla

Lisätiedot

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela Työntekijä yrityksessä käytännön asioita 29.1.2014 Tiina Uutela Työnantajana oleminen palkkaaminen Työsopimus kanssa Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena SELVITYS TYÖNTEON KESKEISISTÄ EHDOISTA Sopimuksen

Lisätiedot

Yhdistys työnantajana

Yhdistys työnantajana Yhdistys työnantajana lainsää äädäntö,, mm.: työsopimuslaki työaikalaki vuosilomalaki Normipohja työehtosopimukset työsopimukset yhdistyksillä ei erityisasemaa Työsopimuslaki keskeinen laki lain sääs äännökset

Lisätiedot

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla 28.1.2014 Marjanviljelijän työvoima- ja palkkapäivä, Suonenjoki Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Laakkonen 28.1.2014 1 Työnteko-oikeudesta

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry TeMe Suomen Teatteriohjaajien Liitto ry Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi 1. Tämä on Suomen Teatteriohjaajien Liiton suositus harrastajateatterikentän ohjaustariffiksi.

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1 SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014 1 Yhdistyksen maksamat korvaukset Palkka ja luontoisedut tehtävä ennakonpidätys ja vähennettävä sivukulut Työkorvaus => yrittäjälle maksettava ei sivukuluja ennakonpidätys,

Lisätiedot

Kunnallisessa kotihoitopalvelussa noudatettavan varallaolojärjestelyn arviointi työaikalain 5 :n kannalta

Kunnallisessa kotihoitopalvelussa noudatettavan varallaolojärjestelyn arviointi työaikalain 5 :n kannalta TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1459-14 Ratakatu 3, PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO puh. 09-645 593 13.10.2014 2/2014 Kotihoitopalvelun työntekijä oli sitoutunut olemaan lauantaina, sunnuntaina ja/tai arkipyhänä tavoitettavissa

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Marjanviljelijän työvoima- ja palkkapäivä Suonenjoki 28.1.2014. Veli-Matti Rekola Maaseudun Työnantajaliitto MTA

Marjanviljelijän työvoima- ja palkkapäivä Suonenjoki 28.1.2014. Veli-Matti Rekola Maaseudun Työnantajaliitto MTA Marjanviljelijän työvoima- ja palkkapäivä Suonenjoki 28.1.2014 Veli-Matti Rekola Maaseudun Työnantajaliitto MTA MTA-Suonenjoki-1-2014 1 Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus 2014-2017 Osapuolet: Maaseudun

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Seuraavassa selostetaan tärkeimmät muuttuvat tekstikohdat. Tekstin jälkeen on lyhyt selostus asiasta. 5 Työaika 2. Säännöllisen

Lisätiedot

9.8.1996/605. Työaikalaki 9.8.1996/605. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

9.8.1996/605. Työaikalaki 9.8.1996/605. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 of 15 27/05/2011 11:48 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1996» 9.8.1996/605 9.8.1996/605 Seurattu SDK 479/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Työaikalaki

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OHJE VAMMAISPALVELULAIN MUKAAN MYÖNNETTÄVÄSTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA 1.11.2015 ALKAEN (Vammaispalvelulaki 19.12.

LAPINLAHDEN KUNNAN OHJE VAMMAISPALVELULAIN MUKAAN MYÖNNETTÄVÄSTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA 1.11.2015 ALKAEN (Vammaispalvelulaki 19.12. Liite nro 1 Peruspalvelultk 16.9.2015 LAPINLAHDEN KUNNAN OHJE VAMMAISPALVELULAIN MUKAAN MYÖNNETTÄVÄSTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA 1.11.2015 ALKAEN (Vammaispalvelulaki 19.12.2008/981 8 c ) 1. YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISEN

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Suomalainen työmarkkinajärjestelmä perustuu sopimiseen. Sopimuksia: Työsopimus TES eli työehtosopimus Paikallinen sopiminen Työsuhteen tunnusmerkit TYÖSOPIMUS Työsopimus on työntekijän

Lisätiedot

Pieni yhdistys työnantajana

Pieni yhdistys työnantajana Pieni yhdistys työnantajana 11.2.2015 Tuomas Mänttäri toimitusjohtaja Sosiaalialan Työnantajat ry Tekijänoikeussyistä materiaali on käytettävissä vain tätä koulutusta varten Tuomas Mänttäri Työnantajan

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 MATA-EHDOT vapaa-aika 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Vakuutuksenottaja on maatalousyrittäjien

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10)

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10) KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10) 1.6.2015 Voimaan tulevien jaksotyöaikamääräysten soveltamisohje Sisällys 1. Säännöllinen työaika (9 1 mom.) 1.1 Palvelussuhde ei kestä koko työaikajaksoa (9 2 mom.)

Lisätiedot

Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset

Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset sisältö kunnallinen henkilöstö työaikamuodoittain 2013... 3 Muuttuvat asiat... 4 Mikä esimerkiksi pysyy ennallaan... 4 Työhyvinvointi... 5 Ergonominen työvuorosuunnittelu...

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS KEURUUN KAUPUNKI KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1. Osapuolet 1..1Keuruun kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Perusturva / työllisyyspalvelut työllisyyspäällikkö Erja Koivula Multiantie

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus. Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL

Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus. Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL Työehtosopimus Osapuolet Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Heta Henkilökohtaisten

Lisätiedot

Työntekijät rakennusalalla Työsuhdeopas

Työntekijät rakennusalalla Työsuhdeopas Työntekijät rakennusalalla Työsuhdeopas Mikko Ahtola Jari Lahtinen Paavo Mattila Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 3 Sisältö Johdanto... 9 1 Työehtosopimusten yleiset määräykset...

Lisätiedot

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen vakuutusehdot Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Nämä vakuutusehdot koskevat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 21 :n 1 momentin mukaista vapaaehtoista työtapaturmavakuutusta.

Lisätiedot

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne kirvestes 160 (160.1 ja 211 ) Yleinen säännöllinen työaika -1 mom. Viranhaltijan/ työntekijän yleinen säännöllinen työaika

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Taidoista työpoluiksi projekti Sisältö Työelämän peruskäsitteet Työelämässä Poissaolot Työturvallisuus ja terveys Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työantajan oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

Työaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstön hyvinvointia

Työaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstön hyvinvointia KANNANOTTO HYVISTÄ TYÖAIKAKÄYTÄNNÖISTÄ Työajoilla on huomattava merkitys yritysten ja työyhteisöjen tuotanto- ja palveluresurssien tehokkaan käytön ja henkilöstön yksilöllisten tarpeiden ja työsuojelun

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

3 Järjestyssääntö Muusikon on työaikana noudatettava yhtiön antamia järjestyssääntöjä

3 Järjestyssääntö Muusikon on työaikana noudatettava yhtiön antamia järjestyssääntöjä 1.5.2010 1 Palkkiot 1.10.2011 alkaen Sopijapuolet Yleisradio Oy ja Suomen Muusikkojen Liitto ry 1 Sopimuksen soveltamisala 2 Työsopimus Tällä sopimuksella määrätään tilapäisissä tehtävissä olevien Radion

Lisätiedot

Etätyö 2014-2016. Etätyötä koskevat periaatteet Utajärven kunnassa ja etätyösopimus

Etätyö 2014-2016. Etätyötä koskevat periaatteet Utajärven kunnassa ja etätyösopimus 0 Etätyö 2014-2016 Etätyötä koskevat periaatteet Utajärven kunnassa ja etätyösopimus 1. Etätyötä koskevat periaatteet Utajärven kunnassa 2.9.2014 Etätyö on normaalien työhön kuuluvien tehtävien tekemistä

Lisätiedot

Työsuhteen päättäminen

Työsuhteen päättäminen Työsuhteen päättäminen Määräaikainen työsopimus Tietyksi määräajaksi sovittu työsopimus päättyy sovitun määräajan tai työn päättyessä ilman erillistä irtisanomista ja irtisanomisaikaa. Toistaiseksi voimassa

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus III LUKU TYÖAIKA 9 Jaksotyöaika Säännöllinen työaika 1 mom. Työaikalain 7 :ssä tarkoitetussa työssä,

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE M/2/2007 10.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja

Lisätiedot

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan

Lisätiedot

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus?

Lisätiedot

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro:

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VASTAANOTTOTILOJA KOSKEVA VUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRALAINEN Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y-tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRAUKSEN KOHDE VUOKRASOPIMUKSEN

Lisätiedot

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden Työ- ja sosiaalioikeus Aineopinto 25.4.20L4 Korvaavuus ja vasta usohjeet: Tentissä on 5 kysymystä. Ensimmäinen kysymys on luentokysymys. Jos kysymys 1 on suoritettu pakollisilla luennoilla, vastaa opiskelija

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot