MAASEUTUYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA JA TYÖNANTAJAN VELVOITTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAASEUTUYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA JA TYÖNANTAJAN VELVOITTEET"

Transkriptio

1 KAAKKOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI Tarkastaja Asko Ojala Tarkastaja Aila Saarentaa MAASEUTUYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA JA TYÖNANTAJAN VELVOITTEET

2 KAAKKOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI 2 MAASEUTUYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA JA TYÖNANTAJAN VELVOITTEET Työturvallisuus Työnantajan ja työntekijän välistä oikeussuhdetta säätelevät lukuisat työoikeuden säännökset. Nämä voidaan jakaa työsuhteen ehtoja sääteleviin säännöksiin ja työntekijän terveyden suojelemiseksi annettuihin säännöksiin. Keskeisiä työsuhteen ehtoja määritteleviä säännöksiä ovat työsopimuslaki työaikalaki vuosilomalaki. Näiden lisäksi on otettava huomioon myös kunkin toimialan oma työehtosopimus. Työntekijän terveyden suojelemiseksi annettuja normeja ovat työturvallisuuslaki eri aloja koskevat valtioneuvoston päätökset ja asetukset. Lisäksi työlainsäädännössä on yhteistoimintaa, työntekijän taloudellista ja sosiaalista turvaa sekä työsuojelun valvontaa koskevia säännöksiä. Työturvallisuuslain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työturvallisuuslakia sovelletaan työhön, jota työntekijä sopimuksen perusteella tekee työnantajalle vastiketta vastaan työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Vastikkeeksi katsotaan etu, jolla on taloudellista arvoa. Lakia sovelletaan myös oppilaan ja opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä sekä työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen osallistuvan henkilön työhön. Lain lähtökohta ja tavoite on, että työpaikat edistävät työn turvallisuutta ja terveellisyyttä oma-aloitteisesti. Turvallisuutta on johdettava, ja siksi laki asettaa työnantajalle laajan yleisen työsuojelusta huolehtimisvelvoitteen. Työpaikan turvallisuustoiminnan tavoitteet voidaan kirjata työsuojelun toimintaohjelmaan. Työnantajan tulee järjestelmällisesti selvittää ja tunnistaa työpaikan vaara- ja haittatekijät tarvittaessa ulkopuolista asiantuntemusta käyttäen. Näin havaitut työn vaarat hänen tulee poistaa mahdollisuuksien mukaan sekä arvioida jäljelle jäävien vaarojen merkitys. Esimies vastuut ja velvollisuudet on määriteltävä selkeästi.

3 KAAKKOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI 3 Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja ottaa huomioon kaikki ne tekijät, joilla on vaikutusta työntekijän fyysiseen tai henkiseen terveyteen. Arvioitaessa työolosuhteista johtuvia haittatekijöitä on otettava huomioon myös mahdollinen perimälle samoin kuin sikiölle aiheutuva vaara. Työnantajan on jatkuvasti seurattava ja tarkkailtava työympäristöä sekä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin työstä aiheutuvien tapaturmien, terveyshaittojen ja vaaratilanteiden selvittämiseksi ja niiden torjumiseksi. Työn turvallinen suorittaminen on huomioitava jo työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa sekä koneita, laitteita ja työvälineitä hankittaessa. Erityisen tärkeää on työnantajan huolehtia työntekijöiden opetuksesta ja ohjauksesta. Työn opastuksessa on otettava huomioon työn laatu ja työolosuhteet. Työntekijä on riittävästi perehdytettävä työpaikan olosuhteisiin, oikeisiin työtapoihin ja mahdollisiin vaaratekijöihin sekä uusiin koneisiin ja laitteisiin. Opetuksessa on kiinnitettävä huomiota myös koneiden ja laitteiden turvallisuusmääräyksiin sekä työpaikalla noudatettaviin työsuojelua koskeviin menettelytapoihin ja varomääräyksiin. Myös ulkopuolisen työnantajan työntekijälle, esimerkiksi maatalouslomittajalle on annettava riittävät tiedot ja ohjeet tapaturmien ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Työnantajalle kuuluvien velvollisuuksien lisäksi maatalousyrittäjää koskee usein myös luovuttajan vastuu. Näin silloin, kun viljelijä luovuttaa maataloustyössä käytettäviä koneita ja laitteita esimerkiksi lomittajan käyttöön. Koneen, välineen tai teknisen laitteen maahantuojan, myyjän tai muun luovuttajan on kunkin osaltaan huolehdittava, että laite ei aiheuta tapaturman tai sairastumisen vaaraa käyttötarkoituksessaan. Samoin on huolehdittava siitä, että koneessa on tarpeelliset suojalaitteet ja varoitusmerkinnät sekä siitä, että saatavilla ovat tarpeelliset asennus-, huolto- ja käyttöohjeet. Viallisen tai puutteellisen laitteen luovuttamisesta voidaan tuomita laiteturvallisuusrikkomuksesta sakkoon. (Laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta 1016/2004). Luonnonvara-alalla käytetään usein erilaisia kemikaaleja, kuten puhdistus- ja desinfiointiaineita sekä torjunta-aineita. Kemikaalin maahantuojan, myyjän tai luovuttajan on kunkin osaltaan huolehdittava, että pakkauksen päällyksessä on riittävät merkinnät. Samoin on huolehdittava, että terveydelle vaaralliset aineet ja kemikaalit luokitellaan ja päällykset merkitään mm. tarpeellisin varoitusmerkinnöin. Kemikaaleja tulee säilyttää turvallisesti pakattuina. Terveydelle vaaraa aiheuttavia aineosia sisältävästä kemikaalista tulee työntekijän saatavilla olla käyttöturvallisuustiedotteet. Tarvittaessa työntekijöiden käyttöön on hankittava tarkoituksenmukaisia henkilökohtaisia suojaimia. Tarkempia tietoja henkilönsuojaimista saa valtioneuvoston päätöksestä henkilönsuojaimista (1406/1993) sekä valtioneuvoston päätöksestä henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993). Maatalousyrittäjän velvollisuuksista on säädetty myös maatalousyrittäjien lomituspalveluasetuksen 3 luvun 9 :ssä. Asetuksen mukaan on lomitettavan huolehdittava mm. koneiden ja laitteiden turvallisuudesta sekä annettava lomittajalle ohjeet koneiden ja laitteiden käyttämisestä sekä annettava ohjeet esim. kotieläinten käsittelyyn liittyvistä erityiskysymyksistä. Työntekijän oikeus pidättäytyä työstä Työturvallisuuslaissa määritellään myös työntekijän velvollisuudet ja oikeus työstä pidättäytymiseen seuraavasti:

4 KAAKKOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI 4 Työntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä, josta aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden terveydelle. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista. Oikeus työstä pidättäytymiseen jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti. Työstä pidättäytymisestä aiheutuvan vaaran on oltava mahdollisimman vähäinen eikä se saa rajoittaa työntekoa muilta osin kuin se turvallisuuden kannalta on välttämätöntä. Työsuhteeseen liittyvät velvoitteet Työsopimus Usein kuulee sanottavan, ettei meillä ole mitään työsopimusta, vaikka työsuhde eli työn tekeminen onkin jatkunut useita kuukausia, jopa vuosia. Tällöin kysymys on tilanteesta, jossa ei syystä tai toisesta ole tehty kirjallista sopimusta eikä muutenkaan olla selvillä sopimuksen sisällöstä. Kuitenkin työsopimus on syntynyt ilman tarkemmin määriteltyjä sopimusehtoja. Tällöin erimielisyyksien ilmaantuessa joudutaan sopimuksen sisältö määrittelemään lakien, mahdollisen työehtosopimuksen ja alan yleisen käytännön perusteella. Työsopimuksen muoto on edelleen vapaa. Työsopimus voidaan solmia joko suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Kaikki sopimusmuodot ovat yhtälailla päteviä. Työnantajalle kuuluvia velvollisuuksia on täsmennetty mm. työsuhteen keskeisten ehtojen selvittämisvelvollisuuden osalta. Jos työsopimus on tehty suullisesti, on työnantajalla velvollisuus antaa työntekijälle viimeistään ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä selvitys keskeisistä työsuhteen ehdoista. Selvitys on annettava myös silloin, kun kirjallisesta tai sähköisestä työsopimuksesta eivät nämä ehdot ilmene. Kirjallisesta tai sähköisestä työsopimuksesta tai työnantajan antamasta kirjallisesta selvityksestä tulee ilmetä ainakin seuraavat asiat: työsopimuksen osapuolet työsuhteen alkamisajankohta ja määräaikaisen työsopimuksen kesto sekä peruste määräaikaisuudelle koeaika työn suorituspaikka pääasialliset työtehtävät työhön sovellettava työehtosopimus (alan tessit yleissitovia) palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi säännöllinen työaika vuosiloman määräytyminen irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste Työnantajan velvollisuutena on ilmoittaa kirjallisesti myös muutoksista niissä tiedoissa, joista hän on antanut työntekijälle kirjallisen selvityksen. Ilmoitus on tehtävä viimeistään kuukauden kuluessa muutoksen voimaantulosta. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, mikäli muutos on aiheutunut lainsäädännön tai työehtosopimuksen muuttumisesta. Vaikka työsopimuslaki antaakin mahdollisuuden vapaamuotoisen työsopimuksen solmimiseen, on kaikkien edun mukaista, että sopimus laadittaisiin kirjallisena. Näin voidaan ennaltaehkäistä jälkikäteen syntyviä epäselvyyksiä ja riitatilanteita.

5 KAAKKOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI 5 Palkka Työsopimuksessa sovitaan työstä maksettavasta palkasta. Sopimuksessa sovitaan yleensä vain palkan määrästä työsuhteen alkaessa sekä lisäksi palkanmaksukausi. Työehtosopimuksissa on yleensä erilliset palkkataulukot täysin työkykyisille ja 18 vuotta täyttäneille työntekijöille sekä alle 18-vuotiaille työntekijöille, oppilaille, harjoittelijoille ja työrajoitteisille. Työehtosopimusten mukaiset palkat, ovat vähimmäispalkkoja eikä palkan määrä ei saa alittaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Em. tasoa suuremmasta palkasta voidaan kyllä sopia. Palkan määräytymisperusteista voivat työnantaja ja työntekijä sopia vapaasti keskenään. Työsopimukseen ei tule ottaa palkkaustapoja tai palkan määräytymisperusteita rajoittavia sopimusehtoja. Käytännössä kuitenkin eräiden työehtosopimusten palkkaa koskevat määräykset rajoittavat työnantajan ja työntekijän sopimusvapautta. Yleensä palkka määräytyy työhön käytetyn ajan (ns. aikapalkka) tai työn tuloksen (ns. suorituspalkka) mukaan. Lisäksi voidaan sopia esimerkiksi tulospalkkioista. Työsuhteen päättyessä on lopputili maksettava viipymättä kuitenkin viimeistään neljän työpäivän kuluessa. Työsopimuksen kestoaika Työsopimus voidaan tehdä joko määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana, siis kestoltaan rajoittamattomaksi ajaksi. Päätyyppinä ovat toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset ja määräaikaisen sopimuksen solmiminen on mahdollista vain perustellusta syystä. Ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista sopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Maatalousalalla solmitaan usein määräaikaisia työsopimuksia työn kausiluontoisuudesta johtuen. Määräaikainen työsopimus voidaan solmia tietyksi ajaksi tai tietyn työn suorittamiseksi. Esimerkiksi marjanpoiminta on tyypillinen työ, jossa määräaikainen työsopimus solmitaan tiettyä tehtävää varten. Työsopimukseen on aina merkittävä määräaikaisuuden peruste. Koeaika Käytännön työelämässä tulee usein esille kysymys koeajasta. Työsopimuslain 1 luvun 4 :n mukaan koeajasta on nimenomaisesti sovittava kirjallisesti. Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on koeaikaa koskeva määräys, on työnantajan ilmoitettava työntekijälle sen soveltamisesta työsopimusta solmittaessa. Koeajan tarkoituksena on varata työsuhteen alussa molemmille osapuolille mahdollisuus arvioida, vastaako sopimussuhde sille asetettuja vaatimuksia. Koeaikaa voidaan noudattaa sekä toistaiseksi voimassa olevassa että määräaikaisessa työsopimuksessa. Työsopimusta tehtäessä on sovittava myös koeajan pituudesta, mikä voi olla enintään 4 kk. Alle kahdeksan kuukauden mittaisessa määräaikaisessa työsuhteessa voidaan koeaika sopia enintään puoleksi työsopimuksen kestosta. Sovittu koeaikaehto tulee voimaan vasta silloin, kun työntekijä aloittaa työnteon. Koeaikana työsopimus voidaan purkaa molemmin puolin, ei kuitenkaan työsopimuslain 2 luvun 2 :n 1 momentissa tarkoitetuilla tai muutoin epäasiallisilla perusteilla.

6 KAAKKOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI 6 Työsopimuksen irtisanominen ja purkaminen Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa. Työsopimuslaki edellyttää, että työnantajalla on irtisanomiselle asiallinen ja painava syy. Työntekijän velvoitteiden laiminlyöntitilanteessa ei irtisanomiseen ole yleensä oikeutta, ellei työnantaja ole ensin antanut työntekijälle varoitusta. Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat: 1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden; 2) 1 kk, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta; 3) 2 kk, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta, mutta enintään kahdeksan vuotta; 4) 4 kk, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta, mutta enintään 12 vuotta; 5) 6 kk, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta. Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat: 1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta; 2) 1 kk, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta. Työsopimuksen purkamisella tarkoitetaan työsuhteen päättämistä heti, ilman irtisanomisaikaa. Purkamiselle edellytetään vielä painavampaa asiallista syytä kuin irtisanomiselle. Lain mukaan työsuhteen purkamiselle tulee olla erittäin painava syy. Esimerkkejä purkuperusteista ei enää laissa ole. Yleensä purkamisoikeus raukeaa, jos työsopimusta ei ole purettu 14 päivän kuluessa siitä, kun sopijapuoli sai tiedon purkamisperusteen täyttymisestä. Työehtosopimus Työehtosopimuksen sopijapuolina ovat yksi tai useampi työnantaja tai rekisteröity työnantajien yhdistys ja yksi tai useampi rekisteröity työntekijöiden yhdistys. Työehtosopimus on em. sopijapuolten tekemä sopimus ehdoista, joita työsopimuksissa ja työsuhteissa on noudatettava. Keskeisiä työehtosopimuksen asioita ovat: - palkan suuruus - työajat - lomarahat - erilaiset palkan lisät - poissaolot ja - ryhmähenkivakuutus. Työehtosopimukset sitovat lähtökohtaisesti sopimuksen solmineita työnantaja ja työntekijäliittoja, niiden jäseninä olevia yhdistyksiä sekä yksittäisiä työnantajia ja työntekijöitä. Maaseudun Työnantaja Liiton ja Puu- ja erityisalojen Liiton väliset työehtosopimukset ovat kaikki tällä hetkellä vahvistettu yleissitoviksi ja niiden vähimmäisehtoja tulee noudattaa tällä alalla kaikissa työsopimussuhteissa. Työaika Työsopimuksen työaikaa koskevat ehdot perustuvat työaikalakiin ja työnantajaa sitovan työehtosopimuksen työaikamääräyksiin.

7 KAAKKOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI 7 Työaikalaki koskee yleislakina lähtökohtaisesti kaikkea työsopimuslaissa tarkoitetussa työsuhteessa sekä virkasuhteessa tehtyä työtä. Alle 18-vuotiaan tekemään työhön tulee lisäksi sovellettavaksi nuorista työntekijöistä annettu laki. Työaikalakia on sovellettava myös oppisopimuskoulutukseen. Työaikalain säännökset esim. ylitöiden enimmäismäärän osalta ovat pääsääntöisesti työnantajaa velvoittavia. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia ns. tahdonvaltaisiin säännöksiin ja työehtosopimuksen sopimuksenvaraisiin määräyksiin liittyvistä työaika-asioista. Tällaisia ovat varallaolo säännöllinen työaika liukuva työaika lisätyöt aloittamis- ja lopettamistyöt lisä- ja ylitöiden korvauksen vaihtaminen vapaa-ajaksi päivittäinen lepoaika viikoittainen vapaa-aika sunnuntaityö erillinen kuukausikorvaus ylitöistä (työaikalain 39 2 momentin tarkoittamissa töissä) Ennen em. asioista sopimista, on syytä varmistua siitä, ettei sovellettavassa työehtosopimuksessa ole sopimismahdollisuutta rajoittavia määräyksiä. Työajaksi luetaan työhön käytetty aika ja aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Lisäksi työaikaa on säännöllisen työajan lisäksi tehtävä lisä- tai ylityö. Sen sijaan työaikalain mukaisia päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Pääsäännön mukaan matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan. Arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, tapahtuuko matka työnantajan nimenomaisesta määräyksestä vai ei. Myöskään matkustustavalla ei ole merkitystä. Ongelmia työajan määrittämisessä esiintyy esim. silloin, kun työntekijä saman päivän aikana työskentelee useassa eri työkohteessa. Työaikalain 6 :n 1 momentissa olevan työaikaa koskevan yleissäännön mukaan säännöllinen työaika saa olla enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Säännöllinen työaika voi olla laissa säädettyjä enimmäistyöaikoja lyhyempikin. Työnantaja voi järjestää viikoittaisen työajan myös keskimääräiseksi, jolloin säännöllisen viikoittaisen työajan määrät vaihtelevat. Työehtosopimuksen mukaan: Yrityksen tuotannollisten tarpeiden niin vaatiessa säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimääräisenä. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi tällöin vaihdella neljästä kymmeneen tuntiin ja säännöllinen viikoittainen työaika on enintään 50 tuntia. Lisäksi paikallisesti sopien voi työvuoroluettelon mukainen vuorokautinen työaika olla enintään yksitoista (11) tuntia. Tällöin säännöllinen viikkotyöaika voi olla enintään 55 tuntia. Yhdentoista (11) tunnin työvuoroja voidaan yhdenjaksoisesti käyttää enintään kahden viikon ajan, minkä jälkeen on oltava vähintään viikon ajan enintään kahdeksan (8) tuntisia työvuoroja tai työntekijälle on annettava vähintään kaksi vapaapäivää työajan tasaamiseksi. Viikoittaisen säännöllisen työajan on tasoituttava keskimäärin 40 tuntiin 52 viikon ajanjaksossa.

8 KAAKKOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI 8 Lepoajat Lepoajat jaetaan päivittäiseen (työpäivän kuluessa annettava yhdenjaksoinen vapaa - ruokatunti), vuorokautiseen (kahden työpäivän välinen vapaa) ja viikoittaiseen (kerran viikossa, yleensä sunnuntaina annettava pidempi vapaa-aika) lepoaikaan. Jos päivittäinen työaika on pidempi kuin kuusi tuntia eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, on hänelle annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästäkin päivittäisestä lepoajasta, tällöin lepoajan pituus on kuitenkin vähintään puoli tuntia. Vuorokausilepo on pääsääntöisesti vähintään 11 tunnin pituinen ja se on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana. Merkittävin poikkeus tästä on jaksotyö, jossa vuorokausilevon vähimmäispituus on yhdeksän tuntia. Edellä olevasta pääsäännöstä voidaan poiketa myös silloin, kun on kyse varallaoloaikana tehdystä työstä. Viikoittaisena vapaa-aikana työntekijälle on annettava vähintään 35 tunnin pituinen keskeytymätön vapaa-aika. Sitä, mikä ennalta laaditun työvuoroluettelon mukaisista vapaa-ajoista on viikoittaista vapaa-aikaa, ei työnantajalla ole velvollisuutta määritellä etukäteen. Viikoittaisen vapaa-ajan voi muodostaa viikon aikana annettu vuosiloma, arkipyhä, työajan tasoittumisvapaa tai mikä tahansa muu, vähintään 35 tunnin pituinen keskeytymätön vapaa-aika. Toisaalta työaika on järjestettävä siten, että vapaa-aika on ennakolta tiedossa. Näin ollen työstä poissaolo esim. sairauden vuoksi ei ole työaikalain 31 :ssä tarkoitettua viikoittaista vapaa-aikaa. Sunnuntaityö Työaikalaissa sunnuntaityöllä tarkoitetaan paitsi sunnuntaina myös kirkollisena juhlapyhänä tehtyä työtä. Sen teettämiseen vaaditaan työaikalain 33 :ssä säädetty peruste. Perusteena voi olla joko työntekijän suostumus tai työn luonne. Suostumuksensa sunnuntaityön tekemiseen voi työntekijä antaa joko työsopimuksessa tai erikseen pyydettäessä. Jos työtä sen laadun vuoksi tehdään säännöllisesti sunnuntaisin tai kirkollisina juhlapäivinä, ei sunnuntaityön teettämiseen tarvita työntekijän suostumusta. Sunnuntaityöstä on maksettava 100 %:lla korotettu palkka. Korvausta ei ole mahdollista vaihtaa vapaa-aikaan. Mikäli sunnuntaina tehtävä työ on samalla lisä-, yli- tai hätätyötä, siitä on lisäksi maksettava normaali lisä-, yli- tai hätätyökorvaus. Sunnuntaityöstä maksettu korotettu palkka ja muut palkan lisät on erotettava toisistaan. Kumpikin korvaus lasketaan erikseen korottamattomasta palkasta. Työnantajan ja työntekijän välinen sopimus esim. yksinkertaisesta sunnuntaityökorvauksesta on mitätön. Työaika-asiakirjat Työaikalain 34 :ssä on työnantajalle säädetty velvollisuus laatia työajan tasoittumisjärjestelmän silloin, kun työaika on järjestetty keskimääräiseksi. Tasoittumisjärjestelmästä on käytävä ilmi vähintään kunkin viikon säännöllinen työaika, vuorokautisia työ- ja lepoaikoja siihen ei tarvitse merkitä. Työvuoroluettelon laatimisesta on säädetty työaikalain 35. Luettelo on laadittava jokaiselle työpaikalle, jollei työnantajalle ole annettu tästä vapautusta työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan poikkeuslupajaoston myöntämällä poikkeusluvalla.

9 KAAKKOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI 9 Työvuoroluettelo on huomattavasti tasoittumisjärjestelmää yksityiskohtaisempi. Siihen on merkittävä kunkin työntekijän säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta sekä päivittäisen lepoajan ajankohta. Vuorokausilepoa tai viikoittaista lepoaikaa ei luetteloon tarvitse merkitä erikseen, koska ne käyvät välillisesti ilmi säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen ajankohdista. Työvuoroluettelo on yleensä laadittava yhtä pitkäksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmäkin on laadittu eli ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärään. Tästä voidaan poiketa, jos se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi on erittäin vaikeata. Näissäkin tapauksissa työvuoroluettelo on kuitenkin laadittava niin pitkäksi ajanjaksoksi kuin mahdollista. Työvuoroluettelo on lain mukaan saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään kuitenkin viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkua, esimerkiksi asettamalla luettelo näkyville työpaikan ilmoitustaululle. Työntekijöiden edustajalle tai työntekijöille on vaadittaessa varattava tilaisuus esittää mielipiteensä luetteloa laadittaessa. Sen jälkeen, kun työvuoroluettelo on saatettu työntekijöiden tietoon, voidaan sitä muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä (esim. ennalta arvaamattomat poissaolot). Työaikakirjanpito Työaikalain 37 :ssä työnantajalle on annettu mahdollisuus vapaasti valita työaikakirjanpidon muoto laissa säädetyistä kahdesta vaihtoehdosta: 1) Kirjanpitoon on merkittävä säännöllisen työajan työtunnit, lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korvaukset. 2) Kirjanpitoon on merkittävä kaikki tehdyt työtunnit sekä erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit ja niistä suoritetut korotusosat. Ensimmäinen vaihtoehdoista soveltuu ennen kaikkea kuukausipalkkaisten työntekijöiden kirjanpitoon ja toinen työntekijöihin, joiden palkkaus perustuu tunti- tai suorituspalkkaan. Mikäli työnantaja laiminlyö lakisääteisen velvollisuutensa pitää työaikakirjanpitoa, on mahdollista, että tuomioistuin ratkaisee mahdollisen erimielisyyden työntekijän omien merkintöjen perusteella tai arvioi työtuntien määrän. Näin ollen asianmukaisen työaikakirjanpidon pitämisellä voi ristiriitatilanteissa olla usein ratkaiseva merkitys. Varallaolo Työaikalain 5 :ssä on työnantajalle ja työntekijälle annettu mahdollisuus sopia, että työntekijän on oltava joko asunnossaan tai muualla tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Tällaista aikaa kutsutaan varallaoloajaksi. Varallaolo edellyttää aina sopimista. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa kohtuuttomasti haitata työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan

10 KAAKKOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI 10 Eritasoiset valmiusvelvollisuudet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) päivystys 2) asuntovarallaolo 3) vapaamuotoinen varallaolo. Päivystyksen ja asuntovarallaolon välinen rajanveto on ollut esillä useassa työneuvoston lausunnossa. Työneuvosto on todennut, että työntekijän velvollisuutta oleskella työpaikalla tai muussa kiinteästi määrätyssä paikassa, joka ei ole työntekijän asunto, ei voida pitää varallaolona vaan päivystyksenä. Toisin sanoen työntekijä on niin kiinteästi sidottu työhönsä ja työpaikkaansa, ettei kysymyksessä ole enää varallaoloaika. Päivystykseen käytetty aika on työaikaa. Koska varallaolo on työntekijälle korvattavaa aikaa, on varallaolosta sovittaessa sovittava myös sen korvaamisesta. Lähtökohtana on, että mitä kiinteämpää ja sidotumpaa varallaoloaika on, sitä suuremman tulee olla siitä suoritettavan korvauksen. Vapaamuotoisen varallaolon korvaus on työnantajan ja työntekijän vapaasti sovittavissa, työaikalaissa ei sille ole asetettu ylä- eikä alarajaa. Sen sijaan joissakin työehtosopimuksissa on myös vapaamuotoisen varallaolon korvauksista määräyksiä. Lisä ja ylityöt Lisä- ja ylityön ero Lisätyöllä tarkoitetaan aikaa, joka ylittää sovitun työajan, mutta ei työaikalaissa säädettyä säännöllisen työajan enimmäismäärä. Ylityö puolestaan on työtä, joka ylittää säännöllisen työajan enimmäismäärän eli kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Lisätyö Lisätyöstä ei työaikalain mukaan tarvitse maksaa korotettua palkkaa, vaan se korvataan yksinkertaisella palkalla. Joissakin työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu lisätyön korvaamisesta korotetulla palkalla. Lisätyönä tehtävää työtä ei myöskään lueta ylityön enimmäismääriin. Lisätyö edellyttää työntekijän suostumusta. Laissa ei työntekijän mahdollisuutta antaa suostumuksensa lisätyön teettämiseen ole millään tavalla rajoitettu, niinpä työntekijä ja työnantaja voivat työsopimuksessa vapaasti sopia, että työntekijä suostuu tekemään lisätyötä tarvittaessa. Suostumus voidaan yhtä hyvin pyytää joka kerta erikseen. Esimerkki lisätyön muodostumisesta: Ylityö Työaika Ma Ti Ke To Pe La Su Työvuoroluettelo 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 = 37,5 Tehty ,5 7,5 1 = 40 Lisätyö 0,5 0,5 0,5 1 = 2,5 Ylityön muodostuminen edellyttää kahden ehdon täyttymistä: - työ on säännöllisen työajan ylittävää työtä ja - se tehdään työnantajan aloitteesta.

11 KAAKKOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI 11 Ylityötä voidaan teettää vain työntekijän suostumuksella. Pääsääntönä on, että työntekijän tulee antaa suostumuksensa kutakin ylityökertaa varten erikseen. Ylityön syntymistä tarkastellaan aina suhteessa lakisääteisiin enimmäistyöaikoihin eikä työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa sovitun työajan pituudella ole merkitystä. Ylityö jaetaan vuorokautiseen ja viikoittaiseen ylityöhön. Jaksotyössä ylityötä ei jaeta vuorokautiseen ja viikoittaiseen ylityöhön, vaan kaikkea jaksotyössä tehtävää ylityötä kutsutaan jaksoylityöksi. Esimerkki vuorokautisen ja viikoittaisen ylityön muodostumisesta: Työaika Ma Ti Ke To Pe La Su Työvuoroluettelo = 40 Tehty = 53 Vuorok. ylityö -50 % = % 2 = 2 Viikott. ylityö 7 = 7 Ylityön enimmäismääristä on säädetty työaikalain 19 :ssä. Ylityön korvaaminen Vuorokautinen ylityö korvataan maksamalla kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan aina 50 %:lla korotettua palkkaa viikoittaisen ylityön määrästä riippumatta. Jaksoylityössä maksetaan 50 %:lla korotettua palkkaa ensimmäisiltä 18 tunnilta kolmen viikon pituisena jaksona tai 12 tunnilta kahden viikon pituisena ajanjaksona aloittamisja lopettamistyöt mukaan lukien. Nämä tuntimäärät ylittävästä ylityöstä maksetaan 100 %:lla korotettua palkkaa. Yötyö Yötyötä on työ, jota teetetään klo 23:n ja 6:n välisenä aikana. Työaikalain 26 :ssä on 14-kohtainen luettelo tilanteista, joissa yötyön teettäminen on sallittua. Lain mukaan yötyön teettäminen ei edellytä työntekijän suostumusta muulloin, kuin erikseen mainituissa tapauksissa. Yötyökorvauksia koskevat määräykset ovat työehtosopimuksissa. Vuosiloma Vuosilomalain säännökset ovat suurelta osin työnantajaa velvoittavia. Yleensä niistä voidaan poiketa työntekijän haitaksi vain ns. valtakunnallisilla työehtosopimuksilla. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta.

12 KAAKKOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI 12 Nuoret työntekijät Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä. Mikäli työntekijä on sopimuksen mukaan työssä niin harvoin, ettei hänelle kerry ainoatakaan 14 työpäivää sisältävää lomanmääräytymiskuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 päivää, katsotaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan käytössä vähintään 35 tuntia. Tarkemmat säännökset vuosilomapalkan määräytymisestä ovat vuosilomalain 7 :ssä. Mikäli työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä tai niin lyhyen ajan, ettei hänelle tästä syystä kerry ainoatakaan täyttä lomanmääräytymiskuukautta tai vain osa kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräytymiskuukausia, maksetaan työntekijälle lomapalkan asemasta lomakorvausta. Lomakorvausta maksetaan, jos työntekijä on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana työssä vähintään kuusi tuntia. Työsuhteen päättyessä maksetaan työntekijälle lomakorvausta niiltä lomanmääräytymiskuukausilta, joista hän ei ole saanut lomaa tai korvausta siitä. Lomakorvaus lasketaan vuosilomalain lomapalkkaa koskevien säännösten mukaan. Tarkemmat ohjeet lomakorvauksen maksamisesta löytyvät vuosilomalain 9-13 :stä tai alan työehtosopimuksessa. Useiden työehtosopimusten mukaan on sovittu lomapalkan lisäksi maksettavasta lomarahasta. Vuosilomalaissa ei ole lomarahaa koskevia säännöksiä, mutta sopimus lomarahasta luopumisesta on mitätön, jos sen maksaminen perustuu työnantajaa velvoittavaan työehtosopimukseen. Maataloustyö on valtaosalta kausiluonteista työtä. Maatalousyrittäjät palkkaavatkin usein kesäaikaan nuoria työntekijöitä maatalousalan töihin. Yleisen työsuojelua ja työsuhteita koskevan lainsäädännön lisäksi on työnantajan otettava huomioon myös nuoria työntekijöitä koskeva erillinen lainsäädäntö. Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tekemään työhön sovelletaan lakia nuorista työntekijöistä (998/1993). Asetuksessa nuorten työntekijäin suojelusta (508/1986) on säädetty mm. nuorilta kielletyistä töistä sekä nuorille työntekijöille vaarallisista töistä. Tarkemmat ohjeet nuorille työntekijöille vaarallisista töistä on esitetty sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä (128/2002). Esimerkkiluettelo nuorille sopivista kevyistä töistä on esitetty työministeriön päätöksessä (1431/1993). Vakituiseen työhön voidaan ottaa oppivelvollisuutensa suorittanut 15 vuotta täyttänyt henkilö. Tilapäiseen työhön voidaan palkata myös alle 15-vuotias nuori tietyin edellytyksin. Nuori, joka on täyttänyt 14 vuotta (tai täyttää 14 vuotta saman kalenterivuoden aikana) voidaan ottaa kevyeen työhön enintään kahdeksi kolmasosaksi koulusta annettavana loma-aikana. Koulutyön aikana voi 14-vuotias tehdä tilapäistä tai kestoltaan lyhytaikaista työtä. Alle 14-vuotias työntekijä voidaan palkata työskentelemään tilapäisesti esiintyjänä tai avustajana taide- tai kulttuuriesityksissä taikka muissa vastaavissa tapahtumissa. Edellytyksenä 13-vuotiaan tai sitä nuoremman palkkaamiseen on kuitenkin työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan poikkeuslupajaoston antama poikkeuslupa. Työsopimuksen voi tehdä 15 vuotta täyttänyt nuori. Alle 15-vuotiaan työsopimuksen voi tehdä nuoren puolesta tämän huoltaja taikka huoltajan suostumuksella myös

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ 1 TYÖSOPIMUS Ennen töiden alkua on hyvä tehdä kirjallinen työsopimus, johon kirjataan palkka, työaika, pääasialliset työtehtävät, työsuhteen kesto ja työntekopaikka, sovellettava

Lisätiedot

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

HE 36/1998 vp PERUSTELUT

HE 36/1998 vp PERUSTELUT HE 36/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi merimiesten vuosilomalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdot~taan merimiesten vuosilomalakia muutettavaksi vuosilomalain

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE 13 MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja sovellettavat määräykset Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä.

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä. Työsopimus Työsopimus on sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työ voi olla kokoaikaista tai osaaikaista,

Lisätiedot

HE 89/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi nuorista työntekijöistä annetun lain muuttamisesta

HE 89/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi nuorista työntekijöistä annetun lain muuttamisesta HE 89/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi nuorista työntekijöistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nuorista työntekijöistä annettua

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 1.2.2017 31.1.2018 Puuliitto puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2017 31.1.2018. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Työsuhteen ehdot 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat laatineet tämän suosituksen työsuhteen vähimmäisehdoista tradenomi, HSOille ja HSO-sihteereille.

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus III LUKU TYÖAIKA 9 Jaksotyöaika Säännöllinen työaika 1 mom. Työaikalain 7 :ssä tarkoitetussa työssä,

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Taidoista työpoluiksi projekti Sisältö Työelämän peruskäsitteet Työelämässä Poissaolot Työturvallisuus ja terveys Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työantajan oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2016

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2016 Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2016 Puuliitto www.puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 11.1.2016 31.1.2017. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa

Lisätiedot

KIERTOKIRJE 12/ sivu 1

KIERTOKIRJE 12/ sivu 1 17.11.2016 sivu 1 1. Loppu- ja alkuvuoden työaikajärjestelyt ja palkanmaksu 2. Huoltokorjaamoiden palvelusvuosilisä 3. Vuosilomien antaminen arkipyhäviikolla 1. LOPPU- JA ALKUVUODEN TYÖAIKAJÄRJESTELYT

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE M/2/2007 10.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja

Lisätiedot

Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus. Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL

Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus. Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL Työehtosopimus Osapuolet Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Heta Henkilökohtaisten

Lisätiedot

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys.

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys. KT Yleiskirjeen 4/2016 liite 6 1 (6) KVTES:n muuttuneiden työaikaa koskevien määräysten soveltamisohjeet KVTES:n työaikaa koskevia määräyksiä on muutettu siten, että säännöllistä työaikaa on pidennetty.

Lisätiedot

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus?

Lisätiedot

SuPerin PLM neuvottelupäivät Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset lähtien

SuPerin PLM neuvottelupäivät Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset lähtien SuPerin PLM neuvottelupäivät 17.4.15 Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset 1.6.2015 lähtien Vuosiloma Vuosiloma ja jaksotyö Vuosilomaa kuluttavat vain ne päivät, jotka olisivat säännölliseen työaikaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

1. NUORTEN KESÄTYÖ JA HARJOITTELU TYÖNTEKIJÄ- TEHTÄVISSÄ

1. NUORTEN KESÄTYÖ JA HARJOITTELU TYÖNTEKIJÄ- TEHTÄVISSÄ 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE 1. Nuorten kesätyö ja harjoittelu työntekijätehtävissä 2. Nuorten kesätyö ja harjoittelu toimihenkilötehtävissä 3. Tutustu työelämään ja tienaa kesäharjoitteluohjelma 4. Nuorten

Lisätiedot

Työsuhteet ja henkilöstöasiat

Työsuhteet ja henkilöstöasiat Työsuhteet ja henkilöstöasiat Pienosuuskuntaforum 2016 Helsinki 26.9.2016 Merja Hiltunen, KTM Idekoop Osuuskunta 26.9.2016/mh 1 Työlainsäädäntö Työsopimuslaki Työehtosopimukset Työaikalaki Vuosilomalaki

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä.

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä. RAVINTOLAMUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Sopimuksen soveltamisala Tällä työehtosopimuksella määrätään vähimmäispalkat ja työehdot ohjelmatoimistoihin ja ravintoloihin työsuhteessa

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti tai muulla tavoin todisteellisesti.

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti tai muulla tavoin todisteellisesti. RAVINTOLAMUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Sopimuksen soveltamisala Tällä työehtosopimuksella määrätään vähimmäispalkat ja työehdot ohjelmatoimistoihin ja ravintoloihin työsuhteessa

Lisätiedot

SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ. 1. Sopijapuolet. Etätyöntekijä. Työyksikkö. Lähiesimies. 2. Työpaikka. Palvelukeskus/ työyksikkö

SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ. 1. Sopijapuolet. Etätyöntekijä. Työyksikkö. Lähiesimies. 2. Työpaikka. Palvelukeskus/ työyksikkö SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ 1. Sopijapuolet Etätyöntekijä Työyksikkö Lähiesimies 2. Työpaikka Palvelukeskus/ työyksikkö Etätyön suorituspaikka (osoite, puhelinnumero) 3. Etätyön luonne Etätyö on kokoaikaista

Lisätiedot

Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti:

Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti: Vuosivapaajärjestelmä Vuosivapaan ansainta 2. Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen jälkeen,

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

Työsuhteen kipupisteet

Työsuhteen kipupisteet A P P L E X A T T O R N E Y S P U R E B U S I N E S S L A W Työsuhteen kipupisteet Työsopimuslainsäädäntö Työsopimuksia koskeva lainsäädäntö on suurelta osin pakottavaa, eli siitä ei voida sopimuksella

Lisätiedot

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan

Lisätiedot

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi tapaturmavakuutuslain ja vakuutusyhtiölain 2 luvun 5 :n muuttamisesta (HE 58/2001 vp).

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi tapaturmavakuutuslain ja vakuutusyhtiölain 2 luvun 5 :n muuttamisesta (HE 58/2001 vp). Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi tapaturmavakuutuslain ja vakuutusyhtiölain 2 luvun 5 :n muuttamisesta (HE 58/2001 vp). Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (StVM

Lisätiedot

OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE

OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus 1.12.2015 31.10.2016 2 OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Vuokratyössä vuokrayritys

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

U 37/2014 vp. Työministeri Lauri Ihalainen

U 37/2014 vp. Työministeri Lauri Ihalainen U 37/2014 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (sisävesiliikenteen työaikadirektiivi) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen

Lisätiedot

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä OHJE TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTOON SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALALLA Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Toimihenkilöunioni TU ry ja Ylemmät

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Kristel Nybondas JÄSENKIRJE M+P+T+V/3/2011 9.3.2011 1(6) Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää

Lisätiedot

Ammattina hyvinvointi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. PERHEPÄIVÄHOITAJIEN TYÖAIKA Omassa kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat

Ammattina hyvinvointi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. PERHEPÄIVÄHOITAJIEN TYÖAIKA Omassa kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat Ammattina hyvinvointi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL PERHEPÄIVÄHOITAJIEN TYÖAIKA Omassa kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat SISÄLTÖ TYÖAIKALAIN MUUTOS 3 Työaikalain muutos ei uhkaa perhepäivähoitopalvelujen

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai 27.10.2016 1 Työsuojeluhallinto Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto Ohjaa

Lisätiedot

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 12.12.2012 Voimaantulopäivä: 1.1.2013 1 SOVELTAMISALA Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

SISÄLLYS. 1. Työsopimuksen tekeminen 13

SISÄLLYS. 1. Työsopimuksen tekeminen 13 SISÄLLYS 1. Työsopimuksen tekeminen 13 1.1 Työntekijän palkkaaminen... 13 1.1.1 Työn tarjoamisvelvollisuus... 13 1.1.2 Syrjintäkielto... 14 1.1.3 Työhönotossa kerättävät tiedot... 16 1.2 Työsopimuksen

Lisätiedot

OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE

OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus 1.12.2015 31.10.2016 2 OPAS POSTIN VARASTOISSA TYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Vuokratyössä

Lisätiedot

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla 1 (5) Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla Yleistä Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista säännöllistä työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta.

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

2 luku Työajaksi luettava aika. Työaikalaki 9.8.1996/605. 1 luku Lain soveltamisala. 3 luku Säännöllinen työaika

2 luku Työajaksi luettava aika. Työaikalaki 9.8.1996/605. 1 luku Lain soveltamisala. 3 luku Säännöllinen työaika Työaikalaki 9.8.1996/605 Tämä säädös on tulostettu Edilex-lakitietopalvelusta osoitteesta www.edilex.fi/saadokset/lainsaadanto/19960605. Vastuunrajoitus ja tulosteen käyttö Edilexin käyttöehtojen mukaisesti.

Lisätiedot

METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUUTOKSET 1.5.2008 ALKAEN

METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUUTOKSET 1.5.2008 ALKAEN YKSITYISMETSÄTALOUDEN TYÖNANTAJAT JÄSENKIRJE 5/T/2008 puh. (09) 684 4380 19.03.2008 Jakelu: Jäsentyönantajat 1(2) METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUUTOKSET 1.5.2008 ALKAEN Metsäalan työehtosopimukseen tulee

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Minna Elo JÄSENKIRJE P/1/2007 11.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja erityisalojen

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

Muistio UUSI KOULUTUSVELVOLLISUUS JA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖVOIMAN VÄHENTÄMISEN YHTEYDESSÄ

Muistio UUSI KOULUTUSVELVOLLISUUS JA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖVOIMAN VÄHENTÄMISEN YHTEYDESSÄ 14.12.2016 1 (7) UUSI KOULUTUSVELVOLLISUUS JA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖVOIMAN VÄHENTÄMISEN YHTEYDESSÄ Tuta-irtisanotun työntekijän koulutusvelvollisuus Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla

Lisätiedot

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa Tarja Kröger Hallitusneuvos Suomalaisten työmarkkinoiden rakenne Työmarkkinoilla työskentelee työsuhteisia työntekijöitä valtion virkamiehiä kuntien viranhaltijoita seurakuntien

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Linnala Setlementti ry (Linnala)

Linnala Setlementti ry (Linnala) 1 SOPIMUS HENKILÖSTÖPALVELUN MYYNNISTÄ 1. Sopijapuolet Savonlinnan kaupunki (kaupunki) yhteys/vastuuhenkilö Linnala Setlementti ry (Linnala) 2. Sopimuksen tarkoitus Tässä sopimuksessa määritellään sopijapuolten

Lisätiedot

Lukijalle 9. 1 TYÖEHTOSOPIMUSTEN YLEISET MÄÄRÄYKSET 11 Työehtosopimukset ja niiden soveltamisalat 11 Paikallinen sopiminen 13

Lukijalle 9. 1 TYÖEHTOSOPIMUSTEN YLEISET MÄÄRÄYKSET 11 Työehtosopimukset ja niiden soveltamisalat 11 Paikallinen sopiminen 13 Sisältö Lukijalle 9 1 TYÖEHTOSOPIMUSTEN YLEISET MÄÄRÄYKSET 11 Työehtosopimukset ja niiden soveltamisalat 11 Paikallinen sopiminen 13 2 TYÖAIKA 15 Työajan määritelmä 15 Säännöllinen työaika 16 Säännöllinen

Lisätiedot

Kaupan alan. työehtosopimuksen keskeiset määräykset

Kaupan alan. työehtosopimuksen keskeiset määräykset Kaupan alan työehtosopimuksen keskeiset määräykset 1.5.2014 31.1.2017 Kaupan alan työehtosopimuksen keskeiset määräykset 1.5.2014 31.1.2017 Sisällys KAUPAN ALAN TYÖEHDOT... 3 MIKÄ ON PAM... 3 JÄSENYYS...

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Kristel Nybondas JÄSENKIRJE M+P+T+V/2/2013 27.3.2013 1(7) Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 35/2004 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 35/2004 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 35/2004 vp Hallituksen esitys laiksi työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut vuoden 2003 valtiopäivillä eduskunnalle

Lisätiedot

3. Työajaksi luettava aika (4-5 )

3. Työajaksi luettava aika (4-5 ) Työaikalaki Esiteteksti 10.2.2005 1. Yleistä Työaikalaki (605/1996) on luonteeltaan pakottavaa oikeutta, jota sovelletaan sekä työ- että virkasuhteessa tehtävään työhön. Työsopimuksen ehdot, joilla vähennetään

Lisätiedot

Ajankohtaista Malmikaivosten työehtosopimus uudistettiin 15.6.2016 allekirjoitetulla sopimuksella työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmiman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Uusi työehtosopimus

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI OSTOLIIKENNESOPIMUS VANHUSTEN PÄIVÄKUNTOUTUSKULJETUKSET

NURMEKSEN KAUPUNKI OSTOLIIKENNESOPIMUS VANHUSTEN PÄIVÄKUNTOUTUSKULJETUKSET NURMEKSEN KAUPUNKI OSTOLIIKENNESOPIMUS VANHUSTEN PÄIVÄKUNTOUTUSKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Ehtoja noudatetaan ostoliikenteen järjestämisessä, jollei ostoliikennesopimuksessa

Lisätiedot

VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014 31.10.2015. Palvelualojen työnantajat PALTA ry. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014 31.10.2015. Palvelualojen työnantajat PALTA ry. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014 31.10.2015 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

ETÄTYÖTÄ KOSKEVA TYÖSOPIMUS/ ETÄTYÖTÄ KOSKEVAT PALVELUSSUHTEEN EHDOT. Työntekijä/virkamies/viranhaltija. Osoite Sähköposti :

ETÄTYÖTÄ KOSKEVA TYÖSOPIMUS/ ETÄTYÖTÄ KOSKEVAT PALVELUSSUHTEEN EHDOT. Työntekijä/virkamies/viranhaltija. Osoite Sähköposti : ETÄTYÖTÄ KOSKEVA TYÖSOPIMUS/ ETÄTYÖTÄ KOSKEVAT PALVELUSSUHTEEN EHDOT 5/ 2003 ha 1. Sopijapuolet Työnantaja Työntekijä/virkamies/viranhaltija 2. Työpaikka ja yhteystiedot Työpaikka /osasto Lähin esimies

Lisätiedot

Sisältö 1 TYÖEHTOSOPIMUSTEN YLEISET MÄÄRÄYKSET TYÖAIKA Työehtosopimukset ja niiden soveltamisalat Paikallinen sopiminen...

Sisältö 1 TYÖEHTOSOPIMUSTEN YLEISET MÄÄRÄYKSET TYÖAIKA Työehtosopimukset ja niiden soveltamisalat Paikallinen sopiminen... Sisältö 1 TYÖEHTOSOPIMUSTEN YLEISET MÄÄRÄYKSET... 11 Työehtosopimukset ja niiden soveltamisalat... 11 Paikallinen sopiminen... 13 2 TYÖAIKA... 15 Työajan määritelmä... 15 Säännöllinen työaika... 16 Säännöllinen

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10)

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10) Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10) Vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Suurin osa käytännön soveltamisen kannalta tärkeistä vuosilomamääräyksistä on ennallaan. Tällaisia

Lisätiedot

(jäljempänä toimitusjohtaja)

(jäljempänä toimitusjohtaja) JOHTAJASOPIMUSMALLI Sopimusosapuolet (jäljempänä yritys) (jäljempänä toimitusjohtaja) Toimen aloittaminen ja tehtäväkuvaus Toimitusjohtaja johtaa ja valvoo yrityksen liiketoimintaa sekä hoitaa yrityksen

Lisätiedot

Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013

Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013 Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013 ALKUSANAT Tähän liitteeseen on koottu Kaupan työehtosopimuksen, luottamusmiessopimuksen, yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeiden

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 SOPIMUKSEN ULOTTUVUUS... 3 2 ESIMIES... 3 3 TYÖSOPIMUS... 4 4 TYÖEHDOT... 5 5 TYÖPALKAT...

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Lomituspäivän kesto, lomittajan tehtävät, varallaolo ja valvontakäynnit. Lomituspalveluiden Päivityspäivät 2016

Lomituspäivän kesto, lomittajan tehtävät, varallaolo ja valvontakäynnit. Lomituspalveluiden Päivityspäivät 2016 Lomituspäivän kesto, lomittajan tehtävät, varallaolo ja valvontakäynnit Lomituspalveluiden Päivityspäivät 2016 2 koskee sekä kunnan lomituspalveluja käyttäviä että itse järjestettyä lomitusta koskee vain

Lisätiedot

Anu Huttunen, Riikka Jäntti. Rakennustuoteteollisuuden työntekijöiden työsuhde- ja palkanlaskentaopas

Anu Huttunen, Riikka Jäntti. Rakennustuoteteollisuuden työntekijöiden työsuhde- ja palkanlaskentaopas Anu Huttunen, Riikka Jäntti Rakennustuoteteollisuuden työntekijöiden työsuhde- ja palkanlaskentaopas Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2012 3. päivitetty painos Suomen Rakennusmedia Oy www.rakennusmedia.fi

Lisätiedot

ULKOMAANTYÖN SOPIMUSMALLI

ULKOMAANTYÖN SOPIMUSMALLI ULKOMAANTYÖN SOPIMUSMALLI 1. Sopimusosapuolet Työnantaja Nimi Osoite Työnantajan edustaja asemamaassa Nimi Osoite Työntekijä Nimi Osoite 2. Työn suorittamispaikka Asemamaa: Paikkakunta: Toimipiste: 3.

Lisätiedot