PALVELU - AA:N 3. PERINTÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALVELU - AA:N 3. PERINTÖ"

Transkriptio

1 1 PALVELU - AA:N 3. PERINTÖ KATSAUS SUOMEN AA:N PALVELURAKENTEESEEN JA PALVELUN PERIAATTEISIIN

2 2 MITÄ AA ON? AA on miesten ja naisten toveriseura, jossa he jakavat keskenään kokemuksensa, voimansa ja toivonsa voidakseen ratkaista yhteisen ongelmansa sekä auttaakseen toisia tervehtymään alkoholismista. Ainoa jäseneksi pääsyn vaatimus on halu lopettaa juominen. AA:ssa ei ole mitään velvoitteita eikä jäsenmaksuja; toimimme omavaraisina omien vapaaehtoisten avustusten pohjalta. AA ei ole yhteydessä mihinkään aatteelliseen, uskonnolliseen tai poliittiseen suuntaukseen, järjestöön tai laitokseen. Se ei myöskään halua ottaa kantaa mihinkään kiistakysymykseen eikä asetu enempää puolustamaan kuin vastustamaankaan mitään. Ainoa päämäärämme on pysyä raittiina ja auttaa toisia alkoholisteja saavuttamaan raittius. Copyright by The AA Grapevine, Inc

3 3 0 SISÄLLYSLUETTELO 0 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Lyhyt historiikki 3 AA:n Kolme Perintöä 4 AA:n Kolmas Perintö Palvelu 5 Tiivistelmä Nimettömien Alkoholistien palvelurakenteesta 6 AA-ryhmät 7 AA-alueet 8 Suomen AA-Palvelu (SAAP) 9 Suomen AA-Kustannus ry (SAAK) 10 Suomen AA-toimisto 11 Vuosikokoukset 12 Kansainvälinen yhteistyö ja maailmanpalveluvaltuutetut 13 Valtakunnalliset AA-päivät 14 Vapaan palvelun toimikunnat 15 AA-yhteisön lehdet 16 Kolmannen perinnön vaalitapa palvelijoita valittaessa 17 Vuorottelun periaate palvelutehtävissä 18 Johtaminen AA-palvelussa 19 AA:n omavaraisuus 20 Yhteistyö AA:n ulkopuolisten tahojen kanssa ja tiedottaminen AA:sta 21 AA:n sisäinen viestintä 22 Yleisiä AA-palvelun periaatteita 23 Suosituksia AA:n palveluun liittyvästä kirjallisuudesta

4 4 1. JOHDANTO AA Alcoholics Anonymous - Nimettömät Alkoholistit - yhteisön nykymuotoisen palvelurakenteen syntyhetki Suomessa ajoittuu vuoteen Tuolloin perustettiin uudet palveluelimet - vapaamuotoinen rekisteröimätön AA-Palvelu (SAAP) ja rekisteröity oikeustoimikelpoinen Suomen AA-kustannus ry. (SAAK). Samalla lakkautettiin entisen rakenteen Suomen AA-kerhojen Liitto ry. ja suomalainen AA-liike ryhtyi myös yhtenäisesti noudattamaan omavaraisuusperinnettä. Lähes kaikki tähän asti suomeksi julkaistut AA-palvelua koskevat painotuotteet ovat olleet suoria käännöksiä Alcoholics Anonymous World Services Inc.:n julkaisuista, joissa on kuvattu varsin yksityiskohtaisesti USA:ssa ja Kanadassa käytössä olevan AApalvelurakenteen mukaista toimintaa sekä siellä tehtyjä suosituksia. Tämän kirjasen tarkoitus on olla opas ja suositus AA-palvelutoimintaan Suomessa. Palvelurakenteemme on kuvattu tässä sellaisena, kuin siitä on yhteisesti sovittu. Lähteenä on käytetty soveltuvin osin Alcoholics Anonymous World Services Inc.:n julkaisuissa annettuja suosituksia sekä niitä päätöksiä, joita Nimettömien Alkoholistien AA-yhteisössä on palvelutoiminnasta tehty. Tarkoitus on myös herättää jäsenistömme kiinnostus elintärkeään AA:n Kolmanteen Perintöön palvelutoimintaan jonka ensisijainen tavoite on sanoman saattaminen vielä kärsivälle alkoholistille.

5 5 2. LYHYT HISTORIIKKI SUOMEN AA:N PALVELURAKENTEEN KEHITYS AA-liike saavutti Suomen v.1948, 13 vuotta sen jälkeen, kun se oli syntynyt Yhdysvalloissa. Suomi on siis yksi maailman vanhimpia AA-maita. Alkuvuosina mukana oli alkoholisteja vaimoineen ja jopa ammatikseen alkoholistien valvojana toimiva henkilö. Näistä Kotikerhon ajoista AA-liike Suomessa alkoi kasvaa nopeasti ja tarvetta jonkinlaiselle järjestäytymiselle ilmeni. Kotikerho rekisteröitiin ja pian syntyi samalla kaavalla rekisteröityjä kerhoja muuallekin Suomeen. AA-Kotikerhon aloitteen pohjalta kerhojen edustajat kokoontuivat Tuolloin perustettiin Suomen AA-kerhojen Neuvottelukunta. Se toimi rekisteröinnistä vapaana neuvottelukuntana. Suomen AA-kerhojen Liitto r.y. perustettiin ja sen ensimmäinen edustajakokous pidettiin Liiton tehtävänä oli jatkaa Suomen AA-kerhojen Neuvottelukunnan työtä rekisteröitynä yhdistyksenä. Liitto solmi ensimmäisenä yhteydet AA:n keskustoimistoon New Yorkissa Jo niinkin varhain kuin 1954 nosti päätään rakenteeseenkin voimakkaasti vaikuttanut kiista AA-liikkeen omavaraisuudesta. Nyt oli jo olemassa sen verran oikeata tietoa AA:n toimintaperiaatteista, että asetettiin kyseenalaiseksi ulkopuolisten avustusten vastaanottaminen. Asiaa puitiin hovioikeutta myöten. Muutosvastarinta rekisteröidyissä kerhoissa oli kova ja vaadittiinkin monella AA-paikkakunnalla rohkeita AA:laisia irrottautumaan rekisteröidyistä kerhoista ja perustamaan omavaraisia rekisteröimättömiä AA-ryhmiä. Vuosia jatkunut kiista sai päätöksensä värikkäiden vaiheiden jälkeen Suomen AA-kerhojen Liitto ry:n ylimääräisessä edustajakokouksessa Tuossa kokouksessa päätettiin liitto lakkauttaa ja perustaa sen tilalle kaksi kuusimiehistä toimikuntaa, joista toinen rekisteröitäisiin. Näin syntyivät Suomen AA-kustannus r.y. ja AA-Palvelu. Päätös ei ollut mitenkään hätiköiden tehty, sillä Suomen AA-kerhojen Liiton toimesta oli jo vuonna 1960 käännetty ja painettu AA:n maailman palvelun kolmannen perinnön käsikirja, josta oli löydettävissä se mittakaava, jonka mukaisesti Suomen kokoisessa maassa kannatti palvelurakenne toteuttaa. Suomi vastasi silloin ja vastaa nykyäänkin kooltaan ja jäsenmäärältään Yhdysvaltain ja Kanadan rakenteessa yhtä aluetta. Valtuustorakenteen mittakaava oli sellainen, että se soveltuisi sellaisenaan vain koko Euroopan alueelle. Tällaisella rakenteella mentiin useita vuosia ja pääosin mennään edelleenkin. AA Suomessa kasvoi ja muissakin Euroopan maissa se sai jalansijaa. Ensimmäisen kerran Euroopan Palvelukokoukseen Suomi lähetti edustajansa Lontooseen Ensimmäinen AA:n Maailmanpalvelukokous järjestettiin New Yorkissa Suomi oli kutsuttu mukaan. Maailmanpalveluvaltuutetut valittiin ryhmien vuosikokouksessa

6 6 edustamaan Suomen AA:ta tuohon kokoukseen. Suomen AA oli tuolloin ainoa, joka maksoi valtuutettujensa matkat kokonaan. Vuosikokouksessa 1966 AA-Palvelun nimi muutettiin muotoon Suomen AA-Palvelu. Jäsenmäärää lisättiin yhdellä 13:een, koska haluttiin kokoonpanoon ainakin yksi naisjäsen.vuosikokouksessa 1967 Suomen AA-Palvelun jäsenmäärä nousi 14:ään. Vuosikokouksessa 1970 Suomen AA-Palvelun jäsenmäärä kasvoi merkittävästi. Eräät alueet anoivat lisäedustusta Suomen AA-Palveluun alueiden jakaantumisen ja suuren kokonsa vuoksi. Myös Ruotsissa toimivat suomenkieliset ryhmät pyysivät edustuksen. Tässä kokouksessa hyväksyttiin myös uusi aluejako. Suomen AA-Palvelun koko oli tässä vaiheessa kasvanut 29:een jäseneen ja varamiehineen se oli Suomen AA-Palvelu perusti toimikunnan tutkimaan palvelurakennetta ja tekemään esityksen vuosikokoukselle uudesta rakenteesta. Hanke toisenlaisesta rakenteesta kuitenkin kariutui. Vuosikokous 1974 kiitti toimikuntaa työstään ja totesi, että rakennemuutos ei ole tarpeellinen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun palvelurakenteen mittakaavasta aiheutuva näkemysero kuohutti jäsenistössämme. Vuosikokouksessa 1976 jälleen vahvistettiin aluejako ja Suomen AA-Palvelun jäsenmäärä. Alueita oli mukana jo 15 ja alue-edustajia yhteensä 33. Seuraavassa vuosikokouksessa 1977 luvut olivat 16 ja 34. Suomen AA-Palvelu ei kenties tulkinnut oikein vuoden 1973 vuosikokouksen päätöstä, sillä jo 1974 se oli taas asettanut äänestysluvuin 12-8 palvelurakennetoimikunnan tutkimaan rakennettamme. Asiaa käsiteltiin Suomen AA-Palvelun ja Suomen AAkustannuksen yhteispalavereissa. Eräät henkilöt toivoivat Suomen AA:han valtuustoa ja neuvostoa, koska Suomea nuoremmat AA-maat olivat sellaiset omiin rakenteisiinsa sovittaneet. Suurimpana ongelmana valtuustorakenteen vastustajat pitivät ja ovat aina pitäneet sitä, että sillä poistuu pienempään mittakaavaan sovitettuna ryhmien vuosikokous, jota vastaa maailmanpalvelurakenteessa alue-edustajakokous. Suomen AA:n rakenne oli siis silloin ja on tänäänkin sellainen, missä ryhmäomantunnon ääni välittyy katkeamatta. Se kulkee ryhmältä aluekokouksen kautta Suomen AA- Palveluun ja sieltä vuosikokoukseen. Lisäksi ryhmä voi vedota niin halutessaan suoraan vuosikokoukseen. Vuosikokouksissa sekä Suomen AA-Palvelun että Suomen AAkustannuksen jäsenet ovat suoraan vastuussa niille, joita palvelemaan heidät on valittu. Palvelurakennekiista muhi joka tapauksessa useita vuosia pinnan alla ja rakennetoimikunta toi ehdotuksensa valtuustorakenteeseen siirtymisestä vuosikokoukselle Vuosikokous siirsi asian käsittelyn seuraavaan vuosikokoukseen. Tuossa vaiheessa Suomen AA-Palvelun jäsenmäärä oli jo lähellä huippuaan eli 36. Seuraavassa vuosikokouksessa 1982 AA-ryhmien edustajat kokivat, että eivät vieläkään olleet saaneet rakenne-esityksestä tarpeeksi tietoa ja äänestivät asian käsittelyn taas vuodella eteenpäin.

7 Suomen AA-Palvelu teki merkittävän omaa toimintaansa koskevan päätöksen. Se jakaantui toimikuntiin, kuten se toimii tänäänkin. AA-ryhmien vuosikokous 1983 oli sitten kypsä tekemään päätöksen rakenneasiassa. Ryhmät olivat nyt saaneet haluamansa tiedot ja hylkäsivät palvelurakennetyöryhmän esityksen valtuustorakenteesta suurella ääntenenemmistöllä. Vuosikokouksen 1984 aikaan Suomen AA-Palvelun koko oli kautta aikain huipussaan. Alueita oli 17 ja alue-edustajia 43. Vuoden 1983 jälkeen rakenneasiat rauhoittuivat 11 vuoden ajaksi aina vuoteen 1994 saakka, jolloin valtuustorakenteen kannattajat lähtivät uudelleen liikkeelle. Ensiksi pari vuotta hiljaisemmin, mutta vuonna 1996 hankkeen aktiivisimpia vetäjiä istui Suomen AA- Palvelussa. Palvelurakenneasiaa vietiin eteenpäin tähtäimessä vuosikokous Nyt ryhmät olivat kuitenkin heränneet ajoissa ja vuosikokousedustajia kokouksessa oli kaikkien aikojen ennätys eli 358. Kokouksessa ryhmäomantunnon ääni kuului kenties kovempana kuin milloinkaan ennen ja lopputulos oli odotetun kaltainen. Ilman ryhmien valtuutusta toimineet henkilöt kävelivät ulos kokouksesta eivätkä edes pyydettäessä tulleet esittelemään rakenne-ehdotusta. Myöskään kukaan Suomen AA-Palvelun jäsenistä ei sitä suostunut tekemään. Tämän kokouksen jälkeen palvelurakennevalmistelussa mukana olleita ryhmiä irrottautui AA:sta omaksi ryhmittymäkseen, jolle antoivat nimeksi valtuustotoimikunta 397. Myöhemmin he rekisteröivät yhdistyksen nimeltä Bill W:n ystävät r.y. ja alkoivat kutsua omaa rakennettaan nimellä Anonyymit Alkoholistit. Tässä vaiheessa nämä ryhmät jäivät pois Suomen AA:n, Nimettömien Alkoholistien, palvelurakenteesta. Suomen AA:ssa jatkoi valtaosa, yli 90% ryhmistä. Seuraava vuosikokous 1998 asetti toimikunnan tutkimaan Suomen AA:n rakennetta ja tekemään esityksen sen kehittämiseksi. Toimikunta sai aikaa vuosikokoukseen 2000 saakka. Näin kauan siis kesti, ennen kuin ensimmäisen kerran palvelurakennetoimikunta asetettiin oikeassa järjestyksessä. Vuosikokous asetti toimikunnan ja toimikunta oli vastuussa vuosikokoukselle. Toimikunta toi työnsä vuosikokoukseen vuonna Työn tulos oli se, että Suomessa on toimiva palvelurakenne, jonka suurin heikkous on liian suuri jäsenmäärä. Tuossa kokouksessa nykyinen rakenteemme hyväksyttiin 5 vuoden koeajalle ja vuosikokouksessa se hyväksyttiin toistaiseksi voimassa olevaksi.

8 8 3. AA:N KOLME PERINTÖÄ: TOIPUMINEN, YHTENÄISYYS JA PALVELU AA:n 20 ensimmäisen toimintavuodenvuoden aikana kehittyivät AA:n kolme perintöä: toipuminen, yhtenäisyys ja palvelu. Ensimmäisen avulla toivumme alkoholismista, toisen avulla pysymme yhtenäisinä ja kolmannen avulla yhteisömme toimii ja palvelee tärkeintä tarkoitusperäänsä: AA:n sanoman saattamista kaikille sitä tarvitseville ja haluaville. Ensimmäisen perinnön kokemukseen perustuvan suosituksen toipumisohjelmaksi alkuvuosien AA-jäsenet kirjoittivat 12 askeleen muodossa v ilmestyneeseen kirjaan Alcoholics Anonymous - Nimettömät Alkoholistit. AA-yhteisön alkaessa kasvaa havaittiin, että oli tarpeellista kirjata toipumisohjelman lisäksi myös eräitä muita tärkeitä periaatteita. Näitä tarvittiin AA:n säilyttämiseksi yhtenäisenä ja pitämään AA toimivana suhteessaan muuhun yhteiskuntaan. Näistä lähtökohdista laadittiin AA:n 12 perinnettä, jotka muodostavat AA:n toisen perinnön. Perinteet julkaistiin ensimmäisen kerran A.A. Grapevine-lehdessä v ja hyväksyttiin muodollisesti AA:n ensimmäisessä kansainvälisessä juhlakokouksessa Clevelandissä (Ohio, USA) v AA:n kolmannen perinnön muodostaa palvelu. Sen tarkoitus on AA:n sanoman saattaminen vielä kärsivälle alkoholistille ja siihen sisältyy kaikki se toiminta joka tukee tätä tarkoitusta. Tämän perinnön kehitys käynnistyi AA:n alkuhetkistä lähtien. Kolmannen perinnön kuvaamiselle on omistettu tämän kirjasen seuraava luku. AA:n toisessa kansainvälisessä juhlakokouksessa St. Louisissa (Missouri, USA) v AA:n alkujäsenet siirsivät AA:n kolme perintöä koko AA-liikkeen haltuun. Samalla vastuu näiden perintöjen vaalimisesta siirtyi AA-ryhmille.

9 9 4. PALVELU AA:N KOLMAS PERINTÖ Bill W:n ajatuksia palvelusta AA:n Kolmannesta Perinnöstä: Kahdestoista Askeleemme sanoman saattaminen on peruspalvelu, minkä AAtoveriseura antaa. Se on ensisijainen tavoitteemme ja olemassaolomme olennaisin syy. Sen vuoksi AA on enemmän kuin kokoelma periaatteita; se on alkoholistien toimiva yhteisö. Meidän on saatettava sanomaa, muuten saatamme itse tuhoutua ja ne, jotka eivät ole saaneet tietoonsa totuutta, voivat kuolla. Näin ollen, AA-palvelu on mitä tahansa, mikä auttaa meitä saamaan kosketuksen kärsivään toveriimme ulottuen aina itsestään Kahdennestatoista Askeleesta puhelinsoittoon ja kahvikupilliseen sekä AA:n palvelutoimiston kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan asti. Kaikkien näiden palvelujen kokonaismäärä on Kolmas Perintömme, palvelu. Palveluihin kuuluvat kokouspaikat, yhteistoiminta sairaaloiden kanssa, paikalliset toimistot sekä kirjaset, kirjat ja lähes kaikenlainen hyvä julkisuus. Ne edellyttävät toimikuntia, valtuutettuja, luottamushenkilöitä ja kokouksia. Eikä pidä unohtaa, että niitä varten tarvitaan toveriseuramme sisäisiä rahallisia avustuksia. Nämä palvelut, suorittivatpa niitä sitten yksilöt, ryhmät, alueet tai AA kokonaisuutena, ovat äärimmäisen elintärkeitä olemassaolollemme ja kasvullemme. Emme myöskään voi yksinkertaistaa AA:ta poistamalla tällaisia palvelumuotoja. Joutuisimme vain vaikeuksiin ja sekasortoon. Sen vuoksi, minkä tahansa palvelun ollessa kysymyksessä, asetamme vain yhden kysymyksen: Onko tämä palvelu todella tarpeellinen? Jos näin on, meidän on toteutettava se tai muuten epäonnistumme sanoman saattamisessa niille, jotka tarvitsevat ja etsivät AA:ta. Lisää palvelusta Kahdestoista askeleemme sanomamme saattaminen vielä kärsivälle alkoholistille - on siis ensisijainen tavoitteemme ja olemassaolomme perimmäisin syy. Se on myös kiitollisuuden osoitus ja takaisinmaksu AA:lle saamastamme avusta. Se merkitsee toimintaa palvelua, josta muodostuu uusi energian lähde omalle toipumisellemme. Tämän johdosta on tärkeää, että myös vastikään AA:han liittynyt pääsee mukaan Kahdennentoista Askeleen työhön ja siihen liittyviin palvelutehtäviin mahdollisimman varhain.

10 10 Palvelutehtävät alkavat erilaisista tehtävistä omassa kotiryhmässä. Ryhmät voivat halutessaan osallistua AA-alueensa ja sen toimikuntien palvelutyöhön. Ryhmien palveluedustajat valitsevat AA-alueiden kokouksissa palvelijat Suomen AA-palveluun. AA:n 11. perinteen mukaan Ulospäin suuntautuva toimintamme perustuu pikemmin AA:n vetovoimaan kuin huomion herättämiseen. Samassa perinteessä meitä suositetaan huolehtimaan ulospäin suuntautuvasta toiminnastamme. Jotta onnistumme tässä vaativassa palvelutehtävässä, AA-yhteisömme tarvitsee palveluhalukkaita ja kyvykkäitä palvelijoita. Pyrimme AA:n perinteiden puitteissa yhteistyöhön ja ystävällisiin väleihin kaikkien tahojen kanssa jotka pyrkivät auttamaan alkoholisteja tervehtymään. Yhteistyössä vältämme huolellisesti ottamasta kantaa ulkopuolisiin kiistakysymyksiin ja pidättäydymme arvostelusta, jotta AA:n nimeä ei näissä yhteyksissä vedetä mukaan julkisiin kiistoihin. Tässä asiassa alkuajan AA-jäsenet lausuivat jo Nimettömät Alkoholistit kirjassa v tärkeän periaatteen: Tee yhteistyötä älä koskaan arvostele.

11 11 5. NIMETTÖMIEN ALKOHOLISTIEN PALVELURAKENNE Nimettömien Alkoholistien AA-yhteisön palvelurakenteen osat on esitetty sivulla XX olevassa kaaviossa. Ne ovat: AA-ryhmät (yli 600 ryhmää) AA-ryhmien vuosikokous AA-ryhmien palveluedustajat AA-alueet (17 kpl) AA-alueiden palveluedustajat Suomen AA-palvelussa (SAAP) Suomen AA-palvelun toimikunnat Suomen AA-kustannus ry (SAAK) Kaaviossa on lisäksi esitetty varsinaiseen palvelurakenteeseen kuulumaton Suomen AAtoimisto. Kaavioon on myös merkitty jokaiseen osioon ryhmäomatunto, jotta palvelurakenteen merkitys ryhmäomantunnon välittäjänä korostuisi. Kustakin palvelurakenteen osasta on oma kuvauksensa tässä kirjasessa. Lisäksi kirjasessa on kuvaus AA-alueiden toimikunnista ja Suomen AA-toimistosta. Jokaisen osan toiminnan tulisi perustua AA:n toisessa perinteessä lausutun ryhmäomatunnon ohjaukseen. Ryhmämme tarkoitusperiä varten on olemassa vain yksi perusarvovalta rakastava Jumala sellaisena kuin hän saattaa ilmaista itsensä ryhmämme omassatunnossa. Johtajamme ovat vain uskottuja palvelijoita he eivät hallitse. Tietoinen ryhmäomatunto Miten tietoinen ryhmäomatunto eroaa ryhmän mielipiteestä tai enemmistöpäätöksestä? Ryhmän omatunto on ryhmän jäsenistön kollektiivinen omatunto ja siten se edustaa selvää yksimielisyyttä kussakin asiassa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ryhmän jäsenet saavat tämän aikaan jakamalla kaikki tiedot, yksityiset mielipiteet ja AA:n periaatteiden mukaiset käytännön kokemukset. Täyden tietoisuuden saavuttaminen edellyttää halukkuutta kuunnella vähemmistömielipiteitä avoimin mielin. Arkaluontoisissa asioissa ryhmä etenee hitaasti siirtäen muodollisia toimenpide-esityksiä siksi, kunnes selkeä tunto sen kollektiivisesta näkemyksestä kirkastuu. Asettaen periaatteet henkilökohtaisten seikkojen edelle jäsenistö varoo hallitsevia mielipiteitä. Sen ääni tulee kuulluksi vain silloin, kun hyvin asioista perillä oleva ryhmä tekee päätöksen. Lopputulos on enemmän kuin kyllä - ja ei -äänten laskeminen nimenomaan siksi, että se on ryhmän omatunnon hengellinen ilmaus. Termi tietoinen ryhmäomatunto pitää sisällään, että kaikki asiaan liittyvä tieto on tutkittu ja kaikki näkökannat kuultu ennen kuin ryhmä äänestää. Toivottavaa on, että ryhmäomantunnon ääni löytyy keskustelemalla ilman äänestämistä lukuun ottamatta henkilövalintoja.

12 Kaavio palvelurakenteesta 12

13 13 6. AA-RYHMÄT AA-ryhmä on koko maailmanlaajuisen yhteisömme perusyksikkö. Ryhmien tehtävä on määritelty selkeästi viidennessä perinteessämme: Jokaisella ryhmällä on vain yksi päätarkoitus viedä sanomansa vielä kärsivälle alkoholistille. Tämän mukaisesti on ensiarvoisen tärkeää, että ryhmän ovet ovat avoinna ajankohtana, jona ryhmän on ilmoitettu kokoontuvan. Määritelmän mukaan AA:n kokouksissa - tai palavereissa kuten meillä yleisesti sanotaan - jäsenet jakavat keskenään kokemuksensa, voimansa ja toivonsa voidakseen ratkaista yhteisen ongelmansa sekä auttaakseen toisia tervehtymään alkoholismista. Kolmannen perinteemme mukaan ainoa vaatimus AA:n jäsenyydelle on halu lopettaa juominen. Ryhmien toimintaa on laajemmin selvitetty Suomen AA-kustannus ry:n julkaisemassa vihkosessa AA-ryhmä se on kaiken alku, jota on myynnissä AA-toimistolla. Ryhmien kokoukset eli palaverit Ryhmiä on kahdenlaisia, suljettuja ja avoimia. Suljetut ryhmät on tarkoitettu vain alkoholisteille. Avoimiin ryhmiin voivat osallistua myös alkoholistien läheiset ja muut kiinnostuneet kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijat sekä ammattilaiset, jotka ovat työnsä puolesta tekemisissä alkoholistien kanssa. Neljäs perinteemme kertoo, että jokainen AA-ryhmä on itsenäinen paitsi toisia ryhmiä ja koko AA:ta koskevissa asioissa. Ryhmät siis voivat itse päättää toimintamuotonsa ja palavereidensa keston, puheenvuorojen pitämisjärjestyksen jne. Ryhmän toimintakäytännöistä ja ryhmän kannanotoista AA-aluetta tai koko AA-yhteisöä koskettavista asioista päätetään erillisissä niin sanotuissa asiakokouksissa, joita ryhmä pitää oman tarpeensa mukaan. Yleensä tavallisissa palavereissa käydään läpi AA:n kahtatoista askelta ja perinnettä tai luetaan puheenvuorojen pohjaksi Isoa Kirjaa eli Nimettömät Alkoholistit teosta tai muuta AA:n keskuspalveluvaltuuston hyväksymää kirjallisuutta. Luettujen tekstien jälkeen joku läsnäolijoista käyttää ensimmäisen alustavan puheenvuoron. Sen jälkeen toiset jakavat kokemustaan joko kiertävässä järjestyksessä tai puheenvuoron pyytämällä. Yksi puhuu kerrallaan, toiset kuuntelevat. Toisten puheenvuoroja ei kommentoida, samaistumisensa toisen kokemukseen voi toki ilmaista. Puheenvuoroa ei ole kenenkään pakko käyttää, voi tyytyä vain kuuntelemaan toisten kokemuksia ja hakea samaistumisen kokemuksia niistä. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että ajanoloon omien tuntemusten ja kokemusten jakaminen ryhmässä auttaa alkoholistia selviytymään pysyvään raittiuteen. Omavaraisuuden periaate AA:n seitsemännen perinteen mukaisesti yhteisömme on omavarainen. Emme ota vastaa lahjoituksia ulkopuolisilta, meidän on itse rahoitettava ryhmämme toiminta. Hattu tai lipas

14 14 kiertää ryhmissä ja siihen kukin laittaa sen verran, minkä omalta osaltaan kokee oikeaksi ja mahdolliseksi. Taloudellisen tuen antaminen ryhmälle on täysin vapaaehtoista. Maksamme ryhmätiloistamme vuokran sekä kahvin ja muun mahdollisen tarjoilun. Joissakin paikoissa omistaja - seurakunta tai kaupunki - ei halua ottaa vuokraa tiloistaan. Tällöin ryhmät yleensä lahjoittavat vuokrarahan korvikkeena sopivaksi katsomansa määrän nuorisotyöhön tai muuhun vastaavaan vuokranantajan järjestämään toimintaan. Seitsemännen perinteen mukaisesti ryhmämme kantavat vastuun myös palvelutoimistomme menoista. On katettava toimiston juoksevat kulut ja harkittu, kohtuullinen vararahasto. Palvelutehtävät Yhdeksäs perinteemme toteaa, että AA:ta ei tulisi milloinkaan organisoida, mutta voimme muodostaa palveluelimiä tai toimikuntia, jotka ovat välittömästi vastuussa niille, joita ne palvelevat. Toisen perinteemme mukaan johtajamme ovat vain uskottuja palvelijoita, he eivät hallitse. Näin ollen ryhmät valitsevat keskuudestaan palvelijoita tietyksi määräajaksi hoitamaan käytännön toimintaansa. Koska palvelutehtävät tukevat ensisijaisesti alkoholistin omaa raittiutta, on luonnollista, että kaikki ryhmän palvelutehtävät perustuvat ryhmän jäsenen omaan haluun palvella. Palvelutehtävät tarjoavat raitistuneelle alkoholistille mahdollisuuden osoittaa kiitollisuuttaan yhteisöllemme varmistamalla, että AA on elävänä tarjolla uudelle tulokkaalle samalla tavalla kuin se on ollut tarjolla hänellekin aikanaan. Ryhmät järjestävät itse toimintansa. Käytännöt eri ryhmissä vaihtelevat suurestikin. Seuraavassa on esitetty yleisimpiä palvelutehtäviä. Usein näitä tehtäviä myös yhdistetään. Kahvinkeittäjä on ryhmän toiminnan kannalta tärkeä palvelija. Hänelle on uskottu ryhmän kokoontumistilan avaimet ja hän huolehtii siitä, että ovet ovat auki sovittuna ajankohtana ja kokoustila kahveineen ja mahdollisine tarjoiluineen on valmiina. Suuremmissa ryhmissä kahvinkeittäjiä on luonnollisesti useampia. Vetäjä/puheenjohtaja huolehtii ryhmän palaverien ja asiakokousten johtamisesta sekä koordinoi kaikkien palvelijoiden toimintaa ryhmässä. Vetäjälle suositellaan vähintään vuoden raittiutta. Sihteeri on yleensä suurempien ryhmien palvelija, joka kirjaa ryhmän päätöksiä ja huolehtii arkistosta sekä ryhmää koskevista ilmoituksista sekä ylläpitää luetteloa ryhmän jäsenistä ja heidän vuosipäivistään.

15 15 Rahastonhoitaja huolehtii seitsemännen perinteen lippaan kierrättämisestä palavereissa sekä ryhmän laskujen ja tilitysten hoitamisesta. Kirjallisuusvastaava hoitaa AA-kirjallisuuden ja lehtien esilläpidon palavereissa sekä ylläpitää ryhmän varastoa tilaamalla uusia tuotteita myytyjen tilalle. Sanomansaatto- ja tiedotusvastaava koordinoi ryhmän ottamien tiedotus- ja palaverinpitovastuiden pitämistä Auttavassa Puhelimessa, katkoilla, hoitolaitoksissa jne. Alue-edustaja valitaan ryhmän yhteyshenkilöksi aluekokouksiin. Hän vie ryhmänsä ryhmäomantunnon mukaiset päätökset alueen muiden ryhmien tietoon ja välittää aluekokouksista tulleet asiat ryhmänsä käsittelyyn. Muita palvelutehtäviä Ryhmä voi valita myös AA:n lehtien Ratkaisun ja Tiedotusten asiamiehen, joka perehdyttää jäseniä lehtiemme sisältöön, voi kerätä ryhmän jäseniltä tilauksia ja rohkaista ryhmän jäseniä kirjoittamaan kokemuksistaan Ratkaisu-lehteen. Vuosipäivien viettoa varten voi olla myös omat vastuuhenkilönsä. Valtakunnallisten kevätpäivien yhteydessä pidettäviin AA-ryhmien vuosikokouksiin valitaan myös ryhmän palveluedustaja. Vuorottelun ja nimettömyyden periaate Vuorottelun periaate estää AA:n jäseniä juuttumasta kiinni tehtäviinsä. Kierrättämällä palvelutehtävät saatetaan kaikkien ulottuville. Palvelukaudet voivat vaihdella, yleiset käytännöt ovat puolesta vuodesta yhteen vuoteen, joissain tapauksissa kaksi vuotta. Kahdennentoista perinteemme mukainen nimettömyys koskee myös palvelutehtäviä. Ne eivät ole mitään saavutuksia, asemia tai mainetekoja yhteisössämme, vaan palvelua omaksi ja koko yhteisömme hyväksi muistuttaen meitä aina asettamaan periaatteet henkilökohtaisten seikkojen edelle. Ryhmien itsetutkistelu Monet ryhmät pitävät määräajoin kokouksen, jossa arvioidaan miten hyvin ryhmä täyttää tarkoituksensa: auttaa alkoholisteja toipumaan AA:n ehdottamien kahdentoista askeleen toipumisohjelman avulla.

16 16 7. AA-ALUEET Nimettömien Alkoholistien AA-yhteisö Suomessa koostuu nykyisin 17 AA-alueesta ja niiden ryhmistä. AA-alueet ovat: Espoon alue Etelä-Suomen alue Helsingin alue Kanta-Hämeen alue Keski-Suomen alue Kymen alue Lahden alue Lapin alue Oulun alue Pirkanmaan alue Pohjanmaan alue Satakunnan alue Savo-Karjalan alue Varsinais-Suomen alue Vantaan alue Ruotsinkieliset Suomessa Suomenkieliset Ruotsissa Ulkomailla toimivat suomenkieliset AA-ryhmät voivat halutessaan kuulua Nimettömien Alkoholistien AA-yhteisöön mutta ne eivät kuulu mihinkään edellä mainituista AA-alueista. Poikkeuksen muodostavat Ruotsissa toimivat suomenkieliset AA-ryhmät, jotka muodostavat oman AA-alueensa Nimettömien Alkoholistien yhteisössä. Kukin AA-alue on itsenäinen ja määrittelee käytännön toimintatapansa alueellaan AA:n perinteiden, suositusten ja yhteisesti sovittujen päätösten pohjalta. Halutessaan AAalueiden ryhmät voivat muodostaa pienempiä palvelualueita piirejä. Kaiken toiminnan tavoitteena on tukea AA:n päätarkoitusta sanoman saattamista vielä kärsivälle alkoholistille. Aluekokoukset AA-alueen ryhmät sopivat yhteisesti kuinka usein ne kokoontuvat aluekokouksiin käsittelemään yhteisiä asioita. Suositeltavaa on, että ryhmät kokoontuisivat noin 4-6 kertaa vuodessa. Kokouksista tulisi ilmoittaa etukäteen Tiedotuksia lehdessä ja ryhmien tulisi myös saada etukäteen tieto kokouksissa käsiteltävistä asioista. Ryhmä, joka haluaa osallistua AA-alueensa toimintaan, lähettää palveluedustajansa AAalueensa kokouksiin. Ryhmän palveluedustaja, jolla on ryhmänsä luottamus, käyttää AAalueen kokouksessa ryhmänsä puheenvuoron ja välittää ryhmän ajatukset kokoukselle. Toisaalta hänen tehtävänsä on perehdyttää oma ryhmänsä käsiteltäviin asioihin ja esille tulleisiin seikkoihin ryhmäomantunnon äänen muodostamiseksi. Jos AA-alueen kokouksissa joudutaan äänestämään, yleensä vain ryhmän palveluedustajilla on äänestysoikeus. Suositeltavaa on, että kokoukset ovat kuitenkin avoimia kaikille yhteisistä asioista kiinnostuneille ryhmien jäsenille. Puheenjohtaja voi antaa puheenvuoron myös muille kuin ryhmän palveluedustajille. AA-alueet voivat itsenäisesti päättää onko äänestettäessä ryhmien palveluedustajien lisäksi äänestysoikeus myös AA-alueen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, sihteerillä, rahastonhoitajalla,

17 17 toimikuntien puheenjohtajilla ja SAAP-palvelijoilla silloin, kun he eivät toimi kokouksissa omien ryhmiensä palveluedustajina. AA-alueen kokouksissa ryhmien palveluedustajat valitsevat keskuudestaan AA-alueen palvelijat: puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan, tiedotusyhteyshenkilön jne. Suositeltavaa on, että nämä palvelutehtävät ovat määräaikaisia ja kestävät yleensä 1-3 vuotta. Edelleen on suositeltavaa että tehtävien hoitajat vahvistetaan aina kerran vuodessa ja että heidän yhteystiedot ovat alueen ryhmien sekä riittäviltä osin vähintäänkin AA-alueen tiedotusyhteyshenkilön osalta Suomen AAtoimiston tiedossa. Tässä yhteydessä AA:n sisäistä viestintää koskien on syytä huomioida SAAP:n suositukset verkkotunnuksen omaavien sähköpostien käytöstä. AA-alueet perustavat tarpeelliseksi katsomansa toimikunnat. Esimerkkeinä mainittakoon aluetoimikunta, sanomansaattotoimikunta, tiedotustoimikunta, taloustoimikunta, laitostoimikunta jne. Joskus on tarpeen perustaa väliaikaisia toimikuntia tiettyjä hankkeita varten kuten valtakunnallisten AA-päivien järjestämiseksi. AA-alueen ryhmien paikallisen yhteistoiminnan lisäksi AA-alueilla on keskeinen tehtävä ja vastuu koko Nimettömien Alkoholistien palvelurakenteessa. AA-alueet valitsevat Suomen AA-palveluun (SAAP) 20 palveluedustajaa ja 20 varaedustajaa, jotka kaikki ovat oikeutettuja osallistumaan SAAP:n kokouksiin ja sen toimikuntien työskentelyyn. Lisäksi AA-alueet asettavat ehdokkaat maailmanpalveluvaltuutetuiksi, joiden valinta tehdään Nimettömien Alkoholistien AA-ryhmien vuosikokouksessa. Näistä edellä mainituista palvelutehtävistä on omat kuvaukset erillisissä luvuissa. Tärkeää on että AA-alueen edustajat SAAP:ssa osallistuvat myös oman alueensa aluekokouksiin ja siten välittävät AA-alueelle SAAP:ssa esille tulleet tiedot ja sen ryhmäomantunnon äänen. Aluetoimikunta Suositeltavaa on että AA-alueet perustavat ainakin aluetoimikunnan jonka tehtävänä on huolehtia aluekokousten järjestämisestä sekä tiedonkulusta ryhmiin aluekokousten välillä. Suositus aluetoimikunnan kokoonpanoksi on että sen muodostaisivat alueen palvelijoista puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja, tiedotusyhteyshenkilö, alueen muitten toimikuntien puheenjohtajat sekä alueen edustajat SAAP:ssa. Aluetoimikunta huolehtii osaltaan tiedonkulusta AA-alueen sisällä sekä alueella työskentelevien ammattilaisten, sairaaloiden, hoitolaitosten, oppilaitosten, seurakuntien jne. suuntaan. Tätä toimintaa tukemaan AA-alue voi halutessaan perustaa aluetoimikunnan lisäksi muita tarpeelliseksi katsomiaan edellä mainittuja toimikuntia. Viestinnässä AA-alueelta AA:n ulkopuolisille toimijoille on syytä tutustua AA:n viestinnästä annettuihin suosituksiin.

18 18 8. SUOMEN AA-PALVELU (SAAP) Tehtävä SAAP:n perustehtävänä on toimia valtakunnallisena kokemustenjakoelimenä. Sen jäsenet välittävät edustamansa alueen ryhmien yhteisen ryhmäomantunnon äänen valtakunnallisen palveluelimen kokouksissa. SAAP tekee ehdotuksia Suomen AA-kustannukselle (SAAK), kutsuu koolle ja valmistelee Nimettömien Alkoholistien ryhmien vuosikokouksen, vahvistaa valtakunnallisten AApäivien järjestäjät, järjestää valtakunnallisilla päivillä SAAP:n ja SAAK:n kyselytunnin sekä arvokeskustelun sekä käynnistää juhlavuosikokousten valmistelun. SAAP käsittelee ja vastaa jäsenten, ryhmien ja alueiden sille lähettämiin sekä muihin saamiinsa kirjeisiin. Näin jäsenistöllä on mahdollisuus saada ehdotuksensa valtakunnallisen palveluelimen käsittelyyn. SAAP vahvistaa voimassa olevan ryhmäluettelon. SAAP:n toiminta perustuu vuoden 2005 ryhmien vuosikokouspäätökseen palvelurakenteesta ja toimintaa määritetään tarkemmin SAAP:n Palvelukansiossa, jonka SAAP vahvistaa vuosittain. Kokoonpano SAAP koostuu alueiden valitsemista palveluedustajista. SAAP:ssa on yhteensä kaksikymmentä alueiden edustajaa, jotka jakaantuvat vuoden 2005 ryhmien vuosikokouksen päätöksen mukaan seuraavasti: Espoo 1 Etelä-Suomi 1 Helsinki 3 Kanta-Häme 1 Keski-Suomi 1 Kymi 1 Lahti 1 Lappi 1 Oulu 1 Pirkanmaa 1 Pohjanmaa 1 Satakunta 1 Savo-Karjala 2 Varsinais-Suomi 1 Vantaa 1 Ruotsinkieliset Suomessa 1 Suomenkieliset Ruotsissa 1

19 19 Alueet valitsevat myös varaedustajat. Nimettömien Alkoholistien ryhmien vuosikokous vahvistaa Suomen AA-palvelun kokoonpanon toimintavuodeksi. Edustajien ja varaedustajien toimikausi on kaksi vuotta. Yleensä varaedustaja siirtyy varsinaiseksi edustajaksi toimikausien vaihtuessa ja näin yhden henkilön palveluajaksi muodostuu 2+2 vuotta. SAAP:n jäsenten toimikausien vaihdot on jaksotettu niin, että vuosittain vaihtuu noin puolet edustajista. Näin pyritään turvaamaan Palvelun toiminnan jatkuvuus. Alueet valitsevat edustajansa itsenäisesti eikä varsinaisia kelpoisuusehtoja edustajille voida asettaa muiden kuin valinnan suorittavan alueen taholta. Yleisenä suosituksena SAAP on hyväksynyt seuraavat kriteerit: - edustajalla tulee olla aikaa ja halua toimia linkkinä edustamansa alueen ryhmien ja SAAP:n välillä sekä tehtäviin SAAP:n kokousten välillä - edustajalla tulisi olla riittävän pitkä raittius, mielellään yli viisi vuotta - edustajan tulisi olla tutustunut AA:n ohjelmaan kokonaisvaltaisesti voidakseen tiedostaa eron palveluhengen ja valtuutusperiaatteen välillä. Edustaja on alueensa ryhmien ryhmäomantunnon äänen välittäjä. Suomen AA-Palvelun kokoukset Suomen AA-Palvelu kokoontuu järjestäytymiskokoukseensa välittömästi ryhmien vuosikokouksen jälkeen. Tämän jälkeen SAAP:n puheenjohtaja kutsuu Palvelun kokoukset koolle. Viime vuosina kokouksia on ollut seitsemisen kertaa vuodessa. Kokouksen esityslista julkaistaan etukäteen kotisivuillamme Palvelun kokouksista laaditaan pöytäkirja, joka julkaistaan Tiedotuksia- lehdessä. Äänivaltaisia SAAP:n kokouksissa ovat alueiden varsinaiset edustajat. Kokouksissa pyritään eri asioista keskustelemalla löytämään ryhmäomantunnon mukainen päätös. SAAP:n kokouksissa ovat puheoikeudella läsnäolo-oikeutettuja Suomen AA- Kustannuksen puheenjohtaja ja/tai varapuheenjohtaja, maailmanpalveluvaltuutetut sekä toimistonhoitaja. SAAP voi erikseen päättää myös muiden henkilöiden läsnäolosta kokouksissaan. Alueet kustantavat edustajansa ja varaedustajansa matkat ja muut mahdolliset kokouskulut SAAP:n kokouksiin. Mikäli alueella ei ole varoja tällaiseen, voi edustaja SAAP:n kokouksessa siitä ilmoittaessaan hakea matkakorvausta Suomen AA- Kustannukselta. SAAP:n toimikunnat Suomen AA-Palvelu voi tarvitessaan nimetä eri asioita valmistelevat määräaikaiset toimikunnat ja määrittää niille tehtävät. Toimikunnat kokoontuvat SAAP:n kokousten yhteydessä ja tarpeen vaatiessa myös kokousten välillä. Toimikunnat valitaan vuosittain rotaatio-kierron mukaan siten, että sen toimintaan osallistuu sekä ensimmäisen että toisen toimikauden edustajia ja varaedustajia. Toimikunnat voivat

20 20 niin halutessaan kutsua asiantuntijajäseniä SAAP:n ulkopuolelta. Toimikunnat laativat työstään vuosiraportin, jonka SAAP esittää ryhmien vuosikokoukselle. Viime vuosina ovat seuraavat toimikunnat olleet valmistelemassa asioita SAAP:lle Menettelytapatoimikunta (META) - valmistelee SAAP:lle tai SAAK:lle osoitettujen kirjeiden käsittelyn, käsittelee menettelytapoihin liittyviä asioita ja antaa niistä suosituksia sekä käsittelee asiat, jotka eivät selvästi liity muiden toimikuntien alueisiin - Metan jäseninä ovat SAAP:n puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja, SAAK:n puheenjohtaja ja/tai varapuheenjohtaja, kaksi SAAP:n jäsentä, toisen kauden maailmanpalveluvaltuutettu sekä toimistonhoitaja Kirjallisuustoimikunta (KIT) - arvioi kirjallisuustarpeita, huolehtii olemassa olevien kirjojen ja esitteiden päivittämisestä ja tekee esityksiä näiden pohjalta - KIT:n työhön osallistuu SAAK:n edustaja Tiedotustoimikunta (TI) - huolehtii kotisivujemme ja tiedotusmateriaalimme päivittämisestä, järjestää kokemustenvaihtotilaisuuksia kiinnostuneille AA:n jäsenille Laitos- ja sanomansaattotoimikunta (LaSaT) - edistää sanoman viemistä laitoksiin ja kerää kokemuksia sanomansaatosta Kansainvälisten asioiden toimikunta (KAT) - suunnittelee, kehittää ja tekee suosituksia AA:n kansainvälisten asioiden hoitoa ja yhteistyötä eri maiden kanssa koskevissa asioissa. - käsittelee AA:n kansainvälisten kokousten tekemät suositukset sekä tiedottaa Suomessa AA:n kansainvälisistä asioista ja ulkomaille AA.sta Suomessa - ensimmäisen kauden maailmanpalveluvaltuutettu osallistuu KAT:n toimintaan Suomen AA-Palvelun ja Suomen AA-kustannus ry:n suhde SAAP ja SAAK ovat vuorovaikutuksessa monin eri tavoin. Tavoitteena on eri hankkeiden valmistelun ja niiden toteuttamisen yhteinen koordinointi ja asettaminen tärkeysjärjestykseen. SAAP voi esittää asioita Kustannuksen toteutettavaksi ja SAAK voi pyytää SAAP:a käsittelemään toimivaltaansa kuuluvia asioita. Yleissääntönä voidaan todeta, että Suomen AA-kustannus toteuttaa Kustannuksen ryhmien vuosikokouksen ja Nimettömien Alkoholistien ryhmien vuosikokouksen päätöksiä sekä SAAP:n suosituksia käytettävissä olevien mahdollisuuksien mukaan.

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty )

Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty ) Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty 9.1.2017) 1 Nuorisovaltuuston tarkoitus Siilinjärven Nuorisovaltuusto on siilinjärveläisistä nuorista koostuva kunnanhallituksen alainen nuoria koskevien asioiden

Lisätiedot

Lahela-Seuran säännöt

Lahela-Seuran säännöt Lahela-Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lahela-Seura ry ja sen kotipaikka on Tuusula 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yhdistyksen

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Säännöt

Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Säännöt Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajiston työvaliokunta/paavilainen Sääntömuutosehdotus Edustajiston sääntöihin Versio 280215 Edustajiston syksyn kasvokkaistapaamisen pohjalta Suomen Nuorisovaltuustojen

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Condus ry. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä tiedekuntajärjestö.

1 Yhdistyksen nimi on Condus ry. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä tiedekuntajärjestö. Conduksen säännöt I Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Condus ry. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä tiedekuntajärjestö. 2 Tiedekuntajärjestön kotipaikka on Helsinki.

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Slovenia-seuran säännöt

Slovenia-seuran säännöt Slovenia-seuran säännöt YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS Yhdistyksen nimi on Slovenia-seura ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää slovenialaisen kulttuurin tuntemusta

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036 Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.2014 Säännöt 1. Nimi, kotipaikka, toimialue Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) Karateseura Honbu ry yhdistyksen kokoukseen 17.5.09 hyväksymät säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää

Lisätiedot

PAPERILIITON OSASTOJEN TYÖHUONEKUNNAN SÄÄNNÖT

PAPERILIITON OSASTOJEN TYÖHUONEKUNNAN SÄÄNNÖT PAPERILIITON OSASTOJEN TYÖHUONEKUNNAN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja muodostaminen Työhuonekunnan nimi on:... ja sen muodostavat... työskentelevät... kuuluvat jäsenet. 2 Työhuonekunnan perustaminen, tarkoitus ja toimintamuodot

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on josta jäljempänä näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on josta jäljempänä näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Olla olevat säännöt ovat niin sanotut mallisäännöt. Yhdistys voi tehdä muutoksia, esimerkiksi kohtaan, 3. Yhdistyksen toiminta. Pykälään voi lisätä minkälaista toimintaa yhdistys ylläpitää ja poistaa kohtia

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ Kaupunginhallitus/valtuusto hyväksynyt 13.09.2006 Akaan kaupunki Sääntökokoelma NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt TARKAN SÄÄNNÖT n säännöt 2(6) 1 Kerhon nimi ja kotipaikka Kerhon nimi on Tarkka, jota kutsutaan näissä säännöissä kerhoksi. Kerhon kotipaikka on Tampereen kaupunki. 2 Kerhon tarkoitus Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Nina Jaara-Sagulin, yhdistyksen puheenjohtaja

Nina Jaara-Sagulin, yhdistyksen puheenjohtaja Kokouskutsu Tehyn Vapaat Vaikuttajat ry 1/2014 Elin: Hallitus Aika: 3.2.2014 klo 17.30 Paikka: Messukeskus, Helsinki Asialuettelo Pykälä Käsiteltävä asia 1 Kokouksen avaus 2 2 Kokouksen päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT PRH hyväksynyt 20.11.2006 1 Suomen Kylmäyhdistys ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Kylmäyhdistys ry, ruotsiksi Kylföreningen i Finland

Lisätiedot

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Vahvistettu 19.9.2006 Collegium Culinarium, CC - Kilta ry:n SÄÄNNÖT I NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on: Collegium Culinarium, CC - Kilta ry Kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki. 2 Yhdistyksen kieli Yhdistyksen kieli on suomi. 3 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

HPK Kannattajat ry. Säännöt. Yhdistyslaki (503/1989)

HPK Kannattajat ry. Säännöt. Yhdistyslaki (503/1989) Yhdistyslaki (503/1989) Päivitetty: 12.12.2016 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on HPK Kannattajat ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. 2 TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU Yhdistyksen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Hämeen Laskuvarjourheilijat ry, ja sen kotipaikka on Asikkala.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Hämeen Laskuvarjourheilijat ry, ja sen kotipaikka on Asikkala. SÄÄNNÖT HÄMEEN LASKUVARJOURHEILIJAT RY ASIKKALA 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Hämeen Laskuvarjourheilijat ry, ja sen kotipaikka on Asikkala. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

HALLINTOMENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. III luku. Muut määräykset. VI luku. Nimenkirjoitus 1(6) ----

HALLINTOMENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. III luku. Muut määräykset. VI luku. Nimenkirjoitus 1(6) ---- 1(6) HALLINTOMENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET III luku Muut määräykset - 19 Asukkaiden aloitteet Aloiteoikeus ja aloitteen käsittely VI luku Nimenkirjoitus Kaupungin asukkaalla sekä kaupungissa toimivalla

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö.

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö. KYRÖSKOSKEN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KOSKEN KOPLA RY Säännöt 22.9.2014 (vuosikokous) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Lippukunta on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Lippukunta voi harjoittaa julkaisutoimintaa voittoa tavoittelematta.

Lippukunta on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Lippukunta voi harjoittaa julkaisutoimintaa voittoa tavoittelematta. 1 Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Lapin Kiehiset ja Kivekkäät ry. Yhdistyksen kotipaikka on Sodankylän kunta ja yhdistyksen kielenä on suomi. Jäljempänä näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan

Lisätiedot

SAVONLINNAN OOPPERAJUHLIEN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

SAVONLINNAN OOPPERAJUHLIEN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT SAVONLINNAN OOPPERAJUHLIEN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Tarkoitus ja sen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri r.y. Sen kotipaikka

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Rekisteröity Yhdistyssäännöt, rekisterinumero Yhdistyssäännöt 1/6

Rekisteröity Yhdistyssäännöt, rekisterinumero Yhdistyssäännöt 1/6 Yhdistyssäännöt 1/6 SUOMEN MONIKKOPERHEET RY SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Monikkoperheet ry. Yhdistyksestä voidaan kansainvälisissä yhteyksissä käyttää nimeä Finlands

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Edustajiston työjärjestys

Edustajiston työjärjestys Edustajiston työjärjestys Iltakoulussa 17.9.2009 Työjärjestyksen tila Ensimmäinen luonnos laadittu keväällä yhdistyvissä ylioppilaskunnissa Käsitelty viime iltakoulussa Pöydällä jokunen muutosesitys Muutosesitykset

Lisätiedot

SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY (U. Suomen Golfliitto, Radiokatu 20, Helsinki, sivu 1

SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY (U. Suomen Golfliitto, Radiokatu 20, Helsinki,  sivu 1 SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY 25.1.16 (U sivu 1 4. JÄSENET Tässä kohdassa tehdään uusi jäsenyyskriteeristö. Seurajäsen vastaa varsinaisia golfseuroja. Yhteisöjäsenyys mahdollistaa

Lisätiedot

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654))

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654)) Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tukiyhdistyksen mallisäännöt 1 - yksi (1) sääntömääräinen kokous vuodessa (Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen. IKAALISTEN NUORISO-ORKESTERIN TUKI RY SÄÄNNÖT Yleistä 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kymin Nikkarit säännöt

Kymin Nikkarit säännöt Kymin Nikkarit SÄÄNNÖT 1(6) Kymin Nikkarit säännöt Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

KOKOUSKÄYTÄNNÖT. Yritystoiminta Pauliina Stranius

KOKOUSKÄYTÄNNÖT. Yritystoiminta Pauliina Stranius KOKOUSKÄYTÄNNÖT Kokous kokouksissa keskustellaan yhteisistä asioista ja tehdään niistä päätöksiä päätökset pannaan toimeen kokouksen jälkeen ja päätösten toimeenpanoa seurataan vapaus kokoontua, yhdistymisvapaus

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

INNER WHEEL SUOMI, KANSALLINEN NEUVOSTO (NATIONAL GOVERNING BODY of FINLAND) SÄÄNNÖT

INNER WHEEL SUOMI, KANSALLINEN NEUVOSTO (NATIONAL GOVERNING BODY of FINLAND) SÄÄNNÖT 1 INNER WHEEL SUOMI, KANSALLINEN NEUVOSTO (NATIONAL GOVERNING BODY of FINLAND) SÄÄNNÖT 2 INNER WHEEL SUOMI, KANSALLINEN NEUVOSTO (NATIONAL GOVERNING BODY of FINLAND)... 1 SÄÄNNÖT... 1 NIMI... 3 JÄSENET...

Lisätiedot

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO Hallituksen ohjesääntö 15.11.2016 Sivu 1 / 5 Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen ohjesääntö I LUKU Yleistä 1 Soveltaminen

Lisätiedot

YIT Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestys

YIT Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestys 1 YIT Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestys 1. Nimitystoimikunnan tarkoitus YIT Oyj:n (jäljempänä "Yhtiö") osakkeenomistajien nimitystoimikunta (jäljempänä Toimikunta ) on Yhtiön osakkeenomistajien

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys - Finnish Greenkeepers Association r.y. ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus ja tehtävät Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Hyväksytty liittovaltuustossa (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY:N VAALIJÄRJESTYS

Hyväksytty liittovaltuustossa (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY:N VAALIJÄRJESTYS Hyväksytty liittovaltuustossa 17. 18.5.2016 1 (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN :N 1 SOVELTAMISALA Jytyn sääntöjen 18 2 momentissa tarkoitetut liittovaltuuston jäsenet ja heille valittavat yleisvarajäsenet

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta.

ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta. ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta. 2 Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on

Lisätiedot

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 5.4.2016 1. Nimitystoimikunnan tarkoitus Ahlstrom Oyj:n (jäljempänä Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta on Yhtiön osakkeenomistajien

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Sen kotipaikka

Lisätiedot

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 23.10.2013 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on AISAPARI ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauhava ja sen toimialueen muodostavat seuraavat kunnat: Alajärvi, Evijärvi,

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE

POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE 1. PALOKUNTANAISTYÖ Palokuntanaistyö on palokunnissa tehtävää harrastustoimintaa. Palokuntanaisosasto on palokunnan jäsenistä muodostettu alajaosto

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

1. Säätiön nimi Säätiön nimi on Lotta Svärd Säätiö - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1. Säätiön nimi Säätiön nimi on Lotta Svärd Säätiö - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. SÄÄNNÖT 1 LOTTA SVÄRD SÄÄTIÖ - LOTTA SVÄRD STIFTELSEN SÄÄNNÖT 1. Säätiön nimi Säätiön nimi on - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2. Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

EDUSTAJISTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS. Aika: Torstai klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. Kokouksen avaaminen

EDUSTAJISTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS. Aika: Torstai klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. Kokouksen avaaminen Sivu 1 / 5 EDUSTAJISTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS Aika: Torstai 3.12.2015 klo 18.15 Paikka: Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista 1 Kokouksen avaaminen 2 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kutsu edustajiston

Lisätiedot

- pitää yhteyttä merivoimien Sukeltajakouluun ja muihin joukko-osastoihin

- pitää yhteyttä merivoimien Sukeltajakouluun ja muihin joukko-osastoihin 1 LAIVASTON SUKELTAJAKILTA RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on ja sen kotipaikka ja toiminta-alueena LAIVASTON SUKELTAJAKILTA RY HELSINKI KOKO SUOMI 2 SUKELTAJAKILLAN

Lisätiedot

SUOMEN NUORISOVALTUUSTOJEN LIITTO NUVA RY:N VÄLI-SUOMEN PIIRI RY.

SUOMEN NUORISOVALTUUSTOJEN LIITTO NUVA RY:N VÄLI-SUOMEN PIIRI RY. Aika: 24.11.2012, klo 13.00 Paikka: ABC Seinäjoki, Vekaratehtaankatu 13, 60100 Seinäjoki Asia nro Liite nro 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

Paperiliitto r.y:n alaisten osastojen pääluottamusmiesten ja työosastojen luottamusmiesten. Ohjesääntö 1

Paperiliitto r.y:n alaisten osastojen pääluottamusmiesten ja työosastojen luottamusmiesten. Ohjesääntö 1 Paperiliitto r.y:n alaisten osastojen pääluottamusmiesten ja työosastojen luottamusmiesten Ohjesääntö 1 Paperiliitto r.y:n alaiset ammattiosastot asettavat joka parillisen vuoden loka-marraskuussa pidettävässä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Säveltäjät ry, ruotsiksi Finlands Tonsättare rf, englanniksi Society of Finnish Composers. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio )

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) TYÖJÄRJESTYS 1 (5) Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) 1. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ylintä päätösvaltaa käyttää pelastusjohtajien

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Pirkanmaan CP-yhdistys ry

Pirkanmaan CP-yhdistys ry Pirkanmaan CP-yhdistys ry SÄÄNNOT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1. Yhdistyksen nimi on Pirkanmaan CP-yhdistys ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja sen toimialueena on Pirkanmaa. 2 TARKOITUS, TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

PERNIÖN-SÄRKISALON RESERVILÄISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PERNIÖN-SÄRKISALON RESERVILÄISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PERNIÖN-SÄRKISALON RESERVILÄISET RY PERNIÖN-SÄRKISALON RESERVILÄISET RY 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1 Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue...3 2 Tarkoitus ja toiminta...3 3 Lahjoitukset...3 4 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

POHJANMAAN PARTIOLAISET RY:N SÄÄNNÖT

POHJANMAAN PARTIOLAISET RY:N SÄÄNNÖT POHJANMAAN PARTIOLAISET RY:N SÄÄNNÖT Pohjanmaan Partiolaiset ry:n perustava kokous 29. 9. 2007 Kokkolassa. Merkitty yhdistysrekisteriin 2. 11. 2007. Sääntömuutos hyväksytty Pohjanmaan Partiolaiset ry:n

Lisätiedot