Khall Kvalt

Transkriptio

1 Khall Kvalt Kittilän kunnan tasekirja 2014

2 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS... 1 Kunnanjohtajan katsaus... 1 KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET... 3 Henkilöstö... 4 Kunnan alueen kehitys YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Kokonaistalouden tarkastelu Kittilän kunnan talous vuonna Käyttötalousmenot toimialoittain Kuntakonsernin toiminta ja talous Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Arvio riskeistä ja epävarmuustekijöistä TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto Sosiaali- ja terveyslautakunta Koululautakunta Vapaan sivistystyön lautakunta Tekninen lautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Kideve-elinkeinopalvelut TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kittilän kunnan tase ja sen tunnusluvut Kittilän kunnan tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Kittilän kunnan rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernilaskelmat LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET LUETTELOT

3 Toimintakertomus Kunnanjohtajan katsaus Kittilän kunnan toimintavuosi 2014 oli monivivahteinen. Vuoden 2013 lopulla alkanut turbulenssi ei näyttänyt merkkejä laantumisesta ja vuodelle 2015 jäi lukuisia keskeneräisiä ongelmallisia asioita, joiden eteen koko kuntahallinnon on jatkossa tehtävä rivakasti töitä. Ratkaisut on kuitenkin työstettävä ja tehtävä meidän itse, kukaan muu ei niitä meidän puolesta tule tekemään. Matkailu ei ole toistaiseksi juurikaan joutunut tilanteesta kärsimään. Vaikka turbulenssi lähti liikkeelle koko tunturialueen keskeisestä toimijasta, kuntanemmistöisestä Oy Levi Ski Resort Ltd:stä, on ko. yritys ja muut keskeiset toimijat kaiken keskellä kyenneet toimimaan menestyksellisesti ja toimintojaan kehittäen. Vaikka venäläisten matkailijoiden määrä on kansainvälisestä tilanteesta johtuen olennaisesti vähentynyt, on muun muassa norjalaiset ja muutamat muut kansallisuudet löytäneet enenevässä määrin Levin ja tällä tavalla paikanneet tilannetta. Levin kansainvälisyysaste on eri mittareilla mitaten prosenttia eli kasvupotentiaalia on vielä merkittävästi. Kultakaivos Agnico Eagle on kunnan merkittävin yksittäinen yritys, ja sen työllistävä vaiku-tus on liitännäistyöpaikkoineen noin 600. Maamme kaivostoiminnassa on viime vuosien aikana realisoitunut kaikki mahdoliset riskit. Maailmanmarkkinahintojen dramaattinen lasku on saanut ennen kaikkea rautakaivokset suuriin kannattavuusongelmiin. Kulta on kuitenkin historiallisesti ollut kohtuuullisen vakaa arvoltaan ja se mahdollistaa jatkossakin kannattavan toiminnan. Kaivos on avaamassa uusia louhoksia, mikä mahdollistaa tuotannon laajentamisen ja sen myötä työllisyyden kehittymisen. Kittilän työttömyysaste on viime vuosien aikana ollut Tunturi-Lapin alhaisin. Vuoden 2014 lopussa työttömiä oli 12,6 prosenttia työvoimasta, ja vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli 14,7. Näyttää siltä, että valtiolta ei ole juurikaan odotettavissa enää vetoapua työttömyyden torjunnassa vaan kunta, yritykset ja kolmas sektori joutuvat kantamaan koko taakan. Vuodesta 2003 alkaen kunnan väkiluku on ollut kasvava aina vuoteen 2013 saakka. Vuoden 2014 lopussa väkimäärä oli 6 463, jossa vähennystä edellisestä vuodesta oli 15 henkilöä. Oleelista on myös se, että vanhusväestön määrä kasvaa tasaisesti lähivuosien aikana. Kunnanvaltuuston vuodelle 2014 vahvistettu talousarvio ennakoi vuosikatteeksi euroa sekä tilikauden alijäämäksi euroa. Toteutunut kehitys oli vuosikate , 87 euroa ja tilikauden ylijäämä ,67 euroa. Merkillepantavaa on se, että tulos saavutettiin ennakoitua huomattavasti suuremmilla tontinmyyntituloilla. Menojen osalta merkittävä kasvu tapahtui erikoissairaanhoidossa, mikä kehitys kuitenkin lienee yleinen ilmiö Lapin kuntien keskuudessa. Strategiseksi tavoitteeksi talousarviossa asetettiin saavuttaa suunnittelukauden loppuun (2015) mennessä talouden tasapaino ilman kertaluontoisia eriä tai tontinmyyntituloja. Kehitys vuoden 2014 aikana ei ollut kuitenkaan tämän tavoitteen mukaista. Kunnan taloudellinen asema on edelleen ongelmallinen ja vuoden 2014 tilinpäätöksen lukujen perusteella täyttyy kriisikunnan kriteereistä kolme (3) kuudesta (6): lainamäärä asukasta kohti, alhainen omavaraisuusaste sekä suhteellinen velkaantuneisuus. Korkean velkamäärän kanssa voidaan elää alhaisen korkotason vallitessa, mutta normaalikorkotason oloissa tilanne on toinen. Investointeja tarvitaan myös tulevaisuudessa, joten käyttötalouden tiukempi linja on vältämätöntä lähivuosien aikana. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei edennyt vuoden aikana juuri ollenkaan johtuen siitä, että uudistukselle ei kyetty löytämään sellaista toimintamallia, joka olisi täyttänyt nykyisen perustuslain asettamat vaatimukset kunnallisen itsehallinnon ja rahoitusperiaatteen osalta. Uusi hallitus joutuukin ensi töikseen ratkaisemaan miltä pohjalta uudistusta viedään eteenpäin. 1

4 Pöydällä ovat harkittavina kolme (3) vaihtoehtoista etene-mistietä 1) paranneltu kuntayhtymämalli, 2) maakuntamalli verotusoikeuksineen, ja 3) valtio. Ttämä lienee todennäköisyysjärjestys. Seuraavat kaksi vuotta kunnissa ja maakunnissa valmistellaankin ankarasti ja työntäyteisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Myös lukio- ja ammatillinen koulutus tulevat olemaan puntarissa lähivuosien aikana. Näissä olosuhteissa meidän on ehdottoman tärkeätä kehittää sektoria johdonmukaisesti. Vain tällä tavalla voimme turvata nuorisollemme hyvän tulevaisuuden ja rakentaa edellytyksiä menestyvälle elinkeinoelämälle. Kiitän luottamushenkilöitä ja työntekijöitä uutterasta työstä kunnan hyväksi vuonna Kittilä on inter pares maaseutukuntien joukossa. Muistakaamme tämä omissa toimissamme myös tulevaisuudessa. Kyösti Tornberg Vt. kunnanjohtaja 2

5 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuuston jäsenmäärä on 27. Valtuuston poliittiset voimasuhteet kaudella ovat: 12 Suomen keskusta r.p. 7 Vasemmistoliitto r.p. 3 Kansallinen Kokoomus r.p. 5 Perussuomalaiset r.p Valtuuston jäsenet kertomusvuonna olivat: Erkkilä Akseli, II varapuheenjohtaja Fagerholm Raili Holck Eino Huikuri-Kujala Helena Kantola Susanna Korva Merja Kurula Timo Kuusela Mika Kuusisto Hille Kyrö Reijo Lompolo Lasse Maunula Aki Mäkitalo Markku, I varapuheenjohtaja Mäntymaa Vuokko Nevalainen Paula Nikka Milja Niva Jukka Paksu Janne, III varapuheenjohtaja Patakangas Torsti Rantajääskö Tapani Saarela Mikko Salmi Jukka Salonen Tarmo Siitonen Veikko Similä Risto Taskila Mauri Yritys Inkeri, puheenjohtaja Kunnanhallitus Kunnanhallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä. Kunnanhallituksen poliittiset voimasuhteet kertomusvuonna olivat: Suomen keskusta 4 jäsentä, Vasemmistoliitto 2 jäsentä, Kansallinen Kokoomus 1 jäsen. Perussuomalaiset 2 jäsentä Kunnanhallituksen jäsenet kertomusvuonna olivat: Varsinainen jäsen Kurula Timo, puheenhohtaja Maunula Aki, I varapuheenjohtaja Salonen Tarmo, II varapuheenjohtaja Kyrö Reijo Holck Eino Korva Merja Nevalainen Paula Nikka Milja Kuusisto Hille Varajäsen Similä Risto Taskila Mauri Siitonen Veikko Kantola Susanna Rantajääskö Tapani Mäntymaa Vuokko Kinnunen Leena Autti Annikki Patakangas Torsti 3

6 Henkilöstö Henkilöstön osaaminen ja työkyky Henkilöstön osalta tavoitteena on, että kunnalla on ammattitaitoinen, motivoitunut ja palvelukykyinen henkilöstö, joka kykenee järjestämään ja tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset palvelut kuntalaisille. Kunta on hyvä työnantaja, joka huolehtii henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista. Sairauslomat ja tapaturmat Sairauslomat ja työtapaturmat sekä sairauspoissaolot/työntekijä vuosina Sairauslomat Sairauspoissaolopäivät/ työntekijä 20 20,3 17,7 21,7 24,4 Tapaturmat Sairauslomapäivät lisääntyivät edellisestä vuodesta 829:lla päivällä. Sairauslomapäivät työntekijää kohti lisääntyivät 2,7 päivällä 24,4:ään päivään. Sairauslomien sijaisten palkkoja maksettiin vuonna euroa. Kela maksoi sairausvakuutuskorvauksia euroa Äitiys -ja vanhempainrahakorvauksia kunta sai euroa ja tapaturmakorvauksia vakuutusyhtiöltä euroa. Henkilöstön mitoitus ja palkkausjärjestelmä Tavoitteeksi on asetettu, että palvelut tuotetaan riittävän ja optimaalisesti mitoitetun henkilöstön avulla. Henkilöiden saatavuudesta ja palvelutarpeiden mukaisesta rakenteesta huolehditaan. Työn vaativuuden arviointijärjestelmää käytettiin apuna myös vuoden 2014 järjestelyvaraeriä jaettaessa. Henkilöstötyötä toteutetaan henkilöstöstrategian mukaisesti. 4

7 Kunnan henkilöstö Henkilöstösuunnitelma sisältää vakinaiset virat ja toimet Tehtävänimike 2014 Hallinto- ja talousosastot 14,5 Sosiaali- ja terveyslautakunta 153,5 Koululautakunta 166,85 Vapaan sivistystyön lautakunta 26 Tekninen lautakunta 10,5 Rakennus- ja ympäristölautakunta 5 Tilapalveluliikelaitos 46 Ravintopalveluliikelaitos 20 Kideve Elinkeinopalvelut liikelaitos 4,5 Yhteensä 446,85 Kunnanhallituksen alainen toiminta (hallinto- ja talousosastot) Tehtävänimike 2014 Kunnanjohtaja 1 Hallintojohtaja 1 Talousjohtaja 1 Pääkirjanpitäjä 1 Kirjanpitäjä 2 Palkkasihteeri 3 Arkistonhoitaja 1 Keskuksenhoitaja 1 Toimistovirkailija 1 Tiedottaja 0,5 Atk-asiantuntija 2 Maataloussihteeri 0 Yhteensä 14,5 5

8 Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Tehtävänimike 2014 Perusturvajohtaja 1 Toimistovirkailija 1 Yhteensä 2 Yleinen sosiaalityö Tehtävänimike 2014 Vastaava sosiaalityöntekijä 1 Sosiaalityöntekijä 2 Etuuskäsittelijä 1 Perhetyöntekijä 2 Päihde- ja mieleterveystyöntekijä 0,5 Yhteensä 6,5 Vanhusten ja vammaisten palvelut Tehtävänimike 2014 Hoivapalvelupäällikkö 1 Avopalveluohjaaja 1 Kotihoidonohjaaja 1 Vastaava hoitaja 3 Sairaanhoitaja 3 Terveydenhoitaja 1 Lähihoitaja/perushoitaja 58 Kehitysvammatyöntekijä 2 Yhteensä 70 6

9 Perusterveydenhuolto Tehtävänimike 2014 Johtava lääkäri 1 Terveyskeskuslääkäri 4,5 Osastonhoitaja 2 Terveyskeskushammaslääkäri 4 Sairaanhoitaja 17 Perushoitaja/lähihoitaja 14 Vastaanottoavustaja 2 Toimistovirkailija 1 Suuhygienisti 1 Hammashoitaja 6 Konekirjoittaja/lähihoitaja 1 Psykologi 2 Erikoissairaanhoitaja 2 Terveydenhoitaja 7 Puheterapeutti 1 Laboratorionhoitaja 2 Röngtenhoitaja 1 Fysioterapeutti 3 Erikoislääkintävoimistelija 1 Farmaseutti 1 Välinehuoltaja 1 Toimintaterapeutti 1 Päihde- ja mielenterveystyöntekijä 0,5 Lähetti 1 Yhteensä 77 7

10 Koululautakunta Hallinto Tehtävänimike 2014 Sivistystoimenjohtaja 1 Koulusihteeri 1 Yhteensä 2 Peruskoulut Tehtävänimike 2014 Rehtori 0,5 Luokanopettaja 27 Lehtori 19 Erityisopettaja 6 Tuntiopettaja 3 Koulusihteeri (yläkoulu) 0,6 Koulusihteeri (alakoulu) 0,6 Vahtimestari (yläkoulu) 0,8 Koulunkäyntiavustaja 25 Koulukuraattori 1 Yhteensä 83,5 Lukio Tehtävänimike 2014 Rehtori 0,5 Lehtori 8 Koulusihteeri (lukio) 0,4 Vahtimestari (lukio) 0,2 Yhteensä 9,1 Päivähoito Tehtävänimike 2014 Päivähoidon ohjaaja / varhaiskasvatuksen päällikkö 1 Toimistovirkailija 1 Päiväkodin johtaja 3 Perhepäivähoidon ohjaaja Lastentarhanopettaja 15,75 Lastenhoitaja/ryhmäavustaja 27 Erityislastentarhanopettaja 3 Henkilökohtainen avustaja 3,5 Perhepäivähoitaja 13 Päiväkoti- ja/tai keittiöapulainen 3,5 Keittiötyöntekijä 3,5 Yhteensä 74,25 8

11 Vapaan sivistystyön lautakunta Revontuli-Opisto Tehtävänimike 2014 Rehtori 1 Koulutussuunnittelija / apulaisrehtori 1 Opistosihteeri 2 Päätoiminen opettaja 5 Toimistosihteeri 1 Yhteensä 10 Kirjasto Tehtävänimike 2014 Kirjastotoimenjohtaja 1 Kirjastovirkailija 3 Kirjastoautonkuljettaja/virkailija 1 Yhteensä 5 Kulttuuritoimi Tehtävänimike 2014 Kulttuurisihteeri 1 Yhteensä 1 Nuorisotoimi Tehtävänimike 2014 Nuorisosihteeri 1 Nuorisovapaa-ajan ohjaaja 2 Etsivä nuorisotyöntekijä 2 Yhteensä 5 Liikuntatoimi Tehtävänimike 2014 Liikuntasihteeri 1 Kentänhoitaja 2 Latujenhoitaja 2 Yhteensä 5 9

12 Tekninen lautakunta Tehtävänimike 2014 Tekninen johtaja 1 Maanmittausinsinööri 1 Maanmittausteknikko 1 Hortonomi 1 Toimistovirkailija 1 Tiemestari 1 Mittamies 1 Reittityöntekijä 2,5 Maanrakennustyöntekijä 1 Yhteensä 10,5 Rakennus- ja ympäristölautakunta Tehtävänimike 2014 Rakennustarkastaja 3 Ympäristösihteeri 1 Toimistovirkailija 1 Yhteensä 5 Tilapalveluliikelaitos Tehtävänimike 2014 Rakennusmestari 1 Siivoustyönjohtaja 1 Kiinteistöjohtaja 1 Toimistotyöntekijä 1 Sähköasentaja 1 Kiinteistönhoitaja 9 Laitosapulainen 11 Siivooja 16 Tuntipalkkaiset 5 Yhteensä 46 10

13 Ravintopalveluliikelaitos Tehtävänimike 2014 Ravintopalvelujohtaja 1 Ravitsemistyönjohtaja 1 Vastaava ravitsemistyöntekijä 2 Ravitsemistyöntekijä 13 Ravitsemistyöntekijä-siivooja 3 Yhteensä 20,0 Kideve elinkeinopalvelut liikelaitos Tehtävänimike 2014 Elinkeinojohtaja 1 Toimistovirkailija 1 Tiedottaja 0,5 Projektipäällikkö 2 Yhteensä 4,5 Kunnan henkilöstön ikäjakauma Henkilöä

14 Kunnan alueen kehitys Väestö Väestön muutokset ja ikärakenne Väestökehitys Väestö Kittilän kunnan väkiluku on ollut pienimmillään v. 2002, jolloin asukkaita oli Työpaikkojen lisääntymisestä johtuen väkiluku alkoi kasvaa vuodesta 2003 alkaen. Vuoteen 2013 kunnan väkiluku on noussut vuosittain ja se oli vuoden 2014 lopussa Vuodesta 2013 vuoteen 2014 väkiluku väheni 15. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 65 vuotiaiden osuus kasvaa huomattavasti vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on, että suunnitelmakaudella varaudutaan suunnitelmakauden jälkeisiin vuosiin, jolloin vanhusväestön määrän ennakoidaan kasvavan edelleen. Suunnitelmakaudella on myös jatkettu tavoitteen mukaisesti elinkeinopoliittisten hankkeiden toteuttamista ja pyritty lisäämään työpaikkojen määrää ja varmistamaan väkiluvun tasainen kasvu. 12

15 Asuntotuotanto Kittilän kunnan asuntopoliittisena tavoitteena vuosille on koko kunnan väestön asumistarpeen tyydyttäminen. Omakotitaloja on arvioitu rakennettavan n. 30 kpl vuodessa ja vuonna 2014 uusien omakotitalojen rakennuslupia myönnettiin 20 kpl. Asuntokannan kehittämisen keskeisenä tavoitteena on tarpeen mukainen asuntojen tuotanto ja asumisväljyyden lisääminen ahtaasti asuvien osalta. Laajakaistan tai langattoman yhteyden saaminen koko kuntaan on tavoitteena suunnittelukaudella Asuntokuntien kehittyminen Vuosi Asuntokunnat (Tilastokeskus ) Asuntokunnan keskikoko , , , , , , , , , , , , , , ,2 Lähde: Tilastokeskus Asuntojen ja asuinympäristön laatu Tavoitteeksi on asetettu koko väestön saaminen vesi- ja viemärilaitoksen piiriin. Asuntojen laadun parantaminen jatkamalla eläkeläisten asuntojen korjaustoimintaa asuntorahaston korjausavustusten avulla on ollut tavoitteena ja vuoden 2014 aikana korjattiin 12 eläkeläisen asunnot. Asuntorahasto myönsi korjaustoimintaan avustusta euroa ja kustannusarvio näihin korjauksiin oli yhteensä euroa. Uusiutuvan energian käyttöavustuksiin tuli 1 hakemus. Avustusta myönnettiin Asuinympäristön laadun parantaminen ympäristörakentamiseen varattavien määrärahojen turvin on ollut tavoitteena ja tässä tavoitteessa on onnistuttu ja ympäristörakentamiseen on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. Tukiasuntotoiminta Kunnalla on kaksi perhetukiasuntoa, neljä asuntoa käsittävä Suvela sekä Lintupirtti, joka on pääosin ollut poissa käytöstä viime vuodet. Asuntokannan kehittäminen Vuoden 2014 aikana uudisrakentaminen on ollut asuntokannan kehittämisen pääpainoalueena. Omakotitonttien osalta kysyntään on voitu vastata. 13

16 Pientalojen rakentaminen Uudet omakotitalot (011) RL Asuntorakentaminen Huoneistoja luvissa Valmistuneet huoneistot

17 Työllisyys Työttömyysaste on ollut korkeimmillaan vuonna 1995 (33,7). Suunnitelmakaudella arvioidaan työpaikkojen edelleen lisääntyvän. Alueella järjestetään mm. matkailun ja rakennusalan koulutusta. Vuosi Työttömyysaste% Työttömät Työvoima Työlliset Työllisyysaste% , , , , , , , , , , , , , ,8 15

18 Yleinen taloudellinen kehitys Kokonaistalouden tarkastelu Talousnäkymät ja palkanmuodostusraportissaan tammikuussa 2015 valtioneuvoston kanslia kertoo, että kansainvälinen talouden kehittyminen on viime aikoina ollut kaksijakoista. Yhdysvalloissa ja Iso- Britanniassa kasvunäkymät ovat hyvät ja vuonna 2015 molempien maiden kasvun ennustetaan olevan noin kolmen prosentin tuntumassa. Euroalueen tilanteen taas ennustetaan jatkuvan vaisuna. Vuonna 2014 kasvua kertyi prosentin verran ja vuosi 2015 näyttää vain hiukan paremmalta. Saksan kasvunäkymät ovat heikentyneet ja seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää puoleentoista prosenttiin. Ruotsissa kasvu jatkuu euroaluetta nopeampana. Tilastokeskuksen julkaisemien alustavien kansantalouden neljännesvuositilinpidon lukujen mukaan Suomen talous kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Myös toisen neljänneksen kasvulukua korjattiin ylöspäin. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennuste BKT:n kasvuksi vuonna 2014 on tältä 0,1 %. Vaimean kasvun taustalla on nettoviennin positiivinen kontribuutio, sillä yksityinen kulutus ei lisäänny lainkaan ja yksityiset investoinnit laskevat. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennusteen mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 0,9 %, kun kasvu muodostuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy 0.3 %, huolimatta siitä, että kotitalouksien reaalitulot eivät juuri kasva. Kotitalouksien säästämisaste laskee hieman ennusteperiodin loppua kohden ja velkaantumisaste taittuu. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua heikommaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Tuonnin kasvua hidastaa kotimaisen kysynnän vaimeus. Yksityiset investoinnit hieman virkoavat lähinnä kone- ja laiteinvestointien sekä tk-investointien vetämänä. Työmarkkinoiden tilanne pysyy heikkona vuonna 2015 ja työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,8 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömien osuus on nousussa ja siten rakenteellinen työttömyys edelleen kasvaa. Taloudellisen aktiviteetin viriämisestä huolimatta työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä ilmenevät yhteensopivuusongelmat ylläpitävät pitkäaikaistyöttömyyttä. Työn tuottavuuden kehitys on vaimeaa, sillä nousua kertyy vain 0,8 %. Inflaatio jää 0,8 prosenttiin. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kotimaisen kysynnän merkitys muodostuu edellisvuosia suuremmaksi. Yksityisen kulutuksen kasvu nopeutuu vajaaseen prosenttiin työllisyystilanteen ja kotitalouksien luottamuksen kohenemisen myötä. Yksityisten investointien ennustetaan virkoavan 4 prosentin kasvuun. Vuonna 2016 myös rakennusinvestoinnit kokonaisuudessaan näyttäisivät lisääntyvän. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on kahta edellisvuotta vähäisempi. (Valtioneuvoston kanslia ) 16

19 Strategiset tavoitteet Strategiseksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetettiin talousarviossa saavuttaa suunnittelukauden loppuun mennessä (2015) toiminnan ja talouden siten, että talous on tasapainossa ilman kertaluonteisia eriä tai tontinmyyntituottoja. Kunnossa oleva talous mahdollistaa peruspalvelujen turvaamisen kuntalaisille sekä edesauttaa elinkeinoelämän kehittämistä ja sitä kautta yritystoiminnan edistämistä. Tunnusluvut osoittavat, että kehitys ei vuoden 2014 aikana ollut tavoitteen mukainen. Kunnan taloudellinen asema on edelleen heikko. Kittilän kunta täyttää kriisikunnan kriteerit eräiltä osin: lainamäärä asukasta kohti, alhainen omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus. Kriteereistä ei täyty: tuloveroprosentti ja taseen alijäämä sekä vuosikate. Vuosikate oli negatiivinen vuonna 2013 mutta kääntyi jälleen positiiviseksi vuonna Vuosikate ei ole ollut negatiivinen perättäisinä vuosina ja aikaisemmin kertyneen ylijäämän johdosta taseessa ei ole alijäämää. 17

20 Kittilän kunnan talous vuonna 2014 Vertailu tuloista ja toimintakatteesta Valtionosuudet Verotulot Investoinnit, netto Lainat Toimintakate Toimintakate oli euroa, jossa oli kasvua euroa eli 0,32 % Toimintamenojen nousu oli euroa eli 6,4 % ja toimintatuottojen kasvu euroa eli 41,3 %. Henkilöstömenot kasvoivat 2,8 % edellisestä vuodesta ja palvelujen ostot 7,6 %. Avustukset kasvoivat 9 %. Valtuusto myönsi vuoden 2014 aikana lisämäärärahoja seuraavasti: -hallinto ; (tilapäinen valiokunta) -talous-ja palkkahallinto;998 (palkat) -sosiaali- ja terveystoimi; (ensihoito, palkat, erikoissairaanhoito) -vapaa sivistytyö; ;(uimaliput, palkat,alppikoulu) -investoinnit; (maanhankinta, Sirkan päiväkoti) Lisämäärärahat yhteensä Verotulot olivat euroa, jossa nousua oli euroa eli 8,2 % Valtionosuudet olivat euroa, jossa nousua oli euroa eli 3,1 % Rahoitustuotot ja kulut Osinkotuottoja kunta sai yhteensä euroa; Rovakaira Oy:ltä euroa, Ounastähti Ky:ltä euroa, Levi Ski Resort Oy Ltd euroa ja muilta 2377,66 euroa. Peruspääoman korkoja saatiin Rovaniemen koulutuskuntayhtymältä 9979 euroa, Ounastähti Ky:ltä euroa, Kolpeneen palvelukeskus Ky:ltä 166 euroa ja Lapin sairaanhoitopiirin Ky:ltä euroa, eli yhteensä euroa. Kunnan ottolainojen korkokulut olivat euroa eli euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna. Vuosikate kasvoi ja oli euroa Vuosikatteen jälkeen poistot olivat euroa ja kunnan tilikauden ylijäämä on euroa. Vuosikate oli edellisenä vuonna euroa. Toimintakate kasvoi euroa ja verotulot ja valtionosuudet kasvoivat euroa. 18

21 Kunnan tuloslaskelman mukaan tilikauden ylijäämä on euroa, jonka kunnanhallitus esittää siirrettäväksi taseen yli-/alijäämätilille. Vuonna 2014 investointiin uusiin rakennuksiin Investoinnit (bruttomenot)olivat euroa, kun ne edellisenä vuonna olivat euroa. Euromäärältään (netto) suurimmat investointikohteet olivat: Urheiluhallin rakentaminen euroa, Kittilän päiväkotiyksikkö euroa, Kittilän yläkoulun peruskorjaus euroa Kunnan velkamäärä kasvoi euroa. Uutta lainaa kunta otti euroa, josta lyhytaikaista lainaa euroa ja lainoja lyhennettiin euroa. Lainojen kokonaismäärä tilinpäätöksessä on euroa. Velkaa kunnalla on euroa/asukas. Lainakanta Lainakanta Lainakanta

22 Lainat /asukas Vuosi Lainat /asukas

23 Käyttötalousmenot toimialoittain Toimiala Käyttötalousmenot Hallinto Tekninen lautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Koululautakunta Vapaan sivistystyön lautakunta Rakennuslautakunta Tarkastuslautakunta Kideve Yhteensä

24 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konserniajattelu perustuu yhteisten taloudellisten ja toiminnallisten intressien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Konserni kokonaisuudessaan pyrkii samoihin päämääriin ja tavoitteisiin. Kittilän kunta ja kunnan omistuksessa ja/tai määräysvallassa olevat tytäryhteisöt, osakkuusyhteisöt sekä kuntayhtymät muodostavat Kittilä-konsernin. Kittilän kunnan konserniohjeessa on määritelty kunnan toimivalta ja vastuu kuntakonsernissa. Kittilä-konserni Tytäryhtiöt Kunta/koko konserni Kiinteistö Oy Kittilän Vuokratalot 100 Kiinteistö Oy Levin Vuokratalot 51 Asuntosäätiö Kittilä 100 Kiinteistö Oy Kittilän Veitsikaira 100 Kittilän Aluelämpö Oy 96,67 Oy Levi Ski Resort Ltd 51 Levin Vesihuolto Oy 96,4 Osakkuusyhteisöt Kiinteistö Oy Kittilän Säästökulma 34,7 Rovakaira Oy 28 Kyrön Vesihuolto Oy 50 Levi Magic Oy 43,7 Levi Golf & Country Club 24,77/42,95 Levin Matkailu Oy 13,97/23,18 Kuntayhtymät Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 4,23 Kolpeneen palvelukeskuksen ky 3,34 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 11,82 Lapin liiton kuntayhtymä 3,16 Ounastähti kehittämiskuntayhtymä 30,37 Lapin jätehuolto kuntayhtymä 13,2 Liikelaitokset Tilapalveluliikelaitos Ravintopalveluliikelaitos Kittilän kunnan konserniohjeen mukaan konserniyhteisön on annettava konsernitilinpäätöksen, välitilipäätöksen ja talousarvion yhdistelmien laatimista varten kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan säännösten ja ohjeiden mukaiset tiedot Kittilän kunnan taloustoimiston pyytämässä muodossa ja sen antaman aikataulun mukaisesti. Tytäryhteisöjen tulee toimittaa Kittilän kunnan talousosastolle konsernitilinpäätöksen laadintaa varten tarvittavat tilitiedot ja virallinen tilinpäätös liitetietoineen sekä tilintarkastuskertomus välittömästi tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. 22

25 Konserniyhtiön toiminnasta on annettava kuntalaisille sellaiset tiedot, jotka yhteisön tai säätiön aseman toimintojen turvaaminen ja osakeyhtiö- ja julkisuuslaki huomioon ottaen voidaan antaa. Kittilän Aluelämpö Oy:lle on annettu tavoitteeksi yhteistyön tekeminen muiden energialaitosten kanssa. Levin Vesihuolto Oy:lle on annettu tavoitteeksi, että yhtiön toiminta alueellaan on ympäristöystävällistä ja kustannustehokasta. Oy Levi Ski Resort Ltd on kunnan enemmistö omistama yhtiö ja strategisesti tärkeä toimija ja koko toimialaa hyödyntävien palvelujen tuottaja. Yhtiö on säilyttänyt asemansa alueella. 23

26 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnitelmakaudella. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan toimivuudesta vastaa koko kunnan tasolla kunnanhallitus ja sen toteuttamis- ja valvontavastuu on kunnanjohtajalla ja tilivelvollisilla. Tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja toimistopäälliköt sekä itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat viranhaltijat. Osakkuusyhteisöjen ohjauksesta ja valvonnasta vastaa kunnanhallitus. Kukin hallintokunta ja liikelaitosten johtokunnat huolehtivat toimialaansa kuuluvien yhteisöjen toiminnan seuraamisesta. Käytännössä toiminnan seurannasta vastaavat kunnanjohtaja, osastopäälliköt ja liikelaitosten johtajat, jotka ovat velvollisia ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista kunnanhallitukselle/liikelaitosten johtokunnalle. Myös tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessa annettava lausunto siitä, onko sisäinen valvonta kunnassa asianmukaisesti järjestetty. Voimassa olleen sisäisen valvonnan ohjeen mukaan viranhaltijan on pidettävä päätöksistään numeroitua päätöspöytäkirjaa. Viranhaltijapäätökset on saatettu säännöllisesti tiedoksi lautakunnille/liikelaitosten johtokunnille sekä kunnanhallitukselle. Vuoden 2014 aikana kunnanhallitukselle, lautakunnille ja liikelaitosten johtokunnille on säännöllisesti toimitettu talousarvion toteutumavertailu. Kunnanvaltuustolle on toimitettu puolen vuoden toteutumavertailu. Osastopäälliköillä on käytössä talouden raportointiohjelma, joka mahdollistaa talousarvion ajantasaisen seurannan. Riskienhallintaa on suoritettu ilman kokonaisvaltaista riskienhallinnan suunnitelmaa. Mm. vahinkoja omaisuusvakuuttamisen kohteet ajantasaistetaan vuosittain. Myös vuoden 2012 ja 2015 alussa tilintarkastajan suorittama palkantarkastus ja vuoden 2013 alussa tehty IT-järjestelmien tarkastus ovat osa riskien hallintaa. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje. Kunnanvaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet kokouksessaan ja merkitsi samassa kokouksessa tiedoksi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen. Vuoden 2015 aikana laaditaan riskirekisteri, joka on operatiivisen riskienhallinnan työväline. Kun riskienhallinnasta raportoidaan kunnanhallitukselle, riskirekisteristä listataan merkittävimmät riskit. Valmisteltaessa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteita ja ohjetta kartoitettiin myös Kittilän kuntaan kohdistuvia riskejä. Vuoden 2014 aikana merkittävimmäksi riskiksi katsottiin käyttötalousmenojen kasvu. Hallintosääntöön tehtiin vuoden 2014 lopulla liikelaitosten lakkauttamisen johdosta aiheutuneet välttämättömät muutokset. Sisäisessä valvonnassa ei kuluneella tilikaudella ole havaittu puutteita. 24

27 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista. Korkoriski Kittilän kunnan talousarviolainojen määrä oli vuoden 2014 lopussa euroa. Lainoista siirretään vuonna 2015 erääntyvät lyhytaikaisiin ,33. Lainoista ,58 on viitekorkoisia. Viitekorkoisiin lainoihin sisältyy korkoriski. Vuoden 2015 aikana korkojen ei ennakoida nousevan. Viitekorkoisia lainoja lyhennetään v Korkoriski arviointi on vaikeaa talouden ja rahoitusmarkkinoiden epävarmuustekijöistä johtuen. Vuoden 2015 aikana ei merkittävää koronnousua ole odotettavissa. Erittäin korkea velkamäärä on syytä tiedostaa hallinnon kaikilla sektoreilla, koska koronnousulla on suuri vaikutus kunnan kokonaistaloudelliseen tilanteeseen. Oikeudelliset riskit Kittilän kunnan osalta oli ratkaisematta hallinto-oikeudessa yhteensä viisitoista (15) valitusta. Valituksista kaksi (2) koskee valtuuston päätöksiä; palvelussuhdeturva Kuusi (6) koskee kunnanhallituksen päätöksiä; kaksi (2) yksityistieasia, kaksi (2) kunnan talous, kaksi (2) muu kunnallisasia Kolme (3) koskee rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksiä. Yksi (1) koskee koululautakunnan päätöstä; kehitysvammaisten erityishuolto Kolme (3) koskee sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksiä; yksi (1) lastensuojelu, kaksi (2) toimeentulotuki Kunnanvaltuusto erotti päätöksellään kunnanjohtaja Anna Mäkelän luottamuspulan vuoksi. Anna Mäkelä ja Inkeri Yritys tekivät päätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on kesken. Sen lisäksi Anna Mäkelä teki tutkintapyynnön päättäjien toimista irtisanomiseen liittyen. Tutkinta asian osalta on kesken. Levi Magic Oy:n (kunnan omistus 43,7 %) konsulttipalkkioiden osalta on prosessoitu hallinto-oikeutta ja korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Maksujen perusteesta on kunnassa keskusteltu vuosia. On välttämätöntä, että vuoden 2015 aikana asialle saadaan piste. 25

28 Talousarvion toteutuminen 10 Keskusvaalilautakunta TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vaalit Vaaleihin kuuluu keskusvaalilautakunnan, vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan toiminta. 01 Tarkastuslautakunta TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilintarkastus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päättämät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Lisäksi tarkastuslautakunta arvioi talouden tasapainotuksen toteutumista ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunnalle on asetettu tavoitteeksi kattava valvontajärjestelmä sekä arviointikertomuksen ja muun raportoinnin hyvä taso ja että taso hyödyntää valtuustoa. 26

29 30 Kunnanvaltuusto TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja Avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Poistot Satunnaiset tuotot ja kul. Tilikauden alijäämä Kunnanvaltuusto Menokohta sisältää kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja toimikunnat sekä rahoituksen. Kunnanvaltuuston arvioitiin kokoontuvan 7 kertaa ja se kokoontui 8 kertaa ja käsitteli 66 pykälää vuoden 2014 aikana. Kunnanhallituksen arvioitiin kokoontuvan 24 kertaa ja se kokoontui 26 kertaa ja käsitteli 512 pykälää vuoden 2014 aikana. Lisäksi kunnanhallitus piti 15 kokousta, joissa käsiteltiin 20 salaista pykälää. Menokohdalle on varattu kunnanhallituksen asettamien toimikuntien menot. Toimikuntia ovat henkilöstötoimikunta, yhteistoimintaelin ja muut kunnanhallituksen asettamat toimikunnat. 301 Toimistopalvelut Toimistopalvelut kattavat yleishallinnon, johon sisältyy kunnanjohtajan ja hallintojohtajan henkilöstömenot sekä yleishallintoon sisältyvät muut menot kuten arkistonhoito ja tekstinkäsittely. Henkilöstöhallinto sisältää työsuojelutoiminnan, työpaikkademokratian ja ammattijärjestöjen luottamusmiestoiminnan. 302 Jaettavat toimistopalvelut Jaettavat toimistopalvelut sisältävät ATK palvelut, puhelinkeskuksen, postimaksukoneen, toimistotarvikevaraston, työajan seurannan, kopioinnin ja viestinnän. Palvelujen ostot Palvelujen ostoihin varatuista määrärahoista jäi käyttämättä muussa toiminnassa euroa koska laajakaistahanke ei edennyt suunnitellulla tavalla. 27

30 Vuonna 2014 oli tavoitteena hinnoitella atk-palvelut, jotta kustannukset voidaan kohdistaa oikein ja veloittaa tytäryhtiöitä palveluista todellisten kustannusten mukaisesti. Tavoite ei toteutunut. Myöskään tietotekniikan nykytila-analyysia ei laadittu. 303 Työllisyyden hoito Kunta rahoittaa puolet työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää tukia saaneelle. Kunta maksoi työllistämistukea yhteensä vuoden 2014 aikana. Työllistämistöiden tavoitteena oli työllistää noin 30 henkilöä 85 %:n työajalla ja palkalla. Tavoite oli, että kukin työllistettävä on kunnan palkkalistoilla vähintään 6 kuukautta. Tavoite on toteutunut siten, että työllistettäviä on ollut kuukausittain keskimäärin 23. Kaikkiaan on työllistettäviä ollut 47 eri henkilöä. Työllistämisjaksot ovat kestäneet vähintään kuusi kuukautta. Työllistämistöiden menokohdalle sisältyi myös määräraha oppisopimuskoulutuksen tukemiseen. Kunta maksoi 168 /kk/oppisopimuskoulutettava. Vuoden 2014 aikana oli tavoitteena avustaa yrityksiä noin 15 oppisopimuskoulutettavan osalta, mikä myös toteutui. Nuorten kesätyöllistämiseen varatulla määrärahalla arvioitiin työllistettävän n. 100 nuorta kesätöihin. Nuoria työllistettiin kesätöihin yrityksiin 55 ja yhdistyksiin 5 ja kunnan omiin tehtäviin 59. Nuorten kesätyöhakemuksia tuli yhteensä 127 kpl, joista hylättiin 8. Kustannukset nuorten kesätöistä olivat yhteensä euroa. Yty työkohteita ei saatu vuoden 2014 aikana arvioitua määrää, joten Ytyä ympäristöön töihin varatusta määrärahasta jäi käyttämättä määrärahoja euroa. 304 Oikeudenhoito ja turvallisuus Talous- ja velkaneuvonnan palvelut ostettiin v Sodankylän Seitasäätiöltä. 305 Joukkoliikenne Työmatka- ja asiointiliikennettä on liikennöinyt Meän Pirssi. 306 Viestintä Viestintä jatkoi kunnan kotisivujen päivittämistä ja kehittämistä. Kunnan Facebook-sivua hyödynnettiin tiedottamisessa. Rekrytoinnissa käytettin tehokkaasti Kuntarekry-palvelua ja sähköitä työnhakua. Joka kotitalouteen jaettava kuntatiedote julkaistiin 11 kertaa. 307 Talous- ja palkkahallinto Talous- ja palkkahallinto sisältää kirjanpidon, palkanlaskennan, laskentatoimen, budjetoinnin, talouden seurannan, rahoituksen, sisäisen valvonnan, kuntakonsernin talouden seurannan, rahoitus- ja maksatushakemusten valvonnan. 309 Lapin liitto/palotoimi Lapin liiton alainen Lapin pelastuslaitos vastaa alueen pelastustoimen järjestämisestä. 28

31 50 Sosiaali- ja terveyslautakunta TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja Avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden alijäämä Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveystoimi vastaa sosiaalipalveluista, vanhusten ja vammaisten palveluista, perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Kittiläläisten hyvinvointia ja terveyttä edistetään väestön palvelutarpeeseen ja ikärakenteeseen mukautuvilla kustannustehokkailla sosiaali- ja terveystoimen palveluilla. Tavoite v Palvelut vastaavat kuntalaisten tarpeita ja niiden saatavuus on hyvä. Palveluprosesseissa painopistettä siirretään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tehostetaan yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen eri yksiköiden ja erikoissairaanhoidon välillä sekä seudun muiden kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Toiminta on kokonaistaloudellisesti tehokasta. Henkilöstö on ammattitaitoista, motivoitunutta ja sitoutunutta. Noudatetaan henkilöstöstrategian mukaisia linjauksia. Toimenpiteet vanhus- ja vammaispalvelusuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa; toteutunut mm. saattohoidon ja kuntouttavan työotteen koulutukset päihde- ja mielenterveyspalvelujen suunnitelma hyväksytty valtuustossa joulukuussa; toteutunut; mm. päihdepolun käyttöönotto 500 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Toiminta-ajatus Toimialan hallinto tukee toimialaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa. Tavoite v Toimiva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne 29

32 Toimenpiteet - säännölliset sosiaali- ja terveydenhuollon johtoryhmän kokouksia on pidetty n. 3 viikon välein (yhteiset linjaukset, kokonaisuuksien hallinta) - ajankohtaisista asioista tiedotettu luottamushenkilöitä, henkilöstöä, johtoryhmää sekä yksityisiä palveluntuottajia - hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä muodostettiin ja kokoontui syksyn aikana; hyvinvointikertomus ja suunnitelma hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa - Lapin sote-tuotantoalueen suunnittelu käynnistyi 501, 503, 504, 508, 509 Sosiaalipalvelut (yleinen sosiaalityö, lastensuojelu, muut lasten ja perheiden palvelut, päihdehuolto ja muu sosiaali- ja terveystoimi) Toiminta-ajatus Sosiaalipalvelujen keskeiset sisältöalueet ovat aikuissosiaalityö, lastenvalvonta, lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki, kuntouttava työtoiminta ja päihdehuolto. Tehtävänä on järjestää kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi palveluja moniammatillista verkostotyötä käyttäen. Työ on ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia. Tavoite v Yksilöiden ja perheiden sosiaalisen turvallisuuden ylläpitäminen kaikissa elämän vaiheissa. Tasavertaisten elämisen edellytysten turvaaminen kaikille. Tavoite Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso Toteuma Hyvä ja vahva Lasten ja nuorten vanhemmuus hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen Lapset puheeksimenetelmät Lapset-puheeksi menetelmät käytössä Perhetyöntekijät käyttävät Palveluiden saatavuus Henkilöstön hyvä ammattitaito Lakisääteisissä määräajoissa pysyminen Täydennyskoulutus Käsittelyaikojen seuranta ja tilastointi Koulutuspäivät/työntekijä Toimeentulotukipäätökset viimeistään 7.arkipäivänä % Lastensuojeluilmoitusten käsittely viimeistään 7.arkipäivänä -100% Lastensuojeluselvitys valmiina viimeistään 3 kk:n kuluttua vireilletulosta- 100 % Vähintään 3 pv/työtekijä 94,4 %(hakemuksia yhteensä 1314) lisäselvityspyyntöjä yhteensä 63 97,5 %(yhteensä 122) 100 % (yhteensä 41) Toteutunut osittain (loppuvuodesta hekilöstövaihdoksia) Toimenpiteet: -järjestettiin Lapset puheeksi - menetelmäkoulutusta uusille työntekijöille -seurattiin määräaikojen toteutumista säännöllisesti toimeentuloturva-asiakkaita yht. 316 (uusia 77), lastensuojelun asiakkaita yht. 116 (uusia 56) 30

33 -kehitettiin päihde- ja mielenterveysongelmaisten tuki- ja päivätoiminta yhteistyössä mielenterveysyksikön kanssa ; päiväkeskuskävijöitä n. 10 / pv, ryhmätoimintamalleja kehitetty (esim. Miesryhmä) -asiakkaille on tehty suunnitelmat aikuis- ja perhetyössä sekä lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä osittain -"Hyvinvointi hukassa - riippuvuus riskinä" - päihde- ja mielenterveyspalvelujen työmenetelmien kehittämishanketyö kehittäjätyöntekijän työpanos mielenterveys-päihdesuunnitelman laadinnassa sekä päiväkeskustoiminnassa -tehty yhteistyötä työpajojen ja etsivän nuorisotyön kanssa (nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen) -kuntouttava työtoiminnassa oli yhteensä 27 asiakasta; mm. päiväkeskuksella, työpajoilla -perhetyön osallistui uuteen ryhmäneuvolatoimintaan, joka on tarkoitettu 10 kk:n ikäisten vanhemmille Palvelutarpeen kehitys v lastensuojeluilmoitukset lasten lkm (lasuilmoitukset) kodin ulkopuolelle sijoitetut perhetyön perheet lkm toimeentulotukea saaneet kotitaloudet lastensuojeluilmoitukset lasten lkm (lasu-ilmoitukset) 200 kodin ulkopuolelle sijoitetut 150 perhetyön perheet lkm 100 toimeentulotukea saaneet kotitaloudet

34 Vanhusten ja vammaisten palvelut (kotona asumista tukevat palvelut, omaishoito, päivätoiminta, palveluasuminen, laitoshoito ) Toiminta-ajatus Vanhus- ja vammaispalveluiden keskeisinä sisältöalueina ovat kotihoito, omaishoidon tuki, tukipalvelut, päivätoiminta, palveluasuminen ja laitoshoito. Palvelut tuotetaan kunnan omana toimintana, ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta tai palveluseteli-mallilla. Tavoite v Kittiläläisillä on mahdollisuus kunnassa hyvään ikääntymiseen. Palvelut toteutetaan oikea-aikaisesti, mm. rakenteita uudistamalla. Kuntalaisten terveyttä edistetään ennalta ehkäisevillä palveluilla, kuntouttavalla työotteella ja painottamalla oman toimintakyvyn ylläpitämistä. Omaishoidon tukea ja päivätoimintaa kehitetään ja panostetaan kotona asumisen mahdollistaviin palveluihin, joita ovat kotihoito ja erilaiset tukipalvelut, esimerkiksi ateriapalvelu. Lapsiperheiden kotihoitoa kehitetään palvelusetelimallin avulla. Tavoite Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso Toteuma Palveluiden monipuolisuus ja asiakkaiden yhdenvertaisuus Tarvetta vastaavat palvelut, toteutetaan sitovalla määrärahalla Asiakastyytyväisyy skyselyt vuosittain Palvelut ovat laadukkaita, oikea-aikaisia Palvelutarpeen arviointeja tehdään suunnitelmallisesti Palvelusuunnitelmat ovat ajan tasalla on toteutunut; syksyllä ensimmäinen TAKkysely. Palvelut vastaavat osittain tarvetta; kotihoidon asiakasmäärä lisääntyy. Palvelusuunnitelmia on päivitetty. Vanhuspalvelulain ja ikäihmisten laatusuosituksen mukaiset tavoitteet MMSE,Rava, Raisoft, Keva, MNA Palvelujen myöntämiskriteerit, hoidon porrastus Kotona asuvat 75 - vuotta täyttäneet 91% Kotihoidon palvelujen piirissä 75 -vuotta täyttäneet 13% Omaishoidontukiasi akkaita 75 vuotta täyttäneistä 6% Tehostetun palveluasumisen piirissä 75 -vuotta täyttäneistä 6% Pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä 75 -vuotta täyttäneistä 3% Mittarit ovat käytössä ja luotettavia Myöntämiskriteerit ovat perusteltuja ja käytössä Kotona asuvia 75 -vuotta täyttäneitä 91% Kotihoidon palvelujen piirissä 75 -vuotta täyttäneistä 13% Omaishoidontukiasiakkaita 75 -vuotta täyttäneistä 6% Tehostetun palveluasumisen piirissä 75 -vuotta täyttäneistä 6-7% Pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä 75 -vuotta täyttäneistä 3-4% toteutunut; muut käytössä, RAI otettu käyttöön vuoden 2014 aikana. toteutunut; perusteita on tarkistettu ja niitä tarkistetaan jatkossakin 89 % 17% (sään. kotihoito) ja 28% tukipalvelut 8,5% 7,5% 5% 32

35 Koulutettu, työkykyinen ja osaava henkilökunta Tiedottaminen Hoitotyötä tekevän henkilöstön mitoitus vastaa toimintaa Tyky-toiminta, työtyytyväisyys Täydennyskoulutus Oikea-aikaisuus, selkeys, tiedon saatavuus Henkilöstömitoitus on vähintään 0,6 tehostetun tai laitosasumisen yksiköissä Työtyytyväisyyskysely Täydennyskoulutus tavoite Ilmoitukset kuntatiedotteessa, palveluoppaan ja kotisivujen säännöllinen päivittäminen Henkilöstömitoitus vastaa toimintaan, on väh. 0,7 tehostetussa palv.asum., laitoshoidossa Tyytyväinen ja motivoitunut henkilökunta Väh. 3 pv/työntekijä Tiedottaminen tehostuu, ajantasainen tieto on kaikkien saatavilla eri muodoissa ei ole toteutunut, henkilöstömitoitus on väh. 0,6 tehostetussa ja laitoshoidossa, tällä hetkellä on riittävä ei ole toteutunut. TAK-kysely henkilökunnalle webrobolpohjaisena osin toteutunut, koulutuksia ympäri vuoden on toteutunut; ikäihmisen opas on päivitetty, kotisivut on päivitetty, lomakkeita on uusittu. Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen Kuukausittaiset palaverit henkilöstön kanssa Yhteisesti sovitut käytännöt toteutuvat toteutunut Toimenpiteet: -vanhus- ja vammaispalvelusuunnitelma on hyväksytty joulukuussa valtuustossa; suunnitelmassa huomioidaan kunnan oma toiminta sektoreittain, ikäihmisten ja vammaisten ihmisten näkemykset, yksityisten palveluntuottajien osuus, järjestöt yhteistyökumppaneina sekä vanhuspalvelulain vaikutukset -tiedotettu kuntalaisia palveluista entistä suunnitelmallisemmin; tiedottamiseen on käytetty ikäihmisen opasta, kuntatiedotetta ja muita asiakastiedotteita. Kotisivut on päivitetty. -"Ikäihminen toimijana" -vanhuspalvelulain toimeenpanohankkeen myötä saatu mm. koulutuksia henkilökunnalle, geriatrin videokonsultaatio ja työstetty yhteisiä palveluiden myöntämisperusteita. -vanhuspalvelulain mukaisesti on kehitetty: -palveluohjausta; kotikäyntejä, otetaan yhteyttä, vastataan tiedusteluihin. -tuki-, kotihoidon ja vuorohoidon palvelujen sisältöä ja perusteita on tarkasteltu ja työ jatkuu vuoden 2015 alkupuolella. -päivätoimintaa on järjestetty, ikäihmisten päivätoiminnasta ja kehitysvammaisten ihmisten päivätoiminnasta on tehty kehittämissuunnitelmat. -asiakkaiden kotiutuminen; säännölliset kotiutumispalaverit jatkuvat. -omaishoitajille on tarjottu mahdollisuutta vapaapäiviin joko sijaishoidon järjestelyin tai järjestämällä paikka vuorohoitoyksikköön; vanhainkodilla, Metsolassa, vuodeosastolla, Havukassa ja Hopeatuvalla. 33

36 Palvelutarpeen kehitys v kotipalvelua saaneet kotitaloudet tukipalvelua saaneet asiakkaat omaishoidon tuella hoidettavat tehostettu palveluasuminen (oma) tehostettu palveluasuminen (ostopalvelua) asukkaat laitospaikoilla (vanhainkodilla) asukkaat laitospaikoilla (vanhainkodilla tehostettu palveluasuminen (ostopalvelu) tehostettu palveluasuminen (oma) omaishoidon tuella hoidettavat tukipalveluja saaneet asiakkaat kotipalvelua saaneet kotitaloudet Perusterveydenhuolto (avohoito, hammashuolto, vuodeosastohoito, täydentävät palvelut) Toiminta-ajatus Perusterveydenhuolto sisältää terveysneuvonnan, vastaanoton, mielenterveystyön, sairaankuljetuksen, laboratorion, röntgenin, kuntoutuksen, väline- ja lääkehuollon, suun terveydenhuollon sekä vuodeosastohoidon. Perusterveydenhuollon tehtävänä on ylläpitää ja edistää kuntalaisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia tarjoamalla tarpeiden mukaiset terveydenhuollon palvelut. Tavoite v Tyytyväiset kittiläläiset, jotka luottavat kunnan tuottamiin perusterveydenhuollon palveluihin. Hoidonporrastus toteutuu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. 34

37 Tavoite Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso Toteuma Hoidon hyvä laatu Potilaspalautteet Potilastyytyväisyyskysely, palautteet Oikea-aikainen hoito oikeassa paikassa Neuvola-asetuksen mukainen toiminta Perusterveydenhuollon saatavuuden turvaaminen Hoidon porrastus Laajat terveystarkastukset Lääkärien ja hoitajien työnjako Odotusaika vuodeosasto- /jatkohoitoon Laajojen terveystarkastusten toteutumis-% Laaditut toimintamallit vastaanottoon ja neuvolatoimintaan Tyytyväiset asiakkaat Ei siirtoviiveitä, hoito tarkoituksenmukaista ja sujuvaa Laajat terveystarkastukset toteutuvat 100% Selkeät asiakaslähtöiset toimintamallit Asiakaspalautelaatikko aulassa ja vuodeosastolla; palautteet käydään henkilökunnan kanssa läpi maks. 1-2 pv siirtoviiveitä, jatkohoitoon odottavia % (lääkäripula, kirjausten puutteellisuus ei tilastoidu) Työnjakoa tehostettu Lasten ja nuorten hampaiston terveys pysyy ennallaan Kariesvapaat 5-, 12- ja 17 vuotiailla Kariesvapaiden määrä ikäluokissa % Hoitotakuu toteutuu Odotusaika hoitoon Odotusaika kiireettömään hoitoon Hyvä ja ammattitaitoinen hoito Odotusaika hammashoitoon Täydennyskoulutus Koulutuspäivät / työntekijä Henkilöstömitoitus Henkilöstön määrä suhteessa potilasmäärään 5-v. 90%, 12-v. 60%, 17-v. 40 % 5-v 77 %, 12-v 51 %, 17-v 33 % Odotusaika enint. 3 kk Odotusaika 3 kk lokakuuhun asti, sen jälkeen 2-3 viikkoa Odotusaika enint. 6 kk Odotusaika 4 kk Vähintään 3 pv / työntekijä Vuodeosaston henkilöstömitoitus 0,8 Vuodeosasto 3-4 pv / tt Avopalvelut yli 3 pv /tt Mitoitus ei ole toteutunut; korkea kuormittavuus 104,53 % Toimenpiteet kehitetty hoidon porrastusta sekä kunnan omien yksiköiden että erikoissairaanhoidon kanssa, asiantuntijatyöryhmät ovat kokoontuneet perusterveydenhuollon yksikön vetämänä; päivystykset ja ensihoito, äitiyshuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus, ikäihmiset, joissa mukana kunnan asiantuntijoita kiireettömän hoidon prosesseja tarkennettu vastaanoton ja aikuisneuvolan kesken hoitoon pääsyä helpotettu kehittämällä ja vahvistamalla tarkoituksenmukaista työnjakoa lääkärien ja hoitajien kesken. Sairaanhoitajien tehtävänkuvaa tarkistettiin kevään ja kesän aikana. Työnjako tehostui lääkärien ja sairaanhoitajien kesken. Sairaanhoitajakäynnit lisääntyivät myös huonon lääkäritilanteen vuoksi ollen nyt 51 % kaikista virka-aikana tapahtuneista lääkärikäynneistä lääkärien kiireettömällä vastaanotolla siirrytty parityöskentelystä tiimityöskentelyyn terveydenhuoltolain ja EU:n potilasdirektiivin potilailla mahdollisuutta valita hoitopaikkansa vuoden 2014 alusta myös kiireettömän hoidon suhteen on muutama kuntalainen käyttänyt Lappi earkisto- aluehankkeeseen (tarkoituksena on tukea ja koordinoida sähköisen potilastietojen arkiston käyttöönottoja Lapin kunnissa) nimetty hanketyöntekijä, joka tekee sähköisen arkistonmuodostus-suunnitelman (eams) hankkeen tukemana; mukana myös Effican pääkäyttäjät; eams vielä kesken, noudatetaan Lshp:n ohjeistusta Kittilän liittyi sähköiseen potilastiedon arkistoon toukokuussa 2014; työ jatkuu vielä kesäkuuhun -15, jolloin Lappi earkisto-hanke loppuu 35

38 kehitetty päihde- ja mielenterveysongelmaisten päivätoimintaa (ehkäisevää, korjaavaa, kuntouttavaa toimintaa sekä mm. kuntoutuksen jälkeen tarjottavaa tukitoimintaa) yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa ollaan mukana "Hyvinvointi hukassa - riippuvuus riskinä" - päihde- ja mielenterveyspalvelujen työmenetelmien kehittämishankkeessa ennaltaehkäisevänä toimintana jatkettu suun terveydenhuollon ns. ksylitolihanketta, jonka tavoitteena on kittiläläisten lasten hammasterveyden parantaminen jo 3-24 kk iässä (tutkimuksien mukaan äidin säännöllinen ksylitolipurkan käyttö vähentää lapsen hampaiden reikiintymistä, jopa 10 ikävuoteen asti) henkilökohtaisilla hoitoväleillä ja hammaslääkärin ja suuhygienistin välisellä työnjaolla pyritty kohdentamaan hammashoito sairastumisriskin mukaan osallistuttu vanhus- ja vammaispalvelusuunnitelman toimeenpanoon jo ennakkoon (vuodeosaston kuormitus, pitkäaikaispaikkojen määrä). Osastolla otettiin käyttöön kuntouttava työote, jonka kokeilu alkoi ja se otettiin virallisesti käyttöön Potilailta on tullut positiivista palautetta. Vuodeosastolle on lisäksi tehty kehittämissuunnitelma, jonka mukaan osaston toimintaa pyritään kehittämään ja luomaan uusia käytänteitä. Avoterveydenhuollon käynnit v TP14 TP13 TP12 TP11 Röntgenin käynnit Laboratorion käynnit Puheterapiakäynnit Fysioterapian käynnit TP10 Ulkokuntalaisten käynnit TP09 TP08 Sairaanhoitajien käynnit klo 8-6 Lääkärin vastaanottokäynnit

39 Vuodeosaston hoitajakäynnit (päivystys) virka-ajan ulkopuolella vv Hoitajakäynnit / vuodeosasto virka-ajan ulkop. Ulkokuntalaisten hoitajakäynnit / vuodeosasto virka-ajan ulkop TP08 TP09 TP10 TP11 TP12 TP13 TP Erikoissairaanhoito Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti osallistuttu asiantuntijatyöryhmätyöskentelyyn (mm. palveluketjuraati, alueellinen koulutustyöryhmä, tietohallintostrategiaryhmä, päivystykset ja ensihoito, ikäihmisten palvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut). Perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmä toimii alueellisena sote tuotantoalueen operatiivisena ohjausryhmänä (yhteistyö, sopiminen). Seuraavissa kaavioissa on esitettynä erikoissairaanhoidon palveluntarpeen kehitystä vv Avohoitokäynnit v

40 Hoitopäivät v Medisiininen hoito Operatiivinen hoito Psykiatrinen hoito 512 Ympäristöterveydenhuolto Toiminta-ajatus Ympäristöterveydenhuolto sisältää terveys- ja elintarvikevalvonnan sekä eläinlääkintähuollon. Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta - alueesta (410/2009) edellyttää, että kunnassa tai kunnan yhteistoiminta alueella tulee olla käytettävissään vähintään 10 henkilötyövuotta vastaavat henkilöresurssit, joilla ympäristöterveydenhuollon palvelut järjestetään. Tavoite v Ympäristöterveydenhuolto siirtyy yhteistoiminta-alueelle, jonka isäntäkuntana toimii Sodankylä. Toimenpiteet järjestellään työtehtävät alueella kustannustehokkaasti; toteutunut talousarvion mukaisesti sopeutettu kuntien toimintatavat yhteen organisaatioon arvioitu resurssien riittävyyttä suhteessa tehtäviin; valvontaeläinlääkärin virka on täytetty 513 Sosiaali- ja terveystoimen hankkeet Sosiaali- ja terveystoimen työntekijät osallistuivat useisiin väestön hyvinvointia ja terveyttä edistäviin kehittämishankkeisiin. Projekti Vastuuhenkilöt Koordinaattorikunta Kestoaika "Ikäihminen toimijana" - vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois- Suomessa Hietanen Katja POSKE ; 500 Hyvinvointi hukassariippuvuus riskinä Louet-Lehtoniemi Tuulikki POSKE ; 2014/7640, 2015/2547 Hankkeet toteutuneet, lisänä LastenKaste-hanke, joka alkoi ja päättyy

41 60 Koululautakunta Koulutoimen hallinto, perus- ja lukio-opetus ja päivähoito TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja Avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden alijäämä Koulutoimen lähtökohtana on turvata Kittiläläisille lapsille ja nuorille ammattitaitoinen opetus ja ohjaus turvallisessa oppimisympäristössä. Oppilaiden fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi taataan riittävillä oppilashuollollisilla palveluilla. Opetuksen laadulla taataan se, että jatko-opintojen edellyttämät valmiudet saavutetaan. Koulutoimen toiminta perustuu siihen, että koulutuksellinen tasa-arvo saavutetaan kunnan alueella tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta. Yrittäjyyskasvatus ja matkailu ovat osana paikallista opetussuunnitelmaa eri kouluasteilla: esikoulu, alakoulu, yläkoulu ja lukio. Kittilän lukiossa on toiminut alppikoulu lukuvuoden alusta lukien. Koulutoimen, sisältäen päivähoidon, toimintakate oli euroa. Koulujen oppilasmäärät Oppilasmäärä 1-9 lk 2013 Oppilasmäärä 1-9 lk 2014 Esikoulu 2013 Esikoulu 2014 Sivukylien alakoulut Kirkonkylän alakoulu Yläkoulu Muksulan päiväkoti Sirkan päiväkoti Yhteensä

42 Tavoite Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso Toteuma Kodin ja koulun yhteistyön parantaminen Wilmaoppilashallinto Yhteiset tilaisuudet Jatkuva seuranta Säännöllisyys Tilastot ja suoritukset Kuukausittaiset tapaamiset Wilma käyttöön syksyllä 2014, Lapset Puheeksi toteutui hyvin, alaasteella vanhempain tilaisuuksia tarvittaessa Opettajien Jatkuva ja kehittävä täydennyskoulutus koulutus Pätevät opettajat Opetuksen tason varmistaminen Lukioon hakeutuminen Kittilän lukion valinta Verkostoyhteistyö Lukio, Levi- Instituutti, Revontuli-Opisto Kansainväliset projektit Koulutuspäivien määrä Suoritetut kurssit 1 päivä/hlö/vuosi Ei aivan toteutunut Opettajatilastot Oppilaiden menestyminen valtak. kokeissa Oppilastilastot Kurssivalinnat Projektit Täyttöaste 100 % Vähintään keskitaso valtak. kokeissa Väh. puolet ikäluokasta lukioon Kurssivalikoima laajenee Kaksoistutkinto Ainoastaan yläasteen toinen erityisopettaja on epäpätevä 43,4 %,tavoite ei toteutunut, lukiossa 103 opiskelijaa Levi-instituutin opiskelijat suorittivat 116 kurssia, kaksoistutkinnon suorittajia seitsemän, kolmoistutkinnon suorittajia yksi Varhainen tuki Erityinen tuki omassa kunnassa yli 25 % peruskoulul. tarvitsee nyt, oppilastilastot, tilastot Vältetään laitokset ja koulukodit. Syntyy säästöä Riittävästi koulunkäynninohjaajia, koulukuraattoritoimintaterapeutti palveluja, Kolpeneen keskuslaitoksessa yksi opp., jaksoilla kuusi opp., toiminta-alueittain opiskeli 4 opp., Toivola- Kodissa 1 opp. Oppilaiden aktivointi peruskouluiässä Monipuoliset kerhot Kerhotarjonta Väh. 1 kerho/oppil. 48 kerhoa, 656 kerhotuntia, 472 oppilasta, parhaiten tavoite toteutui alakoululla Hyvä oppimisympäristö Turvallinen koulu Päivitetyt suunnitelmat Kaikki sitoutuvat Päivitykset 40

43 Koulukuraattoritoiminta Koulukuraattoripalvelu on vastannut oppilashuollon tarpeisiin hyvin helpon tavoitettavuuden ja matalan kynnyksen palveluna. Tapaamisaika on järjestynyt lähes poikkeuksetta samalla viikolle. Oppilaiden vaikeuksien ennaltaehkäisemisessä koulussa, kotona ja vapaa-aikana on tärkeää, että oppilaan asiaan tartutaan mahdollisimman nopeasti. Yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa tehtiin usean lapsen ja perheen kanssa ennaltaehkäisevällä otteella. Koulukuraattoripalvelun tarve Kittilän alakouluissa oli yhtä suurta Lukkarin ja Sirkan kouluilla. Kokonaistyöajasta Kittilän yläkoulun asiat ja oppilaat työllistävät eniten. Uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain (voimaan ) myötä koulukuraattoripalvelut ovat täysimääräisesti myös Levi-instituutin opiskelijoiden käytössä. Kittilän kunnassa vuonna 2012 aloitettu Lapset Puheeksi -työmenetelmät ovat vakiintumassa ennaltaehkäisevänä ja vanhemmuutta tukevana toimintana. Koulukuraattori on keskeisessä roolissa koulutoimen alueelta toimimalla kouluttajana. Toiminta on poikkihallinnollista ja muotoutunut joka syksyiseksi uusien työntekijöiden perehdyttämiskoulutukseksi opettajille, päiväkodin henkilöstölle ja sosiaali- ja terveystoimeen. 5. Koulumatkaan käytettävä aika >100 Ei 0-5 km km km km km km km Yhteensä koulukuljetuksessa Yhteensä Koulukuljetukset on pyritty järjestämään siten, ettei oppilaiden koulumatkaan käytettävä aika ylittäisi perusopetuslaissa määriteltyjä enimmäisaikoja/päivä (alakoulussa 2,5 tuntia ja yläkoulussa 3 tuntia). Koulujen aloitus- ja päättymisaikoja on porrastettu siten, että turhia odotusaikoja ei tulisi. Yhdenkään yläkoululaisen koulumatkaan käytetty aika odotuksineen ei ylitä kolmea tuntia. 6. Muu toiminta Vuonna 2014 järjestettiin koulutoimen hallinnoimaa iltapäivätoimintaa Alakylässä, Kaukosessa, Sirkassa ja kirkonkylällä. Toiminnan piirissä oli vuonna 2014 keväällä 129 lasta ja syksyllä 118 lasta. Aamupäivätoimintaa järjestettiin vain kirkonkylällä. Toiminnan piirissä oli keskimäärin 15 lasta. Osallistujamäärät: Lukkarin koulun aamu- ja iltapäivätoiminta 2014 (enimmäismäärät) Aamupäivätoiminta Iltapäivätoiminta 1-2 lk Iltapäivätoiminta 3-6 lk klo klo klo klo Kevät Syksy Tavoitetaso: Lapsille tarjottu ohjattua toimintaa ja vapaata toimintaa valvotusti. 41

44 Koululaisten iltapäivätoiminta, Sirkka Turvallisuus: Turvallisuus on huomioonotettu pyrkimällä pitämään tarpeellinen ohjaajamäärä lapsiluvun mukaan. Turvallisuuden riskitekijänä on henkilökohtaisten avustajien puute iltapäivätoiminnassa. Osallistujamäärät: Sirkan koulun iltapäivätoiminta 2014 (enimmäismäärät) Iltapäivätoiminta 1-2 lk Iltapäivätoiminta 3-4 lk klo klo klo klo Kevät Syksy Tavoitetaso: Lapsille on järjestetty ohjattua toimintaa (esim. liikuntaa, askartelua, leipomista, lautapelejä, yhteistoiminnallisia leikkejä), sekä vapaata leikkiä valvotusti. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Alakylässä ja Kaukosessa Arviointikriteeri: Turvallisuus taataan tarpeellisessa määrällä avustajia. Mittari: Osallistujamäärä, tarvekartoitukset Tavoitetaso: Iltapäiväkerhossa säännöllisesti lähes kymmenen oppilasta. Tavoitetaso onnistui hyvin Alakylässä ja Kaukosessa. Raattamassa iltapäivätoimintaa ei ole ollut vuonna Osallistujamäärät: Alakylän - ja Kaukosen koulun iltapäivätoiminta 2014 (enimmäismäärät) Iltapäivätoiminta 1-2 lk Iltapäivätoiminta 3-4 lk Kevät Syksy

45 Alppilukion toiminta Kittilässä Lukion yhteydessä toimivassa alppikoulussa oli sen kuudentenatoista toimintavuonna 2014 yhteensä 26 (edellisenä vuonna oli 30) opiskelijaa, joista ulkopaikkakuntalaisia oli 13 (edellisenä vuonna 14). Syksyllä 2014 alppikoulun monitaitolinjalla oli yhteensä 18 oppilasta ja huippu-urheilulinjalla 8 oppilasta. Vuodelle 2014 huippuurheilulinjalle asetetut urheilulliset tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Tavoite Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso Toteuma Huippu-urheilulinja: Urheilumenestys FIS-lista urheilijoista Ikäryhmässään 30 Seitsemän Laadukkaalla joukossa maailman oppilasta valmennuksella kehittyä maajoukkueen urheilijaksi rankingissa, 3 joukossa Suomen rankingissa ikäluokassaan suomen rankingissa kolmen joukossa, yksi oppilas viidestoista maailman rankingissa, seitsemän SMmitalia Monitaitolinja: Lajitaidot laskettelussa, lumilautailussa, maastohiihdossa ja telemarkissa Lajitaitojen kehittyminen Hiihdonopettajatutkintoje n arvosanat Pätevöityä hiihdonopettajaksi Kaikki pätevöityivät hiihdonopettajiksi Levi Snow Sports Academy hanke. Valmennuksen ja olosuhteiden kehittäminen Alppikoulun vetovoimaisuuden lisääminen Hakeutuminen Alppikouluun ja harjoittelemaan Leville Kehittää Levistä Suomen paras harjoittelu- ja valmennuskeskus alppilajeihin 43

46 606 Lasten päivähoito Päivähoitopalveluja järjestettiin lapsille huoltajien työssäkäynnin ja opiskelun ajaksi, kuntoutuspaikkoina erityislapsille, lastensuojelun tukitoimenpiteenä sekä virike- ja kerhopaikkoina. Vanhemmilla oli mahdollisuus valita lapselleen kunnallinen päivähoitopaikka, saada kotihoidon tukea ja kuntalisää tai järjestää päivähoito yksityisen hoidon tuella asti kunnassa toimi neljä päiväkotia (Raattama, Pikkumuksula, Sirkka ja Muksula), neljä erillistä ryhmäperhepäiväkotia; Alakylä, Kaukonen, Väinölä ja Touhula otettiin käyttöön uusi kirkonkylälle valmistunut Pikkumettän päiväkoti ja vastaavasti päiväkoti Pikkumuksulan toiminta lakkasi. Uuden päiväkodin valmistumisen myötä loppuivat myös ryhmäperhepäiväkodit Väinölä ja Touhula. Omassa kodissaan työskenteli viisi perhepäivähoitajaa ja viisi kolmiperhepäivähoitajaa. Vuorohoitoa tarjottiin alkuvuosi Pikkumuksulassa ja Sirkan päiväkodilla ja loppuvuosi Pikkumettässä ja Sirkassa. Esiopetusta annettiin alkuvuosi Muksulassa ja Sirkassa. Loppuvuosi Pikkumettässä ja Sirkan päiväkodissa. Kesäaikana toimintaa vähennettiin ja henkilöstöä siirtyi muihin yksiköihin töihin. Suljettuna osan kesäaikaa olivat Alakylän ja Kaukosen ryhmäperhepäiväkodit ja suuri osa perhepäivähoitopaikoista. Sirkan päiväkoti suljettiin kokonaisuudessaan keväällä 2014 loppuvuoden kestävän remontin johdosta. Sirkan päiväkodilla toimineet lapsiryhmät siirtyivät väistötiloihin Tepastoon, Hossaan ja Sirkkaan. Marraskuussa jouduttiin ottamaan väliaikaisesti käyttöön Tassulan tila, koska Pikkumettän päiväkodista oli yksi ryhmätila yläkoulun väistötilana. Erityislastentarhanopettaja toimivat Muksulassa ja Sirkan päiväkodilla. Erityispäivähoidon piirissä oli n.40 lasta. Syinä erityisen tuen tarpeeseen oli mm. lastensuojelun tukitoimet, oppimisvaikeudet (mm. kielellisiä, tunne-elämän, tarkkaavaisuus- ja itsesäätelyvaikeuksia, autismi, kehitysvammaisuus) ja/ tai jokin vamma tai pitkäaikaissairaus. Tavoitteeksi asetettua 3 alle 1,5 -vuotiasta lasta/kasvatushenkilö toimi henkilöstöpalkkauksen perusteena vaikkakin alle kolmivuotiaiden määrä on kasvanut päivähoidossa. Palveluiden järjestäminen neljän kuukauden sisällä on lakisääteinen velvoite ja näin ollen sitä tulee noudattaa. Päivähoidon perheille ja henkilöstölle tehtiin asiakas- ja työtyytyväisyyskyselyt viidennen kerran. Asiakastyytyväisyys arvosana oli 4,16 (asteikko 1-5) ja työtyytyväisyys 3,78 (asteikko 1-5). Muutos vuoteen 2013 oli kummankin osa-alueen osalta yhden kymmenyksen verran. Henkilöstön kanssa käytävät keskustelut toteutuivat lukuun ottamatta lyhyitä määräaikaisia työsuhteita 95 %:sesti. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmat ovat toteutuneet noin 95 %:sesti. 44

47 Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso Toteuma Henkilöstörakenne ja mitoitus, lakisääteisyys, Kittilän taso Ryhmien suhdelukuseuranta 3 alle 1,5 vuotiasta lasta/ kasvatushenkilö tai 4 alle 1,5-3 - vuotias tai 7 yli 3v./kasvatushenkilö ja perhepäivähoidossa 4 lasta/kasvatushenkilö Toteutui pääsääntöisesti Palvelutarpeen arviointi. Jonotusaika. Palveluita tuotetaan tarvetta vastaavasti 4 kk, 2 viikkoa äkillisissä tilanteissa toteutui Vähintään yksi kehityskeskustelu/työntekijä, kysely Takarviointijärjestelmällä, suunnitteluaika 3,15 h/vk/lto. Ilmapiirimittaukset, kehityskeskustelut, pedagogiset tiimikeskustelut, pedagoginen suunnittelu Henkilöstö työstään innostunutta, tiimityötaitoista ja toimii ammatillisesti Tak-arviointi 3,78, suunnitteluajat toteutuneet (seuranta Titanialla) Vasu-keskustelu väh 1/ v., vanhempainillat väh. 2/vuosi, Tak-kysely x 1/v Yhteistyö vanhempien kanssa on jatkuvaa ja säännöllistä (kasvatuskumppanuus) Varhaiskasvatuskeskustelut perheiden kanssa. Tak - kysely ja jatkuva asiakaspalaute Yhteistyö vanhempien kanssa on jatkuvaa ja säännöllistä (kasvatuskumppanuus) Varhaiskasvatuskeskustelut toteutuneet, Tak-arviointi 4,16 Talousarvion toteutumisvertailu, hoitopaikka- ja kotihoidontuki -tilastot Talousarvion raamit, lasten hoitopaikkojen ja kotihoidon tuella olevien lasten määrä Palvelut tuotetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Talousarvio toteutui: Vuodelle 2014 laaditussa talousarviossa pysyttiin vaikka toimintaa jouduttiin järjestelemään mm. väistötilat 45

48 Päivähoidon tunnuslukuja TP10 TP11 TP12 TP13 TP14 Kotihoidon tuen piirissä lapsia Kotihoidon tuen kustannukset, josta kuntalisää Hoitopäivät päiväkodeissa Hoitopäivät perhepäivähoidossa Kaikki hoitopäivät yhteensä Lapsia päiväkodissa Lapsia perhepäivähoidossa Lapsia yhteensä Alle 3-vuotiaita hoidossa

49 70 Vapaan sivistystyön lautakunta TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja Avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja- kulut Poistot Tilikauden alijäämä Kirjastotoimi Kirjasto on peruspalvelua, jonka tavoitteena on edistää alueensa asukkaiden yhtäläisiä mahdollisuuksia elämyksiin, tietojen ja taitojen hankintaan sekä kansalaisvalmiuksien kehittämiseen. Kirjasto edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Kirjasto tarjoaa käytettäväksi ajanmukaiset kokoelmat, tiedonhakumenetelmät, kirjastotilat ja henkilökunnan asiantuntemuksen. Kittilän kirjasto on yksi viidestätoista kirjastosta, jotka kuuluvat Lapin kirjasto yhteisjärjestelmään. Kaikissa yhteisjärjestelmän kirjastoissa käy yksi yhteinen kirjastokortti. Yhteisjärjestelmä laajentaa palvelukokonaisuutta asiakkaille ja antaa mahdollisuuden yhteistyöhön koko järjestelmää koskevissa asioissa. Kittilän ja Kolarin yhteisen kirjastoauton toiminta on vakiintunut reilun kuuden toimintavuotensa aikana. Toimintavuosi 2014 oli haasteellinen kirjastolle henkilökuntapulan vuoksi. Henkilökunnasta yksi vakituinen virkailija on ollut poissa maaliskuusta 2014 alkaen ja hänen poissaolonsa olivat lyhyissä jaksoissa, joten hänen tilalleen oli vaikea saada ammattilaista. Lokakuun puolivälistä lähtien pääkirjastossa on ollut normaali henkilökuntamäärä, eli kolme kirjastovirkailijaa ja kirjastotoimenjohtaja. Henkilökuntapulasta johtuen pääkirjasto oli kiinni heinäkuussa kolme viikkoa ja sen lisäksi maanantaista torstaihin sekä syys- ja lokakuussa avoinna tuntia vähemmän kuin normaalisti. Aukiolon väheneminen ja kirjaston kiinni pitäminen ovat vaikuttaneet kirjaston käyttöasteeseen. Kirjastotoimen tavoitteiden toteutuminen vuodelta 2014: 1. Lainaajien määrä Toteuma Lainaajat Lainaajien määrä

50 Kirjastolaitoksessa oli yhteensä lainaajaa eli 44,29 % kunnan asukkaista. Tavoitetaso oli 50 %. Edellisenä vuonna luku oli (47,17 %). Vaikka kunnan asukasluku on kasvanut, niin lainaajien määrä tilastossa on vähentynyt. Lainaajien määrä lainausrekisterissä on isompi kuin tilasto osoittaa, koska perheessä saatetaan käyttää vain yhden perheenjäsenen korttia vuodessa, jolloin tilastoituu kyseiselle vuodelle vain lainauksessa käytetty kortti. Esimerkiksi kirjastosta lähetetään joka syksy ilmoittautumislomake kouluille jaettavaksi ekaluokkalaisille ja kortti haetaan kirjastosta joko koululuokan tai vanhempien kanssa. 2. Kirjastossa käyntejä asukasta kohti Toteuma Kävijät Kirjastossa käynnit/fyysiset Kirjastossa käynnit/verkko Kirjastoon tehtiin yhteensä fyysistä käyntiä eli 7,8 käyntiä asukasta kohti. Tavoite oli 9,4. Edellisenä vuonna päästiin lähemmäs tavoitetta kun käyntejä oli 9,1 käyntiä asukasta kohti ( käyntiä). Asiakaskäyntien pienenemiseen vaikuttaa osaltaan aukiolotuntien putoaminen 204 tuntia verrattuna edelliseen vuoteen. Edellisenä vuonna aukiolotunteja oli kun tilastointivuonna niitä oli Verkkokäyntien määrä supistui rajusti ( v. 2013) kun tilastointi on muuttunut ja nyt tilastosta saadaan todellisempi luku. Edelleen verkkokäyntien määrä jaetaan Lapin kirjasto ryhmässä suhteessa asukaslukuun. 3. Lainausten määrä Toteuma Lainat Kirjalainat muut lainat kaukolainat saadut 182 Yhteensä Tilastointivuonna kirjastoista lainattiin yhteensä paikallislainaa, joista kirjalainoja oli ja muita lainoja (nuotti-, lehti ja av-lainat). Saatuja kaukolainoja oli 182. Lainaus asukasta kohti oli 18,37. Tavoitetaso oli 21 lainaa / asukas. Edellisenä vuonna lainaus asukasta kohti oli 19,77, eli yhteensä lainaa enemmän kuin vuonna Kirjaston kiinni pitäminen selittää osaltaan lainamäärän putoamista. 4. Muu kirjastotoiminta Toteuma Tilaisuuksien määrä Osallistujamäärä Satutuokiot, tilaisuudet Taidenäyttelyt 14 Käyttäjäkoulutukset, kirjavinkkaukset Osa tapahtumista on toteutettu yhteistyössä kulttuuritoimen ja Revontuliopiston kanssa. Uutena palveluna pääkirjastossa on aloitettu lukupiiri. Keväällä jatkuivat kirjavinkkaukset Kulleron ja Pääskylänniemen asukkaille heidän omissa tiloissaan. Ukrainalainen lauluyhtye Carrie esiintyi pääkirjastossa 5.2. Luontoviikkoa vietettiin helmikuussa lintukuvaesittelyin sekä järjestettiin luontoilta. Vuoden aikana oli useita näyttelyn avajaistilaisuuksia. Niilo Rauhala kertoi runoistaan ja elämästään ja Ahti Vielma ja Tapani Rantala kertoivat uusista kirjoistaan. Kittilän jouluyö tapahtumaan liittyen pääkirjastossa oli venäläisaiheinen iltapäivä teetarjoiluineen. Kirjastoautossa järjestettiin kolmipäiväinen sirkusta, runoutta ja musiikkia yhdistävä kiertue kirjastoauton pysäkeillä tammikuussa. Esiintyjinä olivat tamperelainen runoilija/muusikko Juha Rautio ja joensuulainen sirkustaiteilija/runoilija Miika Nuutinen. Tapahtuma liittyy Taiteilijayhdistys Hiljaisuus ry:n Hiljaisuus kylillä, tuvissa ja kirjastoautossa hankkeeseen. 48

51 03 Liikuntatoimi Kunnan liikuntatoimen tehtävänä on liikuntalain mukaan luoda edellytyksiä monipuoliselle liikunnan harrastamiselle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä, terveyttä edistävää liikuntaa, kilpaurheilua, tukemalla kansalaistoimintaa sekä tarjoamalla liikuntapaikkoja myös kuntakeskuksen ulkopuolella. Liikuntatoimen tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014: 1. Monipuolisen liikunnan edellytysten luominen Monipuolisten liikunnan edellytysten luomisessa on menty Kittilässä vuonna 2014 paljon eteenpäin. Kauan toivottu urheiluhalli valmistui syksyllä 2014 ja se otettiin käyttöön marraskuussa Urheiluhallin salivuorot jaettiin vapaamuotoisten hakemusten perusteella kittiläläisille urheiluseuroille, yhdistyksille ja järjestöille, Revontuli-Opistolle ja yksittäisille käyttäjäporukoille. Päiväaikaan urheiluhallista varasivat vuoroja koulut ja päiväkodit. Lauantait varattiin tapahtumille. Urheiluhalli oli selvästi toivottu ja tarpeellinen, sillä salivuorot täyttyivät heti. Kittilän urheilukentän perustavanlaatuiset kunnostustyöt valmistuivat kesällä 2014 ja syksyllä kentällä käytiin jo koulujen ja kuntien väliset yleisurheilukilpailut. Kenttä oli syksyn ajan niin koulujen kuin yksittäisten iltapäiväkäyttäjien käytössä. Liikuntapaikat hoidettiin yleisesti hyvin. Henkilökunnan määrä liikuntapaikkojen hoitamiseen oli ennen urheiluhallin valmistustumista riittävä ja liikuntapaikat hoidettiin asianmukaisesti. Vuoden 2014 talousarviota laadittaessa talousarviosta oli unohdettu yhden henkilön puolen vuoden palkka. Unohdus huomattiin syksyllä 2014, joten lisämäärärahaa anottiin ja liikuntatoimelle myönnettiin tähän menokohtaan ylitysoikeus. Jäähalli oli vuonna 2014 yhtä aktiivisessa käytössä kuin edellisvuonna. Arki-illat olivat täynnä harjoitusvuoroja ja päivisin jäähallin pääasiallisia käyttäjiä olivat koulut. Jääkauden aikana lähes jokaisena viikonloppuna jäähallissa pelattiin jääkiekko-otteluita. Koulujen ja seurojen lisäksi jäähallissa on ollut vapaita yleisöluisteluvuoroja. Jäähallin lisäksi ulkoluistelualue on ollut aktiivisessa kuntalaisten ja turistien käytössä talvikaudella. Kesällä Pallokenttä oli jalkapalloryhmien ja Revontuli-Opiston aktiivisessa käytössä. Kirkonkylän liikuntapaikkojen lisäksi hoidettiin itse tai avustettiin hiihtolatujen ylläpitoa Helpissä, Alakylässä, Kaukosessa, Kallossa, Kelontekemässä, Tepsassa, Siitosessa, Puljussa, Lompolossa, Tepastossa ja Raattamassa. Kaukaloita hoidettiin Helpissä, Alakylässä, Kaukosessa, Sirkassa ja Raattamassa. Vuosi 2014 oli monipuolisten liikuntaedellytysten luomisen suhteen historiallisen hyvä. Uudet liikuntapaikat ja vanhojen ylläpito ovat osoituksia siitä. Kittilän kunnan tarjoamat laadukkaat liikuntapaikat antavat kuntalaisille erinomaiset mahdollisuudet liikunnan monipuoliseen harrastamiseen. 2. Paikallinen yhteistyö ja toiminnan tukeminen Yhteistyö liikunnan järjestämisessä Revontuli-Opiston kanssa on jatkunut samaan tapaan kuin edellisinä vuosina. Lasten ja nuorten liikuntakerhoja ja päivähoitolasten ohjattua liikuntaa jatkettiin. Liikuntatoimi tuki taloudellisesti Revontuli-Opiston järjestämien uimakoulujen toteutumista Levin kylpylässä. Kunnanmestaruuskilpailuja järjestettiin yhdessä urheiluseurojen kanssa sekä normaali- että pitkillä matkoilla. Koululaisille järjestettiin omat mestaruushiihdot. Kittiläläiset koululaiset osallistuivat menestyksekkäällä joukkueella myös KLL:n kuntienvälisiin hiihtokilpailuihin, jonka Kittilän joukkue voitti. Kittilässä järjestettiin KLL: Pohjois-Lapin kuntienväliset yleisurheilukilpailut syksyllä 2014 uudella urheilukentällä. Uinnin suosio oli pysynyt korkealla Kittilässä. Aikuisten uimalippuja myytiin noin 4100 ja lasten uimalippuja myytiin noin Uimalipuille talousarvioon 2014 varattu budjetti ylitettiin, mutta kunnanhallitus myönsi tällä ylitysoikeuden. 49

52 Ruskamaratonin ja Särestöniemi-hiihdon järjestelyissä oltiin mukana aikaisempien vuosien tapaan. Avustuksia myönnettiin 12 urheiluseuralle yhteensä eurolla. Kustannusperusteisiin avustuksiin käytettiin määrärahasta puolet ja toinen puoli jaettiin toiminnan perusteella siten, että ohjattujen liikuntatilaisuuksien määrän perusteella määräytyi avustuksen suuruus. Vanhusten liikuntatoimintaan varatulla mahdollistettiin ikääntyvien liikuntatoimintaa. Yhteistyökumppanina toimi Kittilän Ihmiset ry. Golf-pelioikeuksiin käytettiin noin euroa ja Levin alueen latujen hoitoa avustettiin noin 8000 eurolla. Golf-pelioikeuksia vuokrattiin aikuisille 79 kertaa ja lapsille 7 kertaa. 50

53 04 Nuorisotoimi Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö. Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan monialaisena yhteistyönä sekä yhteistyönä nuorten, nuorisovaltuuston, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Nuorisotoimi jakoi nuorisotoimen avustuksia neljälle nuorisojärjestölle ja neljälle nuorten vapaalle toimintaryhmälle, yhteensä euroa. Nuorisotoimen työntekijöinä ovat nuorisosihteeri, kaksi nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja sekä kaksi etsivää nuorisotyöntekijää. Nuorisotoimi on kesätyöllistänyt nuoria tapahtumien, leirien ja kerhojen ohjaajiksi. Työharjoittelijoita ja työelämään tutustujia on työllistynyt nuorisotiloille. Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 luo hyvän pohjan nuorisotoiminnan suunnittelulle. Leiri- ja kerhotoiminta on ennaltaehkäisevää nuorisotyötä ja suurelta osin nuorten itsensä suunnittelemaa ja ideoimaa. Nuorisotoimen kaikki tapahtumat ovat päihteettömiä. Leirimaksut on pidetty alhaisina. Nuorisotoimi järjesti ennaltaehkäisevän päihdetyön viikon yhteistyössä koulujen, poliisin, mielenterveystoimen ja seurakunnan kanssa. Valistus on monivuotista ja siihen on käytetty Lapin ELY-keskuksen avustusta 3000 euroa. Lasten ja nuorten harrastetoiminta-avustus oli 3800 euroa. OKM:n avustukset euroa nuorisotila Käen harrastetilojen kunnostamiseen, saatettiin loppuun keväällä 2014 ja etsivä nuorisotyö sai avustusta euroa. Lisäksi kunta oli mukana Art-Takomo hankkeessa, avustus 1667 euroa. Nuorisotoimen tavoitteiden toteutuminen vuodelta 2014: 1. Harrastava nuori/ Nuoren hyvinvointia edistävä toiminta Mittari: Harrastekerhojen ja leirien määrä ja osallistujat. Tavoitetaso: Monipuolinen kerho- ja leiritoiminta, 7 leiriä, 10 harrastekerhoa. 1. Harrastava nuori Kerho-ja leiritoiminta osallistujat kokoontumiset Harrastekerhot 1-2krt/vk Leirit 1-5 vrk Retket 1-5 pv Tapahtumat Leiritoiminta oli vilkkaampaa kuin oli suunniteltu. Harrastekerhojen määrä pysyi samana, tilojen kerhot on siirretty tilatoiminnan alle. Hiihto- ja syyslomat on tilastoituna tapahtumiin ( 2 tapahtumaa) ja niissä osallistujia on n. 280/tapahtuma. Otettiin käyttöön Lyyti-ilmoittautuminen tapahtumiin. Tiedottaminen nettisivuilla, lehdessä, ilmoitustauluilla ja facebookissa. Tärkeitä yhteistyötahoja olivat nuorisojärjestöt ja vapaan sivistystyön osasto. Vapaalla tapahtuu on facebookissa. 2. Sosiaalinen vahvistaminen. Mittari: Etsivän nuorisotyön saavutettavuus, Kittilän työpaja Tavoitetaso: Moniammatillinen yhteistyöryhmä toimii, etsivän ohjausryhmä. Nuorisotakuun toteutuminen. 2.Sosiaalinen vahvistaminen osallistujat vrk Retket 1-2vrk Leirit 1-5 vrk Yhteensä

54 Työpajalle ohjautuneet 49, joista nuoria 31 te-toimisto 15 4 peruskoulu asteen oppilaitokset 7 4 sosiaali-ja terveystoimi 4 3 Etsivä nuorisotyö 4 1 Yhteensä 31 joista naisia 12 Paikallisten viranomaisten monialainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto kokoontui säännöllisesti. Palveluverkoston yhteistyö ja joustava siirtyminen palvelusta toiseen, hyvä verkostoituminen, tietojen välittäminen ja palveluiden kehittäminen ovat tärkeitä asioita nuorisotakuun toteutumisessa paikallisella tasolla. Nuoria on saatu työllistettyä Tunturi-Lapin työpajan, te-toimiston sekä etsivän nuorisotyön hyvällä yhteistyöllä. Tärkeää on ollut saada alle 17-vuotaat nuoret toimenpiteisiin. Levi-Instituutti toimii paikallisena nivelvaiheen toteuttajana peruskoulusta opiskeluun siirryttäessä. Matala kynnys päästä koulutukseen ja hyvä yhteistyö etsivän nuorisotyön kanssa ovat tärkeitä nuorisotakuun toteutumisessa. Valtion omat toimet ja säädökset paikallisille tekeskuksille vaikeutti nuorten mahdollisuutta työllistyä työllistämistuella. Yhteistyötahoja ovat olleet työ- elinkeinohallinto, sosiaali-ja terveystoimi, opetustoimi ja Levi-Instituutti, Kittilän seurakunta, poliisi ja Tunturi-Lapin Kittilän työpajat. Etsivät nuorisotyöntekijät osallistuvat myös ennaltaehkäisevään ja hyvinvointia ylläpitävään nuorisotoimintaan pitämällä kerhoa nuorisotilalla sekä osallistumalla leiri- ja retkitoimintaan. Etsivän nuorisotyön tarkoituksena on saada tuen tarpeessa olevat nuoret eri palvelujen piiriin riittävän varhaisessa vaiheessa. Etsivä nuorisotyö on tavoittanut 112 nuorta, joista 62 tyttöä ja 50 poikaa. Nuori on tavoitettu silloin, kun hän on ollut useammin kuin kerran etsivän kanssa yhteydessä. Asiakkuuksien pituudet vaihtelevat. Etsivään on oltu yhteydessä nuoren itsensä, kavereiden, vanhempien, viranomaisten sekä Puolustushallinnon Aikalisätoiminnan kautta. Etsivä nuorisotyöntekijä osallistui kutsuntoihin ja kaikki kutsunnoissa, n.40 nuorta, kävivät etsivän nuorisotyöntekijän keskustelussa. Etsivä nuorisotyö on facebookissa. Tunturi-Lapin työpajalla, Kittilän toimipisteessä oli vuoden 2014 aikana eri toimenpiteillä 49 sijoitusta. Nuoria pajoilla oli yhteensä 31, heistä naisia oli 12. Sosiaalisten vuorovaikutustaitojen tärkeys on huomioitu ja etsivä nuorisotyö järjesti harrastetoimintaa pajalaisille. Työpajojen yhteistyötahoina ja työpajatoiminnan ohjaustyöryhmään kuului paikallinen te-toimisto, sosiaalitoimi, eri järjestöjä, paikalliset yritykset sekä kunnan luottamushenkilöitä. Kittilän kunta kesätyöllisti 128 nuorta. 3. Osallistuva nuori Mittari: Nuorisovaltuusto toimii aktiivisesti. Tavoitetaso: Aktiivinen osallistuminen ajankohtaisiin nuorisopoliittisiin asioihin kunnassa. Nuorten esitysten aktiivinen toteutuminen ja aloitteiden tekeminen. Nuorisovaltuusto edistää nuorten osallistumis-, vaikuttamis- ja toimintamahdollisuuksia Kittilän kunnassa. Nuorisovaltuusto on kokoontunut aktiivisesti ja järjestänyt aktiviteettejä nuorille. Nuorisovaltuustolla on edustus vapaan sivistystyön lautakunnan ja koululautakunnan kokouksissa. Nuorten esityksiä on toteutettu toiminnan tasolla, lautakuntiin esityksiä ei mennyt. Nuorten kuulemisessa tulee olla edelleen aktiivinen. 4. Tilatoiminta Mittari: Toimivat harrastetilat nuorisotiloilla. Kävijämäärät. Tavoitetaso: Nuori osallistuu aktiivisesti tilatoimintaan. Sirkan nuorisotila tavoittaa nuoret. 4.Tilatoiminta kävijäkäynti ka kokoontumiset 1-2krt/ vk Käki Kittilä ,4 133 Tyttöjen talo 215 8,3 38 Notzki Sirkka 857 8,4 101 Notzkin kerho 4-6lk ,3 57 Yhteensä

55 Kittilässä toimii kaksi nuorisotilaa Käki ja Notzki, joiden kävijät ovat pääosin vuotiaita. Harrastetilojen kerhotoiminta varsinkin Kittilässä vilkastui ja parani remontin myötä. Teatteriharrastus on kovassa nosteessa. Ohjaajavaihto Kittilän tilan kanssa on vilkastuttanut nuorisotilatoimintaa Sirkassa. Nuorisotiedotuspisteet toimivat molemmilla tiloilla ja yökahvilat järjestettiin vuoroviikoin. Käen takapihalla sijaitseva skeittiramppi peruskorjattiin, korjaustyö saatettiin loppuun keväällä Skeittiramppi maalattiin graffiteilla. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajat ryhmäyttivät kaikki yläkoulun tulevat 7-luokkalaiset. Nuorisotilat ovat facebookissa. 53

56 05 Kulttuuritoimi Kunnallisen kulttuuritoimen tehtävänä on tarjota kuntalaisille kulttuuripalveluja, vaalia ja edistää paikallista kulttuuriperinnettä sekä koordinoida kunnassa harjoitettavaa kulttuuritoimintaa. Kulttuuritoimen tavoitteiden toteutuminen 2014: Kulttuuritarjonta on ollut vireää vuoden 2014 aikana. Kulttuuritoimiston kävijätilaston mukaan kulttuurikäyntien määrä kasvoi yhä edelliseen vuoteen verrattuna. Isojen tapahtumien kävijämäärä nousi noin 19 %. Yksittäisissä tilaisuuksissakin kävijöitä oli noin 20 % enemmän. Yhteisille kulttuurimatkoille osallistujia oli 18 % vähemmän, mikä ei määrällisesti ole kuitenkaan paljon. Koulu-, päiväkoti- ja vanhainkotitilaisuuksissa saavutettavuus oli samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna. Kulttuuritoimi teki tiivistä yhteistyötä useiden tahojen kanssa. Koulujen, päivähoidon ja vanhainkodin kanssa järjestettiin konsertteja, teatteri- ja sirkusesityksiä sekä työpajoja. Yhdistysten ja yhteisöjen kanssa yhteistyö on ollut lähinnä tapahtumien järjestelyihin osallistumista, mainosten suunnittelua ja tiedottamista. Kittilän kulttuuriviikko järjestettiin toista kertaa ja siihen sisältyi myös Levin kevätsoitot. Kulttuuritoimi vastasi kokonaisuudessaan Kittilän perinteisten kesämarkkinoiden ohjelmatarjonnasta markkinalavalla. Staalon teatterifestien sekä Kittilän jouluyö -tapahtuman järjestämisessä tehtiin tiivistä yhteistyötä Kideve Elinkeinopalveluiden kanssa. Kulttuuritoimi osallistui myös Hiljaisuus-festivaalin järjestämiseen Kaukosessa. Lisäksi järjestettiin teatteri-, sirkus- ja tanssiesityksiä, konsertteja ja kulttuurimatkoja suunnattuna yleisesti kuntalaisille. Tilaisuudet ovat olleet joko kokonaan kulttuuritoimen järjestämiä tai ne ovat järjestetty yhdessä kunnan nuorisotoimen, kirjastotoimen, seurakunnan tai eri yhdistysten kanssa. Kulttuuritoimi jakoi vuoden 2014 kulttuuritoimen avustuksia 13 yhteisölle sekä 14 yksityiselle henkilölle yhteensä euroa. Lisäksi Kittilän kulttuuritoimi avusti Särestöniemi -museota eurolla ja Einari Junttila taidemuseota eurolla. Kittilän kulttuuritoimi tuki Pohjoisen Tanssin aluekeskuksen sekä Lapin alueteatterin toimintaa. Kittilän kunnan kulttuurisihteeri on kuntien edustajana Lapin alueteatteriyhdistyksen hallituksessa. Kittilän kunta liittyi Lapin Lastenkulttuuriverkosto Taikalamppuun. 1. Laadukkaiden kulttuurielämysten tuottaminen Mittari: Tapahtumien ja tilaisuuksien määrä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso Toteuma 2014 Kävijät Monipuolinen tarjonta Tapahtumat Alueellisesti merkittäviä 5 isoa tapahtumaa Eri ikäryhmien tapahtumia 2-3 huomioiminen Tilaisuudet Yleisiä tilaisuuksia 20 Yleiset tilaisuudet Kulttuurimatkat 2 Kulttuurimatkat 2 67 Koulu-, päiväkoti- ja vanhaikotitilaisuudet Koulu- ja päiväkotitilaisuudet 13 vierailua, 36 esitystä 2. Elokuvatoiminta Kino Yläri oli toiminnassa kevätkaudella helmikuusta toukokuuhun. Kesäkuun alussa yläkoulu meni remonttiin. Auditorio remontoitiin viimeisenä ja se ei ollut käytössä lainkaan syyslukukaudella, joten elokuvia ei voitu näyttää. Yläri-salia on kunnostettu remontin aikana monitoimikulttuuritilaksi. Rahoitusta kunnostukseen saatiin Opetus- ja kulttuuriministeriöltä ( euroa) sekä Suomen elokuvasäätiöltä ( euroa), lisäksi käytettiin kunnan investointirahaa. Sali remontoitiin täysin; katsomon tuolit on vaihdettu uusiin, tilaan on rakennettu esiintymislava ja lisäksi on hankittu av- ja valolaitteisto sekä äänentoistovälineet. Auditorion remontti oli vielä kesken vuoden 2014 lopussa. 54

57 Mittari: Katsojaluvut, näytösten määrä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso Toteuma 2014 Kävijät Asiakaslähtöinen ohjelmisto Yleiset näytökset Kävijämäärä Näytösten määrä 40 Elokuvanäytökset Koululaisnäytökset 2/lukuvuosi KouluKino 1 elokuva, 5 näytöstä Kotiseututyön edistäminen Mittari: Aukiolopäivät, kävijämäärä, hankitun esineistön määrä Toteutuma: Kittilän kotiseutumuseo oli avoinna kuntalaisille ja matkailijoille kesällä 2014 heinä-elokuussa yhteensä 25 päivää. Kävijöitä museolla oli kyseisenä aikana noin Alueellisen ja paikallisen yhteistyön edistäminen Mittari: Tilaisuudet Toteutuma: Kulttuurisihteeri kuuluu Kittilän kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmään. Marraskuussa aloitettiin Kittilän kulttuuristrategian valmistelu, johon liittyen järjestettiin suuri kulttuurikysely kaikille kuntalaisille sekä erikseen yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille. Kulttuuristrategian valmistelussa on huomioitu toimintasuunnitelman mukaisesti laajasti eri-ikäiset kuntalaiset. Kittilän kulttuuritoimi liittyi Lapin lastenkulttuuriverkoston jäseneksi. Kulttuurisihteeri on osallistunut Lapin kulttuuritoimijoiden yhteisiin palavereihin, Lapin alueteatteritoiminnan kehittämiseen asiamiehenä sekä kokoontunut säännöllisesti Kittilän kulttuuritoimijoiden (KittKun) jäsenten kesken. KittKu on perustettu vuonna 2013 ja siihen kuuluu kulttuurisihteerin lisäksi edustajia Kittilän seurakunnasta, Revontuli-Opistolta, kouluilta sekä Taideseura Staalo ry:stä. KittKun yhteistoiminnan tuloksena on alettu järjestämään esimerkiksi Kittilän kulttuuriviikkoa, jota vietettiin jo toisen kerran. 55

58 06 Revontuliopisto 1. Revontuli-Opiston hallinto Revontuli-Opisto on kolmen kunnan alueellinen kansalaisopisto, joka aloitti toimintansa Isäntäkuntana toimii Kittilä ja Enontekiö ja Sodankylä ovat sopimuskuntia. Revontuli-Opiston käytännön hallinnoinnista vastaa Kittilän kunnan vapaan sivistystyön lautakunnan alaisuuteen perustettu Revontuli- Opiston jaosto, jossa on kaksi edustajaa kaikista kunnista (Enontekiö, Kittilä ja Sodankylä). Revontuli- Opiston jaosto kokoontui vuoden 2014 aikana viisi kertaa. 2. Revontuli-Opiston henkilöstö Kokonaisuudessaan vakinainen henkilöstön henkilötyövuodet vuonna 2014 oli 7,86 htv. Tämän lisäksi opistolla oli päätoimisten sijaisuuksia 1,91 htv ja projektityöntekijä 0,08 htv, yhteensä 9,85 htv. Lisäksi tuntiopettajien opetustunnit (15 400: 813 = 18,94 htv) muodostivat yhteensä 18,94 htv työpanoksen. Revontuli-Opiston työllistävä vaikutus oli siten yhteensä 28,79 htv. 3. Revontuli-Opiston talous Revontuli-Opiston talousarvion toimintakulut muodostuivat hallinnon, opetustoiminnan, maksupalvelutoiminnan ja hanketoiminnan menoista. Talousarvion mukaisesti toiminta rahoitettiin valtionosuudella, opetustoiminnan tuloilla (kurssimaksut), kuntien maksuosuuksilla ja hankerahoituksella. OPM vahvistaa vuosittain kansalaisopistojen yksikkötuntihinnan, joka on valtionosuuden (57 %) laskennallinen peruste. Vuoden 2014 laskennallisen perusteen yksikkötuntihinta oli 78,61 ja kun Revontuli-Opistolle vahvistettiin valtionosuustuntia, sai Kittilän kunta opistotoiminnan perusteella valtionosuutta yhteensä Taulukko 1. Revontuli-Opiston talous 2014 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Revontuli-Opisto pysyi talousarvion raameissa kokonaisuudessaan vuonna 2014 hyvin, sillä toimintakulut kaikkinensa alittuivat 5,8 %. Toimintatuotot olivat arvioitua pienemmät. Huomattava ero johtuu siitä, että toteumaa vuodelta 2013 ja talousarviossa 2014 on tuotoissa mukana Kittiän kunnann sisäiset maksutuotot ja kunnan Revontuli-Opistolle varaama maksuosuus ja myös kurssimaksutuotot jäivät Kittilässä peruuntuneiden kurssien osalta pienemmiksi. Hankerahoituksen osalta opisto sai opintoseteliavustuksena valtiolta 6000 ja kansalaisopistojen Lake-avustuksena (LAKE 2014) vuosille yhteensä euroa, josta siirrettiin vuodelle euroa. Lisäksi opisto sai kansainvälisen liikkuvuuden keskukselta (CIMO) opettajien täydennyskoulutukseen/kv työharjoittelujaksoihin ERASMUS+ -rahoitusta yhteensä euroa. Saatu rahoitus siirrettiin käytettäväksi vuonna

59 Toimintakate kuvaa Revontuli-Opiston toimintakulujen ja toimintatuottojen välistä erotusta. Kunnallistaloudessa toimintakate on aina miinusmerkkinen, koska valtionosuudet esitetään talouslaskelmassa vasta toimintakatteen jälkeen. Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi valtionosuuksilla. Tämä toimintakatteen tulos vuoden 2014 osalta tarkoittaa sitä, että Kittilän kunnalle jää Revontuli-Opiston taloudellisena tuloksena euron ylijäämä. Ylijäämä palautetaan tuloslaskelman mukaisesti sopimuskunnille siten, että Enontekiölle palautuu 670 euroa ja Sodankylään euroa. Isäntäkunnan laskennallinen palautus on euroa. Taulukko 2. Opetusministeriön Revontuli-Opistolle vahvistamat VOS-tunnit vos-tunnit 2010 vos-tunnit 2011 vos-tunnit 2012 vos-tunnit 2013 vostunnit 2014 Revontuli-Opisto Revontuli-Opiston osalta valtionosuustunnit ovat vähentyneet opiston alkuhetkiltä yli 2000 tuntia ja valtion leikkausohjelma jatkuu kansalaisopistojen osalta ainakin vielä vuonna Taulukko 3. Revontuli-Opiston tulostavoitteiden saavuttaminen vuonna 2014 Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso Toteuma Kattava opetus valtionosuustunnit vos-tunnit Maksupalvelutoiminta oppituntien määrä Elinikäinen oppiminen oppilastilastot opiskelijamäärä 4600 opiskelijamäärä 4330 opiston tulojen osuus 30% Opiston tulojen osuus 20,6 % Omat tulot talousarvion toteuma toimintamenoista toimintamenoista Kv.toiminta kv. opiskelijat/opettajat kv.kursseja 3-5kpl 2 kv. kurssia Verkostoituminen kurssit/oppilastilastot yhteistyö oppilaitosten kanssa 6 yhteistyö-oppilaitosta Alueellinen tasa-arvo kurssit sivukylissä kursseja 50 sivukylässä kursseja 44 sivukylässä Projektit toteutuneet hankkeet kansalliset ja kv.hankkeet LAKE2014 ja Erasmus+ Hinnoittelu kurssimaksut yhtenäinen hinnoittelu Jaoston vahvistamat yhtenäiset hinnat Revontuli-Opiston vuodelle 2014 asetetut tavoitteet saavutettiin osalla tulostavoitealueista. Kunnittain tavoitellut opetustuntimäärät saavutettiin Sodankylässä ja Enontekiöllä, mutta Kittilässä jäätiin opetustuntimäärien tavoitteesta (9 500 opetustuntia) 447 tuntia. Kittilän opetustuntimäärän tavoitteeseen on mahdollista jatkossa päästä nykyisellä valtion ja kuntaosuudella laaditussa talousarvion puitteissa mikäli toimintatuotot säilyvät yhtä korkealla kuin vuonna Sodankylässä pidettiin vuonna 2014 yhteensä 6923 (tavoite 6500) tuntia ja Enontekiöllä 1819 tuntia (tavoite 2000 opetustuntia). Maksupalvelutoiminnan toteuma vuonna 2014 oli 947 opetustuntia (tavoite 1000 tuntia). Maksupalvelutoiminnasta suurin osa järjestettiin Kittilässä (777 tuntia). Sodankylässä maksupalvelutoimintaa oli 170 tunti. Enontekiöllä ei järjestetty maksupalvelukursseja vuonna

60 Revontuli-Opiston opiskelijamäärätavoitetta eli 4600 opiskelijaa ei saavutettu, sillä opiskelijamäärä oli 4330, joista 3177 naisia ja 1153 miehiä. Kittilässä opiskelijoita oli 2101, Sodankylässä 1455 ja Enontekiöllä 398. Ulkopaikkakuntalaisia osallistui opiston kursseille vuonna 2014 kaikkiaan 385 henkilöä. Revontuli-Opiston yhtenä tavoitteena on ollut lisätä kansainvälistä toimintaa. Erityisesti on tavoiteltu rajat ylittävien kurssien toteuttamista. Perusteena tälle on pidetty sitä, että kuntarajojen mukaisesti opistoalue rajautuu kolmeen valtioon (Ruotsi, Norja ja Venäjä). Ulkomailta vieraili vuoden 2014 aikana kolme opettajaa. Revontuli-opisto on jatkanut yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten, Lapin matkailuopiston (Levi- Instituutin) kanssa. Revontuli-Opisto on tehnyt yhteistyötä myös Lapin opistopiirin kanssa erityisesti opiston opettajien täydennyskoulutushankkeessa (OSAAVA). Useita kursseja on myös järjestetty ja suunniteltu yhteistyössä yritysten kanssa (Kittilän ja Sodankylän kaivosyhtiöt). Yritykset ovat omalla toiminnallaan edesauttaneet kurssien tarjoamista mm. Levin ja Luoston matkailualueella. Vuoden 2014 aikana Revontuli-Opisto ja Vantaan aikuisopisto jatkoivat yhteistyön kehittämistä. Molemmat opistot hakevat mahdollisuuksia laajentaa opintotarjotintaan. Yhteistyötä tehdään erityisesti markkinoinnissa. Revontuli-Opiston alueen opiskelijat ovat jo nyt päässeet osallistumaan Vantaan Aikuisopiston verkkokursseille. Vantaalaisia kiinnostaa erityisesti pohjoisen luontoon ja kulttuuriin liittyvät Revontuli-Opiston kurssit, kuten vaelluskurssit pohjoisen kansallispuistoihin. Revontuli-Opiston yhtenä perustavoitteena on tarjota opetusta koko opistoalueella. Periaatteessa jokaisella kylällä on mahdollisuus saada vähintään yksi kansalaisopistokurssi, mikäli ryhmä vain saadaan kokoon. Vuoden 2014 aikana kursseja toteutettiin 44:ssä eri sivukylässä ja kolmessa keskustaajamassa. Kittilässä kursseja toteutui 16 sivukylässä, Sodankylässä 23:ssä sivukylässä ja Enontekiöllä viidessä sivukylässä. Koko Revontuli-Opiston opetuksesta 34 % toteutettiin sivukylissä. Kunnittain tarkasteltuna Kittilän opetuksesta 40 %, Sodankylän opetuksesta 25 % ja Enontekiön opetuksesta 44 % toteutettiin sivukylissä. Kaikissa sivukylissä ei kursseja voitu toteuttaa, koska ei saatu riittävää opiskelijamäärää kursseille. Toisaalta jotkut kylät ovat varsin passiivisia, eikä kurssitoiveita tai aloitteita esitetä. Revontuli-Opisto sai eri rahoituslähteistä hankerahaa vuonna 2014 yhteensä euroa. Tästä suurin yksittäinen avustus oli Opetushallituksen LAKE-avustus, joka oli suuruudeltaan euroa. Tätä hankerahaa on käytetty Revontuli-Opiston strategian uudistamiseen. Opintoseteliavustusta Revontuli- Opisto sai vuonna 2014 yht euroa. Opistokunnissa opintoseteliavustusta haki syksyllä 2014 yhteensä n. 600 henkilöä. Tämän lisäksi Revontuli-Opisto sai kansainvälisen liikkuvuuden keskukselta (CIMO) Erasmus+-ohjelman rahoitusta euroa ja Alfred Kordelinin säätiöltä 5000 euroa Revontuli-piston 5- vuotis- ja Kittilän kansalaisopiston 50-vuotisjuhliin. 58

61 80 Tekninen lautakunta TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja Avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Poistot Varausten ja rahastojen muutokset Tilikauden alijäämä Teknisen lautakunnan taloussuunnitelma jakaantuu seitsemään pääluokkaan (osastoon), jotka ovat tekninen hallinto, yhdyskuntasuunnittelu, liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet, muu toiminta (tonttien myynti) ja vesi- ja jätehuolto sekä maa- ja metsätilat. Teknisen lautakunnan tuotot olivat suuremmat kuin kulut. Tämä oli budjetoitua parempi ja johtui pääosin tonttien ennakoitua suuremmasta myynnistä. Poistojen jälkeen tilikauden ylijäämä oli Teknisen toimen hallinto Käsittää lautakunnan sekä hallinnon kulut niiltä osin, kun ne eivät sisälly suoraan muihin teknisen toimen pääluokkiin. Tähän pääluokkaan sisältyy myös vanhusten ja vammaisten korjausavustusten valvontaan tarvittavat määrärahat sekä Kuel-eläkemenoperusteiset maksut menneiltä ajoilta, joita ei voida kohdentaa muihin jäljempänä oleviin pääluokkiin. 801 Yhdyskuntasuunnittelu Sisältää maankäytön suunnittelun, maankäyttösopimukset, kunnan maanhankintaan ja myyntiin liittyvät valmistelut, toimenpiteet ja asiakaspalvelun sekä kiinteistöjen muodostukseen tarvittavat maastotyöt. Käsittää myös mittaustoimen, arkistoinnin sekä ajantasaylläpidon, asemakaavojen, pohjakarttojen ja osoiterekisterin osalta. Mittaustoimi hoitaa kaavoituksessa ja muussa suunnittelussa tarvittavat maastomittaukset, kairaukset, rakennusten merkkaukset ja erilaiset kartoitukset mm. ulkoilureitit ja kelkkareitit. 59

62 Toiminnalliset tavoitteet ja arviointikriteerit 2014 Lähtökohtana tavoitteelle riittävä raakamaareservi, suunnittelu ja kaavoitus. Kaavoituksella turvataan riittävät ulkoilu-, virkistys- ja rakentamisalueet. Tonttireservin avulla pyritään tarjoamaan joka tilanteessa mahdollisuus rakentamiseen loma-asuntoalueilla Levin matkailukeskuksen alueella sekä pysyvän asutuksen alueilla kirkonkylässä ja Levillä. Elinkeinopolitiikan toteuttamista edesautetaan aktiivisella raakamaan hankinnalla, kaavoituksella ja kaavojen toteuttamisella. Asemakaavat: Seuraavat asemakaavat ovat saaneet lainvoiman: - Levin kortteleiden 33 tontit 1 ja 6 sekä 35 tontti 5 asemakaavamuutoksen on kunnanvaltuusto hyväksynyt Meneillään olevat asemakaavahankkeet ovat seuraavat: - Hissitien alue, I vaihe. Maanomistajien kanssa on tehty maankäyttösopimukset. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Hissitien alue, II vaihe. Maanomistajien kanssa on tehty sopimukset asemakaavan käynnistämisestä. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Ylä-Levin alue, III vaihe. Hanke ei ole käynnistynyt. - Akanrovan asemakaavamuutos, II vaihe. Kaavaehdotus saatettiin kunnanhallituksen käsittelyyn ehdotuksen nähtäville asettamista varten. - Tilan RN:o 20: 25 Joensuun osalta maanomistajan kanssa käytiin neuvotteluja ja kaavan valmistelua jatkettiin. - Levin teollisuusalue. Kaavoituksen käynnistämisestä on neuvoteltu maanomistajien kanssa, - Immeljärven pohjoispuoli. Käynnistämissopimukset maanomistajien kanssa on tehty. Asemakaava on kuulutettu vireille Kaavaehdotus on tarkoitus viedä hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2015 aikana. - Rakkavaara 9 ja kortteli 420. Käynnistämissopimukset maanomistajien kanssa on tehty. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaehdotus saatettiin kunnanhallituksen käsittelyyn ehdotuksen nähtäville asettamista varten. Vuoden 2014 aikana vireille tulevat asemakaavahankkeet: - Taalojärven rinne. Käynnistämissopimus Metsähallituksen kanssa on tehty. - Levin Ahvenjärvi, I vaihe. Hanke ei ole käynnistynyt. - Ylä-Kittilän niitty (Emäntäkoulun pellot). Asemakaavamuutos on kuulutettu vireille

63 - Levin korttelit 57 ja 58 (Eturakan takaosa). Hanke ei ole käynnistynyt. - Utsuvaaran korttelin 802 muutos ja itäpuolen laajennus. Käynnistämissopimukset maanomistajien kanssa on tehty. Asemakaava on kuulutettu vireille Kittilän teollisuusalue. Asemakaavamuutos on kuulutettu vireille Yleiskaavat: Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan on kunnanvaltuusto hyväksynyt kokouksessaan Valtuuston päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja yleiskaava ei ole saanut lainvoimaa vuonna Arviointikriteeri Raakamaavarannon määrä Tonttivaranto Mittari Tavoitetaso Toteuma 2014 Raakamaan hankinta hehtaaria/vuosi, 12 ha hehtaari/vuosi kaavoituksen turvaaminen uusien tonttien lkm/vuosi vähintään 3 vuoden Ei uusia tontteja kunnalle tonttireservi Tonttien luovutusmäärät lkm/vuosi kpl/vuosi 8 kpl myyty Kaavojen toteuttamista edellyttämien katu- ja yleisten alueiden hankkiminen Hehtaari/vuosi 1-5 hehtaaria/vuosi 3,52 ha (AK), 71,90 ha (YK:n VR-alue) 802 Liikenneväylät Kaavatiet Vuoden 2014 lopussa kunnossapidettäviä katuja oli 125 km, kevyen liikenteen väyliä 22,5 km, yleisiä pysäköinti-, liikenne- ja torialueita 3,6ha. Kaavateiden talvikunnossapitoon sisältyi myös kunnan kiinteistöjen piha-alueita 6,9ha. Kunnossapitomääriin sisältyy myös Kirkonkylällä taaja-asutuksen kannalta kaavatiestöön rinnastettavia yksityisteiden talvihoitotyöt Ala- ja Ylä-Kittilän alueilla n.6,6km (25 kpl) sekä Levillä matkailun ja kaava-alueisiin liittyviä kunnallistekniikan huollon kannalta merkittäviä tieyhteyksiä n.8,5km (8 kpl). Kaavateihin sisältyi myös katu- ja tievalaisimia Kittilän kirkonkylän ja Levin alueella noin kpl:tta. Kaavatiestön kunnossapitoon sisältyy em. lisäksi erilaisia siltoja ja alikulkukäytäviä seuraavasti: - katuverkon vesistösillat 2kpl - katuverkon muut sillat 1kpl kevyen liikenteen väylän vesistösillat 1kpl ulkoilureittien alikulkutunnelit 11kpl moottorikelkkareittien alikulkutunnelit 6kpl yhdistetyt ulkoilureittien ja kevyen liikenteen väylien alikulkutunnelit 2kpl ulkoilureittien ja moottorikelkkareittien ylikulkusillat 1kpl ulkoilureittien maisemasillat 1kpl (430m)tunnelit 1kpl (ei kunnan omistuksessa) yht. 26kpl 61

64 Em. katujen ja teiden, tievalojen sekä alikulkukäytävien kunnossapitokustannukset olivat n Kunnan kiinteistöjen piha-alueiden kunnossapitokustannukset laskutettiin sisäisesti tilapalveluliikelaitokselta Yksityistiet Yksityisteiden kunnossapitokustannukset olivat vuonna 2014 yhteensä n käsittäen noin 64 tie-km sekä tievaloja noin 70 kpl (Kaukonen, Alakylä, Helppi, Köngäs). Hoitosopimusteitä oli vuoden lopussa 21kpl yht. 50km joiden laskennalliset kunnossapitokustannukset olivat n Muita kunnan hoitamia yksityisteitä oli yhteensä 7kpl / 13,6km, joiden laskennalliset kunnossapitokustannukset olivat n Loput kunnossapitokuluista n muodostuivat hajaasutusalueen osoiteviitoista, tievalojen ylläpidosta sekä Ala- ja Ylä-Kittilän sekä Levin eräiden taaja-asutuksen teiksi rinnastettavien sorateiden kesähoitotöistä. Hoitosopimustiekunnilta perityt omavastuuosuudet toteutuivat 20:n tiekunnan osalta yht Kenttälän yksityistie ei maksanut vuoden 2014 omavastuuosuuttaan (690 ) kuten ei myöskään vuoden 2013 osuuttaan (639 ). Kenttälän yksityistien hoitosopimusasian sekä maksamattomat omavastuuosuudet käsiteltiin teknisen lautakunnan kokouksissa , sekä Asian ratkaisee Kittilän kunnanhallitus myöhemmin. Yksityisteiden osalta laadittiin loppuvuodesta 2014 selvitys kaava-alueiden ulkopuolisten yksityisteiden saattamisesta samanarvoisiksi muiden yksityisteiden kanssa. Selvitys käsiteltiin teknisessä lautakunnassa Yksityistieavustukset Yksityisteiden kunnossapitoavustuksia talvikunnossapitoon jaettiin 158 :lle tielle yhteensä Avustukset yksityisteiden peruskorjaukseen Yksityisteiden perusparantamisavustuksia ei haettu vuonna Investoinnit Kittilän kirkonkylällä katuja rakennettiin yhteensä :n arvosta. Kesän aikana valmistui vuonna 2013 aloitetuista peruskorjauskohteista Aholanperäntien eteläpää ja kevyen liikenteen väylä sekä Kaarnikkamettä, Vilukko ja Karjakuja. Uusina kohteina toteutettiin urheiluhallin ja uuden päiväkodin välinen kevyen liikenteen väylä sekä Havutien linja-autopysäkki. Yhteensä katuja ja kevyen liikenteen väyliä rakennettiin / peruskorjattiin valmiiksi noin 1km. Levillä rakennettiin katuja yhteensä :n arvosta. Kesän aikana valmistui Levin teollisuusalueelle vuonna 2013 aloitettu Varikkokaarre-niminen katu. Lisäksi aloitettiin Ylä-Levin 1.vaiheen katujen ja ulkoilureittien rakentaminen käsittäen katuja valaistuksineen noin 1km, ulkoilureittejä lumetusjärjestelmineen sekä valaistuksineen noin 0,75km, 1 ulkoilureitin alikulkukäytävän sekä liikenneympyrän Rakkavaarantielle. Loppuvuodesta laadittiin Rakkavaara 9 (Laturakka) asemakaava-alueen katusuunnitelmat, suoritettiin maastomittauksia tulevien vuosien katusaneerauskohteissa sekä päivitettiin pääkatujen liikennejärjestelymuutosten kustannusarvioita. 62

65 Liikenneväylien tavoitteet vuodelle 2014 Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso Toteuma 2014 Älykkään valaistusohjausjärjestelmän tulokset Selvitys älykkäästä valaistuksen ohjausjärjestelmästä Katu- ja yleisten alueiden valaistus energia- ja kustannustehokasta Esiselvitys liiketunnistuksen hyödyntämisestä ulkovalaistuksen ohjaukseen, valmistui Tekninen osasto teetti syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana esiselvityksen liiketunnistuksen hyödyntämisestä ulkovalaistuksen ohjauksessa. Selvityksessä testattiin liiketunnistuksen vaikutusta valaistuksen ohjaukseen ja edelleen energiatehokkailla LED valaisimilla sähkönkulutukseen. Selvityksen testikohteina oli Akanrovan kevyen liikenteen väylästön valaistus sekä Kittilän kirkonkylän valaistulatu. Selvityksen perusteella keskimääräinen vuotuinen sähkönsäästöpotentiaali liiketunnistukseen, LED-valaistukseen sekä edelleen valotehon säätämiseen oli noin 80 %. Laadittu esiselvitys toimii tukena erityisesti tulevaisuuden ulkoilureittien valaistuksen saneeraussuunnittelussa. 803 Puistot ja muut alueet Viheralueet Vuoden 2014 lopulla kunnossapidettäviä puistometsiä oli n. 700 ha, rakennettuja viheralueita n. 30 ha, liikenneviheralueita n.40km:n tieosuudella sekä yleisiä leikkipaikkoja Kittilän kirkonkylällä 3kpl (Pakatti, Aholanperä, Kunnanvirasto). Rakennetuille viheralueille tehtiin kalusteiden, varusteiden, pintojen ja kasvien ylläpito- ja kunnossapitotöitä. Suunniteltiin, istutettiin ja hoidettiin kesäkukka-altaita (35kpl). Viheralueiden kunnossapitoon käytettiin n Investointina toteutettiin Levin alueen roska-astioiden täydennykset hankkimalla 10kpl uusia katuroska-astioita, 6kpl vastaavia koirankakkaroskiksia sekä koirankakkapussiautomaatteja kevyen liikenteen väylien varsille yhteensä :lla Ulkoilu- ja retkeilyalueet Ylläpidettäviä ulkoilureittejä oli vuoden 2014 lopulla n. 265 km, joista latuja 180 km ja muita reittejä n.85km (patikka, pyörä- ja talvikävelyreitit). Reiteillä huollettiin opasteita, reittipohjia, rakenteita ja taukopaikkoja. Jäädytettiin vesistön ylityksiä ja suoritettiin reittiturvallisuutta parantavia töitä kuten reittien levityksiä yms. Ulkoilureittien kunnossapitoon käytettiin n Myyntituloja kartoista saatiin Levin ulkoilureittien investointeihin ei ollut määrärahavarauksia Kelkkareitit Kelkkareittejä kunnalla oli vuoden 2014 lopulla n. 900 km. Jäädytettiin ja merkattiin vesistöjä ylittäviä reittiosuuksia. Huollettiin laavut ja niille järjestettiin seuraavan kauden puuhuolto. Reittien merkkausten korjauksia suoritettiin n. 15 km matkalta jänkkäosuuksilla Pulju-Olletanjärvi sekä Pulju Einikottiselkä. Reittiturvallisuutta parantavia töitä kuten reittien levityksiä ja reittipohjien raivauksia suoritettiin yhteensä noin 45 km:n matkalta reiteillä 63

66 - Karjakkojoki Kuolavaara - Lomajärvi - Kuolavaara Jeesiöjärvi Silmäsvuoma - Hatunen Kallontie - Muotkamaa Jeesiöjärventie - Uutosentie Sodankylän raja Vuoden 2014 lopussa kunnan hoidossa oli taukopaikkoja 13 kpl (laavu tai kota ) kelkka-, latu- sekä vesireittien varsilla. Kelkkareittien kunnossapitoon käytettiin n Myyntituloja kartoista saatiin Kelkkareittien Investointeihin käytettiin Uusia metsäautoteiltä pois siirrettyjä reittejä rakennettiin yht.8,3km: - Pallasjoki Pallasselkä 8km - Hatunen (Kaukonen) 0,3km Reittiosuuksien kaivinkonetöitä suoritettiin yhteensä 15km:n matkalla ympäri kunnan aluetta. Uusia siltoja jänneväliltään 3-5 metriä 5 metriä leveinä rakennettiin yht. 5kpl (Särestö - Kelontekemä sekä Siitonen Kumputunturi reiteille). Lisäksi Enontekiön ja Kittilän kunnan rajalle Enontekiö toteutti uuden sillan, jonka materiaalikustannukset maksoi Kittilän kunta. Puistot ja yleiset alueet tavoitteet vuodelle 2014 Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso Toteuma 2014 Reittien ja rakenteiden huolto 40 km:n osuudelta Korjattujen reittien ja rakenteiden kilometrimäärä Turvalliset reitit ja tyytyväiset käyttäjät Reittimerkkausten korjauksia 15km Reittipohjien levityksiä ja raivauksia 45km sis. tasauksia kaivinkoneella 15km Reittien siirtoja metsäautoteiltä 8,3km Reittisiltojen uusimisia 5kpl Läpikäytyjä reitteja yht. n.70km 804 Muu toiminta Sisältää tonttien myyntitulot ja myynnistä aiheutuvat menot. Tonttien/maa-alueiden myynti Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso Toteuma 2014 Myydyt tontit/maa-alueet /vuosi Tulojen toteutuminen /vuosi Tavoitetaso ylittyi lähes kaksinkertaisesti. 64

67 805 Vesi- ja jätehuolto Vesihuoltoavustukset Vuonna 2014 myönnettiin yksityisten vesikaivoavustuksia 2 kpl yht sekä vesihuoltoavustusta Kaukosen vesihuolto-osuuskunnalle Asiantuntijapalveluina ostettiin Levin Vesihuolto Oy:lta palveluita liittyen vesihuoltolaitosten asiantuntija-apuprojektiin n :lla sekä päivitettiin vuonna 2006 laadittu Könkään kylän vesihuollon yleissuunnitelma (1.461 ). Em. avustukset toteutuivat yhteensä n Kittilän kaatopaikan sulkeminen Kaatopaikan sulkemisen ympäristöluvan mukaisen jälkitarkkailun kulut toteutuivat Maankaatopaikat Kittilä-Levi Levin maankaatopaikan menot toteutuivat Menoista henkilöstökuluja oli 2.650, alueen kunnossapitokuluja n ja porttijärjestelmän ylläpitokuluja 30. Kunnossapitokulut n muodostuivat alueelle talvella 2014 ajettujen liikalumien vastaanotosta ja tasauksesta sekä lumien sulattua niiden mukana tulleiden roskien siivoamisesta. Lumen vastaanottohinta oli valtuuston päätöksen mukaisesti Maa- ja metsätilat Maa- ja metsätilat sisältää pääosin maa-ja vesialueiden vuokratulot. 65

68 82 Rakennus- ja ympäristölautakunta TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja Avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden alijäämä Rakennus- ja ympäristövalvonta Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätehtävät on määrätty Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa, Ympäristönsuojelulaissa, Maa-aineslaissa, Jätelaissa, Maastoliikennelaissa, Vesilaissa ja rakennusjärjestyksessä ja hallintosäännössä. Lautakunnan alaisia tehtäviä ovat hoitaneet ympäristösihteeri ja kolme rakennustarkastajaa sekä toimistovirkailija. Ympäristösihteerin viran ollessa täyttämättä ajalla , tehtävät ovat olleet rakennustarkastajalla lisätyönä. Yksi rakennustarkastaja on hoitanut tiemestarin tehtäviä ajalla Lautakunta kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 148 asiaa. Rakennusvalvonta Rakennus- ja toimenpidelupia käsiteltiin 248 kpl, tilapäisiä lupia 10 kpl, maisematyölupia 4 kpl ja toimenpideilmoituksia 18 kpl. Edellä mainittujen lupien yhteenlaskettu kerrosala oli m 2. Poikkeamislupahakemuksia ja suunnittelutarveratkaisuhakemuksia valmisteltiin 18 kpl. Viranhaltijapäätöksiä tehtiin 421 kpl. Myönnettyihin lupiin liittyviä katselmuksia suoritettiin 718 kpl. Rakennuksia valmistui 182 kpl. Keskeneräisiä rakennuksia on vuoden 2014 lopussa 1739 kpl. Rakennusvalvonnan laskutus on järjestetty reskontran kautta vuoden 2014 aikana. Ympäristönsuojelu Maa-aineslupia käsiteltiin 5 kpl, Myönnettyjen lupien yhteenlaskettu ottomäärä m 3. Voimassaolevia maa-aineslupia Kittilän kunnassa vuoden 2014 lopussa oli 56 kpl. Ympäristölupia myönnettiin 1 kpl ja vireillä on 4 kpl, ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisia ilmoituksia käsiteltiin 9 kpl. 66

69 Ympäristönsuojelumääräysten valmistelu on kesken, eikä toimikunta ole kokoontunut vuoden 2014 aikana Rakennus- ja ympäristölautakunnan tavoitetaulukko Tavoitetaso Arviointikriteeri Mittari Toteuma Rakennuksilla ja kiinteistöillä oikeat omistajat karttaohjelmassa Muutettavien tietojen määrä Oikean tiedon löytyminen Päivitystyö on kesken Puhdas ja turvallinen elinympäristö kuntalaisille Pidettyjen kokousten määrä Lupaprosessin selkiyttäminen Ympäristönsuojelumääräysten valmistelu on kesken 67

70 Kideve elinkeinopalvelut liikelaitos TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Yleistä Kideve Elinkeinopalvelut kehittää aluetta ja sen elinkeinoelämää toteuttamalla EU-rahoitteisia kehityshankkeita yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Kideve tarjoaa myös Kittilän alueen yrityksille tietoa yrittäjyydestä ja yrityspalveluista sekä opastaa yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia eteenpäin. Vuonna 2014 toiminnan painopisteenä on ollut kehittämishankkeiden toteuttaminen, joilla tuettiin alueen ja toimialojen kehittymistä. Kehittämishankkeiden lähtökohtana on alueen, yritysten ja toimialojen tarpeet, jonka vuoksi niiden toteuttamisessa yhteistyöllä alueen muiden toimijoiden kanssa on keskeinen merkitys. Kideven totettamien kehittämishankkeiden taustana on Kittilän elinkeinopoliittinen ohjelma. Elinkeinopoliittisessa ohjelmassa on kuvattu Kittilän toimialojen ja yritysten toimintaympäristön kehittämistä. Vuonna 2014 Kideve Elinkeinopalveluissa työskentelivät elinkeinojohtaja, toimistovirkailija, kaksi projektipäällikköä ja tiedottaja (0,5 htv). Henkilöstön tehtävät sisältävät elinkeinopalveluiden järjestämisen. Näitä ovat kehittämishankkeiden osalta muun muassa aluetta ja toimialoja kehittävän EU-rahoituksen sekä muun mahdollisen rahoituksen hyödyntäminen sisältäen hankesuunnitelmien laadinnan, yhteistyökumppanien haun, rahoituksen hakemisen, rahoitusneuvottelut sekä hankkeiden toteuttamisen, ohjausryhmätyöskentelyn, raportoinnin ja valvonnan. Lisäksi henkilöstön tehtäviin on kuulunut yritysneuvonta yhteistyössä seudullisen yrityspalveluverkoston kanssa, tapahtumien järjestäminen, viestintätehtäviä, sidosryhmäyhteistyötä, alueen toimialoihin liittyviin tapahtumiin ja messuihin osallistumisen, kunnan elinkeinoelämän esittelyn ja elinkeinopoliittisen suunnittelun. Tavoitteiden toteutuminen Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso Toteuma Elinkeinopalveluiden vaikuttavuus Elinkeinopalveluiden tavoitettavuus Suorien asiakaskontaktien lukumäärä vä. 40 % yrityskannasta n. 78 %, 500 kpl Välillisten asiakaskontaktien lukumäärä vä. 80 % yrityskannasta n. 90 %, 580 kpl Vuonna 2014 Kideve Elinkeinopalvelut hyödynsi ulkopuolista rahoitusta kehittämistoiminnassaan. Kehittämistoiminnan lähtökohtana ovat olleet alueen, toimialojen ja yritysten tarpeet. Vuoden aikana tehtiin hankesuunnittelua myös tulevien vuosien kehittämistyöhön. Uusi EU-ohjelmakausi toteutuu vuosien aikana, mutta käytännössä uudet EU-rahoitushaut ovat kokonaisuudessaan haettavissa vasta vuoden 2015 aikana. 68

71 Vuonna 2014 Kideven järjestämissä alue-, toimiala- ja yrityskehittämiseen liittyvissä työpajoissa, yrityskohtaisissa klinikoissa ja tilaisuuksissa on ollut noin 500 osallistujaa. Lisäksi yleisötapahtumissa, joissa Kideve on ollut järjestäjänä, on osallistunut yli viisituhatta henkilöä. Kehittämistoiminta Vuonna 2014 Kideve Elinkeinopalveluilla oli käynnissä seuraavat omat kehittämishankkeet: - Levi 4 - Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke - Kittilän elintarvike- ja luonnontuotealan esiselvityshanke - Keski-Lapin kiviteollisuuden kehittämishanke - Kittilän investointihanke liittyen kylähankkeeseen Levi 4 - Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishankkeelle saatiin jatkoaikaa marraskuuhun 2015 saakka. Tämän vuoksi Levi 4 -hankkeen osalta kulut ja niitä vastaavat tulot eivät ole toteutuneet täysimääräisenä vuonna 2014, vaan niiden kustannukset ja tulot kohdistuvat myös vuodelle Kideve on lisäksi toiminut yhteistyössä muiden hallinnoimissa kehittämishankkeissa liittyen muun muassa kaivosalan alihankintaverkostoihin sekä Lapin yrittäjyyden edistämiseen. Yrityspalvelut Yrityksille suunnatuissa palveluissa keskityttiin aloittavien ja kehittyvien yritysten neuvontaan. Neuvontatilaisuudet ovat sisältäneet aloittavien yritysten osalta muun muassa liikeidean kartoittamista, liiketoimintasuunnitelmaan liittyvää neuvontaa, yhtiömuodon suunnittelua sekä muita yrityksen alkuvaiheeseen liittyvien asioiden opastusta. Jo toiminnassa olevien yritysten neuvonnassa on keskitytty mm. investointi- ja rahoitusneuvontaan. Yritysneuvonnassa on tehty tiivistä yhteistyötä Tunturi-Lapin seudullisen yrityspalveluverkoston kanssa. Alueen positiivisen muuttovirran myötä on tarjottu myös opastusta alueelle sijoittuville. Kideve on mukana Seudulliset yrityspalveluverkostot toiminnassa, jonka myötä on tiivis yhteistyö muiden yrityspalveluita tarjoavien tahojen kanssa mm. TE-palvelut, ELY-keskus, Finnvera, KKTM ry, Pro Agria ja Kittilän yrittäjät ry. Kideve Elinkeinopalvelut on järjestänyt vuoden aikana useita alueen yrityksille suunnattuja tilaisuuksia yritystoiminnan eri aihepiireistä liiketoiminnan kehittämiseen liittyen. Elinkeinojohtaja on pitänyt myös lukuisia esityksiä muiden järjestämissä tapahtumissa sekä alueella vierailijoille järjestetyissä tilaisuuksissa. Yrittäjyyskasvatusta on edistetty yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa muun muassa järjestämällä yrittäjyystapahtuma. Vuonna 2014 Kideve Elinkeinopalvelut on ylläpitänyt useita internetsivustoja. Lisäksi on kehitetty ja ylläpidetty Kittilän yritysrekisteriä ja yhdistysrekisteriä. Kideven ylläpitämiä internet-sivustoja ovat mm (Rakennetun ympä-ristön laatukäsikirja). Muut tehtävät Toiminnan painopisteiden ollessa kehittämistoiminnassa ja yritysneuvonnassa, Kideve on toteuttanut myös muita tehtäviä. Kideve on järjestänyt tai ollut yhteistyökumppanina useissa Kittilän suuremmissa yleisötapahtumissa mm. Kittilän Jouluyö, Levin joulutori ja Staalon teatterifestit. Kittilän lentoliikenteen kehittämistyötä on tehty yhteistyössä alueen ja alan toimijoiden kanssa. Lisäksi elinkeinojohtaja on toiminut usean seutukunnallisen tai maakunnallisen työryhmän jäsenenä tai puheenjohtajana. 69

72 Yhteenveto vuoden 2014 projekteista Vuonna 2014 on ollut käynnissä muun muassa seuraavat hankkeet, joita Kideve elinkeinotoimen liikelaitos, on toteuttanut sekä rahoittanut vuonna Projektin nimi kesto Levi 4 - Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke - Kittilän elintarvike- ja luonnontuotealan esiselvityshanke Keski-Lapin kiviteollisuuden kehittämishanke Kittilän investointihanke liittyen kylähankkeeseen Yhteistyöhankkeet mm: Lapin yrittäjyyshanke 2014 Lentoliikenteen kehittämistyö 2014 Levi Snow Sport Academy hanke Hyvinvointialan naisyrittäjyyttä Lappiin Arktisen teollisuuden palveluyrityksille kilpailukykyä

73 Kittilän kunnan talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset muille Avustukset liikelaitoksille Muut toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot: Korkotulot muilta Korkotulot liikelaitoksilta Muut rahoitustulot muilta Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-)tai vähennys (+) Varausten lisäys (-)tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-)tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kittilän kunnan verotulojen erittely Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Kittilän kunnan valtionosuuksien erittely Valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionsouus, ml. Tasaukset Opetus- ja kulttuuritoimen muut 0 valtionosuudet Verotuloihin perutuva valtionsosuus

74 KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT t/eur MENOT t/eur Toiminta Toimintatuotot 7742 Toiminta Verotulot Toimintakulut Valtionosuudet Korkokulut 431 Korkotuotot 342 Muut rahoituskulut 1 Muut rahoitustuotot 888 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakolllisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - pakollisten varausten lis. (+), väh. (-) hyödykkeiden luovutusvoitot Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustappiot 2935 Rahoitusosuudet investointimenoihin 893 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 6162 Investointimenot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 40 Antolainasaamisten lisäykset 30 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7700 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 3960 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 1615 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 1500 Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennys Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys: Kokonaistulot - kokonaismenot ( =2168) Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos ( =2168) 72

75 Rahoitusosan toteutumisvertailu Alkuperäinen talousarvio Talousarviom uutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminta ja investoinnit, netto Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen (Taulukkoon yhdistelty kunta ja liikelaitokset) Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvoiden toteutumisesta Määrärahojen toteutuminen Sitov uust aso Määrärahat Alkuperäinen talousarvio Talousarviom uutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA TILINTARKASTUS B , ,49 VAALIT , ,77 KUNNANHALLITUS B , ,14 Kunnanvaltuusto , ,33 Toimistopalvelut , ,77 Jaettavat toimistopalvelut , ,51 Työllisyyden hoito , ,44 Oikeuden hoito ja turvallisuus ,32 282,32 Joukkoliikenne , ,66 Talous- ja palkkahallinto , ,23 Palotoimi/Lapin liitto , ,50 MAASEUTUTOIMI B , ,15 Maaseututoimi , ,15 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI B , ,64 Hallinto , ,27 Yleinen sosiaalityö , ,98 Lastensuojelu , ,80 Muus lasten ja perheiden palvelu , ,87 Vanhusten ja vammaisten palvelut , ,10 Koti- ja tukipalvelut , ,60 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut , ,38 Päihdehuolto , ,67 Muu sosiaali- ja terveystoimi , ,20 Perusterveydenhuolto , ,65 Erikoissairaanhoito , ,52 Ympäristöterveydenhuolto , ,38 Sosiaali ja terveystoimen hankkeet , ,46 73

76 SIVISTYSTOIMI B , ,46 Hallinto , ,02 Koulukuraattori ,09-486,91 Perusopetus , ,90 Lukio-opetus , ,87 Lasten päivähoito , ,29 Kansalaisopisto , ,60 Kirjastotoimi , ,86 Liikunta ja ulkoilu , ,36 Nuorisotoimi , ,81 Muu kulttuuritoiminta , ,79 Revontuliopiston jaosto , ,71 TEKNINEN TOIMI B , ,59 Hallinto , ,79 Yhdyskuntasuunnittelu , ,15 Liikenneväylät , ,35 Puistot ja yleiset alueet , ,04 Muu toiminta , ,40 Vesi- ja jätevesihuolto , ,43 Maa- ja metsätilat -2837, ,76 Rakennusvalvonta ja ympäristövalvonta , ,19 ELINKEINOTOIMI B , ,91 Hallinto , ,74 Hanketoiminta , ,37 Maaseutu ,20-95,80 KÄYTTÖTALOUSOSA YHT ,87 INVESTOINTIOSA KIINTEÄ OMAISUUS , ,00 Maanhankinta B , ,00 AINEETON KÄYTTÖOMAISUUS , ,82 Kunnanhallituksen varaus osakkeisiin ja osuuksiin B , ,07 Reittitoimitukset B , ,75 ATK-OHJELMISTOT JA LAITTEET , ,90 Atk-hankinnat yhteensä B , ,90 IRTAIN OMAISUUS , ,98 Lastenpäiväkotihoidon irtaimisto B , ,39 Perusterveydenhuollon irtaimisto B , ,00 Perusopetuksen irtaimisto B ,00 Liikunta- ja urheilu irtaimisto B , ,59 Elokuvateatterin digitalisointi ja kalusteet B ,00 YHDYSKUNTASUUNNITTELU , ,21 Liikenneväylät Kirkonkylän katujen rakentaminen B , ,01 Levin katujen rakentaminen B , ,27 Yleisten- ja katualueiden hankinta B , ,00 Moottorikelkkareitit Moottorikelkkareitit B , ,59 Pyöräreitit Pyöräreitit B ,00 Puistot- ja yleiset alueet Viherrakentaminen B , ,34 Muut kohdeet Yleisurheilukentän peruskorjaus B , ,00 Sirkka-Levijärvi kunnostus B ,00 0,00 UUDISRAKENTAMINEN , ,16 Sirkan koulun laajennus B 0-303,00 303,00 Levin päiväkodin laajennus B -6322, ,50 Urheiluhallin rakentaminen B , ,72 Kerhohuoneen sisäpuolen kunnostus B , ,75 Kittilän päivähoitoyksikkö (3 yksikköä) B , ,69 74

77 KORJAUSRAKENTAMINEN , ,32 Kunnanvirasto B , ,89 Vanhainkoti pesutilat B 0-46,36 46,36 Peltosen talon saneeraus B , ,05 Kittilän yläkoulun peruskorjaus B , ,23 Kokkohalli B , ,21 Nuorisotila Käki B , ,46 Könkään koulun remontointi ja jätevesijärj B , ,38 Kiinteistöjen sisäilmatutkiminen ja korjausrak. B , ,37 Tk:n hammashoitola B ,48 591,48 Sirkan pvkoti sisäilmakorjaus B , ,42 Opettajien as.rak. huoneistojen korjaus B , ,45 Tk:n asunnot, ulkoovet ja katos B ,00 Kaukosen koulun asunnot B , ,31 Raattaman rivitaloasunnot B , ,45 Kiistalan koulun paritalo B ,02-882,98 Suvelan peruskorjaus B , ,06 INVESTOINNIT YHTEENSÄ , ,41 TULOSLASKELMA OSA Korkokulut B , ,60 Muut rahoituskulut B , ,39 TULOSLASKELMA OSA YHTEENSÄ , ,99 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,00 Antolainasaamisten vähennykset 40000, ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys B , ,22 YHTEENSÄ

78 Tuloarvioiden toteutuminen Sitov uus Tuloarviot Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA VAALIT B , ,00 KUNNANHALLITUS B , ,87 Kunnanvaltuusto ,63 71,37 Toimistopalvelut , ,75 Jaettavat toimistopalvelut , ,39 Työllisyyden hoito , ,36 Oikeuden hoito ja turvallisuus ,00 273,00 Talous- ja palkkahallinto , ,00 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI B , ,00 Hallinto , ,90 Yleinen sosiaalityö 6729, ,57 Lastensuojelu , ,65 Vanhusten ja vammaisten palvelut , ,41 Koti- ja tukipalvelut , ,00 Päihdehuolto 3071, ,50 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut , ,49 Muu sosiaali- ja terveystoimi , ,74 Perusterveydenhuolto , ,26 Ympäristöterveydenhuolto , ,00 SIVISTYSTOIMI B , ,12 Hallinto ,00 374,00 Koulukuraattori 196,00-196,00 Perusopetus , ,76 Lukio-opetus , ,31 Lasten päivähoito , ,03 Kirjastotoimi , ,35 Liikunta ja ulkoilu , ,74 Nuorisotoimi , ,96 Muu kulttuuritoiminta , ,09 Revontuliopiston jaosto , ,04 TEKNINEN TOIMI B , ,68 Hallinto , ,17 Yhdyskuntasuunnittelu , ,67 Liikenneväylät , ,90 Puistot ja yleiset alueet , ,43 Muu toiminta , ,89 Vesi- ja jätehuolto , ,00 Maa- ja metsätilat , ,91 Rakennusvalvonta ja ympäristöhuolto ,71-195,71 ELINKEINOTOIMI B , ,13 Hallinto , ,85 Hanketoiminta , ,98 KÄYTTÖTALOUSOSA YHT , ,56 INVESTOINTIOSA KIINTEÄ OMAISUUS 22771, ,00 Maanhankinta, kom.myynti 22771, ,00 IRTAIN OMAISUUS , ,00 Elokuvateatterin digitalisointi ja kalusteet B , ,00 Atk-laitteet opetustoimi 29000, ,00 YHDYSKUNTASUUNNITTELU Muut kohteet , ,00 Urheilukentän peruskorjaus B , ,00 UUDISRAKENTAMINEN , ,00 Urheiluhallin rakentaminen B , ,00 KORJAUSRAKENTAMINEN , ,00 Kittilän yläkoulun peruskorjaus B , ,00 INVESTOINNIT YHTEENSÄ , ,00 TULOSLASKELMAOSA Verotulot B , ,87 Valtionosuudet B , ,00 Korkotuotot B , ,47 Muut rahoitustuotot B , ,86 TULOSLASKELMAOSA YHTEENSÄ , ,54 76

79 RAHOITUSOSA Antolainaukset muutokset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B , ,00 YHTEENSÄ

80 Tilinpäätöslaskelmat KITTILÄN KUNTA TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,34 Aineettomat hyödykkeet , ,34 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,79 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,47 Koneet ja kalusto , ,15 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hank , ,23 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,64 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,59 Muut lainasaamiset , ,34 Sijoitukset yhteensä , ,93 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,91 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 8 309, ,11 TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset , ,65 Lyhytaikaiset saamiset , ,86 Siirtosaamiset , ,94 Saamiset yhteensä , ,45 Rahat ja pankkisaamiset , ,62 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,07 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,09 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,68 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,46 Tilikauden yli-/alijäämä , ,85 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,29 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,08 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET YHT , ,08 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,94 Lahjoitusrahastojen pääomat 655,00 Muut toimeksiantojen pääomat , ,92 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,02 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta , ,24 Lainat julkisyhteisöiltä , ,56 Saadut ennakot , ,39 Pitkäaikainen vieras pääoma , ,19 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta , ,68 Lainat julkisyhteisöiltä , ,98 Saadut ennakot , ,64 Ostovelat , ,51 Muut velat , ,30 Siirtovelat , ,44 Lyhytaikainen vieras pääoma , ,55 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,74 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,09 78

81 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste,% 26,5 28,0 Suhteellinen velkaantuneisuus,% 67,0 67,9 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Lainakanta Lainat, /asukas Lainasaamiset Kunnan asukasmäärä

82 Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % =100x(Oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee suurta velkaantuneisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100x(Vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla ollut keskimäärin 30 %. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Lainakanta =Vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa Lainasaamiset =Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 80

83 Kittilän kunnan tuloslaskelma TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,63 Maksutuotot , ,70 Tuet ja avustukset , ,45 Muut toimintatuotot , ,14 Toimintatuotot yhteensä , ,92 Toimintakulut Henkilöstökulut Maksetut palkat ja palkkiot , ,38 Jaksotetut palkat ja palkkiot , ,00 Henkilöstökorvaukset , ,83 Eläkekulut , ,00 Muut henkilösivukulut , ,14 Palvelujen ostot , ,47 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,88 Avustukset , ,72 Muut toimintakulut , ,28 Toimintakulut yhteensä , ,04 Toimintakate / jäämä , ,12 Verotulot , ,41 Valtionosuudet , ,00 Käyttökate , ,71 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,60 Muut rahoitustuotot , ,02 Korkokulut , ,94 Muut rahoituskulut , ,04 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,64 Vuosikate , ,93 Poistot ja arvonalentumiset , ,28 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos , ,35 Poistoeron muutos , ,50 Varausten muutos Tilikauden yli- / alijäämä , ,85 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot / toimintakulut, % -14,70-9,21 Vuosikate / poistot, % -1,67-0,09 Vuosikate / asukas 343,70 19,96 Asukasmäärä

84 Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Toimintatuotot/% toimintakuluista =100xToimintatuotot/(Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön) Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate/Poistot, % =100xVuosikate/Poistot Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja rahoitusosuudet. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearviota ei kuitenkaan voida asettaa. 82

85 KITTILÄN KUNTA RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus: +/- Vuosikate , ,93 +/- Tulorahoituksen korjauserät , , , ,64 Investoinnit: - Käyttöomaisuus investoinnit , ,68 + Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 + Käyttöomaisuuden myyntitulot , ,28 + Pysyvien vastaavien myyntivoitot , , , ,83 = Vars. toim. ja investointien ntokassavirta , ,47 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset: - Antolainasaamisten lisäys , ,00 + Antolainasaamisten vähennys 40000, , , ,20 Lainakannan muutokset: + Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 - Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,23 +/- Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,57 +/- Oman pääoman muutokset , ,34 Muut maksuvalmiuden muutokset: +/- Vaihto-omaisuuden muutos +/- Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos , ,30 +/- Pitkäaikaisten saamisten muutos , ,64 +/- Lyhytaikaisten saamisten muutos , ,07 +/- Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos , , , ,81 Rahoitustoiminnan nettokassavirta , , , ,14 Kassavarojen muutos , ,14 Kassavarat , ,62 Kassavarat , ,76 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä vuodelta euroa Investointien tulorahoitus, % 256,24-4,09 Lainanhoitokate 0,9 0,34 Kassan riittävyys, pv 6,61 10,21 Asukasmäärä

86 INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, % =100xVuosikate/Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, % =100xVuosikate/Investointien omahankintameno+antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainalyhennysten yhteismäärästä. LAINANHOITO Lainanhoitokate =(vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. MAKSUVALMIUS Kassavarat =Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassan riittävyys (pv) =365pv x kassavarat /kassasta maksut tilikaudella Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassamaksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Kassasta maksuina käytetään kuukauden kassasta 84

87 Konsernilaskelmat KITTILÄN KUNTA KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset yhteensä Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % -57,15-52,54 Vuosikate/poistot, % -116,28-93,96 Vuosikate /asukas 1,44 1,15 Asukasluku

88 KITTILÄN KUNTAKONSERNIN KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 2 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hank Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset 1 1 Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 3 3 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset yhteensä Rahoitus arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET YHT PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET YHT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

89 Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste,% 22,7 34,5 Suhteellinen velkaantuneisuus,% 189,4 216,9 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), ,3 15 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä

90 Kittilän kuntakonsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Tulorahoitus: +/- Vuosikate /- Satunnaiset tuotot ja kulut 354 +/- Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit: - Käyttöomaisuus investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Pysyvien vastaavien myyntivoitot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset - Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset: + Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys /- Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset: Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset: +/- Vaihto-omaisuuden muutos /- Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos /- Pitkäaikaisten saamisten muutos /- Lyhytaikaisten saamisten muutos /- Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, / Investointien tulorahoitus, % -47,1-49,8 Lainanhoitokate 1,63 1,16 Kassan riittävyys (pv)

91 LIITETIEDOT Tasetta koskevat liitetiedot TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Aineettomat hyödykkeet Pysyvien vastaavien Aineettomat Atk- Yhteensä hyödykkeet oikeudet ohjelmistot Poistamaton hankintameno , , ,34 Lisäykset tilikauden aikana 5621, , ,93 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 Tilikauden poisto -3660, , ,99 Arvonalennukset ja niiden pal. 0,00 Poistamaton hankintameno , , ,28 Kirjanpitoarvo , , ,28 Aineelliset hyödykkeet Pysyvien vastaavien Maa-alueet Kiinteät rak. Koneet ja Keskener. Yhteensä hyödykkeet ja laitteet kalusto hankinnat Poistamaton hankintameno , , , , ,64 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,55 Rahoitusosuudet tilikaudella , , , ,00 Vähennykset tilikauden aikana , , ,86 Siirrot erien välillä , ,24 0,00 Tilikauden poisto , , ,65 Arvonalennukset ja niiden pal. 0,00 Poistamaton hankintameno , , , , ,68 Kirjanpitoarvo , , , , ,68 Osakkeet ja osuudet Pysyvien vastaavien Osakkeet Osakkeet Kuntayht. Muut os. Yhteensä hyödykkeet kons.yht. om.yhteisöissäosakkeet ja osuudet Poistamaton hankintameno , , , , ,59 Lisäykset tilikauden aikana 101,40 58,53 159,93 Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden pal. Poistamaton hankintameno , , , , ,52 Kirjanpitoarvo , , , , ,52 Muut lainasaamiset lainasaamiset tytäryhteisöiltä , ,2 - Lainasaamiset muilta , ,14 Muut lainasaamiset , ,34 Toimeksiantojen varat Valtion toimeksiannot 8309, ,11 Toimeksiantojen varat yhteensä 8309, ,11 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,82 - Muut saamiset , ,04 - Siirtosaamiset , ,94 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,8 89

92 TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Oma pääoma Peruspääoma , ,68 - Edellisten tilik. yli-/alijäämä , ,46 - Tilikauden yli-/alijäämä , ,85 Oma pääoma yhteensä , ,29 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero Investointivaraukset Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset ,00 Poistoeron kirjaus kadut ja tiet (Kunta) ,45 Vapaaehtoiset varaukset Akanrovan kadut II ja III -vaiheet , ,00 - Tunturitien peruskorjaus , ,00 - Levin pääkatujen liikennejärj. muutokset , ,00 - Sirkan koulu , ,00 - Kirkonkylän kadut , ,00 - Katuvalaistuksen uudistaminen , ,00 - Levin ulkoilureitit, ylikulkusilta , ,00 - Viherrakentaminen, Pakatin leikkipuisto ja Kittilän tori 65000, ,00 - Monitoimihalli 55000, ,00 - Pääskylän alueen pihatiet , ,00 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 Toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot , ,94 - Lahjoitusrahastojen pääomat 655,00 - Muut toimeksiantojen pääomat 14286, ,77 Toimeksiantojen pääomat yht , ,17 Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rah. ja vakuutuslaitoksilta ,24 - Lainat julkisyhteisöiltä , ,56 - Saadut ennakot , ,39 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä , ,19 Saadut ennakot - maankäyttösopimusten mukaiset vastuut ,12 - Taalovaaran ennakot ,86 90

93 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rah. ja vakuutuslaitoksilta , ,68 - Lainat julkisyhteisöiltä 54913, ,98 - Saadut ennakot 54565, ,64 - Ostovelat , ,94 - Muut velat , ,05 - Siirtovelat , ,47 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,76 TAKAUKSET JA VASTUUT Takaukset Takaukset tytäryhteisöille , Takaukset muille , Leasingvastuut , ,38 - Kuntien takauskeskus 20437, ,30 - Nordea yrityskortit Aluelämmön yritystili Takaukset yhteensä , ,68 Oikeudelliset riskit Kunnanvaltuuston päätös: - Palvelussuhdeturva Kunnanhallituksen päätökset: - Yksityistieasiat - Kunnan talousasiat - Muu kunnallisasia Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätökset: Koululautakunnan päätökset: - kehitysvammaisten erityishuolto Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökset: - lastensuojeluasia - toimeentulotuki 2 Vireillä hallinto-oikeudessa 2 Vireillä hallinto-oikeudessa 2 Vireillä hallinto-oikeudessa 2 Vireillä hallinto-oikeudessa 3 Vireillä hallinto-oikeudessa 1 Vireillä hallinto-oikeudessa 1 Vireillä hallinto-oikeudessa 2 Vireillä hallinto-oikeudessa 91

94 KITTILÄN KUNNAN TAKAUKSET Lainan numero Alkup. summa Jäljellä euroa Kittilän vesihuolto-osuuskunta Op, Kittilä , ,00 Kittilän vesihuolto-osuuskunta Osuuspankki , ,77 Kittilän vesihuolto-osuuskunta Op, Kittilä , ,00 Kittilän vesihuolto-osuuskunta Nordea , ,00 Kittilän vesihuolto-osuuskunta Nordea , , , ,77 Kaukosen vesihuolto-osuuskunta Op, Kittilä , ,04 Alakylän vesihuolto osk. Nordea , ,00 Kittilän Aluelämpö Nordea , ,00 Kittilän Aluelämpö Nordea , ,70 Kittilän Aluelämpö Op, Kittilä , , , ,70 Kittilän palloseura SJL:n jääkiekkosäätiö 50546, ,00 Kittilän Vuokratalot Oy Op, Kittilä , ,00 Kittilän Vuokratalot Oy Nordea , ,75 Kittilän Vuokratalot Oy Valtiokonttori , ,31 Kittilän Vuokratalot Oy Valtiokonttori , ,12 Kittilän Vuokratalot Oy Kuntarahoitus Oyj 14164/ , ,00 Kittilän Vuokratalot Oy Op, Kittilä FI , , , ,25 Kiint Oy Levin vuokratalot Pohjolan osuuspankki FI , ,28 Levin Vesihuolto Oy Nordea , ,00 Kiint. Oy Tepaston vanhustentalot Op, Kittilä , ,28 Asuntosäätiö , ,92 TAKAUKSET YHTEENSÄ ,40 92

95 MUUT VASTUUT Laiteleasing Tukirahoitus Oy 2606,87 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 3182,80 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 792,54 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 3182,80 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 8489,95 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 1962,00 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 962,83 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 6306,30 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 6920,64 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 5730,72 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 8579,20 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 1073,35 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 2630,56 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 3218,88 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 12451,14 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 2975,44 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 27445,59 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 4468,96 Laiteleasing Tukirahoitus Oy ,57 Kuntien takauskeskus 20437,79 Kittilän aluelämpö Yritystili Op, Kittilä ,00 MUUT VASTUUT YHTEENSÄ ,79 Urakkasopimukset Ylä-levin kadut ja torialueet, työt kohteessa aloitettu ja sopimus tehty v Vuodelle 2015 vastuita siirtyy töiden loppuun saattamiseksi euroa. 93

96 Kittilän kunta / Tekninen osasto / Kaavoitus Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Maankäyttösopimusten mukaiset velvoitteet: Vuosi 2014 Vanhat velvoitesopimukset Kunnalle kaavoittamisesta ja muusta suunnittelusta sekä yhdyskuntatekniikan (kadut, tiet, ulkovalaistus, puistot, pysäköintialueet, ulkoilualueet, ulkoilureitit moottorikelkkareitit yms.) toteuttamisesta samoin kuin yleisten palveluiden (asuntotuotanto, koulut, päiväkodit, terveydenhoito yms.) kehittämisestä aiheutuneet ja vastaisuudessa aiheutuvat kustannukset. Sopimuksia yhteensä 13 kpl, (kts. Luettelo alla) koskien Levin kortteleiden 32 ja 36 asemakaavamuutosta, sekä Levin kortteleiden 33 ja 35 asemakaavamuutosta. Em asemakaavat saatetaan kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Yhteensä 2 kpl. Metsähallituksen maankäyttösopimus v koskien Taalovaaran kortteleita : velvoitteena katujen valaistuksen toteuttaminen sekä maankäyttösopimus v koskien Ylä-Levin asemakaava, osa 2: velvoitteena alueen yhdyskuntatekniikan suunnittelu ja rakentaminen Maankäyttösopimukset vuodelta 2014 Levin kortteli 36, Levigold Oy Levin kortteli 32, Sirkan Pupu Levin kortteli 32, Sirkan Riekko Levin kortteli 32, Levin Riekko A-G (6 kpl) Levin kortteli 33/1, Kiinteistö Oy Levinalppi I Levin kortteli 33/1, Kiinteistö Oy Levinalppi II Levin kortteli 33/6, Kiinteistö Oy Levinalppi III Levin kortteli 35/5, Kiinteistö Oy Sirkanalppi Vanhat maankäyttösopimukset Metsähallitus, Taalovaara Ylä-Levi osa 2, Äijälän perikunta Käynnistämissopimusten mukaiset velvoitteet: Vuosi 2014 Vanhat velvoitesopimukset Sopimuksen tarkoituksena on, että Kunta ja Maanomistaja sopivat sopimusalueen asemakaavoituksen käynnistämisestä ja siihen liittyvistä ehdoista. Sopijaosapuolet ovat tietoisia siitä, että asemakaavoituksen laatimisen valmistelu ei välttämättä johda asemakaavan hyväksymiseen. Sopimuksia yhteensä 6 kpl (kts. Luettelo alla) velvoitteena asemakaavan tai asemakaavamuutoksen laatimisen käynnistäminen Käynnistämissopimukset vuodelta 2014 Immeljärvi, Jarmo ja Seppo Mäkinen Immeljärvi, Jarmo ja Seppo Mäkinen, Sami Hietalahti Immeljärvi, Valtteri Erkkilä Immeljärvi, Johan Erkkilä Utsuvaara III, Jukka Kenttälä Kortteli 802, Sava Group Oy 30 kpl (kts. Luettelo alla) Vuosilta kaavoituksen käynnistämissopimuksia, joihin liittyvät asemakaavat ovat suunnitteluvaiheessa Vanhat käynnistämissopimukset Joensuu RN:o 20:25, Esko Takkunen Levin kortteli 31, Narran Oy Levin kortteli 27, Levin matkailukeskus Oy Levin kortteli 83, Oy Levi Ski Resort Ltd Kirkonkylä kortteli 413, Ilmola Akanvuoma RN:o 6:82, Kiinteistö Oy Levin tunturitaru Viitarova I 6:80, Kekkevärova Oy Lumilinna 6:52, Kiinteistö Oy Levin Lumilinna Luppoilevi 6:81, Luppoilevi Oy Ykköslevi 6:67, Kiinteistö Oy Ykköslevi Hiihtokangas 6:90, Kiinteistö Oy Winter-Levi Moshulu II 6:60, J & S Dealers Oy Levisalmi 6:83, Levisalmi Oy Hiihtokangas V 6:89, Marko Kinnunen Hiihtokangas I 6:85, Sirkka Möksä Lomarova 6:69, Tuomo Ohtonen Kakkoslevi 6:68, Ulla ja Raimo Kallio Hiihtokangas IV 6:88, Eino, Maija ja Minna Onkalo Viitarova II 6:79, Liisa ja Martti Raimovaara Pilvilä 6:119, Asko ja Pilvi Rauhala Hiihtokangas III 6:87, Pirjo Räisänen ja Simon Häggström Karhuluhta 6:57, Matti ja Leena Oikari Levihulu 6:59, Kimmo, Marja, Ismo ja Mikko Savolainen Immeljärvi, Lapin Huippuhotellit Oy Immeljärvi, Muumari Huoneistot Oy Immeljärvi, Immelmökit Oy Levin kortteli 420, Sveimik Oy Rakkavaara 9, Seppo Pesonen Rakkavaara 9, Keskitalo ja Kokkonen Levin teollisuusalue, Pekka Erkkilä 94

97 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT Kittilän kunta Toimintatuotot tehtäväkokonaisuuksina Euroa Yleishallinto Sosiaali- ja terveyslautakunta Koululautakunta Vapaan siv.työn ltk Tekninen ltk Rakennuslautakunta Kideve-elinkeinopalvelut Kunta yht Käyttöom. myyntivoitot/tappiot Omaisuuden myyntivoitot Käyttöom. myyntivoitot/tappiot yht Myyntivoittoihin on kirjattu tonttien myynneistä kertynyt myyntivoitto. Verotulot Verot Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta Saadut verotulot yhteensä Valtionosuudet Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalveluiden valtionosuus (ilman tasauksia) Verotuloihin per. valtionosuuden tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet , ,00 Valtionosuudet yhteensä Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Poistot tase-erittäin Aineettomat oikeudet Tietokoneohjelmat Muut pitkävaikutteiset menot Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Poistot yhteensä:

98 Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Valtion rahoitusosuudet on vähennetty. Poistojen laskeminen on aloitettu hankintaa seuraavan kuukauden alusta. Käyttöomaisuusryhmät: Aineettomat hyödykkeet: Aineettomat oikeudet Ei poistoa Ei poistoa Atk-ohjelmistot tasapoisto tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto tasapoisto Aineelliset hyödykkeet: Maa- ja vesialueet Ei poistoa Ei poistoa Rakennukset ja rakennelmat tasapoisto tasapoisto Kadut, tiet, torit, puistot mjpoisto mjpoisto Muut maa- ja vesirakenteet mjpoisto mjpoisto Koneet ja kalusto 3 v. tasapoisto tasapoisto Koneet ja kalusto 5 v. tasapoisto tasapoisto Koneet ja kalusto 10 v. tasapoisto tasapoisto 96

99 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet 1201 Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet lis./väh Kittilän vuokratalot Kittilän aluelämpö Oy Levi Ski Resort / Levin Hissit , , , , , ,00 Kiint. Oy Levin vuokratalot , ,22 Levin vesihuolto , , ,48 0, , Kuntayhtymäosuudet lis./väh Lapin sairaanhoitopiiri , ,94 Muurolan sairaala 61772, ,74 Kemijärven aluesairaala 2510, ,84 Lapin erityishuoltopiiri 79209, ,65 Roin ammattikoulutuksen ky ,17 101, ,57 Lapin liitto 13280, ,39 Ounastähti-kehittämiskuntayhtymä , ,00 Lapin jätehuolto ky , , ,73 101, , Osakkuusyhteisöosakkeet lis./väh ja -osuudet Rovakaira Oy 47456, ,06 Kiint. Oy Kittilän säästökulma , ,82 Kyrön vesihuolto 840,94 840,94 As. Oy Välilukka 50021, ,44 Levi Magic Oy , ,85 Levi Food Oy 83154, ,03 Lapin Informaatioteknologia Oy 10000, , ,14 0, , Yhteisyhteisöosakkeet lis./väh ja -osuudet Levin luontokeskus , , ,00 0, ,00 97

100 1208 Muut osakkeet ja osuudet lis./väh Lapin urheiluopistosäätiö 168,18 168,18 Oulun diakonissal. syöpäosasto 2018, ,26 Lapin kauppaoppilaitos 84,09 84,09 Lapin matkailu 2388, ,27 Norinter 1143, ,68 Pohjolan osuuspankki 100,00 100,00 Kittilä tv-antenniosk. 403,65 403,65 Vakuutusyhtiö Sampo 6,73 6,73 Ekokem Oy 672,75 672,75 Kuntien Asuntoluotto Oy 5236, ,23 Kuntien Tiera Oy 6183, ,00 Levin Matkailu 4204, ,74 Levin matkailukeskus , ,84 Metsäliitto 4831,82 58, ,35 Levi Golf & Country Club Oy/A-osakkeet , ,00 Levi Golf & Country Club Oy/K-osakkeet 75000, ,00 Lapin markkinointi 1200, , ,24 58, , OSAKKEET JA OSUUDET YHT ,59 58, ,52 98

101 Lainasaamiset Muut lainasaamiset tytäryhteisöiltä vuosi lainapääoma muutos lainapääoma Asuntosäätiö Kittilä , ,72 Asuntosäätiö Kittilä Kiint.Oy Kittilän Veitsikaira , ,48 Yhteensä , ,20 Muut lainasaamiset muilta Kittilän Vanhustenkotiyhdistys R.Y , ,07 Kittilän Vanhustenkotiyhdistys R.Y , , , ,45 As Oy Kittilän Laitatie , ,38 Kiinteistö Oy Tepaston Vanhustentalot , ,60 Kiinteistö Oy Tepaston Vanhustentalot , ,85 Kiinteistö Oy Tepaston Vanhustentalot , ,45 Kiinteistö Oy Tepaston Vanhustentalot , ,71 Kiinteistö Oy Tepaston Vanhustentalot , , , ,61 Kiinteistö Oy Alakylän Vanhustentalot / , ,85 Kiinteistö Oy Alakylän Vanhustentalot , ,22 Kiinteistö Oy Alakylän Vanhustentalot / , ,78 Kiinteistö Oy Alakylän Vanhustentalot , ,30 Kiinteistö Oy Alakylän Vanhustentalot , ,55 Kiinteistö Oy Alakylän Vanhustentalot , ,00 Kiinteistö Oy Alakylän Vanhustentalot , , , ,70 Kinisjärvi-Vuoma kyläverkko-osuuskunta , ,00 (Valoa Vuomalle, kuitua Kinisjärvelle -hankkeen toteuttamista varten) , ,00 0, , , ,00 Kyrön Vesihuolto Oy, KV , ,00 Yhteensä , , ,14 Lainasaamiset yhteensä , , ,34 99

102 Henkilöstön lukumäärä tehtäväalueittan Sisältää vakinaiset, sijaiset ja määräaikaiset se palkkatuella palkatut Hallinto-osasto Tekninen toimi Kideve 5 5 Sivistystoimi Sosiaalitoimi Tilapalvelu-liikelaitos* Ravintopalvelu-liikelaitos* Yhteensä päättynyt Tilintarkastajan palkkiot BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot Tlintarkastajan lausunnot Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 8684 Muut palkkiot Yhteensä

103 KITTILÄN KUNTAKONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Konsernin oman pääoman erät Peruspääoma Muutokset tilikaudella 3823 Peruspääoma Rahastot Muut omat rahastot Muutokset tilikaudella Muut omat rahastot Tilikauden tulos Ed. tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden siirrot Ed. tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Konsernitaseen laatimista koskevat liitetiedot: Konserniin on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Ounastähti kehittämiskuntayhtymän maksama osinkotulo vuodelta 2013 on eliminoitu vuoden 2014 tilinpäätöksessä omistusosuuden suhteessa. Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta. Osakkuusyhteisöjen tilinpäätöstiedoista on yhdistelty omistusosuuden mukainen määrä tilikauden tuloksesta ja kirjattu hankintamenon oikaisu ed. tilikauden tuloksesta. Asuntosäätiö on kirjannut tuloslaskelman satunnaisten kulujen ja taseen muut osakkeet ja osuudet tilille Kiinteistö Oy Veitsikairan osakepääoman poiston ,90 euroa. Ostot ja myynnit, saamiset ja velat Konserniin yhdistettyjen tytäryhteisöjen väliset olennaiset keskinäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Kuntayhtymien keskinäiset saamiset ja velat on eliminoitu omistusosuuden suhteessa. Poikkeavat tilikaudet: Levi Ski Resort Oy:n tilikausi on Levi Golf 6 Country Club Oy:n tilikausi on Suunnitelmapoistojen oikaisu: Kiinteistöyhtiöiden käyttöomaisuuden poistot on oikaistu suunnitelmapoistojen mukaisiksi. 101

104 KITTILÄN KUNNAN TILAPALVELULIIKELAITOS TASEKIRJA

105 Sisällys 1. Johtajan katsaus Organisaatio Toiminta Kiinteistöjen kunnossapito Kiinteistönhoito Siivous Investoinnit Kustannus- ja tuloseuranta Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tilinpäätös ja tunnusluvut Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tasetta koskevat liitetiedot Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Luettelo tositelajeista Kittilän kunnan Tilapalveluliikelaitoksen vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen

106 3 1. Johtajan katsaus Vuosi 2014 oli Kittilän kunnan Tilapalveluliikelaitoksen kuudes ja viimeinen toimintavuosi. Kunnanvaltuusto on päättänyt lakkauttaa Tilapalveluliikelaitoksen alkaen. Tilikauden lopussa omina kohteina oli 58 rakennusta, joissa oli yhteensä m². Uusina kohteina tuli Päiväkoti Pikkumettä m² ja Urheiluhalli m². Palveluja myytiin omien kohteiden lisäksi 30 kohteelle. Kunnan itsensä tarvitsemien hallinto-. koulu-, sosiaali- ja vapaa-ajan tilojen lisäksi asuntoja ja teollisuustiloja oli vuokralla 194 kpl. Tulosta rasittaa sisäilman laadun johdosta tyhjänä olevat kiinteistöt, kuten Majari ja Säästökulma, joista on kuluja mutta ei tuloja. Tilikausi näyttää ylijäämää

107 4 2. Organisaatio Kittilän kunnan Tilapalveluliikelaitos kunnallisena liikelaitoksena vastaa kunnan omistuksessa ja hallinnassa olevista rakennetuista kiinteistöistä ja toimitiloista, rakennusomaisuuden kehittämisestä, toimitilojen ylläpidosta sekä vuokrauksesta kunnan eri toimintojen käyttöön ja ulkopuolisille. Tilapalveluliikelaitoksen johtokunta vastaa toiminta-ajatuksen sekä kunnanvaltuuston määrittämien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamisesta. Se ohjaa ja valvoo rakennetun kiinteistö- ja tilaomaisuuden tuottavuutta ja tehokasta käyttöä. Tilapalveluliikelaitoksen toiminta on jaettu kiinteistöjen kunnossapidon, kiinteistönhoidon ja siivouksen toiminta-alueisiin. Jokaisella toiminnallisella alueella on vastuuhenkilö, joka vastaa käytännön toiminnasta (hankinnat, irtaimisto, työvuoro-, päivystys- ja vuosilomajärjestelyt, talouden seuranta, talousarviot, työturvallisuus ja oman sektorin laskujen tarkastus). Kuva 1. Tilapalveluliikelaitoksen organisaatio. Liikelaitoksen johtaja: Rakennusmestari: Kiinteistöjohtaja Siivoustyönjohtaja: Kurula Lauri, tekninen johtaja Hettula Lauri Vierimaa Sakari saakka Nilivaara Marko Tapio Helena 105

108 5 Tilapalveluliikelaitoksen johtokunnan kokoonpano toimikaudella (Kunnanvaltuusto ): varsinaiset jäsenet: Similä Risto, pj. Fagerholm Raili, 1. vpj Ijäs Anne-Marie, 2. vpj Lepola Sauli Mäntymaa Vuokko Kuusela Mika Ovaskainen Ahti Siitonen Veikko Vierelä Merja henk. koht. varajäsenet: Jokiniemi Esko Toivanen Marita Laine Juha Ranta Urpo Pääkkölä Eveliina Kumpulainen Hannu Vaara Yrjö Papinaho Arttu Autti Annikki 3. Toiminta Tilapalveluliikelaitoksen johtokuntana toimiva tekninen lautakunta kokoontui 12 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 123 asiaa. Tilapalvelu- ja ravintopalveluliikelaitoksen yhteisiä työpaikkakokouksia pidettiin 15 kertaa. Liikelaitoksen henkilöstö osallistui vuoden aikana seuraaviin koulutuksiin. koulutus osallistuja pv Puhtausalan Taito-päivät siivoustyönjohtaja 1 laitosapulaiset siivoojat Turvallisuusvastuut ym., laitoshuollon merkitys laitosapulaiset 1 potilasturvallisuudelle, videokoulutus Työpaikkakouluttajakoulutus laitosapulainen 0,5 Työpaikkakouluttajakoulutus siivoustyönjohtaja 1 kiinteistöjohtaja KVTES-ajankohtaispäivä, videokoulutus siivoustyönjohtaja 1 Kehityskeskustelut Kittilän malliin siivoustyönjohtaja 1 Viestintä- ja johtaminen siivoustyönjohtaja 2 rakennusmestari kiinteistöjohtaja tekninen johtaja Buildercom sähköinen huoltokirja kiinteistöjohtaja 1 rakennusmestari toimistovirkailija Kuluttajaverkkolaskutus toimistovirkailija 1 106

109 6 3.1 Kiinteistöjen kunnossapito Kunnossapitoon arvioidut määrärahat vastaavat kiinteistömassan uusarvosta 0,4 %. Kiinteistökohtainen käyttö ei ole tasaista vuosikohtaisesti, vaan kohdistuu vuosittain tarpeen mukaan. Kiinteistöjen kunnossapitoon käytettiin yhteensä , joka vastaa 0,5 % kiinteistömassan uusarvosta. Kiinteistön kunnossapidon alueella suoritettiin tavanomaisten korjaus- ja vuosihuoltotöiden lisäksi Lanssitien kerhorakennuksen saneerauksen viimeistelytyöt, ukkosen aiheuttamat korjaukset automaatioon, Lanssitien rivitalojen F, G ja H vesivahinkokorjaukset, Alakylän päiväkodin vesivahinkokorjaukset sekä väistötilojen saattaminen määräysten ja ohjeiden mukaiseen kuntoon. Vahingoista saatavat vakuutuskorvaukset tuloutuvat vuonna Sirkan päiväkodin saneerauksen ajan väistötiloina on toiminut Tepaston koulu, Sirkan vanha koulu sekä yksityisiltä vuokratut 2 omakotitaloa Sirkassa. Kittilässä väistötiloina on toiminut myös 2 yksityisiltä vuokrattua omakotitaloa, kunnes uusi päiväkoti otettiin käyttöön Hammashoitolan varsinaiset tilat terveyskeskuksessa ovat olleet pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi maaliskuusta 2014 lähtien. Pikku-Muksulan tilat ovat toimineet hammashoitolan väistötiloina. Kittilän yläkoulun peruskorjaustöiden aikaisina väistötiloina on käytetty Päiväkoti Pikkumettän ja nuorisotila Käen tiloja. Lanssitien kerhorakennuksen väistötiloina käytettiin entisiä eläinlääkärin tiloja (Tuomarintie 6). Oppilasmajoitustoiminta sekä kouluterveydenhoitajan ja kuraattorin vastaanottotilat toimivat edelleen Opettajien asuinrakennuksen asuntotiloissa oppilasasuntola Majarin sisäilmaongelmien vuoksi. Säästökulman yläkerran toimistotilat eivät olleet vuokrauskäytössä sisäilmaongelmien vuoksi. Vakituisen henkilöstön (6) lisäksi kiinteistöjen kunnossapidon alueella työskenteli määräaikaisena 2 henkilöä (1,32 henkilötyövuotta). Työharjoittelussa oli 1 henkilö (0,41 htv). Vuokrakohteet eivät sisälly taulukon lukuihin kpl m² kpl m² kpl m² hallintorakennukset sosiaalitoimen rakennukset koulutoimen rakennukset vapaa-ajan rakennukset asuinrakennukset muut rakennukset yhteensä

110 7 3.2 Kiinteistönhoito Kiinteistönhoidon henkilöresursseja käytettiin omien rakennusten tavanomaisiin kiinteistönhoitotöihin ja myytävien kiinteistönhoitopalveluiden tuottamiseen. Kiinteistönhoitopalveluita myytiin Kittilän Vuokratalot Oy:lle, Kiinteistö Oy Levin Vuokrataloille, Kiinteistö Oy Veitsikairalle, Asuntosäätiö Kittilälle ja Kittilän Vanhustenkotiyhdistys ry:lle omat kohteet (rakennukset) palvelujen myyntikohteet yhteensä kpl Kiinteistönhoidon alueella työskenteli vakituisen henkilöstön (9 hlö) lisäksi määräaikaisesti kunnan työllistämistöiden palkkatuella työllistettynä 16 henkilöä (4,76 htv). Kiinteistönhoidon toiminta-alue vastaa myös rakennusten ja huoneistojen vuokrahallinnasta. Vuokrahallinnassa hyödynnettiin Haahtela-kehitys Oy:n Kiinteistötietojärjestelmää. Järjestelmässä ylläpidettiin rakennus-, tila- ja käyttäjätietoja sekä vuokrasopimus- ja laskutustietoja kpl kpl kpl asuinhuoneistot palveluasunnot teollisuustilat asuntolahuoneet yhteensä kpl Vuokra-asuntojen ja teollisuustilojen vuokratasoa ylläpidettiin elinkustannusindeksin muutosta vastaavilla indeksitarkistuksilla. Pääoman korkona käytettiin 4,5 % laskettuna rakennuksen nykyarvosta. Palvelutalo Koivukodin asuntojen pääomavastike määräytyy Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n lyhennysten ja koron laskentaperusteiden mukaisesti. Kunnan toimintoihin vuokrattavien rakennusten ja tilojen vuokrat perittiin käyttäjiltä käytettävien tilojen suhteessa talousarviossa esitettyjen ennakoitujen lopullisten rakennusten kustannusten mukaisesti. 3.3 Siivous Siivouspalvelu piti sisällään kunnan käytössä olevien kiinteistöjen puhtaanapidon ja ulkopuolisille myydyt siivouspalvelut. Siivottavia kiinteistöjä oli yhteensä 55 kpl. Kiinteistöt sijaitsivat kirkonkylällä ja sivukylissä. Vakituista siivoushenkilöstöä oli 27, joista laitosapulaisia 11. Määräaikaisesti kunnan työllistämistöiden palkkatuella työllistettynä työskenteli 3 henkilöä (0,83 htv) ja oppisopimuksella 3 henkilöä (1,59 htv). Osa siivouspalveluista ostettiin yrityksiltä (n tuntia). 108

111 8 3.4 Investoinnit Tilapalveluliikelaitoksella ei ollut investointeja. Kunta on suorittanut tarvittavat investoinnit ja luovuttanut ne valmiina velaksi liikelaitokselle. Valmistuneita kohteita vuonna 2014 olivat Kittilän kirkonkylän Päiväkoti Pikkumettä ja Urheiluhalli. Peruskorjausinvestointitöinä valmistuivat Kokkohalli ja Nuorisotila Käki. Tilapalveluliikelaitos suoritti valmistuneiden investointien lisäksi koko rakennuskannasta kunnalle poiston verran lyhennystä, yhteensä ,84 ja velalle korkoa Kittilän kunnan velkojen painotetun keskikoron (2,2967 %) mukaan yhteensä , Kustannus- ja tuloseuranta Tilapalveluliikelaitoksen kustannus- ja tuloseuranta on jaettu eri pääluokkiin; hallinto, kunnossapito, palvelujen myyntitoiminta ja rakennukset/liittymät. Kustannuksia ja tuloja seurataan kustannuspaikoittain. Seurantaa tehostetaan ja monipuolistetaan kiinteistönhoidon, rakennusten, vuosikorjausten, siivouksen, jätehuollon ja ulkoalueiden puhtaanapidon tunnisteilla. Hallinnon ja kunnossapidon kustannukset vyörytetään rakennusten kustannuksiksi. Hallinnon kustannusten jakoperusteena käytetään neliöitä. Kunnossapidon kustannusten jakoperusteena käytetään työn kohdentumista suoritepaikkaan. Kuva 2. Tilapalveluliikelaitoksen kustannus- ja tuloseuranta 109

112 9 4. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Tilapalveluliikelaitoksen sisäisen valvonnan avulla pyritään hallitsemaan sekä tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään toiminnan riskejä. Valvonnan järjestely perustuu Kittilän kunnan hallintosääntöön, kunnanhallituksen hyväksymään sisäisen valvonnan ohjeeseen ja Tilapalveluliikelaitoksen johtosääntöön sekä kunnanhallituksen ja johtokunnan määrittelemiin toimintasääntöihin, joissa on määritelty mm. kunnallisten ilmoitusten tiedottaminen, tilaajavastuulain noudattaminen, toimielinten ja viranhaltijoiden vastuut, nimenkirjoitus- ja laskujen hyväksymisoikeudet. Tilapalveluliikelaitoksen koko organisaatio vastaa kukin omalta osaltaan lakien, sääntöjen ja ohjeiden noudattamisesta tehtävissään. Riskeihin Tilapalveluliikelaitos on varautunut mm. sisäisen valvonnan, vakuutusten ja henkilöstön koulutuksen avulla. Olemassa olevia omaisuuteen ja henkilöstöön kohdistuvia tiedostettuja riskejä ja vaaratekijöitä ovat mm.: ikääntynyt rakennuskanta kiinteistöjen ikääntyneet sähkö-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmät luonnon aiheuttamat vaarat, esim. tulva, myrskyt ilkivalta henkilöstön sijaistarve 5. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite Arviointikriteeri Mittarit Tavoitetaso Kiinteistöjen vuosittaisen korjausvastuun ylläpitäminen kunnan kiinteistöt korjausvastuun määrittäminen kaikki kiinteistöt Kunnan kiinteistöjen vuosittainen korjausvastuun ylläpitäminen edellyttää pohjaksi nykyisen korjausvastuun määrittämistä kiinteistöille. Korjausvastuun määrittämiseksi kiinteistölle tarvitaan yksityiskohtaista tietoa alueesta, rakennuksesta, rakenteista, koneista ja laitteista, käytöstä sekä korjaushistoriasta rakennuksen eri osissa. Kiinteistöjä on 58 kpl, korjausvastuu on määritelty 12 kiinteistöön. Korjausvastuun määrittäminen kaikkiin kohteisiin vaatii 3-4 kk työmäärän. Kiinteistöjohtajan irtisanouduttua, ei kapasiteettia työn eteenpäin viemiseen ollut. Uusi kiinteistöpäällikkö tuli toimeen tilivuoden jälkeen. 110

113 10 6. Tilinpäätös ja tunnusluvut Tuloslaskelmaosan toteutuminen: toteuma 2013 TA 2014 toteuma 2014 toimintatuotot toimintakulut toimintakate/jäämä muut rahoitustuotot korkokulut muut rahoituskulut -10 rahoitustuotot ja - kulut vuosikate poistot ja arvonalentumiset satunnaiset tuotot ja kulut tilikauden tulos varausten ja rahastojen muutos tilikauden yli-/alijäämä Kunta laskutti Tilapalveluliikelaitokselta korkoa kunnan velkojen ( ) painotetun keskikoron 2,2967 % mukaan. Tilikauden poistot olivat yhteensä Taseessa pysyviin vastaaviin kuuluvat rakennusomaisuuden hankintamenot on jaksotettu kuluvan tilikauden kuluksi ennalta laaditun rakennuskohtaisen poistosuunnitelman mukaisesti. Poistoaikoina käytetään: poistomenetelmä poistoaika/v hallinto- ja laitosrakennukset tasapoisto 30 asuinrakennukset tasapoisto 30 muut rakennukset tasapoisto 15 koneet ja kalusto tasapoisto 3-5 Tilapalveluliikelaitoksen tilikauden 2014 tulos on ,79. Terveyskeskuksen saneeraukseen liittyvän investointivarauksen purkamisesta johtuvaa poistoeroa on tuloutettu ,06, joten tilikauden ylijäämä on ,27. Tilapalveluliikelaitoksen johtokunta esittää tilikauden ylijäämän 2014 siirtämistä yli-/alijäämä tilille. 111

114 Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot , ,73 Maksutuotot , ,29 Tuet ja avustukset 7 138,85 10,00 Muut toimintatuotot , ,98 Toimintatuotot , ,00 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,96 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,27 Muut henkilösivukulut , ,39 Henkilöstökulut , ,62 Palvelujen ostot , ,20 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,96 Avustukset Muut toimintakulut , ,97 Toimintakulut , ,75 TOIMINTAKATE , ,25 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 27, ,38 Korkokulut , ,97 Muut rahoituskulut -9,61 Rahoitustuotot ja -kulut , ,20 VUOSIKATE , ,05 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot rakennuksista , ,08 Poistot kiint. rakenteista , ,76 Poistot koneista ja kalustosta Suunitelman mukaiset poistot , ,84 Satunnaiset tuotot ja kulut TILIKAUDEN TULOS , ,79 Varausten ja rahastojen muutos Poistoeron muutos , ,06 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,27 toimintatuotot/toimintakulut, % 127,8 130,3 vuosikate/poistot,% 89,0 98,1 vuosikate, /asukas 121,73 151,20 asukasmäärä

115 Rahoituslaskelma Kassavirta/varsinainen toiminta ja investoinnit Vuosikate , ,05 Muut satunnaiset kulut Tulorahoitus , ,05 Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,15 Rahoitusosuudet investointeihin ,00 Käyttöomaisuuden myyntitulo Kassavirta/varsinainen toiminta ja investoinnit , ,10 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääom. muutokset ,02-157,84 Pitkäaikaisten saamisten muutokset Lyhytaikaisten saamisten muutokset , ,70 Korott. pitkä- ja lyhytaik. velkojen muutos , ,29 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,15 Rahoitustoiminnan kassavirta , ,15 Kassavarojen muutos , ,95 Kassavarat , ,44 Kassavarat , ,39 Kassavarojen muutos , ,95 113

116 Tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 1 500,00 Aineettomat hyödykkeet 1 500,00 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset , ,49 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,28 Koneet ja kalusto Aineelliset hyödykkeet , ,77 Pysyvät vastaavat , ,77 Vaihtuvat vastaavat Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut siirtosaamiset muilta Kunnan sisäiset myyntisaamiset ,00 Pitkäaikaiset saamiset ,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Kiinteistönhoitopalv. verollinen , ,12 Siivouspalvelut, veroton 7 378, ,71 Vuokralaskutukset , ,71 Tilaliikelaitoksen palvelut 9 305, ,48 Kertalaskut alv. 0 % , ,83 Saatavien tili -100, ,00 Myyntireskontran välitili Myyntireskontran selvittelytili ,34 Myyntisaamiset , ,85 Muut saamiset Arvonlisäverosaamiset , ,30 Muut saamiset , ,30 Lyhytaikaiset saamiset , ,15 Siirtosaamiset Muut siirtosaamiset ,21 Saamiset , ,15 Rahat ja pankkisaamiset Nordea, , ,44 Rahat ja pankkisaamiset , ,44 Vaihtuvat vastaavat , ,59 VASTAAVAA , ,36 114

117 14 VASTATTAVAA Oma pääoma Edellisen tilikauden yli-/alijäämä , ,34 Tilikauden yli-/alijäämä , ,27 Oma pääoma , ,61 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero , ,06 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset , ,06 Toimeksiantojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat 1 606, ,88 Toimeksiantojen pääomat 1 606, ,88 Vieras pääoma Pitkäaikainen Muut velat Sisäiset muut velat , ,02 Muut velat , ,02 Pitkäaikainen , ,02 Lyhytaikainen Ostovelat Ostoreskontra/Kirjauspiste , ,79 Ostovelat , ,79 Muut velat sosiaaliturvamaksuvelka -147,28 Ravintopalvelulle tilitettävät Muut velat -147,28 Siirtovelat Lomapalkkajaksotus Lomapalkkajaksotus , ,00 Lomapalkkajaksotus , ,00 Muut siirtovelat Työttömyysv.m/työnantaja 9 074,39 Työttömyysv.m/palkansaaja 6 093,05 Muut vakuutusmaksut ,51 KuEl-maksu/työnantaja KuEl-maksu/palkansaaja 6 455,12 Muut siirtovelat muille Muut siirtovelat ,07 Siirtovelat , ,00 Lyhytaikainen , ,79 Vieras pääoma , ,81 VASTATTAVAA , ,36 115

118 15 Taseen tunnusluvut: omavaraisuusaste, % 8,21 6,49 suhteellinen velkaantuneisuus, % 326,65 376,39 lainakanta , ,02 lainat /asukas 2 328, ,51 asukasmäärä Tasetta koskevat liitetiedot Aineelliset hyödykkeet Pysyvien vastaavien hyödykkeet rakennukset koneet ja kalusto yhteensä Poistamaton hankintameno , , ,46 Lisäykset tilikauden aikana , ,15 Rahoitusosuudet tilikaudella , ,00 Vähennyket tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto , , ,84 Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno , , ,77 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , ,77 116

119 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Päiväkirja Pääkirja Atk-tulosteina Atk-tulosteina 6.6 Luettelo tositelajeista Taseen alkusaldot Muistiotositteet Tiliotekirjaus Rondo ostolaskut Ostoreskontran suoritukset Vuokralaskutus Tilaliikelaitoksen palvelut alv 24 % Kiinteistönhoitopalvelut, verollinen Siivouspalvelut, veroton Kertalaskut verottomat Myyntireskontran suoritukset Myyntireskontran viitesuoritukset Palkkojen välitili Poistot käyttöomaisuudesta Kirjanpitokirjat säilytetään paperitulosteina, päiväkirja 10 vuotta, pääkirja pysyvästi ja paperiset tositteet vähintään 10 vuotta Kittilän kunnan toimesta. Rondo-ostoreskontrassa olevat laskut säilytetään erillisen sopimuksen mukaan sähköisesti Lapin Informaatioteknologia Oy:n palvelimella. 117

120 KITTILÄN KUNNAN RAVINTOPALVELULIIKELAITOS TASEKIRJA

121 Sisällys 1. Johtajan katsaus Organisaatio Toiminta Toiminta eri työkohteissa Ateriamäärät Investoinnit Kustannus- ja tuloseuranta Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tilinpäätös ja tunnusluvut Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma Tase Tasetta koskevat liitetiedot Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Luettelo tositelajeista Kittilän kunnan Ravintopalveluliikelaitoksen v.2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Tilintarkastusmerkintä

122 1. Johtajan katsaus Vuosi 2014 oli Ravintopalveluliikelaitoksen kuudes ja viimeinen toimintavuosi. Ravintopalveluliikelaitoksen toiminta päättyi (Kunnan valtuusto ) Liikelaitos piti sisällään Kittilän kunnan ravintopalveluyksiköt ja ravintopalveluhenkilöstön. Liikelaitoksen toimintayksiköt olivat jakaantuneet valmistuskeittiöihin ja jakelukeittiöihin. Valmistuskeittiöitä oli kolme isompaa ravintokeskusta ja kolme pienempää keittiötä. Jakelukeittiöitä oli kaksi. Liikelaitoksen henkilöstöä on liikuteltu tarpeen vaatiessa eri toimintayksiköiden välillä. Tämä on tuonut avoimuutta, lisännyt yhteen kuuluvuutta sekä arvostusta eri henkilöstöryhmien ja toimintayksiköiden välillä. Tilikausi näytti ,80 ylijäämää. Vuoden lopulla tehtiin tilikauden tuloksen tasaus. Kittilän kunnalle palautettiin ravintopalveluliikelaitokselle vuodelle 2014 myönnetty avustus , mikä oli kohdennettu Koivukodin ruokasalin linjastolounaan hintaan. Eri hallintokuntien tasaus toteutettiin tilattujen- ja toimitettujen tuotteiden myyntimäärien erotuksella. Eri hallintokunnille palautettu osuus oli seuraava. Sosiaalitoimi ,83, Terveystoimi ,13, Kotipalvelu ,98, Päiväkodit 8 468,56, Koulut ,66 ja Esikoulut 1714,65. Vuoden 2014 tilikauden lopullinen tulos on 0. Liikelaitoksen talousarviossa ennakoitiin maksettavan kunnalle poistoja ja korkoja 590 yht Tilikauden lopussa poistojen ja korkojen toteutuma oli ,04. Kunta on perinyt Ravintopalveluliikelaitokselta korot vuoden alun tasearvon mukaan. Tulevan vuoden haasteena tulee edelleen olemaan ammattitaitoisen henkilöstön saaminen varsinkin matkailusesonkien ja lyhempien sijaisuuksien aikoina. 120

123 2. Organisaatio Kittilän kunnan Ravintopalveluliikelaitos kunnallisena liikelaitoksena vastaa kunnan ravintopalveluista. Toiminnan tehtävänä on tuottaa laadukkaita ja terveyttä edistäviä ravintopalveluja kustannustehokkaasti koko kunnan alueella lapsista vanhuksiin. Liikelaitoksen johtokunta vastaa toiminta-ajatuksen sekä kunnanvaltuuston määrittämien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamisesta. Se ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Liikelaitoksen toiminta on jaettu eri toimintayksiköihin. Jokaisella toiminnallisella alueella on vastuuhenkilö, joka vastaa käytännön toiminnasta (ateriapalvelun laadun seuranta ja siitä vastaaminen, elintarvikehankinnat sopimuksia noudattaen, ruuanvalmistukseen tarvittavat astiahankinnat ohjeita noudattaen, irtaimiston huolto valvonta ja tehokas käyttö, talouden seuranta, työturvallisuus, ateriamäärien seuranta ja ilmoitukset laskutusta varten, laskujen asiatarkistus, omavalvonnan toteutumisen seuranta ja käytännön töiden ohjaus ja seuranta sekä käytännön töihin osallistuminen). Kuva 1 Ravintopalveluliikelaitoksen organisaatio 121

124 Ravintopalveluliikelaitoksen johtokunnan kokoonpano toimikaudella (Kunnanvaltuusto ): varsinaiset jäsenet: Similä Risto, pj. Fagerholm Raili, 1.vpj Ijäs Anne- Marie, 2.vpj Lepola Sauli Mäntymaa Vuokko Kuusela Mika Ovaskainen Ahti Siitonen Veikko Vierelä Merja henkilökohtaiset varajäsenet: Jokiniemi Esko Toivanen Marita Laine Juha Ranta Urpo Pääkkölä Eveliina Kumpulainen Hannu Vaara Yrjö Papinaho Arttu Autti Annikki Liikelaitoksen johtaja: Ravitsemistyönjohtaja: Vastaava ravitsemistyöntekijä Vastaava ravitsemistyöntekijä Kaitala Maire Heikkinen Eija Moilanen Taina Kangas Eija Vakituisen henkilöstön (20) lisäksi ravintopalveluissa työskenteli määräaikaisena Sirkan koulun sivupisteessä Könkäällä 1 henkilö / 0,82htv, ja kunnan työllistämistöiden palkkatuella yhteensä 1henkilöä / 0,68htv. 122

125 3.Toiminta Ravintopalveluliikelaitoksen johtokuntana toimiva tekninen lautakunta kokoontui seitsemän kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 37 asiaa. Tila- ja ravintopalveluliikelaitosten yhteisiä kokouksia pidettiin 15 kertaa. Liikelaitoksen henkilöstö osallistui vuoden aikana seuraaviin koulutuksiin ja luentoihin. koulutus Oiva -koulutus osallistuja vastaava ravitsemistyöntekijä ravitsemistyöntekijä pv 6h 6h KVTES - koulutus ravintopalvelujohtaja ravitsemistyöntekijä ravitsemistyöntekijä, 2 6h 6h 2h Kehityskeskustelukoulutus ravintopalvelujohtaja ravitsemistyönjohtaja 6h 6h Ruokalistatyöryhmän koulutus ravintopalvelujohtaja ravitsemistyönjohtaja vastaava ravitsemistyöntekijä, 2 ravitsemistyöntekijä, 4 ravintopalvelujohtaja ravitsemistyönjohtaja vastaava ravitsemistyöntekijä, 2 ravitsemistyöntekijä, 16 ravintopalvelujohtaja ravitsemistyönjohtaja vastaava ravitsemistyöntekijä, 2 ravitsemistyöntekijä, 8 2h 2h 2h 2h 2h 2h 2h 2h 7h 7h 7h 7h ravitsemistyönjohtaja vastaava ravitsemistyöntekijä, 2 ravitsemistyöntekijät, 5 2h 2h 2h Valion koulutus- /myyntinäyttely vastaava ravitsemistyöntekijä ravitsemistyöntekijät, 2 3h 3h Eläketurvatilaisuus ravintopalvelujohtaja ravitsemistyönjohtaja 1,5 h 1,5 h OVA -koulutus ravitsemistyönjohtaja vastaava ravitsemistyöntekijä, 2 ravitsemistyöntekijä, 11 2h 2h 2h 2h 2h 2h ravitsemistyönjohtaja ravitsemistyöntekijä 6h 6h Vanhusten ravitsemushoito Ravintopalveluhenkilöstön info, ajankohtaista Ravintopalveluhenkilöstön koulutuspäivä - ajankohtaista - työterveyshuolto - ekologinen siivous Jamix ruokatuotanto Ravintopalveluhenkilöstön koulutuspäivä - ajankohtaista - työterveyshuolto - ekologinen siivous KVTES -jaksotyönsuunnittelu 123

126 3.1 Toiminta eri työkohteissa Terveyskeskuksen valmistuskeittiö ja vanhainkodin jakelukeittiö ovat kokopäivälaitoksia ja toimivat vuoden jokaisena päivänä kahdessa vuorossa. Terveyskeskuksen valmistuskeittiö ja vanhainkodin jakelukeittiö vastaavat terveyskeskuksen vuodeosaston, Koivukodin-, hoitokoti Havukan-, vanhainkodin-, palvelutalo Metsolan- ja päiväkotien Pikku Muksulan,Tassulan,Touhulan ja Väinölän ravintopalveluista. Koulujen lomien aikana päiväkoti Muksulan ja Pikkumettän ravintopalveluista. Lisäksi terveyskeskuksen ravintokeskus vastaa kotipalvelun asiakkaista kirkonkylällä ja sivukylillä. Terveyskeskuksen ravintokeskuksessa valmistetaan aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala. Vanhainkodilla valmistetaan aamupala ja päivällinen. Terveyskeskus ja vanhainkoti toimivat saman kustannuspaikan alla. Elintarvikekustannukset on seurannan vuoksi eritelty, 4520 kustannuspaikka on terveyskeskuksen ja 4521kustannuspaikka on vanhainkodin. Koulukeskuksen ravintokeskus toimii yhdessä vuorossa arkisin viitenä päivänä viikossa. Ravintokeskus ei ole toiminnassa koulun lomien aikana. Toiminta päiviä tulee vuodessa188. Koulukeskuksen ravintokeskus valmistaa lounaat lukiolle, yläkoululle, alakoululle ja esikoululle sekä koulun toimintapäivien aikana päiväkoti Muksulaan sekä päiväkoti Pikkumettään. Lisäksi valmistetaan lakisääteiset - ja itse maksavien oppilaiden välipalat. Aamupäiväkerholle valmistetaan aamupala ja iltapäiväkerholle välipala. Sirkan koulun ravintokeskus toimii samoilla periaatteilla kuin kirkonkylän koulukeskuksen ravintokeskus. Sirkan koulun ravintokeskus valmistaa lounaat ja päivälliset sekä viikonlopun ateriat Sirkan päiväkodille. ja päiväkoti Mäntymetsään. Ravintokeskus valmistaa myös lakisääteiset välipalat. Sirkan koulun ravintokeskus toimii ympäri vuoden. Könkään koulu on ollut toiminnassa Sirkan koulun sivupisteenä koko vuoden Ravintopalvelut pitävät sisällään myös sivukylien ala-asteet (3) Sivukylien koulut valmistavat ateriat ryhmäpäiväkodeille Alakylässä, Kaukosessa ja Raattamassa. Sivukylien keittiöt valmistavat myös lakisääteiset välipalat. 124

127 3.2 Tuotteet Ravintokeskus terveyskeskus aamupala lounas päivällinen iltapala Ravintokeskus koulukeskus aamupala lounas välipala Ravintokeskus Sirkka aamupala lounas välipala päivällinen Keittiö Alakylä aamupala lounas välipala Keittiö Kaukonen aamupala lounas välipala Keittiö Raattama aamupala lounas välipala Päiväkoti kirkonkylä aamupala lounas välipala Päiväkoti Sirkka ja Mäntymaja aamupala lounas välipala päivällinen Kotipalvelu ateriapaketteja

128 Koivukodin ruokasalissa on ruokailtu vaihtelevasti. Tarjolla lounas linjastossa on ollut Buffee salaattipöytä, pääruoka, jälkiruoka ja kahvi. Ruokailijoita Koivukodin ruokasalissa aamupalalla oli 5 473, lounaalla oli ja päivällisellä Ruokailijat muodostuivat, Koivukodin ylä- ja alakerran asukkaista, Havukan päiväkerhon kävijöistä ja vähäisessä määrin Kulleron ja kirkonkylän kotipalvelun asiakkaista sekä terveyskeskuksen henkilökunnasta. Ruokailijoita vanhainkodin ruokasalissa aamupalalla oli 7483, lounaalla oli 7546 ja päivällisellä Vanhainkodin ruokasalin asiakkaat olivat pääsääntöisesti Aakenuksen ja Pallaksen asukkaita sekä henkilökuntaa Investoinnit Investointeja vuonna 2014 ei tehty. 3.4 Kustannus- ja tuloseuranta Ravintopalveluliikelaitoksen kustannus- ja tuloseuranta on jaettu eri pääluokkiin; Hallinto, Terveyskeskus ravintokeskus, Koulukeskus ravintokeskus, Alakylän koulu keittiö, Kaukosen koulu keittiö, Raattaman koulu keittiö ja Sirkan koulu ravintokeskus. Kustannuksia ja tuloja seurataan kustannuspaikoittain. Toimintakulut muodostuivat henkilöstökuluista, palvelujen ostoista, aineista, tarvikkeista ja muista toimintakuluista. Henkilöstökulut muodostuivat nykyisen henkilöstön henkilöstökulujen mukaisesti. Henkilöstökulut muodostivat toimintakulujen suurimman kuluerän. 126

129 Kuva 2. Ravintopalveluliikelaitoksen toimintakulut Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Ravintopalveluliikelaitoksen sisäisen valvonnan avulla pyritään hallitsemaan sekä tunnistamaan ja ennalta ehkäisemään toiminnan riskejä. Valvonnan järjestely perustuu Kittilän kunnan hallintosääntöön, kunnanhallituksen hyväksymään sisäisen valvonnan ohjeeseen ja liikelaitoksen johtosääntöön sekä kunnanhallituksen ja johtokunnan määrittelemiin toimintasääntöihin, joissa on määritelty mm. kunnallisten ilmoitusten tiedottaminen, tilaajavastuulain noudattaminen, toimielinten ja viranhaltijoiden vastuut, nimenkirjoitus- ja laskujen hyväksymisoikeudet. Sisäinen valvonta on osa johtamista, mutta se on myös osa normaalia jokapäiväistä työtä. Liikelaitoksen koko organisaatio vastaa kukin omalta osaltaan lakien, sääntöjen ja ohjeiden noudattamisesta tehtävissään. Riskit ovat ennalta tarkoin määrittelemättömiä tai tiedostamattomia olemassa olevia vaaratekijöitä. Riskistä ei voi tietää milloin ja miten se tulee kohdattavaksi. Olemassa olevia omaisuuteen ja henkilöstöön kohdistuvia tiedostettuja vaaratekijöitä ja riskejä ovat mm.: henkilöstön sijaistarve raaka-aine kustannusten maailmanlaajuiset hinnanvaihtelut kunnostusta tarvitsevat työtilat ja kalustus luonnon aiheuttamat vaarat, esim. tulva ilkivalta Liikelaitos on varautunut riskeihin mm. sisäisen valvonnan avulla ja vakuutuksilla. Henkilöstölle on järjestetty koulutuksia. 127

130 5. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Mittarit Ravintopalveluliikelaitoksen lakkauttaminen. Arviointikriteeri Ravintopalvelun ja laadun säilyttäminen ja henkilöstön työtyytyväisyys Tavoitetaso Laskelmat Toteuma 2014 Ravintopalveluliikelaitoksen tilinpäätös. 6. Tilinpäätös ja tunnusluvut Tuloslaskelmaosan toteutuminen: Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/jäämä Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä toteuma TA toteuma tot-% 88,2 91,9 26,1 0,0 26,2 26,2 0 0 Poistot on tehty Kittilän kunnan poistosuunnitelman mukaisesti. Tilikauden poistoja oli yhteensä

131 6.1 Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,20 71, , ,50 42, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,04 0, , ,21 0, ,21 129

132 6.2 Rahoituslaskelma , , , , , ,12 Rahoitustoiminnan kassavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääom. muutokset Lyhytaikaisten saamisten muutokset Korott. pitkä- ja lyhytaik. Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan kassavirta -589, , , , ,04 187, , , , ,08 Kassavarojen muutos , ,04 Kassavarat Kassavarat 1.1 Kassavarojen muutos , , , , , ,04 Kassavirta/varsinainen toiminta ja investoinnit Vuosikate Käyttöomasuusinvestoinnit Käyttöomaisuuden myyntitulo Kassavirta/varsinainen toiminta ja investoinnit 130

133 6.3 Tase , , , , , , , ,55 Ateriapalvelut veroll , ,01 Saatavien tili 5 077,96 Myyntisaamiset , , , ,56 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Keskener. Hankinnat Aineelliset hyödykkeet Pysyvät vastaavat Vaihtuvat vastaavat Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Ateriapalvelut alv 0 % Muut saamiset Arvonlisäverosaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset , , , , , , , ,98 Siirtosaamiset Muut siirtosaamiset muilta Saamiset ,61 Rahat ja pankkisaamiset Nordea, Rahat ja pankkisaamiset , ,98 Vaihtuvat vastaavat , ,71 VASTAAVAA , ,14 131

134 VASTATTAVAA 2014 Oma pääoma Edellisen tilikauden yli/alijäämä ,96 Tilikauden yli-/alijäämä , ,21 Oma pääoma , ,96 488, ,13 488, ,13 Ostovelat Ostoreskontra/Kirjauspiste , ,06 Ostovelat , ,06 Toimeksiantojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat Toimeksiantojen pääomat Lyhytaikainen Muut velat Sisäiset muut velat ,48 Sosiaaliturvamaksuvelka -124,97 Muut velat ,48-124, , , , ,00 Siirtovelat Lomapalkkajaksotus Lomapalkkajaksotus Lomapalkkajaksotus Muut siirtovelat Työttömyysv.m/työnantaja 7 197,81 Muut siirtovelat muille 330,15 Muut siirtovelat 7 527,96 Siirtovelat , ,96 Lyhytaikainen , ,05 Vieras pääoma , ,05 VASTATTAVAA , ,14 Taseen tunnusluvut: omavaraisuusaste, % asukasmäärä 25, ,

135 6.4 Tasetta koskevat liitetiedot Aineelliset hyödykkeet Pysyvien vastaavien hyödykkeet Muut koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo

136 6.5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Päiväkirja Pääkirja Atk-tulosteina Atk-tulosteina 6.6 Luettelo tositelajeista Taseen alkusaldot Muistiotositteet Tiliotekirjaus Ostolaskut muut Rondo ostolaskut Ostoreskontran suoritukset Ateriapalvelut alv. 0 % Ateriapalvelu alv 23 % Myyntireskontran suoritukset Myyntireskontran viitesuoritukset Myyntireskontran oikaisut Palkkojen välitili Poistot käyttöomaisuudesta Kirjanpitokirjat säilytetään paperitulosteina, päiväkirja 10 vuotta, pääkirja pysyvästi ja paperiset tositteet vähintään 10 vuotta Kittilän kunnan toimesta. Rondo-ostoreskontrassa olevat laskut säilytetään erillisen sopimuksen mukaan sähköisesti Lapin Informaatioteknologia Oy:n palvelimella. 134