Hiippakuntauutiset. Jaana Hallamaa: Pyhä on tässä hetkessä. Sosiaalinen media haastaa kirkon. Katsaus hiippakunnan juhlavuoteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hiippakuntauutiset. Jaana Hallamaa: Pyhä on tässä hetkessä. Sosiaalinen media haastaa kirkon. Katsaus hiippakunnan juhlavuoteen"

Transkriptio

1 Hiippakuntauutiset HELSINKI 3/09 1 Jaana Hallamaa: Pyhä on tässä hetkessä Sosiaalinen media haastaa kirkon Katsaus hiippakunnan juhlavuoteen

2 p i i s pa n pi i s i Pyhä vai Jumala? Kirkko valmistautuu kolmivuotiseen Pyhä-hankkeeseen. Hankkeessa on kolme teemaa: Jumala, Pyhä päivä ja Luomakunta. Olen hankkeesta iloinen. Siinä mennään elämän ja uskon ytimeen. Näen kolme kehää. Uloin, kaikkia ihmisiä yhdistävä, on luomakunta. Mikä on elämäntapamme? Toimimmeko vastuullisesti? Toinen kehä etenee arjesta kohti pyhää. Työn rinnalle tarvitsemme rauhoitetun ajan, pyhän päivän. Muista pyhittää lepopäivä, sillä se tuo siunauksen. Sisin kehä vie kokemusmaailman rajoille ja sen taakse, Jumalan luo. * * * Pyhä ei ole Jumala, mutta Jumala on pyhä. Siellä missä on pyhää, siellä on Jumala. Mutta myös siellä, missä on vain arkea, Jumala on. Jumala on kaiken näkyvän ja näkymättömän Luoja. Hän ei vain luo ja pidä huolta kaikesta, vaan hän on läsnä kaikessa, myös keskellä tavallista ja epäpyhää, Lutherin mukaan likaviemärissäkin ja koppakuoriaisessa. Kukaan ei siis ole kaukana Jumalasta. * * * Marja Kivimäki Mutta silti Jumala on jotakin aivan muuta kuin luotu maailma, eri todellisuus kuin ihminen ja luomakunta. Luomakunta on pyhä, mutta luomakunta ei ole Jumala. ihminen on pyhä, mutta ihminen ei ole Jumala. Kaipaan luomakunnan kauneutta, tavoittelen pyhäpäivän lepoa, mutta ennen muuta janoan päästä Jumalan luo. Luomakunta ja pyhäpäivä ovat läsnä tiellä kohti Pyhää, jolla on kasvot, joka puhuu minulle, joka rakastaa minua ja joka on luvannut kerran tehdä minutkin pyhäksi. Jaakko Löytyn ja Anna-Mari Kaskisen laulun sanoin: Pidä minusta kiinni, kunnes kasvosi nään. Eero 2 Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli PL 142, Helsinki. Käyntiosoite: Erottajankatu 7 A, (ovisummeri) 5. kerros Puh. (09) (keskus), faksi (09) Puhelinvaihde ja pääsisäänkäynti ovat auki klo 9 15 Työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa Kotisivu: Piispa Eero Huovinen Piispan sihteeri Maritta Maununen Piispan teologinen sihteeri Antti Mustakallio , Tuomiorovasti Matti Poutiainen (Tuomiokirkkosrk) Pappisasessori Reijo Liimatainen (Hakunilan srk) Pappisasessori Hannu Vapaavuori (Huopalahden srk) Lakimiesasessori Ritva Saario Notaari Heikki Hämäläinen Toimistosihteeri/talous Päivi Tapola (50 %) Vs. toimistosihteeri Anniina Kaartinen (50 %) Toimistosihteeri Ulla Aaltio Hiippakuntadekaani Kaarina Ylönen Hiippakuntasihteeri (diakonia ja yhteiskunta, kansainvälinen diakonia) Kirsti Poutiainen Hiippakuntasihteeri (nuoriso-, rippikoulu- ja koulutyö, ympäristötyö, Hiippakuntauutiset) Raine Haikarainen Hiippakuntasihteeri (lapsi- ja perhetyö, työnohjaus, työyhteisöt) Jaana Räntilä Toimistosihteeri Birgitta Falenius Kuurojenpappi Elina Jokipaltio Monikulttuurisuustyönsihteeri Mark Saba Lähetyssihteeri (lähetys, evankeliointi) Hannu Lätti Hiippakuntakanttori Hanna Remes Lähetystoimisto (Suomen Lähetysseura) (vaihde) Julkaisija: Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli PL 142, Helsinki Päätoimittaja: Raine Haikarainen, puh. (09) , faksi (09) , gsm , Toimitussihteeri: Laura Pörsti, gsm Osoitteenmuutokset: Ulla Aaltio, puh. (09) , s-posti Taitto- ja painopaikka: Etelä-Savon Kirjapaino Oy, Mikkeli Hiippakuntauutiset on Helsingin hiippakunnan tiedotuslehti. Se ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan seurakuntien työntekijöille, luottamushenkilöille ja tiedottajille. Painos: kpl ISSN

3 Sisällys 3/09 Piispan piisi 2 Helsingin piispan joulutervehdys 3 Onko pyhästä painopisteeksi? 4 Pyhä-painopiste kutsuu keskeisen äärelle 8 Yhteisen ilon hetkessä on jotakin pyhää 10 Pyhä puhuu arjen keskellä 12 Paikallaan pysyminen tuottaa hedelmää 14 Kapitulin väkeä 16 Verkkotyö on uusi haaste ja mahdollisuus 17 Tapahtuu Helsingin hiippakunnassa 18 Juhlavuosi päättyy samalla matkalla jatketaan 22 Missä ollaan ja mihin mennään? 24 Ajankohtaista Diakonia ja yhteiskuntatyö 25 Kasvatus 28 Kirkkomusiikki 30 Lähetys ja evankeliointi 32 Monikulttuurisuustyö 35 Eero Huovinen Ken? Monet suomalaiset lukevat jouluna vuosikirjaa, jonka nimessä on kolme kysymystä: mitä, missä, milloin. Tarkoitus on kertoa vuoden tärkeistä asioista. Paljastuuko elämän ydin, jos kysytään: mitä, missä, milloin? Millaisilla kysymyksillä päästään joulun keskukseen? * * * Ranskalainen elokuvaohjaaja Jean Renoir vastasi kerran kysymykseen, kumpi teatterissa on tärkeämpää, mitä vai miten. Tärkeintä on kuka, sanoi Renoir. Joulussa olennaisinta on se, kuka syntyi. Enkeli taivaan -virren kolmas säkeistö käyttää runollista muotoa ken. Jo riennä, katso, sieluni, ken seimessä nyt makaapi: hän on sun Herras, Kristukses, Jumalan Poika, Jeesukses. Toki jouluevankeliumissa kerrotaan mitä-asioita: kirkkaus, ilo, rauha. Sekin sanotaan, missä oltiin: keisarikunnassa, Betlehemissä, majapaikassa. Myös sen tiedämme, milloin kaikki tapahtui: Augustuksen ja Quiriniuksen aikana. Kaikilla näillä asioilla on kuitenkin mieltä vain, jos muistamme, kenet jouluna kohtaamme. Ratkaiseva kysymys on: Ken seimessä nyt makaapi? * * * Kuka ja ken ovat arkielämän peruskysymyksiä. Asioita tärkeämpää on, keitä me tapaamme. Elämän syvin taso ei ole asioissa, ei paikoissa eikä ajassa, vaan siinä, ketkä ihmiset ovat meitä lähellä. Asiat otsikoidaan pienin kirjaimin, erisnimet isolla. Katsomuksia ja oppeja voi mietiskellä, mutta persoonan kanssa voi puhua, katsoa silmiin ja sulkea syliin. Aatteet ja arvot ovat kiinnostavia, mutta ne eivät kykene rakastamaan eivätkä antamaan anteeksi. * * * H e l s i n g i n p i i s pa n j o u l u t e r v e h d y s 3 Ihmisiä hiippakunnasta 36 Kansi: Raine Haikarainen Seuraava Hiippakuntauutiset ilmestyy Aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä on Kristillisen uskon ydin on persoonallisen Jumalan kohtaamisessa. Ratkaisevia eivät ole mitä, missä ja milloin -kysymykset, vaan tärkeintä on, kuka meidän luoksemme tulee. Jumalan nimet ilmaisevat, että olemme tekemisissä sellaisen Jumalan kanssa, jolla on kasvot, joka tahtoo ja voi ottaa omakseen. Joulu on seimen lapsen katselemista. Näemme hänet joulukorteissa, taidekuvissa ja seimirakennelmissa, sielumme silmin myös jouluevankeliumissa. Minkä korva kuulee, sen usko näkee. Katsele siis ja näe. Hän on sun Herras, Kristukses, Jumalan Poika, Jeesukses. Hän antaa ilon ja rauhan. Hyvää joulua!

4 Tekstit: Janne Villa Kuvat: Raine Haikarainen ja Liisa Huima Onko pyhästä painopisteeksi? 4

5 Kokemus pyhän läsnäolosta saattaa hiipiä aikalaisen sisikuntaan kuin varkain, esimerkiksi elävän adventtikalenterin luukun kautta. Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa ja Olli-puolisonsa keksivät pari vuotta sitten herättää henkiin keskiaikaisen tavan: elävän adventtikalenterin. Jaana heitti idean ilmoille Tapanilan kirjallisuuspiirin rouville, ja nämä vastasivat välittömään tyyliinsä, että joo!. Pimeää vuodenaikaa piristävän homman oli tarkoitus toimia hengellisesti matalalla profiililla, pienimuotoisesti ja kyllin kotikutoisesti, jotta kenellekään ei tulisi turhia suorituspaineita järjestelyistä. Enin osa 24:stä luukusta on sijainnut alueen asukkaiden kodeissa tai pihoilla. Hallamaan perhe järjesti viime vuonna tietoiskun kotitalouden jätteiden kierrätyksestä. Sitä edellisellä kerralla heillä oli mitä amatöörimäisin nokkahuilukvartetti parvekkeella. Muista luukuista löytyi viime vuonna muun muassa musiikkia ja yhteislaulua, puheita, pienoisrautatie, tiernatytöt, nukkekoti, lintuveranta, seimi, ujo Lucia-neito, valokuvia ja joulukuusen koristelua. Seurakunnan aattohartaus ja Kauneimmat joululaulutkin olivat ohjelmistossa. Jotkut luukuista sijaitsivat paikallisten järjestöjen tiloissa, työväentalolla, kirjastossa ja galleriassa. Mukaan järjestäjiksi lähti myös kristinuskosta varsin vieraantuneita henkilöitä. Surkeimmassakin räntäsateessa ja pilkkopimeydessä luukuille on vaeltanut joka vuosi vähintään 40 henkeä, parhaimmillaan pari sataa. Pyhä pilkistelee amatöörirakastajilleen Nykyään on tarjolla runsaasti ammattimaisia ja korkeatasoisia esityksiä, mutta monet meidän jutuistamme ovat olleet puhdasta amatöörien puuhastelua. Silti osallistujat ovat kertoneet saaneensa näiden kohtaamisten kautta lahjan. Pyhä on pilkistellyt niistä luukuista hämmästyttävällä tavalla! Se on vain ilmaantunut esiin ilman mitään ihmeellisiä ponnisteluita. Tunnelma on ollut monta kertaa käsittämättömän koskettava, Jaana Hallamaa hämmästelee. Hän arvelee elävän adventtikalenterin suosion johtuvan siitä, että aikalaisilla on tarve kokoontua yhteen ja kokea jotakin totaalisen epäkaupallista, ehkäpä peräti pyhää. Pelkkä yhdessäolo saattaa mahdollistaa sen. Kaupallisen ja kristinuskosta näennäisesti vieraantuneen kulttuurin alla elää yhä vahva pyhän tuntu. Jopa tällaisen muodollisesti todella yksinkertaisen adventtikalenteritradition kautta ihminen voi kokea voimallisesti, että pyhä lähestyy minua ilman että minun tarvitsee tehdä jotakin suurta saavuttaakseni sen. Vastustan ajatusta, että pyhä olisi erotettu jyrkästi tästä arkisesta ja maallisesta elämästämme. Pyhä on tässä hetkessä ja näissä ihmisissä meidän ympärillämme. 5 Professori Jaana Hallamaa näkee häivähdyksen pyhää esimerkiksi opiskelijoidensa vilpittömyydessä ja tosissaan olemisessa.

6 6 Kristinuskossa Jumala tulee ihmiseksi ja pyhä lävistää siten koko elämänmuotomme. Häivähdys vilpittömyydestä ja tosissaan olemisesta Loogiset analyysit ja tieteelliset metodit tunteva teologian tohtori korostaa, että emme kykene koskaan määrittelemään, miten, missä ja millä tavalla pyhä tarkalleen ottaen toimii. Elävän adventtikalenterin avaajillekin joulun syvin olemus paljastuu vähitellen ja vaivihkaa. Osallistujien on siis turha selittää saati analysoida puhki kunkin kokemusta siinä toivossa, että pyhä olisi helpompi tavoittaa tietoisesti seuraavalla luukulla. Pyhä puhuttelee salatulla tavallaan tai ei ensinkään. Suunnitelmilla ja strategioilla sitä ei saa otettua haltuun, toteaa Jaana Hallamaa. Henki liikkuu, missä tahtoo. Työssään yliopistolla professori saa nauttia pyhistä hetkistä opiskelijoiden kohtaamissa. Näen jotakin pyhää opiskelijoideni vilpittömyydessä ja tosissaan olemisessa. Koen pyhän häivähtävän heissä, mutta en voisi konsanaan pitää esitelmää aiheesta Opiskelijoiden vilpittömyys ja tosissaan oleminen. Sitä täytyy suojella ja varjella. On joukossa toki myös ironisia kaiken kyseenalaistajia, mutta sekin asenne on ymmärrettävä, sillä siten ihmiset suojaavat itseään. Me emme voi katsoa Jumalaa peittämättömin kasvoin, suoraan kohti. Pyhä koskettaa meitä, paljastaa jotakin olemuksestaan ja tulee näkyväksi sellaisissa hetkellisissä häivähdyksissä, jotka kykenemme kestämään. Pyhiä kokemuksia Jaana Hallamaalle on siunaantunut myös Tapanilassa toimivan viini- ja virsiseuran kokoontumisissa. Niissä lauletaan joka kerta yli 40 virttä. Sessiot kestävät viidestä seitsemään tuntia; viime kerrallakin veisattiin pitkästi yli puolenyön. Virret ovat ihmeellisiä. Niitä veisatessa tulee syvä voimaantumisen tunne. Jumalallinen murtautuu tähänkin aikaan Jaana Hallamaa suhtautuu penseästi pyhän kokemusten määrätietoiseen tavoitteluun. Pitäisikö pyhän kanssa nyt olla niin kauheasti tekemisissä koko ajan, vaikka pitäisimme itseämme uskonnollisina ihmisinä? Ei välttämättä. Ei sitä kirkkautta kestä ihmisen silmä. Pyhä on meille liian väkevää ylisuurissa annoksissa nautittuna. Pyhän elämyksiä ei voi kirkossakaan tuottaa tietoisesti. Sellainen projekti muuttuu helposti tekopyhyydeksi. Tekopyhyys taas on tunkkaista ja umpioitunutta, ja se mädättää itse asian. Pelkäänpä pahoin, että pyhä Pyhän elämyksiä ei voi kirkossakaan tuottaa tietoisesti. katoaa kokonaan, jos kuvittelemme voivamme sörkkiä sitä liikaa. Jos pyrimme valjastamaan pyhän kokemukset manipulatiiviseen käyttöömme, vaikkapa kirkollisten tilaisuuksien osallistujalukujen kaunistamiseksi, siinä on hirveä tekopyhyyden ja sielullisuuden vaara, julistaa pastori Jaana Hallamaa. Hän ei usko, että 2000-lukukaan pääse pyhästä vapaaksi. Kulttuurimme perustavaa laatua oleva ongelma on kuitenkin se, että pyhää käsittelevää kieltä ja siihen liittyviä merkityksiä ei enää ymmärretä. Jumalallinen murtautuu joka tapauksessa tähänkin aikaan. Ja niiden pyhien hetkien herkkyyttä, haurautta, haavoittuvuutta ja vilpittömyyttä meidän tulisi suojella parhaamme mukaan, summaa Jaana Hallamaa. Jos pyhän kokemisen kyky katoaa ja kaikki on kohta vain kevyttä ironiaa, se on hirvittävä tappio kulttuurillemme. Silloin mikään ei tunnu enää miltään, sanoo sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa.

7 Big Brother on pyhän pahoinpitelyä Mikä sitten on pyhän vastakohta? Jaana Hallamaa kysyy, ja vastaa samassa hengenvedossa täynnä pyhää vihaa: Se on Big Brother -tv-ohjelma, jossa kaikki on laskelmoitua, kaikki paljastetaan, eikä ihmiselle jätetä mitään salaisuutta. Se on tv-ohjaajan kylmä Sauronin silmä eikä eläväksi tekevä Jumalan silmä. Jumalan edessä ei nimittäin tarvitse esittää, lymyillä tai teeskennellä. Big Brotherissa ihmisen pyhyyttä käytetään halpahintaisen rahastamisen välineenä. Käytössä ovat kaikki mahdolliset manipulointikeinot, jotka eivät ole rikollisia. Tai ovathan ne osittain rikollisia, mutta osallistujat ovat luopuneet ihmisoikeuksistaan. Tällainen tosi-tv on kauheaa pyhän pahoinpitelyä. Se on oire kulttuurimme sairaudesta, professori puhisee. Hänestä tosi-tv:ssä tiivistyvä tirkistelykulttuuri heijastaa syvää nähdyksi tulemisen toivetta. Jos ei Jumalan, niin edes kameran ja katsojien näkemäksi! Hengellisessä perinteessä toisen ihmisen kasvoista etsitään Kristuksen kasvoja, mutta tirkistelykulttuurissa toinen ihminen on pelkkä peili, josta etsitään omia piirteitä. Olemassa olevaksi tullaan sitä kautta, että ollaan toisten näkyvillä. Pyhyyden tunnon täysin kadottanut tirkistelijä etsii elämätöntä elämäänsä sijaiskokemusten kautta. Miten ihanaa onkaan tarkastella toisten töppäilyjä: Herra, kiitos, etten ole niin kuin tuo publikaani!, fariseus sanoo kahvipöydässä työkavereilleen. Tirkistelijöiden edessä onnistuvaa odottaa hetkellinen sosiaalinen taivas ja mokanneita kadotus. Heikoimpien lenkkien tuomari tai katsoja voi kuvitella käyttävänsä jumalan valtaa lymyillessään kameran silmän takana. Hän ei kuitenkaan tule aidosti osalliseksi toisten ihmisten tilanteista. Oikea Jumala tulee lihaksi ja osallistuu ihmisten kärsimykseen, huomauttaa Jaana Hallamaa. Parahduksia pyhistä teemavuosista Pyhä on luterilaisen kirkon painopiste vuosina Näinä teemavuosina kirkkokansaa halutaan rohkaista pyhän kokemiseen. Yhteisen painopisteen alla on tarkoitus tavoittaa eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä kirkon työalojen kautta. Paikallisseurakuntien työskentelyä tuetaan virikemateriaaleilla ja verkkopalveluilla, neuvottelupäivillä ja koulutuksissa. Jokaisella vuodella on oma aiheensa: vuonna 2010 se on Häivähdys Pyhää. Aihe muistuttaa meitä hallamaalaisittain siitä, ettei pyhää voi omistaa ja hallita: Se on aina kuin häivähdys. Häivähdys Pyhään kertoo myös, että painopistetyöskentelyssä lähdetään liikkeelle Pyhän etsimisestä. Silloin on kyse häivähdyksenomaistenkin kokemusten löytämisestä, huomaamisesta ja sanoittamisesta, kertoo kirkon Pyhä-painopisteen taustamateriaali. Siihen tutustuessaan professori Jaana Hallamaa joutuu nöyrtymään. Hän tunnustaa, ettei käsitä kaikkien viriketekstien pyhiä ja jaloja tarkoitusperiä. Voi hyvänen aika en todellakaan tajua, mitä tämä kaikki tarkoittaa! En ylipäänsä ymmärrä mitään teemaajattelua, hän parahtaa ja painaa päänsä alas sitä hitaasti edestakaisin pudistellen. Minusta kaikissa kirkon teemoissa ja strategioissa on aina vaarana se, että niissä yritetään vääntää asioita rautalangasta ja lässyttävään tyyliin: Tässä me kaikki nyt pidämme lähimmäisistämme kiinni hikisillä käsillämme ja liitymme uskovien yhteiseen piiriin hyvällä fiiliksellä Ja seuraavaksi menemme tuonne metsän siimekseen tai järven rannalle kokemaan kimpassa pyhää Mä en kestä tätä! Pyhien asioiden psykologisoiminen on pahimmanlaatuista sielullisuutta. 7

8 Tekstit: Jaana Räntilä Pyhä on luterilaisen kirkon yhteinen painopiste vuosina Se ohjaa katseen kirkon uskoon, hengelliseen elämään ja Pyhän kohtaamiseen. Painopiste antaa myös mahdollisuuden tarttua kristillisestä näkökulmasta ajankohtaisiin kysymyksiin: rauhan kaipuuseen, luomakunnasta huolehtimiseen ja ihmisen arvoon. Pyhä-painopiste kutsuu keskeisen äärelle Pyhä Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat 8 Painopistetyöskentely on vuosi vuodelta syvemmälle etenevä matka. Vuonna 2010 etsitään pyhää aiheella Häivähdys Pyhää. Vuonna 2011 perehdytään osallisuuteen aiheella Oikeus Pyhään. Vuoden 2012 aihe kutsuu elämään Pyhän yhteydessä. Painopisteen teemat Jumala, Pyhä aika ja Luomakunta kulkevat mukana jokaisessa vuodessa. Koko painopiste on osa Meidän kirkko -strategiaa. Yhteistä pohdintaa Painopistetyöskentely ei merkitse välttämättä lisätyötä, kun löydetään se, missä pyhä jo nyt on luontevasti läsnä. Miten kirkon ydinsanomaa voisi kirkastaa ja sanoittaa toisin sen kautta, mitä jo nyt tehdään? Pyhä-pilottiseurakunnissa on huomattu hyväksi työstää teemoja koko työyhteisön voimin. Samalla kaikki työalat voivat kokea painopisteen omakseen ja työnsä kannalta merkittäväksi. Myös luottamushenkilöt ja muut vapaaehtoiset vastuunkantajat voi kutsua mukaan yhteiseen työskentelyyn. Pilottiseurakuntien kokemus on myös osoittanut, että Pyhä-painopiste on tärkeä ja siihen kannattaa panostaa. Mitä enemmän asian parissa on viivytty, sitä suuremmaksi innostus on kasvanut. Terveisinä pilottiseurakunnista lähetetään, että kaikkea kannattaa kokeilla. Nyt vain joukolla etsimään oman seurakunnan Pyhää! Jumalasta voi puhua monin tavoin Pyhää ei kristillisen kirkon sisällä voi käsitellä puhumatta pyhästä Jumalasta, joka on ilmoittanut itsensä historiassa ja jatkaa edelleen ilmoitustaan kutsuen ihmisiä yhteyteensä. Miten puhua Jumalasta etsivälle? Luterilainen versio Alfa-kurssista on aikuiskatekumenaatti, jonka materiaali on nyt käännetty ruotsista suomeksi. Sitä on jo kokeiltu esimerkiksi Kallion seurakunnassa Usko tai älä -kurssin nimellä. Tiedon ja kokemuksen, uskon ja kaipauksen, epäilyn ja ylistyksen jatkuva vuoropuhelu luo moniulotteisen peilin pyhälle Jumalalle ja mahdollistaa hyvinkin erilaiset tavat käsitellä tätä teemaa. Järjestäisikö seurakuntanne vaikkapa pyhiinvaelluksen tai rakentaisi Pyhän kosketuksia -sarjan musiikin, runon tai kuvataiteen keinoin? Puhuttaisiinko Jumalasta paikallislehdessä uusin, tuorein sanoin? Pyhä aika puuttuu elämänrytmiin Pyhä aika nostaa esille messua ja puhuu sellaisen elämänrytmin puolesta, joka mahdollistaa syvyysulottuvuuden. Liturgia ankkuroi Jumalan pelastusteot keskelle ihmisten todellisuutta ja antaa kronologiselle ajalle sen syvimmän sisällön: Jumala on kanssamme nyt ja aina. Messun ympärille voi rakentaa monimuotoista rikastuttavaa ja syventävää toimintaa. Hiljaisuuden vaaliminen on myös tärkeää vastakulttuuria ajassamme.

9 Virikemateriaalia verkosta Pyhä-painopisteeseen kannattaa tutustua tarkemmin verkkosivustolla evl.fi /pyha. Sivusto paljastaa muun muassa pilottiseurakuntien hyviksi toteamia käytäntöjä ja kokoaa linkkejä hyödyllisiin virikemateriaaleihin. Lisätietoa saa myös projektisihteeri Riikka Myllykseltä, riikka. p Usko tai älä -ryhmässä saa kysyä tyhmiä Usko tai älä ryhmä on suunnattu nuorille aikuisille, jotka pohtivat uskoa, epäilevät tai haluavat kasvaa uskossaan. Kallion seurakunnassa ensimmäinen Usko tai älä -pilottiryhmä käynnistyi vuoden 2008 alussa. Nyt käynnissä oleva ryhmä on Kalliossa neljäs. Ryhmissä käydyt keskustelut ovat käsitelleet ihmisten omaa uskonelämää ja yleismaailmallista etiikkaa niin laajalla skaalalla, että en ole vastaavaa kokenut missään muussa ryhmässä. Kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia, kertoo Kallion nuorten aikuisten pappi Mari Mattson. Usko tai älä -ryhmä pohjautuu aikuiskatekumenaatti-ajatukseen. Tarkoituksena on kasvaa kristillisen uskon tuntemisessa ryhmästä nousevien kysymysten pohjalta. Ryhmän aikana on myös mahdollisuus suorittaa aikuisrippikoulu. Mari Mattson, kenelle Usko tai älä -ryhmä sopii? ihan jokaiselle ihmiselle, joka on kiinnostunut uskonasioista. Meillä nämä ryhmät on rajattu nuorille aikuisille, mutta Helsingissä on vastaavia ryhmiä myös varttuneemmalle väelle. Pyhä Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat Kemissä järjestettiin pilottihankkeeseen liittyen Pyhätyö / pyhä työ -seminaari, jossa keskusteltiin aiheesta tehtaiden luottamushenkilöiden sekä kauppojen, palvelualan ja seurakunnan työntekijöiden kesken. Miten pyhä aika näkyisi teidän seurakunnassanne? Luomakuntakin on pyhä Luomakunta-teema haastaa oman elämäntavan pohdintaan ja johdattaa vastuun ja oikeudenmukaisuuden kysymysten pariin. Se nostaa esille myös ihmisen arvon ja pyhyyden. Lapsen oikeus pyhään on tärkeä teema ajassamme työstettäväksi vaikkapa uskontokasvatuksen parissa työskentelevien kanssa. Kirkolliset palvelujärjestöt ja esimerkiksi kirkon ilmasto-ohjelma Kiitollisuus, kunnioitus, kohtuus tarjoavat materiaalia teeman käsittelyyn. Virikkeitä voi etsiä myös seuraavien sivujen artikkeleista, joissa haastateltavat pohtivat omaa suhdettaan pyhään. Miksi ryhmän nimi on Usko tai älä? Nimi on lähtöisin Marja Kotakorvelta, jonka sijaisena toimin tällä hetkellä. Marja ohjasi ensimmäistä aikuiskatekumenaattiryhmää Kalliossa yhdessä Marjaana Kanervan ja Sinikka Metsätähden kanssa. Hän halusi toiminnalle käsittääkseni jonkin hieman helpommin lähestyttävän nimen. Miten tällainen toiminta aloitetaan seurakunnassa? Jos aikuiskatekumenaatti-toiminta tuntuu innostavalta, kannattaa tutustua evl.fi/pyha-sivujen kautta löytyvään katekumenaatti-sivustoon ja -materiaaliin. Sivustolla kerrotaan katekumenaattitoiminnan historiasta ja periaatteista ja annetaan vinkkejä ryhmän perustamiseen ja toteuttamiseen. Siellä voi myös liittyä aikuiskatekumenaattiverkoston jäseneksi. Mikä aikuiskatekumenaatti-toiminnassa on erityisen hyvää? Uskon vahvasti, että aikuiskatekumenaattitoiminta voisi olla yksi kirkon vastaus niille nuorille aikuisille, jotka etsivät itseään ja omaa paikkaansa yhteiskunnan haasteiden ja vaatimusten keskellä. Usko tai älä -ryhmään saa tulla aivan omana itsenään. Olen uutta ryhmää aloittaessani todennut usein ensimmäisenä, että tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa ja kaikesta saa puhua. Joskus olemme eri mieltä ja joskus on kysymyksiä, joihin ei löydy selkeitä vastauksia. Tärkeintä on kuitenkin se, että jokainen ryhmässä tulee kuulluksi juuri omine ajatuksineen. Teemu Mattson Mari Mattson 9

10 Teksti: Janne Villa Kuva: Raine Haikarainen Perusluterilaiselle hyvä ruoka ja juoma sekä iloluonteiset juhlat ovat jumalallisia lahjoja, mutta puritaani pitää niitä sielunvihollisen viekoituksina pois kaidalta tieltä. Kristityt kilvoittelevat askeesin ja hilpeiden juhlapitojen jännitekentässä. Maiju Lehmijoki-Gardner: Yhteisen ilon hetkessä on jotakin pyhää 10

11 Kiitetyn Kristillinen mystikka -kirjan jälkeen filosofian tohtori Maiju Lehmijoki-Gardnerilta on ilmestynyt jälleen uusi tuhti tietoteos Askeettien pidot. Uskonnot ja syömisen etiikka (Kirjapaja). Uskontojen ruokaeetosta perinpohjaisesti esittelevässä opuksessa on makupaloja hengenmiesten ja -naisten kompleksisesta suhteesta suun huvituksiin: Leivokset, hunajakakut ja jälkiruoat ovat aiheuttaneet monien haaksirikon!, kauhisteli kirkkoisä Klemens Aleksandrialainen (n jkr.). Kollegansa Augustinus ( ) kehotti kohtuullisuuteen: Vaikka ruoan ja juoman tarkoitus on terveys, mukaan liittyy kuitenkin vaarallisena seuralaisena nautinto, joka hyvin usein pyrkii etualalle. Sitä mikä on terveydelle kylliksi, nautinto pitää liian vähänä. Tempaudu taivaan ilojuhlien esimakuun Martti Lutherilla oli myönteinen suhde sekä kulinaarisiin nautintoihin että elämisen sietämätöntä raskautta keventäviin kekkereihin. Asenteelle oli raamatulliset perusteet. Jeesus julisti juhlat alkaneeksi! Juhlapidot liittyivät vertauskuviin taivaasta ja ihmisen päämäärästä. Jeesus osoitti suhtautuvansa positiivisesti myös maalliseen juhlahenkeen muuttamalla noin 300 litraa vettä viiniksi, muistuttaa Maiju Lehmijoki-Gardner. Hän esittää ajatusleikin: millainen olisi kristinusko ilman ruokaan ja juomaan liittyvää rikasta kulttuuria ja symboliikkaa? Mitä viestittäisi uskonto, jonka yhteydessä ei jaettaisi pyhän juhlan iloa ja riemua? Juhlaan tempautumisella on uskonnollinenkin merkitys. Hyvässä hengessä rakennettu juhla, johon liittyy kauniisti katettu ruokatarjoilu, Askeesi opettaa säätelemään juhlan huippukokemusten ja tavallisen arjen suhdetta sekä soveltamaan kohtuullisuuden ihanteita ruokapöydässäkin, painottaa Maiju Lehmijoki-Gardner. on kokemus ihmisten välisestä myötätunnosta, rakkaudesta, lämmöstä ja armosta. Yhteisen naurun ja ilon hetkessä on jotakin pyhää ja ikuisuuden heijastusta, jonka muisto saattaa kantaa eteenpäin silloin, kun arjen haasteet ovat ankarimmillaan. Puritaani nostaa puutteen ihanteeksi Juhlavieraan on osattava iloita saamastaan lahjasta, hänen on ylläpidettävä juhlamieltä ja seurustelun jaloa taitoa. Juhlan hurmaan heittäytyminen on aivan oma, arvokas taitonsa, historioitsija huomauttaa. Piukeimmillaan protestanttinen etiikka on tuominnut eloisan ja riehakkaan ilonpidon, jossa esimerkiksi katolilaiset ja ortodoksit ovat etevämpiä. Käsitteet kalvinisti ja puritaani karttavat hilpeää juhlahumua kuin ruttoa. Puritanismi kyseenalaisti juhlahumun mielekkyyden ja asetti ihanteeksi kaikesta kauniista turhuudesta kieltäytymisen. Puritaanille suurin juhla on kahvikutsut. Ja me olemme puritanismin perillisiä täällä Pohjolan kirkoissa Vaikka Luther ei ollut puritaani, hänen jälkeisensä puutteen ajan asettamista säästämisen ja pidättäytymisen vaatimuksista siis välttämättömyydestä tehtiin hyve. Uskonnollisia juhlatapoja alkoi määritellä pyrkimys vaatimattomuuteen ja yhdenmukaisuuteen. Protestanttisessa kulttuurissa hiipui perinteisissä uskonnoissa esiintyvä aaltoliike askeettisten aikojen ja karnevalistisen juhlan välillä. Luterilaisessa juhlakulttuurissa on yhä opettelemista siinä, miten juhlamielelle heittäydytään. Ei pidä vain kysyä, mitä juhla järjestäjineen voi antaa minulle, vaan mitä minä voin antaa aktiivisesti tälle juhlalle! Täytyy osata olla myös juhlan vietävänä, niin kuin tanssissa. Eikä haittaa, jos iloaan ja kiitollisuuttaan osoittaa ihastellen ja joskus vähän liioitellen. Pikkujouluputki paaston tilalla Helsingin yliopiston yleisen kirkkohistorian dosentti Maiju Lehmijoki- Gardner sovittaa juhlan ja askeesin ajat yhteen kirkon perinteisen opetuksen mukaisesti: pyhää edeltää paasto ja juhlaa arki, jonka ei ole tarkoituskaan olla yhtä juhlaa. Vaatimattomuuden, kohtuullisuuden ja yksinkertaisuuden ihanteet ovat hänestä yhä ajankohtaisia. Kerskakulutuskulttuurissa ylensyönnin kuolemansynti vaarantaa luonnon lisäksi ihmisten terveyden kuten jo Augustinus havaitsi samaan aikaan, kun iso osa maailman asukkaista näkee nälkää. Juhlaa edeltää uskonnoissa yleisesti paasto ja pidättäytyminen. Suomessa sen sijaan juhliin valmistaudutaan juhlimalla, mihin liittyy usein liiallinen alkoholinkäyttö. Itse juhlapäivä ei riitä, eikä edes se, että sitä edeltävä aatto ja aatonaattokin juhlitaan Huippuesimerkki on joulu, johon valmistaudutaan lukemattomilla pikkujouluilla. En tiedä missään muualla olevan näin hullua joulumeininkiä. Suomessa voisi olla taas tarpeellista puhua adventtipaastosta, Maiju Lehmijoki-Gardner ehdottaa. Hän korostaa, että adventin ja joulun jänneväliin kuuluu odotuksen ja täyttymyksen vuorovaikutus. Juhlaa ennen on opittava sietämään siihen sisältyvää henkistä ja fyysistä valmistautumista. Kun juhla, pyhä ja arki ovat tasapainossa, ihminen hyväksyy, ettei kaikkia herkkuja tarvitse nauttia juuri nyt, vaikka ne voisi saada eteensä helpostikin. Minä yksinkertaistaisin reilusti tätä adventin ja joulun aikaan liittyvää juhlaputkea. Paastossa pitää toki olla paussinsa ja ehkä jokunen pikkujoulunsakin, mutta ei nyt sentään niin yletöntä taukoa kuin tämä kuudesosan vuodesta vievä juhlaputki marraskuusta tammikuuhun! Pyhä 11 Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat

12 Teksti ja kuva: Laura Pörsti Kirkkoherra Mikko Matikainen toivoo, että jokaisessa päivässä olisi hetki, jossa on tilaa havahtua pyhän läsnäoloon. Mikko Matikainen: Pyhä puhuu arjen keskellä 12 Tyttöni rakastaa sitä, että pelleilen hänen kanssaan. Samalla tavoin ihminen toivoo tulevansa Jumalan höpötellen rakastamaksi, Mikko Matikainen uskoo. Pyhä Jumala tahtoo asua meissä, vaikuttaa meissä ja toimia kauttamme, uskoo Rekolan kirkkoherra Mikko Matikainen. Hän on juuri tullut kokouksesta, jonka päätteeksi yhteistyökumppanin kanssa rukoiltiin. Rukouksen aikana Matikaiselle tuli mieleen nousi asia, jonka hän kertoi yhteistyökumppanille. Se puhutteli häntä ja antoi rohkaisua. Olen kiitollinen, että Jumalan läsnäolon voi kokea siitä huolimatta, että minä olen paikalla, Mikko Matikainen toteaa hymyillen. Matikainen tarjoaa mielellään ihmisille mahdollisuutta rukoilla yhdessä, kun on sopiva hetki. Melko usein kysyn syntymäpäiväkäynnillä, että kiitetäänkö yhdessä syntymäpäiväsankarista. Yleensä tästä ei kieltäydytä. Rukouksessa nostan esiin asioita, joista olemme puhuneet. Lopuksi siunaamme sankarin Herran siunauksella. Yllättävän usein Pyhä näyttää koskettavan: ihmisten silmät alkavat hikoilla. Joskus ilmapiiri muuttuu täysin, Mikko Matikainen kertoo. Hän toivoo, että kirkossa uskallettaisiin puhua rohkeammin läsnä olevasta Jumalasta isosydämisestä persoonasta, joka on kaikkea muuta kuin kaava. Ihmisten pitää saada tietää, että me olemme rukoileva kirkko, emme

13 vain uskonasioita esittelevä kirkko. Kun tietää, kenen kanssa saa kulkea ja mihin on lopulta menossa, jaksaa paremmin arjen hankaluudet. Pyhän yllättämä Mikko Matikaisesta ei pitänyt tulla pappia. Tulevaisuudensuunnitelmat muuttuivat, kun hän lukiolaisena oli tavalliseen tapaansa ehtoollisella Korson kirkossa. Sakramentit on vaarallisia, ne pitäisi varmaan kieltää lailla! Aivan puskasta tuli ajatus, että mitä jos rupeaisit Mikko papiksi. Yritin ravistaa sitä pois, mutta asia sai vain vahvistusta erilaisten ihmisten kautta, Mikko Matikainen toteaa. Jo kolmikymppisenä hän olikin Halikon kirkkoherra. Nyt, vuosikymmen myöhemmin, hän on kolmatta vuotta kirkkoherrana Rekolassa. Yhä paremmin tiedostan, että en osaa kaikkea eikä tarvitsekaan osata. Sen sijaan mun täytyy tunnistaa, mitä työporukka ja seurakuntalaiset osaavat, ja mahdollistaa se, että he saavat lahjansa käyttöön. Mikko Matikainen ei arkaile puhua armolahjoista. Ne eivät ole mitään hengellisiä prenikoita, vaan työkaluja seurakunnan normaaliin elämään. Niin kuin ilman kynää tai tietokonetta ei voi kirjoittaa, ilman armolahjoja emme voi rakentaa seurakuntaa. Yhtälailla tärkeää Mikko Matikaisen mielestä se, että joukossa on mukana erilaisista hengellisistä taustoista tulevia ihmisiä. Ei minua kiinnosta, millaista ominaisininää kukakin haluaa kuunnella tärkeintä on, että teemme kaikki yhdessä työtä seurakunnan hyväksi. Erilaiset painotukset voivat täydentää toisiaan. Pysäkkejä arjen pyöritykseen Pyhä puhuu ihmiselle arjen keskellä, uskoo Mikko Matikainen. Siihen ei välttämättä tarvita kirkkotilaa eikä kummoisia kommervenkkejä. Oleellista on tajuta, mikä on Jumalan tähän elämäntilanteeseen antama tehtävä. Moni saattaa kokea, ettei ehdi omassa elämäntilanteessaan kunnolla hiljentyä. Ratkaisu ei ole vain siinä, että luemme Raamattua suorittaaksemme hengellisen velvollisuutemme. Oleellista on tajuta, mikä on Jumalan tähän elämäntilanteeseen antama tehtävä. Esimerkiksi kotiäidillä se voi olla lapsen kanssa oleminen ja oikeiden kasvatusvalintojen tekeminen. Johdatuksen näkemiseksi tarvitaan matkaa hidastavia pysäkkejä. Jokaisessa päivässä pitäisi olla pieni hetki, jossa havahdutaan pyhän läsnäoloon. Meidän perheessä pyrimme kerran päivässä kohtaamaan toisemme saman pöydän ääressä. Siunaamme ruuan ja kiitämme siitä Jumalaa, jotta emme pidä kaikkea itsestäänselvyytenä, Mikko Matikainen sanoo. Tapa on peräisin hänen lapsuudenkodistaan. Ruokahetkessä käytiin läpi kaikki päivän asiat ja käytiin palautekeskustelut. Kohti Jumalan unelmaa Mikko Matikaiselle pyhittymisen ajatus on läheinen. Hänelle se on sitä, että elämme Jeesuksen lähellä ja muutumme enemmän hänen kaltaisikseen. Mitä enemmän teemme valintoja, joissa Jumalan pyhyys on totta, sitä enemmän se näkyy meissä, hän uskoo. Mikko Matikainen rohkaisee jokaista kulkemaan kohti unelmaa, joka Jumalalla hänestä on. Siitä hän puhuu myös kastekeskusteluissa. Jokaisella vanhemmalla on lapsestaan unelma. Myös Jumalalla on unelma meistä ja elämästämme. Synti erottaa meidät siitä, mutta Kristuksen sovitustyön kautta voimme palata elämään Jumalan unelmaa todeksi, Matikainen selittää. Kastekeskusteluissa korostan sitä, että koko universumin historiassa on vain yksi hetki, jolloin juuri tämä lapsi on voinut syntyä. Hän on ainutlaatuinen ja hänellä on omat lahjakkuutensa, eikä häntä voi verrata kehenkään toiseen. Pyhäpäivää tarvitaan Mikko Matikaisen mielestä on varsin tarpeellista, että pyhä on läsnä konkreettisesti viikoittaisena vapaapäivänä. Eduskunnan vasta hyväksymä sunnuntaiaukiolon laajentaminen on hänen mielestään huono ajatus. Jos ei ole yhteisöllistä arkea ja juhlaa erikseen, kaikki muuttuu tasapaksuksi. Kun ihmiset elävät eri rytmeissä, on todella vaikeaa löytää aikaa vierailla toisten luona tai sopia yhteisistä treeneistä. Tämä vain vahvistaa individualismia ja lisää yksinäisyyttä. Minä ainakin kaipaan yhteisöllistä hiljentymisen mahdollisuutta. Tietenkin jumalanpalveluksessakin pääsisi käymään paremmin, jos sunnuntai olisi vapaa. Kun varaa aikaa kohdata Pyhä ja olla ihmisten kanssa, jotka on tehty pyhiksi, sillä on merkitystä. Uskon, että kun varjelet tapaa, tapa varjelee elämäsi. Mikko Matikainen tietää monen seurakuntatyöntekijän tavoin kokemuksesta, että pyhätyöläisen juhla on helposti yksinäistä. Hän yrittää pyhittää lepopäivän viikolla onnistuen vaihtelevasti. Kirkollisina juhlapyhinä sekä hän että kanttorivaimo ovat yleensä töissä. Kun olimme töissä kaukana pääkaupunkiseudulta, emme nähneet käytännössä koskaan juhlapyhinä vanhempiani, veljiäni tai vaimon porukoita. Se oli yksi syy siihen, että hain Rekolaan töihin, Mikko Matikainen kertoo. Nyt suku on lähellä: molemmat Matikaiset ovat kotoisin Vantaalta. Tuntuu aika isolta lahjalta, että saadaan olla tänäkin jouluna perheen ja suvun kanssa pieni hetki yhdessä. Pyhä 13 Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat

14 Teksti: Laura Mäkelä Kuva: Raine Haikarainen Taivallahden seurakunnan nuorisotyönohjaaja Liisa Siikanen juhli syksyllä 40 vuoden työn ja ilon juhlaa. Samalla viikolla 40-vuotissyntymäpäiviään juhli Temppeliaukion kirkko. Ensi keväänä jo eräänlaiseksi eläväksi legendaksi muodostunut Lissu jää eläkkeelle ensimmäisestä työpaikastaan. Liisa Siikanen: Paikallaan pysyminen tuottaa hedelmää 14 Liisa Siikanen on ollut työssä Taivallahden seurakunnassa yhtä pitkään kuin Temppeliaukion kirkko on ollut käytössä: 40 vuotta. Liisa Siikanen on valmistautunut haastatteluun ottamalla esiin kaikki nuorisotyöstä kertovat Kivensiru-lehdet. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1971, joten mappeja on muutama. Tyy pil listä Lissun perusteellisuutta, ajattelen. Olen tuntenut Lissun 31 vuotta, koko elämäni ajan. Olen saanut käydä vauvasta aikuiseksi samassa leirikeskuksessa saman nuorisotyönohjaajan kaitsennassa. Vähintään neljä kertaa vuodessa, vuodesta toiseen. Tiedän, miten Lissu herätti leirin joka aamu pirteällä laululla keskusradiosta, ohjeisti päivän mittaan rastit, ryhmäjutut ja räiskäleenpaistot ja iltaisin kokosi leirin sisaruspiiriin. Ja tiedän, että Lissu piti keinoja kaihtamatta huolen siitä, että hänen seurakuntanuorensa tuntevat Raamatun niin päällä kuin sydämellä. Leireillä saatettiin kokonainen päivä käsitellä yhtä Vanhan tai Uuden testamentin henkilöä. Kiireestä ei ollut tietoakaan. Raamatun henkilöiden kautta näkyy Jumalan tahto ihmisiä kohtaan. Emme tarvitse Raamatun ja rukouksen lisäksi muita hengellisiä kommervenkkejä pyhän kohtaamiseen. Raamattu on kirkon nuorisotyön koetin- tai kompastuskivi myös tulevaisuudessa, Lissu sanoo.

15 Luottamus syntyy vuosien mittaan Vaatii itsetuntoa olla samassa työpaikassa 40 vuotta, Liisa Siikanen toteaa. Tässä on varmaan moni ehtinyt ajatella, että lähtisi tuokin ja saataisiin tilalle uutta verta. Siinä, että sama työntekijä pysyy paikallaan ei vuosia vaan vuosikymmeniä, on kuitenkin kiistattomat etunsa. Lissu on koputellut erilaisten yhteistyökumppaneiden ovia, nähnyt niiden raottuvan, sulkeutuvan ja lopulta avutuvan selkosen selälleen. Hyvä esimerkki on koulu. Yhteistyö alueen koulujen kanssa ei aluksi lähtenyt käyntiin, mutta lopulta opettajat ottivat minuun yhteyttä ja toivoivat, että seurakunta lähtisi tueksi moniinkin tarpeisiin. Lissu on päivystänyt kouluilla, pitänyt uskonnontunteja, ryhmäyttänyt luokkia, kouluttanut tukioppilaita, pitänyt hartauksia ja sielunhoitanut opettajia. Hän päätyi muun muassa Etu-Töölön yläasteen johtokunnan puheenjohtajaksi. Luottamuksen syntyminen on vaatinut vuosia. Nyt riittää, kun koululta soitetaan aamulla aikaisin ja sanotaan: Tulethan tänään tänne... Tiedät kyllä miksi, Lissu toteaa ja viittaa muun muassa tsunamin ja kouluampumisten jälkeisiin päiviin. Toinen asia, missä 40 vuotta paikallaan pysymistä näkyy, on elämänkaari. Lissun puheissa toistuvat yhtä luontevasti seiskaneloset, kasiykköset ja ysivitoset. Kyseessä ovat tietysti eri vuosikertojen nuoret. Lissu on aina halunnut olla itse mukana eri työmuodoissa. Kun tuttu iltapäiväkerholainen muutaman vuoden päästä tulee riparille, ei tarvitse aloittaa luottamussuhdetta alusta. Toiveista kehkeytyy työmuotoja Liisa Siikanen on aina ajatellut, että lapsi- ja nuorisotyössä tulee kohdatuksi koko perhe. Kontakti voi alkaa siitä, että lapsen äiti tai isä jää norkoilemaan Arjen ekumeniaa Hietaniemen hautausmaalla 1990-luvun alussa Liisa Siikanen mietti Etu-Töölön yläasteen opettajien kanssa, millaisia oppitunteja seurakunta voisi pitää opettajien lomautusten aikana. Syntyi idea kulttuurikierroksesta Hietaniemen hautausmaalla. Sen tekevät yhdeksännet ja kymmenennet luokat yhä joka toukokuussa. Alusta lähtien eri uskonto- ja kirkkokuntien edustajat ovat olleet esittelemässä hautausmaataan ja kertomassa omasta kulttuuristaan. Mukana ovat niin juutalaiset, Islam-seurakunnan tataarit, ortodoksit kuin luterilaisetkin. Nykyään kierros on laajentunut myös kulttuurikierrokseksi. Siitä on tehty Suomen Ekumeenisen Neuvoston kanssa kuvallinen opas, joka löytyy muun muassa SEN:in verkkosivuilta. seurakunnan tiloihin saatettuaan jälkikasvunsa kerhoon tai muskariin. Se voi jatkua siten, että äiti tai isä soittaa ja ehdottaa toimintaa myös itselleen. Näin kävi, kun 80-luvun lopulla minulle soitettiin yhden porukan päähänpistosta ja haluttiin, että seurakunta järjestää leirin nuorille aikuisille. Perheleirikulttuuri on peräisin jo 70-luvulta. Vaikka olen määrätietoinen nainen, kuuntelen mielelläni toiveita. Se voi olla järkevämpää kuin järjestää tohinalla toimintaa, joka ei ketään kiinnosta. Lissun perhetyöstä monet muistavat keskusteluryhmät, joissa alustettiin ja keskusteltiin ajankohtaisista aiheista usein juuri toiveiden pohjalta. Taivaskahvila, Vanhemmat kasvatuksen koukeroissa ja Mustat lampaat (erään äidin keksimä nimi) kokosivat yhteen keskustelunnälkäisiä vanhempia. Kai sä otat Superkirjan mukaan? Palataan vielä Lissun 40-vuotisen työn ja ilon juhlaan. Kasiykkösten (oli siinä ainakin yksi seiskaysi ja yksi seiskanelonenkin) delegaatio lauloi leireiltä tuttuja lauluja. Ei ole Lissua ilman musiikkia ja laulua, tietävät kaikki. Yksi entisistä nuorista muisteli, miten hän aina purnasi leireillä vapaaajan niukkuudesta. Siihen Lissulla oli vastaus: Tuomas, tämä on sun vapaa-aikaa, jonka sä olet päättänyt käyttää täällä meidän ohjauksessa. Niinpä Tuomas ystävineen lahjoitti Lissulle ohjelmoitua aikaa yhdessä heidän kanssaan. Paikka ja aika on jo katsottu. Lissu ei pääse nuoristaan eläkkeelläkään. Nyt kolmekymppisten delegaatio oli vielä kysynyt: Kai sä otat Superkirjan mukaan? Kyse oli Raamatusta. Lopuksi onnittelijat lauloivat Lapsuuden usko -laulun, myös sen viimeisen säkeistön, joka on jätetty joistain virallisista laulukirjoista pois. Sen, jossa riemu suur on taivaassa, eksynyt kun palajaa, kaukaa maailmalta jälleen kotihin. Annetaan suunvuoro lopuksi vielä nuorisotyönohjaajalle itselleen: Minun mottoni on vuosien varrella ollut Jumalan lupaus: Minä kuljen heidän kanssaan kun he kulkevat rukoillen. Tämän olen itsekin kaiken tohinan keskellä saanut kokea yhä uudestaan. Viimeksi niin tapahtui Lapissa vaellusrippikoulussa. Olimme poimimassa lakkoja suolla. Lopulta muu leiri oli jo loitonnut, ja minä olin aivan yksin. Oli vain hiljaisuus ja värit. Tunsin olevani Jumalan kämmenellä. Kämmen oli siellä jossain suon alla. Jumala puhui taas kerran sen lupauksensa hiljaisessa tuulenhenkäyksessä. Pyhä 15 Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat

16 Raine Haikarainen K a p i t u l i n Vä k e ä Kaarina Ylönen Katse menneeseen ja tulevaan 16 Hiippakuntadekaani Kaarina Ylösen työpäivät ovat vähissä. Hän jää ennen joulua vuosilomalle ja siitä suoraan eläkkeelle maaliskuun alussa. Kaarina muistelee pitkää päivätyötään kirkon palveluksessa lämmöllä. Olen saanut tehdä töitä ihmisten kanssa ja oppia jatkuvasti uutta. Sitä paitsi kirkon työ on monella tavoin myös työntekijälle hengellisesti ravitsevaa. Haluan kiittää kaikkia nykyisiä ja entisiä työtovereitani hyvistä vuosista ja hyvästä yhteistyöstä! Matkan varrelle on mahtunut monia työtehtäviä, jotka ovat jääneet mieleen erityisellä tavalla. Kaarina Ylönen tiivistää ne kolmeen. On ollut hienoa saada olla kouluttajana, työnohjaajana ja sielunhoitajana mukana ihmisten kasvuprosesseissa. Olen saanut olla avustamassa uusien pappien vihkimisessä kirkollemme, ja se on ollut tärkeää. Lisäksi oli hienoa olla yhdessä kaikkien hiippakuntamme seurakuntien kanssa valmistamassa juhlavuoden torimessua Senaatintorille. Myös messussa mukana oleminen oli huikea kokemus. Rohkaisua kirkon virkaan Tuomiokapitulissa Kaarina Ylönen on vastannut koulutuksesta, eritoten pappien ordinaatiokoulutuksesta. Hän on huomannut, että viime vuosina papiksi ryhtyvissä on ollut yhä enemmän niitä, joilla on ennestään toinen koulutus ja siten myös elämänkokemuksen tuomaa kypsyyttä. Olemme käyneet monia hyviä keskusteluja kirkon virasta ja pappeudesta sekä nuorten että vanhempien teologien kanssa. Helsingin hiippakuntaan on saatu papeiksi taitavia ihmisiä, jotka ovat ottaneet vakavasti valmistautumisen vihkimykseen, Kaarina Ylönen vakuuttaa. Hän uskoo, että kirkon työntekijöillä on vaikutusvaltaa siihen, että pappeja ja muita työntekijöitä tulevaisuudessakin riittää. Moni nykyisistä työntekijöistä on lähtenyt opiskelemaan, kun joku seurakunnan työntekijä on kysynyt, oletko ajatellut, että voisit ryhtyä papiksi tai kanttoriksi. Kutsummeko me nyt nuoria kirkon töihin? Uusia työntekijöitä pitää Kaarina Ylösen mukaan muistaa myös tukea. Joillakin on aika vähän kokemusta seurakunnasta, ja siksi heitä pitää tukea alkuun. Perehdyttämisessä ja valmentamisessa on vielä paljon kehittämisen varaa. Perhe keinutuolin ympärillä Eläkepäivien suunnitelmista kysyttäessä Kaarina Ylönen kertoo jutun. Vuoden eläkkeellä olleelta kysyttiin, mitä hän on tehnyt tämän vuoden. Istunut keinutuolissa, oli vastaus. No mitä teet tästä eteenpäin? Alan keinua! hän vastasi. Ihan keinutuolissa istumiseksi ei elämä kuitenkaan taida mennä. Yhdeksän lastenlasta odottaa mummilta aikaa, puolison kanssa matkustetaan, lukemattomia kirjoja riittää ja ystäville ja harrastuksilleni toivon aikaa. Siitähän se eläkeläisen kiire jo syntyy! (RH/LP)

17 Verkkotyö on uusi haaste ja mahdollisuus Teksti: Terhi Paananen Seurakunta osumaa Googlella ja osumaa keskusteluryhmissä. Maailman suurin media on Google. Sen puoleen ihmiset kääntyvät etsiessään jotain. Niin tekee noin miljoona suomalaista joka päivä vuotias suomalainen käyttää keskimäärin 12 tuntia viikossa aktiiviseen toimintaan verkossa. Suuri osa tästä ajasta kuluu yhteisöllisissä palveluissa. Myös seurakunnan työntekijä hyötyy Googlesta. Jo hakusanojen kirjoittaminen on kuin pieni rukous: Auta että löydän jotain sanottavaa elämän leivästä / viinipuusta / iankaikkisen elämän toivosta. Google toimii kuin kahvitaukokeskustelu työkaverin kanssa paitsi, että parin työkaverin sijasta läsnä ovat tuhansien ajatukset ja kysymykset. Niitä lukiessa omatkin ajatukset jäsentyvät. Google löytää vastauksen siihenkin, mitä ihmiset yleensä seurakunnan sanomasta ajattelevat. Se osaa etsiä internetin keskusteluryhmistä keskusteluja kasteesta, uskosta, Jumalasta tai ahdistuksesta. Facebook, maailman suurin yhteisöpalvelu, voi sekin toimia kuin hakukone. Kun tilapäivityksessään esittää kysymyksen, kaverit ja tutut antavat vinkkejä vaikka tämän päivän päivällistä tai ensi sunnuntain saarnaa varten. Parhaassa näkemässäni ketjussa viimeisen kommentin kirjoittaja lupasi valmiiksi kirjoitetun saarnan kysyjän sähköpostiosoitteeseen. Hengellinen työ verkossa -koulutuksessa tutustutaan sosiaalisen median palveluihin ja pohditaan yhdessä erilaisten palveluiden soveltuvuutta seurakuntatyön peruskuvioihin. Samalla tarkoitus on innostaa ihmisiä kokeilemaan ja osallistumaan. Kirkon työntekijöillä on vahvaa osaamista ihmisten kuuntelemisessa ja kohtaamisessa. Sitä osaamista kaivataan myös verkkomaailmassa. Kouluttajina Hengellinen työ verkossa -koulutuksissa toimivat seurakunnan työntekijät, jotka saavat tehtävään valmiuksia erillisessä kouluttajakoulutuksessa. Kouluttajakoulutus järjestetään ensi vuoden syksyllä. Hengellinen työ verkossa -koulutuksia järjestetään kirkkohallituksen kustannuksella noin kolmen vuoden ajan. Vuodesta 2011 lähtien tarjotaan työalakohtaisia jatkokoulutuksia. Niissä opetellaan käyttämään internetissä tarjolla olevia ilmaisia ohjelmia sielunhoitokeskusteluissa ja yhteydenpidossa seurakuntalaisiin sekä etsitään uusia välineitä rippikouluopetukseen, nuorisotyöhön ja hengellisen elämän hoitamiseen. 17 Koulutus kirkon työntekijöille Tällä hetkellä seurakuntalaiset keskustelevat uskosta ja Jumalasta lähes kaikilla verkkofoorumeilla ilman seurakunnan työntekijöiden läsnäoloa. Työntekijöillä olisi kuitenkin paljon annettavaa näihin keskusteluihin. Tulevaisuudessa työntekijöiden perustoimenkuvaan kuuluu todennäköisesti keskustelua foorumeilla ja läsnäoloa verkkoyhteisöissä. Monille nuorille työntekijöille tämä on jo itsestäänselvyys, mutta vanhoilta se vaatii opettelua. Moni seurakunta on jo Facebookissa. Terhi Paananen sukelsi sosiaaliseen mediaan Toimin Hengellinen elämä verkossa -hankkeessa koulutussuunnittelijana. Luulin, että kirkkohallituksessa tehdään työtä kirjoituspöydän ääressä, mutta työhön kuuluukin paljon matkoja, koulutuksia, kokouksia ja tapaamisia. Ja paljon sosiaalisen median opiskelua. Olen ylpeä siitä, että kirkko ensimmäisenä yhteiskunnan suurista toimijoista on järjestämässä työntekijöilleen koulu- tusta sosiaalisesta mediasta. Olen myös iloinen, että kirkossa ei ole lähdetty antamaan ohjeita tai määräyksiä sosiaalisen median käytöstä vaan päätetty kouluttaa työntekijät käyttämään siinä omaa arvostelukykyään. (RH) Terhi Paananen pohtii sosiaalista mediaa ja kirkkoa blogissaan osoitteessa

18 18 t a p a H t u u He l s i n g i n H i i p p a K u n n a s s a Piispa Huovinen jää eläkkeelle Helsingin piispanvaali touko-kesäkuussa 2010 Yhteiset Piispa Eero Huovinen on ilmoittanut Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille jäävänsä eläkkeelle alkaen. Tuomiokapituli päätti istunnossaan Helsingin piispanvaalien toimittamisesta ja aikataulusta. Piispanvaalien ehdokasasettelu alkaa ja päättyy Ensimmäinen vaalipäivä on Ellei kukaan ehdokkaista saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen vaali 3.6. Sen tulos vahvistetaan samana iltana klo 17 alkavassa tuomiokapitulin ylimääräisessä istunnossa. Uuden piispan virkaan vihkiminen on Helsingin tuomiokirkossa. Uusi piispa aloittaa virassaan , jolloin nykyinen Helsingin piispa jää eläkkeelle. Piispa Eero Huovisen lähtömessua vietetään iltamessussa Helsingin tuomiokirkossa. Vaalissa voivat äänestää Helsingin hiippakunnan papit, lehtorit ja maallikkovalitsijat. Äänivaltaisia on yhteensä noin Maallikkovalitsijoita ovat hiippakunnasta valitut kirkolliskokouksen maallikkoedustajat, hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet, tuomiokapitulin lakimiesasessori ja maallikkojäsen sekä seurakuntaneuvostojen ja kirkkovaltuustojen valitsemat maallikkovalitsijat. Maallikoita on yhtä paljon kuin äänivaltaisia pappeja ja lehtoreita. Kirkkoherrojen on ilmoitettava seurakuntaneuvoston tai kirkkovaltuuston valitsemat maallikkovalitsijat tuomiokapitulille ja lääninrovastille mennessä. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli järjestää myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana vaalipaneelitilaisuuksia. Lisätietoja: Lakimiesasessori Ritva Saario, p. (09) , Raine Haikarainen Reijo Liimatainen dekaaniksi Hakunilan seurakunnan kirkkoherra Reijo Liimatainen (48) on valittu hiippakunnan uudeksi dekaaniksi alkaen. Hankasalmelta kotoisin oleva Reijo on palvellut pitkään Hakunilan seurakuntaa. Vuonna 2007 hänet valittiin hiippakunnan pappisasessoriksi vs. dekaanina toimii hiippakuntasihteeri Raine Haikarainen. Kellot soimaan Lucianpäivä on tärkeä päivä YK:n ilmastokokouksessa Kööpenhaminassa. Klo 15 Suomen aikaa päättyy paikallisessa luterilaisessa katedraalissa järjestetty ekumeeninen jumalanpalvelus, ja silloin soitetaan kelloja kaikissa Tanskan kirkoissa. Kirkkojen maailmanneuvosto on suositellut, että muuallakin maailmassa jäsenkirkot voisivat yhtyä kellojen soittoon ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Suomessa kirkonkellojen on tarkoitus soida Tanskan tavoin sunnuntaina klo 15. Hiippakunnan ympäristötyöryhmä toivoo, että seurakunnat liittyisivät tähän tapahtumaan. Lisätietoja: sekä kirkon kotisivuilta.

19 Synodaalikokous syyskuussa Ensi vuoden syyskuussa ( ) järjestettävä synodaalikokous kokoaa hiippakunnan papiston jälleen kerran yhteen. Tulevassa synodaalikokouksessa keskitytään pohtimaan Kristuksen persoonaa, työtä ja merkitystä. Kokouksen pääesitelmät ja jumalanpalvelukset pidetään Helsingin tuomiokirkossa. Kirkon työn - ohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät Kirkon työnohjaajat kokoontuvat ensi toukokuussa Helsingin Vuosaareen Kulttuurikeskus Sofi aan valtakunnallisille neuvottelupäiville / kirkastuspäiville. Päivien teema on Pyhä ja työnohjaus. Esillä on kirkon työntekijän identiteetin tukeminen työnohjauksen keinoin. Teeman johdattelevat kirkon sisällä toimivat sekä vierailevat työnohjauksen asiantuntijat. Myös piispa Eero Huovinen ja metropoliitta Ambrosius pitävät puheenvuorot. Ohjelma sisältää myös kulttuuritarjontaa, mm. tutustumisen Vuosaaren uuteen satamaan, laivaristeilyn Helsingin edustalla sekä musiikkia. Perinteiset juonnetut ja teemalliset juhlaillalliset kuuluvat myös päivien tarjontaan. Koko ohjelma on nähtävissä Helsingin tuomiokapitulin kotisivuilla www. evl.fi /helsinginhiippakunta. Kotisivuilla on verkkoilmoittautumislomake (linkki etusivulta), jonka kautta ilmoittaudutaan päiville maaliskuun 2010 loppuun mennessä. Kulttuurikanaviin ja juhlaillallisille ilmoittaudutaan samalla. Hinnat ja tiedot majoituksista löytyvät kapitulin kotisivuilta. Kosketuksen messu ruumiillisuus ja spiritualiteetti Hengellisen ohjauksen neuvottelupäivä pe klo Viikin kirkossa (Agronominkatu 5) Ohjelma: 9.30 Kahvia tarjolla Rukouksen kolme suuntaa meditatiivisen laulun keinoin alkuhartaus Johdatus Kosketuksen messuun Lounas Sydämen rukouksesta Kahvi Kosketuksen messu Päivän ohjaavat musiikkipedagogi Hilkka-Liisa Vuori ja omsorgsprest Nalle Öhman. Omat jumppa-alustat ja rukousjakkarat mukaan joitakin on lainattavissa kirkolta. Osallistumismaksu 40 euroa (sis. lounaan ja kahvit) Ilmoittautuminen: mennessä Tiedustelut: Helsingin hiippakunta / Jaana Räntilä, p. (09) Raine Haikarainen Yksityiskohta Sigtunan vuonna 1255 vihityn Maria-kirkon alttarikaapista. Kristittyjen ykseyden rukousviikko Rukousviikkoa vietetään tunnuksella Te olette tämän todistajat. Avajaistilaisuus on maanantaina klo 12 Vanhassa kirkossa. Piispa Eero Huovinen, metropoliitta Ambrosius ja seurakunnanjohtaja Klaus Korhonen kutsuvat omien ja naapurikirkkokuntien hengellisen työn tekijöitä aloittamaan ekumeenisen rukousviikon yhteisellä rukoushetkellä. Koko kansan rukouksen ja laulun juhla on la klo 20 Helsingin tuomiokirkossa ja Kristittyjen ykseyden rukousvaellus sunnuntaina Lisätietoja: Helsingin ekumeenisen toimikunnan pj ja ja 19

20 Ka vuo Hans von Schantz 20 Seurakuntien ruokakulttuuria pohditaan historiallisessa ympäristössä Vantaalla. Ympäristötyön neuvottelupäivä ruokakulttuurista Hiippakunnan seurakuntien ympäristötyön yhdyshenkilöt sekä asiasta kiinnostuneet kutsutaan yhteiseen neuvottelupäivään tiistaina Vantaan Pyhän Laurin kirkkoon, vanhaan pappilaan ja Pakaritupaan. Historiallisessa miljöössä keskitytään erityisesti seurakuntien ruokakulttuuriin ja sen kehittämiseen ympäristötyön näkökulmasta. Päivä alkaa klo 9 viikkomessulla. Luennoitsijoina ovat mm. dosentti Maiju Lehmijoki-Gardner sekä vs. kurssikeskusten johtaja Milla Viita. Tutustumme myös rakenteilla olevaan Pyhän Laurin kappeliin. Tarkempi ohjelma lähetetään ympäristötyön yhdyshenkilöille ja se on luettavissa myös hiippakunnan kotisivuilta. Osallistumismaksu: 25 euroa (sis. ruokailut) Ilmoittautuminen: mennessä, Lisätietoja: Hiippakuntasihteeri Raine Haikarainen, p. (09) Teologinaisten ekumeeninen tapaaminen Kansainvälinen tapaaminen järjestetään Kulttuurikeskus Sofi assa Helsingissä. Päivien aikana käsitellään teemoja spiritualiteetista, erilaisisista kristillistä traditioista, kutsumuksen syventämisestä sekä oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Alustava arvio kustannuksista on noin 300 euroa koko ajalta majoituksineen tai 200 euroa ilman majoitusta. Neuvottelun kielet ovat englanti ja suomi. Lisätietoja: ywca.fi, tuula. Järjestäjät: NNKY-liitto, Naisteologit ry ja Suomen Lähetysseura Kapituli uusissa väliaikaistiloissa Tuomiokapituli on muuttanut Bulevardin seurakuntatalon korjauksen ajaksi väliaikaisin tiloihin, os. Erottajankatu 7 A, 5. kerros. Alaovi on lukossa, ja sisään pääsee ottamalla ovipuhelimella yhteyden vastaanottoon. Raine Haikarainen Piispan työhuoneesta avautuu näkymä Erottajalle ja Mannerheimintielle.

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan 1. syyskuuta Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä. Ps. 63:2 Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan kiihkeästi Jumalan

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu:

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu: LASTEN EHTOOLLINEN? (Ote 26.7.2016 ystävälle lähetetystä kirjeestä.) Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@ gen.fi kotisivu: www.gen.fi Lasten osallistuminen

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN www.espoonseurakunnat.fi www.esboforsamlingar.fi www.espoonseurakunnat.fi Avioliittoon vihkiminen Espoossa Avioliittoon vihkiminen siunausta elämäänne Avioliitto

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen

Lisätiedot

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin Rukouskoulu 2014 2. jakso Mitä rukous on Ylösnousemuksen voima On Kristus ylösnoussut Hän elää minussa Kristus meissä, kirkkauden toivo Herätetyt yhdessä Hänen kanssaan,

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Päiväohjelma 7.30 Aamupala 8.00 Harjoitukset 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11.

Päiväohjelma 7.30 Aamupala 8.00 Harjoitukset 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11. Päiväohjelma 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11.55 Kokoontuminen luokkaan ja ruokalaulu 12.00 Lounas 13.40 2x oppitunti (kaksoistunti tai 13.40-14.20/14.25-15)

Lisätiedot

PERKELE KIUSAA JEESUSTA

PERKELE KIUSAA JEESUSTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PERKELE KIUSAA JEESUSTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Tapanilan kirkko. Kevät 2015

Tapanilan kirkko. Kevät 2015 Tapanilan kirkko Kevät 2015 Aikuisille Naisten jumppa maanantaisin klo 18 Kamarikuoro aloittaa ti 13.1 klo 18.30 Merja Wirkkala p. 09 2340 4495 Alfa-kurssi tiistaisin klo 18.30. 20.30 Alkaa 24.2. Tule

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Perhejumalanpalvelukset

Perhejumalanpalvelukset Perhejumalanpalvelukset 269 Johdantosanat Johdantosanojen alussa puhuttelun jälkeen kerrotaan päivän ja sen jumalanpalveluksen erityisluonteesta. Tämän vapaan osan merkkinä on käytetty seuraavassa kahta

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

MUSIIKKITYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2011 SEURAKUNNAN PAINOPISTEET UUSI SÄÄKSMÄEN ROVASTIKUNTA

MUSIIKKITYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2011 SEURAKUNNAN PAINOPISTEET UUSI SÄÄKSMÄEN ROVASTIKUNTA Kokousaika Keskiviikko 22.1. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 KOKOUKSEN AVAUS MUSIIKKITYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 KONSERTTITARJOTIN 2012 SEURAKUNNAN

Lisätiedot

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Opas vihkimisen järjestelyihin

Opas vihkimisen järjestelyihin Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Joh. 15:9 12 Jyväskylän seurakunnan Opas vihkimisen järjestelyihin Avioliittoon vihkiminen K ristillisen uskomme mukaan

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Leirikirjan omistajan muotokuva:

Leirikirjan omistajan muotokuva: Leirikirjan omistajan muotokuva: MUISTIINPANOJA, OSOITTEITA JNE. Nimi: Leiri: Leiriaika: Harrastukseni: Parhaat kaverini: LEIRIOHJELMA TERVETULOA KESÄLEIRILLE 2003!! Rohkeutta on monenlaista: Oletko sinä

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Opas kastejärjestelyihin

Opas kastejärjestelyihin Perheeseenne on syntynyt pieni vauva. Kotiseurakuntanne toivottaa teille onnea ja Jumalan siunausta lapsen syntymän johdosta. Tämän vihkosen kautta tahdomme auttaa Teitä kastejuhlan valmistelussa. Jyväskylän

Lisätiedot

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta Pyhänä ja arkena Seurakunnan historiaa 1550-luvulla Lapua oli vielä Isonkyrön kappeliseurakunta. Asukkaita oli noin 500. Lapuasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1581. Lapua

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta LUOMINEN / MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY RAAMATUN LUOMISKERTOMUKSEN (1.Moos.1.-2.) MUKAAN

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Rotary Matti Piispanen

Rotary Matti Piispanen Työn etiikan eräs yhteiskunnallinen määrite teetkö työsi asiakkaan tarpeen poistamiseksi ja siten vapauttaaksesi hänet tarpeen aiheuttamasta riippuvuudesta samalla myös tehden oman työsi loppuun ja tarpeettomaksi

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Kirkkovuoden juhlat Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Adventin jälkeen seuraava juhla on Suomen itsenäisyyspäivä 6.12$ Kirkossa rukoillaan

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk Herttoniemen seurakunta nuorisotyö läpyskä kevät 2016 lapyska hertsikansrk Horjuuko uskosi? Moni asia ei olekaan niin kuin olet luullut sen olevan. Kun tapaat uuden tuttavuuden, ensikohtaaminen määrittää

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 6/2014 Aika Paikka 3.6.2014 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot