K A R HU 3/2013. Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti. Puolustusvoimat

Transkriptio

1 K A R HU Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti 3/2013 Puolustusvoimat

2 2 KARHU Koulutustarve kasvaa Maavoimien uudistuva taistelutapa tuo selkeitä muutoksia jo vuosikymmeniä noudatettuun näkemykseen joukkojen tehokkaasta käytöstä. Se näkyy kaikilla tasoilla, sillä uudistus iskee myös ryhmä-, joukkue- ja komppaniaorganisaatioon. Esimerkiksi perinteisen taistelijaparin korvaa kolmen miehen partio. Miesmäärät kasvavat ruohonjuuritasolla ryhmissä ja joukkueissa samalla, kun koko sodan ajan joukkojen vahvuus laskee. Myös tulivoimaa ja varustusta kehitetään. Lisääntyneen tulivoiman ja kattavamman viestintävälineistön myötä joukkoja voidaan käyttää entistä hajautetummin. Taistelutapa vaatii uutta ajattelua ja parempaa osaamista kaikissa portaissa. Paradoksaaliselta tuntuu, että tämä varmasti tarpeellinen uudistus ajoittuu tilanteeseen, jossa taloudellinen panostus maanpuolustukseen on jo lähes uskottavuusrajan alapuolella. Jääkärinryhmään tulee myös monipuolisempaa osaamista. Taistelijaparin tilalle tuleva kolmen miehen partio on mielestäni erittäin perusteltu ratkaisu, joka helpottavat ryhmän toimintaa hajautettuna. Ryhmässä ei voi olla kuitenkaan kolmea aliupseerikoulutuksen saanutta. Vaikka kyky itsenäiseen toimintaan on aina ollut suomalaisen sotilaan vahvuus, voiko kuudessa kuukaudessa kouluttaa oma-aloitteisesti toimivaa ja tehtävänsä hallitsevaa partionjohtajaa? Kertaustaan ei liene tarjolla ainakaan toistaiseksi. Ylipäänsä millaisiin hankintoihin rahat riittävät? Entistä monipuolisempi kyky viestintään on koko uudistuksen kulmakivi. Entä nykyinen reservi? Tuleeko uudistuvasta taistelutavasta vain tuoreimpien, tulevaisuudessa koulutettavien joukkojen herkkua? Tällöin pelataan aikamoista uhkapeliä reservin riittävyydellä. Uudistuksessa on paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia. Yksi niistä on tarkka-ampujan sijoittaminen jokaiseen jääkäriryhmään. Samaan aikaan kun puolustusvoimat olivat täysin unohtamassa tarkka-ampujien käytön olivat MPK:n TA-kurssit täynnä osaavia ja innostuneita harrastajia. Nyt sniperit ovat saaneet ansaitsemansa suuren arvon uusissa SA-organisaatioissa. Asiaa lievästi sivuten on pakko kiinnittää huomiota myös siihen, että puolustusvoimien aseenkäsittely on vihdoin kehittymässä siihen taistelukentän todellisuuden ja käytännön tasolle, johon MPK:n kurssilaisia on koulutettu jo vuosia. Voidaan sanoa, että MPK on tällä sektorilla tehnyt hienoa työtä. Ainakin satakuntalaiset MPK:n ampumakouluttajat voivat onnitella toisiaan edelläkäyvästä tietotaidosta. Varainkeruu ja jäsenkehitys haasteena tulevaisuudessa Marraskuun lopussa, , järjestetään Oulussa vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen yhteinen liittokokoustapahtuma. Muistuttaisin siitä, että päätösvaltaa liittokokouksessa käyttävät reserviupseeriyhdistykset. Jäsenyhdistys voi lähettää kokoukseen yhden edustajan jäsenmäärän alkavaa sataa jäsentä kohden. Äänivaltaa käyttää siihen valtuutettu edustaja. Piirin vuosikokouksessa on hyvä tilaisuus toimittaa valtakirjoja niille, jotka Oulun kokoukseen osallistuvat. Yhtenä merkittävimpänä päätösasiana on uuden puheenjohtajan valinta liitolle. Toistaiseksi puheenjohtajuutta on ilmoittanut tavoittelevan vain kaksi henkilöä, Mikko Halkilahti ja Pinja Hellman, jotka on esitelty tarkemmin mm. Reserviläinen-lehdessä. Toivottavasti saamme puheenjohtajan, joka vastaa tulevaisuuden haasteisiin, sillä niitä kyllä riittää. Esimerkiksi liiton jäsenmäärän vähentyminen näyttää olevan väistämätöntä. Jos loppupäästä poistuu luontaisesti enemmän kuin alkupäästä tulee, niin vaikea on jäsenmäärää kasvattaa. Reserviupseeriliiton talous on toistaiseksi vielä vakaa, mutta piirien ja yhdistysten osalta hyvin vaihtelevaa. Näin ollen liitolla on pyrkimyksiä kehittää talouttaan edelleen, jotta varsinaisten tekijöiden eli yhdistysten toimintaa voidaan tukea. Yhtenä tekijänä tulee olemaan toive siitä, että maanpuolustushenkiset kansalaiset ohjaisivat esimerkiksi testamenteissaan varoja myös vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestöjen hyväksi. Yksittäinenkin lahjoitus voi olla merkityksellinen liiton taloudelle, josta välilliset vaikutukset positiivisia väistämättä myös piireille ja yhdistykselle. Liiton kautta tuki jakautuisi tasaisemmin, sillä nykyään on liian suuria eroja eri piirien taloudellisessa tilanteessa mm. tukiyhdistysten tilanteen vuoksi. Suosittelen jäseniä tutustumaan RUL:n nettisivuilla olevaan linkkiin liittyen hyvään vastakannanottoon asevelvollisuuden lakkauttamista ajavaan kansalaisaloitteeseen. Kirjoittaja, valtiotieteilijä ja ammattisotilas Tommi Kangasmaa ampuu blogissaan 20 reikää Arno Kotron asevelvollisuusteeseihin. Paljon on vettä virrannut Vuoksessa, että tämmöisiäkin aloitteita nähdään. Itse näkisin asian lähinnä oikeutena koulutukseen ja aseelliseen puolustautumiseen hyvien asioiden puolesta - velvollisuus asiaan tulee vain ihmisen laiskuuden ja typeryyden pakottamana. Syyskiireitä Kesä on päättymässä ja syksy alkamassa. Se tietää yhdistystoiminnan vilkastumista. Henkilöt, jotka kuuluvat piiritason toimintaan, ovat erityisen kiireisiä, koska heillä on hoidettavanaan myös oman yhdistyksensä asioita. Jäsenkehitys on ainainen puheenaihe. Reserviläisliiton koko jäsenmäärä on kasvussa, mutta täällä Satakunnassa olemme edelleen miinuksen puolella. Uusia jäseniä kannattaa tietenkin yrittää hankkia jatkuvasti, tämän vuoden tilastoihin kirjataan kuitenkin vain syyskuun puoliväliin mennessä liittyneet. Liiton ampumamestaruuskisoihin on tulossa muutos, koska Puolustusvoimat tukee vuoden 2015 alusta vain yksiä kisoja. Tämä tarkoittaa, että kisat pidetään yhdessä Upseerien ja RESUL:n kanssa. Tästä varmaankin aiheutuu piireille järjestettäväksi karsintakisoja, koska osallistumismäärät kasvavat. Vuosi 2015 on suuri juhlavuosi. Liitto, Satakunnan Resrviläispiiri ja Porin Reservinaliupseerit täyttävät 60v. Liiton syyskokous on tällöin Porissa ja sen yhteydessä järjestetään liiton juhlavuoden päättävä juhla. Luonnollisesti tässä samassa yhteydessä juhlivat niin Piiri kuin Porin Reservinaliupseerit. Tämä on melkoinen haaste meille kaikille. Valmistelut on jo aloitettu. Juhani Lukka, Päätoimittaja juhani@lukka.fi Pekka Elomaa puheenjohtaja Satakunnan Reserviupseeripiiri ry Harri Grönroos puheenjohtaja Satakunnan Reserviläispiiri ry Karhu Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti Päätoimittaja Juhani Lukka, p Toimituskunta Pekka Elomaa, Harri Grönroos, Taina Mäkitalo Toimisto Taina Mäkitalo p Eteläkauppatori 4A 5. krs PORI sat.respiirit@dnainternet.net Painopaikka Westpoint, Rauma Sivunvalmistus Viestintätoimisto nytheti Materiaali osoitteeseen: juhani@lukka.fi Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraavan lehden viimeinen aineistopäivä on 25. marraskuuta. Osoitteenmuutokset Jäseniä pyydetään tekemään kaikki jäsentietoja koskevat muutokset suoraan omaan liittoonsa osoitteella: Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Jäsenrekisteri Döbelninkatu 2, HELSINKI sähköposti: toimisto@maanpuolustusyhtio.fi Tietojen muutoksen voi tehdä myös liittojen kotisivuilla. Yhdistyksiin voi liittyä myös liittojen internet-kotisivujen välityksellä.

3 KARHU 3 Ohi on ja rankasti Maavoimien taistelutapa uudistettu Suomen puolustusratkaisu on alueellinen puolustus. Osana puolustusjärjestelmämme kehittämistä maasodankäynnin taistelutapa on uudistettu. Kehittämisen perustana ovat olleet uhkamallit ja maavoimille asetetut suorituskykyvaatimukset. Maavoimien uudistetun taistelutavan yleiset taktiset periaatteet ohjaavat maavoimien joukkojen käytön suunnittelua sekä operaatioiden ja taisteluiden toteutusperiaatteita. Uudistetun taistelutavan yleisiä taktisia periaatteita ovat aktiivisuus, menestyksen hyväksikäyttö, yllätykseen pyrkiminen, harhauttaminen, voiminen taloudellinen käyttö, olosuhteiden ja maaston hyväksikäyttö, toiminnan vapaus, selkeät johtosuhteet ja yksinkertaiset ratkaisut sekä suorituskykyjen vaikutuksen keskittäminen, tiivistää Maavoimien tutkimusjohtaja, everstiluutnantti Rainer Peltoniemi. Eri tasoilla korostuvat joukkojen kyky itsenäiseen taisteluun ja henkilöstön oma-aloitteinen sekä aktiivinen toiminta. Maaoperaatioiden ja taisteluiden tavoitteena on tuottaa vastustajalle eri tasoilla niin suuret tappiot, että se ei kykene saavuttamaan tavoitteitaan. Materiaalihankintoja ja uusia välineitä Sotavarustuksen kehittäminen luo perustan joukkojen ja niiden suorituskyvyn kehittämiselle. Maavoimien seuraavien vuosien materiaalihankkeet liittyvät uudistettuun taistelutapaan. Ne kohdistuvat erityisesti joukkojen johtamisen, liikkuvuuden, tulivoiman, suojan ja huoltojärjestelmän kehittämiseen. Johtamisjärjestelmähankkeilla luodaan mahdollisuudet tilannekuvaan ja reaaliaikaiseen johtamiseen koko taistelualueella. Johtamisjärjestelmä mahdollistaa joukkojen hajauttamisen entistä laajemmalle alueella ja antaa siten paremman suojan, korostaa Peltoniemi. Yhä suurempi osa maavoimien joukoista varustetaan johtamislaitteilla. Radio ja päätelaite tulevat aina ryhmä- ja asetasolle asti. Tiedustelu- ja valvontakykyä parannetaan lennokkijärjestelmillä, maalinosoitusjärjestelmillä, sensoreilla ja pimeätoimintavälineillä. Maavoimien vaikuttamisen kykyä ja joukkojen tulivoimaa parannetaan tulevina vuosina muun muassa kehittämällä raskasta raketinheitinjärjestelmää, maavoimien kohtaamistaistelukykyä sekä hankkimalla ja varustamalla joukkoja panssarintorjuntaohjuksilla, lähipanssarintorjuntaaseilla, viuhkapanoksilla ja panssarimiinoilla. Peltoniemen mukaan tulivoimaa kasvatetaan muutoinkin ryhmä- ja miestasolla. Jalkaväkiryhmän vahvuus on yhdeksän sotilaasta. Ryhmä voi jakautua kolmen taistelijan partioihin. Ryhmän aseistukseen kuuluu kaksi kevyttä konekivääriä, tarkkuuskivääri sekä kertasinkoja ja viuhkapanoksia. Komppanian kokoonpanoon kuuluu panssarintorjuntaohjusryhmä ja kolmeputkinen kevyt kranaatinheitinjoukkue. Puolustusvoimat Jalkaväen taistelijan varustusta kehitetään muun muassa aseeseen sijoitettavien lisälaitteiden ja suojavarustuksen osalta. Joukkojen suojaa kehitetään suojaelementeillä, naamiointivälineillä ja valelaitteilla. Joukkojen ilmasuojaa parannetaan varustamalla ilmatorjuntajoukkoja keskipitkän kantaman ja erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjuksilla. Huoltojärjestelmän kehittämisellä luodaan edellytykset maavoimien uudistetun taistelutavan toteutukselle. Huoltojärjestelmä rakennetaan siten, että se mahdollistaa joukkojen nykyistä hajautetumman toiminnan ja joukkojen kyvyn itsenäiseen taisteluun. Suorituskyky vaatii koulutusta Uudistetun taistelutavan toteutus perustuu eri tasoilla tehtävätaktiikkaan. Joukon johtaja saa tehtävän ja päättää itse sen toteutustavasta, huomioiden uudistetun taistelutavan yleiset taktiset periaatteet sekä operaation ja taistelun toteutusperiaatteet. Maapuolustuksen suorituskyky luodaan harjoittelemalla ja kouluttamalla joukkoja. Trombi 13 -harjoitus oli maavoiminen vuoden 2013 suurin ja tärkein harjoitus, jossa harjoiteltiin ja kouluttiin maavoimien uudistettua taistelutapaa taisteluosastokokoonpanossa. Trombi 13 -harjoitus kokosi Rovajärvelle joukkoja ja henkilöstöä kaikista maavoimien joukko-osastoista sekä rajavartiolaitoksesta, kertoo everstiluutnantti Rainer Peltoniemi. Keskustelu asevelvollisuudesta herättää jälleen tunteita. Nyt herättäjänä on Ohi on -kansalaisaloite. Kantaa siihen blogeissaan ottavat Mikko Halkilahti, RUL:n 1. varapuheenjohtaja, ja Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg. (Kannanotot kokonaisuudesaan ovat luettavissa liittojen nettisivuilta) Mikko Halkilahti: Oikeusministeriön ylläpitämä sähköinen kansalaisaloite, joka nykymuodossaan on varsin mutkaton tapa kerätä henkilöiden nimiä aloitteisiin. Kansalaisaloitteen allekirjoittajiksi tarvitaan äänioikeutettua, jotta aloite lain säätämiseksi tai muuttamiseksi otetaan eduskunnassa käsittelyyn. Asevelvollisuuden lakkauttamiseksi -kampanjan takana on perinteisiä asevelvollisuutta kritisoivia järjestöjä sekä muutamia julkisuudestakin tunnettuja yksityishenkilöitä. Ohi on -kampanjaa ja sitä tukevien henkilöiden kommenteista tulee lopputulokseen, että yleisen asevelvollisuuden vaihtoehtoina on joko ammattiarmeija tai kaikille pakollinen asepalvelus, koskien siis myös naisia. Vaihtoehdot edustavat varsin ääripäitä eri puolustusratkaisujen kentässä. Toisin sanoen lopputuloksella ei tunnu olevan niin suurta merkitystä, kunhan yleinen asevelvollisuus vaan saadaan lakkautetuksi. Ammattiarmeijan ylläpitäminen vaatisi Suomelta vähintään kaksinkertaisen puolustusbudjetin nykymuotoiseen järjestelmään verrattuna. Ruotsissa puolustusmäärärahoilla hankitaan laadukasta materiaalia ja maata puolustetaan maailman eri kriisipesäkkeissä, kuitenkaan omien rajojen puolustamiseen ei vapaaehtoisia tunnu löytyvän. Kun yhteys kansalaisten ja maan sotilaallisen puolustuksen välillä katkeaa, menetetään silloin myös erittäin suuri osa maanpuolustustahtoa. Kyvyllä puolustaa maata ei ole merkitystä, jos siihen ei ole tahtoa. Ja jos kansalaisilla ei ole maanpuolustustahtoa, ei sitä ole heidän ammattisotilaillakaan. Ammattiarmeijoiden ylivertaisuutta julistetaan Ohi on kampanjassa. Asiaa perustellaan usein muiden Euroopan maiden päätöksillä siirtyä ammattiarmeijaan. Tosiasia kuitenkin on, että kyseisissä maissa yleinen mielipide ei välttämättä enää tuekaan ammattiarmeijaa, mutta siihen siirtyminen on ollut lopullinen ratkaisu. Paluuta vanhaan ei enää ole. Olli Nyberg: Kampanjan tekijät ovat taitavasti saaneet asiansa julkiseen keskusteluun. Mukaan on saatu tunnettuja henkilöitä, nettisivut ovat hienot ja myös tiedotus on ollut toimivaa. Suorastaan nerokas mediatemppu oli kansalaisaloitteen käynnistäminen keräämällä nimiä kutsuntapaikoilla. Sillä saatiin samaan aikaan paikalle puolustusvoimien lisäksi myös poliisi ja suuri määrä tiedotusvälineiden edustajia. Kansalaisaloitteen perusväittämät eivät kestä edes vähänkään tarkempaa tarkastelua. Tuntuu siltä, että yleinen asevelvollisuus pitää nyt saada lakkautetuksi maksoi mitä maksoi, seurauksista välittämättä. Muutamia esimerkkejä. Yleisen asevelvollisuuden väitetään ensinnäkin olevan kallis tapa järjestää puolustus. Selvitysten mukaan asia on päinvastoin. Nykyisen suuruinen puolustusbudjetti riittäisi hengen ammattiarmeijaan. Jos sen vahvuudeksi haluttaisiin , pitäisi pelkkiin henkilöstökuluihin budjetoida 1,5 miljardia lisää vuodessa. Lisäksi tarvittaisiin vielä 700 miljoonaa tehokkaamman sotavarustuksen hankkimiseksi. Myös henkilöstöaines olisi ammattiarmeijassa kuulemma parempaa kuin asevelvollisuusarmeijassa. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Laajapohjainen, yleinen asevelvollisuus tuo palvelukseen yhteiskunnan parasta osaamista. Ammattiarmeijoissa tilanne on päinvastainen. Ne joutuvat käyttämään paljon resursseja markkinointiin ja saavat silti palvelukseensa osin hyvinkin heikkoa aineista. Armeija on näissä maissa se työpaikka johon mennään, jos ei muuta työtä ole tarjolla. Ammattilaisarmeijoiden riveissä palveleekin paljon köyhiä, kouluttamattomia ja siirtolaistaustaisia henkilöitä. Yleisen asevelvollisuuden tilalle tarjotaan puoliammattilaisista tai vapaaehtoisista koostuvaa armeijaa. On vaikea uskoa, että tätä kautta saataisiin ylläpidettyä riittävän suurta ja koko maan puolustamiseen kykenevää armeijaa. On hyvä muistaa, että Suomessa varaudutaan edelleen laajan maahantunkeutumisen torjuntaan. Tätä uhkakuvaa ei monen länsiarmeijan tehtävälistauksista enää löydy eikä siihen uskota kansalaisaloitteen taustajoukoissakaan. Näinkö nopeasti parin vuoden takainen Georgian sota on Suomessa unohdettu? Vai onko se tarkoituksella sivuutettu rakennettuun viitekehykseen sopimattomana?

4 4 KARHU Altti Mäntylä Museoksi kunnostettava vanha paloasema, taustalla näkyvä Veteraanien Korsutupa, tykki ja muistomerkki ovat osana tulevaa Veteraanipuistoa. Vanha paloasema museotiloiksi Merikarvialla Ensi vuonna 75-vuoden ikäinen Merikarvian vanha paloasema on hiljalleen muovautumassa museokäyttöön. Varsin mittava kunnostustyö on edennyt suunnitellusti. Näyttelykuntoon saamiseksi varataan kuitenkin riittävästi aikaa avajaisten ajankohdan siirtyessä kesälle Talvisodan alkamisvuonna 1939 rakennettu paloasema oli myös merkittävässä asemassa ilmavalvontaa suoritettaessa. Kunnostuksen myötä on jatkossa mahdollisuus nousta myös torniin, suunnata katseet meren suuntaan, suuntaan, josta viholliskoneiden iskuja pelättiin. Uuden ilmeen saaneeseen hallitilaan sijoitetaan näyttävästi esille veteraaniperintöön liittyvää esineistöä, sekä lisäksi vanhaa palokunnan esineistöä. Veteraani- ja palomuseo 1939-nimellä kulkevan hankkeen hakijana ja vastuuyhdistyksenä toimii Merikarvian-Siikaisten Reserviupseerikerho ry. Mukana on lisäksi Merikarvian Sotaveteraanit ry ja Merikarvian VPK. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat euroa. Näyttelytilasta tulee lämmin, Letkutornin seinään kiinnitet raput korvattiin asiallisilla kierreportailla. Nyt on torniin helppo nousta, toisin oli asia valvontatehtävissä talvisodan aikana. Heikki Moilanen sillä hallitilan lattiaa nostettiin ja samalla sijoitettiin lattialämmityskaapelit. Alkuperäiset ovet saivat lämpöeristyksen, samoin asennettiin sisäpuoliset lämpöikkunat, sekä sisäseiniin lämpöeristys. Myös sokkelin osalta eristystä parannettiin ja myös sadevesiviemäröintiä. Sisäseinät ja katto paneloitiin vaalealla panelilla. Näin varsinaisesta näyttelytilasta tulee lämmin ja hyvin valoisa. Myös sisustukseen kiinnitetään huomiota, sillä jatkossa kalustussuunnitelmaa tekemään tulee alan asiantuntija. Aiemmin letkutornina toimineeseen torniin hankittiin turvalliset kierreportaat. Myös tornin yläosa on saatettu asialliseen kuntoon. Vielä syyskuun aikana hiekkapuhallettuun ulkopintaan ruiskutetaan silikonpohjainen hengittävä vedenpitävä tiilisävyinen pinnoite. Mittavan hankkeen kokonaiskustannuksissa talkootyöllä on merkittävä osuus. Tähän mennessä talkootyötunteja on kertynyt n Lisää on vielä luvassa, sillä tekemättä on ilmastointi-, sähköja katonkorjaustöitä. Suuren kiitoksen ansaitsevat myös veteraaninaiset, jotka ovat osaltaan huolehtineet siitä, että nälkä ja jano ei ole talkoolaisia yllättänyt. Vanha paloasema näyttelytiloineen on osa merkittävää, veteraanityötä kunnioittavaa kokonaisuutta. Aivan vieressä sijaitsee Veteraanien Korsutupa, jonka esineistö, noin kolmesataa, kertoo osaltaan karua kieltä sodasta ja sen koettelemuksista. Korsutupa, ja sen esineistö kiinnostaa, sillä vuosittain kävijöitä on yli Hallitila on saanut aivan uutta ilmettä. Lämpimässä näyttelytilassa on hieno tutustua vanhaan esineistöön. Kävijämäärissä onkin odotettavissa selvää kasvua jatkossa, kun vanha paloasema saadaan museokäyttöön. Alueelle on myös luvassa veteraanipuisto. Keväisin vuolaanakin virtaavan Merikarvianjoen rantamaisemaan sijoittuva veteraanipuisto, yhdessä Korsutuvan ja museokäyttöön kunnostuvan paloaseman myötä, muodostaa veteraanityötä kunnioittavan kokonaisuuden tulevien sukupolvien kiitollisuudella vaalittavaksi. ALTTI MÄNTYLÄ Heikki Moilanen

5 Tappuritapahtuma 2013 Nakkilassa Oli mukavaa, mutta olemme huolissamme KARHU 5 Nakkilassa olivat Reserviläiset ja Rauhanturvaajat omalla osastollaan tarjoamassa tietoa ja kohtauspaikan Tappurivieraille elokuussa. Viileä halli toi myös helpotusta helteiseen säähän. Reserviläiset olivat jalkeilla kolmatta ja Rauhanturvaajat toista kertaa. Kummallakin yhdistyksellä oli oma infopöytänsä ja asiaankuuluva henkilöstö jakamassa materiaalia ja esittelemässä toimintaansa. Ampumapaikoilla riitti kokeilijoita Reserviläisten ilma-aserata koottiin perjantaina halliin parissa tunnissa. Tänä vuonna ampumapaikkoja oli kaksi. Sähköinen liikkuva hirvitaulu ja ampumahiihto -tyylinen viiden kaatuvan osumalätkän laitteisto. Molempiin ammuttiin ilmakiväärillä. Hirvitauluun kiikaritähtäimellä ja kaatuviin diopteritähtäimin varustetulla ilma-aseella. Junioreille rakenneltiin tilanteen, taitojen ja ampujan pituuden mukaan erilaisia tukia. Ammutusvuorot oli jaettu hyvissä ajoin, jolloin kenenkään ei tarvinnut koko päivää olla lataamassa ilmakivääreitä. Ampumassa käyneet Tappurivieraat edustivat kumpaakin sukupuolta ja kaikkia ikäryhmiä. Naisampujia oli edellisvuotta selvästi enemmän. Ampumaurhei- Ammunta kiinnosti kaikenikäisiä. Myös naiset rohkaistuivat testaamaan tarkkuuttaan selvästi enemmän kuin edellisvuosina. Rauhanturvaajaveteraanit kokoontuivat mielellään vaihtamaan kuulumisia Rauhanturvaajien esittelypöydän ympärille. Kuvassa vasemmalta Jaakko Mäkelä (YK Pastori YKSP 13/Pataljoonan Pastori), Raimo Räihä (Ylikersantti,YKSP ) ja Sanna-Kaisa Lehto-Mäkelä (Porin prikaatin kansainvälinen sosiaalikuraattori on ollut kotiuttamassa Afganistanissa palvelleita rauhanturvaajia). lussa on potentiaalia koko kansan lajiksi. Reserviläisaktiivimme esitteli myös maakuntajoukkojen varustusta ja tarjosi asiantuntevaa tietoa joukkojen toiminnasta. Olikin hyvä lisä osastollemme. Ehdottomasti ensi vuonna uudelleen. Tapahtuman jatko huolestuttaa Kaikkien kolmen Tappurivuotemme ajan on ollut puhetta ja supinaa koko tapahtuman mahdollisesta loppumisesta. Järjestäjät ikääntyvät ja ponnistus on aika iso. Itse tapahtuma elää ja voi hyvin. Väkeä oli taas paljon. Reserviläiset tietysti toivovat, että tapahtuma saisi jatkoa. Tämä tilaisuus tuoda reserviläis- ja maanpuolustusasiaa esille on liian hyvä menetettäväksi. Vaikka itse tapahtuma loppuisikin, niin tilalle toki kehitellään pienimuotoiset Maanpuolustusmessut. Oli mukavaa nähdä rauhanturvaajien veljeys ja huolenpito Melkein kateellisena aisti naapuripöydän vieraitten tervehdykset, naurunremahdukset, kädenpuristukset ja halaukset. Niissä oli jotain sanatonta yhteenkuuluvaisuutta. Puhun tietysti Rauhanturvaajista, jotka ovat käyneet mittaamassa henkisen kanttinsa maailman eri kriisipesäkkeissä. Kuin kauniiksi kruunuksi pääsimme ikuistamaan kohtaamisen, josta kertokoon vaikkapa siitä, että komennus kriisialueelle ei aina lopu kotiuttamiseen. Tosi mukavaa oli. Kiitokset kaikille kävijöille ja uutteralle talkooporukalle. Muistakaa merkitä tapahtumassa palvelus ja käynti ampumaharrastuspäiväkirjaanne. ESA RANNISTO Tiedotusvastaava Soutaa, huopaa Maanpuolustusnaisten Liitto oli mukana 46. Sulkavan soudussa Heinäkuun toisena viikonloppuna soutajajoukkue lähti Porista, Lohjalta, Jyväskylästä, Hattulasta, Lahdesta ja Hauholta kohti Sulkavaa. Huoltohenkilöt tulivat mukaan Joensuusta ja Noormarkusta. Soutamassa olivat mukana myös Maanpuolustusnaisten Liiton ylintä johtoa, puheenjohtaja Satu Rajala sekä 1. varapuheenjohtaja Kaarina Suhonen. Maanpuolustusnaisten teemana vuonna 2013 on Liiku ja toimi Venekunta eteni rivakasti etapilta, etapille neljäntoista naisen ryhmätyön tuloksena. Naurua, keskustelua ja aurinkoa riitti koko soutumatkan. Huumorilla ja iloisella mielellä matka taittui huomaamatta. Lauantain ja sunnuntain aikana kirkkoveneen keula viisti vettä yhteensä 70 kilometrin matkan. Molempina päivinä venekunta eteni vesillä viitisen tuntia. Puolessa välissä matkaa pidettiin levähdystauot. Soudun jälkeen odotti sauna ja virkistävä uinti kauniissa maisemissa. Ruokailun ja seuraavan päivän soutustrategian pohdinnan jälkeen uni maistui telttamajoituksessa. Kaksipäiväinen souturetki koettiin raskaaksi, mutta ehdottomasti kannattavaksi matkaksi. Ensimmäisenä venekuntana matkaan Kaikki maanpuolustusnaisten venekunnassa olivat kirkkovenesoudun ensikertalaisia, mitä nyt noormarkkulaiset kerran kävivät kokeilemassa Ulvilassa. Lähtöä jännitettiin, eikä tilannetta lieventänyt ollenkaan huomio, että veneemme oli ensimmäisenä koko venerivistössä. Lähtölaukaus ja 44 kirkkovenettä aloitti matkansa. Alun airojen kolistelun jälkeen rytmi löytyi ja vene eteni pitkin järvenpintaa lennokkaasti. Miehistö nautti alkaneesta koitoksesta. Voittajina maaliin Maaliintulossa oli todellista urheilun tuntua. Lähestyessämme maalia, venekunnan nimien lisäksi, kuuluttaja kehui ensikertalaisten hyvää suoritusta. Vaikka matkaan lähdettiin retkeilymielellä, kilpailuvietti nostatti päättään ja kirkkoveneestä löytyi 6-vaihde. Voimia tuntui yhtäkkiä löytyneen jokaisesta soutajasta. Ja maaliintulovauhdilla vene olisi mennyt yli hiekkalaiturin, onneksi oli vielä riittävästi matkaa. Jarruja ei veneestä retken aikana löytynyt! Varauduimme huolella matkaan, mutta silti pienet vauriot pääsivät yllättämään. Auringon polttamat käsivarret piti teipata ja yksi souti kilometrin silmät kiinni, sillä aurinkolasien UVsuodatus ei ollutkaan kimmeltävälle järvenselälle riittävä. Kotimatkalla oli soutukokemuksen jälkeen kysyntää seisomapaikoista, mutta muutaman viikon huoahduksen jälkeen ovat mielet jo kääntyneet siihen suuntaan että maanpuolustusnaisten vene saattaisi ehkä olla lähtöviivalla myös ensi vuonna. Jokainen soutajista oli voittanut itsensä! TAINA MÄKITALO

6 6 KARHU Päällikkö praatailee Tutustu kurssitarjontaan ja osallistu! Kuluvan vuoden koulutus on Satakunnassa onnistunut hyvin. Näyttää siltä, että vuodesta 2013 tulee Satakunnan koulutushistorian toiseksi paras vuosi. Koulutusvuorokausia on MPK:n THJ:n mukaan , jakaantuen miesten 2442 ja naisten 423 koulutusvuorokauteen. Vuodelle 2013 asetettu tulostavoite tullaan näin ollen saavuttamaan. Osallistujamäärä näyttää samoin hyvää tulosta 2439, joista naisia on 244. Kouluttajia on ollut 224. Satakunnan koulutus- ja tukiyksikkö (SATKOTU) tullee saavuttamaan tulostavoitteensa, joskin viime vuoden ennätystuloksesta jäädään jonkin verran. Satakunnassa noudatetaan toiminnan suunnittelussa MPK:n ohjeistuksen lisäksi Länsi-Suomen sotilasläänin esikunnan ohjetta, reservin koulutuksen suunnittelu ja ohjaus Länsi-Suomen sotilasläänissä Käsketty järjestelmä on toiminut Satakunnassa hyvin huolimatta siitä, että toinen alueupseeri on vaihtunut Satakunnassa. Koulutuksen toteuma 2.9. ja arvio loppuvuodesta Sotilaalliset kurssit, jotka puolustusvoimat on tilannut Satakunnan Koulutus- ja tukiyksiköltä ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Sotilaallisia kursseja on toteutunut 7. Kursseille on osallistunut 326 kurssilaista ja kurssivuorokausia on kertynyt 652. Toteutuvia kursseja on vielä 7. Reservin kouluttajien oikeudet päivitettiin sekä hankittiin oikeudet uusille päteville reserviläisille kuluvan vuoden maaliskuussa, jolloin aluetoimiston päällikkö ne hyväksyi. Sotilaallisia valmiuksia palvelevia kursseja on toteutunut 24 ja niille on osallistunut 517 henkilöä. Koulutusvuorokausia on kertynyt Varautumis- ja turvallisuuskoulutuksessa kursseja on toteutunut 13. Osallistujia on VARTU-koulutuksessa ollut 1596 ja koulutusvuorokausia kertyi Kaikkiaan kursseja toteutui mennessä 44. Kurssilaisia on ollut kursseilla 2439 ja koulutusvuorokausia toteutui Loppuvuonna arvioidaan toteutuvan 41 kurssia. Maanpuolustuskoulutuksen kehitys Satakunnassa Oppilas- Kurssit Kurssilaiset Kouluttajat vuorokaudet Tässä oli hieman faktaa ja lukuja Satakunnan tämänhetkisestä koulutusvolyymista ja samalla myös koulutushistoriaa vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen saralta Satakunnasta. Näistäkin kuivista luvuista on hyvä välillä tiedottaa lukijoille. Uusi Maavoimien taistelutapa (MAAV TST 2015) kiinnostaa kovasti reserviläisiä. Reserviläisjohtajien kurssilla klo Porissa Marttojen tiloissa, os Valtakatu 7 asiasta luennoidaan. Kurssin hinta on 0 euroa ja kaupan päälle tarjotaan vielä pullakahvit. Tervetuloa kurssille! Reserviläiset! Satakunnassa on loka-marraskuun aikana useita KH-päiviin oikeuttavia kursseja kurssitarjonnassa. Tutustukaa kurssitarjontaan, lähtekää mukaan kursseille ja käyttäkää MPK:ta, omaa koulutusorganisaatiotanne hyväksenne. Tervetuloa kursseille, tehdään turvallisuutta yhdessä! Päällikkö KIMMO TUOMI Reserviläiset harjoittelivat tuliasematoimintaa Niinisalossa MPK:n Satakunnan koulutus- ja tukiyksikkö toteutti Tykistöprikaatin tilaaman TULIASEMAKURSSIN 2, syyskuuta 2013 Niinisalossa. Kurssin tarkoituksena oli kerrata ja harjoitella 122 H 63-tykkiryhmän ja jaoksen tuliasematoimintaa. Tykistökoulu oli asettanut kurssin yhteyshenkilöiksi ja valvojiksi kapt Pekka Päivikkeen ja ylil Markku Koskisen. Kurssi oli jatkumoa vuonna 2012 pidetylle Tuliasema 1-kurssille, jolla mukana olleet kutsuttiin tälle kurssille. Kurssille saapui 16 reserviläistä ja kolme MPK:n toimijaa. Edellisen kurssin kertauksen lisäksi, uutena asiana tuli esille uudistettu taistelutapa eli Maavoimien taistelu Erityisesti keskityttiin sen vaikutuksiin tykistön toimintaan ja kalustovaikutuksiin. Illalla ryhmät harjoittelivat itsenäisesti tykin ampuma- ja kytkemiskuntoon laittoa sekä suuntausta, joka onnistuikin melko hyvin pienen muistelun ja opastuksen avulla. Toisena päivänä oli vuorossa tuliasemien tiedustelu ja valmistelu sekä asemaanajoharjoittelu. Päätöstilaisuudessa kurssilaisille annettiin valmistautumistehtävät rastikoulutuksista, jotka he ensi vuoden TULIASENMA- KURSSI 3:lla kouluttavat. TULIASEMAKURSSI on kolmen kurssin sarja. Ensimmäinen kurssi 2012 oli opettelua ja harjoittelua, toinen kurssi 2013 oli tietojen ja taitojen kertaamista ja itsenäistä harjoittelua ohjatusti ja kolmas kurssi 2014 keskittyy kouluttamiseen ja uuteen kalustoon tutustumiseen. Koulutuskokonaisuuden tarkoituksen on antaa kurssilaisille perustiedot ja taidot halukkaille toimia jatkossa kouluttajina vastaavilla MPK:n johtamilla kursseilla. Tykin 122 H 63 ampumakuntoon laiton harjoittelua. Matti Bärling

7 KARHU 7 Satakunnan Kotu kurssit syksy 2013 Kurssin nimi Paikka Ajankohta Kurssinjohtaja Kurssin nimi Paikka Ajankohta Kurssinjohtaja PV:n tilaama sotilaallinen koulutus Syyskuu Asutuskeskustaistelukurssi PorPr Hari Paattimäki Vänrikkipäivä TykPr Matti Bärling Viestikurssi 2 TykPr Matti Bärling Marraskuu Etsintäharjoitus PorPr Hari Paattimäki Muu sotilaallinen ja sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus Syyskuu Taktinen pistooli 3-kurssi Pori Jari Pihlajamäki Reserviläispäivä Pori Matti Bärling Testiammunta pistooli ja RK Pori Jari Pihlajamäki Lokakuu Sissikurssi 2 TykPr Matti Bärling Valmistava etsintäharjoitus PorPr Hari Paattimäki MP-5 kurssi Pori Tero Leino Taajama tarkka-ampuja 1 PorPr Pasi Sitkiä JV-tiedustelukurssi PorPr Matti Bärling Johtamisen jatkokurssi TykPr Harri Saarimaa Taktinen aseenkäytön jatkokurssi Pori Pasi Valli Reserviläisjohtajien kurssi Pori Matti Bärling Asutuskeskustaistelu 3 -kurssi PorPr Hari Paattimäki Vastasissikurssi 2 PorPr Matti Bärling Kiväärijoukkueen ja tulenjohto- TykPr Ari Knuutila ryhmän taistelu Res.johtajan PorPr Tapio Hellman kouluttamistaito 1 kurssi Pimeätoiminta-kouluttajakoulutus PorPr Juha Neiramaa Uudistettu taistelutapa TykPr Hari Paattimäki Marraskuu Kenttätykistön mittauskurssi TykPr Pauli Huhtamaa Tuliasema- ja viestikurssi TykPr Matti Lappalainen Kurssinjohtajien Pori Kimmo Tuomi koulutus- ja vuosijuhla Siviilikoulutus Syyskuu Naisten turvapäivä TykPr Antti Koskela Lokakuu Seurakunnan henkilöstön Merikarvia Veli-Matti Ryynänen turvallisuus Arjen turvallisuuskurssi Merikarvia Veli-Matti Ryynänen Arjen turvallisuuskurssi Noormarkku Veli-Matti Ryynänen Kunnan varautuminen Ulvila Ari Harju Faitterit soittoleiri TykPr Kalevi Tuominen Rauhanturvaseminaari TykPr Hannele Toivonen Marraskuu Varautumisen ja väestönsuojelun Pori Veli-Matti Ryynänen peruskurssi Joulukuu Varusmiesinfo Rauma Heikki Tähkänen Varusmiesinfo Pori Juha Niinikoski Käy tutustumassa kursseihin osoitteessa satakunta Tykin suuntaamisen itsenäistä harjoittelua. MPK hakee Lounais-Suomen maanpuolustuspiiriin Turkuun PIIRIPÄÄLLIKKÖÄ Piiripäällikkö on MPK:n toiminnanjohtajan alainen tulosvastuullinen johtaja. Edellytyksenä kokemusta koulutuksen ja talouden suunnittelusta, toteutuksesta ja johtamisesta. Työsuhde alkaa Tehtävä on 5 vuoden määräaikainen. Lue ilmoitus kokonaisuudessaan verkkosivuilta Tykki ajettu asemaan.

8 8 KARHU Nijmegen koettu? miten olisi Diekirch? Luxemburgin armeijan Diekirchin marssi osuu Helluntain jälkeiseen viikonloppuun. Sään puolesta on odotettavissa mitä tahansa, vaan ei heinäkuun helteitä. Kahden päivän koitos on kunnollinen kauden avaus, sillä jokien uurtama ylätasanko on vaativuudeltaan aivan toista luokkaa kuin Hollannin tasamaa. Lähdimme pohjoisen Euroopan poikkeuksellisesta helteestä ja ensimmäisen marssipäivän aamuna noin auton mittari näytti +2 C:ta. Sää pysyi poutaisena, mutta lämpö ei juuri noussut yli +10 C:een. Vallan mukava sää painaa pitkiä nousuja laaksoista ylätasangolle ja alamäissä hellittäen. Täälläkin on mukana sotilasjoukkueita ja ne myös näkyvät. Nijmegenin kaltainen ruuhka kun puuttuu. Tunnelma on kaikin puolin leppoisa. 20 km:n päivämatkan taivaltaa melkein huomaamattaan alle viiden tunnin tarpeelliset tauot pitäen. Tällä kertaa majoituksemme oli Viandenissa, alkuaan roomalaisvaruskunta Saksan rajan pinnassa noin 13 km Diekirchistä koilliseen. Sievä vanha kaupun- Tätä on Marche de L Armee n marssimaasto. 1.pvän 40km:n reitti on Viandenin kautta. The Dutch are coming! Kansallisen Reservipataljoonan joukkue antaa mallia. Toinen marssipäivä päättyy 1.5 km:n päästä. ki, jonka yläpuolisella harjanteella kohoaa mahtava linna. Linnaan on laaksosta köysirata ja paikka todella on tutustumisen arvoinen. Kun muistetaan, että Trier Saksan puolella on Euroopan vanhin kaupunki, täällä ollaan niillä samoilla juurilla. Marssien jälkeistä palautumista ajatellen yksi lisäpäivä Viandenissa istuu hyvin otsikon matkailu avartaa alle. Näkemistä riittää, majoittuminen ja ruoka on edullista. Eikä historiamatkailun tarvitse jäädä tähän. Autobahn 1:ltä on Osnabrückin luoteispuolelta vain lyhyt matka Teutoburgin metsään, missä germaaniheimot pysäyttivät roomalaisten etenemisen Elbelle. Museossa, jonka malli muistuttaa roomalaista vartiotornia, on paljon nähtävää. Aikaa se ottaa, niinpä lähistöstä kannattaa tiedustella sopiva Gasthaus. Suomen lippu on harvinainen näky Diekirchin reiteillä. On tämä kuitenkin kokemus, joka jää positiivisena mieleen, vaikka jäisikin yhteen kertaan... Leo Johan Salo SatRt kuva vasemmalla: Viandenin linna hallitsee maisemaa, mutta ei sitä omista. Kuvat: Armi Salo yllä: Pitkäputkinen Sherman vaunu museon pihalla. Kirjoittajan päätös: museosta on tehtävä vielä juttu. oikealla: Keskustellaan ottamiemme kuvien käytöstä. No probs!

9 KARHU 9 Muistomerkin viereen on tuotu muutama vuosi sitten uusi, venäjänkielinen, 98:n henkilön nimen, syntymä- sekä kuolinpäivän ilmaiseva taulu. Porin Vähäraumalla lepää 319 venäläistä vainajaa Aika harva tietää Porissa olevasta venäläisten sotavankien hautapaikasta. Vähäraumalla ammattikorkeakoulun (aiemmin Tekuna tunnetun) rakennusten takana olevan hiekkakuopan takana on noin 25mx40m aidattu hauta-alue, jossa lepää 319 neuvostoliittolaista sotavankia. Ajo-ohje: Korventietä ohi AMK:n n 300m. Vangit olivat saksalaisten lentokenttätyömaalla Vangit kuolivat vuosina työskennellessään Porissa mm. saksalaisten lentokenttätyömaalla. Jatkosodan aikana Porissa oli noin saksalaista sotilasta. Muutama saksalainen sotilas haudattiin kaaduttuaan Porin kirkon viereen. Heidän jäännöksensä siirrettiin 1960-luvun alussa saksalaisten sotilashautausmaalle Vantaan Honkanummelle. Saksalaisten joukko-osaston Feldluftpark 3/XI:n komentajana oli 1941 syksystä mukavaksi luonnehdittu majuri Heinz Piecq. Hän oli Porissa vuoden 1944 kevääseen ja ylennettiin ennen Porista lähtöään everstiksi. Porin lentokentälle saksalaisen lentovarikon tulo merkitsi kehityksen kautta. Saksalaiset rakennuttivat Porin lentokentälle ja sen ympäristöön yhteensä 261 eri rakennusta. Osa niistä on jäljellä vieläkin. Kiitoradat saivat tervabetonipäällysteen ja uusia rullausteitä tehtiin sotavankityövoimalla. Kiitoratojen päällystäminen 1943 mahdollisti lentotoiminnan sittemmin suihkukoneilla. Suihkukoneiden aika alkoi tammikuussa 1953 Porissa, koska se oli ainoa Ilmavoimien tukikohta, jonka kiitorata oli kestopäällystetty. Poriin tulleet Vampiret vaativat tällaisen alustan moottorin lentoonlähdössä vaurioitumisen välttämiseksi. Merkittävää oli se, että saksalaisten tulo vapautti kaupungin ilmatorjuntakalustoa muihin kohteisiin. Venäläiset pelkäsivät lähettää hitaita pommikoneita Poriin, koska vastassa olivat saksalaiset nopeine hävittäjineen. Porin lentokentällä oli enimmillään toistasataa saksalaista lentokonetta. Saksalaisten lentotoiminta oli Porissa vilkasta. Vaikka jatkosodan aikana Porissa koettiin vain yksi pommitus, ilmavalvonta oli tehokasta. Saksalaiset käyttäytyivät Porissa yleensä hyvin. Heidän sotilaskurinsa oli niin ankara, ettei lipsumisia juuri sattunut, toisin kuin suomalaisilla. Etenkin rintamalta lomalle tulleiden suomalaisjermujen kanssa oli vaikeuksia. Kun saksalaisten sotaonni kääntyi, näkyi se myös saksalaisten ja suomalaisten välien kiristymisenä. Tappelut olivat hyvin tavallisia ja ennen pitkää saksalaiset liikkuivat kaupungilla vain ryhmissä ja aseistettuina. Alkuperäisten tietojen mukaan kyseessä olisi ollut pelkästään saksalaisten Pohjois-Suomen rintamalta ottamia vankeja. Porin historiaa myöhemmin kirjoittanut tohtori Jussi Koivuniemi tietää kuitenkin, että ainakin osa vangeista tuli saksalaisille suomalaisen sotavankihallinnon kautta suomalaisillahan oli Porissa jatkosodan alussa omakin vankileiri. Se oli Mäntyluodossa, jossa venäläisiä käytettiin satamatöissä. Tämä toiminta loppui kuitenkin muutaman kuukauden kuluttua, ja vangit luovutettiin saksalaisille. Saksalaiset teettivät vangeilla Porissa lähinnä lentokentän maatöitä, toimihan Porin lentokenttä sodan aikana merkittävänä saksalaisten lentokoneiden korjaustukikohtana. Vangit asuivat alkeellisissa lautaparakeissa. Poriin haudatut menehtyivät kylmään, ruoan puutteeseen ja tauteihin. Vankeja myös teloitettiin. Menehtyneet vangit saivat muistomerkin Vähäraumalle heti sotien jälkeen. Sen rahoitti Neuvostoliitto. Vanha patsas poistettiin Gorbatshovin kaudella ja tilalle pystytettiin uusi. Neuvosto- turistien vakiokohde Menehtyneet vangit saivat muistomerkin Vähäraumalle heti sotien jälkeen. Sen rahoitti Neuvostoliitto. Muistomerkki suunniteltiin Moskovassa ja rakennettiin Leningradissa. Vanha patsas poistettiin Gorbatshovin kaudella ja tilalle pystytettiin uusi. Samalla hauta-aluetta siistittiin. Hautoja ei ole erikseen merkitty. Muistomerkin viereen on tuotu muutama vuosi sitten uusi, venäjänkielinen, 98:n henkilön nimen, syntymäsekä kuolinpäivän ilmaiseva taulu. Vaikka porilaiset tuntevat venäläisten muistomerkin huonosti, se kuului aikanaan tiiviisti Porissa käyneiden neuvostoturistien kiertokäynnin ohjelmaan. Kohde oli niin tärkeä, että kun porilaiset isännät erään ryhmän vierailun aikana jättivät Vähäraumalla käynnin väliin, kaupunki sai heti nootin Moskovasta. Nykyisin muistomerkillä käy mm. Porissa asuvia venäläisiä. Myös Suomi-Venäjäseuran ohjelmaan kuuluu käynti paikalla keväisin voiton päivänä. Muistomerkki on sisäasiainministeriön valvonnassa, ja sitä hoitaa kaupungin puistotoimi. Porin kaupunginhallitus myönsi vuonna 2002 muistomerkille 50 vuotta maksutonta jatkoaikaa. Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa Porissa tai sen ympäristössä olevista, ehkä vähemmän tiedossa olevista sotahistoriallisista tapahtumista ja niihin liittyvistä muistokivistä / -laatoista. RAIMO SUOMINEN

10 10 KARHU TULOKSIA Satakunnan reservipiirien pistooliampumasuunnistuksen mestaruuskilpailut Laviassa Tulokset Naiset 1. Saari Johanna Noormarkun-Ahlaisten Res H Saari Marko Alik. Noormarkun-Ahlaisten Res H Varjonen Lasse Ylik. Huittisten Seudun Res Kujansuu Olli Vääp. Kankaanpään Res H Kuusiniemi Markku Kapt. Noormarkun Res.Ups Hakanen Kai Luut. Harjavallan Res.Ups Mäkivaara Olavi Kers. Noormarkun-Ahlaisten Res H Nurmi Timo Kers. Säkylä-Köyliö Res. Aliups Markku Kuusiniemi ja Timo Nurmi ampumasuorituksessa. Pistooliampumasuunnistuksen taitajat ryhmäkuvassa. Satakunnan reservipiirien pistooliampumajuoksun mestaruuskilpailut Noormarkussa Tulokset (suluissa ampumatulos): D 1. Johanna Saari, N:kku-Ahlaisten res (57) H70 1. Timo Nurmi Säkylä-Köyliö reserviläiset (70) H60 1. Pertti Heinikangas N:kku-Ahlaisten res (78) 2. Markku Kuusiniemi Noormarkun res.ups (75) 3. Kai Hakanen Harjavallan res.ups (78) H50 1. Arto Ahokas Noormarkun res.ups (91) 2. Olli Kujansuu Kankaanpään reserviläiset (84) 3. Juhani Koskiranta N:kku-Ahlaisten res (84) H40 1. Marko Saari N:kku-Ahlaisten res (82) 2. Antti Koskela Noormarkun res.ups (60) Arto Ahokas Pistooliradalla ratkottiin mestaruudet pienois- ja isopistoolilla sekä pika-ammunnassa. Satakunnan reserviyhdistysten ja kiltapiirien mestaruuskilpailut ruutiaseilla Raumalla Tulokset Pienoispistooli Y 1. Juha Mankonen. Alik RauRes 499 Y50 1. Erkki Salmi. Korp HuitRes 521 Y60 1. Juhani Ristilä, Ylik PorRes Tuomo Valtonen, Ylik RauRes Heikki Helassalo. Kers RauRes 497 Joukkueet: 1. RauRes Tuomo Valtonen Juha Mankonen Heikki Helassalo 1511 Pistooli pika Y 1. Petri Viitala, Ylil RauUps Juha Mankonen, Alik RauRes 498 Y50 1. Erkki Salmi. Korp HuitRes 514 Y60 1. Tuomo Valtonen, Ylik RauRes Juhani Ristilä. Ylik PorRes 538 Joukkueet: 1. RauRes Tuom Valtonen Petri Viitala Juha Mankonen 1607 Isopistooli Y 1. Petri Viitala. Ylil RauUps Juha Mankonen, Alik RauRes 377 Y50 1. Erkki Salmi, Korp HuitRes 517 Y60 1. Tuomo Valtonen, Ylik RauRes Juhani Ristilä. Ylik PorRes 479 Joukkueet: 1. RauRes Tuomo Valtonen Petri Viitala Juha Mankonen 1961 Pienoiskiväri 60ls Y 1. Levola Jukka, Jääk NakRes 538 Y50 1. Matti Sund, Ylil RauUps Parkkali Urpo. Viestm NakRes 456 Y60 1. Kalervo Salo. Tkm RauRes Heikki Helassalo, Kers RauRes Levola Taisto, Jääk NakRes 495 Y70 1. Reima Perttula, Stm RauRes Pertti Myllylä, Ylik KaRes 438 Joukkueet: 1. RauRes Kalervo Salo Reima Pertula Heikki Helassalo 1653 Pienoiskivääri makuu 20ls + pysty 20ls + polvi 20ls Y 1. Levola Jukka. Jääk NakRes 500 Y50 1. Matti Sund,, Ylil RauUps Parkkali Urpo. Viestm NakRes 393 Y60 1. Kalervo Salo. Tkm RauRes Heikki Helassalo. Kers RauRes Levola Taisto. Jääk NakRes 364 Y70 1. Pertti Myllylä. Ylik KaRes Reima Perttula, Stm RauRes 310 Joukkueet: 1. RauRes Kalervo Salo Reima Pertula Heikki Helassalo 1243

11 KARHU 11 Satakunnan Reserviupseeripiiri ry Maanpuolustusnaisten Liitto Satakunnan Piiri ry Sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään Upseerikerho, Säkylä tiistaina klo Ennen kokousta esitelmä klo kenttärovasti Jukka Lehto, aiheena Kaatuneiden huolto tänään. Kahvitarjoilu klo Piirihallitukset Satakunnan Reserviläispiiri ry Sääntömääräinen SYYSKOKOUS Rauman reservipiirien kerhotilassa (Raumanlinna) Valtakatu 5, Rauma maanantaina klo 19 alkaen. Ennen kokousta esitelmä klo insinöörimajuri Hari Paattimäki. Kahvitarjoilu klo Piirihallitus KOKOUKSIA TULOKSIA Noormarkun Seudun Reserviupseerikerho Ry Noormarkun Seudun Maanpuolustusnaiset Ry Noormarkun Seudun Reserviupseerikerho ry:n sekä Noormarkun Seudun Maanpuolustusnaiset ry:n sääntömääräiset syyskokoukset pidetään Länsi-Suomen Osuuspankin Noormarkun konttorin kokoustiloissa osoitteessa Kuurintie 1, keskiviikkona klo Kokouksessa käsitellään yhdistysten sääntöjen mukaan syyskokoukselle määräämät asiat. Tilaisuuden alussa on kahvitarjoilu. Tervetuloa, hallitukset Noormarkun-Ahlaisten Reserviläiset ry Syyskokous ke klo 18:00 Noormarkun ampumaradan paviljongilla Johtokunta kokoontuu ke klo 17:30 TERVETULOA! Ulvilan Reserviupseerikerho ry Syyskokous to klo 18.00, Cafe Hellman. TERVETULOA! SYNTYMÄPÄIVIÄ Piirit onnittelevat LOKAKUU 75 vuotta majuri Nummi Lasse Pori, ylikersantti Kero Veikko Rauma, everstiluutnantti Kuosa Toivo Säkylä, kersantti Kallio Jaakko Pyhäranta, alikersantti Tuomikoski Pekka Rauma 70 vuotta ylikersantti Valo Seppo Pori, luutnantti Nummela Kari Rauma, sotilasmestari Koponen Raimo Pori, yliluutnantti Koskinen Simo Pori, 60 vuotta alikersantti Malmi Harry Kauttua, kersantti Hyrkäs Tapio Tursa 50 vuotta vääpeli Ruohomaa Veikko Eura, vääpeli Kujansuu Olli Kankaanpää, korpraali Savela Juha Rauma MARRASKUU 90 vuotta Schrey Kaarlo Rauma 85 vuotta yliluutnantti Mäkinen Mikko Rauma 75 vuotta vänrikki Leino Teuvo Harjavalta 70 vuotta yliluutnantti Vettenranta Hannu Kankaanpää 60 vuotta alikersantti Mäkitalo Juha Säkylä, kersantti Keto Esko Punkalaidun, lentosotamies Koota Hannu Nakkila, ylikersantti Sillanpää Ari Rauma, luutnantti Heinonen Urpo Eurajoki 50 vuotta alikersantti Tuomala Reijo Kullaa Tiilimäen Romuliike Oy om. Kari Evesti Puh. (02) Jokisatamantie 7 Luotsinmäki, Pori Satakunnan reservipiirien maastokilpailu Punkalaitumella Tulokset : D 1. Jonna Mäkivaara N:kku-Ahlaisten res., 1: Johanna Saari N:kku-Ahlaisten res H 1. Juha Venesmäki N:kku-Ahlaisten res. 1:55.05 H40 1. Marko Saari N:kku-Ahlaisten res H50 1. Lasse Varjonen Huittisten seudun reserviläiset Arto Ahokas Noormarkun res.ups Juhani Koskiranta N:kku-Ahlaisten res H60 1. Markku Kuusiniemi Noormarkun res.ups Pertti Heinikangas N:kku-Ahlaisten res Olavi Mäkivaara N:kku-Ahlaisten res H70 1. Timo Nurmi Säkylä-Köyliö reserviläiset Arto Ahokas TILAUSAJOT LÄHELLE JA KAUAS Inva-autot isoille ja pienille ryhmille puh. Hannu (02) , Riitta-Liisa (02) LONSIN AKKU LONSIN AKKU Pääskytie 1, Rauma 1, Rauma puh. puh. (02) (02) Ajoneuvojen akut MP-Tehodynamometri Ajoneuvojen akut MP-Tehodynamometri Aurinkoista syksyä! Fokka-palvelut Sanomalehtipalvelut Kirjapalvelut Fokka-palvelut Markku Kuusiniemi, Pertti Heinikangas ja Juhani Koskiranta ihmettelevät suunnistuksen reitinvalintojaan. Sanomalehtipalvelut

12 KARHU Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti ÖLJYSÄILIÖHUOLTO VELI-MATTI OJALA Suoritan puhdistuksia, tarkastuksia, korjauksia ja suojauksia edullisesti, ilman matkakuluja , Kaikki sähkötyöt veneisiin ja pienaluksiin Laiteasennukset sekä venesähkötarvikkeet Maasähköt, akustot ja latauslaitteet Suunnittelut sekä uudistustyöt Vikakorjaukset ja testaukset Our services are avaitable also in English www. vstsahko.fi PORIN PUUTUOTEOY Alikyläntie 74, PORI Laadukkaat puutuotteet massiivipuusta Puuportaat Kaapit Fax Palveleva huoltoasema KAUVATSA Yttiläntie 255, Kauvatsa TERÄSPUTKI- JA BETONIPAALUTUKSET MYÖS KIERREPAALUTUKSET Maanrakennus Osmo W Ojala ky Rakennusmestari Olavi Ojala puh Mittateräs JOUKO IJÄS Oy Tietokoneohjattua polttoleikkausta jouko.ijas@nic.fi puh. (02) Satatarkastus Oy Kalle Lempainen HTM Valtakatu 6, Pori puh. (02) fax (02) gsm kalle.lempainen@satatarkastus.inet.fi Nyt vuoden 2014 kesätilaisuudet varattavissa Juhlapaikaksi merellinen Reposaari! Reposaaren VPK:n 112-vuotias idyllinen juhlatalo tarjoaa loistavat puitteet juhlillenne. Tarjoamme teille: Iso juhlatalo n. 150 paikkaa, iso piha, astiastot Reposaaren VPK ry Juhlatalo Puh juhlatalo@reposaarenvpk.com Valtarengas Oy Ojantie 26 Pori, , ma-pe 8-17 la 9-13 Ammattitaitoista Ammattitaitoista hinauspalvelua hinauspalvelua Huittisista 24/7 - Nelipyöräsuuntaukset - Alustan- ja korinmittaukset - Pienet Alustanpeltija korinmittaukset ja maalaustyöt - Pienet pelti- ja maalaustyöt Hinauspalvelu Ojala Oy Hinauspalvelu Ojala Oy Ruosteenestokäsittelyt Alusta- ja päällipesut Maalipinnan käsittelyt Kestovahaukset Puhdistusaineiden ja autovahojen myynti Ravintola 19. Reikä Karhuluodontie 85, Pori Noutopöydästä Paulan Pitojen hyvää kotiruokaa viikon jokaisena päivänä, ark. klo 11 alkaen, su klo 12 alkaen. Paulan Pidot puh. (02) , Muistathan pikkujouluvaraukset! RAKENNUSPALVELU WENTJÄRVI Purku- ja saneeraustyöt Uudisrakennukset Otsonointityöt Hiirijärven koulutie 71, Harjavalta Matkapuh. Leo Wentjärvi