Enya ja Amos kasvavat suomalaisessa perheessä Sivu 16. Lähetys. Ystävyysseurakunta- Seurakunta on Kirkon arkityö. matkalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Enya ja Amos kasvavat suomalaisessa perheessä Sivu 16. Lähetys. Ystävyysseurakunta- Seurakunta on Kirkon arkityö. matkalla"

Transkriptio

1 Majakka n www. vaasaevl.fi Vaasan suomalainen seurakunta 3/2013 Vankilalähetit Sivu 8 9 Marie Mattila Enya ja Amos kasvavat suomalaisessa perheessä Sivu 16 Lähetys Ystävyysseurakunta- Seurakunta on Kirkon arkityö matkalla mukana koulun arjessa maailmalla Sivu 3 Unkarissa Sivu 6 ja juhlassa Sivu 4

2 2 Majakka Pääkirjoitus Suuret juhlat lähestyvät Jos Jumala suo, vuoden 2014 valtakunnalliset lähetysjuhlat järjestetään Vaasassa yhteistyössä Suomen Lähetysseuran ja Vaasan luterilaisten seurakuntien kanssa. Tarkoituksena on toteuttaa Vapahtajan lähetyskäskyä: Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. Lähetys on seurakuntaelämän ytimessä. Lähetystyö ei ole mikään erillinen saareke tai erillinen toimintamuoto, vaan lähetys läpäisee kaikki seurakunnan toiminnan. Sellainen seurakunnan toiminta, jossa todistus ristiinnaulitusta ja ylösnousseesta Vapahtajastamme on keskiössä, kantaa siunausta. Kuten koko pyhän Raamatun keskus on Jeesus Kristus, myös seurakuntaelämän keskus on sama. Jotta todistus Kristuksesta olisi vahva ja aito, lähetys samalla kutsuu kristityt laaja-alaisesti huolehtimaan heikoimmista, kantamaan maailmanlaajuista vastuuta ja puolustamaan ihmisarvoa. Tähän myös kirkon paikallinen ja kansainvälinen diakonia antaa väylän. Tulevien Vaasan lähetysjuhlien toteuttaminen edellyttää satojen vapaaehtoisten seurakuntalaisten mukaantuloa. Arvelen, että moni juhlajärjestelyissä palveleva kokee saavansa enemmän kuin antavansa. Kutsun Sinut palvelemaan. Tule rohkeasti mukaan; yllätyt iloisesti! Ilmoittaudu rippikouluun Vaasan suomalaisen seurakunnan vuoden 2013 rippikouluihin on ilmoittauduttava viimeistään mennessä. Rippikouluun voi ilmoittautua 15 vuotta täyttävä nuori. Rippikoulusta saa tietoa lokakuun alkupuolella. Seurakunnan nuorisotyöntekijät vierailevat suomenkielisissä kouluissa kertomassa rippikouluista viikoilla Lokakuun alussa tiedot rippikouluista Tahdon päivä Palosaaren kirkossa voi mennä pienesti mutta mieleenpainuvasti vihille keskiviikkona Vihkiminen on varattava etukäteen kirkkoherranvirastosta, jossa tehdään myös esteettömyyden tutkinta viimeistään seitsemän päivää Krister Koskela kirkkoherra löytyvät myös verkosta osoitteessa Vanhemmille järjestetään kaksi tiedotustilaisuutta: keskiviikkona klo 18 Huutoniemen kirkossa ja torstaina klo 18 isossa seurakuntasalissa Koulukatu 28. Lisätietoja rippikoulusta saa nuorisotyönohjaaja Sanna Rahkolta puh ennen vihkimistä. Seurakunta järjestää vihkimiseen papin ja kanttorin, tarvittaessa myös kaksi todistajaa. Vihkimisen jälkeen seurakunta tarjoaa vihkipareille kirkon yläsalissa kuohuviiniä ja kakkua. Ruuantähteistä herkkuja arkipöytään Kolumni Hietalahden Marttojen sihteeri Jaana Rapo valmistaa salaattia, jonka perusaines on edellisenä päivänä yli jäänyt riisi. Tonnikalaa, suolakurkkua, keitettyä kananmunaa, suolaa ja valkopippuria sekoitettuna riisiin saa aikaan täyttävän aterian. Kirkkomusiikkiin lisää svengiä! n 3/2013 Jaana Rapo miettii kotona ruokaostokset tarkkaan ja käyttää hyödykseen ruokien tähteet. Olen pitänyt kymmenen vuotta kirjanpitoa ruokamenoistani, jolloin tiedän, paljonko perheessä kulutetaan rahaa ruokaan sekä hintojen ja perheen koon kasvun vaikutuksista ruokamenoihin. Martat arvostavat arjessa säästämistä, välttävät rahan tai ruuan tuhlaamista. Kodin ja perheiden hyvinvointia ja arjen hyvää hallintaa halutaan edistää sekä suosia sesonkien mukaan tehtävää ruokaa, lähiruokaa ja ekologista ajattelutapaa. Pienet päätökset, kuten lieden jälkilämmön hyödyntäminen tai kannen käyttäminen vettä keitettäessä, ovat arjen ekologisia valintoja. Martat vaalivat taitoa selvitä arjesta rajallisin resurssein ja luoda silti arjesta mielekästä ja sujuvaa. Martat kantavat myös sosiaalista vastuuta. Jokaisessa piileviin voimavaroihin uskotaan. Tähteistä maistuvia aterioita Perheen tulot vähenivät, kun Rapo jäi äitiys- ja hoitovapaalle lapsensa syntymän jälkeen 2,5 vuotta sitten. On täytynyt tarkemmin miettiä, mitä ja mistä kaupasta tarvikkeensa hankkii, jotta saa laitettua hyvälaatuisia ja ravitsevia aterioita. Ruuan tuoreus on tärkeää, sillä tuoreena ostettu ruoka riittää pidempään. Rapo suunnittelee viikon ruuat etukäteen ja käy kaupassa kerran viikossa. Ruokaa hän tekee kerralla niin paljon, että sitä voi pakastaa. Lapsuudenkodissani opin siihen, että tähteeksi jäänyt ruoka upotettiin johonkin muuhun tai lämmitettiin seuraavana päivänä uudelleen syötäväksi. Pitsat, piirakat, pyttipannu ja sämpylätaikinat ovat ruokia, joihin voi upottaa oikeastaan mitä vain tähteeksi jäänyttä. Sämpylät saavat hyvän makuvivahteen, kun lisää litran jogurttipurkkiin jääneet rippeet nesteen kera taikinaan. Rapon mielestä jokaisessa saisi asua pieni keittiötaikuri, joka uskaltaa tehdä kaapista löytyneistä aineksista syötävää. Käsi-, suu- ja makumitat ovat parhaita mittoja. Reseptejä ei kannata liikaa tuijottaa, Rapo rohkaisee. SM Majakka Julkaisija, taitto ja kuvankäsittely Kotimaa Oy Päätoimittaja Olli Seppälä Toimitussihteeri Sari Mäenpää p Toimitusneuvosto Tuomo Klapuri puheenjoht., Tuulikki Kouhi, Sanna Malkavaara, Elina Pajunen, Jouko Saraste Vaasan suomalaisen seurakunnan tiedotuslehti Ilmoitukset Pirjo Teva, p , , Ilmoitushinta 1,50 /pmm Jakelu UPC Media/ Itella posti oyj Jakeluhuomautukset p Majakka ilmestyy vuonna , 31.5., ja ISSN X Olen käynyt kirkossa lähes joka sunnuntai vajaan 40 vuoden ajan. Sunnuntain messu on yksi viikon kohokohdistani. Erityisesti ehtoollinen koskettaa. Siinä koen Jumalan läsnäolon ja kosketuksen. Edelleen olen kuitenkin nuorimmasta päästä kirkkovieraiden joukossa. Pääsääntöisesti jumalanpalveluksiin osallistuvat ovat minua vanhempia, ja tästä voi olettaa, että kirkossa kävijöiden määrä ei ainakaan ole kasvamassa. Se surettaa. Messu on minustakin usein varsin tylsä, joten ymmärrän kyllä, että seurakuntalaiset eivät siitä innostu. Jotain tarttis tehdä. Usein kuulee sanottavan, että kaikki seurakunnan toiminta lähtee jumalanpalveluksesta. Onko kuitenkaan käytännössä näin? Itse uudistaisin musiikkia. Virsien joukossa on helmiä, mutta kirkkouruilla ei helposti saa virsiin rytmiä ja svengiä. Toivoisin, että aina silloin tällöin joku virsi säestettäisiin muulla instrumentilla kuin uruilla. On olemassa myös valtava määrä gospelmusiikkia, jonka vanhempikin ikäpolvi tuntee: Nuoren seurakunnan punainen laulukirja täyttää kohta 45 vuotta! Haluaisin, että silloin tällöin jonkun virren tilalla laulettaisiin gospellaulu. Meillä on seurakunnassa monipuolinen jumalanpalveluselämä: On Tuomasmessu, Kotisatama, silloin tällöin vietetään Punaisen laulukirjan messua ja Kansanlaulumessua. Nämä erikoisjumalanpalvelukset ovat yleensä sunnuntai-iltaisin ja useimmiten menenkin niihin, kun sellainen järjestetään. Mutta minulle oikea hetki on sunnuntaiaamulla. Tähän sunnuntaiaamun pääjumalanpalveluksen musiikkiin haluaisin monipuolisuutta: Voisiko sunnuntain aamujumalanpalveluksessakin aina silloin tällöin säestää jonkun virren muulla instrumentilla kuin uruilla? Laulaisimmeko silloin tällöin jonkun virren tilalla gospellaulun? Olisi myös mahtavaa silloin tällöin, muutama kerta vuodessa, käyttää jumalanpalveluksessa vanhaa messukaavaa. Sitä, jonka vuorolaulussa Hee-eee-eeee-ee-ee-eee-eee-raa, armahda, mentiin vuorotellen pitkillä aarioilla alas ja ylös. Vanhemmatkin ihmiset varmasti tykkäisivät. Olli Autio seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja

3 n Majakka 3 Kuvaaja Ari Vitikainen Koulutuksen kehittäminen on ollut tärkeä osa lähetystyötä. Vanhempi oppilas auttaa ekaluokkalaista kirjoittamisessa Mai Dyan kylän koulussa Laosissa. Kirkon arkityötä maailmalla Kristityn arkielämä on hyvän tekemistä, sanoo Rolf Steffansson. Lähetystyö jatkaa siellä, minne ei lähietäisyydeltä ylety. Pari vuotta sitten tutkittiin, mitä suomalaisille merkitsee sana lähetystyö. Useimpien tavallisten ihmisten mielestä lähetystyö on auttamista tai kirkon työtä. Suomen Lähetysseuran ulkomaan työn johtaja Rolf Steffansson pitää käsityksiä oikeansuuntaisina. Sen sijaan kirkon sisäisissä keskusteluissa elää vahvana mielikuva julistamisesta. Yhä uudelleen palataan ajatukseen valkoisesta miehestä tai naisesta, joka lähtee saarnaamaan toiseen maanosaan. Lähetystyö on sitäkin, muttei rajoitu siihen. Steffansson ei pidä kovin onnistuneena sitäkään, että toisinaan puhutaan erikseen lähetystyöstä ja kansainvälisestä diakoniasta. Hänen mielestään kokonaisvaltaiseen lähetystyöhön kuuluu niin ilosanoman julistaminen, diakonia, vaikuttamistyö kuin humanitaarinen apu. Jumalalle kelpaa Näkemyksensä pohjaksi Steffansson on käynyt läpi Jeesuksen ohjelmajulistusta. Jeesus sanoi, että Jumala oli lähettänyt hänet tuomaan ilosanomaa köyhille, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista. Kun hengellinen sokeus alkaa hävitä, ihminen voi oivaltaa, että Jumala on toisenlainen kuin usein luullaan. Jeesuksen vertaus tuhlaajapojasta kertoo Jumalan isänrakkaudesta. Isän olisi pitänyt rangaista huonoa elämää viettänyttä nuorempaa poikaansa, mutta hän ei tehnyt niin. Hän osoitti, että poika kelpaa sellaisena kuin on. Steffanssonin mukaan vertauksen ensimmäiset kuulijat saattoivat pitää kertomusta epäloogisena. Se ei sopinut sen ajan uskonnolliseen ajatteluun. Raamattu kertoo myös, miten silmien avautuminen vaikutti Paavaliin. Hänelle selvisi, ettei Jumala ole vaativa hallitsija. Hänen rakkautensa kohdistui myös niihin ihmisiin, joita Paavali oli halveksinut. Lähetystyön ydin on siinä, että Jumalan rakkaus oli ennen meitä. Lähetystyö on Jumalan rakkauden tuomista lähelle, ei markkinointia eikä jäsenten rekrytointia. Kristityt eivät voi pistää rajoja sille, kenelle sanoma kuuluu ja kenelle ei. Hyvä sanoma kuuluu kaikille. Köyhät näkyviksi Mutta keitä ovat vangitut ja sorretut, jotka aivan erityisesti tarvitsevat vapautusta? Jeesuksen aikaan spitaalisia pidettiin saastaisina. Heidät oli suljettu pois sosiaalisesta elämästä. Jeesuksen seuraajat toimivat toisin, he menivät spitaalisten ja vammaisten luo ja toivat heidät seurakuntaelämän keskelle, yhteyteen toisten kanssa. Steffanssonin mielestä nykyajassa vapautusta tarvitsevat yhä monet: vammaiset, hiv-aidsin leimaamat ja esimerkiksi Nepalin kastittomat ihmiset sekä naiset monissa yhteiskunnissa. Aikoinaan leskien elantomahdollisuudet olivat heikot. Alkuseurakunta otti vastuun heistä antamalla heidän tehtäväkseen pöytäpalvelun. Köyhät saivat mahdollisuuden tulla toimeen omalla työllään. On olennaista, että köyhät, leimatut ja ulossuljetut tehdään näkyviksi niin, että heidät täytyy ottaa huomioon päätösten teossa ja yhteiskunnan toiminnassa, Steffansson painottaa. Paikalliskulttuurin puolella Steffansson vierastaa ajatusta lähetystyöstä käännyttämisenä. Käännyttäminen-sanaan liittyy ajatus, että minä voisin vaikuttaa jonkun toisen ratkaisuihin. Ajattelen, että usko on sisäinen asia, ihmisen vastaus Jumalan rakkauteen. Ei sitä voi vaatia toiselta. Se on jokaisen oma ratkaisu. Lähetystyötä on arvosteltu käännyttämisen lisäksi myös siitä, että se on levittänyt länsimaista kulttuuria ympäri maailmaa. Tein lähetystyötä Tansaniassa vuosituhannen vaihteessa. Huomasin silloin, että vien pakostakin oman kulttuurin mukanani. Ajattelen, että tärkeintä on, että tiedostaa asian. Silloin vähentää riskiä kuljettaa mukanaan tarkoittamattomia vaikutteita. On erehdys ajatella, että kristittynä oleminen on samaa kuin olla suomalainen. Tässä asiassa voimme oppia paljon Suomeen tulleilta maahanmuuttajilta. Steffanssonin mielestä aina, kun kulttuurit kohtaavat, ne myös muuttuvat. Sitä ei voi välttää. Kulttuuri muuttuu myös elinkeinoelämän ja muiden ympäristönmuutosten myötä. Joskus kirkko voi olla viimeinen taho, joka puolustaa paikalliskulttuurin hyviä piirteitä. Esimerkiksi Tansanian kaupungit länsimaistuvat lähetystyöstä riippumatta, kun tv:ssä pyörivät Kauniit ja rohkeat ja muut läntiset elämänmallit siinä missä Suomessakin. Steffansson korostaa, että jokaisen kulttuurin sisällä olisi tarpeen arvioida, mitkä kulttuurin piirteet tai muutokset ovat rakentavia ja mitkä haitallisia ja sortavia, kuten Suomen perheväkivalta, ja joihin sen vuoksi pitää puuttua. Parhaita osaajia Ulkomaisille yhteistyökirkoille on itsestään selvää, että kokonaisvaltaiseen työhön kuuluu kirkon lisäksi koulu ja klinikka. Lähetysseura teki kehitysyhteistyötä paljon ennen kuin tuota sanaa alettiin käyttää. Onandjokwen sairaala rakennettiin Namibiaan yli sata vuotta sitten. Paikalliset tarpeet ja ongelmat ratkaisevat, onko tarpeen kehittää terveydenhoitoa, koulutusta, kyläyhteisöä, maataloutta vai kenties hygieniaa. Kun kesällä pyöritettiin julkisuudessa sitä, että Lähetysseura lähettää työhönsä homoseksuaaleja työntekijöitä, ketään ei kiinnostanut itse työ. Kaukoidässä Mekongin alueella tehdään vaativaa ja vaikeaa maaseudun kehittämis- ja ihmiskaupan vastaista työtä. Sinne niin kuin muuallekin lähetetään kirkon jäseniä, joiden arvioidaan olevan parhaita osaajia kyseiseen tehtävään. Kirkko kasvaa Lähetystyö on seurakuntien työtä. Se rahoitetaan seurakuntien budjettivaroilla ja yksittäisten kristittyjen lahjoituksilla. Lisäksi valtio tukee kehitysyhteistyötä. Suomen valtion tuella on merkitystä vaikkapa Etiopialle ja Tansanialle. Samalla läheinen yhteistyö valtion kanssa on maailmanlaajuisestikin tärkeä esimerkki. Samaan tapaan toimitaan vain lähinnä muissa pohjoismaissa, Hollannissa, Saksassa ja Sveitsissä. Rolf Steffansson vakuuttaa, ettei vät lähetys- ja kehitysyhteistyörahat mene kankkulan kaivoon. Lähetystyössä projekteja hoidetaan pitkäjänteisesti. Pitkän ajan päästä Pakistanissa käynyt työntekijä totesi, miten 20 vuodessa koulutustaso oli noussut ja ihmisten itsetunto kohonnut. Koulutuksen ansiosta uusissa kirkoissa voidaan nykyään tehdä työtä paljolti paikallisin voimin. Muutoinkin kristillinen lähetystyö on menestystarina. Reilun sadan vuoden aikana kirkon painopiste on siirtynyt maapallolla tuhansia kilometrejä etelään päin. Vaikka Suomen kirkossa ollaan kirkosta eroamisten kanssa maailmanlopun tunnelmissa, maailmanlaajuinen kirkko kasvaa nopeammin kuin koskaan. Ulla-Maija Vilmi

4 4 Majakka n 3/2013 Seurakunta läsnä koulun arjessa ja juhlassa Seurakunta tekee hyvää yhteistyötä vaasalaisten koulujen kanssa monin eri tavoin. Seurakunnan työntekijöiden pitämät aamunavaukset eivät ole kadonneet kouluista. Ajatus oman ekaluokkalaisen siunaamisesta koulutaipaleen alussa herkistää monen vanhemman. Nuorisotyönohjaaja Kristiina Brisk-Mosander ja Nina Niemelä, joka on seurakunnan yhdyshenkilö Länsimetsän koululla, suunnittelemassa tulevan vuoden yhteistyökuvioita. Seurakunnan työntekijä käy pitämässä päivänavauksen Länsimetsän koululla noin kolmen viikon välein. Nina Niemelä, ekaluokkalaisten opettaja ja seurakunnan yhdyshenkilö Länsimetsän koululla, on saatellut tänäkin syksynä pienet koululaiset koulutien alkuun. Koulutien alkamisessa on merkityksellisessä osassa ollut ekaluokkalaisten siunaaminen, joka pidettiin tänä vuonna elokuun lopussa Gerbyn seurakuntakodissa. Yhteistyö seurakunnan ja koulun välillä on luontevaa ja sujuvaa. Tapaan seurakunnan työntekijän lukukauden alussa ja sovimme yhdessä tulevista yhteistyökuvioita. Tälle syksylle on sovittu ekaluokkalaisten siunaamisen lisäksi päivänavaukset, joita seurakunnan työntekijä tulee pitämään noin kolmen viikon välein ja adventtihartaus. Keväälle on tiedossa perinteinen pääsiäishartaus ja kevätkirkko, Niemelä kertoo. Adventtihartauteen Länsimetsän koulun noin 300 oppilasta kokoontuu sään salliessa koulunsa takapihalle, joka koristellaan ulkotulin. Pääsiäishartaus pidetään koulun salissa, mutta kevätkirkkoon mennään Palosaaren kirkkoon. Niille, jotka eivät voi osallistua kristillisiin tilaisuuksiin, järjestetään jotakin muuta toimintaa siksi ajaksi, Niemelä sanoo. Koulujen ja seurakuntien yhteistyö perustuu kasvatustehtävälle, jossa yhdessä tuetaan lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua ja hyvää elämää. Yhteistyön muotoja ovat mm. päivänavaukset, koulujen jumalanpalvelukset, oppituntivierailut, kriisiapu, konsertit, leirikoulut, retki- ja leiriyhteistyö jne. Se, että evankelis-luterilaisella seurakunnallamme on voimavaroja tukea koulujen uskonnonopetusta on minusta hyvä asia, ja seurakuntien antama tieto ja taito kannattaa kouluilla hyödyntää, Niemelä painottaa. Elämme kristityssä maassa, jossa kristillisellä perinnöllä on vankka sijansa ja tästä syystä on luontevaa tehdä yhteistyötä paikallisseurakunnan kanssa. Seurakuntien tekemät oppituntivierailut saavat Niemelältä erityistä kiitosta. Monien hengellisten asioiden merkityksen käsittely pienten lasten kanssa niin, että lapsi ymmärtäisi, voi olla erityisen haastavaa. Seurakunnat työntekijät osaavat käsitellä hengellisyyteen liittyviä asioita juuri lapsen kehitystasolle sopivalla tavalla. Me opettajat opetamme näitä asioita koululaisille kirjasta, mutta seurakunnan työntekijä on se, joka voi syventää ja konkretisoida saman asian. Omille ykkös- ja kakkosluokkalaisilleni on seurakunnan työntekijä kertonut hienolla tavalla mm. lähetystyöstä. Kastetta ja konfirmaatiota oli käsitelty koulussa oppikirjan avulla, mutta Niemelä koki, että asian avaaminen ymmärrettävästi pienen koululaisen kannalta jäi liian pinnalliseksi. Aivan erityisen suosion saavutti juuri näiden aiheiden käsittely, kun seurakunnan pappi ja nuorisotyönohjaaja saapuivat tunnille söpö nalle mukanaan. Kastemekkoon puetun nallen avulla oli helppo havainnollistaa, mitä kasteessa tapahtuu. Ja lapset tykkäsivät! Onpa mukana ollut joskus ehtoollispikari, johon lapset ovat voineet tutustua, Niemelä lisää. Esirippikoulusta tukea Länsimetsän koulu on mukana myös esirippikoulussa aktiivisesti. Esirippikoulu on suunnattu kuudesluokkaisille ja sen tarkoitus on tukea koulujen uskonnonopetusta. Esiriparilla raapaistaan rippikouluun liittyviä asioita, pohditaan, mikä on Jumala ja tuetaan kuudesluokkalaista tekemään oikeita moraalisia valintoja ja valintoja oikean ja väärän välillä käskyjen kautta. Mietimme erilaisia asioita: Onko oikein kiusata, onko oikein käyttää huumeita ja miten niistä voi kieltäytyä tai toimia tilanteessa toisin, valottaa nuorisotyönohjaaja Kristiina Brisk-Mosander, joka työskentelee varhaisnuorten parissa. Esiriparia tarjotaan kaikille kouluille vuosittain, opettaja päättää, lähteekö luokka mukaan. Oma opettaja on mukana, mutta valvojan roolissa. Seurakunta järjestää 2 3 esiriparia keväällä ja syksyllä, ja niissä on mukana 2 3 luokkaa kerrallaan. Reilun vuorokauden mittainen esiripari pidetään Österhankmon leirikeskuksessa. Yhteistyön määrä koulujen kanssa vaihtelee Yhteistyön muodot ovat eri koulujen kanssa pääasiassa samoja. Seurakunta esittelee tarjontansa tasapuolisesti kaikille ja koulut tarttuvat omien tarpeittensa mukaan siihen, mitä kokevat tarvitsevansa koulun uskonnonopetusta tukemaan. Huutoniemen koulun kanssa on pidetty leirikouluja. Koulut ovat käyttäneet meidän leirikeskuksia, seurakunnan edustaja on mukana ja on omaa ohjelmaa ja seurakunnan ohjelmaa. sanoo Brisk- Mosander. Tarjoamme kouluille konsertteja. Monena vuonna Vaasassa on vieraillut Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen duo, joka esittää kristillistä musiikkia. He kiertävät 2 3 päivää, konsertoivat kirkoissa ja me seurakunnasta kutsumme kouluja paikalle. Ja jos koulu on kaukana, olemme tarjonneet kuljetuksen kirkkoon, Brisk-Mosander tietää. SM Lahjoituksia Syyrian pakolaisille tarvitaan nopeasti lisää Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen vetoaa suomalaisiin, jotta Syyrian sodan pakolaisille saataisiin lisäapua. Jokainen voi auttaa sodan mielettömyydestä huolimatta. Vetoan suomalaisten omaantuntoon ja pyydän lahjoituksia Syyrian sodan uhrien auttamiseksi. Tilanne tavallisten ihmisten kannalta on ollut jo pitkään sietämätön. Emme mitenkään pysty auttamaan riittävästi tähän mennessä saaduilla lahjoituksilla, Pentikäinen sanoo. Kirkon Ulkomaanapu on saanut lahjoituksina suomalaisilta tänä vuonna vasta euroa. Ulkoministeriö on tukenut Syyrian Ulkomaanavun toteuttamaa pakolaisohjelmaa vuodesta 2012 lähtien eurolla. Nyt vetoomus on kohdistettu yksityishenkilöille ja seurakunnille, jotta alueelle saataisiin lisää apua. Kaikki lahjoitukset ovat tärkeitä. Ennakoimme sodan uusien käänteiden lisäävän pakolaisten määrää merkittävästi. Samalla Syyrian sisällä sodan jalkoihin jääneiden hyväksi pitää pystyä tekemään enemmän. Kirkon Ulkomaanapu toimii Jordaniassa Za atrin ja King Abdullah Parkin pakolaisleireillä ja on tukenut pakolaistyötä Syyrian sisällä paikallisten kumppaneiden kautta. Suunnitelmana on laajentaa operaatiota tarpeen kehittyessä. Lahjoita: Pankkisiirrolla Nordea: FI , viestiksi Syyria Tekstiviestillä: Lähetä sana APU numeroon (10 ) Soittamalla lahjoituspuhelin: = 20,11 e/puhelu (+pvm/mpm) Lisätietoja:Toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen, Kansainvälisen ohjelman johtaja Tomi Järvinen, Kirkon tiedotuskeskus

5 n Majakka Raija Tuomaala, Lähetysjuhlien sielunhoito toimikunnan puheenjohtaja Lähetysjuhlien järjestelyissä innolla mukana RAIJA TUOMAALA, miksi olet mukana Lähetysjuhlien järjestelyissä? Olen mukana siksi, että haluaisin tehdä lähetystyötä, kertoa ilosanomaa, mutta en pääse ulkomaille sitä tekemään. Mikä kosketti Helsingin Lähetysjuhlilla? Hyvä musiikki, iloinen ja vapaa ilmapiiri. Kävin ensi vuoden työtehtävää ajatellen sielunhoidossa ja se oli hieno kokemus. Olit Kalevankisoissa seurakuntayhtymän ständillä toivottamassa tervetulleeksi Vaasan lähetysjuhlille. Millainen kokemus se oli? Yhteinen ilo ja ponnistus Vaasassa pidetään Suomen Lähetysseuran valtakunnalliset lähetysjuhlat ensi kesäkuun alussa Lähetysjuhlat kokoavat tuhansia ihmisiä. Ne eivät ole sisäpiirin juhlat, vaan sinne kutsutaan kaikkia vaasalaisia osallistumaan eri tapahtumiin, ja rohkaistaan myös tarttumaan talkootehtäviin jotta juhlajärjestelyt sujuvat hyvin. Kalevan kisoissa oli hieno olla. Näin mietteliään Tero Pitkämäenkin. Tarjosimme raikasta vettä kuumana kesäpäivänä ja sitä tarvittiin. Samalla tiedottaminen lähetysjuhlista onnistui luontevasti ja oli monia iloisia kohtaamisia. Mitä odotat Vaasan juhlilta? Toivoisin, että vieraat otetaan lämpimästi vastaan ja kaikki voisivat kokea yhdessäolon riemua. Toivoisin, että kaikki saisivat osallistua juhliin niin, että kuultu sana jäisi matkaevääksi ja antaisi luottamuksen Jeesuksen mukana oloon arjessa. Pekka Hakola, Lähetysjuhlien turvallisuustoimikunnan puheenjohtaja PEKKA HAKOLA, olet ollut mukana monien seurakunnassamme pidettyjen isojen tapahtumien järjestelyissä? Mikä tällaisessa vapaaehtoistyössä on palkitsevaa? Palkitsevaa on vierailta saatava palaute ja kiitos. Samalla on mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin. Tuntuu, että oma hengellisyys myös lisääntyy. Tulee noudatettua Jeesuksen lähetyskäskyä omalla tavalla. Millainen tiimi sinulla on Lähetysjuhlien turvallisuusasioita miettimässä? Näkisin, että tiimini on paras mahdollinen, kun mukana on sekä kokeneita turvallisuushenkilöitä että innokkaita harrastelijoita. Saamme juhlille kansainvälisiä vieraita Lähetysseuran kumppanuuskirkoista. Voimme kuulla heiltä miten olemme voineet auttaa ja antaa toivoa kaukaiselle lähimmäiselle. Saamme kuulla myös sytyttävää sanomaa Jeesuksesta, joka ei ole vain historian hahmo, vaan elää ja toimii. Olemme asettaneet tavoitteeksi, että Vaasan juhlat olisivat vahvasti hengelliset ja sielunhoidolliset ja että Vaasan seurakuntien panos näkyisi juhlilla myös ohjelmassa. Pääjuhlapaikkana on Vaasa Areena eli Jäähalli. Lähetyssymposium ja juhlien ruotsinkielinen ohjelma on Ammattiopistolla Ruutikellarintiellä. Suvilahden koululla tulee olemaan tyttöjen ja poikien ohjelmaa sekä rippikouluryhmille elämyksellistä tutustumista muihin kulttuureihin ja lähetystyön arkeen. Juhlat tulevat näkymään myös Vaasan torilla. Lähetysjuhlien valmisteluihin on valittu toimikunnat, jotka huolehtivat siitä, että liikenne sujuu, opasteet ovat paikoillaan, tilat ovat asianmukaiset, ruoka riittää, majoitusta löytyy, ohjelma on hyvää jne. Toimintasuunnitelmat ovat jo varsin pitkällä. Käytännön työhön tarvitaan paljon vapaaehtoisia, joiden rekrytointi alkaa tänä syksynä. Tehtäviin ilmoittautuminen alkaa lokakuussa, voit ilmoittautua täyttämällä paperikaavakkeen tai netin kautta. Millaisia vapaaehtoisia tarvitset, jotta työ onnistuu? Vapaaehtoisten täytyisi olla kiinnostuneita juhlien onnistumisesta, palvelualttiita ja iloisia. Koska turvariskit ovat vähäiset, pääpaino tulisi olla vieraiden opastamisessa ja auttamisessa kaikissa eteen tulevissa asioissa. Mitä odotat Vaasan lähetysjuhlilta? Odotan hieman toisenlaista ilmettä kuin Helsingin juhlilta. Odotan, että kohu, joka Hesan juhlia varjosti, jää taka-alalle. Ohjelmassa odotan olevan paikallista väriä ja että lähetyskentän ääni tulee varmasti kuuluville. Maaria Perälä Meillä vaasalaisilla oli lähetysjuhlien esittelyosasto Helsingin lähetysjuhlilla ja Kalevan kisoissa. Toivotimme ihmisiä tervetulleeksi Vaasaan jakamalla kortteja, kasseja ja lähdevettä. Lisäksi lähetysjuhlat olivat esillä Taiteiden yössä, missä saimme nauttia mm. Suomen Lähetysseuran tanssiryhmän Xaris Finlandin esityksistä. Näissä tilanteissa kirkastui, että lähetystyö on kohtaamista, ja voimme tehdä sitä joka päivä. Maaria Perälä juhlien pääsihteeri Musiikkitilaisuuksia 5 Iltamusiikki lauantaina klo 18 Huutoniemen kirkossa, Matti Välimäki laulu ja piano, Asko Autio laulu. Sellokonsertti sunnuntaina klo 19 Palosaaren kirkossa, Jorma Liimatta. Vapaa pääsy. Vaasa Baroque Vanhan musiikin konserttisarjan avajaiskonsertti sunnuntaina klo 18 Vaasan kirkossa. Kontratenori Jean-Sébastien Beauvais, sopraano Kajsa Dahlbäck, urut Arto Ristolainen. Italialaista kirkkomusiikkia mm. G.B. Pergolesin ja A. Vivaldin säveltämänä. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Järj. Vaasan Baroque ja srk. Vanhojen koululaulujen yhteislauluilta torstaina klo 18 Huutoniemen kirkossa, Lohikoski-Ojala, Huutoniemen kirkkokuoro. Kaipauksen ja toivon säveliä lauantaina klo 18 Palosaaren kirkossa. Leena Lohikoski-Ojala, Tuija Niemistö, Johanna Välimäki. Raamatun tekstit Jouko Saraste. Bachin, Kuulan, Kokkosen ja Laaksosen musiikkia. Vapaa pääsy. Pyhäinpäiväillan musiikkia lauantaina klo 18 Huutoniemen kirkossa. Sepänkylän Flikkojen Joulukonsertti su klo 18 Palosaaren kirkossa. Solistina Anneli Mattila. Joht. Jarkko Laine. Ohjelma 10. Duo Lumottaret torstaina klo 18 Vaasan kirkossa. Joulukonsertti sunnuntaina klo 19 Palosaaren kirkossa Guardia Nueva -orkesteri, Esa Ruuttunen. Pohjan Miehet tiistaina klo 19 Vaasan kirkossa. Kauneimmat joululaulut alkaen kirkoissa ja seurakuntakodeissa eri puolilla kaupunkia. Seuraa ilmoittelua. Lähde retkille Keskikaupungin eläkeläisten retki (Keskikaupunki, Hietalahti) torstaina Österhankmon leirikeskukseen. Hinta 10. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon mennessä, puh Tiedustelut: Päivi Ahvenvaara puh Keskikaupungin eläkeläisten retki (Vöyrinkaupunki, Kotiranta, Metsäkallio, Suvilahti, Korkeamäki) Österhankmon leirikeskukseen ke Hinta 10. Ilmoittautumiset mennessä kirkkoherranvirastoon puh Palosaari Gerbyn alueen eläkeläisten retkipäivä ja adventtijuhla ke Österhankmon leirikeskuksessa. Bussikuljetus Palosaaren torilta klo Linja-auto kiertää Vanhan Gerbyntien kautta Gerbyn seurakuntakodille. Lähtö sieltä klo Tiedustelut diakoni puh Hinta 10 sisältää kuljetuksen, lounaan ja kahvin. Huutoniemen Ristinummen eläkeläisten adventtiretki Lepikon leirikeskukseen ti Tiedustelut alueen diakoniatyöntekijöiltä.

6 6 Majakka n 3/2013 Luterilaisina Euroopassa Ystävyysseurakuntamatkalla Unkarissa Szegedin kaupunkia kutsutaan Unkarin aurinkoisimmaksi kaupungiksi. Samoin Vaasaa on tavattu kutsua samalla tavalla. Tämän säähän liittyvän seikan lisäksi on yhdistävänä linkkinä ystävyysseurakuntatoiminta. Muutaman vuoden välein on tehty vierailuja. Kesäkuussa oli matkalla 20 seurakunnan luottamushenkilön ja seurakuntalaisen seurue. Vaasan suomalaisella seurakunnalla on ollut vuodesta 1984 ystävyysseurakuntana Szegedin luterilainen seurakunta. Se elää ja toimii kuitenkin aivan toisenlaisessa tilanteessa kuin seurakunnat Suomessa ja Vaasassa. Luterilaiset ovat pieni vähemmistö Unkarissa. Koko maassa on luterilaisen kirkossa jäseniä noin , se on noin 3 % väestöstä. Unkarilaisista runsas puolet kuuluu roomalaiskatoliseen kirkkoon ja noin 7 % reformoituun kirkkoon. Szegedin noin asukkaasta on luterilaisia vain alle 2 %. Itävalta-Unkarin keisari karkotti suuren osan luterilaisista pois kaupungista 1800-luvun alussa. Suomessa olemme tottuneet siihen, että luterilaiset seurakunnat ovat varsin suuria ja niihin kuuluu valtaosa väestöstä. Näin on yhä huolimatta viime vuosien laskeneista luvuista. Szegedin luterilainen seurakunta elää pienen vähemmistökirkon elämää. Seurakuntaan kuuluu muutamia satoja jäsenmaksunsa maksavia jäseniä. He kantavat myös vastuuta monella tavalla seurakunnan toiminnasta. Vapaaehtoiset pitävät huolta monista tilaisuuksista ja toiminnoista, joissa me suomalaiset olemme tottuneet näkemään palkatun työntekijän. Seurakunnalla on vain muutama palkattu työntekijä. Kirkkoherra Sándor Cserhátin lisäksi on toinen pastori ja toimistotyöntekijä. Seurakunta joutui kuitenkin luopumaan toisesta papin virasta. Syynä on tiukka taloustilanne, jossa seurakunta elää, sanoo kirkkoherra Cserháti. Papin sijaan saamme vikariaatin, pappisvirkaan valmistautuvan, joka työskentelee seurakunnassa parin vuoden ajan. Ehkä sitten voimme taas saada toisen papin, toivoo kirkkoherra huokaisten samalla työmääräänsä. Vaasalaiset osallistuivat sunnuntain messuun, joka oli pääosin unkarinkielinen. Saarna tulkittiin unkariksi. Kuvassa kirkkoherra Cherháti ja Tuomo Klapuri sekä tulkki. Vuokraamalla lisätuloja Seurakunnan kirkko sijaitsee kaupungin keskustassa vilkkaan kadun varressa. Samassa pihapiirissä on myös pappila ja seurakunnan kokoontumistila. Kirkko on luterilaiseen tapaan vähäeleinen ja kaunis. Kirkosta on pidetty hyvää huolta ja tulevien vuosien tavoitteena on korjata kirkon urut parempaan kuntoon luvulla seurakunnalle palautettiin sodan jälkeen valtiolle takavarikoitu kiinteistö Luther haz Luthertalo. Seurakuntalaiset ottivat sen aikanaan riemuiten takaisin ja kunnostivat sen takaisin kirkolliseen käyttöön. Siellä on ollut vuosien mittaan runsaasti monenlaista toimintaa, erilaisten ryhmien kokoontumista ja lasten ja nuorten opetusta. Monen vuoden ajan talossa järjestettiin vanhusten tukipalveluja. Yhteiskunnan normien kiristyessä tästä kuitenkin on jouduttu luopumaan, koska seurakunnalla ei ole varaa palkata vaadittavia työtekijöitä. Tällä hetkellä talo on arkipäivisin vuokrattuna katoliselle sääntökunnalle, joka ryhtyy pitämään siinä koulua lapsille. Seurakunnan toiminta jatkuu sitten illalla ja viikonloppuna. Näin voimme pitää talon ja kokoontua siellä ja saamme ylläpitoon vähän tulojakin, iloitsee Zsuzsanna Varkonyi, eräs seurakunnan keskeisistä vastuunkantajista. Tämä on käytännön ekumeniaa, jossa me elämme, hän jatkaa. Sunnuntain messuun, johon me 20 vaasalaista vierailijaa osallistuimme, tuli seurakuntalaisia runsaasti. Osa toi mukanaan kirkkoon alttarikukat ja toiset tulivat valmistelemaan ensin kirkkokahvit. Jotkut tulivat maaseudulta asti, Szegedin seurakunta ulottuu laajalle. Pieni kirkko tuli täyden näköiseksi. Messu oli tietenkin pääosin unkarinkielinen. Virret oli valittu siten, että ne olivat tuttuja meille suomalaisille omasta virsikirjastamme. Saarna tulkattiin sitten unkariksi. Silti messu tuntui yhteiseltä jumalanpalvelukselta, jossa olimme luterilaisina yhdessä armollisen Jumalan edessä. Messun jälkeen pidetyssä juhlahetkessä ja kahvitilaisuudessa saatoimme keskustella seurakuntalaisten kanssa ja antaa Vaasan suomalaisen seurakunnan avustuslahjan seurakunnan toimintaa varten. Elämme erilaisessa tilanteessa, mutta silti olemme veljiä, totesi kirkkoherra Cserháti. Vaikka Szegedin luterilainen seurakunta on väkimäärältään pieni, se toimii aktiivisesti ja koimme suurta sydämen lämpöä ja vieraanvaraisuutta yhteisissä tilaisuuksissa ja vierailussa kodeissa. Jo neljä kertaa Szegedissä matkanjohtajana ollut Vesa Neste koetti etukäteen kertoa tästä. Silti vieraanvaraisuus yllätti ja voitti puolelleen. Ystävyysseurakuntatoimintaan kuuluu vastavuoroisuus. Ehkä vuonna 2015 saamme Vaasaan vieraaksi ryhmän szegediläisiä, jotka tulevat vahvistamaan yhteyttä, joka on kantanut jo 30 vuoden ajan. Tuomo Klapuri Ystävyysseurakuntatominnan aloittanut rovasti Janos Ribar, vierailun yhteyshenkilö Péter Szerdahelyi ja Péterné Szerdahelyi Tervetulojuhlassa Luther-talon pihalla.

7 n Majakka 7 Nuorten aikuisten illoissa on rento meininki Vapaaehtoinen Toni Puukko on yksi seurakunnan nuorista vapaaehtoisista. Puukon vastuulla ovat nuorten aikuisten illat Crossissa parillisten viikkojen torstaina. Illat alkavat klo 18 ja ne ovat kaikille kiinnostuneille avoimia. Kolmekymppinen tietotekniikan insinööri, Toni Puukko, ei ole aikeissakaan erota kirkon jäsenyydestä. Päinvastoin, alun perin jyväskyläläistä mutta nyttemmin vaasalaistunutta nuorta miestä kiinnostavat myös vapaaehtoisten tehtävät seurakunnassa. Tänä syksynä pyörähtävät käyntiin jälleen nuorten aikuisten peli-illat Tonin vetämänä. Kaverit pyysivät, vastaa Puukko tiedusteluun, mikä toi hänet suomalaisen seurakunnan toimintaan mukaan. Kaverit olivat pyytäneet jo Jyväskylässä nuorta poikaa seurakunnan toimintaan mukaan. Jyväskylässä rakentui Puukon ensimmäinen seurakuntayhteys, ja sitä olikin helppo jatkaa uudessa opiskelukaupungissa Vaasassa. Opiskeluaikoinani kävin seurakunnan tilaisuuksissa ja sitten myöhemmin olen ottanut vetovastuuta opiskelijoille ja nuorille ai- kuisille suunnatuista peli-illoista. Peli-illat ovat rentoa, stressitöntä ja hauskaa ajanviettoa mukavassa seurassa enkä ole niistä itsekään stressiä ottanut vetovastuullisena. Laitan pelit tarjolle ja järjestän tarjoiltavat. Pelivaihtoehtoina on ollut esimerkiksi Scrabble-, Dixit- ja shakkipelejä. Peli-illoissa on ollut mukana yleensä noin kymmenen henkilöä, joten samalla on ollut helppo tutustua toisiinsa hauskan ajanvietteen parissa. Välillä peli-illoissa käy piipahtamassa seurakunnan työntekijä pitämässä hartauden. Yhdessä ideointia Nuorten aikuisten illat pidetään parillisilla viikoilla torstaisin klo 18 alkaen nuorisotila Crossissa. Illat olivat vielä viime vuonna nimeltään peli-iltoja, mutta alkaneena syksynä toimintaa järjestetään monipuolisemmin pelailun, yhdessäolon ja tutustumisen merkeissä. Toiminnan sisältöjä on jatkossa tarkoitus suunnitella enemmän yhdessä, joten tulevat sisällöt ovat hiukan auki, valottaa Puukko alkavaa syksyä. Frisbeegolfia, pyöräilyä ja erilaisia pelejä harrastava Puukko asustaa Palosaarella eikä ole aikeissa ainakaan heti muuttaa pois Vaasasta. Eikä myöskään erota kirkosta, vaikka se trendikästä tuntuu olevankin joissakin piireissä. Seurakunnassa olen aina voinut olla oma itseni. Kirkon jäsenyys on myös arvokas perinne. Kirkko on yhteisö, eikä yksittäisen ihmisen mielipiteet voi edustaa koko kirkkoa. Etenkään niin, että kirkosta pitäisi mennä eroamaan yhden ihmisen mielipiteiden takia. SM Musiikkia Verdin historiallinen sielunmessu Giuseppe Verdin ( ) Messa da Requiem eli sielunmessu kantaesitettiin vuonna 1874 runoilija Alessandro Manzonin kuoleman muistopäivänä. Roomalaiskatolista liturgiaa myötäilevää teosta ei sävelletty jumalanpalveluksiin. Sielunmessua kuullaan konserttisaleissa ympäri maailman. Sitä kutsutaan Verdin parhaimmaksi oopperaksi, jossa hallitsevat säveltäjän viimeisille teoksille tyypillinen dramaattinen pauhu ja päättäväisyys. Orkesteri vastaa lähes täydellisesti oopperan Don Carlos miehitystä. Kuoro on massiivinen. Live-taltioinnissa vuodelta 1940 Arturo Toscanini, joka tunsi säveltäjä Verdin, johtaa valtavaa musiikkikoneistoa hitaammin kuin säveltäjän omat merkinnät partituurissa ohjeistavat. Levyn solistit lauloivat aikanaan New Yorkin Metropolitan-oopperassa. Sielunmessuun tarvitaan helppoudella virtaavat hyvin voimakkaat solistiäänet. Sopraano Zinka Milanov tunnettiin suurten oopperaroolien tulkkina sekä romanttisesta suhteestaan vanhan Jugoslavian partisaanijohtajaan Titoon. Kiinnostavin solisteista on kuitenkin ruotsalainen tenori Jussi Björling. Hänen uskomaton äänensä vuosien takaakin saa herkistymään. Sekä Björlingin musikaalisuutta että kirkkaanhopeaista ääntä, joka toimii moitteettomasti laajassa äänialassa, ei ole ylistetty turhaan. Kapellimestari Toscanini ei halunnut julkaista taltiointia siinä olevien parin musiikillisen virheen vuoksi. Vuonna 2012 entisöity historiallinen sielunmessu on kuitenkin elämys. Katariina Järvinen Hiphoppii Maailmassa, mutta ei maailmasta! Syksyllä 2012 julkaistu Kilosanomaa on Immanuelin ensimmäinen. Sanataiteilijapari Mikaveli ja Roisi eli Mikael Meklin ja Roni Lempiäinen ovat suomalaisen gospelmusiikin rap-duo Keravalta. Kilosanoma on hiphopille uskolliseen tapaan kantaaottavaa, vahvasti hengellisellä sanomalla tekstitettyä, loppusoinnullista ja rytmistä puhetta musiikin päälle. Kappaleiden taustamusiikit eli biitit ovat pääosin englantilaisen Adrian Boeckelererin käsialaa, jonka päälle Mikaveli ja Roisi puhelaulavat eli räppäävät. Hiphopille on tyypillistä lainata osa jonkun toisen aikakauden tai tyylin musiikista, muokata osia ja järjestää ne tietokoneella uudelleen. Hyvä esimerkki on äänitteen ensimmäinen kappale. Musiikki alkaa tutulla G. Bizet'n Kolmen kuninkaan marssilla ja kehittyy nopeasti yks näin iso perhe, eri mutsi, sama faija. Näin toimii samplaus. Ensimmäisen kappaleen lisäksi Se, mitä tehdään -kappale tuo äänitteelle vauhtia. Isättömyyden kipeyttä käsitellään Auta meitä -kappaleessa ja tämän päivän materialismiin otetaan kantaa kappaleessa Seitti. Immanuel on hiphopin syntyjuurilla. Pojat kirjoittavat lopputekstissään: Suurimpia haasteita maassamme ovat syvälle juurtuneet ennakkoluulot. Näkevät Jumalan julmana, kuva halinalle-jeesuksesta, kolmansia ehkä ei vain kiinnosta jokainen niistä jättää Jumalan todellisen olemuksen pimentoon. Ihmiset eivät etsi Jumalaa ja jäävät siksi uskomustensa valtaan. Se voi olla osittain meidän uskovaistenkin syytä. Ihmiset ovat kuulleet Jeesuksesta jo vuosisatoja, mutta ovatko he nähneet Häntä? Uutta äänitettä tehdään jo innolla. Vaasassa Immanuelia pääsee kuulemaan syyskuun alun Megajatkiksella Österissä. Tuija Niemistö Syvemmälle messuun Laulettu kaipaus ja ilo Taiteiden yönä Vaasan kirkossa vietettiin tangomessua. Jumalanpalveluksen laulun ja virren tarkoituksena on liittyä yhteen, kantaa yhteinen rukous ja kiitos Jumalalle. Varmasti tämä voi toteutua myös tangon rytmein eräs lempivirsistäni on itse asiassa valssi, jonka tahtiin toivoisin arkkuani kannettavan hautaan. Virsi on rukousta. Jeesuksen ajan virret olivat psalmeja, joita resitoitiin synagogassa. Psalmien sanoitukset ovat kestäneet vuosituhansien kulttuurielämän muutokset. Yhä sydämet löytävät kaikupohjaa kuningas Daavidin aikaisista psalmeista, joita laulettiin vuotta ennen Vapahtajan syntymää. Käänny puoleeni ja ole minulle armollinen, sillä minä olen yksin ja avuton (Ps.25). Virsissä on samaa ajattomuutta. Eri aikakausien juomalauluista, kansanlauluista ja varta vasten virsiksi sävelletyistä koraaleista on seuloutunut musiikki, joka kantaa. Sanoitukset ovat kestäneet kulutusta, koska ne ovat lähteneet syvältä sydämestä ja niissä on elämän maku. Seurakunnassamme virsien soundi myös vaihtelee riippuen siitä onko messussa urku- piano- vai bändisäestys. On sääli, jos virsikirjan monet aarteet jäävät tuntemattomiksi. Messun virsissä onkin usein jotain vieraampia mukana. Alkuvirsi johdattaa pyhäpäivän ja kirkkovuoden ajankohdan sisältöön. Kolminaisuusvirressä ylistämme Luojaa, Lunastajaa ja Eläväksi tekijää. Päivän virsi on messun päävirsi, joka sanoittaa evankeliumia. Kolehtivirren aikana on luontevaa muistaa maailman hätää, sillä silloin kannetaan uhrilahja rakkauden työhön. Ehtoollisvirressä hämmästelemme Jumalan hyvyyttä. Ylistysvirren halleluja on esimakua taivaallisesta ylistyksestä (Ilm. 9:6). Maaria Perälä

8 8 Majakka n 3/2013 Vankilassa Vaasan vankila 150 vuotta tehdään monipuolista hengellistä työtä Ensimmäiset vangit siirrettiin uuteen Vaasan vankilaan Ensimmäinen saarnaaja oli varapastori B. E. Bremer, joka hoiti tehtäväänsä vuoteen 1877 saakka, jolloin hänestä tuli Brändön kirkkoherra. Vaasan vankilan kappeli alttari palvelee viikoittaisissa jumalanpalveluksissa. Kappeli on ainoa paikka vankilassa, jossa ei ole kaltereita ikkunoissa. Juha Haapaniemi, Vaasan vankilan pappi, Heikki Hurtig, Rauhanyhdistyksen vankilalähetti ja suomalaisen seurakunnan diakoni Erja Kahl-Huhtamäki, edustavat evankelis-luterilaisen kirkon vankilassa tehtävää työtä. Vankilassa tehtävä hengellinen työ on jumalanpalvelusten järjestämisen lisäksi vankien kohtaamista. Hyvin hoidettu hengellinen työ heijastuu parhaimmillaan myönteisenä vaikutuksena vankien ja koko vankilan elämään. Heikki Hurtig, Vaasan vankilan pappi Juha Haapaniemi ja Vaasan suomalaisen seurakunnan diakoni Erja-Kahl-Huhtamäki edustavat eri taustaorganisaatioiden järjestämää evankelisluterilaista hengellistä työtä Vaasan vankilassa. Heikki Hurtig on kirkon piirissä toimivan Rauhanyhdistyksen vankilalähetti ja on vieraillut vankilassa jo 22 vuoden ajan. Hurtigin toimikausi päättyi viime vuoden lopulla. Hurtigin mukaan Vaasan seudun Rauhanyhdistyksestä ja vanhan Vaasan läänin alueen muista Rauhanyhdistyksistä on kolme maallikkoa ja kaksi herätysliikkeeseen kuuluvaa kirkon pappia, jotka kukin vierailevat kahdesti vuodessa Vaasan vankilassa. Papit vastaavat jumalanpalvelusten järjestämisestä ja maallikot kirkkoilloista Vaasan vankilassa. Vankilalähetin työ alkoi, kun evankelisluterilainen kirkko oli huolissaan omasta osuudestaan Suomen vankiloissa tehtävässä hengellisessä työssä. Kirkko esitti haasteen herätysliikkeille ruveta tekemään vankilatyötä. Tähän pyyntöön vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen keskuselin, Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, vastasi. Vuodesta 1990 sillä on ollut säännöllistä yhteistyötä nykymuodossaan vankiloiden kanssa, Hurtig tietää. Luterilaisen kirkon herätysliikkeistä juuri Rauhanyhdistys tekee aktiivisimmin ja vahvinta vankilatyötä kaikissa Suomen vankiloissa. Kansanlähetys tekee Vaasassa myös vankilayhteistyötä samoin yksittäiset seurakunnan ryhmät ja ruotsinkielinen seurakunta. Kirkkoiltojen pitäjiä löytyy kuitenkin enemmän vapaista suunnista, kertoo Haapaniemi. Vankien kohtaamista Vankilatyön hengellinen perusmuoto ei ole aikojen saatossa muuttunut. Sellivierailuja on viime vuosina alettu vankiloiden taholta rajoittaa, mutta Vaasassa nekin ovat vielä mahdollisia tietyin edellytyksin. Evankeliumin julistaminen, jumalanpalvelukset ja kirkkoillat ja niiden yhteydessä tapahtuvat henkilökohtaiset tapaamiset ovat työn keskeiset toimintatavat. Vangit ilmoittavat etukäteen, haluavatko osallistua jumalanpalvelukseen tai kirkkoiltaan. Kirkkoillan jälkeen on kahvit tarjolla, minkä yhteydessä on mahdollisuus henkilökohtaisesti keskustella vankilalähetin kanssa, Hurtig sanoo. Lähetti tuo usein mukanaan seuraväkeä, jotka avustavat jumalanpalveluksessa. He laulavat ja toimivat säestäjinä. Juha Haapaniemi on todennut, että nykypäivän vankien virsilaulutaito on heikkoa, monet muutkin ns. perinteiset taidot ovat vangeilla hakusessa. Monella vangilla on jonkinlainen päihdeongelma. Päihdeongelmaiselle vangille aika vankilassa on tavallaan erittäin hyvää aikaa, koska päihteitä ei ole saatavilla kuten siviilissä. Toisaalta vangit elävät täällä laitosmaisissa olosuhteissa, ja vankilalähettien ja seuraväen vierailu tuo mukanaan raikkaan tuulahduksen vankien arkeen, Haapaniemi sanoo. Vankilassa vierailevien vankilalähettien saarnojen luterilainen raikkaus ja selkeys sekä seuraväen tuoma voima virrenveisuuseen ja musiikkiin on erittäin tärkeä tuki omalle työlleni vankilapappina, Haapaniemi sanoo arvostaen. SM

9 n Majakka 9 Herra, elämääni 1. Herra, elämääni valvo, etten harhaan vaeltaisi täällä ohi ihmisten. 2. Herra, auta aina, etten ketään paina, etten toisten taakkaa suuremmaksi tee. 3. Vierelläni kulje, askeleeni ohjaa, etten väisty, milloin kutsut auttamaan. 4. Sydäntäni ohjaa, anna minun, Herra, armossasi kasvaa, olla ihminen. Marjatta Hemmingin tausta on vanhoillislestadiolaisessa kodissa, jossa hän kasvoi siihen, että jokaista autetaan. Jumalalle jokainen on arvokas Vankilalähetti korostaa jokaisen vastuuta omista valinnoistaan Marjatta Hemminki on työskennellyt vankien parissa kymmenisen vuotta. Kuuntelu, toivo, armo ja anteeksianto ovat olleet työssä keskeisessä osassa. Hemminki korostaa myös ihmisen omaa vastuuta ja tahtoa valita oikein. Istuin 17-vuotiaana opiskelijana vankilan edustalla tekemässä läksyjä, jolloin joku vangeista heilutti kaltereiden takaa ja pyysi viemään terveisiä tuttavalleen. Ajattelin silloin, että vielä olen tekemässä työtä tuolla muurien sisäpuolella, Hemminki aloittaa. Vuosikymmeniä kului, Hemminki työskenteli monissa töissä ja tehtävissä, perusti perheen ja kasvatti kolme lasta. Kunnes kymmenen vuotta sitten käytyään vaikean sairauden läpi, Jumala puhutteli häntä siitä, että et olekaan mennyt sinne vankilaan. Johdatusta oli sekin, että sain pian tilaisuuden keskustella vankilapapin kanssa, ja tapahtumat johtivat lopulta siihen, että kävin vankilalähettikoulun Kangasalla. Marjatta Hemmingille on selvää, että sellityö on hänelle se omin tapa työskennellä muurien sisäpuolella. Kun ovi napsahtaa lukkoon selkäsi takana ja olet kahden vangin kanssa. Henkilökohtainen kohtaaminen vangin kanssa ja kahdenkeskiset keskustelut ovat mielekkäintä. Lupa tehdä sellivierailuja on henkilökohtainen, ja Marjatalla on edelleen kymmenen vuotta sitten annettu lupa. Kuuntelija Yleensä alussa vangit haluavat puhua. Suuri osa työstäni on kuuntelua, sillä vangeilla on tosi paljon asioita, joista ei ole voinut puhua kenellekään. Kuuntelemisen jälkeen voidaan ruveta keskustelemaan toivosta ja antaa arvoa näille ihmisille, joista moni kokee olevansa täysin arvoton. Jumalalle ovat kaikki ihmiset arvokkaita. Hemminki mainitsee erään miehen, joka mielentilatutkimuspaperinsa esiteltyään totesi olevansa toivoton tapaus. Tänä päivänä tuo omasta mielestään toivoton tapaus on töissä ja naimisissa. Vankiloissa on ihmisiä kaikista kansanluokista eikä jokaisella ole päihdeongelmaa. Yleensä he kysyvät minulta, miksi tänne tulet. Siksi, koska olette arvokkaita. Siksi, että on olemassa toivo ja mahdollisuus. Siviilissä lyödään leimoja, mutta niiden ei tarvitse antaa määrittää koko elämää. Meillä on kaikilla vastuu omasta elämästämme ja valinnoistamme. Erään miehen kanssa Hemminki kävi monta vuotta läpi tämän elämää ja lopulta tultiin anteeksiantoon ja anteeksisaamiseen. Kaikkein vaikeinta tässä vaiheessa on antaa itselleen anteeksi. Siinä on monella paljon työstämistä. Jokaisen elämällä on tarkoitus. Ihminen on paha? Ihmisessä on paljon pahuutta, mutta Hemmingin mukaan kysymys on siitä, kumpaa puolta itsessään ruokkii. Jos avaa portin esimerkiksi päihteille, ihminen voi ruokkia pahuuttaan. Mutta me voimme valita itse. Jos paha vetää puoleensa, olen sanonut, että rukoilkaa Jumalaa. Me hengellisen työn tekijät voimme aina muistuttaa Jumalan avusta. Muurien ulkopuolella Hemminki on auttanut löytämään asuntoja ja ruokaa vapautuneelle vangille, koska tilanne voi olla se, ettei siellä ole ketään odottamassa. He tarvitsevat vain yhden ihmisen, joka toivoo ja rukoilee, että tämä ihminen selviytyy se riittää. Elämän tarkoitus Paljon korostetaan mielihyvän etsimistä ja oman mielihyvän tärkeyttä. Ei elämässä ole siitä kysymys, mielihyvä on vain lisätuote. Jos voimme olla joku jollekin, on se elämän tarkoitus. Vaikka olisi huonotkin olosuhteet, voimme silti olla tärkeitä toisille ihmisille. Paljon riippuu omasta asenteesta. Riittää, että yhtä solmua vähän löyhdyttää, ja olet tehnyt lähimmäisenä velvollisuutesi. Ei tarvitse ratkaista kaikkea, loput voi antaa Taivaan Isälle huolehdittavaksi. SM Kuva: Pohjanmaan museon arkisto Naisten vierailukäynnit vankiloissa olivat alkaneet jo ennen Mathilda Wredeä. Wreden uhrautuva lähetysmistapa loi uuden vankien kohtaamiskulttuurin. Mathilda Wreden syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta ensi vuonna. Mathilda Wrede vankien ystävä Elämänsä vankien ja vähäosaisten auttamiseen omistanut Mathilda Augusta Wrede syntyi Vaasassa v Hän vietti lapsuutensa talossa Rantakatu 6, kun hänen isänsä Carl Gustaf Fabian Wrede toimi Vaasan läänin kuvernöörinä vuosina Työ vankien parissa Matilda Wrede koki uskonnollisen herätyksen 19-vuotiaana. Työ kovaosaisten, erikoisesti vankien, hyväksi muodostui hänen elämäntehtäväkseen. Mathilda oli tottunut näkemään vankeja jo lapsuudessaan. Mathilda alkoi kertoa vangeille Jumalasta ja kokemastaan uskonnollisesta heräämisestä. Keskusteluja vankiloissa Wrede koki vankien sielunhoidon työksi, johon Jumala oli hänet kutsunut. Hän oli ahkerassa kirjeenvaihdossa vaasalaisten vankien kanssa ja avusti myös joitain heistä taloudellisesti. Mathilda sai luvan vierailla vankiloissa ja keskustella vankien kanssa. Toiminta alkoi Vaasan lääninvankilasta ja ulottui sitten maan muihinkin vankiloihin. Mathildaa tuki silloinen vankeinhoitohallituksen ylitirehtööri Adolf Grotenfelt. Mathilda oli evankelioinnin lisäksi alkanut puolustaa vankien oloja. Hän oli kiinnittänyt huomiota muun muassa vankiloiden sairaanhoidon puutteisiin.

10 10 Majakka n 3/2013 Klo 8.15 Koti Minun päiväni Kuva tyynestä merestä ja rauhallisesta mökkimaisemasta vaihtuu herätyskellon pirinään keskiviikkoaamuna. Viikonloppuna lukemani artikkelin mukaan torkuttaminen ei jostain syystä kannata, joten parempi nousta ylös ja painella suihkuun. Matkalla laitan kahvit tippumaan ja käynnistän tietokoneen. Kylpytakissa hörpin kahvia ja selaan koneelta läpi päivän Pohjalaisen. Fingerpori tuo hymyn huulille. Klo 9.30 Koti Reppuun pakataan päivää varten kaikki tarpeelliset ja tarpeettomat tavarat. Pienen operaation jälkeen repusta löytyy Raamattu, hartauskirja, cd-kotelo, läppäri, penaali, proteiinipatukka, vesipullo, MtGkorttipakka ja korvatulpat. Ikinä ei tiedä, mitä päivä voi tuoda tullessaan. Klo 9.45 Variska Viime kesän rippikoululaisia ja isosia parveilee käytävillä. Kymmenen vuotta sitten tallustelin itsekin juuri tämän koulun käytävillä. Moikkaan ja ehdin vaihtaa pari sanaa joidenkin nuorten kanssa ja kutsun heitä illaksi Crossiin. Myös tuttuja opettajia tulee vastaan. Käyn pitämässä päivänavauksen keskusradion kautta, minkä jälkeen vaihdan vielä pari sanaa opettajien kanssa. Starttaan Volvoni ja lähden ajelemaan kohti keskustaa ja toimistoa. Radiossa soi Mamban Vielä on kesää jäljellä. Pitää paikkansa! Klo Nuorisotoimisto Käyn katsomassa postin ja moikkaan viraston naisille. Kiipeän portaat kolmanteen kerrokseen ja avaan nuorisotoimiston oven. Kaikki eivät ole vielä ehtineet töihin ja osa viettää vielä kesälomiaan. Kopiokone kuitenkin iloisesti raksuttaa ja syytää paperia ulos siihen tahtiin, että täällä varmasti ollaan työn touhussa. Avaan työkoneeni ja vastaan saapuneisiin viesteihin sähköpostissa ja Facebookissa ja päivitän twitter-tilin. Kirjaan uudet leiri-ilmoittautumiset ja hoidan muut kiireelliset asiat. Kalenteri näyttää, ettei päivälle ole mitään tähdellisempää, joten kaiken muun valmistuessa pakkaan kamat, joita en oikeastaan ole edes purkanut ja lähden keilaamaan. Klo Keilahalli Ratatunti laittaa hermot koetukselle, kun kaatoja ei tule ja kymppikeila seisoo vielä paikkoheitonkin jälkeen. Diagnoosi: pienessä ruosteessa, treenin tarpeessa. Olen harrastanut keilaamista yli kymmenen vuoden ajan, välillä aktiivisesti ja välillä vähän vähemmän. Keilatessa, kuten lähes missä tahansa lajissa, ihmisiin tutustuu väkisinkin. Tänäänkin hallilla on tuttuja kasvoja keilaamassa tai kahvittelemassa, joiden kanssa voi pysähtyä rupattelemaan Cross Crossiin saapuu paljon tuttuja nuoria, mutta myös uusia kasvoja on joukossa. Ulko-ovelta luonteva siirtymäsuunta on kioskin kautta pöytään istumaan. Kahvi on ylivoimaisesti suosituinta ja nuorten kanssa jutustelun välissä täytyy pitää huoli, että termospulloissa on jatkuvasti tuoretta tavaraa. Ilta kuluu yhdessä pelaten ja jutellen. Nuorilla on paljon asiaa, kun vain joku on heitä kuuntelemassa Auto Radiossa soi Egotripin Mestaripiirros. Se muistuttaa siitä, kuinka jokainen meistä on ainutlaatuinen ja upea juuri sellaisena kuin Jumala on meidät luonut. Kiitän hiljaisessa rukouksessa Luojaani kaikista ihmisistä, joita olen saanut tänään kohdata. Pyydän voimia ja varjelusta, että jaksaisin iloita lähimmäisistäni myös huomenna. Mikko Matkoski nuorisotyönohjaaja Mikko Matkoski työskentelee varsinaisen nuorisotyön parissa ja on tuorein kasvo seurakunnan nuorisotyönohjaajien joukossa. Heli Karhumäki Oppilaitospapit ehkäisevät opiskelijoiden syrjäytymistä Jenny Kärki papiksi Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli antoi istunnossaan viranhoitomääräyksen Jenny Kärjelle Vaasan suomalaisen seurakunnan määräaikaiseen seurakuntapastorin virkaan Jenny Kärki on kappalainen Maaria Perälän sijainen. Maaria Perälä toimii ajan Vaasassa vuonna 2014 järjestettävien valtakunnallisten lähetysjuhlien pääsihteerinä. Jenny Kärjen työalueina tulevat olemaan jumalanpalvelus- ja musiikkitoiminta sekä lähetystyö. Opintojen alkaminen merkitsee monelle opiskelijalle muuttoa uudelle paikkakunnalle ja eroa tutuista ystävistä ja perheestä. Oppilaitospapit helpottavat uusien tuttavuuksien solmimista ja turvaverkoston rakentamista monessa oppilaitoksessa. Heillä on tärkeä rooli opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäisemisessä. Tukea opiskelijat tarvitsevat erityisesti opiskelun aloituksen ja loppuvaiheiden aikana, sillä silloin syrjäytymisriski on suurin. Oppilaitoksissa tuetaan erityisesti uusia opiskelijoita, onhan ensimmäinen vuosi tärkeä opiskeluihin sitoutumisen ja ystäväverkostojen löytymisen kannalta. Toisaalta opiskelijalle olisi oltava tarjolla tukea ja palveluja koko opiskelujen ajan. Myös opiskelijan elämäntilanteet muuttuvat ja tuen tarpeet sen myötä, työalasihteeri Elina Juntunen Kirkkohallituksesta linjaa. Ovi on auki kaikille Kirkon oppilaitostyö on yhteistyötä, jonka päämääränä on edistää opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointia. Työntekijät ovat mukana esimerkiksi oppilaitosten aloitustilaisuuksissa, ryhmäytymistapahtumissa orientaatioviikoilla ja erilaisilla hyvinvointia edistävillä kursseilla. Mitä Vaasan suomalaisen seurakunnan oppilaitostyö tarjoaa opiskelijoille, jotka aloittavat opiskelunsa ja missä oppilaitoksissa? Oppilaitostyöstä vastaavana seurakuntapastorina käyn tuntivierailuilla tutustumassa opiskelijoihin syyskauden alussa. Otan opiskelijoilta erilaisia toteuttamiskelpoisia ideoita vastaan ja yritän toteuttaa joitakin niistä, kuvailee oppilaitospappi Sami Saharinen syksyn käynnistymistä. Pitkään pelasimme sählyä ja jalkapalloa monikulttuurisella joukolla yhdessä kristillisten järjestöjen kanssa. Opiskelijoilla on mahdollisuus tulla mukaan Crossissa pidettävään seurakunnan nuorten aikuisten toimintaan. Lisäksi on eri elämäntilanteita varten tarjolla keskusteluapua joko seurakunnan tai oppilaitoksen tiloissa. Sami Sahariseen voi ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse. Hän liikkuu myös silloin tällöin oppilaitoksissa. Oppilaitostyöntekijöitä työskentelee ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Työtä tehdään usein hyvinkin monikulttuurisessa ja -uskonnollisessa ympäristössä, jossa kaikkien vakaumusta kunnioitetaan. Vaasassa on paljon maahanmuuttajia, jotka ovat tulleet tänne opiskelemaan. Oppilaitospappi on olemassa kaikkia opiskelijoita varten. Kunnioitamme ihmisten omaa uskonnollista vakaumusta ja palvelemme myös eri tavoin uskovia. Seurakuntien maahanmuuttajatyö tarjoaa eri kulttuureista ja kielialueilta tuleville mahdollisuuden tulla mukaan englanninkielisiin jumalanpalveluksiin Palosaaren kirkossa. Lisäksi on olemassa erikseen järjestettäviä retkiä ja tapahtumia sekä englanninkielinen raamattupiiri, Saharinen kertoo. Kirkolla on noin 65 päätoimista oppilaitostyöntekijää. Koulutukseltaan he ovat muun muassa pappeja, diakoniatyöntekijöitä ja nuorisotyönohjaajia. Rovastikunnallinen tyttöpäivä Rovastikunnallista tyttöpäivää vietetään la Huutoniemen kirkossa. Ohjelmassa kivaa tekemistä, askartelua ja hiljentymistä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään mennessä Kristiina Brisk-Mosander puh tai

11 n Majakka 11 Seurakunnan onnittelukäynnit ylläpitävät seurakuntayhteyttä Onnittelukäyntityöllä on pitkät perinteet diakoniatyössä ja seurakunnassa. Kotikäynnin tärkeänä tavoitteena on seurakunta yhteyden ylläpitäminen. Ikääntyneitä seurakuntalaisia tavoitetaan luontevasti onnittelukäynneillä. Käynnin tehtävänä on myös hengellisyyden vaaliminen, toivon välittäminen ja kiireettömän ajan antaminen ja sielunhoito, jotka ovat seurakunnan perustehtäviä vanhusten kotikäyntityössä. Vaasassa suomalaisesta seurakunnasta tehdään onnittelukäyntejä kotiin 80, 85 ja 90 vuotta täyttävien luokse. Yli 90 vuotta täyttävien luokse tehdään onnittelukäynti joka vuosi. Onnittelukäynnin kotiin tekee yleensä pappi tai diakoniatyöntekijä. 70-vuotiaille järjestetään yhteisöllinen juhla kaksi kertaa vuodessa, ja 75-vuotiaille lähetetään onnittelukirje ja -kortti. Seurakuntalaiset odottavat onnittelukäyntiä, mutta toivovat ajan sopimista käynnille. Odotukset täyttyvät, kun seurakunnasta otetaan yhteyttä ja heitä muistetaan. He toivovat käynniltä lähinnä kohtaamista ja välitöntä keskusteluhetkeä. Tutkimustuloksista kävi ilmi myös pettymyksiä, jos onnittelukäyntiä ei jostain syystä ollut tehtykään, vaikka sitä oli osattu odottaa. Onnittelukäynneillä keskusteleminen ja yhdessä istuminen koetaan hyvänä tapana toimia syntymäpäivää viettävän luona. Hengellisen laulun tai virren laulaminen onniteltavan luona on myös mieluista. Useimmille onniteltaville oli tärkeää järjestää tarjoilua työntekijän käynnin aikana. Tärkeää erityisesti yli 90-vuotiaille Henkilökohtainen kotikäynti on hyvä tapa muistaa ikääntyneitä seurakuntalaisia syntymäpäivänä. Seurakuntalaisille sopii myös vapaaehtoisen tekemä onnittelukäynti. Tärkeimpänä koettiin, että saatiin keskustella ja että tiedettiin onnittelukäynnin tekijän tulosta. Tämän tutkimuksen perusteella erityisesti yli 90-vuotiaat kotona asuvat kokivat seurakunnan muistamisen syntymäpäivänä tärkeäksi asiaksi. Yksinäisyyttä eivät tähän tutkimukseen osallistuneet juuri kokeneet, mutta sosiaalisia kontakteja toivottiin enemmän. Kotikäyntimuotoisen onnittelukäynnin edesauttaa seurakuntayhteyden säilymistä ikääntyneiden kohdalla. Haasteita asettaa se, miten kotiin tehtävät onnittelukäynnit ehditään tulevina vuosina tekemään, koska ennusteen mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana senioriväestön määrä kasvaa voimakkaasti. Juuri eläkkeelle jääneillä olisi hyvä mahdollisuus toteuttaa vapaaehtoistyötä lähimmäisen hyväksi esimerkiksi tekemällä onnittelukäyntejä. Vapaaehtoisia voitaisiin tulevaisuudessa kouluttaa tekemään osan seurakunnan onnittelukäynneistä ikääntyneiden luokse. Tuula Alho Diakonissaksi Pieksämäen ammattikorkeakoulun muuntokoulutuksessa opiskellut Tuula Alho tutki seurakunnan onnittelukäyntejä tutkintoon liittyvässä opinnäytetyössään. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia odotuksia seurakuntalaisilla on onnittelukäyntityöstä ja miten onnittelukäyntityötä voidaan kehittää diakoniatyön näkökulmasta sekä miten onnittelukäynneillä toimitaan asiakkaan kotona. Tuula Alhon tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa urn.fi/ URN:NBN:fi:amk Sinapinsiemeniä Paikalla Jumalan kämmenellä ei pelkää lintunen. Jumalan kämmenellä ei pelkää ihminen. Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on. Jumalan kämmenellä ei kukaan ole turvaton. Tämän virren 499 sanat ovat kaikuneet lukuisissa kastetilaisuuksissa. Sitä on laulettu myös kerhoissa ja pyhäkouluissa, siellä missä lapsia kokoontuu. Olen pannut merkille, että pieni lapsi laulaessaan Jumalan kämmenestä tuntee olevansa turvallisessa paikassa ja onnellinen. Laulu tulee sydämestä. Viime kesänä sain olla rippikouluopettajana Österhankmon leirikeskuksessa. Mietimme rippikoululaisten kanssa, mistä olemme tulleet, missä olemme nyt ja mihin suuntaan tästä eteenpäin on tarkoitus jatkaa matkaa. Etsimme paikkaa tässä maailmassa. Pohdiskelimme maailman ihmeellisyyttä, oman elämän kysymyksiä, raamatunkertomusten opetuksia, uskon perusasioita. Jouduimme toteamaan sen, että vaikka kuinka pähkäilemme, emme voi ymmärtää järjellämme Jumalan olemusta ja ajatuksia. Totesimme, että meidän on helpompi ymmärtää asioita, joita näemme ja tunnemme ja jota voi mitata, kuin jotain näkymätöntä ja mittaamatonta. Käsityskykymme on vahvasti sidottu aikaan ja paikkaan. Uskon maailma ei avaudukaan järjen kautta. Silti se on olemassa ja totta. Usko ei olekaan ensisijaiselta luonteeltaan tietämistä vaan luottamista. Uskon näkökulma antaa rohkeutta ja toivoa oman paikan etsimisessä. Se paikka voi olla perheessä, kavereiden joukossa, seurakunnassa, opiskelupaikka, työpaikka tai mikä tahansa paikka mihin kuulumme, johon liitymme ja jonne kaipaamme. Meidän on hyvä olla siellä, missä voi olla oma itsensä ja olo on turvallinen. Voimme uskolla luottaa niin kuin Jumalan kämmenestä laulava lapsi, että elämämme on isommassa kädessä. Viimeinen paikkamme tässä näkyvässä todellisuudessa on hautausmaalla. Syksyllä se hehkuu hetken väriloistossa ennen kuin vaipuu uneen. Tulee talvi, tulee kevät, uusi elämä. Kristinuskon tähtäyspiste on kuolemanjälkeiseen elämään. Paikka, mihin uskon kautta tähyilemme, on taivas. Jeesus on omalla kuolemallaan ja anteeksiantamuksen lahjalla tehnyt sinne paikat valmiiksi. Uskolla sinne pääsee, lapsen kaltaisella uskolla. Markku Joensuu Tekstaritupu Tekstaritupuun voi ottaa yhteyttä tekstiviestillä tai sähköpostilla. Viesteihin vastaavat kouluaikoina vuorokauden kuluessa vaitiolovelvolliset kirkon nuorisotyön ammattilaiset. Tupulta voi kysyä esimerkiksi kasvamisesta ja kehittymisestä, kavereista ja seurustelusuhteista, uskosta ja kaikista mieltä askarruttavista asioista. Puhelinnumero Sähköposti Perheiden toimintaillat Nettitupu Nettitupu tarjoaa aikuisen keskustelukumppanin. Nettitupu on kouluikäisille tytöille ja pojille tarkoitettu auttamispalvelu verkossa. Voit helposti tehdä kysymyksen mieltäsi painavasta asiasta ja chattailla nettitupun kanssa. Koko perheen toimintaillat torstaina Huutoniemen kirkossa ja torstaina Palosaaren seurakuntakeskuksessa. Illan aikana voi ajaa yli 40 metriä pitkällä sähköautoradalla, pelata pingistä, pöytäjalkapalloa, ilmakiekkoa, biljardia sekä askarrella. Ilta päättyy iltapalaan ja hartauteen. Toimintaillat ovat maksuttomia. Lisätietoja Tomi Hakkarainen tai

12 12 Majakka n 3/2013 Päiväkerho on leikin lumoa ja hiljaisuutta Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisen silmä terä. Päiväkerho on lasta varten, hänen kasvunsa ja oppimisensa paikka. Lapsen hengellisyyden vaaliminen arjessa on tärkeää. Teksti Jaana Lyyski Kuvat Sari Mäenpää Minä olen ihme suuri ihme ja kiitän sinua siitä. Ps 139:14 Kerhorepussa on tossu ja eväät. Me kiitetään Taivaan Isää ruuasta ja syödään eväät. Sitten jaksaa taas leikkiä. Päiväkerhon perustana on kristillinen ihmiskäsitys. Lastenohjaajat kohtaavat lapsen sekä ainutlaatuisena yksilönä että vertaisryhmän tärkeänä jäsenenä. Lapsi kaipaa kavereita ja kasvaa yhdessä toisten kanssa. Hiljaisuus ja pyhyys hoitavat lasta. Kauneus koskettaa. Hiljentyminen, käsienristiminen rukoukseen ja yhteinen laulu luovat turvallisuutta. Meillä on kerhossa alttari. Me sytytetään ja sammutetaan kynttilä. Ja jutellaan Taivaan Isälle. Päiväkerhossa leikitään, lapsi oppii leikkimällä, vaikkei hän leiki oppiakseen. Liikkuminen, käsillä tekeminen, taide ja ilmaisu eri muodoissaan ovat päiväkerhon arkea.

13 n Majakka 13 Tapahtumia Avoin keskustelupiiri kokoontuu syksyllä alkaen joka torstai klo Palosaaren seurakuntatalossa Kapteeninkatu Tervetuloa keskustelemaan ja tapaamaan muita. Tiedustelut Raija Palovuori, puh Israel-rukouspiiri kokoontuu joka toinen torstai parillisilla viikoilla klo Pitkäkatu 77. Tiedustelut Jouko Arola puh Raamattuluento ke klo Suvilahden seurakuntakodissa, Esa Luomaranta: Tein ratkaisun vai teinkö? Juonto Miika Häkkinen, hartaus Arto Lehtineva, musiikkia, kahvitarjoilu. Seurakuntatapahtuma Suvilahden seurakuntakodissa ke ja klo Raamattuluennot Ari Juupaluoma. Järj. srk. yhteistyössä SLEY:n kanssa. Vanhojen koululaulujen yhteislauluilta torstaina klo 18 Huutoniemen kirkossa, Lohikoski-Ojala, Huutoniemen kirkkokuoro. Seurakuntatapahtuma Usko on luja luottamus Ristinummen seurakuntakeskuksessa, evankelista Vilho Harvala. Raamattutunti klo 18 ja seurat klo 19. Kahvitarjoilu. Järj. Ev.lut. Kansanlähetys ja srk. Poimittua Koulunsa aloittaneet ekaluokkalaiset siunattiin Neljä luokallista pieniä ekaluokkalaisia Länsimetsän koulusta saivat siunauksen koulutiellensä elokuun viimeisenä perjantaiaamuna Gerbyn seurakuntakodissa. Koulun ensimmäiselle luokalle lähtö on uusi ja jännittävä asia, joka koskettaa sekä lasta että vanhempia. Koulusta löytyy kenties joku tuttu kaveri, mutta myös paljon uusia, joihin tutustuminen voi aluksi jännittää. Koulun alkaminen on iso elämänmuutos pienelle lapselle. Kun siunaamme lapsia, pyydämme silloin kaikkea hyvää näiden koululaisten koulutielle ja elämään, pastori Terhi Nissilä sanoo. Jeesuskin siunasi luokseen tuodut lapset ja seurakunta tahtoo noudattaa Jeesuksen antamaa esikuvaa. Kirkkohetkessä laulettiin tutut laulut Jumalan kämmenellä ja Ystävä sä lapsien sekä lausuttiin Kouluun siunaaminen on hyvä hetki pyytää Taivaan Isän siunausta ja varjelusta sekä pienelle koululaiselle että koko perheelle. tuttu Isä meidän -rukous ja Herran siunaus. Ekaluokkalaiset siunattiin alttarin ääressä. Siunauksesta huolimatta voi tulla eteen vastoinkäymisiä, mutta voimme siitä huolimatta luottaa siihen, että Jumala on kanssamme vaikeuksienkin keskellä. Jumala on luvannut olla kanssasi, mihin ikinä joudutkin, Nissilä sanoo. SM Kaipauksen ja toivon säveliä lauantaina klo 18 Palosaaren kirkossa. Leena Lohikoski-Ojala, Tuija Niemistö,Johanna Välimäki. Raamatun tekstit Jouko Saraste. Bachin, Kuulan, Kokkosen ja Laaksosen musiikkia. Vapaa pääsy. Nuorten aikuisten illat parillisilla viikoilla torstaisin klo Pelailua, yhdessäoloa, tutustumista. Ohjelmaa voi tulla yhdessä kehittämään ja ideoimaan. Illat toteutetaan yhteistyössä Vaasan ylioppilaiden kristillisen yhdistyksen (Vyky) kanssa. Yhdistyksen toimintaa voi seurata Facebookissa ryhmässä Vyky. Tiedustelut: Terhi Nissilä puh tai Koko perheen konsertti la klo 17 Huutoniemen kirkossa. Esiintyjänä Pekka Laukkarinen duo. Hyväntuulisissa lastenkonserteissa soivat perinteisten lastenlaulujen ja akustisten kielisoittimien lisäksi mm. afrikkalaiset lyömäsoittimet. Nuortenleiri Österissä. Tule mukaan rentoutumaan sekä nauttimaan sanasta ja seurasta. Hinta 20, josta 5 ilmoittautuessa. Ilmoittautumiset viim Tiedustelut: Tiia Valkeejärvi puh Nuorten aikuisten leiri Lepikon leirikeskuksessa. Leppoisaa yhdessäoloa, tutustumista, tulevaisuuden suunnittelua, hauskanpitoa ja jutustelua taivasasioiden äärellä. Leirin hinta on 20. Ilmoittautumiset mennessä Terhi Nissilälle puh tai Kalevi Hirvilammi on Suvilahden ja Korkeamäen eläkeläispiirin aktiivinen ja pitkäaikainen jäsen. Herrasmiehen mukaan piiriin kaivataan erityisesti miespuolisia henkilöitä lisää. Korsukuoro laulaa Suvilahden eläkepiirissä ke Suvilahden seurakuntakodilla kokoontuu eläkeläispiiri parillisten viikkojen keskiviikkona alkaen klo 13 alkaen. Piirissä jaetaan iloja ja suruja, lauletaan mieluisia lauluja. Piirin aktiivijäsenen Kalevi Hirvilammen mielestä piiri on mitä mainion tapa tavata muita eläkeläisiä. Liian moni jää eläkepäivinään kotiinsa istuksimaan. Jos kaipaa elämäänsä juttukaveria ja pientä mielen virkistystä, tervetuloa suvilahtelaisten ja korkeamäkisten yhteiseen eläkepiiriin, Kalevi toivottaa. Eläkepiiriläisiä tulee koolle yleensä noin kymmenkunta, mutta lisää mahtuu mukaan. Piiriimme kannattaa erityisesti tulla tutustumaan ke 2.10., jolloin järjestämme pienen tempauksen. Korsukuoro on luvannut tulla laulamaan ja tarjoamme kaikille kupin kahvia. Tervetuloa tutustumaan piirin toimintaan ja piiriläisiin, Kalevi Hirvilammi toivottaa. Tiedusteluihin vastaa Tuula Alho puh Tervetuloa laulamisesta kiinnostuneet mukaan kuoroihin! Huutoniemen kirkkokuoro harjoittelee joka keskiviikko klo Huutoniemen seurakuntakeskuksessa. Tiedustelut: kanttori Leena Lohikoski Ojala puh Lottakuoro harjoittelee lauantaisin isossa seurakuntasalissa Koulukatu 28. Seniorikuoro harjoittelee parillisten viikkojen keskiviikkona alkaen. Tiedustelut: kanttori Arto Ristolainen puh Tuomaskuoro keskiviikkoisin klo Pitkäkatu 77. Tiedustelut : Tuija Niemistö puh Vaasan kirkkokuoro harjoittelee keskiviikkoisin klo 18 isossa seurakuntasalissa Koulukatu 28. Airut-kuoro harjoittelee 2.9. alkaen maanantaisin klo Vaasan kirkon kryptassa. Tiedustelut: Hillevi Potoinen puh

14 14 Majakka n 3/2013 Seurakuntien talouden tila heikkeni vuonna 2012 Vaasan seurakuntayhtymän yleinen kehitys samassa linjassa kuin koko kirkossa Toimintatuotot kasvoivat koko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tasolla 6,7 prosenttia, 174 miljoonaan euroon. Suurimpia toimintatuottojen ryhmiä ovat vuokratuotot sekä hautaustoimeen ja seurakunnalliseen toimintaan liittyvät maksutuotot. Vaasan seurakuntayhtymän toimintatuotot kasvoivat 6,2 prosenttia 1 miljoonaan euroon. Toimintakulut kasvoivat 2,7 prosenttia eli miljoonaan euroon. Henkilöstömenot olivat 640 miljoonaa, ja niiden osuus oli 61 prosenttia toimintakuluista. Kasvua oli kolme prosenttia. Toiseksi suurin menoerä on palveluiden ostot, joiden osuus menoista oli 20 prosenttia. Suurin yksittäinen ryhmä palveluiden ostossa oli rakennusten rakentamis- ja kunnossapitopalvelut, joihin käytettiin 25 miljoonaa euroa. Vaasassa toimintaan käytettiin 4,3 prosenttia eli 11,7 miljoonaa euroa enemmän. Henkilöstömenojen osuus oli 61,6 prosenttia toimintakuluista, 7,2 miljoonaa euroa. Palvelujen ostojen osuus Vaasan seurakuntayhtymän toimintamenoista oli 17 prosenttia. Vaasassa rakennusten ylläpitoon käytettiin 0,178 miljoonaa euroa. Ev.-lut. kirkon seurakunnat antoivat avustuksia yhteensä 41 miljoonaa euroa. Lähetystyölle annettiin 20 miljoonaa, Kirkon Ulkomaanavulle 3,2 miljoonaa ja Merimieskirkolle 0,6 miljoonaa euroa. Diakonia-avustusten osuus oli 8 miljoonaa euroa ja muiden avustusten 10 miljoonaa. Vaasan seurakuntayhtymä lahjoitti lähetykselle 0,2 miljoonaa, Kirkon Ulkomaanavulle ja Merimieskirkolle euroa. Diakoniaa avustettiin eurolla ja muita avustuksia annettiin euroa. SHOPRIDER VERRATON APUVÄLINE LIIKKUMISEEN apuajoneuvo.fi TAATTUA LAATUA! TILAA KATTAVA ESITE MAAHANTUONTI, MYYNTI JA VUOKRAUS: KUUSILUOTO OY Kehittäjänkatu 16, JÄRVENPÄÄ Investointimenot kasvoivat Seurakunnat käyttivät investointeihin 125 miljoonaa euroa vuonna Määrä on 21 miljoonaa euroa edellisvuotta suurempi. Viime vuonna valmistuneista investoinneista uudisrakentamiseen käytettiin 26 miljoonaa euroa ja korjausrakentamiseen 50 miljoonaa euroa. Hautaustoimeen liittyvät investoinnit olivat 15 miljoonaa euroa. Vaasan seurakuntayhtymä investoi 0,794 miljoonalla eurolla, mikä on 0,742 miljoonaa pienempi kuin vuonna Uuden rakentamiseen Vaasassa käytettiin 8,5 tuhatta euroa ja korjaamiseen 0,126 miljoonaan. Hautaustoimen investoinnit Vaasassa olivat euroa. Kulttuurihistoriallisin perustein tehtyjen investointien osuus oli 12,5 miljoonaa euroa, tästä summasta noin 9 miljoonaa euroa käytettiin kirkkojen korjauksiin. Seurakuntien omavaisuusaste laski hieman ja on nyt 91,3 prosenttia. Korollisia lainoja seurakunnilla oli tilinpäätöspäivänä yhteensä 81 miljoonaa euroa, määrä aleni hieman. Keskimääräinen lainamäärä jäsentä kohden säilyi 20 eurossa. Vaasan seurakuntayhtymällä ei ole lainoja. Omavaraisuusasteemme on 94,6 prosenttia. Kirkon saama yhteisöverotuotto ei riitä kuluihin Seurakuntien yhteenlasketut verotulot alenivat viime vuonna 2,8 prosenttia edellisvuodesta. Kirkollisverotulot kasvoivat 0,8 prosenttia 864 miljoonaan euroon, kun taas yhteisöverotuotot supistuivat 26 prosenttia 98 miljoonaan euroon. Summa oli huomattavasti pienempi kuin ne kulut, jotka kirkolle aiheutuivat yhteiskunnallisten tehtävien, kuten hautaustoimen ja väestökirjanpidon hoidosta. Kirkollisverojen tuotto kasvoi Vaasassa 1,8 prosenttia 9,7 miljoonaan euroon. Yhteisöverot supistuivat 14 prosenttia 2,2 miljoonaan euroon (vähennys euroa). Talousjohtaja Nils-Eric Sahlströmin mukaan Vaasan seurakuntayhtymän taloudellinen kehitys vuonna 2012 oli pitkälti linjassa kirkon yleisen muutoksen kanssa. Tulovero on pysynyt samassa suuruusluokassa, mutta yhteisöveron 14 % vähennys on vaikuttanut suoraan yhtymän tulokseen. Veroäyri on pysynyt Vaasassa 1,25 prosentin lukemissa ja näin säilyy myös vuoden 2014 puolella. Kustannusten nousupaineet ovat kuitenkin tänä päivänä huomattavia. Erilaisiin henkilöstömenoihin menee noin 65 prosenttia ja myös kiinteistöjen säännönmukainen ylläpito ja uudistaminen on varteenotettava menoerä. Positiivista on se, että lainoja ei ole. Erilaisia tehokkuus- ja säästötoimenpiteitä on harkittava jatkuvasti, Sahlström sanoo. Tulot 2012 Toimintatulot 7,5 % Yhteisövero 16 % Rahoitustulot 5,3 % Kirkollisvero 71,2 % Avustukset 4 % Aineet ja tarvikkeet 12,1 % Palvelujen ostot 17,3 % Seurakuntien kustannusten jakautuminen työalojen kesken vuonna 2012 Menot tiliryhmittäin 2012 Koko kirkko milj. euroa Vuokrat 3,1 % Muut toimintakulut 1,8 % Palkat ja muut henkilöstömenot 61,6 % Vaasan srk-yhtymä milj. euroa Lapsi- ja nuorisotyö: 340 1,7 Seurakuntatyö: 286 1,7 Palvelu: 137 1,5 Hautaustoimi: 113 1,7 Musiikki: 57 0,361 Lähetys ja kv-toiminta: 48 0,455 Blogit Kalenterit Tiedotus ja Arkistot viestintä: Kuvat Koulutus Linkit Uutiskirje41 Blogit 0,446 Kalenterit Arkist Kumppanit Appsit Jäsen 360 Taustat Seurakuntatiedotus Käytä vaikutusvaltaasi! Kumppanit Appsit Jäse ArtikkelitKirkonkirjojenpito: Videot Arviot Koulutus Blogit Kuvat Pilvityökalu23 Artikkelit 0,167 Videot Arvio Ilmoittaudu Kotimaa Blogit Kalenterit Arkistot Kuvat Koulutus Linkit Uutiskirje Blogit Kalenterit Arkist Saat ammattilaiskanavan koekäyttöösi Kumppanit Yhteensä Appsit Tapahtumat Feedit Seurakuntatiedotus ensimmäisten joukossa Kumppanit 8,1 Appsit Tap Uutiset Videot Taustat Koulutus syksyllä Blogit Kuvat Pilvityökalu Uutiset Videot Taustat Kiinteistö: Varaa paikkasi: 3,3 Yhteensä: 11,4 Blogit Kalenterit Arkistot Kuvat Koulutus Linkit Uutiskirje Kumppanit Appsit Jäsen 360 Taustat Seurakuntatiedotus Käytä vaikutusvaltaasi! Artikkelit Videot Arviot Koulutus Blogit Kuvat Pilvityökalu Ilmoittaudu Kotimaa Blogit Kalenterit Arkistot Kuvat Koulutus Linkit Pro -kehittäjäksi. Uutiskirje Saat ammattilaiskanavan koekäyttöösi Kumppanit Appsit Tapahtumat Feedit Seurakuntatiedotus ensimmäisten joukossa syksyllä Uutiset Videot Taustat Koulutus Blogit Kuvat Pilvityökalu Tietoa, sisältöä, palveluja. Nyt kaikki samassa paikassa. Kotimaa Pro on seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden ammattilaiskanava, joka kokoaa verkkoon yhteen paikkaan monipuoliset sisällöt ja palvelut. Kaikki on nyt Kotimaassa ja Kotimaa on kaikkialla! Kotimaa-lehti Nauti tutun lehden seurasta joka torstai. Löydä tietoa, taustoja ja väitteitä kirkosta anno domini Näköislehti Lue koko Kotimaa-lehti verkossa tietokoneella, tabletilla ja älypuhelimella. Aikaan ja paikkaan katsomatta. K24 Seuraa ajankohtaisia uutisia, blogeja ja keskusteluja. Varaa paikkasi: vaikuttaja On nyt enemmän. Kotimaa on Blogit Kalenterit Arkistot Kuvat Koulutus Linkit Uutiskirje Kumppanit Tietoa, sisältöä, palveluja. Appsit Jäsen 360 Taustat Seurakuntatiedotus Kotimaa-lehti Nyt kaikki samassa paikassa. Näköislehti K24 Ammattilaiskanava Artikkelit Nauti tutun lehden Videot Lue koko Kotimaa-lehti Arviot Koulutus Seuraa ajankohtaisia Blogit Käytä verkkopalvelun Kuvat sisältöä Pilvityökalu helpottamaan työtäsi. Kotimaa Pro tar- Kotimaa Pro on seurakunnan työntekijöiden ja joka luottamushenkilöiden torstai. ammatti- verkossa tietokoneella, uutisia, blogeja ja seurasta laiskanava, joka kokoaa verkkoon yhteen Blogit Kalenterit Arkistot Kuvat Koulutus Linkit Uutiskirje Löydä tietoa, taustoja tabletilla ja älypuhelimella. keskusteluja. joaa työhön parhaat käytännöt sekä paikkaan monipuoliset sisällöt ja palvelut. ja väitteitä kirkosta anno Aikaan ja paikkaan työmuotokohtaiset teemasisällöt. Kaikki on nyt Kotimaassa ja Kotimaa on domini kaikkialla! katsomatta. Kumppanit Appsit Tapahtumat Feedit Seurakuntatiedotus Uutiset Videot Taustat Koulutus Blogit Kuvat Pilvityökalu Ammattilaiskanava Käytä verkkopalvelun sisältöä helpottamaan työtäsi. Kotimaa Pro tarjoaa työhön parhaat käytännöt sekä työmuotokohtaiset teemasisällöt. vaikuttaja On nyt enemmän. Kotimaa on On nyt enemm Tietoa, sisältöä, palveluja. Nyt kaikki samassa paikassa. Kotimaa Pro on seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden ammattilaiskanava, joka kokoaa verkkoon yhteen paikkaan monipuoliset sisällöt ja palvelut. Kaikki on nyt Kotimaassa ja Kotimaa on kaikkialla! Kotimaa-lehti Nauti tutun lehden seurasta joka torstai. Löydä tietoa, taustoja ja väitteitä kirkosta anno domini Näköislehti Lue koko Kotima verkossa tietok tabletilla ja älypu Aikaan ja paikkaa katsomatta.

15 n Majakka 15 Rovastikunnalliset ELOMARKKINAT la klo isossa seurakuntasalissa, Koulukatu 28 Myyntipöydillä kauden satoa monessa muodossa - tervetuloa! Vaasa Baroque Vanhan musiikin konserttisarjan avajaiskonsertti sunnuntaina klo 18 Vaasan kirkossa kontratenori Jean-Sébastien Beauvais sopraano Kajsa Dahlbäck urut Arto Ristolainen Italialaista kirkkomusiikkia, mm. G.B. Pergoles ja A. Vivaldi Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Järj. Vaasan Baroque ja srk. MIESTEN SAUNAILLAT Miesten saunailta kerran kuukaudessa keskiviikkona Lepikon leirikeskuksessa. Ohjelmassa sauna klo 17 alkaen, iltapala 3,50 e, vierailijan alustus n. klo ja keskustelua, hartaus. Yhteiskuljetus klo 17 Koulukatu 26:n edestä Sisko Vainionkulma: Maahanmuuttajatyö seurakunnassa Arto Lehtineva: Raatteen tien ihme. Matkakertomus miestenpiirin matkalta Heikki Suikki: Vuorikiipeilystä Kauko Aspimaa: Matkakuvia Auschwitzista Kaipauksen ja toivon säveliä la klo 18 Palosaaren kirkossa Leena Lohikoski-Ojala, Tuija Niemistö, Johanna Välimäki, Jouko Saraste Bachin, Kuulan, Kokkosen ja Laaksosen musiikkia. Vapaa pääsy Perheiden toiminta-illat to Huutoniemen kirkossa & to Palosaaren seurakuntakeskuksessa Illan aikana voi ajaa yli 40 metriä pitkällä sähköautoradalla, pelata pingistä, pöytäjalkapalloa, ilmakiekkoa, biljardia sekä askarrella. Ilta päättyy iltapalaan ja hartauteen. Toimintaillat ovat maksuttomia. Lisätietoja Tomi Hakkarainen tai Kummin kaa Lepikkoon Retkipäivä yli 4 vuotiaille lapsille ja heidän kummeilleen sunnuntaina Kirkkohetki, rastipolku, askartelua ja muuta yhteistä ohjelmaa. Retken hinta lapsilta 5 e, aikuisilta 10 e. Ilmoittautuminen mennessä kirkkoherranvirastoon puh NAISTEN LOUNAAT Lounas tiettynä perjantaina klo seurakuntasalissa, Koulukatu 28. Lounaan jälkeen vierailijan puheenvuoro ja keskustelua sekä hartaus. Lounas 6,50 e Outi Klapuri ja Arja Sigfrids: Naisen paikka seurakunnassa Tuija Arina-Sundelin: Naistaiteilijat Sisko Vainionkulma: Versailles n luostarissa Eija Koski: Himmelit tie uuteen elämään Vaasan laajin käsinkudottujen villasukkien valikoima Kauppapuistikko 30 ma-pe klo la klo Kuvat: SXC/Andrew C & Marcus Van Dijk MIESTEN LOUNAAT Lounas tiettynä perjantaina klo seurakuntasalissa, Koulukatu 28. Lounaan jälkeen vierailijan puheenvuoro ja keskustelua sekä hartaus. Lounas 6,50 e Kauko Aspimaa: Kuvia Pohjois-Koreasta Maija-Liisa Lähteenmäki: Graniittipuisto hautausmaakierros seurakuntasalissa. su to klo pe la klo Puhelun hinta pvm/mpm evl.fi/palvelevanetti

16 16 Majakka n 3/2013 Sandran ja Trygven perheen lapset Enya ja Amos on adoptoitu Etelä-Afrikasta. Lapset kuin vanhempansa Puutalo on heti iloista puheensorinaa täynnä, kun seitsemänvuotias Enya tulee koulusta kotiin pikkuveli Amoksen ja isä Trygven seuratessa perästä. Enya esittelee äiti Sandralle kaiken, mitä koulusta on saatu kotiin, mutta pian tytölle tuleekin jo kiire leikkimään kaverin kanssa. Kaksivuotias Amos katsoo myös parhaaksi seurata perässä leikkeihin. Tytöt ovat hyviä kavereita ja tunteneet toisensa jo puolentoista vuoden ikäisistä asti, kertoo Sandra. He eivät huomaa toisistaan, että he olisivat iholtaan erivärisiä. Molemmat Amos ja Enya ovat adoptoitu Etelä-Afrikasta, eri kaupungeista tosin. Enya on tullut perheeseen kuuden kuukauden ikäisenä vuonna 2007 ja Amos kahdeksan kuukauden ikäisenä vuonna Lapset on adoptoitu eteläafrikkalaisen Abba Adoptions -järjestön kautta. Vanhemmat olivat hyvin kiitollisia siitä, että järjestössä käytettiin paljon aikaa sopivien perheiden löytämiseen, ja että mahdolliset mielenkiinnon kohteet voisivat olla lasten kasvaessa samat. Näitä mieltymyksiä pyritään tulkitsemaan lapsen synnyttäneen äidin täyttämän kyselyn perusteella. On kuitenkin aina ihmeellistä huomata tuttujen adoptioperheiden lapsista ja vanhemmista, miten samanlaisia he ovatkaan ja miten hyvin he sopivat yhteen, Sandra ihmettelee. Vanhemmat kirjoittavat adoptiojärjestölle lapsien ensimmäisistä elinvuosista uudessa perheessä, ja nämä raportit lapsen biologinen vanhempi voi halutessaan käydä lukemassa. Ensin luodaan vahva side Molemmat lapset ovat olleet lastenkodissa syntymästään saakka, ja siteen luominen vauvan ja vanhemman välille onkin yhteisen taipaleen aluksi kaikkein tärkein asia, Sandra ja Trygve sanovat. Siteen muodostuminen oli molemmilla lapsilla aivan erilainen prosessi, Sandra miettii. Amos viihtyi paljon sylissä ja oli öisin rauhaton, kun taas Enya nukkui kuin tukki. Molempia kannoin ympäriinsä kantorepussa, jotta vauva saisi paljon lähelläni ja side lujittuisi. Vauvaan on kuitenkin jäänyt henkinen jälki siitä, että hänet on jätetty. Hänellä ei ole lastenkodissa ollut samanlaista kontaktia yhteen aikuiseen, kuin esimerkiksi äidillä ja vastasyntyneellä on, vaan lapsia hoitavat aikuiset vaihtelevat. Adoptiovauvan ei ole helppo luottaa siihen, että uudet vanhemmat pysyvät nyt tässä, Lapset ovat kulttuuriltaan suomalaisia, mutta muut voivat nähdä heidät ulkomaalaisina. eivätkä ole jättämässä tätä, Sandra ja Trygve kertovat. Jalkani on erivärinen kuin äidin Lapsen saaminen synnyttää monenlaisia tunteita ja ajatuksia äideissä ja isissä oli lapsi sitten biologinen tai adoptoitu. Äidit ja isät saattavat raskausaikana lukea lapsen kehityksestä ja valmistautua perusteellisesti synnytykseen. Adoptoivat vanhemmat taas voivat lukea adoptiokokemuksista ja tutustua adoptioprosessiin, byrokratiaan, lapsen synnyinmaahaan, ja valmistautuvat myös rasismiin, kertoilee Sandra. Ulkomaalaisvastaisuutta ei ole vielä paljoa ilmennyt, mutta olen huolissani, että sitä vielä varmasti tulee. Näistä tapauksista kuulee ystäväperheiltä, joilla on myös adoptiolapsia, ja yhtä tyttöä olikin nyt nimitelty koulussa. Emme ole vielä varmoja, pitäisikö tämä haukkumanimi ottaa esille Enyan kanssa nyt, vai vasta sitten, kun se tulee ajankohtaiseksi, Sandra ja Trygve miettivät. Meidän lapsemmehan voivat olla nimittelystä aivan ihmeissään, koska kotona ja kavereiden kanssa ei erotella eri ihonvärejä. Lapset ovat kulttuuriltaan suomalaisia, mutta muut voivat nähdä heidät ulkomaalaisina, Trygve toteaa. Amos varsinkin tuntuu olevan aivan tietämätön tästä seikasta, Sandra nauraa. Enya oli kyllä aika pieni, kun hän huomasi, että äidin jalka onkin vähän erivärinen kuin vieressä oleva oma jalka, Sandra kertoo. Etelä-Afrikkaan mennään toistekin Adoptiomatka Etelä-Afrikkaan, jolloin Amos liittyi perheeseen, oli Enyasta hyvin mielenkiintoinen. Siellä me näimme elefantteja ja vierailimme leijonapuistossa ja tietenkin Amoksen lastenkodissa. Adoptiomatkoille tulee yleensä useita perheitä yhtä aikaa: vuonna 2007 meitä oli neljä perhettä ja vuonna 2011 kymmenen. Näiden perheiden kanssa pidämme vieläkin yhteyttä ja joidenkin kanssa syntyy ystävyyssuhteita. Kun adoptoimme Enyan, ystävystyimme perheen kanssa, joka sai samanikäisen vauvan. Nyt kun tapaamme, huomaa, että näillä kahdella on erityinen side. Silloin kun haimme Amoksen, Enya leikki vanhempien adoptoitujen sisaruksien kanssa ja silloinkin he hakeutuivat heti toistensa seuraan ja heistä näki välittömästi, että he viihtyivät hyvin yhdessä, Sandra ja Trygve kertovat Sandran näyttäessä valokuvia matkalta. Kotona katselemme näitä valokuvia matkaltamme ja joskus kuuntelemme eteläafrikkalaista musiikkia, mutta emme esimerkiksi vietä maan juhlapäiviä, niin kuin toisissa adoptioperheissä saatetaan viettää, Sandra toteaa. Olemme jo suunnitelleet uutta matkaa Etelä-Afrikkaan, mutta sinne kannattaa lähteä vasta, kun Amoskin ymmärtää käynnistä enemmän ja voi näin tutustua synnyinmaahansa paremmin, Sandra kertoo. Vaasassa kokoontuvaan adoptioperheryhmään osallistuu monien kansalaisuuksien iloinen kirjo. Näiden ja adoptiomatkoilta tuttujen perheiden kanssa jaetaan paljon tietoa ja kokemuksia, huoliakin, jotka vain adoptioperheet voivat tietää. Marie Mattila

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2014. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

Tapanilan kirkko. Kevät 2015

Tapanilan kirkko. Kevät 2015 Tapanilan kirkko Kevät 2015 Aikuisille Naisten jumppa maanantaisin klo 18 Kamarikuoro aloittaa ti 13.1 klo 18.30 Merja Wirkkala p. 09 2340 4495 Alfa-kurssi tiistaisin klo 18.30. 20.30 Alkaa 24.2. Tule

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015 LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015 2 JUMALAN- PALVELUKSET JUMALANPALVELUKSET su 29.11. klo 10 klo 18 su 6.12. klo 11 su 13.12. klo 10 su 20.12. klo 10 to 24.12. klo 14 klo 15.30 klo 16.30 pe

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk Herttoniemen seurakunta nuorisotyö läpyskä kevät 2016 lapyska hertsikansrk Horjuuko uskosi? Moni asia ei olekaan niin kuin olet luullut sen olevan. Kun tapaat uuden tuttavuuden, ensikohtaaminen määrittää

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa Kasteesta ja siihen valmistautumisesta ks. Lapsen kasteen kaava (1. A). Kun kaste toimitetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa (messu, sanajumalanpalvelus, viikkomessu,

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 Rippikouluun ilmoittautuminen Hei sinä ensi vuonna 15 vuotta täyttävä nuori! Roihuvuoren seurakunta kutsuu erityisesti sinut rippikouluun. Jos taas olet jo vanhempi

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna. Pastori, seurakunnan johtaja Nuorisotyöntekijä

Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna. Pastori, seurakunnan johtaja Nuorisotyöntekijä Toimintakalenteri Marraskuu-Joulukuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Opas kastejärjestelyihin

Opas kastejärjestelyihin Perheeseenne on syntynyt pieni vauva. Kotiseurakuntanne toivottaa teille onnea ja Jumalan siunausta lapsen syntymän johdosta. Tämän vihkosen kautta tahdomme auttaa Teitä kastejuhlan valmistelussa. Jyväskylän

Lisätiedot

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Kesäajan 2016 jumalanpalvelukset pyhäpäivisin Tuusniemen alueseurakunnassa Kesäajan tapahtumat Tuusniemen alueseurakunnassa kesä-syyskuu 2016 www.kuopionseurakunnat.fi

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa 1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

päiväni jo luodut. Psalmi 139:13-16

päiväni jo luodut. Psalmi 139:13-16 Pyhä kaste Onnittelut... 4 Kasteesta sopiminen... 5 Miksi kastetaan?... 5 Nimeltä kutsuttu... 7 Kummin tehtävä... 7 Kasteen jälkeen... 8 Tervetuloa mukaan seurakuntaan... 8 Kastekynttilä kutsuu rukoukseen...

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi Rovaniemen Helluntaiseurakunta Välähtikö? Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi 2 Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä uuden työmuodon aloittamiseksi Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun NASTOLAN SEURAKUNTA RIPPIKOULUINFO 2013 2/5 Ketkä vuorossa? Nyt on aika ilmoittautua rippikouluun. Rippikoulussa sinulla on mahdollisuus pohtia tärkeitä elämään ja

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Perhejumalanpalvelukset

Perhejumalanpalvelukset Perhejumalanpalvelukset 269 Johdantosanat Johdantosanojen alussa puhuttelun jälkeen kerrotaan päivän ja sen jumalanpalveluksen erityisluonteesta. Tämän vapaan osan merkkinä on käytetty seuraavassa kahta

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI Päivitetty 26.12.2014 SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI P: Alkusiunaus L: Amen. Kunnia olkoon sinulle... Taivaallinen Kuningas... Pyhä Jumala... Isä meidän...

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN kevät 2016

PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN kevät 2016 PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN kevät 2016 Puistolan kirkko Tapulin seurakuntakoti PUISTOLAN KIRKKO Messut sunnuntaisin klo 10 17.1. 2.su.lopp. Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa. Esko M. Laine, Sofia Tuomenvirta,

Lisätiedot

Heittäkää kaikki murheenne

Heittäkää kaikki murheenne 1 Heittäkää kaikki murheenne Otan lähtökohdaksi Pietarin 1 kirjeen 5-luvun 7 jakeen, jossa apostoli rohkaisee: "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." Eikö olekin inhimillisä,

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Seminaarin tavoitteita: - Näkökulmia siihen, miten kristillisyys voi tukea vankia ja vapautujaa - Mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta Pääsiäisaika 2013 Kirkkonummen suomalainen seurakunta Hartaudet ja jumalanpalvelukset Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko, Tallinmäki 1 Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntain messu Tiellä ken vaeltaa? Suomen Lähetysseuran

Lisätiedot

Päihde- ja kriminaalityöhön eri järjestöille, Kirkkohallituksen kautta. Kirkkohallitus (PL 210, 00131 Helsinki, viitenumeroluettelo)

Päihde- ja kriminaalityöhön eri järjestöille, Kirkkohallituksen kautta. Kirkkohallitus (PL 210, 00131 Helsinki, viitenumeroluettelo) 1 KAJAANIN SEURAKUNTA Kolehtisuunnitelma 1.1. 7.6.2015 to 1.1. Uudenvuodenpäivä Jeesuksen nimessä Tansanian syrjäseudulla asuvien lasten peruskoulutuksen tukemiseen Suomen Setlementtiliiton kautta. Suomen

Lisätiedot

Kaavi JOULUNAIKA 2015

Kaavi JOULUNAIKA 2015 Kaavi JOULUNAIKA 2015 Kaavin alueseurakunnan toimintaesite Enkelit ensin paimenille lauloi, sielusta sieluhun kaiku soi: Kunnia Herran, maassa nyt rauha, kun Jeesus meille armon toi. Virsi 30: 3. Bernhard

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

L.Rastas. Kesä syksy 2015. Lähetyspäivä, seurakuntaretki, Kesällä syksy jo hiipii Takasivu ensiksi ja paljon muuta!

L.Rastas. Kesä syksy 2015. Lähetyspäivä, seurakuntaretki, Kesällä syksy jo hiipii Takasivu ensiksi ja paljon muuta! L.Rastas Kesä syksy 2015 Lähetyspäivä, seurakuntaretki, Kesällä syksy jo hiipii Takasivu ensiksi ja paljon muuta! Ruotsin kirkon suomenkielinen työ Lextorpin kirkko Viikkotoiminta Su 12.15 Kuoroharjoitukset

Lisätiedot

MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007)

MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007) Ryttylä 29. 09.2007 Matti Väisänen 1/6 MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007) Kristuksessa rakas veljemme, Markku Sumiala ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin teitä tämän

Lisätiedot

Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa

Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa wwwwwwwww.harjavallanseurakunta.fi DIAKONIATYÖ Keskiviikkokerho parillisina keskiviikkoina klo 13 alkaen 70/75-vuotiaiden juhla su 12.10 alkaen messulla klo 10 Anna

Lisätiedot

Koulukukko 3 / 2015 2016

Koulukukko 3 / 2015 2016 Kouluyhteistyö Kallaveden seurakunta Marjukka Borgman marjukka.borgman@evl.fi p. 040 4848 357 Koulukukko 3 / 2015 2016 3.5.2016 Kohti kesää Toukokuu pyörähti käyntiin ja opettajanhuoneen aamukammassa on

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Minä olen Jeesus len Jees Minä

Minä olen Jeesus  len Jees Minä Minä olen Jeesus Nimilappu pussinnauhaan, peliohje pussiin. Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus Draamallinen messu Uskelan kirkossa pe 11.12. klo 18 Naarila 3, Kesä-Angelat, Juvankoski, Vaellus, Purjehdus

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Maarian seurakunta A.D. 2012 Maarian seurakunta on laaja ja monimuotoinen. Seurakuntamme työtä tehdään neljällä alueella: etelässä, lännessä, idässä ja pohjoisessa.

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Käsivarret vahvemmat pienokaista kantavat, saakoot Herran kädet näin lasta hoitaa päivittäin. Virsi 218:2. Kastetilaisuus. Maskun seurakunnassa

Käsivarret vahvemmat pienokaista kantavat, saakoot Herran kädet näin lasta hoitaa päivittäin. Virsi 218:2. Kastetilaisuus. Maskun seurakunnassa Käsivarret vahvemmat pienokaista kantavat, saakoot Herran kädet näin lasta hoitaa päivittäin. Virsi 218:2 Kastetilaisuus Maskun seurakunnassa Lämpimät onnittelut kotiseurakunnasta vauvanne syntymän johdosta!

Lisätiedot

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kun kaste toimitetaan seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa, siihen liitetään tässä esitetyt kohdat. Saarnan jälkeen vanhemmat ja kummit siirtyvät kastettavan

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu Draamallinen messu Uskelan kirkossa pe 11.12. klo 18 talvileiri, laskettelu la 12.12. klo 18 päiväripari Tästä

Lisätiedot

TUUSNIEMEN ALUESEURAKUNTA KEVÄT 2016

TUUSNIEMEN ALUESEURAKUNTA KEVÄT 2016 TUUSNIEMEN ALUESEURAKUNTA KEVÄT 2016 Usko on valo, joka johdattaa meitä ja loistaa meille pimeydessä. (Martti Luther) Kevätkauden jumalanpalvelukset ja tapahtumat Tuusniemellä Tuusniemen alueseurakunta

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Surun kohdatessa - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Päivitetty 7.5.2013 Vainajan lähimmät Ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot