KESKI-SATAKUNNAN JA PYHÄJÄRVISEUDUN PILOTTI LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SATAKUNNAN JA PYHÄJÄRVISEUDUN PILOTTI LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 KESKI-SATAKUNNAN JA PYHÄJÄRVISEUDUN PILOTTI LOPPURAPORTTI Länsi 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Virpi Valiola, hanketyöntekijä Kokemäen perheja päihdeklinikka

2 1 JOHDANTO 2 PILOTIN TAVOITTEET 3 3 PILOTIN TOTEUTTAMINEN Organisointi ja resurssit Tiedottaminen Pilotissa järjestetyt tilaisuudet ja koulutukset Yhteistyö ja verkostoituminen 5 4 KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI Päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien päivittäminen Korjaavasta työstä varhaiseen puuttumiseen ja varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyönmenetelmien käyttöönottoon Puheeksiottomenetelmien käyttö ja polut Ylisukupolvisuuden tunnistaminen Lapsiperhekurssi Omin Jaloin -interventio Vantaan mallin juurrutuksen tukeminen Ryhmänohjaajien tukeminen Asiakkaiden osallisuus 11 5 TUOTOKSET 11 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 12 7 KEHITTÄMISEHDOTUKSET 13 LIITTEET 14 LÄHTEET 15 2

3 1 JOHDANTO Loppuraportti kuvaa juurruttamishankkeen aikana tehtyjä toimenpiteitä ja pilotin tuloksia peruspalveluiden päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen tueksi ajalla Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun alueella. Pilotin taustaorganisaationa toimi A- klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualueeseen kuuluva Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka. Toiminta-alueeseen kuului Eura, Säkylä, Köyliö, Harjavalta, Nakkila, Kokemäki, Eurajoki ja Luvia ja alueen väestöpohja on noin asukasta. Juurruttamishankkeen suunnitelman perusteluiksi kirjattiin ryhmämuotoisten menetelmien vakiinnuttaminen, ehkäisevän ja varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen lisääminen, päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien päivittäminen ja Vantaan mallin juurruttaminen alueelle sekä hanketyöntekijän vaihtuminen kesken hankekauden. Kaikkia tavoitteita ei pilotissa saavutettu eikä pystytty toteuttamaan erinäisistä syistä kuten hanketyöntekijän vaihtuminen kesken hankekauden. Raportissa kuvataan tavoitteiden toteutumista ulkoisen arviointikyselyn, itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin näkökulmasta (luvut 2 ja 4). Nuorten ja lapsiperheiden päihde- ja mielenterveysongelmat ovat Keski-Satakunnan alueella valtakunnallista keskiarvoa yleisempää, jonka vuoksi ylisukupolvisuuden tunnistamisen ja ketjun katkaiseminen haluttiin nostaa pilotin ohjelman keskeiseksi teemaksi. Interventioksi valittiin Toimiva lapsi&perhe (TLP) -työmenetelmiin kuuluva Lapset puheeksi -keskustelu. Pilotissa järjestettiin seminaareja, Lapsiperhekurssi perheille sekä Lapset puheeksi -koulutusta kuntien työntekijöille. Toiminta on kansallisen mieli- ja päihdesuunnitelman linjauksen mukaista, jossa yhtenä osa-alueena keskitytään mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuden tunnistamiseen. Hankkeessa järjestettiin myös nuorten kanssa työskenteleville Omin Jaloin - interventiokoulutusta varhaisen päihteidenkäytön ja nuoren ongelmien pysäyttämiseksi. Pilotti tuotti poikkihallinnollisia yhteistyöverkostoja yli ammatti- ja kuntarajojen sekä kuvauksia Innokylään (luku5) sekä innostuksen käyttää työmenetelmiä ylisukupolvisuuden tunnistamiseen. Yllättävänä ja tärkeänä tuloksena voidaan pitää Satakunnan sairaanhoitopiiriin somatiikan alueelle ja seurakuntiin leviävää TLP -menetelmien pilotointia, joka on ainutlaatuista Suomessa. Monet Lapset puheeksi -keskustelukoulutuksen käyneistä toivoivat lisäksi neuvonpitokoulutusta ja menetelmien laajaa käyttöönottoa. Pilotin aika ei riittänyt viemään työmenetelmiä kuntien strategioihin, mutta kunnilla on mahdollisuus tehdä tämä yhteistyössä THL:n kanssa. Haasteita pilotin toteuttamiseen toivat tavoitteiden ja pilottialueen laajuus, alueiden erilaiset tarpeet ja taustaorganisaation rakenteisiin liittyneet asiat. 2 PILOTIN TAVOITTEET Juurruttamishankkeen tavoitteiksi kirjattiin seuraavat tavoitteet: Hanketyöntekijä koordinoi päihde- ja mielenterveysstrategioiden päivittämistä kunnittain. Hanketyöntekijä tunnustelee hankkeen kuntakentässä strategioiden yhtenäistämisen mahdollisuuksia alueella yhteistyössä Mielen Tuki -hankkeen kanssa. 3

4 Painopistettä korjaavasta työstä peruspalveluihin siirretään ottamalla käyttöön Nuorahankkeessa tuotettuja varhaisen puuttumisen malleja ja Ilmi-hankkeen nuorten päihdehoitopolku. Tuetaan varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön menetelmien käyttöönottoa ja vakiintumista työryhmäkohtaisesti. Kehitetään tässä yhteydessä myös kirjaamiskäytäntöjä ja dokumentointia niin, että tilastojen tuottaminen varhaisvaiheen työstä mahdollistuu. Järjestetään tarpeen mukaan varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön välineiden käyttöön ohjaavia työpajoja. Tuetaan Vantaan-mallin juurtumista neuvoloiden, lastensuojelun, perheneuvoloiden ja päihdeklinikan yhteistyön malliksi. Hanketyöntekijä toimii ryhmänohjaajien koulutuksen saaneiden tukena, konsulttina ja työnohjaajana. Tavoitteena on, että kukin ryhmänohjaaja ohjaa säännöllisesti vähintään yhtä ryhmää. Varmistetaan hankkeen päättymisen jälkeen keskinäinen tuki ryhmän vetäjille. Asiakkaiden osallisuus huomioidaan kuhunkin tavoitteeseen sopivin menetelmin; kysely, Bikva-haastattelu, ohjausryhmän jäsenyys 3 PILOTIN TOTEUTTAMINEN 3.1 Organisointi ja resurssit Koko Länsi juurruttamishankkeen hallinnoinnista ja koordinoinnista vastasi Satakunnan sairaanhoitopiiri, jolle pilotit raportoivat. Hankejohtajana toimi Alpo Komminaho. Pilotin vastuuhenkilönä oli Kokemäen perhe- ja päihdeklinikan yksikköjohtaja Kirsi-Marja Hoffren ja pilotin hallinnoivana tahona Kokemäen kaupungin perusturvajohtaja Eija Kuokka. Kokoaikaisena hanketyöntekijänä toimi sairaanhoitaja-terveydenhoitaja (amk) Virpi Valiola. Ohjausryhmä koostui alueen sosiaali- ja terveysjohtajista ja Kokemäen sivistysjohtajasta. Pilotin ohjausryhmä: Hannu Ranta, pj. aluejohtaja, Länsi-Suomen palvelualue, A-klinikkasäätiö Alpo Komminaho, hankejohtaja, Satakunnan sairaanhoitopiiri Leena Aalto-Setälä, sivistysjohtaja, Kokemäki Eija Kuokka, perusturvajohtaja, Kokemäki Krista Virtanen Olejniczak, sosiaalipalvelupäällikkö, Kokemäki Marja-Leena Lind, johtava sosiaalityöntekijä, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä (jäi pois v. 2013) Juha Sandberg, vs. perusturvajohtaja, Harjavalta (Hanna-Leena Markin sijaisena) Kalevi Mäkipää, perusturvajohtaja, Säkylä Sanna Rautalammi, sosiaalijohtaja, Nakkila Heikki Rautiainen, perusturvajohtaja, Eura. (myöh. Sanna-Tuulia Lehtomäki) Tarja Valtonen, johtava sosiaalityöntekijä, Eura Juhani Tiitinen, kuntayhtymän johtaja, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 4

5 Ulla Pelto-Piri, vs. johtava hoitaja, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä (Jaana Oksan tilalla) Mika Kallio, johtava ylilääkäri, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä (Juhani Tiitisen sij.) Ritva Vainio, perusturvajohtaja, Köyliö Kirsi-Marja Hoffren, yksikköjohtaja, Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka 3.2 Tiedottaminen Pilotin toiminnasta tiedottaminen tapahtui yhteistyöverkostojen, sähköpostin, Länsi -hankkeen kotisivujen, esitteiden ja seminaarien kautta. Pilotti oli mukana keväällä 2013 Tervesos-messuilla Turun Messukeskuksessa, jossa Länsi hankkeella oli oma osastonsa. Kehittämistoiminnasta kirjoitetaan blogia Itä kohtaa lännen Mieli suunnitelmaa toteuttamassa osoitteessa jota käytetään kirjoitustyön alustana artikkelien kirjoittamisessa. Innokylän verkkosivuille ja REA-työkaluun on kuvattu/kuvataan pilotin toimintaa ja tuotoksia. 3.3 Pilotissa järjestetyt tilaisuudet ja koulutukset Euran Ehkäistä vai korjata? -seminaari Osallistujia? Lapsiperhekurssi mielenterveyskuntoutujille ja heidän 6-10 v. lapsiomaisilleen. Osallistui kolme perhettä. Omin Jaloin -koulutus Osallistujia 37. Lapset puheeksi, tukea vanhemmuuteen , infoseminaari. Asiantuntijana FT, projektipäällikkö Mika Niemelä, THL. Osallistujia 20. Lapset puheeksi, verkostot suojaksi , aloitusseminaari, Harjavallan sairaala, Asiantuntijana Mika Niemelä. Osallistujia 77. Vanhemman sairaus ja lapsen tukeminen lapsikeskeisin menetelmin , aloitusseminaari, Satakunnan keskussairaala, asiantuntijana Mika Niemelä. Osallistujia 38. Lapset puheeksi -koulutukset (2x0,5 päivää) maalis-huhtikuun 2013 aikana, kolme 16 hengen ryhmää kuntien työntekijöille, kouluttajana perhetyöntekijä Kristiina Renfors, Lastensuojelulaitos Lämminsyli Oy. Osallistujia Yhteistyö ja verkostoituminen Pilotin yhteistyökumppanit Pilottialueen kuntien peruspalvelut Länsi hankkeen pilotit ja ohjausryhmä Remontti-hanke Omaiset mielenterveystyön tukena Länsi-Suomi ry. Lohjan erityisnuorisotyö Satakunnan sairaanhoitopiiri Ehkäisevän päihdetyön työryhmä, Kokemäki Vinnarin toiminta- ja kuntoutumiskeskus, Harjavalta Satakunnan etsivän nuorisotyön verkosto 5

6 Euran Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä THL: Toimiva lapsi&perhe -hanke Satakunnan ammattikorkeakoulu Euran Kokoomuspuolueen, Sosiaalidemokraattien, Keskustapuolueen, Vasemmistoliiton edustajat Pikassos Oy Sataedun Oppi-Apaja -hanke ja Mielenhyvinvointi-hanke Lastensuojelulaitos Lämminsyli Oy Yhteistyötä tehtiin myös lastenpsykiatrin, kehittämispäällikkö Jukka Mäkelä kanssa (THL) Euran Ehkäistä vai korjata? -seminaarin järjestelyissä sekä yamk -tutkinto-opiskelija, sairaanhoitaja Sanna Tomman kanssa. 4 KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI Pilotissa toteutettiin vuosittainen arviointi koko Länsi -hankkeen arviointikyselynä kuntien sosiaalija terveydenhuollon avopalveluihin. Arviointikyselyn ulkopuolisena kumppanina oli Tampereen yliopiston Porin yksiköstä professori Ilmari Rostila. Kyselyn kohderyhmänä oli tässä pilotissa noin 300 sote-asiakastyössä olevaa työntekijää, lukuun ottamatta laitoksia ja asumispalveluyksiköitä. Kyselyyn vastasi 23 työntekijää. Vastanneista 18 toimi terveydenhuollossa, neljä sosiaalialalla ja yksi molemmissa. Vastausprosentti oli samaa luokkaa kuin edellisinä vuosina. Arviointikyselyssä kysyttiin päihde- ja mielenterveysseulojen sekä mini-intervention käyttöä, asiakastyön tavoitteiden seurantaa, ylisukupolvisuuden tunnistamista ja menetelmien käyttöä, ryhmämuotoisten menetelmien käyttöä sekä kunnan päihde- ja mielenterveyssuunnitelman toteutumista. Ohjausryhmän kokouksissa tammikuussa ja toukokuussa 2013 tehtiin itsearviointia pilotin toiminnasta. Hanketyöntekijä teki myös sähköpostikyselyn koulutuksiin osallistujille menetelmien käytöstä. Vertaisarviointi tehtiin vuosittain yhdessä Satakunnan keskussairaalan selviämishoitoyksikkö Selma -pilotin kanssa. Pilottien välinen vertaisarviointi tehtiin arviointikyselyn tulosten pohjalta sekä pilotissa saatujen kokemusten pohjalta. Päihdeäitien hoitopolkujen ja eri tahojen yhteistyön toimivuutta tutkitaan opinnäytetyössä (Tomma S. 2013). 4.1 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien päivittäminen Keväällä 2013 jatkettiin pilotin ensimmäisen vaiheen aikana aloitettuja tunnusteluja ja mahdollisuutta tehdä yhtenäisiä päihde- ja mielenterveysstrategioita pilottialueen kunnissa. Kahdella kunnalla on oma ja kahdella kunnalla on olemassa yhteinen päihde- ja mielenterveyssuunnitelmansa, joita ei päivitetty pilotin aikana. Kolme alueen kunnista kuuluu yhteiseen terveydenhuollon kuntayhtymään, joka on valmistelemassa päihde- ja mielenterveyssuunnitelman laatimista Mielen Tuki -hankkeen kanssa; suunnitelma keskittyy erityisesti lapsiin ja nuoriin. Kunnissa oltiin odottelun kannalla kunta- ja sote-uudistusten vuoksi. Ohjausryhmässä käydyissä keskusteluissa ja/tai vertaisarviointikeskustelussa Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen sosiaalitoimet toivoivat enemmän yhteistyötä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän välillä. Myös Pyhäjärviseudun kuntien välistä yhteistyötä toivottiin enemmän. 6

7 Rostilan & Komminahon tekemässä ulkoisessa arviointikyselyssä keväällä 2013 kysyttiin sosiaalija terveyssektorin työntekijöiltä, tuntevatko he oman kunnan päihde- ja mielenterveyssuunnitelman. Vastausten mukaan pilottialueen kunnissa tunnetaan vain vähäisessä määrin (keskiarvo 2,5 asteikolla 1-5) eivätkä vastaajat olleet osallistuneet niiden laadintaan. Kuitenkin vastaajat olivat sitä mieltä, että alueella tehdään jossain määrin oikeita asioita (keskiarvo 2,9). 4.2 Korjaavasta työstä varhaiseen puuttumiseen ja varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön menetelmien käyttöönottoon Puheeksiottomenetelmien käyttö ja polut Painopistettä korjaavasta työstä peruspalveluihin siirrettiin päivittämällä Nuora-hankkeessa tuotettuja varhaisen puuttumisen malleja vieläkin varhaisemmiksi nuorten osalta Ilmi-hankkeen polkujen mukaiseksi, kuten tehtiin myös äitiysneuvolan kohdalla ottamalla käyttöön Porissa kehitetyn uuden Raskaus ja päihteet -seulan koko pilottialueen äitiysneuvoloissa. Tämä tehtiin jo kehittämishankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä tehdään parhaillaan laatukäsikirjaa, joka tukee myös raskaana olevien päihdeseulan ja nuorten päihdemittarin juurtumista. Nyt jatkohankkeen aikana nuorten varhaisen puuttumisen polkuja päivitettiin ja muokattiin edelleen nykytilannetta vastaavaksi, koska nuorten palvelurakenteessa oli tapahtunut muutoksia nuorisotakuun astuessa voimaan. Koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajien lisäksi nuorten preventiivistä päihdetyötä tekevät alueella myös etsivän nuorisotyön työntekijät. Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen etsivät perehdytettiin päihteidenkäytön puheeksiottoon, miniinterventioon, Päihdelinkkiin ja Omin Jaloin -interventioon. Pyhäjärviseudun etsiville nämä olivat tuttuja asioita, eivätkä he kokeneet tarvitsevansa päihteidenkäytön puheeksiottokoulutusta. Soralainsäädännön voimaantulon vuoksi Sataedun ammattioppilaitoksen varhaisen puuttumisen malleja uudistettiin. Pilotin tavoitteena oli tukea varhaisvaiheen menetelmien käyttöönottoa ja vakiintumista, järjestää välineiden käyttöön ottoon tukevia työpajoja sekä kehittää kirjaamiskäytäntöjä ja dokumentointia niin, että tilastojen tuottaminen varhaisvaiheen työstä mahdollistuu. Sosiaali- ja terveystoimen peruspalveluihin tarjottiin alkoholinkäytön puheeksiotto- ja mini-interventiokoulutusta, mutta siihen ei tartuttu, kuten ei myöskään kirjaamis- tai tilastointimenetelmiä päästy kehittämään. Rostilan & Komminahon arviointikyselyssä kysyttiin sosiaali- ja terveyssektorin työntekijöiltä päihde- ja mielenterveysseulojen sekä mini-intervention käyttöä. Vastausten mukaan pilotin tulokset ovat koko kyselyn keskiarvoa huonompia mm. äitien päihdeseulan kohdalla ja miniinterventiotakin käytetään vain vähäisin määrin, keskiarvo on 2,5. Kuitenkin pilottialueella tehtävän opinnäytetyön tulosten mukaan 90 % äitiysneuvolan terveydenhoitajista käyttää Audit-kyselyä vastaanotolla ja kaikki vastanneista tunsi, että heidän on helppo ottaa puheeksi päihteet. Vain kaksi vastaaja koki tarvetta lisäkoulutukseen liittyen seuloihin ja niiden tulkintaan. Kyselyyn vastasi kuusi kahdeksasta terveydenhoitajasta. Huomioitavaa on myös, että HAL-poliklinikan mukaan kahdeksan kunnan alueelta ei ole saapunut heidän vastaanotolleen ollenkaan asiakkaita useampina vuosina ja koettiin, että opinnäytetyön myötä on hyvä tuoda esille, että näitä äitejä varmasti on. Toivottiin myös tiiviimpää yhteistyötä ja tiedonkulun parantamista etenkin neuvoloiden ja HALpoliklinikan välille. (Tomma S. 2013). 7

8 Vertaisarviointikeskustelussa pohdittiin, onko jälleen palattu vuoden 2011 tasolle vai ovatko arviointikyselyn vastaajat eri vastaajakunnista kuin viimeksi. Keski-Satakunnan thky:n ohjausryhmän edustajan käsitys päihdeseulojen käytöstä on Tomman kanssa samansuuntainen; alueen äitiysneuvoloissa käytetään kaikkien raskaana olevien kohdalla uutta Raskaus ja päihteet - päihdeseulaa. Pilotissa ei ole viety mielenterveysseuloja (esim. BDI, DEPS, EDPS) peruspalveluihin juurruttamishankkeen lyhyen ajan vuoksi. Arviointikyselyn tulosten mukaan kuitenkin puheeksiottoa peruspalveluissa tehdään ja seulontamenetelmiä käytetään jossain määrin (keskiarvo 3) Ylisukupolvisuuden tunnistaminen TLP -työssä (Toimiva lapsi&perhe) rakennetaan yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa lasten hyvinvointia tukevia ja ongelmia ehkäiseviä palvelurakenteita. Yhdessä valtakunnallisen kouluttajaja toimijaverkoston kanssa kehitetään ja juurrutetaan lapsikeskeinen työ kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityispalveluihin, kasvatus- ja sivistystoimiin, työvoimahallintoon sekä rikosseuraamustyöhön. Työ tapahtuu konsultoimalla organisaatioiden strategiatyötä, hallinto- ja vastuujärjestelmää, toteuttamalla menetelmäkoulutuksia ja tukemalla väestön tiedottamista. Kehittämisohjelmia arvioidaan tutkimuksellisin menetelmin. Toimiva lapsi&perhe -työmenetelmiä sekä -koulutusta ja -konsultaatiota on kehitetty osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Toimiva lapsi&perhe -hanketta. (http://www.thl.fi/fi_fi/web/kasvunkumppanitfi/tyon/menetelmat/toimiva_lapsi_perhe;jsessionid=cefaaec4d507abee79f8a9b6f0c15b20) Pilotissa järjestettiin ylisukupolvisuuden tunnistamiseen ja puuttumiseen liittyviä infoseminaareja ja kaksi aloitusseminaaria. Toinen aloitusseminaari oli kohdennettu kuntien työntekijöille ja toinen terveydenhuollon somatiikan työntekijöille. Yhteistyökumppanina somatiikan aloitusseminaarissa toimi Kaisu-Leena Raikisto Satakunnan sairaanhoitopiiristä sekä Mika Niemelä THL:sta. Pilotin järjestämiin Lapset puheeksi -menetelmäkoulutuksiin osallistui kolme 16 hengen ryhmää sivistystoimesta, sosiaali- ja terveyssektorilta sekä erikoissairaanhoidosta. Kouluttajana toimi perhetyöntekijä Kristiina Renfors Lastensuojelulaitos Lämminsylistä. Koulutus sai osallistujilta erinomaista palautetta ja niissä toivottiin TLP -menetelmiin kuuluvaa kliinikkokoulutusta, perheinterventiokoulutusta sekä koulutuksen käyneiden välistä yhteistyötä ja verkostoa. Lapset puheeksi -menetelmää kiiteltiin erittäin hyödylliseksi ja konkreettiseksi työvälineeksi työskentelyyn perheiden kanssa ja toivottiin myös, että kokonaiset työyhteisöt koulutettaisiin menetelmän käyttöön. Koulutuspalautteet lähetettiin kunnille tiedoksi. Pilotin päättyessä kuntia myös ohjattiin ottamaan yhteyttä THL:aan Mika Niemelään menetelmien implementoimiseksi kuntien rakenteisiin. Jo aikaisemmissa alueella toteutetuissa hankkeissa oli järjestetty TLP -koulutusta, mutta Rostilan & Komminahon arviointikyselystä kävi ilmi, että terminä ylisukupolvisuus oli vieras, eivätkä vastaajat välttämättä hahmottaneet, mistä oli kyse, vaikka kyselyssä oli mainittu esimerkkeinä Sukupuu ja Toimiva lapsi&perhe. Arviointikyselyn mukaan alueen sosiaali- ja terveyspalveluissa ei käytetä juuri lainkaan (keskiarvo 1,2) ylisukupolvisia menetelmiä. Tässä kohdin voidaan todeta, että jatkohanke osui oikeaan. 8

9 TLP -menetelmien käyttö on leviämässä myös Satakunnan sairaanhoitopiirin somatiikan alueelle. Keskussairaala on aloittanut yhteistyön THL:n kanssa Lapset puheeksi -keskustelun pilotoimiseksi vakavasti sairaiden potilasryhmien keskuuteen. Toiminta on ainutlaatuista Suomessa. Yhteistyötä on tehty tässä asiassa johtava sosiaalityöntekijän Kaisu-Leena Raikiston, projektisuunnittelija Kati Lehtotien (POLA-pilotti) ja sairaalapastori Raija Kiviniityn kanssa. Menetelmää levitetään myös seurakuntiin Lapsiperhekurssi Ryhmämuotoisista menetelmistä myös Lapsiperhekurssi perustui TLP -menetelmiin kuuluvaan Vertti-toimintaan, jonka tavoitteena on antaa vertaistukea lapsille ja heidän mielenterveysongelmista kärsiville vanhemmilleen. Laajana tavoitteena on ehkäistä ongelmien siirtymistä yli sukupolven, mutta lyhyen kurssin tavoitteena oli tuottaa perheille iloa yhdessäolon merkeissä. Kurssille osallistui kolme perhettä ja se sai perheiltä erittäin hyvää palautetta. Lapset kokivat yhdessäolon ja onnistumisen iloa, vanhemmat saivat vertaistukea. Lapsiperhekurssin organisoi ja rahoitti Omaiset mielenterveystyön tukena Länsi-Suomen yhdistys. Yhteistyökumppaneina suunnittelussa ja toteutuksessa pilotin lisäksi olivat Nakkilan sosiaalitoimi, Satakunnan sairaanhoitopiiri ja Remontti-hanke. Lapsiperhekurssi oli pilotti, joka osoitti että toimintaa voidaan hyvinkin toteuttaa yhteistyössä eri tahojen kanssa ja että tämän kaltaiselle toiminnalle olisi tarvetta Omin Jaloin -interventio Nuorten kanssa työskenteleville järjestettiin Omin Jaloin -interventiokoulutusta. Malli tarjoaa mahdollisuuden soveltaa menetelmää koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajien, etsivien, lastensuojelun ja koulukuraattorien työssä. Menetelmä pitää sisällään nuoren elämään liittyviä kirjallisia tehtäviä, joiden avulla voidaan kartoittaa nuoren elämää suojaavat tekijät ja riskitekijät sekä selvittää nuoren mahdolliset tuen tarpeet. Elämää kartoitetaan yhdeksän eri osa-alueen kautta, joita ovat perhe, terveys ja hyvinvointi, koulu, harrastukset ja vapaa-aika, kaverisuhteet, seurustelusuhteet, päihteet ja rikokset. Toiminnassa nuori tavataan vähintään viisi kertaa, huoltaja vähintään kerran. Jokaiselle kerralle on omat tehtävät, joilla peilataan nykyhetkeä tulevaisuuden tavoitteisiin. Menetelmä soveltuu kenelle tahansa nuorten kanssa työskentelevälle henkilölle, jolla on mahdollisuus toteuttaa yksilötyötä. Menetelmä soveltuu muun muassa ehkäisevään lastensuojeluun, etsivään nuorisotyöhön ja osaksi lastensuojeluntarpeen selvitystä. Tavoitteena on puuttua nuoren toimintaan ajoissa ja saada nuori ottamaa vastuuta elämästään ennen kuin nuorelle tulee päihteiden käytöstä tai muista asioista johtuvia suurempia ongelmia. Omin Jaloin interventio tarjoaa konkreettisen työvälineen työntekijälle. Kouluttajana toimi yhteisöpedagogi, erityisnuorisotyöntekijä Maikki Arola, joka on ollut Lohjan Kaste -hankkeessa mukana kehittämässä interventiota. Koulutukseen osallistui 37 henkilöä eri ammattikunnista kuten mm. kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja, yksilövalmentaja, lastensuojelun perhetyöntekijä, etsivä nuorisotyöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja, koulukuraattori, koulu- ja opiskelijaterveydenhoitaja. Suuri osa osallistuneista oli koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajia sekä etsiviä nuorisotyöntekijöitä. 9

10 Hankkeessa tehdyn ulkoisen arviointikyselyn ulkopuolelle jäivät etsivän nuorisotyön työntekijät, koska kysely oli suunnattu vain sote-työntekijöille. Etsivät tekevät kuitenkin alueella nuorten preventiivistä päihde- ja mielenterveystyötä koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajien sekä kuraattorien ohella. Etsivät käyttävät työskentelyssään Omin Jaloin -interventiota ja sähköpostikyselyn ( ) mukaan sitä käyttivät myös mm. kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja, kuraattori, psykiatrinen sairaanhoitaja, lasten ja nuorten työntekijä ja yksilövalmentaja. Vastaajat kertoivat hyödyntävänsä työssään Omin Jaloin -menetelmää kokonaisuutena tai käyttäen yksittäisiä tehtäväosioita. Menetelmä on koettu tuovan työhön johdonmukaisuutta ja se on todettu hyödylliseksi. Vastaajilla oli ollut yhdestä kymmeneen Omin Jaloin -asiakasta. Sähköpostikysely lähetettiin kaikille koulutukseen osallistuneille (37) ja siihen vastasi kahdeksan henkilöä. Koulutukseen osallistuneet koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajat jättivät vastaamatta kyselyyn. Vertaisarviointikeskustelussa todettiinkin varhaisen puuttumisen mallia nuorten päihteidenkäytössä käytätettävän sosiaalityön ja nuorisotyön puolella rutiininomaisesti, mutta terveydenhuollossa se hakee vielä paikkaansa. 4.3 Vantaan mallin juurrutuksen tukeminen Nuora-hankkeen aikana vuosina levitettiin Vantaan mallia neuvoloiden, lastensuojelun, perheneuvoloiden ja päihdeklinikan yhteistyön malliksi. Mallin juurruttaminen oli asetettu myös jatkopilotin tavoitteiksi, vaikka sitä ei toteutettu pilotin ensimmäisessäkään osiossa. Malli on käytössä Kokemäen perhe- ja päihdeklinikalla ja sosiaalitoimessa, mutta pilotissa ei osallistuttu toimintaan. 4.4 Ryhmänohjaajien tukeminen Pilotin ensimmäisen vaiheen ja juurrutusvaiheen aikana koulutettiin 11 ryhmänohjaajaa. Lopputyönään he ohjasivat omissa työyhteisöissään vähintään yhtä ryhmää omissa kunnissa. Ryhmänohjaajiksi valmistuneet ovat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen ammattilaisia ja he ovat käynnistäneet ryhmiä ykkösvaiheessa ja/tai jatkohankkeen aikana: yläkouluikäisille suunnattu seikkailuryhmä Nakkilassa ja Harjavallassa, depressioryhmä ja akupunktioryhmä päihdehuollon asiakkaille Kokemäen perhe- ja päihdeklinikalla, äitien tsemppiryhmä Köyliössä, vauvaryhmä Säkylässä, skarppiryhmä 7. luokkalaisille Kiukaisissa ja toiminnallinen perhevalmennus Paneliassa. Tavoitteeksi kirjattiin hanketyöntekijän toimiminen ryhmäohjaajien tukena, konsulttina ja työn ohjaajana ja että hankkeen päättymisen jälkeenkin varmistetaan tuki ryhmän vetäjille. Yhteisen ajan löytäminen oli haaste, eikä ryhmänohjaajien verkosto kokoontunut juurrutushankkeen aikana. Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka on lupautunut ottamaan vetovastuun verkostosta pilotin päättymisen jälkeen. Rostilan & Komminahon arviointikyselyn mukaan pilottialueella ei ole lainkaan ryhmämuotoisia menetelmiä käytössä (keskiarvo 1). Pieni arvo selittynee eri vastaajilla kuin edellisessä arvioinnissa. Ryhmien toiminta jatkui ainakin osittain jatkohankkeen aikana ja ryhmämuotoisia menetelmiä on viety myös Remontti-hankkeessa, joten ryhmiä pitäisi kunnissa olla. Onko kysymys ymmärretty niin, että vastaajan tulisi itse vetää ryhmiä? Tiedossa kuitenkin on, että mm. Panelian neuvolassa jatkuu osallistuva perhevalmennus, joka on sovellus Kaarinan mallista ja se on leviämässä myös Euran neuvoloihin. 10

11 Pilotin ensimmäisessä vaiheessa perustettu alueen yläkoulujen koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajista koostuva ryhmä toimii vertaisverkostona, jossa käydään keskustelua jonkin teeman ympärillä, vaihdetaan ajatuksia sekä jaetaan hyviä käytäntöjä ja saadaan vertaistukea. Verkosto on kerran kokoontunut Euran terveydenhoitajien kutsumana marraskuussa 2012 juurrutushankkeen aikana. Keskustelun teemana oli uudet terveystarkastuksia koskevat asetukset ja avo-hilmo. Pilotin päättyessä verkoston koordinointia on luvannut jatkaa Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä. 4.5 Asiakkaiden osallisuus Jatkohankkeen suunnitelmaan oli kirjattu tavoitteeksi, että asiakkaiden osallisuus huomioidaan kuhunkin tavoitteeseen sopivin menetelmin, joita voivat olla mm. kyselyt, Bikva-haastattelu ja ohjausryhmän jäsenyys. Pilotti oli mukana suunnittelemassa ja järjestämässä Euran Ehkäistä vai korjata? -seminaaria, jossa kuntalaiset saivat esittää kunnallisvaaliehdokkaana oleville panelisteille kysymyksiä, ehdotuksia ja kommentteja palveluista. Osallisuutta edistetään myös syksyllä 2013 Kokemäellä järjestettävässä Kasvattajapäivässä (Laasten ja nuorten hyvinvointimessut), jossa kuntalaisilla on mahdollisuus keskustella asioista kuntien palvelujen edustajien ja järjestöjen edustajien kanssa. Pilotti on osallistunut Kasvattajapäivän suunnitteluun kevään 2013 aikana. 5 TUOTOKSET Pilotissa on levitetty Toimiva lapsi&perhe -työmenetelmiä ja Omin Jaloin -interventiota sosiaali-, terveys- ja sivistystoimeen sekä erikoissairaanhoitoon. Yllättävänä tuotoksena voidaan pitää TLPmenetelmän leviämästä erikoissairaanhoidon somatiikan puolelle ja seurakuntiin. Lapset puheeksi -koulutuksen käyneistä on muodostettu verkosto ja tehty sähköpostilista, joka on Raija Kiviniityn hallussa. Ajatuksena on, että kunnat, erikoissairaanhoito ja seurakunnat tekevät yhteistyötä jatkossa ja jakavat kokemuksiaan. TLP -menetelmiin kuuluvasta Vertti-toiminnasta on tehty kahden päivän kurssisovellus, joka toteutettiin Lapsiperhekurssina. Kurssin toiminnan kuvaus valmistuu Innokylän verkkosivuille syyskuun loppuun mennessä. Ryhmänohjaajan koulutuksen käyneet ovat tuottaneet Ryhmänohjaajan ABC:n, joka on kuvattu Innokylässä. Myös pilotin toiminta on kuvattu Innokylässä ja ylisukupolvisuudesta on kirjoitettu artikkeli (ks. tiedottaminen). Tuotoksina voidaan pitää myös kunnissa järjestettyä ryhmämuotoista toimintaa sekä yli kuntarajojen muodostuvia moniammatillisia verkostoja. Näitä ovat ryhmänohjaajat, Lapset puheeksi -koulutuksen käyneiden verkosto, koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajien verkosto. Opinnäytetyö on tuotos, joka kertoo tuloksen päihdeäitien polkujen toimivuudesta ja eri tahojen yhteistyöstä 11

12 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Juurruttamishankkeen varsinaiseksi työajaksi jäi vajaa 8,5 kuukautta, jonka aikana pilotissa mm. järjestettiin Omin jaloin -menetelmäkoulutus nuorten kanssa työskenteleville järjestettiin Lapset puheeksi -keskustelukoulutukset kunnissa saatettiin alulle yhteistyö THL:n, kuntien ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa ylisukupolvisuuden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi järjestettiin Lapset puheeksi infotilaisuus ja kaksi aloitusseminaaria osallistuttiin Euran seminaarin suunnitteluun ja järjestelyihin pilotoitiin ja tuotettiin Lapsiperhekurssin malli tuotettiin Innokylään kuvauksia perehdytettiin etsivän nuorisotyöntekijät puheeksi ottoon ja mini-interventioon tuettiin koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajien vertaisverkostoa tunnusteltiin kuntien päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien yhtenäistämistä osallistuttiin Kokemäellä järjestettävän Kasvattajapäivän suunnitteluun tehtiin yhteistyötä SAMKin kanssa päihdeäitien poluista (Tomma S. 2013). Pilotti kohtasi monenlaisia haasteita jo alkumetreiltä lähtien, jotka vaikuttivat toimintaan loppuun asti. Hanketyöntekijän ja pilotin vastuuhenkilön vaihdokset jo varsinaisen kehittämispilotin aikana, sekä taustaorganisaation rakenteisiin liittyneet asiat ja jatkuvat henkilökunnan vaihdokset eivät voineet olla vaikuttamatta toimintaan. Pilotti jäi täysin irralleen taustaorganisaatiosta. Myös ohjausryhmässä tapahtui runsaasti vaihdoksia ja jotkut jäsenet eivät osallistuneet koskaan kokouksiin, joka osaltaan vaikutti pilotin ohjaukseen ja työskentelyyn sote-palveluissa. Tavoitteena oli kehittää kuntien peruspalveluiden päihde- ja mielenterveysosaamista, mutta sotepalveluissa ei haluttu päihteidenkäytön puheeksiotto- ja mini-interventiokoulutuksia. Omin Jaloin -koulutus korvasi osittain asiaa ja kunnilta kysyttiin kiinnostusta asiaan. Koulutus sai osallistujilta hyvää palautetta. OJ-intervention lisäksi päätettiin ottaa pilotin ohjelmaan myös Lapset puheeksi -keskustelu ja tätä päätöstä myöhemmin tuki myös arviointikyselyn vastaukset. Äitiysneuvoloiden terveydenhoitajien mukaan ongelmaäideiltä löytyy taustastaan monen sukupolven päihteidenkäyttöhistoriaa, jolloin ongelmien ketju voi lähteä liikkeelle jo ennen syntymää. Myös tämä huomio tukee ylisukupolvisuuden ehkäisemisen nostamista keskeiseksi tavoitteeksi. Pilotissa tavoiteltiin ylisukupolvisuuden tunnistamista ja ehkäisemistä lapsuuden kaikissa ikäryhmissä ja koulutettiin Lapset puheeksi -keskusteluun neuvolan, varhaiskasvatuksen, koulun, ja sosiaalialan ammattilaisia. Koulutuksen käyneet toivoivat koulutusta koko hallintokunnalle sekä myös muita Toimiva lapsi&perhe (TLP) -menetelmiin kuuluvien interventioiden koulutusta ja kliinikkokoulutusta. Pilotin yllättävänä tuloksena voidaan pitää toiminnan leviämistä Satakunnan keskussairaalan somatiikan alueelle. Tämä on ainutlaatuista Suomessa. Avainhenkilönä asiassa on ollut johtava sosiaalityöntekijä Kaisu-Leena Raikisto. Toimintaan haetaan Kaste 2 -rahoitusta ja siihen tulee liittymään THL:n konsultaatiota ja arviointitutkimusta. Myös seurakunnat ovat kiinnostuneita menetelmän käyttöön otosta ja sairaalapastori Raija Kiviniitty tekee yhteistyötä TLP-kouluttajan kanssa asiassa. Tomman (2013) mukaan HAL-poliklinikka on huomioinut, että kahdeksan kunnan alueelta ei ole saapunut heidän vastaanotolleen ollenkaan asiakkaita useaan vuoteen. Koettiin, että opinnäytetyön myötä on hyvä tuoda esille, että näitä äitejä varmasti on. Toivottiin myös tiiviimpää yhteistyötä ja 12

13 tiedonkulun parantamista etenkin neuvoloiden ja HAL-poliklinikan välille. Tukimuodoiksi puuttumisen helpottamiseen toivottiin eri sektoreiden yhteistyötä sekä kirjallista ohjausmateriaalia. Tuloksien mukaan kehittämistarpeita ilmeni hoito-yksiköiden välisten kommunikaatiomahdollisuuksien parantamisessa, potilasvirran jakamisessa yksiköissä sekä jatkuvassa koulutuksen ylläpitämisessä. 7 KEHITTÄMISEHDOTUKSET 1 Kunnat saattavat loppuun juurrutustyön ja rakentavat yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa lasten hyvinvointia tukevia ja ongelmia ehkäiseviä palvelurakenteita ja konsultoivat TLP-työn viemisestä rakenteisiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hankkeen Mika Niemelää 2 Sairaanhoitopiiri ottaa TLP-toiminnan kehittämisen vastapariksi kunnan tai kuntayhtymän, jossa käytetään TLP-menetelmiä. Kehitetään yhteistyössä kummitoimintaa Pola-pilotin kanssa ja Lapsiperhekurssi -toimintaa Kokemäen perhe- ja päihdeklinikan kanssa. POLA-pilotin tavoitteena on kartoittaa aikuispsykiatrian potilaiden lasten tukimahdollisuuksia alueella sekä rakentaa erikoissairaanhoidon, kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyömalli. Yhtenä osana mallia voisi olla kuntien Lapsiperhekurssit joita järjestää Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka yhteistyössä Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n kanssa. 3 Kunnat järjestävät Lapset puheeksi -keskustelukoulutukset niille, jotka eivät ole sitä vielä käyneet ja TLP -jatkokoulutusta niille, joka haluavat; esim. Lapset puheeksi -neuvonpito ja TLPkliinikkokoulutukset ja TLP-kouluttajakoulutukset. 1. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä koordinoi koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajien vertaisverkostoa. 2. Sairaalapastori Raija Kiviniitty Satakunnan keskussairaalasta koordinoi Lapset puheeksi - koulutuksen käyneiden verkostoa 3. Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka koordinoi ryhmänohjaajien verkostoa. 4. Keski-Satakunnan ja Säkylä-Köyliön terveydenhuollon kuntayhtymissä tulisi jatkaa päihteiden puheeksioton ja mini-intervention juurruttamista. 5. Sanna Tomman opinnäytteeseen sisältyvät kehittämisehdotukset 13

14 LIITTEET Omin Jaloin koulutuspalaute Omin Jaloin koulutusesite Omin Jaloin käyttökysely osallistuneille Lapset puheeksi -aloitusseminaari SATKS palaute Lapset puheeksi -aloitusseminaari SATKS esite Lapset puheeksi -aloitusseminaari HS esite Lapset puheeksi tilaisuus Kokemäellä (infoseminaari) Lapset puheeksi koulutusten koulutuspalautteet Euran hyvinvointiseminaari esite Lapsiperhekurssin ohjelma perheille Lapsiperhekurssin info perheille Sairaanhoitajapäivän jäsenilta esite 14

15 LÄHTEET Rostila I & Komminaho A Arviointiraportti. Tampereen yliopisto, Porin yksikkö. Toimiva lapsi&perhe -hanke: Tomma S Päihteitä käyttävien hoito ja hoitopolku raskauden aikana Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun alueella. Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Terveydenedistämisen ohjelma. Satakunnan ammattikorkeakoulu https://publications.theseus.fi/search?query=sanna+tomma&submit=hae 15

16 Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy 1. Koulutusryhmä johon osallistuin (mikäli osallistuit päiviin eri ryhmistä vastaa 1. koulutuspäivän osalta) Vastaajien määrä: : Turku 6. ja : Harjavalta : Leppävirta :

17 2. Kuinka paljon päivien sisällöistä oli sinulle hyötyä? Vastaajien määrä: ei lainkaan ei juurikaan jonkin verran melko paljon paljon 3. Kuinka motivoitunut olit koulutuspäiviin? Vastaajien määrä: en lainkaan hieman jonkin verran melko paljon paljon 4. Millaiseksi koit tehtävien läpikäymisen ja niihin liittyvän ohjeistuksen? Vastaajien määrä: 22

18 riittämätön vähäinen riittävä hyvä erinomainen 5. Olisin kaivannut lisätietoa seuraaviin asioihin liittyen, tai muuta mitä olisin kaivannut päiviltä: Vastaajien määrä: 9 - Parempaa ja laajempaa tarkastelua tehtävistä. Vaikka tehtävät ovatkin yksinkertaisia - Käytännön keskustelut johonkin aihealueeseen liittyen. Tai vanhempaintapaamiseen. - En oikeastaan jäänyt kaipaamaan mitään enempää, paljon tuli tietoa - En osaa sanoa, minusta kaikki saatu tieto oli tarpeellista. - Ehkä tuosta lainsäädännöstä ja eri tahojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä...lisäksi kriittisyyttä menetelmään kohtaan olisi saanut myös olla enemmän. - Omasta mielestäni ohjelma oli kattava ja selkeästi viety läpi, mutta ohjelmaa pitää omassa työssäni hieman muuttaa, koska itse työssäni toimin jo täysi-ikäisten nuorten kanssa. - kenties eettstä pohdintaa, mitä on oikeus vanhemmille kertoa yms. - Kouluttaja oli erittäin hyvä, taidokas puhumaan ja todellakin tiesi asiansa!! Näin pitkään (vanhana ;-) )töitä tehneenä tuntui että välillä tuli liiankin "itsestään selvyyksiä" kun harjoituksia käytiin läpi. Tuo asia oli ainut negatiivinen puoli koulutuksessa. - Olisin kaivannut vanhemmille nuorille omaa pakettia, mutta ilmeisesti se on tulossa. 6. Keskustelulle oli riittävästi aikaa: Vastaajien määrä: 22 kyllä ei

19 7. Taukoja oli riittävästi: Vastaajien määrä: 22 kyllä ei 8. Harjoitukset olivat hyödyllisiä: Vastaajien määrä: 22 kyllä ei 9. Mikä koulutuksessa oli mielestäsi erittäin hyvää? Vastaajien määrä: 16 - Puhuja! Jaksoi kuunnella. Monipuolisemmin olisi voinut ottaa huomioon sen, että paikalla oli ihmisiä, joille menetelmä oli täysin vieras ja niitä, jotka ovat tehtäviä jo työssään käyttäneet - asiantunteva kouluttaja, käytännönläheiset esimerkit, käytännönläheiset työkalut - Harjoitukset. Ja varmaan valmis materiaali. - Kouluttaja oli innostava ja kertoi havainnollistavia esimerkkejä. - Kouluttajan ammattitaito ja kokemus asiasta - Puhuja oli hirveän hyvä, käytti hyviä esimerkkejä ja oli mukava kuunnella - Mielenkiinto pysyi yllä koko ajan. Käytännön esimerkit helpottavat kokeilemaan asioita myös itse. - Koulutus oli erittäin hyvä ja toimintamalli hyvä. Omaan työhöni se ei suoranaisesti istu, mutta osioita pysyn ja tulen hyödyntämään. - Riittävän konkreettinen tehtävien läpikäyminen sekä useat esimerkit. Lisäksi materiaali joka jaettiin oli erittäin kattava. - materiaalin käytännönläheisyys - Kouluttajan innostuneisuus työmenetelmän käyttöön. - Käytännönläheisyys, helppo käyttöönotto, materiaalin saatavuus ja maksuttomuus. - Tapausesimerkit elävöittivät kerrontaa. - Vetäjän iloinen ja selkeä asenne, oli muuten tiedollisesti kattavaan päivään mukava piriste. - Mielenkiintoinen koulutus, esimerkit hyviä.

20 - Kouluttaja itsessään, hyvä nuorisotyö!!!!! 10. Koetko saaneesi riittävät tiedot ja tukimateriaalin aloittaaksesi Omin Jaloin -menetelmän käytön osana omaa työtäsi? Vastaajien määrä: kyllä en osaa sanoa ei 11. Aiotko ottaa Omin Jaloin -menetelmän käyttöösi osana arkityötäsi? Vastaajien määrä: kyllä en osaa sanoa ei 12. Koetko että sinulle voisi olla hyötyä koulutusryhmän tapaamisista myöhemmin vertaisohjauksen merkeissä? Vastaajien määrä: kyllä en osaa sanoa ei

21 13. Tuleeko mieleesi muita keinoja vertaistapaamisen lisäksi jotka tukisivat menetelmän käyttöönottoa ja/tai asiakastyötä omassa verkostossasi tai kunnassasi? Vastaajien määrä: 2 - Odotan aikuisille suunnattua versiota, lähes kaikki asiakkaani on yli 18v. - Juuri nyt en osaa sanoa 14. Palautetta käytännön järjestelyistä: Vastaajien määrä: 10 - Järjestelyt todella hyvät, paikka hyvä, äänentoisto hyvä, tauotus hyvä. - Kokonaisuus oli hyvä. - kaikki sujui hienosti :) - Kaikki pelasi oikein hyvin - Toimivat hyvin. - Ruoka olisi voinut sisältyä koulutukseen (vaikka olisi tehnyt koulutuksen maksulliseski) - Yksi päivä olisi riittänyt asian selvittämiseen. Toinen tapaaminen olisi voinut olla myöhemmin niille, jotka kokevat sen tarpeellisena. - Tauot ja ruokailuun mahdollisuus toimivat hyvin - Toimivat eriyisen hyvin - OK 15. Koulutuspalautteessa olisin toivonut minulta kysyttävän vielä: Vastaajien määrä: 2 - Esim. miksi vastasi ei johonkin kysymykseen Jätä yhteystietosi, mikäli haluat meidän ottavan yhteyttä palautteeseesi liittyen: Ei vastauksia.

22 OMIN JALOIN -MENETELMÄKOULUTUS Aika: Paikka: Harjavallan sairaalan auditorio, Sairaalantie 14 (kartta, rakennus 1), Harjavalta Kohderyhmä: etsivä työ, nuorisotyöntekijät, lastensuojelu, koulu- ja opiskelijakuraattorit, koulu- ja opiskelijapsykologit, koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajat, muut nuorten kanssa työskentelevät toimijat Koulutuksen tavoite: Eri sektoreilla nuorten kanssa työskentelevien koulutuksen tavoitteena on antaa käytännön menetelmiä ja lisävalmiuksia työskentelyyn nuorten kanssa Koulutuksen järjestäjä: Länsi 2012-hanke, Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun pilotti Ilmoittautuminen: Sitovat ilmoittautumiset mennessä osoitteeseen yhteydessä ilmoitetaan myös mahdollinen erikoisruokavalio Kouluttaja: Erityisnuorisotyöntekijä Maikki Arola Lisätiedot koulutuksen sisällöstä: Maikki Arola ja muu Omin Jaloin työryhmä >asukas >nuoriso >omin jaloin Koulutus on osallistujalle maksuton ******************************************************************************************************* Omin Jaloin -menetelmä on Lohjan kaupungin erityisnuorisotyössä kehitetty yksilötyöskentelyn muoto vuotiaille nuorille. Menetelmä on ollut Lohjalla käytössä vuodesta 2007 ja menetelmän käyttöön on koulutettu 400 nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista ympäri Suomen. Menetelmä pitää sisällään nuoren elämään liittyviä kirjallisia tehtäviä. Omin Jaloin -metelmällä voidaan kartoittaa nuoren elämän suojaavat tekijät ja riskitekijät, sekä selvittää nuoren mahdolliset tuen tarpeet. Toiminnassa nuori tavataan vähintään viisi kertaa, huoltaja vähintään kerran. Jokaiselle kerralle on omat tehtävät, joilla peilataan nykyhetkeä tulevaisuuden tavoitteisiin. Menetelmä soveltuu kenelle tahansa nuorten kanssa työskentelevälle henkilölle, kenellä on mahdollisuus toteuttaa yksilötyötä. Koulutuksiin on osallistunut matkan varrella terveydenhoitajia, kuraattoreita, erityisnuorisotyöntekijöitä, etsivän nuorisotyön tekijöitä, lastensuojelun laitoshoidon ohjaajia, sosiaaliohjaajia, perhetyöntekijöitä sosiaalityöntekijöitä jne. Menetelmä soveltuu muun muassa ehkäisevään lastensuojeluun, etsivään nuorisotyöhön ja osaksi lastensuojeluntarpeen selvitystä. TARKOITUS: * Kartoittaa nuoren voimavarat ja riskitekijät. * Varmistaa varhainen puuttuminen ja tuki nuorelle sekä hänen perheelleen. * Lisätä nuoren ymmärrystä omien valintojen vaikutuksesta nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. KEINOT: Elämä kartoitetaan yhdeksän eri osa-alueen kautta: * perhe, terveys ja hyvinvointi, koulu, harrastukset ja vapaa-aika, kaverisuhteet, seurustelusuhteet, päihteet, rikokset.

23 KOULUTUKSEN OHJELMA PÄIVÄ Tervetuliaissanat, esittäytyminen ja aamukahvi - Omin Jaloin menetelmän tausta ja perusajatus - Omin Jaloin toiminta osana palveluverkostoa - Lohjan palvelumalli Lounastauko (omakustanteinen) Oman asiakasohjauspolun rakentaminen - Omin Jaloin toiminnan sovittaminen omaan toimintaympäristöön - Huomioitavat asiat ennen menetelmän käyttöön ottamista Kahvitauko Työkirjaan tutustuminen - Omin Jaloin tehtävien läpikäynti -perustietolomake -tulevaisuuden suunnitelma -vahvuudet ja kehittymissuunnitelma Päivä päättyy 2. PÄIVÄ Aamukahvi, edellisen päivän purku - Omin Jaloin tehtävien läpikäynti -rahankäyttö -perheeni -terveys ja hyvinvointi -sosiaaliset toimintaympäristöt Lounastauko (omakustanteinen) Omin Jaloin tehtävien läpikäynti -päihdemittari -rikkeet tehtävä -arvopeli Kahvitauko Huoltajan tapaaminen -Tapaamisten päättäminen ja jälkityö -Työntekijän jaksaminen ja tuki -Yhteistyö koulutuksen jälkeen Päivä päättyy

24 Omin Jaloin käyttö kysely lähetetty 37:lle koulutukseen osallistujalle. Palautus mennessä. Hei Olet osallistunut Omin Jaloin koulutukseen Harjavallan sairaalan auditoriossa, jonka järjesti Länsi 2013-hankkeen Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun pilotti. Kartoitan pilotissa Omin Jaloin menetelmän käyttöastetta ja teen tuloksista yhteenvedon. Minulla ei ole käytössä kyselysoftaa, joten teen sen tässä sähköpostissa. Olen tosi kiitollinen, jos jaksat vastata alla oleviin kysymyksiini mennessä Yhteenvedossa ei tule esiin vastaajien nimiä! KYSYMYKSET: 1. Työnimikkeeni?(esim. sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, etsivä työ ym.) VASTAUS: kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, etsivä nuorisotyö, lasten ja nuorten työntekijä (viransijainen), psyk.sh, perhetyöntekijä, yksilövalmentaja etsivä nuorisotyö, etsivä nuorisotyö, 2. Asiakkaiden ikä a. alle 13 vuotiaat b vuotiaat c vuotiaat d. en tee asiakastyötä VASTAUS: c, kaikki alle 18 vuotiaat, vuotiaat,pääosin b, c, pääosin vuotiaita, vuotiaat, vuotiaat 3. Menetelmän käyttö a. Menetelmä on säännöllisesti käytössä työssäni b. Olen käyttänyt menetelmää kokonaisuutena muutamia kertoja c. Olen hyödyntänyt menetelmään kuuluvia tehtäviä yksittäin (Siirry kohtaan 5) d. Olen aikaisemmin käyttänyt menetelmää, mutta ein käytä sitä tällä hetkellä e. En ole käyttänyt menetelmää VASTAUS: e (en ole vielä käyttänyt, aion käyttää nuorten kanssa), a perhetyöntekijä käyttää, b,c, c, a, b, b 4. Omin Jaloin asiakasmäärä koulutuksen jälkeen (arvioi, jos et tiedä tarkkaa määrää) a. Minulla ei ole ollut Omin Jaloin asiakkaita b OJ-asiakasta c OJ-asiakasta d OJ-asiakasta e OJ-asiakasta f OJ-asiakasta g OJ-asiakasta h. yli 50 OJ-asiakasta VASTAUS:a,b,b,-,-, b, b,b 5. Mitä osioita olet käyttänyt? a. Olen käyttänyt menetelmää kokonaisuutena b. Perustietolomaketta c. Tulevaisuuden suunnitelma tehtävää

25 d. Vahvuudet ja kehittymissuunnitelmani tehtävää e. Rahankäyttö tehtävää f. Perheeni tehtävää g. Terveys ja hyvinvointi tehtävää h. Sosiaaliset toimintaympäristöt tehtävää i. Päihdemittari tehtävää j. Rikkeet tehtävää k. Arvopeli tehtävää l. Huolimato tehtävää VASTAUS: - a a, b,c,d,e,f,g,h ja k c, h a, yhden nuoren kanssa c,e,f,g,i. a c,d,e 6. Menetelmän käyttöön ottoon on vaikuttanut, vastaa asteikolla 1-5 laittamalla numero väittämän perään 1=täysin eri mieltä 2 =jokseenkin eri mieltä 3=en osaa sanoa 4= jokseenkin samaa mieltä 5=täysin samaa mieltä a. Minulla ei ole tarvetta tämän kaltaiselle menetelmälle työssäni VASTAUS: b. Menetelmä on tuonut johdonmukaisuutta asiakastyöhöni VASTAUS: c. Omin Jaloin materiaali on ollut minulle hyödyllinen VASTAUS: d. Olen saanut tukea esimieheltäni menetelmän käyttöön otossa VASTAUS: e. Työni luonne ei sovi tämän kaltaiseen pitkäkestoiseen asiakastyöhön VASTAUS: f. Menetelmä on tuonut laatua asiakastyöhön VASTAUS: g. Organisaatiossani ei ole riittäviä henkilöstöresursseja menetelmän käyttöönottoon VASTAUS: h. Olen kokenut menetelmän käyttöönoton helpoksi VASTAUS: i. Olen saanut tukea työyhteisöltäni menetelmän käyttöönotossa VASTAUS: Lämmin kiitos vastauksistasi yhteistyöterveisin Virpi Valiola hanketyöntekijä Länsi 2013 Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun pilotti puh: sähköposti: osoite: Siltakatu 4, Kokemäki ***********************************************

26 Koulutustilaisuuden arviointilomake avoimet vastaukset Koulutustilaisuuden nimi: Vanhemman sairaus ja lapsen tukeminen lapsikeskeisin menetelmin Ajankohta: Koulutuksen hyödyllisyys ja anti käytännön työhön: Koulutuksen sisältö: Koulutuksen opetusmenetelmät ja materiaali: olisi ollut hyvä saada jo koulutuksessa olisi tietysti ollut hyvä, jos luentomateriaalin olisi ollut etukäteen Koulutustilaisuuden käytännön järjestelyt: kahvitauko olisi ollut tarpeen pitkä aamupäivä kahvit olisi ollut mukavat luennoitsijalla olisi voinut ehkä olla mikki IBE puolivälissä salia istuneena kuulin kyllä ihan hyvin Koulutukselle asettamasi tavoitteet toteutuivat: Millaisia aiheeseen liittyviä koulutustarpeita sinulla on ja miten niitä tulisi suunnitella ja toteuttaa? perheen tukemisesta vanhemman kuoleman jälkeen, auttamis- ja tukimenetelmistä Muut terveiset kouluttajille ja koulutuksen järjestäjille: pidempi tauko, jotta voi käydä kahvilla/välipalalla, Satakunta on laaja alue, osa tulee luennolle aika kaukaa ei erityistä Ammattijakauma vastaajista, jotka olivat ilmoittaneet työtehtävänsä sosiaaliohjaaja

27 VANHEMMAN SAIRAUS JA LAPSEN TUKEMINEN LAPSIKESKEISIN MENETELMIN - tutkimustuloksia syöpäpotilaiden ja muiden vakavaa sairautta sairastavien vanhempien lasten palveluiden käytöstä ja tukemisesta terveydenhuollossa. Aika klo Paikka Kohderyhmä Tavoite Ilmoittautuminen Satakunnan keskussairaala / Luentosali O-rakennuksessa Sairaalantie 14, Harjavalta Terveydenhuollossa ja kotihoidossa työskentelevät sekä kolmannen sektorin toimijat Tietoisuuden lisääminen aikuispotilaiden lasten tukemisen velvollisuuksista ja mahdollisuuksista Sitovat ilmoittautumiset mennessä; Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstö ilmoittautuu ensisijaisesti koulutushallintajärjestelmän kautta ja muut sähköpostitse osoitteeseen Sähköposti-ilmoittautumisesta lähetetään ensin viesti sen perille saapumisesta ja sen jälkeen vahvistus koulutukseen pääsystä. Osallistumistodistus Osallistumismaksu Yhteyshenkilö Mikäli haluat osallistumistodistuksen, ilmoitathan siitä etukäteen Ei osallistumismaksua Virpi Valiola, puh ja Kaisu-Leena Raikisto, Yhteistyötahot Länsi 2013 hankkeen Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun pilotti Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka, A-klinikkasäätiö Satakunnan sairaanhoitopiiri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

28 VANHEMMAN SAIRAUS JA LAPSEN TUKEMINEN LAPSIKESKEISIN MENETELMIN - tutkimustuloksia syöpäpotilaiden ja muiden vakavaa sairautta sairastavien vanhempien lasten palveluiden käytöstä ja tukemisesta terveydenhuollossa. Ohjelma Tilaisuuden avaus Paula Asikainen, hallintoylihoitaja Satakunnan sairaanhoitopiiri Tutkimustuloksia vakavaa sairautta sairastavien vanhempien lapsista Mika Niemelä, FT, projektipäällikkö, THL Kahvi ja jaloittelutauko Lasten hyvinvoinnin tukeminen, ongelmien ehkäisy ja menetelmät Mika Niemelä, FT, projektipäällikkö, THL Keskustelua

29 LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI - Aloitusseminaari Lapset puheeksi menetelmän käyttöön ottoon kunnissa ylisukupolvisten ongelmien varhaisen tunnistamisen ja vähentämisen avuksi Aika klo Paikka Kohderyhmä Tavoite Ilmoittautuminen Harjavallan sairaalan auditorio Sairaalantie 14, Harjavalta Sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutoimessa, varhaiskasvatuksessa, nuorisotoimessa ja työhallinnossa työskentelevät johtajat ja työntekijät sekä kolmannen sektorin toimijat Lapset puheeksi menetelmien käyttöön otto Satakunnassa, tutkimuksista saatujen tietojen levittäminen Sitovat ilmoittautumiset mennessä; Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstö ilmoittautuu ensisijaisesti koulutushallintajärjestelmän kautta ja muut sähköpostitse osoitteeseen Sähköposti-ilmoittautumisesta lähetetään ensin viesti sen perille saapumisesta ja sen jälkeen vahvistus koulutukseen pääsystä. Osallistumistodistus Osallistumismaksu Yhteyshenkilö Mikäli haluat osallistumistodistuksen, ilmoitathan siitä etukäteen Ei osallistumismaksua Virpi Valiola, puh ja Kaisu-Leena Raikisto, Yhteistyötahot Länsi 2013 hankkeen Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun pilotti Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka, A-klinikkasäätiö Satakunnan sairaanhoitopiiri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

30 LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI - Aloitusseminaari Lapset puheeksi menetelmän käyttöön ottoon kunnissa ylisukupolvisten ongelmien varhaisen tunnistamisen ja vähentämisen avuksi Ohjelma Tilaisuuden avaus Auli Laakso-Santavirta, lastenpsykiatrian ylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri Tulevaisuus käsissämme: Lasten huomioimisen merkityksestä ja kenoista Sirkku Tyni, johtava psykologi, Satakunnan sairaanhoitopiiri Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kun vanhemmalla on vaikeuksia Mika Niemelä, FT, projektipäällikkö, THL Jaloittelutauko Menetelmät ja hallinnolliset päätökset lasten hyvinvointia tukevien palvelujen tukena Mika Niemelä, FT, projektipäällikkö, THL Keskustelua

31 Lapset puheeksi tukea vanhemmuuteen Kutsu kuntien yhteiseen tiedotus- ja keskustelu tilaisuuteen Länsi 2013 hankkeen Pyhäjärviseudun ja Keski-Satakunnan pilotti ja THL järjestää kuntien yhteisen keskustelu- ja tiedotustilaisuuden aiheesta, miten ongelmien ylisukupolvisuutta pyritään ehkäisemään Lapset puheeksi menetelmällä Asiantuntijana on projektipäällikkö Mika Niemelä THL:sta Tilaisuus on tarkoitettu varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen johtajille, rehtoreille, sosiaalija terveystoimen johtajille sekä työhallinnon johtajille Aika: klo 9 11 Paikka: Kokemäen Sataedun ammattiopiston auditorio, Suoratie 1 Ilmoittautuminen: hanketyöntekijä Virpi Valiolalle, tai mennessä Tervetuloa! ******************************************************************************************************* Toimiva lapsi & perhe -hanke Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa on toiminut vuodesta 2001 alkaen Toimiva lapsi & perhe hanke (Tl&p I, ). Se on kehittänyt, tutkinut ja implementoinut menetelmiä (nk. Tl&p menetelmä-perhe) sosiaali- ja terveydenhuoltoon ylisukupolvisen kierteen katkaisemiseksi. Painopiste oli alkuvaiheessa erityispalveluissa. Peruspalveluhin kohdistunut pilotti tehtiin vuosina Tl&p I:n puitteissa on rakennettu sadoista osaajista maankattava verkosto, joka toimii pohjana ja luo edellytykset hankkeen II vaiheelle. Toimiva lapsi & perhe hankkeen II vaihe ( ) keskittyy Mieli 2009 ja Kaste ohjelmien mukaisesti ja aiempaa työtään jatkaen kuntatason päihde- ja peruspalveluihin ja ylisektoraaliseen edistävään ja ehkäisevään työhön. Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien lisäksi Tl&p II kohdistuu myös perheisiin, joissa on väkivaltaa, työttömyyttä ja taloudellisia vaikeuksia. Näiden tiedetään liittyvän vanhemman päihde- että mielenterveysongelmiin ja olevan riskitekijöitä lasten kehitykselle ja mm. työttömyyden ja syrjäytymisen ylisukupolvisuudelle. Toimiva lapsi & perhe II tavoitteena on kehittää ongelmien ylisukupolvista siirtymistä ehkäisevä ja lasten ja nuorten hyvinvointi ja mielenterveyttä edistäviä palvelumalleja osaksi kuntien strategiaa, palvelujen rakennetta ja toimintaa. Erityisenä haasteena on luoda palveluihin ja hallintoon ylisektoraaliset preventiiviset ja promotiiviset struktuurit ja integroida erityis- ja peruspalvelujen työ KASTE- hankkeen periaatteiden mukaisesti. Hankkeen henkilöstöön kuuluu tutkimusprofessori Tytti Solantaus, tutkija Juulia Paavonen ja projektipäällikkö Mika Niemelä.

32 Lapset puheeksi tukea vanhemmuuteen Kutsu kuntien yhteiseen tiedotus- ja keskustelu tilaisuuteen Länsi 2013 hankkeen Pyhäjärviseudun ja Keski-Satakunnan pilotti ja THL järjestää kuntien yhteisen keskustelu- ja tiedotustilaisuuden aiheesta, miten ongelmien ylisukupolvisuutta pyritään ehkäisemään Lapset puheeksi menetelmällä Asiantuntijana on projektipäällikkö Mika Niemelä THL:sta Tilaisuus on tarkoitettu varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen johtajille, rehtoreille, sosiaalija terveystoimen johtajille sekä työhallinnon johtajille Aika: klo 9 11 Paikka: Kokemäen Sataedun ammattiopiston auditorio, Suoratie 1 Ilmoittautuminen: hanketyöntekijä Virpi Valiolalle, tai mennessä Tervetuloa! ******************************************************************************************************* Toimiva lapsi & perhe -hanke Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa on toiminut vuodesta 2001 alkaen Toimiva lapsi & perhe hanke (Tl&p I, ). Se on kehittänyt, tutkinut ja implementoinut menetelmiä (nk. Tl&p menetelmä-perhe) sosiaali- ja terveydenhuoltoon ylisukupolvisen kierteen katkaisemiseksi. Painopiste oli alkuvaiheessa erityispalveluissa. Peruspalveluhin kohdistunut pilotti tehtiin vuosina Tl&p I:n puitteissa on rakennettu sadoista osaajista maankattava verkosto, joka toimii pohjana ja luo edellytykset hankkeen II vaiheelle. Toimiva lapsi & perhe hankkeen II vaihe ( ) keskittyy Mieli 2009 ja Kaste ohjelmien mukaisesti ja aiempaa työtään jatkaen kuntatason päihde- ja peruspalveluihin ja ylisektoraaliseen edistävään ja ehkäisevään työhön. Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien lisäksi Tl&p II kohdistuu myös perheisiin, joissa on väkivaltaa, työttömyyttä ja taloudellisia vaikeuksia. Näiden tiedetään liittyvän vanhemman päihde- että mielenterveysongelmiin ja olevan riskitekijöitä lasten kehitykselle ja mm. työttömyyden ja syrjäytymisen ylisukupolvisuudelle. Toimiva lapsi & perhe II tavoitteena on kehittää ongelmien ylisukupolvista siirtymistä ehkäisevä ja lasten ja nuorten hyvinvointi ja mielenterveyttä edistäviä palvelumalleja osaksi kuntien strategiaa, palvelujen rakennetta ja toimintaa. Erityisenä haasteena on luoda palveluihin ja hallintoon ylisektoraaliset preventiiviset ja promotiiviset struktuurit ja integroida erityis- ja peruspalvelujen työ KASTE- hankkeen periaatteiden mukaisesti. Hankkeen henkilöstöön kuuluu tutkimusprofessori Tytti Solantaus, tutkija Juulia Paavonen ja projektipäällikkö Mika Niemelä.

33 Koulutustilaisuuden arviointilomake avoimet vastaukset Koulutustilaisuuden nimi: Vanhemman sairaus ja lapsen tukeminen lapsikeskeisin menetelmin Ajankohta: Koulutuksen hyödyllisyys ja anti käytännön työhön: Koulutuksen sisältö: Koulutuksen opetusmenetelmät ja materiaali: olisi ollut hyvä saada jo koulutuksessa olisi tietysti ollut hyvä, jos luentomateriaalin olisi ollut etukäteen Koulutustilaisuuden käytännön järjestelyt: kahvitauko olisi ollut tarpeen pitkä aamupäivä kahvit olisi ollut mukavat luennoitsijalla olisi voinut ehkä olla mikki IBE puolivälissä salia istuneena kuulin kyllä ihan hyvin Koulutukselle asettamasi tavoitteet toteutuivat: Millaisia aiheeseen liittyviä koulutustarpeita sinulla on ja miten niitä tulisi suunnitella ja toteuttaa? perheen tukemisesta vanhemman kuoleman jälkeen, auttamis- ja tukimenetelmistä Muut terveiset kouluttajille ja koulutuksen järjestäjille: pidempi tauko, jotta voi käydä kahvilla/välipalalla, Satakunta on laaja alue, osa tulee luennolle aika kaukaa ei erityistä Ammattijakauma vastaajista, jotka olivat ilmoittaneet työtehtävänsä sosiaaliohjaaja

34 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ JA LÄNSI-2012-HANKE JÄRJESTÄVÄT NYKYISILLE JA TULEVILLE LUOTTAMUSHENKILÖILLE, KUNNAN TYÖNTEKIJÖILLE SEKÄ KAIKILLE ASIASTA KIINNOSTUNEILLE TILAISUUDEN EHKÄISTÄ VAI KORJATA? - missä painopiste euralaisten lasten ja nuorten hyvinvointipalveluissa? Koulukeskuksen auditoriossa torstaina klo Tilaisuudessa kuullaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erityisasiantuntija Jukka Mäkelää ja Satakunnan sairaanhoitopiirin (Satshp) lastenpsykiatrian ylilääkäri Auli Laakso- Santavirtaa sekä euralaisia asiantuntijoita. Tilaisuus päättyy paneelikeskusteluun. Tervetuloa!

35 Ohjelma: Tilaisuuden juontaa Länsi hankkeen projektipäällikkö Alpo Komminaho Tilaisuuden avaus, projektipäällikkö Alpo Komminaho, Länsi 2012-hanke Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän puheenvuoro, johtava sosiaalityöntekijä Tarja Valtonen Ehkäistä vai korjata, erityisasiantuntija Jukka Mäkelä, THL Ehkäistä vai korjata, lastenpsykiatrian ylilääkäri Auli Laakso-Santavirta, Satshp Tauko (mehutarjoilu) Kouluterveyskysely, rehtori, perusturvalautakunnan pj. Aimo Mattila Villen tarina, lastensuojelun sosiaalityöntekijä Tuulia Sarin Tauko Paneelikeskustelu Päätössanat

36 Lämpimästi tervetuloa perhekurssille! Perhekurssi pidetään Harjavallassa Paronintörmän tiloissa perjantaina ja lauantaina Tässä infokirjeessä on tietoa kurssista, sen aikatauluista, sekä ajo-ohjeet kurssipaikalle. Kurssi on perheille maksuton. Kurssiin sisältyvät ohjelma, ruokailut, kurssimateriaalit ja museokierros. Perjantain ja lauantain matkakuluja kurssipaikalle ja kotiin ei tosin kurssin kautta korvata. Kurssille on hyvä ottaa mukaan säänmukainen varustus ja mukavat sisävaatteet. Lauantaina on mahdollisuus saunomiseen, mukaan kannattaa ottaa saunatarvikkeet ja pyyhe. Kurssilla ei ole erillistä vakuutusta, tämä on siis hyvä huomioida tapaturmien varalta. Kurssiohjelma Perjantai Kello Saapumiskahvit ja mehut. Tutustuminen kurssiin ja kurssilaisiin. Kello Ruokailu. Kello Vanhemmille ja lapsille yhteistä ryhmäohjelmaa yhdessä tutustuen, leikkien ja askarrellen. Kello Tauko. Kello Ohjattua ryhmäohjelmaa ja päivän lopetus. Lauantai Kello Aamiainen ja päivän ohjelman esittely. Kello Ryhmäohjelmaa. Aikuisten ryhmä kokoontuu Anitan ja Hilkka-Liisan ohjauksessa, tunnustellaan askarrellen ja pohtien oman vanhemmuuden ja perheen vahvuuksia. Lasten ryhmässä kivaa toimintaa leikkien ja askarrellen yhdessä Sirken, Kristiinan ja Sarin johdolla. Kello Museokierros Cedercreutzin museolla. Kello Lounas Paronintörmällä. Kello Yhteinen ryhmäohjelma lapsille ja aikuisille.

37 Kello Mahdollisuus saunomiseen ja uimiseen. Kello Päätöskahvit, palautteet ja kurssitodistusten jako. Kurssin tavoitteena on löytää perheen sisäisiä voimavaroja ja yhteisiä ilon aiheita. Ryhmätoiminta koostuu leikeistä, askartelusta ja keskusteluista. Tervetuloa mukaviin kurssihetkiin! Toivottavat kurssin ohjaajat: Anita Hilkka-Liisa Kristiina Sari Sirke ja Virpi

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy 1. Koulutusryhmä johon osallistuin (mikäli osallistuit päiviin eri ryhmistä vastaa 1. koulutuspäivän osalta) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 17: Turku 6. ja

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN JA PYHÄJÄRVISEUDUN PILOTTI LOPPURAPORTTI

KESKI-SATAKUNNAN JA PYHÄJÄRVISEUDUN PILOTTI LOPPURAPORTTI KESKI-SATAKUNNAN JA PYHÄJÄRVISEUDUN PILOTTI LOPPURAPORTTI Länsi 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke 1.10.2012 31.7.2013 Virpi Valiola, hanketyöntekijä Kokemäen perheja

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 HANKKEEN TAVOITTEET: Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen

Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 4.10.2013 1 Lapsikeskeisen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET

TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET 1(5) PILOTIN NIMI: HUITTINEN TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI 2012 - Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET Ehkäisevän työn konkretisoiminen: Alkoholin riskikäytön

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

EURAJOEN PILOTIN LOPPURAPORTTI Länsi 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

EURAJOEN PILOTIN LOPPURAPORTTI Länsi 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke EURAJOEN PILOTIN LOPPURAPORTTI Länsi 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke 1.10.2012 30.9.2013 Marjo Hamilas SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. PILOTIN TAVOITTEET 2

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1. Ennaltaehkäisevä tuki

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa LÄNSI 2012 hanke osana toimeenpanoa Päihde ja mieli 1 Halko-koulutustilaisuus 17.10.2011 Turku Projektipäällikkö Alpo Komminaho

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri

Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri MUISTIO 16.2.2016 Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri Projektiryhmän kokous 1/2016 Aika: 22.1.2016 klo 9-11 Paikka: Satakunnan keskussairaala,

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Lasten ja nuorten kärkihankkeen toimintamalli (Strategia 2013)-> Hyvinvointiasema sekä nuorten palvelukeskus (Siun)Soten ja kunnan rajapinnassa (Loppuraportti

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Kehittämishankkeen tulokset pähkinänkuoressa Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 11.9.2014 1 Lähtökohtia Lähisuhdeväkivaltaan

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä Mika Niemelä, FT, THL 1

Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä Mika Niemelä, FT, THL 1 Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä 27.2.2013 Mika Niemelä, FT, THL 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Vanhempaa ja/tai perhettä kohdanneet vaikeudet

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus Yhteenveto 1 Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset 1. Helsingin jatkokoulutus 20.9.2016 Vertaisohjaajien tukeminen työnohjauksellisin keinoin Kouluttaja: Riitta Mykkänen-Hänninen Paikka: Haaga Helia

Lisätiedot

A-klinikkasäätiön Tampereen koulutusosaston koulutuspalvelujen keskeiset aihealueet ovat: Päihde- ja mielenterveystyö. Päihteet ja vanhustyö

A-klinikkasäätiön Tampereen koulutusosaston koulutuspalvelujen keskeiset aihealueet ovat: Päihde- ja mielenterveystyö. Päihteet ja vanhustyö 1 A-klinikkasäätiö Tampereen koulutusosasto Sumeliuksenkatu 13 A 2, 33100 Tampere Jukka Oksanen 045-65 789 67 toimisto: 03-253 9647, 03-253 9655 e-mail: koulutus.tampere@a-klinikka.fi A-KLINIKKASÄÄTIÖ

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII /

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / 2009 13.3.2009 Sisällysluettelo Ajankohtaista hankkeessa keväällä 2009 1. ARVO - koulutus 2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin liittyvien matalan kynnyksen toimintamallien

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Tietopankki/Koulutus ja opetus Koulutuksiin ilmoittautuminen: Satakunnan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli

Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi 13.9.2012 Mitä on palokuntanuorisotoiminta?

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden Kaste valtakunnalliset kuulumiset

Lasten, nuorten ja perheiden Kaste valtakunnalliset kuulumiset Lasten, nuorten ja perheiden Kaste valtakunnalliset kuulumiset Yhdessä tehden Kaste etenee PaKasteen työseminaari III, Kuusamo Arja Hastrup, THL 18.3.2010 Arja Hastrup 1 Lasten, nuorten ja perheiden Kaste

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! 27.11.2013 Susanna Leimio Seutukoordinaattori Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Aluekoordinaattori Tanja Lehtimäki Heinola Aluekoordinaattori Anna Hiltunen Kampanjatyöryhmät

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen palveluiden kartoitus Keski-ja Länsi- Uudenmaan alueella Määrällisen kartoituksen tulokset Keski-Uudeltamaalta monipuolisemmin vastauksia

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen KOULUTUSSUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 29.9.2014 tarkennettu 23.6.2015 Pois syrjästä -hankkeen

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä ja hyviksi koetuista toimintakäytännöistä.

Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä ja hyviksi koetuista toimintakäytännöistä. Ehkäisevän päihdetyön teemaviikolla halutaan nostaa esiin hyviä käytäntöjä, joiden avulla ehkäistään ja vähennetään päihdehaittoja sekä edistetään hyvinvointia. Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot