KESKI-SATAKUNNAN JA PYHÄJÄRVISEUDUN PILOTTI LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SATAKUNNAN JA PYHÄJÄRVISEUDUN PILOTTI LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 KESKI-SATAKUNNAN JA PYHÄJÄRVISEUDUN PILOTTI LOPPURAPORTTI Länsi 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Virpi Valiola, hanketyöntekijä Kokemäen perheja päihdeklinikka

2 1 JOHDANTO 2 PILOTIN TAVOITTEET 3 3 PILOTIN TOTEUTTAMINEN Organisointi ja resurssit Tiedottaminen Pilotissa järjestetyt tilaisuudet ja koulutukset Yhteistyö ja verkostoituminen 5 4 KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI Päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien päivittäminen Korjaavasta työstä varhaiseen puuttumiseen ja varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyönmenetelmien käyttöönottoon Puheeksiottomenetelmien käyttö ja polut Ylisukupolvisuuden tunnistaminen Lapsiperhekurssi Omin Jaloin -interventio Vantaan mallin juurrutuksen tukeminen Ryhmänohjaajien tukeminen Asiakkaiden osallisuus 11 5 TUOTOKSET 11 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 12 7 KEHITTÄMISEHDOTUKSET 13 LIITTEET 14 LÄHTEET 15 2

3 1 JOHDANTO Loppuraportti kuvaa juurruttamishankkeen aikana tehtyjä toimenpiteitä ja pilotin tuloksia peruspalveluiden päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen tueksi ajalla Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun alueella. Pilotin taustaorganisaationa toimi A- klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualueeseen kuuluva Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka. Toiminta-alueeseen kuului Eura, Säkylä, Köyliö, Harjavalta, Nakkila, Kokemäki, Eurajoki ja Luvia ja alueen väestöpohja on noin asukasta. Juurruttamishankkeen suunnitelman perusteluiksi kirjattiin ryhmämuotoisten menetelmien vakiinnuttaminen, ehkäisevän ja varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen lisääminen, päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien päivittäminen ja Vantaan mallin juurruttaminen alueelle sekä hanketyöntekijän vaihtuminen kesken hankekauden. Kaikkia tavoitteita ei pilotissa saavutettu eikä pystytty toteuttamaan erinäisistä syistä kuten hanketyöntekijän vaihtuminen kesken hankekauden. Raportissa kuvataan tavoitteiden toteutumista ulkoisen arviointikyselyn, itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin näkökulmasta (luvut 2 ja 4). Nuorten ja lapsiperheiden päihde- ja mielenterveysongelmat ovat Keski-Satakunnan alueella valtakunnallista keskiarvoa yleisempää, jonka vuoksi ylisukupolvisuuden tunnistamisen ja ketjun katkaiseminen haluttiin nostaa pilotin ohjelman keskeiseksi teemaksi. Interventioksi valittiin Toimiva lapsi&perhe (TLP) -työmenetelmiin kuuluva Lapset puheeksi -keskustelu. Pilotissa järjestettiin seminaareja, Lapsiperhekurssi perheille sekä Lapset puheeksi -koulutusta kuntien työntekijöille. Toiminta on kansallisen mieli- ja päihdesuunnitelman linjauksen mukaista, jossa yhtenä osa-alueena keskitytään mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuden tunnistamiseen. Hankkeessa järjestettiin myös nuorten kanssa työskenteleville Omin Jaloin - interventiokoulutusta varhaisen päihteidenkäytön ja nuoren ongelmien pysäyttämiseksi. Pilotti tuotti poikkihallinnollisia yhteistyöverkostoja yli ammatti- ja kuntarajojen sekä kuvauksia Innokylään (luku5) sekä innostuksen käyttää työmenetelmiä ylisukupolvisuuden tunnistamiseen. Yllättävänä ja tärkeänä tuloksena voidaan pitää Satakunnan sairaanhoitopiiriin somatiikan alueelle ja seurakuntiin leviävää TLP -menetelmien pilotointia, joka on ainutlaatuista Suomessa. Monet Lapset puheeksi -keskustelukoulutuksen käyneistä toivoivat lisäksi neuvonpitokoulutusta ja menetelmien laajaa käyttöönottoa. Pilotin aika ei riittänyt viemään työmenetelmiä kuntien strategioihin, mutta kunnilla on mahdollisuus tehdä tämä yhteistyössä THL:n kanssa. Haasteita pilotin toteuttamiseen toivat tavoitteiden ja pilottialueen laajuus, alueiden erilaiset tarpeet ja taustaorganisaation rakenteisiin liittyneet asiat. 2 PILOTIN TAVOITTEET Juurruttamishankkeen tavoitteiksi kirjattiin seuraavat tavoitteet: Hanketyöntekijä koordinoi päihde- ja mielenterveysstrategioiden päivittämistä kunnittain. Hanketyöntekijä tunnustelee hankkeen kuntakentässä strategioiden yhtenäistämisen mahdollisuuksia alueella yhteistyössä Mielen Tuki -hankkeen kanssa. 3

4 Painopistettä korjaavasta työstä peruspalveluihin siirretään ottamalla käyttöön Nuorahankkeessa tuotettuja varhaisen puuttumisen malleja ja Ilmi-hankkeen nuorten päihdehoitopolku. Tuetaan varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön menetelmien käyttöönottoa ja vakiintumista työryhmäkohtaisesti. Kehitetään tässä yhteydessä myös kirjaamiskäytäntöjä ja dokumentointia niin, että tilastojen tuottaminen varhaisvaiheen työstä mahdollistuu. Järjestetään tarpeen mukaan varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön välineiden käyttöön ohjaavia työpajoja. Tuetaan Vantaan-mallin juurtumista neuvoloiden, lastensuojelun, perheneuvoloiden ja päihdeklinikan yhteistyön malliksi. Hanketyöntekijä toimii ryhmänohjaajien koulutuksen saaneiden tukena, konsulttina ja työnohjaajana. Tavoitteena on, että kukin ryhmänohjaaja ohjaa säännöllisesti vähintään yhtä ryhmää. Varmistetaan hankkeen päättymisen jälkeen keskinäinen tuki ryhmän vetäjille. Asiakkaiden osallisuus huomioidaan kuhunkin tavoitteeseen sopivin menetelmin; kysely, Bikva-haastattelu, ohjausryhmän jäsenyys 3 PILOTIN TOTEUTTAMINEN 3.1 Organisointi ja resurssit Koko Länsi juurruttamishankkeen hallinnoinnista ja koordinoinnista vastasi Satakunnan sairaanhoitopiiri, jolle pilotit raportoivat. Hankejohtajana toimi Alpo Komminaho. Pilotin vastuuhenkilönä oli Kokemäen perhe- ja päihdeklinikan yksikköjohtaja Kirsi-Marja Hoffren ja pilotin hallinnoivana tahona Kokemäen kaupungin perusturvajohtaja Eija Kuokka. Kokoaikaisena hanketyöntekijänä toimi sairaanhoitaja-terveydenhoitaja (amk) Virpi Valiola. Ohjausryhmä koostui alueen sosiaali- ja terveysjohtajista ja Kokemäen sivistysjohtajasta. Pilotin ohjausryhmä: Hannu Ranta, pj. aluejohtaja, Länsi-Suomen palvelualue, A-klinikkasäätiö Alpo Komminaho, hankejohtaja, Satakunnan sairaanhoitopiiri Leena Aalto-Setälä, sivistysjohtaja, Kokemäki Eija Kuokka, perusturvajohtaja, Kokemäki Krista Virtanen Olejniczak, sosiaalipalvelupäällikkö, Kokemäki Marja-Leena Lind, johtava sosiaalityöntekijä, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä (jäi pois v. 2013) Juha Sandberg, vs. perusturvajohtaja, Harjavalta (Hanna-Leena Markin sijaisena) Kalevi Mäkipää, perusturvajohtaja, Säkylä Sanna Rautalammi, sosiaalijohtaja, Nakkila Heikki Rautiainen, perusturvajohtaja, Eura. (myöh. Sanna-Tuulia Lehtomäki) Tarja Valtonen, johtava sosiaalityöntekijä, Eura Juhani Tiitinen, kuntayhtymän johtaja, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 4

5 Ulla Pelto-Piri, vs. johtava hoitaja, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä (Jaana Oksan tilalla) Mika Kallio, johtava ylilääkäri, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä (Juhani Tiitisen sij.) Ritva Vainio, perusturvajohtaja, Köyliö Kirsi-Marja Hoffren, yksikköjohtaja, Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka 3.2 Tiedottaminen Pilotin toiminnasta tiedottaminen tapahtui yhteistyöverkostojen, sähköpostin, Länsi -hankkeen kotisivujen, esitteiden ja seminaarien kautta. Pilotti oli mukana keväällä 2013 Tervesos-messuilla Turun Messukeskuksessa, jossa Länsi hankkeella oli oma osastonsa. Kehittämistoiminnasta kirjoitetaan blogia Itä kohtaa lännen Mieli suunnitelmaa toteuttamassa osoitteessa jota käytetään kirjoitustyön alustana artikkelien kirjoittamisessa. Innokylän verkkosivuille ja REA-työkaluun on kuvattu/kuvataan pilotin toimintaa ja tuotoksia. 3.3 Pilotissa järjestetyt tilaisuudet ja koulutukset Euran Ehkäistä vai korjata? -seminaari Osallistujia? Lapsiperhekurssi mielenterveyskuntoutujille ja heidän 6-10 v. lapsiomaisilleen. Osallistui kolme perhettä. Omin Jaloin -koulutus Osallistujia 37. Lapset puheeksi, tukea vanhemmuuteen , infoseminaari. Asiantuntijana FT, projektipäällikkö Mika Niemelä, THL. Osallistujia 20. Lapset puheeksi, verkostot suojaksi , aloitusseminaari, Harjavallan sairaala, Asiantuntijana Mika Niemelä. Osallistujia 77. Vanhemman sairaus ja lapsen tukeminen lapsikeskeisin menetelmin , aloitusseminaari, Satakunnan keskussairaala, asiantuntijana Mika Niemelä. Osallistujia 38. Lapset puheeksi -koulutukset (2x0,5 päivää) maalis-huhtikuun 2013 aikana, kolme 16 hengen ryhmää kuntien työntekijöille, kouluttajana perhetyöntekijä Kristiina Renfors, Lastensuojelulaitos Lämminsyli Oy. Osallistujia Yhteistyö ja verkostoituminen Pilotin yhteistyökumppanit Pilottialueen kuntien peruspalvelut Länsi hankkeen pilotit ja ohjausryhmä Remontti-hanke Omaiset mielenterveystyön tukena Länsi-Suomi ry. Lohjan erityisnuorisotyö Satakunnan sairaanhoitopiiri Ehkäisevän päihdetyön työryhmä, Kokemäki Vinnarin toiminta- ja kuntoutumiskeskus, Harjavalta Satakunnan etsivän nuorisotyön verkosto 5

6 Euran Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä THL: Toimiva lapsi&perhe -hanke Satakunnan ammattikorkeakoulu Euran Kokoomuspuolueen, Sosiaalidemokraattien, Keskustapuolueen, Vasemmistoliiton edustajat Pikassos Oy Sataedun Oppi-Apaja -hanke ja Mielenhyvinvointi-hanke Lastensuojelulaitos Lämminsyli Oy Yhteistyötä tehtiin myös lastenpsykiatrin, kehittämispäällikkö Jukka Mäkelä kanssa (THL) Euran Ehkäistä vai korjata? -seminaarin järjestelyissä sekä yamk -tutkinto-opiskelija, sairaanhoitaja Sanna Tomman kanssa. 4 KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI Pilotissa toteutettiin vuosittainen arviointi koko Länsi -hankkeen arviointikyselynä kuntien sosiaalija terveydenhuollon avopalveluihin. Arviointikyselyn ulkopuolisena kumppanina oli Tampereen yliopiston Porin yksiköstä professori Ilmari Rostila. Kyselyn kohderyhmänä oli tässä pilotissa noin 300 sote-asiakastyössä olevaa työntekijää, lukuun ottamatta laitoksia ja asumispalveluyksiköitä. Kyselyyn vastasi 23 työntekijää. Vastanneista 18 toimi terveydenhuollossa, neljä sosiaalialalla ja yksi molemmissa. Vastausprosentti oli samaa luokkaa kuin edellisinä vuosina. Arviointikyselyssä kysyttiin päihde- ja mielenterveysseulojen sekä mini-intervention käyttöä, asiakastyön tavoitteiden seurantaa, ylisukupolvisuuden tunnistamista ja menetelmien käyttöä, ryhmämuotoisten menetelmien käyttöä sekä kunnan päihde- ja mielenterveyssuunnitelman toteutumista. Ohjausryhmän kokouksissa tammikuussa ja toukokuussa 2013 tehtiin itsearviointia pilotin toiminnasta. Hanketyöntekijä teki myös sähköpostikyselyn koulutuksiin osallistujille menetelmien käytöstä. Vertaisarviointi tehtiin vuosittain yhdessä Satakunnan keskussairaalan selviämishoitoyksikkö Selma -pilotin kanssa. Pilottien välinen vertaisarviointi tehtiin arviointikyselyn tulosten pohjalta sekä pilotissa saatujen kokemusten pohjalta. Päihdeäitien hoitopolkujen ja eri tahojen yhteistyön toimivuutta tutkitaan opinnäytetyössä (Tomma S. 2013). 4.1 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien päivittäminen Keväällä 2013 jatkettiin pilotin ensimmäisen vaiheen aikana aloitettuja tunnusteluja ja mahdollisuutta tehdä yhtenäisiä päihde- ja mielenterveysstrategioita pilottialueen kunnissa. Kahdella kunnalla on oma ja kahdella kunnalla on olemassa yhteinen päihde- ja mielenterveyssuunnitelmansa, joita ei päivitetty pilotin aikana. Kolme alueen kunnista kuuluu yhteiseen terveydenhuollon kuntayhtymään, joka on valmistelemassa päihde- ja mielenterveyssuunnitelman laatimista Mielen Tuki -hankkeen kanssa; suunnitelma keskittyy erityisesti lapsiin ja nuoriin. Kunnissa oltiin odottelun kannalla kunta- ja sote-uudistusten vuoksi. Ohjausryhmässä käydyissä keskusteluissa ja/tai vertaisarviointikeskustelussa Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen sosiaalitoimet toivoivat enemmän yhteistyötä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän välillä. Myös Pyhäjärviseudun kuntien välistä yhteistyötä toivottiin enemmän. 6

7 Rostilan & Komminahon tekemässä ulkoisessa arviointikyselyssä keväällä 2013 kysyttiin sosiaalija terveyssektorin työntekijöiltä, tuntevatko he oman kunnan päihde- ja mielenterveyssuunnitelman. Vastausten mukaan pilottialueen kunnissa tunnetaan vain vähäisessä määrin (keskiarvo 2,5 asteikolla 1-5) eivätkä vastaajat olleet osallistuneet niiden laadintaan. Kuitenkin vastaajat olivat sitä mieltä, että alueella tehdään jossain määrin oikeita asioita (keskiarvo 2,9). 4.2 Korjaavasta työstä varhaiseen puuttumiseen ja varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön menetelmien käyttöönottoon Puheeksiottomenetelmien käyttö ja polut Painopistettä korjaavasta työstä peruspalveluihin siirrettiin päivittämällä Nuora-hankkeessa tuotettuja varhaisen puuttumisen malleja vieläkin varhaisemmiksi nuorten osalta Ilmi-hankkeen polkujen mukaiseksi, kuten tehtiin myös äitiysneuvolan kohdalla ottamalla käyttöön Porissa kehitetyn uuden Raskaus ja päihteet -seulan koko pilottialueen äitiysneuvoloissa. Tämä tehtiin jo kehittämishankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä tehdään parhaillaan laatukäsikirjaa, joka tukee myös raskaana olevien päihdeseulan ja nuorten päihdemittarin juurtumista. Nyt jatkohankkeen aikana nuorten varhaisen puuttumisen polkuja päivitettiin ja muokattiin edelleen nykytilannetta vastaavaksi, koska nuorten palvelurakenteessa oli tapahtunut muutoksia nuorisotakuun astuessa voimaan. Koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajien lisäksi nuorten preventiivistä päihdetyötä tekevät alueella myös etsivän nuorisotyön työntekijät. Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen etsivät perehdytettiin päihteidenkäytön puheeksiottoon, miniinterventioon, Päihdelinkkiin ja Omin Jaloin -interventioon. Pyhäjärviseudun etsiville nämä olivat tuttuja asioita, eivätkä he kokeneet tarvitsevansa päihteidenkäytön puheeksiottokoulutusta. Soralainsäädännön voimaantulon vuoksi Sataedun ammattioppilaitoksen varhaisen puuttumisen malleja uudistettiin. Pilotin tavoitteena oli tukea varhaisvaiheen menetelmien käyttöönottoa ja vakiintumista, järjestää välineiden käyttöön ottoon tukevia työpajoja sekä kehittää kirjaamiskäytäntöjä ja dokumentointia niin, että tilastojen tuottaminen varhaisvaiheen työstä mahdollistuu. Sosiaali- ja terveystoimen peruspalveluihin tarjottiin alkoholinkäytön puheeksiotto- ja mini-interventiokoulutusta, mutta siihen ei tartuttu, kuten ei myöskään kirjaamis- tai tilastointimenetelmiä päästy kehittämään. Rostilan & Komminahon arviointikyselyssä kysyttiin sosiaali- ja terveyssektorin työntekijöiltä päihde- ja mielenterveysseulojen sekä mini-intervention käyttöä. Vastausten mukaan pilotin tulokset ovat koko kyselyn keskiarvoa huonompia mm. äitien päihdeseulan kohdalla ja miniinterventiotakin käytetään vain vähäisin määrin, keskiarvo on 2,5. Kuitenkin pilottialueella tehtävän opinnäytetyön tulosten mukaan 90 % äitiysneuvolan terveydenhoitajista käyttää Audit-kyselyä vastaanotolla ja kaikki vastanneista tunsi, että heidän on helppo ottaa puheeksi päihteet. Vain kaksi vastaaja koki tarvetta lisäkoulutukseen liittyen seuloihin ja niiden tulkintaan. Kyselyyn vastasi kuusi kahdeksasta terveydenhoitajasta. Huomioitavaa on myös, että HAL-poliklinikan mukaan kahdeksan kunnan alueelta ei ole saapunut heidän vastaanotolleen ollenkaan asiakkaita useampina vuosina ja koettiin, että opinnäytetyön myötä on hyvä tuoda esille, että näitä äitejä varmasti on. Toivottiin myös tiiviimpää yhteistyötä ja tiedonkulun parantamista etenkin neuvoloiden ja HALpoliklinikan välille. (Tomma S. 2013). 7

8 Vertaisarviointikeskustelussa pohdittiin, onko jälleen palattu vuoden 2011 tasolle vai ovatko arviointikyselyn vastaajat eri vastaajakunnista kuin viimeksi. Keski-Satakunnan thky:n ohjausryhmän edustajan käsitys päihdeseulojen käytöstä on Tomman kanssa samansuuntainen; alueen äitiysneuvoloissa käytetään kaikkien raskaana olevien kohdalla uutta Raskaus ja päihteet - päihdeseulaa. Pilotissa ei ole viety mielenterveysseuloja (esim. BDI, DEPS, EDPS) peruspalveluihin juurruttamishankkeen lyhyen ajan vuoksi. Arviointikyselyn tulosten mukaan kuitenkin puheeksiottoa peruspalveluissa tehdään ja seulontamenetelmiä käytetään jossain määrin (keskiarvo 3) Ylisukupolvisuuden tunnistaminen TLP -työssä (Toimiva lapsi&perhe) rakennetaan yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa lasten hyvinvointia tukevia ja ongelmia ehkäiseviä palvelurakenteita. Yhdessä valtakunnallisen kouluttajaja toimijaverkoston kanssa kehitetään ja juurrutetaan lapsikeskeinen työ kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityispalveluihin, kasvatus- ja sivistystoimiin, työvoimahallintoon sekä rikosseuraamustyöhön. Työ tapahtuu konsultoimalla organisaatioiden strategiatyötä, hallinto- ja vastuujärjestelmää, toteuttamalla menetelmäkoulutuksia ja tukemalla väestön tiedottamista. Kehittämisohjelmia arvioidaan tutkimuksellisin menetelmin. Toimiva lapsi&perhe -työmenetelmiä sekä -koulutusta ja -konsultaatiota on kehitetty osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Toimiva lapsi&perhe -hanketta. (http://www.thl.fi/fi_fi/web/kasvunkumppanitfi/tyon/menetelmat/toimiva_lapsi_perhe;jsessionid=cefaaec4d507abee79f8a9b6f0c15b20) Pilotissa järjestettiin ylisukupolvisuuden tunnistamiseen ja puuttumiseen liittyviä infoseminaareja ja kaksi aloitusseminaaria. Toinen aloitusseminaari oli kohdennettu kuntien työntekijöille ja toinen terveydenhuollon somatiikan työntekijöille. Yhteistyökumppanina somatiikan aloitusseminaarissa toimi Kaisu-Leena Raikisto Satakunnan sairaanhoitopiiristä sekä Mika Niemelä THL:sta. Pilotin järjestämiin Lapset puheeksi -menetelmäkoulutuksiin osallistui kolme 16 hengen ryhmää sivistystoimesta, sosiaali- ja terveyssektorilta sekä erikoissairaanhoidosta. Kouluttajana toimi perhetyöntekijä Kristiina Renfors Lastensuojelulaitos Lämminsylistä. Koulutus sai osallistujilta erinomaista palautetta ja niissä toivottiin TLP -menetelmiin kuuluvaa kliinikkokoulutusta, perheinterventiokoulutusta sekä koulutuksen käyneiden välistä yhteistyötä ja verkostoa. Lapset puheeksi -menetelmää kiiteltiin erittäin hyödylliseksi ja konkreettiseksi työvälineeksi työskentelyyn perheiden kanssa ja toivottiin myös, että kokonaiset työyhteisöt koulutettaisiin menetelmän käyttöön. Koulutuspalautteet lähetettiin kunnille tiedoksi. Pilotin päättyessä kuntia myös ohjattiin ottamaan yhteyttä THL:aan Mika Niemelään menetelmien implementoimiseksi kuntien rakenteisiin. Jo aikaisemmissa alueella toteutetuissa hankkeissa oli järjestetty TLP -koulutusta, mutta Rostilan & Komminahon arviointikyselystä kävi ilmi, että terminä ylisukupolvisuus oli vieras, eivätkä vastaajat välttämättä hahmottaneet, mistä oli kyse, vaikka kyselyssä oli mainittu esimerkkeinä Sukupuu ja Toimiva lapsi&perhe. Arviointikyselyn mukaan alueen sosiaali- ja terveyspalveluissa ei käytetä juuri lainkaan (keskiarvo 1,2) ylisukupolvisia menetelmiä. Tässä kohdin voidaan todeta, että jatkohanke osui oikeaan. 8

9 TLP -menetelmien käyttö on leviämässä myös Satakunnan sairaanhoitopiirin somatiikan alueelle. Keskussairaala on aloittanut yhteistyön THL:n kanssa Lapset puheeksi -keskustelun pilotoimiseksi vakavasti sairaiden potilasryhmien keskuuteen. Toiminta on ainutlaatuista Suomessa. Yhteistyötä on tehty tässä asiassa johtava sosiaalityöntekijän Kaisu-Leena Raikiston, projektisuunnittelija Kati Lehtotien (POLA-pilotti) ja sairaalapastori Raija Kiviniityn kanssa. Menetelmää levitetään myös seurakuntiin Lapsiperhekurssi Ryhmämuotoisista menetelmistä myös Lapsiperhekurssi perustui TLP -menetelmiin kuuluvaan Vertti-toimintaan, jonka tavoitteena on antaa vertaistukea lapsille ja heidän mielenterveysongelmista kärsiville vanhemmilleen. Laajana tavoitteena on ehkäistä ongelmien siirtymistä yli sukupolven, mutta lyhyen kurssin tavoitteena oli tuottaa perheille iloa yhdessäolon merkeissä. Kurssille osallistui kolme perhettä ja se sai perheiltä erittäin hyvää palautetta. Lapset kokivat yhdessäolon ja onnistumisen iloa, vanhemmat saivat vertaistukea. Lapsiperhekurssin organisoi ja rahoitti Omaiset mielenterveystyön tukena Länsi-Suomen yhdistys. Yhteistyökumppaneina suunnittelussa ja toteutuksessa pilotin lisäksi olivat Nakkilan sosiaalitoimi, Satakunnan sairaanhoitopiiri ja Remontti-hanke. Lapsiperhekurssi oli pilotti, joka osoitti että toimintaa voidaan hyvinkin toteuttaa yhteistyössä eri tahojen kanssa ja että tämän kaltaiselle toiminnalle olisi tarvetta Omin Jaloin -interventio Nuorten kanssa työskenteleville järjestettiin Omin Jaloin -interventiokoulutusta. Malli tarjoaa mahdollisuuden soveltaa menetelmää koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajien, etsivien, lastensuojelun ja koulukuraattorien työssä. Menetelmä pitää sisällään nuoren elämään liittyviä kirjallisia tehtäviä, joiden avulla voidaan kartoittaa nuoren elämää suojaavat tekijät ja riskitekijät sekä selvittää nuoren mahdolliset tuen tarpeet. Elämää kartoitetaan yhdeksän eri osa-alueen kautta, joita ovat perhe, terveys ja hyvinvointi, koulu, harrastukset ja vapaa-aika, kaverisuhteet, seurustelusuhteet, päihteet ja rikokset. Toiminnassa nuori tavataan vähintään viisi kertaa, huoltaja vähintään kerran. Jokaiselle kerralle on omat tehtävät, joilla peilataan nykyhetkeä tulevaisuuden tavoitteisiin. Menetelmä soveltuu kenelle tahansa nuorten kanssa työskentelevälle henkilölle, jolla on mahdollisuus toteuttaa yksilötyötä. Menetelmä soveltuu muun muassa ehkäisevään lastensuojeluun, etsivään nuorisotyöhön ja osaksi lastensuojeluntarpeen selvitystä. Tavoitteena on puuttua nuoren toimintaan ajoissa ja saada nuori ottamaa vastuuta elämästään ennen kuin nuorelle tulee päihteiden käytöstä tai muista asioista johtuvia suurempia ongelmia. Omin Jaloin interventio tarjoaa konkreettisen työvälineen työntekijälle. Kouluttajana toimi yhteisöpedagogi, erityisnuorisotyöntekijä Maikki Arola, joka on ollut Lohjan Kaste -hankkeessa mukana kehittämässä interventiota. Koulutukseen osallistui 37 henkilöä eri ammattikunnista kuten mm. kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja, yksilövalmentaja, lastensuojelun perhetyöntekijä, etsivä nuorisotyöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja, koulukuraattori, koulu- ja opiskelijaterveydenhoitaja. Suuri osa osallistuneista oli koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajia sekä etsiviä nuorisotyöntekijöitä. 9

10 Hankkeessa tehdyn ulkoisen arviointikyselyn ulkopuolelle jäivät etsivän nuorisotyön työntekijät, koska kysely oli suunnattu vain sote-työntekijöille. Etsivät tekevät kuitenkin alueella nuorten preventiivistä päihde- ja mielenterveystyötä koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajien sekä kuraattorien ohella. Etsivät käyttävät työskentelyssään Omin Jaloin -interventiota ja sähköpostikyselyn ( ) mukaan sitä käyttivät myös mm. kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja, kuraattori, psykiatrinen sairaanhoitaja, lasten ja nuorten työntekijä ja yksilövalmentaja. Vastaajat kertoivat hyödyntävänsä työssään Omin Jaloin -menetelmää kokonaisuutena tai käyttäen yksittäisiä tehtäväosioita. Menetelmä on koettu tuovan työhön johdonmukaisuutta ja se on todettu hyödylliseksi. Vastaajilla oli ollut yhdestä kymmeneen Omin Jaloin -asiakasta. Sähköpostikysely lähetettiin kaikille koulutukseen osallistuneille (37) ja siihen vastasi kahdeksan henkilöä. Koulutukseen osallistuneet koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajat jättivät vastaamatta kyselyyn. Vertaisarviointikeskustelussa todettiinkin varhaisen puuttumisen mallia nuorten päihteidenkäytössä käytätettävän sosiaalityön ja nuorisotyön puolella rutiininomaisesti, mutta terveydenhuollossa se hakee vielä paikkaansa. 4.3 Vantaan mallin juurrutuksen tukeminen Nuora-hankkeen aikana vuosina levitettiin Vantaan mallia neuvoloiden, lastensuojelun, perheneuvoloiden ja päihdeklinikan yhteistyön malliksi. Mallin juurruttaminen oli asetettu myös jatkopilotin tavoitteiksi, vaikka sitä ei toteutettu pilotin ensimmäisessäkään osiossa. Malli on käytössä Kokemäen perhe- ja päihdeklinikalla ja sosiaalitoimessa, mutta pilotissa ei osallistuttu toimintaan. 4.4 Ryhmänohjaajien tukeminen Pilotin ensimmäisen vaiheen ja juurrutusvaiheen aikana koulutettiin 11 ryhmänohjaajaa. Lopputyönään he ohjasivat omissa työyhteisöissään vähintään yhtä ryhmää omissa kunnissa. Ryhmänohjaajiksi valmistuneet ovat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen ammattilaisia ja he ovat käynnistäneet ryhmiä ykkösvaiheessa ja/tai jatkohankkeen aikana: yläkouluikäisille suunnattu seikkailuryhmä Nakkilassa ja Harjavallassa, depressioryhmä ja akupunktioryhmä päihdehuollon asiakkaille Kokemäen perhe- ja päihdeklinikalla, äitien tsemppiryhmä Köyliössä, vauvaryhmä Säkylässä, skarppiryhmä 7. luokkalaisille Kiukaisissa ja toiminnallinen perhevalmennus Paneliassa. Tavoitteeksi kirjattiin hanketyöntekijän toimiminen ryhmäohjaajien tukena, konsulttina ja työn ohjaajana ja että hankkeen päättymisen jälkeenkin varmistetaan tuki ryhmän vetäjille. Yhteisen ajan löytäminen oli haaste, eikä ryhmänohjaajien verkosto kokoontunut juurrutushankkeen aikana. Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka on lupautunut ottamaan vetovastuun verkostosta pilotin päättymisen jälkeen. Rostilan & Komminahon arviointikyselyn mukaan pilottialueella ei ole lainkaan ryhmämuotoisia menetelmiä käytössä (keskiarvo 1). Pieni arvo selittynee eri vastaajilla kuin edellisessä arvioinnissa. Ryhmien toiminta jatkui ainakin osittain jatkohankkeen aikana ja ryhmämuotoisia menetelmiä on viety myös Remontti-hankkeessa, joten ryhmiä pitäisi kunnissa olla. Onko kysymys ymmärretty niin, että vastaajan tulisi itse vetää ryhmiä? Tiedossa kuitenkin on, että mm. Panelian neuvolassa jatkuu osallistuva perhevalmennus, joka on sovellus Kaarinan mallista ja se on leviämässä myös Euran neuvoloihin. 10

11 Pilotin ensimmäisessä vaiheessa perustettu alueen yläkoulujen koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajista koostuva ryhmä toimii vertaisverkostona, jossa käydään keskustelua jonkin teeman ympärillä, vaihdetaan ajatuksia sekä jaetaan hyviä käytäntöjä ja saadaan vertaistukea. Verkosto on kerran kokoontunut Euran terveydenhoitajien kutsumana marraskuussa 2012 juurrutushankkeen aikana. Keskustelun teemana oli uudet terveystarkastuksia koskevat asetukset ja avo-hilmo. Pilotin päättyessä verkoston koordinointia on luvannut jatkaa Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä. 4.5 Asiakkaiden osallisuus Jatkohankkeen suunnitelmaan oli kirjattu tavoitteeksi, että asiakkaiden osallisuus huomioidaan kuhunkin tavoitteeseen sopivin menetelmin, joita voivat olla mm. kyselyt, Bikva-haastattelu ja ohjausryhmän jäsenyys. Pilotti oli mukana suunnittelemassa ja järjestämässä Euran Ehkäistä vai korjata? -seminaaria, jossa kuntalaiset saivat esittää kunnallisvaaliehdokkaana oleville panelisteille kysymyksiä, ehdotuksia ja kommentteja palveluista. Osallisuutta edistetään myös syksyllä 2013 Kokemäellä järjestettävässä Kasvattajapäivässä (Laasten ja nuorten hyvinvointimessut), jossa kuntalaisilla on mahdollisuus keskustella asioista kuntien palvelujen edustajien ja järjestöjen edustajien kanssa. Pilotti on osallistunut Kasvattajapäivän suunnitteluun kevään 2013 aikana. 5 TUOTOKSET Pilotissa on levitetty Toimiva lapsi&perhe -työmenetelmiä ja Omin Jaloin -interventiota sosiaali-, terveys- ja sivistystoimeen sekä erikoissairaanhoitoon. Yllättävänä tuotoksena voidaan pitää TLPmenetelmän leviämästä erikoissairaanhoidon somatiikan puolelle ja seurakuntiin. Lapset puheeksi -koulutuksen käyneistä on muodostettu verkosto ja tehty sähköpostilista, joka on Raija Kiviniityn hallussa. Ajatuksena on, että kunnat, erikoissairaanhoito ja seurakunnat tekevät yhteistyötä jatkossa ja jakavat kokemuksiaan. TLP -menetelmiin kuuluvasta Vertti-toiminnasta on tehty kahden päivän kurssisovellus, joka toteutettiin Lapsiperhekurssina. Kurssin toiminnan kuvaus valmistuu Innokylän verkkosivuille syyskuun loppuun mennessä. Ryhmänohjaajan koulutuksen käyneet ovat tuottaneet Ryhmänohjaajan ABC:n, joka on kuvattu Innokylässä. Myös pilotin toiminta on kuvattu Innokylässä ja ylisukupolvisuudesta on kirjoitettu artikkeli (ks. tiedottaminen). Tuotoksina voidaan pitää myös kunnissa järjestettyä ryhmämuotoista toimintaa sekä yli kuntarajojen muodostuvia moniammatillisia verkostoja. Näitä ovat ryhmänohjaajat, Lapset puheeksi -koulutuksen käyneiden verkosto, koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajien verkosto. Opinnäytetyö on tuotos, joka kertoo tuloksen päihdeäitien polkujen toimivuudesta ja eri tahojen yhteistyöstä 11

12 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Juurruttamishankkeen varsinaiseksi työajaksi jäi vajaa 8,5 kuukautta, jonka aikana pilotissa mm. järjestettiin Omin jaloin -menetelmäkoulutus nuorten kanssa työskenteleville järjestettiin Lapset puheeksi -keskustelukoulutukset kunnissa saatettiin alulle yhteistyö THL:n, kuntien ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa ylisukupolvisuuden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi järjestettiin Lapset puheeksi infotilaisuus ja kaksi aloitusseminaaria osallistuttiin Euran seminaarin suunnitteluun ja järjestelyihin pilotoitiin ja tuotettiin Lapsiperhekurssin malli tuotettiin Innokylään kuvauksia perehdytettiin etsivän nuorisotyöntekijät puheeksi ottoon ja mini-interventioon tuettiin koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajien vertaisverkostoa tunnusteltiin kuntien päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien yhtenäistämistä osallistuttiin Kokemäellä järjestettävän Kasvattajapäivän suunnitteluun tehtiin yhteistyötä SAMKin kanssa päihdeäitien poluista (Tomma S. 2013). Pilotti kohtasi monenlaisia haasteita jo alkumetreiltä lähtien, jotka vaikuttivat toimintaan loppuun asti. Hanketyöntekijän ja pilotin vastuuhenkilön vaihdokset jo varsinaisen kehittämispilotin aikana, sekä taustaorganisaation rakenteisiin liittyneet asiat ja jatkuvat henkilökunnan vaihdokset eivät voineet olla vaikuttamatta toimintaan. Pilotti jäi täysin irralleen taustaorganisaatiosta. Myös ohjausryhmässä tapahtui runsaasti vaihdoksia ja jotkut jäsenet eivät osallistuneet koskaan kokouksiin, joka osaltaan vaikutti pilotin ohjaukseen ja työskentelyyn sote-palveluissa. Tavoitteena oli kehittää kuntien peruspalveluiden päihde- ja mielenterveysosaamista, mutta sotepalveluissa ei haluttu päihteidenkäytön puheeksiotto- ja mini-interventiokoulutuksia. Omin Jaloin -koulutus korvasi osittain asiaa ja kunnilta kysyttiin kiinnostusta asiaan. Koulutus sai osallistujilta hyvää palautetta. OJ-intervention lisäksi päätettiin ottaa pilotin ohjelmaan myös Lapset puheeksi -keskustelu ja tätä päätöstä myöhemmin tuki myös arviointikyselyn vastaukset. Äitiysneuvoloiden terveydenhoitajien mukaan ongelmaäideiltä löytyy taustastaan monen sukupolven päihteidenkäyttöhistoriaa, jolloin ongelmien ketju voi lähteä liikkeelle jo ennen syntymää. Myös tämä huomio tukee ylisukupolvisuuden ehkäisemisen nostamista keskeiseksi tavoitteeksi. Pilotissa tavoiteltiin ylisukupolvisuuden tunnistamista ja ehkäisemistä lapsuuden kaikissa ikäryhmissä ja koulutettiin Lapset puheeksi -keskusteluun neuvolan, varhaiskasvatuksen, koulun, ja sosiaalialan ammattilaisia. Koulutuksen käyneet toivoivat koulutusta koko hallintokunnalle sekä myös muita Toimiva lapsi&perhe (TLP) -menetelmiin kuuluvien interventioiden koulutusta ja kliinikkokoulutusta. Pilotin yllättävänä tuloksena voidaan pitää toiminnan leviämistä Satakunnan keskussairaalan somatiikan alueelle. Tämä on ainutlaatuista Suomessa. Avainhenkilönä asiassa on ollut johtava sosiaalityöntekijä Kaisu-Leena Raikisto. Toimintaan haetaan Kaste 2 -rahoitusta ja siihen tulee liittymään THL:n konsultaatiota ja arviointitutkimusta. Myös seurakunnat ovat kiinnostuneita menetelmän käyttöön otosta ja sairaalapastori Raija Kiviniitty tekee yhteistyötä TLP-kouluttajan kanssa asiassa. Tomman (2013) mukaan HAL-poliklinikka on huomioinut, että kahdeksan kunnan alueelta ei ole saapunut heidän vastaanotolleen ollenkaan asiakkaita useaan vuoteen. Koettiin, että opinnäytetyön myötä on hyvä tuoda esille, että näitä äitejä varmasti on. Toivottiin myös tiiviimpää yhteistyötä ja 12

13 tiedonkulun parantamista etenkin neuvoloiden ja HAL-poliklinikan välille. Tukimuodoiksi puuttumisen helpottamiseen toivottiin eri sektoreiden yhteistyötä sekä kirjallista ohjausmateriaalia. Tuloksien mukaan kehittämistarpeita ilmeni hoito-yksiköiden välisten kommunikaatiomahdollisuuksien parantamisessa, potilasvirran jakamisessa yksiköissä sekä jatkuvassa koulutuksen ylläpitämisessä. 7 KEHITTÄMISEHDOTUKSET 1 Kunnat saattavat loppuun juurrutustyön ja rakentavat yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa lasten hyvinvointia tukevia ja ongelmia ehkäiseviä palvelurakenteita ja konsultoivat TLP-työn viemisestä rakenteisiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hankkeen Mika Niemelää 2 Sairaanhoitopiiri ottaa TLP-toiminnan kehittämisen vastapariksi kunnan tai kuntayhtymän, jossa käytetään TLP-menetelmiä. Kehitetään yhteistyössä kummitoimintaa Pola-pilotin kanssa ja Lapsiperhekurssi -toimintaa Kokemäen perhe- ja päihdeklinikan kanssa. POLA-pilotin tavoitteena on kartoittaa aikuispsykiatrian potilaiden lasten tukimahdollisuuksia alueella sekä rakentaa erikoissairaanhoidon, kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyömalli. Yhtenä osana mallia voisi olla kuntien Lapsiperhekurssit joita järjestää Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka yhteistyössä Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n kanssa. 3 Kunnat järjestävät Lapset puheeksi -keskustelukoulutukset niille, jotka eivät ole sitä vielä käyneet ja TLP -jatkokoulutusta niille, joka haluavat; esim. Lapset puheeksi -neuvonpito ja TLPkliinikkokoulutukset ja TLP-kouluttajakoulutukset. 1. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä koordinoi koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajien vertaisverkostoa. 2. Sairaalapastori Raija Kiviniitty Satakunnan keskussairaalasta koordinoi Lapset puheeksi - koulutuksen käyneiden verkostoa 3. Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka koordinoi ryhmänohjaajien verkostoa. 4. Keski-Satakunnan ja Säkylä-Köyliön terveydenhuollon kuntayhtymissä tulisi jatkaa päihteiden puheeksioton ja mini-intervention juurruttamista. 5. Sanna Tomman opinnäytteeseen sisältyvät kehittämisehdotukset 13

14 LIITTEET Omin Jaloin koulutuspalaute Omin Jaloin koulutusesite Omin Jaloin käyttökysely osallistuneille Lapset puheeksi -aloitusseminaari SATKS palaute Lapset puheeksi -aloitusseminaari SATKS esite Lapset puheeksi -aloitusseminaari HS esite Lapset puheeksi tilaisuus Kokemäellä (infoseminaari) Lapset puheeksi koulutusten koulutuspalautteet Euran hyvinvointiseminaari esite Lapsiperhekurssin ohjelma perheille Lapsiperhekurssin info perheille Sairaanhoitajapäivän jäsenilta esite 14

15 LÄHTEET Rostila I & Komminaho A Arviointiraportti. Tampereen yliopisto, Porin yksikkö. Toimiva lapsi&perhe -hanke: Tomma S Päihteitä käyttävien hoito ja hoitopolku raskauden aikana Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun alueella. Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Terveydenedistämisen ohjelma. Satakunnan ammattikorkeakoulu https://publications.theseus.fi/search?query=sanna+tomma&submit=hae 15

16 Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy 1. Koulutusryhmä johon osallistuin (mikäli osallistuit päiviin eri ryhmistä vastaa 1. koulutuspäivän osalta) Vastaajien määrä: : Turku 6. ja : Harjavalta : Leppävirta :

17 2. Kuinka paljon päivien sisällöistä oli sinulle hyötyä? Vastaajien määrä: ei lainkaan ei juurikaan jonkin verran melko paljon paljon 3. Kuinka motivoitunut olit koulutuspäiviin? Vastaajien määrä: en lainkaan hieman jonkin verran melko paljon paljon 4. Millaiseksi koit tehtävien läpikäymisen ja niihin liittyvän ohjeistuksen? Vastaajien määrä: 22

18 riittämätön vähäinen riittävä hyvä erinomainen 5. Olisin kaivannut lisätietoa seuraaviin asioihin liittyen, tai muuta mitä olisin kaivannut päiviltä: Vastaajien määrä: 9 - Parempaa ja laajempaa tarkastelua tehtävistä. Vaikka tehtävät ovatkin yksinkertaisia - Käytännön keskustelut johonkin aihealueeseen liittyen. Tai vanhempaintapaamiseen. - En oikeastaan jäänyt kaipaamaan mitään enempää, paljon tuli tietoa - En osaa sanoa, minusta kaikki saatu tieto oli tarpeellista. - Ehkä tuosta lainsäädännöstä ja eri tahojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä...lisäksi kriittisyyttä menetelmään kohtaan olisi saanut myös olla enemmän. - Omasta mielestäni ohjelma oli kattava ja selkeästi viety läpi, mutta ohjelmaa pitää omassa työssäni hieman muuttaa, koska itse työssäni toimin jo täysi-ikäisten nuorten kanssa. - kenties eettstä pohdintaa, mitä on oikeus vanhemmille kertoa yms. - Kouluttaja oli erittäin hyvä, taidokas puhumaan ja todellakin tiesi asiansa!! Näin pitkään (vanhana ;-) )töitä tehneenä tuntui että välillä tuli liiankin "itsestään selvyyksiä" kun harjoituksia käytiin läpi. Tuo asia oli ainut negatiivinen puoli koulutuksessa. - Olisin kaivannut vanhemmille nuorille omaa pakettia, mutta ilmeisesti se on tulossa. 6. Keskustelulle oli riittävästi aikaa: Vastaajien määrä: 22 kyllä ei

19 7. Taukoja oli riittävästi: Vastaajien määrä: 22 kyllä ei 8. Harjoitukset olivat hyödyllisiä: Vastaajien määrä: 22 kyllä ei 9. Mikä koulutuksessa oli mielestäsi erittäin hyvää? Vastaajien määrä: 16 - Puhuja! Jaksoi kuunnella. Monipuolisemmin olisi voinut ottaa huomioon sen, että paikalla oli ihmisiä, joille menetelmä oli täysin vieras ja niitä, jotka ovat tehtäviä jo työssään käyttäneet - asiantunteva kouluttaja, käytännönläheiset esimerkit, käytännönläheiset työkalut - Harjoitukset. Ja varmaan valmis materiaali. - Kouluttaja oli innostava ja kertoi havainnollistavia esimerkkejä. - Kouluttajan ammattitaito ja kokemus asiasta - Puhuja oli hirveän hyvä, käytti hyviä esimerkkejä ja oli mukava kuunnella - Mielenkiinto pysyi yllä koko ajan. Käytännön esimerkit helpottavat kokeilemaan asioita myös itse. - Koulutus oli erittäin hyvä ja toimintamalli hyvä. Omaan työhöni se ei suoranaisesti istu, mutta osioita pysyn ja tulen hyödyntämään. - Riittävän konkreettinen tehtävien läpikäyminen sekä useat esimerkit. Lisäksi materiaali joka jaettiin oli erittäin kattava. - materiaalin käytännönläheisyys - Kouluttajan innostuneisuus työmenetelmän käyttöön. - Käytännönläheisyys, helppo käyttöönotto, materiaalin saatavuus ja maksuttomuus. - Tapausesimerkit elävöittivät kerrontaa. - Vetäjän iloinen ja selkeä asenne, oli muuten tiedollisesti kattavaan päivään mukava piriste. - Mielenkiintoinen koulutus, esimerkit hyviä.

20 - Kouluttaja itsessään, hyvä nuorisotyö!!!!! 10. Koetko saaneesi riittävät tiedot ja tukimateriaalin aloittaaksesi Omin Jaloin -menetelmän käytön osana omaa työtäsi? Vastaajien määrä: kyllä en osaa sanoa ei 11. Aiotko ottaa Omin Jaloin -menetelmän käyttöösi osana arkityötäsi? Vastaajien määrä: kyllä en osaa sanoa ei 12. Koetko että sinulle voisi olla hyötyä koulutusryhmän tapaamisista myöhemmin vertaisohjauksen merkeissä? Vastaajien määrä: kyllä en osaa sanoa ei

21 13. Tuleeko mieleesi muita keinoja vertaistapaamisen lisäksi jotka tukisivat menetelmän käyttöönottoa ja/tai asiakastyötä omassa verkostossasi tai kunnassasi? Vastaajien määrä: 2 - Odotan aikuisille suunnattua versiota, lähes kaikki asiakkaani on yli 18v. - Juuri nyt en osaa sanoa 14. Palautetta käytännön järjestelyistä: Vastaajien määrä: 10 - Järjestelyt todella hyvät, paikka hyvä, äänentoisto hyvä, tauotus hyvä. - Kokonaisuus oli hyvä. - kaikki sujui hienosti :) - Kaikki pelasi oikein hyvin - Toimivat hyvin. - Ruoka olisi voinut sisältyä koulutukseen (vaikka olisi tehnyt koulutuksen maksulliseski) - Yksi päivä olisi riittänyt asian selvittämiseen. Toinen tapaaminen olisi voinut olla myöhemmin niille, jotka kokevat sen tarpeellisena. - Tauot ja ruokailuun mahdollisuus toimivat hyvin - Toimivat eriyisen hyvin - OK 15. Koulutuspalautteessa olisin toivonut minulta kysyttävän vielä: Vastaajien määrä: 2 - Esim. miksi vastasi ei johonkin kysymykseen Jätä yhteystietosi, mikäli haluat meidän ottavan yhteyttä palautteeseesi liittyen: Ei vastauksia.

22 OMIN JALOIN -MENETELMÄKOULUTUS Aika: Paikka: Harjavallan sairaalan auditorio, Sairaalantie 14 (kartta, rakennus 1), Harjavalta Kohderyhmä: etsivä työ, nuorisotyöntekijät, lastensuojelu, koulu- ja opiskelijakuraattorit, koulu- ja opiskelijapsykologit, koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajat, muut nuorten kanssa työskentelevät toimijat Koulutuksen tavoite: Eri sektoreilla nuorten kanssa työskentelevien koulutuksen tavoitteena on antaa käytännön menetelmiä ja lisävalmiuksia työskentelyyn nuorten kanssa Koulutuksen järjestäjä: Länsi 2012-hanke, Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun pilotti Ilmoittautuminen: Sitovat ilmoittautumiset mennessä osoitteeseen yhteydessä ilmoitetaan myös mahdollinen erikoisruokavalio Kouluttaja: Erityisnuorisotyöntekijä Maikki Arola Lisätiedot koulutuksen sisällöstä: Maikki Arola ja muu Omin Jaloin työryhmä >asukas >nuoriso >omin jaloin Koulutus on osallistujalle maksuton ******************************************************************************************************* Omin Jaloin -menetelmä on Lohjan kaupungin erityisnuorisotyössä kehitetty yksilötyöskentelyn muoto vuotiaille nuorille. Menetelmä on ollut Lohjalla käytössä vuodesta 2007 ja menetelmän käyttöön on koulutettu 400 nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista ympäri Suomen. Menetelmä pitää sisällään nuoren elämään liittyviä kirjallisia tehtäviä. Omin Jaloin -metelmällä voidaan kartoittaa nuoren elämän suojaavat tekijät ja riskitekijät, sekä selvittää nuoren mahdolliset tuen tarpeet. Toiminnassa nuori tavataan vähintään viisi kertaa, huoltaja vähintään kerran. Jokaiselle kerralle on omat tehtävät, joilla peilataan nykyhetkeä tulevaisuuden tavoitteisiin. Menetelmä soveltuu kenelle tahansa nuorten kanssa työskentelevälle henkilölle, kenellä on mahdollisuus toteuttaa yksilötyötä. Koulutuksiin on osallistunut matkan varrella terveydenhoitajia, kuraattoreita, erityisnuorisotyöntekijöitä, etsivän nuorisotyön tekijöitä, lastensuojelun laitoshoidon ohjaajia, sosiaaliohjaajia, perhetyöntekijöitä sosiaalityöntekijöitä jne. Menetelmä soveltuu muun muassa ehkäisevään lastensuojeluun, etsivään nuorisotyöhön ja osaksi lastensuojeluntarpeen selvitystä. TARKOITUS: * Kartoittaa nuoren voimavarat ja riskitekijät. * Varmistaa varhainen puuttuminen ja tuki nuorelle sekä hänen perheelleen. * Lisätä nuoren ymmärrystä omien valintojen vaikutuksesta nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. KEINOT: Elämä kartoitetaan yhdeksän eri osa-alueen kautta: * perhe, terveys ja hyvinvointi, koulu, harrastukset ja vapaa-aika, kaverisuhteet, seurustelusuhteet, päihteet, rikokset.

23 KOULUTUKSEN OHJELMA PÄIVÄ Tervetuliaissanat, esittäytyminen ja aamukahvi - Omin Jaloin menetelmän tausta ja perusajatus - Omin Jaloin toiminta osana palveluverkostoa - Lohjan palvelumalli Lounastauko (omakustanteinen) Oman asiakasohjauspolun rakentaminen - Omin Jaloin toiminnan sovittaminen omaan toimintaympäristöön - Huomioitavat asiat ennen menetelmän käyttöön ottamista Kahvitauko Työkirjaan tutustuminen - Omin Jaloin tehtävien läpikäynti -perustietolomake -tulevaisuuden suunnitelma -vahvuudet ja kehittymissuunnitelma Päivä päättyy 2. PÄIVÄ Aamukahvi, edellisen päivän purku - Omin Jaloin tehtävien läpikäynti -rahankäyttö -perheeni -terveys ja hyvinvointi -sosiaaliset toimintaympäristöt Lounastauko (omakustanteinen) Omin Jaloin tehtävien läpikäynti -päihdemittari -rikkeet tehtävä -arvopeli Kahvitauko Huoltajan tapaaminen -Tapaamisten päättäminen ja jälkityö -Työntekijän jaksaminen ja tuki -Yhteistyö koulutuksen jälkeen Päivä päättyy

24 Omin Jaloin käyttö kysely lähetetty 37:lle koulutukseen osallistujalle. Palautus mennessä. Hei Olet osallistunut Omin Jaloin koulutukseen Harjavallan sairaalan auditoriossa, jonka järjesti Länsi 2013-hankkeen Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun pilotti. Kartoitan pilotissa Omin Jaloin menetelmän käyttöastetta ja teen tuloksista yhteenvedon. Minulla ei ole käytössä kyselysoftaa, joten teen sen tässä sähköpostissa. Olen tosi kiitollinen, jos jaksat vastata alla oleviin kysymyksiini mennessä Yhteenvedossa ei tule esiin vastaajien nimiä! KYSYMYKSET: 1. Työnimikkeeni?(esim. sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, etsivä työ ym.) VASTAUS: kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, etsivä nuorisotyö, lasten ja nuorten työntekijä (viransijainen), psyk.sh, perhetyöntekijä, yksilövalmentaja etsivä nuorisotyö, etsivä nuorisotyö, 2. Asiakkaiden ikä a. alle 13 vuotiaat b vuotiaat c vuotiaat d. en tee asiakastyötä VASTAUS: c, kaikki alle 18 vuotiaat, vuotiaat,pääosin b, c, pääosin vuotiaita, vuotiaat, vuotiaat 3. Menetelmän käyttö a. Menetelmä on säännöllisesti käytössä työssäni b. Olen käyttänyt menetelmää kokonaisuutena muutamia kertoja c. Olen hyödyntänyt menetelmään kuuluvia tehtäviä yksittäin (Siirry kohtaan 5) d. Olen aikaisemmin käyttänyt menetelmää, mutta ein käytä sitä tällä hetkellä e. En ole käyttänyt menetelmää VASTAUS: e (en ole vielä käyttänyt, aion käyttää nuorten kanssa), a perhetyöntekijä käyttää, b,c, c, a, b, b 4. Omin Jaloin asiakasmäärä koulutuksen jälkeen (arvioi, jos et tiedä tarkkaa määrää) a. Minulla ei ole ollut Omin Jaloin asiakkaita b OJ-asiakasta c OJ-asiakasta d OJ-asiakasta e OJ-asiakasta f OJ-asiakasta g OJ-asiakasta h. yli 50 OJ-asiakasta VASTAUS:a,b,b,-,-, b, b,b 5. Mitä osioita olet käyttänyt? a. Olen käyttänyt menetelmää kokonaisuutena b. Perustietolomaketta c. Tulevaisuuden suunnitelma tehtävää

25 d. Vahvuudet ja kehittymissuunnitelmani tehtävää e. Rahankäyttö tehtävää f. Perheeni tehtävää g. Terveys ja hyvinvointi tehtävää h. Sosiaaliset toimintaympäristöt tehtävää i. Päihdemittari tehtävää j. Rikkeet tehtävää k. Arvopeli tehtävää l. Huolimato tehtävää VASTAUS: - a a, b,c,d,e,f,g,h ja k c, h a, yhden nuoren kanssa c,e,f,g,i. a c,d,e 6. Menetelmän käyttöön ottoon on vaikuttanut, vastaa asteikolla 1-5 laittamalla numero väittämän perään 1=täysin eri mieltä 2 =jokseenkin eri mieltä 3=en osaa sanoa 4= jokseenkin samaa mieltä 5=täysin samaa mieltä a. Minulla ei ole tarvetta tämän kaltaiselle menetelmälle työssäni VASTAUS: b. Menetelmä on tuonut johdonmukaisuutta asiakastyöhöni VASTAUS: c. Omin Jaloin materiaali on ollut minulle hyödyllinen VASTAUS: d. Olen saanut tukea esimieheltäni menetelmän käyttöön otossa VASTAUS: e. Työni luonne ei sovi tämän kaltaiseen pitkäkestoiseen asiakastyöhön VASTAUS: f. Menetelmä on tuonut laatua asiakastyöhön VASTAUS: g. Organisaatiossani ei ole riittäviä henkilöstöresursseja menetelmän käyttöönottoon VASTAUS: h. Olen kokenut menetelmän käyttöönoton helpoksi VASTAUS: i. Olen saanut tukea työyhteisöltäni menetelmän käyttöönotossa VASTAUS: Lämmin kiitos vastauksistasi yhteistyöterveisin Virpi Valiola hanketyöntekijä Länsi 2013 Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun pilotti puh: sähköposti: osoite: Siltakatu 4, Kokemäki ***********************************************

26 Koulutustilaisuuden arviointilomake avoimet vastaukset Koulutustilaisuuden nimi: Vanhemman sairaus ja lapsen tukeminen lapsikeskeisin menetelmin Ajankohta: Koulutuksen hyödyllisyys ja anti käytännön työhön: Koulutuksen sisältö: Koulutuksen opetusmenetelmät ja materiaali: olisi ollut hyvä saada jo koulutuksessa olisi tietysti ollut hyvä, jos luentomateriaalin olisi ollut etukäteen Koulutustilaisuuden käytännön järjestelyt: kahvitauko olisi ollut tarpeen pitkä aamupäivä kahvit olisi ollut mukavat luennoitsijalla olisi voinut ehkä olla mikki IBE puolivälissä salia istuneena kuulin kyllä ihan hyvin Koulutukselle asettamasi tavoitteet toteutuivat: Millaisia aiheeseen liittyviä koulutustarpeita sinulla on ja miten niitä tulisi suunnitella ja toteuttaa? perheen tukemisesta vanhemman kuoleman jälkeen, auttamis- ja tukimenetelmistä Muut terveiset kouluttajille ja koulutuksen järjestäjille: pidempi tauko, jotta voi käydä kahvilla/välipalalla, Satakunta on laaja alue, osa tulee luennolle aika kaukaa ei erityistä Ammattijakauma vastaajista, jotka olivat ilmoittaneet työtehtävänsä sosiaaliohjaaja

27 VANHEMMAN SAIRAUS JA LAPSEN TUKEMINEN LAPSIKESKEISIN MENETELMIN - tutkimustuloksia syöpäpotilaiden ja muiden vakavaa sairautta sairastavien vanhempien lasten palveluiden käytöstä ja tukemisesta terveydenhuollossa. Aika klo Paikka Kohderyhmä Tavoite Ilmoittautuminen Satakunnan keskussairaala / Luentosali O-rakennuksessa Sairaalantie 14, Harjavalta Terveydenhuollossa ja kotihoidossa työskentelevät sekä kolmannen sektorin toimijat Tietoisuuden lisääminen aikuispotilaiden lasten tukemisen velvollisuuksista ja mahdollisuuksista Sitovat ilmoittautumiset mennessä; Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstö ilmoittautuu ensisijaisesti koulutushallintajärjestelmän kautta ja muut sähköpostitse osoitteeseen Sähköposti-ilmoittautumisesta lähetetään ensin viesti sen perille saapumisesta ja sen jälkeen vahvistus koulutukseen pääsystä. Osallistumistodistus Osallistumismaksu Yhteyshenkilö Mikäli haluat osallistumistodistuksen, ilmoitathan siitä etukäteen Ei osallistumismaksua Virpi Valiola, puh ja Kaisu-Leena Raikisto, Yhteistyötahot Länsi 2013 hankkeen Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun pilotti Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka, A-klinikkasäätiö Satakunnan sairaanhoitopiiri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

28 VANHEMMAN SAIRAUS JA LAPSEN TUKEMINEN LAPSIKESKEISIN MENETELMIN - tutkimustuloksia syöpäpotilaiden ja muiden vakavaa sairautta sairastavien vanhempien lasten palveluiden käytöstä ja tukemisesta terveydenhuollossa. Ohjelma Tilaisuuden avaus Paula Asikainen, hallintoylihoitaja Satakunnan sairaanhoitopiiri Tutkimustuloksia vakavaa sairautta sairastavien vanhempien lapsista Mika Niemelä, FT, projektipäällikkö, THL Kahvi ja jaloittelutauko Lasten hyvinvoinnin tukeminen, ongelmien ehkäisy ja menetelmät Mika Niemelä, FT, projektipäällikkö, THL Keskustelua

29 LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI - Aloitusseminaari Lapset puheeksi menetelmän käyttöön ottoon kunnissa ylisukupolvisten ongelmien varhaisen tunnistamisen ja vähentämisen avuksi Aika klo Paikka Kohderyhmä Tavoite Ilmoittautuminen Harjavallan sairaalan auditorio Sairaalantie 14, Harjavalta Sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutoimessa, varhaiskasvatuksessa, nuorisotoimessa ja työhallinnossa työskentelevät johtajat ja työntekijät sekä kolmannen sektorin toimijat Lapset puheeksi menetelmien käyttöön otto Satakunnassa, tutkimuksista saatujen tietojen levittäminen Sitovat ilmoittautumiset mennessä; Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstö ilmoittautuu ensisijaisesti koulutushallintajärjestelmän kautta ja muut sähköpostitse osoitteeseen Sähköposti-ilmoittautumisesta lähetetään ensin viesti sen perille saapumisesta ja sen jälkeen vahvistus koulutukseen pääsystä. Osallistumistodistus Osallistumismaksu Yhteyshenkilö Mikäli haluat osallistumistodistuksen, ilmoitathan siitä etukäteen Ei osallistumismaksua Virpi Valiola, puh ja Kaisu-Leena Raikisto, Yhteistyötahot Länsi 2013 hankkeen Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun pilotti Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka, A-klinikkasäätiö Satakunnan sairaanhoitopiiri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

30 LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI - Aloitusseminaari Lapset puheeksi menetelmän käyttöön ottoon kunnissa ylisukupolvisten ongelmien varhaisen tunnistamisen ja vähentämisen avuksi Ohjelma Tilaisuuden avaus Auli Laakso-Santavirta, lastenpsykiatrian ylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri Tulevaisuus käsissämme: Lasten huomioimisen merkityksestä ja kenoista Sirkku Tyni, johtava psykologi, Satakunnan sairaanhoitopiiri Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kun vanhemmalla on vaikeuksia Mika Niemelä, FT, projektipäällikkö, THL Jaloittelutauko Menetelmät ja hallinnolliset päätökset lasten hyvinvointia tukevien palvelujen tukena Mika Niemelä, FT, projektipäällikkö, THL Keskustelua

31 Lapset puheeksi tukea vanhemmuuteen Kutsu kuntien yhteiseen tiedotus- ja keskustelu tilaisuuteen Länsi 2013 hankkeen Pyhäjärviseudun ja Keski-Satakunnan pilotti ja THL järjestää kuntien yhteisen keskustelu- ja tiedotustilaisuuden aiheesta, miten ongelmien ylisukupolvisuutta pyritään ehkäisemään Lapset puheeksi menetelmällä Asiantuntijana on projektipäällikkö Mika Niemelä THL:sta Tilaisuus on tarkoitettu varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen johtajille, rehtoreille, sosiaalija terveystoimen johtajille sekä työhallinnon johtajille Aika: klo 9 11 Paikka: Kokemäen Sataedun ammattiopiston auditorio, Suoratie 1 Ilmoittautuminen: hanketyöntekijä Virpi Valiolalle, tai mennessä Tervetuloa! ******************************************************************************************************* Toimiva lapsi & perhe -hanke Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa on toiminut vuodesta 2001 alkaen Toimiva lapsi & perhe hanke (Tl&p I, ). Se on kehittänyt, tutkinut ja implementoinut menetelmiä (nk. Tl&p menetelmä-perhe) sosiaali- ja terveydenhuoltoon ylisukupolvisen kierteen katkaisemiseksi. Painopiste oli alkuvaiheessa erityispalveluissa. Peruspalveluhin kohdistunut pilotti tehtiin vuosina Tl&p I:n puitteissa on rakennettu sadoista osaajista maankattava verkosto, joka toimii pohjana ja luo edellytykset hankkeen II vaiheelle. Toimiva lapsi & perhe hankkeen II vaihe ( ) keskittyy Mieli 2009 ja Kaste ohjelmien mukaisesti ja aiempaa työtään jatkaen kuntatason päihde- ja peruspalveluihin ja ylisektoraaliseen edistävään ja ehkäisevään työhön. Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien lisäksi Tl&p II kohdistuu myös perheisiin, joissa on väkivaltaa, työttömyyttä ja taloudellisia vaikeuksia. Näiden tiedetään liittyvän vanhemman päihde- että mielenterveysongelmiin ja olevan riskitekijöitä lasten kehitykselle ja mm. työttömyyden ja syrjäytymisen ylisukupolvisuudelle. Toimiva lapsi & perhe II tavoitteena on kehittää ongelmien ylisukupolvista siirtymistä ehkäisevä ja lasten ja nuorten hyvinvointi ja mielenterveyttä edistäviä palvelumalleja osaksi kuntien strategiaa, palvelujen rakennetta ja toimintaa. Erityisenä haasteena on luoda palveluihin ja hallintoon ylisektoraaliset preventiiviset ja promotiiviset struktuurit ja integroida erityis- ja peruspalvelujen työ KASTE- hankkeen periaatteiden mukaisesti. Hankkeen henkilöstöön kuuluu tutkimusprofessori Tytti Solantaus, tutkija Juulia Paavonen ja projektipäällikkö Mika Niemelä.

32 Lapset puheeksi tukea vanhemmuuteen Kutsu kuntien yhteiseen tiedotus- ja keskustelu tilaisuuteen Länsi 2013 hankkeen Pyhäjärviseudun ja Keski-Satakunnan pilotti ja THL järjestää kuntien yhteisen keskustelu- ja tiedotustilaisuuden aiheesta, miten ongelmien ylisukupolvisuutta pyritään ehkäisemään Lapset puheeksi menetelmällä Asiantuntijana on projektipäällikkö Mika Niemelä THL:sta Tilaisuus on tarkoitettu varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen johtajille, rehtoreille, sosiaalija terveystoimen johtajille sekä työhallinnon johtajille Aika: klo 9 11 Paikka: Kokemäen Sataedun ammattiopiston auditorio, Suoratie 1 Ilmoittautuminen: hanketyöntekijä Virpi Valiolalle, tai mennessä Tervetuloa! ******************************************************************************************************* Toimiva lapsi & perhe -hanke Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa on toiminut vuodesta 2001 alkaen Toimiva lapsi & perhe hanke (Tl&p I, ). Se on kehittänyt, tutkinut ja implementoinut menetelmiä (nk. Tl&p menetelmä-perhe) sosiaali- ja terveydenhuoltoon ylisukupolvisen kierteen katkaisemiseksi. Painopiste oli alkuvaiheessa erityispalveluissa. Peruspalveluhin kohdistunut pilotti tehtiin vuosina Tl&p I:n puitteissa on rakennettu sadoista osaajista maankattava verkosto, joka toimii pohjana ja luo edellytykset hankkeen II vaiheelle. Toimiva lapsi & perhe hankkeen II vaihe ( ) keskittyy Mieli 2009 ja Kaste ohjelmien mukaisesti ja aiempaa työtään jatkaen kuntatason päihde- ja peruspalveluihin ja ylisektoraaliseen edistävään ja ehkäisevään työhön. Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien lisäksi Tl&p II kohdistuu myös perheisiin, joissa on väkivaltaa, työttömyyttä ja taloudellisia vaikeuksia. Näiden tiedetään liittyvän vanhemman päihde- että mielenterveysongelmiin ja olevan riskitekijöitä lasten kehitykselle ja mm. työttömyyden ja syrjäytymisen ylisukupolvisuudelle. Toimiva lapsi & perhe II tavoitteena on kehittää ongelmien ylisukupolvista siirtymistä ehkäisevä ja lasten ja nuorten hyvinvointi ja mielenterveyttä edistäviä palvelumalleja osaksi kuntien strategiaa, palvelujen rakennetta ja toimintaa. Erityisenä haasteena on luoda palveluihin ja hallintoon ylisektoraaliset preventiiviset ja promotiiviset struktuurit ja integroida erityis- ja peruspalvelujen työ KASTE- hankkeen periaatteiden mukaisesti. Hankkeen henkilöstöön kuuluu tutkimusprofessori Tytti Solantaus, tutkija Juulia Paavonen ja projektipäällikkö Mika Niemelä.

33 Koulutustilaisuuden arviointilomake avoimet vastaukset Koulutustilaisuuden nimi: Vanhemman sairaus ja lapsen tukeminen lapsikeskeisin menetelmin Ajankohta: Koulutuksen hyödyllisyys ja anti käytännön työhön: Koulutuksen sisältö: Koulutuksen opetusmenetelmät ja materiaali: olisi ollut hyvä saada jo koulutuksessa olisi tietysti ollut hyvä, jos luentomateriaalin olisi ollut etukäteen Koulutustilaisuuden käytännön järjestelyt: kahvitauko olisi ollut tarpeen pitkä aamupäivä kahvit olisi ollut mukavat luennoitsijalla olisi voinut ehkä olla mikki IBE puolivälissä salia istuneena kuulin kyllä ihan hyvin Koulutukselle asettamasi tavoitteet toteutuivat: Millaisia aiheeseen liittyviä koulutustarpeita sinulla on ja miten niitä tulisi suunnitella ja toteuttaa? perheen tukemisesta vanhemman kuoleman jälkeen, auttamis- ja tukimenetelmistä Muut terveiset kouluttajille ja koulutuksen järjestäjille: pidempi tauko, jotta voi käydä kahvilla/välipalalla, Satakunta on laaja alue, osa tulee luennolle aika kaukaa ei erityistä Ammattijakauma vastaajista, jotka olivat ilmoittaneet työtehtävänsä sosiaaliohjaaja

34 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ JA LÄNSI-2012-HANKE JÄRJESTÄVÄT NYKYISILLE JA TULEVILLE LUOTTAMUSHENKILÖILLE, KUNNAN TYÖNTEKIJÖILLE SEKÄ KAIKILLE ASIASTA KIINNOSTUNEILLE TILAISUUDEN EHKÄISTÄ VAI KORJATA? - missä painopiste euralaisten lasten ja nuorten hyvinvointipalveluissa? Koulukeskuksen auditoriossa torstaina klo Tilaisuudessa kuullaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erityisasiantuntija Jukka Mäkelää ja Satakunnan sairaanhoitopiirin (Satshp) lastenpsykiatrian ylilääkäri Auli Laakso- Santavirtaa sekä euralaisia asiantuntijoita. Tilaisuus päättyy paneelikeskusteluun. Tervetuloa!

35 Ohjelma: Tilaisuuden juontaa Länsi hankkeen projektipäällikkö Alpo Komminaho Tilaisuuden avaus, projektipäällikkö Alpo Komminaho, Länsi 2012-hanke Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän puheenvuoro, johtava sosiaalityöntekijä Tarja Valtonen Ehkäistä vai korjata, erityisasiantuntija Jukka Mäkelä, THL Ehkäistä vai korjata, lastenpsykiatrian ylilääkäri Auli Laakso-Santavirta, Satshp Tauko (mehutarjoilu) Kouluterveyskysely, rehtori, perusturvalautakunnan pj. Aimo Mattila Villen tarina, lastensuojelun sosiaalityöntekijä Tuulia Sarin Tauko Paneelikeskustelu Päätössanat

36 Lämpimästi tervetuloa perhekurssille! Perhekurssi pidetään Harjavallassa Paronintörmän tiloissa perjantaina ja lauantaina Tässä infokirjeessä on tietoa kurssista, sen aikatauluista, sekä ajo-ohjeet kurssipaikalle. Kurssi on perheille maksuton. Kurssiin sisältyvät ohjelma, ruokailut, kurssimateriaalit ja museokierros. Perjantain ja lauantain matkakuluja kurssipaikalle ja kotiin ei tosin kurssin kautta korvata. Kurssille on hyvä ottaa mukaan säänmukainen varustus ja mukavat sisävaatteet. Lauantaina on mahdollisuus saunomiseen, mukaan kannattaa ottaa saunatarvikkeet ja pyyhe. Kurssilla ei ole erillistä vakuutusta, tämä on siis hyvä huomioida tapaturmien varalta. Kurssiohjelma Perjantai Kello Saapumiskahvit ja mehut. Tutustuminen kurssiin ja kurssilaisiin. Kello Ruokailu. Kello Vanhemmille ja lapsille yhteistä ryhmäohjelmaa yhdessä tutustuen, leikkien ja askarrellen. Kello Tauko. Kello Ohjattua ryhmäohjelmaa ja päivän lopetus. Lauantai Kello Aamiainen ja päivän ohjelman esittely. Kello Ryhmäohjelmaa. Aikuisten ryhmä kokoontuu Anitan ja Hilkka-Liisan ohjauksessa, tunnustellaan askarrellen ja pohtien oman vanhemmuuden ja perheen vahvuuksia. Lasten ryhmässä kivaa toimintaa leikkien ja askarrellen yhdessä Sirken, Kristiinan ja Sarin johdolla. Kello Museokierros Cedercreutzin museolla. Kello Lounas Paronintörmällä. Kello Yhteinen ryhmäohjelma lapsille ja aikuisille.

37 Kello Mahdollisuus saunomiseen ja uimiseen. Kello Päätöskahvit, palautteet ja kurssitodistusten jako. Kurssin tavoitteena on löytää perheen sisäisiä voimavaroja ja yhteisiä ilon aiheita. Ryhmätoiminta koostuu leikeistä, askartelusta ja keskusteluista. Tervetuloa mukaviin kurssihetkiin! Toivottavat kurssin ohjaajat: Anita Hilkka-Liisa Kristiina Sari Sirke ja Virpi

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Pois syrjästä -hanke

Pois syrjästä -hanke Pois syrjästä -hanke Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1.1.2014 31.10.2016 Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakummi avausseminaari 24.9.2015, Martintalo

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 HANKKEEN TAVOITTEET: Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

MUISTIO 25.6.2015. Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri

MUISTIO 25.6.2015. Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri MUISTIO 25.6.2015 Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri Projektiryhmän kokous 4/2015 Aika: 5.6. klo 9-11 Paikka: Satakunnan keskussairaala,

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Marjo Virtanen 28.09.2012 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 PILOTIN TAVOITTEET...

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2012 - Länsi-Suom päihde- ja mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2012 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TOIMINTAMALLIN TAUSTAA Toimintamallin kehittäminen alkoi Rotterdamissa, Hollannissa vuonna

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa LÄNSI 2012 hanke osana toimeenpanoa Päihde ja mieli 1 Halko-koulutustilaisuus 17.10.2011 Turku Projektipäällikkö Alpo Komminaho

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1. Ennaltaehkäisevä tuki

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 Pohtimolampi 25.9.2008 Marja-Sisko Tallavaara 1 Tavoitteiden toteutuminen 1. IP-videoneuvottelukokeiluja

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Lapset puheeksi, verkostot suojaksi kuntien palveluissa ja lasten kehitysympäristöissä

Lapset puheeksi, verkostot suojaksi kuntien palveluissa ja lasten kehitysympäristöissä Lapset puheeksi, verkostot suojaksi kuntien palveluissa ja lasten kehitysympäristöissä Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 8.10.2013 1 Toimiva lapsi & perhe työ LASTEN

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä Mika Niemelä, FT, THL 1

Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä Mika Niemelä, FT, THL 1 Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä 27.2.2013 Mika Niemelä, FT, THL 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Vanhempaa ja/tai perhettä kohdanneet vaikeudet

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008 TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 1 I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 Lapsen ja perheen palvelut lähipalveluina (tavoite 1): 1) Vammainen lapsi ja perhe palveluissa Jyväskylä: Jyväskylän prosessiohjaus päättynyt:

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi PaKaste -hankkeen seurantaraportointi 1. Raportoija: Anne-Maria Näkkäläjärvi, saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä 2. Sosiaalityön kehittämistiimi: saamenkielisen/saamelaiselta kulttuuripohjalta

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

LÄNSI 2013 LÄNSI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN JATKO- JA JUURRUTTAMISHANKE LOPPURAPORTTI. ajalta 1.10.2012 31.10.2013

LÄNSI 2013 LÄNSI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN JATKO- JA JUURRUTTAMISHANKE LOPPURAPORTTI. ajalta 1.10.2012 31.10.2013 LÄNSI 2013 LÄNSI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN JATKO- JA JUURRUTTAMISHANKE LOPPURAPORTTI ajalta 1.10.2012 31.10.2013 Matti Mäkelä hankejohtaja Satakunnan sairaanhoitopiiri 31.10.2013, päivitys 14.11.2013

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa

Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Jyväskylä 19.11.2007 Liisa Heinämäki, KT, erikoistutkija Stakes, Tiedosta hyvinvointia 2 Mitä lapsella on oikeus odottaa? Onko hyvinvointi perusoikeus?

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN JA PYHÄJÄRVISEUDUN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI

KESKI-SATAKUNNAN JA PYHÄJÄRVISEUDUN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI KESKI-SATAKUNNAN JA PYHÄJÄRVISEUDUN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Virpi Valiola 18.9.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Lasten ja nuorten kärkihankkeen toimintamalli (Strategia 2013)-> Hyvinvointiasema sekä nuorten palvelukeskus (Siun)Soten ja kunnan rajapinnassa (Loppuraportti

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Tietopankki/Koulutus ja opetus Koulutuksiin ilmoittautuminen: Satakunnan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin loppuraportti 1.10.2012 30.9.2013

Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin loppuraportti 1.10.2012 30.9.2013 Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin loppuraportti 1.10.2012 30.9.2013 Länsi 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Pia Pelkonen 20.9.2013 1 Sisällys 1. Johdanto...

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot