VAUNULASTA UUSI FORD TRANSIT.

Transkriptio

1 Kesäkuu l 4/ VAUNULASTA UUSI FORD TRANSIT. SUURETKIN TYÖT TUNTUVAT PIENEMMILTÄ. UUSI FORD TRANSIT Kuljetuskykyisempi kuin koskaan. Täysin uusi Ford Transit on todella vahva kokonaisuus. Kuormatilan tilavuus on selvästi entistä suurempi, ja on nyt jopa 15,1 m3, ja ajettavuus on huippuluokkaa myös raskaammalla kuormalla. Yhdessä älykkäiden teknologioiden ja taloudellisuuden kanssa Ford Transit pitää sinut kehityksen kärjessä. Tervetuloa koeajolle. ford.fi/hyotyajoneuvot FORD TRANSIT alk ,88 (sis. toim.kulut 600 ) Ford Transit -pakettiautomallisto alkaen ,88 (autoveroton suositushinta arvioitu autovero CO₂-päästöllä 179 g/km 3.184,88 + toimituskulut 600 ). Ford Transit CO₂-päästöt g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,9 9,7 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. Hämeenlinna Eino Leinon katu Hämeenlinna Puh Avoinna ma pe 9 18 la

2 2 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 16 lasta 21 vuodessa Kaisan Kukka on yritys, johon on syntynyt 16 lasta vuodesta 1993 lähtien. Äitiys ja työ ovat aina kulkeneet käsi kädessä kanssamme näinä vuosina, vanhimman lapsen käydessä nyt jo armeijaa ja nuorimman vasta aloittaessa esikoulun. Vuosien kuluessa olemme itse kukin kasvaneet nuorista naisista Äideiksi. Toimiessani työnantajana yrityksessä, jossa kuljemme yhdessä samat elämäntilanteet, pidän tärkeänä sisäisen tiedon kulkua ja avoimuutta. Niiden avulla pystymme ennakoimaan tulevaa ja varautumaan hoitovapaisiin, sairaslomiin sekä muuttuviin työtilanteisiin. Näin toimien kunnioitamme hyvässä hengessä toinen toistamme. Nuoren naisen palkkaamista ei ole meillä koskaan nähty ongelmana, vaan pikemminkin rohkaisevana mahdollisuutena. Äitiysloman kustannukset, liittyen mm. raskaudenaikaisiin poissaoloihin, äitiysloma-ajan palkkoihin ja lomarahoihin, rokottavat yrityksen kukkaroa. Voi kunpa näihin menoihin löytyisi uusi ratkaisu tai helpotus, ettei yritys vastaisi yksin niin suurista ylimääräisistä kuluista. Valtio voisi tulla yrittäjiä vastaan helpottamalla naisten palkkaamista, jotta he eivät esimerkiksi päätyisi pätkätyöhön vakituisen työn sijasta. Työnantajan ei myöskään pitäisi nähdä nuoren naisen palkkaamista riskinä, vaan rohkaisevana ja kannustavana satsauksena, vaikka voi olettaakin hänen joskus tulevaisuudessa jäävän äitiyslomalle. Eikö meidän pitäisi ottaa mallia Ruotsista, missä verovaroin kustannetaan äitiydestä aiheutuvia kuluja? Vauvat antavat meille potkua tehkää lapsia ja nauttikaa kesästä kukkien kera! Annemari Kuvaja Kaisan Kukka Betonituotteita betonipintaiset seinä- ja väliseinäelementit pilari-, sokkeli- ja anturaelementit erikoisvalut kauttamme myös asennukset elementeille! Puh ESIMERKIKSI NÄMÄ: hinnat alv 0% Aaltopahvi I0m 2 5,40 25m 2 13,00 50m 2 23,50 100m 2 32,50 Remonttipaperi 30m 2 4,50 Suojakartonki I 00m 2 23,00 Parketinalushuopa 15m 2 12,00 Niskaliina Soft 600kpl 14,50 HoltopOyli Kreppl 2x200m 19,00 Myös saniteettipaperit! Laadukasta remontti palvelua * Kylpyhuone- ja saunaremontit * Sisä- ja ulkosaneeraukset * Kosteusvaurio korjaukset Aaltopahvit, liinat, pyyhkeet ja paperit yhdesta paikasta. Edullisesti ja rahtivapaasti! WÜRTH -tuotteet KULMALA -tikkaat TESTO -naulaimet HITACHI -sähkötyökalut BOSCH -sähkötyökalut myllytupa@myllytupa.f WÜRTH -tuotteet KULMALA -tikkaat TESTO -naulaimet HITACHI -sähkötyökalut BOSCH -sähkötyökalut myllytupa@myllytupa.f Myllärinkatu 9, Hml myllytupa@myllytupa.fi Avoinna ma-pe Lounas noutopöydästä klo Itse valmistettua, tuoreista raaka-aineista Tervetuloa puh Teräkset toimittaa KANTOLANKATU hämeenlinna puh. (03) temeko@temeko.fi Puh Vanajantie 9, HML, puh Palvelemme ma-to 7-17, pe 7-18 la suljettu

3 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 3 Vanhemmuuden kulut koituvat usein pienen yrityksen kohtaloksi Suomen Yrittäjänaiset vaativat perhevapaakustannuksien tasaamista kaikkien työnantajien kesken, laajemmalta veropohjalta. Myös eduskunnan naisverkosto on jättänyt asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen. Miten raskaudesta ja vanhemmuudesta aiheutuvien poissaolojen korvausjärjestelmää voitaisiin kehittää? Suomessa naisvaltaiset alat maksavat suurimmaksi osaksi vanhemmuuden viulut eli kustannuksiksi on laskettu noin euroa per lapsi. Yrittäjänaisten laskelma perustuu euron kuukausipalkkaan. Summassa ei ole huomioitu välillisiä kuluja eli esimerkiksi sijaisen palkkaamista. Tämän hetkinen järjestelmä on johtanut käytännössä muun muassa siihen, että nuoret naiset joutuvat usein tyytymään pätkätöihin. Työnantaja haluaa näin varmistaa, ettei joudu maksamaan mahdollisen äitiysloman ja vanhemmuuden kustannuksia. Äitiysloman palkka- ja lomarahat ovat yksi kustannuserä, sen lisäksi tulevat raskauden aikaiset poissaolot ja alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitokulut, jotka nekin usein kohdistuvat äidin työnantajaan. Kela-korvaukset koskevat vain lakisääteisiä kuluja vanhemmuuden vapaiden aikana, ja monet kuluista aiheutuvat työehtosopimusten kautta sovituista menoista. Lainaa kuluihin vai pillit pussiin? Suomalaisen yhteiskunnan murros ja työelämän sirpaleisuus Vauva-aika on vain yksi osa vanhemmuuden kustannuksia. Lisäksi naisvaltaisten alojen työnantajia rasittavat raskausajan poissaolot ja alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitokulut. tuovat mukanaan monenlaisia muutoksia ja ongelmia. Pienet ja keskisuuret yritykset tarjoavat jo yli 60 prosenttia työpaikoista ja myös uudet työpaikat syntyvät pieniin yrityksiin. Monelle pienelle työnantajalle vanhemmuuden kustannukset voivat olla yrityksen kuolinisku. Jotkut ovat joutuneet jopa ottamaan lainaa pelastaakseen yrityksensä. Toiset ovat luovuttaneet suosiolla liian taakan edessä. Yrittäjänaisten mukaan nykyjärjestelmän vaikuttaa myös siihen, että vain noin 30 prosenttia yrittäjistä on naisia. Tilanne jarruttaa naisvaltaisten alojen kasvua, työllistämistä ja kansainvälistymistä. Lisäksi järjestelmä ei tue syntyvyyttä. Mikä ratkaisuksi? Vanhemmuuden kustannuksia voitaisiin tasata vakuutuksella, josta korvaukset maksettaisiin niille työnantajille, joita kulut oikeasti koskevat. Ruotsissa asia on ratkaistu yhteisellä rahastolla, johon kaikki tuloverovelvolliset maksavat niin sanottua vanhemmuuden rahaa sairausvakuutusmaksun yhteydessä. Rahastosta korvaukset maksetaan niille yrityksille, joiden työntekijöillä on raskaudesta aiheutuvia poissaoloja. Eduskunnan naisverkosto ehdottaa, että perustetaan laajapohjainen työryhmä, joka selvittäisi raskauden aikaisten poissaolojen korvausjärjestelmän kehittämistä. (JM) toimittajalta Plussaa tikussa, miinusta tilillä Yksinyrittäjän ei kannata lähteä lisääntymään, ellei säästötili näytä elinkelpoista summaa. Myös suhteet pankin lainaosastolle on hyvä olla varmuuden varaksi kunnossa. Rikas aviomies ei tekisi sekään pahaa. Sain hyvän neuvon aikanaan vakuutusasiamieheltä, joka muistutti pilke silmäkulmassa, että jos raskaustesti sattuisi näyttämään plussaa, soita ensin hänelle ja sitten vasta miehelle. Yrittäjän vanhempainpäiväraha määräytyy YEL-maksun mukaan. Harvalla YEL-maksu kuitenkaan oikeasti vastaa todellista tulotasoa. Yksinyrittäjä kun usein tinkii omasta turvastaan, joten moni maksaa maksunsa minimin mukaan. Vuonna 2014 alkavissa päivärahoissa perusteena on vuoden 2012 YEL-työtulo. Onneksi päiväraha voidaan laskea myös edeltävien kuuden kuukauden työtulon perusteella, jos työtulo on 20 prosenttia suurempi kuin verotuksessa todettu työtulo. Tämähän tarkoittaa kansankielellä sitä, että raskaaksi tultuaan yrittäjänaisen kannattaa alkaa paiskia töitä oikein kunnolla ja nostaa YEL-työtulo kohdilleen puoleksi vuodeksi ennen vanhempainvapaan alkamista. Työteho ei välttämättä ole ainakaan raskauden kaikissa vaiheissa parhaimmillaan, mutta yrittäjänainenhan ei siitä välitä. Nyt ei ole varaa huilata. Jotta saat vanheimpainrahaa bruttona keskimäärin euroa kuukaudessa (10 kk ajan), sinun tulee nostaa työtulosi noin euroon vuodessa. Se tarkoittaa noin 870 euron kuukausimaksua vakuutusyhtiölle, vähintään kuuden kuukauden ajan ennen lapsen syntymää. Siinä saavat raskauspahoinvoinnit ja kolotukset unohtua. Tai sitten yrittäjänainen vain hipsii vähin äänin pankkiin ja maksaa kun taas jaksaa. Jenni Mankonen viestintäyrittäjä, kolmen lapsen äiti Säde Sonck toivoo tukea yrittäjä-äideille Nelikuisen vauvan äiti, tatuointitaiteilija ja yrittäjä Säde Sonck kertoo, että vielä kymmenen vuotta sitten lapsen hankkiminen olisi ollut mahdoton ajatus. Silloin hänen yrityksensä Unique Art oli alkuvaiheessa, eikä hänellä olisi ollut niin hyviä taustajoukkoja tukenaan kuin nyt. Nyt olen ehtinyt luoda hyvän pohjan yritykselle, eikä minun tarvitse huolehti siitä, mitä tapahtuu, kun olen itse pois työstä. Hattua täytyy nostaa niille naisille, jotka yrittäjyytensä alkuvaiheessa saavat lapsia, hän Suomessa lapsen hankkiminen on Sonckin mukaan tehty yrittäjälle aika vaikeaksi. Asiaa auttaisi hänen mielestään ennen kaikkea rahallinen tuki mutta myös mahdollisuus konkreettiseen hoitoapuun. Olisi hyvä, jos äitiyslomalla pystyisi hakemaan jotain tukirahaa, esimerkiksi jonkinlaista starttirahan tapaista yrittäjääitiysrahaa. Yrittäjällä on tavallaan koko ajan kaksinkertaiset kulut, kun on maksettava vuokrat, lainat, palkat ja muut maksut. Monen pienen yrityksen toimintahan perustuu vielä henkilöön, ja oman käden jälkeä on aivan eri asia myydä kuin vaikka t-paitoja. Myös vauva-ajan hoitoapu olisi monelle sellaiselle yrittäjälle tarpeen, jolla ei ole tukiverkkoa ympärillään. Apu voisi olla vaikka pari tuntia viikossa, hän Nopeasti takaisin töihin Sonck on palannut pikkuhiljaa takaisin töihin neljän kuukauden pakollisen äitiysloman jälkeen. Vanhempainlomalle jää vuorostaan lapsen isä. Vauva on alkuun kovin kiinni äidissä. Itsekin käyn muutaman kerran päivässä takahuoneessa imettämässä. Huono omatunto vaivaa koko ajan, kun pitäisi olla sekä töissä että kotona. Muutkin ihmiset ovat kauhisteelleet minulle, että nytkö jo menen töihin, hän kertoo. Moni yrittäjänainen saattaa Sonckin mukaan jättää lapset kokonaan tekemättä siksi, että se on työn kannalta hankalaa. Yrittäjä on vastuussa yrityksestään, ja ajatukset pyörivät kotonakin koko ajan työasioissa. Vauvaan ei pysty keskittymään niin täysillä kuin haluaisi. Omaa tilannettaan Sonck kuitenkin kiittelee siitä, että lapsen kanssa on mennyt mukavasti, ja pienokainen on antanut äitinsä nukkua yöt rauhassa. Olenkin miettinyt, millaista olisi sitten, jos lapsi olisi vaikka sairas tai olisi syntynyt kaksoset. Sitten vain olisi täytynyt sopeutua siihen, mitä elämä tuo. Yrittäjyydessä on toisaalta se hyvä puoli, että se on kouluttanut soveltamiseen ja asioita on aina joutunut säätämään. Elämänasenne muuttui Tähän asti Säde Sonckille työ on ollut koko elämä. Lapsen syntyminen on muuttanut hänen ajatuksiaan paljonkin. Aikaisemmin olin työnarkomaani ja minäkuvani rakentui työn kautta. Nyt elämä on muutakin ja lapsi on antanut perspektiiviä kaikelle tekemiselle. On hienoa olla jakamassa vauvan kanssa hetkiä kotona. Arvostan entistä enemmän aikaa ja ajattelen, että kaikki aika on käytettävä tehokkaasti, hän Sonck kannustaa kaikkia yrittäjänaisia hankkimaan lapsia. Tehdään lisää yrittäjiä! Me yrittäjät olemme sisukasta laatua, kaikki kyllä järjestyy. Jos on vaikeaa, hätä keinot keksii, kun siihen vain on halua, hän vakuuttaa. (LK) Säde Sonckin Unique Art -liike toimii Hämeenlinnan keskustassa. Hänellä on useita työntekijöitä välillisesti, ja lisäksi hän kouluttaa alalle uusia tatuoijia.

4 4 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Ollako vai eikö olla? Siinäpä kysymys, ainakin mitä tulee sosiaaliseen mediaan ja pienyrityksiin. Moni pk-yrittäjä miettii suhdettaan sosiaaliseen mediaan. Pitäisikö yritys viedä sinne vai ei miksi, miten ja millä resursseilla? Precisin toimitusjohtaja Timo Pietilä kehottaa pientäkin yritystä tutustumaan sosiaaliseen mediaan, jotta ymmärtää sen mahdollisuudet omalle toiminnalle. Kenelläkään ei ole olemassa yhtä valmista vastausta kysymykseen, pitäisikö yrityksen olla somessa vai ei. Se riippuu täysin siitä, missä yrityksen bisnes ja asiakkaat ovat, sanoo mainostoimisto Precisin toimitusjohtaja Timo Pietilä. Yrityksen kannattaa miettiä, millainen sen rooli asiakaskunnan silmissä on. Ovatko asiakassuhteet henkilökohtaisia? Miten bisnes ylipäänsä sopii sosiaaliseen mediaan? Tehdashallin tuskin kannattaa liittyä Instagramiin, joka pohjautuu visuaaliseen maailmaan eli kuvapäivityksiin. Jos yrityksen toiminta liittyy esimerkiksi vapaa-aikaan tai harrastuksiin, niin Facebook voi olla juurikin se luonteva paikka asiakassuhteiden luomiseen ja vahvistamiseen. Asiantuntijayrityksen kannattaa ehkä hyödyntää sisältömarkkinointia ja tarjota asiakkailleen lisätietoja blogin kautta. Asioita voi myös kokeilla verkossa, mutta virheistä täytyy oppia hyvin nopeasti, Pietilä korostaa. Sosiaalinen media voi toimia myös pelkkänä yksipuolisena tietokanavana, mutta parhaimmillaan se on keskustelua ja interaktiivista jatkuvaa toimintaa yrityksen ja asiakkaiden välillä. Valinnan paikka Omat kotisivut ovat edelleen yrityksen ykkösjuttu verkossa. Niiden on oltava kunnossa ja ajantasalla. Vasta sen jälkeen kannattaa liittyä osaksi sosiaalista mediaa. Some on olennainen osa yrityksen toimintaa, jos kohderyhmänä ovat nuoret. Nuoriso suosii muun muassa Instagramia, YouTubea ja blogeja. Diginatiivien sukupolvelle sosiaalinen media on koko ajan läsnä. Se on olennainen osa elämää ja arkea. Toisessa päässä ovat yli 50-vuotiaat työelämässä olevat, joille some on kaukainen. Toisaalta taas eläkeläiset ovat kasvava joukko verkossa, Pietilä Yrityksen on siis tehtävä valintoja. Joko someen mennään tai ei mennä. Valitaan tietyt kanavat ja muiden annetaan olla. Ja jos some valitaan markkinointikanavaksi, asia on hoidettava kunnolla. Esimerkiksi Facebookia on seurattava säännöllisesti, keskusteluihin tulee reagoida pikaisesti ja päivityksiä julkaistava sopivin väliajoin. Etenkin negatiivisiin kommentteihin tulee vastata heti. Pahinta olisi poistaa negatiivinen kommentti vastaamatta siihen. Seuraa edes sivusilmällä Jos yritys ei juuri nyt ole kiinnostunut liittymään someen, sen kannattaa kuitenkin harkita omien tunnusten varaamista, jotta kukaan muu ei vie niitä nenän edestä. Ja vaikka ei olisi somessa yrityksenä, kannattaa tiettyjä kanavia kuitenkin seurata, jotta tietää mahdollisista keskusteluista yrityksen ja sen kilpailijoiden ympärillä, Pietilä muistuttaa. Jos yritys löytyisikin vaikkapa suomi24:n keskustelupalstalta kyseenalaisessa yhteydessä, mitä se voisi tehdä? Digitaalisuuteen liittyy aina se, että tilannetta ei voi täysin hallita. Toisinaan asioihin voi reagoida, toisinaan kannattaa antaa olla. Verkko vaatii aikaa, deadline on siellä nyt ja reagointi tapahtuu tunneissa, Pietilä Trendi on se, että entistä useammalle yritykselle somella on merkitystä. Kaikkien pitäisi vähintään tutustua asiaan. Jos ei tiedä mikä some on ja mitä siellä tehdään, ei voi tietää tarvitseeko oma yritys sitä, hän muistuttaa. Mainostoimisto muutoksessa Digitaalisuus on muuttanut mainostoimistojen toiminnan painopisteitä radikaalisti. Myös mainostoimisto Precisissä on meneillään murroksen aika. Yritys on kehittänyt osaamistaan digi-, kuva- ja äänipuolella. Yrityksille tarjotaan palveluja myös sosiaalisen median ylläpitoon. Mainostoimisto voi neuvoa ja kouluttaa alkuun ja auttaa myös sisällön ylläpidossa, jos siihen on tarvetta. Tämä on ollut nopea muutos. Vielä viisi vuotta sitten printin osuus oli 90 prosenttia töistämme, nyt se on ehkä puolet, Pietilä laskeskelee. Suunta on sama edelleen, mutta Pietilä uskoo, että printti Somesta sanottua Lähes ainoa markkinointikanavamme on sosiaalinen media. Birger ja Hoffi ovat Facebookissa ja sivuilla on yhteensä noin tykkääjää. Tiedotamme sitä kautta lounaista, tapahtumista, tapas-päivistä ja kaikesta mitä järjestetään. Kyllä se näkyy myös viivan alla. Mika Partanen, Olutravintola Birger ja Cafe Hoffi Meillä on blogipohjaiset nettisivut ja siellä on myös lyhyitä videonpätkiä, jotka on linkitetty YouTuben kautta. Olemme myös Facebookissa, jossa tykkääjiä on noin Blogeissa asiantuntijat kirjoittavat esimerkiksi yritysjuridiikasta. Somella on paljon merkitystä, mutta sisällön eteen on tehtävä töitä. Arto Hiltunen, Oma Säästöpankki ei silti kuole. Printti voi olla tänä päivänä harvinaisuudessaan myös tehokeino. Esimerkiksi sopivassa kohdassa paperinen markkinointikirje saattaa tavoittaa kohteensa tehokkaammin kuin sähköposti. Perusasia markkinoinnissa on edelleen erottuminen. Kun huutajat vähenevät, ääni erottuu paremmin. Vauhdissa ei kannata unohtaa eri keinoja. Harkinta ja nokkeluus tuovat edelleen tulosta markkinoinnissa. Tämä aika korostaa kohderyhmien rajaamista, on valittava entistä tarkemmin viestin kohde ja keskityttävä siihen. Aina on niitä, jotka eivät tykkää. (JM) Liityimme Facebookiin vuonna 2010 silloisen sivustonimen alla. Tykkääjiä ja aktiivisuutta kertyi nopeasti toistatuhatta innostuksen alussa. Käyttäytyminen esim. FBssa on muuttunut vuosien varrella. Nykyisin sivustomme toimii tiedotuskanavana, jonka kautta on helppo levittää infoa tapahtumistamme ja tunneistamme. Myös somessa toimimme omalla kotoisalla tavallamme, lähellä asiakasta. Paljon on vielä opittavaa ja kehitettävää, varsinkin markkinointimielessä. Eva Travanti, Evatar Liikuntapalvelut Oy SOMEn lyhyt kertauskurssi Twitter Mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät verkostoituvat, lähettävät, lukevat ja jakavat (retwiittaavat) toistensa twiittejä (korkeintaan 140 merkkiä). Hashtageilla # liitetään päivityksiin avainsanoja, joiden perusteella samaan aiheeseen liittyvät viestit löytyvät helposti hakutoiminnon kautta. Facebook Suomen suosituin sosiaalinen media, joka on sopii sekä yksityisille käyttäjille että yrityksille. Tiedon ja huvin jakamista tekstein, kuvin, videoin ja kilpailuin. Instagram Yrityksille, joiden toimintaan sopii visuaalisuus. Kuvien jakamista, tykkäämistä ja kommentointia. LinkedIn Ammatillinen kanava, jossa kontaktit perustuvat työelämän verkostoihin. Kontaktien luominen, omat ryhmät ja rekrytointi isossa osassa. YouTube Googlen omistama videokanava. Käyttäjä voi lisätä omia videoita tai katsoa sekä ladata muiden käyttäjien lisäämiä videoita. Blogit Esim. WordPress, Tumblr ja kotimainen Vuodatus tarjoavat ilmaisen alustan blogikirjoittajille. Sopii yrityksille, jotka pystyvät tuottamaan sisältömarkkinointia.

5 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 5 Klubben Sport Finland hyödyntää somea tehokkaasti Klubben Sport Finland on hyödyntänyt sosiaalista mediaa yrityksen perustamisesta lähtien. Facebook on jatkumoa muulle markkinoinnille. Yritys on esimerkiksi herätellyt somessa maksullisilla markkinointikampanjoilla huomiota kausiluonteisesti. Tärkeintä on kuitenkin ollut jatkuvuus ja sisällön tuottaminen säännöllisesti. Kasvuyritys Klubben Sport Finlandilla on urheilu- ja uintivarusteisiin erikoistunut nettikauppa sekä uimahalleille suunnattu erikoiskauppa Swimshop. Pieni kivijalkamyymäläkin löytyy toimiston yhteydestä Linnankadulta. Lisäksi yrityksellä on kahvilat Hämeenlinnan ja Lammin uimahallien yhteydessä ja Kangasalalla toimiva lounaskahvila. Sosiaalinen media on tärkeässä sivuosassa yrityksen markkinoinnissa. Meillä oli jossain vaiheessa suunnitelmakin, jonka mukaan Facebookia piti päivittää, mutta käytännössä sinne laitetaan sisältöä aina kun jotain sopivaa ilmenee. Lisäksi samoja sisältöjä hyödynnetään monessa eri kanavassa, sanoo yrityksen markkinoinnista vastaava Jari Roive. Kun nettisivuille tulee myyntiin uusi tuote, sama sisältö tulee sekä uutiskirjeeseen että Facebookiin, jossa yrityksen eri sivustoilla on yhteensä yli tykkääjää. Sosiaalinen media toimii myös ravintoloiden ruokalistojen tiedotuskanavana. Blogi on tehokas markkinointimuoto, sillä onnistunut blogi voi kerätä jopa klikkausta. Klubben Sport Finlandin bloggaajana toimii uintialan asiantuntija Marko Malvela, joka kirjoittaa muun muassa valmentamisesta, uintivarusteista ja -tekniikoista. Tavoitteemme on olla Euroopan suurin uinnin asiantuntija ja meillä on paljon tietoa, jota ei muualta saa. Sitä voisi jakaa asiakkaillemme enemmänkin, Roive Peruskoulutuksesta suuri hyöty Parin päivän somekoulutuksen ansiosta Roive kumppaneineen osaa hyödyntää erilaisia somekikkoja. Facebookin kautta on muun muassa kerätty arvokasta osoiterekisteriä järjestämällä kilpailuja. Facebook-tykkääjille on tarjolla aina kymmenen prosentin alennus. Seuranta osoittaa, että yrityksen kontakteista ja kaupoista suuri osa tulee juuri Facebookin kautta. Myös Googlen hakukoneoptimointi on kunnossa. Twitter on selvästi nousussa, mutta emme ole sinne vielä kovin paljon panostaneet. Tili on kyllä olemassa. Suunnitelmissa on mennä Instagramiin, Roive kertoo. Sosiaalisessa mediassa on oltava rehellinen. Ja kritiikkiin tulee vastata nopeasti, pahoitellen ja asiallisesti. Asiakaskontakteihin nähden meillä on tullut todella vähän huonoa palautetta. Jos toimitus on vaikka viivästynyt, kyllä se helposti Facebookissa kerrotaan, Roive (JM) Swimshopilla on pieni uinti- ja liikuntavarusteiden kivijalkamyymälä Linnankadulla. Pääasiassa kauppa kulkee kuitenkin verkossa, kertoo Jari Roive. Turuntie 4-6, Hämeenlinna

6 6 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Täydellisen helppo ratkaisu asiakas- tai henkilöstötilaisuuden järjestämiseen. Trendikäs kulttuurikaupunki vetää puoleensa paljon hyvää VERKATEHDAS LOUNGE Voit yhdistää sen mihin tahansa Vanaja-salin yleisötapahtumaan. Hintaan sisältyy pääsylippujen lisäksi illallinen omassa viihtyisässä tilassa, joka on ryhmän käytettävissä koko illan. Ryhmän minimikoko 10 hlö. Kysy lisää ja pyydä tarjous: Anu Kärmeniemi, Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy Paasikiventie 2, Hämeenlinna Yksilöllisesti tukipohjalliset tukiliivit erityisjalkineet polvi- ja ortoosit nilkkatuet Hämeen Apuvälinetekniikka Ajanvaraus ja tiedustelut (03) , Aulangontie 18 A Hämeenlinna Toimitilat Kesän tapahtumat: Kun kaupungista on hyvä mielikuva kulttuurin kautta, siitä on hyötyä myös yrittäjille, sanoo läänintaiteilija Jarmo Julkunen Taiteen edistämiskeskuksesta. Läänintaiteilija Jarmo Julkusen työpäivä on monipuolinen sekoitus toimistorutiineja, asioiden koordinointia ja taidetapahtumien suunnittelua. Hän sanookin, että läänintaiteilijanimike antaa Taiteen edistämiskeskuksen virkamiehen (vähän huono tuo virkamies, parempi ehkä vain työntekijän) työstä väärän mielikuvan, sillä omaa taidettaan säveltäjä ja kitarataituri ei työaikanaan toteuta. Taidekonsultti vastaisi ehkä paremmin työnkuvaani, Julkunen Näinä aikoina Julkunen on muun muassa ollut mukana järjestämässä Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoteen liittyviä konsertteja Lontooseen, joissa hämäläiset taiteilijat esiintyvät yhdessä Lontoon Sinfoniaorkesterin muusikoiden kanssa. Julkunen sanoo Sibeliusta valtavaksi mahdollisuudeksi ja yhdeksi Suomen suurimmista brändeistä. Jos ajattelee Sibeliuksen tuomia mahdollisuuksia tuotteina ja turismina, niitä voisi hyödyntää paljon enemmän. Kulttuurimatkailu on yksi parhaiten tuottavista aloista, Julkunen muistuttaa. Lyhytnäköisyys kostautuu euroissa Julkusen tehtävä on edistää ammattimuusikkojen työtilaisuuksia Hämeessä, mutta myös kasvattaa erilaisin ideoin ja hankkein kulttuurin monipuolistumista. Viimeisimpänä hän vei klassiseen musiikkiin painottuneeseen Lahteen rytmimusiikkia. Kun kaupungista on hyvä mielikuva kulttuurin kautta, siitä on hyötyä myös yrittäjille. Jotkut kunnat esimerkiksi miettivät lopettavansa musiikkiopistoyhteistyön. Lapsiperheelle se voi olla juuri se kysymys, miksi paikkakunnalle ei muuteta. Väki vähenee ja yritystoiminta vähenee, Julkunen sanoo ja lisää, että Verkatehdas oli syy siihen, miksi hän itse tuli Hämeenlinnaan töihin ja lopulta myös muutti kaupunkiin perheineen. Kantolan tapahtumapuistoa hän pitää isona juttuna kaupungin vetovoiman lisääntymisessä. Samaan hengenvetoon hän visioi mielessään Vanajaveden rantojen kehittämistä viihtyisämmiksi. Rannathan ovat juuri se asia, mikä erottaa Hämeenlinnan vaikka Riihimäestä tai Hyvinkäästä, eivätkä vaikka katetut kävelykadut. Ideoita kannattaisi lähteä kehittämään nuorten kautta. Sieltä saa yllättäviä ideoita ja elementtejä, Mikä on Taiteen edistämiskeskus? hän sanoo ja ihmettelee, miksi opiskelijat on viety kauas Visamäkeen keskustaa elävöittämästä. (JM) Hämeenlinnassa sijaitseva Taiteen edistämiskeskuksen sivutoimipiste tekee taiteen edistämistyötä ja palvelee asiakkaitaan Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Alueen taiteilijoiden kansallisia ja kansainvälisiä työskentelyedellytyksiä edistetään myöntämällä apurahoja ja avustuksia sekä käynnistämällä pitkäjänteistä hanke- ja verkostotyötä. Kanta- ja Päijät- Hämeessä työskentelee tällä hetkellä kaksi läänintaiteilijaa muotoilun ja säveltaiteen aloilla. Hattula, Pekola tuotantotila m2 Ilamontie 65. Tuotanto n. 2264m2, tsto/sos.n.360m2, var n. 264m2. Siistiä varastotilaa/ tuotantotilaa. Tilat helposti jaettavissa pienempiin osiin, rakennuksen osissa useita nosto-ovia. Soveltuu vaikka varastohotelliksi. Fomin Mh Hämeenlinna, Vuorentaka Toimitila m2 Kivijalankatu 8. Tsto- ja opetus tiloja,keittiöt,kh,huoneita,psh,s. Loistava mahdollisuus vaikka hoiva-alan yrittämiseen. Paljon mainiota tilaa kolmessa kerroksessa, isolla tontilla maalaismaisemassa. Hyvät palvelut Tiiriön alueella. Kohde vaatii mittavaa peruskorjausta. Nieminen Mh Hämeenlinna, Käikälä tuotantotila 630 m2 Konepajantie 9. halli. *. Yrityksesi tarpeitten mukainen hallitila vuokrattavana Käikäälässä. Hallin vapaa korkeus on noin 8,5 metriä. Soveltuu moneen käyttöön. Tila on myös jaettavissa. Nostoovet hallin molemmissa päissä. Vahvistettu lattia. Nieminen Vuokra Hämeenlinna, Keskusta liiketila 129 m2 Raatihuoneenkatu 29 LH 1. katutaso 1h, kellari wc. Keskeisellä paikalla kävelykadun varrella Hämeenlinnan keskustassa vuokrattavana liiketilaa. Isot näyteikkunat kadulle. Katutasossa noin 68 m2 ja alakerrassa 61 m2. Heti vapaa! Nieminen Vuokra Hämeenlinna, Keskusta liiketila 113 m2 Raatihuoneenkatu 23. Myymälä / toimisto. Mainio muuntuva myymälä- / toimistotila Kävelykatu Reskan vilkkaimmalla pätkällä. Kulku sekä kadulta, että kauppakeskus Optellin sisäkäytävältä. Yläkerran tilaan järjestettävissä oma kulkunsa kauppakeskuksen sisäkäytävän kautta. Perttilä Vuokra Hämeenlinna, Kauriala liiketila 99 m2 Turuntie 4-6. liiketila ja takahuone sekä vastaanottohuone. F*. Katutason siistiä liiketilaa lähellä moottoritien katteelle valmistuvaa Goodman -liikekeskusta. Tila jaettavissa kahteen eri liiketilaan. Ollikka Mh Etelä-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy, LKV Raatihuoneenk , HML puh OP-Kiinteistökeskus Avustuksia myös yrittäjille Taiteen edistämiskeskus myöntää avustuksia erilaisiin hankkeisiin. Keskuksen ajankohtaiset apurahat ja avustukset löytyvät osoitteesta Jos mielessä on kulttuurin edistämiseen liittyvä idea, joka ei sovi suoraan avustusten piiriin, Ciegus keksi Tuottavan Idean Tuottava Idea on Suomen Nuorkauppakamareiden järjestämä kilpailu yrityksille. Vuodesta 1977 järjestetyn kisan tarkoituksena on etsiä yhteiskunnallisesti merkittäviä sekä innovatiivisia tuoreita ideoita. Hämeenlinnan voittajan valitsi raati, jonka jäseninä toimivat apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeen Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Olli Kari, Etelä-Hämeen Osuuspankin asiakkuusjohtaja Otto Kuronen, Konecranesin paikallisjohtaja Timo Mattila ja Hämeen Sanomien päätoimittaja Pauli Uusi- Kilponen. Raatiin teki suurimman vaikutuksen Oy Ciegus Ltd:n Lääketabletti-innovaatio. Muita kisaajia olivat Papurino Oy, Rento Design Oy, Wok in ja Dafecor Oy. Tuottava Idea -kilpailu huipentuu kansalliseen palkintojenjakoon Aluekilpailuun lähetettiin kaikki lopputiimellyksessä mukana olleet viisi yritystä. Cieguksen Lääketabletti on lanseerattu vasta muutamia kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi Jarmo Julkuseen. Opetus- ja kulttuuriministeriöltäkin voi löytyä esimerkiksi kulttuuriyrittäjille sopivia hankkeita, joihin voi hakea avustuksia. Näitä hakuja voi seurata osoitteessa avustukset. viikkoja sitten ja maailmanvalloitus on alkamassa. Tablettisovellus on kahden kolmen vuoden tuotekehityksen tulosta. Tuotetta on kehitetty yhdessä Lääketietokeskuksen, Katriinan sairaalan ja HUS:n keskusapteekin kanssa. Sovellus helpottaa lääkejakelua, tehostaa työajan käyttöä ja lisää potilasturvallisuutta. Reaaliaikainen tieto lääkityksestä kulkee lääkkeiden jakajan mukana koko ajan. Sovellus sopii myös kotihoidon käyttöön, kertoi toimitusjohtaja Kari Paukkeri. Yrityksen pääpaikka on Hämeenlinnan Visamäessä ja tuotekehitys sijaitsee Jyväskylässä. (JM) Ciegus Oy:n toimitusjohtaja Kari Paukkeri iloitsi Tuottava Idea -palkinnosta Lääketabletti-sovellukselle.

7 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 7 Lindalle ovat kaikki ovet avoinna Kilpaa tanssiminen on jäänyt, tilalle on tullut laulaja-artisti Linda Vink Linda Lastuselle ja hänen artistipersoonalleen Linda Vinkille kuuluu oikein hyvää. Juuri täysi-ikäiseksi tullut hämeenlinnalainen ottaa ensi askelia uralla, joka voi viedä hänet miten pitkälle tahansa. Kilpatanssia pitkään harrastaneen Lindan viime vuodet ovat olleet oikeastaan aika uskomattomia. Hänestä on tullut tunnettu laulaja, ja hän on päässyt levyttämään ilman, että hänen tarvitsi tyrkyttää itseään mihinkään. Käännekohta oli, kun Linda osui pari vuotta sitten musiikintekijä ja -tuottaja Maki Kolehmaisen kanssa samaan televisio-ohjelmaan haastateltavaksi. Takahuoneessa Maki kysyi, osaako Linda laulaa. Myöhemmin Maki otti yhteyttä, ja tähän mennessä Linda on julkaissut hänen kanssaan jo levyn, ja hänen Vink vink -kappalettaan on katsottu YouTubessa yli 1,5 miljoonaa kertaa. Show-ihminen Jo pienenä Linda kertoo ajatelleensa, että hänestä tulee laulaja. Kaikki hänen tekemisensä onkin johtanut askel askeleelta toiveen toteutumiseen. Hän on tanssimisen ja laulamisen lisäksi näytellyt Miniteatterin kautta kesäteatterissa. Tanssi on oikeastaan nyt jäänyt, en enää kilpaile, mutta treenaan kyllä vielä. Laulaessani pystyn hyödyntämään tanssikokemustani, se auttaa esiintymisessä. Olen tottunut olemaan lavalla, hän Artisti Vinkiksi muuntautuessaan Linda pistää punat huuliin ja hyppää toisenlaisiin pöksyihin. Vinkissäkin näkyy oma persoonani, olemme yhtä värikkäitä ja sosiaalisia, eikä minun ei tarvitse esittää mitään muuta kuin olen. Ehkä olen vähän show-ihminen, mutta haluan kuitenkin pitää työn ihan erillään muusta elämästä. Herttainen nuori nainen toivoo, että hän ei julkisuuden Kaikki netissäkö? Nykypäivän keskittymä, niin nuorten kuin vanhempienkin ihmisten elämässä on some, eli sosiaalinen media. Netistä löytyy kaikki, tai ainakin se on se yleinen olettamus. Nuoret lisäävät kuvia ja päivittävät tekemisiään sekä keskustelevat kavereidensa kanssa somessa. Se on siis sitä tämän päivän sosiaalisuutta. myötä muuttuisi ainakaan huonompaan suuntaan. Minulla on tosi ihanat ystävät ja fanit. Olenkin sanonut, että jos minulla joskus näyttää nousevan hattuun, he voivat tuoda kiviä taskuuni. Kun olen kavereiden kanssa, Vink ei ole läsnä. Myöskään sitä Linda ei ymmärrä, että toisille ollaan kateellisia. Kenenkään menestys ei ole itseltä pois. Kadehtiminen ei kuulu omaan luonteeseeni. Ensi syksyn ja kevään abi Keikkapuolella Linda Vinkillä on ollut vielä toistaiseksi melko hiljaista, sillä Linda halusi rauhoittaa kevään opinnoilleen. Koulu on siinä vaiheessa, että kirjoitan ylioppilaaksi ensi syksynä ja keväänä. Kesälläkin pitää lukea kirjoituksiin, lyseon urheilulukiolainen kertoo. Kesätöihin Linda meni tuttuun paikkaan Vanajanlinnaan, missä hän on aiemminkin ahertanut caddiena golfkentällä ja apulaisena ravintolan puolella. Lisäksi hän sahaa valoisina iltoina edestakaisin Hämeenlinnan ja Helsingin-studion väliä. Kovasti teemme koko ajan uusia biisejä. Taustajoukkonani on noin kahdeksan hengen tiimi. Maki säveltää kappaleita, ja saan myös itse vaikuttaa niihin jos haluan. Popilla jatketaan, hän kertoo. Linda sanoo haluavansa elää normaalia 18-vuotiaan naisen elämää ja kerätä itselleen cv:tä. Hän haluaa pärjätä omillaan ja ottaa vastuuta elämästään. Omia vanhempiaan hän arvostaa siitä, että nämä eivät ole tuoneet asioita kultalautasella hänen eteensä. Yrittäjyys mietityttää Esiintyvänä taiteilija Linda on ehtinyt miettiä myös yrittäjäksi ryhtymisen mahdollisuutta. Hän on kuitenkin tullut siihen tulokseen, että hänestä ei tule yrittäjää, ainakaan vielä. Olen sitä mieltä, että Suomessa artistia ei pidetä yrittäjänä. Verottaja ei hyväksy esimerkiksi sitä, että teostomaksut menisivät suoraan yrityksen tilille. Suomi on ainoa länsimaa, missä sitä ei hyväksytä. Valtio holhoaa liikaa. Kasvavaa alaa ei tueta eikä kannusteta tarpeeksi. Itseäni ehkä pelottaisi yrittäjäksi ryhtyminen, vaikka yrittäjyyttä paljon arvostetaankin, hän pohtii. Netistä löytyy paljon. On esimerkiksi monia nettikauppoja ja sivustoja, joista voi tilata kaikenlaisia tuotteita ja vaikka vaatteita itselleen. Ostokset netissä ovat varsinkin nuorten suosiossa, sillä jos aikaa tulee muutenkin vietettyä koneella, on helppo myös shoppailla siellä. Sivustojen turvallisuudesta kannattaa kuitenkin ottaa tarkoin selvää, ettei tule petetyksi. On niitäkin tapauksia, joissa rahat on menetetty, mutta tilattua tuotetta ei kuitenkaan ole koskaan saatu. Silloin nettiostoksen helppous onkin muuttunut erilaisten oikeuksien selvittelyyn. Olen sitä mieltä, että some yksinään ei edusta hyvää sosiaalisuutta muiden ihmisten kanssa. Se vie ihmisiä enemmänkin erilleen toisistaan, vaikka netin välityksellä yhteyttä toisiin pidetäänkin ja sieltä paljon tietoa asioihin saadaankin. Jos ostokset, laskut, yritysten toiminta, hakemukset, mielipiteet ja kaikki muut asiat hoidetaan netissä, mihin tätä normaalia ihmisten välistä kanssakäymistä silloin tarvitaan? Työpaikatkin vähenevät sitä mukaa, kun kaikki asiat siirtyvät nettiin. Tulevaisuuden turvaksi Linda haluaa ehdottomasti hankkia itselleen ammatin, vaikka hän nyt elääkin unelmaansa artistipolun alussa. Yhteiskuntatieteet, opettajankoulutus ja teatterikorkeakoulu kiinnostavat, hän kertoo. Ihan lähiajan haaveena Lindalla on pääseminen mukaan johonkin isoon musikaaliin, jossa saisi laulaa ja tanssia. (LK) Näen somesta olevan kuitenkin myös hyötyä. Esimerkiksi yhteisöpalvelu Facebook tuo yrityksille paljon hyvää mainostilaa ja paikan kertoa jokapäiväisestä toiminnasta. Kun ihmiset ovat Facebookissa, on heidän siellä helppo seurata haluamaansa yritystä ja sen toimintaa. Varsinkin nuorille se on helppo paikka päästä etsimään tietoa yrityksistä. Ja se tieto on tärkeää, sillä mehän olemme se tulevaisuus. Sosiaalinen media koituu siis helposti kohtaloksi liiallisella ja epätarkalla käytöllä. Mutta jos samalla osataan arvostaa muutakin elämää, työtä ja kanssakäymistä, some on hyvä lisä ja apu melkein kaikkeen, mitä me tarvitsemme. Josefiina Sollo Hämeenlinnan lyseon lukio Luovan yrittäjyyden linja Linda Lastunen haluaa elää ihan tavallista nuoren naisen elämää, mutta välillä hän hyppää artistipersoonansa Linda Vinkin pöksyihin. Nuoret hakevat somesta tietoa Nuoret käyttävät sosiaalista mediaa päivittäin paljon muuhunkin kuin toistensa kanssa viestittelyyn. Sekä lukioikäiset että vähän vanhemmat sanovat seuraavansa esimerkiksi somessa olevia mainoksia. keinoin. Yritykselle olisi ehkä tärkeämpää olla mukana somessa kuin pitää omia nettisivuja. Omia sivuja on vaikeampaa pitää ylläkin kuin Facebook-sivua. Mutta jos WhatsAppia alettaisiin käyttää mainosmielessä, siinä voisi jo mennä hermo. (LK) Lyseon lukion luovan yrittäjyyden linjalla opiskeleva Oona Öykkönen kertoo, että hänen tulee katsottua mainoksia Facebookista. Joitakin blogejakin hän lueskelee. Pari kertaa olen mainoksiin tarttunutkin. Blogeista luen esimerkiksi muotiblogeja, hän kertoo. Lauri Salminen, lyseon luovan yrittäjyyslinjan opiskelija hänkin, kertoo seuraavansa somea päivittäin. Blogeja hän lukee ja kertoo tehneensä niitä aiemmin itsekin. Tylsinä hetkinä tulee koluttua melkein joka mesta, myös Facebook-mainokset, jos ne ovat kiinnostavia. Blogeja luen ja olen kirjoittanut harrastuksiini liittyen, hän kertoo. Oona Öykkönen. Yrittäjille sosiaalinen media olisi molempien mielestä tosi hyvä mainospaikka. Yritysten toimintaa voi heikentää se, jos ne eivät näy mitenkään somessa. Niiden, jotka eivät vielä ole Facebookissa, kannattaisi ainakin sinne mennä. Nettisivujakin pitäisi aina muistaa päivittää, he pohtivat. Jos itse perustaisin yrityksen, laittaisin siitä tietoja varmaan ainakin Facebookiin, Twitteriin ja mahdollisesti Instagramiin, Salminen Yritykselle tärkeää Luokanopettajaksi valmistuva hämeenlinnalainen Samuli Kiviharju kertoo käyttävänsä somea joka päivä. Lauri Salminen. Haen tietoa erilaisista asioista esimerkiksi blogeja lukemalla. Matkustellessani olen käynyt Foursquare-sivuilla, sieltä pystyy katsomaan, missä paikoissa ihmiset ovat käyneet ja mitä mieltä he niistä ovat. Verkkokauppaa Kiviharju ei juuri käytä, mutta ostoksiaan hän on jonkin verran pohjustanut netistä haetulla tiedolla. Nykyiseen puhelinmalliini en olisi varmaan päätynyt ilman blogeista saamaani tietoa. Oma mielenkiintoni rajoittuukin lähinnä erilaisiin laitteisiin. Seuraan esimerkiksi tietyn alan liikkeen mainontaa, hän kertoo. Kaikkien yritysten kannattaisi Kiviharjun mielestä tehdä itseään näkyväksi netissä - ilmaisin Samuli Kiviharju.

8 8 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Hämeenlinnan Yrittäjät toimii 2014 Uudet jäsenet kokoontuvat Uusien jäsenten aamukahvitilaisuus tiistaina klo Fennian toimistolla, Sibeliuksenkatu 9. Tilaisuus järjestetään myös tiistaina 9.9. klo sekä tiistaina Kesäillan valssin tahtiin Eloristeillään taas Yrittäjien Eloristeily torstaina klo 18 yhdessä AinaComin, LähiTapiolan ja Hämeenlinnan Yrittäjäuutisten seuraava numero ilmestyy Ilmoitusmyynnistä vastaa Hämeen Sanomat, puh Lehdet ovat luettavissa klo Fennian toimistolla. Uusien jäsenten minigolfilta on tiistaina 9.9. klo 17 yhdessä Fennian kanssa Linnanpuiston ratagolfilla. Matka Valkeakoskelle Kesäillan valssin ensi-iltaan torstaina klo 19 yhdessä Kantapankin kanssa. Kysy peruutuspaikkoja tai puhelin Kauppakeskus Tavastilan kanssa. Katso myös erillinen ilmoitus. Ilmoitus Yrittäjäuutisissa tehoaa paitsi kotisivuiltamme myös näköislehtenä Hämeen Sanomien verkkosivuilla sekä ladattavissa ilmaisena sovelluksena puhelimeen tai tablettiin. Yrittäjäjuhla kalenteriin nyt! Haasta yrittäjäkaveri kaupunkikävelylle Yrittäjien 4,4 km kaupunkikävely Hämeenlinnan kaupunkimaratonin yhteydessä lauantaina klo Haasteita voit lähettää ja Syyskokous Yrittäjäjuhla Vanajanlinnassa perjantaina klo 19 yhdessä Etelä-Hämeen Osuuspankin, Lammin Säästöpankin, Nordean ja Suomen Yrittäjäopiston kanssa. haasteisiin voit vastata sivulla Katso myös erillinen haaste tältä sivulta. Sääntömääräinen syyskokous torstaina klo 18 Danske Bankissa. Hämeenlinnan Yrittäjien uudet jäsenet Bio Rex Cinemas Oy, Aku Jaakkola Fantikva, Petri Roth Hämeenlinnan Paperipalvelu Tmi, Harri Hurmola Isännöinti Hovila, Heli Hovila Isännöintimeklari Oy, Markku Pitkäranta JSL-Tech Oy, Sami Tuominen Loka-auto Veijo Känkänen, Veijo Känkänen Yhteystiedot ajantasalle Natural training, Esa Kannelmaa Pienrakennus ja apupalvelut J & J Oy, Jani Karvinen Rajala Sisko Kaarina, Sisko Rajala Rakennuspalvelu Jerry, Jerry Lindberg Supermedia ADV Oy, Jorma Yrjölä Terapia-, valmennus- ja hyvinvointipalvelut Sari Pettersson, Sari Pettersson Tmi Jarkko Hilkamo, Jarkko Hilkamo Hyvä jäsenemme. Huolehdithan, että sähköpostisoitteesi on käytettävissämme ja se on ajan tasalla. Lähetämme jäsentiedotteet vain sähköpostitse. Seuraa myös kotisivujamme Yhteistyössä

9 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 9 Wetterhoffin remppa on viittä vaille valmis Fredrika Wetterhoff -säätiön toiminnanjohtaja Hannele Yrjö- Koskinen on ilmeisen helpottunut. Wetterhoffin talon jättiremontti on loppusuoralla, sillä se valmistuu kesäkuussa. Tämä on ollut valtava remontti. Täytyy sanoa, että koko kevät on ollut hurjaa aikaa ja välillä on meinannut usko loppua. Mutta hienosti olemme loppujen lopuksi selvinneet täällä remontin keskellä. Suurin osa toimijoista on pysynyt remontin ajan talossa, vaikka urheiluhenkeä ja huumorintajua on tarvittu, Yrjö-Koskinen kiittelee talon noin kolmeakymmentä vuokralaista. Tällä hetkellä talossa on vuokralla vain kaksi vapaata toimistotilaa. Vaiheittain hyvä tulee Talon remontin ensimmäinen vaihe valmistui vuonna Toinen vaihe on tuonut mukanaan suuria muutoksia. Talosta on uusittu lähes kaikki lämmityksistä putkiin. Uusia tilajärjestelyjä on tehty ja talo on saanut myös hissin sekä lisää sosiaalitiloja. Tällä hetkellä meneillään ovat viimeistely- ja pintatyöt. Nyt työn lopputulos alkaa näkyä ja talo alkaa saada lopullisen muotonsa. Tärkeintä oli, että käynti taloon säilyy entisellään eli sisäänkäynti tapahtuu sekä Wetterhoffinkadulta että Palokunnankadulta. Lisäksi saamme yhden uuden sisäänkäynnin Palokunnankadun puolelta, Yrjö- Koskinen Esimerkiksi katutason holvisali on saanut uuden ilmeen, ja sanoisin että se on kaupungin kaunein liiketila holveineen ja pylväikköineen. Kutomo on uusittu täysin, ja sitä vuokrataan jatkossa esimerkiksi kokouskäyttöön. Wetterhoffin henki on säilytetty joka puolella, siksi ei ole tehty kiiltävää, Yrjö-Koskinen (JM) Wiittä Waille Walmis -tapahtuma perjantaina alkaen klo 10 Wetterhoffin talossa. Hyviä tarjouksia, avoimet ovet eli talon toimijat esittelevät omia tilojaan ja omaa osaamistaan sekä illalla klo 18 Cafe Hoffin terassilla elävää musiikkia. Tervetuloa! Hannele Yrjö-Koskinen iloitsee remontin valmistumisesta. Myös rappukäytävän seinät ja katto ovat saaneet uuden Wetterhoffin henkeen sopivan ilmeen. Ryhdy mielipidejohtajaksi ja vaikuta puhumalla Hämeenlinnalainen, markkinointitoimisto Plutoni Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Kurvinen on kirjoittanut kirjan nimeltä Mielipidejohtaja yhdessä MARK Suomen Markkinointiliiton toimitusjohtaja Lauri Sipilän kanssa. Kurvisen edellinen kirja Blogimarkkinointi syntyi yhteistyössä Katleena Kortesuon kanssa. Tällä kertaa kansien välistä löytyy käytännön vinkkejä sisältömarkkinointiin ja sisäiseen markkinointiin. Kustantaja Talentumin esittelyn mukaan "Kirjan avulla laadit valloitussuunnitelman (sisältöstrategian), kokoat joukkosi yhden tavoitteen taakse (sisäinen markkinointi) ja viet suunnitelman käytäntöön lukuisten työkalujen ja käytännönläheisten suunnitelmien voimin (sisältömarkkinointi). Näin ansaitset yrityksellesi suunnannäyttäjän ja vankkumattoman asiantuntijan eli alasi mielipidejohtajan roolin." Tutustu kirjaan tarkemmin osoitteessa Hämeenlinnalainen puhetaidon kouluttaja ja Retoriikan kesäkoulun rehtori Antti Mustakallio puolestaan opettaa kansaa puhumaan kirjassaan Vaikuttavan puhumisen taito, joka on juuri ilmestynyt. Mustakallio antaa kirjassa selkeitä, konkreettisia ja oleellisia neuvoja siihen, kuinka kehittyä hyväksi puhujaksi ja kasvaa puhujana. Samalla mukana kulkee puhumisen perusfilosofia, joka kumpuaa antiikin ajoilta asti. Lisätietoja fi. Mielipidejohtaja-kirjassa on caseja, joiden luvataan antavan oikeita työkaluja yritysten markkinoinnin rakentamiseen. Vaikuttavan puhumisen taito kertoo, miten tullaan hyväksi puhujaksi. HAMKin Pikastartit tulivat tarpeeseen Hämeen ammattikorkeakoulun työelämän lähipalveluissa on huomattu alueen yrityksissä selkeä tarve ja kiinnostuksen kasvu sosiaalisen median hyödyntämistä kohtaan. Yrittäjät kokevat kuitenkin usein ajanpuutteen ja kokemattomuuden haasteena työkalujen hyödyntämisessä. HAMK järjesti kevään aikana koulutussarjan sosiaalisen median työkaluista ja niiden hyödyntämisestä pk-yrityksen myynnissä ja markkinoinnissa. Kurssilla käytiin läpi yleisimmät sosiaalisen median työkalut Facebook, Twitter, LinkedIn, Instragram, YouTube ja Google+. Koulutukseen osallistui yhteensä noin 50 yritystä, kertoo HAMKin markkinointikoordinaattori Teemu Korpi. Suurin este sosiaalisen median käytölle tuntuisi olevan sen selkiytymätön hyöty. Pyrimmekin käsittelemään asioita nimenomaan markkinoinnin ja myynnin kannalta, miten saada näkyvyyttä ja sitä kautta lisättyä kaupantekoa, Korpi Yrityksillä on myös korkea kynnys ottaa käyttöön osaamistaan. Asiassa on vain edettävä. Riittää, että tietää perusteet, ja sen jälkeen oppii kokeilemalla. Se, mikä toimii naapurilla, ei välttämättä toimi omassa yrityksessä, hän (JM) ESKELISELTÄ Tämän lehden toisena teemana somen lisäksi on äitiysloman vaikutus yrittäjyyteen. Se kohtelee kaltoin pienyrittäjää, jonka työntekijä jää mammalomalle. Naisvaltaiset alat muutenkin ovat kärsijöitä. Yrittäjät eivät vastusta ylimääräisiä kustannuksia. Tasaaminen elinkeinokenttään olisi helposti hoidettavissa. Perittäisiin yrityksiltä äitiysvakuutusmaksua työttömyysvakuutusmaksun tapaan. Valtio sitten hoitaisi maksut työntekijälle. Nuorten naisten työhön pääseminen voisi vähän parantua. Kunnalla on vähän keinoja vaikuttaa vuotuiseen tulokseensa. Moni asia on kiinni sattumasta tai ulkoisista tapahtumista. Ainoa varma keino on saada lisää veroa maksavia yrityksiä ja asukkaita. Se vaatii määrätietoista investointia infraan. Yhtälö on vaikea, mutta ei mahdoton. Edullinen sijaintimme on avainasemassa. Onnistumista ei kylläkään helpota riitainen kunnallispolitiikka. Demokratian nimeen vannovana on pakko todeta, että menestyksekäs kuntapolitiikka vaatii määrätietoisia ja vahvoja luottohenkilöitä. Minun muistissani aikanaan vetovastuussa olivat Salon Kössi ja Vihervuoren Ami. Heidän työtään jatkoivat Lintumäki ja Hassinen. Heiltä viestikapulan vastaanottivat Vekka ja Kiemunki. Jatko jää nähtäväksi. Pitää olla riittävästi auktoriteettia pitää ruodut suorina. HJS juniorijalkapalloseuran 2008 valitun urheilutoimenjohtaja Ari Seppälän luoman valmennusmankelin ensimmäiset pelaajat pelaavat nyt ikäkausimaajoukkueessa. Seuralla on supervalmennustiimi. Työtä tehdään systemaattisesti ja pitkäjännitteisesti vuoden kuluessa on lupa odottaa ensimmäisiä HJS:n kasvatteja Suomen maajoukkueeseen. Sitten niitä rupiaa tulemaan. Vanha koulukaverini kertoi, että oli hankkinut asunnon Virosta. Kertoi, että jos naapuri alkaa rynniä, hän on tunnissa Naton suojassa. Itsekseni mietin, että onkohan meidän turvallisuuspolitiikassamme parantamisen varaa. Nallen perillinen säästää Nallen muutolla Ruotsiin miljoonaa euroa perintöveroa. Kuolema ei pitäisi olla mikään syy verottaa omaisuutta. Jos hyväosaisten maastamuutto Ruotsiin lisääntyy, Suomi joutuu varsin pian miettimään perintöveron asianmukaisuutta ainakin sukupolvenvaihdoksessa. Väistämisvelvollisuus risteyksessä kuvataan kolmiomerkillä. On yllättävää, että sitä vastaavaa paria "etuoikeus risteyksessä" ei ole olemassa. Nyt joutuu kurkkimaan vieraassa risteyksessä, tuleeko oikealta auto ja onko siellä kolmiota. Kaupunginosavaltuustot eivät näyttäisi toimivan. En ole ainakaan niistä mitään kuullut. Ehdotan niiden sijaan/oheen harkittavaksi yhteisesti laadittujen täsmäkyselyjen käyttämistä jo valmiiden organisaatioiden avulla. Saadaan tietoa päätöksenteon pohjaksi. Kyselytavasta kirjoitinkin jo edellisellä kerralla. Tilaajatuottajamalli antoi asioiden hoidon yksin virkamiehille. Jos joku johtava virkamies vastustaa kehitystä, asiat eivät mene eteenpäin oli poliittinen tahto mikä tahansa. Luin Hämeen Sanomien Hämeenlinna-kirjeestä, kuinka asiakas ei meinaa löytää keinoa tilata sairaalalta vanhoja röntgenkuviaan. Ne ovat sinänsä kyllä saatavissa. Mutta byrokratia keksii aina uuden keinon, miksi niitä ei voi toimittaa. Surkuhupaisa tapaus on esimerkki siitä, että julkisen palvelun toimintatapaa ei monestikaan mietitä asiakaslähtöisesti.

10 10 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Vireä kesätori on Hauhon sydän Hauhon Yrittäjät on vastannut perinteisesti Hauhon kesätorin pyörittämisestä talkoovoimin ja niin tänäkin vuonna. Vilkas maalaistorimeininki vetää puoleensa runsaasti mökkiläisiä ja paikallisia asukkaita. Yrittäjien kannalta kesätorirupeama on järjestämistämme tapahtumista tärkein. Siinä riittää kyllä tekemistä, mutta se varmasti kannattaa ja antaa hyvää mieltä, sanoo Hauhon Yrittäjien puheenjohtaja Erja Helén-Salonen. Yrittäjien torikausi alkaa Niskavuoren markkinoilla 28. kesäkuuta, jolloin paikalle odotetaan yli sataa myyjää ja tuhansia markkinavieraita. Markkinoilla haetaan sahtimestaria ja julkistetaan Niskavuorineuvos. Viime vuonna parhaan sahdin kypsytteli Mustilassa asuva Ari Saarinen ja Niskavuorineuvoksen arvonimen ansaitsi Anne Nieminen. Kesätorit järjestetään välisenä aikana lauantaisin Puukoulun piha-alueella Hauhon kirkonkylässä. Hauhon Yrittäjät kasaavat myös joka kolmas vuosi Hauhon palveluhakemiston, joka on tehty viimeksi vuosille Palveluhakemisto löytyy netistä osoitteesta (JM) Kesätapahtumia Hauholla Niskavuoren markkinat la Puukoulun piha-alueella Hauhon Kirkonkylässä. Ohjelmassa mm. Niskavuorineuvoksen julkistaminen ja Hauhon sahtimestaruuskilpailu. Järj. Hauhon Yrittäjät ry. Hauhon kesätori lauantaisin Puukoulun alue Hauhon kirkonkylä. Järj. Hauhon Yrittäjät Toripäivät ja teemat: 5.7. Isäntänä Hämeen Sanomat Teemana Hauholaisia herkkuja Lisänä Lions klubin huutokauppa Hauhon historian hyväksi Lapset mukaan kesätorille 2.8. Rompetori Hauhon kesäteatteri esittää musiikkinäytelmän Anna Liisa. Lautsiankuja 20. Witsiälän WiihdeWiikot Tunnelmakartanoissa ja Witsiälän lavalla Hauholla: Mm Juhannustanssit, Ari Tarri ja Amulett. Perjantaina Herkkujen yö Wuolteen kartanossa alkaen klo Lauantaina 2.8. Antiikkimarkkinat klo 9-15, Witsiälä-sali ja lava. Katso kaikki tapahtumat www. tunnelmakartanot.fi Hauhon Sotaveteraanien perinteinen kesäjuhla klo 18 Hauho-talolla. Esiintyjinä mm. uusi vastaperustettu VmSK ja Hauhon Veteraanikuoro. Maksullinen kahvitarjoilu klo 17 alkaen. Hauhon Musiikkijuhlat Yhteislaulutilaisuus Hauholla pe klo Yhteislaulutilaisuus Hauhon Vanhalla raitilla Heiskalan talon pihapiirissä. Laulattajana/hanuristina toimii Sakari Silpola. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. Järj. Hauhon Wanha Raitti ry. Herkkujen Yö Vesistöjen rantamilla nautitaan herkuista läpi yön taiteen ja musiikin siivittämänä. Herkkuja tarjoavat Wuolteen kartano, Hahkialan kartano, Wanhan Raitin kievari, Lautsian Lomakeskus, Vihavuoden koskikahvila, Alvettulan kyläkauppa ja Peltosirkun tila. Hauhon Vanhalla raitilla raikaa yhteislaulu heinäkuussa. Lammin laidunkausi on avattu Ilpo Keto toimii Lammin Yrittäjien puheenjohtajana. Yhdistys käynnisti kesän Laidunkauden avajaisilla jo toukokuun alussa. Lammin Yrittäjien puheenjohtajana on toiminut jo monta vuotta Lammin Matto ja Väri -liikkeen yrittäjä Ilpo Keto. Keto on juuri lunastanut yhtiökumppaninsa ulos yrityksestään, mikä tietää entistä enemmän työtä oman yrityksen parissa. Yhdistyksen puheenjohtajan tehtäviin kuuluvat iltamenot vielä onnistuvat, mutta päivisin on vaikea irrottautua työsorvin äärestä. Uutta verta saatettaisiin siis jatkossa tarvita Lammin yrittäjäyhdistystä vetämään. Olen mukana rallipiireissä ja siellä täytyy kyllä ihailla yhdessä tekemisen meininkiä. Sitä toivoisin tänne meillekin vielä lisää. Vielä enemmän pitäisi tehdä yhteen, Keto Maailmanmenosta huolimatta lammilaisilla yrityksillä tuntuu menevän yleisesti ottaen hyvin. Positiivisella mielellä mennään, meillä tuntuu Lammilla yrityksillä pyyhkivän hyvin. Alasta riippuen työtä voi olla niin paljon kuin vain pystyy tekemään, Keto kertoo. Lammin Yrittäjät järjesti toukokuun alussa Laidunkauden avaus -tapahtuman Lammin Matto ja Väri -liikkeen pihassa. Mukana oli paikallista bändiä, torimyyjiä ja muuta mukavaa ohjelmaa. Halua tapahtuman kasvattamiseenkin Kedolla olisi, mutta 14. kesäkuuta järjestettävän Pellavamarkkinoiden kanssa ei kannata alkaa kisaamaan. Lammin, Hauhon ja Tuuloksen yrittäjät ovat muutamana vuonna järjestäneet yhteisen yrittäjäjuhlan ja niin tehdään tänäkin vuonna 10. lokakuuta Kapakanmäellä. (JM) Kesätapahtumia Lammilla Lammin Pellavamarkkinat Teemana nuoret. Hakkalan koululla ja liikuntakeskuksessa, Lamminraitti 35, avoinna yleisölle klo 816. Järj. Lions Club Lammi. Tanssit juhannusaattona Lammin Kuurikalla (Kostilantie 400). Henkka ja Kulkurit ja Mustat Enkelit Duo. Lieson Juhannustanssit Tanssilavalla esiintyy Tanssiorkesteri Matti Harjunpää, solistina Tuula Heikkilä. Ulkolavalla juhannuksen megatähti Jukka Poika. Kataloisten kesäjuhlat 5.7. Kataloisten perinteiset kesäjuhlat järjestäjänä Kataloisten kyläyhdistys: Näytelmä Pohjalaisia, perinteiset kenttäpelit, buffetti, kirpputoripöytä, arpajaiset, tanssit. Lasimäelle syntyi kauppiasyhdistys Kalvolan Yrittäjien toiminnassa kesä kuluu huilaillen Kalvolan Yrittäjien uusi puheenjohtaja Heikki Aumo kertoo, että Iittalan tämän kesän päätapahtuma oli oikeastaan toukokuussa, kun perinteisen lasinpuhallusen PM-kisat järjestettiin poikkeuksellisesti jo keväällä. Yhdistyksessä loppukesä nyt vain huilaillaan, kun lasinpuhalluskisat pidettiin näin aikaisin. Syksyllä sitten on taas yhteiset yrittäjäjuhlat Rengon kanssa, hän Pienellä kylällä korostuu Aumon mukaan tapahtumien merkitys, niihin väki lähtee liikkeelle. Luontevin säpinäpaikka on Lasimäki, jonne on täksikin kesäksi kehitelty jonkin verran uutta tarjontaa tuoreen kauppiasyhteistyön pohjalta. Yrittäjäyhdistyksen avustuksella perustettiin Lasimäen kauppiasyhdistys, jonka on tarkoitus tuottaa sekä matkailijoille että iittalalaisille tapahtumia. Nämä kaksi yhdistystä tekevät tarpeen tullen yhteistyötä, Aumo kertoo. Kauppiasyhdistyksen yhteistyökumppanina on muiden mukana urheiluseura Kalvolan Keihäs. Heinäkuun 19. päivänä seura järjestää suunnistuksen kaupunkisprintin, jonka kilpailukeskus sijaitsee Lasimäellä. Lasimäki ehostuu Aumo on katsellut hyvällä silmällä, kuinka Fiskars panostaa Iittalan tehdasalueeseen ja aikoo ulottaa ympäristön ehostamisen myös kauppamäelle. Lisäksi hän odottaa hyviä tuloksia ELY-keskuksen vetämästä LUO- TA-hankkeesta, jossa mietitään Iittalaan uusia ideoita. Lasimäen yhtä suurinta vetonaulaa, naivistinäyttelyä, kehitetään niin ikään vahvasti oikeaksi naivistikeskukseksi, jossa voitaisiin pitää myös kursseja. Täksi kesäksi Lasimäki sai myös uuden, entisiä palveluja hyvin täydentävän yrityksen, kun Miran Kukka siirsi myymälänsä sinne. Heikki Aumo toivoo Iittalan Lasimäelle vilkasta kuhinaa kesäksi. Iittalassa haluttaisiin Aumon mukaan viritellä tarjontaa vielä majoitusmatkailullekin. Siihen voisi soveltua esimerkiksi entinen kunnantalo, johon etsitään parhaillaan toimijaa. Nopea polku yrittäjänä Aumo valittiin täksi vuodeksi Kalvolan Yrittäjien puheenjohtajaksi varapuheenjohtajan paikalta. Omaa järjestöpolkuaan hän kuvaa nopeaksi, sillä hän ryhtyi yrittäjäksikin vasta 2 vuotta sitten oltuaan sitä ennen noin 13 vuotta töissä vakuutusyhtiössä. Aumolla on Lystimäen Oy -niminen yhtiö, jonka kautta hän toimii Risk Consult -vakuutusmeklariketjussa itsenäisenä yrittäjänä. Pohjanmaalla vahvimmin vaikuttava ketju on saanut näin eteläisimmän etäpisteensä Iittalasta. Yrittäjäyhdistyksen jäseneksi liittyminen oli Aumolle heti itsestään selvää. Jokainen yksinyrittäjä tarvitsee jonkinlaista verkostoa ympärilleen, ja mikä olisi sen luonnollisempi kuin toiset yrittäjät eri aloilta. Yrittäjä ymmärtää toisen yrittäjän ilot ja murheen aiheet, hän Kalvolan Yrittäjät elää Aumon mukaan pientä murrosvaihetta, sillä hallitukseen on tullut kaksi uutta jäsentä, eivätkä johtohenkilötkään ole olleet toiminnassa mukana kuin pari vasta vuotta. Mietimme, mitä yhdistyksen toiminta voisi parhaimmillaan olla. Pyrimme ainakin jollain aikavälillä kehittämään sisäistä ja ulkoista tiedottamista. Emme katsele taustapeiliin, mutta toiminnan pitää myös olla sellaista, että se ei rasita ketään liikaa, hän (LK) Kalvolan kesätapahtumia Iittalan lasimuseo Lasimäellä auki elokuun loppuun asti joka päivä klo Naivistin Iittalassa -suurnäyttely Iittalan vanhassa puukoulussa asti, auki joka päivä klo Suvikortin päivä Lasimäellä 7.6. klo Pirttikosken kesäteatteri, Homeita ja hajusteita -näytelmä Seppo Holttisen kirjoittama tarina lakkaustusuhan alla olevasta kyläkoulusta. Lasimäkisprint suunnistuskilpailu Häme Cupin osakilpailu.

11 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 11 Renkoviikko jatkaa hyväksi koettua perinnettä Rengon Yrittäjien vuoden kohokohta on jälleen Renkoviikko. Seitsenpäiväinen tapahtuma järjestetään nyt jo 29. kerran. Talkoilla teemme hommia viikon eteen. Esimerkiksi markkinapäivänä varmistamme aamusta alkaen, että myyjät saavat omat paikkansa ja kaikki toimii. Yhdessä tekeminen on kivaa, yhdistyksen tuore puheenjohtaja Pekka Untamo Renkoviikko jatkaa Untamon mukaan suunnilleen vanhalla hyväksi koetulla pohjalla. Viime kesään verrattuna on kuitenkin luvassa runsaammin erilaisia moottorikoneita näytille. Ainakin harrasteautoja sekä vanhoja traktoreita ja maatalouskoneita tulee esittelyyn entistä enemmän. Autojen joukossa on sekä vanhoja että uudempia laitettuja malleja. Paikkakunnalla asuu useampikin alan harrastaja, Untamo kertoo. Yhdistyskonkari Untamo on ollut Rengon Yrittäjissä mukana yli 20 vuotta. Viime vuonna hän otti yhdistyksen puheenjohtajajuuden vastaan Satu Leppäseltä. Edeltäjäänsä hän kiittelee edelleen jatkuvasta vahvasta toimimisesta yhdistyksessä. Myös muut hallituksen jäsenet saavat häneltä tunnustusta. Kiitos hallitukselle aktiivisuudesta ja yhdessä tekemisestä. Hommia jaetaan, auttamishalua löytyy, ja kokouksissa käy mukavasti väkeä. Mutta melko rauhallisestihan Rengon yhdistyksessä elellään, hän kuvailee. Kuten monet muutkin yhdistykset, myös Rengon Yrittäjät kaipailee uusia nuoria jäseniä joukkoonsa. Toisten yrittäjien kanssa puhumisesta voi olla isoakin Pekka Untamo sanoo ottaneensa Rengon Yrittäjien puheenjohtajuuden vuosi kerrallaan -periaatteella vastaan. Hänen oma yrityksensä Pekan Akvaario pyörittää myös tukkukauppaa, jonka iso varasto on Ratasniityssä. apua. Monille on jo kertynyt paljon kokemusta, josta olisi nuoremmillekin hyötyä, Untamo Rengon Yrittäjien hallitukseen kuuluvat Untamon lisäksi Satu Leppänen, vpj., Erkki Koskiniemi, vpj., Merja Itäluoma- Laitila, siht., Kristiina Jokinen, Heikki Repo, Jari Salminen, Seppo Kivinen, Simo Siltaloppi ja Vesa Latvala. Pekan Akvaario Rengossa asuvalla Untamolla on ollut eläintarvikkeita myyvä Pekan Akvaario -niminen liike Hämeenlinnassa vuodesta 1979 lähtien. Tänä vuonna juhlitaan yrityksen 35-vuotista taivalta. Aikoinaan liike avattiiin Sibeliuspuiston nurkalla olleeseen vihreään puiseen taloon, jota ei enää ole olemassa. Nykyinen myymälä Birger Jaarlin kadulla on jo yrityksen kuudes sijaintipaikka. Tukkukauppaa Untamo on harjoittanut vuodesta Yrityksen isot varastotilat sijaitsevat Ratasniityssä. Työntekijöitä liikkeessä ja varastossa on yhteensä kymmenkunta. Eläintarvikekauppa elää Untamon muun talouden tapaan tiukkoja aikoja. Nyt on vaikeimpia aikoja saada liiketoiminnalle kasvua. Tämän alan tuotteita myydään yhä useammassa paikassa, ja monet ostavat tuotteita netin kautta ulkomailta. Kilpailu on kovaa, ja koko ajan pitäisi miettiä uusia juttua, jotta pysyisi pinnalla, hän (LK) Rengon kesätapahtumia Renkoviikko Yhdistysten, järjestöjen ja kylien järjestämää ohjelmaa. Markkinat klo Sodan varjosta valoon -tarina kohtaamisesta Rengossa vuonna näytelmä Sotkalinnassa, Hämeen Härkätie 4036, klo 17 ja klo 19. Renko-Seuran esitys. Härkätien museo, Sajatie 3, avoinna asti sunnuntaisin klo ja klo 9-15, muulloin sopimuksen mukaan, p Renkolaiseen talonpoikaisuuteen ja Hämeen Härkätiehen liittyvää esineistöä. Tuuloksessa messuillaankin syksyllä Tuuloksen Yrittäjien puheenjohtaja, Herkkumaan toimitusjohtaja Atte Rekola kertoo, että perinteinen yrittäjien järjestämä Tuulosen kesätapahtuma on siirretty tänä vuonna syksyyn. Syysmessut järjestetään 30. elokuuta kauppakeskus Tuulosessa ja yhdistys on mukana yhtenä tapahtuman järjestäjänä. Kesän tapahtumassa oli kyllä viime vuonna paljon ihmisiä. Mutta heinäkuussa on niin runsaasti muutenkin tapahtumia ja vilkkaat viikonloput, joten ajattelimme että parempi siirtää tapahtuma syksylle. Säällä ei ole Tuulosessa niin isoa osaa, koska olemme suurimmaksi osaksi sisätiloissa, Rekola kertoo. Syysmessuilla tuodaan esille lähiajattelua ja sadonkorjuun aikaa. Paikalliset yritykset esittelevät ja myyvät tuotteitaan. Tapahtumassa esiintyy paikallisia kykyjä ja myös aloittelijoita, joita halutaan tukea esiintymistilaisuuksia järjestämällä. Tapahtuma on yksi Hämeen Sanomien Tähtitapahtumista. Rekola toivottaa myös kantakaupunkilaiset tervetulleiksi mukaan Syysmessuille Tuuloseen. Ruokakoulu Matskolan. Järjestetään Tuuloksen seurakuntakeskuksessa. Tuuloksen 4H-yhdistys ry on Ruokakoulu-Matskolan pilotointihakkeessa mukana. Päiväleiri 812-vuotiaille lapsille kesäkuussa. Ilmoittautumiset Neuvontapuhelin kuumana Tuulosen Yrittäjien puheenjohtajan hommat sujuvat Rekolalta vuosien kokemuksella. Ei näistä stressiä kannata ihmeemmin ottaa. Omat työt tulevat tietenkin ensimmäisenä. Ajankäytöllisesti on toki välillä haastavaa ja siksi teemme mielellämme yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa. Yhteiset tapahtumat ja koulutukset ovat hyviä juttuja, Rekola Suomen Yrittäjien palveluja hän suosittelee yrittäjille lämpimästi. Esimerkiksi asiantuntijoiden neuvontapalvelu tulee tarpeeseen. Kyllä se on tuki ja turva paikallisyhdistykselle, jolla ei ole mahdollisuutta ottaa kantaa ja auttaa jäseniä suoraan. Suomen Yrittäjien neuvontapuhelimeen on tuli viime vuonna todella paljon puheluita, yli vuodessa, mikä tarkoittaa 137 puhelua päivässä. Se kertoo murroksen ajasta, Rekola Tuuloksen Yrittäjien jäsenmäärä pysyttelee suurin piirtein samana vuodesta toiseen. Jäseninä on tällä hetkellä hieman yli 50 yritystä. (JM) Kesätapahtumia Tuuloksessa Syysmessut Tuulosen kauppakeskuksessa Lähiruokaa ja sadonkorjuun antimia. Lisätiedot Vesa Kaloinen, puh MEIDÄN KESKEN Lisääntykää ja täyttäkää maa! Kuka maksaa? Maamme syntyvyysluvut ovat pienentyneet huolestuttavasti viimeisen vuosisadan aikana. Tilastokeskuksen tiedoista selviää, millaista vauhtia vuosittain on syntynyt lapsia: noin lasta vuonna 1910, noin lasta vuonna 1960 mutta enää noin lasta vuosittain vuonna Pudotus vuosittaisissa syntyvyysmäärissä viidenkymmenen vuoden välein on ollut noin lasta, mikä on huolestuttava suunta. Yhteiskuntamme, tämä pieni Suomi pohjolan perukoilla, tarvitsee kuitenkin omia lapsia säilyttääkseen elinvoimaisuutensa ja toimiakseen vakaasti myös tulevaisuudessa. Äitien asema on meillä maailman paras. Tämän asian top 5 -listalla olemme ensimmäisellä sijalla. Se on parhaiten tuettua niin rahallisesti kuin vapaa-ajallisestikin. Mikä siis maksaa lastenhankinnassa? Ei ainakaan yhteiskunnan tuen puute. Silti lapsien äitien työnantajat laitetaan asiassa asianhoitajiksi ja maksajiksi. Äidin työnantaja joutuu yhteiskunnan kannalta tärkeän asian hoitajaksi vuosikausiksi, alkaen sijaisten rekrytoinnin vaivasta ja kustannuksista, kun tuleva äiti raskaana ollessaan sairastuu, jää äitiyslomalle, vanhempainvapaan jälkeiselle hoitovapaalle ja vanhempainvapaan aikana ansaitsemalleen palkalliselle vuosilomalle. Kuka maksaa? Äidin työnantajahan tämän maksaa. Asian kruunaa vielä ja nimenomaan työehtosopimuskenttä, yleissitovat työehtosopimukset, joita on noudatettava, jos äidin työpaikan työt ovat yleissitovan työehtosopimuksen alaisia töitä. Raskaana olevan naisen työnantaja joutuu maksamaan tekemättömästä työstä palkkaa sosiaalikuluineen monen kuukauden ajalta. Miksi näin? Yleissitovan, vaikkapa kaupan alan, työehtosopimuksen mukaan äidin työnantaja maksaa palkkaa tekemättömästä työstä vielä kolmen kuukauden ajan työntekijän jo jäätyä pois työstä. Kansaneläkelaitos maksaa kuitenkin yhteiskunnan tukena ansioon sidottua päivärahaa äitiysvapaalle jäävälle. Eikö tämä riitä? Miksi välissä tarvitaan äidin työnantaja maksajana? Työnantajalle aiheutuu kuitenkin ja joka tapauksessa vaivaa, huolta ja hoitamista yhteiskunnan kannalta tärkeän asian suhteen ilman maksajan roolissa olemistakin. Kela maksakoon äidille suoraan päivärahan ilman, että työnantaja joutuu tässä välissä maksajan rooliin. Yleissitovan työehtosopimuksen noudattamispakko kohtelee äitejä vielä epätasa-arvoisestikin. Miksi joku äiti saa nauttia täyttä palkkaa tekemättömästä työstä, mutta toinen äiti tulee toimeen heti äitiyslomansa alusta lähtien Kelan päivärahalla? Jäykissä tupopöydissä sovittuja työehtosopimuksia tuskin muutetaan tältä osin kaikkia äitejä ja äitien työnantajia tasapuolisesti kohteleviksi kas kun saaduista eduista ei luovuta. Tässä asiassa on lainsäätäjä päästänyt lapaset täysin käsistään antamalla vallan yhteiskunnan kannalta merkittävässä rahoitusasiassa etujärjestöjen käsiin. Tällä asialla, siis työnantajan maksamalla palkalla ja työnantajan kustantamalla lomalla, myös valitettavasti pelataan siis jos luoja suo, että lapsi tulee, kun sen tekemisen oikein laskelmoi kohdalleen. Äidin työnantaja joutuu maksamaan kaksi lasta tähän maailmaan sopivasti peräkkäin saattavalle työntekijälleen vuoden palkan suuruisen kuluerän kaikkine työnantajan maksettavaksi tulevine sosiaalikuluineen tekemättömästä työstä. Kaikkien synnyttäjien keski-ikä Suomessa on nykyään noin 30 vuotta. Tämä on juuri se ikä, jolloin oltaisiin parhaassa työiässä yhteiskunnan tarjoaman saajalleen ilmaisen koulutuksen jälkeen. Mutta silloin jäädäänkin jo heti vanhempainvapaille työnantajan hoitaessa ja kustantaessa homman. Kauppias hoitaa homman. Kustannusten jakaminen tasan siitä hyvästä, että meidän kaikkien vaikkapa tulevien eläkkeidemme maksu on turvattu, ja että pienessä Suomessamme tuleville äideille joku rohkea yrittäjä vielä edes tarjoaa työpaikan, on erittäin tärkeää. Kustannus pitää hoitaa kaikkien meidän yhteiskunnan jäsenten kesken yhteiskunta olemme me. Ainoastaan äidin työnantajaa ei voida rankaista siitä, että nuori nainen on saanut työpaikan. Lainsäätäjä ottanee hukkuneiden lapasten sijasta lusikan kauniiseen käteen ja järjestää rahoituksen ja maksatuksen tähän nyt täysin naisia työllistävien yrittäjien niskoille langenneeseen kuluerään. Rahoituksen kerääminen verovaroista ja maksatuksen järjestäminen vakuutuksesta tai rahastosta Kelan välityksellä, ilman työnantajan välikätenä olemista, on pikaisesti hoidettava kuntoon. Asia on mielipiteen kirjoittajana minulle tärkeä siksi, että olen nainen, kahden lapsen äiti, naisvaltaisen alan yrittäjä ja naisten työnantaja. Minun edustamallani alalla työehtosopimus ei ole yleissitova, eikä toivottavasti koskaan sellaiseksi tulekaan. Enkä valitettavasti voi ottaa sitä työntekijöideni kanssa sopimissa työsopimuksissa sitovaksi juuri näiden työnantajaa velvoittavien äitiyslomien ajalta tekemättömästä työstä maksettavien palkkojen vuoksi.

12 12 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Opiskelijoilla innostavia liikeideoita Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on hyviä liikeideoita, ja he osaavat esittää niitä innostavasti mahdollisille rahoittajille. Tällaisen kuvan sai ainakin Visamäessä pidetyssä pitchaus-tapahtumassa toukokuun lopulla. Pitcauksia eli myyntipuheita olivat tilaisuuteen tervetulleita pitäämään kaikki opiskelijat, jotka halusivat esitellä liikeideaansa ja etsivät suunnitelmalleen rahoittajia tai kehittämisapua. Ennakkoon mukaan oli ilmoitettu yhdeksän ideaa, ja muutama esitys tuli myös Hamkin yhteisön ulkopuolelta. Opiskelijat saivat kolme minuuttia aikaa kertoakseen ideansa viisihenkisille rahoittajaraadille. Hämeenlinnan Yrittäjistä raadissa oli mukana varapuheenjohtaja Jere Putkisaari, joka on taannoin ollut itsekin samalla tavalla esittelemässä omaa ideaansa rahoittajille. Kokemus oli oikein mielenkiintoinen. Nuorilla tuntuu olevan innostusta ja halua yrittämiseen. Esitykset olivat todella hyviä ja luontevia, kun ajattelee, miten jännään paikkaan he joutuivat. Tulevaisuus riippuu täysin heistä itsestään. Ideat voidaan toteuttaa, jos heillä vain riittää halua ja jaksamista kehittää niitä edelleen, Putkisaari arvioi. Sijoittajien ja palautteen antajien raatiin kuuluivat Putkisaareen lisäksi Mika Uusi-Pietilä East Wings Oy:stä, Juha Jekunen Vanaja Capitalsista, Tommi Vekka Skapat Energiasta ja Timo Liukko First Roundista. Hämeen Yrittäjät arvioi parhaaksi pitchaukseksi kone- ja tuotantotekniikkaa aikuispuolella opiskelevan Juha-Matti Torkkel in Tabledom-idean, jossa luodaan nettisovellus lautapelejä harrastaville. Suunnitelma on jo toteutusvaiheessa. Tarkoituksenani on tehdä Juha-Matti Torkkel (oik.) vakuutti parhaiten rahoittajaraadin omalla liikeideallaan. Myös Joonas Pylvinen ja Mika Matilainen onnistuivat esityksessään hyvin. yhteistyösopimus pelinvalmistajien kanssa ja olla markkinoilla ensimmäisenä, Torkkel kertoi. Pitchaus-tilaisuudesta aiotaan tehdä jokavuotinen perinne. Vähintään tilaisuuksia voisi olla ainakin keväisin, mutta ehkä myös syksyisin, Putkisaari (LK) Rahoittaja- ja kommentointiraadissa istuivat Mika Uusi- Pietiä (vas.), Juha Jekunen, Jere Putkisaari, Tommi Vekka ja Timo Liukko. KUMMISEDÄLTÄ Valtio kuin holtiton hulttio Suomen valtiolla on suuria määriä pörssiyhtiöiden osakkeita ja muuta yritysomaisuutta. On ihan järkevää, että valtio luopuu sellaisista omistuksista, joilla ei ole strategista merkitystä ja jotka voivat kehittyä ja tuottaa parempaa tulosta yksityisesti omistettuina. Valtion omaisuuden myynnistä käydään ideologista sotaa. Vasemmistopuolueet haluavat pitää kiinni valtion omaisuudesta ja yritystoiminnasta, kun taas porvarillisella puolella kannatetaan enemmän yksityistämistä. Tällaiset ennakkoasenteet pitäisi unohtaa ja lähteä siitä, mistä on taloudellisesti järkevää ja strategisesti perusteltua luopua. Esimerkiksi tuotannollinen toiminta on sellaista, jota on vaikea perustella strategisesti tärkeäksi. Näin on vain poikkeustapauksissa. Otetaan vaikkapa painoyhtiö Nordic Morning, joka ennen tunnettiin Editan nimellä. Myös Solidiumista eli yhtiöstä, jossa on valtion finanssisijoituksia, löytyy järkevää ja perusteltua myytävää. Ihan eri asia sitten on myynnistä saatujen rahojen käyttö. Istuva hallitus näyttää tehneen selkeän valinnan. Rahoista merkittävä osa käytetään syömävelkojen maksamiseen. Menneinä aikoina isäntää, joka myi metsäänsä ja pani rahat sileäksi, moitittiin holtittomaksi hulttioksi. Talonpoikaisjärki sanoo, että rahat pitää panna uuteen kuivuriin, työkoneiden ostoon tai lisäpeltojen hankitaan. Siis tuottaviin investointeihin. Aika on eri, mutta talouden opit samat. Valtion pitäisi käyttää osakkeiden ja yritysten myynneistä saadut rahat uuden yritystoiminnan pönkittämiseen, tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Rahat velanmaksuun pitäisi hankkia säästämällä eli tinkimällä menoista. Julkinen sekotori paisuu kuin pullataikina. Sote-uudistus on ensi askel siihen, että julkiset palvelut voidaan tuottaa aikaisempaa tehokkaammin. Uudistuksessa pitää kuitenkin muistaa, että se on vasta päätös ja päätöksen jalkauttaminen käytännön teoiksi on paljon päättämistä vaikeampi temppu. Suomeen on tulossa investointeja ihan yksityisellä rahoituksella. Maahamme aiotaan rakentaa kaksi uutta ydinvoimalaa. Kyse on yhteensä yli kymmenen miljardin panostuksesta energiaan, joka ei tuota hiilidioksidipäästöjä lainkaan. Niin Fennovoiman hankkeeseen Pyhäjoelle kuin Olkiluoto nelosellekin on ilmentynyt runsaasti vastustajia eduskunnassa. Vastustajien mielestä Teollisuuden Voiman nelosyksikön rakentaminen vaatii uuden periaateluvan eduskunnasta, koska varsinaista rakentamista ei kyetä aloittamaan alkuperäisen hakemuksen mukaisesti. Syynä tähän on Olkiluoto 3:n viivästyminen. Fennovoiman laitosmalli ja omistajat ovat vaihtuneet, joten hanke vaatii uuden periaateluvan eduskunnalta, sanotaan. Jos periaatelupavaatimukset menevät läpi ja eduskunta torppaa ne, menevät samalla valtavat rakennusinvestoinnit ohi. Samalla päätös tietäisi sitä, että Suomessa panostetaan entistä enemmän tuuli-, aurinko- ja biovoimaan. Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Esa Härmälä sanoo, että lisäydinvoiman torppaaminen kasvattaisi tuontia ja lisäisi massiivisesti valtion tukemia uusiutuvia energiamuotoja. Kieltämällä ydinvoiman lisärakentamisen kansanedustajat antaisivat selkeän signaalin energiaintensiiviselle vientiteollisuudellemme, ettei tänne kannata investoida. Jo nyt teollisuuttamme verotetaan kilpailijoita enemmän ja merikuljetusten rikkidirektiivi vielä lisää teollisuutemme kulutaakkaa. Valtionhallinto ei ole vain se holtiton hulttioisäntä, joka syö ja juo säästöjään, vaan se vielä tuhoaa tulevien satojen mahdollisuuden. Nykyisellä tyylillä Suomen talouskasvu jää yhä enemmän muun Euroopan kelkasta. Tälle vuodelle kasvun piti olla jo selkeää, lähes kahta prosenttia. Kun ensimmäinen vuosineljännes on eletty, vedetään ennusteita taas takaisin. Talouskasvumme ennustetaan jäävään lähes nollaan. Suomen talous lähtee kasvuun vain vientiteollisuuden vetämänä. Tuntuu kuitenkin vahvasti siltä, että vientiteollisuutemme toimintaedellytyksiä heikennetään jatkuvasti omin toimin. Ihan vakavalla naamalla kehutaan, miten energian kulutus Suomessa laskee. Ihan kuin unohdettaisiin se, että merkittävin lasku tulee teollisuudesta. Jos nykytahti jatkuu, niin emme todellakaan tarvitse uusia voimaloita. Samalla voidaan heittää hyvästit nykyisen kaltaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Sitä ei pidetä kirpputorimyyjäisillä, pihaviljelmillä ja halkosavotoilla yllä.

13 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 13 Palkkatuella työllistetty työntekijä voi olla yritykselle löytö Bovallius-Palvelut Oy toimii Visamäen Innoparkissa tuottaen muun muassa rekrytointi- ja henkilöstövuokrauspalveluja. Tärkeänä tavoitteena sosiaalisella yrityksellä on työllistää pitkäaikaistyöttömiä laadukkaalla tavalla, mikä tarkoittaa oikeita ihmisiä oikeissa tehtävissä. Yhteistyö Hämeenlinnan seudun Työn Paikka -hankkeen kanssa on tuonut hyviä tuloksia pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä. Bovallius-Palvelut Oy Työpankki ja Hämeenlinnan seudun Työn Paikka -hanke tuottavat yhteistyössä työllistämispalveluja, joista on saatu hyviä kokemuksia. Monella yrittäjällä on kuitenkin iso kynnys pitkäaikaistyöttömän palkkaamiseen. Yritykselle pitkäaikaistyöttömän palkkaamisessa on voinut tulla aiemmin isoja pettymyksiä. Työkyky ei esimerkiksi ole ollut niin hyvä kuin on annettu ymmärtää. Me tähtäämme siihen, että rekrytointi onnistuu ja sopiva työntekijä yrityksen toimeksiantoon löytyy aina. Jos sopivaa ei löydy pitkäaikaistyöttömistä, laajennamme hakua kaikkiin työttömiin työnhakijoihin. Laadukas tekeminen on valttikorttimme, sanoo Bovallius-Palveluiden Työpankkihankkeen vetäjä Kimmo Laitinen. Työntekijät valitaan kaikista TE-toimiston hakijoista sekä Bovallius-Palveluiden omista työnhakijoista. Sen lisäksi meillä on yh- Työn Paikka -hankkeen ja Bovallius-Palvelut Oy Työpankin yhteistyö on tuottanut hyviä tuloksia, kertovat Heikki Rantala ja Kimmo Laitinen. teistyökumppaneita, kuten Työn Paikka -hanke, jonka kohderyhmänä on pitkäaikaistyöttömät. Näin varmistamme, että työntekijän haarukointi on mahdollisimman laajaa, Laitinen Työn Paikka -hankkeessa henkilöt valitaan jatkoon alkukartoituksen perusteella. Käytössämme on työ- ja elinkeinoministeriön Voimavara-tutka, jolla varmistetaan henkilön sopivuus työhön. Lisäksi me tuemme valittua työvalmennuksella myös elämänhallintaan liittyvissä asioissa, jotta työntekijä pystyisi keskittymään työntekoon. Suunnitelmissa on myös terveysvalmennuksen ottaminen mukaan prosessiin, sanoo Työn Paikka -hankkeen projektipäällikkö Heikki Rantala. Hyvä työntekijä ja tonnin kuukausiporkkana Miksi yrityksen kannattaisi työllistää pitkäaikaistyötön, jos saatavilla on muitakin hakijoita? Ensimmäinen porkkana yritykselle on raha. Yritys voi saada palkkatukea tai nuorten Sanssi-tukea noin euroa kuukaudessa. Palkkatuki auttaa työnantajaa kompensoimaan uuden henkilön perehdyttämiseen ja koulutukseen mennyttä aikaa. Lopulta oikealla rekrytoinnilla yritys voi saada riveihinsä erittäin hyvän ja sitoutuneen työntekijän, Laitinen Yritys voi käyttää rekrytointipalvelua ja solmia työntekijän kanssa suoraan työsopimuksen tai ottaa hänet pienemmällä riskillä töihin henkilöstövuokrauksen kautta. Yritys auttaa myös palkkatuen hakemisessa, jotta se sujuisi vaivattomasti ja helposti. Bovallius toimii myös vapailla työmarkkinoilla, mutta sen tavoitteet liittyvät suurelta osin Työpankki-hankkeen pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Työkokeilu on yksi keino, jolla työnantaja voi edistää pitkäaikaistyöttömän tai nuoren pääsyä työelämään ja samalla varmistua henkilön sopivuudesta työhön. Työnantaja ei maksa työkokeilusta palkkaa. Laitinen toivoo yritysten vinkkaavan tuotantotarpeista, jotka voisivat sopia yrityksen työllistettävien tekemän alihankintyön kohteiksi. Meillä on haussa tila, johon olisi puolen vuoden sisällä tarkoitus perustaa tuotantotilat, hän kertoo. (JM) Bovallius-Palvelut Oy monialainen sosiaalinen yritys, joka tuottaa laadukkaita palveluja kotitalouksille, kunnille ja yrityksille perustettu 2004, omistaja S. ja A. Bovalliuksen säätiö perustettu 1905 tarjoaa työllistymismahdollisuuksia haastavassa työmarkkina-asemassa oleville työnhakijoille saanut Yhteiskunnallinen yritys -merkin, joka kertoo liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia ongelmia ratkovasta yrityksestä ota yhteyttä: Kimmo Laitinen, puh Työpankki Hämeenlinnassa työpankkiyrityksenä toimii Bovallius-Palvelut Oy - sosiaali- ja terveysministeriön hanke uudenlaisen liiketoimintamallin kehittämiseksi tavoitteena työllistää erityisesti osatyökykyisiä ja työttömiä avoimille työmarkkinoille palveluita henkilöstövuokraus-, rekrytointi-, oppisopimusja alihankintapalvelut tavoitteena että Suomessa 30 työpankkia vuoden 2015 lopussa katso Facebook: Bovallius-Palvelut Oy Työpankki Työn Paikka -hanke Hämeenlinna, Hattulan ja Janakkalan yhteinen työllistämisen kuntakokeiluhanke Bovallius-Palvelut Oy Työpankin pääyhteistyökumppani Visamäen Innoparkissa hallitusohjelmaan sisältyvän valtakunnallisen kuntakokeilun tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistämisen tukeminen ja rakennetyöttömyyden alentaminen työvalmentajat auttavat työkokeilusopimuksissa ja rekrytoinnin hoitamisessa ota yhteyttä: Heikki Rantala, puh Katso Facebook Työn paikka reetta-maria tolonen-salo Huolehdi jaksamisestasi! Jaksaako olla töissä, mennä töihin? Riittääkö aika kaikkeen? Ole uuttera ja kehitä uutta. Maailma muuttuu muista se! Mitä sinulle kuuluu? Onko minulla muuta elämää? Työssä jaksamisesta puhutaan naistenlehdissä, ammattilehdissä ja työhön liittyvissä erilaisissa tilaisuuksissa. Aiheesta käydään blogikeskusteluja. Muuttuuko mikään? Lisääntyykö jaksamisesi ja luovuutesi? Eikö ole huolestuttavaa, että alle kolmekymppinen, hetki sitten ammattiin valmistunut aikuinen, nukkuu kaksi vuorokautta uupumustaan, että jaksaa taas mennä töihin? Pelkona takaraivossa jyskyttää, että ei olekaan enää työpaikkaa hetken päästä, ellen anna kaikkeani. Toisaalla työkaverisi lähettää sinulle sähköpostia mobiilistaan yöllä, ja sinä aamutuimaan herättyäsi vastaat hänelle parin tunnin päästä. Työ siis on ympärivuorokautista! Asiantuntijat ja esimiehet painottavat, että sinä itse jaat aikaasi sopivasti työn ja vapaa-ajan kesken. Hallitse aikaasi hyvä ihminen! Jaksat paremmin, jolloin kykysi kehittää työtäsi, innovoida ja parantaa asemaasi kehittyvät. Vai niin ehkä teoriassa. Olen elänyt ja seurannut työelämää eri rooleissa jo vuosikymmeniä: kuunnellut, havainnoinut ja lukenut aiheesta melkoisesti. Monet asiat ovat muuttuneet osa parempaan ja osa huonompaan suuntaan. Jaksaminen ei kuitenkaan ole lisääntynyt. Miten on käynyt innovointikyvyn? Eivätkö innovointi ja kehittäminen lisää yrityksen kilpailukykyä? Kyllä! On ihan sama, oletko yrittäjänä vai nk. vieraalla töissä. Ihmisen jaksaminen, innovointi ja kehittämiskyky takaavat tulevaisuuden kilpailukyvyn. Muista se! Itse valitsin uuden polun tai vanhan, miten vaan. Tauti diagnosoitu yrittäjä. Olen siis palannut yrittäjäksi. Riskiä kyllä, ajankäytön hallintaa uskon niin ja innovointia pakko olla. Edellisessä työssä opin uutta työelämästä, organisaatioista, maailman muuttumisesta, ammatillisista asioista ja ihmisistä. Sain reppuuni arvokkaita kokemuksia, jotka kulkevat tässä uudessa vaiheessa mukanani ja antavat minulle taas uuden mahdollisuuden yrittää. Nyt juuri on valmistunut uusia nuoria ammatteihin. Antakaamme me yrittäjät ja työnantajat työtä ja jaksamisen mahdollisuus nuorille tulevaisuuden tekijöille. Uskon, että takaamme sillä uudet innovaatiot, yrityksemme kilpailukyvyn ja onnellisemmat ihmiset. Huolehdi sinäkin jaksamisestasi muista lomailla ja nauttia kesästä yrittäjänäkin.

14 14 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Yhteistyöllä yrittäjien ääni kuuluviin Hämeen Sanomat ja Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset ovat tehneet hedelmällistä yhteistyötä jo yhdentoista vuoden ajan. Lehti on Hämeenlinnan Yrittäjille tärkeä äänenkannattaja eli tiedotus-, edunvalvonta- ja vaikuttamiskanava. Se toimii tehokkaana ilmoituspaikkana alueen yrittäjille. Hämeen Sanomat vastaa Hämeenlinnan Yrittäjäuutisten painamisesta ja mahdollistaa laajan jakelun verkostonsa välityksellä. Hämeen Sanomat on hoitanut myös lehden ilmoitusmyynnin vuodesta Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän lehden sisällön suunnittelee ja tuottaa yhdistys yhdessä toimittajien kanssa. Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset on selkeästi alueen yrittäjien ykköslehti jo laajalla jakelullaankin. Olemme halunneet olla alusta asti tukemassa paikallista ykkösmediaa ja valitsimme siksi Hämeen Sanomat yhteistyökumppaniksemme. Hämeen Sanomien välissä liite huomataan ja sen lukee yrittäjien lisäksi moni muukin. Lehden tuotantojärjestelmä Hämeen Sanomien kanssa on paras mahdollinen yhdistykselle. Lehden tuottaminen on suhteellisen kevyt malli, eikä rasita yhdistystä liikaa, sanoo Hämeenlinnan Yrittäjäuutisten pitkäaikainen päätoimittaja Jarmo Eskelinen. Hämeen Sanomien mediaympäristö, printti, verkko, mobiili ja sen lukijaa takaavat myös Hämeenlinnan Yrittäjäuutisille laajan lukijakunnan, vahvistaa Hämeen Sanomien mediamyynnin myyntijohtaja Mika Sutinen. Mobiilialustat myös liitteille Samanlaisella mallilla toteutetaan myös Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen Kiinteistöviesti ja Kaupunkikeskustayhdistyksen Aurinkoinen-lehti. Liitteet tavallaan tukevat toisiaan asiasisällössä. Toimimme yhteistyössä ja pystymme näin suunnittelemaan sisällön painotuksia lehden kohderyhmän mukaan. Myös mainostajan kannattaa miettiä näitä vaihtoehtoja täsmämainontaansa, Eskelinen Hämeen Sanomille yrittäjät ovat tärkeitä monella tapaa. Haluamme olla heidän kanssaan tätäkin kautta tiiviissä yhteistyössä ja tukea heidän päämääriään, Sutinen Hämeen Sanomat on mukana myös Hämeenlinnan Yrittäjien tapahtumissa ja näkyy muun Mika Sutinen ja Jarmo Eskelinen ovat tyytyväisiä Hämeenlinnan Yrittäjäuutisten ja Hämeen Sanomien pitkäaikaiseen yhteistyöhön. Uusi painopaikka tuo uusia mahdollisuuksia ja uudistuminen niin lehden ulkoasussa kuin jakelussakin on mietinnässä. Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset on ilmaiseksi luettavissa mobiilisti tabletilta ja älypuhelimesta. muassa vuosittaisessa yrittäjäjuhlassa. Hämeen Sanomat on siirtynyt uuteen painotaloon Alma Manuun, mikä tarjoaa myös Hämeenlinnan Yrittäjäuutisten ulkoasulle ja- muodolle uusia mahdollisuuksia. Uudistuminen onkin parhaillaan suunnitteilla. Uusien tuulien myötä suunnittelemme myös uusia jakelutapoja ja -paikkoja. Osoitteellinen jakelu yrityksiin voisi olla yksi lisämahdollisuus, Sutinen Hämeen Sanomien liitteet löytyvät kätevästi myös sähköisessä muodossa. Hämeenlinnan Yrittäjäuutisia voi lukea niin netissä ( fi/epaper tai -> Hämeenlinna) kuin mobiilisti älypuhelimen kautta tai tabletilta. Sovellukset voi ladata ilmaiseksi niin ipadille, iphonelle, Windowsille kuin Androidillekin. (JM) Taas joutui armas aika Matti Vekka Kysyin opettajalta, miksi kaikkien pitää lukea ruotsia tai kieliä ylipäänsä. Hieman vaivautuneena hän vastasi, että ne jotka menevät yliopistoon tarvitsevat kieliä, koska siellä tulee vieraskielistä opintomateriaalia. Sotakorvausten loputtua valuuttasäännöstely helpottui, aika muuttui ja tuli mahdollisuus matkustaa. Menimme Bore kakkosen kannella kauniina kesäyönä v.1955 luokkaretkelle Tukholmaan. Kauas ulkomaille. Ruotsalaiset olivat ystävällisiä meitä sodan kokeneita nuorukaisia kohtaan. Slussenin sissit eivät vielä olleet ehtineet kirkastaa Suomikuvaa. Serkkuni kanssa maistoimme coca-colaa ja mietimme onko banaani en- vai ett-sukuinen. Kioskilla myyjätär kysyi hymyillen: No, mitäs pojat? Pienessä kotiruokalassa tilasin murekkeen ja emäntä toi paistetun kalan. Hän huomasi hämmennykseni ja kysyi miltä maistuu. Maukasta ateriaa oli helppo kehua. Tutkin ruokalistaa ja huomasin ymmärtäneeni väärin. Ajattelin kärsineeni ruotsin seiskasta turhaan, jos en opettele puhumaan kunnolla. Menin ruotsinkurssille Hässelbyhyn kuukaudeksi. Samoin tein myöhemmin englannin kanssa. Närpiön rotareissa kysyin voinko puhua suomea? Tottakai, kyllä me suomea osaamme, vastattiin. Lähdettyäni kysyin tietä kukkiaan hoitavalta naiselta. Jag kan inte tala finska, kuului puutarhasta. Sen verran kai suomalainenkin ruotsia oppii viidessä vuodessa. Lehtijutun mukaan neljä prosenttia käytti ruotsia koulun jälkeen. Ilman omaa mielenkiintoa ja pientä harjoittelua kielialueella oppi unohtuu, kun koulun ovi sulkeutuu. Nykyisin pakkoruotsiksi riittäisi alkeiskurssi, jonka jälkeen sen voisi valita tai vaihtaa. Itse ihastuin kieleen lukiessani, että tro = uskoa, luulla. Siihen asti sana uskoa oli ollut minulle ehdoton. Sittemmin uskomukset ovat muuttuneet luuloiksi ja tulleet harkittaviksi. Ajatusta voisi vielä kehitellä siten, että veta = tietää, luulla tietävänsä, förstå = ymmärtää, luulla ymmärtävänsä ja sitä voi jatkaa muihinkin verbeihin. Erityisen hyödyllisiä tämän tyyppiset käännökset olisivat mepeille ja lakia säätäville virkamiehille. Vaaleissa ehdokkaat kertovat, miten asiat korjataan ja miten EU muuttuu Eldoradoksi. Seuraavissa vaaleissa uusi yritys. Luulo tuppaa muuttumaan uskoksi ja tietämättömyys viisaudeksi. Ylistystä riittää kuin Sovjetissa aikanaan. Kaikki oli hyvää, kunnes todellisuus kohtasi utopian. Kilpailuvirastossa joku uskoo taksojen laskevan kymmenkunta prosenttia vapauttamalla taksiluvat. Paljonko säästäisit? Voisiko ajatella, että asiakkaat ovat valmiit maksamaan nykytaksat tasokkaasta palvelusta? Ehkä kannattaisi neuvotella taksiliiton kanssa hinnoittelumalleista, kenttäjaoista sesonkeina ja lupien määrästä ruuhkapaikkakunnilla. Pudotettaisko virkamiespalkkoja 10 prosenttia? Vaihteeksi. Tulika-taksille voisi suositella Ruotsin markkinoita ja itse pitää huolta oman liikenteen kannattavuudesta, verotuloista ja työpaikoista. Onko yhteistyö liian vaikeata, vaikeampaa kuin päteminen ja päsmäröinti? Paljonko kilpailutus ja vapautus alensivat sähkön hintaa tai katsastusmaksuja? Ruuhkahuiput loppuvat jos Hartwall Arena suljetaan, joukkotapahtumat kielletään ja viikonloppujuhliminen jaetaan arpomalla tasaisesti eri viikonpäiville. Nuoruudessani lakialoitteet lähtivät usein kentältä, virkamiehet valmistelivat ja ministeriö, hallitus tai eduskunta päätti. Nykyisin katsomossa osataan paremmin kuin areenalla ja byrokratia on tärkeämpää kuin toimivuus. Luulen kokeneeni! JK. Olen vuodesta 2007 alkaen kirjoitellut näitä juttuja. Kiitän saamastani palautteesta ja toivotan Teille Kohtuullisen Hyvää ja Yksinkertaista Elämää!

15 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 15 Oma Säästöpankiksi muuttuvasta Kantapankista Suomen suurin säästöpankki Päätökset pysyvät paikallisina Oma On Kantapankkisi Kantasäästöpankki Oy:n ja Oma Säästöpankki Oy:n fuusio on edennyt hyvään vaiheeseen. Suurpankki Oma Säästöpankkiin liittyi toukokuussa vielä Suodenniemen Säästöpankki ja loppuvuodesta otetaan mukaan kelkkaan Etelä- Karjalan Säästöpankki. Hämeenlinnalaisille tuttu Kantapankki-nimi säilyy fuusion jälkeenkin eteläisellä alueella Oma Säästöpankki Oy:n aputoiminimenä. Oma Säästöpankki Oy:n eteläistä aluetta johdetaan jatkossa Hämeenlinnasta. Alueeseen kuuluvat Kantapankin nykyinen toimialue sekä Tampereen seutu. Suurpankista huolimatta Kantapankki aikoo pysyä ihmisen aidosti kohtaavana pankkina. Muutoksesta huolimatta olemme entistä paikallisempi ja mukana viemässä yrityksiä eteenpäin menestykseen. Pystymme suhtautumaan yrityksiin yksilöllisesti ja palvelemaan kasvokkain sitä ihmiset tänä päivänäkin edelleen arvostavat. Meillä on pankkitoimihenkilöille suorat numerot käytössä. Kun asiakkaalla on ongelma, hän tietää heti kenelle voi soittaa, kertoo Kanta-Hämeen konttoreita joulukuusta asti johtanut Arto Hiltunen. Fuusioissa paikallisten konttoreiden luottovaltuudet kasvoivat. Maksimaalinen asiakkaan luottovastuu voi olla jopa kymmenissä miljoonissa euroissa. Valtaosa asiakkaista on kuitenkin perinteisiä pkyrityksiä tai yksityisasiakkaita, joissa omistaja on vielä aktiivisesti mukana yrityksen toiminnassa. Fuusion jälkeen alueiden paikalliset konttorit jatkavat toimintaansa kuten ennenkin. Eteläisellä alueella konttorit löytyvät Hämeenlinnan lisäksi Akaasta, Hauholta, Häijäästä, Lempäälästä, Narvasta, Riihimäeltä, Suodenniemeltä, Tampereelta, Rengosta ja Riihimäeltä. Välitystoimintaa on myös Hyvinkäällä. Päätöksenteko pysyy paikallisena, sillä kaupungit ja kunnat ovat erilaisia. Meillä on oltava paikallista tietämystä alueiden erityispiirteistä, Hiltunen Säästöpankkiryhmä jakautuu kahtia Säästöpankkiryhmän sisälläkin tapahtuu muutoksia. Osa säästöpankeista on mukana 25 pankin yhteenliittymässä. Näillä yhteenliittymään kuuluvilla pankeilla on keskenään rajaton yhteisvastuu. Toinen kokonaisuus on itsenäinen Oma Säästöpankki Oy, jolla on suora tulosvastuu tekemisistään. Kantapankki kuuluu jatkossa tähän kokonaisuuteen. Halusimme jäädä 25 pankin yhteenliittymän ulkopuolelle ja olla mukana rakentamassa itsenäisesti toimivaa pankkia, joka on hyvässä taloudellisessa ja tuloksellisessa kunnossa, Hiltunen valottaa. Oma Säästöpankkiin kuuluu seitsemän eri maakuntaa ja 38 konttoria. Sen yhdistetty tase on 1,6 miljardia euroa, omat varat 240 Me ja liikevoitto 14,8 Me (vuonna 2013). Fuusioitumalla vahvistetaan pankin kykyä toimia pankkisäätelyn ja valtion asetusten paineessa. Kenttä muuttuu koko ajan ja meidän on oltava kehityskykyisiä. Miljardiluokan tase mahdollistaa luototukset jatkossakin, Hiltunen Säästöpankkiosakeyhtiön omistaa seitsemän eri säätiötä. Eteläisellä alueella säätiön varojen hallinnasta vastaavat Hauhon Säästöpankkisäätiö ja Rengon Säästöpankkisäätiö. Osinkoja jaetaan yleishyödyllisiin tarkoituksiin säätiöiden sääntöjen mukaisesti. (JM) Kantapankki palvelee ota yhteyttä Arto Hiltunen, puh Lisätietoja Kantapankin Hämeenlinnan konttorin neuvottelija Anne Virtanen ja pankinjohtaja Arto Hiltunen haluavat olla asiakkaiden helposti tavoitettavissa. HaamuMafia kokoontui unelmien äärelle Välivuotta pitävä Hämeen Mafian sukukokous sai tänä vuonna muodokseen HaamuMafian, jossa oli tuttuja elementtejä menneistä kokoontumisista. Kutsujana tilaisuudessa toimi Linnan Kehitys Oy ja liikkeelle lähdettiin tuttuun tapaan Wetterhoffin pysäkiltä bussikuljetuksin ilman tietoa määränpäästä. Bussiemännän kuulutuksien mukaan oltiin lähdössä talkoovoimin raivaamaan Kantolan tapahtumapuistoa käyttökuntoon, mutta kuljetus päätyi lopulta Visamäkeen Innoparkin päärakennukseen. Illan teemaksi nousivat unelmat ja niiden toteuttaminen. Yleisö sai nauttia taattua Mafia-laatua, kun lauteille HAM- Kin auditorioon nousi Taivas ja helvetti -kirjastaan suurelle yleisölle tutuksi tullut yrittäjä Mika Mäkeläinen. Hän kertoi elämäntarinansa ja sen käännekohdista, jotka olivat vaikuttaneet menestymiseen. Duudsonikin tuli taloon Haamumafialaiset pääsivät myös kuuntelemaan Duudsonien huiman menestystarinan, jonka esitteli Hannu-Pekka Leijonankin kanssa kilpaa juossut HP innosti yleisöä kertomalla Duudsonien uskomattoman menestystarinan. Silti kovimmat paikat HP kertoi kokeneensa Duudsonit tuli taloon -sarjan kuvauksissa, joissa ryhmä kohtasi perheiden ongelmia ja yritti ratkoa niitä. Syksyllä ruutuun on tulossa uutta Duudsonia, joka on aiempaa viihteellisempää. HP Parviainen. Hän kertoi seinäjokelaisten nuoruuskaverusten perustaman ryhmän etenemisestä maailmankuuluiksi tv-tähdiksi ja ilmiön muuttumisesta bisnekseksi. Ura stunttien ja jekkuiluiden parissa on vaatinut paljon työtä ja päättäväisyyttä, mutta ennen kaikkea unelmia. HaamuMafian virallisen osuuden lopuksi esittäytyi uusi elinkeinoyhtiö Linnan Kehitys Oy. Yhtiön tärkeimpänä tehtävänä on lisätä Hämeenlinnan tunnettuutta ja taloudellista kasvua. Yhtiö haluaa kasvaa halutuksi ja luotettavaksi kumppaniksi elinkeinosektorilla, sanoi toimitusjohtaja Mervi Käki ja lupasi yhtiön toimivan vastuullisesti ja aktiivisesti yrittäjien hyvinvoinnin eteen. (JM) Tunnelma jatkui koko illan rennoissa merkeissä laivatyyliin naamioidussa Innoparkissa. Haamumafialaisia viihdytti muun muassa Kohisevat Voxit, jonka solistina tunnelmoi Herkkumaan toimitusjohtaja ja Tuuloksen Yrittäjien puheenjohtaja Atte Rekola. HaamuMafian juonsi hyvällä sykkeellä Linnan Kehityksen sijoittumisjohtaja Ari Räsänen. Linnan Kehityksen toimitusjohtaja Mervi Käki lupasi, että yhtiössä tehdään paljon asioita alueen vetovoiman edistämiseksi.

16 16 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Yli hehtaarin varastot Ovia, Ikkunoita, keittiöitä, Lvi tavaraa, listoja, heloja ym. ym. rakennustavaraa. Valtavasti hävityshintaisia yksittäiskappaleita ja poistoeriä! Tervetuloa ostoksille! Kopijyvä on nyt Grano. Jatkossa saat tutut palvelumme joka puolelta Suomea. (Hinnat kiinteän verk snt/puh + 17,17 snt/min. Sis. alv:n 24%.) Keksikatu 4, Hämeenlinna Puh Digin ja printin toteuttaja. grano.fi Laita neliösi tehokäyttöön Inspiring Office by Martela on nykyaikainen monitilakonsepti, jonka avulla teet pelikentästäsi strategisen menestystekijän. Tutustu viiteen keskeiseen etuun, jotka se yrityksellesi tarjoaa osoitteessa martela.fi/shakkimatti PUUTAVARATALOSSA KAUPUNGIN PARAS KESTOPUUVALIKOIMA! Katso lisää: m FILMI-/VESIVANERIA 4 mm 30 mm - myös II-laatuna - sahauspalvelu KESTOPUU VIHREÄ TERASSILAUTA 25x95 sileä/ sileä höylätty, täysisärmäinen0 99 m ULKOVERHOUSPANEELI 20x120 UTV - pohjamaalattu - homeen- ja KESTOPUU RUSKEA TERASSILAUTA 25x95 sileä/uritettu DECK höylätty, täysisärmäinen lahonestokäsittely 0 99 m Martela keskus Häme 10 Oy Vankanlähde Hämeenlinna Avoinna ark. 8 17, la 9 13 puh Puusepänkatu 3, HML.Puh. (03)