SuomiMies- Saska hyvässä vedossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SuomiMies- Saska hyvässä vedossa"

Transkriptio

1 Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta 4 SuomiMies- Saska hyvässä vedossa 3 Vahvemmalla hallinnolla liikkumattomuutta vastaan Uudet terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset julkistettu

2 Kipinät SISÄLLYS Pääkirjoitus: Vahvempi hallinto vastaus liikkumattomuuden haasteeseen 4 Terveysliikunnassa tapahtuu 5 Patteritreeniä ja pudonneita kiloja 6 Oma kunto on entistä tärkeämpi 8 Tutkittua tietoa 9 Kolumni: Elämänmittainen matka 10 Etelä-Savoon Suomen liikkuvin ammattiopisto 12 Kuntoa pelastamassa 14 Muutosta liikkeellä! 17 Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna Onko seisominen liikkumattomuutta? 20 KKI-Päivät Monialainen yhteistyö lujittaa liikuntaneuvonnan ketjuksi 29 Moka on lahja, kannustaa improvisaatioteatteri Stella Polaris. 24 Neuvonnasta valmentamiseen 26 Kunnon Laivalta uusia oppeja ja hyvää mieltä 30 Ympäristö liikuttaa: Lisää aktiivista arkiliikkumista työmatkoihin 32 Motions Gnistan 34 KKI-ristikko 35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto 36 Virikkeitä vertaisohjaajille 38 KKI-materiaalit Onko Etelä-Savossa Suomen liikkuvin ammattiopisto? "Mä pistän sut kuntoon!" on ravitsemusasiantuntija Anette Palssan mukaan asiantuntjialla lyhytnäköinen asenne. Alle kolmen kilometrin työmatkoissa on suuri potentiaali työmatkaliikunnan lisäämiseksi. Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta. JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Lutakonaukio 1, Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Katri Väisänen, Jyrki Komulainen, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Noora Moilanen, Tanja Onatsu, Anna Suutari, Katariina Tuunanen ja Niina Valkama. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Väisänen, puh , katri.vaisanen@likes.fi. ULKOASU Kotisaari Graphic Management Oy. KANNEN KUVA Jiri Halttunen. PAINO PunaMusta Oy. 18. vuosikerta. ISSN-L ISSN (painettu). ISSN X (verkkojulkaisu). KUVA: JIRI HALTTUNEN KKI-toimistolaiset Kunnon Laivalla. Ylärivissä vasemmalta Katri Väisänen, Katariina Tuunanen, Noora Moilanen, Sari Kivimäki ja Jyrki Komulainen. Alarivissä vasemmalta Tanja Onatsu, Miia Malvela, Liisamaria Kinnunen, Anna Suutari ja Niina Valkama. 2

3 Vahvempi hallinto vastaus liikkumattomuuden haasteeseen Terveyttä edistävän liikunnan alueella on ollut tasaisen hiljaista menoa viime vuodet. On odotettu ilmeisesti uusien TELI-linjausten ratkaisevan suomalaisen liikkumattomuuden ongelman kerralla. Linjaukset saatiin ja samalla korkeatasoinen oppikirja laajoine tavoitteineen. Olisin odottanut noin kahden vuoden työn aikana tehdystä asiakirjasta konkreettisempaa ja tiiviimpää tulosta. Esille aseteltiin suuret megatavoitteet ja lukuisa määrä eritasoisia muita toimenpiteitä ilman riittäviä, uusia euroja ja sitoutuneita toiminnan toteuttajia. Kun vertaan esitystä aikaisempiin, niin tavoitteita oli silloin noin 20 ja niistäkin päästiin tuloksiin vain reilussa kymmenessä. Kuntiin osoitetut toimenpiteet jäivät pääosin saavuttamatta. Nyt esitysten määrä on moninkertainen, eikä kellään näytä olevan tietoa mistä esityksestä on tarkoitus aloittaa. Myöskään toimintaan ei ole näkyvissä pääministeriöiltä OKM ja STM euroakaan nykyistä enempää. Vuodenvaihteessa selviää, onko edes nykyinen rahoitustaso mahdollinen. Ei näillä eväillä liikkumattomuuden suurta haastetta muuta kuin hipaista ja hieno asiakirja jäänee pölyttymään ministeriöiden hyllyille. Liikuntafoorumissa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori asetti palikoita kohdalleen liikkumattomuuden haasteen ratkaisemiseksi. Koin itse hänen viestinsä opetusministeriölle ja liikuntayhteisöille vahvaksi. Jos näiltä liikuntaa päätyönään tai harrastuksenaan hoitavilta yhteisöiltä ei löydy paukkuja nykyistä enempää liikkumattomuuden haasteen hoitamiseen, niin yhteiskunnassa löytyy osaamista, jonka jotkut muut tahot hoitavat myös liikuntabudjettia käyttäen. Ei OKM tai STM yhdessä tai yksin pysty haastetta ratkaisemaan. Eikä mikään muukaan ministeriö. Toiminnan pitää olla poikkihallinnollista ja vetovastuu kuuluu opetusministeriölle liikuntalain koordinaatiovastuun myötä. Tätä mantraa on jauhettu pitkään eikä mitään tapahdu, koska jokainen ministeriö varjelee omia eurojaan ja OKM:n toimenpiteet tällä alueella ovat keveitä. Kun liikkumattomuuden haaste on valtava, tarvitaan vahvempaa hallintoa ja vastaus on valtioneuvoston kanslia, VNK. Pääministerin tehtävä on laittaa uppiniskaiset ministeriöt järjestykseen. Tarvitaan liikunnan ulkopuolinen asiantuntijaelin hoitamaan tätä suurta haastetta. Myös opetus- ja kulttuuriministeriöllä olisi todellinen mahdollisuus vaikuttaa asiaan liikuntalakia valmistellessaan. Liikkumattomuutta ei ratkaista liikuntajärjestöjen toimin, vaan päävastuun kansalaisista, lapsi- ja varhaisia nuorisoikäluokkia lukuun ottamatta, kantavat kunnat, työpaikat ja muut yhteisöt. Siksi tuntuukin ihmeelliseltä, että OKM on entistä vahvemmin suuntaamassa liikuntabudjettiaan toiminnan osalta yksin järjestäytyneen liikunnan kontolle. Saan päänsärkyä hokemasta nuorissa on tulevaisuus, mutta Opiskelijoiden Liikuntaliiton tuore näkemys liikuntalain korjaamiseksi pelasti päiväni. Liitto esittää, että lain tarkoituspykälässä tehtävänä olisi: edistää fyysistä aktiivisuutta, harrastuksenomaista liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia elämänkulun kaikissa vaiheissa sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Kannatan! PÄÄKIRJOITUS TIMO HAUKILAHTI liikuntaneuvos Liikkumattomuutta ei ratkaista liikuntajärjestöjen toimin. KUVA: NINA DODD 3

4 Terveysliikunnassa tapahtuu KUVA: STUDIO JUHA SORRI Kulkulaari kävelyn ja pyöräilyn kansallinen tietopankki Liikennevirasto ja Pyöräilykuntien verkosto ovat avanneet tuoreen Kulkulaari-palvelun. Sivusto on tarkoitettu kaikille kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneille. Sivusto tarjoaa laadukasta tietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi esimerkiksi virkamiehille, kuntapäättäjille ja järjestöjen toimijoille. Sivustoa ylläpitää Pyöräilykuntien verkosto. KKI-toimisto on muuttanut KKI-toimisto on muuttanut Jyväskylässä uusiin tiloihin alkaen. Uudet tilat sijaitsevat aivan Jyväskylän Matkakeskuksen vieressä, junaradan toisella puolen, Technopoliksen Innova 4 -rakennuksen viidennessä kerroksessa. Uusi postiosoite on Lutakonaukio 1, Jyväskylä. Sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot säilyvät ennallaan. KUVA: MARRFA 4

5 TEKSTI: KATRI VÄISÄNEN KUVAT: JIRI HALTTUNEN PATTERITREENIÄ JA PUDONNEITA KILOJA Mitä kuuluu blogihaasteen miehille? Suomimies.fi-sivuilla blogia kirjoittavat Saska Lintunen ja Timo Dönsberg osallistuivat elokuussa Kunnon Laivalle. Sitä ennen käytiin koutsien Timo Haikaraisen ja Patrik Borgin kanssa välitsekkaus, mitä miehille kuuluu elämäntapamuutosten osalta. VÄLTÄ HUONOT TREENIT Kuntokoutsi-Timo kävi miesten kanssa läpi treenauksen jatkokurssia. Saskalla liikkuminen kuuluu jo arkipäivään. Kunto on kohonnut mukavasti ja tunnin juoksulenkit sujuvat helposti. Syksyn tavoitteena onkin osallistuminen juoksutapahtumaan ja harjoittelun monipuolistaminen. Kun perusasiat ovat kunnossa, voi kiinnittää huomiota jo pienempiin yksityiskohtiin. Yksi sellainen on huonojen treenien välttäminen. Treenaa levänneenä, hyvin syöneenä ja juoneena. Siitä on hyvä lähteä, aloitti koutsi-timo. Hyvä syöminen tarkoittaa kunnon ruokailua ennen treeniä niin, ettei edellisestä ruokailusta ole kulunut yli kahta tuntia. Juomisen osalta jo kahden prosentin nestehukka puolestaan heikentää suorituskykyä treenatessa. Muista hyvä verryttely ja treeniin sopiva jäähdyttely. Verryttely voi tuoda jopa 10 prosenttia lisää tehoa harjoitteluun. Erityisesti dynaamiset venyttelyt ovat suositeltavia, sillä ne lämmittävät ja valmistavat kehoa monipuolisesti. Jäähdyttelylle puolestaan sopiva kesto on noin 5 10 minuuttia. Valmistaudu, keskity, haasta ja opi nauttimaan, kannusti Timo. TIUKKAA PUSERRUSTA Treeniksi Timo oli valinnut patteriharjoittelua, jossa vaihdellaan 2 4 liikettä lyhyillä palautuksilla. Pattereita voi rytmittää toistojen tai keston mukaan. Koutsi kannusti miehiä ottamaan patteritreenauksen mukaan omaan viikko-ohjelmaansa. Lyhyessä treenissä fokus säilyy paremmin ja luonnollisesti se vie myös aikaa vähemmän. Pattereissa haastetaan kehoa monipuolisesti koko ajan. Harjoitusta saavat niin kehonhallinta, kestävyys kuin lihaksetkin. Sitten ei muuta kuin itse treenin pariin. Miesten ohjelmassa oli kahvakuulaa, punnerruksia ja kyykkyjä. Alkuun aktiiviverryttely dynaamisilla venytyksillä, sitten helpon treeniosuuden pariin: ensiksi maastavetoa ja pystypunnerruksia kahvakuulalla, seuraavaksi lisättiin maastavetoon hyppy. Kakkospatteri sisälsi kyykkyjä ja punnerruksia. Viimeiseen tiukkaan puristukseen lisättiin levoksi staattiset pidot kyykky- tai punnerrusasennossa. Hiki ja puhina täyttivät laivan kannen. HYVÄ RUOKA, PAREMPI MIELI Suihkun jälkeen välipalan lomassa ruokapuolta koutsasi tuttuun tapaan Patrik. Painonhallinnallisesti miehet olivat hyvässä alussa. Saska oli tiputtanut puolessa vuodessa painoaan 107 kilosta 90 kiloon. Timolla alku lähti hyvin käyntiin: kiloja karisi kahdeksan, mutta sittemmin ne ovat kertyneet takaisin vähitellen. Timo kertoi suurimpien haasteiden olevan jaksamisessa. Pieni lapsi valvottaa, työ vie paljon aikaa ja muusikon harrastukset tukevat enemmänkin epäsäännöllisiä kuin säännöllisiä elämäntapoja. Patrik kannusti miehiä edelleen kiinnittämään huomiota ateriarytmiin. Saskalla rytmit olivat jo hyvällä mallilla, mutta Timolla olisi niissä vähän fiilaamisen varaa. Kun ei jaksa muutenkaan, niin ei jaksa kiinnittää huomiota ateriarytmiinkään, totesi ykskantaan Timo, ja Patrik oli tästä yhtä mieltä. Timon kohdalla päädyttiin siihen, että hän kävisi tapaamassa työnohjaajaa, psyykkistä valmentajaa Matti Alpolaa arjen kiireiden hallinnassa. Myöhemmin kuullaan, mitä apuja Matti voi tarjota Timon jaksamiseen. Painonhallinnan osalta Patrik muistutteli miehille tuttuja teesejä, jotka voisivat hänen mukaansa kuulua ruoanlaiton kansalaistaitojen opetukseen. Jokaisella pitäisi olla repertuaarissaan viisi ruokalajia, jotka täyttävät seuraavat kriteerit: kasviksia vähintään kolmasosa, valmistuu vartissa ja maistuu omaan suuhun hyvälle. Lue lisää SuomiMiesten kuulumisista blogista tai Facebookista 5

6 TEKSTI: MIIA MALVELA KUVAT: MIKKO KÄKELÄ & MIIA MALVELA Oma kunto on entistä tärkeämpi SuomiMies seikkailee -rekkakiertue tavoittaa miehet SuomiMies seikkailee -rekkakiertue pysähtyi 36 kunnassa kevään 2013 aikana. Yhteisen ponnistuksen toteutuksesta vastasivat KKI-ohjelman ohella pysähdyskunnat, Liikunnan aluejärjestöt sekä valtakunnalliset yhteistyökumppanit. Testirekan synnyttämää kiinnostusta hyödynnettiin kunnan terveysliikunnan ja liikuntaneuvonnan edistämisessä. Kokemukset tältä järjestyksessään jo kolmannelta rekkakiertueelta sekä kyselyjen tulokset osoittavat miesten olevan aiempaa kiinnostuneempia omasta kunnostaan. Kolmas rekkakiertue saavutti jälleen kerran hurjan suosion. Oman kuntonsa testirekassa testautti kaikkiaan miestä, ja jonojen kasvaessa pitkiksi, kaikkia halukkaita ei valitettavasti ehditty palvelemaan. Tiedon rekkakiertuetapahtumasta miehet olivat saaneet tyypillisesti paikallisista lähteistä, kuten paikallislehdestä, tuttavapiiristä tai työpaikalta. Asiakaskyselyn perusteella (n=5 752) 70 prosenttia miehistä tuli varta vasten tapahtumaan testauttamaan oman kuntonsa. Lähes kaikki pitivät saamaansa palvelua hyvänä ja kiittelivät rekan rentoa tunnelmaa. 80 prosenttia miehistä kertoi saaneensa testipalautteesta tarvitsemansa tiedon kunnon kohentamiseksi. SUOMIMIES SEIKKAILEE -KAMPANJA KOETAAN TARPEELLISEKSI KKI-ohjelma teetti TNS-Gallupilla puhelinhaastattelun vuotialle (n=1 409) miehille SuomiMies seikkailee -kampanjan tunnettuudesta ja tarpeellisuudesta. Haastattelut tehtiin huhti kesäkuussa 2013 yhdeksässä kaupungissa, jotka olivat Kouvola, Helsinki, Mikkeli, Lappeenranta, Nokia, Hollola, Kajaani, Rovaniemi ja Oulu. Vastaava kysely toteutettiin ensimmäisen kerran Miehistä 42 prosenttia oli nähnyt tai kuullut jotakin kampanjasta. Korkeimmat huomioarvot olivat Mikkelissä, jossa jopa 63 prosenttia tunsi kampanjan. Kampanjan tunnettuus miesten keskuudessa oli lisääntynyt lähes 10 prosenttiyksikköä vuodesta 2011, jolloin SuomiMies seikkailee oli tuttu 33 prosentille miehistä. Lähes kaikki haastatellut (90 %) pitivät kampanjaa miesten kannalta tarpeellisena. Miehet tietävät oman kuntonsa, sillä itsensä kannalta kampanjan tarpeelliseksi arvioivat etenkin vähemmän aktiiviset liikunnan harrastajat. Liian vähän liikkuvista miehistä enemmistö (54 %) oli kiinnostunut saamaan lisätietoa liikunnan harrastamisen mahdollisuuksista sekä liikunnallisen elämäntavan vaikutuksista. Oma terveys kiinnostaa jo kaikkia miehiä, sillä tulosten mukaan vähemmän koulutetut miehet olivat kiinnostuneempia liikunnallisista lisätiedois- 6

7 KKI-ohjelman rekkakiertue jatkuu syksyllä Paikkakunnat varmistuvat loppuvuodesta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Satakunta Varsinais-Suomi ta kuin korkeasti koulutetut. Oma kunto kiinnostaa siis duunariakin! REKKAKIERTUE OTETTIIN KUNNISSA LÄMPIMÄSTI VASTAAN Kuntien panostus rekkakiertuetapahtumien toteuttamiseksi Liikunnan aluejärjestöjen ohella oli erittäin merkittävä. Tapahtumia oli räätälöity omannäköisiksi ja asukkaita palveleviksi. Paikalla oli urheiluseuroja, järjestöjä, terveystietoa, liikuntaesittelyä ja jopa soppatykki sekä stand up -komiikkaa. Lisäksi osalla paikkakunnista kunnan johto näytti sitoutumisensa osallistumalla tapahtumiin ja kuntotesteihin. Kolmasosaa kuntien yhdyshenkilöistä (n=21), jotka olivat mukana rekkakiertuejärjestelyissä, totesi rekkakiertueen tukevan kunnan terveysliikuntatyötä, muun muassa lisäten yhteistyötä kunnan, järjestöjen ja seurojen välillä. Lisäksi 80 prosenttia kuntien yhdyshenkilöistä kertoi rekkakiertueen tukeneen liikuntaneuvonnan kehittämistä kunnassa, mikä olikin SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen yksi päämäärä. Kuntien yhdyshenkilöt kokivat yhteistyön sekä työnjaon sujuvaksi aluejärjestöjen sekä KKI-ohjelman kanssa. Kaikki kuntien yhdyshenkilöt toivottavat testirekan tervetulleeksi myös uudelleen samalla toimintamallilla! Liikunnan aluejärjestöt toteuttavat SuomiMiehen kuntotestejä sekä SuomiMies-tapahtumia omilla alueillaan. Esimerkiksi Eikka-bussi kiersi jo kesä marraskuussa Pohjois-Pohjanmaan sekä Lapin kunnissa. Tavoitteena on, että toimiva malli leviää jatkossakin kuntiin. Lisätietoja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, ohjelmakoordinaattori Miia Malvela, puh , 7

8 Säännöllinen ateriarytmi suojaa lihomiselta Väestöpohjaiseen seuranta-aineistoon perustuva väitöstutkimus osoittaa, että säännöllinen ateriarytmi suojaa nuoria lihomiselta. Säännöllinen ruokailu vaikuttaa tutkimuksen mukaan painoindeksiin enemmän kuin perimä: kun päivään kuuluu viisi säännöllistä ateriaa, perinnöllisesti lihomiselle alttiiden paino ei nouse enempää kuin muilla. Tasaista ateriarytmiä verrattiin tutkimuksessa ateriarytmiin, johon ei kuulunut aamiaista. Tuloksissa huomioitiin useita lapsuusiän taustatekijöitä, kuten äidin raskausajan terveys ja nuorten muut elintavat. Tutkimus osoittaa, että isän lihavuus tai ylipaino on lähes samanarvoinen lapsen lihavuuden vaaratekijä kuin äidin ylipaino. Äidin raskautta edeltävä ylipaino ja lihavuus lisäävät nuoren lihavuuden vaaraa Miksi elämäntapamuutos on niin vaikeaa? enemmän kuin runsas painonnousu alkuraskaudessa. Tutkimuksen tulokset korostavat varhaisen ohjauksen tärkeyttä lasten lihavuuden ehkäisyssä sekä vahvistavat käsitystä, että altistavien perintötekijöiden vaikutuksia voidaan vähentää elintavoilla, kuten säännöllisellä ateriarytmillä. Tutkittavia oli väitöskirjan osatutkimuksissa Tutkimus perustuu Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohortin tutkimusaineistoon. Julkaisu Jääskeläinen A Epidemiologic studies on overweight and obesity in adolescents: the role of early-life risk factors, eating patterns and common genetic variants. Dissertations in Health Sciences 189. Itä-Suomen yliopisto. Elämäntapamuutokset ovat kestävämpiä, jos ne on sidottu omiin arvoihin ja arvovalintoihin. Uudessa arvopohjaisessa elämäntapamuutoksiin pyrkivässä menetelmässä lähdetään liikkeelle omien arvojen kirkastamisesta. Tämän jälkeen pohditaan, miten omaa elämäänsä elää, ja kuvastaako se niitä arvoja, joita haluaisi elämässään olevan. Itse muutos tapahtuu tekojen kautta. Tavoitteet toiminnalle asetetaan itse, ja pyritään löytämään uudenlaisia ratkaisuja ja hylkäämään toimimattomat. Menetelmän taustalla on ajatus elämäntilanteen tarkastelemisesta kokonaisuutena. Menetelmässä korostuvat myös tietoinen läsnäolo ja kyky elää hetkessä. Rutiineista irrottautuminen vaatii kykyä tunnistaa omia käyttäytymismalleja sekä ajattelu- ja tunnetapaa. Pienetkin muutokset vaikuttavat myös moniin muihin asioihin elämässä. Ihmiset eivät kaipaa niinkään tietoa, vaan haasteena on tehdä itselle merkityksellisiä valintoja, jotka toimivat arjessa. Arvopohjaista elämäntapamuutoksiin pyrkivää menetelmää tutkitaan ja kehitetään parhaillaan LIKES-tutkimuskeskuksen ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen yhteistyöhankkeessa Fyysisesti aktiivisempi elämäntapa omiin arvoihin sitoutumalla". Artikkeli Kangasniemi, A.M., Lappalainen, R., Kankaanpää, A., Kulmala, J., Hakonen, H. & Tammelin, T Towards a physically more active lifestyle based on one s own values: study design of a randomized controlled trial for physically inactive adults. BMC Public Health, 13: 671. doi: / Miksi toiset liikkuvat ja toiset eivät? Väestötason erot liikunta-aktiivisuudessa johtuvat sekä yksilöiden välisistä geneettisistä eroista että muiden tekijöiden, kuten elintapojen, vaikutuksesta. Näiden liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavien tekijöiden selitysosuudet vaihtelevat iän myötä, osoittaa tutkimus, jossa etsittiin liikunta-aktiivisuutta selittäviä tekijöitä geneettisen analyysin ja motivaatiotutkimuksen avulla. Tuhansien kaksosten geneettisen analyysin ja motivaatiotutkimuksen avulla osoitettiin, että sisäisesti motivoituneet liikkujat harrastavat liikuntaa säännöllisesti ja jatkavat harrastustaan pitkään. Myös motivaatiolla on osoitettu olevan suuri merkitys ihmisten liikuntakäyttäytymiselle. Säännöllisiä liikkujia motivoivat taitojen ja kunnon kehittäminen sekä psyykkisen hyvinvoinnin ylläpito. Geneettisten ja ympäristötekijöiden vaikutus liikunta-aktiivisuuteen vaihtelee iän myötä, mikä todennäköisesti selittää ihmisten taipumusta muuttuviin liikunta-aktiivisuuden tasoihin eri elämänvaiheissa. Kyseessä oli pitkittäistutkimus, joka on osa laajaa Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen välistä kaksosten liikuntaa ja terveyttä koskevaa tutkimusyhteistyötä. Aineistoina käytettiin sekä Nuorten Kaksosten Terveystutki musta että vanhempaa Suomen Kaksoskohorttia. Tutkittavina oli useita tuhansia kaksosia. Julkaisu Aaltonen S Leisure-time physical activity in a Finnish twin study: genetic and environmental influences as determinants and motives as correlates. Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health 195. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. KUVA: STUDIO JUHA SORRI 8

9 Elämänmittainen matka KOLUMNI Liikunta- ja terveysalan ammattilaisilta odotetaan usein ratkaisuja siihen, miten saavuttaa parempi fyysinen kunto tai kuinka saada pudotettua ylimääräistä painoa pois. Tähän haasteeseen tartutaan monipuolisella ja hyvällä ohjauksella sekä neuvoilla ja ohjeilla, joita on totuttu antamaan. Niitä suorastaan myös odotetaan. Asiakas on tottunut kysymään ja kuulemaan asiantuntijan neuvoja oman tilanteensa ratkaisemiseksi. Ohjeet ovat hyödyllisiä ja toimivia silloin, kun asiakas on motivoitunut muutokseen ja on valmis sitoutumaan niihin. Muutokselle on syntynyt jokin henkilökohtainen tarve, joten projekti kannattaa aloittaa ja sitä kannattaa jatkaa. Liikuntaneuvonta- tai -ohjaustilanteessa kohdataan kuitenkin paljon ihmisiä, jotka ovat vuosikausia yrittäneet laihduttaa tai muuttaa elämäntapaansa aktiivisemmaksi ja kamppailevat asian kanssa edelleen. Tuloksia on ehkä hetkellisesti saavutettukin, mutta motivaatio ailahtelee ja pysyvät muutokset ovat heikkoja. Pahimmillaan laihdutetut kilot ovat palautuneet korkojen kera takaisin, epäonnistumisen tunteesta tai masentuneesta mielestä puhumattakaan. Mikä siis neuvoksi ja miten löytää muutoksiin pysyvyyttä? Miten puhua elämäntapamuutoksesta, jolle ei näy varsinaista päätepistettä? Yksi lähestymistapa on tarkastella omaa elämäntapaansa itselle tärkeiden asioiden ja arvojen näkökulmasta käsin. Lähtökohta muutoksille pohjautuu omien arvojen pohdintaan ja selkiyttämiseen. Arvot antavat halutuille muutoksille merkityksen ja suunnan, joiden avulla elämäntapamuutokset nähdään koko elämän mittaisena prosessina ja toimintana tässä ja nyt. Omia arvoja pohdittaessa keskustellaan erityisesti siitä, mikä on omassa elämässä itselleen tärkeää. Millaiset asiat ovat arvokkaita? Tämä pohdinta johtaa samalla tietoisuuteen siitä, miten hyvin itselle tärkeät asiat toteutuvat tällä hetkellä. Onko jotakin, mitä täytyisi omassa elämässä ja käyttäytymisessä muuttaa? Arvojen selkiyttämisen jälkeen ollaan muutoksessa vasta ajatuksen ja aikomusten tasolla. Seuraavaksi on tärkeää pohtia konkreettisia tekoja ja todella toimia sen mukaisesti, jotta arvot saadaan eläväksi tai näkyväksi. Mitä näiden tärkeiden asioiden vaaliminen tai edistäminen vaatii käytännössä? Ammattilaisen silmin saattaa joskus olla vaikea ymmärtää, ettei liikunta ole kaikille suoraan tärkeä arvo tai asia elämässä. Arvopohdintojen kautta on mahdollista löytää liikunnalle ja muille terveyttä edistäville elämäntavoille oma paikkansa, jos sitä on alun perin vaikea tunnistaa tai sille ei löydy kovin suurta merkitystä. Joskus liikkumisesta voi muodostua eräänlainen väline tai keino tavoitella aivan jotakin muuta, jolla on puolestaan syvempi merkitys itselle, esimerkiksi oman jaksamisen parantaminen työelämässä tai kotona tai ekologisuuden vaaliminen. Tämänkaltainen motivointi muutokseen vaatii ammattilaiselta pysähtymistä, kykyä aitoon ja lämpimään vuorovaikutukseen sekä rohkeutta kohdata asiakas kokonaisvaltaisesti arvottamatta toisen tekemiä ratkaisuja. Neuvonta- ja ohjaustilanne onkin kääntynyt yhtäkkiä päälaelleen. Ammattilaisella on enemmän kysymyksiä kuin helppoja ja nopeita vastauksia. Asiakas on sen sijaan itse se, joka antaa vastaukset ja päättää, mihin asioihin kannattaisi ensiksi tarttua ja millaisia tekoja tarvitaan omien arvojen mukaisessa, hyvässä elämässä. Ammattitaitoa eivät tässä tilanteessa olekaan valmiit vastaukset tai yksityiskohtaiset neuvot, vaan pikemminkin kyky luoda keskusteleva ja joustava ilmapiiri sekä valmius olla läsnä ja kuunnella. Samanaikaisesti on syytä muistaa, että jokainen hyvinvoinnin askel on tärkeä. Aina ensimmäisen askeleen ei tarvitse olla liikunta. ANU KANGASNIEMI tutkija ja liikunta- ja urheilupsykologi Arvot antavat halutuille muutoksille merkityksen ja suunnan. KUVA: ESSI SARJA 9

10 TEKSTI: KATARIINA TUUNANEN KUVAT: MIIA MALVELA Etelä-Savoon Suomen liikkuvin ammattiopisto Ammatillista peruskoulutusta suorittaa vuosittain yli miestä, joista suurin on nuoria tulevia ammattiosaajia. Etelä-Savon liikunta ESLi ry:n ja Etelä-Savon ammattiopisto Esedun Liikkuva Ammatti opisto! -hankkeessa kannustetaan nuoria miehiä liikkeelle oman hyvinvoinnin lisäämiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Keväällä 2013 Esedun nuoria miehiä suuntasi sankoin joukoin kohti Mikkelin toria ja SuomiMies seikkailee -testirekkaa. Opiskelijat ja heidän opettajansa oli kannustettu paikalle liittyen juuri käynnistyneeseen Liikkuva Ammattiopisto! -hankkeeseen, jonka tavoitteet tuleville vuosille ovat kunnianhimoiset. Hankkeen päämääränä on eri toimien kautta tehdä Esedusta Suomen liikkuvin ammattiopisto. Tavoitteemme on lisätä opiskelijoiden iloa, hyvinvointia, liikunnan määrää ja terveempiä elintapoja luomalla uusia ja pysyviä toimintamalleja koulussa toteutettaviksi. Hanke käynnistetään pilottivaiheella, jonka kohderyhmäksi on valittu koulutuslinjat, joissa opiskelee pääsääntöisesti nuoria miehiä, linjaa hankkeen projektipäällikkö Anna Parta. KUMPPANEILLA YHTEINEN NÄKEMYS Testirekan antamat kuntotestitulokset osoittivat hankkeen tarpeellisuuden. Vaikka esedulaiset nuoret miehet ovat keskivertokunnossa, liikkuvat he kuitenkin suhteellisen vähän. Nuori ikä suojaa vielä näitä miehenalkuja, mutta tarve liikunnan lisäämiselle näkyy jo. Aikaisemmissa hankkeissamme olemme työskennelleet nuorten miesten kanssa ja huomanneet, että tälle kohderyhmälle tulisi räätälöidä juuri heille tarkoitettuja toimia liikkumisen lisäämiseksi. Olimme yhteydessä KKIohjelmaan ja päädyimme räätälöimään nuorille miehille kohdistetun hankkeen, johon luontevaksi kumppaniksi lähti mukaan Esedu, kertoo hankkeen käynnistämisestä vastannut ESLin projektipäällikkö Teemu Ripatti. 10

11 Etelä-Savon Liikunnan Teemu Ripatti ja Anna Parta innostavat nuoria miehiä liikunnan pariin. Yhteinen sävel Esedun kanssa on löytynyt helposti, sillä myös Esedulla nähdään riittävän liikkumisen merkitys tärkeänä. Etelä-Savon ammattiopiston visiona on kouluttaa eturivin taitajia. Tästä syystä ammattiin opiskelevien nuorten työkyky ja -kunto ovat Esedulle erityisen tärkeitä asioita, kertoo Esedun osaamisjohtaja Marja Anttalainen. Ammatilliseen perustutkintoon kuuluu tällä hetkellä pakollisina opintoina vain yksi opintoviikko liikuntaa ja yksi opintoviikko terveystietoa. Vaikka tarjoammekin liikuntaa valinnaisopintoina, koemme, että kaikki liikkumista ja terveitä elämäntapoja edistävät kehittämistoimenpiteet ovat tervetulleita. Toivommekin, että hankkeen kautta syntyy uusia ideoita ja toimintatapoja opiskelijoiden liikkumisen lisäämiseksi ja liikuntaan motivoimiseksi. Näin saamme jatkossa entistä paremmin työssään jaksavia ammattilaisia Etelä-Savon työelämään, suunnittelee Anttalainen. KÄYTÄNNÖN KOKEILULLA SOPIVIA MALLEJA Paljon taustatyötä vaatinut hanke pärähti näkyvästi käyntiin lokakuuta Esedun uusille opiskelijoille järjestetyssä Hyvinvointi Virtaa -tapahtumassa. Tapahtumassa nuoret pääsivät kokeilemaan ESLin ohjauksella erikoisempiakin lajeja ja kertomaan, mitä lajeja he haluaisivat tulevaisuudessa kokeilla. Tapahtumien, kampanjoiden ja leikkimielisten kilpailujen avulla pyrimme tutustumaan nuoriin ja esittelemään Liikkuva Ammattiopisto! -hanketta. Tapahtumien avulla saadaan myös paikallismedia kiinnostumaan hankkeesta, kertoo Parta. Nuoret miehet ovat kohderyhmänä tärkeä, mutta haastava. Yhteinen huoli nuorten miesten vähäisestä liikkumisesta motivoi hankkeen viemisessä eteenpäin. Tämä on kaikille osapuolille uudehkoa toimintaa, joten teemme paljon käytännön kokeiluja, testaamme toimenpiteitä ja etsimme sopivia malleja. Haluamme saada sekä nuoret että opettajat mukaan ja tuoda liikunnan avulla hyvää fiilistä, toimintaa ja liikettä kouluun. Sitä kautta saadaan lisää jaksamista ja iloa opintoihin ja työelämään, kertoo Parta. PYSYVÄKSI OSAKSI TOIMINTAAN Terveysliikunnan tukeminen pyritään saamaan pysyväksi osaksi oppilaitoksen toimintaa. Hankkeen myötä koulun toimintaympäristöä muokataan jatkossa niin, että se aktivoisi liikkumiseen. Ideoimme yhdessä oppilasyhdistyksen, opettajien ja muun henkilökunnan, kuten terveydenhoitajien ja kiinteistöhuoltajien kanssa keinoja, joilla yhteiset tavoitteet saavutetaan, kertoo Parta. Tavoitteiden onnistumisen kannalta on tärkeää saada mahdollisimman moni toimija mukaan. Opettajia kannustetaan huomioimaan omaa hyvinvointiaan ja tulemaan mukaan toiminnan suunnitteluun. Heitä kannustetaan liikkumaan erillisellä Sohvaperunat-hankkeella. Suunnitelmissa on myös tarjota taukoliikuntaa sekä tietoiskuja ja luentoja. Opettajien lisäksi myös opiskelijaterveydenhuolto on mukana toiminnassa. Terveydenhoitajilta saamme tietoa nuorten miesten kunnosta. Lisäksi he voivat ohjata liian vähän liikkuvia poikia henkilökohtaiseen liikuntaneuvontaan ja ensi vuonna käynnistyvälle liikunnan turbokurssille. Turbokurssi on tarkoitettu nuorille miehille, joiden fyysinen kunto on heikko tai joilla on ylipainoa. Pyrimme saamaan kurssin osaksi opintoja niin, että siitä saisi opintopisteitä, kertoo Parta. Kaikkein tärkein ääni on kuitenkin nuorten oma. Koemme erittäin tärkeäksi sen, että nuoret itse tiedostavat hankkeen tuomat mahdollisuudet ja heidän äänensä saadaan kuuluviin. Opiskelijayhdistyksellä onkin iso rooli hankkeen toimintojen ideoinnissa, painottaa Parta. Lisätietoja Etelä-Savon Liikunta ry Projektipäällikkö Anna Parta puh

12 TEKSTI: NOORA MOILANEN KUVAT: PETTERI KIVIMÄKI KUNTOA PELASTAMASSA Palomiehet pelastavat ihmisiä työssään päivittäin. Työ on kuormittavaa sekä henkisesti että fyysisesti, ja oma keho on tärkein työväline. Keski-Suomen Pelastuslaitoksen työyhteisöhankkeessa pelastuksen kohteena onkin henkilöstön kunto ja hyvinvointi. Keski-Suomen Pelastuslaitos on yksi Suomen 22 pelastuslaitoksesta. Alueena on vanha Keski-Suomen maakunta, jossa on 28 kuntaa ja 48 paloasemaa. Henkilöstöstä noin 300 on päätoimisia ja 500 sivutoimisia. Heidän lisäkseen vapaapalokuntaan kuuluu alueella noin 450 henkilöä. Vaikka palomiehet huolehtivat kunnostaan varmasti keskimääräistä tallaajaa paremmin, ovat myös työn asettamat vaatimukset kovat. Pelastustoiminnassa on noin tehtävää vuodessa, minkä lisäksi pelastuslaitos hoitaa vuosittain yli puolet Keski-Suomen ensihoitokeikasta. KUNTO ON TYÖN TEKEMISEN EDELLYTYS Kun työtekijän kunto on työn tekemisen edellytys, on sillä erilainen merkitys sekä työntekijälle että työnantajalle. Palomiehen työ luokitellaan yhdeksi rankimmista ammateista. On selvää, että se on fyysisesti mutta myös henkisesti kuormittavaa, kuvailee aluepalopäällikkö Hannu Kouhia palomiehen ammattia. Myös työajat ovat poikkeukselliset: vuorokausi töitä ja kolme vapaata. Työvuorosta saa käyttää kaksi tuntia liikkumiseen, mikä tarkoittaa useimmin kuntosalilla käymistä, koska sellainen löytyy kaikilta paloasemilta, joilla on vakinaista henkilöstöä. Ammatissa vaadittavan kunnon ylläpitämiseksi olisi liikuttava myös vapaa-aikana. Keski-Suomen pelastuslaitoksella on erityisesti uuden FireFit-testausjärjestelmän kautta havahduttu hieman yllättäväänkin todellisuuteen palomiesten kunnosta. FireFit on otettu käyttöön vuosi sitten, ja siinä on testattu palomiestä. Siellä tapahtuu putoamisia, ja siksi on tullut tarve tehdä asialle jostain, Kouhia kertoo Kunnon Pelastus -hankkeen perustamisen taustoista. Toisaalta se lähtee myös tuolta kahvipöytäkeskusteluista. Mitä iäkkäämmän kanssa juttelee, sitä enemmän nousee esille huoli omasta työkyvystä ja työpaikasta, projektityöntekijä Maija Puranen lisää. Palomies Timo Pennanen myöntää, että eläkeikä puhuttaa. Savusukellukseen vaadittavan fyysisen kunnon ylläpitäminen 63-vuotiaaksi saakka on miltei mahdotonta, ja muihin tehtäviin siirryttäessä korvaus työstä saattaa laskea kovastikin. Toisaalta se luo paineita, mutta kyllähän se myös motivoi pitämään itsestään huolta, Pennanen pohtii. YKSILÖN HYVINVOINTI KESKIÖSSÄ Palomiehiksi haluavia testataan jo ammattiin hakeuduttaessa. Pelastusopistoon päästäkseen on läpäistävä sekä fyysiset että psykologiset testit. Testaaminen jatkuu vuosittain ammattiin pääsyn jälkeen. Kun paineilmalaitteiden kanssa mennään savuun, veteen tai myrkkyihin, vaatii se määrätyn kuntoluokan, joka on ylläpidettävä, jotta pystyy hoitamaan tehtävän. Kerran vuodessa tehdään kartoitus, Kouhia kertoo. FireFit-testausjärjestelmän myötä on siirrytty valtakunnallisesti yhtenäiseen käytäntöön, jossa kartoitetaan vuosittain fyysistä kestävyyttä polkupyöräergometritestillä ja lihaskuntotestillä sekä työtaitoa savuratatestillä. Tulevai suudessa kartoituksesta on tarkoitus kehittää entistä laajemmin työkykyä, ei ainoastaan fyysistä suorituskykyä, mittaava. Entäs, jos testejä ei läpäise? Mikäli syyt ovat terveydellisiä, ohjataan työterveyshuoltoon. Niille, jotka syystä tai toisesta eivät muuten pysty pitämään yllä ammatin edel- 12

13 lyttämää kuntotasoa, pyritään luomaan yksilöllisiä ratkaisuja. Jos kunto heikkenee, rakennetaan kunto-ohjelma ja annetaan 2 3 kuukautta aikaa tehdä jotain. Sitten testataan taas, Kouhia valottaa nykyistä toimintamallia. Tähän taitekohtaan pyritään Kunnon Pelastus -hankkeellakin vaikuttamaan. Henkilöstölle on järjestetty ryhmäliikuntaa, testaajille järjestetään koulutusta ja suunnitelmissa on tarjota personal trainer -palveluja henkilöille, joilla on hankaluuksia ylläpitää ammatissa vaadittava kunto. Jos testit osoittavat, että et olekaan niin kunnossa, niin olisi omasta takaakin sellainen ihminen, joka pystyisi auttamaan, henkilöstöpäällikkö Maarit Nurmijoki-Matilainen suunnittelee. MAHDOLLISUUKSIA LUOMASSA Pelastuslaitoksella halutaan kannustaa henkilöstöä vapaaajan liikuntaan. Kouhian mukaan vuosien varrella on koetettu monenlaisia keinoja kepistä porkkanaan. Lopulta on kuitenkin kyse yksilöihin ja heidän asenteisiinsa vaikuttamisesta. Koska me edellytetään, meidän täytyy myös antaa mahdollisuuksia. Avoimin mielin ja kovasti keskustellen tässä ollaan liikkeellä muodostamassa yhteistä hyvää, Kouhia summaa. Hankkeen puitteissa on järjestetty liikuntaryhmiä Jyväskylässä ja Äänekoskella. Henkilöstö on saanut suunnitella sisällöt yhdessä palveluntarjoajan kanssa, ja osallistujamäärä on kasvanut tasaisesti hankkeen aikana. Työnantaja on mahdollistanut osallistumisen kaikille työaikana, mutta suurin osa tulee paikalle vapaapäiviltään. Kyllä tämä hanke on hieno kädenojennus talolta, kun pystytään tarjoamaan enemmän ja monipuolisemmin liikuntaa myös työvuorojen ulkopuolella, Pennanen kiittelee. Siellä on ollut täysin eri-ikäistä ja ihan erikuntoistakin porukkaa jokaisesta ammattiryhmästä: on hallinnosta, toimistosta, miehistöstä ja päällystöstä. Jos joku nyt ei niin hyvin ole suoriutunut, niin siellä on sellainen herskyvä huumori, Puranen kertoo tyytyväisenä. Jyväskylän ohjelmasta löytyy ehkä hieman yllättäen keskivartalotreeniä, ÄijäJoogaa ja venyttelyä. Saattaa olla ihan hyvä aerobinen kunto ja lihaskunto, mutta ne mitkä monesti viekin sitten sairaslomille ja työ kykyä, onkin selkä- ja muut tuki- ja liikuntaelinvaivat, Nurmijoki-Matilainen muistuttaa. Ohjelmaan on pyritty saamaan monipuolisuutta haetaan uusia lajeja ja kokemuksia. Olen itsekin ihmetellyt miten tehokasta ihan vaan venytteleminen voi olla, Pennanen kertoo. Pelastuslaitoksella on palomiesten lisäksi henkilöstöä monissa muissa tehtävissä, kuten ensihoidossa ja toimistotehtävissä. Myös ensihoitohenkilöstön työ on fyysistä ja sisältää muun muassa paljon nostelemista. Näen tietyllä tavalla, että se innostuttaisi koko meidän porukkaa, kun eihän meillä ole pelkästään palomiehiä. Kaikki löytäisivät sitä omaa liikunnallisuuttaan, huolenpitoa itsestään ja hyvinvointiakin tätä kautta, Nurmijoki- Matilainen toivoo. KOHTI PYSYVIÄ TOIMINTAMALLEJA Kuntokartoitukset on Keski-Suomen Pelastuslaitoksella haluttu järjestää omin voimin. Tarvittavat laitteet on hankittu omaksi ja henkilöstöä on koulutettu kartoituksen tekemiseen. Kartoituksia valvoville palomiehille järjestetään Kunnon Pelastus -hankkeessa lisäkoulutusta. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa kartoituksen käytänteitä, tulkita tuloksia laadukkaasti sekä antaa parempia valmiuksia tulosten analysointiin, kunto-ohjelmien tekoon ja ravitsemusneuvontaan. Pelastuslaitoksella pidetään erityisen tärkeänä, että pystytään luomaan pysyviä toimintamalleja sekä liikuntaan kannustamiseen että niiden tukemiseksi, joille vaadittavan kuntotason ylläpitäminen on haastavaa. Selkeä järjestelmä siihen, että nämä palaset loksahtavat kohdalleen: kuntokartoitus nostaa esille ongelmat, työterveyshuollon kanssa keskustellaan ja sitten lähdetään töihin. Että on riittävästi asiantuntemusta lähteä yksilöä nostamaan sieltä. Ja jos se ei tapahdu, on olemassa urapolku, Kouhia kuvailee. Kaikki asiat täytyy saada kättelemään toisiaan. Luulen, että ollaan hyvällä tiellä siinä. Oman ammattitaidon ja tietoisuuden lisääminen on minusta tärkeää jatkuvuuden kannalta, Kouhia pohtii. Silloin homma olisi riippumaton ihmisestä tai ihmisistä, kun olisi joku rakenne olemassa, joka olisi juurtunut tähän organisaatioon, Puranen täydentää. Lisätietoja Keski-Suomen pelastuslaitos Aluepalopäällikkö Hannu Kouhia puh , hannu.kouhia@jkl.fi 13

14 TEKSTI: KATRI VÄISÄNEN KUVAT: MIIA MALVELA KUVANKÄSITTELY: JUKKA KOTISAARI Muutosta liikkeellä! Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö julkaisivat 3. lokakuuta Säätytalolla valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan. Linjausten visio vuoteen 2020 on, että suomalaiset liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän koko elämänkulun aikana. Samalla pohditaan vakavasti, miten liikuntakäsitteen määritelmää voitaisiin laajentaa niin, että se ymmärrettäisiin laaja-alaisesti yhdeksi hyvän elämän perustarpeista. Suomalaiset työikäiset liikkuvat vapaa-ajallaan yhä enemmän, mutta se ei riitä korvaamaan arjen yleistä passiivisuutta. Arkiliikuntaa ja istumisen tauottamista tulisi lisätä. Nyky-yhteiskunnan muutostrendit, kuten väestön ikääntyminen, väestöryhmien terveys- ja hyvinvointierojen kasvu, työurien pidentäminen, työttömyyden kasvu, talouden haasteet sekä teknologian nopea kehitys asettavat haasteita terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiselle ja parantamiselle. Haasteet on tehty ratkaistaviksi. Nyt julkaistut linjaukset keskittyvät neljään kärkeen, joilla terveyttä ja hyvinvointia saataisiin selvästi kehitettyä: 1) arjen istumisen vähentämiseen elämänkulussa, 2) liikunnan lisäämiseen elämänkulussa, 3) liikunnan nostamiseen keskeiseksi osak si terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta sekä 4) liikunnan aseman vahvistamiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ LIIKUNTA Terveyttä edistävän liikunnan periaatepäätökset vuosilta 2002 ja 2008 ovat toimineet hyvänä pohjana uusille linjauksille, joita on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä molempien ministeriöiden, terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmän sekä laajan sidosryhmäjoukon kanssa. Asiantuntijoiden ääni siis kuuluu. Julkistamistilaisuudessakin kuultiin pitkän linjan terveys- ja liikunta-alan vaikuttajien kommentteja siitä, että valmistuneet linjaukset ovat sarjassaan parhaita. Yksi linjausten uusista näkökulmista on perinteisen terveyttä edistävä liikunta (teli) -käsitteen tarkentuminen terveyttä ja hyvinvointia edistäväksi liikunnaksi (tehyli). Uusi käsite pitää sisällään hyvinvointia ylläpitävän ja edistävän liikunnan lisäämisen sekä liikunnallisesti passiivisen elämäntavan ja eriarvoisuuden vähentämisen. 14

15 VAHVASTI KAIKKIEN ASIA Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki esitti tilaisuudessa painokkaasti, että liikunnalliseen elämäntapaan ja fyysiseen aktiivisuuteen kannustaminen on kaikkien ministeriöiden ja hallinnonalojen yhteinen asia. Hän kannustaa urheiluliikettä jatkamaan työtä liikunnallisen elämäntavan eteen tiedostaen, ettei se yksistään voi paljoakaan yhteiskunnan laajalle muutokselle. Terveyttä edistävän liikunnan kehitystyö on ollut pitkäjänteistä. Nämä uudet linjaukset ovat osoitus siitä, että eteenpäin ollaan taas menossa. Uusia ministeriöitä tulee saada toimintaan mukaan. Työn laajentumisesta hieno esimerkki on työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä hanke, jossa fyysinen aktiivisuus on huomioitu keskeisenä osana työelämän kehittämisessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön rooli on keskeinen liikunnan edistämisessä ja sen yhteiskunnallisessa asemassa. Ministeriössä tullaankin jatkossa tarkastelemaan järjestöjen avustuskriteerejä juuri matalan kynnyksen liikunnan näkökulmasta. YHTEISÖLLISYYDELLÄ ERIARVOISUUTTA VASTAAN Peruspalveluministeri Susanna Huovisen työssä keskeisenä teemana on terveyserojen kaventaminen. Aihe on ollut pitkään tapetilla, mutta suunta on 2000-luvun aikana ollut täysin päinvastainen: terveyserot ovat pikemminkin kasvaneet kuin kaventuneet. Vaikka tietomäärä liikunnan hyödyistä on lisääntynyt, liikumme yhä vähemmän. Meidän tehtävänämme on saada tieto laajemmille kansanjoukoille, tunnistaa vaikutuskohdat ja suunnata käytännön toimenpiteitä erityisesti heikommassa asemassa oleville ryhmille. Huovisen kokemuksien mukaan liikunta on paljon muutakin kuin senttejä ja sekunteja. Erityisesti tulisi vahvistaa liikunnan tunnekokemuksia, vaikka tarinoita jakamalla. Samalla tiedonvälityskin edistyy. Liikunta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja antaa niin paljon muutakin elämään kuin vain parempaa kuntoa. Tämän tuominen julki olisi tärkeä tavoite tuleville käytännön toimenpiteille. LIIKUNTAA ERI TAVALLA KUIN ENNEN Mitä tarkoitetaan liikunnalla? Entä yhteiskunnalla? Tästä pohdinnasta meidän tulee lähteä, herätteli elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Hän viittaa juuri siihen, kuinka tärkeää olisi mieltää liikunta käsitteenä eri tavalla kuin ennen. Liikkumattomuus voidaan lukea tällä hetkellä kansalliseksi hätätilaksi. Jos näin on, niin tulokulman tulisi olla aivan erilainen kuin on totuttu. Linjaukset eivät saa jäädä strategiaksi strategioiden joukkoon. Asia on liian iso, jotta vain yksi strategia riittäisi. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset vuoteen Arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa 2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä 4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa 15

16 Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja (kuvassa) sekä sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Taru Koivisto (kuvassa s. 14) esittelivät linjaukset ja pohjustivat niiden taustoja. Työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta liikkumattomuus on työuraongelma. Jos saadaan liikkumattomat liikkeelle, sillä voidaan isoilta osin ratkaista työuraongelmiakin. Vapaavuori jatkaa rohkeasti nykytilan kyseen alaistamista. Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen johtuvat merkittävästi liikkumattomuudesta. Miten siedämme maailmaa, jossa eliitti on paremmassa kunnossa? Harrastuksenomaisen liikunnan keinoin ongelmaa ei ratkaista, vaan liikunnalla tulee olla uudenlaista symbolista merkitystä. Nykyinen liikuntajärjestelmä on luotu maailmaa varten, joka on täysin muuttunut. Vapaavuori muuttaisi dramaattisesti liikuntajärjestelmää, vaikka epäilee itsekin, ettei järjestelmällä ole ehkä keinoja tämän ongelman ratkaisuun. Suomessa on loistavat edellytykset liikkua, mutta se ei ratkaise liikkumattomuuden ongelmaa. Johtaminen, sitouttaminen ja toiminta ovat ratkaisevassa roolissa siinä, että näiden linjauksien käytäntöönpanemisessa onnistutaan. Vapaavuori heittääkin yhden mahdollisuuden kuulijoille: opetusministeri ja työministeri ovat linjauksien eteenpäin viemisessä ratkaisevammassa roolissa kuin urheiluministeri ja sosiaali- ja terveysministeri. KESKIRASKAASTA RASKAASEEN SARJAAN Kuntaliiton erityisasiantuntija Kari Sjöholm esittää huolensa siitä, kuinka liikunta jatkuvasti painii päätöksenteossa poliittisessa keskisarjassa. Keinoja tulisikin pohtia siihen, kuinka noustaan raskaaseen sarjaan ja sitoutetaan aiheeseen sekä poliittinen että virkamiesjohto. Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajalla, kansanedustaja Leena Harkimolla on Sjöholmin tuomaan huoleen yksi ratkaisu. Hän muistuttaa, että vastaavia linjauksia ja strategioita julkaistaan poliittisessa koneistossa lähes viikoittain. Taustatyö on tehty nyt hyvin, mutta se ei vielä takaa liikunnan huomioimista päätöksenteossa. Linjaukset tulisi saada kaikkien kansanedustajien huulille, kaikkiin valiokuntiin ja isoon saliin käsiteltäväksi. Olisi hyvä saada lähetekeskusteluun ja valiokuntakäsittelyihin asiakirja, joka sitoisi eduskuntaa ja päätöksentekijöitä. Tie siihen voisi olla esimerkiksi liikuntapoliittinen selonteko, josta olemmekin jo käyneet liikuntaneuvostossa keskustelua. Emeritusprofessori Ilkka Vuori kannustaa irtautumaan liikunnan harrastamisesta terminä. Harrastaminen viittaa nimenomaan vapaa-ajalle tehtäviin suoritteisiin eikä sinällään huomioi kokopäiväistä arkiaktiivisuutta. Ehkä Suomi olisi valmis epäsuomalaiseen termiin fyysinen aktiivisuus, jolla tarkoitetaan nimenomaan kaikkea aktiivisuutta liikunnan harrastamisesta työmatkaliikuntaan, portaiden kävelyyn ja pihapuuhasteluun. LINJAUKSISTA TOIMENPITEISIIN Seuraava askel on suunnata katse toimenpidesuunnitelmaan. Odotettavissa on todennäköisesti kansalliset suositukset istumisen päivittäiseen määrään, liikuntaterminologian tarkennusta, toimenpiteitä ja kampanjoita fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi, liikuntaneuvontaprosessin kehittämistä terveydenhuollossa sekä liikunnan nostamista voimakkaammin kaikkeen poikkihallinnolliseen päätöksentekoon. Julkaisu Muutosta liikkeellä! -julkaisu on ladattavissa verkosta maksutta osoitteesta 16

17 TEKSTI: NOORA MOILANEN KUVA: STUDIO JUHA SORRI Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012 Kuntien tulee liikuntalain mukaan luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä yhteistyötä ja terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa erityisryhmät huomioiden. Vuonna 2012 kerättiin jo toisen kerran valtakunnallisesti tietoa kuntien terveyttä edistävästä liikunnasta. Edellytykset terveyttä edistävälle liikunnalle vaikuttavat parantuneen monessa kunnassa, mutta kehitettävää löytyy edelleen erityisesti hallintokuntien välisessä yhteistyössä ja työnjaossa sekä kuntalaisten liikunnan seurannassa ja sen raportoinnissa. LIIKUNNAN OSUUS HYVINVOINTIKERTOMUKSISSA KASVUSSA Hyvinvointikertomus kuvaa kunnan toteuttamaa hyvinvointipolitiikkaa sekä väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä toimii hyvinvointipolitiikan suunnittelun ja arvioinnin välineenä. Liikunnan osuus hyvinvointikertomuksissa vaikuttaa lisääntyneen vuonna 2010 suoritetusta ensimmäisestä tiedonkeruusta. Vuonna 2012 hyvinvointikertomukseen sisältyi kuvaus kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta 36 prosentissa kunnista, kun vuonna 2010 vastaava osuus oli vain 16 prosenttia. Neljänneksessä kunnista hyvinvointikertomusta ei laadita edelleen lainkaan. TYÖNJAKO PERUSTERVEYDENHUOLLON KANSSA EPÄSELVÄÄ Noin 70 prosentissa kunnista on sovit tu, mikä hallintokunta koordinoi terveyttä edistävää liikuntaa. Koordinointivastuu oli vuona 2012 yli puolessa kunnista liikuntatoimella. Perusterveydenhuollolla koordinointivastuu on vain neljässä prosentissa kunnista. Vaikka koordinoinnista on sovittu aiempaa useammassa kunnassa, on työnjaossa edelleen kehittämistä: yli puolessa kunnista (52 %) ei ole sovittu työnjaosta liikunnasta ja perusterveydenhuollosta vastaavien tahojen kesken terveyttä edistävän liikunnan kehittämisessä ja edistämisessä. KUNNILTA VAHVAA TUKEA HARJOITUSVUOROILLE Lasten ja nuorten liikuntavuorot koulujen liikuntasaleissa ja urheilu- ja palloilukentillä ovat säilyneet valtaosassa kunnista maksuttomina. Myös vuorot muissa sisäliikuntatiloissa ovat yli puolessa kunnista maksuttomia. Aikuisten vuorot urheilu- ja palloilukentillä ovat niin ikään maksuttomia tai maksut ovat alle 10 prosenttia käyttökustannuksista lähes kaikissa kunnissa (84 %). Yli puolessa kunnista aikuisten sisäliikuntavuoroista maksetaan alle 10 prosenttia todellisista käyttökustannuksista. Välillisen tuen merkitys on noin kymmenkertainen verrattuna suoraan tukeen eli toiminta-avustuksiin. Taloudel lisesti vaikeina aikoina välillisen tuen liikuntapoliittinen merkitys korostuu, erityisasiantuntija Kari Sjöholm Kuntaliitosta toteaa. LIIKKUUKO JA KUULEEKO KUKAAN? Toiminnan suunnittelun tueksi tarvitaan tietoa kuntalaisten liikuntaaktiivisuudesta. Työikäisten liikuntaaktii visuutta ei seurata lainkaan yli puolessa kunnista (56 %). Toiminta- ja talous suunnitelmassa tavoitteet (52 %) ja toimen piteet (55 %) työikäisten liikunnan edistämiseksi oli määritelty noin puolessa kunnista mutta seu rantamittarit alle puolessa kunnista (41 %). Vaikka kuntalaisten kuulemistilaisuudet olivat lisääntyneet hieman tiedonkeruiden välillä, ovat kuntalaisten mahdollisuudet vaikuttaa liikuntapalvelujen suunnitteluun edelleen rajalliset. Esimerkiksi kuntalaisten kuulemistilaisuuksia järjestetään vain reilussa kolmanneksessa (37 %) kunnista ja säännöllisesti kokoontuvia kunnan sekä seurojen ja yhdistysten yhteisiä asiantuntijaelimiä neljänneksessä kunnista (24 %). Lue lisää Tiedon keruun tulokset 17

18 Onko seisominen liikkumattomuutta? Lokakuun lopussa Helsinkiin Kalastajatorpalle kokoontui 230 terveysliikunnan tutkijaa ja käytännön toimijaa päivittämään alan ajankohtaisia tietoja. 9 th Annual Meeting & 4 th Conference of HEPA Europe keräsi konferenssi vieraita yhteensä 25 eri maasta. Konferenssin teemoina käsiteltiin erityisesti liikkumattomuutta ja keinoja fyysisesti passiivisen elämäntavan purkamiseen, niin lapsilla kuin aikuisillakin. TEKSTI: NOORA MOILANEN & KATRI VÄISÄNEN KUVAT: MIIA MALVELA Istumisen terveyshaitoista on olemassa kattavaa tutkimustietoa. Arjen istumisen vähentäminen on nostettu Suomessakin uusien terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjauksien ensimmäiseksi painopisteeksi. Kuinka paljon sitten saisimme istua? Yhdysvaltalainen professori Peter Katzmarzyk käsitteli HEPA-konferessin keynote-puheenvuorossaan istumista ja vähän seisomistakin. Fyysisen aktiivisuuden ja terveyden välillä on todistetusti vahva yhteys. Hyvä kunto johtaa parempaan terveyteen, mikä on Katzmarzykin mukaan liikkumattoman elämäntavan kääntöpuoli. Liikkumattomuus voidaan määritellä valveillaoloaikana tapahtuvaksi istumiseksi tai makaamiseksi, jossa energiankulutus on alle 1,5 MET. Yhdysvalloissa aikuiset istuvat yli kahdeksan tuntia päivässä. Kansainvälinen keskiarvo on 300 minuuttia päivässä, mikä saattaa Katzmarzykin mukaan olla alakanttiin, koska istumisen määrää on kysytty ihmisiltä sen sijaan, että sitä olisi mitattu objektiivisesti. Yhdysvalloissa koulutuksen on havaittu vaikuttavan istumisen määrään: mitä korkeampi koulutus, sitä enemmän istumista. Lisäksi miehet vaikuttavat istuvan naisia enemmän. VAHVAA NÄYTTÖÄ ISTUMISEN HAITOISTA Vapaa-ajan istuminen on yhteydessä muun muassa metaboliseen oireyhtymään. Kun istumisen määrä kasvaa, lisääntyvät myös kardiometaboliset riskitekijät, kuten vyötärönympärys ja verenpaine. Istumisen määrä on yhteydessä myös kuolleisuusriskiin. Tarkasteltaessa istumisen vaikutusta sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään ja muihin kuolinsyihin, ainoa johon istumisen määrällä ei ole todettu yhteyttä on syöpä. Television katselua pidetään usein liikkumattomuuden indeksinä. Katzmarzykin mukaan se on osin ongelmallista, koska television katseluun liittyy usein muitakin epäterveellisiä tapoja kuten napostelua. Television katselulla on 18

19 Konferenssiväki sai kokea suomalaisen syksyn monet kasvot: kauniin auringonpaisteen ja ruskan leiskuvat värit sekä jäätävän tihkusateen ja repivän tuulen. tutkimusten mukaan yhteys kuolleisuuteen sekä sydän- ja verisuonitauteihin mutta ei syöpään. KUINKA PALJON SAA ISTUA? Liikkumattomuus on läsnä kaikkialla nyky-yhteiskunnassa. Istumisen annos-vastesuhteelle on vahvoja todisteita kroonisten sairauksien ja kuolleisuuden osalta mutta ei syöpäriskin osalta, Katzmarzyk tiivistää. Katzmarzyk muistuttaa, että istuminen on itsenäinen riskitekijä, kun sitä verrataan liikuntasuositukset täyttävään eli reippaaseen tai rasittavaan liikuntaan. Ei siis verrattuna mihin tahansa aktiivisuuteen, joka ei ole istumista. Kun poistetaan kuvasta fyysinen aktiivisuus, istumisen vaikutus ei ole yhtä vahva, mutta se on edelleen olemassa, Katzmarzyk toteaa. Kuinka paljon sitten voi istua turvallisesti? Siihen ei Katzmarzykillä ole ainakaan vielä vastausta. Vielä ei voida sanoa tiettyä suositusta tai tuntimäärää sopivalle istumisen määrälle, koska sen tueksi ei ole riittävästi tietoa. KUN SEISOT, ET ISTU Paikallaan seisominen täyttää vaatimuksen alle 1,5 MET:n kulutuksesta, mutta sitä ei pidetä liikkumattomuutena, Katzmarzyk pohtii. Mitä enemmän ihminen seisoo, sitä pienempi kuolleisuusriski vaikuttaa olevan. Kevyt aktiivisuus vähentää myös sydän- ja verisuonitautien riskiä. Syynä on todennäköisesti yksinkertaisesti se, että seisaallaan vietetty aika on pois istumisesta. Katzmarzykin mukaan onkin tarve sellaisen kevyen fyysisen aktiivisuuden määritelmälle, joka ei ole kohtalaisesti kuormittavaa fyysistä aktiivisuutta mutta ei myöskään istumista. Seisomisen määritteleminen on hankalaa, koska ei ole tietoa siitä, mitä ihmiset tekevät seistessään. Seisomisen määrää on toistaiseksi selvitetty tutkimuksissa vain kysymällä ihmisiltä, kuinka paljon he seisovat, Katzmarzyk kertoo. Seisomisesta tarvitaan lisää ja tarkempaa tutkimustietoa, myös objektiivisesti eli mittareilla mitattuna. Paras tapa selvittää hyvin kevyttä aktiivisuutta olisi Katzmarzykin mukaan kiihtyvyysmittareilla saadun tiedon ja kyselyn yhdistelmä. Mittari kun ei joka tapauksessa mittaa kaikkein kevyintä aktiivisuutta. Esitys Peter Katzmarzykin esitys on ladattavissa verkosta osoitteesta Arvostetun yhdysvaltalaistutkijan Peter Katzmarzykin viimeisin tieto istumisen vaikutuksista herätti myös suomalaismedian mielenkiinnon. Konferenssiviikolla uutisoitiin mediassa niin lasten liikkumisesta kuin istumisen vähentämisestä. 19

20 KKI-Katselmus Joensuussa Keskiviikko Ilmoittautuminen ja kahvi KKI-Katselmuksen avaus Pohjois-Karjalan Liikunta ry Kunnossa kaiken ikää -ohjelma LIIKUNNAN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET HYVINVOINNIN EDISTÄMISESSÄ pj. Vesa Korpelainen, toiminnanjohtaja, Pohjois-Karjalan kansanterveys ry Lounas Siiloista sektoreiden väliseen yhteistyöhön Pekka Puska, professori Hyvinvoinnin lukot ja avaimet alueellinen hyvinvointitutkimus Tiina Laatikainen, professori, THL ja Itä-Suomen yliopisto Media hyvinvoinnin edistäjänä Pasi Koivumaa, päätoimittaja, sanomalehti Karjalainen MUUTOSTA LIIKKEELLÄ LIIKUNTA KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISESSA pj. Hannele Mikkanen, kunnanjohtaja, Liperin kunta Laaja, poikkihallinnollinen terveyden edistämisen yhteistyö Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja, Joensuun kaupunki Arkiympäristön kehittäminen terveysliikuntaan kannustavaksi Juha-Pekka Vartiainen, kaavoituspäällikkö, Joensuun kaupunki Kuntien hyvinvointijohtaminen / sähköinen hyvinvointikertomus Anne Sormunen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Yhdessä tekemällä terveempi tulevaisuus Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä OHJELMA, Carelia-sali Siirtyminen hotelleihin (Kimmel, Vaakuna) yhteiskuljetuksella tai omatoimisesti Joensuun kaupungin vastaanotto (Taidemuseo, Kirkkokatu 23) Torstai Päivän avaus Ilja Teppo TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN pj. Matti Vuojärvi, toimitusjohtaja, Pohjois- Karjalan Yrittäjät ry Tauko Työn sujuvuus Jouni Sipponen, tuoteperhepäällikkö, Työterveyslaitos Ikäjohtaminen Satu Krohns, henkilöstöjohtaja, Abloy Oy Huomioi henkilöstön hyvinvointi Tomi Haring, toimitusjohtaja, Waratah OM Oy Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n työyhteisöliikunnan kehittämishankkeen vaikuttavuustutkimus Juuso Aaltonen, myyntikanavavastaava, Eläkevakuutusyhtiö Etera NÄKÖKULMIA LIIKKUMISEEN LIIKKUMAAN HURAHTANEET pj. Jari Hurskainen, aluejohtaja, Pohjois-Karjalan Liikunta ry Lounas Valintojen maailma kunnon edistäjänä Jukka Keskisalo, projektipäällikkö, Itä-Suomen Liikuntaopisto Eläkkeelle Etelänavalta Eero Oura, eläkeläinen, fysiatri 20

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

TEAviisari 2016 Oma kuntani. Esimerkki yhteenveto TEAviisarin liikunnan edistämisen tuloksista

TEAviisari 2016 Oma kuntani. Esimerkki yhteenveto TEAviisarin liikunnan edistämisen tuloksista TEAviisari 2016 Oma kuntani Esimerkki yhteenveto TEAviisarin liikunnan edistämisen tuloksista Liikunnan edistäminen kunnissa 2016 tulokset Joka toinen vuosi toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena on seurata

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Liikkuva opiskelu -ohjelma

Liikkuva opiskelu -ohjelma Liikkuva opiskelu -ohjelma JOHANNA KUJALA, johanna.kujala@oph.fi Saku ry:n ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin kehittämispäivät 21.11.2018 WWW.LIIKKUVAOPISKELU.FI 2 Liikkuva opiskelu -ohjelman

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Liikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016

Liikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016 Liikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016 6.10.2016 Tilastokatsaus 9/2016 1 Johdanto THL ja opetus- ja kulttuuriministeriö keräävät tietoa kuntien toiminnasta ja resursseista kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan

Lisätiedot

Laatua liikuntaneuvontaan

Laatua liikuntaneuvontaan Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta

Lisätiedot

Aktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota.

Aktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota. Istumisammatit yleistyvät ja vapaa-ajalla ollaan paikallaan entistä enemmän. Uusien tutkimustulosten valossa istuminen ja liikkumattomuus voikin olla suurempi terveysriski kuin se, että arjesta puuttuu

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012. TEAviisari

Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012. TEAviisari Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012 TEAviisari terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012 Tiedonkeruulomake lähetettiin kaikkiin Suomen kuntiin keväällä 2012. Vastaajat olivat liikuntatoimen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Liikunnan merkitys osallisuudessa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 4.-5.6.2019 Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Rakenne henkilökohtaisia havaintoja 8 valtakunnallista havaintoa Toiminnallinen

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Henkilöstöliikuntabarometri

Henkilöstöliikuntabarometri Henkilöstöliikuntabarometri 2019 Lakipiste saavutettu? Liikunta linkittyy vahvasti työhyvinvointiin, henkilöstön yhteishenkeen ja työnantajamielikuvaan eniten merkitystä koettiin olevan yritys- ja työnantajakuvaan.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020

Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Työelämä tarvitsee liikettä -seminaari 10.6.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta

Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta Sivistystoimen johdon päivä Raahe 13.11.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marie Rautio-Sipilä 19.11.2013 1 Liikuntalain

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

toiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori

toiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori KTO puiteohjelmasta toiminnaksi, 2008-2015 Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori TULE-parlamentti parlamentti, Helsinki 4.12.2008 2008 Mieleen palauttamiseksi Tarve: tule-ongelmien

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Uudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5

Uudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5 Uudistuneet Sinettiseurakriteerit versio 5 Liikunnallinen elämäntapa Urheilijan polku Liikkujan polku Sinettiseurakriteerit Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa Organisointi ja toimintaperiaatteet

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta

Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin 2018 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta Sisällys Dian nro Taustoja tutkimukselle Tutkimuksen toteuttaminen

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä?

KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä? KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä? Toimenpidesuositusten analyysi käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta Eveliina Korkiakangas Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Promo@Work

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta

Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta Hommat sujuvat, esimiestyö on täyspäistä ja kunto riittää töiden tekemiseen!

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä T ä y d e n n y s k o u l u t u s Liikuntakasvatuksen koulutusjärjestelmä Suomessa Koulutus (liikuntakasvatus)

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Suosittu PAINONHALLINTA- pienryhmävalmennus käynnistyy taas tammikuussa.

Suosittu PAINONHALLINTA- pienryhmävalmennus käynnistyy taas tammikuussa. Painonhallinta pienryhmävalmennus Suosittu PAINONHALLINTA- pienryhmävalmennus käynnistyy taas tammikuussa. Valmennuksessa pudotat painoasi, edistät hyvinvointiasi ja muutat elintapojasi pysyvästi paremmaksi.

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen

Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen 1.10.2015 Arvot ja niiden mukaan eläminen Mitkä asiat ovat sinulle kaikista tärkeimpiä? Elätkö ja teetkö arvojesi mukaisia valintoja? Toimitko arvojesi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite

Lisätiedot

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Tutkimusmatkalla Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Teemaryhmässä on varhaiskasvatuksen, liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntijoita ja vaikuttajia (12), jotka edustavat merkittäviä sidosryhmiä

Lisätiedot

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo UKK-instituutin tiimi: Anne-Mari Jussila, Pauliina Husu, Henri Vähä-Ypyä, Kari Tokola, Tommi Vasankari Iso kiitos uudenlainen yhteistyö!

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä Yhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä Opiskeluterveyspäivä Opiskeluyhteisön hyvinvointi 16.11.2016 Jatta Herranen jatta.herranen@pkky.fi Lähtökohdat 2 Tavoitteenamme on olla arvostettu ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Liikunta-aktiivisuuden seurannan haasteet kunnalle. Marie Rautio-Sipilä Liikuntatoimenjohtaja Raahen kaupunki

Liikunta-aktiivisuuden seurannan haasteet kunnalle. Marie Rautio-Sipilä Liikuntatoimenjohtaja Raahen kaupunki Liikunta-aktiivisuuden seurannan haasteet kunnalle Marie Rautio-Sipilä Liikuntatoimenjohtaja Raahen kaupunki Asukkaita 25 507 (1.1.2014/Kuntaliitto) 75 km Oulusta etelään Perämeren rannalla Perustettu

Lisätiedot

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto Avustusmahdollisuuksia soveltavaan luontoliikuntaan OKM:n liikuntatoimen hallinnonalalla Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuus 28.9.2018, Tarvaspää Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4. Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle

Lisätiedot