SuomiMies- Saska hyvässä vedossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SuomiMies- Saska hyvässä vedossa"

Transkriptio

1 Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta 4 SuomiMies- Saska hyvässä vedossa 3 Vahvemmalla hallinnolla liikkumattomuutta vastaan Uudet terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset julkistettu

2 Kipinät SISÄLLYS Pääkirjoitus: Vahvempi hallinto vastaus liikkumattomuuden haasteeseen 4 Terveysliikunnassa tapahtuu 5 Patteritreeniä ja pudonneita kiloja 6 Oma kunto on entistä tärkeämpi 8 Tutkittua tietoa 9 Kolumni: Elämänmittainen matka 10 Etelä-Savoon Suomen liikkuvin ammattiopisto 12 Kuntoa pelastamassa 14 Muutosta liikkeellä! 17 Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna Onko seisominen liikkumattomuutta? 20 KKI-Päivät Monialainen yhteistyö lujittaa liikuntaneuvonnan ketjuksi 29 Moka on lahja, kannustaa improvisaatioteatteri Stella Polaris. 24 Neuvonnasta valmentamiseen 26 Kunnon Laivalta uusia oppeja ja hyvää mieltä 30 Ympäristö liikuttaa: Lisää aktiivista arkiliikkumista työmatkoihin 32 Motions Gnistan 34 KKI-ristikko 35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto 36 Virikkeitä vertaisohjaajille 38 KKI-materiaalit Onko Etelä-Savossa Suomen liikkuvin ammattiopisto? "Mä pistän sut kuntoon!" on ravitsemusasiantuntija Anette Palssan mukaan asiantuntjialla lyhytnäköinen asenne. Alle kolmen kilometrin työmatkoissa on suuri potentiaali työmatkaliikunnan lisäämiseksi. Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta. JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Lutakonaukio 1, Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Katri Väisänen, Jyrki Komulainen, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Noora Moilanen, Tanja Onatsu, Anna Suutari, Katariina Tuunanen ja Niina Valkama. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Väisänen, puh , ULKOASU Kotisaari Graphic Management Oy. KANNEN KUVA Jiri Halttunen. PAINO PunaMusta Oy. 18. vuosikerta. ISSN-L ISSN (painettu). ISSN X (verkkojulkaisu). KUVA: JIRI HALTTUNEN KKI-toimistolaiset Kunnon Laivalla. Ylärivissä vasemmalta Katri Väisänen, Katariina Tuunanen, Noora Moilanen, Sari Kivimäki ja Jyrki Komulainen. Alarivissä vasemmalta Tanja Onatsu, Miia Malvela, Liisamaria Kinnunen, Anna Suutari ja Niina Valkama. 2

3 Vahvempi hallinto vastaus liikkumattomuuden haasteeseen Terveyttä edistävän liikunnan alueella on ollut tasaisen hiljaista menoa viime vuodet. On odotettu ilmeisesti uusien TELI-linjausten ratkaisevan suomalaisen liikkumattomuuden ongelman kerralla. Linjaukset saatiin ja samalla korkeatasoinen oppikirja laajoine tavoitteineen. Olisin odottanut noin kahden vuoden työn aikana tehdystä asiakirjasta konkreettisempaa ja tiiviimpää tulosta. Esille aseteltiin suuret megatavoitteet ja lukuisa määrä eritasoisia muita toimenpiteitä ilman riittäviä, uusia euroja ja sitoutuneita toiminnan toteuttajia. Kun vertaan esitystä aikaisempiin, niin tavoitteita oli silloin noin 20 ja niistäkin päästiin tuloksiin vain reilussa kymmenessä. Kuntiin osoitetut toimenpiteet jäivät pääosin saavuttamatta. Nyt esitysten määrä on moninkertainen, eikä kellään näytä olevan tietoa mistä esityksestä on tarkoitus aloittaa. Myöskään toimintaan ei ole näkyvissä pääministeriöiltä OKM ja STM euroakaan nykyistä enempää. Vuodenvaihteessa selviää, onko edes nykyinen rahoitustaso mahdollinen. Ei näillä eväillä liikkumattomuuden suurta haastetta muuta kuin hipaista ja hieno asiakirja jäänee pölyttymään ministeriöiden hyllyille. Liikuntafoorumissa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori asetti palikoita kohdalleen liikkumattomuuden haasteen ratkaisemiseksi. Koin itse hänen viestinsä opetusministeriölle ja liikuntayhteisöille vahvaksi. Jos näiltä liikuntaa päätyönään tai harrastuksenaan hoitavilta yhteisöiltä ei löydy paukkuja nykyistä enempää liikkumattomuuden haasteen hoitamiseen, niin yhteiskunnassa löytyy osaamista, jonka jotkut muut tahot hoitavat myös liikuntabudjettia käyttäen. Ei OKM tai STM yhdessä tai yksin pysty haastetta ratkaisemaan. Eikä mikään muukaan ministeriö. Toiminnan pitää olla poikkihallinnollista ja vetovastuu kuuluu opetusministeriölle liikuntalain koordinaatiovastuun myötä. Tätä mantraa on jauhettu pitkään eikä mitään tapahdu, koska jokainen ministeriö varjelee omia eurojaan ja OKM:n toimenpiteet tällä alueella ovat keveitä. Kun liikkumattomuuden haaste on valtava, tarvitaan vahvempaa hallintoa ja vastaus on valtioneuvoston kanslia, VNK. Pääministerin tehtävä on laittaa uppiniskaiset ministeriöt järjestykseen. Tarvitaan liikunnan ulkopuolinen asiantuntijaelin hoitamaan tätä suurta haastetta. Myös opetus- ja kulttuuriministeriöllä olisi todellinen mahdollisuus vaikuttaa asiaan liikuntalakia valmistellessaan. Liikkumattomuutta ei ratkaista liikuntajärjestöjen toimin, vaan päävastuun kansalaisista, lapsi- ja varhaisia nuorisoikäluokkia lukuun ottamatta, kantavat kunnat, työpaikat ja muut yhteisöt. Siksi tuntuukin ihmeelliseltä, että OKM on entistä vahvemmin suuntaamassa liikuntabudjettiaan toiminnan osalta yksin järjestäytyneen liikunnan kontolle. Saan päänsärkyä hokemasta nuorissa on tulevaisuus, mutta Opiskelijoiden Liikuntaliiton tuore näkemys liikuntalain korjaamiseksi pelasti päiväni. Liitto esittää, että lain tarkoituspykälässä tehtävänä olisi: edistää fyysistä aktiivisuutta, harrastuksenomaista liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia elämänkulun kaikissa vaiheissa sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Kannatan! PÄÄKIRJOITUS TIMO HAUKILAHTI liikuntaneuvos Liikkumattomuutta ei ratkaista liikuntajärjestöjen toimin. KUVA: NINA DODD 3

4 Terveysliikunnassa tapahtuu KUVA: STUDIO JUHA SORRI Kulkulaari kävelyn ja pyöräilyn kansallinen tietopankki Liikennevirasto ja Pyöräilykuntien verkosto ovat avanneet tuoreen Kulkulaari-palvelun. Sivusto on tarkoitettu kaikille kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneille. Sivusto tarjoaa laadukasta tietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi esimerkiksi virkamiehille, kuntapäättäjille ja järjestöjen toimijoille. Sivustoa ylläpitää Pyöräilykuntien verkosto. KKI-toimisto on muuttanut KKI-toimisto on muuttanut Jyväskylässä uusiin tiloihin alkaen. Uudet tilat sijaitsevat aivan Jyväskylän Matkakeskuksen vieressä, junaradan toisella puolen, Technopoliksen Innova 4 -rakennuksen viidennessä kerroksessa. Uusi postiosoite on Lutakonaukio 1, Jyväskylä. Sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot säilyvät ennallaan. KUVA: MARRFA 4

5 TEKSTI: KATRI VÄISÄNEN KUVAT: JIRI HALTTUNEN PATTERITREENIÄ JA PUDONNEITA KILOJA Mitä kuuluu blogihaasteen miehille? Suomimies.fi-sivuilla blogia kirjoittavat Saska Lintunen ja Timo Dönsberg osallistuivat elokuussa Kunnon Laivalle. Sitä ennen käytiin koutsien Timo Haikaraisen ja Patrik Borgin kanssa välitsekkaus, mitä miehille kuuluu elämäntapamuutosten osalta. VÄLTÄ HUONOT TREENIT Kuntokoutsi-Timo kävi miesten kanssa läpi treenauksen jatkokurssia. Saskalla liikkuminen kuuluu jo arkipäivään. Kunto on kohonnut mukavasti ja tunnin juoksulenkit sujuvat helposti. Syksyn tavoitteena onkin osallistuminen juoksutapahtumaan ja harjoittelun monipuolistaminen. Kun perusasiat ovat kunnossa, voi kiinnittää huomiota jo pienempiin yksityiskohtiin. Yksi sellainen on huonojen treenien välttäminen. Treenaa levänneenä, hyvin syöneenä ja juoneena. Siitä on hyvä lähteä, aloitti koutsi-timo. Hyvä syöminen tarkoittaa kunnon ruokailua ennen treeniä niin, ettei edellisestä ruokailusta ole kulunut yli kahta tuntia. Juomisen osalta jo kahden prosentin nestehukka puolestaan heikentää suorituskykyä treenatessa. Muista hyvä verryttely ja treeniin sopiva jäähdyttely. Verryttely voi tuoda jopa 10 prosenttia lisää tehoa harjoitteluun. Erityisesti dynaamiset venyttelyt ovat suositeltavia, sillä ne lämmittävät ja valmistavat kehoa monipuolisesti. Jäähdyttelylle puolestaan sopiva kesto on noin 5 10 minuuttia. Valmistaudu, keskity, haasta ja opi nauttimaan, kannusti Timo. TIUKKAA PUSERRUSTA Treeniksi Timo oli valinnut patteriharjoittelua, jossa vaihdellaan 2 4 liikettä lyhyillä palautuksilla. Pattereita voi rytmittää toistojen tai keston mukaan. Koutsi kannusti miehiä ottamaan patteritreenauksen mukaan omaan viikko-ohjelmaansa. Lyhyessä treenissä fokus säilyy paremmin ja luonnollisesti se vie myös aikaa vähemmän. Pattereissa haastetaan kehoa monipuolisesti koko ajan. Harjoitusta saavat niin kehonhallinta, kestävyys kuin lihaksetkin. Sitten ei muuta kuin itse treenin pariin. Miesten ohjelmassa oli kahvakuulaa, punnerruksia ja kyykkyjä. Alkuun aktiiviverryttely dynaamisilla venytyksillä, sitten helpon treeniosuuden pariin: ensiksi maastavetoa ja pystypunnerruksia kahvakuulalla, seuraavaksi lisättiin maastavetoon hyppy. Kakkospatteri sisälsi kyykkyjä ja punnerruksia. Viimeiseen tiukkaan puristukseen lisättiin levoksi staattiset pidot kyykky- tai punnerrusasennossa. Hiki ja puhina täyttivät laivan kannen. HYVÄ RUOKA, PAREMPI MIELI Suihkun jälkeen välipalan lomassa ruokapuolta koutsasi tuttuun tapaan Patrik. Painonhallinnallisesti miehet olivat hyvässä alussa. Saska oli tiputtanut puolessa vuodessa painoaan 107 kilosta 90 kiloon. Timolla alku lähti hyvin käyntiin: kiloja karisi kahdeksan, mutta sittemmin ne ovat kertyneet takaisin vähitellen. Timo kertoi suurimpien haasteiden olevan jaksamisessa. Pieni lapsi valvottaa, työ vie paljon aikaa ja muusikon harrastukset tukevat enemmänkin epäsäännöllisiä kuin säännöllisiä elämäntapoja. Patrik kannusti miehiä edelleen kiinnittämään huomiota ateriarytmiin. Saskalla rytmit olivat jo hyvällä mallilla, mutta Timolla olisi niissä vähän fiilaamisen varaa. Kun ei jaksa muutenkaan, niin ei jaksa kiinnittää huomiota ateriarytmiinkään, totesi ykskantaan Timo, ja Patrik oli tästä yhtä mieltä. Timon kohdalla päädyttiin siihen, että hän kävisi tapaamassa työnohjaajaa, psyykkistä valmentajaa Matti Alpolaa arjen kiireiden hallinnassa. Myöhemmin kuullaan, mitä apuja Matti voi tarjota Timon jaksamiseen. Painonhallinnan osalta Patrik muistutteli miehille tuttuja teesejä, jotka voisivat hänen mukaansa kuulua ruoanlaiton kansalaistaitojen opetukseen. Jokaisella pitäisi olla repertuaarissaan viisi ruokalajia, jotka täyttävät seuraavat kriteerit: kasviksia vähintään kolmasosa, valmistuu vartissa ja maistuu omaan suuhun hyvälle. Lue lisää SuomiMiesten kuulumisista blogista tai Facebookista 5

6 TEKSTI: MIIA MALVELA KUVAT: MIKKO KÄKELÄ & MIIA MALVELA Oma kunto on entistä tärkeämpi SuomiMies seikkailee -rekkakiertue tavoittaa miehet SuomiMies seikkailee -rekkakiertue pysähtyi 36 kunnassa kevään 2013 aikana. Yhteisen ponnistuksen toteutuksesta vastasivat KKI-ohjelman ohella pysähdyskunnat, Liikunnan aluejärjestöt sekä valtakunnalliset yhteistyökumppanit. Testirekan synnyttämää kiinnostusta hyödynnettiin kunnan terveysliikunnan ja liikuntaneuvonnan edistämisessä. Kokemukset tältä järjestyksessään jo kolmannelta rekkakiertueelta sekä kyselyjen tulokset osoittavat miesten olevan aiempaa kiinnostuneempia omasta kunnostaan. Kolmas rekkakiertue saavutti jälleen kerran hurjan suosion. Oman kuntonsa testirekassa testautti kaikkiaan miestä, ja jonojen kasvaessa pitkiksi, kaikkia halukkaita ei valitettavasti ehditty palvelemaan. Tiedon rekkakiertuetapahtumasta miehet olivat saaneet tyypillisesti paikallisista lähteistä, kuten paikallislehdestä, tuttavapiiristä tai työpaikalta. Asiakaskyselyn perusteella (n=5 752) 70 prosenttia miehistä tuli varta vasten tapahtumaan testauttamaan oman kuntonsa. Lähes kaikki pitivät saamaansa palvelua hyvänä ja kiittelivät rekan rentoa tunnelmaa. 80 prosenttia miehistä kertoi saaneensa testipalautteesta tarvitsemansa tiedon kunnon kohentamiseksi. SUOMIMIES SEIKKAILEE -KAMPANJA KOETAAN TARPEELLISEKSI KKI-ohjelma teetti TNS-Gallupilla puhelinhaastattelun vuotialle (n=1 409) miehille SuomiMies seikkailee -kampanjan tunnettuudesta ja tarpeellisuudesta. Haastattelut tehtiin huhti kesäkuussa 2013 yhdeksässä kaupungissa, jotka olivat Kouvola, Helsinki, Mikkeli, Lappeenranta, Nokia, Hollola, Kajaani, Rovaniemi ja Oulu. Vastaava kysely toteutettiin ensimmäisen kerran Miehistä 42 prosenttia oli nähnyt tai kuullut jotakin kampanjasta. Korkeimmat huomioarvot olivat Mikkelissä, jossa jopa 63 prosenttia tunsi kampanjan. Kampanjan tunnettuus miesten keskuudessa oli lisääntynyt lähes 10 prosenttiyksikköä vuodesta 2011, jolloin SuomiMies seikkailee oli tuttu 33 prosentille miehistä. Lähes kaikki haastatellut (90 %) pitivät kampanjaa miesten kannalta tarpeellisena. Miehet tietävät oman kuntonsa, sillä itsensä kannalta kampanjan tarpeelliseksi arvioivat etenkin vähemmän aktiiviset liikunnan harrastajat. Liian vähän liikkuvista miehistä enemmistö (54 %) oli kiinnostunut saamaan lisätietoa liikunnan harrastamisen mahdollisuuksista sekä liikunnallisen elämäntavan vaikutuksista. Oma terveys kiinnostaa jo kaikkia miehiä, sillä tulosten mukaan vähemmän koulutetut miehet olivat kiinnostuneempia liikunnallisista lisätiedois- 6

7 KKI-ohjelman rekkakiertue jatkuu syksyllä Paikkakunnat varmistuvat loppuvuodesta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Satakunta Varsinais-Suomi ta kuin korkeasti koulutetut. Oma kunto kiinnostaa siis duunariakin! REKKAKIERTUE OTETTIIN KUNNISSA LÄMPIMÄSTI VASTAAN Kuntien panostus rekkakiertuetapahtumien toteuttamiseksi Liikunnan aluejärjestöjen ohella oli erittäin merkittävä. Tapahtumia oli räätälöity omannäköisiksi ja asukkaita palveleviksi. Paikalla oli urheiluseuroja, järjestöjä, terveystietoa, liikuntaesittelyä ja jopa soppatykki sekä stand up -komiikkaa. Lisäksi osalla paikkakunnista kunnan johto näytti sitoutumisensa osallistumalla tapahtumiin ja kuntotesteihin. Kolmasosaa kuntien yhdyshenkilöistä (n=21), jotka olivat mukana rekkakiertuejärjestelyissä, totesi rekkakiertueen tukevan kunnan terveysliikuntatyötä, muun muassa lisäten yhteistyötä kunnan, järjestöjen ja seurojen välillä. Lisäksi 80 prosenttia kuntien yhdyshenkilöistä kertoi rekkakiertueen tukeneen liikuntaneuvonnan kehittämistä kunnassa, mikä olikin SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen yksi päämäärä. Kuntien yhdyshenkilöt kokivat yhteistyön sekä työnjaon sujuvaksi aluejärjestöjen sekä KKI-ohjelman kanssa. Kaikki kuntien yhdyshenkilöt toivottavat testirekan tervetulleeksi myös uudelleen samalla toimintamallilla! Liikunnan aluejärjestöt toteuttavat SuomiMiehen kuntotestejä sekä SuomiMies-tapahtumia omilla alueillaan. Esimerkiksi Eikka-bussi kiersi jo kesä marraskuussa Pohjois-Pohjanmaan sekä Lapin kunnissa. Tavoitteena on, että toimiva malli leviää jatkossakin kuntiin. Lisätietoja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, ohjelmakoordinaattori Miia Malvela, puh , 7

8 Säännöllinen ateriarytmi suojaa lihomiselta Väestöpohjaiseen seuranta-aineistoon perustuva väitöstutkimus osoittaa, että säännöllinen ateriarytmi suojaa nuoria lihomiselta. Säännöllinen ruokailu vaikuttaa tutkimuksen mukaan painoindeksiin enemmän kuin perimä: kun päivään kuuluu viisi säännöllistä ateriaa, perinnöllisesti lihomiselle alttiiden paino ei nouse enempää kuin muilla. Tasaista ateriarytmiä verrattiin tutkimuksessa ateriarytmiin, johon ei kuulunut aamiaista. Tuloksissa huomioitiin useita lapsuusiän taustatekijöitä, kuten äidin raskausajan terveys ja nuorten muut elintavat. Tutkimus osoittaa, että isän lihavuus tai ylipaino on lähes samanarvoinen lapsen lihavuuden vaaratekijä kuin äidin ylipaino. Äidin raskautta edeltävä ylipaino ja lihavuus lisäävät nuoren lihavuuden vaaraa Miksi elämäntapamuutos on niin vaikeaa? enemmän kuin runsas painonnousu alkuraskaudessa. Tutkimuksen tulokset korostavat varhaisen ohjauksen tärkeyttä lasten lihavuuden ehkäisyssä sekä vahvistavat käsitystä, että altistavien perintötekijöiden vaikutuksia voidaan vähentää elintavoilla, kuten säännöllisellä ateriarytmillä. Tutkittavia oli väitöskirjan osatutkimuksissa Tutkimus perustuu Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohortin tutkimusaineistoon. Julkaisu Jääskeläinen A Epidemiologic studies on overweight and obesity in adolescents: the role of early-life risk factors, eating patterns and common genetic variants. Dissertations in Health Sciences 189. Itä-Suomen yliopisto. Elämäntapamuutokset ovat kestävämpiä, jos ne on sidottu omiin arvoihin ja arvovalintoihin. Uudessa arvopohjaisessa elämäntapamuutoksiin pyrkivässä menetelmässä lähdetään liikkeelle omien arvojen kirkastamisesta. Tämän jälkeen pohditaan, miten omaa elämäänsä elää, ja kuvastaako se niitä arvoja, joita haluaisi elämässään olevan. Itse muutos tapahtuu tekojen kautta. Tavoitteet toiminnalle asetetaan itse, ja pyritään löytämään uudenlaisia ratkaisuja ja hylkäämään toimimattomat. Menetelmän taustalla on ajatus elämäntilanteen tarkastelemisesta kokonaisuutena. Menetelmässä korostuvat myös tietoinen läsnäolo ja kyky elää hetkessä. Rutiineista irrottautuminen vaatii kykyä tunnistaa omia käyttäytymismalleja sekä ajattelu- ja tunnetapaa. Pienetkin muutokset vaikuttavat myös moniin muihin asioihin elämässä. Ihmiset eivät kaipaa niinkään tietoa, vaan haasteena on tehdä itselle merkityksellisiä valintoja, jotka toimivat arjessa. Arvopohjaista elämäntapamuutoksiin pyrkivää menetelmää tutkitaan ja kehitetään parhaillaan LIKES-tutkimuskeskuksen ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen yhteistyöhankkeessa Fyysisesti aktiivisempi elämäntapa omiin arvoihin sitoutumalla". Artikkeli Kangasniemi, A.M., Lappalainen, R., Kankaanpää, A., Kulmala, J., Hakonen, H. & Tammelin, T Towards a physically more active lifestyle based on one s own values: study design of a randomized controlled trial for physically inactive adults. BMC Public Health, 13: 671. doi: / Miksi toiset liikkuvat ja toiset eivät? Väestötason erot liikunta-aktiivisuudessa johtuvat sekä yksilöiden välisistä geneettisistä eroista että muiden tekijöiden, kuten elintapojen, vaikutuksesta. Näiden liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavien tekijöiden selitysosuudet vaihtelevat iän myötä, osoittaa tutkimus, jossa etsittiin liikunta-aktiivisuutta selittäviä tekijöitä geneettisen analyysin ja motivaatiotutkimuksen avulla. Tuhansien kaksosten geneettisen analyysin ja motivaatiotutkimuksen avulla osoitettiin, että sisäisesti motivoituneet liikkujat harrastavat liikuntaa säännöllisesti ja jatkavat harrastustaan pitkään. Myös motivaatiolla on osoitettu olevan suuri merkitys ihmisten liikuntakäyttäytymiselle. Säännöllisiä liikkujia motivoivat taitojen ja kunnon kehittäminen sekä psyykkisen hyvinvoinnin ylläpito. Geneettisten ja ympäristötekijöiden vaikutus liikunta-aktiivisuuteen vaihtelee iän myötä, mikä todennäköisesti selittää ihmisten taipumusta muuttuviin liikunta-aktiivisuuden tasoihin eri elämänvaiheissa. Kyseessä oli pitkittäistutkimus, joka on osa laajaa Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen välistä kaksosten liikuntaa ja terveyttä koskevaa tutkimusyhteistyötä. Aineistoina käytettiin sekä Nuorten Kaksosten Terveystutki musta että vanhempaa Suomen Kaksoskohorttia. Tutkittavina oli useita tuhansia kaksosia. Julkaisu Aaltonen S Leisure-time physical activity in a Finnish twin study: genetic and environmental influences as determinants and motives as correlates. Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health 195. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. KUVA: STUDIO JUHA SORRI 8

9 Elämänmittainen matka KOLUMNI Liikunta- ja terveysalan ammattilaisilta odotetaan usein ratkaisuja siihen, miten saavuttaa parempi fyysinen kunto tai kuinka saada pudotettua ylimääräistä painoa pois. Tähän haasteeseen tartutaan monipuolisella ja hyvällä ohjauksella sekä neuvoilla ja ohjeilla, joita on totuttu antamaan. Niitä suorastaan myös odotetaan. Asiakas on tottunut kysymään ja kuulemaan asiantuntijan neuvoja oman tilanteensa ratkaisemiseksi. Ohjeet ovat hyödyllisiä ja toimivia silloin, kun asiakas on motivoitunut muutokseen ja on valmis sitoutumaan niihin. Muutokselle on syntynyt jokin henkilökohtainen tarve, joten projekti kannattaa aloittaa ja sitä kannattaa jatkaa. Liikuntaneuvonta- tai -ohjaustilanteessa kohdataan kuitenkin paljon ihmisiä, jotka ovat vuosikausia yrittäneet laihduttaa tai muuttaa elämäntapaansa aktiivisemmaksi ja kamppailevat asian kanssa edelleen. Tuloksia on ehkä hetkellisesti saavutettukin, mutta motivaatio ailahtelee ja pysyvät muutokset ovat heikkoja. Pahimmillaan laihdutetut kilot ovat palautuneet korkojen kera takaisin, epäonnistumisen tunteesta tai masentuneesta mielestä puhumattakaan. Mikä siis neuvoksi ja miten löytää muutoksiin pysyvyyttä? Miten puhua elämäntapamuutoksesta, jolle ei näy varsinaista päätepistettä? Yksi lähestymistapa on tarkastella omaa elämäntapaansa itselle tärkeiden asioiden ja arvojen näkökulmasta käsin. Lähtökohta muutoksille pohjautuu omien arvojen pohdintaan ja selkiyttämiseen. Arvot antavat halutuille muutoksille merkityksen ja suunnan, joiden avulla elämäntapamuutokset nähdään koko elämän mittaisena prosessina ja toimintana tässä ja nyt. Omia arvoja pohdittaessa keskustellaan erityisesti siitä, mikä on omassa elämässä itselleen tärkeää. Millaiset asiat ovat arvokkaita? Tämä pohdinta johtaa samalla tietoisuuteen siitä, miten hyvin itselle tärkeät asiat toteutuvat tällä hetkellä. Onko jotakin, mitä täytyisi omassa elämässä ja käyttäytymisessä muuttaa? Arvojen selkiyttämisen jälkeen ollaan muutoksessa vasta ajatuksen ja aikomusten tasolla. Seuraavaksi on tärkeää pohtia konkreettisia tekoja ja todella toimia sen mukaisesti, jotta arvot saadaan eläväksi tai näkyväksi. Mitä näiden tärkeiden asioiden vaaliminen tai edistäminen vaatii käytännössä? Ammattilaisen silmin saattaa joskus olla vaikea ymmärtää, ettei liikunta ole kaikille suoraan tärkeä arvo tai asia elämässä. Arvopohdintojen kautta on mahdollista löytää liikunnalle ja muille terveyttä edistäville elämäntavoille oma paikkansa, jos sitä on alun perin vaikea tunnistaa tai sille ei löydy kovin suurta merkitystä. Joskus liikkumisesta voi muodostua eräänlainen väline tai keino tavoitella aivan jotakin muuta, jolla on puolestaan syvempi merkitys itselle, esimerkiksi oman jaksamisen parantaminen työelämässä tai kotona tai ekologisuuden vaaliminen. Tämänkaltainen motivointi muutokseen vaatii ammattilaiselta pysähtymistä, kykyä aitoon ja lämpimään vuorovaikutukseen sekä rohkeutta kohdata asiakas kokonaisvaltaisesti arvottamatta toisen tekemiä ratkaisuja. Neuvonta- ja ohjaustilanne onkin kääntynyt yhtäkkiä päälaelleen. Ammattilaisella on enemmän kysymyksiä kuin helppoja ja nopeita vastauksia. Asiakas on sen sijaan itse se, joka antaa vastaukset ja päättää, mihin asioihin kannattaisi ensiksi tarttua ja millaisia tekoja tarvitaan omien arvojen mukaisessa, hyvässä elämässä. Ammattitaitoa eivät tässä tilanteessa olekaan valmiit vastaukset tai yksityiskohtaiset neuvot, vaan pikemminkin kyky luoda keskusteleva ja joustava ilmapiiri sekä valmius olla läsnä ja kuunnella. Samanaikaisesti on syytä muistaa, että jokainen hyvinvoinnin askel on tärkeä. Aina ensimmäisen askeleen ei tarvitse olla liikunta. ANU KANGASNIEMI tutkija ja liikunta- ja urheilupsykologi Arvot antavat halutuille muutoksille merkityksen ja suunnan. KUVA: ESSI SARJA 9

10 TEKSTI: KATARIINA TUUNANEN KUVAT: MIIA MALVELA Etelä-Savoon Suomen liikkuvin ammattiopisto Ammatillista peruskoulutusta suorittaa vuosittain yli miestä, joista suurin on nuoria tulevia ammattiosaajia. Etelä-Savon liikunta ESLi ry:n ja Etelä-Savon ammattiopisto Esedun Liikkuva Ammatti opisto! -hankkeessa kannustetaan nuoria miehiä liikkeelle oman hyvinvoinnin lisäämiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Keväällä 2013 Esedun nuoria miehiä suuntasi sankoin joukoin kohti Mikkelin toria ja SuomiMies seikkailee -testirekkaa. Opiskelijat ja heidän opettajansa oli kannustettu paikalle liittyen juuri käynnistyneeseen Liikkuva Ammattiopisto! -hankkeeseen, jonka tavoitteet tuleville vuosille ovat kunnianhimoiset. Hankkeen päämääränä on eri toimien kautta tehdä Esedusta Suomen liikkuvin ammattiopisto. Tavoitteemme on lisätä opiskelijoiden iloa, hyvinvointia, liikunnan määrää ja terveempiä elintapoja luomalla uusia ja pysyviä toimintamalleja koulussa toteutettaviksi. Hanke käynnistetään pilottivaiheella, jonka kohderyhmäksi on valittu koulutuslinjat, joissa opiskelee pääsääntöisesti nuoria miehiä, linjaa hankkeen projektipäällikkö Anna Parta. KUMPPANEILLA YHTEINEN NÄKEMYS Testirekan antamat kuntotestitulokset osoittivat hankkeen tarpeellisuuden. Vaikka esedulaiset nuoret miehet ovat keskivertokunnossa, liikkuvat he kuitenkin suhteellisen vähän. Nuori ikä suojaa vielä näitä miehenalkuja, mutta tarve liikunnan lisäämiselle näkyy jo. Aikaisemmissa hankkeissamme olemme työskennelleet nuorten miesten kanssa ja huomanneet, että tälle kohderyhmälle tulisi räätälöidä juuri heille tarkoitettuja toimia liikkumisen lisäämiseksi. Olimme yhteydessä KKIohjelmaan ja päädyimme räätälöimään nuorille miehille kohdistetun hankkeen, johon luontevaksi kumppaniksi lähti mukaan Esedu, kertoo hankkeen käynnistämisestä vastannut ESLin projektipäällikkö Teemu Ripatti. 10

11 Etelä-Savon Liikunnan Teemu Ripatti ja Anna Parta innostavat nuoria miehiä liikunnan pariin. Yhteinen sävel Esedun kanssa on löytynyt helposti, sillä myös Esedulla nähdään riittävän liikkumisen merkitys tärkeänä. Etelä-Savon ammattiopiston visiona on kouluttaa eturivin taitajia. Tästä syystä ammattiin opiskelevien nuorten työkyky ja -kunto ovat Esedulle erityisen tärkeitä asioita, kertoo Esedun osaamisjohtaja Marja Anttalainen. Ammatilliseen perustutkintoon kuuluu tällä hetkellä pakollisina opintoina vain yksi opintoviikko liikuntaa ja yksi opintoviikko terveystietoa. Vaikka tarjoammekin liikuntaa valinnaisopintoina, koemme, että kaikki liikkumista ja terveitä elämäntapoja edistävät kehittämistoimenpiteet ovat tervetulleita. Toivommekin, että hankkeen kautta syntyy uusia ideoita ja toimintatapoja opiskelijoiden liikkumisen lisäämiseksi ja liikuntaan motivoimiseksi. Näin saamme jatkossa entistä paremmin työssään jaksavia ammattilaisia Etelä-Savon työelämään, suunnittelee Anttalainen. KÄYTÄNNÖN KOKEILULLA SOPIVIA MALLEJA Paljon taustatyötä vaatinut hanke pärähti näkyvästi käyntiin lokakuuta Esedun uusille opiskelijoille järjestetyssä Hyvinvointi Virtaa -tapahtumassa. Tapahtumassa nuoret pääsivät kokeilemaan ESLin ohjauksella erikoisempiakin lajeja ja kertomaan, mitä lajeja he haluaisivat tulevaisuudessa kokeilla. Tapahtumien, kampanjoiden ja leikkimielisten kilpailujen avulla pyrimme tutustumaan nuoriin ja esittelemään Liikkuva Ammattiopisto! -hanketta. Tapahtumien avulla saadaan myös paikallismedia kiinnostumaan hankkeesta, kertoo Parta. Nuoret miehet ovat kohderyhmänä tärkeä, mutta haastava. Yhteinen huoli nuorten miesten vähäisestä liikkumisesta motivoi hankkeen viemisessä eteenpäin. Tämä on kaikille osapuolille uudehkoa toimintaa, joten teemme paljon käytännön kokeiluja, testaamme toimenpiteitä ja etsimme sopivia malleja. Haluamme saada sekä nuoret että opettajat mukaan ja tuoda liikunnan avulla hyvää fiilistä, toimintaa ja liikettä kouluun. Sitä kautta saadaan lisää jaksamista ja iloa opintoihin ja työelämään, kertoo Parta. PYSYVÄKSI OSAKSI TOIMINTAAN Terveysliikunnan tukeminen pyritään saamaan pysyväksi osaksi oppilaitoksen toimintaa. Hankkeen myötä koulun toimintaympäristöä muokataan jatkossa niin, että se aktivoisi liikkumiseen. Ideoimme yhdessä oppilasyhdistyksen, opettajien ja muun henkilökunnan, kuten terveydenhoitajien ja kiinteistöhuoltajien kanssa keinoja, joilla yhteiset tavoitteet saavutetaan, kertoo Parta. Tavoitteiden onnistumisen kannalta on tärkeää saada mahdollisimman moni toimija mukaan. Opettajia kannustetaan huomioimaan omaa hyvinvointiaan ja tulemaan mukaan toiminnan suunnitteluun. Heitä kannustetaan liikkumaan erillisellä Sohvaperunat-hankkeella. Suunnitelmissa on myös tarjota taukoliikuntaa sekä tietoiskuja ja luentoja. Opettajien lisäksi myös opiskelijaterveydenhuolto on mukana toiminnassa. Terveydenhoitajilta saamme tietoa nuorten miesten kunnosta. Lisäksi he voivat ohjata liian vähän liikkuvia poikia henkilökohtaiseen liikuntaneuvontaan ja ensi vuonna käynnistyvälle liikunnan turbokurssille. Turbokurssi on tarkoitettu nuorille miehille, joiden fyysinen kunto on heikko tai joilla on ylipainoa. Pyrimme saamaan kurssin osaksi opintoja niin, että siitä saisi opintopisteitä, kertoo Parta. Kaikkein tärkein ääni on kuitenkin nuorten oma. Koemme erittäin tärkeäksi sen, että nuoret itse tiedostavat hankkeen tuomat mahdollisuudet ja heidän äänensä saadaan kuuluviin. Opiskelijayhdistyksellä onkin iso rooli hankkeen toimintojen ideoinnissa, painottaa Parta. Lisätietoja Etelä-Savon Liikunta ry Projektipäällikkö Anna Parta puh

12 TEKSTI: NOORA MOILANEN KUVAT: PETTERI KIVIMÄKI KUNTOA PELASTAMASSA Palomiehet pelastavat ihmisiä työssään päivittäin. Työ on kuormittavaa sekä henkisesti että fyysisesti, ja oma keho on tärkein työväline. Keski-Suomen Pelastuslaitoksen työyhteisöhankkeessa pelastuksen kohteena onkin henkilöstön kunto ja hyvinvointi. Keski-Suomen Pelastuslaitos on yksi Suomen 22 pelastuslaitoksesta. Alueena on vanha Keski-Suomen maakunta, jossa on 28 kuntaa ja 48 paloasemaa. Henkilöstöstä noin 300 on päätoimisia ja 500 sivutoimisia. Heidän lisäkseen vapaapalokuntaan kuuluu alueella noin 450 henkilöä. Vaikka palomiehet huolehtivat kunnostaan varmasti keskimääräistä tallaajaa paremmin, ovat myös työn asettamat vaatimukset kovat. Pelastustoiminnassa on noin tehtävää vuodessa, minkä lisäksi pelastuslaitos hoitaa vuosittain yli puolet Keski-Suomen ensihoitokeikasta. KUNTO ON TYÖN TEKEMISEN EDELLYTYS Kun työtekijän kunto on työn tekemisen edellytys, on sillä erilainen merkitys sekä työntekijälle että työnantajalle. Palomiehen työ luokitellaan yhdeksi rankimmista ammateista. On selvää, että se on fyysisesti mutta myös henkisesti kuormittavaa, kuvailee aluepalopäällikkö Hannu Kouhia palomiehen ammattia. Myös työajat ovat poikkeukselliset: vuorokausi töitä ja kolme vapaata. Työvuorosta saa käyttää kaksi tuntia liikkumiseen, mikä tarkoittaa useimmin kuntosalilla käymistä, koska sellainen löytyy kaikilta paloasemilta, joilla on vakinaista henkilöstöä. Ammatissa vaadittavan kunnon ylläpitämiseksi olisi liikuttava myös vapaa-aikana. Keski-Suomen pelastuslaitoksella on erityisesti uuden FireFit-testausjärjestelmän kautta havahduttu hieman yllättäväänkin todellisuuteen palomiesten kunnosta. FireFit on otettu käyttöön vuosi sitten, ja siinä on testattu palomiestä. Siellä tapahtuu putoamisia, ja siksi on tullut tarve tehdä asialle jostain, Kouhia kertoo Kunnon Pelastus -hankkeen perustamisen taustoista. Toisaalta se lähtee myös tuolta kahvipöytäkeskusteluista. Mitä iäkkäämmän kanssa juttelee, sitä enemmän nousee esille huoli omasta työkyvystä ja työpaikasta, projektityöntekijä Maija Puranen lisää. Palomies Timo Pennanen myöntää, että eläkeikä puhuttaa. Savusukellukseen vaadittavan fyysisen kunnon ylläpitäminen 63-vuotiaaksi saakka on miltei mahdotonta, ja muihin tehtäviin siirryttäessä korvaus työstä saattaa laskea kovastikin. Toisaalta se luo paineita, mutta kyllähän se myös motivoi pitämään itsestään huolta, Pennanen pohtii. YKSILÖN HYVINVOINTI KESKIÖSSÄ Palomiehiksi haluavia testataan jo ammattiin hakeuduttaessa. Pelastusopistoon päästäkseen on läpäistävä sekä fyysiset että psykologiset testit. Testaaminen jatkuu vuosittain ammattiin pääsyn jälkeen. Kun paineilmalaitteiden kanssa mennään savuun, veteen tai myrkkyihin, vaatii se määrätyn kuntoluokan, joka on ylläpidettävä, jotta pystyy hoitamaan tehtävän. Kerran vuodessa tehdään kartoitus, Kouhia kertoo. FireFit-testausjärjestelmän myötä on siirrytty valtakunnallisesti yhtenäiseen käytäntöön, jossa kartoitetaan vuosittain fyysistä kestävyyttä polkupyöräergometritestillä ja lihaskuntotestillä sekä työtaitoa savuratatestillä. Tulevai suudessa kartoituksesta on tarkoitus kehittää entistä laajemmin työkykyä, ei ainoastaan fyysistä suorituskykyä, mittaava. Entäs, jos testejä ei läpäise? Mikäli syyt ovat terveydellisiä, ohjataan työterveyshuoltoon. Niille, jotka syystä tai toisesta eivät muuten pysty pitämään yllä ammatin edel- 12

13 lyttämää kuntotasoa, pyritään luomaan yksilöllisiä ratkaisuja. Jos kunto heikkenee, rakennetaan kunto-ohjelma ja annetaan 2 3 kuukautta aikaa tehdä jotain. Sitten testataan taas, Kouhia valottaa nykyistä toimintamallia. Tähän taitekohtaan pyritään Kunnon Pelastus -hankkeellakin vaikuttamaan. Henkilöstölle on järjestetty ryhmäliikuntaa, testaajille järjestetään koulutusta ja suunnitelmissa on tarjota personal trainer -palveluja henkilöille, joilla on hankaluuksia ylläpitää ammatissa vaadittava kunto. Jos testit osoittavat, että et olekaan niin kunnossa, niin olisi omasta takaakin sellainen ihminen, joka pystyisi auttamaan, henkilöstöpäällikkö Maarit Nurmijoki-Matilainen suunnittelee. MAHDOLLISUUKSIA LUOMASSA Pelastuslaitoksella halutaan kannustaa henkilöstöä vapaaajan liikuntaan. Kouhian mukaan vuosien varrella on koetettu monenlaisia keinoja kepistä porkkanaan. Lopulta on kuitenkin kyse yksilöihin ja heidän asenteisiinsa vaikuttamisesta. Koska me edellytetään, meidän täytyy myös antaa mahdollisuuksia. Avoimin mielin ja kovasti keskustellen tässä ollaan liikkeellä muodostamassa yhteistä hyvää, Kouhia summaa. Hankkeen puitteissa on järjestetty liikuntaryhmiä Jyväskylässä ja Äänekoskella. Henkilöstö on saanut suunnitella sisällöt yhdessä palveluntarjoajan kanssa, ja osallistujamäärä on kasvanut tasaisesti hankkeen aikana. Työnantaja on mahdollistanut osallistumisen kaikille työaikana, mutta suurin osa tulee paikalle vapaapäiviltään. Kyllä tämä hanke on hieno kädenojennus talolta, kun pystytään tarjoamaan enemmän ja monipuolisemmin liikuntaa myös työvuorojen ulkopuolella, Pennanen kiittelee. Siellä on ollut täysin eri-ikäistä ja ihan erikuntoistakin porukkaa jokaisesta ammattiryhmästä: on hallinnosta, toimistosta, miehistöstä ja päällystöstä. Jos joku nyt ei niin hyvin ole suoriutunut, niin siellä on sellainen herskyvä huumori, Puranen kertoo tyytyväisenä. Jyväskylän ohjelmasta löytyy ehkä hieman yllättäen keskivartalotreeniä, ÄijäJoogaa ja venyttelyä. Saattaa olla ihan hyvä aerobinen kunto ja lihaskunto, mutta ne mitkä monesti viekin sitten sairaslomille ja työ kykyä, onkin selkä- ja muut tuki- ja liikuntaelinvaivat, Nurmijoki-Matilainen muistuttaa. Ohjelmaan on pyritty saamaan monipuolisuutta haetaan uusia lajeja ja kokemuksia. Olen itsekin ihmetellyt miten tehokasta ihan vaan venytteleminen voi olla, Pennanen kertoo. Pelastuslaitoksella on palomiesten lisäksi henkilöstöä monissa muissa tehtävissä, kuten ensihoidossa ja toimistotehtävissä. Myös ensihoitohenkilöstön työ on fyysistä ja sisältää muun muassa paljon nostelemista. Näen tietyllä tavalla, että se innostuttaisi koko meidän porukkaa, kun eihän meillä ole pelkästään palomiehiä. Kaikki löytäisivät sitä omaa liikunnallisuuttaan, huolenpitoa itsestään ja hyvinvointiakin tätä kautta, Nurmijoki- Matilainen toivoo. KOHTI PYSYVIÄ TOIMINTAMALLEJA Kuntokartoitukset on Keski-Suomen Pelastuslaitoksella haluttu järjestää omin voimin. Tarvittavat laitteet on hankittu omaksi ja henkilöstöä on koulutettu kartoituksen tekemiseen. Kartoituksia valvoville palomiehille järjestetään Kunnon Pelastus -hankkeessa lisäkoulutusta. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa kartoituksen käytänteitä, tulkita tuloksia laadukkaasti sekä antaa parempia valmiuksia tulosten analysointiin, kunto-ohjelmien tekoon ja ravitsemusneuvontaan. Pelastuslaitoksella pidetään erityisen tärkeänä, että pystytään luomaan pysyviä toimintamalleja sekä liikuntaan kannustamiseen että niiden tukemiseksi, joille vaadittavan kuntotason ylläpitäminen on haastavaa. Selkeä järjestelmä siihen, että nämä palaset loksahtavat kohdalleen: kuntokartoitus nostaa esille ongelmat, työterveyshuollon kanssa keskustellaan ja sitten lähdetään töihin. Että on riittävästi asiantuntemusta lähteä yksilöä nostamaan sieltä. Ja jos se ei tapahdu, on olemassa urapolku, Kouhia kuvailee. Kaikki asiat täytyy saada kättelemään toisiaan. Luulen, että ollaan hyvällä tiellä siinä. Oman ammattitaidon ja tietoisuuden lisääminen on minusta tärkeää jatkuvuuden kannalta, Kouhia pohtii. Silloin homma olisi riippumaton ihmisestä tai ihmisistä, kun olisi joku rakenne olemassa, joka olisi juurtunut tähän organisaatioon, Puranen täydentää. Lisätietoja Keski-Suomen pelastuslaitos Aluepalopäällikkö Hannu Kouhia puh , 13

14 TEKSTI: KATRI VÄISÄNEN KUVAT: MIIA MALVELA KUVANKÄSITTELY: JUKKA KOTISAARI Muutosta liikkeellä! Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö julkaisivat 3. lokakuuta Säätytalolla valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan. Linjausten visio vuoteen 2020 on, että suomalaiset liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän koko elämänkulun aikana. Samalla pohditaan vakavasti, miten liikuntakäsitteen määritelmää voitaisiin laajentaa niin, että se ymmärrettäisiin laaja-alaisesti yhdeksi hyvän elämän perustarpeista. Suomalaiset työikäiset liikkuvat vapaa-ajallaan yhä enemmän, mutta se ei riitä korvaamaan arjen yleistä passiivisuutta. Arkiliikuntaa ja istumisen tauottamista tulisi lisätä. Nyky-yhteiskunnan muutostrendit, kuten väestön ikääntyminen, väestöryhmien terveys- ja hyvinvointierojen kasvu, työurien pidentäminen, työttömyyden kasvu, talouden haasteet sekä teknologian nopea kehitys asettavat haasteita terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiselle ja parantamiselle. Haasteet on tehty ratkaistaviksi. Nyt julkaistut linjaukset keskittyvät neljään kärkeen, joilla terveyttä ja hyvinvointia saataisiin selvästi kehitettyä: 1) arjen istumisen vähentämiseen elämänkulussa, 2) liikunnan lisäämiseen elämänkulussa, 3) liikunnan nostamiseen keskeiseksi osak si terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta sekä 4) liikunnan aseman vahvistamiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ LIIKUNTA Terveyttä edistävän liikunnan periaatepäätökset vuosilta 2002 ja 2008 ovat toimineet hyvänä pohjana uusille linjauksille, joita on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä molempien ministeriöiden, terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmän sekä laajan sidosryhmäjoukon kanssa. Asiantuntijoiden ääni siis kuuluu. Julkistamistilaisuudessakin kuultiin pitkän linjan terveys- ja liikunta-alan vaikuttajien kommentteja siitä, että valmistuneet linjaukset ovat sarjassaan parhaita. Yksi linjausten uusista näkökulmista on perinteisen terveyttä edistävä liikunta (teli) -käsitteen tarkentuminen terveyttä ja hyvinvointia edistäväksi liikunnaksi (tehyli). Uusi käsite pitää sisällään hyvinvointia ylläpitävän ja edistävän liikunnan lisäämisen sekä liikunnallisesti passiivisen elämäntavan ja eriarvoisuuden vähentämisen. 14

15 VAHVASTI KAIKKIEN ASIA Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki esitti tilaisuudessa painokkaasti, että liikunnalliseen elämäntapaan ja fyysiseen aktiivisuuteen kannustaminen on kaikkien ministeriöiden ja hallinnonalojen yhteinen asia. Hän kannustaa urheiluliikettä jatkamaan työtä liikunnallisen elämäntavan eteen tiedostaen, ettei se yksistään voi paljoakaan yhteiskunnan laajalle muutokselle. Terveyttä edistävän liikunnan kehitystyö on ollut pitkäjänteistä. Nämä uudet linjaukset ovat osoitus siitä, että eteenpäin ollaan taas menossa. Uusia ministeriöitä tulee saada toimintaan mukaan. Työn laajentumisesta hieno esimerkki on työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä hanke, jossa fyysinen aktiivisuus on huomioitu keskeisenä osana työelämän kehittämisessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön rooli on keskeinen liikunnan edistämisessä ja sen yhteiskunnallisessa asemassa. Ministeriössä tullaankin jatkossa tarkastelemaan järjestöjen avustuskriteerejä juuri matalan kynnyksen liikunnan näkökulmasta. YHTEISÖLLISYYDELLÄ ERIARVOISUUTTA VASTAAN Peruspalveluministeri Susanna Huovisen työssä keskeisenä teemana on terveyserojen kaventaminen. Aihe on ollut pitkään tapetilla, mutta suunta on 2000-luvun aikana ollut täysin päinvastainen: terveyserot ovat pikemminkin kasvaneet kuin kaventuneet. Vaikka tietomäärä liikunnan hyödyistä on lisääntynyt, liikumme yhä vähemmän. Meidän tehtävänämme on saada tieto laajemmille kansanjoukoille, tunnistaa vaikutuskohdat ja suunnata käytännön toimenpiteitä erityisesti heikommassa asemassa oleville ryhmille. Huovisen kokemuksien mukaan liikunta on paljon muutakin kuin senttejä ja sekunteja. Erityisesti tulisi vahvistaa liikunnan tunnekokemuksia, vaikka tarinoita jakamalla. Samalla tiedonvälityskin edistyy. Liikunta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja antaa niin paljon muutakin elämään kuin vain parempaa kuntoa. Tämän tuominen julki olisi tärkeä tavoite tuleville käytännön toimenpiteille. LIIKUNTAA ERI TAVALLA KUIN ENNEN Mitä tarkoitetaan liikunnalla? Entä yhteiskunnalla? Tästä pohdinnasta meidän tulee lähteä, herätteli elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Hän viittaa juuri siihen, kuinka tärkeää olisi mieltää liikunta käsitteenä eri tavalla kuin ennen. Liikkumattomuus voidaan lukea tällä hetkellä kansalliseksi hätätilaksi. Jos näin on, niin tulokulman tulisi olla aivan erilainen kuin on totuttu. Linjaukset eivät saa jäädä strategiaksi strategioiden joukkoon. Asia on liian iso, jotta vain yksi strategia riittäisi. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset vuoteen Arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa 2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä 4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa 15

16 Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja (kuvassa) sekä sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Taru Koivisto (kuvassa s. 14) esittelivät linjaukset ja pohjustivat niiden taustoja. Työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta liikkumattomuus on työuraongelma. Jos saadaan liikkumattomat liikkeelle, sillä voidaan isoilta osin ratkaista työuraongelmiakin. Vapaavuori jatkaa rohkeasti nykytilan kyseen alaistamista. Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen johtuvat merkittävästi liikkumattomuudesta. Miten siedämme maailmaa, jossa eliitti on paremmassa kunnossa? Harrastuksenomaisen liikunnan keinoin ongelmaa ei ratkaista, vaan liikunnalla tulee olla uudenlaista symbolista merkitystä. Nykyinen liikuntajärjestelmä on luotu maailmaa varten, joka on täysin muuttunut. Vapaavuori muuttaisi dramaattisesti liikuntajärjestelmää, vaikka epäilee itsekin, ettei järjestelmällä ole ehkä keinoja tämän ongelman ratkaisuun. Suomessa on loistavat edellytykset liikkua, mutta se ei ratkaise liikkumattomuuden ongelmaa. Johtaminen, sitouttaminen ja toiminta ovat ratkaisevassa roolissa siinä, että näiden linjauksien käytäntöönpanemisessa onnistutaan. Vapaavuori heittääkin yhden mahdollisuuden kuulijoille: opetusministeri ja työministeri ovat linjauksien eteenpäin viemisessä ratkaisevammassa roolissa kuin urheiluministeri ja sosiaali- ja terveysministeri. KESKIRASKAASTA RASKAASEEN SARJAAN Kuntaliiton erityisasiantuntija Kari Sjöholm esittää huolensa siitä, kuinka liikunta jatkuvasti painii päätöksenteossa poliittisessa keskisarjassa. Keinoja tulisikin pohtia siihen, kuinka noustaan raskaaseen sarjaan ja sitoutetaan aiheeseen sekä poliittinen että virkamiesjohto. Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajalla, kansanedustaja Leena Harkimolla on Sjöholmin tuomaan huoleen yksi ratkaisu. Hän muistuttaa, että vastaavia linjauksia ja strategioita julkaistaan poliittisessa koneistossa lähes viikoittain. Taustatyö on tehty nyt hyvin, mutta se ei vielä takaa liikunnan huomioimista päätöksenteossa. Linjaukset tulisi saada kaikkien kansanedustajien huulille, kaikkiin valiokuntiin ja isoon saliin käsiteltäväksi. Olisi hyvä saada lähetekeskusteluun ja valiokuntakäsittelyihin asiakirja, joka sitoisi eduskuntaa ja päätöksentekijöitä. Tie siihen voisi olla esimerkiksi liikuntapoliittinen selonteko, josta olemmekin jo käyneet liikuntaneuvostossa keskustelua. Emeritusprofessori Ilkka Vuori kannustaa irtautumaan liikunnan harrastamisesta terminä. Harrastaminen viittaa nimenomaan vapaa-ajalle tehtäviin suoritteisiin eikä sinällään huomioi kokopäiväistä arkiaktiivisuutta. Ehkä Suomi olisi valmis epäsuomalaiseen termiin fyysinen aktiivisuus, jolla tarkoitetaan nimenomaan kaikkea aktiivisuutta liikunnan harrastamisesta työmatkaliikuntaan, portaiden kävelyyn ja pihapuuhasteluun. LINJAUKSISTA TOIMENPITEISIIN Seuraava askel on suunnata katse toimenpidesuunnitelmaan. Odotettavissa on todennäköisesti kansalliset suositukset istumisen päivittäiseen määrään, liikuntaterminologian tarkennusta, toimenpiteitä ja kampanjoita fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi, liikuntaneuvontaprosessin kehittämistä terveydenhuollossa sekä liikunnan nostamista voimakkaammin kaikkeen poikkihallinnolliseen päätöksentekoon. Julkaisu Muutosta liikkeellä! -julkaisu on ladattavissa verkosta maksutta osoitteesta 16

17 TEKSTI: NOORA MOILANEN KUVA: STUDIO JUHA SORRI Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012 Kuntien tulee liikuntalain mukaan luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä yhteistyötä ja terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa erityisryhmät huomioiden. Vuonna 2012 kerättiin jo toisen kerran valtakunnallisesti tietoa kuntien terveyttä edistävästä liikunnasta. Edellytykset terveyttä edistävälle liikunnalle vaikuttavat parantuneen monessa kunnassa, mutta kehitettävää löytyy edelleen erityisesti hallintokuntien välisessä yhteistyössä ja työnjaossa sekä kuntalaisten liikunnan seurannassa ja sen raportoinnissa. LIIKUNNAN OSUUS HYVINVOINTIKERTOMUKSISSA KASVUSSA Hyvinvointikertomus kuvaa kunnan toteuttamaa hyvinvointipolitiikkaa sekä väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä toimii hyvinvointipolitiikan suunnittelun ja arvioinnin välineenä. Liikunnan osuus hyvinvointikertomuksissa vaikuttaa lisääntyneen vuonna 2010 suoritetusta ensimmäisestä tiedonkeruusta. Vuonna 2012 hyvinvointikertomukseen sisältyi kuvaus kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta 36 prosentissa kunnista, kun vuonna 2010 vastaava osuus oli vain 16 prosenttia. Neljänneksessä kunnista hyvinvointikertomusta ei laadita edelleen lainkaan. TYÖNJAKO PERUSTERVEYDENHUOLLON KANSSA EPÄSELVÄÄ Noin 70 prosentissa kunnista on sovit tu, mikä hallintokunta koordinoi terveyttä edistävää liikuntaa. Koordinointivastuu oli vuona 2012 yli puolessa kunnista liikuntatoimella. Perusterveydenhuollolla koordinointivastuu on vain neljässä prosentissa kunnista. Vaikka koordinoinnista on sovittu aiempaa useammassa kunnassa, on työnjaossa edelleen kehittämistä: yli puolessa kunnista (52 %) ei ole sovittu työnjaosta liikunnasta ja perusterveydenhuollosta vastaavien tahojen kesken terveyttä edistävän liikunnan kehittämisessä ja edistämisessä. KUNNILTA VAHVAA TUKEA HARJOITUSVUOROILLE Lasten ja nuorten liikuntavuorot koulujen liikuntasaleissa ja urheilu- ja palloilukentillä ovat säilyneet valtaosassa kunnista maksuttomina. Myös vuorot muissa sisäliikuntatiloissa ovat yli puolessa kunnista maksuttomia. Aikuisten vuorot urheilu- ja palloilukentillä ovat niin ikään maksuttomia tai maksut ovat alle 10 prosenttia käyttökustannuksista lähes kaikissa kunnissa (84 %). Yli puolessa kunnista aikuisten sisäliikuntavuoroista maksetaan alle 10 prosenttia todellisista käyttökustannuksista. Välillisen tuen merkitys on noin kymmenkertainen verrattuna suoraan tukeen eli toiminta-avustuksiin. Taloudel lisesti vaikeina aikoina välillisen tuen liikuntapoliittinen merkitys korostuu, erityisasiantuntija Kari Sjöholm Kuntaliitosta toteaa. LIIKKUUKO JA KUULEEKO KUKAAN? Toiminnan suunnittelun tueksi tarvitaan tietoa kuntalaisten liikuntaaktiivisuudesta. Työikäisten liikuntaaktii visuutta ei seurata lainkaan yli puolessa kunnista (56 %). Toiminta- ja talous suunnitelmassa tavoitteet (52 %) ja toimen piteet (55 %) työikäisten liikunnan edistämiseksi oli määritelty noin puolessa kunnista mutta seu rantamittarit alle puolessa kunnista (41 %). Vaikka kuntalaisten kuulemistilaisuudet olivat lisääntyneet hieman tiedonkeruiden välillä, ovat kuntalaisten mahdollisuudet vaikuttaa liikuntapalvelujen suunnitteluun edelleen rajalliset. Esimerkiksi kuntalaisten kuulemistilaisuuksia järjestetään vain reilussa kolmanneksessa (37 %) kunnista ja säännöllisesti kokoontuvia kunnan sekä seurojen ja yhdistysten yhteisiä asiantuntijaelimiä neljänneksessä kunnista (24 %). Lue lisää Tiedon keruun tulokset 17

18 Onko seisominen liikkumattomuutta? Lokakuun lopussa Helsinkiin Kalastajatorpalle kokoontui 230 terveysliikunnan tutkijaa ja käytännön toimijaa päivittämään alan ajankohtaisia tietoja. 9 th Annual Meeting & 4 th Conference of HEPA Europe keräsi konferenssi vieraita yhteensä 25 eri maasta. Konferenssin teemoina käsiteltiin erityisesti liikkumattomuutta ja keinoja fyysisesti passiivisen elämäntavan purkamiseen, niin lapsilla kuin aikuisillakin. TEKSTI: NOORA MOILANEN & KATRI VÄISÄNEN KUVAT: MIIA MALVELA Istumisen terveyshaitoista on olemassa kattavaa tutkimustietoa. Arjen istumisen vähentäminen on nostettu Suomessakin uusien terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjauksien ensimmäiseksi painopisteeksi. Kuinka paljon sitten saisimme istua? Yhdysvaltalainen professori Peter Katzmarzyk käsitteli HEPA-konferessin keynote-puheenvuorossaan istumista ja vähän seisomistakin. Fyysisen aktiivisuuden ja terveyden välillä on todistetusti vahva yhteys. Hyvä kunto johtaa parempaan terveyteen, mikä on Katzmarzykin mukaan liikkumattoman elämäntavan kääntöpuoli. Liikkumattomuus voidaan määritellä valveillaoloaikana tapahtuvaksi istumiseksi tai makaamiseksi, jossa energiankulutus on alle 1,5 MET. Yhdysvalloissa aikuiset istuvat yli kahdeksan tuntia päivässä. Kansainvälinen keskiarvo on 300 minuuttia päivässä, mikä saattaa Katzmarzykin mukaan olla alakanttiin, koska istumisen määrää on kysytty ihmisiltä sen sijaan, että sitä olisi mitattu objektiivisesti. Yhdysvalloissa koulutuksen on havaittu vaikuttavan istumisen määrään: mitä korkeampi koulutus, sitä enemmän istumista. Lisäksi miehet vaikuttavat istuvan naisia enemmän. VAHVAA NÄYTTÖÄ ISTUMISEN HAITOISTA Vapaa-ajan istuminen on yhteydessä muun muassa metaboliseen oireyhtymään. Kun istumisen määrä kasvaa, lisääntyvät myös kardiometaboliset riskitekijät, kuten vyötärönympärys ja verenpaine. Istumisen määrä on yhteydessä myös kuolleisuusriskiin. Tarkasteltaessa istumisen vaikutusta sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään ja muihin kuolinsyihin, ainoa johon istumisen määrällä ei ole todettu yhteyttä on syöpä. Television katselua pidetään usein liikkumattomuuden indeksinä. Katzmarzykin mukaan se on osin ongelmallista, koska television katseluun liittyy usein muitakin epäterveellisiä tapoja kuten napostelua. Television katselulla on 18

19 Konferenssiväki sai kokea suomalaisen syksyn monet kasvot: kauniin auringonpaisteen ja ruskan leiskuvat värit sekä jäätävän tihkusateen ja repivän tuulen. tutkimusten mukaan yhteys kuolleisuuteen sekä sydän- ja verisuonitauteihin mutta ei syöpään. KUINKA PALJON SAA ISTUA? Liikkumattomuus on läsnä kaikkialla nyky-yhteiskunnassa. Istumisen annos-vastesuhteelle on vahvoja todisteita kroonisten sairauksien ja kuolleisuuden osalta mutta ei syöpäriskin osalta, Katzmarzyk tiivistää. Katzmarzyk muistuttaa, että istuminen on itsenäinen riskitekijä, kun sitä verrataan liikuntasuositukset täyttävään eli reippaaseen tai rasittavaan liikuntaan. Ei siis verrattuna mihin tahansa aktiivisuuteen, joka ei ole istumista. Kun poistetaan kuvasta fyysinen aktiivisuus, istumisen vaikutus ei ole yhtä vahva, mutta se on edelleen olemassa, Katzmarzyk toteaa. Kuinka paljon sitten voi istua turvallisesti? Siihen ei Katzmarzykillä ole ainakaan vielä vastausta. Vielä ei voida sanoa tiettyä suositusta tai tuntimäärää sopivalle istumisen määrälle, koska sen tueksi ei ole riittävästi tietoa. KUN SEISOT, ET ISTU Paikallaan seisominen täyttää vaatimuksen alle 1,5 MET:n kulutuksesta, mutta sitä ei pidetä liikkumattomuutena, Katzmarzyk pohtii. Mitä enemmän ihminen seisoo, sitä pienempi kuolleisuusriski vaikuttaa olevan. Kevyt aktiivisuus vähentää myös sydän- ja verisuonitautien riskiä. Syynä on todennäköisesti yksinkertaisesti se, että seisaallaan vietetty aika on pois istumisesta. Katzmarzykin mukaan onkin tarve sellaisen kevyen fyysisen aktiivisuuden määritelmälle, joka ei ole kohtalaisesti kuormittavaa fyysistä aktiivisuutta mutta ei myöskään istumista. Seisomisen määritteleminen on hankalaa, koska ei ole tietoa siitä, mitä ihmiset tekevät seistessään. Seisomisen määrää on toistaiseksi selvitetty tutkimuksissa vain kysymällä ihmisiltä, kuinka paljon he seisovat, Katzmarzyk kertoo. Seisomisesta tarvitaan lisää ja tarkempaa tutkimustietoa, myös objektiivisesti eli mittareilla mitattuna. Paras tapa selvittää hyvin kevyttä aktiivisuutta olisi Katzmarzykin mukaan kiihtyvyysmittareilla saadun tiedon ja kyselyn yhdistelmä. Mittari kun ei joka tapauksessa mittaa kaikkein kevyintä aktiivisuutta. Esitys Peter Katzmarzykin esitys on ladattavissa verkosta osoitteesta Arvostetun yhdysvaltalaistutkijan Peter Katzmarzykin viimeisin tieto istumisen vaikutuksista herätti myös suomalaismedian mielenkiinnon. Konferenssiviikolla uutisoitiin mediassa niin lasten liikkumisesta kuin istumisen vähentämisestä. 19

20 KKI-Katselmus Joensuussa Keskiviikko Ilmoittautuminen ja kahvi KKI-Katselmuksen avaus Pohjois-Karjalan Liikunta ry Kunnossa kaiken ikää -ohjelma LIIKUNNAN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET HYVINVOINNIN EDISTÄMISESSÄ pj. Vesa Korpelainen, toiminnanjohtaja, Pohjois-Karjalan kansanterveys ry Lounas Siiloista sektoreiden väliseen yhteistyöhön Pekka Puska, professori Hyvinvoinnin lukot ja avaimet alueellinen hyvinvointitutkimus Tiina Laatikainen, professori, THL ja Itä-Suomen yliopisto Media hyvinvoinnin edistäjänä Pasi Koivumaa, päätoimittaja, sanomalehti Karjalainen MUUTOSTA LIIKKEELLÄ LIIKUNTA KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISESSA pj. Hannele Mikkanen, kunnanjohtaja, Liperin kunta Laaja, poikkihallinnollinen terveyden edistämisen yhteistyö Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja, Joensuun kaupunki Arkiympäristön kehittäminen terveysliikuntaan kannustavaksi Juha-Pekka Vartiainen, kaavoituspäällikkö, Joensuun kaupunki Kuntien hyvinvointijohtaminen / sähköinen hyvinvointikertomus Anne Sormunen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Yhdessä tekemällä terveempi tulevaisuus Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä OHJELMA, Carelia-sali Siirtyminen hotelleihin (Kimmel, Vaakuna) yhteiskuljetuksella tai omatoimisesti Joensuun kaupungin vastaanotto (Taidemuseo, Kirkkokatu 23) Torstai Päivän avaus Ilja Teppo TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN pj. Matti Vuojärvi, toimitusjohtaja, Pohjois- Karjalan Yrittäjät ry Tauko Työn sujuvuus Jouni Sipponen, tuoteperhepäällikkö, Työterveyslaitos Ikäjohtaminen Satu Krohns, henkilöstöjohtaja, Abloy Oy Huomioi henkilöstön hyvinvointi Tomi Haring, toimitusjohtaja, Waratah OM Oy Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n työyhteisöliikunnan kehittämishankkeen vaikuttavuustutkimus Juuso Aaltonen, myyntikanavavastaava, Eläkevakuutusyhtiö Etera NÄKÖKULMIA LIIKKUMISEEN LIIKKUMAAN HURAHTANEET pj. Jari Hurskainen, aluejohtaja, Pohjois-Karjalan Liikunta ry Lounas Valintojen maailma kunnon edistäjänä Jukka Keskisalo, projektipäällikkö, Itä-Suomen Liikuntaopisto Eläkkeelle Etelänavalta Eero Oura, eläkeläinen, fysiatri 20

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Aktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota.

Aktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota. Istumisammatit yleistyvät ja vapaa-ajalla ollaan paikallaan entistä enemmän. Uusien tutkimustulosten valossa istuminen ja liikkumattomuus voikin olla suurempi terveysriski kuin se, että arjesta puuttuu

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020

Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Työelämä tarvitsee liikettä -seminaari 10.6.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa. Kari Sjöholm Suomen Kuntaliitto

Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa. Kari Sjöholm Suomen Kuntaliitto Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa Kari Sjöholm Suomen Kuntaliitto 15.9.2011 Miksi kuntasuositus * Elinajanodotteen ero on ylimmän ja alimman tulo- neljänneksen välillä miehillä 12 vuotta ja

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo UKK-instituutin tiimi: Anne-Mari Jussila, Pauliina Husu, Henri Vähä-Ypyä, Kari Tokola, Tommi Vasankari Iso kiitos uudenlainen yhteistyö!

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Muutosta liikkeellä! TEHYLI 2020 & HAO kärkihanke/liikkuva koulu

Muutosta liikkeellä! TEHYLI 2020 & HAO kärkihanke/liikkuva koulu Muutosta liikkeellä! TEHYLI 2020 & HAO kärkihanke/liikkuva koulu HYTE-AVI-kokous 3.6.2016, THL Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö, liikunnan vastuualue Linjaukset

Lisätiedot

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 22.-23.9.2016 ylitarkastaja Sari Virta Alustuksen rakenne Tiedolla johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta TerveysInfo hyötyliikunta Arviointi avuksi : vahvista tervysliikunnan yhteistyötä Liikuntaneuvonnan ja terveysliikuntapalvelujen yhteisen arvioinnin avulla voidaan edistää saumattoman palveluketjun toimintaa.

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Ulla Silventoinen, OKT-vastuualue, PSAVI

Ulla Silventoinen, OKT-vastuualue, PSAVI 1.12.2014 1 Tulevaisuusselonteko, VNK 18/2013 Terveelliset elintavat ja terveyden ylläpito ovat olennaisia hyvinvoinnin edellytyksiä. Erityinen tulevaisuuden huoli on liikkumaton elämäntapa, joka heikentää

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Vapaa-aikapalvelut 19.10.2015 PL 50 21531 PAIMIO LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia

Lisätiedot

Tilannekatsaus Sipilän hallituksen ohjelman toimeenpanoon. Toiminnanjohtajien aamiainen

Tilannekatsaus Sipilän hallituksen ohjelman toimeenpanoon. Toiminnanjohtajien aamiainen Tilannekatsaus Sipilän hallituksen ohjelman toimeenpanoon Toiminnanjohtajien aamiainen 18.11.2015 Sakari Piippo / Valtioneuvoston kanslia Hallituskriisi ja sote-uudistus Hallituskriisi marraskuussa 2015

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1 Johdanto Tämän toimintasuunnitelman on valmistellut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Valmistelussa

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA 2016-2017 UVL:n organisaatio Ohjaajat ja Valmentajat Valmentajatiimi Jumppakummit Nuorisoklubi Kilta Johtokunta UVL:n toiminta Nuorten liikunta Lasten harrastajaryhmät

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot