Liittokokous hyväksyi aloitteet seuraavan muotoisina:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liittokokous hyväksyi aloitteet seuraavan muotoisina:"

Transkriptio

1 ALOITTEET LIITTOKOKOUKSELLE 2013 Liiton sääntöjen 15 kohdan 20 mukaisesti liittokokouksessa käsitellään asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään kuukautta ennen liittokokousta hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä liittokokous päättää ottaa käsiteltäviksi. Liiton hallitukselle on tullut määräaikaan mennessä 51 aloitetta ja 8 aloitetta ennen liittohallituksen ensimmäisen käsittelykierroksen kokousta. Liittohallitus esittää että kaikki 59 aloitetta otetaan käsittelyyn liittokokouksessa. Liittohallitus on valmistellut aloitteisiin ehdotuksen liittokokouksen vastauksiksi. Liittohallitus esittää että aloitteet 1-43 käsitellään poliittisessa valiokunnassa ja aloitteet järjestövaliokunnassa. Liittokokous hyväksyi aloitteet seuraavan muotoisina: POLIITTISET ALOITTEET 1. Etelä-Karjalan Keskustanuoret: Ajokortin hintaa alennettava Etelä-Karjalan Keskustanuoret esittävät, että ajokortin hintaa on syytä tarkastella ja alentaa. Henkilöauton ajokortti (B-luokka) on tänä päivänä monille välttämättömyys, mutta ajokortin hinta kokonaisuudessaan saattaa kivuta mukavasti yli 3000 euron, kun mukaan luetaan ykkös- ja kakkosvaiheiden rata-, viranomaisja kurssimaksut. Hinta on nuorille kohtuuton, eikä moni nuori sitä pysty itse maksamaan. Myös ammattikuljettajista saattaa tulevaisuudessa tulla pula, kun opetuksen aloituspaikkoja on rajallinen määrä ja aikuiskoulutukseen pitäisi olla alla jo B-luokan ajolupa ja II-vaihe käytynä. Etelä-Karjalan Keskustanuorten mielestä myös autokoulujen opetuspisteitä on säilytettävä pienimmilläkin paikkakunnilla. On kohtuutonta matkustaa esimerkiksi 100 kilometrin päähän lähimpään autokouluun. Kaikissa perheissä ei ole mahdollisuutta opettaa jälkipolvea ajamaan, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää autokoulu. 2. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Hoitotyössä pysymistä edistettävä Pohjois-Karjalan Keskustanuorten mukaan ulkomaisten hoitajien rekrytoimisen sijaan Suomessa tulisi edistää aikaisempaa voimallisemmin hoitajien pysymistä hoitotyössä. Kymmeniä tuhansia hoitajia työskentelee tällä hetkellä alan ulkopuolella. Hoitotyössä pysymisen edistäminen ei yksin ratkaise suurentuvaa työvoimatarvetta, mutta se on yksi merkittävimmistä kehityskohteista koulutus- ja työmarkkinajärjestelmän kokonaisuutta ajatellen. Esimerkiksi sairaanhoitajakoulutus kestää tällä hetkellä 3,5 vuotta ja vaatii suurta panostusta sekä koulutuksen järjestäjältä, harjoitteluympäristöt mahdollistavilta työelämäkumppaneilta ja yhteiskunnalta sekä opiskelijalta itseltään. Valitettavan monella uudella hoitajalla on ns. takki tyhjänä melko pian valmistumisen ja työelämään siirtymisen jälkeen. Työ voi olla liian raskasta sekä fyysisesti että henkisesti, vuorotyö tuo haasteita perheelämään ja arjen rytmittämiseen, vastuu painaa ja eettisesti raskaat kysymykset pyörivät mielessä. Palkka ei myöskään usein vastaa työn raskautta. Lisäksi hoitoalan työyhteisöt eivät ole niitä ongelmattomimpia. Tutkimustiedon pohjalta hoitotyössä pysymistä voisi edistää esimerkiksi omaan työhön liittyvien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisellä, uudenlaisilla työaikajärjestelyillä ja kannustinjärjestelmillä. 1/29

2 Rekrytointiohjelmien sijaan tulee panostaa entistä enemmän sekä työyhteisöjen että yksittäisten hoitotyöntekijöiden työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Myös opiskelijavalinnoissa on kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomioita alalle soveltuvuuteen. Hoitotyöhön sitoutuminen ja työssä jaksaminen ovat tärkeitä hoivatyön laatuun vaikuttavia tekijöitä. Tämän takia on äärimmäisen tärkeää valita alalle oikeanlaisia opiskelijoita ja työelämässä heidän jaksamistaan tukea. Työssä jaksamisen edistämiseksi on työyhteisön hyvinvointia ja esimiestyötä kehitettävä. Myös työn autonomian lisääminen ja koko työuran läpi jatkuva osaamisen kehittäminen lisäävät työhön sitoutumista ja parantavat työn laatua. Hyvä hoito alkaa työntekijän jaksamisesta. 3. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Joustavuutta ammattikoulujen harjoittelujakson suorittamiseen! Ammattikoulujen opiskelijat suorittavat opintojensa aikana useita harjoittelujaksoja, ja usealla alalla samat yritykset vastaanottavat harjoittelijoita jaksosta toiseen. Yritysten mahdollisuudet ottaa harjoittelijoita riippuu usein heidän omasta työllisyystilanteestaan. Harjoittelujaksojen ajankohdat ovat kuitenkin koulujen asettamia, eivätkä aina vastaa markkinoiden tilannetta. Liian usein opiskelija jää ilman työharjoittelupaikkaa hiljaisen ajankohdan vuoksi, tai päätyy yrityksen tiloihin pyörittelemään peukaloitaan. Tämän vuoksi olisi tärkeää lisätä joustavuutta ammattikouluihin harjoittelun suorittamisen osalta. Harjoittelu pitäisi pystyä suorittamaan silloin, kun työmarkkinoilla on kiire ja työntekijöitä kaivataan. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret toivovat joustavuutta ja yhteistyötä ammattikoulujen ja yritysten välille. Harjoittelujakson ajankohtaa säätämällä yritysten markkinoiden ja kysynnän mukaisesti taattaisiin mahdollisimman monelle opiskelijalle tehokas, opettava ja hyödyllinen työharjoittelujakso. Myös yritys itse voisi ottaa yhteyttä suoraan koulun henkilökuntaan, kun heillä olisi otollinen hetki ottaa vastaan harjoittelijoita, esimerkiksi suuren projektin lähestyessä. Myös kesällä suoritettavien harjoittelujaksojen mahdollisuutta on hyödynnettävä. Monilla aloilla kesällä on suuria projekteja, joissa tarvetta olisi myös harjoittelijoille. Kesäharjoittelu ei kuitenkaan saa syödä opiskelijoilta liikaa kesätyöpaikkoja. Kiinteä ja vuorovaikutteinen yhteistyö on sekä yritysten, että opiskelijoiden ja koulun etu, ja molempia osapuolia kannustava. Opiskelijalle pitää turvata harjoittelujaksolle riittävästi ohjausta. Hänellä pitää olla myös mahdollisuus oppimiseen, joka on harjoittelun tosiarvoinen tarkoitus. Joustavuuden tarkoituksena ei kuitenkaan saa olla yrityksien sesonkityöntekijätarpeen tyydyttäminen. 4. Keskustanuorten Keski-Suomen piiri: Vapaaehtoisesta itsensä sivistämisestä ei pidä rangaista Keskustanuoret näkevät merkittävänä ongelmana sosiaaliturvajärjestelmämme sudenkuopat vapaaehtoisen itsensä sivistämisen näkökulmasta. Esimerkiksi työttömyysturvan peruspäivärahan piirissä olevan ei ole sallittua suorittaa yli viiden opintopisteen opintoja avoimessa yliopistossa. Omaehtoinen oman osaamisen kehittäminen on merkki aktiivisesta kansalaisuudesta ja halusta työllistyä. Tämä edesauttaa henkilön pääsyä työmarkkinoille. Omaehtoisesta aktiivisuudesta ei pidä rangaista. Keskustanuorten tuleekin nostaa nämä sudenkuopat aktiiviseen keskusteluun kannustavan sosiaaliturvajärjestelmän aikaansaamiseksi. 2/29

3 5. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Keskustanuorille sivistyspoliittinen ohjelma Pohjois-Karjalan Keskustanuorten mielestä Keskustanuorten tulee tehdä vuonna 2014 oma sivistyspoliittinen ohjelmansa, jossa käsitellään laajasti suomalaista koulutuspolitiikkaa kaikilla tasoilla, pohditaan vapaan sivistystyön tulevaisuutta ja otetaan kantaa suomalaiseen kulttuuri- ja taidepolitiikkaan. Keskustalta on puuttunut viime vuosina kokonaan sanoma suomalaisen sivistyksen tulevaisuudesta ja nuorten tulee olla tämän keskustelun käynnistäjä. Ryhmän tulee kuulla monipuolisesti korkeatasoisia asiantuntijoita sekä koulutus- että kulttuurimaailmasta. Kulttuuripolitiikassa tulee myös ottaa huomioon Suomen vähemmistökulttuurit, kuten saaristo-, saamelainen sekä karjalainen kulttuuri. Ohjelma hyväksytään vuoden 2014 liittokokouksessa. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Periaateohjelma ottaa laajasti kantaa sivistyspoliittisiin näkökulmiin. Ohjelma menee tältä osa-alueeltaan jopa muita osuuksia syvemmälle konkretiaan. Sivistyspoliittisen ohjelman kenttä olisi laaja, mutta isolta osalta koulutuspoliittinen. Keskustan Opiskelijaliiton perustehtävä on koulutuspoliittisten asioiden linjaaminen, ja nuorille luotava ohjelma synnyttäisi päällekkäisyyttä. Poliittisen toiminnan ja ohjelmien rakentamisen uudistaminen on liitossa käynnissä. Ennen kaikkea uudelle puheenjohtajistolle ja liittohallitukselle tulee jättää riittävä mahdollisuus toteuttaa itseään. Liian velvoittavan ohjelmatyön hyväksyminen sitoisi hallitusta liikaa. 6. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Keskustanuorten kannustettava pyöräilemään myös kampanjoiden välissä Pohjois-Karjalan Keskustanuoret vaativat, että puolueen ja nuorten liiton toiminnassa pyöräillään myös kampanjoiden välissä. Jokunen vuosi sitten Keskustanuorilla oli tehokas Bensa loppuu ketju ei - kampanja, joka kannusti ihmisiä käyttämään polkupyörää mopoilun ja autoilun sijaan. Syksyllä 2013 puolue pyöräili puheenjohtaja Juha Sipilän innostamana Oulusta Helsinkiin, ja pyöräiltiinpä maakunnissakin kampanjan rohkaisemana. Molemmat tehoiskut rohkaisivat ihmisiä kaivamaan polkupyöränsä varaston perältä ja kilometrejä kului. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret pelkäävät, että taas kampanjan päättyessä pyörät palautetaan varastoihin ja ihmiset siirtyivät takaisin autojensa ratteihin. Erityisesti kaupunkialueella on kannustettava toimijoita liikkumaan kävellen ja pyörällä tai millä tahansa ei-moottorisoidulla ajoneuvolla, autojen ja taksien sijaan. Liiton ja piirien on näytettävä tässä muulle jäsenistölle esimerkkiä. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret esittävät, että piirit ja liitto rohkaisevat työntekijöitään muun muassa pyöräilyyn tarjoamalla heille esimerkiksi vuosittain pyörähuollon tai ostamalla pyöräilykypärän turvallista pyöräilyä varten. Lisäksi kannustamme piirejä järjestämään keväisin porukalla pyöränhuoltotalkoita, esimerkiksi Keskustanuorten pyöränhuolto-videoiden avustuksella. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen 7. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Yhdyskuntapalvelua suosittava vankeusrangaistuksen sijasta Tämän päivän Suomessa vankilat huutavat tilan puutteesta ja helpotusta ei ole tiedossa. Vankilassa pitämisen sijasta voitaisiin suosia yhdyskuntapalvelua tai pantarangaistusta, kaikkia rikollisia ei 3/29

4 yhdyskuntapalveluun kuitenkaan voi laittaa vaan tuomio katsottaisiinkin tapauskohtaisesti. Yhdyskuntapalvelu estäisi monia syrjäytymästä ja auttaisi takaisin kaidalle tielle pois vankilakierteestä. Tulevaisuudessa voitaisiin ajatella, että vankilaan laitettaisiin vain sellaisia, joilla ei ole muuta mahdollisuutta. Esimerkiksi jos on liian väkivaltainen tai uhkaa jatkuvasti toisen henkeä niin tällaisille ei ole muuta vaihtoehtoa kuin vankila. Yhdyskunta palvelulla olisi lisäksi suuri taloudellinen merkitys tämän päivän Suomessa jossa kaikesta pitäisi säästää. Risen toimintakertomuksen mukaan päivä yhdyskuntaseuraamuksessa maksoi viime vuonna 14 ( 11) euroa, suljetussa vankilassa 211 ( 205 ) euroa, avolaitoksessa 170 ( 156 ) ja valvotussa koevapaudessa 67 ( 59 ) euroa. Yhdyskuntapalvelua käytetään jo tällä hetkellä hyvin paljon vankilassa suoritettavan ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan. Tällä tiellä tulee jatkaa. Ongelmaksi yhdyskuntapalvelun hyödyntämisessä on muodostunut se, että sopivia paikkoja sen suorittamiseen on ollut vaikea löytää. Keskustanuoret kannattaa kriminaalipolitiikassa Suomen pitkän linjan inhimillistä ja rationaalista politiikkaa, jonka tavoitteena on rikollisuudesta aiheutuvien kustannusten vähentäminen. Emme usko kovien rangaistusten vähentävän rikollisuutta. Parasta kriminaalipolitiikkaa on eriarvoisuuden vähentäminen maassamme. Tästä huolimatta Keskustanuoret haluaa tarkastella erityisesti seksuaali- ja talousrikosten rangaistusasteikoita niin, että kyseisistä teoista varmasti seuraa niiden vakavuuden mukainen rangaistus. 8. Jalasjärven Keskustanuoret: Kivihiilen käyttö lopetettava! Jalasjärven Keskustanuorten mielestä bioenergian hyödyntäminen on Suomessa jäänyt junnaamaan paikalleen. Samalla fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen kulutusta on lisätty alati kasvavan energiantarpeen tyydyttämiseksi. Nykyisen käytännön vuoksi uusien lupien saaminen on äärimmäisen hankalaa, minkä vuoksi energiavaje korvataan lähes kokonaan kivihiilellä. Kivihiilen muodostuminen luonnossa kestää n. 350 miljoonaa vuotta. Lisäksi kivihiili tuodaan kokonaan ulkomailta, joten suomalaisten työllistymisen kannalta kivihiilellä on lähes olematon merkitys. Miksi emme siis hyödyntäisi omia uusiutuvia tai hitaasti uusiutuvia luonnonvarojamme tehokkaammin? Esimerkiksi turvetuotannon lisääminen voisi tuoda kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja Suomeen. Reilun 8000 asukkaan Jalasjärvellä Vapon turvetuotanto työllistää tällä hetkellä n. 100 henkeä kesällä ja n. 20 ympärivuoden. Lisäksi lukuisat pienyrittäjät työllistävät kymmeniä henkilöitä. Turve-energian tuotannon kasvattaminen moninkertaiseksi olisi tulevina vuosina täysin mahdollista. Tällä hetkellä Suomen soista vain n. 0,6 prosenttia on turvetuotannossa. Lupakäytäntöä yksinkertaistamalla turvaamme kotimaisen, puhtaan energian tuotannon ja lisäämme työpaikkoja. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Kivihiilen käyttö on ehdottomasti lopetettava ja mahdollisimman pian. Turve on paras keino turvata tämän jälkeisen siirtymäajan energiatuotanto. Turpeen rooli erityisesti rikasteena on äärettömän tärkeää, eikä ennen bioenergia tuotteiden laajempaa käyttöönottoa ja vakiinnuttamista ole sille nähtävissä vaihtoehtoista tuotetta. Periaateohjelman mukaisesti meidän tulee kuitenkin tavoitella myös turpeen poltosta luopumista ja sen käytön vähentämistä. 9. Joensuun Keskustanuoret: Korkeasti koulutetuille saatava töitä! 4/29

5 Suomessa korkeasti koulutettujen määrä on erittäin suuri ja kasvaa kasvamistaan. Maistereita valmistuu eri aloille kuin sieniä sateella. Luvassa on kuitenkin suurelle maisterijoukolle pettymys: töitä ei ole tarjolla. Useat tulevaisuuden toivossa opiskelleet nuoret valmistuvat siis suoraan työttömyyskortistoon. Tähän on saatava muutos. Koulutusjärjestelmän tulee pohjautua siihen, että koulutetaan niille aloille, joille voidaan työllistyä. Tällä hetkellä koulutuspolitiikan kokonaisuus ei tunnu olevan kenelläkään hallussa. Nyt tulisikin kunnolla pohtia sitä, mikä on Suomen tulevaisuus ja millaisia osaajia tuon tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan. Korkeasti koulutettuja tarvitaan tulevaisuuden talkoissa myös, mutta lisäarvo on likimain nolla, jos meidän koulutettu väki ei pääse kiinni työelämään. Mikä on yhteiskunnan vastuu siitä, että useiden vuosien koulutuksen jälkeen nuorilla on myös töitä? Annetut lupaukset valoisasta tulevaisuudesta, joka saavutetaan koulutuksen kautta, tuntuvat täysin katteettomilta. Jos nuorten työura ei pääse opintojen jälkeen alkuun, niin milloin se tapahtuu ja miten? Riski siihen, että yhä useampi nuori jää kokonaan työelämän ulkopuolelle, kasvaa. Jos koulutuspolitiikka ei vastaa työelämän tarpeisiin, on tehtävä radikaalejakin muutoksia. Uudistuneen yliopistolain tavoitteena oli parantaa tiedekorkeakoulujen vuorovaikutusta elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kanssa. Tässä on edelleen puutteita ja yliopistojen on entistä voimakkaammin avattava ovensa ympäröivälle yhteiskunnalle. Ammattikorkeakouluissa tilanne on parempi, mutta kehitys ei saa pysähtyä. Akateemisen työttömyyden nujertaminen vaatii korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien parantamista. Tämä on erityisen tärkeää sellaisilla aloilla, jotka eivät suuntaa tarkkaan professioon ja ovat hyvin yleissivistäviä. Jokaiseen yliopistotutkintoon pitäisi sälyttää vähintään yksi pakollinen harjoittelujakso työelämässä. Kaikissa tutkinnoissa tulisi olla pakollinen osio taloushallinnon perusteista (budjetointi, tilinpäätös yms.) ja ihmisten johtamisesta. Yliopisto- ja amk-tutkintojen kaksiportaisuutta tulisi kehittää niin, että alemman tutkinnon suorittamisen jälkeen siirryttäisiin työelämään ja parin vuoden työskentelyn jälkeen palattaisiin tekemään maisteriopintoja. Kanditutkinnoille pitäisi saada aito, oma rooli työmarkkinoilla. 10. Etelä-Karjalan Keskustanuoret: Opintotuen tulorajoja nostettava Etelä-Karjalan Keskustanuorten mielestä työnteon pitäisi olla aina kannattavaa. Tällä hetkellä opiskelijoita rangaistaan siitä, mikäli vuosittainen tuloraja ylittyy. Korkeakouluopiskelija saa tienata bruttona 600 /tukikuukausi ja 1970 /tueton kuukausi. Tukea ei tarvitse maksaa takaisin, mikäli tuloraja ylittyy maksimissaan 220, mutta tulorajan ylittyessä enemmän, peritään opintotuki kokonaan takaisin niiltä kuukausilta, jossa tuloraja ylittyi. Nykyisellään takaisinperintä voi johtaa isoihin taloudellisiin ongelmiin. Etelä-Karjalan Keskustanuoret esittävät, että opintotuen vuositulorajoja nostetaan kokonaisuudessaan, jottei opintolainaan tarvitsisi ensisijaisesti turvautua. Lisäksi kesä-elokuun aikana tienatun ansion tulee olla tarkasteluvapaata, mikäli opiskelija ei suorita opintojaan kesällä. Kesäkuukausien aikana tienatut ansiot auttavat opiskelijaa taloudellisesti myös lukuvuoden aikana. Etelä-Karjalan Keskustanuorten mielestä työn tekeminen opintojen ohella pitää olla positiivinen asia. Se kerryttää työkokemusta, joka tukee tutkintoa, ja usein se osa-aikainen työpaikka on väylä vakituiseen työpaikkaan. Työpaikka opintojen aikana ehkäisee myös työttömäksi jäämistä valmistumisen jälkeen vain 5/29

6 sen vuoksi kun valmistuneella ei ole työkokemusta. Opiskeluaika saattaa olla muutenkin stressaavaa ilman tulorajojen tarkkailua. Kalliiden elämis- ja asuntokulujen vuoksi työnteko opintojen ohella on lähes välttämätön pakollisuus. Opiskelijan tuleekin saada tehdä töitä ilman sanktioita, jos sellainen halu ja mahdollisuus opiskelijalla on. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Opintotuki on perusturvaa, jonka tehtävä on ensisijaisesti taata toimeentulo päätoimiselle opiskelijalle, ei palkkiota suoritetuista opinnoista. Työnteko opiskelun aikana on arvokasta ja kannatettavaa. Tulorajakäytäntöjen on oltava oikeudenmukaiseksi koettuja. Tulorajat ylittävää tukea ei pidä periä kohtuuttomalla korolla. Tulorajojen nostaminen sellaisenaan on kuitenkin tässä taloustilanteessa liian kallista ja kohdentuu opinnoissaan ja töissä menestyville opiskelijoille. 11. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Parisuhde- ja perhekasvatusta perusopetukseen Pohjois-Karjalan Keskustanuorten esittävät, että parisuhde- ja perhekasvatus sisällytettäisiin suomalaisen perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Tavoitteena on edistää terveiden ja turvallisten parisuhteiden muodostumista sekä vanhemmuuteen kasvamista jo ennen lasten syntymää. Vanhemmuuden tukemisen tarve on tullut esille sekä perheille että heidän parissaan työskenteleville suunnatuissa tutkimushaastatteluissa. Tukea voidaan tarvita esimerkiksi rajojen asettamiseen ja muihin kasvatuksellisiin kysymyksiin. Perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten mukaan pikkulapsiperheissä tapahtuvat avo- ja avioerot ovat yleistyneet viime vuosina hälyttävästi. Perheen arjesta ennakkoon muodostetut mielikuvat voivat olla epärealistisia. Lapsen jatkuva huolenpidon tarve, ns. oman ajan ja parisuhteen hoitamiseen käytettävän ajan väheneminen ja muut arjen muutokset voivat tulla yllätyksenä. Huolestuttavaa on myös se, että lähisuhdeväkivalta saatetaan kokea ns. normaaliksi osaksi parisuhdetta. Parisuhde- ja perhekasvatukseen sisältyisi siis esimerkiksi sanoma siitä, ettei fyysinen tai henkinen väkivalta ole oikein toista henkilöä kohtaan. Perusopetuksen kautta on mahdollista tavoittaa yhdenvertaisesti kaikki suomalaiset lapset ja nuoret. Ylisukupolvisten ongelmien takia mallia turvallisesta parisuhteesta ja toimivasta perhe-elämästä ei välttämättä ole mahdollista saada omilta vanhemmilta. Perusopetuksessa toteutettava parisuhde- ja perhekasvatus olisi konkreettista hyvinvointia edistävää ja ongelmia ennaltaehkäisevää toimintaa aiheeseen liittyvän sanahelinän sijaan. 12. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Sijaissynnytykset sallittava Pohjois-Karjalan Keskustanuoret esittävät, että Keskustanuoret ottavat liittona kantaa sijaissynnytysten sallimisen puolesta Suomessa. Sijaissynnytys on järjestely, jossa sijaissynnyttäjä synnyttää toisen pariskunnan sukusoluista hedelmöitetyn lapsen ja antaa hänet näiden kasvatettavaksi. Tällä hetkellä hedelmöityshoitolaki kieltää hoitojen antamisen, jos on syytä olettaa, että lapsi aiotaan antaa ottolapseksi. Sijaissynnytystä koskeva lakimuutos tulee ajankohtaiseksi seuraavien eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa, joten Keskustalla tulee olla asiaan kanta ennen niitä. Keskustanuorilla on mahdollisuus toimia asiassa rohkeana suunnannäyttäjänä. 6/29

7 Pohjois-Karjalan Keskustanuorten mielestä sijaissynnytykset tulisi sallia säännellyissä ja rajatuissa tilanteissa, joissa nainen ei voi terveydellisestä syystä kantaa ja synnyttää lasta itse eli esimerkiksi silloin kun naiselta puuttuu oma, toimiva kohtu. Kaupallisia sijaissynnytyksiä eli niin kutsuttua kohdunvuokrausta ei tule sallia. Kaikilla on oltava oikeus vanhemmuuteen. Sijaissynnyttämiseen tulisi olla mahdollisuus niissä rajatuissa tapauksissa, joissa muuta mahdollisuutta geneettiseen lapseen ei olisi esimerkiksi kohdun puuttumisen tai sairauden takia. Tilannetta tulee arvioida yksityiskohtaisesti ja kaikkien osapuolten oikeudet ja velvollisuudet huomioon ottaen. Neuvontaa sekä tukea on tarjottava jo ennen toimenpiteiden aloittamista, koko raskauden ajan ja lapsen syntymän jälkeen kaikille osapuolille. Sijaissynnyttäjä ja tulevat vanhemmat tulisi myös käydä läpi psykologiset soveltuvuustestit mahdollisten ongelmatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Sijaissynnytyksen kielto ajaa ihmisiä hakemaan apua ulkomailta, missä toimintaan liittyy omat riskinsä ja eettiset ongelmansa. Jos pariskunnan lähipiirissä on ihminen, jolla on halu auttaa ja siihen on lääketieteelliset mahdollisuudet, ei ennakkoluulojen tulisi olla asian esteenä. 13. Uudenmaan Keskustanuoret: Työpajatoiminnasta työelämälähtöisempää Nuorten työpajat ovat alle 29-vuotiaille ilman työ- tai opiskelupaikkaa oleville nuorille tarkoitettuja työharjoittelupaikkoja. Työpajat ovat osa hallitusohjelmaan sisällytettyä nuorten yhteiskuntatakuuta. Työpajatoiminta on kuntien järjestämää arvokasta ja tavoitteellista nuorisotyötä, joka opettaa nuorelle työelämän pelisääntöjä ja ohjaa itsenäistymisessä. Monissa kunnissa on useita erilaisia työpajavaihtoehtoja, kuten itsenäiseen elämään ja asumiseen valmentava matalan kynnyksen starttipaja, media- ja musiikkipaja sekä koko joukko kädentaitoja kehittäviä pajoja. Käytännössä työpajat ovat siis sitoutumista vaativia harrastuksia, joista maksetaan nuorelle työmarkkinatukea. Uudenmaan Keskustanuorten mielestä työpajatoiminnan tulisi olla aidosti työelämään ja opiskeluun tähtäävää. Paikallisia yrityksiä ja kuntia on kannustettava yhteistyössä toteuttamaan työpajatoimintaa tavalla, jossa nuoret pääsisivät kokeilemaan todellisia työtehtäviä työpajojen kautta. Mallissa nuoren työpajasopimukseen sisältyisi siis sekä nykyisenkaltaista pajatoimintaa, että työkokeilupäiviä yrityksissä. Esitämmekin, että Keskustanuoret ryhtyvät toimenpiteisiin joilla edesautetaan edellä mainitun mallin käyttöönottoa. Mallin käyttöönottamiseksi laajemmalti tarvittaneen kolmikantaista yhteistyötä viranomaisten, työmarkkinajärjestöjen ja yrittäjäjärjestöjen kesken. Yhteiskunnallisesti tärkeän asian taakse tarvitaan myös laaja ohjausryhmä jonka pohja koostuisi kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajista, työmarkkinajärjestöjen puheenjohtajista sekä Suomen Yrittäjien puheenjohtajista. Nähdäksemme tämänkaltaisella laajalla yhteistyöllä pystytään parhaiten toteuttamaan mallissa esitetyt ratkaisut. 14. Uudenmaan Keskustanuoret: Nimetön työnhaku Suomeen Uudenmaan Keskustanuoret vaativat kaikille yhdenvertaista kohtelua työnhakutilanteessa; sukupuoleen, ikään, uskontoon tai etniseen taustaan katsomatta. Nimettömän työnhakuprosessin tarkoituksena on edistää mahdollista syrjintää kohtaavien henkilöiden mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi. Työhakemusten 7/29

8 nimettömyys ja taustatietojen puuttuminen auttavat rekrytoijaa kiinnittämään huomionsa henkilön tehtävän kannalta olennaiseen osaamiseen ja työkokemukseen. Nimettömästä työnhausta hyötyvät kaikki: niin maahanmuuttajataustaiset, synnytysikäiset kuin työnhakijoista nuorimmat ja vanhimmat. Anonyymi työnhaku on ollut pitkään jatkunut ja menestyksekäs käytäntö useissa Euroopan maissa, muun muassa Ruotsissa, Saksassa ja Hollannissa. Myös Suomessa Helsingin ja Espoon kaupungit ovat osoittaneet erinomaista aloitteellisuutta ja ottaneet nimettömän työnhaun kokeilukäyttöön. Ehdotamme, että nimetön työnhaku otetaan käyttöön julkisella sektorilla. Syrjintä ei kuulu luottamusyhteiskuntaan. 15. Uudenmaan Keskustanuoret: Laaja-alainen ja paneutuva sosiaalityö edellyttää toimivampia yhteistyön rakenteita Meneillään olevaa lastensuojelulain uudistusta tulisi tarkastella osana kokonaisvaltaisempaa perhe- ja lapsikohtaisen lastensuojelun kehittämistä. Merkittävin syy huostaanottoihin on edelleen vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat. Nykyisen terveydenhuoltolain perusteella terveydenhuoltohenkilöstöä velvoitetaan selvittämään lapsen hoidon ja tuen tarvetta tilanteessa, jossa lapsen hoidosta vastaavan henkilön kasvatusvastuu on heikentynyt. Kuitenkin aikuisten päihde- ja mielenterveyspalveluiden rakenteet tekevät yhteistyön lastensuojelun kanssa edelleen haastavaksi. Lastensuojelun ja päihde- ja mielenterveystyön työntekijöiden on merkittävää lisätä yhteisten rakenteiden kautta keskinäistä yhteistyötä asiakkuusprosessien koordinoinnissa. Yhteistyötä ei pidä lisätä sen itsensä vuoksi, vaan jotta opittaisiin hyödyntämään ammattilaisten verkostoissa jakamaa asiantuntemusta. Runsaassa tiedontuotannossa korostuu ammattilaisten taito säilyttää kokonaisvaltainen kuva lapsen elämäntilanteesta ja siihen liittyvistä riskialueista. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä lastensuojelun tukitoimien järjestämisessä tulisi huomioida nykyistä paremmin koko perheen elämäntilanne. Tämä edellyttää nykyistä toimivampaa moniammatillista yhteistyötä lastensuojelun ja psykiatria- ja päihdepalveluiden välillä. Matalan kynnyksen yhteistyö mahdollistaa laaja-alaisen ja paneutuvan sosiaalityön. 16. Uudenmaan Keskustanuoret: Lastensuojelutyön oltava lapsen edun mukaista ja ehkäisevää Lastensuojelulakia uudistetaan siten, että jokaisella asiakkaana olevalla lapsella tulisi ehdotuksen mukaan olla mahdollisuus saada aktiivisessa työskentelyvaiheessa vähintään kaksi tuntia kuukaudessa henkilökohtaista aikaa työntekijältään. Uudistus on pyrkimys vahvistaa eettisesti korkeatasoisempaa sosiaalityötä, joka tarvitsee tuekseen myös lapsen äänen. Minimitapaamisaika ei kuitenkaan ole sinänsä riittävä parannus nykyisellään liian aikuiskeskeiseen ja kriisivetoiseen lastensuojelutyöhön. Minimitapaamisajan mukainen avohuollon työskentely edellyttäisi nykyistä laajempaa julkista resursointia aliresursoituun lastensuojeluun, mikä on sinänsä välttämätöntä. Minimitapaamisaikojen määrittely ei ole kuitenkaan riittävä keino kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten tasa-arvoisempaan kohteluun, koska lapsen ja hänen läheistensä yksilölliset elämäntilanteet vaihtelevat suuresti. Lisäksi lapsella ja perheellä on oikeus saada tukea myös silloin, kun heillä menee hyvin. 8/29

9 Jotta lapsen edun mukaista sosiaalityötä voitaisiin aidosti vahvistaa, lastensuojelun palvelutuotannon tulisi suuntautua nykyistä painokkaammin ehkäisevään työhön, jossa palvelusektorit ylittävää tukea tarjottaisiin perheen ongelmien kannalta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällöin perheille annettavan tuen painopiste määräytyisi sekä inhimillisesti että taloudellisesti kohtuullisemmalla tavalla. Tätä kautta voitaisiin ehkäistä myös ihmisten luottamuksen rapautumista yhteiskuntaa kohtaan. Keskustanuoret pitävät asiaa hyvin tärkeänä. Lastensuojelua on kehitettävä lasta paremmin kuulevaan ja sosiaalityöntekijän osaamista paremmin hyödyntävään suuntaan. Myös ennaltaehkäisevään työhön nykyistä suurempi panostukseen tulee pyrkiä sekä inhimillisistä että taloudellisista syistä. Lapsen mahdollisuus saada lastensuojelutyön aktiivisessa työskentelyvaiheessa vähintään kaksi tuntia kuukaudessa oman sosiaalityöntekijänsä kanssa on kirjattu muun muassa terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ja sosiaalija terveysministeriön asettamiin laatusuosituksiin. Tämä suositus ei kuitenkaan juuri koskaan toteudu. Uudelleen määrittämällä lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtäviä ja esimerkiksi sosiaaliohjaajasosiaalityöntekijä-tiimimallia lisäämällä sosiaalityöntekijän asiakastyöhön käyttämää aikaa voidaan lisätä ja laatusuositukset kohdata. 17. Uudenmaan Keskustanuoret: Jokamiehen oikeuksien hyväksikäyttö lopetettava Uudenmaan Keskustanuoret vaativat Keskustanuoria ottamaan ponnekkaasti kantaa marjanpoimijoiden riistoa vastaan. Jokamiehen oikeuksien verukkeella käytävä työperäinen ihmiskauppa ja ulkomaalaisen työvoiman riisto on kiellettävä. Se on sekä ihmisoikeuksia polkevaa että jokamiehen oikeudet määrittelevän lain hengen vastaista. Suomeen on tullut tänä syksynä ennätysmäärä ulkomaalaisia marjanpoimijoita, arvioiden mukaan lähes ihmistä. Poimijat joutuvat usein asumaan epäinhimillisissä oloissa: satojen ihmisten työleiristä puuttuvat elämän perusedellytykset, kuten peseytymistilat. Poimijoilla ei myöskään ole oikeutta minkäänlaiseen terveydenhuoltoon. Suurin osa marjanpoimijoista on Suomessa turistiviisumilla. Vaikka käytännössä poimija on värvätty yhdelle yritykselle työntekijäksi, ei heillä ole työsopimuksia. Jokamiehen oikeudella tapahtuva marjanpoiminta ei kuulu työehtosopimusjärjestelmän piiriin, mikä mahdollistaa työajan ja palkan minimivaatimusten kiertämisen. Keskustanuorten tulee ottaa kanta ihmisoikeuksien ja työnantajan vastuun puolesta: marjayritysten on solmittava työsuhde poimijaan, jolta se ostaa marjansa. Tämä takaa poimijalle vähimmäispalkan tehdystä työstä. Työnteon tulee olla aina kannattavaa eikä poimijoita saa tuomita velkahelvettiin kotimaassaan huonon sadon tai yritysten kanssa syntyneiden erimielisyyksien takia. Jos työsuhteen ehdot täyttyvät, tulee sellainen myös solmia. Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden oikeudet tulee turvata. Tässä tulee huomioida suomalainen työlainsäädäntö, niiltä osin kun työsuhteen piirteet täyttyvät. Toiminnan muuttaminen työsuhdepohjaiseksi muuttaisi toiminnan yleisesti hyväksyttäväksi. Ulkomaalaisten kiinnostus Suomesta työskentelypaikkana on positiivista ja tarpeen olisikin tarjota marjanpoimijoille, ja muillekin, perehdytystä suomalaiseen kulttuuriin. Huomautamme kuitenkin että nykyinen toiminta ei ole rikkonut lakia, ja sen johdosta rikosnimikkeiden käyttö tältä osin on tuomittavaa. Liittokokous kuitenkin huomauttaa, ettei kotimaisella lainsäädännöllä voidaan puuttua poimijoiden kotimaissaan tekemiin sopimuksiin mm. veloistaan. Haluamme säilyttää ainutlaatuisen jokamiehen oikeudet järjestelyn jatkossakin. Tarpeen olisi selvittää työttömien suomalaisten nuorten mahdollisuuksia työllistyä näihin tehtäviin riittävillä kannustimilla. 9/29

10 18. Uudenmaan Keskustanuoret: Tasa-arvoa translakiin Uudenmaan Keskustanuoret vaatii vauhtia translain uudistamiseen. On korkea aika lopettaa sukupuoltaan korjaavien pakkosterilisaatiot sekä muut transihmisiä syrjivät käytänteet. Translain uudistamisesta on puhuttu jo pitkään, mutta maamme nykyinen hallitus ei ole lunastanut uudistamisen lupausta hallitusohjelmassaan. Lakia uudistettaessa on myös poistettava pykälä siitä, että naimisissa olevien pitää erota sukupuolen korjauksen yhteydessä. Transsukupuolisten pakkosterilisaatiolle ei ole perusteita. Pakkosterilisaatio loukkaa yksilön oikeuksia päättää omasta kehostaan ja elämästään. Keskustanuorten tulee olla lain silmissä heikomman puolella ja vaatia transihmisille samanlaista oikeutta tasa-arvoon, ruumiilliseen koskemattomuuteen sekä yksityis- ja perhe-elämän suojaan kuin muillakin Suomen kansalaisilla on. Tutkimusten mukaan transsukupuolisten oikeudet laahaavat Suomessa jäljessä muista pohjoismaista. Lain uudistamisen aika on nyt. Transsukupuolisuudella tarkoitetaan henkilöä joka kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on syntymässä luokiteltu sukuelinten perusteella. Tausta on tarkentunut aivan viime vuosien aikana ja kyseessä ei ole psykologinen ilmiö, vaan sen alkuperä on kehitysbiologinen, eli henkilön aivorakenne on eroava verrattuna vastaavat sukupuolikromosomit omaaviin muihin henkilöihin verrattuna. Arviot yleisyydestä ovat hyvinkin vaihtelevia, arviolta 1:30000 hakeutuu hoitoon, mutta haastattelujen perusteella itsensä kokee transsukupuoliseksi 1:200. Suomessa hoitoon on eri arvioiden perusteella hakeutunut henkilöä vuosittain. Ongelma on erotettava sekä lääketieteellisesti että juridisesti. Suomen tulee toimia tasa-arvokysymyksien edelläkävijämaana, ja toteuttaa lainsäädännössään vähintään kansainvälistä minimitasoa. Nykylainsäädäntö on lääketieteellisesti ongelmallinen aloitteessa mainitun, tarkennettuna lisääntymiskykyehdosta, johtuen. Sen johdosta sukupuoltaan vaihtava henkilö on pakotettu sterilisaatioon, mikäli hän haluaa vahvistaa sukupuolensa. Suomi on saanut Ihmisoikeuksia koskevassa YK:n määräaikaisarvioinnissa (UPR) suosituksen parantaa transihmisten perhe- ja vanhempainoikeuksia, turvallisuutta ja koskemattomuutta. Pakkosterilisaatio, millä tahansa perusteella, on eettisesti kohtuutonta nykysuomessa. Tahdon2013 kansalaisaloitteen yhteydessä otetaan kantaa myös transsukupuolisten parisuhde statukseen ja asian juridiseen puoleen seuraavasti: Tällä hetkellä avioliitto tai rekisteröity parisuhde on transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain mukaan este sukupuolen vahvistamiselle. Lain mukaan sukupuoli voidaan kuitenkin vahvistaa puolison suostumuksella, mutta tällöin parisuhteen muoto muuttuu joko avioliitosta rekisteröidyksi parisuhteeksi tai rekisteröidystä parisuhteesta avioliitoksi. Keskustanuoret on liittokokouksessa 2011 päättänyt kannattaa sukupuolineutraalia avioliittolakia. 19. Helsingin Keskustanuoret: Kaikki palvelut samalta tiskiltä Nykyinen Suomen sosiaaliturvajärjestelmä juoksuttaa palvelun tarvitsijaa luukulta toiselle. Helsingin Keskustanuoret esittää kaikkien sosiaaliturvatukien, kuten omaishoidontuen ja perustoimentulotuen, siirtämistä yhdeltä luukulta saatavaksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi tukien siirtämistä Kelan alaisuuteen. 10/29

11 Järjestelmä, jossa kaikki palvelut on saatavilla samalta tiskiltä helpottaa asiakasta jo muutenkin haastavassa tukien hakemisprosessissa. Kelan koordinoidessa kaikkien tukien myöntämistä on helpompi hahmottaa, mikä kokonaisuus on asiakkaalle parhaaksi. Tällainen järjestely helpottaa myös lomakkeiden hallintaa, kun kaikki asiakkaan tarvitsemat lomakkeet ja asiakkaan tiedot löytyvät samasta paikasta. Sähköisten hakupalveluiden kehittymisestä huolimatta on oleellisen tärkeää myös, että asiakkaan aitoon kohtaamiseen panostetaan. Uudistuneeseen palvelukokonaisuuteen kuuluisi Kelan työntekijöiden laajaalainen asiakkaan elämäntilanteen hahmottaminen ja huomioiminen, kuten asiakkaan ohjaaminen esimerkiksi mielenterveyspalveluiden pariin hänen sitä tarvitessaan. Helsingin Keskustanuoret haluavat tarjota byrokratiaviidakon ja luukulta toiselle juoksemisen sijaan inhimillisemmän ja tehokkaamman järjestelmän sosiaaliturvatukia tarvitseville. 20. Helsingin Keskustanuoret: Keskustanuoret ja Keskusta vammaisten asialle Vammaisten henkilöiden asia mainitaan eri puolueiden puolueohjelmissa, mutta yleensä vain työvoimaa, lääkinnällisiä ongelmia tai julkisia menoja koskevissa kysymyksissä. Ihmisyysnäkökulma, jota Keskusta edustaa, antaa vammaisille oikeutetun roolin yhteisön aktiivisena jäsenenä. Tämän päivän Suomessa vammaisten ääni pääsee kuuluviin lähinnä vammaisjärjestöjen kautta. On tärkeää, että muutkin tahot edistäisivät vammaisten asiaa, kuten esteettömyyttä ja vammaisten oikeuskysymyksiä. Helsingin Keskustanuoret esittää, että Keskustanuoret yhdessä Keskustan kanssa ryhtyisivät voimalla ajamaan vammaisten asiaa: Tällä hetkellä yksi tärkeimmistä asioista on sen ajaminen, että Suomi ratifioisi jo allekirjoitetun YK:n vammaissopimuksen. Nosto on äärettömän tärkeä, ja se on nostettu myös periaateohjelmaamme saadun aloitteen mukaisessa hengessä. Tulemme toimimaan aktiivisesti asian edestä myös puolueen suuntaan. 21. Helsingin Keskustanuoret: Uskonnonopetus säilytettävä nykymallisena Aika ajoin yleiseen keskusteluun nousee peruskoulun uskonnonopetuksen malli. Toiset haluavat häivyttää nykyisen mallisen uskonnonopetuksen kokonaan pois suomalaisesta koulutuksesta korvaten sen yleisellä uskontotiedon tai uskontojen opetuksella. Toiset taas haluavat painottaa entistä enemmän oman uskonnon tunnuksellista opetusta. Keskustanuorilla ei ole kysymykseen selvää kantaa. On tärkeää todeta koko länsimaisen kulttuurin perustuvan vahvasti kristilliselle uskolle. Siksi jo kulttuurisesti on oleellisen tärkeää, että oppilailla on jatkossakin mahdollisuus oppia kristillisen uskon ja Suomessa evankelis-luterilaisen (ev. lut.) uskon perusasiat. Helsingin Keskustanuoret esittää, että Keskustanuoret asettuvat nykymallisen uskonnonopetuksen kannalle, jossa opetetaan perusasiat omasta uskonnosta. Uskonnonvapaus on perustuslain takaama oikeus. Oman uskonnon opetus on positiivisen uskonnonvapauden periaatteen edistämistä. Peruskoulun uskonnonopetus on nyt yhteiskunnan tarpeista lähtevää tiedollista opetusta, joka eroaa uskonnollisten yhteisöjen uskontokasvatuksesta niin tavoitteiltaan kuin sisällöiltäänkin. Uskonnonopetus ei ole nykyisinkään tunnustuksellista. 11/29

12 Suomalainen uskonnonopetus toteuttaa positiivista uskonnonvapautta, vahvistaa lapsen ja nuoren omaa identiteettiä sekä tunnustaa uskonnon merkityksen osana yksilön ja yhteisön tapakulttuuria. Kirkkoon kuulumattomille on tarjolla uskontoihin sitoutumatonta elämänkatsomustietoa ja muille kuin ev. lut. kirkkoon kuuluville on mahdollista tarjota opetusta heidän omasta uskonnostaan. Uskontojen merkitys maailmanlaajuisesti on ollut, on nyt ja tulee olemaan erittäin merkittävä. Siksi Keskustanuorilla on oltava asiaan selvä kanta. On tärkeää ymmärtää eri uskontoja. Samoin on tärkeää, että uskontoa opetetaan perusopetuksessa eikä viikonloppukouluissa suljettujen ovien takana. Oman uskonnon opettamisen lisäksi on järjestettävä kaikille yhteistä koulutusta elämänkatsomuksesta, jonka kautta muiden uskontojen edustajat oppisivat myös evankelisluterilaisesta kuin muista uskonnoista. Uskonnon opetuksen tavoitteeksi pitää ottaa ymmärryksen kasvattaminen. Uskonnon opetuksen sisältö tulee päivittää muotoon jossa jokaisella on oikeus oman uskonnon opetukseen sekä kaikille yhteiseen etiikkaan ja uskontotietoon. Näemme, että uskontojen opiskelu on tärkeää. 22. Uudenmaan Keskustanuoret: Mietojen alkoholijuomien verotusta ravintolassa laskettava Nykyisin vuosi vuodelta lisääntyvään Viron viinantuontiin pitää pystyä vastaamaan jotenkin. Viinan kotona juomisesta ja tämän jälkeen valmiiksi päihtyneenä ravintolaan pariksi tunniksi saapumisesta on päästävä enemmän valvotuissa olosuhteissa juomiseen. On pyrittävä siihen suuntaan, että turvataan ravitsemusalan selviytymismahdollisuuksia. Yksi keinoista on laskea ravintolaan hankittavien tuotteiden alkoholiverotusta ja näin parantaa ravintoloiden kilpailukykyä suhteessa tuontialkoholeihin. Ihmisten valvomisen kannalta tämä kulutuksen suuntaaminen ravintolaan on toivottua ja vähentää liiallista alkoholin nauttimista. Lisäksi verotuksen kohdistaminen mietoihin alkoholeihin ohjaa kulutusta terveempään suuntaan, pois väkevien viinojen juomisesta. Valvotuissa olosuhteissa poissa kotoa tapahtuva alkoholinkulutus on omiaan vähentämään myös sosiaalisia ja alkoholinkäytöstä johtuvia ongelmia perheissä. Ravintola-alan kilpailukyvyn säilyttämisellä saadaan säilytettyä lukuisia työpaikkoja ja mahdollistetaan ravintoloiden kannattavuutta myös muulloin kuin viikonloppuiltaisin. Kilpailukykyisemmällä hinnoittelulla on mahdollista luoda myös keskieurooppalaista seurustelukulttuuria ravintoloihin. Keskustanuoret haluaa siirtää juomista kodeista ravintoloihin. Alkoholin verotus ei itsessään ole tehokkain keino ravintoloiden myynnin lisäämiseksi ja ravintoloihin siirtymisajan aikaistamiseksi. Keskustanuoret haluaa myös muokata nuoren sukupolven alkoholikäsitystä ja on huolestunut nuorten valvomattomasta alkoholinkäytöstä. 23. Uudenmaan Keskustanuoret: Ehdoton ei lastensuojelun lomautuksille 12/29

13 Uudenmaan Keskustanuoret kantavat huolta kunnallisen lastensuojelun tasosta. Yhä useammat kunnan taistelevat vaikeiden taloudellisten aikojen ikeessä, mutta tämä ei saisi koitua kaikkein heikoimpien ja nuorimpien kuntalaisten kohtaloksi. Lastensuojelun työntekijöiden työtaakka on jo normaaliolosuhteissa kestämättömän rajoilla: työntekijöiden vaihtuvuus on työn kuormittavuuden takia runsasta, lastensuojeluilmoitukset kasaantuvat ja valitukset huonosti valmistelluista päätöksistä lisääntyvät. Tähän päälle lyhytaikainenkin lomautus saattaa olla viimeinen korsi, joka katkaisee kamelilta selän. Keskustanuorten on puolustettava lapsia ja nuoria markkinatalouden kylmiä realiteetteja vastaan. Säästötavoitteiden saavuttaminen ei saa olla lapsen riittävän huolenpidon ja hyvinvoinnin takaamista tärkeämpää. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Kuntien peruspalvelujen henkilöstön lomauttaminen on viimesijainen keino kuntien talouden korjaamiseksi. Lomautuksien tullessa ajankohtaiseksi kunnan talouden hoitamisessa on jo epäonnistettu. Keskustanuoret on huolissaan lastensuojelun tilanteesta, mutta ei halua rajata yhtä henkilöstöryhmää lomautuksien ulkopuolella. 24. Uudenmaan Keskustanuoret: Hoitoa päihdeäideille Uudenmaan Keskustanuoret vaatii päihdeäitien auttamiseen tarkoitetun rahoituksen vuosittaisen pallottelun lopettamista. Kohdennettu lisärahoitus Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnalliseen päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni hoitojärjestelmään tulee vakinaistaa ja palveluiden kehittämistä tukea. Päihdeongelma on jo itsessään tragedia, mutta kun kuviossa on myös syntymätön lapsi, tulee yhteiskunnan tehdä kaikkensa päihdekierteen katkaisemiseksi. Päihdeäitien hoitoon ja tukemiseen laitettu euro maksaa itsensä moninkertaisena takaisin, jos sillä saadaan estettyä syntymättömälle lapselle muodostuvia kehitysvammoja ja siitä aiheutuvia kalliita hoitokustannuksia. Päihdeäitejä tulee päihdekuntoutuksen lisäksi tukea äitiyteen ja vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Ennaltaehkäisevä lastensuojeluilmoitus ei voi olla ainoa yhteiskunnallisen intervention muoto. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lakimuutosta päihdeäitien pakkohoitoon laittamiseen. Ennen kuin pakkohoidon kaltaisiin ääritoimenpiteisiin ryhdytään, on varmistettava, että äideillä on mahdollisuus hakeutua laadukkaan ja moniammatillisen vapaaehtoisen hoidon piiriin. Pakkohoidon tulee pysyä viimesijaisena vaihtoehtona, kun ennaltaehkäisy tai muut hoitomuodot ja auttamisen yritykset eivät tehoa. Perushoidon pitää olla kunnossa. Keskustanuorten mielestä erittäin vakavasti päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten osalta pitää olla mahdollisuus pakkohoitoon. Neuvolapalvelua pitää kehittää siten että neuvolahenkilökunnalla on välineet joiden kautta voidaan tunnistaa hoidon tarpeessa olevat äidit. 25. Kaustisen Keskustanuoret: Keskustanuorten panostettava kulttuuripolitiikkaan Keskusta on vanhastaan sivistyspuolue ja osa sivistystä on myös kulttuuripolitiikka jonka osalta Keskustan ja Keskustanuorten poliittiset keskustelunavaukset ovat olleet vähissä. Kulttuuri tuottaa tutkitusti hyvää 13/29

14 mieltä ja vähentää sairauksia. Lisäksi lääkärit myönsivät Turussa, sen toimiessa kulttuuripääkaupunkina, osalle potilaille kulttuurireseptejä. Mielestämme Keskustanuorten ja Keskustan tulee ottaa vahvempi ote myös kulttuuripolitiikkaan, sillä maastamme löytyy kulttuuria joka laitaan ja myös veronmaksajien kukkarosta rahoitetaan merkittävästi kulttuuritoimintaa ja kulttuurilaitoksia. Esitämmekin liittokokoukselle, että Keskustanuoret ryhtyvät toimenpiteisiin kulttuuripoliittisen ohjelman työstämiseksi ja erillisen Keskustanuorten Kulttuurikerhon perustamiseksi. Kulttuurikerho voisi seurata aktiivisesti kulttuuripolitiikkaa ja osallistua erilaisiin kulttuuritapahtumiin joita maassamme riittää. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Keskustanuoret haluaa kannustaa omia jäseniään toimimaan ja perustamaan vapaamuotoisia verkostoja. Tällaisten ryhmien perustaminen ei onnistu liittojohtoisesti, vaan käytännön toteutus vaatii aktiivisten ihmisten omaa intoa. 26. Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret: Vanhemmuuden kustannukset jaettava Suomi tarvitsee lisää työpaikkoja, joten työhön ottamisesta on tehtävä nykyistä kannattavampaa. Perheenperustamisiässä olevat naiset ovat työnantajille riski, mikä on omiaan aiheuttamaan naisten pätkätyöllistymistä ja jopa suoranaista palkkaamisen välttämistä. Nykyisellään vanhempainvapaista aiheutuu naisyrittäjien mukaan n euron lisälasku äidin työnantajalle. Naisten työelämästä syrjäytyminen maksaa ja se on vieläpä periytyvää. Nykyjärjestelmän vuoksi naisten yritykset eivät myöskään liioin kasva, kansainvälisty eivätkä työllistä. Esitämmekin, että Keskustanuoret ryhtyvät aktiivisesti työskentelemään sen eteen, että vanhemmuuden kustannukset saadaan jaettua. 27. Toholammin Keskustanuoret: Opiskelijoiden vanhempainvapaaoikeudet ja mahdollisuudet yhtenäistettävä Yliopisto, AMK ja toisen asteen opiskelijoiden perhevapaaoikeudet ja mahdollisuudet on yhtenäistettävä. Kaikissa on oltava mahdollisuus opiskelijoilla hoitaa alle kolmivuotiaat kotona - aivan kuten työelämässäkin. Nykyisin esimerkiksi monissa ammattikorkeakouluissa on mahdollista olla vain kaksi vuotta poissaolevana menettämättä opinto-oikeuttaan. Mikäli lapsia syntyy enemmän, poissaolo-oikeutta ei välttämättä myönnetä, vaan menettää opinto-oikeuden kokonaan. Nuoria perheitä tuettava opintojen ja perhe-elämän yhdistämisessä. Koulutukseen on kannustettava - ei potkittava pois. Alhaisempi synnytysikä on myös kansantaloudelle parempi vaihtoehto. Esitämmekin, että Keskustanuoret edistävät nuorten ja opiskelevien perheiden yhdenvertaisuutta. 28. Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret: Terveyskutsunnat koko ikäluokalle Yhteiset kutsunnat koko ikäluokalle olisivat hyödylliset. Näin koko ikäluokalle naiset mukaan lukien voitaisiin kertoa kattavasti muun muassa ase- ja siviilipalveluksesta. Asiallista tietoa tarvitaan nykyistä enemmän. Aihe koskettaa joka tapauksessa lähes kaikkia tavalla tai toisella. Sen lisäksi saataisiin koko ikäluokalle tehtyä terveystarkastus ja tulevaisuussuunnitelma jo kutsuntavaiheessa. Tällä hetkellähän varuskunnissa sosiaalikuraattorit tekevät tätä työtä palvelusaikana ja erityisesti kotiutumisen lähestyessä. Terveyskutsunnat voisivat pitää sisällään myös vanhemmuuteen liittyvän oppitunnin. Tällä hetkellä MLL 14/29

15 toteuttaa jo vastaavaa Isä -hanketta yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Yhteistyön tavoitteena on varusmiesten hyvinvoinnin ja elämänhallintavalmiuksien tukeminen ja vahvistaminen niin palvelusaikana kuin elämässä muutenkin. Keskustanuorten on edistettävä ennaltaehkäisevää työtä nuorten hyväksi. 29. Toholammin Keskustanuoret: Alueellinen epätasa-arvo erityislasten hoidossa ja seurannassa poistettava Nykyisin erityislasten hoito ja perheille myönnetyt tukipalvelut vaihtelevat eri puolilla maata. Vaativin hoito on suurimmaksi osaksi keskittynyt yliopistollisiin keskussairaaloihin, joissa on tarvittava tietotaito ja laitteet henkiin jäämisen turvaamiseksi. Hoidon laatuun vaikuttavat käytössä olevat henkilöstöresurssit, tilat ja paikallisesti määritellyt hoitokäytännöt, sillä valtakunnallisia hoitokäytäntöjä ei ole olemassa. Erityislapsen kotiutuessa sairaalasta, perhe ei useinkaan siirry normaaliin perheen arkeen, vaan myös kotona tapahtuva hoito edellyttää vanhemmalta erityisosaamista. Tässä tilanteessa sairaalan perhetyöntekijän antama tuki on ensiarvoisen tärkeää. Lapsiperheiden kotipalvelu puolestaan toimii parhaimmillaan tehokkaana ehkäisevän lastensuojelun muotona. Sen ollessa Sosiaalihuoltolain (710/1982) mukaista palvelua, sitä tulisi olla saatavilla kattavasti perheen asuinkunnasta riippumatta. Esitämmekin, että Keskustanuoret yhtyvät aloitteeseen sekä työskentelevät sen puolesta poliittisessa päätöksenteossa, että seurannat saadaan systematisoitua ja yhtenäistettyä. Lisäksi samalla on varmistettava riittävä määrä perhetyöntekijöitä sekä luotava yhtenäiset käytännöt perheiden kotipalvelulle valtakunnallisesti. 30. Toholammin Keskustanuoret: Subjektiivista päivähoito-oikeutta ei saa rajata Vuonna 2004 n.3 prosenttia päivähoidossa olevista lapsista oli sellaisia, joiden vanhemmista vähintään toinen oli kotona. Tästä kun otetaan pois väsyneet, sairaat, erityisryhmät, vauvan kanssa opiskelevat, pätkätöitä tekevät, jne, ei jäljelle jää kovinkaan iso joukko ns. sluibaajia. Jos päivähoito-oikeutta rajoitetaan, korottaa se myös kynnystä hakea apua - etenkin niissä perheissä, joissa puitteet ulkoisin puolin pitäisi olla kunnossa. Rajoitukset myös heikentävät niiden perheiden tilannetta, jotka ovat jonkun perheenjäsenensä sairauden takia uuvuksissa. Paperien pyörittelyä ja byrokratiaa on tässä maassa tarpeeksi jo muutenkin. Vähennetään byrokratiaa, lisätään vaihtoehtoja. Esitämmekin, että Keskustanuoret vaativat hallitusta ottamaan huomioon eniten apua tarvitsevat. Kokopäiväiseen päivähoitoon ei tulisi olla subjektiivista oikeutta, mikäli toinen vanhemmista on kotona ilman erillistä perusteltua syytä. Näitä ovat aloitteessa mainittujen lisäksi aktiivinen työnhaku. Keskustanuorten mielestä lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Tarjolla pitää olla avointa- ja osaaikapäivähoitoa sekä kotiapua että kolmannen sektorin tarjoamaa toiminta. 31. Toholammin Keskustanuoret: Avoin varhaiskasvatus oltava ilmaista Oulussa astui elokuussa 2013 voimaan ilmainen avoin varhaiskasvatus. Palvelu on suunnattu kotihoidossa oleville 2-5 vuotiaille lapsille. Lapsille on tarjolla kahtena - kolmena päivänä viikossa ohjattua toimintaa ikätoverien seurassa. Tavoitteena on vähentää päivähoidossa olevien lasten määrää lisäämättä byrokratiaa. Näin ollen kahden varhaiskasvatuksen ammattilaisen työpanoksella saadaan tarjottua 26 lapselle toimintaa 15/29

16 viikoittain. Mallista otettava opiksi. Ilmainen avoin varhaiskasvatus oltava mahdollista muuallakin. Keskustanuorten edistettävä asiaa. kts. aloitevastaus Lapin Keskustanuoret: Ulkomaalaiset marjanpoimijat työsuhteisiin Viime vuosina marjayritykset ovat välittäneet erityisesti Pohjois-Suomeen ulkomaalaisia marjanpoimijoita. Kuluvana syksynä otsikoissa on ollut poimijoiden kohtelu työnantajan taholta. Toiminta on myös herättänyt paikallisissa asukkaissa ristiriitaisia tuntemuksia. Erityisesti keskustelua on käyty poimijoiden liikkumisesta lähellä paikallisten asutusta ja perinteisiä marjamaita. Marjanpoimijat ovat käytännössä työntekijään rinnastettavassa asemassa kuitenkin ilman virallista työsuhdetta. Asiaan liittyy myös ihmisoikeudellinen näkökulma: mikäli marjanpoimijalle sattuu esimerkiksi jokin onnettomuus tai sairastuminen, työnantajavastuuta ei ole. Esitämme, että jokaisen Suomeen tulevan marjanpoimijan on oltava työsuhteessa heidät maahantuovaan yritykseen. Yrityksellä olisi normaalien työnantajavelvotteiden lisäksi velvollisuus huolehtia ulkomaalaisten työntekijöiden perehdyttämisestä ja koulutuksesta. Riittävällä perehdytyksellä ehkäistäisiin ristiriitatilanteita paikallisten asukkaiden ja maanomistajien kanssa. kts. aloitevastaus Lapin Keskustanuoret: Saamelainen kulttuuri ja kielet turvattava Lapin Keskustanuoret kokevat Saamen kielet ja kulttuurin arvokkaina ja säilyttämisen arvoisina. Saamelaiset ovat EU:n ainoa alkuperäiskansa, ja heidän kulttuurinsa vaaliminen on Suomelle kunnia-asia. Keskustanuoret pitävät tärkeänä, että saamelaisille on kotiseudullaan tarjolla saamenkieliset päivähoitopalvelut, peruskoulu ja muut peruspalvelut kohtuullisen etäisyyden päässä. Valtion tulee myös tarjota mahdollisuus hoitaa tärkeimmät asioinnit, kuten KELA:n ja verohallinnon peruspalvelut saameksi näillä alueilla. Saamelaiskulttuuri on lainsäädännöllä turvattava. Saamelaisten oikeudet kieleen ja kulttuuriin on mainittava laissa. Osa elinvoimaisen saamelaiskulttuurin turvaamista on sekä pohjois- että inarin- ja kolttasaamen kielten aseman turvaaminen. Lasten kielipesät sekä kotiseutualueella että sen ulkopuolella ovat paras tapa elvyttää ja siirtää kielitaitoa eteenpäin uusille sukupolville. Kielipesätoiminnalle on taattava kohtuullinen ja pitkäjänteinen rahoitus valtion budjetista. Pitkällä aikavälillä Suomen on ratifioitava ns. ILO 169 -sopimus alkuperäiskansojen oikeuksista. Ratifioinnin edellytyksenä kuitenkin on oltava kaikkien saamelaisten tasapuolinen kohtelu sekä sopimukseen vaikuttavilla alueilla asuvien ei-saamelaisten maaoikeuksien turvaaminen. Saamelaiseksi tunnustamisen kriteereitä on tarkasteltava uudelleen ja harkiten laajennettava siten, että yksi keskeinen piirre on henkilön itseidentifikaatio. 16/29

17 34. Lapin Keskustanuoret: Valtio-omistusta kaivosalalla lisättävä Suomen maaperästä on vallattu kaivostoimintaa varten noin Tanskan valtion kokoinen alue. Suurin osa valtauksista kuuluu ulkomaalaisomisteisille yrityksille. Suomessa kaivostoiminta näyttää tulevaisuudessa olevan ulkomaalaisten yhtiöiden temmellyskentää, ja pelkona on, että Suomen maaperän rikkaudet viedään kolonialismin hengessä ulkomaille. Norjassa maaperän rikkaudet - öljy ja kaasu - ovat valtionyhtiön hallinnassa. Valtio onkin kerännyt niiden myynnin avulla mittavan rahaston, jonka tuotoilla ylläpidetään hyvinvointivaltiota silloinkin, kun öljy ja kaasu loppuvat. Lapin Keskustanuoret ehdottaa, että valtio lisää omistustaan kaivosalalla ostamalla Suomessa kaivoksia pitävien yhtiöiden osakkeita. Monet näistä ovat tällä hetkellä huonossa tilassa ja osakekurssit ovat alhaalla. Mikäli valtio tulisi joidenkin kaivosten omistajaksi kokonaan, voisi se näin ollen työllistää kaivosmiehiä ja urakoitsijoita sillä periaatteella, että kaivoksen ei tarvitse tuottaa voittoa. Esimerkiksi kultakaivosten rikastettu kulta voitaisiin säilöä valtion omistukseen odottamaan seuraavaa kullan hintapiikkiä. Valtio-omistuksella voisimme sekä huolehtia kansallisvarallisuutemme käytöstä ja työllisyyspolitiikasta.. Periaateohjelma tavoittelee Suomesta kaivosteollisuuden mallimaata ja vastaa aloitteen tavoitteeseen. Valtion tekemän sijoitustoiminnan tulee kuitenkin olla myös taloudellisesti kestävää ja kannattavaa. Kaivosalan merkitys tulee kasvamaan Suomessa ja suomalaisten sekä valtion pitää saada osansa tuotosta. 35. Lapin Keskustanuoret: Elatusavun määräytymiseen tiukemmat kriteerit Suomessa avioerojen määrä lisääntyy ja avioerolapsia on entistä enemmän. Joskus päästään tilanteeseen, jossa toinen vanhemmista joutuu maksamaan huomattavia elatusapumääriä lapsistaan, eivätkä kaikki rahat välttämättä mene lasten elämisen osuuksiin. Toinen vanhempi voi myös kiristää maksavaa osapuolta maksamaan puolet ylisuurista hankinnoista, kalliista harrastuksista tms. seikoista, joista ei ole vanhempien kesken neuvoteltu. Esitämme, että elatusavun määräytyessä katsotaan tiukemmin asumismukavuutta. Mikäli elatusavun kohteena olevat lapset asuvat vanhempansa kanssa henkilömäärään nähden liian suuressa asunnossa, ei tätä oteta huomioon elatusavussa kohtuuden ylittävältä osuudelta. Lisäksi esitämme, että elatusavun maksajalla on veto-oikeus keskivertoa kalliimpien tavaroiden hankintaan. Lisäksi toisesta, kolmannesta jne. lapsesta maksettavan elatusavun määrää tulisi tarkastella kriittisemmin kuin ensimmäisen lapsen kohdalla. Suomessa on paljon erilaisia perheitä, ja joissain tapauksissa elatusavun maksaminen vaarantaa maksajan elämisen aiheuttaen tilanteen, että kannattavampaa olisi jäädä työttömäksi kuin jatkaa töissä ja maksaa suuria elatusapuja. Elatusapujärjestelmä kannustaa myös vanhempia asumaan paperilla erillään uusien elämänkumppaniensa kanssa, mikä aiheuttaa väärinkäytöstilanteita. Asia tulisi korjata sovittamalla uusi elatusapu sellaiseksi, että se ei estä yhteen muuttamista. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Elatusapu on maksu, jolla vanhempi täyttää lapsensa lakisääteisen elatusvelvollisuuden tai osan siitä. Lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta tai jos lapsi ei pysyvästi asu kyseisen vanhemman luona. Elatusavun määrä vaihtelee 17/29

18 suoritusvelvollisen vanhemman tulotasosta riippuen, sillä elatusavulla on tarkoitus pitää yllä elintasoa, joka lapsella olisi ollut ilman vanhempien eroa. Tilanteessa, jossa elatusapuun velvollinen vanhempi ei kykene tai halua suorittaa elatusapua, maksaa Kela elatustukea, joka on sosiaalietuus. Elatusavussa oleellisinta on lapsen etu. Tiukempien ehtojen luominen ja uusien kattojen asettaminen sen määrälle tai elatusapuvelvolliselle veto-oikeuden antaminen erilaisiin hankintoihin eivät olisi erolapsien etujen mukaista. Erityisesti laajempi mahdollisuus puuttua elatusavulla tehtäviin hankintoihin houkuttelisi kiusantekoon. Jo tällä hetkellä lasten huollosta ja elatuksesta riidellään paljon oikeuslaitoksessa. Vanhemmat purkavat usein näissä oikeudenkäynneissä omia pettymyksiään ja keskinäisiä ongelmiaan. Aloitteessa esitetyt toimenpiteet lisäisivät riitoja. Keskustanuoret haluaa lapsiasioiden oikeudenkäyntien lisäämisen sijaan rakentaa erilaisia sovittelujärjestelmiä ja tuoda psykologista osaamista huoltajuusprosesseihin. 36. Lapin Keskustanuoret: Lapin luonnonlohi pelastettava! Lapin Keskustanuoret yhtyy monien vapaa-ajankalastajien ja tutkijoiden huoleen Itämeren lohikantojen liikakalastuksesta. Nykyinen linja on Lapin lohijokien kannalta kestämätöntä kalastuspolitiikkaa. Ymmärrämme ammattikalastajien oikeutetun huolen elinkeinostaan, mutta koko alalta häviää muutamassa vuodessa pohja, jos liikakalastusta ei suitsita. Samalla tuhotaan edellytykset kalastusmatkailuun Lapin jokivarsilla. Parhaimmillaan virkistyskalastajan narraaman eväkkään kilohinta voi nousta satakertaiseksi verrattuna merellä rysin ja verkoin pyydettyyn. Lohimatkailun aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Viime vuonna Tornionjoen alueella kalastusluvan lunasti 8300 kalastajaa yli 20 eri maasta. Suomen on ajettava EU:ssa tiukempaa linjaa lohen merikalastuksen suhteen. Koko Itämeren lohikannan turvaamiseksi erityisesti Puolan salakalastus on saatava kuriin. Itämeren lohikalastuskiintiöitä pitäisi väliaikaisesti pudottaa merkittävästi, jotta kanta voi elpyä ja kutupaikoille nousu turvataan. Ammattikalastajille tästä koituvaa ansiomenetystä tulisi korvata kohtuuden mukaisesti.. Huoli lohikannoista on aito, ja tavoitteena pitää olla pikainen tasapainon löytäminen niin harrastajien ja ammattikalastajien, kuin ennen kaikkea lajin elinvoimaisen säilymisen puolesta. 37. Lapsille lisää kerhotoimintaa koulujen jälkeen Satakunnan Keskustanuoret esittävät kouluilla tapahtuvan kouluajan jälkeisen kerhotoiminnan lisäämistä ja tukemista. Useat lapset menevät suoraan koulun jälkeen kotiin, missä he pelaavat tietokoneella tms. tai ovat internetissä. Kaikilla kouluilla, koulun oppilasluvusta riippumatta, pitäisi olla tarjota lapsille iltapäiväkerhotoimintaa, missä kannustettaisiin lapsia liikkumaan, urheilemaan ja harrastamaan muutakin kuin tietokoneita. Kerhotoiminnan pitäisi ehdottomasti kannustaa lapsia liikkumaan ja urheilemaan. Ohjatun toiminnan pitäisi alkaa heti koulun jälkeen, että lasten olisi helppo jäädä kerhotoimintaan. Tällöin vanhempien ei tarvitsisi illalla lähteä kuljettamaan lasta koululle ja hakemaan sieltä, jolloin kotoa tuleva tuki ja kannustus kerhotoimintaan olisi suurempi. Toiminnan alkaessa suoraan kouluajan jälkeen olisi lasten jäämiselle iltapäiväkerhoon pieni kynnys. 18/29

19 Niin sanotut eheytetyt koulupäivä, joissa kerhotoimintaa ja liikuntaa on myös päivän keskellä, ovat hyvä malli toteuttaa lasten aktivoimista. Periaateohjelman hengen mukaisesti tulee roolia antaa myös kolmannen sektorin toimijoille, esimerkiksi Vesaisten Keskusliitolle. 38. Etelä-Savon Keskustanuoret: Liitoskuntien vaakunat ja nimet palautetaan teiden varsille Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että kuntaliitosten yhteydessä itsenäisinä kuntina lakanneiden kuntien vaakunat ja nimikyltit palautetaan tieväylien varsille uudessa muodossa. Kuntien nimet sekä vaakunat ovat osa identiteettiämme. Kuntaliitosten yhteydessä lakanneiden kuntien kyltit on poistettu teiden varsilta. Näin on menetetty myös osa paikallishistoriaa. Esityksemme on, että lakanneiden kuntien entisille rajoille luodaan yhtenäinen ja koko maankattava opastusmerkistö eli kyltit, jotka erottuvat selkeästi olemassa olevien kuntien kylteistä ja joissa on selkeästi esillä entisen kunnan vaakuna sekä paikkakunnan nimi. Toimeenpiteellä olisi merkitystä niin historian ja kulttuurin kuin matkailunkin näkökulmista. Aloitteen hengen lisäksi Keskustanuoret haluaa korostaa paikallisidentiteetin merkitystä ja roolia. Paikallisidentiteetti ei ole sidoksissa kunta- ja maakuntarajoihin, vaan monelle läheisempi identiteetin synnyttäjä on kylä, pitäjä tai kaupunginosa. 39. Etelä-Savon Keskustanuoret: Kolmas sektori osaksi koulujen arkea Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että kolmannen sektorin toimijat, kuten poliittiset nuorisojärjestöt sekä urheilu- ja muut harrastejärjestöt on otettava osaksi koulujärjestelmämme arkea. Järjestöissä on suurelta osin hyödyntämätön osaamis- ja aikaresurssi, jota voisi käyttää opetuksen tukena niin ala- ja yläkouluissa kuin lukioissa ja ammattillisissa oppilaitoksissakin. Koulujen ei tule sulkea oviaan tältä mahdollisuudelta. Järjestöt hengittävät ajassa ja muovaavat osaltaan historiaa. Ne pystyvät tuomaan kouluihin arjen ja nykyisyyden ääntä perinteisemmän opetuksen rinnalla ja tukena. Hyöty olisi parhaimmillaan molemmin puolinen. Kansalaisjärjestöissä toimivat ihmiset (toisinaan eläkkeellä jo olevat, työttömät tai osaaikatyöläiset) voisivat käyttää vapaa-aikaansa nuorten ja lasten hyväksi, kun puolestaan nuoremmalle polvelle ratkaisusta koituisi todennäköisesti mielekästä ja käytännönläheistä toimintaa koulu-/opiskelupäivän oheen. Koulun ja kolmannen sektorin kumppanuus ei saa kaatua byrokratiaan, tuntijakoihin, uhkakuviin tai tasapäistämiseen. Järkevästi yhdistetty kolmannen sektorin ja koulujärjestelmän yhteistyö ei ole opettajien taakka, kuluerä tai nuoren mielen kohtalokas turmelija. Järjestöjen kautta on mahdollisuus avartaa lasten ja nuorten osaamista, luoda harrastusmahdollisuuksia niin kaupungeissa kuin maaseutualueilla, tuoda esille paikallisuutta sekä sitouttaa toimimaan oman elinympäristönsä hyväksi. kts. aloitevastaus 19/29

20 40. Uudenmaan Keskustanuoret: Keskustanuoret eivät hyväksy oppivelvollisuuden korottamista Uudenmaan Keskustanuoret tuomitsevat hallituksen aikeet korottaa oppivelvollisuuden ikää. Uudistuksen tavoitteena on patistaa jokainen yläkoulunsa päättävä toisen asteen koulutukseen. Näemme, että tämä uudistus ei kuitenkaan toteuta tavoitetta ja sillä on huomionarvoisia negatiivisia vaikutuksia. Pakko ei ratkaise nykyisen koulupudokkaan tilannetta, vaan silloin ongelmat ovat usein syvemmällä. Tällaisessa tilanteessa olevan nuoren pakottaminen vuodeksi lukion tai ammattikoulun penkille kuluttaa vain muutenkin rajallisia resursseja sekä voi haitata motivoituneiden opiskelijoiden työntekoa. Oppivelvollisuusiän korottamisella on myös taloudellisia vaikutuksia. Korotuksen myötä ensimmäisen lukuvuoden oppikirjojen kustannukset siirtyvät valtiolle. Tämä tekee järjestelmästä epäloogisen, koska seuraavien vuosien kirjat olisi kuitenkin kustannettava itse. Oppikirjat olisivat merkittävä menoerä valtiolle. Ilman toisen asteen opiskelupaikkaa jää vuosittain noin nuorta. Näiden nuorten nostamiseksi opiskelupaikattomasta syrjäytymisestä ollaan nyt ottamassa käyttöön toimia, jotka vaikuttavat kokonaiseen nuoren ikäluokkaan. Tämä mittakaava tekee oppivelvollisuusikärajan korottamisesta todella kalliin työkalun, joka ei vaikuta ongelmien varsinaisiin syihin, vaan huonoimmillaan lykkää syrjäytymiskierteen alkua ja heikentää kymppiluokkien ja vastaavien peruskoulun jälkeisien valmentavien koulutusmuotojen tehokkuutta. Keskustanuoret haluavat myös tehdä töitä nykyisen, eittämättä ongelmallisen tilanteen ratkaisemiseksi. Meidän ratkaisumme ei ole pakko, vaan joustavammat koulutusmahdollisuudet, kuten toimivampi kymppiluokkajärjestelmä ja kehitetty oppisopimuskoulutus, sekä subjektiivinen oikeus jatkokoulutukseen. Sanomme selvän ein oppivelvollisuusikärajan nostamiselle. Kaikkia koskevan oppivelvollisuusiän noston sijaan huomiota on kiinnitettävä niihin yksilöllisiin ongelmiin, jotka vaikeuttavat peruskoulunsa päättävän siirtymistä toisen asteen opintoihin. Kymppiluokat, työpajat, ammattistartti ja oppisopimuskoulutus voivat olla monelle sopivampi väylä jatko-opintoihin ja ammattiin lukion ja ammatillisen koulutuksen rinnalla. Jokaiselle nuorelle on taattava oikeus opiskelupaikkaan. 41. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Maaseutuviraston jähmeästä maitotuesta tehtävä automaatio Tällä hetkellä kuntien päivähoito, ensiasteen koulutus, perusasteen koulutus ja toisen asteen koulutus voivat hakea koulumaitotukea maaseutuvirastosta. Ohjelma on peräisin Euroopan unionin koulumaitoohjelmasta, jonka tarkoituksena on edistää maidon ja maitotuotteiden käyttöä jäsenvaltioiden kouluissa ja päiväkodeissa. Tällä hetkellä tuki maksetaan kokonaisuudessaan Euroopan unionin varoista. Tästä vanhasta ja jämähtäneestä hakuprosessista on päästävä eroon ja siitä on tehtävä automaatiotuki koko Suomen alueelle siten, että tukea maksetaan automaattisesti nykyisten normien mukaan. Tällä hetkellä tukea maksetaan enintään sille määrälle maitoa ja maitotuotteita, joka vastaa 0,25 muutettuna maitolitraa oppilasta/lasta kohden koulu/toimintapäivänä. Tukea maksaisi edelleenkin maaseutuvirasto, mutta tuen saaja elikkä kunta/koulutuksen järjestäjä on velvoitettava käyttämään määrärahat automaattisesti saamillaan tukien maksimimäärän maidon ja maitotuotteiden käytön edistämiseen. 20/29

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan

Lisätiedot

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 5.3.2015 1 Nuoret -50 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella, ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Rohkeasti uuteen ammattiin Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Miten toimittava, jotta rohkeus kasvaisi? 1. Tunnustettava aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016

5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 15.12.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 5 26.01.2016 5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 SOSTER 78 Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/22014)

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut Opintotuki 2.9.2013 Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot