T O I M I N T A K E R T O M U S 2002

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T O I M I N T A K E R T O M U S 2002"

Transkriptio

1 T O I M I N T A K E R T O M U S 2002

2 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin (014) fax (014) Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: ISSN ISBN ISBN X sähköinen versio Julkaisun avainsanat: Toimintakertomus Maakunta Maakuntasuunnitelma Maakuntakaava Painos: Painopaikka: Taitto: Piia Ahonen

3 Sisällys 1. Katsaus vuoteen Keski-Suomen suunnittelujärjestelmä ja visio Maakuntasuunnitelman laadinta Ohjelmien toteuttaminen Keski-Suomen tavoite 1-ohjelman toteutus Keski-Suomen tavoite 2-ohjelman toteutus Toimialatyö Osaamisen vahvistaminen Hyvinvointistrategia Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen ja maakuntakaava Muu toiminta Edunvalvonta Kuntien palvelutehtävät ja yhteistoiminnan organisointi Yhteistyöverkosto ja sidosryhmäyhteistyö Kansainvälisyys Tietotekniikka ja tietoliikenne Tiedotus Talous vuonna Talousarvion toteutuminen Kuntien maksuosuudet Keski-Suomen liiton tilinpäätös Keski-Suomen Kehittämisrahaston talous EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoituksen talous Keski-Suomen liiton hallinto ja muut resurssit Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Maakunnan yhteistyöryhmä Keski-Suomen liiton henkilöstö ja muut voimavarat...31 LIITTEET Maakuntavaltuusto...33 Maakunnan yhteistyöryhmä...35 Henkilöstö ja hankevastaavat...36 Keski-Suomen liiton julkaisut...38 Tilintarkastuskertomus...40

4 1. Katsaus vuoteen 2002 Keskisuomalaisten toimeentulon ja maakunnallisen vientitulon perustan vuonna 2002 muodostivat metsä-, paperi-, metalli- ja kemianteollisuus. Teollisuuden ohella palvelut ja erityisesti liike-elämän palvelut kehittyivät myönteisesti. Aluetuotteella mitaten julkisten palveluiden osuus säilyi maakunnassa korkealla tasolla. Maa- ja metsätalouden osuus oli edelleen korkeampi kuin maassa keskimäärin. Uutta kasvua haettiin informaatioteknologiasta, elektroniikka-alalta, graafisesta teollisuudesta sekä hyvinvointiteknologiasta. Keski-Suomen liiton omina hankkeina edistettiin yritysten verkottumista ja liike-toiminnan kehittymistä metallialan, mekaanisen puun, matkailun, graafisen alan, käsi ja pienteollisuuden sekä elektroniikka-alan yrityksissä. Maakunnan vetovoimaisuutta turvasivat alueen oppilaitokset, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammatti-korkeakoulu, joiden yhteinen opiskelijamäärä oli yli Jyväskylän yliopisto ja ammattikorkeakoulu laativat yhteisen aluestrategian. Jyväskylässä oli eniten korkeakoulupaikkoja koko maassa suhteessa väkilukuun. Taidon merkitys korostui ammatillisen koulutuksen voimakkaassa kehityksessä. Keski-Suomen seutukunnat kehittyivät vuonna 2002 eri tavoin. Jyväskylän seutukunta kuului maan nopeimmin kehittyvien seutujen joukkoon. Voimakkaita teollisuuden alueita olivat Jämsän ja Äänekosken seutu-kunnat. Teollisuudella oli suuri merkitys myös Saarijärven, Keuruun ja Viitasaaren seutukunnilla. Maa- ja metsätalouden suhteellinen asema oli voimakkain Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnalla. Keski-Suomen vaikein ongelma vuonna 2002 oli rakenteellinen työttömyys, joka koetteli koko maakuntaa. Työllisyyden paranemisesta huolimatta keskimääräinen työttömyysaste pysyi usean prosenttiyksikön muuta maata korkeammalla, prosentti-yksikön tasolla. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa kuvasi se, että mittavasta työttömyydestä huolimatta samanaikaisesti teollisilla kasvu-yrityksillä ilmeni pulaa hyvin koulutetuista ja osaavista ammattihenkilöistä. Keski-Suomen TE-keskuksen tilastoinnin mukaan toimintavuoden aikana myönteisimmin työllisyys kehittyi nuorimpien työnhakijoiden kohdalla sekä terveydenhuollon ja sosiaalityön ja rakennusalan ammateissa. Seuduittain työttömien määrän vähennys oli voimakkainta Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnalla. Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) tutkimuksen ja koulutuksen voimavarojen jaossa Keski-Suomen asema heikkeni edellisvuodesta 2,9 %:iin valtakunnallisesta kokonais-määrästä. Maakunnan toimijat ja viranomaiset kehittivät Keski-Suomea viiden strategisen teeman kautta. Teemat olivat yritystoiminnan kehittäminen, osaamisen vahvistaminen, työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy, maatalouden rakenteen ja maaseutu-elinkeinojen kehittäminen sekä infrastruktuurin kehittäminen. Työllisyyden edistäminen, osaamisen vahvistaminen sekä maaseutuelinkeinojen kehittämisen resursseja jäi käytettäväksi myös seuraavina vuosina. Kuntatalous oli myös vuonna 2002 monen keskisuomalaisen kunnan huoli. Kuntatalouden ongelmat näyttäytyivät sekä kunnan oman palvelu-tarjonnan järjestämisessä että kunta-

5 rahoituksen niukkuutena kehittämis-hankkeissa. Ennakkotietojen mukaan toimintavuonna kuntien lainakanta oli kasvussa. Toisaalta vuosikate parani maakunnallisesti ja negatiivisen vuosikatteen kuntien määrän ennakoitiin puolittuvan. 2. Keski-Suomen suunnittelujärjestelmä ja visio Aluekehittämislainsäädännön uudistamisen myötä suunnittelujärjestelmään tuli muutoksia. Maakunta-suunnitelmalla linjattiin maakunnan tavoiteltu kehitys vuoden aikavälillä. Maakuntaohjelma yksilöi maakunnan kehittämistahdon toimenpiteiksi ja maakuntakaavassa uudistuu alueiden käytön suunnittelu. Yksittäiset kehittämishankkeet ja niiden rahoituksesta sovitaan vuosittain laadittavissa toteuttamissuunnitelmissa. Toimintavuoden aikana maakunta määritti itselleen maakuntasuunnitelmassa uuden vision. Keski-Suomi haluaa olla tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Aluekehittämisen toimenpiteet liittyivät vision mukaisesti yritystoiminnan ja osaamisen vahvistamiseen, työllisyyden kohentamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn, maaseudun elinvoimaisuuden tukemiseen sekä aluerakenteen parantamiseen. Vision mukaan maakunnan kehittämistoimet tukeutuvat tietoon, tutkimukseen, koulutukseen, osaamiseen, ammatilliseen taitavuuteen, yrittäjyyteen, innovatiivisuuteen, elämänlaatuun ja turvaan. Visio on toimintaohjeena maakunnan kaikille toimijoille. 3. Maakuntasuunnitelman laadinta Maakuntasuunnitelma oli toimintavuoden merkittävin suunnittelutehtävä. Maakuntavaltuusto hyväksyi sen Merkittävän osan taustaselvityksistä osarahoitti EU:n Itämeren maiden ohjelma. Kyseisissä hankkeissa oli kansainvälisiä yhteistyöpartnereita Ruotsista, Norjasta, Saksasta, Puolasta, Liettuasta ja Karjalan tasavallasta. Maakuntasuunnitelmaprosessin vetämisestä vastasi kehittämisjohtaja Martti Ahokas ja lyhennelmän valmistelusta maakuntajohtaja Anita Mikkonen. Maakunta-suunnitelman valmistelua johti maakuntahallituksen nimeämä johtoryhmä. Liiton sektorikohtaiset vastuuhenkilöt raportoivat johtoryhmälle työn edistymisestä. Jäseninä olivat maakuntahallituksen nimeämät henkilöt sekä sektoreittaisten valmisteluryhmien puheenjohtajat. Johtoryhmä kokoontui yhteensä 20 kertaa. Maakuntajohtaja kutsui professori Pertti Kettusen arvioimaan kriittisesti maakuntasuunnitelman valmistelua. Kettunen puolestaan kutsui liitosta kaikin tavoin riippumattomia henkilöitä avustamaan arviointiprosessia: ryhmästä käytettiin nimitystä

6 kyseenalaistajien ryhmä. Tehtävänä oli vaihtoehtoisten visioiden hahmottaminen ja kriittisten arvioiden tekeminen. Maakunnan yhteistyöryhmä asetti ympäristövaikutusten arviointiryhmän, jonka tehtävät liittyvät maakunnan yhteistyöasiakirjan ja ohjelmatyön toteuttamiseen. Toimeksianto laajennettiin käsittämään myös maakunta-suunnitelman laatimistyössä tarvittavat arvioinnit. Puheenjohtajana oli ympäristöasiamies Martti Salminen. YVA-ryhmä antoi palautteensa jokaisesta luonnos-versiosta, joka oli maakuntahallituksen käsiteltävänä. Lopullisesta maakuntasuunnitelmasta YVA-ryhmä antoi arviointinsa, joka oli maakuntahallituksen ja valtuuston käytettävänä päätöksenteossa. YVA-arviointi toimitettiin erillisenä asiakirjana mm. kaikille, joilta pyydettiin lausunto, sekä kaikille maakuntasuunnitelman lyhennelmän jakelun mukaisille tahoille. Aluerakenneryhmä koottiin maakuntasuunnitelman alue- ja yhdyskuntarakenneselvityksiä varten. Puheenjohtajana ja yhteys- ja vastuuhenkilönä oli maakuntainsinööri Jarmo Koskinen. Seuraavat ryhmät asetettiin varsinaisesti maakunnan ammattirakenne-ennusteen laatimista varten, mutta ryhmien suostumuksella niiden tehtävää laajennettiin ryhmän nimen mukaista maakuntasuunnitelman laatimis-tehtävää käsittäväksi: Maa- ja metsätalousryhmä Teollisuusryhmä Hyvinvointipalveluryhmä Kauppa, palvelut, matkailu Infrat, liikenne Rakentaminen Koulutus Kulttuuri Maakuntasuunnitelman valmistelua palvelivat erillis-hankkeina toteutetut kuntakohtaiset aluerakenneselvitykset sekä maakunnallinen aluerakenneselvitys, joissa keskeisinä arviointiperusteina olivat alue- ja yhdyskuntarakenteen rakentamis- ja ylläpitokustannukset. Lisäksi tehtiin Keski-Suomen kuntatalouden näkymiin perustuvia laskelmia. Keski-Suomen liitto toteutti maakunnan elinkeino- ja ammattirakenteen ennustekierroksen, jossa päivitettiin maakunnan ammattirakenne-ennuste ja koulutusrakenne-ennuste. Prosessissa tuotettiin aineistoa kyseisiin ennusteisiin ja maakuntasuunnitelmaan. Mainittujen lisäksi tehtiin mm. seutuistumisselvityksen päivitys sekä maakunnallista kulttuuritoimen järjestämistä koskeva selvitys. Keski-Suomen maakuntasuunnitelman laatimiseksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Se kuten myös suunnitelmaluonnos olivat saatavilla liitosta sekä kotisivulta. Kotisivun kautta pääsi myös suunnitelman Metsonsiipi -verkkolehteen. Viranomaisten, laitosten, yritysten, järjestöjen ja kansalaisryhmien sekä keskisuomalaisten vuorovaikutus valmistelun aikana järjestettiin valmisteluryhmien, vuorovaikutteisten internet-sivujen, neuvottelu- ja keskustelutilaisuuksien, yleis- ja erityistiedottamisen sekä lausuntomenettelyn avulla. Huomiota kiinnitettiin nuorten, erityisesti peruskoulun yläasteen ylimpien luokkien, ja eri kansalaisryhmien mahdollisuuksiin päästä ilmaisemaan näkemyksensä.

7 Maakuntavaltuustolle suunnitelman valmistelua esiteltiin jokaisessa kokouksessa syksyn 2001 ja syksyn 2002 aikana. Keskeisiä valmisteluteemoja oli lisäksi esillä Keski-Suomen risteilyllä lokakuussa Suunnitelma oli sekä maakuntavaltuuston että maakuntahallituksen seminaarin aiheena, minkä lisäksi järjestettiin teemaseminaareja pienemmille kohderyhmille. Maakuntasuunnitelman laadintaa selostettiin yhteistyöryhmälle (MYR). Suunnitelmaluonnos oli lausunnoilla kesäkuun lopusta saakka ja kunnissa saakka. Yhteensä lausuntopyyntöjä lähetettiin 140 ja lausuntoja saatiin 78 kpl, jotka kaikki olivat myös yleisön tutustuttavissa kotisivuilta. Kaikki lausunnot ja kannanotot käsiteltiin johtoryhmässä ja niihin tehtiin liiton vastineet, jotka olivat maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston käsittelyn pohjana. Johtoryhmä arvioi osaltaan prosessin onnistumista maakuntavaltuuston marraskuisen hyväksymispäätöksen jälkeen. Arviointi suoritettiin perinteisin kouluarvosanoin 4 (hylätty) 10 (erittäin hyvä). Tästä arvioinnista on raportoitu erikseen. 4. Ohjelmien toteuttaminen Toimintavuoden aikana maakunnan uudistettuun päämäärään pyrittiin Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnissa tavoite 1-ohjelman resurssein ja muualla Keski-Suomessa tavoite 2 ohjelman resurssein. Pohjoisen Keski-Suomen alueella ohjelman voimavarat kohdennettiin luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin ja muualla Keski-Suomessa alueellisesti erikoistumalla. Pitkäjänteisellä strategialla parannettiin maakunnan kilpailukykyä. Toimialoittaisella kehittämistyöllä kiinnitettiin huomiota erityisesti työllistäviin ja alueen vetovoimaisuutta lisääviin kohteisiin. 4.1 Keski-Suomen tavoite 1-ohjelman toteutus Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnilla kehittämisresurssit suunnattiin luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin. Kehittämisen painopistealueiksi valitut ydinverkostot olivat puu, energia, metalli, kivi ja elementtirakentaminen, matkailu sekä maatilatalous. Alan yrittäjät määrittelivät yritysverkoston strategiat sekä karkean investointi-ohjelman. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi kaikissa ydinverkostoissa nousivat jalostusasteen ja yritysten teknologisen tason parantaminen sekä työntekijöiden ja yrittäjien osaamisen vahvistaminen. Puutoimialalla vahvistettiin osaamista, parannettiin yritysten kilpailukykyä, kehitettiin raaka-ainehuoltoa, lisättiin bioenergian hyödyntämistä sekä kehitettiin logistiikkaa ja infrastruktuuria. Energia-alalla toimittiin alueen omien energiavarojen saamiseksi tehokkaasti käyttöön. Energia- ja puuala olivat kiinteässä yhteydessä, sillä energiatuotteiden jalostus perustui puun, metsähakkeen ja turpeen käyttöön.

8 Metallialan kehittämisessä tärkeintä oli yritysten tuotantoteknologian tason nosto, yrittäjien ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja suunnittelu- sekä huolto- ja tuotekehityspalveluiden parantaminen. Kivessä ja elementtirakentamisessa painopisteinä olivat yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen mm. tuotekehitys-investoinnein ja osaamisen kehittäminen. Matkailualan tavoitteena oli luoda pohjoiseen Keski-Suomeen kansainvälinen, luonnon ja maaseudun elämyksiä tarjoavien matkailukeskusten verkosto. Paino-pisteinä olivat markkinoinnin ja myynnin kehittäminen, yritysten kilpailukyvyn ja palvelujen laadun parantaminen, majoituskapasiteetin lisäys ja tason nosto, osaamisen vahvistaminen sekä infrastruktuurin kehittäminen. Maatilataloudessa päämääränä oli erikoistuneiden tai monimuotoisten, tehokkaiden ja nykyaikaisten maatilojen pohjoinen Keski-Suomi. Alkutuotannon kilpailukykyä parannettiin, maaseudun elinkeinoja monipuolistettiin ja osaamista vahvistettiin. * Pohjoisen Keski-Suomen ohjelmatyö toteutui pitkälti asetettujen tavoitteiden mukaisesti: tavoite 1 ohjelman yritysinvestoinneista 82 % (tavoite 80 %) ja osaamishankkeista 35 % (tavoite 40 %) kohdentui valittuihin yritys verkostoihin. * Keski-Suomen liiton kaikki hankkeet tukivat valitun strategian toteuttamista. 4.2 Keski-Suomen tavoite 2-ohjelman toteutus Tavoite 2 ohjelman perusstrategia oli alueellinen erikoistuminen, joka perustui kunta- ja seutukunta-kohtaisten, aluetaloutta vahvistavien kilpailukyky-tekijöiden tunnistamiseen. Alueita ja niiden yritysten kilpailukykyä sekä osaamista vahvistettiin investointien, verkostomaisen toiminnan ja koulutuksen avulla. Yritysten kilpailuetutarkasteluissa perustana olivat tuotteet, palvelut ja asiakassuhteet, taloudellinen kasvu-potentiaali, tuotanto- ja palveluprosessit sekä osaaminen ja innovatiivinen kehittämistoiminta. Kilpailuetu- ja erikoistumisvalinnat Kunta Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämsä Jämsänkoski Keuruu Konnevesi Korpilahti Kuhmoinen Laukaa Valinta Matkailukeskus ja PK-yritysten osaamisen vahvistaminen Puunjalostus ja bioenergia Informaatioteknologia sekä liikunta- ja terveysosaaminen Lentokenttäympäristö Perhematkailu ja komposiittiteknologia PK-yritysten osaamisen vahvistaminen, yrittäjyys Metallin kehittämisohjelma ja graafisen teollisuuden kehittäminen Metsätalous ja maaseutuyrittäminen Muovituotannon kehittäminen Puuteknologia ja uudet innovaatioalat Peurunka Center

9 Leivonmäki Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Sumiainen Suolahti Toivakka Uurainen Äänekoski Suon ja turpeen uusi liiketoiminta ja yritysverkostot Luonnon hyödyntäminen vetovoimatekijänä Luonto- ja kalastusmatkailu Perheyrittäjyys, yrittäjyysareena ja mekatroniikka Käsi- ja taitoteknologia Monialayrittäjyys maaseudun rakennemuutoksessa Hyvinvointiosaaminen PK-teollisuusalueen rakentaminen ja kehittäminen PK-yritystoiminnan kehittäminen (ympäristö ja asuminen) Ympäristöasioiden ja osaamisen laatukaupunki * Keski-Suomen kilpailuetu- ja erikoistumisvalintoihin perustunut ohjelmatyö toteutui siten, että tavoite 2 ohjelman hankkeista 58,6 % (tavoite 60 %) oli erikoistumisvalintastrategian mukaisia. * Keski-Suomen liiton omat hankkeet toteuttivat strategiaa ja käynnistivät maakunnan kannalta merkittäviä kehittämisaloja. 4.3 Toimialatyö Kehittämisen tärkein painopiste toimialatyössä v oli yritystoiminnan kehittäminen verkostoitumisen kautta kattaen koko maakunnan. Toisena tärkeänä painopisteenä oli yhteistyön syventäminen ja verkostoituminen julkishallinnollisten toimijoiden (K-S liitto, TEkeskus, kehittämisyhtiöt, Finnvera jne.) kesken. Vuonna 2002 toimialojen toiminta-/strategiasuunnitelmat tarkentuivat. Toimialojen keskeisiin kysymyksiin paneuduttiin toimialavetäjien ohjauksessa. Toimialatyön kautta vaikutettiin liiketoimintaosaamisen lisääntymiseen ja jakeluketjujen sekä tuotannon tehostumiseen. Erityisen hyvinä nähtiin aktiivisten ja joustavasti toimivien yritysverkostojen mahdollisuudet lisätä yritysten kilpailukykyä ja luoda uusia työpaikkoja. Aluekehityksen näkökulmasta merkittävää on että yritysverkostot ankkuroivat olemassa olevia työpaikkoja maakuntaan. Toimialojen ohjaus-/johtoryhmien työskentely oli vireää ja antoi suuntaviivoja toiminnalle. Strategia-/toimiala-ryhmien työskentely puolestaan ei aktiivisuudessaan yltänyt odotetulle tasolle. Näiden osalta odotukset uuden maakuntajohtajan suuntaan ovat korkealla. Toimialatyössä toimialapäällikön rooli on hyvin keskeinen. Siksi vaihtuvuus on erityisen haitallista hyviin tuloksiin pyrittäessä. Isäntäorganisaatioiden ja liiton onnistumista toimialatyön tukemisessa tuleekin arvioida toimiala-päälliköiden sitoutumisen ja työtyytyväisyyden kautta. Näillä mittareilla mitattuna arvosana on korkeintaan välttävä. Graafisella toimialalla toimialatyötä laajennettiin koskemaan myös av-viestinnän yrityksiä ja toimialan nimeksi tuli graafinen ja viestintä. Seuranta- ja arviointitietojen perusteella toimialatyömalli toteutui seuraavasti: * toimialatyöllä tavoitelluista yhteensä 500 uudesta työpaikasta saatiin aikaan toimintavuoden hankkeilla 426 ja tavoitteeksi asetetuista uudesta yrityksestä toteutui 36 kpl. Lisäksi vaikutettiin 491 työpaikan säilymiseen.

10 4.4 Osaamisen vahvistaminen Keski-Suomen liiton johdolla toteutettiin työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi (MARE). Raportin linjaukset ja toimialakohtaiset tarkastelut olivat maakuntasuunnitelman laadinnan perustana osaamisen vahvistamisen osalta. Ennakointi nostaa haasteeksi maakunnassa aikuiskoulutuksen ja eri koulutustasoille oikein kohdistuvan nuorisoasteen koulutuksen. Keski-Suomen tavoitteena on olla ammatillisen koulutuksen kärki-maakunta, taitava Keski- Suomi. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen on ollut tietoista ja pitkäjänteistä. Se on rakentanut yhteyttä myös lukion ja ammatillisen koulutuksen välille. Työssä oppiminen ja työelämäsuhteet vahvistuvat tällä hetkellä 2500 työpaikkakouluttajan ja 2000 yrityksen voimin sekä eri koulutusaloilla työskentelevin yhteisin kehittämisresurssein. Ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus kehittyy yhteisen maakunnallisen strategian pohjalta. Teknologian ja kasvualojen kehittämisessä osaamis-keskusohjelma on keskeisessä asemassa. Korkea-kouluopetuksen osalta ICT-alan ja hyvinvointiteknologia-alan koulutuksen hankkeet vahvistivat keskisuomalaisen koulutuksen ja yritystoiminnan osaamista ja kilpailukykyä. Hankkeet ovat luoneet perustan kehittää opetusta, vahvistaa elinkeinoelämään suuntautuvaa yhteistyötä sekä luoneet edellytyksiä opetukselle sijoittua osaksi normaalia budjettiperustaista toimintaa. Kehittämisessä on erityisen painoarvon saanut yliopiston ja ammatti-korkeakoulun välisen yhteistyön kehittyminen. Osaamisen vahvistaminen ja koulutus on merkittävästi liittynyt PK - yritysten kehittämiseen sekä kilpailuetu- ja erikoistumisvalintojen määrittämiin kehittämisteemoihin. Toiminnan ytimenä ovat olleet yritysverkostot samoin kuin toimialojen osaamisen kehittämisessä. Erityistä huomioita on jatkossa kiinnitettävä eri koulutusorganisaatioiden tiiviimpään kytkeytymiseen tähän kehittämistyöhön. Kumppanuutta korostava osaamisen vahvistaminen ja koulutus perustuu jatkossakin prosesseihin, joiden osia ovat osaamisen tuottaminen, osaamisen välittäminen yksilöltä ja organisaatiolta toiselle ja osaamisen soveltaminen. Maakuntasuunnitelman visio Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämän laadun maakunta korostaa osaamisen merkitystä. Tieto, taito ja yrittäjyys kartuttavat inhimillistä pääomaa ja sosiaalista pääomaa. Keski- Suomeen rakennetaan aiempaan kehitystyöhön perustuen kattava oppimispaikkojen verkosto. Jokaista keskisuomalaista palvelee tulevaisuudessa tietoverkkoja hyödyntävä opinpolku. Tämä kehitystyö on käynnistynyt. * Keski-Suomen liitto toimi aloitteentekijänä koulutuksen maakunnallisen ohjauksen kehittämisessä, yhteistyön käynnistäjänä koulutus- ja osaamistarpeen ennakoinnissa, yhteistyön aktivoijana koulutusta uudistettaessa sekä työelämäsuhteita ja osaamista vahvistettaessa. * Keski-Suomen asema koulutuksen ja sen kehittämisen maakuntana vahvistui. * Keski-Suomi tähtää valtakunnan ammatillisen koulutuksen kärkimaakunnaksi. 4.5 Hyvinvointistrategia

11 Keski-Suomen hyvinvointistrategian kulmakivet olivat kestävät ratkaisut, sosiaalinen eheys ja kilpailukykyisen toimintatavan rakentaminen. Kullekin hyvinvointialan toimijalle määritettiin oma rooli hyvinvointipalveluiden ja teknologian kehittämisessä. Keski-Suomen liiton rooli hyvinvointistrategian yhtenä toteuttajana edellytti uudenlaista toimintatapaa. Liitto ei ollut hyvinvointisektorin varsinainen toimija, mutta sillä oli merkittävä rooli keskustelun käynnistäjänä maakuntaa koskevissa hyvinvointikysymyksissä, strategiaprosessin toteuttamisessa sekä seurannan ja yhteistyön koordinoinnissa maakunnan organisaatioiden kesken. Tämän vuoksi tulevissa suunnitteluasiakirjoissa kiinnitettiin huomiota väestön hyvinvoinnin parantamiseen, palvelurakenteen kehittämiseen sekä riittävän ja ammatillisesti osaavan työvoiman saatavuuteen. Tässä tarkoituksessa varauduttiin myös siihen, että liitto voi käynnistää laaja-alaista valmistelua edellyttäviä, innovatiivisia hankkeita. * Keski-Suomen liitto kokosi vuoden aikana tavoitteen mukaisesti hyvinvointistrategiatyöhön osallistuneet jatkamaan strategiatyötä osana valmistelussa olevaa maakuntaohjelmaa. 5. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen ja maakuntakaava Rakennuslainsäädännön kokonaisuudistus, maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus (MRL ja MRA) sekä niihin liittyvät muut lait tulivat voimaan Uudistus voimisti kaavoituksen osalta vaatimuksia osallistumisjärjestelmän kansalaispainotteiseen uudistamiseen sekä ympäristöön kohdistuvien vaikutusten selvittämiseen. Myös kuntien, ml. maakunnan liiton itsenäisyyttä suhteessa valtioon lisättiin mm. siten, että ns. kuntakaavojen alistaminen valtion viranomaisen vahvistettavaksi poistui. Julkisen talouden (valtio ja kunnat) tila johti huomion kohdistamiseen perusrakenteiden ja aluerakenteen kustannuksiin ja toimivuuteen: erityisesti julkisten investointien määrä sekä käyttö- ja ylläpitokustannusten alentaminen tai ainakin voimakas rajoittaminen on tullut määrääväksi. Monessa tapauksessa seutukaavoissa osoitetut ratkaisut ovat osoittautuneet ylimittaisiksi ja ovat johtaneet uudelleen arvioinnin tarpeeseen. Kansallisten ja maakunnallisten reunaehtojen muuttumisen lisäksi EU:n komissio asetti liitolle yksiselitteisiä reunaehtoja (mm. Habitat direktiivi, Natura ohjelman toteuttaminen sekä aluesuunnitteluohjelmat). Ympäristöasiat korostuivat: liiton linja ympäristöasioissa oli aktiivinen ja positiivinen, millä tuettiin myös kuntia tarjoamalla liiton omia asiantuntijapalveluita sekä hankkimalla maakunnan ulkopuolelta valtakunnallista ja EU:n rahoitusta alueiden käytön sekä yhdyskunta-rakenteen osaamisen ostamiseen. Lisäksi liiton toimiston edustajat olivat aktiivisia myötävaikuttajia eri kaavojen ja muiden suunnitelmien valmisteluissa ja niitä koskeneissa neuvotteluissa. Akuutit ylikunnalliset selvittelyt lisääntyivät: Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (JYSELI) jatkon valmistelu koko muuta maakuntaa koskevaksi (KESLI) rahoitusneuvotteluineen suoritettiin ja työ käynnistettiin.

12 Liikennesektorin edunvalvontaa suoritettiin nimetyissä tiehankkeissa sekä yleisesti. Erikseen on syytä mainita seuraavat: Jyväskylä-Kirri (osallistuminen täydentävään hankesuunnitteluun), osallistumiset Kanavuoren ja Varikon liittymäjärjestelyjen hankesuunnitteluun, Viisa-rimäki-Kanavuori tiesuunnitteluun, Survontien liittymän hankesuunnitelman täydentämiseen, Vaajakoskentien suunnitteluun, VT 4:n parantamissuunnitteluun Joutsan kohdalla, VT 13 Sara-ahon parantamishankkeen suunnittelutyöhön Saarijärvellä, VT 4 Honkolan kohdan parantamishankkeen seurantaan, päätievisiota koskevaan tielaitoksen valmistelutyöhön, tiepiirin YVA-ryhmän työhön, Väinölän telakan siirtoa koskevien neuvottelujen järjestämiseen, aineiston valmisteluun ja Olkkolan telakan jatkohankkeeseen, Savon kanavan toteutuksen valmiste-luun ja Äijälänsalmen kunnostuksen hankesuunnitteluun sekä liikenneverkkojen peruspalvelutasoselvityksen perusteiden valmisteluun. Liitto vastasi käytännössä myös mittavan Nelostieprojektin valmistelusta yhteis-työssä valtakunnallisen Nelostieyhdistyksen ja eri maakuntien viranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa. Jyselin seudullisen aiesopimuksen seuranta ja hanke-taulukoiden tarkistus oli käytännössä liiton vastuulla. Lisäksi liitto osallistui Jämsänjokilaakson laatukäytävä-selvitykseen, Länsi- Suomen läänin liikenneturvallisuus-suunnitteluun sekä liikenteen peruspalvelutasotyön seurantaan ja kannanottojen muovaamiseen. Teknisessä huollossa valmisteltiin alueellisen jäte-suunnitelman tarkiste, Mustankorkean YVA-hankkeen ohjelma ja arviointi sekä haja-asutusalueiden jätevesi-huollon hanke. Alueellisen pelastustoimen hankkeen valmistelu, kuntien yhteistyön ja organisaation perustamisen valmistelu oli mittava työ vuoden aikana. Maakunnan yhteistyöasiakirjan infrastruktuurien valmistelu ja rahoitusneuvottelut suoritettiin maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) työhön liittyen. Tätä varten koottiin infrahanke-esitykset kunnilta ja suoritettiin hankelistojen valmistelu maakunnan yhteistyöasiakirjaa varten (MYAK). Toteutettiin infrojen osalta ohjelma-sopimusvalmistelut. Maakunnan keskeisimpiin infrahankkeisiin liittyvä hankevalmistelu ja valvonta toteutettiin. Lentoaseman matkustajaterminaalihankkeen toteutuksen valmistelu toteutettiin rahoituskoalition kokoon saamiseksi. Keskeinen vaikuttamisen muoto alueiden käytön ja alue- ja yhdyskuntarakenteen osalta oli lausuntojen antaminen. Liitto antoikin kaikkien piiriviranomaisten toiminnan ja talouden suunnitelmista lausunnot. Lisäksi annettiin kaavoja ja erityisesti teitä ja liikennettä koskevat lausunnot. Taajamaviistokuva -hankkeen ja sen rahoituksen valmistelu toteutettiin sekä osallistuttiin hankkeen toteutukseen. Moottorikelkkailureittien perustamista edistettiin mm. valmistelemalla Moottorikelkkailureittien perustaminen - keskisuomalainen malli hanke ja sen toteutukseen osallistumalla. Myös valmisteltiin moottorikelkkaurien luontoselvityshanke. Toimintavuonna aloitettiin toimintasuunnitelman mukaisesti maakuntakaavan käynnistymistoimet. Maakunta-hallitus päätti maakuntakaavan laadinnan käynnistämisestä Sen mukaisesti maakuntakaavan laatimisen yhteydessä kumotaan aikaisemmat Keski-Suomea koskevat seutukaavat. Maakuntakaavaa laadittaessa

13 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otetaan huomioon. Kaava on tarkoitus laatia koko maakunnan alueelle ja maankäyttömuodoiltaan mahdollisimman kattavana. Lain perusteella kunnan tuli ryhtyä maakuntakaavan ilmoittamistoimiin (MRL 63:2 ). Kaavoituksen vireille tulosta tulee käytännössä vuoden 2003 puolella ilmoittaa maakuntahallituksen mainitun päätöksen perusteella sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Osallisia ovat mm. kaikki keskisuomalaiset ja ne, jotka omistavat tai hallitsevat täällä maata, ja jotka työskentelevät tai harjoittavat täällä ammattia. EU:n Interreg -ohjelmien hankevalmisteluun osallistuttiin yhteistyössä kansainvälisten partnereiden kanssa (Itämeren maiden ohjelma sekä Pohjoisen reuna-alueen ohjelma). Jätettiin liiton nimissä hanke-esitys Itämeren maiden ohjelmaan, mutta EU ei myöntänyt tällä kertaa rahoitusta. Avustettiin Saarijärven, Jämsän ja Viitasaaren kaupunkeja pienten kaupunkien verkkohankkeen (Small Town Networks) suomalaisen osion valmistelussa. Liiton edellytettiin pitkähkön resurssien supistuskauden jälkeen nousevan uuden kaavoitus- ja rakennuslain velvoitteiden tasolle ja siten myös pitkän aikavälin alue- ja yhdyskuntarakenteen strategioiden pohdintaan. Kaavailtuja EU-rahoitteisia alue- ja yhdyskuntarakenne-selvityksiä ei em. syiden vuoksi toteutettu toiminta-vuonna. Asiakastyytyväisyyttä mitattiin ja tulosten mukaan asiakkaiden tyytyväisyys tulosten tasoon ja määrään nähden oli hyvin tyydyttävä. Oman suunnitteluhenkilökunnan tieto- ja taitovalmiuksien ylläpitoon ja kehittämiseen ajankohtaisissa alue- ja yhdyskuntarakenteen asioissa kiinnitettiin huomiota analysoiden osaamistarpeet sekä osaamisen taso. Koulutus suunnattiin saatujen tulosten mukaisesti. KHO:n päätöksen jälkeistä (5.VK ja 5A.VK) seutukaavan täytäntöönpanoa ei voitu suorittaa loppuun, koska ympäristöministeriö ei tehnyt toimintavuoden aikana lopullista vahvistuspäätöstä. Kuntien informaatio-ohjausta harjoitettiin maakunnan kokonaisetu huomioon ottaen. Ympäristövaikutusten arviointiin ja energia-alaan (mm. energiatoimiston sopijavastuu ja kansainvälisen toimisto-ketjun vetäminen) liittyvät asiat toteutettiin. Lopputilitys energiatoimistosta tehtiin EU:lle jo keväällä, mutta partnereiden raporttien puutteista (Jämtlanti ja Etelä-Tröndelag) johtuen komissio ei hyväksynyt lopputilitystä toimintavuoden aikana eikä loppurahoitusta myöskään saatu. Keski-Suomen liiton vastuulla olevaan yhdistelmä-raporttiin tai Keski-Suomen osaraporttiin komissiolla ei ole ollut huomauttamista; toisin sanoen ne tullaan hyväksymään heti, kun ulkomaisten partnereiden osuudet täyttävät asetetut vaatimukset. Keski-Suomen kulttuuriympäristöryhmä kokoontui muodollisesti ympäristökeskuksen johdolla ja alaisuudessa, mutta lain mukaan maakunnan liitolla oli merkittävää osavastuuta. Ryhmä kokoontui teemoittain toiminta-suunnitelman mukaisesti ja pääpaino toiminnasta kohdistui Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelman valmistelutyöhön. Kokouksissa käsiteltiin seuraavat asiakokonaisuudet: Keski-Suomen Kulttuuriympäristön tila esiselvityshanke; Viitaniemi-pilotin valmistelu, Pilasteri-hankkeen valmistelu, Putkilahden valtakunnallinen maisema-alue (maisemanhoitohankkeen käynnistäminen, alueen kaavoitustarpeet), internetsivut, Keski-Suomen

14 maakunnallisesti arvokkaiden rakennetun ympäristön kohteiden selvitys liiton ja Keski- Suomen museon kanssa, rakennusperinnön teemavuoden 2003 valmistelu. 6. Muu toiminta 6.1 Edunvalvonta Keski-Suomen liitto on kannanotoilla ja toimilla pyrkinyt vaikuttamaan maakunnan ja sen kuntien asemaan sekä mahdollisuuksiin hallinnon ja aluepolitiikan muutoksissa, kansainvälisissä yhteyksissä, kuntien talouteen liittyvissä ratkaisuissa, lainsäädännössä sekä valtion kokonaan tai osittain rahoittamissa investointihankkeissa. Kannanotoissa on yhdessä kuntien kanssa vaadittu valtion paikal lishallinnon palveluiden turvaamista. Lähtökohtana valtion rahoituksessa on ollut, että Keski-Suomi saa sille kuuluvan osuutensa. Keski-Suomen etujen turvaaminen on edellyttänyt myös kontaktiverkkoa Euroopan Unioniin ja muihin keskeisiin eurooppalaisiin toimielimiin. Länsi-Suomen liittojen yhteinen toimisto Brysselissä on edistänyt osaltaan tavoitteen saavuttamista. Edunvalvonnassa ja valtion talousarvioon vaikuttamisessa on toimittu yhteistyössä kansanedustajien, valtion piirihallinnon sekä kuntien kanssa. Perusrakenteen kärkihankkeiden valitsemiseksi ja valtion rahoituksen saamiseksi liitto on myös toimintavuonna hyväksynyt maakunnalliset tavoitteet. Toimintavuoden lopulla ratkesi eduskunnan valtio-varainvaliokunnan liikennejaoston kautta maakunnan perusrakenteen pitkäaikaisen ykköshankkeen valtatie 4 Jyväskylä Kirri parantamisen liikkeellelähtö. Liiton toimistossa vastuu edunvalvontaan liittyvistä asioista on jakautunut kullekin vastuualueelle niiden tehtävien mukaisesti. 6.2 Kuntien palvelutehtävät ja yhteis-toiminnan organisointi Tehtävänsä mukaisesti Keski-Suomen liitto on toiminut yhdessä jäsenkuntien kanssa ajankohtaisissa asioissa selvitysten tekijänä ja yhteistoiminnan käynnistäjänä. Selvitystoimintaa on tehty seutukuntayhteistyön, kulttuurin ja kunnallistalouden alueilla sekä maakunnan tilaa koskevien tietojen tuottamiseksi. Keski-Suomen liitto on tukenut kuntien vapaaehtoisen seutuyhteistyön laajenemista ja syvenemistä. Keskustelua on avattu mm. hyvinvointipalveluiden järjestämiseksi. Lisäksi liitto on edistänyt maakunnallista ja seudullista yhteistoimintaa energiapolitiikan alueella, jossa ei ole erillistä viranomaista tähän tehtävään.

15 Liitto on järjestänyt mm. kansanedustajille ja kunnanjohtajille mahdollisuudet ajankohtaisten maakunnallisten asioiden käsittelyyn. 6.3 Yhteistyöverkosto ja kansallinen sidosryhmäyhteistyö Maakuntien liitot hoitivat myös toimintavuoden aikana osan yhteistyöstään Suomen Kuntaliiton kautta. Kuntaliiton hallituksen alaisuudessa on toiminut liittojen puheenjohtajien kokous. Sen kautta maakunnilla on ollut oma yhteinen luottamushenkilöistä koostuva elin, jossa on otettu kantaa maakuntien kannalta merkittäviin asioihin. Maakuntajohtajat kokoontuivat säännöllisesti. Kuntakoulutus järjesti myös luottamushenkilöille sekä henkilöstölle koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia. Maakunnat ovat hakeutuneet keskenään vapaaehtoisesti yhteistyöhön. Keski-Suomi on kuulunut Pirkanmaan, Satakunnan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien kanssa Länsi-Suomen Allianssiin (West Finland Alliance, WFA). Yhteisten intressien pohjalta on toimittu edunvalvontakysymyksissä, kansainvälisten yhteyksien rakentamisessa, asiantuntijayhteistyössä sekä aluekehitys-vastuun toteuttamiseen liittyvässä tuotekehittelyssä. Yhteistyö on tiivistynyt yhteisten henkilöresurssien hankinnan ja Brysselin toimiston toiminnan vakiinnuttamisen jälkeen. Puheenjohtajat ovat kokoontuneet kaksi kertaa ja maakuntajohtajat lähes kuukausittain. Vuotuiset yhteiset maapäivät järjestettiin lokakuussa Porissa luottamushenkilö- ja virkajohdolle. Henkilökuntien tapaaminen järjestettiin elokuussa Pohjois-Pirkanmaalla. EU-tavoiteohjelmien toteutus on ollut luontaisesti maakuntien yhteistyötä. Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelmassa kumppaneina ovat olleet WFA:n lisäksi Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat. Pohjois-Suomen 1-ohjelmaa on toteutettu yhdessä Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien kanssa. Maakuntien toimintaa on sovitettu yhteen tavoitealueittain koordinaatiotyöryhmissä ja maakuntajohtajien tapaamisissa. Keski-Suomen liitto on vastannut myös Länsi-Suomen 2-alueen yhteisen ohjelmakoordinaattorin työstä. Keski-Suomen liitto on vastannut WFA:n liittojen asianhallintajärjestelmän valinnan sekä ohjelmistojen. laitteistojen ja käyttöönoton valmistelusta vetämällä liittojen yhteistä työryhmää. Edellä mainittujen yhteenliittymien lisäksi maakuntien liitoilla, siis myös Keski-Suomella, on ollut sekä kansain-välisiin että kansallisiin etuihin liittyvää maakuntien yhteistoimintaa. Toimistossa on toimintavuoden aikana jatkettu maa-kunnallisten verkostojen selvittämistä ja verkostomaisen toiminnan varmistamista. 6.4 Kansainvälisyys Liiton osuus kansainvälisessä vuorovaikutuksessa on paljolti liittynyt maan EUjäsenyyteen. Lähialuevastuu on ollut maakunnan liitoilla (Venäjä, Baltia ja Pohjoismaat). Liiton kansainvälistymistoimet ovat kytkeytyneet paljolti aluekehittämiseen osana EU:n rakennepolitiikan toteuttamista rakennerahastojen tai yhteisöaloitteiden kautta. Maakuntahallitus on tehnyt tarvittavat esitykset ja päätökset rajat ylittävästä yhteistyöstä.

16 Liitto on jatkanut strategisen valintansa mukaisesti liittoutumista läntisen Suomen maakuntien kanssa (Länsi-Suomen Allianssi, West Finland Alliance) kansainvälisten asioiden toteuttamiseksi. Länsi-Suomen Allianssin Brysselin toimiston avulla yritystoiminnalle, oppilai-toksille, kunnille ja muille maakunnallisille toimijoille on tehty mahdolliseksi runsas yritystoiminnan kehittämiseen liittyvän tiedon ja kontaktien saanti. Liiton omat kansainvälistymistoimet on kohdennettu edistämään liiton suunnitelmissa lausuttuja perus-tavoitteita. Liitto on tavoitellut kansainvälistymistoimilla maakunnan kokonaisetua. Pk-yrityksiä tuetaan yhdessä TE-keskuksen ja alueellisten kehittämisyhtiöiden kanssa kontaktien luomisessa, viennin edistämisessä ja etabloitumisessa ulkomaille. Liitto on tukenut liiton omien ja muiden keskisuomalaisten asiantuntijoiden sijoittumista EU:n sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden tai järjestöjen palvelukseen. Samaten on tuettu jäsenyyksiä asiantuntijakomiteoissa sekä kansainvälisissä arviointitehtävissä. Liitto on tukenut lähialueilla toimia, jotka tuottavat ainakin pitkällä aikavälillä kannattavaa vientiä. Apuna on käytetty mm. Interreg-, Phare-, Tacis- ja muita EU:n yhteisö- ja politiikkaohjelmia ja -aloitteita. Liitto on vastannut Keski-Suomen maakunnan osalta Keskipohjola-yhteistyöstä määritellyillä strategia-aloilla yhteistyössä JYKESin ja kuntien kanssa. Keskipohjolakomitean asiantuntijaryhmiin liitto on osallistunut maakuntahallituksen erillisin päätöksin. Liitto on ollut jäseninä niissä kansainvälisissä organisaatioissa, jotka suoraan tukevat liiton tavoitteita ja niiden toteuttamista. Jäsenyys, edustus tahi seuranta on toimintavuoden aikana ollut seuraavissa organisaatioissa: 1. Assembly of European Regions (AER; jäsenyys): EU:n kanssa läheisesti yhteistoiminnassa toimiva Euroopan alueiden järjestö 2. EURADA:n toiminnan seuranta (Euroopan alueellista vertailutietoaineistoa tuottava elin) 3. Euroopan maakuntien ympäristö- ja energiajärjestö FEDARENE (jäsenyys) 4. Keskipohjola-komitea (maakuntahallituksen nimeämät henkilöedustajat komiteassa; ei yhteisöjäsenyyttä; lähialueyhteistyötä toteuttava järjestelmä, joka saa myös Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoitusta) 5. Pohjoismainen tiedotustoimisto Jyväskylässä (osa-rahoitus) 6. Itämeren maiden Interreg -ohjelma (liitto on tarjonnut mahdollisuuden ohjauskomitean ja kansallisen alakomitean työskentelyyn osallistumiseen valtioneuvoston nimeämälle keskisuomalaiselle edustajalle) Lisäksi liitto on osallistunut maakuntahallituksen erillisten päätösten perusteella kansainvälisiin hankkeisiin mm. yritysten markkinoinnin, alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelumenetelmien kehittämisen, energiapolitiikan sekä matkailun ja tietotekniikan aloilla. Liitto on tukenut taloudellisesti henkilöstönsä kansainvälistymisen perusvalmiuksien luomista ja ylläpitämistä mm. toimintavuoden aikana koko henkilöstölle tarjotuilla kielikursseilla.

17 6.5 Tietotekniikka ja tietoliikenne Alkuvuodesta liitto sai käyttöönsä aikaisempaa hieman nopeamman tietoliikenneyhteyden. ADSL-yhteys, nopeudeltaan 2 Mb / 512 kt, jakaantuu yli kolmenkymmenen käyttäjän kesken, joten nopeuden kasvattamis-tarvetta on edelleen. Samalla toteutui palomuuriratkaisu, mikä paransi tietoturvaa. Keski-Suomen liitolla on rekisteröitynä seuraavat domain-tunnukset: maakunnan liiton varsinainen kotisivu englanninkielisen matkailutiedotuksen käytössä suomenkielisen matkailutiedotuksen käytössä Liitolla ei ole omaa www-palvelinta vaan Internet-palveluna on Elisa yhtiön Kolumbus. Keski-Suomen liiton internet-sivujen ylläpidosta vastaa Keski-Suomen liiton tietopalvelusihteeri. Eräitä projekteja varten, esim. maakuntasuunnitelma, käytössä oli hankekohtaiset ja vuorovaikutteiset Internet-sivut. Niiden ylläpito ulkoistettiin. Liiton henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa ja liiton yleinen virallinen sähköpostiosoite on Aiemmin laaditun tietoturvasuunnitelman toteuttaminen alkoi. Virustorjunta on hoidettu F- Secure -ohjelmalla. Palvelimen tietokantojen nauhavarmistus tapahtuu joka yö. Palvelin siirrettiin taloyhtiön paloturvalliseen ja jäähdytettyyn ATK-konehuoneeseen. Maakuntahallitus hyväksyi alkuvuodesta liiton tietoturvastrategian ja sen mukainen henkilöstölle tarkoitettu ohje valmistui loppuvuodesta. Uusia ohjelmistolisenssejä ja päivityksiä on hankittu vain yksittäiskappaleita, sillä laajempi ohjelmistopäivitys tapahtui edellisvuonna. Kevättalvella uusittiin vanhimmat työasemat. Tämä koski noin 2/3 laitteista. Palvelintietokone kävi tiedostojen koon ja määrän kasvun vuoksi alitehoiseksi ja uusi palvelin tilattiin loppuvuodesta. Sen käyttöönotto tapahtuu vuoden 2003 puolella. 6.6 Tiedotus Tiedotustoiminta perustui EU-alueohjelmien osalta vuoden viestintäsuunnitelmaan (Sisäasiain-ministeriö ja BNL Information Oy) ja EU:n komission antamaan asetukseen (EY) N:o 1159/2000. EU-ohjelmien tiedotuksella tuetaan ohjelmastrategioiden ja -tavoitteiden tehokasta toteutumista. Viestinnän tavoitteena on * lisätä EU:n rahoittaman toiminnan avoimuutta, näkyvyyttä ja tehokkuutta * tehostaa yhteistyötä ja lisätä aitoa kumppanuutta eri toimijoiden kesken * lisätä tietoutta, aktivoida hankeideointia ja vauhdittaa hankkeiden käynnistämistä * nostaa ohjelmien tunnettuutta ja edistää tavoiteprofiilin mukaista imagoa

18 Tiedotuksella pyrittiin tekemään tutuksi maakunnan EU-ohjelmatyötä ja maakunnanliiton roolia aluekehitysviranomaisena niin yhteistyökumppaneille kuin myös suurelle yleisölle. EU-ohjelmista ja niiden tuloksista pyrittiin luomaan myönteistä mielikuvaa. Olennainen osa tiedotustoimintaa oli Maakunnan yhteistyöryhmän toiminnasta ja päätöksistä tiedottaminen sekä Keski-Suomen liiton ajankohtaisista asioista, mm. maakunta-valtuuston ja maakuntahallituksen päätöksistä tiedottaminen. Tavoitteena oli aktiivinen, avoin tiedotus ja hyvät, säännölliset suhteet tiedotusvälineisiin. Vuoden 2002 aikana tiedotusvälineille lähti 88 lehdistötiedotetta tai -kutsua. Säännöllisellä tiedotteiden jakelulistalla on yli 40 osoitetta (toimittajaa ja toimitusta). Vuonna 2002 järjestettiin 18 tiedotustilaisuutta, haastattelua, kokousta tai toimittajatapaamista, joissa median edustajia oli paikalla. Keski-Suomen liiton toimialojen kanssa tehtiin tiedotusyhteistyötä toimialapäivien ja strategianjulkistusten merkeissä (puu, metalli, matkailu, pien/käsiteollisuus ja graafinen ala). Toimialatyö oli esillä myös BisnesNetworkstapahtumassa Jyväskylä Paviljongissa Suur-Jyväskylän lehden toimittamassa Yrittäjäliitteessä syksyllä 2002 esiteltiin Keski-Suomen liittoa ja erityisesti toimialatyöhanketta. Maakunnan yhteistyöryhmän tiedotuslehti ÄMYRI ilmestyi kaksi kertaa eli MYRrin puolivuotisraportointien yhteydessä. Lehti sisälsi mm. puolivuotiskatsaukset EU-ohjelmien toteutumisesta, hankepäätökset ja rahoituksen sidontatiedot sekä muita ajankohtaisia ohjelmatyöhön liittyviä teemoja. Lehden toimituskuntaan kuuluu kaikkien rahoittajaviranomaisten edustaja, päätoimittaja on Keski-Suomen liiton EU-tiimin vetäjä Hannu Korhonen ja toimitussihteeri tiedottaja Merja Lahti. ÄMYRI on tasokas kuvitettu neliväripainettu aikakauslehti, jonka jakelu on 3000 kpl. Loppuvuodesta 2002 käynnistettiin EU-rahoitusviran-omaisten yhteisten Internet-sivujen teko. Sivut julkaistiin helmikuun 2003 alussa. Tiedotus oli aktiivista ja säännöllistä v Tiedotteiden jakelulistalle lisättiin median lisäksi myös EU-rahoittaja-viranomaiset, kunnanjohtajat ym. sidosryhmiä. Yhteistyö EUrahoitusviranomaisten tiedotusvastaavien kanssa jatkui hedelmällisenä tiedotuslehti Ämyrin tiimoilla. Ämyrin toimituskunta toimii eri rahoittajaviranomaisten viestintäryhmänä. Ryhmä vastasi yhteisten Internet-sivujen tuottamisesta yhdessä Interactive Partnersin kanssa. 7. Talous vuonna 2002 Keski-Suomen kunnat maksoivat liitolle jäsenmaksuina yhteensä euroa. Tästä käytettiin Keski-Suomen Kehittämisrahaston kartuttamiseen euroa. Jäsenmaksurahoituksesta käytettiin Keski-Suomen liiton kiinteään toimintaan euroa. Jäsenmaksurahoituksen lisäksi kustannusalueet hankkivat muuta rahoitusta yhteensä euroa. Suurin osa muusta rahoituksesta ( euroa) kohdistui projekteihin tukina ja avustuksina sekä projektituloina. Keski-Suomen liiton kustannusalueiden menot olivat euroa. Suurin menoerä olivat palkat ja palkkiot sekä henkilöstömenot, joita oli yhteensä euroa. Lisäksi

19 liitto hankki asiantuntijapalveluita eurolla. Muita suurimpia menoeriä olivat matkakorvaukset ( euroa) ja ulkopuoliset projektikulut ( euroa). Huoneistoja tarvikemenot olivat euroa. Keski-Suomen liitto oli vuonna 2002 seuraavien kotimaisten yhdistysten jäsen: Maakunnan Maut ry, Suomen Kotiseutuliitto ry, Suomen Vesitieyhdistys ry, Sihteeri-yhdistys, Suomen matkailun alueorganisaatioiden yhdistys ry, Suomen Matkailuasiamiehet ry, Kunnallistieteen yhdistys ry, Tietopalveluseura ry ja Keski-Suomen Lintutieteellinen yhdistys. Suomen Kuntaliitolle maksettiin palvelumaksua. Lisäksi liitto on EU:n alueorganisaatioiden Euroopan alueiden liiton (AER) ja Euroopan maakuntien yhteistyöjärjestön, Fedarenen, jäsen. 7.1 Talousarvion toteutuminen Liiton tuloslaskelma näyttää yli/alijäämää 0 euroa. Toimintatuottoja budjetoitiin euroa ja toteutuneet toimintatuotot olivat euroa. Toimintakuluja budjetoitiin euroa ja toteutuneet toimintakulut olivat euroa. Ylitykset johtuivat projektien tulo- ja menorahoituksen ylittymisestä Tilikauden tulos on euroa. Tuloksesta siirrettiin Keski-Suomen Kehittämisrahastoon euroa maakuntavaltuuston päätöksen mukaisesti. Poistoeroa on purettu euroa ja lisätty euroa. Varauksia on vähennetty euroa. Tilinpäätökseen on tehty myös euron investointivaraus atk- ja ohjelmistohankintoja varten. Keski-Suomen Historian myyntitulot, euroa, on rahastoitu liiton kirjarahastoon. Vuosikate per poistot = 51, jos vähennetään rahastosiirto, niin vastaava luku on 4. Vuosikate per asukas = 3,50 euroa, jos vähennetään rahastosiirto, niin vastaava luku on 0,23 senttiä. Kustannusalueiden nettomenoista (=menot miinus kustannusalueiden tulot) jäi ylijäämää euroa. Kustannusalueiden yli- ja alijäämät, euroa Kustannusalue Tuotot Kulut Nettokulut Budjetoidut +Yli/-alijäämä nettokulut Luottamushenkilöhallinto Strategia Hallinto Alueidenkäyttö Ohjelmien toteutus Yhteiskustannukset Yhteensä

20 INVESTOINNIT INVESTOINTIVARAUS, maakuntavaltuuston päätös MÄÄRÄRAHA käyttö alitus euroa euroa euroa Investointivarausta käytettiin liiton atk-laitteiden hankintaan euroa ja palvelimen hankintaan euroa. 7.2 Kuntien maksuosuudet Keski-Suomen kunnat rahoittivat liiton toimintaa eurolla. Maksuosuudet määräytyivät verovuoden 2000 kunnallis- ja yhteisöveroäyrien suhteessa. Kuntien maksuosuudet vuonna 2002, euroa KUNTA Veroäyrit Maksuosuus Maksuosuudesta K-S yhteensä (verov. 2000)2 002 yhteensä euroakehittämisrahastoon euroa Jyväskylä Jyväskylän mlk Laukaa Muurame Uurainen Hankasalmi Joutsa Leivonmäki Luhanka Toivakka Keuruu Multia Petäjävesi Jämsä Jämsänkoski Korpilahti Kuhmoinen Konnevesi Sumiainen Suolahti Äänekoski Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 1

T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 1 T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 1 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä puhelin (014) 652 200 fax (014) 652 277 Kotisivu internetissä: http://www.keskisuomi.fi

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Kaikk tärkki, mik vetä: meri, pello ja metä. Niist riittä voimi. Tua sää kude, meill o loimi. Ei tartt pelkästäs yrittä, saa tehrä kans. Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA Keski-Suomen kilpailuetuja ovat runsaat luonnonvarat, niihin liittyvä teollisuus sekä ylivertaisen hyvä osaamispotentiaali. Kehittäminen nousee maakunnista mauri

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13)

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

PUOTILAN VENEKERHO RY T A S E K I R J A 2 0 12. Sisällys:

PUOTILAN VENEKERHO RY T A S E K I R J A 2 0 12. Sisällys: PUOTILAN VENEKERHO RY T A S E K I R J A 2 0 12 Sisällys: Tilinpäätös * Tuloslaskelma * Tase * Tase-erittelyjä * Pääkirja * Päiväkirja * Palkkakortisto Helsingissä 15.11.2012 Taisto Johansson TASE VASTAAVAA

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 KESKI-SUOMEN LIITTO

T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 KESKI-SUOMEN LIITTO T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä puhelin (014) 652 200 fax (014) 652 277 Kotisivu internetissä: http://www.keskisuomi.fi/

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. Allekirjoittaneet Keski-Suomen liiton jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä hyväksyneet kuntayhtymän perussopimuksen ja sopineet kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisestä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

ao oo TILII{PAATOS ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010

ao oo TILII{PAATOS ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010 ao oo TILII{PAATOS oo ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010 Sivu: Tulostethr: I 16.07.10 Jakso: 01.04.2009-31.03.2010 Tuloslaskelma xjl-x"xjfi)ffi XJL.XJL;fiXX LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskenetäisten

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat. Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat. Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat Omakatteisten rahastojen varat Aktiiviteettirahastojen varat Muiden omakatteisten rahastojen

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511 00002105 SOSIAALITYÖ (03) 2014 / 2015 3001 Myyntituotot 1.500 499,77 33,3 997,71-497,94 1.146,48 2.144 1.646 1.500 3200 Maksutuotot 31.330 11.461,81 36,6 7.786,05 3.675,76 23.950,20 31.736 35.412 31.330

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti Standard 2014-05-16 10:52 Teppo Testi TRANSKOKKO OY POSTIOSOITE: TESTITIE 17,99999 TESTILÄ, SUOMI Y-TUNNUS. 1712431-1 D&B D-U-N-S NR. 46-111-2222 PUHELIN 99-123456 TILINPÄÄTÖS 201212 A Luottokelpoinen

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilinpäätöksen hyväksyminen 69/00.00.03.00/2014 MHS 10.03.2014 17 Kuntalain

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Tietotekniikka Edistää ja hankkii tietotekniikkapalveluita, joilla tuetaan mahdollisimman tehokkaasti muuta palvelutuotantoa.

Tietotekniikka Edistää ja hankkii tietotekniikkapalveluita, joilla tuetaan mahdollisimman tehokkaasti muuta palvelutuotantoa. KUNNANHALLITUS Taloussuunnitelma 2016-2018 1 Toiminta-ajatus Ilomantsi vahvistaa ja kehittää omille vahvuuksille perustuvia maaseutupalveluja ja yritystoimintaa. Hallintokunta järjestää sisäisille asiakkaille

Lisätiedot