T O I M I N T A K E R T O M U S 2002

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T O I M I N T A K E R T O M U S 2002"

Transkriptio

1 T O I M I N T A K E R T O M U S 2002

2 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin (014) fax (014) Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: ISSN ISBN ISBN X sähköinen versio Julkaisun avainsanat: Toimintakertomus Maakunta Maakuntasuunnitelma Maakuntakaava Painos: Painopaikka: Taitto: Piia Ahonen

3 Sisällys 1. Katsaus vuoteen Keski-Suomen suunnittelujärjestelmä ja visio Maakuntasuunnitelman laadinta Ohjelmien toteuttaminen Keski-Suomen tavoite 1-ohjelman toteutus Keski-Suomen tavoite 2-ohjelman toteutus Toimialatyö Osaamisen vahvistaminen Hyvinvointistrategia Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen ja maakuntakaava Muu toiminta Edunvalvonta Kuntien palvelutehtävät ja yhteistoiminnan organisointi Yhteistyöverkosto ja sidosryhmäyhteistyö Kansainvälisyys Tietotekniikka ja tietoliikenne Tiedotus Talous vuonna Talousarvion toteutuminen Kuntien maksuosuudet Keski-Suomen liiton tilinpäätös Keski-Suomen Kehittämisrahaston talous EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoituksen talous Keski-Suomen liiton hallinto ja muut resurssit Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Maakunnan yhteistyöryhmä Keski-Suomen liiton henkilöstö ja muut voimavarat...31 LIITTEET Maakuntavaltuusto...33 Maakunnan yhteistyöryhmä...35 Henkilöstö ja hankevastaavat...36 Keski-Suomen liiton julkaisut...38 Tilintarkastuskertomus...40

4 1. Katsaus vuoteen 2002 Keskisuomalaisten toimeentulon ja maakunnallisen vientitulon perustan vuonna 2002 muodostivat metsä-, paperi-, metalli- ja kemianteollisuus. Teollisuuden ohella palvelut ja erityisesti liike-elämän palvelut kehittyivät myönteisesti. Aluetuotteella mitaten julkisten palveluiden osuus säilyi maakunnassa korkealla tasolla. Maa- ja metsätalouden osuus oli edelleen korkeampi kuin maassa keskimäärin. Uutta kasvua haettiin informaatioteknologiasta, elektroniikka-alalta, graafisesta teollisuudesta sekä hyvinvointiteknologiasta. Keski-Suomen liiton omina hankkeina edistettiin yritysten verkottumista ja liike-toiminnan kehittymistä metallialan, mekaanisen puun, matkailun, graafisen alan, käsi ja pienteollisuuden sekä elektroniikka-alan yrityksissä. Maakunnan vetovoimaisuutta turvasivat alueen oppilaitokset, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammatti-korkeakoulu, joiden yhteinen opiskelijamäärä oli yli Jyväskylän yliopisto ja ammattikorkeakoulu laativat yhteisen aluestrategian. Jyväskylässä oli eniten korkeakoulupaikkoja koko maassa suhteessa väkilukuun. Taidon merkitys korostui ammatillisen koulutuksen voimakkaassa kehityksessä. Keski-Suomen seutukunnat kehittyivät vuonna 2002 eri tavoin. Jyväskylän seutukunta kuului maan nopeimmin kehittyvien seutujen joukkoon. Voimakkaita teollisuuden alueita olivat Jämsän ja Äänekosken seutu-kunnat. Teollisuudella oli suuri merkitys myös Saarijärven, Keuruun ja Viitasaaren seutukunnilla. Maa- ja metsätalouden suhteellinen asema oli voimakkain Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnalla. Keski-Suomen vaikein ongelma vuonna 2002 oli rakenteellinen työttömyys, joka koetteli koko maakuntaa. Työllisyyden paranemisesta huolimatta keskimääräinen työttömyysaste pysyi usean prosenttiyksikön muuta maata korkeammalla, prosentti-yksikön tasolla. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa kuvasi se, että mittavasta työttömyydestä huolimatta samanaikaisesti teollisilla kasvu-yrityksillä ilmeni pulaa hyvin koulutetuista ja osaavista ammattihenkilöistä. Keski-Suomen TE-keskuksen tilastoinnin mukaan toimintavuoden aikana myönteisimmin työllisyys kehittyi nuorimpien työnhakijoiden kohdalla sekä terveydenhuollon ja sosiaalityön ja rakennusalan ammateissa. Seuduittain työttömien määrän vähennys oli voimakkainta Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnalla. Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) tutkimuksen ja koulutuksen voimavarojen jaossa Keski-Suomen asema heikkeni edellisvuodesta 2,9 %:iin valtakunnallisesta kokonais-määrästä. Maakunnan toimijat ja viranomaiset kehittivät Keski-Suomea viiden strategisen teeman kautta. Teemat olivat yritystoiminnan kehittäminen, osaamisen vahvistaminen, työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy, maatalouden rakenteen ja maaseutu-elinkeinojen kehittäminen sekä infrastruktuurin kehittäminen. Työllisyyden edistäminen, osaamisen vahvistaminen sekä maaseutuelinkeinojen kehittämisen resursseja jäi käytettäväksi myös seuraavina vuosina. Kuntatalous oli myös vuonna 2002 monen keskisuomalaisen kunnan huoli. Kuntatalouden ongelmat näyttäytyivät sekä kunnan oman palvelu-tarjonnan järjestämisessä että kunta-

5 rahoituksen niukkuutena kehittämis-hankkeissa. Ennakkotietojen mukaan toimintavuonna kuntien lainakanta oli kasvussa. Toisaalta vuosikate parani maakunnallisesti ja negatiivisen vuosikatteen kuntien määrän ennakoitiin puolittuvan. 2. Keski-Suomen suunnittelujärjestelmä ja visio Aluekehittämislainsäädännön uudistamisen myötä suunnittelujärjestelmään tuli muutoksia. Maakunta-suunnitelmalla linjattiin maakunnan tavoiteltu kehitys vuoden aikavälillä. Maakuntaohjelma yksilöi maakunnan kehittämistahdon toimenpiteiksi ja maakuntakaavassa uudistuu alueiden käytön suunnittelu. Yksittäiset kehittämishankkeet ja niiden rahoituksesta sovitaan vuosittain laadittavissa toteuttamissuunnitelmissa. Toimintavuoden aikana maakunta määritti itselleen maakuntasuunnitelmassa uuden vision. Keski-Suomi haluaa olla tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Aluekehittämisen toimenpiteet liittyivät vision mukaisesti yritystoiminnan ja osaamisen vahvistamiseen, työllisyyden kohentamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn, maaseudun elinvoimaisuuden tukemiseen sekä aluerakenteen parantamiseen. Vision mukaan maakunnan kehittämistoimet tukeutuvat tietoon, tutkimukseen, koulutukseen, osaamiseen, ammatilliseen taitavuuteen, yrittäjyyteen, innovatiivisuuteen, elämänlaatuun ja turvaan. Visio on toimintaohjeena maakunnan kaikille toimijoille. 3. Maakuntasuunnitelman laadinta Maakuntasuunnitelma oli toimintavuoden merkittävin suunnittelutehtävä. Maakuntavaltuusto hyväksyi sen Merkittävän osan taustaselvityksistä osarahoitti EU:n Itämeren maiden ohjelma. Kyseisissä hankkeissa oli kansainvälisiä yhteistyöpartnereita Ruotsista, Norjasta, Saksasta, Puolasta, Liettuasta ja Karjalan tasavallasta. Maakuntasuunnitelmaprosessin vetämisestä vastasi kehittämisjohtaja Martti Ahokas ja lyhennelmän valmistelusta maakuntajohtaja Anita Mikkonen. Maakunta-suunnitelman valmistelua johti maakuntahallituksen nimeämä johtoryhmä. Liiton sektorikohtaiset vastuuhenkilöt raportoivat johtoryhmälle työn edistymisestä. Jäseninä olivat maakuntahallituksen nimeämät henkilöt sekä sektoreittaisten valmisteluryhmien puheenjohtajat. Johtoryhmä kokoontui yhteensä 20 kertaa. Maakuntajohtaja kutsui professori Pertti Kettusen arvioimaan kriittisesti maakuntasuunnitelman valmistelua. Kettunen puolestaan kutsui liitosta kaikin tavoin riippumattomia henkilöitä avustamaan arviointiprosessia: ryhmästä käytettiin nimitystä

6 kyseenalaistajien ryhmä. Tehtävänä oli vaihtoehtoisten visioiden hahmottaminen ja kriittisten arvioiden tekeminen. Maakunnan yhteistyöryhmä asetti ympäristövaikutusten arviointiryhmän, jonka tehtävät liittyvät maakunnan yhteistyöasiakirjan ja ohjelmatyön toteuttamiseen. Toimeksianto laajennettiin käsittämään myös maakunta-suunnitelman laatimistyössä tarvittavat arvioinnit. Puheenjohtajana oli ympäristöasiamies Martti Salminen. YVA-ryhmä antoi palautteensa jokaisesta luonnos-versiosta, joka oli maakuntahallituksen käsiteltävänä. Lopullisesta maakuntasuunnitelmasta YVA-ryhmä antoi arviointinsa, joka oli maakuntahallituksen ja valtuuston käytettävänä päätöksenteossa. YVA-arviointi toimitettiin erillisenä asiakirjana mm. kaikille, joilta pyydettiin lausunto, sekä kaikille maakuntasuunnitelman lyhennelmän jakelun mukaisille tahoille. Aluerakenneryhmä koottiin maakuntasuunnitelman alue- ja yhdyskuntarakenneselvityksiä varten. Puheenjohtajana ja yhteys- ja vastuuhenkilönä oli maakuntainsinööri Jarmo Koskinen. Seuraavat ryhmät asetettiin varsinaisesti maakunnan ammattirakenne-ennusteen laatimista varten, mutta ryhmien suostumuksella niiden tehtävää laajennettiin ryhmän nimen mukaista maakuntasuunnitelman laatimis-tehtävää käsittäväksi: Maa- ja metsätalousryhmä Teollisuusryhmä Hyvinvointipalveluryhmä Kauppa, palvelut, matkailu Infrat, liikenne Rakentaminen Koulutus Kulttuuri Maakuntasuunnitelman valmistelua palvelivat erillis-hankkeina toteutetut kuntakohtaiset aluerakenneselvitykset sekä maakunnallinen aluerakenneselvitys, joissa keskeisinä arviointiperusteina olivat alue- ja yhdyskuntarakenteen rakentamis- ja ylläpitokustannukset. Lisäksi tehtiin Keski-Suomen kuntatalouden näkymiin perustuvia laskelmia. Keski-Suomen liitto toteutti maakunnan elinkeino- ja ammattirakenteen ennustekierroksen, jossa päivitettiin maakunnan ammattirakenne-ennuste ja koulutusrakenne-ennuste. Prosessissa tuotettiin aineistoa kyseisiin ennusteisiin ja maakuntasuunnitelmaan. Mainittujen lisäksi tehtiin mm. seutuistumisselvityksen päivitys sekä maakunnallista kulttuuritoimen järjestämistä koskeva selvitys. Keski-Suomen maakuntasuunnitelman laatimiseksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Se kuten myös suunnitelmaluonnos olivat saatavilla liitosta sekä kotisivulta. Kotisivun kautta pääsi myös suunnitelman Metsonsiipi -verkkolehteen. Viranomaisten, laitosten, yritysten, järjestöjen ja kansalaisryhmien sekä keskisuomalaisten vuorovaikutus valmistelun aikana järjestettiin valmisteluryhmien, vuorovaikutteisten internet-sivujen, neuvottelu- ja keskustelutilaisuuksien, yleis- ja erityistiedottamisen sekä lausuntomenettelyn avulla. Huomiota kiinnitettiin nuorten, erityisesti peruskoulun yläasteen ylimpien luokkien, ja eri kansalaisryhmien mahdollisuuksiin päästä ilmaisemaan näkemyksensä.

7 Maakuntavaltuustolle suunnitelman valmistelua esiteltiin jokaisessa kokouksessa syksyn 2001 ja syksyn 2002 aikana. Keskeisiä valmisteluteemoja oli lisäksi esillä Keski-Suomen risteilyllä lokakuussa Suunnitelma oli sekä maakuntavaltuuston että maakuntahallituksen seminaarin aiheena, minkä lisäksi järjestettiin teemaseminaareja pienemmille kohderyhmille. Maakuntasuunnitelman laadintaa selostettiin yhteistyöryhmälle (MYR). Suunnitelmaluonnos oli lausunnoilla kesäkuun lopusta saakka ja kunnissa saakka. Yhteensä lausuntopyyntöjä lähetettiin 140 ja lausuntoja saatiin 78 kpl, jotka kaikki olivat myös yleisön tutustuttavissa kotisivuilta. Kaikki lausunnot ja kannanotot käsiteltiin johtoryhmässä ja niihin tehtiin liiton vastineet, jotka olivat maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston käsittelyn pohjana. Johtoryhmä arvioi osaltaan prosessin onnistumista maakuntavaltuuston marraskuisen hyväksymispäätöksen jälkeen. Arviointi suoritettiin perinteisin kouluarvosanoin 4 (hylätty) 10 (erittäin hyvä). Tästä arvioinnista on raportoitu erikseen. 4. Ohjelmien toteuttaminen Toimintavuoden aikana maakunnan uudistettuun päämäärään pyrittiin Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnissa tavoite 1-ohjelman resurssein ja muualla Keski-Suomessa tavoite 2 ohjelman resurssein. Pohjoisen Keski-Suomen alueella ohjelman voimavarat kohdennettiin luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin ja muualla Keski-Suomessa alueellisesti erikoistumalla. Pitkäjänteisellä strategialla parannettiin maakunnan kilpailukykyä. Toimialoittaisella kehittämistyöllä kiinnitettiin huomiota erityisesti työllistäviin ja alueen vetovoimaisuutta lisääviin kohteisiin. 4.1 Keski-Suomen tavoite 1-ohjelman toteutus Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnilla kehittämisresurssit suunnattiin luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin. Kehittämisen painopistealueiksi valitut ydinverkostot olivat puu, energia, metalli, kivi ja elementtirakentaminen, matkailu sekä maatilatalous. Alan yrittäjät määrittelivät yritysverkoston strategiat sekä karkean investointi-ohjelman. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi kaikissa ydinverkostoissa nousivat jalostusasteen ja yritysten teknologisen tason parantaminen sekä työntekijöiden ja yrittäjien osaamisen vahvistaminen. Puutoimialalla vahvistettiin osaamista, parannettiin yritysten kilpailukykyä, kehitettiin raaka-ainehuoltoa, lisättiin bioenergian hyödyntämistä sekä kehitettiin logistiikkaa ja infrastruktuuria. Energia-alalla toimittiin alueen omien energiavarojen saamiseksi tehokkaasti käyttöön. Energia- ja puuala olivat kiinteässä yhteydessä, sillä energiatuotteiden jalostus perustui puun, metsähakkeen ja turpeen käyttöön.

8 Metallialan kehittämisessä tärkeintä oli yritysten tuotantoteknologian tason nosto, yrittäjien ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja suunnittelu- sekä huolto- ja tuotekehityspalveluiden parantaminen. Kivessä ja elementtirakentamisessa painopisteinä olivat yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen mm. tuotekehitys-investoinnein ja osaamisen kehittäminen. Matkailualan tavoitteena oli luoda pohjoiseen Keski-Suomeen kansainvälinen, luonnon ja maaseudun elämyksiä tarjoavien matkailukeskusten verkosto. Paino-pisteinä olivat markkinoinnin ja myynnin kehittäminen, yritysten kilpailukyvyn ja palvelujen laadun parantaminen, majoituskapasiteetin lisäys ja tason nosto, osaamisen vahvistaminen sekä infrastruktuurin kehittäminen. Maatilataloudessa päämääränä oli erikoistuneiden tai monimuotoisten, tehokkaiden ja nykyaikaisten maatilojen pohjoinen Keski-Suomi. Alkutuotannon kilpailukykyä parannettiin, maaseudun elinkeinoja monipuolistettiin ja osaamista vahvistettiin. * Pohjoisen Keski-Suomen ohjelmatyö toteutui pitkälti asetettujen tavoitteiden mukaisesti: tavoite 1 ohjelman yritysinvestoinneista 82 % (tavoite 80 %) ja osaamishankkeista 35 % (tavoite 40 %) kohdentui valittuihin yritys verkostoihin. * Keski-Suomen liiton kaikki hankkeet tukivat valitun strategian toteuttamista. 4.2 Keski-Suomen tavoite 2-ohjelman toteutus Tavoite 2 ohjelman perusstrategia oli alueellinen erikoistuminen, joka perustui kunta- ja seutukunta-kohtaisten, aluetaloutta vahvistavien kilpailukyky-tekijöiden tunnistamiseen. Alueita ja niiden yritysten kilpailukykyä sekä osaamista vahvistettiin investointien, verkostomaisen toiminnan ja koulutuksen avulla. Yritysten kilpailuetutarkasteluissa perustana olivat tuotteet, palvelut ja asiakassuhteet, taloudellinen kasvu-potentiaali, tuotanto- ja palveluprosessit sekä osaaminen ja innovatiivinen kehittämistoiminta. Kilpailuetu- ja erikoistumisvalinnat Kunta Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämsä Jämsänkoski Keuruu Konnevesi Korpilahti Kuhmoinen Laukaa Valinta Matkailukeskus ja PK-yritysten osaamisen vahvistaminen Puunjalostus ja bioenergia Informaatioteknologia sekä liikunta- ja terveysosaaminen Lentokenttäympäristö Perhematkailu ja komposiittiteknologia PK-yritysten osaamisen vahvistaminen, yrittäjyys Metallin kehittämisohjelma ja graafisen teollisuuden kehittäminen Metsätalous ja maaseutuyrittäminen Muovituotannon kehittäminen Puuteknologia ja uudet innovaatioalat Peurunka Center

9 Leivonmäki Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Sumiainen Suolahti Toivakka Uurainen Äänekoski Suon ja turpeen uusi liiketoiminta ja yritysverkostot Luonnon hyödyntäminen vetovoimatekijänä Luonto- ja kalastusmatkailu Perheyrittäjyys, yrittäjyysareena ja mekatroniikka Käsi- ja taitoteknologia Monialayrittäjyys maaseudun rakennemuutoksessa Hyvinvointiosaaminen PK-teollisuusalueen rakentaminen ja kehittäminen PK-yritystoiminnan kehittäminen (ympäristö ja asuminen) Ympäristöasioiden ja osaamisen laatukaupunki * Keski-Suomen kilpailuetu- ja erikoistumisvalintoihin perustunut ohjelmatyö toteutui siten, että tavoite 2 ohjelman hankkeista 58,6 % (tavoite 60 %) oli erikoistumisvalintastrategian mukaisia. * Keski-Suomen liiton omat hankkeet toteuttivat strategiaa ja käynnistivät maakunnan kannalta merkittäviä kehittämisaloja. 4.3 Toimialatyö Kehittämisen tärkein painopiste toimialatyössä v oli yritystoiminnan kehittäminen verkostoitumisen kautta kattaen koko maakunnan. Toisena tärkeänä painopisteenä oli yhteistyön syventäminen ja verkostoituminen julkishallinnollisten toimijoiden (K-S liitto, TEkeskus, kehittämisyhtiöt, Finnvera jne.) kesken. Vuonna 2002 toimialojen toiminta-/strategiasuunnitelmat tarkentuivat. Toimialojen keskeisiin kysymyksiin paneuduttiin toimialavetäjien ohjauksessa. Toimialatyön kautta vaikutettiin liiketoimintaosaamisen lisääntymiseen ja jakeluketjujen sekä tuotannon tehostumiseen. Erityisen hyvinä nähtiin aktiivisten ja joustavasti toimivien yritysverkostojen mahdollisuudet lisätä yritysten kilpailukykyä ja luoda uusia työpaikkoja. Aluekehityksen näkökulmasta merkittävää on että yritysverkostot ankkuroivat olemassa olevia työpaikkoja maakuntaan. Toimialojen ohjaus-/johtoryhmien työskentely oli vireää ja antoi suuntaviivoja toiminnalle. Strategia-/toimiala-ryhmien työskentely puolestaan ei aktiivisuudessaan yltänyt odotetulle tasolle. Näiden osalta odotukset uuden maakuntajohtajan suuntaan ovat korkealla. Toimialatyössä toimialapäällikön rooli on hyvin keskeinen. Siksi vaihtuvuus on erityisen haitallista hyviin tuloksiin pyrittäessä. Isäntäorganisaatioiden ja liiton onnistumista toimialatyön tukemisessa tuleekin arvioida toimiala-päälliköiden sitoutumisen ja työtyytyväisyyden kautta. Näillä mittareilla mitattuna arvosana on korkeintaan välttävä. Graafisella toimialalla toimialatyötä laajennettiin koskemaan myös av-viestinnän yrityksiä ja toimialan nimeksi tuli graafinen ja viestintä. Seuranta- ja arviointitietojen perusteella toimialatyömalli toteutui seuraavasti: * toimialatyöllä tavoitelluista yhteensä 500 uudesta työpaikasta saatiin aikaan toimintavuoden hankkeilla 426 ja tavoitteeksi asetetuista uudesta yrityksestä toteutui 36 kpl. Lisäksi vaikutettiin 491 työpaikan säilymiseen.

10 4.4 Osaamisen vahvistaminen Keski-Suomen liiton johdolla toteutettiin työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi (MARE). Raportin linjaukset ja toimialakohtaiset tarkastelut olivat maakuntasuunnitelman laadinnan perustana osaamisen vahvistamisen osalta. Ennakointi nostaa haasteeksi maakunnassa aikuiskoulutuksen ja eri koulutustasoille oikein kohdistuvan nuorisoasteen koulutuksen. Keski-Suomen tavoitteena on olla ammatillisen koulutuksen kärki-maakunta, taitava Keski- Suomi. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen on ollut tietoista ja pitkäjänteistä. Se on rakentanut yhteyttä myös lukion ja ammatillisen koulutuksen välille. Työssä oppiminen ja työelämäsuhteet vahvistuvat tällä hetkellä 2500 työpaikkakouluttajan ja 2000 yrityksen voimin sekä eri koulutusaloilla työskentelevin yhteisin kehittämisresurssein. Ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus kehittyy yhteisen maakunnallisen strategian pohjalta. Teknologian ja kasvualojen kehittämisessä osaamis-keskusohjelma on keskeisessä asemassa. Korkea-kouluopetuksen osalta ICT-alan ja hyvinvointiteknologia-alan koulutuksen hankkeet vahvistivat keskisuomalaisen koulutuksen ja yritystoiminnan osaamista ja kilpailukykyä. Hankkeet ovat luoneet perustan kehittää opetusta, vahvistaa elinkeinoelämään suuntautuvaa yhteistyötä sekä luoneet edellytyksiä opetukselle sijoittua osaksi normaalia budjettiperustaista toimintaa. Kehittämisessä on erityisen painoarvon saanut yliopiston ja ammatti-korkeakoulun välisen yhteistyön kehittyminen. Osaamisen vahvistaminen ja koulutus on merkittävästi liittynyt PK - yritysten kehittämiseen sekä kilpailuetu- ja erikoistumisvalintojen määrittämiin kehittämisteemoihin. Toiminnan ytimenä ovat olleet yritysverkostot samoin kuin toimialojen osaamisen kehittämisessä. Erityistä huomioita on jatkossa kiinnitettävä eri koulutusorganisaatioiden tiiviimpään kytkeytymiseen tähän kehittämistyöhön. Kumppanuutta korostava osaamisen vahvistaminen ja koulutus perustuu jatkossakin prosesseihin, joiden osia ovat osaamisen tuottaminen, osaamisen välittäminen yksilöltä ja organisaatiolta toiselle ja osaamisen soveltaminen. Maakuntasuunnitelman visio Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämän laadun maakunta korostaa osaamisen merkitystä. Tieto, taito ja yrittäjyys kartuttavat inhimillistä pääomaa ja sosiaalista pääomaa. Keski- Suomeen rakennetaan aiempaan kehitystyöhön perustuen kattava oppimispaikkojen verkosto. Jokaista keskisuomalaista palvelee tulevaisuudessa tietoverkkoja hyödyntävä opinpolku. Tämä kehitystyö on käynnistynyt. * Keski-Suomen liitto toimi aloitteentekijänä koulutuksen maakunnallisen ohjauksen kehittämisessä, yhteistyön käynnistäjänä koulutus- ja osaamistarpeen ennakoinnissa, yhteistyön aktivoijana koulutusta uudistettaessa sekä työelämäsuhteita ja osaamista vahvistettaessa. * Keski-Suomen asema koulutuksen ja sen kehittämisen maakuntana vahvistui. * Keski-Suomi tähtää valtakunnan ammatillisen koulutuksen kärkimaakunnaksi. 4.5 Hyvinvointistrategia

11 Keski-Suomen hyvinvointistrategian kulmakivet olivat kestävät ratkaisut, sosiaalinen eheys ja kilpailukykyisen toimintatavan rakentaminen. Kullekin hyvinvointialan toimijalle määritettiin oma rooli hyvinvointipalveluiden ja teknologian kehittämisessä. Keski-Suomen liiton rooli hyvinvointistrategian yhtenä toteuttajana edellytti uudenlaista toimintatapaa. Liitto ei ollut hyvinvointisektorin varsinainen toimija, mutta sillä oli merkittävä rooli keskustelun käynnistäjänä maakuntaa koskevissa hyvinvointikysymyksissä, strategiaprosessin toteuttamisessa sekä seurannan ja yhteistyön koordinoinnissa maakunnan organisaatioiden kesken. Tämän vuoksi tulevissa suunnitteluasiakirjoissa kiinnitettiin huomiota väestön hyvinvoinnin parantamiseen, palvelurakenteen kehittämiseen sekä riittävän ja ammatillisesti osaavan työvoiman saatavuuteen. Tässä tarkoituksessa varauduttiin myös siihen, että liitto voi käynnistää laaja-alaista valmistelua edellyttäviä, innovatiivisia hankkeita. * Keski-Suomen liitto kokosi vuoden aikana tavoitteen mukaisesti hyvinvointistrategiatyöhön osallistuneet jatkamaan strategiatyötä osana valmistelussa olevaa maakuntaohjelmaa. 5. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen ja maakuntakaava Rakennuslainsäädännön kokonaisuudistus, maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus (MRL ja MRA) sekä niihin liittyvät muut lait tulivat voimaan Uudistus voimisti kaavoituksen osalta vaatimuksia osallistumisjärjestelmän kansalaispainotteiseen uudistamiseen sekä ympäristöön kohdistuvien vaikutusten selvittämiseen. Myös kuntien, ml. maakunnan liiton itsenäisyyttä suhteessa valtioon lisättiin mm. siten, että ns. kuntakaavojen alistaminen valtion viranomaisen vahvistettavaksi poistui. Julkisen talouden (valtio ja kunnat) tila johti huomion kohdistamiseen perusrakenteiden ja aluerakenteen kustannuksiin ja toimivuuteen: erityisesti julkisten investointien määrä sekä käyttö- ja ylläpitokustannusten alentaminen tai ainakin voimakas rajoittaminen on tullut määrääväksi. Monessa tapauksessa seutukaavoissa osoitetut ratkaisut ovat osoittautuneet ylimittaisiksi ja ovat johtaneet uudelleen arvioinnin tarpeeseen. Kansallisten ja maakunnallisten reunaehtojen muuttumisen lisäksi EU:n komissio asetti liitolle yksiselitteisiä reunaehtoja (mm. Habitat direktiivi, Natura ohjelman toteuttaminen sekä aluesuunnitteluohjelmat). Ympäristöasiat korostuivat: liiton linja ympäristöasioissa oli aktiivinen ja positiivinen, millä tuettiin myös kuntia tarjoamalla liiton omia asiantuntijapalveluita sekä hankkimalla maakunnan ulkopuolelta valtakunnallista ja EU:n rahoitusta alueiden käytön sekä yhdyskunta-rakenteen osaamisen ostamiseen. Lisäksi liiton toimiston edustajat olivat aktiivisia myötävaikuttajia eri kaavojen ja muiden suunnitelmien valmisteluissa ja niitä koskeneissa neuvotteluissa. Akuutit ylikunnalliset selvittelyt lisääntyivät: Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (JYSELI) jatkon valmistelu koko muuta maakuntaa koskevaksi (KESLI) rahoitusneuvotteluineen suoritettiin ja työ käynnistettiin.

12 Liikennesektorin edunvalvontaa suoritettiin nimetyissä tiehankkeissa sekä yleisesti. Erikseen on syytä mainita seuraavat: Jyväskylä-Kirri (osallistuminen täydentävään hankesuunnitteluun), osallistumiset Kanavuoren ja Varikon liittymäjärjestelyjen hankesuunnitteluun, Viisa-rimäki-Kanavuori tiesuunnitteluun, Survontien liittymän hankesuunnitelman täydentämiseen, Vaajakoskentien suunnitteluun, VT 4:n parantamissuunnitteluun Joutsan kohdalla, VT 13 Sara-ahon parantamishankkeen suunnittelutyöhön Saarijärvellä, VT 4 Honkolan kohdan parantamishankkeen seurantaan, päätievisiota koskevaan tielaitoksen valmistelutyöhön, tiepiirin YVA-ryhmän työhön, Väinölän telakan siirtoa koskevien neuvottelujen järjestämiseen, aineiston valmisteluun ja Olkkolan telakan jatkohankkeeseen, Savon kanavan toteutuksen valmiste-luun ja Äijälänsalmen kunnostuksen hankesuunnitteluun sekä liikenneverkkojen peruspalvelutasoselvityksen perusteiden valmisteluun. Liitto vastasi käytännössä myös mittavan Nelostieprojektin valmistelusta yhteis-työssä valtakunnallisen Nelostieyhdistyksen ja eri maakuntien viranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa. Jyselin seudullisen aiesopimuksen seuranta ja hanke-taulukoiden tarkistus oli käytännössä liiton vastuulla. Lisäksi liitto osallistui Jämsänjokilaakson laatukäytävä-selvitykseen, Länsi- Suomen läänin liikenneturvallisuus-suunnitteluun sekä liikenteen peruspalvelutasotyön seurantaan ja kannanottojen muovaamiseen. Teknisessä huollossa valmisteltiin alueellisen jäte-suunnitelman tarkiste, Mustankorkean YVA-hankkeen ohjelma ja arviointi sekä haja-asutusalueiden jätevesi-huollon hanke. Alueellisen pelastustoimen hankkeen valmistelu, kuntien yhteistyön ja organisaation perustamisen valmistelu oli mittava työ vuoden aikana. Maakunnan yhteistyöasiakirjan infrastruktuurien valmistelu ja rahoitusneuvottelut suoritettiin maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) työhön liittyen. Tätä varten koottiin infrahanke-esitykset kunnilta ja suoritettiin hankelistojen valmistelu maakunnan yhteistyöasiakirjaa varten (MYAK). Toteutettiin infrojen osalta ohjelma-sopimusvalmistelut. Maakunnan keskeisimpiin infrahankkeisiin liittyvä hankevalmistelu ja valvonta toteutettiin. Lentoaseman matkustajaterminaalihankkeen toteutuksen valmistelu toteutettiin rahoituskoalition kokoon saamiseksi. Keskeinen vaikuttamisen muoto alueiden käytön ja alue- ja yhdyskuntarakenteen osalta oli lausuntojen antaminen. Liitto antoikin kaikkien piiriviranomaisten toiminnan ja talouden suunnitelmista lausunnot. Lisäksi annettiin kaavoja ja erityisesti teitä ja liikennettä koskevat lausunnot. Taajamaviistokuva -hankkeen ja sen rahoituksen valmistelu toteutettiin sekä osallistuttiin hankkeen toteutukseen. Moottorikelkkailureittien perustamista edistettiin mm. valmistelemalla Moottorikelkkailureittien perustaminen - keskisuomalainen malli hanke ja sen toteutukseen osallistumalla. Myös valmisteltiin moottorikelkkaurien luontoselvityshanke. Toimintavuonna aloitettiin toimintasuunnitelman mukaisesti maakuntakaavan käynnistymistoimet. Maakunta-hallitus päätti maakuntakaavan laadinnan käynnistämisestä Sen mukaisesti maakuntakaavan laatimisen yhteydessä kumotaan aikaisemmat Keski-Suomea koskevat seutukaavat. Maakuntakaavaa laadittaessa

13 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otetaan huomioon. Kaava on tarkoitus laatia koko maakunnan alueelle ja maankäyttömuodoiltaan mahdollisimman kattavana. Lain perusteella kunnan tuli ryhtyä maakuntakaavan ilmoittamistoimiin (MRL 63:2 ). Kaavoituksen vireille tulosta tulee käytännössä vuoden 2003 puolella ilmoittaa maakuntahallituksen mainitun päätöksen perusteella sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Osallisia ovat mm. kaikki keskisuomalaiset ja ne, jotka omistavat tai hallitsevat täällä maata, ja jotka työskentelevät tai harjoittavat täällä ammattia. EU:n Interreg -ohjelmien hankevalmisteluun osallistuttiin yhteistyössä kansainvälisten partnereiden kanssa (Itämeren maiden ohjelma sekä Pohjoisen reuna-alueen ohjelma). Jätettiin liiton nimissä hanke-esitys Itämeren maiden ohjelmaan, mutta EU ei myöntänyt tällä kertaa rahoitusta. Avustettiin Saarijärven, Jämsän ja Viitasaaren kaupunkeja pienten kaupunkien verkkohankkeen (Small Town Networks) suomalaisen osion valmistelussa. Liiton edellytettiin pitkähkön resurssien supistuskauden jälkeen nousevan uuden kaavoitus- ja rakennuslain velvoitteiden tasolle ja siten myös pitkän aikavälin alue- ja yhdyskuntarakenteen strategioiden pohdintaan. Kaavailtuja EU-rahoitteisia alue- ja yhdyskuntarakenne-selvityksiä ei em. syiden vuoksi toteutettu toiminta-vuonna. Asiakastyytyväisyyttä mitattiin ja tulosten mukaan asiakkaiden tyytyväisyys tulosten tasoon ja määrään nähden oli hyvin tyydyttävä. Oman suunnitteluhenkilökunnan tieto- ja taitovalmiuksien ylläpitoon ja kehittämiseen ajankohtaisissa alue- ja yhdyskuntarakenteen asioissa kiinnitettiin huomiota analysoiden osaamistarpeet sekä osaamisen taso. Koulutus suunnattiin saatujen tulosten mukaisesti. KHO:n päätöksen jälkeistä (5.VK ja 5A.VK) seutukaavan täytäntöönpanoa ei voitu suorittaa loppuun, koska ympäristöministeriö ei tehnyt toimintavuoden aikana lopullista vahvistuspäätöstä. Kuntien informaatio-ohjausta harjoitettiin maakunnan kokonaisetu huomioon ottaen. Ympäristövaikutusten arviointiin ja energia-alaan (mm. energiatoimiston sopijavastuu ja kansainvälisen toimisto-ketjun vetäminen) liittyvät asiat toteutettiin. Lopputilitys energiatoimistosta tehtiin EU:lle jo keväällä, mutta partnereiden raporttien puutteista (Jämtlanti ja Etelä-Tröndelag) johtuen komissio ei hyväksynyt lopputilitystä toimintavuoden aikana eikä loppurahoitusta myöskään saatu. Keski-Suomen liiton vastuulla olevaan yhdistelmä-raporttiin tai Keski-Suomen osaraporttiin komissiolla ei ole ollut huomauttamista; toisin sanoen ne tullaan hyväksymään heti, kun ulkomaisten partnereiden osuudet täyttävät asetetut vaatimukset. Keski-Suomen kulttuuriympäristöryhmä kokoontui muodollisesti ympäristökeskuksen johdolla ja alaisuudessa, mutta lain mukaan maakunnan liitolla oli merkittävää osavastuuta. Ryhmä kokoontui teemoittain toiminta-suunnitelman mukaisesti ja pääpaino toiminnasta kohdistui Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelman valmistelutyöhön. Kokouksissa käsiteltiin seuraavat asiakokonaisuudet: Keski-Suomen Kulttuuriympäristön tila esiselvityshanke; Viitaniemi-pilotin valmistelu, Pilasteri-hankkeen valmistelu, Putkilahden valtakunnallinen maisema-alue (maisemanhoitohankkeen käynnistäminen, alueen kaavoitustarpeet), internetsivut, Keski-Suomen

14 maakunnallisesti arvokkaiden rakennetun ympäristön kohteiden selvitys liiton ja Keski- Suomen museon kanssa, rakennusperinnön teemavuoden 2003 valmistelu. 6. Muu toiminta 6.1 Edunvalvonta Keski-Suomen liitto on kannanotoilla ja toimilla pyrkinyt vaikuttamaan maakunnan ja sen kuntien asemaan sekä mahdollisuuksiin hallinnon ja aluepolitiikan muutoksissa, kansainvälisissä yhteyksissä, kuntien talouteen liittyvissä ratkaisuissa, lainsäädännössä sekä valtion kokonaan tai osittain rahoittamissa investointihankkeissa. Kannanotoissa on yhdessä kuntien kanssa vaadittu valtion paikal lishallinnon palveluiden turvaamista. Lähtökohtana valtion rahoituksessa on ollut, että Keski-Suomi saa sille kuuluvan osuutensa. Keski-Suomen etujen turvaaminen on edellyttänyt myös kontaktiverkkoa Euroopan Unioniin ja muihin keskeisiin eurooppalaisiin toimielimiin. Länsi-Suomen liittojen yhteinen toimisto Brysselissä on edistänyt osaltaan tavoitteen saavuttamista. Edunvalvonnassa ja valtion talousarvioon vaikuttamisessa on toimittu yhteistyössä kansanedustajien, valtion piirihallinnon sekä kuntien kanssa. Perusrakenteen kärkihankkeiden valitsemiseksi ja valtion rahoituksen saamiseksi liitto on myös toimintavuonna hyväksynyt maakunnalliset tavoitteet. Toimintavuoden lopulla ratkesi eduskunnan valtio-varainvaliokunnan liikennejaoston kautta maakunnan perusrakenteen pitkäaikaisen ykköshankkeen valtatie 4 Jyväskylä Kirri parantamisen liikkeellelähtö. Liiton toimistossa vastuu edunvalvontaan liittyvistä asioista on jakautunut kullekin vastuualueelle niiden tehtävien mukaisesti. 6.2 Kuntien palvelutehtävät ja yhteis-toiminnan organisointi Tehtävänsä mukaisesti Keski-Suomen liitto on toiminut yhdessä jäsenkuntien kanssa ajankohtaisissa asioissa selvitysten tekijänä ja yhteistoiminnan käynnistäjänä. Selvitystoimintaa on tehty seutukuntayhteistyön, kulttuurin ja kunnallistalouden alueilla sekä maakunnan tilaa koskevien tietojen tuottamiseksi. Keski-Suomen liitto on tukenut kuntien vapaaehtoisen seutuyhteistyön laajenemista ja syvenemistä. Keskustelua on avattu mm. hyvinvointipalveluiden järjestämiseksi. Lisäksi liitto on edistänyt maakunnallista ja seudullista yhteistoimintaa energiapolitiikan alueella, jossa ei ole erillistä viranomaista tähän tehtävään.

15 Liitto on järjestänyt mm. kansanedustajille ja kunnanjohtajille mahdollisuudet ajankohtaisten maakunnallisten asioiden käsittelyyn. 6.3 Yhteistyöverkosto ja kansallinen sidosryhmäyhteistyö Maakuntien liitot hoitivat myös toimintavuoden aikana osan yhteistyöstään Suomen Kuntaliiton kautta. Kuntaliiton hallituksen alaisuudessa on toiminut liittojen puheenjohtajien kokous. Sen kautta maakunnilla on ollut oma yhteinen luottamushenkilöistä koostuva elin, jossa on otettu kantaa maakuntien kannalta merkittäviin asioihin. Maakuntajohtajat kokoontuivat säännöllisesti. Kuntakoulutus järjesti myös luottamushenkilöille sekä henkilöstölle koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia. Maakunnat ovat hakeutuneet keskenään vapaaehtoisesti yhteistyöhön. Keski-Suomi on kuulunut Pirkanmaan, Satakunnan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien kanssa Länsi-Suomen Allianssiin (West Finland Alliance, WFA). Yhteisten intressien pohjalta on toimittu edunvalvontakysymyksissä, kansainvälisten yhteyksien rakentamisessa, asiantuntijayhteistyössä sekä aluekehitys-vastuun toteuttamiseen liittyvässä tuotekehittelyssä. Yhteistyö on tiivistynyt yhteisten henkilöresurssien hankinnan ja Brysselin toimiston toiminnan vakiinnuttamisen jälkeen. Puheenjohtajat ovat kokoontuneet kaksi kertaa ja maakuntajohtajat lähes kuukausittain. Vuotuiset yhteiset maapäivät järjestettiin lokakuussa Porissa luottamushenkilö- ja virkajohdolle. Henkilökuntien tapaaminen järjestettiin elokuussa Pohjois-Pirkanmaalla. EU-tavoiteohjelmien toteutus on ollut luontaisesti maakuntien yhteistyötä. Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelmassa kumppaneina ovat olleet WFA:n lisäksi Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat. Pohjois-Suomen 1-ohjelmaa on toteutettu yhdessä Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien kanssa. Maakuntien toimintaa on sovitettu yhteen tavoitealueittain koordinaatiotyöryhmissä ja maakuntajohtajien tapaamisissa. Keski-Suomen liitto on vastannut myös Länsi-Suomen 2-alueen yhteisen ohjelmakoordinaattorin työstä. Keski-Suomen liitto on vastannut WFA:n liittojen asianhallintajärjestelmän valinnan sekä ohjelmistojen. laitteistojen ja käyttöönoton valmistelusta vetämällä liittojen yhteistä työryhmää. Edellä mainittujen yhteenliittymien lisäksi maakuntien liitoilla, siis myös Keski-Suomella, on ollut sekä kansain-välisiin että kansallisiin etuihin liittyvää maakuntien yhteistoimintaa. Toimistossa on toimintavuoden aikana jatkettu maa-kunnallisten verkostojen selvittämistä ja verkostomaisen toiminnan varmistamista. 6.4 Kansainvälisyys Liiton osuus kansainvälisessä vuorovaikutuksessa on paljolti liittynyt maan EUjäsenyyteen. Lähialuevastuu on ollut maakunnan liitoilla (Venäjä, Baltia ja Pohjoismaat). Liiton kansainvälistymistoimet ovat kytkeytyneet paljolti aluekehittämiseen osana EU:n rakennepolitiikan toteuttamista rakennerahastojen tai yhteisöaloitteiden kautta. Maakuntahallitus on tehnyt tarvittavat esitykset ja päätökset rajat ylittävästä yhteistyöstä.

16 Liitto on jatkanut strategisen valintansa mukaisesti liittoutumista läntisen Suomen maakuntien kanssa (Länsi-Suomen Allianssi, West Finland Alliance) kansainvälisten asioiden toteuttamiseksi. Länsi-Suomen Allianssin Brysselin toimiston avulla yritystoiminnalle, oppilai-toksille, kunnille ja muille maakunnallisille toimijoille on tehty mahdolliseksi runsas yritystoiminnan kehittämiseen liittyvän tiedon ja kontaktien saanti. Liiton omat kansainvälistymistoimet on kohdennettu edistämään liiton suunnitelmissa lausuttuja perus-tavoitteita. Liitto on tavoitellut kansainvälistymistoimilla maakunnan kokonaisetua. Pk-yrityksiä tuetaan yhdessä TE-keskuksen ja alueellisten kehittämisyhtiöiden kanssa kontaktien luomisessa, viennin edistämisessä ja etabloitumisessa ulkomaille. Liitto on tukenut liiton omien ja muiden keskisuomalaisten asiantuntijoiden sijoittumista EU:n sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden tai järjestöjen palvelukseen. Samaten on tuettu jäsenyyksiä asiantuntijakomiteoissa sekä kansainvälisissä arviointitehtävissä. Liitto on tukenut lähialueilla toimia, jotka tuottavat ainakin pitkällä aikavälillä kannattavaa vientiä. Apuna on käytetty mm. Interreg-, Phare-, Tacis- ja muita EU:n yhteisö- ja politiikkaohjelmia ja -aloitteita. Liitto on vastannut Keski-Suomen maakunnan osalta Keskipohjola-yhteistyöstä määritellyillä strategia-aloilla yhteistyössä JYKESin ja kuntien kanssa. Keskipohjolakomitean asiantuntijaryhmiin liitto on osallistunut maakuntahallituksen erillisin päätöksin. Liitto on ollut jäseninä niissä kansainvälisissä organisaatioissa, jotka suoraan tukevat liiton tavoitteita ja niiden toteuttamista. Jäsenyys, edustus tahi seuranta on toimintavuoden aikana ollut seuraavissa organisaatioissa: 1. Assembly of European Regions (AER; jäsenyys): EU:n kanssa läheisesti yhteistoiminnassa toimiva Euroopan alueiden järjestö 2. EURADA:n toiminnan seuranta (Euroopan alueellista vertailutietoaineistoa tuottava elin) 3. Euroopan maakuntien ympäristö- ja energiajärjestö FEDARENE (jäsenyys) 4. Keskipohjola-komitea (maakuntahallituksen nimeämät henkilöedustajat komiteassa; ei yhteisöjäsenyyttä; lähialueyhteistyötä toteuttava järjestelmä, joka saa myös Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoitusta) 5. Pohjoismainen tiedotustoimisto Jyväskylässä (osa-rahoitus) 6. Itämeren maiden Interreg -ohjelma (liitto on tarjonnut mahdollisuuden ohjauskomitean ja kansallisen alakomitean työskentelyyn osallistumiseen valtioneuvoston nimeämälle keskisuomalaiselle edustajalle) Lisäksi liitto on osallistunut maakuntahallituksen erillisten päätösten perusteella kansainvälisiin hankkeisiin mm. yritysten markkinoinnin, alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelumenetelmien kehittämisen, energiapolitiikan sekä matkailun ja tietotekniikan aloilla. Liitto on tukenut taloudellisesti henkilöstönsä kansainvälistymisen perusvalmiuksien luomista ja ylläpitämistä mm. toimintavuoden aikana koko henkilöstölle tarjotuilla kielikursseilla.

17 6.5 Tietotekniikka ja tietoliikenne Alkuvuodesta liitto sai käyttöönsä aikaisempaa hieman nopeamman tietoliikenneyhteyden. ADSL-yhteys, nopeudeltaan 2 Mb / 512 kt, jakaantuu yli kolmenkymmenen käyttäjän kesken, joten nopeuden kasvattamis-tarvetta on edelleen. Samalla toteutui palomuuriratkaisu, mikä paransi tietoturvaa. Keski-Suomen liitolla on rekisteröitynä seuraavat domain-tunnukset: maakunnan liiton varsinainen kotisivu englanninkielisen matkailutiedotuksen käytössä suomenkielisen matkailutiedotuksen käytössä Liitolla ei ole omaa www-palvelinta vaan Internet-palveluna on Elisa yhtiön Kolumbus. Keski-Suomen liiton internet-sivujen ylläpidosta vastaa Keski-Suomen liiton tietopalvelusihteeri. Eräitä projekteja varten, esim. maakuntasuunnitelma, käytössä oli hankekohtaiset ja vuorovaikutteiset Internet-sivut. Niiden ylläpito ulkoistettiin. Liiton henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa ja liiton yleinen virallinen sähköpostiosoite on Aiemmin laaditun tietoturvasuunnitelman toteuttaminen alkoi. Virustorjunta on hoidettu F- Secure -ohjelmalla. Palvelimen tietokantojen nauhavarmistus tapahtuu joka yö. Palvelin siirrettiin taloyhtiön paloturvalliseen ja jäähdytettyyn ATK-konehuoneeseen. Maakuntahallitus hyväksyi alkuvuodesta liiton tietoturvastrategian ja sen mukainen henkilöstölle tarkoitettu ohje valmistui loppuvuodesta. Uusia ohjelmistolisenssejä ja päivityksiä on hankittu vain yksittäiskappaleita, sillä laajempi ohjelmistopäivitys tapahtui edellisvuonna. Kevättalvella uusittiin vanhimmat työasemat. Tämä koski noin 2/3 laitteista. Palvelintietokone kävi tiedostojen koon ja määrän kasvun vuoksi alitehoiseksi ja uusi palvelin tilattiin loppuvuodesta. Sen käyttöönotto tapahtuu vuoden 2003 puolella. 6.6 Tiedotus Tiedotustoiminta perustui EU-alueohjelmien osalta vuoden viestintäsuunnitelmaan (Sisäasiain-ministeriö ja BNL Information Oy) ja EU:n komission antamaan asetukseen (EY) N:o 1159/2000. EU-ohjelmien tiedotuksella tuetaan ohjelmastrategioiden ja -tavoitteiden tehokasta toteutumista. Viestinnän tavoitteena on * lisätä EU:n rahoittaman toiminnan avoimuutta, näkyvyyttä ja tehokkuutta * tehostaa yhteistyötä ja lisätä aitoa kumppanuutta eri toimijoiden kesken * lisätä tietoutta, aktivoida hankeideointia ja vauhdittaa hankkeiden käynnistämistä * nostaa ohjelmien tunnettuutta ja edistää tavoiteprofiilin mukaista imagoa

18 Tiedotuksella pyrittiin tekemään tutuksi maakunnan EU-ohjelmatyötä ja maakunnanliiton roolia aluekehitysviranomaisena niin yhteistyökumppaneille kuin myös suurelle yleisölle. EU-ohjelmista ja niiden tuloksista pyrittiin luomaan myönteistä mielikuvaa. Olennainen osa tiedotustoimintaa oli Maakunnan yhteistyöryhmän toiminnasta ja päätöksistä tiedottaminen sekä Keski-Suomen liiton ajankohtaisista asioista, mm. maakunta-valtuuston ja maakuntahallituksen päätöksistä tiedottaminen. Tavoitteena oli aktiivinen, avoin tiedotus ja hyvät, säännölliset suhteet tiedotusvälineisiin. Vuoden 2002 aikana tiedotusvälineille lähti 88 lehdistötiedotetta tai -kutsua. Säännöllisellä tiedotteiden jakelulistalla on yli 40 osoitetta (toimittajaa ja toimitusta). Vuonna 2002 järjestettiin 18 tiedotustilaisuutta, haastattelua, kokousta tai toimittajatapaamista, joissa median edustajia oli paikalla. Keski-Suomen liiton toimialojen kanssa tehtiin tiedotusyhteistyötä toimialapäivien ja strategianjulkistusten merkeissä (puu, metalli, matkailu, pien/käsiteollisuus ja graafinen ala). Toimialatyö oli esillä myös BisnesNetworkstapahtumassa Jyväskylä Paviljongissa Suur-Jyväskylän lehden toimittamassa Yrittäjäliitteessä syksyllä 2002 esiteltiin Keski-Suomen liittoa ja erityisesti toimialatyöhanketta. Maakunnan yhteistyöryhmän tiedotuslehti ÄMYRI ilmestyi kaksi kertaa eli MYRrin puolivuotisraportointien yhteydessä. Lehti sisälsi mm. puolivuotiskatsaukset EU-ohjelmien toteutumisesta, hankepäätökset ja rahoituksen sidontatiedot sekä muita ajankohtaisia ohjelmatyöhön liittyviä teemoja. Lehden toimituskuntaan kuuluu kaikkien rahoittajaviranomaisten edustaja, päätoimittaja on Keski-Suomen liiton EU-tiimin vetäjä Hannu Korhonen ja toimitussihteeri tiedottaja Merja Lahti. ÄMYRI on tasokas kuvitettu neliväripainettu aikakauslehti, jonka jakelu on 3000 kpl. Loppuvuodesta 2002 käynnistettiin EU-rahoitusviran-omaisten yhteisten Internet-sivujen teko. Sivut julkaistiin helmikuun 2003 alussa. Tiedotus oli aktiivista ja säännöllistä v Tiedotteiden jakelulistalle lisättiin median lisäksi myös EU-rahoittaja-viranomaiset, kunnanjohtajat ym. sidosryhmiä. Yhteistyö EUrahoitusviranomaisten tiedotusvastaavien kanssa jatkui hedelmällisenä tiedotuslehti Ämyrin tiimoilla. Ämyrin toimituskunta toimii eri rahoittajaviranomaisten viestintäryhmänä. Ryhmä vastasi yhteisten Internet-sivujen tuottamisesta yhdessä Interactive Partnersin kanssa. 7. Talous vuonna 2002 Keski-Suomen kunnat maksoivat liitolle jäsenmaksuina yhteensä euroa. Tästä käytettiin Keski-Suomen Kehittämisrahaston kartuttamiseen euroa. Jäsenmaksurahoituksesta käytettiin Keski-Suomen liiton kiinteään toimintaan euroa. Jäsenmaksurahoituksen lisäksi kustannusalueet hankkivat muuta rahoitusta yhteensä euroa. Suurin osa muusta rahoituksesta ( euroa) kohdistui projekteihin tukina ja avustuksina sekä projektituloina. Keski-Suomen liiton kustannusalueiden menot olivat euroa. Suurin menoerä olivat palkat ja palkkiot sekä henkilöstömenot, joita oli yhteensä euroa. Lisäksi

19 liitto hankki asiantuntijapalveluita eurolla. Muita suurimpia menoeriä olivat matkakorvaukset ( euroa) ja ulkopuoliset projektikulut ( euroa). Huoneistoja tarvikemenot olivat euroa. Keski-Suomen liitto oli vuonna 2002 seuraavien kotimaisten yhdistysten jäsen: Maakunnan Maut ry, Suomen Kotiseutuliitto ry, Suomen Vesitieyhdistys ry, Sihteeri-yhdistys, Suomen matkailun alueorganisaatioiden yhdistys ry, Suomen Matkailuasiamiehet ry, Kunnallistieteen yhdistys ry, Tietopalveluseura ry ja Keski-Suomen Lintutieteellinen yhdistys. Suomen Kuntaliitolle maksettiin palvelumaksua. Lisäksi liitto on EU:n alueorganisaatioiden Euroopan alueiden liiton (AER) ja Euroopan maakuntien yhteistyöjärjestön, Fedarenen, jäsen. 7.1 Talousarvion toteutuminen Liiton tuloslaskelma näyttää yli/alijäämää 0 euroa. Toimintatuottoja budjetoitiin euroa ja toteutuneet toimintatuotot olivat euroa. Toimintakuluja budjetoitiin euroa ja toteutuneet toimintakulut olivat euroa. Ylitykset johtuivat projektien tulo- ja menorahoituksen ylittymisestä Tilikauden tulos on euroa. Tuloksesta siirrettiin Keski-Suomen Kehittämisrahastoon euroa maakuntavaltuuston päätöksen mukaisesti. Poistoeroa on purettu euroa ja lisätty euroa. Varauksia on vähennetty euroa. Tilinpäätökseen on tehty myös euron investointivaraus atk- ja ohjelmistohankintoja varten. Keski-Suomen Historian myyntitulot, euroa, on rahastoitu liiton kirjarahastoon. Vuosikate per poistot = 51, jos vähennetään rahastosiirto, niin vastaava luku on 4. Vuosikate per asukas = 3,50 euroa, jos vähennetään rahastosiirto, niin vastaava luku on 0,23 senttiä. Kustannusalueiden nettomenoista (=menot miinus kustannusalueiden tulot) jäi ylijäämää euroa. Kustannusalueiden yli- ja alijäämät, euroa Kustannusalue Tuotot Kulut Nettokulut Budjetoidut +Yli/-alijäämä nettokulut Luottamushenkilöhallinto Strategia Hallinto Alueidenkäyttö Ohjelmien toteutus Yhteiskustannukset Yhteensä

20 INVESTOINNIT INVESTOINTIVARAUS, maakuntavaltuuston päätös MÄÄRÄRAHA käyttö alitus euroa euroa euroa Investointivarausta käytettiin liiton atk-laitteiden hankintaan euroa ja palvelimen hankintaan euroa. 7.2 Kuntien maksuosuudet Keski-Suomen kunnat rahoittivat liiton toimintaa eurolla. Maksuosuudet määräytyivät verovuoden 2000 kunnallis- ja yhteisöveroäyrien suhteessa. Kuntien maksuosuudet vuonna 2002, euroa KUNTA Veroäyrit Maksuosuus Maksuosuudesta K-S yhteensä (verov. 2000)2 002 yhteensä euroakehittämisrahastoon euroa Jyväskylä Jyväskylän mlk Laukaa Muurame Uurainen Hankasalmi Joutsa Leivonmäki Luhanka Toivakka Keuruu Multia Petäjävesi Jämsä Jämsänkoski Korpilahti Kuhmoinen Konnevesi Sumiainen Suolahti Äänekoski Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 1

T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 1 T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 1 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä puhelin (014) 652 200 fax (014) 652 277 Kotisivu internetissä: http://www.keskisuomi.fi

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Kaikk tärkki, mik vetä: meri, pello ja metä. Niist riittä voimi. Tua sää kude, meill o loimi. Ei tartt pelkästäs yrittä, saa tehrä kans. Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA Yhteenveto käyttötalouden toteumista tulosalueittain Kuntayhtymän tuloslaskelma sisäinen/ulkoinen Kuntayhtymän tuloslaskelma (ulkoinen) ja vertailu edelliseen vuoteen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13)

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

PUOTILAN VENEKERHO RY T A S E K I R J A 2 0 12. Sisällys:

PUOTILAN VENEKERHO RY T A S E K I R J A 2 0 12. Sisällys: PUOTILAN VENEKERHO RY T A S E K I R J A 2 0 12 Sisällys: Tilinpäätös * Tuloslaskelma * Tase * Tase-erittelyjä * Pääkirja * Päiväkirja * Palkkakortisto Helsingissä 15.11.2012 Taisto Johansson TASE VASTAAVAA

Lisätiedot

Tilinpäätös Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja. Lasse Leppä talousjohtaja

Tilinpäätös Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja. Lasse Leppä talousjohtaja Tilinpäätös 2016 Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja Lasse Leppä talousjohtaja Kasvu ja kehityspanostukset ovat vaikuttaneet myönteisesti elinkeinoelämän arvioon kunnan toiminnasta! Esimerkiksi esityksen nimi,

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

Toimintakate , ,58-22,1

Toimintakate , ,58-22,1 Sairaanhoitopiiri yhteensä MK 1.1. - 31.12.2000 1.1. - 31.12.1999 Muutos Myyntituotot 1 638 734 148,85 1 539 127 273,53 Maksutuotot 103 910 751,60 105 268 535,84 Tuet ja avustukset 38 921 683,48 36 776

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA Keski-Suomen kilpailuetuja ovat runsaat luonnonvarat, niihin liittyvä teollisuus sekä ylivertaisen hyvä osaamispotentiaali. Kehittäminen nousee maakunnista mauri

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-1.338,83-1.711,17 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-8.144,47-4.625,53 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

ao oo TILII{PAATOS ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010

ao oo TILII{PAATOS ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010 ao oo TILII{PAATOS oo ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010 Sivu: Tulostethr: I 16.07.10 Jakso: 01.04.2009-31.03.2010 Tuloslaskelma xjl-x"xjfi)ffi XJL.XJL;fiXX LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskenetäisten

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

maatilojen suorat tuet

maatilojen suorat tuet TOIMEKSIANTO Johtoryhmän evästykset Maakuntapalveluista laaditaan ehdotus 9.6. mennessä Hankitaan asiantuntijapalveluna tukea maakuntakonsernin suunnitteluun ja tiedolla johtamisen - tiekartan hahmotteluun

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 KESKI-SUOMEN LIITTO

T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 KESKI-SUOMEN LIITTO T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä puhelin (014) 652 200 fax (014) 652 277 Kotisivu internetissä: http://www.keskisuomi.fi/

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Yb16L - Yhdistys (ALV) - Asterin malli

Yb16L - Yhdistys (ALV) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot