raportteja 77 Työorganisaation kehittämisen vaikutuksia tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun sekä työllisyyteen HELSINKI 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "raportteja 77 Työorganisaation kehittämisen vaikutuksia tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun sekä työllisyyteen HELSINKI 2012"

Transkriptio

1 raportteja 77 HELSINKI 2012 Työorganisaation kehittämisen vaikutuksia tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun sekä työllisyyteen Työelämän kehittämisohjelman ( ) kehittämisprojektien itsearviointitulokset Elise Ramstad

2

3 Elise Ramstad Työorganisaation kehittämisen vaikutuksia tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun sekä työllisyyteen Työelämän kehittämisohjelman ( ) kehittämisprojektien itsearviointitulokset Helsinki 2012

4

5 Tiivistelmä Suomessa on tuettu työorganisaation kehittämistä ohjelmallisen toiminnan avulla vuodesta 1996 lähtien. Työelämän kehittämisohjelmia on toteutettu kolmena eri ajanjaksoina ( , ja ) ensin työministeriössä ja sittemmin työ- ja elinkeinoministeriössä ja Tekesissä. Ohjelman toiminta on käsittänyt työpaikkojen kehittämisprojektit, ja niitä valmistelevat perusanalyysit sekä verkostoprojektit, oppimisverkostoprojektit ja menetelmäkehitysprojektit. Määrältään suurin projektimuoto on ollut kehittämisprojektit, joita ohjelma rahoitti kappaletta yhteensä 68 miljoonalla eurolla. Niiden ensisijaisena tavoitteena oli vahvistaa toimintatapoja, joiden avulla työpaikoilla on mahdollisuus kehittää toimintansa tuloksellisuutta ja työelämän laatua sekä edistää myönteistä työllisyyskehitystä. Tässä julkaisussa tarkastellaan, miten työorganisaation kehittämistoiminnassa on onnistuttu Työelämän kehittämisohjelmassa. Kehittämisprojektien vaikutuksista on koottu systemaattisesti tietoa itsearviontikyselyn avulla, joka osoitettiin työpaikan johdolle, henkilöstön edustajalle ja työpaikan projektissa työskenneelle asiantuntijalle. Kysely tuotti tietoa työorganisaation kehittämisprojektien vaikutuksista, onnistumisesta, toteutustavoista ja ohjelman tuesta työpaikoille. Julkaisussa tuloksia on vertailtu ensimmäistä kertaa eri ohjelmakausittain sekä vastaajaryhmittäin ja päätoimialoittain. Itsearviointituloksia saatiin kappaletta yhteensä kehittämisprojektista. Vastaukset jakautuivat tasaisesti eri vastaajaryhmien kesken. Eniten vastauksia saatiin Tykes-kaudelta ( ), jolloin rahoitettiin myös määrältään eniten projekteja. Vastauksista noin kolmasosa saatiin teollisuudesta, viidesosa yksityiseltä palvelusektorilta ja kolmasosa kunnista. Muiden toimialojen osuus oli pienempi. Tulosten perusteella ohjelman tavoite onnistui hyvin. Yhteensä 69 prosenttia vastaajista arvioi, että työorganisaation kehittämisprojektit edistivät samanaikaisesti sekä tuloksellisuutta että työelämän laatua. Osassa projekteja onnistuttiin parantamaan vain toista tekijää. Noin 11 prosenttia arvioi, että työelämän laatu parantui, mutta tuloksellisuus ei ja vastaavasti 6 prosenttia arvioi, että tuloksellisuus parantui ja työelämän laatu ei. Projektit, joissa tuloksellisuus ja työelämän laatu parantuivat samanaikaisesti, olivat yhteydessä myönteiseen työllisyyskehitykseen pitkällä aikavälillä. Julkaisun lopuksi on esitetty malli tuloksellisuuden ja työelämän laadun parantamiseksi sekä työllisyyden edistämiseksi. Tärkeimpiä lähtökohtia ovat a) työpaikan sisäisen ja ulkoisen yhteistyön kehittyneisyys, b) työn organisointi, työnteon tavat ja työn kehittämisen tukirakenteet sekä c) johtamisen lähtökohdat ja prosessit. Näiden osa-alueiden toimivuus näyttää tukevan kehittyneen toimintatavan muodostumista, laadukkaiden palveluiden ja/tai tuotteiden syntyä ja sitä kautta tuloksellisuutta ja työelämän laatua. Itse kehittämisprosessi eli se miten kehittämistyö työpaikalla toteutetaan vaikuttaa välillisesti kehittämistyön tuloksiin.

6

7 Sisällysluettelo 1 Johdanto Kehittämisprojekteista yleisesti Itsearviointikysely Julkaisun tarkoitus ja rakenne Tutkimuksessa käytettävä aineisto ja analyysi Aineisto vastaajaryhmän mukaan Aineisto työpaikkojen päätoimialan mukaan Aineisto vastausten päätoimialan mukaan Aineiston analyysi.10 3 Tulosten tarkastelu ohjelmakausittain, vastaajaryhmittäin ja päätoimialoittain Vaikutukset tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja tasa-arvoon Projektien muita vaikutuksia avovastaukset Vaikutukset työllisyyteen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Työllisyyden lisääntymiseen ja vähenemiseen vaikuttaneet tekijät Projektin onnistuminen Eri osapuolten vaikutus projektin aloitukseen, suunnitteluun ja toteutukseen Eri osapuolten yhteistoiminta projektin aikana Ohjelman taloudellisen ja muun tuen merkitys projektille 52 4 Tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikainen parantaminen ja siihen vaikuttavat tekijät vastaajaryhmittäin ja päätoimialoittain Aineisto vastaajaryhmän ja toimialan mukaan Tuloksellisuuden ja työelämän laadun mittarit Projektien samanaikainen vaikutus tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun Tuloksellisuuden ja työelämän laadun välinen suhde Tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikainen paraneminen Tuloksellisuuden ja työelämän laadun välinen yhteys työllisyyteen Tuloksellisuutta ja työelämän laadun samanaikaista paranemista selittävät tekijät Ohjelman kehittämisideoita avovastausten tuloksia 74 6 Yhteenveto ja johtopäätökset Tulokset kokonaisuutena Tulokset ohjelmakausittain Johdon, henkilöstön ja asiantuntijoiden näkemykset Tulokset päätoimialan mukaan Vastaajien ideoita ohjelmatoiminnan kehittämiseksi

8 6.6 Tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaisesta kehittämisestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä Johtopäätöksiä Lähteet 101

9 1 1 Johdanto Suomalaisille työpaikoille on asetettu lähivuosiksi haasteelliset tavoitteet. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla on laadittu työelämän kehittämisstrategia, joka koskettaa kaikkia työpaikkoja. Sen tavoitteena on parantaa työpaikkojen työelämän laatua, työhyvinvointia, työn tuottavuutta ja työllisyysastetta niin, että suomalainen työelämä nousee Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 mennessä (Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020). Työpaikkojen työoloihin vaikuttavat eri instituutiot, lainsäädäntö ja työelämäsuhteet, joiden kautta voidaan edistää työelämän kehitystä. Yksi tärkeimmistä keinoista on kuitenkin yksittäisten työorganisaatioiden oma kehittämistoiminta. Organisaatioiden menestykseen vaikuttavat tutkitusti sellaiset hyvät, osallistavat ja kannustavat johtamis- ja toimintatavat, joilla samanaikaisesti nostetaan tuloksellisuutta ja työelämän laatua (Guest 2006; Tuomi & Vanhala, 2002; Appelbaum & Steed, 2005; Kalmi & Kauhanen, 2008). Kilpailukykyiset ja tuottavat työpaikat luovat myös uusia työpaikkoja (Antila & Ylöstalo, 2002). Työpaikkojen kehittäminen ja sen tukeminen ei ole kuitenkaan uusi asia Suomessa, sillä työorganisaatioiden kehittämistä on rahoitettu osana ohjelmallista kehittämistoimintaa jo 1990-luvun puolivälistä saakka. Työelämän kehittämisohjelman ( ) projektitoiminnan avulla on pyritty edistämään systemaattisesti tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaista paranemista sekä myönteistä työllisyyskehitystä. Ohjelma rahoitti vuosien aikana yhteensä kehittämisprojektia, 68 miljoonalla eurolla. Työorganisaation toimintatavan muutokseen tähtääviä kehittämisprojekteja on käynnistetty niin yrityksissä, julkisissa organisaatioissa sekä yhdistyksissä. Niiden ensisijaisena tavoitteena on ollut vahvistaa toimintatapoja, joiden avulla työpaikoilla on mahdollisuus kehittää toimintansa tuloksellisuutta ja työelämän laatua. Tässä julkaisussa tarkastellaan, miten työorganisaation kehittämistoiminnassa on onnistuttu Työelämän kehittämisohjelmassa. Ohjelman projektitoiminnan arvioinnin ja seurannan avulla voidaan saada tietoa siitä, miten työorganisaatioiden tuloksellisuutta ja työelämän laatua sekä työllisyyttä voidaan edistää, ja miten niiden myönteiseen kehitykseen voidaan vaikuttaa. Kehittämisprojektien tuloksia on vuosien varrella arvioitu useiden eri ulkopuolisten arvioitsijoiden (Rissanen, Pitkänen & Arnkil 2002; Vartiainen, Pirskanen, Palva & Simula 2000, Oosi ym. 2010), mutta myös ohjelman rakentaman sisäisen arviointijärjestelmän avulla. Ohjelmalla on ollut käytössä useita erilaisia tapoja arvioida projektien tuloksia. Keskeisimpinä menetelminä ovat olleet työpaikoille osoitettu toimintatapakysely (TOPA-kysely) ja itsearviointikysely (IA-kysely). Muita menetelmiä ovat olleet pienyrityskysely, projektien loppuraportit ja yksittäiset case-kuvaukset hyvin onnistuneista ja mielenkiintoisista hankkeista. Toimintatapakyselyn avulla on saatu tietoa työpaikkatason vaikutuksista. TOPA-kysely on toteutettu valitussa joukossa kehittämisprojekteihin osallistuvia työpaikkoja sekä projektin alussa että sen

10 2 päätyttyä. Seurannan kohteena ovat olleet alku- ja loppukyselyn välinen ero toimintatavan kehittyneisyyttä koskevissa tiedoissa. TOPA-kyselyn väliarvioinnin perusteella projektit (N=298) ovat parantaneet mm. tiimien roolia päätöksenteossa, lisänneet työpaikkojen aktiivisuutta kouluttaa ja kehittää henkilöstöään, muuttaneet esimiesten johtamista työntekijöiden työtä ja kehitystyötä tukevaan suuntaan, lisänneet eri osapuolten (mm. asiakkaiden, johdon ja henkilöstön) tiedon käyttöä toiminnan kehittämisessä (Alasoini, Heikkilä, Ramstad & Ylöstalo, 2010). Työorganisaatioiden kehittämistoiminnan vaikutuksia tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun sekä työllisyyteen on seurattu itsearviointikyselyn avulla, jonka tuloksia tarkastellaan tässä julkaisussa. Itsearviointikyselyn avulla saadaan tietoa kehittämisprojektien vaikutuksista, onnistumisesta, toteutustavoista ja ohjelman tuen lisäarvosta projekteille. Ohjelma on toteuttanut useita analyyseja ja artikkeleita kyselyn tuloksista eri aikoina (Ramstad 2001; 2005a; 2005b; 2008; 2009). Tässä julkaisussa tarkastelun kohteena ovat kehittämisprojektien itsearviointitulokset kaikilta kolmelta ohjelmakaudelta ( ). Näin mahdollistuu tulosten vertailu ensimmäistä kertaa myös ohjelmakausittain. Lisäksi tuloksia tarkastellaan päätoimialoittain (teollisuus, yksityinen palvelusektori, valtio ja kunnat) ja vastaajaryhmittäin (johto, henkilöstö, asiantuntija). Julkaisun loppuosiossa analysoidaan tarkemmin tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaista paranemista ja yhteyttä toisiinsa sekä samanaikaiseen paranemiseen vaikuttavia tekijöitä eri sektoreilla ja vastaajaryhmissä. Tulosten pohjalta luodaan malli tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaiseksi parantamiseksi. Julkaisun tarkoituksena on toimia yhteenvetona kehittämisprojektien tulosten ja vaikutusten seuraamisessa. 1.1 Kehittämisprojektit yleisesti Kehittämisprojekteja on tuettu Työelämän kehittämisohjelmassa vuodesta 1996 lähtien. Kehittämisprojektit ovat olleet ohjelman suurin projektimuoto niin määrällisesti kuin taloudellisesti. Muita projektimuotoja ovat olleet perusanalyysit, verkostoprojektit (Tyke 1 ( ) ja Tyke 2 -kausina ( )) ja oppimisverkostoprojektit sekä menetelmäkehitysprojektit (Tykes-kautena ). Perusanalyysit olivat pienimuotoisia kehittämistarpeiden kartoituksia, jotka edelsivät kehittämisprojekteja. Vastaavasti verkosto- ja oppimisverkostoprojektit olivat laajempia useista työpaikoista ja asiantuntijatahoista koostuvia tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaiseen parantamiseen tähtääviä hankkeita, joiden vaikutusten tuli ulottua yhteiskuntaan laajemmin (Alasoini, Korhonen, Lahtonen, Ramstad, Rouhiainen & Suominen 2008; Alasoini ym. (toim.) 2011). Kehittämisprojektien tarkoituksena oli edistää toimintatavan muutosta yhdellä tai useammalla työpaikalla tuloksellisuutta ja työelämän laatua parantavalla tavalla sekä vaikuttaa työllisyyteen pitkällä aikavälillä. Työpaikan johdon ja henkilöstön tuli sitoutua projektin tavoitteisiin ja sen toteuttamiseen yhteistoiminnassa. Kehittämisprojekteille myönnettiin asiantuntijatukea, minkä tarkoituksena oli mataloittaa työpaikkojen

11 3 kynnystä käynnistää kehittämistoimintaa sekä tarjota mahdollisuus hyödyntää asiantuntijoiden osaamista kehittämistoiminnassa. Asiantuntijatuen saaminen edellytti ohjelmalle osoitetun hakemuksen laatimista. Työpaikkojen toimialalle tai koolle ei ollut rajoituksia. Tukea pystyi saamaan yksittäinen yritys, julkisyhteisö, muu työorganisaatio tai usean työpaikan muodostama verkosto. Tuki myönnettiin projektissa käytettävien asiantuntijoiden palkkioihin, matka- ja majoituskustannuksiin sekä tutkimusmateriaalikuluihin. Kehittämisprojekteita koskevat kriteerit säilyivät pitkälti samanlaisina ohjelmakaudesta riippumatta. Jotta projektille voitiin myöntää rahoitus, tuli sen täyttää seuraavat ohjelman asettamat ehdot: 1. Projekti edistää sekä tuloksellisuutta että työelämän laatua samanaikaisesti. 2. Projektin tulee kehittää työpaikan toimintatapaa. Tykes-kaudella ehtoa täydennettiin siten, että projektin tulee kehittää työpaikan toimintatapaa laajasti. 3. Projektin tulee kohdistua jollekin ohjelman painopistealueista (Tyke 1/Tyke 2). 4. Johdon ja henkilöstön on sitouduttava projektin tavoitteisiin ja toteutukseen. 5. Projektin tulee olla toteuttamiskelpoinen. 6. Työpaikan ja sen käyttämien asiantuntijoiden on hyväksyttävä ohjelman soveltamat menettelytavat. 7. Projektilla on konkreettiset tavoitteet ja arviointimenetelmät (Tykes). 8. Ohjelma ei osallistu tuotekehityksen, kone- ja laiteinvestointien eikä pelkän tiedotus- tai koulutustoiminnan rahoitukseen. Tukea saaneet kehittämisprojektit jakaantuivat ohjelmakausittain seuraavasti: Tyke 1-kausi 204 projektia (8,1 miljoonaa euroa), Tyke 2-kausi 310 projektia (15,2 milj. euroa) ja Tykes-kausi 996 projektia (45 milj. euroa). Rahoitettujen kehittämisprojektien tyypillisimpiä kehittämiskohteita olivat työprosessit, työn organisointi, henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö, tiimien sisäinen ja niiden välinen yhteistyö, ulkoinen verkostoituminen sekä työkyky ja työssä jaksaminen. Projektit kestivät ajallisesti tyypillisesti vajaasta vuodesta kolmeen vuoteen. 1.2 Itsearviointikysely Kehittämisprojektien arviointia varten Työelämän kehittämisohjelmassa luotiin itsearviointimenetelmä. Sen ensisijaisena tehtävänä oli tuottaa tietoa ohjelman vaikutuksista suomalaisessa työelämässä ja tukea ohjelman kehittämistä. Itsearvointi suoritettiin lomakekyselynä ja sen laatimisesta vastasi ohjelman projektitiimi. Itsearviontikyselyn avulla ohjelma keräsi systemaattisella tavalla tietoa

12 4 tukemistaan kehittämisprojekteista. Itsearviointia ei suoritettu ohjelman muille hankemuodoille. Kyselylomakkeen sisältö pysyi pitkälti samana eri ohjelmakausina. Sen avulla kerättiin tietoa kehittämisprojektin vaikutuksista, onnistumisesta, toteutustavasta ja ohjelman tuen lisäarvosta projektille sekä ideoita ohjelman toiminnan kehittämiseksi. Kysely koostui pääasiassa monivalintakysymyksistä, mutta myös muutamasta avokysymyksestä, joiden avulla saatiin tietoa projektin muista vaikutuksista, työllisyydestä ja kehittämisideoista. Tykes-kaudella kyselyyn liitettiin myös yksi uusi kysymys, jonka avulla selvitettiin projektiin aloitteentekijää. Kyselyssä tiedustellaan projektien vaikutuksia useisiin tuloksellisuutta ja työelämän laatua mittaaviin tekijöihin sekä työllisyyteen. Tuloksellisuuden muutosta kuvaavia tekijöitä ovat muutokset työn tuottavuudessa, tuotteiden ja palvelujen laadussa, toiminnan laadussa, asiakaspalvelun joustavuudessa ja toiminnan sujuvuudessa. Työelämän laadun muutoksia on puolestaan seurattu muutoksina tiimimäisessä työskentelyssä ja henkilöstön keskinäisessä yhteistoiminnassa, johdon ja henkilöstön välisessä yhteistyössä, sosiaalisissa suhteissa työpaikalla, henkisessä hyvinvoinnissa sekä henkilöstön mahdollisuuksissa kehittää ammattitaitoaan työssä. Projektin vaikutuksia työllisyyteen on selvitetty lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Itsearviointikysely toteutettiin kunkin projektin päätyttyä. Projektin itsearviointia varten lähetettiin kolme lomaketta projektin yhteyshenkilölle, joka vastasi lomakkeiden välittämisestä eteenpäin projektin eri osapuolille. Kyselylomakkeen täyttivät jokaisen projektin osalta työpaikan johto, henkilöstö ja käytetyt asiantuntijat (tyypillisesti konsultit tai tutkijat). Arviointi perustui joko kunkin ryhmän yhteiseen näkemykseen tai ryhmän edustajan itsenäiseen näkemykseen. Mikäli projekti oli toteutettu usealla eri toimipaikalla, kehotettiin vastaajia huomioimaan arvioinnissa projektin yhteisvaikutus. Kyselyyn vastattiin nimettöminä ja lomakkeet palautettiin ohjelman projektitiimille, joka vastasi aineiston keruusta. Tykes-ohjelmakaudella itsearvionnin tiedonkeruuta muutettiin siten, että vastauksia pyydettiin yhden sijaan viideltä henkilöstön edustajalta johdon ja asiantuntijoiden lisäksi. Tavoitteena oli saada enemmän tietoa projektin vaikutuksista ja toteutuksesta työyhteisössä ja työntekijöiden keskuudessa. Tykes-kaudella siirryttiin myös sähköiseen kyselyjärjestelmään, kun itsearviointi aikaisemmin oli toteutettu lomakekyselynä postitse. Tässä julkaisussa itsearviointiaineistoa on täydennetty myös työpaikkojen taustatiedoilla, jotka on saatu projektien hakemuslomakkeilla olevista hakijan ilmoittamista tiedoista.

13 5 1.3 Julkaisun tarkoitus ja rakenne Julkaisu toimii yhteenvetona Työelämän kehittämisohjelman kehittämisprojektien työpaikka- ja ohjelmatasoisten vaikutusten seuraamisessa. Keskeisiä kysymyksiä, joihin haetaan vastauksia ovat: 1) Mitkä ovat työpaikkojen kehittämisprojektien vaikutukset tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja työllisyyteen? 2) Miten projektin toteutus onnistui? (mm. eri osapuolten osallistuminen ja yhteistoiminta) 3) Mikä merkitys ohjelman taloudellisella ja muulla tuella on projektin suunnitteluun ja toteutukseen?, 4) Missä määrin kehittämisprojektit edistävät tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaista paranemista?, 5) Mitkä projektin toteutukseen liittyvät tekijät vaikuttavat tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaiseen paranemiseen? ja 6) Miten ohjelman toimintaa voitaisiin jatkossa kehittää? Julkaisussa edetään em. kysymysten järjestyksessä. Tuloksia tarkastellaan yleisellä tasolla, mutta tehdään myös vertailuja eri ohjelmakausien ja päätoimialojen välillä sekä vastaajaryhmittäin (johto, henkilöstö, asiantuntija). Seuraavassa osiossa esitellään tutkimuksessa käytettävä aineisto ja aineiston analyysi. Sen jälkeen käydään läpi tulokset, luodaan malli tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaiseksi parantamiseksi, ja esitetään lopuksi tärkeimmät johtopäätökset. 2 Julkaisussa käytettävä aineisto ja analyysi Tässä osiossa esitellään tutkimuksessa käytettävä aineisto ja analyysi. Aineistoa tarkastellaan kaikille yhteisesti, vastaajaryhmittäin (johto, henkilöstö, asiantuntija) ja päätoimialan (teollisuus, palvelusektori, kunnat) mukaan. Aineisto esitellään kullekin ohjelmakaudelle erikseen ja yhteisesti. 2.1 Aineisto vastaajaryhmittäin eri ohjelmakausina ja vastausprosentti Itsearviointiaineistoa on kerätty vuosien välisenä aikana, sillä osa kehittämisprojekteista loppui vasta Tykes-ohjelmakauden päätyttyä. Tänä aikana rahoitettiin yhteensä kehittämisprojektia. Hyväksytysti täytettyjä itsearviointilomakkeita projekteista saatiin yhteensä kappaletta. Nämä vastaukset edustavat kehittämisprojektia. Vastaukset edustavat 72 prosenttia

14 6 kaikkia ohjelman rahoittamia kehittämisprojekteja. Projektikohtaista edustavuutta voidaan pitää siten varsin korkeana. Itsearvioinnin korkeaan vastausprosenttiin vaikutti osaltaan myös se, että hakijatahot olivat sitoutuneet arvioimaan projektia jo hakuvaiheessa. Ohjelma edellytti työpaikoilta projektin jälkeistä itsearviointia, ja se miellettiin siten osaksi projektitoimintaa. Projektikohtainen vastausprosentti oli korkein Tyke 1-kaudella, jolloin se oli 91 %. Tätä selittää osaltaan se, että projektien määrä oli tuolloin alhaisempi, jolloin myös projektikohtainen tiedonkeruu oli helpompaa. Varsinainen vastausprosentti jää kuitenkin alhaisemmaksi (30 %) koko aineiston osalta. Tätä selittää suurelta osin Tykes-kauden heikko vastausprosentti, joka oli 19 prosenttia, kun se taas Tyke 2-kaudella oli 77 ja Tyke 1-kaudella 86 prosenttia. Tykes-kaudella tiedonkeruutapaa muutettiin siten, että tavoitteena oli saada henkilöstön vastauksia kustakin projektista yhteensä viisi kappaletta. Tämä oli kuitenkin haasteellinen tavoite, ja tiedonkeruu laajemmalta joukolta ei onnistunut niin hyvin. Tyke-ohjelmissa henkilöstöä edusti vain yksi vastaaja, joka oli useimmiten suurimman henkilöstöryhmän edustaja työpaikalla (tyypillisesti pääluottamusmies tai vastaava). Tykes-ohjelmassa on mahdollista, etteivät kaikki kyselyyn vastanneet olleet samassa määrin informoituja projektista tai sitoutuneita siihen. Vastaajaryhmittäin tarkasteltuna vastauksia saatiin suhteellisen tasaisesti: johdon vastaukset edustavat 31 prosenttia, henkilöstön 35 ja asiantuntijoiden 34 prosenttia kaikista vastauksista. Tasaisin jakauma oli Tyke 2- ja 1-kausina, jolloin kerättiin yksi vastaus kultakin vastaajaryhmältä. Taulukko 1. Itserviointikyselyn vastausprosentit eri ohjelmakausina. Saadut vastaukset ja vastausprosentit Tykesohjelmassa ( ) Tyke 2 kausi ( ) Tyke 1 kausi ( ) Johto Henkilöstö Asiantuntija Projektit Yhteensä vastauksia % % % % % % % % % % % 86 % 87 % 91 % 86 % Yhteensä Aineisto työpaikkojen päätoimialan mukaan Kehittämisprojektiin osallistuneiden työpaikkojen toimialoista on kerätty tietoa hieman eri tavoin eri ohjelmakausina. Tykes-kaudella toimialoista on tarkka tieto,

15 7 joka perustui ohjelman rakentamaan uuteen sähköiseen hakujärjestelmään. Sen sijaan Tyke 1- ja Tyke 2-kausilta on tietoa projektien ja rahoituksen jakautumisesta toimialoittain, kun taas työpaikkakohtainen toimialajako puuttuu. Toisaalta ensimmäisinä ohjelmakausina toimiala voidaan helposti jäljittää, koska tuolloin kehittämisprojekteihin osallistui pääasiassa yksittäinen työpaikka tai osallistuneet työpaikat olivat samalta toimialalta. Tykes-kaudella puolestaan rahoitettiin useammin verkostomaisia, useista työpaikoista koostuvia projekteja. Seuraavana esitellään työpaikkojen toimialajakautuminen ensin Tykes-kautena ja sitten Tyke 1- ja 2-kausina. Tykes-kaudella työpaikkojen toimiala on selvitetty Tilastokeskuksen vahvistaman luokitusstandardin (TOL-95) mukaisesti. Luokitus perustuu Euroopan Yhteisön toimialaluokitukseen. Taulukossa 2 on esitetty Tykes-ohjelman kehittämisprojekteihin osallistuneet työpaikat. Tykes-ohjelman yllä pitämässä omassa tilastoseurannassa on käytetty yhdistelmää, jossa työpaikat on jaoteltu sekä toimialan että omistussuhteen mukaisesti. Päätoimialoja ovat: maa- ja metsätalous, teollisuus, yksityiset palvelut, kunnat, budjettivaltio ja kolmas sektori (säätiöt, yhdistykset yms.). Luokassa kunnat ovat mukana kaikki kuntien ja kuntayhtymien työpaikat, luokassa teollisuus ovat mukana teollisuus, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto sekä rakentaminen ja luokassa yksityiset palvelut ovat mukana yksityisessä omistuksessa oleva tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemustoiminta, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, rahoitustoiminta, liike-elämän palvelut, koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. Tykes-kaudella kehittämisprojekteihin osallistui yhteensä työpaikkaa. Noin puolet projekteihin osallistuneista työpaikoista oli yksityiseltä palvelusektorilta, noin neljännes teollisuudesta ja vajaa viidennes kuntasektorilta (taulukko 2). Kaikkien muiden päätoimialojen osuus oli varsin pieni.

16 8 Taulukko 2. Kehittämisprojekteihin osallistuneet työpaikat päätoimialoittain Tykes-ohjelmassa. Työpaikkojen lukumäärä Sektori Kehittämisprojekteihin osallistuneet työpaikat päätoimaloittain % TYKES Maa- ja metsätalous 71 2,9 Teollisuus ,7 Yksityiset palvelut ,9 Kunnat ,2 Valtio 51 2,1 Kolmas sektori 176 7,2 Yhteensä Tyke 2-ohjelmakaudella rahoitettiin yhteensä 310 kehittämisprojektia. Näistä noin kolmasosa toteutettiin kunnissa, noin neljäsosa teollisuudessa ja viidesosa yksityisellä palvelusektorilla (taulukko 3). Muiden toimialojen osuus oli pienempi. Projekteihin osallistui yhteensä noin 1000 työpaikkaa, ja rahoitusta niille myönnettiin 15,2 miljoonaa euroa. Tyke 1-ohjelmakaudella projektien lukumäärä oli pienin verrattuna muihin ohjelmakausiin, jolloin rahoitettiin yhteensä 204 kehittämisprojektia. Projekteista noin kolmasosa toteutettiin kunnissa, kolmasosa teollisuudessa ja alle viidesosa yksityisellä palvelusektorilla. Valtion osuus oli noin kymmenesosa ja muiden sektoreiden osuus pienempi. Rahoituksesta projekteihin myönnettiin yhteensä noin 8,1 miljoonaa euroa, joka jakaantui tasaisesti projekteittain eri toimialoille (Ramstad, 2001).

17 9 Taulukko 3. Työpaikkojen jakautuminen päätoimialoittain Tyke 2- ja 1-kausina. TYKE 2 TYKE 1 Projektien jakautuminen hakijan päätoimialan mukaan (N) % Projektien jakautuminen hakijan päätoimialan mukaan (N) % Maa- ja metsätalous Teollisuus Yksityiset palvelut Kunnat Valtio Kolmas sektori Monitoimialaiset Yhteensä Yhteenvetona voidaan todeta, kehittämisprojektien profiili toimialan osalta on selvästi muuttunut Tykes-kaudelle tultaessa. Yksityisen palvelusektorin osuus on kasvanut merkittävästi ja kuntien osuus on vähentynyt Tykes-ohjelmakaudella. Myös valtion projekteja on ollut vähemmän Tykes-kaudella. Lisäksi Tykes-kaudella rahoitettiin huomattavasti enemmän verkostomaisia kehittämisprojekteja, erityisesti palvelusektorilla, joissa oli mukana useita alan yrityksiä. Esimerkinomaisesti: suurimmassa optikkoalan projektissa oli jopa 97 palvelusektorin työpaikkaa. Kuntien osuutta ohjelmassa rajoitettiin myös siten, että yksittäiset, kehittämisaktiivisimmat kunnat, eivät voineet saada rahoitusta useisiin, määrällisesti suuriin kehittämisprojekteihin. 2.3 Aineisto vastausten päätoimialan mukaan Taulukossa 4 on tarkasteltu itsearviointivastausten jakautumista päätoimialoittain eri ohjelmakausina. Tykes-kaudella vastaukset jakautuvat päätoimialoittain siten,

18 10 että yli kolmasosa vastauksista edustaa teollisuutta, noin kolmasosa yksityistä palvelusektoria, viidesosa kuntien työpaikkoja ja noin kymmenesosa kolmatta sektoria. Tykes-kaudella vastauksia on enemmän yksityiseltä palvelusektorilta ja harvemmin kuntien ja valtion työpaikoilta kuin aikaisempina ohjelmakausina. Monialaisissa projekteissa on mukana useiden toimialojen työpaikkoja, joita ei ole jaoteltu päätoimialoittain Tyke 2- ja 1-ohjelmakausina. Taulukko 4. Itsearviointivastaukset työpaikan päätoimialan mukaan. Itsearviointivastaukset Sektori Tykes % Tyke 2 % Tyke 1 % Yhteensä % Maa- ja metsätalous Teollisuus Yksityiset palvelut Kunnat Valtio Kolmas sektori Monialaiset Yhteensä Aineiston analyysi Itsearviointiaineiston tuloksia julkaisussa on tarkasteltu eri näkökulmista: a) kaikille vastaajille yhteisesti ohjelmakausittain, 2) vastaajaryhmittäin (johto, henkilöstö ja asiantuntija) eri ohjelmakausina ja päätoimialoittain (teollisuus, yksityinen palvelusektori, kunnat) eri ohjelmakausina. Tykes-ohjelmaa koskevassa koko aineistossa ja päätoimialoittaisessa tarkastelussa on käytetty painokerrointa, missä johdon, henkilöstön ja asiantuntijoiden vastaukset on painotettu siten, että ne edustavat eri vastaajaryhmien näkemysten keskiarvoa. Koska Tyke 2 ja Tyke 1 kausina vastaukset jakaantuivat tasaisesti eri vastaajaryhmittäin, ei painokerrointa ole käytetty.

19 11 Julkaisun aluksi tulokset esitetään frekvensseinä ja suhteellisina prosenttiosuuksina ja kuvioina eri ryhmissä. Toisessa osiossa selvitetään tuloksellisuuden, työelämän laadun ja työllisyyden välisiä yhteyksiä. Lisäksi on tarkasteltu, mitkä projektin aikaiset tekijät selittävät tuloksellisuuden ja työelämän laadun paranemista. Menetelminä aineiston analyysissä käytetään mm. faktorianalyysiä, regressio- ja korrelaatioanalyysiä sekä varianssianalyysiä. Toisen osion analyysissa tarkastellaan tuloksia kaikille ohjelmakausille yhteisesti. Itsearviointikysely sisältää myös avokysymyksiä koskien projektien vaikutuksia, työllisyyttä ja kehittämisideoita ohjelmalle. Vastaukset selittävät osaltaan mm. sitä, miten projektit ovat edistäneet tuloksellisuuden ja työelämän laadun paranemista sekä työllisyyttä. Julkaisussa on tarkasteltu avovastauksia erikseen eri vastaajaryhmissä ja päätoimialoittain (teollisuus, yksityinen palvelusektori, kunnat, valtio, kolmas sektori). Avovastauksista on luotu kvantifioituja kategorioita sisällön analyysin pohjalta. Tässä yhteydessä on huomautettava, että joidenkin alaryhmien osalta aineisto jää kuitenkin verraten pieneksi. Luokitusten luotettavuuden vahvistamista varten esitetään vastaajien kommenteista lainauksia. Lainausten lopuksi on kerrottu, mitä vastaajaryhmää ja toimialaa kommentin esittäjä edustaa. Avovastausten tarkasteluun on otettu mukaan ainoastaan Tykes-ohjelmakauden vastaukset, sillä muiden kausien tuloksia on tarkasteltu aikaisemmin eri yhteyksissä, ja toiseksi siitä syystä, että Tykes-kauden vastausten määrä on suurin ja kolmanneksi, tässä julkaisussa on haluttu tuoda esille ajankohtaisia kehittämisideoita Tekesin uutta liiketoimintaa ja työelämää kehittävää Liideri-ohjelmaa varten. 3 Tulosten tarkastelu ohjelmakausittain, vastaajaryhmittäin ja päätoimialoittain Seuraavassa käydään läpi kehittämisprojektien itsearviointikyselyn tuloksia Työelämän kehittämisohjelmassa. Tarkastelu etenee teemoittain. Vastauksia tarkastellaan yhteisesti koko aineistossa, eri ohjelmakausina (Tyke 1 ( ), Tyke 2 ( ) ja Tykes-ohjelma ( )), vastaajaryhmittäin (johto, henkilöstö, asiantuntija) ja päätoimialoittain (teollisuus, yksityiset palvelut ja kuntasektori). Kuvioissa on käytetty lyhenteitä seuraavasti: J=johto, H=henkilöstö, A=asiantuntija, T=teollisuus, P=yksityinen palvelusektori ja K=kunnat. 3.1 Vaikutukset tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja tasa-arvoon Vastaajia pyydettiin arvioimaan projektin vaikutuksia tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja tasa-arvoon. Tuloksellisuustekijöitä on viisi, työelämän laatutekijöitä

20 12 kuusi sekä tasa-arvoa ja fyysisiä työoloja koskevia kysymyksiä neljä (ks. mittarien rakentaminen ja faktorianalyysi tarkemmin sivulla 59). Näitä arvioitiin asteikolla parantunut selvästi heikentynyt selvästi. Tulosten tarkastelussa on laskettu yhteen parantunut selvästi tai jonkin verran ja heikentynyt selvästi tai jonkin verran. En osaa sanoa ja ei vaikutusta koskevat vastausvaihtoehdot on jätetty pois tulosten esityksestä. a) Vaikutukset tuloksellisuuteen Noin kaksi kolmasosaa kaikista vastaajista arvioi, että ohjelma edisti kaikkia tuloksellisuustekijöitä. Tulokset ovat pitkälti samansuuntaiset kaikkina ohjelmakausina. Yksittäisistä tuloksellisuustekijöistä eniten parannusta arvioitiin tapahtuneen tuotteiden tai palvelujen laadussa sekä toiminnan laadussa ja vähiten toiminnan sujuvuudessa. Tykes-kaudella tulokset ovat hieman keskimääräistä alhaisemmat kuin muina ohjelmakausina. VAIKUTUKSET TULOKSELLISUUTEEN OHJELMAKAUSITTAIN Heikenty ny t jkv. Heikenty ny t selv ästi Parantunut selv ästi Parantunut jonkin v erran Työn tuottavuus Tuotteiden ja palveluiden laatu Toiminnan laatu Asiakaspalvelu Toiminnan sujuvuus -1,1% -0,8% -1% -1,3% -0,8% -0,4% -0,7% -1% -2,2% -1,9% -1,2% -2,7% -1,2% -0,6% -1% -1,4% -1,7% -1% -0,9% -2,4% 69,3% 66,6% 69,6% 68,2% 73,9% 76,3% 78,7% 68,7% 72,8% 73,2% 76% 69,7% 68,3% 70,8% 68,6% 65,7% 64,9% 64% 66,8% 63% Kaikki T yke 1 T yke 2 T ykes Kaikki T yke 1 T yke 2 T ykes Kaikki T yke 1 T yke 2 T ykes Kaikki T yke 1 T yke 2 T ykes Kaikki T yke 1 T yke 2 T ykes 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tekes, TYKE, ER 2012 Kuvio 1. Projektin vaikutus tuloksellisuuteen koko aineistossa ja ohjelmakausittain. Vastaajaryhmittäin vertailtuna johto ja asiantuntijat arvioivat tuloksellisuustekijöiden parantuneen enemmän kuin henkilöstö. Pienimmät erot eri vastaajaryhmien välillä oli joustavan asiakaspalvelun sekä tuotteiden ja palveluiden laadun osalta. Henkilöstön arvioinnit olivat heikoimmat kaikkien tuloksellisuustekijöiden osalta Tykes-kaudella.

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Kehittämisprojektien tavoitteita 2004-07

Kehittämisprojektien tavoitteita 2004-07 Työel elämän n kehittämisohjelma Tykes Ohjelman kesto on 6 vuotta (2004-2009). Vuosittainen budjetti ollut noin 11,5 milj. euroa. Tavoitteena on käynnistää noin 1000 kehittämisprojektia, joihin osallistuu

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Sisäisen toimivuuden perusulottuvuudet Palvelutyytyväisyys Sisäinen toimivuus Työelämän laatu

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 10.2.2015 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Kuntapalvelutoimisto

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

ELY-keskus työelämän kehittämisen mahdollistajana kuulumisia Tekesin ohjelmasta. Anneli Harju-Autti Lapin ELY-keskus 2.10.2012

ELY-keskus työelämän kehittämisen mahdollistajana kuulumisia Tekesin ohjelmasta. Anneli Harju-Autti Lapin ELY-keskus 2.10.2012 ELY-keskus työelämän kehittämisen mahdollistajana kuulumisia Tekesin ohjelmasta Anneli Harju-Autti Lapin ELY-keskus 2.10.2012 22.10.2012 Työelämän laadun kehittämisen viitekehykset Työelämän laatu on läpileikkaava

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Parempi Työyhteisö - kysely Kuntaliitto Tulosten esittely Heli Kuitunen ja Maarit Vartia Työyhteisöt ja -organisaatiot -osaamiskeskus Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme

Lisätiedot

Suomalainen työelämä paras Euroopassa miten sen teemme? Tuottavuuden pyöreä pöytä

Suomalainen työelämä paras Euroopassa miten sen teemme? Tuottavuuden pyöreä pöytä Suomalainen työelämä paras Euroopassa miten sen teemme? Tuottavuuden pyöreä pöytä Työelämän kehittämisstrategian tavoite on asetettava korkealle Tuottavuuden pyöreä pöytä on osallistunut aktiivisesti työelämän

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaminen ja. Kehityskeskustelu

Henkilöstöjohtaminen ja. Kehityskeskustelu Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Kehityskeskustelu Heini Leino sijoitusasiantuntija Nordea Pankki Oyj Työnohjausmenetelmä: kehityskeskustelu Johtamisen perustyökalu Osa yrityksen henkilöstöhallintoa

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä

Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä Tuulia Paane-Tiainen 2015 Henkilöstö- ja opetuspalvelut Osaamisen kehittäminen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Käsitemäärittelyä Strateginen

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa Päärahoitus 3,1 miljoonaa euroa tapaturmavakuutusmaksuista TSR:n kautta

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Suomen Pankki 2013 Parempi Työyhteisö (ParTy) -kyselyn tulosten yhteenveto organisaatiotasolla

Suomen Pankki 2013 Parempi Työyhteisö (ParTy) -kyselyn tulosten yhteenveto organisaatiotasolla Suomen Pankki 2013 Parempi Työyhteisö (ParTy) -kyselyn tulosten yhteenveto organisaatiotasolla Saija Koskensalmi ja Heli Kuitunen Työterveyslaitos Suomen Pankki 2013 Parempi Työyhteisö (ParTy) -kyselyn

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Teppo Virta asiantuntija Teknologiateollisuus ry Tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki TOIMINNAN JA PROSESSIEN SUUNNITTELU OSAAMINEN

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT Olavi Manninen Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen - seminaari 28.2.27 Tampere Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - verkostot KOETTU

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana + plussat Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola MITTAREISTA Miten HAO /JEDU toimii Laatukoordinaattori Arto Veikkola JEDU/Hao oma toimintakäsikirja intrassa Mittaamista ohjaa vahvasti rahoitus, valtionosuudesta 3% otetaan kaikilta jaettavaksi tuloksellisuusrahana

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK

Työturvallisuuskeskus TTK Työturvallisuuskeskus TTK Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa TSR:n toiminta-avustus 3,1 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus pääosin tapaturmavakuutusmaksuilla Työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 Neljän kunnan liitos Saaristovirkamies muutosten tyrskyissä Esityksen sisältö: 1.

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Esimiesten osaamiskartoitusten tulokset

Esimiesten osaamiskartoitusten tulokset Esimiesten osaamiskartoitusten tulokset Kartoitus tehty sähköisenä kyselynä Oma tupa, oma lupa hankkeeseen liittyen 10/2013 http://www.jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa

Lisätiedot