raportteja 77 Työorganisaation kehittämisen vaikutuksia tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun sekä työllisyyteen HELSINKI 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "raportteja 77 Työorganisaation kehittämisen vaikutuksia tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun sekä työllisyyteen HELSINKI 2012"

Transkriptio

1 raportteja 77 HELSINKI 2012 Työorganisaation kehittämisen vaikutuksia tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun sekä työllisyyteen Työelämän kehittämisohjelman ( ) kehittämisprojektien itsearviointitulokset Elise Ramstad

2

3 Elise Ramstad Työorganisaation kehittämisen vaikutuksia tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun sekä työllisyyteen Työelämän kehittämisohjelman ( ) kehittämisprojektien itsearviointitulokset Helsinki 2012

4

5 Tiivistelmä Suomessa on tuettu työorganisaation kehittämistä ohjelmallisen toiminnan avulla vuodesta 1996 lähtien. Työelämän kehittämisohjelmia on toteutettu kolmena eri ajanjaksoina ( , ja ) ensin työministeriössä ja sittemmin työ- ja elinkeinoministeriössä ja Tekesissä. Ohjelman toiminta on käsittänyt työpaikkojen kehittämisprojektit, ja niitä valmistelevat perusanalyysit sekä verkostoprojektit, oppimisverkostoprojektit ja menetelmäkehitysprojektit. Määrältään suurin projektimuoto on ollut kehittämisprojektit, joita ohjelma rahoitti kappaletta yhteensä 68 miljoonalla eurolla. Niiden ensisijaisena tavoitteena oli vahvistaa toimintatapoja, joiden avulla työpaikoilla on mahdollisuus kehittää toimintansa tuloksellisuutta ja työelämän laatua sekä edistää myönteistä työllisyyskehitystä. Tässä julkaisussa tarkastellaan, miten työorganisaation kehittämistoiminnassa on onnistuttu Työelämän kehittämisohjelmassa. Kehittämisprojektien vaikutuksista on koottu systemaattisesti tietoa itsearviontikyselyn avulla, joka osoitettiin työpaikan johdolle, henkilöstön edustajalle ja työpaikan projektissa työskenneelle asiantuntijalle. Kysely tuotti tietoa työorganisaation kehittämisprojektien vaikutuksista, onnistumisesta, toteutustavoista ja ohjelman tuesta työpaikoille. Julkaisussa tuloksia on vertailtu ensimmäistä kertaa eri ohjelmakausittain sekä vastaajaryhmittäin ja päätoimialoittain. Itsearviointituloksia saatiin kappaletta yhteensä kehittämisprojektista. Vastaukset jakautuivat tasaisesti eri vastaajaryhmien kesken. Eniten vastauksia saatiin Tykes-kaudelta ( ), jolloin rahoitettiin myös määrältään eniten projekteja. Vastauksista noin kolmasosa saatiin teollisuudesta, viidesosa yksityiseltä palvelusektorilta ja kolmasosa kunnista. Muiden toimialojen osuus oli pienempi. Tulosten perusteella ohjelman tavoite onnistui hyvin. Yhteensä 69 prosenttia vastaajista arvioi, että työorganisaation kehittämisprojektit edistivät samanaikaisesti sekä tuloksellisuutta että työelämän laatua. Osassa projekteja onnistuttiin parantamaan vain toista tekijää. Noin 11 prosenttia arvioi, että työelämän laatu parantui, mutta tuloksellisuus ei ja vastaavasti 6 prosenttia arvioi, että tuloksellisuus parantui ja työelämän laatu ei. Projektit, joissa tuloksellisuus ja työelämän laatu parantuivat samanaikaisesti, olivat yhteydessä myönteiseen työllisyyskehitykseen pitkällä aikavälillä. Julkaisun lopuksi on esitetty malli tuloksellisuuden ja työelämän laadun parantamiseksi sekä työllisyyden edistämiseksi. Tärkeimpiä lähtökohtia ovat a) työpaikan sisäisen ja ulkoisen yhteistyön kehittyneisyys, b) työn organisointi, työnteon tavat ja työn kehittämisen tukirakenteet sekä c) johtamisen lähtökohdat ja prosessit. Näiden osa-alueiden toimivuus näyttää tukevan kehittyneen toimintatavan muodostumista, laadukkaiden palveluiden ja/tai tuotteiden syntyä ja sitä kautta tuloksellisuutta ja työelämän laatua. Itse kehittämisprosessi eli se miten kehittämistyö työpaikalla toteutetaan vaikuttaa välillisesti kehittämistyön tuloksiin.

6

7 Sisällysluettelo 1 Johdanto Kehittämisprojekteista yleisesti Itsearviointikysely Julkaisun tarkoitus ja rakenne Tutkimuksessa käytettävä aineisto ja analyysi Aineisto vastaajaryhmän mukaan Aineisto työpaikkojen päätoimialan mukaan Aineisto vastausten päätoimialan mukaan Aineiston analyysi.10 3 Tulosten tarkastelu ohjelmakausittain, vastaajaryhmittäin ja päätoimialoittain Vaikutukset tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja tasa-arvoon Projektien muita vaikutuksia avovastaukset Vaikutukset työllisyyteen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Työllisyyden lisääntymiseen ja vähenemiseen vaikuttaneet tekijät Projektin onnistuminen Eri osapuolten vaikutus projektin aloitukseen, suunnitteluun ja toteutukseen Eri osapuolten yhteistoiminta projektin aikana Ohjelman taloudellisen ja muun tuen merkitys projektille 52 4 Tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikainen parantaminen ja siihen vaikuttavat tekijät vastaajaryhmittäin ja päätoimialoittain Aineisto vastaajaryhmän ja toimialan mukaan Tuloksellisuuden ja työelämän laadun mittarit Projektien samanaikainen vaikutus tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun Tuloksellisuuden ja työelämän laadun välinen suhde Tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikainen paraneminen Tuloksellisuuden ja työelämän laadun välinen yhteys työllisyyteen Tuloksellisuutta ja työelämän laadun samanaikaista paranemista selittävät tekijät Ohjelman kehittämisideoita avovastausten tuloksia 74 6 Yhteenveto ja johtopäätökset Tulokset kokonaisuutena Tulokset ohjelmakausittain Johdon, henkilöstön ja asiantuntijoiden näkemykset Tulokset päätoimialan mukaan Vastaajien ideoita ohjelmatoiminnan kehittämiseksi

8 6.6 Tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaisesta kehittämisestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä Johtopäätöksiä Lähteet 101

9 1 1 Johdanto Suomalaisille työpaikoille on asetettu lähivuosiksi haasteelliset tavoitteet. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla on laadittu työelämän kehittämisstrategia, joka koskettaa kaikkia työpaikkoja. Sen tavoitteena on parantaa työpaikkojen työelämän laatua, työhyvinvointia, työn tuottavuutta ja työllisyysastetta niin, että suomalainen työelämä nousee Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 mennessä (Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020). Työpaikkojen työoloihin vaikuttavat eri instituutiot, lainsäädäntö ja työelämäsuhteet, joiden kautta voidaan edistää työelämän kehitystä. Yksi tärkeimmistä keinoista on kuitenkin yksittäisten työorganisaatioiden oma kehittämistoiminta. Organisaatioiden menestykseen vaikuttavat tutkitusti sellaiset hyvät, osallistavat ja kannustavat johtamis- ja toimintatavat, joilla samanaikaisesti nostetaan tuloksellisuutta ja työelämän laatua (Guest 2006; Tuomi & Vanhala, 2002; Appelbaum & Steed, 2005; Kalmi & Kauhanen, 2008). Kilpailukykyiset ja tuottavat työpaikat luovat myös uusia työpaikkoja (Antila & Ylöstalo, 2002). Työpaikkojen kehittäminen ja sen tukeminen ei ole kuitenkaan uusi asia Suomessa, sillä työorganisaatioiden kehittämistä on rahoitettu osana ohjelmallista kehittämistoimintaa jo 1990-luvun puolivälistä saakka. Työelämän kehittämisohjelman ( ) projektitoiminnan avulla on pyritty edistämään systemaattisesti tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaista paranemista sekä myönteistä työllisyyskehitystä. Ohjelma rahoitti vuosien aikana yhteensä kehittämisprojektia, 68 miljoonalla eurolla. Työorganisaation toimintatavan muutokseen tähtääviä kehittämisprojekteja on käynnistetty niin yrityksissä, julkisissa organisaatioissa sekä yhdistyksissä. Niiden ensisijaisena tavoitteena on ollut vahvistaa toimintatapoja, joiden avulla työpaikoilla on mahdollisuus kehittää toimintansa tuloksellisuutta ja työelämän laatua. Tässä julkaisussa tarkastellaan, miten työorganisaation kehittämistoiminnassa on onnistuttu Työelämän kehittämisohjelmassa. Ohjelman projektitoiminnan arvioinnin ja seurannan avulla voidaan saada tietoa siitä, miten työorganisaatioiden tuloksellisuutta ja työelämän laatua sekä työllisyyttä voidaan edistää, ja miten niiden myönteiseen kehitykseen voidaan vaikuttaa. Kehittämisprojektien tuloksia on vuosien varrella arvioitu useiden eri ulkopuolisten arvioitsijoiden (Rissanen, Pitkänen & Arnkil 2002; Vartiainen, Pirskanen, Palva & Simula 2000, Oosi ym. 2010), mutta myös ohjelman rakentaman sisäisen arviointijärjestelmän avulla. Ohjelmalla on ollut käytössä useita erilaisia tapoja arvioida projektien tuloksia. Keskeisimpinä menetelminä ovat olleet työpaikoille osoitettu toimintatapakysely (TOPA-kysely) ja itsearviointikysely (IA-kysely). Muita menetelmiä ovat olleet pienyrityskysely, projektien loppuraportit ja yksittäiset case-kuvaukset hyvin onnistuneista ja mielenkiintoisista hankkeista. Toimintatapakyselyn avulla on saatu tietoa työpaikkatason vaikutuksista. TOPA-kysely on toteutettu valitussa joukossa kehittämisprojekteihin osallistuvia työpaikkoja sekä projektin alussa että sen

10 2 päätyttyä. Seurannan kohteena ovat olleet alku- ja loppukyselyn välinen ero toimintatavan kehittyneisyyttä koskevissa tiedoissa. TOPA-kyselyn väliarvioinnin perusteella projektit (N=298) ovat parantaneet mm. tiimien roolia päätöksenteossa, lisänneet työpaikkojen aktiivisuutta kouluttaa ja kehittää henkilöstöään, muuttaneet esimiesten johtamista työntekijöiden työtä ja kehitystyötä tukevaan suuntaan, lisänneet eri osapuolten (mm. asiakkaiden, johdon ja henkilöstön) tiedon käyttöä toiminnan kehittämisessä (Alasoini, Heikkilä, Ramstad & Ylöstalo, 2010). Työorganisaatioiden kehittämistoiminnan vaikutuksia tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun sekä työllisyyteen on seurattu itsearviointikyselyn avulla, jonka tuloksia tarkastellaan tässä julkaisussa. Itsearviointikyselyn avulla saadaan tietoa kehittämisprojektien vaikutuksista, onnistumisesta, toteutustavoista ja ohjelman tuen lisäarvosta projekteille. Ohjelma on toteuttanut useita analyyseja ja artikkeleita kyselyn tuloksista eri aikoina (Ramstad 2001; 2005a; 2005b; 2008; 2009). Tässä julkaisussa tarkastelun kohteena ovat kehittämisprojektien itsearviointitulokset kaikilta kolmelta ohjelmakaudelta ( ). Näin mahdollistuu tulosten vertailu ensimmäistä kertaa myös ohjelmakausittain. Lisäksi tuloksia tarkastellaan päätoimialoittain (teollisuus, yksityinen palvelusektori, valtio ja kunnat) ja vastaajaryhmittäin (johto, henkilöstö, asiantuntija). Julkaisun loppuosiossa analysoidaan tarkemmin tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaista paranemista ja yhteyttä toisiinsa sekä samanaikaiseen paranemiseen vaikuttavia tekijöitä eri sektoreilla ja vastaajaryhmissä. Tulosten pohjalta luodaan malli tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaiseksi parantamiseksi. Julkaisun tarkoituksena on toimia yhteenvetona kehittämisprojektien tulosten ja vaikutusten seuraamisessa. 1.1 Kehittämisprojektit yleisesti Kehittämisprojekteja on tuettu Työelämän kehittämisohjelmassa vuodesta 1996 lähtien. Kehittämisprojektit ovat olleet ohjelman suurin projektimuoto niin määrällisesti kuin taloudellisesti. Muita projektimuotoja ovat olleet perusanalyysit, verkostoprojektit (Tyke 1 ( ) ja Tyke 2 -kausina ( )) ja oppimisverkostoprojektit sekä menetelmäkehitysprojektit (Tykes-kautena ). Perusanalyysit olivat pienimuotoisia kehittämistarpeiden kartoituksia, jotka edelsivät kehittämisprojekteja. Vastaavasti verkosto- ja oppimisverkostoprojektit olivat laajempia useista työpaikoista ja asiantuntijatahoista koostuvia tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaiseen parantamiseen tähtääviä hankkeita, joiden vaikutusten tuli ulottua yhteiskuntaan laajemmin (Alasoini, Korhonen, Lahtonen, Ramstad, Rouhiainen & Suominen 2008; Alasoini ym. (toim.) 2011). Kehittämisprojektien tarkoituksena oli edistää toimintatavan muutosta yhdellä tai useammalla työpaikalla tuloksellisuutta ja työelämän laatua parantavalla tavalla sekä vaikuttaa työllisyyteen pitkällä aikavälillä. Työpaikan johdon ja henkilöstön tuli sitoutua projektin tavoitteisiin ja sen toteuttamiseen yhteistoiminnassa. Kehittämisprojekteille myönnettiin asiantuntijatukea, minkä tarkoituksena oli mataloittaa työpaikkojen

11 3 kynnystä käynnistää kehittämistoimintaa sekä tarjota mahdollisuus hyödyntää asiantuntijoiden osaamista kehittämistoiminnassa. Asiantuntijatuen saaminen edellytti ohjelmalle osoitetun hakemuksen laatimista. Työpaikkojen toimialalle tai koolle ei ollut rajoituksia. Tukea pystyi saamaan yksittäinen yritys, julkisyhteisö, muu työorganisaatio tai usean työpaikan muodostama verkosto. Tuki myönnettiin projektissa käytettävien asiantuntijoiden palkkioihin, matka- ja majoituskustannuksiin sekä tutkimusmateriaalikuluihin. Kehittämisprojekteita koskevat kriteerit säilyivät pitkälti samanlaisina ohjelmakaudesta riippumatta. Jotta projektille voitiin myöntää rahoitus, tuli sen täyttää seuraavat ohjelman asettamat ehdot: 1. Projekti edistää sekä tuloksellisuutta että työelämän laatua samanaikaisesti. 2. Projektin tulee kehittää työpaikan toimintatapaa. Tykes-kaudella ehtoa täydennettiin siten, että projektin tulee kehittää työpaikan toimintatapaa laajasti. 3. Projektin tulee kohdistua jollekin ohjelman painopistealueista (Tyke 1/Tyke 2). 4. Johdon ja henkilöstön on sitouduttava projektin tavoitteisiin ja toteutukseen. 5. Projektin tulee olla toteuttamiskelpoinen. 6. Työpaikan ja sen käyttämien asiantuntijoiden on hyväksyttävä ohjelman soveltamat menettelytavat. 7. Projektilla on konkreettiset tavoitteet ja arviointimenetelmät (Tykes). 8. Ohjelma ei osallistu tuotekehityksen, kone- ja laiteinvestointien eikä pelkän tiedotus- tai koulutustoiminnan rahoitukseen. Tukea saaneet kehittämisprojektit jakaantuivat ohjelmakausittain seuraavasti: Tyke 1-kausi 204 projektia (8,1 miljoonaa euroa), Tyke 2-kausi 310 projektia (15,2 milj. euroa) ja Tykes-kausi 996 projektia (45 milj. euroa). Rahoitettujen kehittämisprojektien tyypillisimpiä kehittämiskohteita olivat työprosessit, työn organisointi, henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö, tiimien sisäinen ja niiden välinen yhteistyö, ulkoinen verkostoituminen sekä työkyky ja työssä jaksaminen. Projektit kestivät ajallisesti tyypillisesti vajaasta vuodesta kolmeen vuoteen. 1.2 Itsearviointikysely Kehittämisprojektien arviointia varten Työelämän kehittämisohjelmassa luotiin itsearviointimenetelmä. Sen ensisijaisena tehtävänä oli tuottaa tietoa ohjelman vaikutuksista suomalaisessa työelämässä ja tukea ohjelman kehittämistä. Itsearvointi suoritettiin lomakekyselynä ja sen laatimisesta vastasi ohjelman projektitiimi. Itsearviontikyselyn avulla ohjelma keräsi systemaattisella tavalla tietoa

12 4 tukemistaan kehittämisprojekteista. Itsearviointia ei suoritettu ohjelman muille hankemuodoille. Kyselylomakkeen sisältö pysyi pitkälti samana eri ohjelmakausina. Sen avulla kerättiin tietoa kehittämisprojektin vaikutuksista, onnistumisesta, toteutustavasta ja ohjelman tuen lisäarvosta projektille sekä ideoita ohjelman toiminnan kehittämiseksi. Kysely koostui pääasiassa monivalintakysymyksistä, mutta myös muutamasta avokysymyksestä, joiden avulla saatiin tietoa projektin muista vaikutuksista, työllisyydestä ja kehittämisideoista. Tykes-kaudella kyselyyn liitettiin myös yksi uusi kysymys, jonka avulla selvitettiin projektiin aloitteentekijää. Kyselyssä tiedustellaan projektien vaikutuksia useisiin tuloksellisuutta ja työelämän laatua mittaaviin tekijöihin sekä työllisyyteen. Tuloksellisuuden muutosta kuvaavia tekijöitä ovat muutokset työn tuottavuudessa, tuotteiden ja palvelujen laadussa, toiminnan laadussa, asiakaspalvelun joustavuudessa ja toiminnan sujuvuudessa. Työelämän laadun muutoksia on puolestaan seurattu muutoksina tiimimäisessä työskentelyssä ja henkilöstön keskinäisessä yhteistoiminnassa, johdon ja henkilöstön välisessä yhteistyössä, sosiaalisissa suhteissa työpaikalla, henkisessä hyvinvoinnissa sekä henkilöstön mahdollisuuksissa kehittää ammattitaitoaan työssä. Projektin vaikutuksia työllisyyteen on selvitetty lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Itsearviointikysely toteutettiin kunkin projektin päätyttyä. Projektin itsearviointia varten lähetettiin kolme lomaketta projektin yhteyshenkilölle, joka vastasi lomakkeiden välittämisestä eteenpäin projektin eri osapuolille. Kyselylomakkeen täyttivät jokaisen projektin osalta työpaikan johto, henkilöstö ja käytetyt asiantuntijat (tyypillisesti konsultit tai tutkijat). Arviointi perustui joko kunkin ryhmän yhteiseen näkemykseen tai ryhmän edustajan itsenäiseen näkemykseen. Mikäli projekti oli toteutettu usealla eri toimipaikalla, kehotettiin vastaajia huomioimaan arvioinnissa projektin yhteisvaikutus. Kyselyyn vastattiin nimettöminä ja lomakkeet palautettiin ohjelman projektitiimille, joka vastasi aineiston keruusta. Tykes-ohjelmakaudella itsearvionnin tiedonkeruuta muutettiin siten, että vastauksia pyydettiin yhden sijaan viideltä henkilöstön edustajalta johdon ja asiantuntijoiden lisäksi. Tavoitteena oli saada enemmän tietoa projektin vaikutuksista ja toteutuksesta työyhteisössä ja työntekijöiden keskuudessa. Tykes-kaudella siirryttiin myös sähköiseen kyselyjärjestelmään, kun itsearviointi aikaisemmin oli toteutettu lomakekyselynä postitse. Tässä julkaisussa itsearviointiaineistoa on täydennetty myös työpaikkojen taustatiedoilla, jotka on saatu projektien hakemuslomakkeilla olevista hakijan ilmoittamista tiedoista.

13 5 1.3 Julkaisun tarkoitus ja rakenne Julkaisu toimii yhteenvetona Työelämän kehittämisohjelman kehittämisprojektien työpaikka- ja ohjelmatasoisten vaikutusten seuraamisessa. Keskeisiä kysymyksiä, joihin haetaan vastauksia ovat: 1) Mitkä ovat työpaikkojen kehittämisprojektien vaikutukset tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja työllisyyteen? 2) Miten projektin toteutus onnistui? (mm. eri osapuolten osallistuminen ja yhteistoiminta) 3) Mikä merkitys ohjelman taloudellisella ja muulla tuella on projektin suunnitteluun ja toteutukseen?, 4) Missä määrin kehittämisprojektit edistävät tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaista paranemista?, 5) Mitkä projektin toteutukseen liittyvät tekijät vaikuttavat tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaiseen paranemiseen? ja 6) Miten ohjelman toimintaa voitaisiin jatkossa kehittää? Julkaisussa edetään em. kysymysten järjestyksessä. Tuloksia tarkastellaan yleisellä tasolla, mutta tehdään myös vertailuja eri ohjelmakausien ja päätoimialojen välillä sekä vastaajaryhmittäin (johto, henkilöstö, asiantuntija). Seuraavassa osiossa esitellään tutkimuksessa käytettävä aineisto ja aineiston analyysi. Sen jälkeen käydään läpi tulokset, luodaan malli tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaiseksi parantamiseksi, ja esitetään lopuksi tärkeimmät johtopäätökset. 2 Julkaisussa käytettävä aineisto ja analyysi Tässä osiossa esitellään tutkimuksessa käytettävä aineisto ja analyysi. Aineistoa tarkastellaan kaikille yhteisesti, vastaajaryhmittäin (johto, henkilöstö, asiantuntija) ja päätoimialan (teollisuus, palvelusektori, kunnat) mukaan. Aineisto esitellään kullekin ohjelmakaudelle erikseen ja yhteisesti. 2.1 Aineisto vastaajaryhmittäin eri ohjelmakausina ja vastausprosentti Itsearviointiaineistoa on kerätty vuosien välisenä aikana, sillä osa kehittämisprojekteista loppui vasta Tykes-ohjelmakauden päätyttyä. Tänä aikana rahoitettiin yhteensä kehittämisprojektia. Hyväksytysti täytettyjä itsearviointilomakkeita projekteista saatiin yhteensä kappaletta. Nämä vastaukset edustavat kehittämisprojektia. Vastaukset edustavat 72 prosenttia

14 6 kaikkia ohjelman rahoittamia kehittämisprojekteja. Projektikohtaista edustavuutta voidaan pitää siten varsin korkeana. Itsearvioinnin korkeaan vastausprosenttiin vaikutti osaltaan myös se, että hakijatahot olivat sitoutuneet arvioimaan projektia jo hakuvaiheessa. Ohjelma edellytti työpaikoilta projektin jälkeistä itsearviointia, ja se miellettiin siten osaksi projektitoimintaa. Projektikohtainen vastausprosentti oli korkein Tyke 1-kaudella, jolloin se oli 91 %. Tätä selittää osaltaan se, että projektien määrä oli tuolloin alhaisempi, jolloin myös projektikohtainen tiedonkeruu oli helpompaa. Varsinainen vastausprosentti jää kuitenkin alhaisemmaksi (30 %) koko aineiston osalta. Tätä selittää suurelta osin Tykes-kauden heikko vastausprosentti, joka oli 19 prosenttia, kun se taas Tyke 2-kaudella oli 77 ja Tyke 1-kaudella 86 prosenttia. Tykes-kaudella tiedonkeruutapaa muutettiin siten, että tavoitteena oli saada henkilöstön vastauksia kustakin projektista yhteensä viisi kappaletta. Tämä oli kuitenkin haasteellinen tavoite, ja tiedonkeruu laajemmalta joukolta ei onnistunut niin hyvin. Tyke-ohjelmissa henkilöstöä edusti vain yksi vastaaja, joka oli useimmiten suurimman henkilöstöryhmän edustaja työpaikalla (tyypillisesti pääluottamusmies tai vastaava). Tykes-ohjelmassa on mahdollista, etteivät kaikki kyselyyn vastanneet olleet samassa määrin informoituja projektista tai sitoutuneita siihen. Vastaajaryhmittäin tarkasteltuna vastauksia saatiin suhteellisen tasaisesti: johdon vastaukset edustavat 31 prosenttia, henkilöstön 35 ja asiantuntijoiden 34 prosenttia kaikista vastauksista. Tasaisin jakauma oli Tyke 2- ja 1-kausina, jolloin kerättiin yksi vastaus kultakin vastaajaryhmältä. Taulukko 1. Itserviointikyselyn vastausprosentit eri ohjelmakausina. Saadut vastaukset ja vastausprosentit Tykesohjelmassa ( ) Tyke 2 kausi ( ) Tyke 1 kausi ( ) Johto Henkilöstö Asiantuntija Projektit Yhteensä vastauksia % % % % % % % % % % % 86 % 87 % 91 % 86 % Yhteensä Aineisto työpaikkojen päätoimialan mukaan Kehittämisprojektiin osallistuneiden työpaikkojen toimialoista on kerätty tietoa hieman eri tavoin eri ohjelmakausina. Tykes-kaudella toimialoista on tarkka tieto,

15 7 joka perustui ohjelman rakentamaan uuteen sähköiseen hakujärjestelmään. Sen sijaan Tyke 1- ja Tyke 2-kausilta on tietoa projektien ja rahoituksen jakautumisesta toimialoittain, kun taas työpaikkakohtainen toimialajako puuttuu. Toisaalta ensimmäisinä ohjelmakausina toimiala voidaan helposti jäljittää, koska tuolloin kehittämisprojekteihin osallistui pääasiassa yksittäinen työpaikka tai osallistuneet työpaikat olivat samalta toimialalta. Tykes-kaudella puolestaan rahoitettiin useammin verkostomaisia, useista työpaikoista koostuvia projekteja. Seuraavana esitellään työpaikkojen toimialajakautuminen ensin Tykes-kautena ja sitten Tyke 1- ja 2-kausina. Tykes-kaudella työpaikkojen toimiala on selvitetty Tilastokeskuksen vahvistaman luokitusstandardin (TOL-95) mukaisesti. Luokitus perustuu Euroopan Yhteisön toimialaluokitukseen. Taulukossa 2 on esitetty Tykes-ohjelman kehittämisprojekteihin osallistuneet työpaikat. Tykes-ohjelman yllä pitämässä omassa tilastoseurannassa on käytetty yhdistelmää, jossa työpaikat on jaoteltu sekä toimialan että omistussuhteen mukaisesti. Päätoimialoja ovat: maa- ja metsätalous, teollisuus, yksityiset palvelut, kunnat, budjettivaltio ja kolmas sektori (säätiöt, yhdistykset yms.). Luokassa kunnat ovat mukana kaikki kuntien ja kuntayhtymien työpaikat, luokassa teollisuus ovat mukana teollisuus, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto sekä rakentaminen ja luokassa yksityiset palvelut ovat mukana yksityisessä omistuksessa oleva tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemustoiminta, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, rahoitustoiminta, liike-elämän palvelut, koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. Tykes-kaudella kehittämisprojekteihin osallistui yhteensä työpaikkaa. Noin puolet projekteihin osallistuneista työpaikoista oli yksityiseltä palvelusektorilta, noin neljännes teollisuudesta ja vajaa viidennes kuntasektorilta (taulukko 2). Kaikkien muiden päätoimialojen osuus oli varsin pieni.

16 8 Taulukko 2. Kehittämisprojekteihin osallistuneet työpaikat päätoimialoittain Tykes-ohjelmassa. Työpaikkojen lukumäärä Sektori Kehittämisprojekteihin osallistuneet työpaikat päätoimaloittain % TYKES Maa- ja metsätalous 71 2,9 Teollisuus ,7 Yksityiset palvelut ,9 Kunnat ,2 Valtio 51 2,1 Kolmas sektori 176 7,2 Yhteensä Tyke 2-ohjelmakaudella rahoitettiin yhteensä 310 kehittämisprojektia. Näistä noin kolmasosa toteutettiin kunnissa, noin neljäsosa teollisuudessa ja viidesosa yksityisellä palvelusektorilla (taulukko 3). Muiden toimialojen osuus oli pienempi. Projekteihin osallistui yhteensä noin 1000 työpaikkaa, ja rahoitusta niille myönnettiin 15,2 miljoonaa euroa. Tyke 1-ohjelmakaudella projektien lukumäärä oli pienin verrattuna muihin ohjelmakausiin, jolloin rahoitettiin yhteensä 204 kehittämisprojektia. Projekteista noin kolmasosa toteutettiin kunnissa, kolmasosa teollisuudessa ja alle viidesosa yksityisellä palvelusektorilla. Valtion osuus oli noin kymmenesosa ja muiden sektoreiden osuus pienempi. Rahoituksesta projekteihin myönnettiin yhteensä noin 8,1 miljoonaa euroa, joka jakaantui tasaisesti projekteittain eri toimialoille (Ramstad, 2001).

17 9 Taulukko 3. Työpaikkojen jakautuminen päätoimialoittain Tyke 2- ja 1-kausina. TYKE 2 TYKE 1 Projektien jakautuminen hakijan päätoimialan mukaan (N) % Projektien jakautuminen hakijan päätoimialan mukaan (N) % Maa- ja metsätalous Teollisuus Yksityiset palvelut Kunnat Valtio Kolmas sektori Monitoimialaiset Yhteensä Yhteenvetona voidaan todeta, kehittämisprojektien profiili toimialan osalta on selvästi muuttunut Tykes-kaudelle tultaessa. Yksityisen palvelusektorin osuus on kasvanut merkittävästi ja kuntien osuus on vähentynyt Tykes-ohjelmakaudella. Myös valtion projekteja on ollut vähemmän Tykes-kaudella. Lisäksi Tykes-kaudella rahoitettiin huomattavasti enemmän verkostomaisia kehittämisprojekteja, erityisesti palvelusektorilla, joissa oli mukana useita alan yrityksiä. Esimerkinomaisesti: suurimmassa optikkoalan projektissa oli jopa 97 palvelusektorin työpaikkaa. Kuntien osuutta ohjelmassa rajoitettiin myös siten, että yksittäiset, kehittämisaktiivisimmat kunnat, eivät voineet saada rahoitusta useisiin, määrällisesti suuriin kehittämisprojekteihin. 2.3 Aineisto vastausten päätoimialan mukaan Taulukossa 4 on tarkasteltu itsearviointivastausten jakautumista päätoimialoittain eri ohjelmakausina. Tykes-kaudella vastaukset jakautuvat päätoimialoittain siten,

18 10 että yli kolmasosa vastauksista edustaa teollisuutta, noin kolmasosa yksityistä palvelusektoria, viidesosa kuntien työpaikkoja ja noin kymmenesosa kolmatta sektoria. Tykes-kaudella vastauksia on enemmän yksityiseltä palvelusektorilta ja harvemmin kuntien ja valtion työpaikoilta kuin aikaisempina ohjelmakausina. Monialaisissa projekteissa on mukana useiden toimialojen työpaikkoja, joita ei ole jaoteltu päätoimialoittain Tyke 2- ja 1-ohjelmakausina. Taulukko 4. Itsearviointivastaukset työpaikan päätoimialan mukaan. Itsearviointivastaukset Sektori Tykes % Tyke 2 % Tyke 1 % Yhteensä % Maa- ja metsätalous Teollisuus Yksityiset palvelut Kunnat Valtio Kolmas sektori Monialaiset Yhteensä Aineiston analyysi Itsearviointiaineiston tuloksia julkaisussa on tarkasteltu eri näkökulmista: a) kaikille vastaajille yhteisesti ohjelmakausittain, 2) vastaajaryhmittäin (johto, henkilöstö ja asiantuntija) eri ohjelmakausina ja päätoimialoittain (teollisuus, yksityinen palvelusektori, kunnat) eri ohjelmakausina. Tykes-ohjelmaa koskevassa koko aineistossa ja päätoimialoittaisessa tarkastelussa on käytetty painokerrointa, missä johdon, henkilöstön ja asiantuntijoiden vastaukset on painotettu siten, että ne edustavat eri vastaajaryhmien näkemysten keskiarvoa. Koska Tyke 2 ja Tyke 1 kausina vastaukset jakaantuivat tasaisesti eri vastaajaryhmittäin, ei painokerrointa ole käytetty.

19 11 Julkaisun aluksi tulokset esitetään frekvensseinä ja suhteellisina prosenttiosuuksina ja kuvioina eri ryhmissä. Toisessa osiossa selvitetään tuloksellisuuden, työelämän laadun ja työllisyyden välisiä yhteyksiä. Lisäksi on tarkasteltu, mitkä projektin aikaiset tekijät selittävät tuloksellisuuden ja työelämän laadun paranemista. Menetelminä aineiston analyysissä käytetään mm. faktorianalyysiä, regressio- ja korrelaatioanalyysiä sekä varianssianalyysiä. Toisen osion analyysissa tarkastellaan tuloksia kaikille ohjelmakausille yhteisesti. Itsearviointikysely sisältää myös avokysymyksiä koskien projektien vaikutuksia, työllisyyttä ja kehittämisideoita ohjelmalle. Vastaukset selittävät osaltaan mm. sitä, miten projektit ovat edistäneet tuloksellisuuden ja työelämän laadun paranemista sekä työllisyyttä. Julkaisussa on tarkasteltu avovastauksia erikseen eri vastaajaryhmissä ja päätoimialoittain (teollisuus, yksityinen palvelusektori, kunnat, valtio, kolmas sektori). Avovastauksista on luotu kvantifioituja kategorioita sisällön analyysin pohjalta. Tässä yhteydessä on huomautettava, että joidenkin alaryhmien osalta aineisto jää kuitenkin verraten pieneksi. Luokitusten luotettavuuden vahvistamista varten esitetään vastaajien kommenteista lainauksia. Lainausten lopuksi on kerrottu, mitä vastaajaryhmää ja toimialaa kommentin esittäjä edustaa. Avovastausten tarkasteluun on otettu mukaan ainoastaan Tykes-ohjelmakauden vastaukset, sillä muiden kausien tuloksia on tarkasteltu aikaisemmin eri yhteyksissä, ja toiseksi siitä syystä, että Tykes-kauden vastausten määrä on suurin ja kolmanneksi, tässä julkaisussa on haluttu tuoda esille ajankohtaisia kehittämisideoita Tekesin uutta liiketoimintaa ja työelämää kehittävää Liideri-ohjelmaa varten. 3 Tulosten tarkastelu ohjelmakausittain, vastaajaryhmittäin ja päätoimialoittain Seuraavassa käydään läpi kehittämisprojektien itsearviointikyselyn tuloksia Työelämän kehittämisohjelmassa. Tarkastelu etenee teemoittain. Vastauksia tarkastellaan yhteisesti koko aineistossa, eri ohjelmakausina (Tyke 1 ( ), Tyke 2 ( ) ja Tykes-ohjelma ( )), vastaajaryhmittäin (johto, henkilöstö, asiantuntija) ja päätoimialoittain (teollisuus, yksityiset palvelut ja kuntasektori). Kuvioissa on käytetty lyhenteitä seuraavasti: J=johto, H=henkilöstö, A=asiantuntija, T=teollisuus, P=yksityinen palvelusektori ja K=kunnat. 3.1 Vaikutukset tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja tasa-arvoon Vastaajia pyydettiin arvioimaan projektin vaikutuksia tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja tasa-arvoon. Tuloksellisuustekijöitä on viisi, työelämän laatutekijöitä

20 12 kuusi sekä tasa-arvoa ja fyysisiä työoloja koskevia kysymyksiä neljä (ks. mittarien rakentaminen ja faktorianalyysi tarkemmin sivulla 59). Näitä arvioitiin asteikolla parantunut selvästi heikentynyt selvästi. Tulosten tarkastelussa on laskettu yhteen parantunut selvästi tai jonkin verran ja heikentynyt selvästi tai jonkin verran. En osaa sanoa ja ei vaikutusta koskevat vastausvaihtoehdot on jätetty pois tulosten esityksestä. a) Vaikutukset tuloksellisuuteen Noin kaksi kolmasosaa kaikista vastaajista arvioi, että ohjelma edisti kaikkia tuloksellisuustekijöitä. Tulokset ovat pitkälti samansuuntaiset kaikkina ohjelmakausina. Yksittäisistä tuloksellisuustekijöistä eniten parannusta arvioitiin tapahtuneen tuotteiden tai palvelujen laadussa sekä toiminnan laadussa ja vähiten toiminnan sujuvuudessa. Tykes-kaudella tulokset ovat hieman keskimääräistä alhaisemmat kuin muina ohjelmakausina. VAIKUTUKSET TULOKSELLISUUTEEN OHJELMAKAUSITTAIN Heikenty ny t jkv. Heikenty ny t selv ästi Parantunut selv ästi Parantunut jonkin v erran Työn tuottavuus Tuotteiden ja palveluiden laatu Toiminnan laatu Asiakaspalvelu Toiminnan sujuvuus -1,1% -0,8% -1% -1,3% -0,8% -0,4% -0,7% -1% -2,2% -1,9% -1,2% -2,7% -1,2% -0,6% -1% -1,4% -1,7% -1% -0,9% -2,4% 69,3% 66,6% 69,6% 68,2% 73,9% 76,3% 78,7% 68,7% 72,8% 73,2% 76% 69,7% 68,3% 70,8% 68,6% 65,7% 64,9% 64% 66,8% 63% Kaikki T yke 1 T yke 2 T ykes Kaikki T yke 1 T yke 2 T ykes Kaikki T yke 1 T yke 2 T ykes Kaikki T yke 1 T yke 2 T ykes Kaikki T yke 1 T yke 2 T ykes 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tekes, TYKE, ER 2012 Kuvio 1. Projektin vaikutus tuloksellisuuteen koko aineistossa ja ohjelmakausittain. Vastaajaryhmittäin vertailtuna johto ja asiantuntijat arvioivat tuloksellisuustekijöiden parantuneen enemmän kuin henkilöstö. Pienimmät erot eri vastaajaryhmien välillä oli joustavan asiakaspalvelun sekä tuotteiden ja palveluiden laadun osalta. Henkilöstön arvioinnit olivat heikoimmat kaikkien tuloksellisuustekijöiden osalta Tykes-kaudella.

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke

Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto 18.9.2014 Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke Laatua nuorisotyöhön hankkeessa toteutettiin elo-syyskuun 2014 vaihteessa arviointia ja laatutyötä järjestöissä

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

Ota kaikki hyöty irti VMBarosta - ja paranna työelämän laatua. Opas VMBaro-työelämäkyselyn tulosten käsittelyyn ja kehittämistyön käynnistämiseen

Ota kaikki hyöty irti VMBarosta - ja paranna työelämän laatua. Opas VMBaro-työelämäkyselyn tulosten käsittelyyn ja kehittämistyön käynnistämiseen Ota kaikki hyöty irti VMBarosta - ja paranna työelämän laatua Opas VMBaro-työelämäkyselyn tulosten käsittelyyn ja kehittämistyön käynnistämiseen 1 Hyvä työelämän laatu koostuu ennen kaikkea mahdollisuudesta

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

EK:n Yrittäjäpaneeli. Hallituksen toimenpide-esitysten vaikutusarviointi

EK:n Yrittäjäpaneeli. Hallituksen toimenpide-esitysten vaikutusarviointi EK:n Yrittäjäpaneeli Hallituksen toimenpide-esitysten vaikutusarviointi EK:n Yrittäjäpaneeli: keino välittää pk-yrittäjien näkemyksiä päättäjien tietoon Yrittäjäpaneeli on vaikutusarvioinnin työkalu -

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan työhyvinvointitutkimus 2015

Kirkkonummen kunnan työhyvinvointitutkimus 2015 Kirkkonummen kunnan työhyvinvointitutkimus 2015 Tulosten esittely Tuomas Jalava 7.12.2015 Sivu 1 FCG:n tutkimustoiminta Tuotamme tietoa johtamisen tueksi. Lähtökohtana on asiakkaan tiedontarve sekä tulosten

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Valmisteilla: Kunteko 2020

Valmisteilla: Kunteko 2020 Valmisteilla: Kunteko 2020 Liikkeelle sopimuskirjauksesta Osapuolet käsittelevät seuraavassa pääneuvotteluryhmän kokouksessa erikseen laadittavaa ehdotusta työryhmän asettamiseksi valmistelemaan työelämän

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina - Irma Väänänen-Tomppo Taustatietoa tutkimusaineistoista Kyselyn otos on poimittu satunnaisotannalla valtion henkilörekisteristä, jolloin

Lisätiedot

Missä mennään ELO-toiminnassa?

Missä mennään ELO-toiminnassa? Missä mennään ELO-toiminnassa? Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Voiko ohjausta mitata? Elinikäisen ohjauksen TNO-palvelujen laatu Helsinki 8.4.2014 Keskeiset haasteet

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

MPS ilmapiiritutkimus. MPS Prewise Oy Niilo Mäkelä

MPS ilmapiiritutkimus. MPS Prewise Oy Niilo Mäkelä MPS ilmapiiritutkimus MPS Prewise Oy Niilo Mäkelä Copyright MPS Enterprises Ltd. 17.5.2016 2 Ilmapiiri ja työhyvinvointi tuloksellisuuden tae Sitoutuminen ja selkeä käsitys strategisista tavoitteista takaavat

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille 29.11.2011, Merja Turpeinen TEDI -hanke Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö työpaikkalähtöinen yhteiskehittämis- ja

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot