raportteja 77 Työorganisaation kehittämisen vaikutuksia tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun sekä työllisyyteen HELSINKI 2012

Transkriptio

1 raportteja 77 HELSINKI 2012 Työorganisaation kehittämisen vaikutuksia tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun sekä työllisyyteen Työelämän kehittämisohjelman ( ) kehittämisprojektien itsearviointitulokset Elise Ramstad

2

3 Elise Ramstad Työorganisaation kehittämisen vaikutuksia tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun sekä työllisyyteen Työelämän kehittämisohjelman ( ) kehittämisprojektien itsearviointitulokset Helsinki 2012

4

5 Tiivistelmä Suomessa on tuettu työorganisaation kehittämistä ohjelmallisen toiminnan avulla vuodesta 1996 lähtien. Työelämän kehittämisohjelmia on toteutettu kolmena eri ajanjaksoina ( , ja ) ensin työministeriössä ja sittemmin työ- ja elinkeinoministeriössä ja Tekesissä. Ohjelman toiminta on käsittänyt työpaikkojen kehittämisprojektit, ja niitä valmistelevat perusanalyysit sekä verkostoprojektit, oppimisverkostoprojektit ja menetelmäkehitysprojektit. Määrältään suurin projektimuoto on ollut kehittämisprojektit, joita ohjelma rahoitti kappaletta yhteensä 68 miljoonalla eurolla. Niiden ensisijaisena tavoitteena oli vahvistaa toimintatapoja, joiden avulla työpaikoilla on mahdollisuus kehittää toimintansa tuloksellisuutta ja työelämän laatua sekä edistää myönteistä työllisyyskehitystä. Tässä julkaisussa tarkastellaan, miten työorganisaation kehittämistoiminnassa on onnistuttu Työelämän kehittämisohjelmassa. Kehittämisprojektien vaikutuksista on koottu systemaattisesti tietoa itsearviontikyselyn avulla, joka osoitettiin työpaikan johdolle, henkilöstön edustajalle ja työpaikan projektissa työskenneelle asiantuntijalle. Kysely tuotti tietoa työorganisaation kehittämisprojektien vaikutuksista, onnistumisesta, toteutustavoista ja ohjelman tuesta työpaikoille. Julkaisussa tuloksia on vertailtu ensimmäistä kertaa eri ohjelmakausittain sekä vastaajaryhmittäin ja päätoimialoittain. Itsearviointituloksia saatiin kappaletta yhteensä kehittämisprojektista. Vastaukset jakautuivat tasaisesti eri vastaajaryhmien kesken. Eniten vastauksia saatiin Tykes-kaudelta ( ), jolloin rahoitettiin myös määrältään eniten projekteja. Vastauksista noin kolmasosa saatiin teollisuudesta, viidesosa yksityiseltä palvelusektorilta ja kolmasosa kunnista. Muiden toimialojen osuus oli pienempi. Tulosten perusteella ohjelman tavoite onnistui hyvin. Yhteensä 69 prosenttia vastaajista arvioi, että työorganisaation kehittämisprojektit edistivät samanaikaisesti sekä tuloksellisuutta että työelämän laatua. Osassa projekteja onnistuttiin parantamaan vain toista tekijää. Noin 11 prosenttia arvioi, että työelämän laatu parantui, mutta tuloksellisuus ei ja vastaavasti 6 prosenttia arvioi, että tuloksellisuus parantui ja työelämän laatu ei. Projektit, joissa tuloksellisuus ja työelämän laatu parantuivat samanaikaisesti, olivat yhteydessä myönteiseen työllisyyskehitykseen pitkällä aikavälillä. Julkaisun lopuksi on esitetty malli tuloksellisuuden ja työelämän laadun parantamiseksi sekä työllisyyden edistämiseksi. Tärkeimpiä lähtökohtia ovat a) työpaikan sisäisen ja ulkoisen yhteistyön kehittyneisyys, b) työn organisointi, työnteon tavat ja työn kehittämisen tukirakenteet sekä c) johtamisen lähtökohdat ja prosessit. Näiden osa-alueiden toimivuus näyttää tukevan kehittyneen toimintatavan muodostumista, laadukkaiden palveluiden ja/tai tuotteiden syntyä ja sitä kautta tuloksellisuutta ja työelämän laatua. Itse kehittämisprosessi eli se miten kehittämistyö työpaikalla toteutetaan vaikuttaa välillisesti kehittämistyön tuloksiin.

6

7 Sisällysluettelo 1 Johdanto Kehittämisprojekteista yleisesti Itsearviointikysely Julkaisun tarkoitus ja rakenne Tutkimuksessa käytettävä aineisto ja analyysi Aineisto vastaajaryhmän mukaan Aineisto työpaikkojen päätoimialan mukaan Aineisto vastausten päätoimialan mukaan Aineiston analyysi.10 3 Tulosten tarkastelu ohjelmakausittain, vastaajaryhmittäin ja päätoimialoittain Vaikutukset tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja tasa-arvoon Projektien muita vaikutuksia avovastaukset Vaikutukset työllisyyteen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Työllisyyden lisääntymiseen ja vähenemiseen vaikuttaneet tekijät Projektin onnistuminen Eri osapuolten vaikutus projektin aloitukseen, suunnitteluun ja toteutukseen Eri osapuolten yhteistoiminta projektin aikana Ohjelman taloudellisen ja muun tuen merkitys projektille 52 4 Tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikainen parantaminen ja siihen vaikuttavat tekijät vastaajaryhmittäin ja päätoimialoittain Aineisto vastaajaryhmän ja toimialan mukaan Tuloksellisuuden ja työelämän laadun mittarit Projektien samanaikainen vaikutus tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun Tuloksellisuuden ja työelämän laadun välinen suhde Tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikainen paraneminen Tuloksellisuuden ja työelämän laadun välinen yhteys työllisyyteen Tuloksellisuutta ja työelämän laadun samanaikaista paranemista selittävät tekijät Ohjelman kehittämisideoita avovastausten tuloksia 74 6 Yhteenveto ja johtopäätökset Tulokset kokonaisuutena Tulokset ohjelmakausittain Johdon, henkilöstön ja asiantuntijoiden näkemykset Tulokset päätoimialan mukaan Vastaajien ideoita ohjelmatoiminnan kehittämiseksi

8 6.6 Tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaisesta kehittämisestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä Johtopäätöksiä Lähteet 101

9 1 1 Johdanto Suomalaisille työpaikoille on asetettu lähivuosiksi haasteelliset tavoitteet. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla on laadittu työelämän kehittämisstrategia, joka koskettaa kaikkia työpaikkoja. Sen tavoitteena on parantaa työpaikkojen työelämän laatua, työhyvinvointia, työn tuottavuutta ja työllisyysastetta niin, että suomalainen työelämä nousee Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 mennessä (Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020). Työpaikkojen työoloihin vaikuttavat eri instituutiot, lainsäädäntö ja työelämäsuhteet, joiden kautta voidaan edistää työelämän kehitystä. Yksi tärkeimmistä keinoista on kuitenkin yksittäisten työorganisaatioiden oma kehittämistoiminta. Organisaatioiden menestykseen vaikuttavat tutkitusti sellaiset hyvät, osallistavat ja kannustavat johtamis- ja toimintatavat, joilla samanaikaisesti nostetaan tuloksellisuutta ja työelämän laatua (Guest 2006; Tuomi & Vanhala, 2002; Appelbaum & Steed, 2005; Kalmi & Kauhanen, 2008). Kilpailukykyiset ja tuottavat työpaikat luovat myös uusia työpaikkoja (Antila & Ylöstalo, 2002). Työpaikkojen kehittäminen ja sen tukeminen ei ole kuitenkaan uusi asia Suomessa, sillä työorganisaatioiden kehittämistä on rahoitettu osana ohjelmallista kehittämistoimintaa jo 1990-luvun puolivälistä saakka. Työelämän kehittämisohjelman ( ) projektitoiminnan avulla on pyritty edistämään systemaattisesti tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaista paranemista sekä myönteistä työllisyyskehitystä. Ohjelma rahoitti vuosien aikana yhteensä kehittämisprojektia, 68 miljoonalla eurolla. Työorganisaation toimintatavan muutokseen tähtääviä kehittämisprojekteja on käynnistetty niin yrityksissä, julkisissa organisaatioissa sekä yhdistyksissä. Niiden ensisijaisena tavoitteena on ollut vahvistaa toimintatapoja, joiden avulla työpaikoilla on mahdollisuus kehittää toimintansa tuloksellisuutta ja työelämän laatua. Tässä julkaisussa tarkastellaan, miten työorganisaation kehittämistoiminnassa on onnistuttu Työelämän kehittämisohjelmassa. Ohjelman projektitoiminnan arvioinnin ja seurannan avulla voidaan saada tietoa siitä, miten työorganisaatioiden tuloksellisuutta ja työelämän laatua sekä työllisyyttä voidaan edistää, ja miten niiden myönteiseen kehitykseen voidaan vaikuttaa. Kehittämisprojektien tuloksia on vuosien varrella arvioitu useiden eri ulkopuolisten arvioitsijoiden (Rissanen, Pitkänen & Arnkil 2002; Vartiainen, Pirskanen, Palva & Simula 2000, Oosi ym. 2010), mutta myös ohjelman rakentaman sisäisen arviointijärjestelmän avulla. Ohjelmalla on ollut käytössä useita erilaisia tapoja arvioida projektien tuloksia. Keskeisimpinä menetelminä ovat olleet työpaikoille osoitettu toimintatapakysely (TOPA-kysely) ja itsearviointikysely (IA-kysely). Muita menetelmiä ovat olleet pienyrityskysely, projektien loppuraportit ja yksittäiset case-kuvaukset hyvin onnistuneista ja mielenkiintoisista hankkeista. Toimintatapakyselyn avulla on saatu tietoa työpaikkatason vaikutuksista. TOPA-kysely on toteutettu valitussa joukossa kehittämisprojekteihin osallistuvia työpaikkoja sekä projektin alussa että sen

10 2 päätyttyä. Seurannan kohteena ovat olleet alku- ja loppukyselyn välinen ero toimintatavan kehittyneisyyttä koskevissa tiedoissa. TOPA-kyselyn väliarvioinnin perusteella projektit (N=298) ovat parantaneet mm. tiimien roolia päätöksenteossa, lisänneet työpaikkojen aktiivisuutta kouluttaa ja kehittää henkilöstöään, muuttaneet esimiesten johtamista työntekijöiden työtä ja kehitystyötä tukevaan suuntaan, lisänneet eri osapuolten (mm. asiakkaiden, johdon ja henkilöstön) tiedon käyttöä toiminnan kehittämisessä (Alasoini, Heikkilä, Ramstad & Ylöstalo, 2010). Työorganisaatioiden kehittämistoiminnan vaikutuksia tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun sekä työllisyyteen on seurattu itsearviointikyselyn avulla, jonka tuloksia tarkastellaan tässä julkaisussa. Itsearviointikyselyn avulla saadaan tietoa kehittämisprojektien vaikutuksista, onnistumisesta, toteutustavoista ja ohjelman tuen lisäarvosta projekteille. Ohjelma on toteuttanut useita analyyseja ja artikkeleita kyselyn tuloksista eri aikoina (Ramstad 2001; 2005a; 2005b; 2008; 2009). Tässä julkaisussa tarkastelun kohteena ovat kehittämisprojektien itsearviointitulokset kaikilta kolmelta ohjelmakaudelta ( ). Näin mahdollistuu tulosten vertailu ensimmäistä kertaa myös ohjelmakausittain. Lisäksi tuloksia tarkastellaan päätoimialoittain (teollisuus, yksityinen palvelusektori, valtio ja kunnat) ja vastaajaryhmittäin (johto, henkilöstö, asiantuntija). Julkaisun loppuosiossa analysoidaan tarkemmin tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaista paranemista ja yhteyttä toisiinsa sekä samanaikaiseen paranemiseen vaikuttavia tekijöitä eri sektoreilla ja vastaajaryhmissä. Tulosten pohjalta luodaan malli tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaiseksi parantamiseksi. Julkaisun tarkoituksena on toimia yhteenvetona kehittämisprojektien tulosten ja vaikutusten seuraamisessa. 1.1 Kehittämisprojektit yleisesti Kehittämisprojekteja on tuettu Työelämän kehittämisohjelmassa vuodesta 1996 lähtien. Kehittämisprojektit ovat olleet ohjelman suurin projektimuoto niin määrällisesti kuin taloudellisesti. Muita projektimuotoja ovat olleet perusanalyysit, verkostoprojektit (Tyke 1 ( ) ja Tyke 2 -kausina ( )) ja oppimisverkostoprojektit sekä menetelmäkehitysprojektit (Tykes-kautena ). Perusanalyysit olivat pienimuotoisia kehittämistarpeiden kartoituksia, jotka edelsivät kehittämisprojekteja. Vastaavasti verkosto- ja oppimisverkostoprojektit olivat laajempia useista työpaikoista ja asiantuntijatahoista koostuvia tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaiseen parantamiseen tähtääviä hankkeita, joiden vaikutusten tuli ulottua yhteiskuntaan laajemmin (Alasoini, Korhonen, Lahtonen, Ramstad, Rouhiainen & Suominen 2008; Alasoini ym. (toim.) 2011). Kehittämisprojektien tarkoituksena oli edistää toimintatavan muutosta yhdellä tai useammalla työpaikalla tuloksellisuutta ja työelämän laatua parantavalla tavalla sekä vaikuttaa työllisyyteen pitkällä aikavälillä. Työpaikan johdon ja henkilöstön tuli sitoutua projektin tavoitteisiin ja sen toteuttamiseen yhteistoiminnassa. Kehittämisprojekteille myönnettiin asiantuntijatukea, minkä tarkoituksena oli mataloittaa työpaikkojen

11 3 kynnystä käynnistää kehittämistoimintaa sekä tarjota mahdollisuus hyödyntää asiantuntijoiden osaamista kehittämistoiminnassa. Asiantuntijatuen saaminen edellytti ohjelmalle osoitetun hakemuksen laatimista. Työpaikkojen toimialalle tai koolle ei ollut rajoituksia. Tukea pystyi saamaan yksittäinen yritys, julkisyhteisö, muu työorganisaatio tai usean työpaikan muodostama verkosto. Tuki myönnettiin projektissa käytettävien asiantuntijoiden palkkioihin, matka- ja majoituskustannuksiin sekä tutkimusmateriaalikuluihin. Kehittämisprojekteita koskevat kriteerit säilyivät pitkälti samanlaisina ohjelmakaudesta riippumatta. Jotta projektille voitiin myöntää rahoitus, tuli sen täyttää seuraavat ohjelman asettamat ehdot: 1. Projekti edistää sekä tuloksellisuutta että työelämän laatua samanaikaisesti. 2. Projektin tulee kehittää työpaikan toimintatapaa. Tykes-kaudella ehtoa täydennettiin siten, että projektin tulee kehittää työpaikan toimintatapaa laajasti. 3. Projektin tulee kohdistua jollekin ohjelman painopistealueista (Tyke 1/Tyke 2). 4. Johdon ja henkilöstön on sitouduttava projektin tavoitteisiin ja toteutukseen. 5. Projektin tulee olla toteuttamiskelpoinen. 6. Työpaikan ja sen käyttämien asiantuntijoiden on hyväksyttävä ohjelman soveltamat menettelytavat. 7. Projektilla on konkreettiset tavoitteet ja arviointimenetelmät (Tykes). 8. Ohjelma ei osallistu tuotekehityksen, kone- ja laiteinvestointien eikä pelkän tiedotus- tai koulutustoiminnan rahoitukseen. Tukea saaneet kehittämisprojektit jakaantuivat ohjelmakausittain seuraavasti: Tyke 1-kausi 204 projektia (8,1 miljoonaa euroa), Tyke 2-kausi 310 projektia (15,2 milj. euroa) ja Tykes-kausi 996 projektia (45 milj. euroa). Rahoitettujen kehittämisprojektien tyypillisimpiä kehittämiskohteita olivat työprosessit, työn organisointi, henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö, tiimien sisäinen ja niiden välinen yhteistyö, ulkoinen verkostoituminen sekä työkyky ja työssä jaksaminen. Projektit kestivät ajallisesti tyypillisesti vajaasta vuodesta kolmeen vuoteen. 1.2 Itsearviointikysely Kehittämisprojektien arviointia varten Työelämän kehittämisohjelmassa luotiin itsearviointimenetelmä. Sen ensisijaisena tehtävänä oli tuottaa tietoa ohjelman vaikutuksista suomalaisessa työelämässä ja tukea ohjelman kehittämistä. Itsearvointi suoritettiin lomakekyselynä ja sen laatimisesta vastasi ohjelman projektitiimi. Itsearviontikyselyn avulla ohjelma keräsi systemaattisella tavalla tietoa

12 4 tukemistaan kehittämisprojekteista. Itsearviointia ei suoritettu ohjelman muille hankemuodoille. Kyselylomakkeen sisältö pysyi pitkälti samana eri ohjelmakausina. Sen avulla kerättiin tietoa kehittämisprojektin vaikutuksista, onnistumisesta, toteutustavasta ja ohjelman tuen lisäarvosta projektille sekä ideoita ohjelman toiminnan kehittämiseksi. Kysely koostui pääasiassa monivalintakysymyksistä, mutta myös muutamasta avokysymyksestä, joiden avulla saatiin tietoa projektin muista vaikutuksista, työllisyydestä ja kehittämisideoista. Tykes-kaudella kyselyyn liitettiin myös yksi uusi kysymys, jonka avulla selvitettiin projektiin aloitteentekijää. Kyselyssä tiedustellaan projektien vaikutuksia useisiin tuloksellisuutta ja työelämän laatua mittaaviin tekijöihin sekä työllisyyteen. Tuloksellisuuden muutosta kuvaavia tekijöitä ovat muutokset työn tuottavuudessa, tuotteiden ja palvelujen laadussa, toiminnan laadussa, asiakaspalvelun joustavuudessa ja toiminnan sujuvuudessa. Työelämän laadun muutoksia on puolestaan seurattu muutoksina tiimimäisessä työskentelyssä ja henkilöstön keskinäisessä yhteistoiminnassa, johdon ja henkilöstön välisessä yhteistyössä, sosiaalisissa suhteissa työpaikalla, henkisessä hyvinvoinnissa sekä henkilöstön mahdollisuuksissa kehittää ammattitaitoaan työssä. Projektin vaikutuksia työllisyyteen on selvitetty lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Itsearviointikysely toteutettiin kunkin projektin päätyttyä. Projektin itsearviointia varten lähetettiin kolme lomaketta projektin yhteyshenkilölle, joka vastasi lomakkeiden välittämisestä eteenpäin projektin eri osapuolille. Kyselylomakkeen täyttivät jokaisen projektin osalta työpaikan johto, henkilöstö ja käytetyt asiantuntijat (tyypillisesti konsultit tai tutkijat). Arviointi perustui joko kunkin ryhmän yhteiseen näkemykseen tai ryhmän edustajan itsenäiseen näkemykseen. Mikäli projekti oli toteutettu usealla eri toimipaikalla, kehotettiin vastaajia huomioimaan arvioinnissa projektin yhteisvaikutus. Kyselyyn vastattiin nimettöminä ja lomakkeet palautettiin ohjelman projektitiimille, joka vastasi aineiston keruusta. Tykes-ohjelmakaudella itsearvionnin tiedonkeruuta muutettiin siten, että vastauksia pyydettiin yhden sijaan viideltä henkilöstön edustajalta johdon ja asiantuntijoiden lisäksi. Tavoitteena oli saada enemmän tietoa projektin vaikutuksista ja toteutuksesta työyhteisössä ja työntekijöiden keskuudessa. Tykes-kaudella siirryttiin myös sähköiseen kyselyjärjestelmään, kun itsearviointi aikaisemmin oli toteutettu lomakekyselynä postitse. Tässä julkaisussa itsearviointiaineistoa on täydennetty myös työpaikkojen taustatiedoilla, jotka on saatu projektien hakemuslomakkeilla olevista hakijan ilmoittamista tiedoista.

13 5 1.3 Julkaisun tarkoitus ja rakenne Julkaisu toimii yhteenvetona Työelämän kehittämisohjelman kehittämisprojektien työpaikka- ja ohjelmatasoisten vaikutusten seuraamisessa. Keskeisiä kysymyksiä, joihin haetaan vastauksia ovat: 1) Mitkä ovat työpaikkojen kehittämisprojektien vaikutukset tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja työllisyyteen? 2) Miten projektin toteutus onnistui? (mm. eri osapuolten osallistuminen ja yhteistoiminta) 3) Mikä merkitys ohjelman taloudellisella ja muulla tuella on projektin suunnitteluun ja toteutukseen?, 4) Missä määrin kehittämisprojektit edistävät tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaista paranemista?, 5) Mitkä projektin toteutukseen liittyvät tekijät vaikuttavat tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaiseen paranemiseen? ja 6) Miten ohjelman toimintaa voitaisiin jatkossa kehittää? Julkaisussa edetään em. kysymysten järjestyksessä. Tuloksia tarkastellaan yleisellä tasolla, mutta tehdään myös vertailuja eri ohjelmakausien ja päätoimialojen välillä sekä vastaajaryhmittäin (johto, henkilöstö, asiantuntija). Seuraavassa osiossa esitellään tutkimuksessa käytettävä aineisto ja aineiston analyysi. Sen jälkeen käydään läpi tulokset, luodaan malli tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikaiseksi parantamiseksi, ja esitetään lopuksi tärkeimmät johtopäätökset. 2 Julkaisussa käytettävä aineisto ja analyysi Tässä osiossa esitellään tutkimuksessa käytettävä aineisto ja analyysi. Aineistoa tarkastellaan kaikille yhteisesti, vastaajaryhmittäin (johto, henkilöstö, asiantuntija) ja päätoimialan (teollisuus, palvelusektori, kunnat) mukaan. Aineisto esitellään kullekin ohjelmakaudelle erikseen ja yhteisesti. 2.1 Aineisto vastaajaryhmittäin eri ohjelmakausina ja vastausprosentti Itsearviointiaineistoa on kerätty vuosien välisenä aikana, sillä osa kehittämisprojekteista loppui vasta Tykes-ohjelmakauden päätyttyä. Tänä aikana rahoitettiin yhteensä kehittämisprojektia. Hyväksytysti täytettyjä itsearviointilomakkeita projekteista saatiin yhteensä kappaletta. Nämä vastaukset edustavat kehittämisprojektia. Vastaukset edustavat 72 prosenttia

14 6 kaikkia ohjelman rahoittamia kehittämisprojekteja. Projektikohtaista edustavuutta voidaan pitää siten varsin korkeana. Itsearvioinnin korkeaan vastausprosenttiin vaikutti osaltaan myös se, että hakijatahot olivat sitoutuneet arvioimaan projektia jo hakuvaiheessa. Ohjelma edellytti työpaikoilta projektin jälkeistä itsearviointia, ja se miellettiin siten osaksi projektitoimintaa. Projektikohtainen vastausprosentti oli korkein Tyke 1-kaudella, jolloin se oli 91 %. Tätä selittää osaltaan se, että projektien määrä oli tuolloin alhaisempi, jolloin myös projektikohtainen tiedonkeruu oli helpompaa. Varsinainen vastausprosentti jää kuitenkin alhaisemmaksi (30 %) koko aineiston osalta. Tätä selittää suurelta osin Tykes-kauden heikko vastausprosentti, joka oli 19 prosenttia, kun se taas Tyke 2-kaudella oli 77 ja Tyke 1-kaudella 86 prosenttia. Tykes-kaudella tiedonkeruutapaa muutettiin siten, että tavoitteena oli saada henkilöstön vastauksia kustakin projektista yhteensä viisi kappaletta. Tämä oli kuitenkin haasteellinen tavoite, ja tiedonkeruu laajemmalta joukolta ei onnistunut niin hyvin. Tyke-ohjelmissa henkilöstöä edusti vain yksi vastaaja, joka oli useimmiten suurimman henkilöstöryhmän edustaja työpaikalla (tyypillisesti pääluottamusmies tai vastaava). Tykes-ohjelmassa on mahdollista, etteivät kaikki kyselyyn vastanneet olleet samassa määrin informoituja projektista tai sitoutuneita siihen. Vastaajaryhmittäin tarkasteltuna vastauksia saatiin suhteellisen tasaisesti: johdon vastaukset edustavat 31 prosenttia, henkilöstön 35 ja asiantuntijoiden 34 prosenttia kaikista vastauksista. Tasaisin jakauma oli Tyke 2- ja 1-kausina, jolloin kerättiin yksi vastaus kultakin vastaajaryhmältä. Taulukko 1. Itserviointikyselyn vastausprosentit eri ohjelmakausina. Saadut vastaukset ja vastausprosentit Tykesohjelmassa ( ) Tyke 2 kausi ( ) Tyke 1 kausi ( ) Johto Henkilöstö Asiantuntija Projektit Yhteensä vastauksia % % % % % % % % % % % 86 % 87 % 91 % 86 % Yhteensä Aineisto työpaikkojen päätoimialan mukaan Kehittämisprojektiin osallistuneiden työpaikkojen toimialoista on kerätty tietoa hieman eri tavoin eri ohjelmakausina. Tykes-kaudella toimialoista on tarkka tieto,

15 7 joka perustui ohjelman rakentamaan uuteen sähköiseen hakujärjestelmään. Sen sijaan Tyke 1- ja Tyke 2-kausilta on tietoa projektien ja rahoituksen jakautumisesta toimialoittain, kun taas työpaikkakohtainen toimialajako puuttuu. Toisaalta ensimmäisinä ohjelmakausina toimiala voidaan helposti jäljittää, koska tuolloin kehittämisprojekteihin osallistui pääasiassa yksittäinen työpaikka tai osallistuneet työpaikat olivat samalta toimialalta. Tykes-kaudella puolestaan rahoitettiin useammin verkostomaisia, useista työpaikoista koostuvia projekteja. Seuraavana esitellään työpaikkojen toimialajakautuminen ensin Tykes-kautena ja sitten Tyke 1- ja 2-kausina. Tykes-kaudella työpaikkojen toimiala on selvitetty Tilastokeskuksen vahvistaman luokitusstandardin (TOL-95) mukaisesti. Luokitus perustuu Euroopan Yhteisön toimialaluokitukseen. Taulukossa 2 on esitetty Tykes-ohjelman kehittämisprojekteihin osallistuneet työpaikat. Tykes-ohjelman yllä pitämässä omassa tilastoseurannassa on käytetty yhdistelmää, jossa työpaikat on jaoteltu sekä toimialan että omistussuhteen mukaisesti. Päätoimialoja ovat: maa- ja metsätalous, teollisuus, yksityiset palvelut, kunnat, budjettivaltio ja kolmas sektori (säätiöt, yhdistykset yms.). Luokassa kunnat ovat mukana kaikki kuntien ja kuntayhtymien työpaikat, luokassa teollisuus ovat mukana teollisuus, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto sekä rakentaminen ja luokassa yksityiset palvelut ovat mukana yksityisessä omistuksessa oleva tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemustoiminta, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, rahoitustoiminta, liike-elämän palvelut, koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. Tykes-kaudella kehittämisprojekteihin osallistui yhteensä työpaikkaa. Noin puolet projekteihin osallistuneista työpaikoista oli yksityiseltä palvelusektorilta, noin neljännes teollisuudesta ja vajaa viidennes kuntasektorilta (taulukko 2). Kaikkien muiden päätoimialojen osuus oli varsin pieni.

16 8 Taulukko 2. Kehittämisprojekteihin osallistuneet työpaikat päätoimialoittain Tykes-ohjelmassa. Työpaikkojen lukumäärä Sektori Kehittämisprojekteihin osallistuneet työpaikat päätoimaloittain % TYKES Maa- ja metsätalous 71 2,9 Teollisuus ,7 Yksityiset palvelut ,9 Kunnat ,2 Valtio 51 2,1 Kolmas sektori 176 7,2 Yhteensä Tyke 2-ohjelmakaudella rahoitettiin yhteensä 310 kehittämisprojektia. Näistä noin kolmasosa toteutettiin kunnissa, noin neljäsosa teollisuudessa ja viidesosa yksityisellä palvelusektorilla (taulukko 3). Muiden toimialojen osuus oli pienempi. Projekteihin osallistui yhteensä noin 1000 työpaikkaa, ja rahoitusta niille myönnettiin 15,2 miljoonaa euroa. Tyke 1-ohjelmakaudella projektien lukumäärä oli pienin verrattuna muihin ohjelmakausiin, jolloin rahoitettiin yhteensä 204 kehittämisprojektia. Projekteista noin kolmasosa toteutettiin kunnissa, kolmasosa teollisuudessa ja alle viidesosa yksityisellä palvelusektorilla. Valtion osuus oli noin kymmenesosa ja muiden sektoreiden osuus pienempi. Rahoituksesta projekteihin myönnettiin yhteensä noin 8,1 miljoonaa euroa, joka jakaantui tasaisesti projekteittain eri toimialoille (Ramstad, 2001).

17 9 Taulukko 3. Työpaikkojen jakautuminen päätoimialoittain Tyke 2- ja 1-kausina. TYKE 2 TYKE 1 Projektien jakautuminen hakijan päätoimialan mukaan (N) % Projektien jakautuminen hakijan päätoimialan mukaan (N) % Maa- ja metsätalous Teollisuus Yksityiset palvelut Kunnat Valtio Kolmas sektori Monitoimialaiset Yhteensä Yhteenvetona voidaan todeta, kehittämisprojektien profiili toimialan osalta on selvästi muuttunut Tykes-kaudelle tultaessa. Yksityisen palvelusektorin osuus on kasvanut merkittävästi ja kuntien osuus on vähentynyt Tykes-ohjelmakaudella. Myös valtion projekteja on ollut vähemmän Tykes-kaudella. Lisäksi Tykes-kaudella rahoitettiin huomattavasti enemmän verkostomaisia kehittämisprojekteja, erityisesti palvelusektorilla, joissa oli mukana useita alan yrityksiä. Esimerkinomaisesti: suurimmassa optikkoalan projektissa oli jopa 97 palvelusektorin työpaikkaa. Kuntien osuutta ohjelmassa rajoitettiin myös siten, että yksittäiset, kehittämisaktiivisimmat kunnat, eivät voineet saada rahoitusta useisiin, määrällisesti suuriin kehittämisprojekteihin. 2.3 Aineisto vastausten päätoimialan mukaan Taulukossa 4 on tarkasteltu itsearviointivastausten jakautumista päätoimialoittain eri ohjelmakausina. Tykes-kaudella vastaukset jakautuvat päätoimialoittain siten,

18 10 että yli kolmasosa vastauksista edustaa teollisuutta, noin kolmasosa yksityistä palvelusektoria, viidesosa kuntien työpaikkoja ja noin kymmenesosa kolmatta sektoria. Tykes-kaudella vastauksia on enemmän yksityiseltä palvelusektorilta ja harvemmin kuntien ja valtion työpaikoilta kuin aikaisempina ohjelmakausina. Monialaisissa projekteissa on mukana useiden toimialojen työpaikkoja, joita ei ole jaoteltu päätoimialoittain Tyke 2- ja 1-ohjelmakausina. Taulukko 4. Itsearviointivastaukset työpaikan päätoimialan mukaan. Itsearviointivastaukset Sektori Tykes % Tyke 2 % Tyke 1 % Yhteensä % Maa- ja metsätalous Teollisuus Yksityiset palvelut Kunnat Valtio Kolmas sektori Monialaiset Yhteensä Aineiston analyysi Itsearviointiaineiston tuloksia julkaisussa on tarkasteltu eri näkökulmista: a) kaikille vastaajille yhteisesti ohjelmakausittain, 2) vastaajaryhmittäin (johto, henkilöstö ja asiantuntija) eri ohjelmakausina ja päätoimialoittain (teollisuus, yksityinen palvelusektori, kunnat) eri ohjelmakausina. Tykes-ohjelmaa koskevassa koko aineistossa ja päätoimialoittaisessa tarkastelussa on käytetty painokerrointa, missä johdon, henkilöstön ja asiantuntijoiden vastaukset on painotettu siten, että ne edustavat eri vastaajaryhmien näkemysten keskiarvoa. Koska Tyke 2 ja Tyke 1 kausina vastaukset jakaantuivat tasaisesti eri vastaajaryhmittäin, ei painokerrointa ole käytetty.

19 11 Julkaisun aluksi tulokset esitetään frekvensseinä ja suhteellisina prosenttiosuuksina ja kuvioina eri ryhmissä. Toisessa osiossa selvitetään tuloksellisuuden, työelämän laadun ja työllisyyden välisiä yhteyksiä. Lisäksi on tarkasteltu, mitkä projektin aikaiset tekijät selittävät tuloksellisuuden ja työelämän laadun paranemista. Menetelminä aineiston analyysissä käytetään mm. faktorianalyysiä, regressio- ja korrelaatioanalyysiä sekä varianssianalyysiä. Toisen osion analyysissa tarkastellaan tuloksia kaikille ohjelmakausille yhteisesti. Itsearviointikysely sisältää myös avokysymyksiä koskien projektien vaikutuksia, työllisyyttä ja kehittämisideoita ohjelmalle. Vastaukset selittävät osaltaan mm. sitä, miten projektit ovat edistäneet tuloksellisuuden ja työelämän laadun paranemista sekä työllisyyttä. Julkaisussa on tarkasteltu avovastauksia erikseen eri vastaajaryhmissä ja päätoimialoittain (teollisuus, yksityinen palvelusektori, kunnat, valtio, kolmas sektori). Avovastauksista on luotu kvantifioituja kategorioita sisällön analyysin pohjalta. Tässä yhteydessä on huomautettava, että joidenkin alaryhmien osalta aineisto jää kuitenkin verraten pieneksi. Luokitusten luotettavuuden vahvistamista varten esitetään vastaajien kommenteista lainauksia. Lainausten lopuksi on kerrottu, mitä vastaajaryhmää ja toimialaa kommentin esittäjä edustaa. Avovastausten tarkasteluun on otettu mukaan ainoastaan Tykes-ohjelmakauden vastaukset, sillä muiden kausien tuloksia on tarkasteltu aikaisemmin eri yhteyksissä, ja toiseksi siitä syystä, että Tykes-kauden vastausten määrä on suurin ja kolmanneksi, tässä julkaisussa on haluttu tuoda esille ajankohtaisia kehittämisideoita Tekesin uutta liiketoimintaa ja työelämää kehittävää Liideri-ohjelmaa varten. 3 Tulosten tarkastelu ohjelmakausittain, vastaajaryhmittäin ja päätoimialoittain Seuraavassa käydään läpi kehittämisprojektien itsearviointikyselyn tuloksia Työelämän kehittämisohjelmassa. Tarkastelu etenee teemoittain. Vastauksia tarkastellaan yhteisesti koko aineistossa, eri ohjelmakausina (Tyke 1 ( ), Tyke 2 ( ) ja Tykes-ohjelma ( )), vastaajaryhmittäin (johto, henkilöstö, asiantuntija) ja päätoimialoittain (teollisuus, yksityiset palvelut ja kuntasektori). Kuvioissa on käytetty lyhenteitä seuraavasti: J=johto, H=henkilöstö, A=asiantuntija, T=teollisuus, P=yksityinen palvelusektori ja K=kunnat. 3.1 Vaikutukset tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja tasa-arvoon Vastaajia pyydettiin arvioimaan projektin vaikutuksia tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja tasa-arvoon. Tuloksellisuustekijöitä on viisi, työelämän laatutekijöitä

20 12 kuusi sekä tasa-arvoa ja fyysisiä työoloja koskevia kysymyksiä neljä (ks. mittarien rakentaminen ja faktorianalyysi tarkemmin sivulla 59). Näitä arvioitiin asteikolla parantunut selvästi heikentynyt selvästi. Tulosten tarkastelussa on laskettu yhteen parantunut selvästi tai jonkin verran ja heikentynyt selvästi tai jonkin verran. En osaa sanoa ja ei vaikutusta koskevat vastausvaihtoehdot on jätetty pois tulosten esityksestä. a) Vaikutukset tuloksellisuuteen Noin kaksi kolmasosaa kaikista vastaajista arvioi, että ohjelma edisti kaikkia tuloksellisuustekijöitä. Tulokset ovat pitkälti samansuuntaiset kaikkina ohjelmakausina. Yksittäisistä tuloksellisuustekijöistä eniten parannusta arvioitiin tapahtuneen tuotteiden tai palvelujen laadussa sekä toiminnan laadussa ja vähiten toiminnan sujuvuudessa. Tykes-kaudella tulokset ovat hieman keskimääräistä alhaisemmat kuin muina ohjelmakausina. VAIKUTUKSET TULOKSELLISUUTEEN OHJELMAKAUSITTAIN Heikenty ny t jkv. Heikenty ny t selv ästi Parantunut selv ästi Parantunut jonkin v erran Työn tuottavuus Tuotteiden ja palveluiden laatu Toiminnan laatu Asiakaspalvelu Toiminnan sujuvuus -1,1% -0,8% -1% -1,3% -0,8% -0,4% -0,7% -1% -2,2% -1,9% -1,2% -2,7% -1,2% -0,6% -1% -1,4% -1,7% -1% -0,9% -2,4% 69,3% 66,6% 69,6% 68,2% 73,9% 76,3% 78,7% 68,7% 72,8% 73,2% 76% 69,7% 68,3% 70,8% 68,6% 65,7% 64,9% 64% 66,8% 63% Kaikki T yke 1 T yke 2 T ykes Kaikki T yke 1 T yke 2 T ykes Kaikki T yke 1 T yke 2 T ykes Kaikki T yke 1 T yke 2 T ykes Kaikki T yke 1 T yke 2 T ykes 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tekes, TYKE, ER 2012 Kuvio 1. Projektin vaikutus tuloksellisuuteen koko aineistossa ja ohjelmakausittain. Vastaajaryhmittäin vertailtuna johto ja asiantuntijat arvioivat tuloksellisuustekijöiden parantuneen enemmän kuin henkilöstö. Pienimmät erot eri vastaajaryhmien välillä oli joustavan asiakaspalvelun sekä tuotteiden ja palveluiden laadun osalta. Henkilöstön arvioinnit olivat heikoimmat kaikkien tuloksellisuustekijöiden osalta Tykes-kaudella.