Kalevan lukion opetussuunnitelma 2014

Transkriptio

1 Kalevan lukion opetussuunnitelma 2014

2 KALEVAN LUKION TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPAINOTUKSET 12 Koulun toiminta-ajatus ja toiminnan tavoite 12 Arvoperusta 12 Kalevan lukion arvoperusta 13 TOIMINTAKULTTUURI 14 Kalevan lukion toimintakulttuuri 14 OPINTOJEN RAKENNE 15 Lukio-opetuksen tuntijako 15 8 Nuorille annettavan opetuksen tuntijako 16 Kalevan lukion tuntijako 17 Arviointi 18 Arvioinnin tavoitteet 18 Kurssisuorituksen arviointi 18 Opiskellun kurssin arviointi 18 kurssia ei voi arvioida edes arvosanalla 4 tai H. 18 Puuttuvien suoritusten täydentäminen 18 Itsenäisen opiskelun arviointi 18 Hylätyn kurssin uusiminen 19 Uusintakuulustelut 19 Hyväksytyn kurssin uusiminen 19 Kuunteluopiskelijana opiskeleminen 19 Arvioinnista tiedottaminen 19 Arvostelu 21 Erityistapaukset 21 Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja arviointi 21 Pitkästä oppimäärästä lyhyeen siirtyminen 22 Maahanmuuttajaopiskelijan suomi toisena kielenä -arviointi 22 Oppiaineen oppimäärän arviointi 22 Oppiaineen oppimäärän arvosanan määräytyminen 22 Oppiaineen arvosanan korottaminen 23 Harkinta ja lisänäyttö 23 Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet 23 Lukion oppimäärän suoritus 24 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu 24 2

3 KIELIOHJELMA 25 YHTEISTYÖ ERI OPPILAITOSTEN JA MUIDEN TAHOJEN KANSSA 26 YHTEISTYÖ ERI OPPILAITOSTEN JA MUIDEN TAHOJEN KANSSA 26 TIETOSTRATEGIA 27 KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ 28 Vanhempainillat 28 Vanhempainyhdistys 28 Yhteydenpito koulun ja huoltajien välillä 28 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN 29 Opinto-ohjauksen järjestäminen 29 Työnjako opiskelijan ohjauksessa 29 Rehtori 29 Opinto-ohjaajan tehtävät 30 Ryhmänohjaajien tehtävät 1.vuosikurssi 30 Ryhmänohjaajan tehtävät 2.vuosikurssi 31 Ryhmänohjaajan tehtävät 3.vuosikurssi 31 Aineenopettajan tehtävät ohjauksessa 32 Tutor-toiminta 33 OPISKELUHUOLTO 34 Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet 34 Turvallinen opiskeluympäristö 35 Opiskelijaterveydenhuolto 35 Opiskeluhuoltoryhmät 35 Kriisiryhmä 35 Poissaolot 35 Opiskelun erityinen tuki 36 Luki-häiriö 36 Opetuksen yleiset tavoitteet 38 Aihekokonaisuudet 38 Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys 39 Kestävä kehitys 41 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus 42 Teknologia ja yhteiskunta 43 Viestintä- ja mediaosaaminen 44 VISIOITA LÄHIVUOSILLE 46 3

4 Toiminnan tavoitteet 46 OPPIAINEET 47 AI Äidinkieli ja kirjallisuus 47 AI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus 49 AI 2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä 49 AI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa 50 AI4 Tekstit ja vaikuttaminen 51 AI5 Teksti, tyyli ja konteksti 51 AI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti 52 AI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen 52 AI8 Abi I Tekstitaitojen syventäminen 53 AI9 Abi II Kirjoittaminen ja nykykulttuuri 53 AI 10 Ilmaisukasvatuksen kurssi 54 AI11 Luovan kirjoittamisen kurssi 54 AI12 Lukudiplomi 54 AI13 Lehtikurssi 56 AI14 ja AI15 Kielenhuollon kurssit I ja II 56 Toinen kotimainen kieli 58 Ruotsi 58 RUB 1 Koulu ja vapaa-aika 60 RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa 60 RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa 60 RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen 61 RUB5 Elinympäristömme 61 RUB 6 Puhu ja ymmärrä paremmin 62 RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen 62 RUB8 Abikurssi 63 RUB9 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä 64 RUB10 Starta på nytt 64 Vieraat kielet 65 ENA Englanti 67 ENA1 Nuori ja hänen maailmansa 67 ENA2 Viestintä ja vapaa-aika 67 ENA3 Opiskelu ja työ 67 ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma 67 ENA5 Kulttuuri 68 ENA6 Tiede, talous ja tekniikka 68 ENA7 Luonto ja kestävä kehitys 68 ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin 68 ENA9 Abikurssi 69 ENA10 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen 69 4

5 ENA11 Kertauskurssi alkaville 69 ENA12 Englannin kirjoituskurssi 70 SAA Saksa 71 SAA1 Jugendliche und ihre Welt 71 SAA2 Kommunikation und Freizeit 71 SAA3 Lernen und Arbeiten 72 SAA4 Gesellschaft und die Welt um uns 73 SAA5 Kultur 73 SAA6 Wissenschaft, Wirtschaft und Technik 74 SAA7 Natur und nachhaltige Entwicklung 75 SAA8 Besser sprechen und verstehen 75 SAA 9 Übung macht den Meister 75 RAB2 Ranska 77 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset 77 RAB22 Meillä ja muualla 77 RAB23 Ennen ja nyt 77 RAB24 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat 78 RAB25 Kulttuuri 78 RAB26 Yhteinen maapallomme 78 RAB27 Tiede ja tekniikka 78 RAB28 Luonto ja kestävä kehitys 79 SAB2 Saksa 80 SAB21 Freizeit und Hobbys 80 SAB22 Bei uns und anderswo 80 SAB23 Früher und heute 80 SAB24 Lernen und Zukunftspläne 81 SAB25 Kultur 81 SAB26 Unsere gemeinsame Erde 81 SAB27 Wissenschaft und Technik 81 SAB28 Natur und nachhaltige Entwicklung 82 SAB29 Übung macht den Meister 82 EAB3 ESPANJA 83 EAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua 83 EAB32 Näin asiat hoituvat 83 EAB33 Vapaa-aika ja harrastukset 83 EAB34 Meillä ja muualla 83 EAB35 Ennen ja nyt 84 EAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat 84 EAB37Kulttuuri 84 EAB38 Yhteinen maapallomme 84 EAB39 Suullisen kielitaidon kurssi 85 EAB310Abikurssi 85 5

6 IAB3 Italia 86 IAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua 86 IAB32 Näin asiat hoituvat 86 IAB33 Vapaa-aika ja harrastukset 87 IAB34 Meillä ja muualla 87 IAB35 Ennen ja nyt 87 IAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat 88 IAB37 Kulttuuri 88 IAB38 Yhteinen maapallomme 88 IAB39 Suullisen ja kirjallisen kielitaidon kurssi 89 IAB310Abikurssi 89 RAB3 Ranska 90 RAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua 90 RAB32 Näin asiat hoituvat 90 SAB3 Saksa 91 SAB31 Guten Tag, Schön Sie zu treffen 91 SAB32 So wird s gemacht 91 Matematiikka 92 MAA Matematiikan pitkä oppimäärä 93 MAA1Funktiot ja yhtälöt 93 MAA2Polynomifunktiot 94 MAA3 Geometria 94 MAA4 Analyyttinen geometria 95 MAA5 Vektorit 95 MAA6 Todennäköisyys ja tilastot 95 MAA7 Derivaatta 96 MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot 96 MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot 96 MAA10 Integraalilaskenta 97 MAA11 Lukuteoria ja logiikka 98 MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä 98 MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi 98 MAA14 Kertauskurssi I 99 MAA15 Funktioiden ja yhtälöiden perusteet 99 MAA16 Kertauskurssi II 99 MAA17 Geometrian jatkokurssi 100 Matematiikan lyhyt oppimäärä 100 MB1 Lausekkeet ja yhtälöt 101 MB2 Geometria 102 MB3 Matemaattisia malleja I 102 MB4 Matemaattinen analyysi 102 MB5 Tilastot ja todennäköisyys 103 6

7 MB6 Matemaattisia malleja II 103 MB7 Talousmatematiikka 103 MB8 Matemaattisia malleja III 104 MB9 Kertauskurssi I 104 MB 10 Johdantokurssi 104 MB11 Geometrian jatkokurssi 105 MB12 Kertauskurssi II 105 BI Biologia 106 BI1 Eliömaailma 107 BI2 Solu ja perinnöllisyys 107 BI3 Ympäristöekologia 108 BI4 Ihmisen biologia 109 BI5 Bioteknologia 110 BI6 Luonto 111 BI7 Biologian kertauskurssi 111 BI8 Biologian työkurssi 112 GE Maantiede 113 GE1 Sininen planeetta 114 GE2 Yhteinen maailma 115 GE3 Riskien maailma 116 GE4 Aluetutkimus 116 GE5 Maantieteen työkurssi 117 GE6 Maantieteen kertauskurssi 118 FY Fysiikka 119 FY1 Fysiikka luonnontieteenä 120 FY2Lämpö 121 FY3 Aallot 121 FY4 Liikkeen lait 121 FY5 Pyöriminen ja gravitaatio 122 FY6 Sähkö 122 FY7 Sähkömagnetismi 122 FY8Aine ja säteily 123 FY9 Fysiikan kokonaiskuva 123 FY10 Tähtitiede 124 KE Kemia 125 KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia 126 KE2 Kemian mikromaailma 126 KE3 Reaktiot ja energia 127 KE4 Metallit ja materiaalit 127 KE5 Reaktiot ja tasapaino 127 KE6 Kemian kertauskurssi 128 KE 7 Ympäristökemia 128 KE8 Ravintokemia 128 7

8 KE9 Kokeellisen kemian kurssi 129 UE Uskonto 130 UE1Uskonnon luonne ja merkitys 131 UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta 131 UE3 Ihmisen elämä ja etiikka 132 UE4 Uskontojen maailmat 132 UE5 Mihin suomalainen uskoo? 133 UE6 Uskonnon kertauskurssi 133 UE7 Uskonto ja kulttuuri 134 ET Elämänkatsomustieto 135 ET 1 Hyvä elämä 136 ET 2 Maailmankuva 136 ET3 Yksilö ja yhteisö 137 ET4 Kulttuuriperintö ja identiteetti 138 ET5 Maailman selittäminen katsomusperinteissä 139 FI Filosofia 140 FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun 141 FI2 Filosofinen etiikka ja estetiikka 141 FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia 142 FI4 Yhteiskuntafilosofia 142 FI5 Filosofian kertauskurssi 143 HI Historia 144 HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri 147 HI2 Eurooppalainen ihminen 148 HI3 Kansainväliset suhteet 149 HI4 Suomen historian käännekohtia 150 HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan 151 HI6 Kulttuurien kohtaaminen 151 HI7 Historian kertauskurssi 152 HI8 Vainojen uhrit maailmalla 152 HI 9 Kulttuurikurssi 153 YH Yhteiskuntaoppi 154 YH1 Yhteiskuntatieto 156 YH2Taloustieto 157 YH3 Kansalaisen lakitieto 158 YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni 159 YH5 Lakitieto II 159 YH6 Taloustieto YH7 Yhteiskuntaopin kertauskurssi 160 PS Psykologia 161 PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus 162 8

9 PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys 162 PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet 163 PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta 163 PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys 163 PS6 Minä ryhmän jäsenenä 164 PS7 Valmentava kurssi psykologian ylioppilaskirjoituksiin 164 Musiikki MU 166 MU1 Musiikki ja minä 167 MU2 Moniääninen Suomi 167 MU3 Ovet auki musiikille 168 MU7 Musiikki tutuksi kuunnellen 169 MU8/PS8 Musiikkipsykologia MU9 Musiikkiprojekti MU10 Kitaransoiton alkeet 170 MU11 Kitaransoiton jatkokurssi 170 MU12 Kosketinsoittamisen perusteet 170 MU13 Nuottien maailma 171 MU14 Sävellyspaja 171 MU16 Musiikkiteknologian perusteet 171 MU17 Äänentoisto- ja valotekniikka 171 MU18 Studioäänitys MU19 Studioäänitys MU20 Musiikin lukiodiplomi 172 MU21-25 Yhtyemusisointi/bändikurssi 173 MU26-30 Kuoro 173 MU31-35 Yhtyelaulu 173 KU Kuvataide 174 KU1 Minä, kuva ja kulttuuri 177 KU2 Ympäristö, paikka ja tila 179 KU3 Media ja kuvien viestit 179 KU4 Taiteen kuvista omiin kuviin 180 KU5 Nykytaiteen työpaja 180 KU6 Grafiikka 181 KU7 Valokuvaus 181 KU8 Kolmiulotteinen työskentely 181 KU9 Oman ilmaisun syventäminen 182 KU10 Kuva-analyysi 182 KU11 Multivisio 182 KU12 Keramiikka 182 KU13 Kuvataiteen diplomikurssi 183 LI Liikunta 184 LI1Taitoa ja kuntoa 186 LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen 187 LI3 Kuntosalikurssi 187 9

10 LI4 Dance yhdessä liikkuen 188 LI5 Kesäkuntoon 188 LI6 Pallo- ja mailapelikurssi 188 LI7 Pesäpallokurssi 189 LI8 Liikunnan diplomikurssi 189 LI9 Elämyksiä liikunnasta 190 LI10 Kamppailukurssi 190 LI11 Wanhat tanssit 190 LI 12 Liikunnan harrastuneisuuskurssi 192 TE Terveystieto 193 TE1 Terveyden perusteet 195 TE2 Nuoret, terveys, ja arkielämä 196 TE3 Terveys ja tutkimus 197 TE4 Terveystiedon kertauskurssi 198 OP Opinto-ohjaus 199 OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus 201 OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta 201 TVT Tieto- ja viestintätekniikka 202 TVT 1 Tietokoneen hyödyntäminen lukio-opiskelussa 202 TVT 2 Julkaisukurssi 202 TVT 3 TI-84 Plus-laskin ja matikkaohjelmia tietokoneella 203 Kotitalous KOT 204 KOT 1-2 Kotitalous KOT 3-4 Leivontakurssit 1 ja KOT5 Bon appetit 204 KOT6 Kasvisruokakurssi 205 KOT7 Hygieniapassikurssi 205 KOT8 Gastronauttikurssi 205 KOT 9 Kakkukurssi 205 KOT10 Kotitalouden lukiodiplomi 205 TUT Tutor-kurssi 206 RTO Rento-kurssi 207 KEK Kestävän kehityksen kurssi 209 AUT Autokoulukurssi 210 KTK Kansainvälisen toiminnan kurssi 212 MT Ihminen ja sota 212 Kielten soveltavat kurssit

11 FI Fit in Deutsch 2 kielitutkinto 213 FIK Filmkaraoke 213 BER Berlin-kurssi 213 TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE

12 Kalevan lukion toiminta-ajatus ja arvopainotukset Koulun toiminta-ajatus ja toiminnan tavoite Kalevan lukion toiminnan tavoitteena on antaa opiskelijalle vankka yleissivistävä koulutus. Tähän pyritään kehittämällä opiskelijan ominaisuuksia ja kykyjä mahdollisimman monipuolisesti. Kalevan lukion lähtökohtana on antaa opiskelijalle valmiuksia eri elämäntilanteisiin siten, että hän lukion päätettyään on kypsä suuntautumaan jatko-opiskelu- ja ammattitehtäviin, jotka vastaavat hänen taipumuksiaan. Koulun motto on Arvosta itseäsi ja kunnioita muita. Arvoperusta Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Lukio-opetuksen tulee kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan jäsentynyt käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukion tulee korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Lukion arvoperustaa syventävät kohdassa aihekokonaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin. Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman lukion kannalta olennaisissa asioissa. Arvoperustan tulee välittyä lukion toimintakulttuuriin, kaikkien oppiaineiden opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä koulutyön organisointiin. 12

13 Kalevan lukion arvoperusta Koulun arvoperustan muodostavat perusarvot rehellisyys, oikeudenmukaisuus, toiminnan johdonmukaisuus ja suvaitsevaisuus. Vastuuntunto arvona näkyy työskentelyssä sisäisenä motivaationa, aktiivisuutena, työskentelyn pitkäjänteisyytenä, ymmärtävänä oppimisena ja itsearviointikykynä. Myös työskentelyn suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta ja elinikäisen oppimisen merkitystä korostetaan. Koulun arvoihin kuuluvat myös yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden korostaminen. Yksilöllisyyden korostaminen tarkoittaa opiskelijan arvostamista yksilönä. Yhteisöllisyys tarkoittaa me-henkeä, jonka osa-alueita ovat mm. sosiaalisuus, eettisyys, toisten huomioonottaminen, hyvät tavat ja monikulttuurisuuden huomioonottaminen. Kalevan lukiossa korostetaan kansainvälisyyttä ja suomalaisen kulttuurin arvostamista sekä vastuuta ympäristöstä. 13

14 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Lukiossa tavoitteena on opetussuunnitelmaan nojautuen toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta, on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan kautta. Opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin. Kalevan lukion toimintakulttuuri Kalevan lukion toiminnan lähtökohtana on työn tekemisen arvostaminen ja sitä kautta hyvien tulosten saavuttaminen. Oppimisilmapiirin tulisi olla kannustava ja motivoiva. Me-henkeä pidetään yllä edistämällä opiskelijoiden ryhmäytymistä keskenään ja ehkäisemällä syrjäytymistä. Avoimuus koulun työskentelyssä koskee paitsi yhteisiä päätöksiä ja toiminnasta tiedottamista myös tiedotustoimintaa koulun eri sidosryhmien välillä. Toimintakulttuuriin kuuluu myös jokaisen opettajan ja opiskelijan yhteinen vastuunotto opiskelun tavoitteista ja sitoutuminen yhteisiin päätöksiin. Jokainen Kalevan lukiossa opiskeleva ja työskentelevä sitoutuu noudattamaan yhteisiä sopimuksia. Yleiset käyttäytymissäännöt määritellään järjestyssäännöissä. Työtavat eri aineissa määritellään ainekohtaisesti. 14

15 Opintojen rakenne Lukio-opetuksen tuntijako Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta. Annettu Helsingissä 14 päivänä marraskuuta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) 10 :n 1 momentin ja 39 :n nojalla, sellaisena kuin niistä on 10 :n 1 momentti laissa 1184/ Nuorille annettavien opintojen rakenne Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joita opiskelijalle tulee tarjota Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Soveltavat kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa soveltaviksi kursseiksi myös edellä tarkoitettuja muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä opintoja. Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. 15

16 8 Nuorille annettavan opetuksen tuntijako Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien määrä Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet perusopetuksen vuosiluokilta alkava kieli (A-kieli) perusopetuksen vuosiluokilta alkava kieli (B-kieli) muut kielet 16 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 pitkä oppimäärä 10 3 Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 2 3 Maantiede 2 2 Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Uskonto/elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 Taito- ja taideaineet 5 Liikunta 2 3 Musiikki Kuvataide Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Yhteensä vähintään 75 16

17 Kalevan lukion tuntijako Tuntijako Pakolliset Syventävät Soveltavat Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus Englanti(A1) Saksa(A1) Ruotsi (B1) Ranska, jatkava (B2) 8 Saksa, jatkava (B2) 9 9 Espanja, alkava (B3) Italia, alkava (B3) 9 8 Ranska, alkava (B3) Saksa, alkava (B3) Matematiikka: lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto/ET Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus Tietotekniikan käyttötaito 3 3 Tutor-kurssi 1 1 Rento-kurssi 1 Autokoulukurssi 1 1 Kotitalous Kestävä kehitys 1 1 Kansainvälisen toiminnan kurssi 1 1 Ihminen ja sota 1 1 Kielten soveltavat kurssit 3 17

18 Arviointi Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti (Lukiolaki 629/1998, 17 1 mom). Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Kurssisuorituksen arviointi Opiskellun kurssin arviointi Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Arvioimatta jättäminen Mikäli kurssia ei voi arvioida asteikolla 4 10 tai merkinnöillä S (suoritettu)/h (hylätty), merkitään K (keskeytynyt). Arvosanalla 4 tai merkinnällä H arvioitu pakollinen tai valtakunnallinen syventävä kurssi on suoritettu kurssi ja lasketaan siis kurssikertymään. Tämä ei koske koulukohtaisia syventäviä kursseja. Keskeytynyttä kurssia ei voi arvioida edes arvosanalla 4 tai H. Puuttuvien suoritusten täydentäminen Puuttuvat tehtävät on suoritettava kurssia seuraavan kahden jakson aikana. Puuttuvat rahasuoritukset, palauttamattomat kirjat tai vastaavat eivät saa olla este kurssin arvioinnille. Itsenäisen opiskelun arviointi Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti. (Lukioasetus 810/ mom) 18

19 Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta. (Lukioasetus 810/ mom) Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Hylätyn kurssin uusiminen Hylätyn kurssin voi yhden kerran yrittää suorittaa joko uusintakuulustelussa tai jonkin toisen opetusryhmän vastaavan kurssikokeen yhteydessä. Jos korottaminen ei onnistu, kurssi on käytävä uudelleen. Hylätty kurssi tulee pääsääntöisesti suorittaa kurssikoetta seuraavan kahden jakson aikana. Uusintakuulustelut Uusintakuulusteluihin ilmoittaudutaan kirjallisesti kansliasta saatavalla uusintakuulustelulomakkeella. Lomake jätetään viikkoa ennen uusintakuulustelupäivää kanslian oven vieressä olevaan uusintakuulustelulaatikkoon. Jos opiskelija ei pääse uusintakuulusteluun jo ilmoittauduttuaan siihen, ilmoittautuminen täytyy perua viisi päivää ennen uusintakuulustelupäivää. Peruuttamatta jätetty ilmoittautuminen katsotaan yrityskerraksi. Sairauden tai vastaavan syyn takia tehty myöhäisempi ilmoittautumisen peruminen käsitellään tapauskohtaisesti. Hyväksytyn kurssin uusiminen Opiskelija voi halutessaan yrittää korottaa hyväksytyn kurssin kurssiarvosanaa osallistumalla yhden kerran uudelleen kurssille. Parempi kurssi antaa kurssiarvosanan. Kuunteluopiskelijana opiskeleminen Opiskelija voi opettajan suostuessa opiskella jonkin kurssin ennakolta tai toistamiseen kuunteluopiskelijana. Kuunteluopiskelijan tulee osallistua kurssin opetukseen säännöllisesti ja aktiivisesti; kurssikokeeseen hän ei kuitenkaan osallistu eikä saa kurssista arvosanaa. Varsinkin omaa opiskeluohjelmaa noudattavalle kuunteluopiskelijana opiskeleminen tuottaa paljon hyötyä. Arvioinnista tiedottaminen Arvioinnin suorittajat Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. (Lukioasetus 810/1998, 9 1 mom) 19

20 Opiskelijalle tiedottaminen Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. (Lukioasetus 810/1998, 9 2 mom) Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Opettaja antaa jokaisen jakson päätyttyä kyseisen jakson arvosanat opettajainko- kouksessa annettuun määräaikaan mennessä. Huoltajalle tiedottaminen Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. (Lukioasetus 810/1998, 6 1 mom) Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu voi edellyttää huoltajan allekirjoitusta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä Tällainen tiedote on joka jakson päätyttyä jaettava jaksoarvostelu, josta näkyvät opiskelijan kyseisessä jaksossa hyväksytysti suorittamat kurssit, hylätyt suoritukset, keskeytyneet kurssit, aikaisemmat suoritukset sekä poissaolojen määrä. Jaksotodistuksen allekirjoittaa ryhmänohjaaja, ja se tulisi palauttaa huoltajan allekirjoittamana ryhmänohjaajalle. 20

21 Arvostelu Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Koulukohtaiset syventävät kurssit ja soveltavat kurssit arvioidaan joko suoritusmerkinnällä S, merkinnällä H(= hylätty) tai numerolla. Kunkin kurssin yhteydessä ilmoitetaan, mitä arviointitapaa käytetään. Keskeytyneen kurssin merkintätapa on K. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Erityistapaukset Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja arviointi Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia (Lukiolaki 629/ mom) Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee siitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. (Lukiolaki 629/ mom) Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (L 629/1998, 23 ) on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: asteikko1 5 lukioasteikko asteikko (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1 3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 4 (hyvä) 8 (hyvä) 2 5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3 21

22 Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Niiden kurssien osalta, jotka eivät ole valtioneuvoston tuntijakopäätöksen mukaisia kursseja, ylläpitäjä päättää hyväksymisestä. Pitkästä oppimäärästä lyhyeen siirtyminen Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Maahanmuuttajaopiskelijan suomi toisena kielenä -arviointi Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi toisena kielenä (S2) vieraskielisille -oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä -kursseista. Suomi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi toisena kielenä (S2) vieraskielisille oppimäärästä, mutta ei molemmista. Oppiaineen oppimäärän arviointi Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. (Valtioneuvoston asetus 955/2002) Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin päätetään opetussuunnitelmassa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Oppiaineen oppimäärän arvosanan määräytyminen 22