RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO SVERIGEFINSKA RIKSFÖRBUNDET. RSKL:n 28. VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

Transkriptio

1 RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO SVERIGEFINSKA RIKSFÖRBUNDET PÖYTÄKIRJA RSKL:n 28. VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika: klo Paikka: MS Mariella reitillä Tukholma Helsinki Tukholma Läsnä: Osallistujaluettelo (Liite 1) 1. Kokouksen avaus Liiton puheenjohtaja Voitto Visuri: Hyvät liittokokousedustajat, kutsuvieraat, henkilökunta, media ja kaikki muutkin ketään unohtamatta. Tervetuloa! Kulunut liittokokouskausi on vienyt vähemmistöasiaa eteenpäin. Uusi laki, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2010 koko maahan ja sen lisäksi hallintoalueen laajennus viidestä Norrbottenin kunnasta kahdeksaantoista Mälarenlaakson kuntaan. Sen jälkeen näitä vapaaehtoisia kuntien liittymisiä tuli kolme lisää 1. toukokuuta viime vuonna ja kuntia oli silloin 26 ja tänä vuonna 1. helmikuuta tuli kuusi kuntaa lisää. Näin ollen meillä on 32 kunta Suomen kielen hallintoalueessa. Tänä vuonna hallitus laittoi päivämääräksi 1. huhtikuuta johon mennessä kuntien tuli anoa liittymistä hallintoalueeseen ja näitä kuntia oli kahdeksan, joten ensi vuonna kuntia on 40, mutta meillä on 250 kuntaa jäljellä. Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ei ole ollut tyytyväinen tähän lakiin ja sen me olemme kertoneet kerta toisensa jälkeen ja syynä on se, että me katsomme, että sama laki tulisi olla voimassa koko maassa. Ei vain määrätyissä hallintoaluekunnissa. Olen monta kertaa ihmetellyt sitä, kuinka voidaan kansalaisia laittaa eri asemaan lakiin nähden. Olen tehnyt kysymyksiäkin ministereille ja heidän avustajilleen, mutta en ole koskaan saanut vastausta. Näin joka tapauksessa on, mutta toisaalta on tämä vapaaehtoisjärjestelmä, mikä on tuonut meidän järjestöön hyvää aktiivisuutta. Se on aktivoinut meidän paikallisjärjestöjä, mutta se on tuonut suuren määrän lisätyötä myös meidän liittotasolle. Me tiedämme, että paikallistasolla tarvitaan tukea näissä keskusteluissa kuntien kanssa ja sitä me olemme tehneet niin paljon kun me on pystytty tekemään. Uusia askeleita on tarpeellista ottaa yhteiskunnan puolelta koskien vähemmistölainsäädäntöä. Hallintoalueilla on kunnilla pakollisuus järjestää suomenkielistä esikoulutoimintaa ja vanhustenhoitoa, mutta kummastuttaa, että koulu on täysin poissa samoin suomenkielinen sairaan- ja terveydenhoito. Tarvitaan uusia askeleita ja uskon tämän kokouksen tekevän sellaisia vaatimuksia ennen kuin täältä erotaan. Järjestön jatkuvuus on kiinni siitä, että meidän jälkipolvet tulevat ottamaan vastuun ruotsinsuomalaisuudesta ja meidän järjestöstä. Olin hieman pettynyt kun näin vaalivaliokunnan esityksen, että nuoria siellä ei paljoakaan näkynyt. Me olemme puhuneet aika paljon siitä, että nyt on aika aktivoida toinen ja kolmas sukupolvi ruotsinsuomalaisia, mutta uskon että täytyy alkaa puhumaan myös neljännestä sukupolvesta tällä hetkellä. Meillä on hyvä malliesimerkki ainakin yksi seura, joka lähti tähän työhön toisen ja kolmannen sukupolven aktivointiin ja ovat lisänneet jäsenmääräänsä. He ovat saaneet aktiivisuutta näihin nuoriin. Paikkakunnalla opiskellaan nyt suomen kieltä opintokerhoissa suurella ryhmällä. Kolmekymmentä nuorta opiskelee suomen kieltä. Meillä on nyt toisen ja kolmannen sukupolven saavuttaminen 1

2 meidän toimintasuunnitelmissa, mutta luulen, että tuleva liittohallitus saa nostaa tämän asian reilummin esille ja miettiä, mitkä ovat ne lääkkeet, jolla tämä homma hoidetaan. Kannattaa varmaan katsoa näitä hyviä esimerkkejä ja malleja, joita on olemassa. Kunta on Hälleforsin kunta, jossa on suomalaisten kaskiviljelijöiden rakentama puukirkko, mikä on vieläkin pystyssä. Moni on varmaankin ihmetellyt sitä netissä olevaa keskustelua, jota pari kolme henkilöä on pitänyt yllä ja nimimerkein, että siellä vaikuttaisi olevan enemmänkin väkeä. En ole lähtenyt mielellään kommentoimaan sitä keskustelua, koska kyseessä on meidän järjestön ulkopuoliset henkilöt, joilla ei ole mitään asiaa puuttua meidän demokraattisiin systeemeihin ja asettaa kyseenalaiseksi meidän järjestöämme. Mutta kun kerta kerralta tulee medialta kysymys, niin kuin tänä päivänä, että mitäs mieltä olet tästä pyörrytyksestä missä sinä ja RSKL on ollut. Ajattelin, että on syytä kertoa meidän jäsenistölle mistä tässä on kysymys. Nämä asiat ovat täysin asiattomuuksia ja kuten kerroin kyseiset henkilöt ovat täysin järjestön ulkopuolisia ja sanoisin näin, että he ovat itseensä ja toisiin kyllästyneitä tavalla tai toisella sairaita ihmisiä. Tämän vuoden puolella on ollut myös keskustelua liiton avoimuudesta ja meidän näkyvyydestä, joka sitten jonkun henkilö kautta on tehnyt Sisuradion innoittamana radioon ja nettisivujen kautta tehnyt ilkeämielisiä kirjoituksia, jotka ovat täyttä asiattomuutta. Kysymyksessä on ollut meidän avoimuus lähtökohtana FRISin ja RSKL:n omistama toimistohuoneisto Bellmansgatanilla, mikä on työpaikka. Niistä kaltereista ovessa, niitä ei saisi olla ja ovet ei saisi olla lukossa ja se pitäisi olla paikka, johon tullaan hengailemaan. Mutta se on työpaikka. Siellä pidetään kurssitoimintaa viikonloppuisin. Kokoustoimintaa on myös iltaisin. Se ei ole sellainen paikka, johon voidaan päästää väkeä, se on nähty. Kun ovat olleet auki, niin sieltä on lähtenyt tietokoneita, sieltä on lähtenyt matkalaukkuja. Meidän vakuutusehdoissa lukee varta vasten, että kalterit pitää olla. Jos katsoo naapureita, niin siellä on kalterit lähes kaikissa ovissa. Jos radiosta oltaisiin tultu kysymään, miksi siellä on sellaista ja tällaista, niin he olisivat saaneet korrektin ja asiallisen vastauksen siihen, mutta meiltä ei ole kysytty ja tässä on hieman myös kysymyksessä kuinka pitkälle radio saa mennä. Heillä on sellainen puolueeton asema ja kuulla molempia osapuolia, eikä vaan päästää tulemaan. Mietitty on kanteen nostamista sinne, jotka radiokysymykset pitävät huostassaan. Sen jälkeen voikin siirtyä siihen, mistä voin olla erittäin kiitollinen ja ylpeä. Liittomme on yhtenäinen ja menestyksekäs. Ei meidän liitossa ja liiton sisällä ole minkäänlaisia hankauksia. Minä en ole nähnyt niitä. Ei ainakaan minulle ole tuotu niitä. Ne ovat nämä ulkopuoliset, jotka eivät ole meidän jäseniä, yrittävät häiritä meitä, mutta ne eivät ole häirinneet minua niin, että se olisi häirinnyt RSKL:n toimintaa. Menestys ei tule koskaan sattumalta tai ilmaiseksi. Se vaatii hitusen lahjakkuutta, mutta ennen kaikkea pitkäjänteistä työtä, yhteispeliä ja vankkumatonta uskoa omaan tekemiseensä. Hyvät ystävät! Tervetuloa liittokokoukseen ja katson liittokokouksen näin avatuksi Hyvät ystävät! Liittokokousten välisenä aikana on moni jättänyt meidät. Ajattelin, että nousemme ylös ja pidämme pienen hiljaisen hetken ja kunnioitamme heidän muistoa Kokouksen sääntöjenmukaisuus Todettiin, että kokouskutsu on lähetetty sääntöjen 6 :n edellyttämällä tavalla. (Liite 2). Päätös: Kokous todettiin sääntöjen mukaiseksi. 2

3 3. Edustajavaltuuksien hyväksyminen ja puhe-, esitys- ja läsnäolooikeuden myöntäminen. Kuultiin edustajavaltuuksien tarkastajien Marita Härkösen ja Seija Nopan lausunto. Liittohallituksen valitsemina edustajavaltuuksien tarkastajina olemme suorittaneet meille annetun tehtävän. Edustajavaltuusasiakirjat on toimitettu liittohallitukselle 62 yhdistyksestä, yhteensä 109 ääntä. Edustajanvaltuuksien tarkastajat esittivät, että liittokokous päättää myöntää täydet edustajavaltuudet niiden 59 yhdistyksen 104 äänivaltaiselle edustajalle, joista yhdistykset ovat lähettäneet edustajavaltuusasiakirjat liittohallitukselle ja jotka ovat ennen kokouksen alkua ilmoittautuneet valtuuksien tarkastajille ja niiden yhdistysten edustajille, joista yhdistykset ovat lähettäneet edustajavaltuusasiakirjat liittohallitukselle ja jotka ilmoittautuvat kokouksen aikana. (Liite 3) Päätös: Liittokokous päätti myöntää täydet edustajavaltuudet edellä mainituille yhdistysten edustajille edustajavaltuuksien tarkastajien esityksen mukaisesti. Päätös: Liittokokous päätti esityksen mukaisesti myöntää läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeuden liittohallituksen jäsenille, erityisliittojen edustajille, kunkin piirin valtuuttamalle edustajalle, liiton tilintarkastajille, liiton kunniajäsenille, vaalivaliokunnan jäsenille ja liittotoimiston henkilökunnalle. Päätös: Liittokokous päätti esityksen mukaisesti myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden kutsuvieraille ja läsnäolo-oikeuden tarkkailijoille ja lehdistön edustajille. Päätös: Liittokokous päätti esityksen mukaisesti, että kokouksen aikana mahdollisesti tapahtuvat edustajien muutokset on ilmoitettava kokouksen sihteeristölle. 4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Voitto Visuri, puheenjohtaja: Tämähän on aivan normaalia sääntöjenmukaista listaa. Siellä on yksi käsi ylhäällä. Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: Minulla on sellainen esitys, että kun katsotte työjärjestystä, niin siellä on kohdassa 21 vaalit. Entisten kokemusten mukaisesti siellä kokouksen lopussa joudutaan odottamaan ääntenlaskijoita. Ehdotukseni on, että pykälän 8 jälkeen ryhdyttäisiin suorittamaan vaaleja niin, että kokouksen kuluessa voidaan laskea ääniä ja jatkaa kokousta. Voitto Visuri, puheenjohtaja: Siellä on esitys, että laitettaisiin vaalit aikaisemmaksi. Tässä tuli hyvä huomautus, että kyllä varmaankin pitää ensin kohdassa 12 myöntää vastuuvapaus ja sitä ennen tuskin voidaan mennä vaaleihin. Voitaisiinko ajatella, että annetaan liittokokouksen puheenjohtajille Paavo Valliuksen eväät ja he saisivat päättää. Eine Pekkala, RSKL:n Södermanlandin-Östergötlandin piiri: Mennään sääntöjen mukaan. Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi-Seura: Mielestäni tämä järjestys on aikoinaan valmiiksi mietitty niin miksi mennä niitä nyt muuttamaan. Toisaalta me on tultu tänne kokoontumaan ja päättämään meni siinä aikaa kuinka kauan tahansa. 3

4 Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: Tarkoitukseni oli nopeuttaa kokousta. Säännöistä voisi sanoa, että kun kokous käsittelee työjärjestystä, niin se on kokouksen käsissä päättää siitä ja Voitto on oikeassa, että ei ennen kohtaa 12 voida mennä vaaleihin. Säännöissä ei lue järjestystä vaan se on kokous, joka päättää työjärjestyksestä. Voitto Visuri, puheenjohtaja: On olemassa kaksi esitystä, että mennään esityksen mukaisesti ja toinen, että annetaan liittokokouksen puheenjohtajille katsoa, että pysytään aikataulussa ja että heillä on oikeus muuttaa työjärjestystä kohdan 12 jälkeen. Päätös: Annettiin liittokokouksen puheenjohtajille katsoa, että pysytään aikataulussa ja että heillä on oikeus muuttaa työjärjestystä kohdan 12 jälkeen. Päätös: Liittokokous päätti hyväksyä liittohallituksen esittämän esityslistan kokouksen työjärjestykseksi päätetyin evästyksin (Liite 4). 5. Kokouksen järjestyssäännön hyväksyminen Päätös: Liittokokous hyväksyi kokouksen järjestyssäännön liittohallituksen esityksen mukaisesti. 6. Kokousvirkailijoiden valitseminen 6.1 Kaksi puheenjohtajaa Liittohallitus esitti kokouksen puheenjohtajiksi Esko Melakaria ja Seppo Puolletta. Päätös: Liittokokous päätti esityksen mukaisesti valita liittokokouksen puheenjohtajiksi Esko Melakarin ja Seppo Puolteen. 6.2 Kolme sihteeriä Liittohallitus esitti liittokokouksen sihteereiksi Helena Kivisaarta, Aira Rajavuori Ludvigsénia ja Jarmo Pitkästä. Päätös: Liittokokous päätti esityksen mukaisesti liittokokouksen sihteereiksi Helena Kivisaaren, Aira Rajavuori Ludvigsénin ja Jarmo Pitkäsen Kaksi pöytäkirjantarkistajaa Pöytäkirjan tarkistajiksi esitettiin Riitta Valliusta Suomi - Seura Katajaisista ja Risto Huovista Vårgårdan Suomalaisesta Seurasta. Päätös: Liittokokous päätti valita Riitta Valliuksen ja Risto Huovisen pöytäkirjan tarkistajiksi. 6.4 Kymmenen ääntenlaskijaa Voitto Visuri, puheenjohtaja: Työjärjestyksessä on kymmenen ääntenlaskijaa ja ne tapaa olla piireittäin. Ääntenlaskijoiksi esitettiin Anu Kumpumäkeä Suomi - Seura Katajaisista, Eine Pekkala RSKL:n Södermanlandin - Östergötlandin piiristä, Usko Rudankoa Göteborgin Suomalaisesta Eläkeläisyhdistyksestä, Lea Kankaanpää Malmön Suomi Yhdistyksestä, Erkki Kyllönen Seija Mustonen Skövden Suomi Seurasta, Pirjo Kivioja Luulajan Suomi - Seurasta, Anja Rapo Gävlen Suomalaisesta Kerhosta, Taimi Björklund Tyresön Suomi - Seurasta, Seppo Järvinen Karlskogan Suomi-Seurasta ja Taina Rintamäki Ösrsköldsvikin Seudun Suomalaiset Seurasta. 4

5 Päätös: Liittokokous päätti valita ääntenlaskijoiksi Anu Kumpumäen, Eine Pekkalan, Usko Rudangon, Lea Kankaanpään, Erkki Kyllösen, Pirjo Kiviojan, Anja Rapon, Taimi Björklundin, Seppo Järvisen, ja Taina Rintamäen. --- Seppo Puolle, puheenjohtaja: Meitä istuu täällä kaksi kansansivistäjää, jotka haluaa kiittää tästä luottamuksesta, kumpikin kansankorkeakouluihmisiä. Valitettavasti täällä ei sellainen sukupuolinen tasa-arvo oikein ole toteutunut. Olen ollut kaikissa liittokokouksissa mukana vuodesta 1984 alkaen, mutta ensimmäistä kertaa tällä tuolilla. Kokoukset ovat tulleet sujuvimmiksi ja parempia ja parempia kokouksia tulee vuodesta toiseen. Kokeneet tytöt ja pojat ovat kertoneet, että aikoinaan puheenjohtajana oli poliisina, valtiopäiväedustajana ja maaherrana toiminut Ragnar Lassinantti oli maininnut hoiperrellen puheenvuoroa käyttämään tulleelle liittokokousedustajalle, että sinä olet juovuksissa ja saat käyttää vain yhden puheenvuoron. Sitä nyt ei lue järjestyssäännössä, mutta Lassinantti varmaankin oli viisailla jäljillä. On myös puhuttu järjestyssäännöistä ja jotta kokouksesta tulisi joustava, niin puheenvuorot pyydetään kirjallisesti, puheenvuorot käytetään pöntöstä jne Kokouksen valiokuntien valitseminen 7.1 Päätöslauselmavaliokunta (5 jäsentä) Päätöslauselmavaliokuntaan esitettiin Tuula Fominia puheenjohtajaksi liittohallituksesta, Mauno Rahikaista Åkerin Suomi Seurasta, Paavo Valliusta Suomi-seura Katajaisista, Lauri Seppälää RSKL:n Göteborgin ja Bohusläänin piiristä ja Tarmo Ahosta Club 2000:sta sekä sihteeriksi Helena Kivisaarta liittotoimistosta. Päätös: Liittokokous päätti valita päätöslauselmavaliokuntaan esitetyt henkilöt. 7.2 Valmisteluvaliokunta (5 jäsentä) Valmisteluvaliokuntaan esitettiin Voitto Visuria puheenjohtajaksi liittohallituksesta, Erkki Jokista Saanko Luvan Seuratanssijoista, Seija Noppaa Kulttuuri 75:stä, Pirkko Karjalainen liittohallituksesta ja Erkki Lahtea RSKL:n Etelä-Ruotsin piiristä sekä sihteeriksi Aira Rajavuori Ludvigsenia liittotoimistosta. Päätös: Liittokokous päätti valita esitetyt henkilöt valmisteluvaliokuntaan. 7.3 Sääntövaliokunta (5 jäsentä) Sääntövaliokuntaan esitettiin Sinikka Lindquistia puheenjohtajaksi liittohallituksesta, Reino Leinosta Ruotsinsuomalaisesta kulttuuriseurasta, Juhani Haapasaari Tullinge-Tumban Suomi- Seurasta, Irene Ala-Jukuri Torshällan Suomalaisesta Seurasta ja Erkki Seppäläistä Kulttuuri 75:stä sekä sihteeriksi Jarmo Pitkästä liittotoimistosta. Päätös: Liittokokous päätti valita esitetyt henkilöt sääntövaliokuntaan Ääntenlaskutoimikunta lippuäänestyksiin. Ääntenlaskutoimikuntaan esitettiin Liisa Väliviitaa Suomi-Seura Katajaisista kokoonkutsujaksi, Seija Kilpalaa Luulajan Suomi-Seurasta, Marja Isbergiä Finska Alrosta ja Auvo Kontiota Åkerin Suomi-Seurasta. Päätös: Liittokokous päätti valita esitetyt henkilöt ääntenlaskutoimikuntaan. 5

6 8. Matkantasausrahaston korvausperiaatteet Voitto Visuri, liittohallitus: Liittohallituksen esitys on sivulla 8. Päätös: Liittokokous päätti liittohallituksen esityksen mukaisesti. --- Voitto Visuri, liittohallitus: Jag har nöjet på Sverigefinska Riksförbundets vägnar hälsa integrationsminister Erik Ullenhag välkommen hit. Jag har också nöjet att välkomna ministerns medarbetare Kaisa Syrjänen Schaal och Andreas Bergström hit. Vi tycker att regeringen har gjort bra jobb när det gäller minoritetsfrågan. Men helt nöjda är vi inte och den kritiken har vi framfört tidigare varför vi än inte lika i alla kommuner. Vi räknar att nästa år är det 40 kommuner med i finska språkets förvaltningsområde men det finns ytterligare 250 kommuner. Det har gett mycket arbetsuppgifter i våra lokalföreningar men även i riksförbundet eftersom hi har fått hjälpa till i kontakter med kommuner. Det finns annan sida som minister har också påpekat att det har också gett aktivitet i lokalföreningar och det är inte alls dåligt. Men vi vill också komma vidare så att regeringen och riksdag tar nya steg inom minoritetspolitiken. Vi saknar skolfrågorna som ska ges större vikt, hälso- och sjukvårdsfrågorna lika så. Det fordrar naturligtvis att Sverige undertecknar nya paragrader i Europarådets konventioner som grund för det här. Vi också besvikna eftersom vi har fått mycket merarbetet med den här frågan både lokalt och centralt men i år fick vi halv miljon mindre statlig anslag och det är inte alls bra eftersom vi informerar kommuner, vi informerar våra egna. Det känns tungt. Den här frågan har vi tagit upp med länsstyrelsens Lennart Rohdin men säger att de följer bara de kriterier som regeringen har lagt. Förmodligen har man inte tagit hänsyn till det att vi är dom enda med lokala ansvaret jobba inom förvaltningsområdet. Vi har hela landet med 290 kommuner och vi hoppas att regeringen med välvilja tittar litet närmare det här och det totala anslaget är inte heller riktigt stor och det vore bra om man kunde höja det. Vi har också dragit i gång som vi tycker är stort nämligen projektet Suomeksi. Det handlar språk- och kulturrevitalisering och det har vi förberett under två års tid, som nu har kommit i gång. Vi återkommer till regeringen med begäran om ett extra anslag under några år. Vi hoppas att man välvilligt tittar på det. Nu pågår en uppbyggnads- och struktureringsfas i minoritetspolitiken. Den långtidsförvaltning som bygger på samarbete är avgörande för utvecklandet av den svenska minoritetspolitiken. I detta arbete vill vi att sverigefinnar har central roll som kännetecknas av sakkunnighet och vilja att ta allt större ansvar. De första stegen är tagna, lagen finns, och bakom alla dessa år finns målmedvetet arbete i de sverigefinska leden. Ett viktigt nästa steg är att stärka den sverigefinska minoritetens egenmak, att forma och styra sin framtid som minoritet. Samtidigt formar vi en kompetent samarbetspart för att utveckla minoritetspolitiken framtida steg i Sverige. Här behöver vi alltså hjälp av regeringen och vi hoppas att vi också får det. Vi skall hålla finska språket flytande så att den bär över generationsgränserna. Välkommen Erik Ullenhag! Känn att du är bland vänner här, men först tänkte jag att vi låter våra mycket duktiga musikanter Erik och Tony Iivonen, som är yngre av dem. Tony fick just ta emot stipendium från Albin Hagströms minnesfond. Ni ska få höra musik. --- Tony ja Erik Iivonen soittivat harmonikkamusiikkia Vladislav Zolotarev sonat nr 2, sats 3 "La cumparsita", Rantakoivun alla ja Säkkijärven polkka

7 Integrationsminister Erik Ullenhag: Ärade kongressdeltagare! Det är stor ära för mig att vara här. Apropå mästare så hade vi alldeles nyss Hockey VM. Jag gissade att fast det är sverigefinnar som samlas så den här samlingen håller på ett land ni är på väg till alltså Finland. Jag får gratulera till det andra guldet i historien till Finland. Det var fantastiskt dag och fantastiskt prestation. Vi har all anledning som håller på Sverige. Det är också intressant vara på Vikingline båt därför att som ni vet att vanlig fördom i Sverige är finländare kommer med Vikingline båt på 50- och 60-talet som arbetskraftinvandrare Det är sant men samtidigt finns det befolkning i Sverige sedan medeltiden och mer korrekt beskrivning är att det finska språket börjades introducera med vikingabåtar än med Vikingline båtar en gång i tiden. Det finska språket och kulturen har påverkat Sverige sedan hundratals år. Sverigefinska Riksförbundet har nu drygt halvsekel på nacken. Mycket har förändrats sedan Sverigefinska Riksförbundet startades Den finska gruppen i Sverige har gått från att vara invandrare till minoritet i Sverige. Från ganska stort utanförskap den tiden till naturlig del av det svenska samhället. När Sverigefinska Riksförbundet startades var den stora arbetskraftinvandringsvågen Ungefär femtio år sedan kom människor över Östersjön. Man visste inte om man skulle stanna kanske kortare period. Många har stannat och har kanske rotat sig. Man fick jobb på första dag men det var bostadsbrist och man började tillvaro i baracker gick över till då nybyggda miljonprogramsområdena. Vi behöver börja påminna betydelsen för det här i Sverige. Finnarna som kom då har varit helt avgörande för den svenska välfärden. Borås, Västerås, Botkyrka, Eskilstuna, Enköping, Motala vi kan räkna upp stad efter stad som ser annorlunda ut tack vare att vi fick människor från andra sidan Östersjön. Stad efter stad som inte hade klarat välfärdsutmaningarna utan duktiga människor som tog sig över havet. Rätt ofta var det tyvärr så att finnarna som kom inte möttes då av tacksamhet utan ganska tuff tillvaro och rätt mycket fördomar. Jag vill därför nu passa på i efterhand och tacka för de insatser som många i den här salen har gjort och den finska befolkningen har gjort i Sverige har varit helt avgörande. För många blev livet i Sverige någonting bra, man tog sig från fattigdom till relativt bättre materiellt ställt men man ska också påminna sig att utvandringen för många hade ganska högt pris. Jag funderade när jag läste Wilhelm Mobergs Utvandrarna hur det där situation ser ut när man är på väg att röra sig. Karl Oskar som är på väg till USA får frågan av pappa, skall han ta den långa vägen till USA och vad får det för konsekvenser för honom och hans familj. Då svarar Karl Oskar att jag emigrerar för barnen skull. Jag tror att det var för många när man kom från Finland också till tuff tillvaro men man tänkte att i det nya landet finns bättre möjligheter för barnen än vad det var i dåtidens Finland. Man kan beskriva den finska befolkningen som den hårt arbetande tysta minoriteten. Man tog lång period de tuffaste jobben. Man bar upp industrin. Man klagade inte i onödan utan fanns med i arbetet och ganska tyst men man betydde väldigt mycket för den svenska industrin. Några av priset för utvandringen har varit det att språket har fått stryk. Den första generationen kanske vårdade språk men barn och barnbarn har bytt till det svenska språket av olika skäl. N har kanske gjort det därför att status för finskan i det svenska samhället var så pass låg. Andra kanske ville behålla språket men man har fått alldeles för litet stöd av skolan för att klara det. Ytterligare andra har kanske känt att jag går in det svenska identitet och tappar språket av det skälet. Alldeles oavsett varför är det för många som har kommit det faktum att man har tappat språket litet som ett sår i själen. Man kan kanske inte tala med sin familj på samma sätt, kanske inte tala med släktingar i Finland på samma sätt. Man tappar av litegrann från den kulturen man kommer från och man blir litet mera rotlös. Just det här att hela den här samlingen, kanske finns det undantag, håller på Finland i VM. Det ger bild av den dubbelheten att man har en bakgrund, som man är stolt över ger en del i tryggheten. Man har en nutid i Sverige som ger en del i tryggheten man har tillhörigheten bakåt. Där spelar språket en betydande del. För andra innebar utvandringen att hälsan tog stryk. Ni vet att 7

8 fortfarande är det så att det finns överrepresentation i den sverigefinska gruppen bland sjukskrivna, förtidspensionärer, man tog tunga jobb, man slet i industrin och man betalar fortfarande för den insatsen vad man har gjort på arbetsmarknaden. Det finns överrepresentation i självmordsstatistiken, det finns överrepresentation också i missbruksstatistiken av människor som inte riktigt kom in i det svenska samhället och fastnade i utanförskap. Ytterligare för andra kan utvandringen betytt att delaktigheten inte blivit riktigt det man hade tänkt sig. Man har inte riktigt fått det svenska språket man hade trott. Man följer inte med den allmänna debatten, nyhetssändningar eller man hade med sig svenska och lärde sig svenska men det rostade litegrann när man blir äldre och man började tappa det svenska språket. För mig handlar det finskspråkig service, för många handlar det livskvalitet och värdighet att i slutet av sitt liv på äldreboende kan man möta folk och använda finska och känna sig trygg i det. Att vår största nationella minoritet har rätt få service på sitt språk och kunna använda sitt språk i kontakt med myndigheter är helt avgörande. Det där var en del av utvandringens pris. För många har det också gått väldigt bra i Sverige. I dag är vi i den situationen att den sverigefinska gruppen, befolkning är en av dom fem erkända nationella minoriteterna. Det där betyder ganska mycket Det innebär att folk behöver inte längre välja bland identiteter. En ung människa i dag med finsk bakgrund, sverigefinne, behöver inte välja bort det finska eller svenska utan man har dubbla identiteter. Det är oerhört viktigt. Vi ratificerade Europarådets minoritetsspråkskonvention alldeles för sent. Den organisationen kritiserade tidigare regeringar i Sverige, att man inte hade gjort det i tid. Vi var bland dom sista i västvärlden som gjorde det. När vi gjorde det så gjorde vi inte hemläxan i början utan vi har saker som inte uppfyller inte konventionerna heller. Det som också har skett under senare åren är det att vi har utvecklat minoritetspolitiken och försökt ta ett steg framåt. För mig kan språkbruk vara avgörande. Tio år sedan gick det politiska debatten att man talade minoriteters behov och hur ska vi ge möjligheter att tillfredställa minoriteters behov. I dag använder vi ett språkbruk som snarare handlar rättigheter och egenmakt. Och det är något annat. Det är något annat som jag som människa kan ställa krav och har rättigheter som är kopplade att jag är nationell minoritet än att jag skall få litet som ynnest från samhället att mina behov blir tillfredställda är ett steg framåt. Jag hävdar det att den nya minoritetspolitiken har fått en framgångsrik roll. Rätt många kommuner ansöker sig till den finska språket förvaltningsområdet. Mycket tack vare det jobb ni har gjort här. Man skall aldrig tro att politiker levererar någonting utan att det finns ett tryck eller diskussion lokalt. Det som nu är ett faktum att kommun efter kommun söker sig till förvaltningsområdet beror att det finns diskussion lokalt. Att Enköping nu vill till förvaltningsområdet beror på det att det finns tryck i Enköping. Att även Luleå börjar röra sig beror på det att det finns organisationer som har tryckt på och tillexempel sverigefinska organisationer. Jag tänkte allra sist dra några lärdomar av arbetet så här långt. Det första som vi måste förbättra är det att vi måste arbeta med grundskyddet. Ordförande här var inne på det, att av dom. Av dom utvärderingar på nittiotalet så man kan se det att grundskyddet, det vill säga det skyddet till nationell minoritet även om man inte är i kommun som är med i förvaltningsområdet. Där har vi inte kommit riktigt långt. Det finns dåligt kunskap kommunalt och det finns dåligt kunskap i myndigheter och där har vi rätt mycket att göra. En annan lärdom som vi tar med oss är vad samarbetets betydelse och vikten av samrådsprocessen. Det går aldrig att skapa tillhörighet från olika minoriteters sida eller från den sverigefinska befolkningens sida genom att majoritetsbefolkningen ta dom beslut utan att det måste ske i samarbete och i samråd. Där ser vi bra exempel lokalt beror det på bra samarbete. En tredje lärdom, som jag kan inte besluta fram, är att vi har starkt behov av sverigefinska lokalföreningar, av sverigefinska organisationer som är starka lokalt. Det går 8

9 inte driva arbetet utan det lokala engagemanget. Utan det är människors engagemang ofta på fritid där man lägger kvällar eller helger för att göra samhället litet bättre är helt avgörande för att arbetet ska komma fram. En annan lärdom och det visste vi väl innan är språket och hur vi klarar språket. Barn och unga är fortsatts språks livsförsäkring. Voitto nämnde inledningsvis skolans betydelse och där har vi hel del att göra. Möjligheten för nya generationer att tala finska är helt avgörande för att vi ska klara det finska språket framöver. Det som vi också måste ta med oss och fundera kring är det att det ät jättesegt att kommuner söker sig till våra förvaltningsområden. Vi får akta oss att tro att arbetet därmed är gjort. Det är första steg att kommuner tar visst ansvar med statliga medel eller landstigskommuner. Men nu är tiden att hela tiden följa vad som sker och sätta tryck bakom att det faktiskt blir verklighet. Att det blir det där finskspråkiga förskolan som man har möjligheten till i fall efterfrågan finns. Att det där finskspråkiga äldreboende finns där. Så att det inte blir så att den äldre människan på ålderns höst nekas att flytta till det finskspråkig äldreboende vilket vi har haft tyvärr flera exempel. Det finn mer vad man kan trycka på. Min huvudpoäng är så här. Minoritetspolitiskt arbete är långsiktigt. Vi behöver ökad kunskap om dom nationella minoriteterna. Vi behöver ökad kunskap om sverigefinnarna synnerhet, ökad kunskap om myndigheterna, skolor i kommuner, om vilka rättigheter man faktiskt har. Vi har tagit några steg fram men det finns mycket arbete att göra. Det är ju så här som jag inledde litet, är att hundratals år har finska språket, finska kulturen spelat enorm roll för det svenska samhället. Den sverigefinska gruppen är en del av Sveriges historia som har betytt väldigt mycket för svensk tillväxt och välfärd. Den en del av vår nutid och det kommer vara en väldigt framgångsrik del av Sveriges framtid i fall vi fortsätter det arbete som vi har startat i minoritetspolitiken. Tack för att ni lyssnade och grattis till guldet! Irene Ala-Jukuri, Torshällan Suomalainen Seura: Jag heter Irene, ideell kulturarbetare och eldsjäl och kommer från Eskilstuna. Jag jobbar mycket med kultur på ideell basis. Jag gillar mycket det du säger att ni vill få ökad kunskap. Jag skulle önska att kulturrådet som är statlig myndighet som står för mycket när det gäller kvalitativt scenkonst, framför allt media och tidningar. Jag tar som exempel en tidning som vi ger ut i vårt område av Mälardalen inte bara i Eskilstuna Yks kaks, som fick nerdraget bidrag som är ganska avgörande för den tidningen. Och då till min fråga: Finns det någon som är finsktalande på referensgrupperna inom kulturrådet som kan göra bedömning av finskspråkiga tidningar till exempel. Samma gäller dans, musik och teaterområdet. Finns det i referensgrupperna eller finns det vilja att ta reda av oss i organisationerna ut i landet eller är det majoritetsbefolkningen som sitter och gör bedömning vad är finsk kultur och vad är finsk tidning. Integrationsminister Erik Ullenhag: Jag är rädd att det har varit som du säger att majoritetsbefolkningens perspektiv på minoritetskulturerna. Vilka som gör bedömning vet jag inte men vi tar med oss det. Det finns folk hos mig som jobbar med minoritetsfrågorna. Det är inte kulturpolitiken som är under mig men vi kan dra in kulturdepartementet och utbildningsdepartementet. Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Jag vill veta hur du ser på vårt projekt Suomeksi och hur du vill hjälpa till eller hur departementet vill hjälpa till. Integrationsminister Erik Ullenhag: Det gäller väl det där nya projektet. Vi ger medel till revitaliseringsåtgärder. Det är märkligt ord för sig, men jag förstår det. Det som är spännande med det arbetet är att intresset har varit mycket större än vi trodde. Det har varit ansökningar 9

10 mångdubbelt mera än anslaget är. Det är bra projekt för revitalisering men vilka som får stöd framöver kan jag inte svara idag. Voitto Visuri, liittohallitus: Vi kanske kan får möjlighet för ett samråd med regeringen i den här frågan för att presentera ordentligt det här projektet. Jag får tacka för det fina tal som du höll och säga att det rätt man på rätt plats Sääntöasiat 9.1 Liittohallituksen esitys koskien liiton, piirien ja jäsenyhdistysten sääntöjen tarkistamista sekä aloitteet nro 1-4 sääntömuutoksiksi ja liittohallituksen lausunnot Seppo Puolle, puheenjohtaja: Olemme kohdassa 9.1 liittohallituksen esitys koskien liiton, piirien ja jäsenyhdistysten sääntöjen tarkistamista sekä aloitteet nro 1-4 sääntömuutoksiksi ja liittohallituksen lausunnot. Otamme kohdan pätkittäin eli ensiksi liittohallituksen esitys ja sen jälkeen aloitteet nro 1 4 yksi kerrallaan. Sinikka Lindquist, liittohallitus: Arvoisa puheenjohtajisto ja arvoisa liittokokousväki. Ensimmäiseksi täytyy sanoa Iivosten musisoinnista, että luulin siihen tarvittavan sorminäppäryyttä mutta istuin niin lähellä että näin siihen tarvittavan myös leukaa ja jopa nenänpäätä. Ensimmäinen liittohallituksen muutosesitys on liiton sääntöjen pykälään 11 Liiton nimenkirjoittajat ja tilintarkastus. Lisäyksenä on alakohdan 1. Liiton nimenkirjoittajat loppuun seuraava lause: Liiton nimi voidaan allekirjoittaa yhdessä RSKL:n erityisliiton hallituksen jäsenen kanssa liittohallituksen päätöksen mukaisesti. Päätös: Liittokokous päätti hyväksyä liittohallituksen esittämän lisäyksen Liiton nimi voidaan allekirjoittaa yhdessä RSKL:n erityisliiton hallituksen jäsenen kanssa liittohallituksen päätöksen mukaisesti. liiton sääntöjen pykälän 11 Liiton nimenkirjoittajat ja tilintarkastus alakohdan 1. Liiton nimenkirjoittajat loppuun. Sinikka Lindquist, liittohallitus: Toinen liittohallituksen muutosesitys on RSKL piirin sääntöjen pykälään 7 Piirin nimenkirjoittajat ja tilintarkastajat. Lisäyksenä on alakohdan 1. Piirin nimenkirjoittajat loppuun seuraava lause: Piirin nimi voidaan allekirjoittaa yhdessä RSKL:n erityisliiton piirin hallituksen jäsenen kanssa RSKL:n piirihallituksen päätöksen mukaisesti. Päätös: Liittokokous päätti hyväksyä liittohallituksen esittämän lisäyksen Piirin nimi voidaan allekirjoittaa yhdessä RSKL:n erityisliiton piirin hallituksen jäsenen kanssa RSKL:n piirihallituksen päätöksen mukaisesti piirin sääntöjen pykälän 7 Piirin nimenkirjoittajat ja tilintarkastajat alakohdan 1. Piirin nimenkirjoittajat loppuun. Sinikka Lindquist, liittohallitus: Viimeinen liittohallituksen muutosesitys on RSKL yhdistyksen sääntöjen pykälään 9 Johtokunta ja sen alakohdan 2. Jäsenet toisen lauseen korvaaminen seuraavilla lauseilla: Yhdistyksen puheenjohtaja valitaan korkeintaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan. Muut johtokunnan jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että puolet heistä on vuosittain erovuorossa. 10

11 Päätös: Liittokokous päätti hyväksyä liittohallituksen esittämän muutosesityksen RSKL yhdistyksen sääntöjen pykälään 9 Johtokunta ja sen alakohdan 2. Jäsenet toisen lauseen korvataan seuraavilla lauseilla: Yhdistyksen puheenjohtaja valitaan korkeintaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan. Muut johtokunnan jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että puolet heistä on vuosittain erovuorossa. Seppo Puolle, puheenjohtaja: Sitten on vuorossa aloitteet 1-4 ja ensimmäisenä on vuorossa aloite 1 Gävlen Suomalainen Kerhon esitykset yhdistyksen sääntömuutoksiksi. Anja Rapo, Gävlen Suomalainen Kerho: Me emme ole tyytyväisiä liittohallituksen vastaukseen. Säännöissä ei ole mitään mainintaa kunniajäsenen oikeudesta osallistua päätöksentekoon. Jos seuran kokouksessa tulee äänestys niin onko kunniajäsenellä äänioikeus ja jos ei ole niin hän ei voi täysivaltaisesti osallistua päätöksentekoon. Me haluamme tähän muutoksen lisäyksellä Kunniajäsen on täysivaltainen jäsen maksettuaan jäsenmaksun. Esitämme, että Gävlen aloite hyväksytään. Sinikka Lindquist, liittohallitus: Liittohallituksen lausunto on oikeastaan lainaus nykyisistä säännöistä. Kunniajäsenillä on kokouksissa läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus., mutta yhdistyksen kokouksessa on äänioikeus ainoastaan yhdistyksen jäsenillä. Jos kunniajäsen maksaa jäsenmaksun, niin silloin hänellä on äänioikeus eli liittohallitus on katsonut, että säännöt ovat siltä osin selvät. Jäsenmaksun maksaneella on täysivaltaiset oikeudet ja jos ei maksa jäsenmaksua niin silloin hänellä on läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus. Seppo Järvinen, Karlskogan Suomi - Seura: Haluaisin tähän sanoa, koska liittohallituksen lausunnossa sanotaan, että yhdistyksen kokouksessa on äänioikeus ainoastaan yhdistyksen jäsenillä. Jäsenmaksuista säännöissä todetaan, että yhdistyksen jäsenet suorittavat vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruudesta seuraavaksi toimintavuodeksi päättää yhdistyksen syyskokous. Jos syyskokouksessa päätetään, että kunniajäsenen jäsenmaksu on nolla kruunua niin eikö hänellä ole silloin äänioikeus. Tämä on vain kysymys. Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi-Seura: En ymmärrä miksi liittohallitus laittaa hanttiin tässä, koska minun mielestä tämä on selvää pässinlihaa, että jos kirjoitamme sinne sen lauseen, niin silloin se on kaikille selvä. Voitto Visuri, liittohallitus: Olen sitä mieltä niin kuin liittohallituskin eilen oli, että tulkintavaikeuksia tässä on. Liittohallituksessa kuitenkin tehtiin se päätös, että pöytäkirjamerkinnällä tehdään selväksi kuinka tämä asia on. Liittohallituksen esitys on, että pöytäkirjassa mainitaan kuinka asia on. Seija Tuulik, kulttuuriklubi: Meillä on vastaavanlainen tilanne eli olemme valinneet perustajajäsenen kunniajäseneksi ja sanottu hänelle, etä nyt ei tarvitse maksaa jäsenmaksua. Hän kuuluu johtokuntaan voiko hän kuulua johtokuntaan jos hän ei ole täysivaltainen jäsen. Hän on maksanut tänä vuonna jäsenmaksun, Miten on ensi vuonna. Koska hänet on vapautettu jäsenmaksusta ja hänellä ei ole äänioikeutta. Voitto Visuri, liittohallitus: Säännöt eivät kiellä kunniajäsenen mukanaoloa johtokunnassa, mutta silloin hän istuu siellä ilman valtaa. Tässä kannattaa seuroissa miettiä milloin kutsutaan joku kunniajäseneksi. Olen nähnyt nelikymppisiä henkilöitä, jotka ovat olleet seuran puheenjohtajia ja tehneet hyvää työtä ja eikä ajatella, että tämä henkilö voisi vielä tulla takaisin. Mielestäni 80 olisi hyvä raja alkaa miettiä, että onko joku henkilö tehnyt niin paljon hyvää työtä että voitaisiin antaa kunniajäsenyys. 11

12 Päätös: Liittokokous päätti hylätä aloitteen liittohallituksen esityksen mukaisesti ja todeta, että kunniajäsen on täysivaltainen jäsen maksettuaan jäsenmaksun. Seppo Puolle, puheenjohtaja: Sitten on vuorossa Gävlen Suomalainen Kerhon aloitteen 1 toinen esitys, että yhdistyksen sääntöjen 5.8 muutetaan siten, että yhdistyksen puheenjohtaja valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan. Päätös: Liittokokous päätti hyväksyä aloitteen liittohallituksen esityksen mukaisesti Seppo Puolle, puheenjohtaja: Sitten siirrytään Åkerin Suomi Seuran aloitteeseen. Sinikka Lindquist, liittohallitus: Åkerin Suomi Seura esittää, että perusjärjestöjen piirijäsenyys pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen, koska tänä päivänä kaikki yhdistykset kuuluvat alueensa piiriin. Åkerin Suomi Seura esittää, että piiriin kuuluminen olisi vapaaehtoista ja aloitteessa on lueteltu plussat ja miinukset ja esitetään, liiton sääntöjä muutetaan siten, että niistä käy ilmi, että piirijäsenyys on seuran tai yhdistyksen päätettävissä heidän omissa jäsenkokouksissaan. Liittohallituksen pitkän lausunnon lisäksi voisi kommentoida, että piirin tehtävänä on informoida kaikkia yhdistyksiä ja olisi hankalaa jos jotkut yhdistykset olisi mukana ja jotkut ei. Niille, jotka ei olisi mukana, ei menisi informaatiota eikä koulutustarjontaa. Niille ei menisi myöskään informaatiota neuvonpidosta maakäräjien kanssa tapahtuvasta neuvonpidosta. Lausunnon lopussa lukee, että liittohallitus toivoo, että kaikki RSKL:n jäsenyhdistykset tukevat piirinsä toiminnan kehittämistä. Liittohallitus esittää liittokokoukselle päätettäväksi, että aloite hylätään. Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi-Seura: Sain tuossa kehuja eikä menneet kehut väärään paikkaan. Olen RSKL:n Södermanlandin - Östergötlandin piirin puheenjohtaja, mutta edustan täällä äänivaltaisena edustajana Åkerin Suomi - Seuraa. Tämä Åkerin Suomi - Seuran aloite on vähän minunkin syytä ja olen siellä kovasti yrittänyt jauhaa, että näin pitäisi tehdä. Hallituksen vastauksessa ehdotetaan aloitteen hylkäämistä. Yleensä hylkäämisen esittäminen on aika rumaa. Ne voisivat esittää sen kauniimmin esimerkiksi, että liittohallitus ei kannata tätä aloitetta. Tällaiset sanamuodot voisi muuttaa. Liittohallituksen vastauksessa, jossa ehdotetaan aloitteen hylkäämistä, on positiivista se, että siinä todetaan monisanaisesti piirien tarpeellisuuden. Olisikohan liittohallitus käsittänyt aloitteen väärin, koska siinä ei esitetä piirien lopettamista vaan seura, joka ei halua maksaa jäsenmaksu piiriin voisi erota piiristä. Monessa seurassa on henkilöresurssit rajoitetut. Samat henkilöt, jotka taistelevat seuran pystyssä pysymisestä kynsin ja hampain, eivät välttämättä jakso olla kiinnostuneita piiristä ja piirin järjestämistä koulutuksista. Oma seura tulee ensin ja sitten on paljon tyhjää ja vasta kaukana periferiassa tulevat piiri ja liitto. Meidän piirissämme on tilanne se, että tähän mennessä on kahdeksastatoista seurasta vasta puolet maksanut jäsenmaksun piiriin. Neljään viimeisimpään piirikokoukseen on osallistuvien seurojen lukumäärä ollut keskimääräisesti kuusi ja puoli seuraa. Tämä siitä huolimatta, ne on yritetty sijoittaa aivan liian laajan piirimme eri osiin. Jokaisessa yhteiskirjeessä olemme kehottaneet seuroja ottamaan yhteyttä, tarjottu apua, ehdotettu vierailuja jne. Olemme tarjonneet koulutusta eri aiheista. Olemme kutsuneet puheenjohtajia keskustelu- ja kehitystilaisuuksiin. Yleisintä on, että palautetta ei tule lainkaan. Ideamme on, että käännetään asia päinvastoin. Annetaan seuralle mahdollisuus jäädä pois piiristä, siis seura ei maksa jäsenmaksua, mutta ei myöskään voi osallistua piirin koulutukseen ja mahdollisiin muihin aktiviteetteihin. Uskomme, että tällä on positiivinen vaikutus piirien kannalta. Piirejä ei enää koeta välttämättömänä pahana, vaan mahdollisuu- 12

13 tena, siis positiivisessa mielessä kaikki seurat yhtäkkiä haluavatkin liittyä ja kuulua piiriin. Liitossa seura on mukana ja saa tietyn tarjonnan liiton kautta entiseen tapaan. Piirimme on jakautunut kolmen läänin alueelle ja nyt puhun S-Ö-piiristä. Piiri saa toimintatukea vaan yhdeltä maakäräjiltä ja vaikka tuki tulee yhdestä paikasta, käytämme varoja koko piirin alueella. Saamme tukea ABF Sörmlannilta koulutukseen vain läänin alueen luottamushenkilöille. Pidämme koulutusta ja maksamme Sörmlannin ulkopuolelta tulevien koulutuskustannuksista suurimman osan. Siis jaetaan oikeudenmukaisesti. Liiton on uskallettava alkaa ajattelemaan uusilla tavoilla. Alkaa uusiutumaan ihan tosissaan. Ei tehdä niin kuin ennen tehtiin. Jos me teemme virheitä, niin ne nehän voidaan aina oikaista. Liittomme piirimme ja seuramme pienenevät koko ajan ja tulevat pienenemään, jos emme pääse eteenpäin. Jos teemme aina niin, kuin on aina tehty. Se mentaliteetti pitää meidän jättää taakse. Toivon sydämestäni, että te arvoisat seuraedustajat uskallatte näyttää valtanne ja äänestää tätä hallituksen hylkäyspäätöstä vastaan. Voitto Visuri, liittohallitus: Tämä on yksi kohtalonkysymys. Meillä on uusi vähemmistölaki, mikä koskee myös maakäräjiä. Maakäräjillä on neuvonpitovelvollisuus vähemmistöjensä kanssa. S-Ö-piirin alueella on maakäräjiä kolme ja niillä kolmella maakäräjillä on neuvonpitovelvollisuus piirin taikka ruotsinsuomalaisten kanssa. Tämä osoittaa sitä, että me tarvitsemme piirejä ja eikä heikennetä niitä. Me tarvitsemme kaikki seurat mukana piireissä. Minä en usko siihen, että järjestö vahvistuu sillä, että annetaan vapaaehtoisuus seuroille kuuluuko piirin vai ei. Siihen en usko tippakaan. Ei tarvita mitään muuta, kun piirin puheenjohtajan pärstäkerroin ei ole mieliksi jonkun seuran puheenjohtajalle niin seura sanoo että me lähdetäänkin tästä piiristä. Se saattaa sattua aika monta kertaa. Puolustan liittohallituksen näkemystä siitä, että aloite hylätään vai mitä sillä halutaankin sanoa. On aika normaali tapa sanoa, että aloite hylätään tai hyväksytään. Ne ovat ne kriteerit. Toivon, että liittohallituksen kanta tässä kysymyksessä olisi se, mikä olisi myös liittokokousväen. Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi-Seura: En missään vaiheessa sanonut, että piirejä ei tarvita. Kyllä niitä tarvitaan. Minulla on tapana puhua asiat suoriksi ja tämä oli ainakin hyvä yritys ja uskon päinvastoin kuin Voitto. Uskaltakaa äänestää liittohallituksen hylkäämisehdotuksia vastaan. Ei ne ole aina oikeassa niin kuin ei tässäkään tapauksessa. Sain tuossa kehuja eikä menneet kehut väärään Irene Ala-Jukuri, Torshällan Suomalainen Seura: Torshällan Suomalainen Seura kuuluu S-Ö-piiriin, mutta me olemme kuitenkin liittohallituksen kannalla senkin takia, että yhteiskunta on muuttamassa mm. kulttuuripuolella hyvin paljon. Puhutaan alueellistamisesta ja siinä tarvitaan piiri. Meidän seura on liittohallituksen puolella. Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: Olen aikoinaan tehnyt esityksen piiriuudistuksesta kaksikymmentä vuotta sitten. Siihen aikaan meillä oli piirisihteerit, rahaa ja toimintaa. Olemme tässä maassa siirtymässä pois Axel Oxenstjärnan aikaisista läänirajoista. Meillä on esimerkkeinä Länsi-Götanmaa ja Skoone miten uudella alueellisella toiminnalla saadaan toimintaa kehitettyä. Meillä Mälarenlaaksossa käydään myös keskustelua, mutta meillä on haittana Tukholma, mikä on liian iso, jotta saataisiin iso alueellinen hallinto myös Mälarenlaaksoon. Meidän järjestö muodostuu, seuroista piireistä ja liitosta. Oikea tie siihen, millä me saamme elvytettyä piirien toimintaa, on katsoa onko meidän piirit tällä hetkellä käytännöllisiä ja maksimoida se, että voidaan toimia hyvin ja tehokkaasti myös piireissä. Jos laitamme voimia siihen eikä siihen, että erota tai ei. Olemme järjestön jäseniä tai ei ja se koskee myös piirejä. 13

14 Riitta Kilpinen, Länsi-Götanmaan piiri: Meidän piirissä ollaan liittohallituksen takana tässä asiassa ja huomauttaisin, että jos seuroja jää pois, niin miten käy maakäräjäavustusten kanssa, koska ne perustuvat jäsenmäärään. Seppo Puolle, puheenjohtaja: On olemassa kaksi esitystä ja suoritetaan koeäänestys. Päätös: Liittokokous päätti hylätä Åkerin Suomi - Seuran aloitteen liittohallituksen esityksen mukaisesti. Seppo Puolle, puheenjohtaja: Siirrymme aloitteeseen kolme Toiminta-suunnitelman teko uudelle tasolle. Sinikka Lindquist, liittohallitus: Kulttuuri 75:n aloite Boråsista käsittelee toimintasuunnitelmaa ja vaikeuksista, kun syksyllä valitaan uusi johtokunta ja se aloittaa toimintansa vasta vuoden alussa ja silloin on jo päätetty toimintasuunnitelmasta. Aloitteessa esitetään sääntömuutosehdotusta niin, että seuran syyskokouksessa valittu johtokunta alkaa toimintansa välittömästi ja ryhtyisi valmistelemaan tulevan vuoden toimintasuunnitelmaa ja talousarviota. Siinä menisi muutama kuukausi ennen kuin se voitaisiin hyväksyä kevätkokouksessa. Liittohallituksen lausunnossa kerrotaan kuinka monet tahot haluavat nämä paperit jo aikaisemmin ja liittohallitus esittää aloitteen hylkäämistä. Erkki Seppäläinen, Kulttuuri 75: Sinikka sanoikin sen. Mitä minun piti sanoa. Nyt on jo kuitenkin niin, että toivottavasti me saamme tähän uuteen liittohallitukseen paljon uusia, nuoria ja innokkaita jäseniä, mitä ei tapahdu usein. Jos nämä uudet nuoret joutuvat toimimaan sen toimintasuunnitelman mukaan minkä vanhat, väsyneet ja poisjääneet niin tämä ei ole missään tapauksessa mielekästä. Idea aloitteeseen tuli siitä, että kun valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa oli iso kampanja siitä, mitä tehdään ja ketkä tekevät. Tehdään se, mitä vaaleissa enemmistön saaneet haluaa. Pitää osata ottaa oppia tältä tasolta. On olemassa aina sellaisia ihmisiä, jotka haluavat tehdä jotakin uutta ja nämä saisivat sillä tavalla mahdollisuudet. Kaikki tietävät mihin suuntaan lehmän häntä kasvaa. Jos me emme tässä järjestössä ota oppia, niin me olemme edistämässä tätä taantumusta mikä meillä on menossa. Liittohallitus ei ole nähnyt mitään varteenotettavaa esillä olevasta aloitteesta. En voi hyväksyä tätä negatiivista näkemystä. Esitän, että liittokokous hyväksyy aloitteessa olevan ajatuksen syyskokouksessa valitut luottamushenkilöt tekevät tulevalle toimintakaudelle toimintasuunnitelman. Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: On mielenkiintoista, että tulee tällaisia aloitteita. Näissä on itua, mutta sitten on tämä käytäntö millä tavalla me uudistamme tätä järjestöä. Kun me syyskokouksessa valitsemme uuden johtokunnan ja pistetään toimintasuunnitelma tälle uudelle johtokunnalle ja pitää laitta kuntaan, että saadaan avustuksia. Siitä tulee usein niin, että katsotaan millainen toimintasuunnitelma meillä oli ja kopioidaan tai muutetaan sitä vähän. Yksi kompromissi olisi se, että me seuroissa ryhdyttäisiin ajattelemaan ja miettimään sitä toimintasuunnitelmaa. Sehän on suunnitelma niin kuin talousarvio, että ei niitä pidä kirjaimellisesti noudattaa. Siinä asetetaan se rima, että ainakin tämä me tehdään. Jos meillä on hyvä johtokunta, jossa uusia idearikkaita nuoria ihmisiä, niin kukaan ei kiellä sen uuden johtokunnan menemästä riman yli ja tehdä asioita sen lisäksi. Meidän pitää kiinnittää enemmän huomiota näihin toimintasuunnitelmiin ja että niihin saadaan enemmän sisältöä. Kunnan avustusten vuoksi ne pitää vaan olla siellä syyskokouksessa, mutta että me seuroissa ryhtyisimme enemmän miettimään, harkitsemaan ja tekemään töitä näiden toimintasuunnitelmien hyväksi, että niistä saadaan informatiivisia. 14

15 Erkki Seppäläinen, Kulttuuri 75: Paavo puhui rimasta ja hyppäämisestä, mutta kokemus on sellainen, että uusia jäseniä jarrutetaan niin, että he eivät pääse käyntiin. Täällä on monesta suusta sanottu, että kesken vuottakin voi tehdä lisäyksiä, mutta silloin ei ole mitään syytä tehdä toimintasuunnitelmaa, jos kesken vuotta voi tehdä lisäyksiä. Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: Ne kunnan herrat ovat nähneet sen köyhän toimintasuunnitelman vuosikausia. Jos joku seura yllättääkin ja niillä on kolmenkertainen toiminta aikaisempaan verrattuna niin kunnan herran heräävät ja toteavat, että näille pitää antaa enemmän rahaa. Seppo Puolle, puheenjohtaja: On olemassa kaksi esitystä ja suoritetaan koeäänestys. Päätös: Liittokokous päätti hylätä Kulttuuri 75:n aloitteen liittohallituksen esityksen mukaisesti. Seppo Puolle, puheenjohtaja: Siirrymme Åkerin Suomi - Seuran aloitteeseen neljä Vain yksi varsinainen jäsenkokous vuodessa ja että järjestöjen toimintakausi sijoittuu jäsenkokousten väliin. Sinikka Lindquist, liittohallitus: Tämä toistuva aloite liittokokouksissa ja tällä kertaa se tulee Åkerin Suomi Seurasta ja siinä on mainittu hyvänä asiana mm. matkojen väheneminen. Åkerin Suomi Seura esittää kahden kokouksen sijaan vain yhtä kokousta ja aloitteeseen on koottu plussat ja miinukset. Liittohallituksen lausunto on hyvin pitkä ja todetaan, että muutos tulisi vaikeuttamaan toimintaa ja vähentämään jäsenten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Se tulisi myös vaikeuttamaan luottamushenkilöiden rekisteröintiä. Sitten lausunnon lopussa liittohallitus esittää sillä rumalla tavalla liittokokoukselle päätettäväksi, että aloite hylätään. Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi - Seura: Tietenkin tämä on kuin päätä seinään löisi, koska vaikuttaa siltä, että tämä liittohallitus saa kaikki läpi mitä se haluaa. Tässä liittohallituksen lausunnossa todetaan, että vallinnut käytäntö on toimiva. Totta hemmetissä se on toimiva ja se toiminut vaikka kuinka kauan. Eihän se sitä edellytä, että eikö siihen voisi tehdä muutoksia ja saada toimimaan vielä paremmin. Onhan se toiminut, kun sen on pakko toimia sääntöjen mukaan. Liittohallitus kirjoittaa, että jopa valtio on muuttanut tilikautensa kalenterivuodeksi. Mielestäni se on aika kaukaa haettu sellainen vertaus siihen, että meitä seuroja verrataan valtioon. Liittohallitus kirjoittaa kylläkin järkevästi, että toiminnansuunnittelun pitäisi toimia nykyistä pidemmällä aikavälillä. Mielestäni tämä on älykäs huomio ja tukee Åkerin Suomi Seuran aloitetta, sillä yksi vuosikokous antaa johtokunnille enemmän aikaa toiminnansuunnitteluun. Hallituksen viittaus siihen, että kunnat kyselevät jopa kolmen vuoden suunnitelmia. Tiedossani ei ole sellaisia kuntia ja jos sellaisia on, se ei vaikuta tämän aloitteen asiaan. Jatkossa siellä kirjoitetaan seuraavasti Suunnitteluaikaväliä voidaan kehittää esim. siten, että johan nyt jotain, että liittohallitus alkaa neuvoa, en tiedä ketä. Åkerin Suomi Seuraako vai kaikkiako seuroja ja piirejä siitä, mitä pitäisi tehdä. Ja sitten, että jäsenet ovat yhdistyksen tärkein resurssi. Ja vielä, että järjestöä ei pidä kehittää liikeelämästä tai kunnallishallinnosta lainatuin opein. Tämähän on järkyttävää. Eihän tässä nyt, jos pidetään yksi vuosikokous, niin ei sillä ole mitään tekemistä liike-elämään ja kunnanhallintoon. Kyllähän te arvoisat seuraedustajat tiedätte, että jäsenet ovat tärkeimpiä, mutta tietääkö liittohallitus, että me jäsenet määrämme, mitä liittohallitus tekee eikä päinvastoin, vaikka nyt se vaikuttaa, että se on mennyt siihen. Mainitsenpahan vielä, että aloitteessamme ei mainita liike-elämää eikä kunnanhallintoa. Liittohallitus jatkaa, että yhden vuosikokouksen järjestelmä vaikeuttaa joko tulevan vuoden suunnittelua tai menneen toimikauden tarkastamista kokouksen ajankohdasta riippuen. Kenenköhän liittohallituksen 15

16 jäsenen mielipidettä lausunto tukee. Perustuukohan vastaus kokemukseen vai luuloon, että näin asia tosiaankin on. Lausunnon väite, että toimintavuoden ja tilikauden ollessa kalenterivuosi on toiminnan ja vastuunjaon kannalta myös selkeämpää, että vanha johtokunta jatkaa toimintaansa kalenterivuoden loppuun. Väite ei ole relevantti. Yhden vuosikokouksen käytäntöä ja johdon vaihtumista vuosikokouksen yhteydessä niin kuin tässäkin kokouksessa tilivuoden puolivälissä toteutetaan lähes kaikissa Ruotsissa toimivissa aatteellisissa yhdistyksissä. Veikkaisin jopa 99 prosenttia. Väite, että on selkeämpää, että vanha johtokunta jatkaa vuoden loppuun. Jossakin saattaa olla näin, mutta esim. Södertäljessä potkittiin vanha johtokunta pois heti syyskokouksen päätyttyä. Näin haluttiin tehdä myös Åkerin Suomi Seurassa, mutta meillä seurattiin sääntöjä. Liittohallitus viittaa myös vuoden alussa tehtävään luottamushenkilöiden rekisteröintiin niin kuin Sinikkakin tässä mainitsi. Ei pitäisi olla mikään ongelma, sehän on vain organisointikysymys. Mitä nopeammin rekisteröinti saadaan aikaan sitä parempi vuodenajasta riippumatta. Yhdistysten ja piirien kevätkokoukset kestävät normaalisti minuuttia, syyskokoukset hieman pitempään henkilövalintojen takia. Asialista ei pitene huomattavasti vaikka kevätkokouksen asiat siirretään yhden kokouksen asialistaan, mutta kokous tulee mielekkäämmäksi. Lopuksi viittaan vertaamaan aloitteessa mainittuihin hyviin ja huonoihin puoliin. On aika uskaltaa uudistua eikä taas tehdä niin kuin on aina tehty. Sinikka Lindquist, liittohallitus: Liittohallitus on kyllä tietoinen siitä, että jäsenet ovat tärkeimpiä, jos jäseniä ei olisi, niin ei tarvittaisi liittoa eikä liittohallitusta. Sitähän varten me täällä olemme, että jäsenet määräävät eikä liittohallitus ja siksi täällä käydään niitä äänestyksiä, että jäsenet ja edustajat saavat sanoa mielipiteensä ja mieltä te olette. Voitto Visuri, liittohallitus: Nämä kaksi viimeistä aloitetta henkii sitä, että kunnalla ei ole mitään aikarajoja milloin toimintasuunnitelmat tarvitaan sinne. Tuntuu kummalliselta jos Strängnäs ja Borås ovat sellaisia, jossa ei tarvitse hyvin varhaisessa ajassa viedä toimintasuunnitelmia. Esim. syyskokous on monessa kunnassa aivan liian myöhäinen ajankohta päättää seuraavan vuoden toiminnasta. Monessa seurassa se käsitellään kevätkokouksessa, koska se täytyy keväällä jättää kuntaan, koska kunta tekee omaa budjettiaan jo keväällä. Tämä on yksi tärkeä syy miksi me tarvitsemme kaksi kokousta, mieluummin jopa kolme. Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi - Seura: En kyllä ymmärtänyt tuota, ehkä me olemme niin eri tasolla. Olen kylläkin tehnyt paljon noita anomuksia kuntiin ja nyt piirien puolesta maakäräjille jne. Koska sääntöjen mukaan tällaiset toimintasuunnitelmat tehdään vasta syyskokouksissa, niin me on jouduttu tekemään ne aikaisemmin. Sen takia tämä yksi kokous vuodessa, joka pidetään esim. huhti- toukokuussa. Silloin tehtäisiin nämä toimintasuunnitelmat ja ne olisi valmiina syksyllä, kun kunnat ja maakäräjät päättävät hakemuksista. Esim. S-Ö piirin avustusanomus pitää jättää 25. elokuuta ja siihen ei syyskokouksen päätökset ehdi mukaan. Seppo Puolle, puheenjohtaja: On olemassa kaksi esitystä ja suoritetaan koeäänestys. Päätös: Liittokokous päätti hylätä Åkerin Suomi Seuran aloitteen liittohallituksen esityksen mukaisesti. 9.2 Erityisliittojen sääntöjen vahvistaminen Sinikka Lindquist, liittohallitus: Ollaan liittohallituksen esityksissä sivulla 18, jossa on kolmen erityisliiton säännöt, jotka ne ovat käsitelleet omissa kokouksissaan. Ensimmäisenä siellä on Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu. 16

17 Päätös: Liittokokous päätti vahvistaa Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu liiton säännöt. Sinikka Lindquist, liittohallitus: Sitten sivulla 21 on Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto. Päätös: Liittokokous päätti vahvistaa Ruotsinsuomalaisen Harrastajateatteriliiton säännöt. Sinikka Lindquist, liittohallitus: Sivulla 24 on Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin jäsenyhdistyksen sääntömuutosten vahvistaminen. Aini Hytönen, Tukholman ruotsinsuomalaiset naiset: Haluamme poistaa yhtenäisyyden vuoksi syyskokouksen asialistalta 14. syyskokoukselle ja korvata se sanalla kokoukselle. Päätös: Liittokokous päätti vahvistaa Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin jäsenyhdistyksen säännöt edellä mainitulla korjauksella. Sinikka Lindquist, liittohallitus: Sivulla 27 alkaa Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset liiton neljät säännöt. Jorma Bogdanoff, Hallstahammarin Suomalainen Seura: Olen Västmanlandin piirin puheenjohtaja ja meillä oli piirissä tämä kovasti esillä ja haluaisimme vähän selvitystä tähän, että miten te näette mikä on juridinen henkilö eli että eläkeläispiirin nimenkirjoittajat eivät saa tulla eläkeläispiiristä vaan että RSKL:n piirin piirihallitus päättää nämä nimenkirjoittajat. Haluaisin tähän selvitystä miksi näin on tehty. Voitto Visuri, liittohallitus: Jos olette lukeneet kokousedustajille lähetetyt paperit, niin täällä on hyvin tarkka selvitys oikeushenkilöistä RSKL:n järjestörakenteessa. RSE:llä ei ole sitä, koska se on meidän erityisliitto. Joka periaatteessa on kuin jaosto. Nyt kun puhutaan RSE:n säännöistä, niin ne ovat RSE:n edustajakokous yksimielisesti ilman keskustelua hyväksyneet. Muutosesitykset olivat kokousedustajilla sääntöjenmukaisesti luettavissa etukäteen ja ne lähinnä selvennettiin. RSKL:n ja RSKL:n piirin sääntöihin tuli aiemmin kokouksessa lisäykset nimenkirjoituskohtiin koskien erityisliittoja. Päätös: Liittokokous päätti vahvistaa RSE liiton, piirin, yhdistyksen ja jaoston säännöt. 10. Raportti liiton toiminnasta ja taloudesta ajalta ja kertomus liiton toiminnasta ja taloudesta vuosilta Voitto Visuri, liittohallitus: Meillä on täällä auktorisoitu tilintarkastaja Per Engzell ja pitäisikö hänelle antaa mahdollisuus esittää joitakin kuvia tilinpäätöksistä, koska hän ei tule laivalle mukaan. Käsittelemme ne ja päätämme niistä sitten, kun tulemme työjärjestyksen siihen kohtaan, mutta hän esittelee ne. Per Engzell, auktorisoitu tilintarkastaja: Jag vet inte om ni känner mig, men jag var några år sedan med i Skövde och jag heter Per Engzell och kommer från KPMG. Jag vet inte vad ni har pratat om tidigare. Jag har förstått att jag skulle tala nu i alla fall och visa litet om ekonomi om utvecklingen under det sista fem åren litet översiktligt. Först intäkterna, sedan kostnaderna och balansen. Alla kan det se att i intäkterna har bidragen förändrats mest och man kan också se att proportionellt är bidragen stor väldigt del av intäkterna. Man kan se i verksamhetsberättelserna vilka bidragen är. Det finns fasta bidrag och tillfälliga bidrag. Man 17

18 är väldigt beroende av bidragen. Vi kommer sedan till det hur riskbenägna ni är för om bidragen skulle försvinna. Vi kan också se att medlemsavgifterna är mycket liten del och försäljnings- och deltagarintäkterna är också mycket liten del och övriga intäkter. Vi har tagit bort bidrag till tv-stationerna också när det gäller kostnader eftersom det skulle sänka jämförelsen. Tittar man sedan på kostnaderna material- och verksamhetskostnaderna det skiljer sig ganska mycket de här åren framför allt under 2008 då det gick nedåt och 2009 då det gick uppåt. Lokalkostnaderna och personalkostnaderna är ganska lika under åren. Resultat går åt rätt håll d.v.s. till det positiva under alla det här åren. Däremot skiljer sig resultat mycket under åren 2006 och Den sista kongressperioden är väldigt positivt. Däremot är finansnetto låg båda åren och 2008 hade man lägre resultat men goda ränteintäkter som neutraliserar nedgången. Som alla vet att under de sista åren har det knappt varit några ränteintäkter alls. Om vi går vidare till balansräkningen så är stor del av tillgångar likvida medel. Det som påverkar det här förändringen är resultatet. Här skulle det egentligen vara större ränteintäkter men så är inte eftersom verkligheten baserar de marknadsräntor som finns. Men långsiktigt ger det också större ränteintäkter. Tittar man på balansräkningen finns det också bostadsrätt som har hög marknadsvärde som inte ses här. Likviditet är också buffert om man inte får andra intäkter. Det skulle räcka ett år med kostnader man har. Voitto Visuri, liittohallitus: Jag har fått ett påstående, att det finns något bidrag från Finland som man gömmer undan. Jag tänkte att det är väl bra om revisor berättar var de pengarna finns. Per Engzell, auktorisoitu tilintarkastaja: Under not 3 statliga bidrag finns också statsbidrag från Finland specificerad. Voitto Visuri, liittohallitus: Nyt on aika katsoa taaksepäin ja tullaan esittämään tällainen kuvasarja meidän toiminnasta. Tehän olette lukeneet vuosien 2009 ja 2010 toimintakertomukset niin tämä vain vahvistaa sitä kuvaa mikä siellä annetaan. Voi olla, että jotain kommentoin, mutta lähdetään katsomaan tätä kuvasarjaa. Lähdetään liikkeelle vähemmistötyöstä, mikä on ollut erittäin aktiivista vaikuttamista, tiedottamista, neuvottelua, neuvontaa ja koulutusta. Jäsenkehitys on ainoa negatiivinen asia ja siksi panostetaan toiseen ja kolmanteen sukupolveen. Tiedotus ja viestintä aika hyvin että yli käyntiä RSKL:n kotisivulla, neljä numeroa ruotsi.se -lehteä, jossa ollaan mukana neljällä sivulla. Ruotsin Suomalaisessa ollaan kerran kuussa yhdellä ilmoitussivulla ja lehti on myös kehittynyt hyvään suuntaan. Yhteiskirjeitä menee seuroihin 8-10 kappaletta vuodessa. Sitten on TV Finland, jossa meillä on toimilupa maaverkkolähetyksiin Mälarenlaaksossa. Lapsitoiminnasta voi sanoa, että se on lähtenyt myönteiseen suuntaan. Tenavat lastenkerhoja on kahdessakymmenessä seurassa ja sitten on leiritoimintaa Lintujärven leiri ja takavuosina on ollut Kuparivuoren leiri, mutta viimeisinä se on ollut Axevallassa ja siinä lähellä on Hornborgasjön minne keväällä tulee paljon kurkia. Sitten on piireillä ja seuroillakin lapset isovanhemmat - leirejä. Ruotsinsuomalaisten koulujen kanssa yhteistyössä on ollut alkoholi-, huume- ja tupakka tiedotus- ja liikuntaprojekti. PerheVerstaat vanhempain opintokerhot yhteistyössä ABF:n kanssa ja tanssiprojekti yhteistyössä ruotsinsuomalaisten koulujen kanssa. Sitten on kulttuuritoiminta ja se on meillä suurta on kansantanssin, kansanmusiikin ja senioritanssin festivaalit ja osallistutaan pohjoismaisiin Nordlek -tapahtumiin, on 18

19 seminaareja, teatteripäiviä, eläkeläisten kulttuuripäiviä, Axevallan Kesää, Suomen kielen ja kulttuurin projektin Suomeksi aloitus, kulttuurialojen ohjaaja- ja ohjelmistokursseja, Finnstigen ja kaskenpoltto, seurojen suurjuhlien näyttävät kulttuuriohjelmat, että kulttuuritoimintaa on paljon. Opintotoiminta on myös meillä suurta ja mehän olemme ABF:n jäseniä ja niiden tilastojen mukaan ollaan mahdollisesti jäsenjärjestöistä viidennellä tilalla. Viime vuonna oli opinto- ja kulttuuritunteja seuroissa yli Suosituimmat opintokerho- ja kulttuuritoiminta-aiheet ovat tanssi, yhdistystieto, terveys, kuorot, musiikkiryhmät, laulu, kädentaidot, ruuanlaitto, suomen kieli ja yhteiskuntatieto. RSKL:llä ja erityisliitoilla noin 90 kurssia, seminaaria, luentosarjaa ym. kahden vuoden aikana. Järjestö- ja kehitystoiminnassa on vuosittaiset johtajuuskurssit sekä kehitysparlamentit, liittojen Ideapäivät ja toiminnan kehittämiskurssit, piirien ja liiton alueelliset kehitysprojektit sekä vähemmistöprojektit, tiedotuksen ja tietotekniikan kurssit, järjestötoiminnan uudet opintomateriaalit, Tullaan tutummaksi seurakäynnit ja Nuoremmatkin nuijan varteen mallien esittelyä. Merkkivuosi 2009 toi meille paljon myönteistä. Saatiin tämä ruotsalainen kantaväestökin tietämään ja tuntemaan omaa historiaansa ja se alkoi kiinnostaa heitä. Se nosti myös ruotsinsuomalaisten arvostusta. Päätös: Liittokokous päätti vahvistaa vuosien 2009 ja 2010 toimintakertomukset. Päätös: Liittokokous päätti hyväksyä vuosien 2009 ja 2010 vuosikertomukset Kertomukset Ruotsinsuomalaisten Kulttuurirahaston toiminnasta ja taloudesta vuosilta Voitto Visuri, liittohallitus: Kulttuurirahasto ei ole kahden viimeisen vuoden aikana pitänyt yhtään kokousta eikä jakanut rahaa eikä siellä olekaan paljoa rahaa ja liittohallitus esittää ne hyväksytään. Tuula Fomin, liittohallitus: Olen kulttuurirahaston puheenjohtaja ja kuulin, että täällä kysyttiin miksi ei ole jaettu apurahaa ja syy on se, että pääoma on suhteellisen pieni ja aikaisemminkin apurahoja on jaettu vain koroista ja ne ovat nyt olleet niin pieniä, että kokouksen järjestäminen niiden jakamiseksi tulisi kalliimmaksi. Kaikenlaisia lahjoituksia ja perintöjä vastaanotetaan. Päätös: Liittokokous päätti hyväksyä Ruotsinsuomalaisten Kulttuurirahaston vuosikertomukset vuosilta 2009 ja Tilintarkastajien lausunnot 2009 ja 2010 Seija Noppa, tilintarkastaja: Tilintarkastajien lausunto Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton liittokokoukselle Org.nro Olemme tarkastaneet Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton vuosikertomuksen, kirjanpidon ja hallinnon koskien tilivuotta Liittohallituksella on vastuu tilinpitoasiakirjoista ja hallinnosta ja että vuosikertomus laaditaan vuosikertomuslakia noudattaen. 19

20 Meidän vastuullamme on antaa lausunto vuosikertomuksesta ja hallinnosta tilintarkastuksen pohjalta. Tilintarkastus on suoritettu hyvää ruotsalaista tilintarkastustapaa noudattaen. Se tarkoittaa tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista niin, että voimme suurella mutta ei ehdottomalla varmuudella vakuuttua siitä, että toimintakertomus ei sisällä olennaisia virheitä. Tilintarkastukseen kuuluu tilinpitoasiakirjojen lukujen ja muun informaation tarkastaminen otannaisesti. Siihen kuuluu myös tarkastaa tilinpitoperiaatteet ja hallituksen tapa soveltaa niitä kuin myös vuosikertomukseen sisältyvät merkittävät arvioinnit sekä siihen kootut tiedot. Olemme tarkastaneet olennaiset päätökset, toimenpiteet ja menettelytavat liitossa voidaksemme arvioida, onko joku hallituksen jäsenistä toiminut vuosikertomuskin tai liiton sääntöjen vastaisesti. Toteamme, että tilintarkastus antaa riittävän pohjan seuraavalle lausunnolle. Vuosikertomus on laadittu vuosikertomuslain mukaisesti ja antaa oikeudenmukaisen kuvan liiton tuloksesta ja tilanteesta Ruotsissa käytettävän hyvän tilinpitotavan mukaisesti. Hallintokertomus on yhteneväinen vuosikertomuksen muiden osien kanssa. Esitämme, että liittokokous vahvistaa tuloslaskelman ja taseen, tuloksen ja rahastojen käytön hallintokertomuksen esityksen mukaisesti ja myöntää hallituksen jäsenille vastuuvapauden toimintavuodelta. Tukholmassa 20. huhtikuuta 2010, Per Engzell, Auktorisoitu tilintarkastaja KPMG AB ja Seija Noppa, tilintarkastaja. Päätös: Liittokokous hyväksyi tilintarkastajien lausunnon Seija Noppa, tilintarkastaja: Vuosi 2010 on samanlainen. Koskien tilivuotta Vuosikertomus on laadittu vuosikertomuslain mukaisesti ja antaa oikeudenmukaisen kuvan liiton tuloksesta ja tilanteesta Ruotsissa käytettävän hyvän tilinpitotavan mukaisesti. Hallintokertomus on yhteneväinen vuosikertomuksen muiden osien kanssa. Esitämme, että liittokokous vahvistaa tuloslaskelman ja taseen, tuloksen ja rahastojen käytön hallintokertomuksen esityksen mukaisesti ja myöntää hallituksen jäsenille vastuuvapauden toimintavuodelta. Tukholmassa 20. huhtikuuta 2011, Per Engzell, Auktorisoitu tilintarkastaja KPMG AB ja Seija Noppa, tilintarkastaja. Päätös: Liittokokous hyväksyi tilintarkastajien lausunnon Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille ja tilinpäätösten 2009 ja 2010 vahvistaminen Päätös: Liittokokous päätti vahvistaa vuosien 2009 ja 2010 tilinpäätökset ja myöntää tilivelvollisille tili- ja vastuuvapauden. 13. Päätös ylijäämän kirjaamisesta Voitto Visuri esitteli vuosikertomuksissa 2009 ja 2010 olevat liittohallituksen esitykset ylijäämien kirjaamisesta. 20