POLKIJA. Helsingin polkupyöräilijät ry 1/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POLKIJA. Helsingin polkupyöräilijät ry 1/2008"

Transkriptio

1 POLKIJA Helsingin polkupyöräilijät ry 1/2008 Pyöräilijän ongelmapaikat Helsingissä Ymmärretäänkö Tiehallinnossa pyöräilyä? Pyöräily ja luonnonvarojen kulutus Tour de Helsinki

2 POLKIJA 1/2008 Julkaisija Helsingin Polkupyöräilijät ry Päätoimittaja Petri Sipilä p Toimitus Petri Sipilä Jukka Heikkinen Sini Virtanen Avustajat tässä numerossa: Antti Pietilä, Matti Rämö, Juha Saari Taitto Sini Virtanen Osoite Polkija PL HELSINKI Aineisto ISSN Paino Tyylipaino, Helsinki Kannen kuva Petri Sipilä Kansikuvassa pyörälenkillä HePon jäsenet Ismo Pykäläinen ja Merja Hanski, joka on kilpaurheilijana saavuttanut menestystä paralympiakisoissa. Sisältö Puheenjohtajalta...3 Pyöräilyn ongelmapaikat...4 Pyöräilijäpalautetta...9 Kuolonkolari sittenkin oikeuteen...10 Ymmärretäänkö Tiehallinnossa pyöräilyä?...13 Suomi ja EU:n peilidirektiivi...17 Pyöräily ja luonnonvarojen kulutus...18 Paris-Brest-Paris...22 Tour de Helsinki...26 Pyöräily moraalisena valintana...28 HePon uutisia...30 Kirja-arvostelu...32 Päätoimittajalta...33 Retket ja lenkit...35 Takakannen kuva Petri Sipilä Polkija ilmestyy toistaiseksi epäsäännöllisesti, mutta tavoitteena on ilmestyä vuonna 2008 ainakin kaksi kertaa. Polkija jaetaan Helsingin polkupyöräilijät ry:n jäsenille. Sen voi myös tilata hintaan 20 e/vuosi. 2

3 Puheenjohtajalta Ota riski aja pyörällä! Yksi viimevuotisen Pyöräilyvuoden kantavia teemoja oli pyöräilyn markkinointi. Kun pyöräilyn suosiota halutaan lisätä, on pidetty oikeana tapana vaikuttaa ihmisiin niin että nämä pyöräilisivät enemmän. Onpa HePon hallitustakin evästetty siitä, että pitäisi enemmän tehdä tätä kuin listata epäkohtia. Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila taas heitti viimesyksyisessä keskustelutilaisuudessa tämänsuuntaisen haasteen pyöräilyjärjestöille: Menkää yrityksiin puhumaan työmatkapyöräilyn eduista. Kolme vuotta Hepon puheenjohtajana sekä syventymiseni siinä ominaisuudessa tutkimaan pyöräilijän asemaa yleisemminkin Suomessa ovat kuitenkin avanneet silmäni näkemään pyöräilijän aseman surkeuden. Sen tiedon valossa en ainakaan varauksetta voi suositella pyöräilyä kenellekään. Pyöräilijäjärjestöllä on oltava sen verran yhteiskuntavastuuta, ettei se kehota ihmisiä vaarantamaan terveyttään ja oikeusturvaansa tarttumalla pyöränsarviin. Pyöräilijän ongelmallinen asema suomalaisessa liikenteessä ei johdu pelkästään keskeneräisestä ja puutteellisesta infrastruktuurista, vaan myös liikennekulttuurista. Meillä on turruttu hyväksymään pyöräilijän hengen ja terveyden vaarantavat liikennerikokset niin, ettei pyöräilijä koskaan voi luottaa vaikkapa siihen, että väistämisvelvolliset autot antaisivat hänelle tilaa. On myös lukuisia esimerkkejä siitä, ettei pyörällä liikkuvan oikeusturva ole samalla tasolla moottoriajoneuvoilla liikkuvien kanssa. Niinpä pyöräilyn edistäminen mainoslauseilla on kuin kehotettaisiin valkolaista ryhtymään romaniksi sillä perusteella että se on kivaa. Pyöräilemisen riskit jätetään yksilön itsensä kannettavaksi, mistä on osoituksena megalomaaniset mitat saanut kampanjointi pyöräilykypärän käytön puolesta. Poliisi halutaan pistää sakottamaan kypärättömiä pyöräilijöitä, vaikka sillä ei ole resursseja puuttua edes autoilijoiden väis- tämissääntörikkomuksiin, joiden seurauksena pyöräilijät liian usein joutuvat onnettomuuksiin. Pyöräilijän aseman näkeminen raadollisuudessaan saa omassakin elämässä pyöräilyn näyttämään järjenvastaiselta valinnalta. Mikä ihmeessä saa minut pyörän päällä liikkuvaksi lainsuojattomaksi, jonka saa pahimmassa tapauksessa ajaa autolla hengiltä ilman mitään seuraamuksia. Puhtaasti rationaaliselta kannalta olisikin perusteltua ryhtyä käyttämään yhteiskunnan suosimaa kulkumuotoa eli yksityisautoa. Useimmat suomalaiset toimivatkin järkevästi, ja autoilu lisääntyy ilman että ihmisiä pitäisi kehottaa autoilemaan. Autoilu lisääntyy ilman kampanjoitakin, sillä autoilun tarpeet otetaan tarkkaan huomioon kaikessa rakentamisessa. Näkisinkin, että HePon ensisijainen tehtävä on vaikuttaa parhaansa mukaan siihen, että infrastruktuuri, liikennekulttuuri ja pyöräilijän oikeudellinen asema saadaan nostetuksi sellaiselle tasolle, että pyöräilynkin suosio lisääntyisi ilman markkinointia. HePon tehtävä on siis ensisijaisesti parantaa niiden asemaa, jotka jo pyöräilevät. Kun olosuhteet paranevat, yhä useampi kokee pyöräilyn varteenotettavaksi liikkumisvaihtoehdoksi. Koska niin moni pyöräilee vaaroista ja kaikista muista ongelmista huolimatta, pyöräilyssä täytyy olla jotakin itsessään miellyttävää. Niin se on itsellänikin. Vaikka järki sanoisi ei, niin tunne sanoo kyllä. Jokin siinä liittyy vapauden tunteeseen, mitä autoon tai joukkoliikennevälineeseen kytkettynä ei voi saavuttaa. Sanoin kuvaamaton on myös se elämys, kuinka pyörällä ajaessa voi tuntea oman kehonsa sekä sen yhteyden ympäristöön. Pyöräilijä kokee aisteillaan renkaiden alla olevan maan sekä ilman jota hengittää. Hän tuntee ihollaan vuodenajat ja niihin liittyvät tuoksut sieraimissaan. Petri Sipilä 3

4 Pyöräilijän ongelmapaikat Helsingissä Teksti ja kuvat: Petri Sipilä Kaupunkisuunnitteluviraston (ksv) auditoriossa pidettiin viraston ja HePon järjestämä keskustelutilaisuus Pyöräliikenne kaksinkertaiseksi Helsingissä Miksi ja miten? Tilaisuus tuli selvästi tarpeeseen, sillä se veti salin täyteen pyöräilijöitä. 4 Tilaisuuden tarkoituksena oli pohtia, miten pyöräliikennettä pitäisi ja voisi lisätä sekä keskustella pyöräilyyn ja pyöräilyn kehittämiseen liittyvistä asenteista. Samalla ksv tiedotti tekeillä olevasta pyöräteiden tavoiteverkkosuunnitelmasta. Avauspuheenvuoron piti kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila. Hänen jälkeensä kuultiin alustukset, joita pitivät liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen, Rakennusviraston (HKR) katu- ja puisto-osaston osastopäällikkö Raimo Saarinen sekä HePon puheenjohtaja Petri Sipilä. Kommenttipuheenvuorot oli pyydetty yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja Matti Enrothilta sekä ylikonstaapeli Pasi Kotrolta Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta. Yksi harvoja paikalle tulleita kaupunginvaltuutettuja oli vihreiden Kimmo Helistö, pyöräilyn puolestapuhuja ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen. Paikalla oli runsas yleisö, jolla oli niin paljon sanottavaa, etteivät kaikki halukkaat saaneet puheenvuoroa. Ne jotka saivat, pääsivät vuorollaan esittämään mielipiteensä. Näin muodoin tilaisuudessa ei suoranaisesti keskusteltu, koska edellisen puhujan kommentointi ei pitkän puheenvuorojonon vuoksi ollut mahdollista. Joka tapauksessa kaupunkisuunnittelijat ja poliitikot saivat pyöräilijöiltä evästystä tulevaa suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Pyöräliikenteen ongelmia Helsingissä Helsingissä useimmat päättäjät suhtautuvat periaatteessa myönteisesti pyöräilyn lisäämiseen. Ongelmana on se, ettei pyöräilijöiden todellisia tarpeita ymmärretä. Kun liikennettä koskevia päätöksiä eri tasoilla tehdään, muistetaan kyllä yksityisautoilun ja joukkoliikenteen tarpeet, mutta pyöräilyä ei nähdäkään muihin kulkumuotoihin verrattavana liikenteenä. Tuloksena on pyöräilijän kannalta puutteellinen ja vaarallinen liikenneympäristö. Tässä Petri Sipilän esityksessään esiin nostamia ongelmakohtia. Ei vain pyöräteillä Kun liikenneympäristön on annettu autoilun ehdoilla muuttua pyöräilyn kannalta epämiellyttäväksi ja vaaralliseksi, on syntynyt ajatus pyöräilijöille tarkoitetun erillisen väylästön rakentamisesta. Pyöräteistä on tullut Suomessa pyöräilyn edistämisen symboli. Tausta-ajatus on, ettei pyöräilijä kuulukaan kadulle, koska kadut ovat vaarallisia. Tämän ajattelun kääntöpuoli on, että pyöräilijät unohdetaan siellä missä pyöräteitä ei ole. Niinpä uskomus, että muualla kuin pyörätiellä ei voi pyöräillä on alkanut toteuttaa itseään. Mutta mitä tehokkaammin pyöräilijät siivotaan autojen tieltä, sitä kovem-

5 miksi nousevat nopeudet ajoradoilla, ja sitä epämiellyttävämpää on niin pyöräily kuin jalankulku. Käytäntö ja monet tutkimukset ovat osoittaneet sen, että pyörätie voi myös lisätä onnettomuusriskiä: pyörätiellä pyöräilijä on näkymättömissä ja tulee autoilijan eteen yllättäen. Jos halutaan lisätä pyöräilyä, polkupyörällä liikkumisen on oltava sujuvaa ja turvallista. Lisäksi sen on oltava houkutteleva vaihtoehto muiden kulkumuotojen joukossa. Niinpä pyöräily on otettava kaikessa suunnittelussa huomioon yhtenä liikennemuotona. Pyöräilyn on oltava turvallista ja sujuvaa kaikkialla, missä polkupyörällä saa ajaa ei vain pyöräteillä. Liikennesuunnittelun ohella pyöräilijöiden tarpeet tulisi oppia havaitsemaan myös koko liikennekulttuurissa. Liikenneympäristön rauhoittamista on jatkettava pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden tarpeista lähtien. Kaikki autoilijat on saatava huomioimaan myös pyöräilijät ja kunnioittamaan näiden oikeuksia. Tarvitaan lisää oikein kohdennettua valvontaa ja valistusta. Ongelmapaikkojen kartoittaminen HePo on ehdottanut kaupunkisuunnitteluvirastolle pyöräilijän liikenneympäristön kartoitusta, ja virasto on ilmaissut kartoituksen olevan tervetullut. Kaupunkisuunnitteluviraston tilaisuudessa toin jo esiin yleisiä ongelmia sekä yksittäisiä ongelmapaikkoja. Niitä esitellään myös HePon kotisivulla, jonne on parhaillaan rakenteilla kattavampi vuorovaikutteinen vikatietokanta. Liikenneympäristöstä voidaan tehdä toimivampi ja turvallisempi vain, jos tiedetään missä pahimmat ongelmapaikat ovat. Vaaralliset paikat on korjattava niin pian kuin mahdollista. Myös muut epämiellyttävät ja sekavat järjestelyt on korjattava. Pyöräilijät ovat parhaita asiantuntijoita itseään koskevissa päätöksissä. Niinpä pyöräilijöitä ja heidän järjestöjään on kuunneltava nykyistä enemmän. Hyvä tapa on ilmoittaa havaitsemistaan vioista kaupungille tai HePolle. Esimerkki keskustelutilaisuudessa esitellystä liikenteen ongelmapaikasta: varoitusmerkistä huolimatta pyöräilijää voi olla vaikea huomata. 5

6 Kaupunki tilastoi onnettomuuspaikkoja, mutta myös HePo toteutti vuodenvaihteessa kyselyn saadakseen lisätietoja vaarallisista risteyksistä. Tällaisiin paikkoihin tarvitaan joko rakenteellisia muutoksia, lisää valvontaa tai molempia. Munkkiniemessä Ramsaynrannan risteyksen uudistaminen kesti liian kauan, ja oli vain onnesta kiinni, ettei samassa paikassa tullut lisää kuolonuhreja. Merisatamanrantaan on puolestaan juuri valmistunut uusi pyörätie, joka voi olla hengenvaarallinen: Karuselli-ravintolan kohdalla olevan risteyksen väistämisvelvollisuudet ovat hyvin epäselvät. HePo onkin vaatinut, että järjestelyt selvitetään ennen kuin niitä joudutaan arvioimaan oikeussalissa mahdollisen onnettomuuden jälkeen. (Toistaiseksi mitään ei ole tehty.) Ongelmallisia järjestelyitä Helsingin liikenteestä löytyy lähes joka korttelissa. Pyöräilijän olemassaolo on unohdettu monissa risteyksissä, joissa pyöräilijä ei esimerkiksi voi ajaa liikennesääntöjä noudattaen, vaan hänen on joko talutettava pyörää tai ajettava kiertotietä. Monet ajokieltoa, pakollista ajosuuntaa, kääntymiskieltoa tai umpitietä osoittavat liikennemerkit on sijoitettu olettaen, että kaikki ajoneuvot on varustettu moottorilla. Pyöräilijä joutuu miettimään mahtaako kyseinen merkki olla tarkoitettu myös hänelle. Käytännön toimenpiteitä Pyöräilijöille tulee maalata tietyissä valo-ohjatuissa risteyksissä ryhmitysalueita autojen eteen, kuten monissa muissa maissa on tehty. Ne helpottaisivat niin vasemmalle kääntymistä kuin suoraan ajoa risteyksissä. Niissä voitaisiin hyödyntää jo käytössä olevia pysäytysviivoja. Liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen vastasi tilaisuudessa, että asiaa mietitään. Yksisuuntaiset kadut haittaavat pyöräilyä. Jos niitä on pakko tehdä, pyöräilijöille tulisi järjestää mahdollisuus pyöräillä vastasuuntaan. Tämäkin on onnistunut monissa muissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Kaupungin olisi syytä tarjota taloyhtiöille ja kiinteistöille ohjeistus kunnollisesta pyöräsäilytyksestä. Kantakaupungin vanhoille taloyhtiöille voisi kenties antaa tukea pyörien säilytystilojen rakentamiseksi tai remontoimiseksi. Liikenneympäristön rauhoittaminen Tärkein pyöräilyyn vaikuttava tekijä on kuitenkin se, että pyöräily on turvallista ja se koetaan sellaiseksi. Pyöräilijänkin on voitava luottaa siihen, että muut noudattavat sääntöjä. Liikenneturvallisuus ei voi perustua siihen, että pyöräilijä joustaa aina oikeuksistaan. Suomessa on Lisää haasteita: miten kääntyisit tästä vasemmalle, tien toisella puolella olevalle pyörätielle? 6

7 alettu kiinnittää kiitettävästi huomiota pyöräilyn infrastruktuurin parantamiseen, mutta autoilijoita ei ole uskallettu haastaa mukaan tekemään jotain pyöräilijöiden turvallisuuden parantamiseksi. Suomessa ja ainakin Helsingissä - on kuviteltu, että turvallisuus maksimoidaan siivoamalla pyöräilijät pyöräteille ja pakottamalla heidät käyttämään kypärää. Kuitenkin yhtenä suurimpana ongelmana pyöräilyn lisäämisen edessä on nähty autoilijoiden asenteet pyöräilijöitä kohtaan. Tämän toi esille myös Olli-Pekka Poutanen alustuksessaan. Helsingissä tarvittaisiinkin huomattavasti lisää kohdennettua valvontaa. On lakattava hyväksymästä sitä, että jotkut autoilijat eivät kykene tai halua noudattaa heille kuuluvia väistämisvelvollisuuksia. On lakattava pitämästä pienen vähemmistön harjoittamaa terroria normaalina osana liikennettä. Väistämisvelvollisuuden laiminlyönti on rikos, josta voidaan määrätä jopa kaksi vuotta vankeutta, jos teko aiheuttaa vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle. Kun tilaisuudessa kysyttiin, kuinka moni paikalla olijoista oli kokenut viimeisen viikon aikana tällaisen tapauksen, puolet osallistujista nosti kätensä. Jos kaikki väistämisvelvollisuuden rikkojat tuomittaisiin rangaistukseen, vankilassakin istuisi varmaan tuhansia välinpitämättömiä kuljettajia. Ja epäilemättä pyöräily olisi huomattavasti miellyttävämpää, kun vaarallisilta kuljettajilta otettaisiin kortti tai viime kädessä autokin pois. Vaaran paikka Käpylässä: kärkikolmio on "hieman" piilossa. Rikosilmoituksilla kaaharit pois ratista? Joillakin maanteillä on kokeiltu nollatoleranssia, ja pieniinkin ylinopeuksiin on puututtu. Nollatoleranssi olisi kuitenkin hyödyllisempi kaupungissa, missä vaarallisia tilanteita on muutaman metrin välein. Jo vilkun käytön laiminlyönti voi vaarantaa pyöräilijän tai jalankulkijan hengen, joten sitä voidaan pitää törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena. He- Po toivookin poliisin osoittavan erityistä huomiota suojatie- ja risteyskäyttäytymiseen. Nythän Helsingin poliisi on tullut pyöräilijöiden keskuudessa tunnetuksi ennemminkin siitä, että se vahtii jalkakäytävillä pyöräilyä. Jos poliisilla ei ole haluja tai resursseja liikennevalvontaan taajamissa, pyöräilijät ja jalankulkijat voivat toki olla aktiivisia itsekin. Rikosilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, joka havaitsee toisen henkeä tai terveyttä vaarantavaa liikennekäyttäytymistä. On hyvä, jos ilmoittajalla on tiedossaan vähintään yksi todistaja, mutta se ei ole ilmoituksen edellytys. Ilmoittajan ei myöskään pidä välittää siitä, jos poliisi vähättelee asiaa vaikkapa kysymällä mitä luulet, että voimme asialle tehdä. Ei ole uhrin asia miettiä sitä, miten poliisi tutkintaa tekee. Olennaista on, että vakavat liikennerikokset eivät enää jää pimentoon. Oikeuskäytännön ja lainsäädännön tarkistaminen On ilmeistä, että suurin osa pyöräilijöiden kokemista onnettomuuksista ja varsinkin läheltä piti tilanteista jää tilastojen ulkopuolelle. Näyttää myös siltä, ettei pyöräilijöitä aina ymmärretä onnettomuuksien tutkinnassa eivätkä pyöräilijät saa tasavertaista kohtelua edes oikeudessa. Liikennekulttuuri ei muutu, jos väistämissääntöjen laiminlyöntejä ja suojatiesäännön rikkomisia katsotaan läpi sormien. On selvitettävä onko syyttäjien syyttämiskynnys ollut tällaisissa tapauksissa liian korkealla. Nämä kysymykset eivät kuitenkaan kuulu kaupungin toimivaltaan. Helsingin suunnittelema kameravalvonta voisi toteutuessaan lisätä myös pyöräilijöiden turvallisuutta risteyksissä, jos kameroita sijoitetaan pyöräilyn kannalta olennaisiin paikkoihin. 7

8 Yleisön puheenvuoroista poimittua Liikennesuunnittelusta: - Reunakivet risteysalueilla aiheuttavat hämminkiä väistämisvelvollisuuksissa, kun pyöräilijä joutuu hidastamaan reunakiviylityksissä ja autoilija tulkitsee hidastamisen väistämisaikeeksi. - Pyöräkaista pitää erottaa ajoradasta eikä jalkakäytävästä, koska pyöräily on nopea liikkumismuoto. - Pyöräilijät pois jalkakäytävältä ja autot pois pyöräteiltä. Pyöräilijät tulisi osoittaa takaisin kadulle. - Keskustan vilkasliikenteisiltä läpikulkuväyliltä (Lönnrotinkatu, Albertinkatu, Abrahaminkatu) tulisi poistaa parkkiruudut ja lisätä riittävän leveät pyöräkaistat. Esimerkiksi etelä-pohjoissuunnassa ei ole yhtenäistä väylää pyöräliikenteelle. - Liikennemerkit ovat ristiriitaisia ja tulkinnanvaraisia usein pyöräilijän kustannuksella, koska pyöräliikenteeseen ei suhtauduta samalla vakavuudella kuin autoliikenteeseen. - Kaupungin tulisi valvoa työmaaopastuksen toteutumista paremmin. - Mopoliikenne pitäisi poistaa pyöräteiltä ja siirtää autoliikenteen sekaan. - Polkupyörät ovat ajoneuvoja ja siksi ne tulisi hyväksyä ajoradalle jo liikenteen nopeusrytmistäkin johtuen. - Pyörätiet loppuvat monessa paikassa kesken ja merkinnät ovat puutteellisia. Poliisin toiminnasta: - Onko liikennevalvonnan tehostaminen mahdollista pyöräilijöiden turvaksi? - Poliisilta silloin tällöin autoilijoihin kohdistettavia kurikampanjoita myös pyöräilijöiden turvallisuuden edistämiseksi. - Jotta liikennekulttuuria voitaisiin paremmin valvoa, tulisi kameravalvontaa lisätä. - Pyöräilyn viihtyvyyteen vaikuttavat suurelta osin autoilijoiden nopeudet, joita tulisi valvoa tehostetusti ainakin keskustan läpikulkuväylillä esim. Lönnrotinkadulla. - Pysäköinnin valvontaa tulisi tehostaa erityisesti pyöräteillä. Liikenneturvallisuudesta: - Pyörätien kiertäessä risteysalueella etäämmälle, pyöräilijä häviää autoilijan näkökentästä ja täten aiheuttaa vaaratilanteita. - Erityisesti vilkun käyttämättömyys harmittaa ja aiheuttaa epäselvyyttä liikenteessä. - Onko selvitetty pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden välisiä onnettomuuksia yhdistetyillä ja erotetuilla kevyenliikenteen väylillä? Kaikki onnettomuudet eivät välttämättä tule poliisin tietoon. - Voidaanko laittomia huoltoajoja sakottaa? Huoltoajolappu on ainoastaan informatiivinen eikä suinkaan lainvoimainen. - Valitettavasti autojen sakottaminen ei vielä poista autoja väylältä esim. Bulevardi, Mikonkatu ja Iso-Roba. (Raimo Saarinen) Pyöräilyn lisäämisestä: - Valtiovalta ei ole tehnyt päätöstä pyöräliikenteen kaksinkertaistamisesta. Lainsäädäntöön menee viesti toiveista, mutta tie muutoksiin on pitkä ja kivinen. - Työmatkaliikenne ja vapaa-ajan pyöräily ovat asia erikseen. Vapaa-ajan pyöräilyä on jo, työmatkapyöräilyä pitäisi lisätä. Asenteista ja muita kommentteja: - Väylät on tarkoitettu kaikille liikennemuodoille ja siten on myös kaikkien tarpeet turvattava. - Ratkaisuna Hämeentien pyörätieongelmaan ehdotan kiertämistä olemassa olevien pyöräteiden kautta. (Maija Anttila) - Autojen terroriin asennoitumisen esimerkkinä Huopalahdentien alikulkutunneli. Lapsen jäädessä auton alle rakennetaan alikulkutunneli, jotta autoliikenteen epäkohtiin ei tarvitsisi puuttua. Huopalahdentiellä ajetaan edelleen ylinopeutta ja punaisia päin. Autoilijan tulisi sovittaa ajonopeus tilanteeseen sopivaksi. Samaa asennetta viestii jalankulkijoiden heijastinpakko. Kaikki muut liikennemuodot joutuvat sopeutumaan autoliikenteen ehdoilla kun autoilijat saavat huseerata vapaasti. - Selvästi on havaittavissa puheenvuoroissa ainaista vastakkainasettelua, varsinkin eri liikennemuotojen välillä. Mikään liikennemuoto ei kuitenkaan ole toista huonompi tai parempi. Kulttuuriin ei voida vaikuttaa rahalla eikä rangaistuksella. - Liikennepolitiikka on se, mikä mättää! Mitään parannusta ei tapahdu, ennen kuin autoilijoiden etuihin suostutaan puuttumaan. Puheenvuorot on valikoitu keskustelutilaisuuden pohjalta laaditusta muistiosta. 8

9 Pyöräilijäpalautetta Pyörätie kuin serpentiini Suomalaiset kunnat osoittavat pyöräilymyönteisyyttään sillä, kuinka monta kilometriä niissä rakennetaan uutta pyörätietä. Jos kilometrin matkalle mahdutetaan kaksi kilometriä pyörätietä, se ei ainoastaan lisää pyörätiekilometrejä, vaan toteuttaa oivallisesti myös pyöräilyn kaksinkertaistamissuunnitelmaa. Kun Hämeenlinnanväylän viereisellä pyörätiellä ennen saattoi ajaa Etelä-Haagan kohdalla suoraan, nyt siinä saa mutkitella kaksinkertaisen matkan. Uudesta pyörätiestä on jostain syystä tehty mutkainen kuin serpentiini. Alla Hepolle lähetetty palautekirje. Loistava esimerkki liikennesuunnittelijoiden suhtautumisesta fillareihin on kolmostien vieressä oleva uusi pyörätie, joka tuo Kivihaan sillan alta Ruhan risteykseen. Samalla pyörätie peilaa heidän suhtautumistaan myös luontoon, sillä kyseisen, turhia mutkia tekevän pyörätien tekeminen on edellyttänyt puistonkin tuhoamista enemmän kuin tarpeeksi, jotta mutkat on saatu sinne mahtumaan. Kaiken huippu on, että möhläyksellä on tiettävästi haettu puistomaista vaikutelmaa. Kyseinen juosten kustu pyörätie on vieläpä paikalla, jossa on yli viisi vuosikymmentä ollut yksi Helsingin harvoista asiallisista pyöräteistä. Nyt on sitten turhia mutkia hidastamassa fillaristin matkaa ilmeisesti seuraavaksi puoleksi vuosisadaksi. Olen veronmaksajana, pyöräilijänä ja ammattiautoilijana lähettänyt kaupunkisuunnitteluun selvityspyynnön siitä, miksi mutkat on tehty ja onko ne mahdollista korjata ja samalla korjata myös puistolle aiheutetut turhat vahingot - mieluummin mokan tekijän kuin veronmaksajan kustantamana. Eipä ole kukaan viitsinyt vastata. Toivoisinkin, että HePo yhdistyksenä ottaisi ongelmaan kantaa ja lähettäisi selvityspyynnön niin ikään. Lienee turha elätellä toiveita, että tätä kolmostien suunnasta keskustaa lähestyvien pyöräilijöiden V-käyrän kohottamiseksi tehtyä kiusaa tullaan poistamaan, mutta jos asiasta muistetaan joka käänteessä huomauttaa, niin saattaa olla, ettei tällaisia pääse enempiä kaupunkiimme syntymään. Oma käsitykseni on, että juuri tällaisella kiusanteolla halutaan epäsuorasti vaikuttaa siten, että pyöräilijöitä olisi liikenteessä vähemmän, jolloin katurakennusta voitaisiin painottaa enemmän autoilumyönteiseksi. Juhlapuheet pyöräilyn lisäämisestä ovat läpinäkyvää sanahelinää. Viime kädessä voitaisiin järjestönä jopa kääntyä eduskunnan oikeusasiamiehen tai oikeuskanslerin viraston puoleen ja pyytää selvittämään, toimiiko tien pitäjä velvoitteidensa mukaisesti? Julle Tuuliainen Hämeenlinnanväylän viereen rakennetaan meluvallia, minkä yhteydessä uudesta pyörätiestä on tehty erikoisen mutkainen. HePo on tiedustellut ratkaisuun vaikuttaneita syitä Tiehallinnolta, joka vastaa kyseisen väylän kunnostuksesta. 9

10 Teksti ja kuva: Petri Sipilä Munkkiniemen kuolonkolari sittenkin oikeuteen 10 Kesäkuu 2006 Työmatkalla oleva pyöräilijä jää Munkkiniemen Ramsaynrannassa pyörätien jatkeena toimivalla suojatiellä väistämisvelvollisen kääntyvän linja-auton alle sillä seurauksella, että hän kuolee välittömästi saamiinsa vammoihin. Tapaus herättää keskustelua HePossa: tarkoitus selvittää tapauksen taustoja ja nostaa onnettomuuteen liittyviä seikkoja julkisuuteen. Kuten monesti käy, käytettävissä olevat resurssit (lue: puheenjohtajan aika) eivät tähän riitä, ja asia jää toistaiseksi. Kevät 2007 Kihlakunnansyyttäjä tekee asiassa syyttämättäjättämispäätöksen. Kesä 2007 Vainajan tytär ottaa yhteyttä HePoon ja kysyy mistä voisi saada apua ja neuvoja asiassa. Itsekin pyöräilevänä hän ei voi hyväksyä päätöstä, jonka mukaan toisen kuoleman aiheuttanut ja selkeästi liikennesääntöjä rikkonut kuljettaja ei saisi teostaan minkäänlaisia seuraamuksia. Tapaus nousee uudelleen esiin myös HePossa, ja ryhdymme yhdessä selvittämään toimintavaihtoehtoja. Elokuu 2007 Lähetämme kumpikin erikseen vetoomuskirjeen valtakunnansyyttäjälle. Esitämme, että syyttäjän tulisi nostaa linja-auton kuljettajaa vastaan syyte liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja/tai kuolemantuottamuksesta. HePo tuo esille monia perusteita ja seikkoja, joiden valossa tapauksella on myös yleistä merkitystä niin pyöräilijän ja jalankulkijankin liikenneturvallisuuden kannalta. Talvi 2008 Valtakunnansyyttäjän päätös. Kihlakunnansyyttäjä määrätään asettamaan pyöräilijän yli ajanut bussinkuljettaja syytteeseen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Lisäksi alkuperäinen syyttäjä saa huomautuksen laiminlyönnistä päätöksensä perustelussa ja tapauksen arvioinnissa. Valtakunnansyyttäjän ratkaisu on myönteinen välipäätös pyöräilijöiden oikeusturvan kannalta. Se on myös voitto HePon ponnisteluissa kiinnittää huomiota pyöräilijän oikeudellisen aseman puutteisiin.

11 Viereisen sivun kuvassa onnettomuuspaikka Munkkiniemen Ramsaynrannassa. Onnettomuuden uhri tuli pyörätielle kuvan oikeassa reunassa olevalta pyörätieltä ja jäi kääntyvän bussin alle. Kuvan pyöräilijä ei liity tapaukseen. Pyöräilijän saa ajaa hengiltä kunhan on selvin päin? Vainajan tyttäreltä saamamme esitutkinta-aineiston perusteella saimme kuvan niin onnettomuuden kuin sen tutkinnan kulusta. Tämä vahvisti epäilyksen, että poliisi oli jättänyt kokonaan huomioimatta linja-autonkuljettajan väistämisvelvollisuuden laiminlyönnin. Perustelimmekin vaatimustamme ensisijaisesti esitutkinta-aineiston puutteellisuuden vuoksi. Pohdimme myös Helsingin kaupungin mahdollista osavastuuta onnettomuuteen sillä perusteella, että kyseinen risteys on vaarallinen ja huonosti suunniteltu. Lähes jokainen pyöräilijä joutuu kokemaan päivittäin vastaavia vaaratilanteita ja läheltä piti tilanteita, kun autoilija ei noudata hänelle kuuluvaa väistämisvelvollisuutta. Jos riskialttiista ajamisesta tai huolimattomuudesta ei tule autoilijoille mitään seuraamuksia edes silloin, kun he aiheuttavat vakavia henkilövahinkoja, yhteiskunta osoittaa välinpitämättömyyttä pyöräilijöiden turvallisuutta kohtaan. Tieliikenlelain (2. luku 14 ) mukaan Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Lisäksi (15 ) Kuljettajan, joka liikennesääntöjen tai liikennemerkin mukaan on väistämisvelvollinen, on hyvissä ajoin nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä selvästi osoitettava, että hän aikoo noudattaa velvollisuuttaan. Hän saa jatkaa matkaa vain, jos hän muiden ajoneuvojen sijainti, etäisyys ja nopeus huomioon ottaen ei aiheuta vaaraa eikä estettä. Munkkiniemen tapauksessa kuljettajan olisi toki pitänyt noudattaa suurempaa varovaisuutta myös suojatiesäännön (32 ) nojalla: Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Tältä pohjalta onkin hämmästyttävää, ettei esitutkintapöytäkirjassa ei mainita ollenkaan liikenneturvallisuuden vaatiman väistämisvelvollisuuden laiminlyömistä. Rikoslain 23. luvun 2 mukaan törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena pidetään sitä, että moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö liikenneturvallisuuden vaatiman pysähtymisvelvollisuuden tai väistämisvelvollisuuden siten, että rikos on omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle. Väistämisvelvollisuuden noudattamatta jättämistä on Suomessa pidetty esimerkkinä vakavasta piittaamattomuudesta, joka on ollut syynä ajokieltoon. 2 Nyt siitä ei siis olisi seurannut edes rikesakkoa. Ymmärtääkö poliisi pyöräilijää? Paikalle tulleet poliisit eivät ilmeisesti huomanneet, että linja-auto oli kääntyvä ajoneuvo. Poliisi keskittyi tutkinnassaan lähinnä turvallisen tilannenopeuden käyttämättä jättämistä, ja todennut ettei tilannenopeus ollut liian suuri. Voidaan tietysti kysyä, eikö tilannenopeus ole liian suuri silloin, jos ajaa ihmisen kuoliaaksi. Yli kuuden metrin jarrutusjälki saattaisi sekin viitata korkeampaan nopeuteen kuin pöytäkirjassa mainittu 10 km/h. Jos ajoneuvon kuljettaja on tietoinen väistämisvelvollisuudestaan, hänen on varmistuttava, ettei pyöräilijöitä tai jalankulkijoita ole tulossa. Pyöräilijä ei tule eteen ennalta arvaamattomasti, jos kuljettaja noudattaa lain edellyttämää huolellisuutta. 3 Kuljettajasta poiketen lähes kaikki bussissa olleet ja todistajana kuullut matkustajat havaitsivat pyöräilijän ennen onnettomuutta, ja heidän mukaansa pyöräilijä ajoi eteenpäin suoraa ajolinjaa. Pyöräilijän kuljettajalle tuottama yllätyksellisyys tuntuu oudolta myös siksi, että bussinkuljettajana hän lienee ajanut kyseisessä paikassa päivittäin ja useita kertoja vuorokaudessa. Tämän pohjalta kyseisen paikan riskien luulisi olevan tiedossa. Tapahtumahetkellä oli valoisa kesäkuun aamu, joten pimeys ei haitannut havaitsemista. Lisäksi pyöräilijä oli linja-autoon nähden lähes suoraan edessä, joten mitään havaitsemisen estettä ei nähdäksemme ollut. Pyöräilijä ajoi liikennesääntöjen mukaan suoraan pyörätietä pitkin luottaen, että oikealle kääntyvän bussin kuljettaja noudattaa väistämisvelvollisuuttaan. Ei ole olennaista olisiko pyöräilijä voinut olla tarkkaa- 1 Pääkohtia HePon kirjeestä valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäelle Ks. esim. 3 Vrt. myös Valtakunnansyyttäjänviraston ratkaisut ; 500/21/03 sekä ; 577/21/03. 11

12 vaisempi, sillä liikenteessä vallitsevan luottamusperiaatteen mukaan jokaisen tienkäyttäjän pitäisi voida luottaa siihen, että muut noudattavat liikennesääntöjä. 4 Esitutkinta-aineiston perusteella ei voida sanoa, näyttikö linja-auto kääntyessään vilkkua. Jos vilkku oikealle ei ollut käytössä, pyöräilijällä oli syy olettaa, että bussi jatkaisi suoraan päätietä. Tienpitäjän vastuu? HePossa mietittiin myös tienpitäjän eli tässä tapauksessa Helsingin kaupungin mahdollista osavastuuta. Tämä tuotiin myös esiin valtakunnansyyttäjälle lähetetyssä kirjeessä. Oliko kyseinen risteys suunniteltu niin, että tämä edesauttoi mainitunlaisen onnettomuuden tapahtumista? Kuten huomattiin, edes poliisi ei ole osannut tulkita kyseisen paikan väistämisvelvollisuuksia oikein. Lain mukaan kääntyvän ajoneuvon on väistettävä suoraan ajavaa pyöräilijää, mutta kyseisessä paikassa lain tarkoittamassa mielessä kääntyvät ajoneuvot ajavatkin lähes suoraan paikassa, jossa Ramsaynranta kurvaa vasemmalle, mutta kääntyvä sivutie jatkuukin suoraan. Psykologisesti kuljettaja voi siis mieltää ajavansa suoraan. Esitutkinta-aineiston perusteella tosin kyseinen kuljettaja tiesi kääntyvänsä ja tunsi myös pyörätien olemassaolon. HePon saamien tietojen mukaan paikan vaarallisuus oli kuitenkin niin pyöräilijöiden kuin lähitalojen asukkaiden tiedossa, ja siitä oli tiettävästi ilmoitettu kaupungille. Tästä huolimatta mitään toimenpiteitä ei oltu tehty. Vasta onnettomuuden jälkeen kaupunki teki suunnitelmat risteyksen ajojärjestelyjen muuttamisesta. 5 Tämä osoittaa sen, että kaupunki myöntää risteyksen olleen turvallisuusriski. Kyseisen risteyksen liikennejärjestelyjä muutettiin viime kesänä, eli vasta vuosi kuolonkolarin jälkeen. Välissä ehti tapahtua ainakin yksi vastaavanlainen onnettomuus, jossa pyöräilijä selvisi hengissä kuin ihmeen kaupalla. Eikö edes betoniporsaaseen kiinnitetyn väliaikaisen liikennemerkin tai ajoesteen olisi voinut sijoittaa hidasteeksi busseille heti ensimmäisen vakavan onnettomuuden jälkeen? Pitääkö yliajajaa sääliä? Henkensä menettäneen pyöräilijän tytär pohti pitkään sitä, haluaako hän vaikeuksia bussinkuljettajalle. Niin mekin. On selvää, että myös kuljettajalle onnettomuus on ollut syvästi järkyttävä tapaus, joka varmastikaan ei ole ollut tahallinen. Voi kuvitella poliisien ja syyttäjien ajattelevan samoin: uhrin elämää tai terveyttä ei enää voida pelastaa, mutta yliajajalle koituvat vaikeudet voidaan minimoida. Olisihan se väärin ottaa kortti pois ihmiseltä, joka sitä tarvitsee. Vielä pahempaa olisi riistää ammattikuljettajalta mahdollisuus harjoittamaa ammattiaan. Tällainen menettely jos sitä tapahtuu on todella vaarallista ja lyhytnäköistä hyväntahtoisuutta. Se legitimoi piittaamattoman ajamisen ja pitää hengenvaaralliset kuljettajat kaduilla. Vastaavanlaiset onnettomuudet eivät lopu, jos niitä säännönmukaisesti pidetään pyöräilijän varomattomuudesta johtuvina tapaturmina ja autoilijoiden rikkeitä katsotaan läpi sormien. Vakavan onnettomuuden aiheuttaneelle kuljettajalle määrätyillä juridisilla tai taloudellisilla seuraamuksilla annetaan viesti, ettei autoilija voi laskea sen varaan, että pyöräilijät ja jalankulkijat joustavat aina oikeuksistaan risteyksissä ja suojateillä. Suomalaisen liikenteen turvallisuusvisiossa lausutaan: Liikenneonnettomuus on yksilölle aina yllättävä ja satunnainen tapahtuma, kohtalon oikku. Yhteiskunnallisesti kysymys ei kuitenkaan ole sattumasta. Onnettomuudet ovat eräänlaisia liikenteen toimintahäiriöitä. Niitä voidaan ennustaa ja niihin voidaan myös vaikuttaa. 6 Vakaviin liikennerikkomuksiin ei ole enää varaa suhtautua leväperäisesti. 4 Komisario Erkki Alanen vastauksessaan Poliisin kysymyksiä ja vastauksia palstalla. discuss.nsf/vwthreads/d481925c53e7a355c22572ab0037e6ba 5 6 Ihmisen mittainen liikenne. Julkaisijat Liikenne- ja viestintäministeriö, Tiehallinto ja Liikenneturva. 12

13 Kehä III:n tuolle puolen Teksti ja kuvat: Petri Sipilä Liikennettä ilman moottoria - Ymmärretäänkö Tiehallinnossa pyöräilyä? Pyöräilyn heikko asema liikenteessä johtuu osaksi siitä, ettei pyöräilyä aina muisteta suunnittelussa ja rakentamisessa. Viime kädessä pyöräily unohtuu usein myös siksi, ettei pyöräilyä ole mielletty tärkeänä tai vakavasti otettavana liikenteenä, jos ollenkaan liikenteenä. Liisa Hulkon Helsingin yliopistossa vuonna 2005 tekemä ympäristönsuojelutieteen pro gradu työ osoitti, että Tiehallinnossa tällainen ajattelu on todellisuutta. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että kevyttä liikennettä ei mielletä autoliikenteen tapaan liikenteeksi, jonka sujuvuuden koettaisiin olevan välttämätöntä yhteiskunnan ja talouden toiminnan kannalta. Kevyen liikenteen hyödyt ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävänä liikkumisena tunnetaan toki myös Tiehallinnossa. Vastaavasti autoliikenteen kasvun haitat tiedostetaan, mutta se ei ole muuttanut liikennesuunnittelun ongelmanasettelua. liikennesuunnittelun lähtökohtana ovat liikenteen määrää koskevat ennusteet. Autoliikenteen kasvua pidetään merkkinä taloudellisesta toimeliaisuudesta, eikä siihen siksi haluta puuttua. Autoliikenteen sujuvuuden turvaaminen on edelleen tärkeimmällä sijalla, ja yhteiskunnalliset tavoitteet, kuten kevyen liikenteen edistäminen, pyritään saavuttamaan erillisjärjestelyin, elleivät ne ole saavutettavissa sujuvuuden kanssa samanaikaisesti. Pitkän tähtäyksen suunnitelmissa näkyy selkeä pyrkimys yhteiskunnalliseen liikennepolitiikkaan ja -suunnitteluun. Niiden ohjaus keskipitkän aikavälin suunnitelmiin on kuitenkin heikkoa. Yhteiskunnalliset tavoitteet, mukaan lukien kevyen liikenteen tavoitteet, ovat usein niin väljästi muotoiltuja, että ne jättävät paljon varaa tulkinnoille. Suunnittelussa vastataan taloudellisesta kasvusta aiheutuvaan liikenteen kysyntään liikenneyhteyksiä parantamalla. Liikennemuotoja ja eri tavoitealueita tarkastellaan liikennekeskeisen mallin mukaisesti erillisinä, eikä autoliikenteen kehittämisen katsota vaikuttavan esimerkiksi kevyen liikenteen asemaan. Vaikka puhutaan liikennejärjestelmäsuunnittelusta, ei käytännössä kuitenkaan suunnitella kokonaisuutta, vaan sen irrallisia osia. Mitä pitäisi tehdä? Kevyen liikenteen kehittämiseksi tarvittaisiin Hulkon tutkimuksen perusteella lisää tietoa ja tutkimusta. Jalankulun ja pyöräilyn osalta on puutteita perustutkimuksesta lähtien, kuten liikennemäärätiedoista, kulkutapojen erilaisista tarpeista ja infrastruktuurin toimivuudesta. Liikenteen kustannukset ja taloudellinen hyöty vaativat lisäselvityksiä, jotta kevyen liikenteen taloudellinen hyöty ja autoliikenteen aiheuttamien haittojen kustannukset tulisivat esille. Kokonaisuuden suunnittelu ja vaikutusketjujen tarkastelu vaativat sekä kokonaisvaltaista tutkimusotetta että yksityiskohtaista vaikutusten tarkastelua. Jotta liikennesuunnittelun ongelmanasettelu ja arvolähtökohdat muuttuisivat, tarvitaan keskustelua, 13

14 selvityksiä ja tutkimusta. Liikkuvuuden ja saavutettavuuden mittareita tulisi muuttaa, jotta kevyen liikenteen matkojen tärkeys tulisi esille. Henkilöautoliikenteeseen tulisi suhtautua yhtenä monista vaihtoehdoista. Kevyen liikenteen kohteleminen tasavertaisena liikennemuotona vaatisi lisää henkilö-, tieto- ja investointiresursseja sekä lisää tilaa kevyen liikenteen käyttöön. Kevyelle liikenteelle tulisi asettaa sujuvuustavoitteita. Toisaalta esimerkiksi väylien talvikunnossapidon kriteereitä voitaisiin muuttaa ottamalla kevyen liikenteen yksittäisonnettomuudet mukaan turvallisuustilastoihin. Kevyen liikenteen väyläverkkoa tulisi tarkastella kokonaisuutena ja väyliä tulisi kehittää eri liikkujaryhmien erilaisten tarpeiden mukaisesti. Tärkeää olisi ymmärtää ja tutkia muun liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutuksia kevyen liikenteen olosuhteisiin. Liikennepolitiikassa suunnitteluprosessia tulisi kehittää kokonaisuuden suunnittelun suuntaan. Eri organisaatiotasojen suunnitelmat eivät Tiehallinnossa tutkimuksen mukaan poikenneet toisistaan kovinkaan paljoa. Kuitenkin niiden ja aiempien tutkimusten ja selvitysten perusteella voi sanoa, että varsinkin liikenne- ja viestintäministeriön ohjaus Tiehallintoon päin on melko heikkoa. Tiehallinto antaa ymmärtää, että useat monimutkaiset tavoitteet, kuten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, eivät kuulu sille, vaan enemmänkin valtakunnalliseen liikennepolitiikkaan. Ministeriössä tulisikin asettaa sekä valtakunnalliselle tasolle että väylävirastoille konkreettisia tavoitteita, jotka velvoittavat toimimaan ja joiden saavuttamista voi seurata. Liisa Hulkko: Liikenne ilman moottoria. Kevyen liikenteen institutionaalinen asema ja rooli Tiehallinnon liikennesuunnittelussa. Helsingin yliopisto, biotieteellinen tiedekunta, bioja ympäristötieteiden laitos Koko tutkimus löytyy Helsingin yliopiston verkkosivuilta E- thesis palvelusta tai suoraan osoitteella https://oa.doria.fi/handle/10024/46 HePo kyseli lokakuussa 2007 Tiehallinnolta umpitien merkistä Kysymys: Kotisivuiltanne löytyy merkki 651 umpitie, mutta kaduilla voi nähdä myös sellaisen version, johon on merkitty jatkuva pyöräilymahdollisuus. Miksi tällä variaatiolla ei ole omaa numeroa? Ainakin Helsingissä on joka toisessa paikassa väärä merkki silloin, kun pyörätie jatkuisi. Sekaannuksen syynä voi olla se, ettei tarkoitetulla merkillä ei ole omaa numeroa. Ellei tällä erikoismerkillä ole numeroa, voisiko sille antaa oman numeron? Mikä taho vastaa merkkien numeroinnista ja suunnittelusta? Vastaus: Kyseisellä umpitien variaatiolla (polkupyörällä läpiajomahdollisuus) ei ole omaa numeroa, mutta se on kuitenkin esitetty liikennemerkkien käyttöä käsittelevässä yleisohjeessa. Ohjeessa esitetään polkupyörällä läpiajomahdollisuus umpitiemerkin (merkki 651) yhteydessä seuraavasti: Merkissä voi käyttää polkupyöräilijälle tarkoitetun reitin tunnusta, jos tieltä on läpiajomahdollisuus pyöräliikenteelle, mutta ei moottoriajoneuvolle. Tarvittaessa lisäopastuksena voi käyttää merkkiä 645 (kevyen liikenteen viitta). Mainitsemanne virheelliset merkinnät Helsingissä eivät todennäköisesti johdu kyseisen merkinnän numeroinnin puutteesta. Palautteenne on kuitenkin välitetty Tiehallinnon Asiantuntijapalvelut-yksikköön, jossa mm. valmistellaan liikennemerkkiasioita. Katuverkolla merkkien asentamisesta vastaa kunta/kaupunki. Jarkko Peurala Tiehallinto, Asiakaspalvelukeskus 14

15 Kehä III:n tuolle puolen Olemattomat pientareet ja turvaurat Teksti ja kuva: Petri Sipilä HePolle on tullut kirje, jossa valitetaan kolmostien olevan Hämeenlinnan eteläpuolella aivan surkea kunnostustyön ja asvaltoinnin jäljiltä. Uusi asvaltti ei enää ylety tieosuuden aiempaan reunaan asti, minkä takia piennar on epätasainen ja pyöräilijän kannalta vaarallinen. Kirjoittaja on lähettänyt asiaa koskevan kyselyn Tiehallinnon Hämeen tiepiiriin kesällä 2007, mutta lokakuuhun mennessä hän ei ollut saanut siihen vastausta. Ongelma on tuttu myös HePon retkipyöräilijöille. Kirsti Helminen tietää vastaavia paikkoja siellä täällä. Porintie Karkkilan pohjoispuolella on ollut sama ongelma, mutta siellä nyt ei halua ajaa muutenkaan. Pyöräilijöitä haittaavat myös turvaurat, joita on jyrsitty pientareille herättämään autoilija, joka ajautuu valkoisen viivan ulkopuolelle. Ne ovat todella ärsyttäviä ajaa, vaikka eivät ehkä vaarallisia, Helminen sanoo. Pientareiden pilaaminen ole Kirsti Helmisen mukaan ongelma vain Suomessa: Keski-Euroopassakaan asfalttimiehet eivät ole pyöräilynharrastajia. Siellä pientareita on harvemmassa kuin Suomessa, mutta asiaa kompensoi se, että autoilijat huomioivat pyöräilijän paremmin kapeissa paikoissa. Suomessa auto jää harvoin puolen kilometrin ajaksi pyörän perään ajamaan, kuten Keski-Euroopassa on tapana, tietenkin jonoja aiheuttaen. Kuninkaantie on suosittu pyörämatkailureitti. Senkin varrella on paikoin olemattomat pientareet. Satunnaisten pyöräturistien käyttämän kolmostien vaihtoehdoksi Helsingin ja Hämeenlinnan välille Kirsti Helminen tarjoaa mukavampaa reittiä Hyrylän, Järvenpään, Jokelan, Hyvinkään, Riihimäen ja Janakkalan kautta. Sinne on tosin hankala lähteä ketään opastamaan, eli Helsingistä lähtevän turistin on helpompi löytää 3-tie kuin Tuusulantie. HePo on välittänyt tiedon ongelmasta Tiehallintoon. 15

16 Kehä III:n tuolle puolen Tiehallinnon kansalaisfoorumi perustettu 16 Tiehallinnon tietämys erilaisten käyttäjäryhmien tarpeista saattaa parantua lähivuosina, sillä Tiehallinto perusti viime vuonna Tienpidon kansalaisfoorumin. Kansalaisfoorumiin on kutsuttu kattavasti eri asiakasryhmien edustajia. Kevyen liikenteen edustajaksi sai kutsun HePo, mikä voidaan nähdä osoituksena HePon onnistuneesta profiloitumisesta myös valtakunnallisesti merkittävänä asiantuntijatahona. Muut kutsutut ovat autoilijat (Autoliitto), paljon ajavat (Rahtarit ry), lapset ja nuoret (Keski-Pohjanmaan liikunta ry), joukkoliikenteen käyttäjät (Suomen liikenneliitto ry), liikuntarajoitteiset (Tampereen seudun invalidit ry), ikääntyvät (Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piiri), kyläyhteisöt (Satakylät ry), kaupunkiseudun asukkaat (Helsingin kaupunginosayhdistys HELKA), ympäristöjärjestö (Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri) sekä harrastusryhmät (Suomen motoristit ry). Foorumissa kehitetään Tiehallinnon ja kansalaisten välistä vuorovaikutusta. Kansalaisfoorumin tehtävänä on varmistaa asiakasryhmien osallistuminen tienpidon strategiseen suunnitteluun ja mm. erilaisten toimintalinjojen valmisteluun. Se on myös tärkeä tiedonvaihtokanava asiakkailta Tiehallintoon ja päinvastoin. Tienpidon kansalaisfoorumi keskittyy ennen kaikkea kansalaisten liikkumisolosuhteiden parantamiseen. Asiakkaiden näkökulmasta käsiteltävien teemojen avulla saadaan tietoa heidän tarpeistaan ja toimintaympäristöstään sekä liikennejärjestelmän kehitysnäkymistä. Kansalaisfoorumin vetovastuu vaihtuu tiepiireittäin kiertävästi vuosittain ja kokouspaikkakunnat vaihtelevat kokouksittain. Vuosina Kansalaisfoorumin puheenjohtaja on tiejohtaja Mauri Pukkila Hämeen tiepiiristä. Kokouksista laaditaan muistio, joka jaetaan osallistujien lisäksi Tiehallinnon pääjohtajalle, Läntisen yhteistyöalueen tiejohtajille ja asioi- Tiehallinnon kansalaisfoorumissa on puhuttu mm. maantie- ja retkipyöräilijöiden tarpeista. den valmistelijoille sekä tarvittaessa myös muille tahoille. Kokouksiin voidaan kutsua foorumin ulkopuolisia esittelijöitä tai kuulijoita. Jäsenet voivat tuoda foorumin tiedoksi ajankohtaisia asioitaan. Tienpidon kansalaisfoorumi kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. Kansalaisfoorumin rinnalla toimii toinen foorumi elinkeinoelämän edustajien kanssa. Foorumien erillisten kokousten lisäksi järjestetään vähintään joka toinen vuosi foorumien yhteinen seminaari. Foorumin toimintakausi on kolme vuotta. HePoa edustaa foorumissa puheenjohtaja Petri Sipilä. Varajäsenenä toimii HePon liikennepoliittisen työryhmän jäsen Olli Heikurinen, joka on myös pyöräilyseura IK-32:n varapuheenjohtaja. Heidän kauttaan pyöräilijät voivat lähettää terveisiä Tiehallintoon. Palautetta voi lähettää Tiehallinnolle myös sen kotisivulla olevan lomakkeen avulla.

17 Nähdäänkö pyöräilijät? Suomi ja EU:n peilidirektiivi Teksti: Petri Sipilä Suomalainen pyöräilypolitiikka kiteytyy kahteen asiaan: kevyen liikenteen väylä ja pyöräilykypärä. Perustava nimike on turvallisuus. Kun pyöräilyn edistäminen kiteytyy kevyen liikenteen väylien rakentamiseen ja kypäränkäytön markkinointiin, pyöräilyä ei enää osata nähdä osana liikennettä eikä myöskään pyöräilyyn ja sen turvallisuuteen liittyviä ongelmia kyetä näkemään. Ulkomailla pyöräilijäjärjestöt ja liikenneturvallisuustahot ovat panneet merkille, ettei rekoista ja isoista kuorma-autoista välttämättä näe oikealla puolella ajavaa pyöräilijää. Niinpä pyöräilijöitä on kohtalokkain seurauksin jäänyt rekkojen ja kuorma-autojen alle. Isoihin ajoneuvoihin on alettu vaatia ylimääräisiä peilejä, jotta sokeassa pisteessä ajavat pyöräilijät olisi mahdollista havaita ja tarvittaessa väistää heitä. Suomessa tällaista keskustelua ei ole syntynyt. Meillähän on kypärät, kevyen liikenteen väylät ja pyöräilijöille määrätyt muita liikkujia tiukemmat väistämissäännöt. Valitettavasti mikään näistä ei auta kyseisissä tilanteissa. Samansuuntaisella kevyen liikenteen väylällä ajavalla pyöräilijällä on etuajo-oikeus kääntyvään ajoneuvoon nähden, ja mahdollisessa onnettomuustilanteessa pyöräilykypärästä ei ole näissä tilanteissa juurikaan hyötyä. Suomessa on totuttu ohjeistamaan pyöräilijöitä joustamaan oikeuksistaan, ja toki varovaisuus rekan rinnalla pyöräillessä onkin paikallaan. Liikenneturvallisuus ei kuitenkaan saa perustua oletukselle, että pyöräilijä joustaa aina. Kun Suomessa ei ole osattu ongelmaa nähdä saati tehdä sille mitään, ratkaisu on tulossa EU:n suunnasta. Direktiivin mukaan Suomessa pitäisi uusia kuorma-auton ja rekan peilit. Peilidirektiiviesitys on osa EU:n toimia, joilla se pyrkii puolittamaan liikennekuolemat tällä vuosikymmenellä. Kuorma-autojen ympärille jää etenkin matkustajan puolelle katvealueita, joita kuljettaja ei näe. Esityksen perustelujen mukaan EU:ssa kuolee vuosittain neljäsataa ihmistä onnettomuuksissa, joissa oikealle kääntyvän kuorma-auton tai rekan kuski ei näe katvealueella liikkujia: lähinnä jalankulkijoita, pyöräilijöitä, mopoilijoita tai motoristeja. Pyöräilijät tai liikenneturvallisuustahot eivät ole asiasta julkisuudessa iloinneet, vaikka kerrankin tehtäisiin turvallisuuden eteen jotain, mikä ei toisi uusia velvollisuuksia pyöräilijöille. Julkaisukynnyksen on kuitenkin ylittänyt kuljetusalan liittojen huoli siitä, mitä kustannuksia uudistus toisi yrittäjille. (HS ) Komission arvion mukaan peilien uusinta maksaisi yksinkertaisimmillaan noin 150 euroa autolta, joten operaatiosta lasketaan kertyvän Suomen kuljetusyrittäjille 4 8 miljoonan euron lisälasku. Vertailun vuoksi, kypäräpakko tuo pyöräilyyn euron lisäkustannukset pyöräilijää kohden. Se tarkoittaa pyörällä ajavilta miljoonan investointia turvallisuuteen. Kummankin investoinnin uskotaan säästävän suunnilleen yhtä monta ihmishenkeä vuosittain. Eikö ole makaaberia surra kustannuksia tällaisessa asiassa? Onhan kauheaa ajatella, että liikenneympäristössä on tilanteita, joissa väistämisvelvollisesta ajoneuvosta (rekka) ei näe etuajo-oikeutettua liikennettä (kevyen liikenteen väylä). On karmeaa ajatella, että joku pyöräilijä saattaa ajaa huoletta risteykseen tietämättä, ettei väistämisvelvollisen ajoneuvon kuljettajalla ole mitään mahdollisuutta edes nähdä häntä. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan vuosittaisen raportin mukaan suunnilleen joka viides moottoriajoneuvon ja polkupyöräilijän välinen kuolemaan johtanut kolari sattuu tilanteessa, jossa moottoriajoneuvo kääntyessään ajaa pyöräilijän päälle. Lisäksi tulevat onnettomuudet, jotka eivät ole johtaneet kuolemaan sekä lukuisat epämiellyttävät läheltä piti tilanteet. 17

18 Pyöräily kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin joukkoliikenne? Teksti ja kuvat: Petri Sipilä Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta valmistui pari vuotta sitten tutkimus, jossa vertailtiin kuinka paljon luonnonvaroja eri kulkumuodot käyttävät paikallisessa liikenteessä. Helsingin Sanomat teki tutkimuksesta uutisen otsikolla Pyöräily kuormittaa luontoa samalla tavoin kuin joukkoliikenteen käyttökin. Hesarin otsikko veti mutkat suoriksi, mutta myös itse tutkimus antaa pyöräilyn kuluttavuudesta pahasti vääristynyttä tietoa. Syynä on tutkimuksen virhe. Suomen luonnonsuojeluliiton tekemän Luonnonvarojen kulutus paikallisessa liikenteessä tutkimuksen menetelmänä oli MIPS eli material input per unit service. Sen näkökulmana on hyödykkeen luonnonvarojen kulutus sen koko elinkaaren aikana. Pyöräilyn kustannustekijät muodostuvat väylien ja kulkuvälineen valmistamis- ja ylläpitokustannuksista. Pyöräily kuluttaa luonnonvaroja, koska pyöräilijät tarvitsevat omat väylänsä. Niillä taas on vähemmän liikennettä verrattuna vaikkapa autoteihin. Pekka Rytilä nosti HePon kevätkokouksessa 2006 pitämässään puheessa tutkimuksen ansioksi sen, että pyöräilykin arvioitiin nyt liikenteeksi. Hän toi samalla esiin tutkimuksen ongelman: pyöräily sai turhan korkeat MIPS-arvot sen vuoksi, että laskelmissa käytettiin mittarina Tiehallinnon pyörätiestandardia ikään kuin kaikki kevyen liikenteen väylät täyttäisivät nuo kriteerit. Panssarivaunulle mitoitettu pyörätie, kuten Rytilä asian ilmaisi. Myös tutkimukseen tietoja antanut Antero Naskila totesi samassa kokouksessa, että olisi ehkä pitänyt hankkeen toteutusta paremmin vahtia. Miten pyöräilyn kustannukset mitattiin? Pyörätiellä tarkoitetaan tutkimuksessa yleensä sellaisia kevyen liikenteen väyliä, joilla pyöräily on sallittua. Tehdyn rajauksen mukaisia kevyen liikenteen väyliä on Suomessa noin kilometriä. Näistä km on Tiehallinnon ja loput kuntien vastuulla. Pyöräteiden materiaalipanosten tarkastelussa taas käytettiin Tiehallinnolta saatuja tietoja pyörätien normatiivista kriteereistä, joiden mukaan kevyen liikenteen väylä on yleensä kolme metriä leveä ja sillä on tietyt rakenteelliset standardit. Tutkimuksessa otettiin huomioon Tiehallinnon kantavuusluokka E:n kerrosten ja kunnossapidon materiaalit sekä valaistus. Pyöräily on siis tutkimuksessa arvioitu todellista kuluttavammaksi, koska tosiasiassa kaikki kilometriä pyörätietä eivät olekaan laskennassa käytetyn standardin mukaisia. Kaikki pyörätiet eivät täytä normia edes leveyden osalta. Kaikki pyöräilijät tietävät myös, että suuri osa pyöräteistä on päällystämättömiä ja ilman katuvaloja. Tutkijoiden virhe on siinä, että he ensin luokittelevat pyöräteiksi kaikki väy- 18

19 MIPS-pyörätie? lät, joilla pyörällä on sallittua ajaa mukaan lukien vaatimattomat ja päällystämättömät metsäpolut, mutta laskevat pyörätien hinnaksi ykkösluokan pyörätien normit täyttävän ihanteen kustannukset. Samanlaisella laskutavalla suomalaisten keskimääräisen ravintolaillallisen hinnaksi saataisiin aika komea summa, jos ensin lasketaan kuinka monta kertaa vuodessa suomalaiset syövät ulkona, ja illallisen hintatiedot pyydetään joltakin Michelin-tähtiä saaneelta ravintolalta. Pyöräilyn todellinen hinta? Tutkijat toteavat, ettei pyöräliikenne aiheuta päästöjä kuten ajoneuvoliikenne, mutta sen vaatiman infrastruktuurin rakentaminen, ylläpito ja valaistus kuluttavat luonnonvaroja. Pyöräilijät siirretään usein ajoneuvoliikenteestä erilleen turvallisuussyistä. Erillisten pyöräliikenteen väylien rakentamisen sijaan pyöräilijöiden turvallisuutta voitaisiin myös parantaa esimerkiksi ajonopeuksia madaltamalla. Tutkimuksessa todetaan myös, ettei itse pyöräily juurikaan kuluta pyöräteiden päällystettä. Koska kunnossapito hoidetaan raskaalla kalustolla kuten kuorma-autoilla ja traktoreilla, täytyy kantavuusmitoitus tehdä näiden perusteella. Hyvin paljon pyöräteiden pintoja kuluttaa erityisesti kaupungeissa myös niiden päälle tapahtuva pysäköinti esimerkiksi tavaroiden lastauksen vuoksi. Tekijät toteavatkin aiheellisesti, että merkittävin pyöräliikenteen MIPS-lukuun vaikuttava tekijä on kysymys, lasketaanko pyöräteiden aiheuttamat materiaalipanokset pyöräilyn vai autoilun aiheuttamaksi. Onhan 19

20 niin, ettei pyöräteitä tarvittaisi, jos autoliikennettä ei olisi tai jos se olisi toisenlaista kuin se on nyt. Niinpä se, mitä luetaan pyöräilyn kustannuksiksi, riippuu paljon myös laskelmien tekijän eettisistä ja liikennepoliittisista taustaoletuksista. Tutkimuksessa ehdotettuja ratkaisuja Pyöräteiden suuri merkitys pyöräilyn materiaalipanoksessa antaa aihetta tutkia, miten pyöräilyä voitaisiin edistää mahdollisimman pienellä lisärakentamisen tarpeella. Tähän liittyy esimerkiksi mahdollisuuksien selvittäminen pyöräilyn ja sen reittien kehittämiseksi turvallisesti olemassa olevilla teillä ja kaduilla. Tällaisia keinoja olisivat esimerkiksi pyöräliikenteen ohjaaminen vähäliikenteisille kaduille tai yksityisteille. Tämä tukisi myös pyöräliikenteen turvallisuutta, sillä vastoin yleistä käsitystä pyöräily on turvallisinta kaduilla ja teillä autojen seassa ja vähiten turvallista katujen kyljessä olevilla pyöräteillä, mikä on useissa tutkimuksissa todettu. Ainakin tämän tutkimuksen mukaan myös kustannustekijät puhuisivat sen puolesta, että pyöräteiden rakentamisen sijaan tulisi tarkastella liikennejärjestelmää kokonaisuutena, jossa polkupyörälläkin voisi sujuvasti ja turvallisesti liikkua. Pyöräteiden sijasta olisi syytä kiinnittää huomio siihen, miten liikennejärjestelyillä voidaan vaikuttaa pyöräilyn suosioon ja turvallisuuteen. Tällaiset MIPS-tutkimukset tuovat varmastikin tervetulleen lisän eri kulkumuotojen ekologisten kustannusten arviointiin. Tässä mainitut tutkimukset ovat teknisesti varsin tarkkoja ja ansiokkaita. Vaikka uskottavuuden tukena onkin sivukaupalla taulukoita siitä millaisen kustannuserän mikäkin osatekijä aiheuttaa henkilöauton, polkupyörän tai pyörätien käyttöön, niin taustalle jää suuri määrä valintoja, tulkintoja ja arvioita, ettei mitään lukuja voi ottaa ehdottomina totuuksina. Suuntaa eri kulkumuotojen ekologisuudesta ne antavat, mutta ainakin pyöräteiden kustannusrakennetta koskevien laskelmien perusteita voi pitää jopa virheellisinä. Henkilöliikenteen MIPS-lukuja tutkimuksen mukaan: Veden kulutus: Eniten: henkilöauto, 160 kg/hlö-km Vähiten: linja-auto kadulla, 3 kg/hlö-km Polkupyörä 12 kg/hlö-km; polkupyörä Helsingissä 7 kg/hlö-km Ilman kulutus Eniten: henkilöauto yksityistiellä 0,19 kg/hlö-km Henkilöauto kadulla, 0,13 kg/hlö-km Vähiten: Polkupyörä 0,02 kg/hlö-km, polkupyörä Helsingissä 0,01 kg/hlö-km Abioottinen kulutus (muut materiaalit) Eniten: henkilöauto yksityistiellä 7,2 kg/hlö-km Henkilöauto kadulla, 0,5 kg/hlö-km Vähiten: linja-auto kadulla 0,1 kg/hlö-km Polkupyörä Helsingissä 0,02 kg/hlö-km; polkupyörä 0,4 kg/hlö-km Metro 0,3 kg/hlö-km Luonnonvarojen kulutus paikallisessa liikenteessä. Menetelmänä MIPS. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 14/2006. Ks. myös Lähteenoja, Satu; Lettenmeier, Michael; Saari, Arto: LiikenneMIPS. Suomen liikennejärjestelmän luonnonvarojen kulutus. Suomen ympäristö 820. Edita, Helsinki Joko kaikki pyöräilevät tuttusi ovat HePon jäseniä? Houkuttele nyt jäseniksi ne kaverisi, jotka eivät ole vielä mukana! 20

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi.

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi. Pyörätie Pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tien osaa taikka erillistä tietä. Pyörätie voidaan osoittaa joko

Lisätiedot

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1 Helsingin Polkupyöräilijät ry MUISTUTUS PL 1301 00101 Helsinki www.hepo.fi 31.3.2015 Helsingin kaupunki Yleisten töiden lautakunta helsinki.kirjaamo@hel.fi Muistutus Mellunmäen katusuunnitelmista Piirustukset

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina 2006-2008

Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina 2006-2008 Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina 2006-2008 Sisältö Tiivistelmä...2 Esipuhe...3 1. Porin pyöräonnettomuusselvityksen tausta ja tavoitteet...4 2. Tapahtumapaikka...5 3. Väistämisvelvollisuus...6 4.

Lisätiedot

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2)

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2) HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 23.6.2011 www.hepo.fi Epävirallinen muistutus alueen katu- ja liikennesuunnittelijoille Helmer Berndtson Kaisa Lahti Marek Salermo

Lisätiedot

Nähtävilläoloaika 6. - 19.7.2011, piirrokset 29866_1 ja 29866_2 sekä selostus

Nähtävilläoloaika 6. - 19.7.2011, piirrokset 29866_1 ja 29866_2 sekä selostus HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 19.7.2011 www.hepo.fi Helsingin kaupunki, Kirjaamo Yleisten töiden lautakunta PL 10 00099 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTUTUS NORDENSKIOLDINKADUN

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Pyöräilijä liikenteessä

Pyöräilijä liikenteessä Pyöräilijä liikenteessä Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 C 00700 Helsinki puhelin: 09-34809 240 faksi: 09-351 3975 sähköposti: selkouutiset@famr.fi Liikenneturva Sitratie 7 PL 29 00421 Helsinki puhelin:

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN POLIISILAITOS

LÄNSI-UUDENMAAN POLIISILAITOS LÄNSI-UUDENMAAN POLIISILAITOS Poliisit kevyen liikenteen turvana - Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 28.- Jussi Päivänsalo ylikomisario ASENNE. Viisitoista vuotta bussia ajanut vantaalainen Markku

Lisätiedot

Otteet Otteen liitteet

Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2012 1 (5) 304 Viilarintie välillä Viikintie - Holkkitie, nro 29955/1-3 ja Viikintie Viilarintien kiertoliittymän kohdalla, nro 29956/1, katusuunnitelmien hyväksyminen,

Lisätiedot

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee

Lisätiedot

Mopon paikka liikenneympäristössä. Ari Liimatainen, Liikennevirasto Reijo Vaarala, Ramboll Finland Oy 22.5.2013

Mopon paikka liikenneympäristössä. Ari Liimatainen, Liikennevirasto Reijo Vaarala, Ramboll Finland Oy 22.5.2013 Mopon paikka liikenneympäristössä Ari Liimatainen, Liikennevirasto Reijo Vaarala, Ramboll Finland Oy 22.5.2013 Mopokanta ja mopo-onnettomuudet Mopokanta on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana monin

Lisätiedot

käihmiset.dgn 08.06.2006 11:50:48

käihmiset.dgn 08.06.2006 11:50:48 käihmiset.dgn 08.06.2006 11:50:48 TURVALLINEN LIIKKUMINEN LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ kysely Iisalmen kaupungin ikäihmisille 2006 Kyselyn yhteenveto 22.3.2007 Ongelma Ongelmapaikka Toimenpide Vastuutaho Ongelmakohteen

Lisätiedot

Lähderannantie pyöräliikenteen reittinä ja sille asetetut laatutasotavoitteet

Lähderannantie pyöräliikenteen reittinä ja sille asetetut laatutasotavoitteet HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS 1 (7) PL 1301 00101 HELSINKI www.hepo.fi 29.4.2013 Tekninen lautakunta PL 4 02070 Espoon kaupunki MUISTUTUS KATUSUUNNITELMASTA: LÄHDERANNANTIE VÄLILLÄ PITKÄJÄRVENTIE

Lisätiedot

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi Tieliikennelain kokonaisuudistus Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi 4.3.2016 16.9.2015 HELSINKI Uudistusten perusongelma ja vastavoimat Koko lainsäädäntö uudistetaan, tämä on hieno mahdollisuus. Ongelmia

Lisätiedot

Sinä, mopo ja liikenne

Sinä, mopo ja liikenne Sinä, mopo ja liikenne Liikenteessä oleminen on yllättävän monitahoinen asia. Mopoilijan on jatkuvasti otettava huomioon muut tienkäyttäjät ja se millaisessa liikenneympäristössä hän liikkuu. Mopoilijan

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT MUISTUTUS 27.5.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT Harjukadun, Sepänkadun ja Väinönkadun pyöräilyjärjestelyjä

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

Suunnitelmien hyvänä puolena on 30 km/h:n nopeusrajoituksen käyttäminen alueella, tämä rauhoittaa liikennettä.

Suunnitelmien hyvänä puolena on 30 km/h:n nopeusrajoituksen käyttäminen alueella, tämä rauhoittaa liikennettä. MUISTUTUS 8.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki MANNISENMÄENTIEN, MANNISENRINTEEN, SEKAMETSÄN JA TIILITEHTAANTIEN SEKÄ MANNISENMÄENTIEN JA SAARIJÄRVENTIEN VÄLISEN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄN

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Pyöräliikenne kaupungissa. - kohti uusia periaatteita

Pyöräliikenne kaupungissa. - kohti uusia periaatteita Pyöräliikenne kaupungissa - kohti uusia periaatteita Palo/Salermo Kaupunkisuunnitteluvirasto 16.2.2012 "Luin tutkimuksesta, joka mittasi liikkumisen taloudellisuutta eri lajeilla. Korppikotka käytti liikkuessaan

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

Jalan ja pyörällä. Sisältö: Kuljet sitten jalan, pyörällä tai autolla, liikennesäännöt on syytä hallita.

Jalan ja pyörällä. Sisältö: Kuljet sitten jalan, pyörällä tai autolla, liikennesäännöt on syytä hallita. Jalan ja pyörällä 1 Sisältö: Jalan ja pyörällä... 3 Omilla teillä... 4 Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain... 4 Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä... 5 Pyöräkaistalla ajaminen... 5 Kävelykatu ja pihakatu...

Lisätiedot

Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015

Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015 Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015 Valvonta on oleellinen osa toimivaa liikennejärjestelmää Valvonnan tarkoitus ja tavoite on osaltaan edistää turvallista ja sujuvaa liikennettä kaduilla. Yhteiset

Lisätiedot

Muistutus Haaralammenpolun katusuunnitelmaehdotuksesta

Muistutus Haaralammenpolun katusuunnitelmaehdotuksesta Muistutus Haaralammenpolun katusuunnitelmaehdotuksesta Haaralammenpolun katusuunnitelmaehdotus n:o 1/15990, Lamminpään kaupunginosassa, TRE: 6480/10.03.02/2012. Suunnitelmassa oleva reunakivi on laskettava

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

Mittaus 24.06.03, n. 2375ha/vrk Ylinopeutta ajoi vain 2,2 % autoista. Mittaus 13.08.2002, n. 2500ha/vrk Ylinopeutta ajoi enää 4,0 % autoista

Mittaus 24.06.03, n. 2375ha/vrk Ylinopeutta ajoi vain 2,2 % autoista. Mittaus 13.08.2002, n. 2500ha/vrk Ylinopeutta ajoi enää 4,0 % autoista Neljän kolmion liikennejärjestelyjen purku 4.11.2009 Porin liikenneturvallisuussuunnitelmassa 2001 (s 55 ja liite 4) hyvien kokemusten pohjalta päätettiin laajentaa väistämisvelvollisuus joka tulosuunnalta.

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUS. Pihakatuohje (Hyväksytty osastokokouksessa 9.9.2011) PIHAKATU, Yleistä

LIIKENTEEN OHJAUS. Pihakatuohje (Hyväksytty osastokokouksessa 9.9.2011) PIHAKATU, Yleistä PIHAKATU, Yleistä Pihakadulla tarkoitetaan jalankululle ja ajoneuvoliikenteelle yhteisesti tarkoitettua katua. Pihakadun yleisvaikutelman tulee olla sellainen, että autoilija tai muu ajoneuvon kuljettaja

Lisätiedot

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa TALOUDELLINEN AJOTAPA Ennakoiva ajotapa Mitä voi tehdä 10 sekunnin aikana? Ennakoiva autoilija ajattelee liikenteessä siten, että hän miettii omaa tilannettaan 10 sekunnin päähän. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Lisätiedot

HE 48/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelakia.

HE 48/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelakia. HE 48/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelakia. Jalkakäytävän ja pientareen määritelmää

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011 Kaupungin eri osien asukkaiden mielipiteitä ja kokemuksia katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista sekä asukasyhteistyöstä on

Lisätiedot

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä :

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä : Lähettäjä : Aihe: Liitteet : keskushallinto VL: Vastine Gunnarlan pk siirrosta Ojaniittu-taloon Metsolanja Nummentaustan vanhempainyhdistys ry Vastine.docx; vanhempainyhdistysliite l.docx Aihe: Vastine

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

85,2 % 80,0 % (Vastauksia:2546)

85,2 % 80,0 % (Vastauksia:2546) Sukupuolesi 100,0 % 85,2 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 14,8 % 0,0 % Nainen (Vastauksia:2546) Mies Ikäsi Alle 18 vuotta 1,7 % 18-24 vuotta 3,4 % 25-35 vuotta 14,8 % 36-50 vuotta 41,4 % 51-65 vuotta 35,8

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Porissa

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Porissa Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Porissa Kevyen liikenteen olosuhteet Porissa o o o o o o o Kattava kevyen liikenteen verkosto: kevyen liikenteen väyliä 289 km Vuosittain rakennetaan uusia kevyen liikenteen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Jaakko Klang Turun seudun liikenneturvallisuustyö 26.3.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang 1 Pahinta, mitä voi tapahtua, on se, että

Lisätiedot

Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto

Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto Olenko riskikäyttäytyjä? Nautinko vaaratilanteista? Miten otan arjessa vaaratilanteet huomioon liikenteessä, kotona, liikunnan parissa tai muuten vapaaajalla?

Lisätiedot

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Poliisin suorittama nopeusvalvonta Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI. oppii Euroopasta. PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI. oppii Euroopasta. PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI oppii Euroopasta PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI 2009-12 Tausta: valtuuston strategiaohjelma Liikennejärjestelmää

Lisätiedot

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 Kalvosarjan sisältö YHTEENVETO Yhden sivun yhteenveto Kolmen sivun yhteenveto ASUKASKYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Lähde: VALT (2014). Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimien tie-

Lisätiedot

HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY LAUSUNTO 1 (5) PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 20.9.2011 www.hepo.fi

HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY LAUSUNTO 1 (5) PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 20.9.2011 www.hepo.fi HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY LAUSUNTO 1 (5) PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 20.9.2011 www.hepo.fi Liikennevirasto Kirjaamo PL 33 00521 Helsinki LAUSUNTO KÄVELYN JA PYÖRÄILYN VALTAKUNNALLISESTA TOIMENPIDESUUNNI-

Lisätiedot

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko.

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko. Venla Koskelainen Tehtävä 1. Ajankäyttö Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Päivämäärä Nukkuminen Syöminen Koulussa olo Läksyjen teko Harrastukset

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Poliisin rooli paikallisessa liikenneturvallisuussuunnittelussa ja liikennejärjestelyissä

Poliisin rooli paikallisessa liikenneturvallisuussuunnittelussa ja liikennejärjestelyissä Poliisin rooli paikallisessa liikenneturvallisuussuunnittelussa ja liikennejärjestelyissä Karhukuntien liikenneturvallisuus- ja koulukuljetusseminaari 4.10.2012 Tuomo Katajisto komisario Satakunnan poliisilaitos

Lisätiedot

Jalankulkija liikenteessä

Jalankulkija liikenteessä Jalankulkija liikenteessä Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puhelin: 09-34809 240 faksi: 09-351 3975 sähköposti: selkouutiset@famr.fi Liikenneturva Sitratie 7, PL 29 00421 Helsinki

Lisätiedot

Päämajakoulu LIIKENNE- TURVALLISUUS- SUUNNITELMA

Päämajakoulu LIIKENNE- TURVALLISUUS- SUUNNITELMA Päämajakoulu LIIKENNE- TURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2008 SÄILYTÄ TÄMÄ!!! PÄÄMAJAKOULUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 1. Yleinen liikennekasvatus Liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu oppilaiden koulumatkojen

Lisätiedot

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita.

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita. 12.3.2015 HOITOTASON MÄÄRITTELY 2015 1/5 Lumen poisto Aloitetaan, kun lunta on Aloitetaan, kun lunta on kertynyt enintään 3 cm. kertynyt enintään 5 cm. Aurataan ennen asuntokatuja. Polanteen poisto Polanteet

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 000 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Tiemerkintäpäivät 2013 Uusi Tiemerkinnät-ohje 8.2.2013

Tiemerkintäpäivät 2013 Uusi Tiemerkinnät-ohje 8.2.2013 Tiemerkintäpäivät 2013 Uusi Tiemerkinnät-ohje Uusia tiemerkintöjä Pyörätasku Liikennevalo-ohjatussa liittymässä Pyöräkaista edeltää aina Ajokaistanuolta voi käyttää yksisuuntaisella ajoradalla Sovellus

Lisätiedot

Puumala. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma

Puumala. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma Puumala Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma 20.12.2013 Onnettomuusanalyysi Tarkastelussa käytettiin kunnan alueelta vuosina 2008-2012 poliisin tietoon

Lisätiedot

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen.

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen. Opettajalle TAVOITE Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. LIIKENNE Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen. Hän oppii myös, miten on varustauduttava pyöräillessä,

Lisätiedot

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet.

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet. Maastokäynnin 8.4.2010 kohteet: de-ehdotuksen lyhenne: alautteen : K = kevyen liikenteen väylä Asukas- A = U-ELY:n liikenneturvallisuusaloitteet L = kyselyn K = asukaskysely N = nopeusrajoitus palaut-

Lisätiedot

LINTU tutkimusohjelman teesit

LINTU tutkimusohjelman teesit LINTU tutkimusohjelman teesit Tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU on liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 155 13.08.2014. 155 Asianro 1298/08.00.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 155 13.08.2014. 155 Asianro 1298/08.00.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 155 Asianro 1298/08.00.00/2012 Niiralankadun katusuunnitelmamuutoksen hyväksyminen Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Taustaa

Lisätiedot

Mechelininkadun turvallisuudesta

Mechelininkadun turvallisuudesta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, liikennesuunnitteluosasto 23.9.2015 Mechelininkadun turvallisuudesta LAPSEN KUOLEMAAN JOHTANUT ONNETTOMUUS Perjantaina 21.8.2015 iltapäivällä 9-vuotias tyttö jäi kuorma-auton

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013

Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013 Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013 KALVOSARJAN SISÄLTÖ YHTEENVETO PERUSTIETOJA KYSELYSTÄ JA VASTAAJISTA LIIKKUMINEN JA LIIKENNEKÄYTTÄYTYMINEN Eri kulkutapojen

Lisätiedot

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Harri Peltola, Riikka Rajamäki & Juha Luoma Lähtökohdat nopeuksien hallinnalle Vaikutukset matka-aikaan, logistiikkaan,

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Maantie 13783 eli Sorkkalantie Ominaisuustiedot Pituus yhteensä 4,2 km (mt 3022 / Anian rantatie - mt 308 / Lentoasemantie) Kevyen liikenteen väylä

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 5214/00.01.03/2012 154 Espoon liikenneonnettomuusraportti ja katsaus pitkäaikaiseen liikenneturvallisuustyöhön Valmistelijat / lisätiedot: Saarinen Tuomo, puh.

Lisätiedot

Ulkomainoslaitteiden sijoittaminen Helsingissä Liikenneturvallisuusnäkökohdat

Ulkomainoslaitteiden sijoittaminen Helsingissä Liikenneturvallisuusnäkökohdat Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto OHJE 1 Ulkomainoslaitteiden sijoittaminen Helsingissä Liikenneturvallisuusnäkökohdat 18.3.2005 / MM 2 MM / 18.3.2005 Ulkomainoslaitteiden

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2012 1 (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/3 05.06.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2012 1 (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/3 05.06.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2012 1 (7) 324 Myllypuron voimalaitoskorttelin kadut, katusuunnitelmien hyväksyminen, Vartiokylä, Mellunmäki HEL 2012-006604 T 10 05 02 Päätös päätti hyväksyä Vienankadun

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto. Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010

KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto. Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010 KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010 Kannistontie 1/3 Tiessä on keväisin routavaurioita hulevesiviemäreiden kohdalla. Routavauriot aiheuttavat sietämättömän

Lisätiedot

HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS 1 (7) PL 1301 00101 HELSINKI www.hepo.fi 23.9.2013

HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS 1 (7) PL 1301 00101 HELSINKI www.hepo.fi 23.9.2013 HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS 1 (7) PL 1301 00101 HELSINKI www.hepo.fi 23.9.2013 Tekninen lautakunta PL 4 02070 Espoon kaupunki MUISTUTUS KATUSUUNNITELMAEHDOTUKSESTA: MATINKARTANONTIEN JA NELIKKOTIEN

Lisätiedot

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Koulutusohjelmat vuodelle 2015 1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Sisältää henkilöliikenteen kuljettajan lainsäädännölliset oikeudet ja velvollisuudet häiriö-, vaara ja onnettomuustilanteissa.

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet.

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet. Kunnan katuverkolla sijaitsevat maastokäyntikohteet: de-ehdotuksen lyhenne: alautteen : K = kevyen liikenteen väylä Asukas- A = U-ELY:n liikenneturvallisuusaloitteet L = liittymä kyselyn K = asukaskysely

Lisätiedot

Liikennesuunnittelun verkkosivut

Liikennesuunnittelun verkkosivut Luonnos 16.3.2011 Liikennesuunnittelun verkkosivut Sivusisällöt: - Ajankohtaista ja esittely (etusivu) - Liikennesuunnitelmat - Pyöräily - Joukkoliikenne - Liikenneturvallisuus - Tutkimus ja tilastot -

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista

Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista Liikenneturvallisuusinsinööri Varsinais Suomen ELY keskus Toimialue Varsinais Suomen ja Satakunnan maakunnat, 690 000

Lisätiedot

3 yms. Tässä on niin pimeä risteys vieläkin, että siinä vielä joku kolaroi tai lapsi jää auton alle.

3 yms. Tässä on niin pimeä risteys vieläkin, että siinä vielä joku kolaroi tai lapsi jää auton alle. Kommentie n määrä. Lumijoentien / Karintien liittymä (54) 54 autoilijoiden suuret ajonopeudet 2 ei noudateta liikennesääntöjä 2 Osa oppilaista oikaisee pyöräillessä risteysalueen yli, eikä käytä keskisaarekkeella

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

KOHTAAMISOPAS. Kennelliitto Pyöräilyunioni Ratsastajainliitto

KOHTAAMISOPAS. Kennelliitto Pyöräilyunioni Ratsastajainliitto KOHTAAMISOPAS Kennelliitto Pyöräilyunioni Ratsastajainliitto Hyvä liikkuja! Ajatpa autolla tai pyörällä, ratsastat tai liikut koiran kanssa tai muuten vain omaksi iloksesi, niin kohtaat päivittäin muita

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet 1.9.2015 Nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen (asuinalueille

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

SUTI. Suojateiden turvallisuus

SUTI. Suojateiden turvallisuus SUTI Suojateiden turvallisuus Suojatie Övergångsställe Pedestrian (zebra) crossing Fußgängerüberweg El paso cebra Le strisce zebra Keskusta 1965 Suojatie Keskusta 2007 Helsinki ( = Rautatieasema) Pariisi

Lisätiedot