Blogit kehitysvammaisen lapsen äitiyden kokemusten näyttämönä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Blogit kehitysvammaisen lapsen äitiyden kokemusten näyttämönä"

Transkriptio

1 Minna Nevalainen TUNTEIDEN VUORISTORADASSA Blogit kehitysvammaisen lapsen äitiyden kokemusten näyttämönä ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2015

2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Tiedekunta Faculty Filosofinen tiedekunta Osasto School Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Tekijät Author Minna Nevalainen Työn nimi Title Tunteiden vuoristoradassa. Blogit kehitysvammaisen lapsen äitiyden kokemusten näyttämönä Pääaine Main subject Työn laji Level Päivämäärä Date Sivumäärä Number of pages Erityispedagogiikka Pro gradu -tutkielma x sivua Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma Tiivistelmä Abstract Bloggaaminen on Suomessa jo suuri ilmiö. Helmikuussa 2015 blogilista.fi-sivustolle oli kirjattu yli blogia eri aihealueista. Suomalaisella blogikentällä esiintyy myös ulkomailla suosiossa olleet äitiysblogit. Äidit kirjoittavat blogissaan elämästään äitinä ja aiheet liittyvät vanhemmuuteen sekä lapsen kasvatukseen. Äiti-bloggaajat haluavat antaa äitiydestä valtavirran mediasta poikkeavan kuvan ja he tuovat äitiyden vaikeudet interaktiivisen keskustelun äärelle. Suomessa äitiysblogien joukkoon on alkanut muodostua joukko kehitysvammaisten lasten äitejä, jotka bloggaavat arjestaan internettiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia kuinka kehitysvammaisen lapsen äidit kokevat oman äitiytensä. Tutkimusaineistona toimivat äitien kirjoittamat blogit. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostettiin aiemmissa tutkimuksissa esiintyneistä teemoista. Teemat ovat kehitysvammaisen lapsen vanhempien saama tuki, vanhemmuuden stressitekijät, vanhemmuuden tuomat roolit sekä oma suhtautuminen kehitysvammaiseen lapseen. Viides teema muodostettiin aineistolähtöisesti ja se koskettaa arjen iloja. Blogitutkimus tarjoaa mahdollisuuden tutkia laajasti äitiyttä. Tutkimukset ovat osoittaneet, blogeihin kirjoitetaan kokemuksia, joita ei välttämättä muuten tuotaisi ulkomaailmassa julki. Blogi tarjoaa tutkimusaineiston, jota tutkijan ennakko-odotukset eivät määrittele. Tutkimuksen aineisto on kerätty kuudesta eri blogista, jotka käsittelevät äitinä olemista kehitysvammaiselle lapselle. Tutkimus osoitti, että eniten tukea vanhemmuuteen saadaan omasta lähipiiristä, lapsesta itsestään, vertaistuesta, yhdistyksiltä, ulkopuolisilta lastenhoitajilta sekä terveydenhoitohenkilöstöltä. Kaksi äitiä koki, että tuki etenkin yhteiskunnalta oli ollut riittämätöntä. Äitiyden stressitekijöinä olivat oman henkisen jaksamisen ongelmat, muiden suhtautuminen lapseen, vanhemmuuden vaatimukset, arjessa esiintyvät toistuvat ongelmat sekä lapsen kehitykseen liittyvät stressitekijät. Äitiys kehitysvammaiselle lapselle toi roolin lomakkeidentäyttäjänä, palavereihin osallistujana ja lapsen terveydenhuoltajana. Oma suhtautuminen kehitysvammaiseen lapseen on ollut muutoksessa ajan saatossa ja tunteet ovat vaihdelleet kehitysvammaisuuden aiheuttamasta alkujärkytyksestä sopeutumiseen. Ajoittain äidit kokivat ahdistusta. Arjessa iloitaan lapsen kanssa koetuista hetkistä, lapsen kehityksestä, arjen tapahtumista sekä äitiydestä itsestään. Äitien blogit olivat luonteeltaan positiivisia ja niistä heijastui kaipuu tavalliseen arkeen. Äidit eivät koe lapsen kehitysvammaisuuden tekevän perheestä epänormaalia tai vammauttavan perhettä, niin kuin aiemmissa tutkimuksissa on tullut esille. Avainsanat Keywords äitiys, vanhemmuus, blogit, lapsi, kehitysvammaisuus

3 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Tiedekunta Faculty Philosophical Faculty Osasto School School of Educational Sciences and Psychology Tekijät Author Minna Nevalainen Työn nimi Title A roller coaster of emotions. Mother bloggers experiences of being a mother to a child with intellectual and developmental disability Pääaine Main subject Työn laji Level Päivämäärä Date Sivumäärä Number of pages Special Education Pro gradu -tutkielma x pages Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma Tiivistelmä Abstract Blogging is already a major phenomenon in Finland. There are more than blogs on different subjects at Blogilista.fi-website in February Maternity blogs have been popular both in Finland and abroad. Mother bloggers write about their life as a mother and blog topics are somehow related to parenting and child rearing. Mommy bloggers are creating a different picture of motherhood compared to what we see in the mainstream media, and they bring the difficulties of motherhood into interactive conversations. Among the motherhood blogs, there is a group of mothers who are blogging about their everyday life with intellectual and developmental disability children. The purpose of this study is to investigate how mothers with intellectual and developmental disability children experience their motherhood. Research data has been acquired from written motherhood blogs. Theoretical framework for this study was constructed from the themes that have been identified in previous studies. The themes are support for parenting, parenting stressors, parenting roles and own attitude and reaction towards child with intellectual and developmental disability. The fifth theme was formed from the data, which is the pleasures of everyday life. Blog study offers the opportunity to explore motherhood extensively. As studies have shown, person writes to her blog about experiences, which might otherwise not be brought to public knowledge. It is also remarkable that researcher s expectations do not affect the data, which blogs provide. The data was collected from six different blogs, which are dealing with how to be a mother to a child with intellectual and developmental disability. This study showed that most of the support for parenting came from the circle of acquaintances, the child itself, peer support, associations, the children's nurses and the health care professionals. Two mothers felt that the support, especially from society, has been insufficient. Maternity stressors were mothers problems with their own mental wellbeing, other s attitudes towards their child, parenting requirements of everyday life and stressors related to the child's development. Being a mother to a child with intellectual and developmental disability brought the role of form filler, participant of meetings and the caretaker of the child's health. Mothers own attitudes and reactions towards the child with intellectual and developmental disability have been changing over time. Emotions have ranged from the initial shock, caused by the disability diagnosis, to the adaptation. Sometimes mothers have experienced anxiety. Everyday events experienced with the child along with child s development as well as motherhood itself are examples of everyday pleasures. Mothers blogs were positive by nature and desire to live an ordinary life reflected from them. Mothers do not feel that their child's intellectual and developmental disability makes the family abnormal. Child s disability does not make a family a disabled family, as previous studies have come across. Avainsanat Keywords motherhood, parenthood, blogs, child, intellectual and developmental disability

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN VANHEMPANA OLEMINEN Äidiksi ja vanhemmaksi tuleminen Lapsen kehitysvammaisuus ja vanhemmuus Kehitysvammaisuus ja Downin oireyhtymä Vanhemmuuden hyvinvointi ja suhtautuminen omaan lapseen Fergusonin ja Fergusonin malli vanhempien suhtautumisesta kehitysvammaiseen lapseen BLOGIT JA BLOGGAAMINEN Blogit ja blogosfääri Äiti-bloggaus ja nainen julkaisijana Blogitutkimus ja blogit tutkimuskohteena TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Narratiivisuus tutkimusmenetelmänä Laadullinen tutkimus ja narratiivinen tutkimusote Kertomus, tarina ja oma elämänkerrallisuus Narratiivinen analyysi ja analyysin viitekehyksen muodostaminen Tutkimuksen tavoite ja tutkimusetiikka Aineiston valinta ja analyysiprosessi Aineiston muodostaminen Aineiston esianalyysi ja aineiston tarkentuminen Narratiivien muodostaminen TULOKSET Johdantona tuloksiin Oma suhtautuminen kehitysvammaiseen lapseen Alkumetreiltä nykypäivään, 7 äidin tarina Päivä päivältä vahvempi, 5 äidin tarina Arki ja vanhemmuus, 5 äidin tarina Erityisyyden kauneus, 6 äidin tarina Vanhemmuuden roolit Lomakkeiden täyttäjä ja palavereihin osallistuja, 5 äidin tarina... 61

5 5.3.2 Terveydenhuollon läsnäolija sekä kuntouttaja, 7 äidin tarina Tuki vanhemmuuteen Perhe, ystävät ja lapsi itse, 6 äidin tarina Vertaistuki, 4 äidin tarina Ulkopuoliset tahot sekä tuki, jota ei tullut, 6 äidin tarina Äitiyden stressitekijät Ympäröivän yhteiskunnan suhtautuminen lapseen, 3 äidin tarina Huoli ja oma henkinen jaksaminen, 5 äidin tarina Lapsen kehitykseen liittyvät stressitekijät, 5 äidin tarina Arjen stressitekijät, 7 äidin tarina Arjen ilot Lapsen sekä toisten kanssa koetut hetket, 6 äidin tarina Kehityksestä ja edistyksestä iloitseminen, 7 äidin tarina Äitiyden tuoma ilo ja äidinrakkaus, 5 äidin tarina Tulosten yhteenveto: Äitinä oleminen kehitysvammaiselle lapselle POHDINTA Tulosten pohdinta Tutkimustulosten ja tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen arviointia ja jatkotutkimusmahdollisuudet LÄHTEET... 98

6 1 1 JOHDANTO Sosiaalisen median käyttö on nykypäivää. Internetin käyttö alkoi tiedonsiirron mahdollisuutena ja viestien jakamisena toisten kanssa luvun henkilökohtaisista kotisivuista on edetty aina nykypäivän blogeihin saakka. Kaplanin ja Haenleinin (2010) mukaan blogit ovat osa laajempaa sosiaalisen median ilmiötä, jota kutsutaan käyttäjien luoman sisällön ilmiöksi (User Generated Content, UGC). Käsite voidaan nähdä ikään kuin kattokäsitteenä kaikille niille mediasisällöille, jotka käyttäjät ovat luoneet internetiin vapaaseen ja avoimeen käyttöön. Blogi-ilmiö kuuluu kiinteänä osana sosiaalisen median kuuteen tyyppiin, joita ovat blogien lisäksi muun muassa keskustelupalstat ja virtuaalipelit. (Kaplan & Haenlein 2010, ) Suomessa bloggaamisesta on tullut ilmiö. Blogilista.fi -internet sivusto ylläpitää listaa blogeista niiden aihealueiden mukaan ja helmikuussa 2015 ( ) tällä listalla oli yhteensä blogia eri aihealueista (Blogilista.fi). Suomessa on alkanut viime vuosina yleistyä ulkomailla jo jonkin aikaa vaikuttanut ilmiö nimeltä äitiysblogit. Äitiysblogeista on tullut uusi ilmiö blogimaailmaan (Morrison 2010, 2011; Lopez 2009). Äitiysblogissa äidit keskittyvät kertomaan omista lapsistaan sekä vanhemmuudestaan nykypäivän yhteiskunnassa. Lisäksi blogit pyrkivät tarjoamaan tukea muille vanhemmille (Morrison 2010, 3).

7 2 Äidit luovat blogeissaan eri näkemyksen äitiydestä mihin olemme ympärillämme tottuneet (Lopez 2009, 732). Ilmiö on tullut viime vuosina suosituksi myös Suomessa. Lapsiperhelehti Kaksplussan lokakuun 2014 artikkelissa Äideistä tuli blogitähtiä kerrotaan viisi vinkkiä siihen, miten saadaan luotua menestyvä äitiysblogi. Artikkelin mukaan nykypäivän äitiyspaikkaukseen tulisi kuulua läppäri tai vähintään tabletti-tietokone, sillä niin moni nykypäivän äideistä perustaa omalle perhe-elämälleen blogin. Suomen blogilistalta löytyy jo noin blogia, jotka keskittyvät lapsiin ja perhe-elämään. (Kaksplus 10/2014.) Blogia pitävä perheenisäkään ei ole Suomessa uutta. Isyyspakkaus-blogia pitävä Tommi Koivisto kertoo Helsingin Sanomissa, että haluaa antaa blogillaan mallia muille miehille, että on ok tykätä olla lapsen kanssa kotona ja osallistua sitä kautta lapsenhoitoon. Blogin aiheet ovat samoja kuin äitiysblogeissakin, tosin välillä joukkoon eksyy myös miehisempiäkin aiheita. (Helsingin Sanomat ) Suomessa äitiysblogien keskuuteen on alkanut muodostua joukko kehitysvammaisten lasten äitejä, jotka bloggaavat arjestaan internettiin. Ylen haastattelussa erityisperheen perhe-elämästä blogia pitävä Anna-Kaisa Huurinainen kertoo, että haluaa muuttaa ihmisten suhtautumista vammaisiin ihmisiin. Hän kokee tärkeäksi puhua kehitysvammaisuudesta, jotta se ei olisi enää tabu. Huurinaisen mukaan blogia lukevat muun muassa sellaiset äidit, joilla on suurempi riski saada kehitysvammainen lapsi. (Alatalo 2013.) Äitiysblogi-ilmiö on kiinnostanut itseä pitkään ja aihetta ei ole Suomessa juurikaan tutkittu. Blogitutkimusta on alkanut esiintyä tutkimuskentällä erityisesti muotiblogien ja verkkokeskustelujen tutkimuksen muodossa. Äitiysblogeja on tutkinut muun muassa Mäkinen (2013) tutkimuksessaan Social Interaction in motherhood blogs A netnographic study blogien vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Oma tutkimukseni keskittyy tutkimaan äitejä, jotka bloggaavat internettiin arjestaan kehitysvammaisen lapsen kanssa. Tutkimukseni näkökulma keskittyy siihen, millaista on olla äiti kehitysvammaiselle lapselle ja kuinka tämä äitiys jäsentyy internetin blogin kautta. Blogit tarjoavat uuden näkökulman jo ennestään paljon tutkittuun aiheeseen kehitysvammaisen lapsen vanhemmuudesta (mm. Whiting 2014, Boström, Broberg & Hwang 2009, Tonttila 2006). Tutkimani blogit kertovat hyvin vapaamuotoisesti blogin pitäjän

8 3 perhe-elämästä ja elämästä kehitysvammaisen lapsen kanssa. Kaikkia tutkimiani blogeja yhdistää se, että perheessä on kehitysvammainen lapsi ja tarkemmin määriteltynä, lapsella on todettu Downin oireyhtymä. Tutkielmani luvussa kaksi käsittelen vanhemmuutta ja tutkimuksen keskiössä olevaa teemaa eli äitiyttä. Vanhemmuutta käsitellään vanhemmaksi tulemisen näkökulmasta sekä vammaisen lapsen vanhemmuuden näkökulmasta. Käsittelen luvussa kaksi myös kehitysvammaisuutta ja Downin oireyhtymää, jotka liittyvät tutkimukseeni lapsen kehitysvammaisuuden kautta. Luvussa kolme esittelen tutkimusaineistoni kannalta tärkeät ja ajankohtaiset aiheet: blogit sekä blogitutkimuksen. Luvussa kolme tuon esille myös tutkimukseni keskiössä olevan ilmiön äitiysblogit erityisesti aihetta tutkineiden Morrisonin (2010,2011) ja Lopezin (2009) näkökulmista. Luvussa neljä tuon esiin narratiivisen tutkimusmenetelmän ja tutkimuksessa tehdyt eettiset sekä aineiston kokoamiseen liittyvät valinnat. Luvussa viisi on luettavissa tutkimustulokset kertomuksen muodossa viiden eri kehitysvammaisen lapsen äitinä olemiseen liittyvän teeman kautta. Pohdinta-luvussa peilaan tutkimustuloksiani aiemmin tehtyihin tutkimuksiin ja arvioin tulosteni luotettavuutta.

9 4 2 KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN VANHEMPANA OLEMINEN 2.1 Äidiksi ja vanhemmaksi tuleminen Kautta aikojen kaikki yhteisöt ovat luoneet ja luovat jatkuvasti stereotyypinomaista kuvausta äidistä ja äitiydestä. Feminiinisyys ja äitiys muodostuvat useissa yhteiskunnissa naiseuden koko olemuksen. Suurimalle osalla naisista äitiys on yhä heidän ainoa olemuksensa. (Lax 2006, 1.) Naisella äidiksi tuleminen vaikuttaa naisen käsitykseen omasta itsestään. Naisen tullessa äidiksi, hänen täytyy hyväksyä itselleen uusi osaidentiteetti ja ratkaista ne ristiriidat, jotka tulevat esiin äitiyden ja muiden rooli-identiteettien yhteensovittamisessa. (Niemelä 1979, 156.) Niemelä on pohtinut, kuinka naiselle syntyy äitiyden tunne lapsen syntymisen jälkeen. Äitiyden tunne voi kehittyä vain vauvan ja äidin välisessä vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutus vaatii, että äiti kohtaa lapsensa juuri sellaisena kuin lapsi on ja vastaa hänen tarpeisiinsa. Tällöin näiden kahden välille voi syntyä monia hetkiä, jolloin sekä äiti että vauva voivat olla omana itsenään toistensa kanssa. Juuri näissä hetkissä äiti saavuttaa tunteen siitä, että hän on juuri tämän lapsen äiti. (Niemelä 2003, 237.) Vauva kokee kasvavan, orastavan, itsensä heti synnyttyään. Stern on kuvannut vauvan minätunnun syntyä ja hänen mukaansa kahden ja kuuden kuukauden välisenä ajanjakso-

10 5 na vauva vahvistaa ydinitseään erillisenä ja itsenäisenä fyysisenä yksilönä. Yhteys muiden ihmisten kanssa voi syntyä vasta, kun vauvalla on valmis käsitys omasta ydinitsestä. (Stern 1985, 10.) Niemelä on soveltanut Sternin minätunnun syntymisen mallia äitiminän syntymiseen. Hän näkee äititunteen syntymisen kaksivaiheisena tapahtumana. Ensiksi äiti kohtaa vauvansa ja alkaa tutustua tähän. Vauva alkaa kohdata äitiään ja ulkomaailmaa. Seuraavassa vaiheessa vauvan ja äidin vuorovaikutuksessa molemmille alkaa muodostua kuva itsestä. Vauvalla on syntyessään valmiudet kokea yhteys toisen ihmisen kanssa ja myös äiti on monin eri tavoin valmis kohtaamaan oman vauvansa. Vauva on aluksi outo ja vieras. Äiti voi kokea itsensä hyvin epävarmaksi ja hän ei vielä tunne oman vauvansa tapaa ilmaista itseään. Lisäksi äiti ei tiedä, miten vauva haluaa olla hänen kanssaan. (Niemelä 2003, ) Vauva muodostaa tunteen ydinitsestä vuorovaikutuksessa äidin kanssa, joten voidaan olettaa, että myös äiti muodostaa ydinitsensä äitinä vuorovaikutuksessa vauvansa kanssa. Hoidettuaan vauvaansa muutaman kuukauden, hän ei koe enää olevansa vain vauvan armoilla. Äiti alkaa kokea itsensä aktiivisena toimijana vauvan kanssa. Hän kokee vastaavansa vauvansa tarpeisiin. Äiti kokee pystyvänsä säätelemään tilanteita niin, että se on parhaaksi hänen itsensä sekä vauvan kannalta. Hän muodostaa elämänsä vauvansa rytmien mukaan ja alkaa ymmärtää vauvansa tapaa olla. Äidin ruumiillisten ja psyykkisten kokemusten yhdentyminen, hoitotapojen muotoutuminen, vauva-ajan eteneminen ja vauvan kanssa läpikäydyt tunteet muodostavat ydinäitiyden kokemuksen. Siitä huolimatta, vaikka äiti olisi kokenut orastavan äitiyden tunteet sekä kokemuksen ydinäitiydestä perheen aiempien lasten kanssa, on edelleen tärkeää, että hänelle muodostuu kaikki nämä äitiyden tunteet uudenkin lapsen kanssa. (Niemelä 2003, ) Hjälmhult ja Lomborg ovat tutkineet äitien kokemuksia äitiydestä ja kotona selviämisestä vastasyntyneen vauvan kanssa. Äidit olivat huolissaan siitä, kuinka he onnistuvat säilyttämään kontrollin sekä eheyden uudessa elämäntilanteessaan. He pyrkivät eheyden säilyttämiseen priorisoimalla vauvan tarpeet kaiken muun edelle. Priorisoinnin keinoista tutkijat muodostivat neljä alakategoriaa: äitiyden kompetenssin kehittäminen, venyminen eri osa-alueille, hyväksynnän etsiminen ja keskittyminen parisuhteeseen. Ensikertaa äidiksi tulleet eivät tienneet mitä odottaa sairaalasta kotiutumisen jälkeen, joten äidit tunsivat ahdistusta ja turvattomuutta. Äitiyden kompetenssin kehittämisessä äidit etsivät tietoa

11 6 normaalista äitiydestä, synnytyksestä, parisuhteesta sekä äitiydestä ja vertasivat itseään löytyneisiin kuvauksiin. Erityisesti imetys koettiin ikään kuin äitiyden onnistumisen mittapuuksi. Parisuhteeseen keskittymistä vaikeutti äitien mukaan vaikeus siirtää vastuuta miehelle. Toisaalta osa äideistä sanoi juuri työnjaon ja vastuiden jakamisen kotona olleen tärkeää parisuhteelle. (Hjälmhult & Lomborg 2012, ) Vauvan kotiuduttua monet äidit laiminlöivät omia tarpeitaan ja he pyrkivät täyttämään sekä omia että ulkopuolelta tulevia odotuksia. Unenpuutteen, kipujen sekä unohtuneiden ruokailujen täyttämänä arkena osa äideistä ei kyennyt tekemään muuta kuin huolehtimaan lapsesta. Äitien mukaan heidän venymiselleen ei ollut rajaa. Monet äidit pyrkivät tekemään kaiken täydellisesti ja he pelkäsivät että heidän kokemansa tunteet eivät olleet normaaleja. Äidit etsivät ympäristöstään hyväksyntää. Tutkimus osoitti, että on erityisen tärkeää, että äidit nähdään ja kuullaan sekä heitä kannustetaan heidän toimiessaan äiteinä. (Hjälmhult & Lomborg 2012, ) Äitinä oleminen on osa vanhemmuutta. Tamminen ei pidä vanhemmuutta aikuisen roolina tai ominaisuutena vaan ennen kaikkea vanhemmuus on aikuisen ja lapsen välinen ihmissuhde. Lapsen olemassaolo antaa aikuiselle ihmiselle mahdollisuuden olla vanhempi. Vanhemmuus on erityinen ihmissuhde, jossa aikuinen kasvattaa lasta. Samalla lapsen kasvaessa käynnistyy aikuisen jatkuva, elinikäinen sisäinen kasvu. Ensi hetkistään alkaen lapsi itse vaikuttaa siihen, millaista vanhemmuutta hän saa osakseen. Lapsi muokkaa toiminnallaan ja olemuksellaan omien vanhempiensa vanhemmuutta. (Tamminen 2004, 69.) Vanhemmuus on henkisenä kasvuprosessina yksi ihmiselämän kompleksisimpia psykologisia prosesseja. Vanhemmat integroivat omassa vanhemmuudessaan yhteen kolmea elintärkeää ihmissuhdekokemustaan. Ensiksi vanhempi ymmärtää lastaan vain sitä kautta, että on itse ollut myös lapsi. Toiseksi vanhempi muokkaa omaa vanhemmuuttaan siihen suhteeseen peilaten, joka hänellä on itse ollut lapsena omiin vanhempiinsa. Kolmanneksi vanhemmuus rakentuu aikuisen senhetkisen kiintymyssuhteen eli mahdollisen parisuhteen kautta. (Tamminen 2004, ) Nyström ja Öhrling ovat tehneet vanhemmuutta käsittelevän tutkimuskatsauksen, joka käsittää yhteensä 33 eri tutkimusta. Tutkimuskatsauksen mukaan ensimmäinen vuosi vanhempana on hämmentävä kokemus. Isä ja äiti kokivat tutkimuksissa vuoden aikana

12 7 koetun vanhemmuuden hieman eri tavalla. Äitien kokemuksissa tuli esille erityisesti tyytyväisyys ja itsevarmuus äitinä, vastuussa olemisen hämmennys, kamppailu oman ajan vähäisyyden kanssa sekä väsymyksen ja uupumuksen kanssa eläminen. Isänä olemisessa huolestuttivat uusien vaatimuksien aiheuttama stressi, itsevarmuus kumppanina sekä isänä, läheisyyden saavuttamisen epäonnistuminen lapsen kanssa ja toimiminen perheen suojelijana ja elättäjänä. Vanhemmat kokivat lapsen tuomat muutokset elämässään hämmentävinä. Kuitenkin kokemukset olivat sekä positiivisia että negatiivisia, vaikka esille tulleet tekijät aiheuttivat jokainen enemmän ja vähemmän stressiä. (Nyström & Öhrling 2003, ) 2.2 Lapsen kehitysvammaisuus ja vanhemmuus Lapsen syntyessä vanhempien elämäntapa muuttuu. Lapsen syntymää täytyy ennakoida, olipa lapsi sitten ensimmäinen tai myöhempi lisäys perheeseen. Lapsen saama varhainen vammaisdiagnoosi aiheuttaa lisästressiä, etenkin jos vanhemmat eivät ymmärrä vammaisuuden luonnetta tai sen mahdollisia vaikutuksia tulevaan elämään. Tämä tekijä lisää vanhempien epävarmuutta. Vanhempien on tärkeä saada tietää luokiteltu diagnoosi lapsesta, sillä se auttaa vanhempia hakeutumaan oikeaan paikkaan tuen tarpeen ilmaantuessa. Lisäksi diagnoosi tarjoaa oivalluksen siitä, että ratkaisemattomat huolet voivat johtua lapsella olevasta tilasta. (Burke 2008, 42, 47.) Kun nainen tulee raskaaksi, hän valmistautuu ja virittäytyy uuteen tulevaan tehtäväänsä. Jotkut vanhemmat saavat jo raskauden aikana tietää vauvan vammaisuudesta, jolloin vanhemmat joutuvat päättämään, aikovatko keskeyttää raskauden vai ei. Tieto lapsen vammaisuudesta voi kuitenkin auttaa vanhempia kehittämään todellisemman kuvan syntyvästä lapsesta ja täten se voi helpottaa kiintymyksen tunteen syntymistä. Vauvan syntyessä vammaisena, ensimmäinen haaste vuorovaikutukselle voi olla tunnistamisen pitkittyminen. Vanhemmilla voi olla vaikeuksia kohdata vauva, sillä se poikkeaa fantasioilla kyllästetystä vauvasta paljon. Varhainen tutustuminen vauvaan ja tunnistaminen helpottavat tuettaessa lapsen kehitystä. Yhdeksi ongelmaksi voi kuitenkin muodostua vauvan

13 8 näkeminen vain hänen vammansa kautta eikä häntä ajatella kehittyvänä yksilönä. Kalland käyttää esimerkkinään Downin oireyhtymää: Vauvan aito tunnistaminen vaatii, että vanhemmat tuntevat heille syntyneen vauvan, jolla on Downin syndrooma, ei Down-vauvaa. (Kalland 2003, , 197.) Lapsen synnyttyä vammaisdiagnoosin kertominen on ratkaiseva hetki perheen elämässä ja tämä hetki tullaan muistamaan myöhemmin. Diagnoosin kertominen vaatii sairaanhoitohenkilökunnalta hienotunteisuutta sekä ammattitaitoa. Diagnosointitiedon lisäksi vanhemmat tarvitsevat myös tukea arkeen sekä rohkaisemista tulevan kohtaamiseen. Vammaisen lapsen tuleminen maailmaan ei tarvitse olla yksistään surumielinen tapahtuma, vaan vauvasta kasvaa aikanaan aikuinen, joka tulee näkemään, oppimaan ja kokemaan asioita omalla rikkaalla tavallaan. (Välkkilä 2009, 10.) Kehitysvammaisen lapsen synnyttyä Suomessa synnytyssairaaloissa annetaan Ensitietonimistä tietoa lapsen vammaisuudesta. Tämän oikein annetun tiedon tarkoitus on lieventää diagnoosin aiheuttamaa shokkia ja ohjata vanhempia hakemaan apua lapselleen ja itselleen. Tiedolla pyritään ehkäisemään vanhempien psyykkisiä oireita. (Kaski ym. 2002, ) Kehitysvammaisten tukiliitto järjestää myös ensitietokursseja, jotka ovat sopeutumisvalmennuskursseja perheille, joihin kuuluvilla lapsilla on todettu kehitysviivettä, oppimisvaikeuksia tai kehitysvamma. Yksi tärkein osa kurssia on perheiden keskinäinen vertaistuki. Kehitysvammaisen ihmisen maailma ei ole kaikille vanhemmille ennestään tuttu. Vanhemmille voi olla uutta, että kehitysvammaiset ihmiset viettävät hyvin tavallista arkea. He harrastavat, käyvät töissä, opiskelevat ja asuvat itsenäisesti. Ensitiedon yksi tärkeimpiä viestejä on se, että...vammaisen ihmisen elämä on hyvä ja arvokas. (Vehmanen & Vesa 2014, 9, 12.) Vanhemmat reagoivat lapsen vammaisuuteen eri tavoin. Joskus ensitieto on jäänyt joko antamatta tai sitä ei ole kyetty antamaan siten, että vanhemmat olisivat siinä tilanteessa olleet kykeneväisiä ottamaan sen vastaan. Joissakin tilanteessa lapsen vammaisuus on vanhemmille luonnollinen osa elämää ja he jatkavat elämäänsä uudessa tilanteessa. Heidän keskinäinen side toisiinsa vain vahvistuu entisestään. Usein lapsen vammaisdiagnoosi aiheuttaa vanhemmille sopeutumattomuuskriisin. Kriisireaktiot kehittyvät yleensä saman

14 9 kaavan mukaan. Kriisireaktioista voidaan erottaa neljä eri vaihetta: shokki-, reaktio-, korjaamis- sekä uudelleensuuntautumisvaiheet. (Kaski ym. 2002, 297.) Vammaisdiagnoosin saamista seuraa usein psyykkinen shokki, jonka ilmenemismuodot riippuvat perheen elämäntilanteesta, aiemmista kokemuksista sekä vanhempien keskinäisestä parisuhteestaan. Shokki voi kestää muutamasta hetkestä muutamaan päivään ja usein vanhemmat eivät muista kyseisen ajan tapahtumia. Täten ensitiedon antajan ei kannata ryhtyä kertomaan lapsen kuntoutusmahdollisuuksiin liittyvistä asioista laajasti. Tässä vaiheessa tulee keskittyä vain vallitsevaan tilanteeseen. Reaktiovaiheessa masennus ja suru valtaavat usein vanhemmat. Tähän voi sekoittua vielä häpeän tunnetta, sillä jotkut vanhemmat kokevat häpeää siitä, että he eivät jostain syystä ole pystyneet saamaan normaalia lasta. Tällöin suru kaksinkertaistuu, sillä vanhemmat kokevat menettävänsä myös omanarvontuntoaan. Ulkopuolinen apu sekä vertaistuen saaminen ovat tällöin ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä. Reaktiovaiheeseen voi liittyä myös syyllisyyden tunnetta, lapsen vammaisuuden kieltämistä sekä syyttelyä ja ylihuolehtimista lapsesta. Vanhemmat voivat etsiä syyllistä lapsen vammaisuudelle yrittäen helpottaa näin omaa oloaan ja syyllisyyden tunnettaan. (Kaski ym. 2002, ) Lapseen kohdistuvien vaikeiden reaktioiden vyyhtiä voidaan korjata asiantuntevalla keskustelulla, johon koko perheen on hyvä osallistua. Vanhemmat tarvitsevat varhaisessa vaiheessa paljon tukea, jotta he pystyvät luomaan lapselle positiivisen perustan minäkuvalle ja mahdollisuuden itsenäistymiseen. Korjaamisvaihetta seuraa uudelleensuuntauminen lapseen, joka tapahtuu 1-2 vuoden kuluttua shokkivaiheesta. Vanhemmat alkavat vähitellen hyväksyä lapsensa sellaisena kuin hän on. Murheet voivat tulla esiin kuitenkin uusissa elämäntilanteissa esimerkiksi koulun aloittamisen kynnyksellä tai kun muut ikätoverit saavuttavat etappeja elämässään. (Kaski ym. 2002, ) Boström, Broberg ja Hwang ovat tutkineet vanhempien tuntemuksia ja kokemuksia heti lapsen saaman kehitysvamma-diagnoosin jälkeen. Tutkimukseen osallistuneiden vanhempien lapsilla oli todettu kehitysvammaisuus viimeisen puolen vuoden sisällä tai diagnosointiprosessi oli meneillään. Suurin osa vanhemmista kuvaili omaa lastaan rakastavasti ja tasapainoisesti. Lasta kuvailtiin positiivisesti, mutta negatiivisia piirteitä ei laitettu täysin syrjään. Suurin osa vanhemmista kuvaili hyvin toimivia rutiinejaan sekä syntynyttä

15 10 suhdettaan lapsensa kanssa. Lisäksi moni toi esiin sen, että he näkevät lapsensa yksilönä ja omana persoonanaan. Muutaman vanhemman kuvailut omasta lapsestaan olivat päinvastaisesti negatiivisia sekä etäisestä suhteesta kertovia. (Boström, Broberg & Hwang 2009, ) Suurin osa tutkimukseen osallistuneista vanhemmista oli mietteliäitä kehitysvammaisen lapsen tulevaisuuden suhteen. Osa puhui jokapäiväisestä elämästään siten, että se olisi ikään kuin integroitunut yhteen kehitysvammaisuuden kanssa. Muutaman vanhemman kertomukset paljastivat hyväksynnän, sillä heidän kertomuksissaan lapsen vammaisuus ei ollut pääosassa. Kuitenkin suurimman osan vanhempien kertomuksissa lapsen kehitysvammaisuus esitti suurta osaa jokapäiväisessä elämässä. Huolenaiheina jokapäiväisessä elämässä olivat diagnoosin vaikea hyväksyminen, yhteiskunnan ja muiden ihmisten suhtautuminen poikkeavaan lapseen, kehitysvammaisen lapsen vaikutus vanhempien identiteettiin, koetut traumaattiset kokemukset (kriittiset ajanjaksot kuten synnytys ja ensimmäiset elinkuukaudet) sekä vaikeudet ymmärtää omaa lasta. (Boström ym. 2009, ) Vammaisen lapsen synnyttyä vanhemmille tarjotaan Suomessa mahdollisuutta ensitukiryhmäistunnon (ETRI) pitämiseen. Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden ja vanhempien vetämään keskusteluun voidaan kutsua myös vanhempien toiveesta heidän nimeämiään henkilöitä esimerkiksi sukulaisia, joita hämmentää tieto lapsen kehitysvammaisuudesta. Ensitukiryhmäistunto voidaan järjestää jo odottavan äidin raskausaikana, mikäli lapsen vammaisuus on todettu jo silloin. Ensitukiryhmän tavoitteena on tukea perhettä kohti tulevaisuutta (Välkkilä 2009, 10.) Suomessa kaikki lapset kuuluvat lastenneuvoloiden palvelujen piiriin. Kehitysvammainen lapsi käyttää usein myös kuntoutusneuvolan palveluja, jota voidaan kutsua paikasta riippuen myös kehitysvammaneuvolaksi tai erityisneuvolaksi. Kehitysvammaneuvolan toiminta perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön. Henkilökuntaan kuuluvat tavallisesti psykologia, lääkäri ja sosiaalityöntekijä sekä lisäksi saatavilla ovat myös fysioterapeutin ja puheterapeutin palvelut. Neuvolakäyntien aikana tehdään erilaisia psykologisia, lääketieteellisiä ja muita tarpeellisia tutkimuksia, joiden pohjalta tehdään lapselle kuntoutussuunnitelma. Kuntoutusneuvolassa perhe saa tukea lapsen kehitysvammaisuuden tuomiin eri-

16 11 tyiskysymyksiin, mutta he ovat edelleen oikeutettuja käyttämään lähimmän lastenneuvolansa terveyttä tukevia palveluita. (Välkkilä 2009, ) Lapsen vammaisuus vaikuttaa koko perheen elämään. Whiting (2014a) tutkimukseen osallistuneen 33 perheen näkemyksen mukaan, lapsen vammaisuus tai sairauden tuomia elementtejä voidaan tarkastella kolmen eri kategorian kautta. Kehitysvammaisen tai sairaan lapsen lisätarpeet vievät enemmän aikaa verrattuna ikätovereihin. Lisäksi lääkitykset, erityisruoat ja fysioterapiat ja muut lääkärikäynnit vievät vanhemmilta enemmän aikaa. Mikäli perheessä on muita lapsia, vanhemmat kokivat, että heillä jää vähemmän aikaa heille. (Whiting 2014a, ) Sairaan tai kehitysvammaisen lapsen vanhemmat omaavat monia rooleja hoitaessaan omaa lastaan. Vanhemmat kokivat olevansa kumppaneita, vanhempia, taksikuskeja, hoitajia, fysioterapeutteja ja päiväkirjan pitäjiä, kaikkia samaan aikaan. Vanhempana tarvitaan tällöin ongelmanratkaisutaitoa sekä kykyä tasapainotella useiden eri velvollisuuksien välillä. Useat perheet käyttivät itsestään nimitystä vammautunut perhe (disabled family). Tällä termillä perheet viittaavat siihen, että lapsen sairaus tai vamma vaikuttaa heidän koko perheensä kommunikaatioon, joissakin tilanteissa työmahdollisuuksiin sekä kodinhoidon ja perheen hajaannukseen. (Whiting 2014a, ) Jatkotutkimuksessa selvitettiin perheen tuen tarvetta. Suurimman tuen perheet kokivat saavansa ihmisiltä heidän ympärillään, sukulaisilta ja ystäviltä sekä ihmisiltä terveydenhuollon piiristä. Perheen ja ystävien tuki nähtiin käytännöllisenä lastenhoitoapuna sekä sisarusten hoitoapuna, jolloin sisarukset saivat vapaa-aikaa. Myös emotionaalisen tuen saaminen koettiin tärkeäksi. Terveydenhuollon prosessit ja resurssit olivat myös tärkeä osa tukea: perheet saivat sieltä diagnosointiapua, kirurgiaa ja pitkän ajan tuen perheen elämään. (Whiting 2014b, ) Myös Tonttilan (2006) tutkimuksessa tuli esille, että vammaisten lasten äidit saivat vahvimmin tukea omaan vanhemmuuteensa perheen tasapainottavasta vaikutuksesta, lapsen päivähoidosta ja hänen kuntouttavilta henkilöiltään sekä perheen terveistä lapsista. Lisäksi tukea saatiin toisilta vammaisen lapsen vanhemmilta, työstä, parisuhteesta, lapsen erityisyyden filosofisesta tai uskonnollisesta käsittelystä sekä harrastuksista, opiskelusta ja ystäviltä. (Tonttila 2006, 130.)

17 Kehitysvammaisuus ja Downin oireyhtymä Maailman terveysjärjestön tautiluokitus ICD-10 (International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems) määrittelee älyllisen kehitysvammaisuuden (F70-79) tilaksi, jossa mielen kehitys on epätäydellinen tai se on pysähtynyt. Älyllinen kehitysvammaisuus esiintyy joko yksinään tai siihen voi liittyä mitä tahansa muita ruumiillisia tai henkisiä häiriöitä. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2012, 264.) Älylliseen kehitysvammaisuudessa heikosti kehittyneitä taitoja ovat erityisesti kehitysiässä opittavat taidot. Näihin voidaan lukea kuuluvaksi kielelliset taidot, kognitiiviset taidot, motoriikka sekä sosiaaliset taidot. Kehitysvamma-diagnoosin saamiseksi henkilöllä pitää todeta älyllisen tason mataluus. Älyllinen kehitysvammaisuus voidaan jakaa älykkyysosamäärän perusteella neljään luokkaan: lievä kehitysvammaisuus, jolloin älykkyysosamäärä (ÄO) on 50-69, keskivaikea kehitysvammaisuus ÄO 35-49, vaikea kehitysvammaisuus ÄO sekä syvä kehitysvammaisuus ÄO alle 20. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2012, ) AAIDD (The American Association on Intellectual and developmental Disabilities) määrittelee kehitysvammaisuuden tarkoittavan tämänhetkisen toimintakyvyn huomattavaa rajoitusta. Määrittelyssä on kyse edellytyksistä, ympäristöstä ja toimintakyvystä. AAIDD:n mukaan kyse on adaptiivisten ja älyllisten taitojen sekä ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta. Älyllinen kehitysvammaisuus on vammaisuutta edellä mainitun vuorovaikutuksen tuloksena. (Kaski, Manninen & Pihko 2009, ) Downin oireyhtymään liittyy aina jonkin asteista älyllistä kehitysvammaisuutta. Noin 70 perhettä Suomessa saa vuosittain tiedon siitä, että perheeseen syntyneellä lapsella saattaa olla Downin oireyhtymä. Downin oireyhtymään liittyy eritasoisia kehityshäiriöitä ja maailmassa ei ole olemassa tyypillisesti kehittyvää down-lasta. 95 %:lla kaikista lapsista, joilla on Downin oireyhtymä, on trisomioita. Trisomia 21 tarkoittaa sitä, että että kromosomia 21 on kahden sijasta kolme kappaletta. Tämä ylimääräinen kromosomi aiheuttaa poikkeavuuden lapsen kehityksessä ja ulkonäössä. (Välkkilä 2009, ) 21- trinosomi on suurin yksittäinen kehitysvammaisuutta aiheuttava syy ja äidin mahdollisuus saada 21-trinosomian omaava lapsi kasvaa äidin iän kasvun myötä. Downin oireyh-

18 13 tymän omaavista lapsista suurin osa on älyllisesti lievästi tai keskitasoisesti kehitysvammaisia. Varhaislapsuudessa down-lapset voivat olla tavallista veltompia ja lapset kehittyvät sysäyksittäin. He oppivat kävelemään vasta parivuotiaina ja puhumaan oppiminen voi tuottaa myös vaikeuksia. Kielellistä kehitystä voidaan tukea varhaisviittomilla ja sanojen muodostamista voidaan tukea suun ja kasvojen alueen motorisilla harjoitteilla. Sanojen ilmaantuminen tapahtuu yksilöllisesti, usein noin 3-4 vuoden iän jälkeen. (Kaski, Manninen, Mölsä & Pihko 2002, ) 2.4 Vanhemmuuden hyvinvointi ja suhtautuminen omaan lapseen Rasmussenin mukaan sivistyneillä yksilöillä ei voi olla muuta tärkeämpää tehtävää, kuin valmistella uutta sukupolvea yhteiskunnan jäseniksi. Yksilöt aloittavat oppimisensa yhteiskunnan jäsenyyteen oman perheensä parissa. Perhe valmistaa yksilön kohtamaan aikuisuuden haasteet sekä yhteiskunnan velvollisuudet. Se, miten perhe kasvattaa yksilöä, vaikuttaa tulevaisuudessa perheen sekä koko yhteiskunnan yhtenäisyyteen. Lapsen kasvatuksen tehtävä (task) on valmistaa lasta aikuisuuteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen. Lapsen kasvatuksen haaste (challenge) on se, kuinka hallita lapsen itsekeskeisiä ja synnynnäisiä taipumuksia. Syntyessään lapsella on luonnostaan kiinnostus sosiaaliseen toimintaan, mutta sosiaalisen toiminnan laatu täytyy opettaa, sillä se ei ole synnynnäinen. Mikäli lapselle ei opeteta sosiaalisia käytäntöjä, hän kehittää itsekeskeisten ajatusten värittämiä päämääriä sekä kiinnostuksen kohteita. Lapsella on synnynnäinen tarve välttää ahdistusta. Hän pyrkii välttämään ahdistusta pyytämällä apua vanhemmalta ja saamalla vuorovaikutuksen kautta aikaan hyvää oloa. Kuitenkin myös vanhemmat etsivät elämässään lohtua, turvallisuutta ja mielihyvää. Lapsen kasvatus usein häiritsee näitä haluja, joten vanhemmat voivat kadottaa lapsen kasvatuksen punaisen langan. Usein vanhemmat keskittyvät ennemmin lapsen senhetkiseen elämänkriisiin, omiin senhetkisiin tarpeisiinsa ja haluihinsa kuin pidemmän tähtäimen lopputuloksiin ja tavoitteisiin. Vanhemmilla on halu kasvattaa lapsestaan vastuullinen ja hyvää tekevä yhteiskunnan jäsen. Usein vanhemmat etsivät apua vanhemmuuteensa vasta kun konflikteja ja vaikeuksia on jo ilmaantunut. (Rasmussen 2014, )

19 14 Moni vanhempi kokee tärkeimmäksi elämäntehtäväkseen rakastaa omaa lastaan. Vanhemmat voivat kokea, että heidän tehtävänsä on suojella lasta ahdistukselta ja mikäli lapsi on onneton, se kertoo heidän huonosta vanhemmuudestaan. Ulkoiset tekijät voivat myös aiheuttaa vanhemmille paineita selvitä vanhemmuudestaan. Kulttuuriset tekijät voivat aiheuttaa paineita kun vanhemmat yrittävät kasvattaa lastaan vastamaan yhteiskunnassa määriteltyihin menestyksen, kauneuden ja urheilullisuuden vaatimuksiin. Myös uskonnolliset sekä eettiset kasvatustraditiot voivat aiheuttaa paineita. Kasvatuksessaan vanhempien on huomioitava lapsensa kehitykselliset vaiheet ja asetettava näin ollen tavoitteensa jotka ovat linjassa lapsen taitojen ja kykyjen kanssa. (Rasmussen 2014, ) Se, että perheessä on kehitysvammainen lapsi, ei automaattisesti tarkoita sitä, että lapsi olisi vahingollinen vanhempien hyvinvoinnille. 67 perheen käsittävään kyselytutkimukseen osallistuneet kehitysvammaisten lasten vanhemmat eivät eronneet Yhdysvaltain valtaväestöön verrattuna, kun tarkastellaan vanhempien kokemaa stressiä ja masennuksen tunteita. Kuitenkin tutkimukseen osallistuneet vanhemmat kokivat avioliittonsa laadun heikommaksi verrattaessa valtaväestöön. Kuitenkin avioliiton tila oli vain marginaalisesti yhteydessä lapsen kehitysvammaisuuteen. Äideillä avioliiton laatu oli vahva ennustaja vanhemmuuden tehokkuudelle kun taas isillä, avioliiton ulkopuolelta tuleva sosiaalinen tuki toimi ennustavavana tekijänä. Tämä tukee käsitystä siitä, että äidit kokevat saavansa enemmän tukea omaan vanhemmuuteensa avioliiton tukevasta voimasta, kun taas isän käsitys itsestään vanhempana saa tukea ulkopuolelta. (Kersh, Hedvat, Hauser-Cram ja Warfield 2006, 885, ) Norlin ja Broberg vertailivat tutkimuksessaan vanhempien parisuhteen laatua ja yksilöllistä hyvinvointia kun perheessä on tavallisesti kehittyvä lapsi tai kun perheessä on kehitysvammainen lapsi. Isät ja äidit vastasivat tutkimukseen erikseen. Tutkimuksessa tutkittiin eri osa-alueiden avulla vanhempien hyvinvointia kun perheessä on tai ei ole kehitysvammainen lapsi. Osa-alueet olivat hyvinvointi, lapsen itseänsä vahingoittava tai stereotyyppinen käytös, vanhemmuuden stressi, taloudelliset riskit, avioliiton laatu ja yhteisvanhemmuuden laatu. Tulokset osoittavat, että kehitysvammaisen lapsen vanhemmat kokivat kontrolliryhmää enemmän stressiä ja lapsen itseänsä vahingoittava käytös koettiin enemmän häiritseväksi. Kehitysvammaisten lasten vanhempien ja kontrolliryhmän van-

20 15 hempien avioliiton laatu ei eronnut tässä tutkimuksessa, mutta yhteisvanhemmuuden laatuun lapsen kehitysvammaisuus vaikutti. (Norlin & Broberg 2013, , 562.) Tutkijat olettavat, että lapsen erityistarpeet laittavat vanhempien yhteistyötaidot koetukselle, mutta tämä ei välttämättä kosketa heidän parisuhdettaan. Kehitysvammaisten lasten äidit kokivat hyvinvointinsa heikommaksi, kuin vammattoman lapsen äidit. Kuitenkaan kehitysvammaisten lasten isien kohdalla tätä eroa ei näkynyt. Taloudellisilla riskitekijöillä oli yhteys vanhempien hyvinvointiin, mutta ryhmien välillä ei ollut eroa tässä tutkimuksessa. Molempien ryhmien analyysissä mahdollisen hyvinvoinnin suurin ennustaja oli yhteisvanhemmuuden laatu. Tämä tukee näkemystä siitä, että perhe, jossa on kehitysvammainen lapsi, ei eroa laadullisesti normaalisti kehittyvän lapsen perheestä. Usein monet tutkijat tarpeettomasti korostavat lapsen käyttäytymisen ominaisuuksien johtuvan kehitysvammasta ja samalla lailla monet tutkijat näkevät vanhemmat vain heidän kehitysvammaisen lapsensa valossa. (Norlin & Broberg 2013, 562.) Kehitysvammaisten lasten vanhemmat kohtaavat useita stressitekijöitä kasvattaessaan kehitysvammaista lasta. He joutuvat kehittämään erilaisia selviytymiskeinoja vastatakseen näihin haasteisiin. (Glidden, Billings & Jobe 2006, 949.) Vanhemmuus esimerkiksi lapselle, jolla on Downin syndrooma, laittaa vanhemmat sopeuttamaan omaa vanhemmuuttaan. Ihmiset, joilla on vahvempi tunne omasta koherenssista (sence of coherence, SOC), selviävät näistä vanhemmuuden stressitekijöistä paremmin. (Hedov, Annerén & Wikblad 2002, 424.) Roll-Pettersson on tutkinut vanhempien kokemuksia siitä, kun perheeseen syntynyt lapsi on kehitysvammainen haastatellen 46 kehitysvammaisen lapsen vanhempaa. 13 lapsen vanhemmilla oli ala- ja ylämäkiä eri aikoina omissa tunteissaan ja reaktioissaan. Osa vanhemmista oli alun jälkeen hyväksynyt lapsen vammaisuuden ja totesi haastattelussa:..nyt tilanne on, mikä on. Osa vanhemmista koki, että lapsen vammaisuus on muuttanut heidän koko elämänsä ja eräs äideistä haluaisi parantaa lapsensa, jos vain pystyisi. Selviytymiskeinoja vanhemmilla oli useita. Osa ajatteli, että vammaisuus voisi olla pahempaa ja eräs Downin oireyhtymän omaavan pojan äiti kertoi, että he ovat onnekkaita, sillä poika on terve. Terveellä on hän tarkoittaa sitä, että pojalla ei ole muita vammoja kuin Downin oireyhtymä. (Roll-Pettersson 2001, 6-10.)

21 16 Ruotsissa toteutetun Downin syndrooma-lapsien (Ds) vanhemmille sekä kontrolliryhmälle (normaalisti kehittyvä lapsi) suunnatun kyselyn mukaan, Ds-vanhemmat eivät eronneet kontrolliryhmän vanhemmista stressin ja oman koherenssinsa mittaustuloksissa. Tulokset osoittivat, että jos vanhempi yleisesti koki vähemmän stressiä vanhemmuudestaan, hänen tunne omasta koherenssistaan oli korkeampi. Ryhmien välillä ei ollut tässä eroa, joten tämä tukee väittämää kehitysvammaisen lapsen perheen normaaliudesta. Tutkijaryhmän mukaan tämä on todettu laajemmin jo aiemmissa tutkimuksissa. Kehitysvammaisen lapsen olemassaolo perheessä ei automaattisesti lisää perheen stressitekijöitä, vaan omalla suhtautumisella vanhemmuuteen on vaikutusta. (Hedov ym. 2002, 429.) Tutkimuksessa löytyi kuitenkin joitakin eroja Ds-vanhempien ja kontrolliryhmän vanhempien välillä. Erityisesti Ds-lapsen äidit kokivat vanhemmuuden vaatimusten kasvaneen. Äidit kokivat kontrolliryhmän äitejä stressaavimmiksi vanhemmuuden tuomat vaatimukset, perheen yhteisten aktiviteettien rajoittuneisuuden, unenpuutteen, puolison kanssa vietetyn ajan rajallisuuden sekä sen, kuka hoitaisi lasta kun vanhemmilla on menoja. Dslapsen äidit kokivat loppuun palamista enemmän kuin kyseisessä tilanteessa olevat isät. Tämä huomio tukee tutkijaryhmän mukaan myös aiempia löydöksiä siitä, että kehitysvammaisen lapsen äidit kokevat yleisesti enemmän stressiä kuin samassa tilanteessa olevat isät. Tämän tutkimuksen mukaan, isät olivat äitejä enemmän huolissaan puolisonsa jaksamisesta molemmissa tutkimusryhmissä. Ruotsissa äitien työllisyystilanteessa ei näkynyt huomattavia eroja, mutta vammattomien lapsien kävivät vammaisen lapsen äitejä useammin osa-aikatyössä. Kuitenkin on yleisestä, että pienten lasten äidit työskentelevät osa-aikaisesti juuri silloin, kun lapset ovat pieniä. Lapsenhoitoon kotona käytettiin molemmissa tutkimusryhmissä yhtä paljon aikaan. (Hedov ym. 2002, ) Useat tutkimukset ovat koskeneet äidin hyvinvointia lapsen kasvatuksessa, oletuksella, että äiti on perheessä päävastuunkantaja lastenhoidossa. Kuitenkin äidin hyvinvointiin voi vaikuttaa vahvasti se, kuinka paljon hän saa tukea perheen isältä. Simmerman, Blacher ja Baker selvittivät äitien tyytyväisyyttä isän osallisuuteen lastenhoidossa, kun perheessä on lapsi, jolla on todettu kehitysvammaisuutta. 60 perheen käsittävä tutkimus osoitti, että isät osallistuivat perheen arjessa eniten kasvatukseen, kurinpitoon, leikkimiseen ja lapsen tarvitsemien palveluiden päätöksentekoon. Enemmän vastuuta äideille jäi lapsen hygienian hoidossa, ruokailun huolehtimisessa, pukemisessa, opetuksessa ja terapiakäynneissä

22 17 sekä sovituissa tapaamisissa käymisissä. Äidin tyytyväisyys isän antamaan apuun oli selvästi enemmän yhteydessä perheen hyvinvointiin kuin isän antaman avun laajuuteen itsessään. Tyytyväisyys isän osallisuuteen heijasteli tutkimuksessa korkeampaa avioliiton sopeutumista ja se vähensi lapsen huolehtimisesta aiheutuvaa taakkaa. (Simmerman, Blacher & Baker 2001, , ) Tonttilan tutkimukseen osallistuneista äideistä osa koki ristiriitaisia tunteita lastaan kohtaan. Lapsen kanssa elämistä väritti menettämisen pelko, mutta vaikeina aikoina myös toive lapsen menettämisestä. Kukaan ei ollut valmistanut heitä niin laajaan tunteiden kirjoon. Lapsen vammaisuuden selvittyä äitejä ahdisti se, että lapsi sitoo vanhempansa hoitajakseen loppuikänsä. Muutamat äidit olivat kuitenkin muuttaneet ajatusmalliaan ja tiedostivat, että vammaisten lasten tulevaisuus ei ole niin toivoton kun joskus aikaisemmin on ehkä ollut. Kaikilla äideillä on jossain vaiheessa ollut syyllisyydentunteita siitä, että lapsi on vammainen. Osa on ajatellut lapsen vammaisuuden johtuvan jopa omista tekemisistään tai sanomisistaan. Väsyneinä kaksi äitiä on tuntenut jopa vihaa lastansa kohtaan ja lapsen sairauksien hoitamisen myötä valvominen on ollut uuvuttavaa. (Tonttila 2006, ) Tonttilan tutkimus tuo esiin myös sen näkökulman, kuinka läheinen suhde äidillä on vammaiseen lapseen. Kaikkien äitien haastatteluissa kuvastui äitien kiintymys ja rakkaus omaan lapseen. Äideillä on lämmin suhde omaan lapseensa ja he kokivat saavansa lapselta vastakaikua näihin tunteisiin. Eräs äideistä kertoi olevansa ylpeä omasta lapsestaan ja siitä, että saa olla äitinä juuri tälle lapselle. Hänelle on luonnollista ottaa lapsi mukaan eri tilaisuuksiin ja elää perheenä täysipainoista elämää. Monet äideistä kertoivat lapsesta positiivisia puolia sekä toivat esiin niitä hetkiä, jolloin lapsi osoittaa äidille kiintymystä ja hellyyttä. Usein tutkimukset ovat keskittyneet tutkimaan vain vammaisen lapsen vanhemmuuden negatiivisia puolia vaikka nämä lapset antavat vanhemmilleen yhtä lailla aihetta iloon. Äidit kokivat, että vammaisen lapsen myötä heidän elämänarvonsa ovat muuttuneet, pitkäjänteisyys on lisääntynyt sekä pienten asioiden murehtiminen on jäänyt pois. Lisäksi äidit kokivat kasvaneensa ihmisenä ja suojelunhalu omia lapsi kohtaan on kasvanut. Vammainen lapsi on kasvattanut myös suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan. (Tonttila 2006, , 115.)

23 Fergusonin ja Fergusonin malli vanhempien suhtautumisesta kehitysvammaiseen lapseen Tutkijat Ferguson ja Ferguson ovat kehittäneet vammaisten lasten perheisiin kohdistuneista tutkimuksista nelikenttäisen luokituksen, josta selviää yleisimmät aiheesta tehdyissä tutkimuksissa käytetyt lähestymistavat. Heidän mukaansa useimmissa tutkimuksissa pyritään vastaamaan kahteen perustavanlaatuiseen kysymykseen: 1) Kuinka vanhemmat reagoivat siihen, että heillä on vammainen lapsi? 2) Kuinka tällaiset reaktiot saavat alkunsa? Ensimmäiseen kysymykseen vastattaessa, monet tutkimukset painottavat, että vanhempien reagointi voidaan lukea emotionaaliseksi asennoitumiseksi, joten tutkimuksen lähtökohtana ovat tällöin asenteet. Tällä tutkimussuuntauksella on tapana puhua siitä, mitä vanhemmat tuntevat eikä siitä, mitä vanhemmat tekevät. Paras tapa ymmärtää vanhempien reaktioita on ymmärtää niitä emotionaalisena suhtautumisena. Toiset tutkimukset taas painottavat tunteiden sijaan vanhempien käytöstä (kysymys kaksi). Lähestymistapa painottaa vanhempien tekoja ennemmin kuin tunteita. Päätuntomerkkinä tutkimuksessa on se, että miten vanhemmat käyttäytyvät entiseen verrattuna, kun lapsi on vammainen. Toisaalta monet käyttäytymisen tutkijoista puhuvat myös siitä, kuinka vanhempien asenteet ovat kehittyneet. Käyttäytymisen ja asenteiden tutkimuksen vastakkaisasettelu aiheuttaa joissakin tilanteissa käytännön eron lähtökohtiin. (Ferguson & Ferguson 1987, ) Toiseen kysymykseen vastattaessa nousee esiin kaksi ulottuvuutta, joista vanhempien reaktion vammaiseen lapseensa syntyvät: normatiivinen ja tilannesidonnainen ulottuvuus. Näiden ulottuvuuksien pohjalta tutkijapari on luonut ammattilaisten orientaatiota vanhempien reaktioita kohtaan kuvaavan nelikentän, jonka on suomentanut ja mukaillut äitiyttä kehitysvammaiselle lapselle tutkinut Tonttila (2006). Tonttila on täydentänyt nelikenttää Fergusonin ja Fergusonin omilla näkemyksillä.

24 19 TAULUKKO 1. Vammaisen lapsen perheeseen kohdistuvat tutkimukset (Ferguson & Ferguson 1987, ; suomentanut ja mukaillut Tonttila 2006, 19) Vanhempien suhtautumista lapsen kehitysvammaisuuteen voidaan tarkastella tilannesidonnaisesta tai normatiivisesta näkökulmasta. Normatiivisen näkökulman mukaan vanhemman ja lapsen välinen suhde on ikään kuin tukipiste, johon koko perheen tasapaino perustuu. Lapsen vammaisuus horjuttaa tätä tasapainoa. Normina voidaan pitää sitä, että lapsen vammaisuus heikentää vanhempiensa käyttäytymistä ja tunne-elämää. Vammaisuus aiheuttaa väistämättä ongelmia vanhemmille. Tilannesidonnainen näkökulma taas painottaa, että vammaisuus itsessään ei aiheuta perheelle ongelmia, vaan ongelmat ilmenevät tilanne tilanteelta. Vammaisuuden tuomat ongelmat muotoutuvat taloudellisten, sosiaalisten, koulutuksellisten ja historiallisten tekijöiden myötävaikutuksesta. (Ferguson & Ferguson 1987, ) Taulukosta nähdään, että ammattilaisilla voidaan katsoa olevan neljä erilaista suhtautumistapaa vanhempien reaktioihin omaan kehitysvammaiseen lapseensa. Normatiiviseen ulottuvuuteen lasketaan kuuluvaksi vanhempien funktionalistinen ja psykodynaaminen

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Ulla Kumpula Suomen Monikkoperheet ry 6.6.2013 Ulla Kumpula 1 Luennon tarkoitus Tuoda esiin sitä, millaista on tulla kaksosten tai kolmosten vanhemmaksi Tuoda esiin

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE

!#$%&'$(#)*+,!!,*--.$*#,&--#*/.,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE !"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&2745523?27747544H9;&IG@&JG9?=&15=5H42>:9 '28

Lisätiedot

Laadukas ensitieto perheille tukevampi ote arkeen

Laadukas ensitieto perheille tukevampi ote arkeen Laadukas ensitieto perheille tukevampi ote arkeen Koulutussuunnittelija Kehitysvammaisten Tukiliitto ry taina.koivunen-kutila@kvtl.fi 0207 718 328 Ensitieto Tietoa, joka annetaan perheelle, kun sikiön

Lisätiedot

Isyyden kielletyt tunteet

Isyyden kielletyt tunteet Isyyden kielletyt tunteet Mitä isät vastasivat kyselyymme? Anja Saloheimo 1.3.2013 Kuvat: Osmo Penna Ensin äidit, sitten isät Äidin kielletyt tunteet herätti kysymyksen: entä isät? Kesällä 2009 käynnistettiin

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus. Vanhemmuuden tukeminen ja perhekeskeinen yhteistyö, kun perheessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi

Kasvatuskumppanuus. Vanhemmuuden tukeminen ja perhekeskeinen yhteistyö, kun perheessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi Kasvatuskumppanuus Vanhemmuuden tukeminen ja perhekeskeinen yhteistyö, kun perheessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi Tuula Tonttila Kasvatustieteen tohtori konsultoiva erityisopettaja tuula.tonttila@lahti.fi

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

erityisen tuen tarpeen määrittely ja päivähoito

erityisen tuen tarpeen määrittely ja päivähoito erityisen tuen tarpeen määrittely ja päivähoito päivi pihlaja turun yliopisto 2006 Päivähoidon tehtäviä tukea lasten koteja näiden kasvatustehtävässään ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Jaana Kaukoranta Neuvontahoitaja, SYLVA ry. psykologi 20.3.2014 Psyykkinen kriisi: Ennustamattomuus Avuttomuus Hallinnantunteen menetys Tietoisuus haavoittuvuudesta

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Valtakunnalliset lastensuojelupäivät CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin Kari Lankinen Kehitysjohtaja, TM Juulia Ukkonen Projektikoordinaattori, kätilö, BSc Health

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus ...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus zoomaa lahteen Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus kehittyvät ja muuttuvat.

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista

Lisätiedot