Blogit kehitysvammaisen lapsen äitiyden kokemusten näyttämönä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Blogit kehitysvammaisen lapsen äitiyden kokemusten näyttämönä"

Transkriptio

1 Minna Nevalainen TUNTEIDEN VUORISTORADASSA Blogit kehitysvammaisen lapsen äitiyden kokemusten näyttämönä ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2015

2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Tiedekunta Faculty Filosofinen tiedekunta Osasto School Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Tekijät Author Minna Nevalainen Työn nimi Title Tunteiden vuoristoradassa. Blogit kehitysvammaisen lapsen äitiyden kokemusten näyttämönä Pääaine Main subject Työn laji Level Päivämäärä Date Sivumäärä Number of pages Erityispedagogiikka Pro gradu -tutkielma x sivua Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma Tiivistelmä Abstract Bloggaaminen on Suomessa jo suuri ilmiö. Helmikuussa 2015 blogilista.fi-sivustolle oli kirjattu yli blogia eri aihealueista. Suomalaisella blogikentällä esiintyy myös ulkomailla suosiossa olleet äitiysblogit. Äidit kirjoittavat blogissaan elämästään äitinä ja aiheet liittyvät vanhemmuuteen sekä lapsen kasvatukseen. Äiti-bloggaajat haluavat antaa äitiydestä valtavirran mediasta poikkeavan kuvan ja he tuovat äitiyden vaikeudet interaktiivisen keskustelun äärelle. Suomessa äitiysblogien joukkoon on alkanut muodostua joukko kehitysvammaisten lasten äitejä, jotka bloggaavat arjestaan internettiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia kuinka kehitysvammaisen lapsen äidit kokevat oman äitiytensä. Tutkimusaineistona toimivat äitien kirjoittamat blogit. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostettiin aiemmissa tutkimuksissa esiintyneistä teemoista. Teemat ovat kehitysvammaisen lapsen vanhempien saama tuki, vanhemmuuden stressitekijät, vanhemmuuden tuomat roolit sekä oma suhtautuminen kehitysvammaiseen lapseen. Viides teema muodostettiin aineistolähtöisesti ja se koskettaa arjen iloja. Blogitutkimus tarjoaa mahdollisuuden tutkia laajasti äitiyttä. Tutkimukset ovat osoittaneet, blogeihin kirjoitetaan kokemuksia, joita ei välttämättä muuten tuotaisi ulkomaailmassa julki. Blogi tarjoaa tutkimusaineiston, jota tutkijan ennakko-odotukset eivät määrittele. Tutkimuksen aineisto on kerätty kuudesta eri blogista, jotka käsittelevät äitinä olemista kehitysvammaiselle lapselle. Tutkimus osoitti, että eniten tukea vanhemmuuteen saadaan omasta lähipiiristä, lapsesta itsestään, vertaistuesta, yhdistyksiltä, ulkopuolisilta lastenhoitajilta sekä terveydenhoitohenkilöstöltä. Kaksi äitiä koki, että tuki etenkin yhteiskunnalta oli ollut riittämätöntä. Äitiyden stressitekijöinä olivat oman henkisen jaksamisen ongelmat, muiden suhtautuminen lapseen, vanhemmuuden vaatimukset, arjessa esiintyvät toistuvat ongelmat sekä lapsen kehitykseen liittyvät stressitekijät. Äitiys kehitysvammaiselle lapselle toi roolin lomakkeidentäyttäjänä, palavereihin osallistujana ja lapsen terveydenhuoltajana. Oma suhtautuminen kehitysvammaiseen lapseen on ollut muutoksessa ajan saatossa ja tunteet ovat vaihdelleet kehitysvammaisuuden aiheuttamasta alkujärkytyksestä sopeutumiseen. Ajoittain äidit kokivat ahdistusta. Arjessa iloitaan lapsen kanssa koetuista hetkistä, lapsen kehityksestä, arjen tapahtumista sekä äitiydestä itsestään. Äitien blogit olivat luonteeltaan positiivisia ja niistä heijastui kaipuu tavalliseen arkeen. Äidit eivät koe lapsen kehitysvammaisuuden tekevän perheestä epänormaalia tai vammauttavan perhettä, niin kuin aiemmissa tutkimuksissa on tullut esille. Avainsanat Keywords äitiys, vanhemmuus, blogit, lapsi, kehitysvammaisuus

3 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Tiedekunta Faculty Philosophical Faculty Osasto School School of Educational Sciences and Psychology Tekijät Author Minna Nevalainen Työn nimi Title A roller coaster of emotions. Mother bloggers experiences of being a mother to a child with intellectual and developmental disability Pääaine Main subject Työn laji Level Päivämäärä Date Sivumäärä Number of pages Special Education Pro gradu -tutkielma x pages Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma Tiivistelmä Abstract Blogging is already a major phenomenon in Finland. There are more than blogs on different subjects at Blogilista.fi-website in February Maternity blogs have been popular both in Finland and abroad. Mother bloggers write about their life as a mother and blog topics are somehow related to parenting and child rearing. Mommy bloggers are creating a different picture of motherhood compared to what we see in the mainstream media, and they bring the difficulties of motherhood into interactive conversations. Among the motherhood blogs, there is a group of mothers who are blogging about their everyday life with intellectual and developmental disability children. The purpose of this study is to investigate how mothers with intellectual and developmental disability children experience their motherhood. Research data has been acquired from written motherhood blogs. Theoretical framework for this study was constructed from the themes that have been identified in previous studies. The themes are support for parenting, parenting stressors, parenting roles and own attitude and reaction towards child with intellectual and developmental disability. The fifth theme was formed from the data, which is the pleasures of everyday life. Blog study offers the opportunity to explore motherhood extensively. As studies have shown, person writes to her blog about experiences, which might otherwise not be brought to public knowledge. It is also remarkable that researcher s expectations do not affect the data, which blogs provide. The data was collected from six different blogs, which are dealing with how to be a mother to a child with intellectual and developmental disability. This study showed that most of the support for parenting came from the circle of acquaintances, the child itself, peer support, associations, the children's nurses and the health care professionals. Two mothers felt that the support, especially from society, has been insufficient. Maternity stressors were mothers problems with their own mental wellbeing, other s attitudes towards their child, parenting requirements of everyday life and stressors related to the child's development. Being a mother to a child with intellectual and developmental disability brought the role of form filler, participant of meetings and the caretaker of the child's health. Mothers own attitudes and reactions towards the child with intellectual and developmental disability have been changing over time. Emotions have ranged from the initial shock, caused by the disability diagnosis, to the adaptation. Sometimes mothers have experienced anxiety. Everyday events experienced with the child along with child s development as well as motherhood itself are examples of everyday pleasures. Mothers blogs were positive by nature and desire to live an ordinary life reflected from them. Mothers do not feel that their child's intellectual and developmental disability makes the family abnormal. Child s disability does not make a family a disabled family, as previous studies have come across. Avainsanat Keywords motherhood, parenthood, blogs, child, intellectual and developmental disability

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN VANHEMPANA OLEMINEN Äidiksi ja vanhemmaksi tuleminen Lapsen kehitysvammaisuus ja vanhemmuus Kehitysvammaisuus ja Downin oireyhtymä Vanhemmuuden hyvinvointi ja suhtautuminen omaan lapseen Fergusonin ja Fergusonin malli vanhempien suhtautumisesta kehitysvammaiseen lapseen BLOGIT JA BLOGGAAMINEN Blogit ja blogosfääri Äiti-bloggaus ja nainen julkaisijana Blogitutkimus ja blogit tutkimuskohteena TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Narratiivisuus tutkimusmenetelmänä Laadullinen tutkimus ja narratiivinen tutkimusote Kertomus, tarina ja oma elämänkerrallisuus Narratiivinen analyysi ja analyysin viitekehyksen muodostaminen Tutkimuksen tavoite ja tutkimusetiikka Aineiston valinta ja analyysiprosessi Aineiston muodostaminen Aineiston esianalyysi ja aineiston tarkentuminen Narratiivien muodostaminen TULOKSET Johdantona tuloksiin Oma suhtautuminen kehitysvammaiseen lapseen Alkumetreiltä nykypäivään, 7 äidin tarina Päivä päivältä vahvempi, 5 äidin tarina Arki ja vanhemmuus, 5 äidin tarina Erityisyyden kauneus, 6 äidin tarina Vanhemmuuden roolit Lomakkeiden täyttäjä ja palavereihin osallistuja, 5 äidin tarina... 61

5 5.3.2 Terveydenhuollon läsnäolija sekä kuntouttaja, 7 äidin tarina Tuki vanhemmuuteen Perhe, ystävät ja lapsi itse, 6 äidin tarina Vertaistuki, 4 äidin tarina Ulkopuoliset tahot sekä tuki, jota ei tullut, 6 äidin tarina Äitiyden stressitekijät Ympäröivän yhteiskunnan suhtautuminen lapseen, 3 äidin tarina Huoli ja oma henkinen jaksaminen, 5 äidin tarina Lapsen kehitykseen liittyvät stressitekijät, 5 äidin tarina Arjen stressitekijät, 7 äidin tarina Arjen ilot Lapsen sekä toisten kanssa koetut hetket, 6 äidin tarina Kehityksestä ja edistyksestä iloitseminen, 7 äidin tarina Äitiyden tuoma ilo ja äidinrakkaus, 5 äidin tarina Tulosten yhteenveto: Äitinä oleminen kehitysvammaiselle lapselle POHDINTA Tulosten pohdinta Tutkimustulosten ja tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen arviointia ja jatkotutkimusmahdollisuudet LÄHTEET... 98

6 1 1 JOHDANTO Sosiaalisen median käyttö on nykypäivää. Internetin käyttö alkoi tiedonsiirron mahdollisuutena ja viestien jakamisena toisten kanssa luvun henkilökohtaisista kotisivuista on edetty aina nykypäivän blogeihin saakka. Kaplanin ja Haenleinin (2010) mukaan blogit ovat osa laajempaa sosiaalisen median ilmiötä, jota kutsutaan käyttäjien luoman sisällön ilmiöksi (User Generated Content, UGC). Käsite voidaan nähdä ikään kuin kattokäsitteenä kaikille niille mediasisällöille, jotka käyttäjät ovat luoneet internetiin vapaaseen ja avoimeen käyttöön. Blogi-ilmiö kuuluu kiinteänä osana sosiaalisen median kuuteen tyyppiin, joita ovat blogien lisäksi muun muassa keskustelupalstat ja virtuaalipelit. (Kaplan & Haenlein 2010, ) Suomessa bloggaamisesta on tullut ilmiö. Blogilista.fi -internet sivusto ylläpitää listaa blogeista niiden aihealueiden mukaan ja helmikuussa 2015 ( ) tällä listalla oli yhteensä blogia eri aihealueista (Blogilista.fi). Suomessa on alkanut viime vuosina yleistyä ulkomailla jo jonkin aikaa vaikuttanut ilmiö nimeltä äitiysblogit. Äitiysblogeista on tullut uusi ilmiö blogimaailmaan (Morrison 2010, 2011; Lopez 2009). Äitiysblogissa äidit keskittyvät kertomaan omista lapsistaan sekä vanhemmuudestaan nykypäivän yhteiskunnassa. Lisäksi blogit pyrkivät tarjoamaan tukea muille vanhemmille (Morrison 2010, 3).

7 2 Äidit luovat blogeissaan eri näkemyksen äitiydestä mihin olemme ympärillämme tottuneet (Lopez 2009, 732). Ilmiö on tullut viime vuosina suosituksi myös Suomessa. Lapsiperhelehti Kaksplussan lokakuun 2014 artikkelissa Äideistä tuli blogitähtiä kerrotaan viisi vinkkiä siihen, miten saadaan luotua menestyvä äitiysblogi. Artikkelin mukaan nykypäivän äitiyspaikkaukseen tulisi kuulua läppäri tai vähintään tabletti-tietokone, sillä niin moni nykypäivän äideistä perustaa omalle perhe-elämälleen blogin. Suomen blogilistalta löytyy jo noin blogia, jotka keskittyvät lapsiin ja perhe-elämään. (Kaksplus 10/2014.) Blogia pitävä perheenisäkään ei ole Suomessa uutta. Isyyspakkaus-blogia pitävä Tommi Koivisto kertoo Helsingin Sanomissa, että haluaa antaa blogillaan mallia muille miehille, että on ok tykätä olla lapsen kanssa kotona ja osallistua sitä kautta lapsenhoitoon. Blogin aiheet ovat samoja kuin äitiysblogeissakin, tosin välillä joukkoon eksyy myös miehisempiäkin aiheita. (Helsingin Sanomat ) Suomessa äitiysblogien keskuuteen on alkanut muodostua joukko kehitysvammaisten lasten äitejä, jotka bloggaavat arjestaan internettiin. Ylen haastattelussa erityisperheen perhe-elämästä blogia pitävä Anna-Kaisa Huurinainen kertoo, että haluaa muuttaa ihmisten suhtautumista vammaisiin ihmisiin. Hän kokee tärkeäksi puhua kehitysvammaisuudesta, jotta se ei olisi enää tabu. Huurinaisen mukaan blogia lukevat muun muassa sellaiset äidit, joilla on suurempi riski saada kehitysvammainen lapsi. (Alatalo 2013.) Äitiysblogi-ilmiö on kiinnostanut itseä pitkään ja aihetta ei ole Suomessa juurikaan tutkittu. Blogitutkimusta on alkanut esiintyä tutkimuskentällä erityisesti muotiblogien ja verkkokeskustelujen tutkimuksen muodossa. Äitiysblogeja on tutkinut muun muassa Mäkinen (2013) tutkimuksessaan Social Interaction in motherhood blogs A netnographic study blogien vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Oma tutkimukseni keskittyy tutkimaan äitejä, jotka bloggaavat internettiin arjestaan kehitysvammaisen lapsen kanssa. Tutkimukseni näkökulma keskittyy siihen, millaista on olla äiti kehitysvammaiselle lapselle ja kuinka tämä äitiys jäsentyy internetin blogin kautta. Blogit tarjoavat uuden näkökulman jo ennestään paljon tutkittuun aiheeseen kehitysvammaisen lapsen vanhemmuudesta (mm. Whiting 2014, Boström, Broberg & Hwang 2009, Tonttila 2006). Tutkimani blogit kertovat hyvin vapaamuotoisesti blogin pitäjän

8 3 perhe-elämästä ja elämästä kehitysvammaisen lapsen kanssa. Kaikkia tutkimiani blogeja yhdistää se, että perheessä on kehitysvammainen lapsi ja tarkemmin määriteltynä, lapsella on todettu Downin oireyhtymä. Tutkielmani luvussa kaksi käsittelen vanhemmuutta ja tutkimuksen keskiössä olevaa teemaa eli äitiyttä. Vanhemmuutta käsitellään vanhemmaksi tulemisen näkökulmasta sekä vammaisen lapsen vanhemmuuden näkökulmasta. Käsittelen luvussa kaksi myös kehitysvammaisuutta ja Downin oireyhtymää, jotka liittyvät tutkimukseeni lapsen kehitysvammaisuuden kautta. Luvussa kolme esittelen tutkimusaineistoni kannalta tärkeät ja ajankohtaiset aiheet: blogit sekä blogitutkimuksen. Luvussa kolme tuon esille myös tutkimukseni keskiössä olevan ilmiön äitiysblogit erityisesti aihetta tutkineiden Morrisonin (2010,2011) ja Lopezin (2009) näkökulmista. Luvussa neljä tuon esiin narratiivisen tutkimusmenetelmän ja tutkimuksessa tehdyt eettiset sekä aineiston kokoamiseen liittyvät valinnat. Luvussa viisi on luettavissa tutkimustulokset kertomuksen muodossa viiden eri kehitysvammaisen lapsen äitinä olemiseen liittyvän teeman kautta. Pohdinta-luvussa peilaan tutkimustuloksiani aiemmin tehtyihin tutkimuksiin ja arvioin tulosteni luotettavuutta.

9 4 2 KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN VANHEMPANA OLEMINEN 2.1 Äidiksi ja vanhemmaksi tuleminen Kautta aikojen kaikki yhteisöt ovat luoneet ja luovat jatkuvasti stereotyypinomaista kuvausta äidistä ja äitiydestä. Feminiinisyys ja äitiys muodostuvat useissa yhteiskunnissa naiseuden koko olemuksen. Suurimalle osalla naisista äitiys on yhä heidän ainoa olemuksensa. (Lax 2006, 1.) Naisella äidiksi tuleminen vaikuttaa naisen käsitykseen omasta itsestään. Naisen tullessa äidiksi, hänen täytyy hyväksyä itselleen uusi osaidentiteetti ja ratkaista ne ristiriidat, jotka tulevat esiin äitiyden ja muiden rooli-identiteettien yhteensovittamisessa. (Niemelä 1979, 156.) Niemelä on pohtinut, kuinka naiselle syntyy äitiyden tunne lapsen syntymisen jälkeen. Äitiyden tunne voi kehittyä vain vauvan ja äidin välisessä vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutus vaatii, että äiti kohtaa lapsensa juuri sellaisena kuin lapsi on ja vastaa hänen tarpeisiinsa. Tällöin näiden kahden välille voi syntyä monia hetkiä, jolloin sekä äiti että vauva voivat olla omana itsenään toistensa kanssa. Juuri näissä hetkissä äiti saavuttaa tunteen siitä, että hän on juuri tämän lapsen äiti. (Niemelä 2003, 237.) Vauva kokee kasvavan, orastavan, itsensä heti synnyttyään. Stern on kuvannut vauvan minätunnun syntyä ja hänen mukaansa kahden ja kuuden kuukauden välisenä ajanjakso-

10 5 na vauva vahvistaa ydinitseään erillisenä ja itsenäisenä fyysisenä yksilönä. Yhteys muiden ihmisten kanssa voi syntyä vasta, kun vauvalla on valmis käsitys omasta ydinitsestä. (Stern 1985, 10.) Niemelä on soveltanut Sternin minätunnun syntymisen mallia äitiminän syntymiseen. Hän näkee äititunteen syntymisen kaksivaiheisena tapahtumana. Ensiksi äiti kohtaa vauvansa ja alkaa tutustua tähän. Vauva alkaa kohdata äitiään ja ulkomaailmaa. Seuraavassa vaiheessa vauvan ja äidin vuorovaikutuksessa molemmille alkaa muodostua kuva itsestä. Vauvalla on syntyessään valmiudet kokea yhteys toisen ihmisen kanssa ja myös äiti on monin eri tavoin valmis kohtaamaan oman vauvansa. Vauva on aluksi outo ja vieras. Äiti voi kokea itsensä hyvin epävarmaksi ja hän ei vielä tunne oman vauvansa tapaa ilmaista itseään. Lisäksi äiti ei tiedä, miten vauva haluaa olla hänen kanssaan. (Niemelä 2003, ) Vauva muodostaa tunteen ydinitsestä vuorovaikutuksessa äidin kanssa, joten voidaan olettaa, että myös äiti muodostaa ydinitsensä äitinä vuorovaikutuksessa vauvansa kanssa. Hoidettuaan vauvaansa muutaman kuukauden, hän ei koe enää olevansa vain vauvan armoilla. Äiti alkaa kokea itsensä aktiivisena toimijana vauvan kanssa. Hän kokee vastaavansa vauvansa tarpeisiin. Äiti kokee pystyvänsä säätelemään tilanteita niin, että se on parhaaksi hänen itsensä sekä vauvan kannalta. Hän muodostaa elämänsä vauvansa rytmien mukaan ja alkaa ymmärtää vauvansa tapaa olla. Äidin ruumiillisten ja psyykkisten kokemusten yhdentyminen, hoitotapojen muotoutuminen, vauva-ajan eteneminen ja vauvan kanssa läpikäydyt tunteet muodostavat ydinäitiyden kokemuksen. Siitä huolimatta, vaikka äiti olisi kokenut orastavan äitiyden tunteet sekä kokemuksen ydinäitiydestä perheen aiempien lasten kanssa, on edelleen tärkeää, että hänelle muodostuu kaikki nämä äitiyden tunteet uudenkin lapsen kanssa. (Niemelä 2003, ) Hjälmhult ja Lomborg ovat tutkineet äitien kokemuksia äitiydestä ja kotona selviämisestä vastasyntyneen vauvan kanssa. Äidit olivat huolissaan siitä, kuinka he onnistuvat säilyttämään kontrollin sekä eheyden uudessa elämäntilanteessaan. He pyrkivät eheyden säilyttämiseen priorisoimalla vauvan tarpeet kaiken muun edelle. Priorisoinnin keinoista tutkijat muodostivat neljä alakategoriaa: äitiyden kompetenssin kehittäminen, venyminen eri osa-alueille, hyväksynnän etsiminen ja keskittyminen parisuhteeseen. Ensikertaa äidiksi tulleet eivät tienneet mitä odottaa sairaalasta kotiutumisen jälkeen, joten äidit tunsivat ahdistusta ja turvattomuutta. Äitiyden kompetenssin kehittämisessä äidit etsivät tietoa

11 6 normaalista äitiydestä, synnytyksestä, parisuhteesta sekä äitiydestä ja vertasivat itseään löytyneisiin kuvauksiin. Erityisesti imetys koettiin ikään kuin äitiyden onnistumisen mittapuuksi. Parisuhteeseen keskittymistä vaikeutti äitien mukaan vaikeus siirtää vastuuta miehelle. Toisaalta osa äideistä sanoi juuri työnjaon ja vastuiden jakamisen kotona olleen tärkeää parisuhteelle. (Hjälmhult & Lomborg 2012, ) Vauvan kotiuduttua monet äidit laiminlöivät omia tarpeitaan ja he pyrkivät täyttämään sekä omia että ulkopuolelta tulevia odotuksia. Unenpuutteen, kipujen sekä unohtuneiden ruokailujen täyttämänä arkena osa äideistä ei kyennyt tekemään muuta kuin huolehtimaan lapsesta. Äitien mukaan heidän venymiselleen ei ollut rajaa. Monet äidit pyrkivät tekemään kaiken täydellisesti ja he pelkäsivät että heidän kokemansa tunteet eivät olleet normaaleja. Äidit etsivät ympäristöstään hyväksyntää. Tutkimus osoitti, että on erityisen tärkeää, että äidit nähdään ja kuullaan sekä heitä kannustetaan heidän toimiessaan äiteinä. (Hjälmhult & Lomborg 2012, ) Äitinä oleminen on osa vanhemmuutta. Tamminen ei pidä vanhemmuutta aikuisen roolina tai ominaisuutena vaan ennen kaikkea vanhemmuus on aikuisen ja lapsen välinen ihmissuhde. Lapsen olemassaolo antaa aikuiselle ihmiselle mahdollisuuden olla vanhempi. Vanhemmuus on erityinen ihmissuhde, jossa aikuinen kasvattaa lasta. Samalla lapsen kasvaessa käynnistyy aikuisen jatkuva, elinikäinen sisäinen kasvu. Ensi hetkistään alkaen lapsi itse vaikuttaa siihen, millaista vanhemmuutta hän saa osakseen. Lapsi muokkaa toiminnallaan ja olemuksellaan omien vanhempiensa vanhemmuutta. (Tamminen 2004, 69.) Vanhemmuus on henkisenä kasvuprosessina yksi ihmiselämän kompleksisimpia psykologisia prosesseja. Vanhemmat integroivat omassa vanhemmuudessaan yhteen kolmea elintärkeää ihmissuhdekokemustaan. Ensiksi vanhempi ymmärtää lastaan vain sitä kautta, että on itse ollut myös lapsi. Toiseksi vanhempi muokkaa omaa vanhemmuuttaan siihen suhteeseen peilaten, joka hänellä on itse ollut lapsena omiin vanhempiinsa. Kolmanneksi vanhemmuus rakentuu aikuisen senhetkisen kiintymyssuhteen eli mahdollisen parisuhteen kautta. (Tamminen 2004, ) Nyström ja Öhrling ovat tehneet vanhemmuutta käsittelevän tutkimuskatsauksen, joka käsittää yhteensä 33 eri tutkimusta. Tutkimuskatsauksen mukaan ensimmäinen vuosi vanhempana on hämmentävä kokemus. Isä ja äiti kokivat tutkimuksissa vuoden aikana

12 7 koetun vanhemmuuden hieman eri tavalla. Äitien kokemuksissa tuli esille erityisesti tyytyväisyys ja itsevarmuus äitinä, vastuussa olemisen hämmennys, kamppailu oman ajan vähäisyyden kanssa sekä väsymyksen ja uupumuksen kanssa eläminen. Isänä olemisessa huolestuttivat uusien vaatimuksien aiheuttama stressi, itsevarmuus kumppanina sekä isänä, läheisyyden saavuttamisen epäonnistuminen lapsen kanssa ja toimiminen perheen suojelijana ja elättäjänä. Vanhemmat kokivat lapsen tuomat muutokset elämässään hämmentävinä. Kuitenkin kokemukset olivat sekä positiivisia että negatiivisia, vaikka esille tulleet tekijät aiheuttivat jokainen enemmän ja vähemmän stressiä. (Nyström & Öhrling 2003, ) 2.2 Lapsen kehitysvammaisuus ja vanhemmuus Lapsen syntyessä vanhempien elämäntapa muuttuu. Lapsen syntymää täytyy ennakoida, olipa lapsi sitten ensimmäinen tai myöhempi lisäys perheeseen. Lapsen saama varhainen vammaisdiagnoosi aiheuttaa lisästressiä, etenkin jos vanhemmat eivät ymmärrä vammaisuuden luonnetta tai sen mahdollisia vaikutuksia tulevaan elämään. Tämä tekijä lisää vanhempien epävarmuutta. Vanhempien on tärkeä saada tietää luokiteltu diagnoosi lapsesta, sillä se auttaa vanhempia hakeutumaan oikeaan paikkaan tuen tarpeen ilmaantuessa. Lisäksi diagnoosi tarjoaa oivalluksen siitä, että ratkaisemattomat huolet voivat johtua lapsella olevasta tilasta. (Burke 2008, 42, 47.) Kun nainen tulee raskaaksi, hän valmistautuu ja virittäytyy uuteen tulevaan tehtäväänsä. Jotkut vanhemmat saavat jo raskauden aikana tietää vauvan vammaisuudesta, jolloin vanhemmat joutuvat päättämään, aikovatko keskeyttää raskauden vai ei. Tieto lapsen vammaisuudesta voi kuitenkin auttaa vanhempia kehittämään todellisemman kuvan syntyvästä lapsesta ja täten se voi helpottaa kiintymyksen tunteen syntymistä. Vauvan syntyessä vammaisena, ensimmäinen haaste vuorovaikutukselle voi olla tunnistamisen pitkittyminen. Vanhemmilla voi olla vaikeuksia kohdata vauva, sillä se poikkeaa fantasioilla kyllästetystä vauvasta paljon. Varhainen tutustuminen vauvaan ja tunnistaminen helpottavat tuettaessa lapsen kehitystä. Yhdeksi ongelmaksi voi kuitenkin muodostua vauvan

13 8 näkeminen vain hänen vammansa kautta eikä häntä ajatella kehittyvänä yksilönä. Kalland käyttää esimerkkinään Downin oireyhtymää: Vauvan aito tunnistaminen vaatii, että vanhemmat tuntevat heille syntyneen vauvan, jolla on Downin syndrooma, ei Down-vauvaa. (Kalland 2003, , 197.) Lapsen synnyttyä vammaisdiagnoosin kertominen on ratkaiseva hetki perheen elämässä ja tämä hetki tullaan muistamaan myöhemmin. Diagnoosin kertominen vaatii sairaanhoitohenkilökunnalta hienotunteisuutta sekä ammattitaitoa. Diagnosointitiedon lisäksi vanhemmat tarvitsevat myös tukea arkeen sekä rohkaisemista tulevan kohtaamiseen. Vammaisen lapsen tuleminen maailmaan ei tarvitse olla yksistään surumielinen tapahtuma, vaan vauvasta kasvaa aikanaan aikuinen, joka tulee näkemään, oppimaan ja kokemaan asioita omalla rikkaalla tavallaan. (Välkkilä 2009, 10.) Kehitysvammaisen lapsen synnyttyä Suomessa synnytyssairaaloissa annetaan Ensitietonimistä tietoa lapsen vammaisuudesta. Tämän oikein annetun tiedon tarkoitus on lieventää diagnoosin aiheuttamaa shokkia ja ohjata vanhempia hakemaan apua lapselleen ja itselleen. Tiedolla pyritään ehkäisemään vanhempien psyykkisiä oireita. (Kaski ym. 2002, ) Kehitysvammaisten tukiliitto järjestää myös ensitietokursseja, jotka ovat sopeutumisvalmennuskursseja perheille, joihin kuuluvilla lapsilla on todettu kehitysviivettä, oppimisvaikeuksia tai kehitysvamma. Yksi tärkein osa kurssia on perheiden keskinäinen vertaistuki. Kehitysvammaisen ihmisen maailma ei ole kaikille vanhemmille ennestään tuttu. Vanhemmille voi olla uutta, että kehitysvammaiset ihmiset viettävät hyvin tavallista arkea. He harrastavat, käyvät töissä, opiskelevat ja asuvat itsenäisesti. Ensitiedon yksi tärkeimpiä viestejä on se, että...vammaisen ihmisen elämä on hyvä ja arvokas. (Vehmanen & Vesa 2014, 9, 12.) Vanhemmat reagoivat lapsen vammaisuuteen eri tavoin. Joskus ensitieto on jäänyt joko antamatta tai sitä ei ole kyetty antamaan siten, että vanhemmat olisivat siinä tilanteessa olleet kykeneväisiä ottamaan sen vastaan. Joissakin tilanteessa lapsen vammaisuus on vanhemmille luonnollinen osa elämää ja he jatkavat elämäänsä uudessa tilanteessa. Heidän keskinäinen side toisiinsa vain vahvistuu entisestään. Usein lapsen vammaisdiagnoosi aiheuttaa vanhemmille sopeutumattomuuskriisin. Kriisireaktiot kehittyvät yleensä saman

14 9 kaavan mukaan. Kriisireaktioista voidaan erottaa neljä eri vaihetta: shokki-, reaktio-, korjaamis- sekä uudelleensuuntautumisvaiheet. (Kaski ym. 2002, 297.) Vammaisdiagnoosin saamista seuraa usein psyykkinen shokki, jonka ilmenemismuodot riippuvat perheen elämäntilanteesta, aiemmista kokemuksista sekä vanhempien keskinäisestä parisuhteestaan. Shokki voi kestää muutamasta hetkestä muutamaan päivään ja usein vanhemmat eivät muista kyseisen ajan tapahtumia. Täten ensitiedon antajan ei kannata ryhtyä kertomaan lapsen kuntoutusmahdollisuuksiin liittyvistä asioista laajasti. Tässä vaiheessa tulee keskittyä vain vallitsevaan tilanteeseen. Reaktiovaiheessa masennus ja suru valtaavat usein vanhemmat. Tähän voi sekoittua vielä häpeän tunnetta, sillä jotkut vanhemmat kokevat häpeää siitä, että he eivät jostain syystä ole pystyneet saamaan normaalia lasta. Tällöin suru kaksinkertaistuu, sillä vanhemmat kokevat menettävänsä myös omanarvontuntoaan. Ulkopuolinen apu sekä vertaistuen saaminen ovat tällöin ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä. Reaktiovaiheeseen voi liittyä myös syyllisyyden tunnetta, lapsen vammaisuuden kieltämistä sekä syyttelyä ja ylihuolehtimista lapsesta. Vanhemmat voivat etsiä syyllistä lapsen vammaisuudelle yrittäen helpottaa näin omaa oloaan ja syyllisyyden tunnettaan. (Kaski ym. 2002, ) Lapseen kohdistuvien vaikeiden reaktioiden vyyhtiä voidaan korjata asiantuntevalla keskustelulla, johon koko perheen on hyvä osallistua. Vanhemmat tarvitsevat varhaisessa vaiheessa paljon tukea, jotta he pystyvät luomaan lapselle positiivisen perustan minäkuvalle ja mahdollisuuden itsenäistymiseen. Korjaamisvaihetta seuraa uudelleensuuntauminen lapseen, joka tapahtuu 1-2 vuoden kuluttua shokkivaiheesta. Vanhemmat alkavat vähitellen hyväksyä lapsensa sellaisena kuin hän on. Murheet voivat tulla esiin kuitenkin uusissa elämäntilanteissa esimerkiksi koulun aloittamisen kynnyksellä tai kun muut ikätoverit saavuttavat etappeja elämässään. (Kaski ym. 2002, ) Boström, Broberg ja Hwang ovat tutkineet vanhempien tuntemuksia ja kokemuksia heti lapsen saaman kehitysvamma-diagnoosin jälkeen. Tutkimukseen osallistuneiden vanhempien lapsilla oli todettu kehitysvammaisuus viimeisen puolen vuoden sisällä tai diagnosointiprosessi oli meneillään. Suurin osa vanhemmista kuvaili omaa lastaan rakastavasti ja tasapainoisesti. Lasta kuvailtiin positiivisesti, mutta negatiivisia piirteitä ei laitettu täysin syrjään. Suurin osa vanhemmista kuvaili hyvin toimivia rutiinejaan sekä syntynyttä

15 10 suhdettaan lapsensa kanssa. Lisäksi moni toi esiin sen, että he näkevät lapsensa yksilönä ja omana persoonanaan. Muutaman vanhemman kuvailut omasta lapsestaan olivat päinvastaisesti negatiivisia sekä etäisestä suhteesta kertovia. (Boström, Broberg & Hwang 2009, ) Suurin osa tutkimukseen osallistuneista vanhemmista oli mietteliäitä kehitysvammaisen lapsen tulevaisuuden suhteen. Osa puhui jokapäiväisestä elämästään siten, että se olisi ikään kuin integroitunut yhteen kehitysvammaisuuden kanssa. Muutaman vanhemman kertomukset paljastivat hyväksynnän, sillä heidän kertomuksissaan lapsen vammaisuus ei ollut pääosassa. Kuitenkin suurimman osan vanhempien kertomuksissa lapsen kehitysvammaisuus esitti suurta osaa jokapäiväisessä elämässä. Huolenaiheina jokapäiväisessä elämässä olivat diagnoosin vaikea hyväksyminen, yhteiskunnan ja muiden ihmisten suhtautuminen poikkeavaan lapseen, kehitysvammaisen lapsen vaikutus vanhempien identiteettiin, koetut traumaattiset kokemukset (kriittiset ajanjaksot kuten synnytys ja ensimmäiset elinkuukaudet) sekä vaikeudet ymmärtää omaa lasta. (Boström ym. 2009, ) Vammaisen lapsen synnyttyä vanhemmille tarjotaan Suomessa mahdollisuutta ensitukiryhmäistunnon (ETRI) pitämiseen. Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden ja vanhempien vetämään keskusteluun voidaan kutsua myös vanhempien toiveesta heidän nimeämiään henkilöitä esimerkiksi sukulaisia, joita hämmentää tieto lapsen kehitysvammaisuudesta. Ensitukiryhmäistunto voidaan järjestää jo odottavan äidin raskausaikana, mikäli lapsen vammaisuus on todettu jo silloin. Ensitukiryhmän tavoitteena on tukea perhettä kohti tulevaisuutta (Välkkilä 2009, 10.) Suomessa kaikki lapset kuuluvat lastenneuvoloiden palvelujen piiriin. Kehitysvammainen lapsi käyttää usein myös kuntoutusneuvolan palveluja, jota voidaan kutsua paikasta riippuen myös kehitysvammaneuvolaksi tai erityisneuvolaksi. Kehitysvammaneuvolan toiminta perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön. Henkilökuntaan kuuluvat tavallisesti psykologia, lääkäri ja sosiaalityöntekijä sekä lisäksi saatavilla ovat myös fysioterapeutin ja puheterapeutin palvelut. Neuvolakäyntien aikana tehdään erilaisia psykologisia, lääketieteellisiä ja muita tarpeellisia tutkimuksia, joiden pohjalta tehdään lapselle kuntoutussuunnitelma. Kuntoutusneuvolassa perhe saa tukea lapsen kehitysvammaisuuden tuomiin eri-

16 11 tyiskysymyksiin, mutta he ovat edelleen oikeutettuja käyttämään lähimmän lastenneuvolansa terveyttä tukevia palveluita. (Välkkilä 2009, ) Lapsen vammaisuus vaikuttaa koko perheen elämään. Whiting (2014a) tutkimukseen osallistuneen 33 perheen näkemyksen mukaan, lapsen vammaisuus tai sairauden tuomia elementtejä voidaan tarkastella kolmen eri kategorian kautta. Kehitysvammaisen tai sairaan lapsen lisätarpeet vievät enemmän aikaa verrattuna ikätovereihin. Lisäksi lääkitykset, erityisruoat ja fysioterapiat ja muut lääkärikäynnit vievät vanhemmilta enemmän aikaa. Mikäli perheessä on muita lapsia, vanhemmat kokivat, että heillä jää vähemmän aikaa heille. (Whiting 2014a, ) Sairaan tai kehitysvammaisen lapsen vanhemmat omaavat monia rooleja hoitaessaan omaa lastaan. Vanhemmat kokivat olevansa kumppaneita, vanhempia, taksikuskeja, hoitajia, fysioterapeutteja ja päiväkirjan pitäjiä, kaikkia samaan aikaan. Vanhempana tarvitaan tällöin ongelmanratkaisutaitoa sekä kykyä tasapainotella useiden eri velvollisuuksien välillä. Useat perheet käyttivät itsestään nimitystä vammautunut perhe (disabled family). Tällä termillä perheet viittaavat siihen, että lapsen sairaus tai vamma vaikuttaa heidän koko perheensä kommunikaatioon, joissakin tilanteissa työmahdollisuuksiin sekä kodinhoidon ja perheen hajaannukseen. (Whiting 2014a, ) Jatkotutkimuksessa selvitettiin perheen tuen tarvetta. Suurimman tuen perheet kokivat saavansa ihmisiltä heidän ympärillään, sukulaisilta ja ystäviltä sekä ihmisiltä terveydenhuollon piiristä. Perheen ja ystävien tuki nähtiin käytännöllisenä lastenhoitoapuna sekä sisarusten hoitoapuna, jolloin sisarukset saivat vapaa-aikaa. Myös emotionaalisen tuen saaminen koettiin tärkeäksi. Terveydenhuollon prosessit ja resurssit olivat myös tärkeä osa tukea: perheet saivat sieltä diagnosointiapua, kirurgiaa ja pitkän ajan tuen perheen elämään. (Whiting 2014b, ) Myös Tonttilan (2006) tutkimuksessa tuli esille, että vammaisten lasten äidit saivat vahvimmin tukea omaan vanhemmuuteensa perheen tasapainottavasta vaikutuksesta, lapsen päivähoidosta ja hänen kuntouttavilta henkilöiltään sekä perheen terveistä lapsista. Lisäksi tukea saatiin toisilta vammaisen lapsen vanhemmilta, työstä, parisuhteesta, lapsen erityisyyden filosofisesta tai uskonnollisesta käsittelystä sekä harrastuksista, opiskelusta ja ystäviltä. (Tonttila 2006, 130.)

17 Kehitysvammaisuus ja Downin oireyhtymä Maailman terveysjärjestön tautiluokitus ICD-10 (International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems) määrittelee älyllisen kehitysvammaisuuden (F70-79) tilaksi, jossa mielen kehitys on epätäydellinen tai se on pysähtynyt. Älyllinen kehitysvammaisuus esiintyy joko yksinään tai siihen voi liittyä mitä tahansa muita ruumiillisia tai henkisiä häiriöitä. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2012, 264.) Älylliseen kehitysvammaisuudessa heikosti kehittyneitä taitoja ovat erityisesti kehitysiässä opittavat taidot. Näihin voidaan lukea kuuluvaksi kielelliset taidot, kognitiiviset taidot, motoriikka sekä sosiaaliset taidot. Kehitysvamma-diagnoosin saamiseksi henkilöllä pitää todeta älyllisen tason mataluus. Älyllinen kehitysvammaisuus voidaan jakaa älykkyysosamäärän perusteella neljään luokkaan: lievä kehitysvammaisuus, jolloin älykkyysosamäärä (ÄO) on 50-69, keskivaikea kehitysvammaisuus ÄO 35-49, vaikea kehitysvammaisuus ÄO sekä syvä kehitysvammaisuus ÄO alle 20. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2012, ) AAIDD (The American Association on Intellectual and developmental Disabilities) määrittelee kehitysvammaisuuden tarkoittavan tämänhetkisen toimintakyvyn huomattavaa rajoitusta. Määrittelyssä on kyse edellytyksistä, ympäristöstä ja toimintakyvystä. AAIDD:n mukaan kyse on adaptiivisten ja älyllisten taitojen sekä ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta. Älyllinen kehitysvammaisuus on vammaisuutta edellä mainitun vuorovaikutuksen tuloksena. (Kaski, Manninen & Pihko 2009, ) Downin oireyhtymään liittyy aina jonkin asteista älyllistä kehitysvammaisuutta. Noin 70 perhettä Suomessa saa vuosittain tiedon siitä, että perheeseen syntyneellä lapsella saattaa olla Downin oireyhtymä. Downin oireyhtymään liittyy eritasoisia kehityshäiriöitä ja maailmassa ei ole olemassa tyypillisesti kehittyvää down-lasta. 95 %:lla kaikista lapsista, joilla on Downin oireyhtymä, on trisomioita. Trisomia 21 tarkoittaa sitä, että että kromosomia 21 on kahden sijasta kolme kappaletta. Tämä ylimääräinen kromosomi aiheuttaa poikkeavuuden lapsen kehityksessä ja ulkonäössä. (Välkkilä 2009, ) 21- trinosomi on suurin yksittäinen kehitysvammaisuutta aiheuttava syy ja äidin mahdollisuus saada 21-trinosomian omaava lapsi kasvaa äidin iän kasvun myötä. Downin oireyh-

18 13 tymän omaavista lapsista suurin osa on älyllisesti lievästi tai keskitasoisesti kehitysvammaisia. Varhaislapsuudessa down-lapset voivat olla tavallista veltompia ja lapset kehittyvät sysäyksittäin. He oppivat kävelemään vasta parivuotiaina ja puhumaan oppiminen voi tuottaa myös vaikeuksia. Kielellistä kehitystä voidaan tukea varhaisviittomilla ja sanojen muodostamista voidaan tukea suun ja kasvojen alueen motorisilla harjoitteilla. Sanojen ilmaantuminen tapahtuu yksilöllisesti, usein noin 3-4 vuoden iän jälkeen. (Kaski, Manninen, Mölsä & Pihko 2002, ) 2.4 Vanhemmuuden hyvinvointi ja suhtautuminen omaan lapseen Rasmussenin mukaan sivistyneillä yksilöillä ei voi olla muuta tärkeämpää tehtävää, kuin valmistella uutta sukupolvea yhteiskunnan jäseniksi. Yksilöt aloittavat oppimisensa yhteiskunnan jäsenyyteen oman perheensä parissa. Perhe valmistaa yksilön kohtamaan aikuisuuden haasteet sekä yhteiskunnan velvollisuudet. Se, miten perhe kasvattaa yksilöä, vaikuttaa tulevaisuudessa perheen sekä koko yhteiskunnan yhtenäisyyteen. Lapsen kasvatuksen tehtävä (task) on valmistaa lasta aikuisuuteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen. Lapsen kasvatuksen haaste (challenge) on se, kuinka hallita lapsen itsekeskeisiä ja synnynnäisiä taipumuksia. Syntyessään lapsella on luonnostaan kiinnostus sosiaaliseen toimintaan, mutta sosiaalisen toiminnan laatu täytyy opettaa, sillä se ei ole synnynnäinen. Mikäli lapselle ei opeteta sosiaalisia käytäntöjä, hän kehittää itsekeskeisten ajatusten värittämiä päämääriä sekä kiinnostuksen kohteita. Lapsella on synnynnäinen tarve välttää ahdistusta. Hän pyrkii välttämään ahdistusta pyytämällä apua vanhemmalta ja saamalla vuorovaikutuksen kautta aikaan hyvää oloa. Kuitenkin myös vanhemmat etsivät elämässään lohtua, turvallisuutta ja mielihyvää. Lapsen kasvatus usein häiritsee näitä haluja, joten vanhemmat voivat kadottaa lapsen kasvatuksen punaisen langan. Usein vanhemmat keskittyvät ennemmin lapsen senhetkiseen elämänkriisiin, omiin senhetkisiin tarpeisiinsa ja haluihinsa kuin pidemmän tähtäimen lopputuloksiin ja tavoitteisiin. Vanhemmilla on halu kasvattaa lapsestaan vastuullinen ja hyvää tekevä yhteiskunnan jäsen. Usein vanhemmat etsivät apua vanhemmuuteensa vasta kun konflikteja ja vaikeuksia on jo ilmaantunut. (Rasmussen 2014, )

19 14 Moni vanhempi kokee tärkeimmäksi elämäntehtäväkseen rakastaa omaa lastaan. Vanhemmat voivat kokea, että heidän tehtävänsä on suojella lasta ahdistukselta ja mikäli lapsi on onneton, se kertoo heidän huonosta vanhemmuudestaan. Ulkoiset tekijät voivat myös aiheuttaa vanhemmille paineita selvitä vanhemmuudestaan. Kulttuuriset tekijät voivat aiheuttaa paineita kun vanhemmat yrittävät kasvattaa lastaan vastamaan yhteiskunnassa määriteltyihin menestyksen, kauneuden ja urheilullisuuden vaatimuksiin. Myös uskonnolliset sekä eettiset kasvatustraditiot voivat aiheuttaa paineita. Kasvatuksessaan vanhempien on huomioitava lapsensa kehitykselliset vaiheet ja asetettava näin ollen tavoitteensa jotka ovat linjassa lapsen taitojen ja kykyjen kanssa. (Rasmussen 2014, ) Se, että perheessä on kehitysvammainen lapsi, ei automaattisesti tarkoita sitä, että lapsi olisi vahingollinen vanhempien hyvinvoinnille. 67 perheen käsittävään kyselytutkimukseen osallistuneet kehitysvammaisten lasten vanhemmat eivät eronneet Yhdysvaltain valtaväestöön verrattuna, kun tarkastellaan vanhempien kokemaa stressiä ja masennuksen tunteita. Kuitenkin tutkimukseen osallistuneet vanhemmat kokivat avioliittonsa laadun heikommaksi verrattaessa valtaväestöön. Kuitenkin avioliiton tila oli vain marginaalisesti yhteydessä lapsen kehitysvammaisuuteen. Äideillä avioliiton laatu oli vahva ennustaja vanhemmuuden tehokkuudelle kun taas isillä, avioliiton ulkopuolelta tuleva sosiaalinen tuki toimi ennustavavana tekijänä. Tämä tukee käsitystä siitä, että äidit kokevat saavansa enemmän tukea omaan vanhemmuuteensa avioliiton tukevasta voimasta, kun taas isän käsitys itsestään vanhempana saa tukea ulkopuolelta. (Kersh, Hedvat, Hauser-Cram ja Warfield 2006, 885, ) Norlin ja Broberg vertailivat tutkimuksessaan vanhempien parisuhteen laatua ja yksilöllistä hyvinvointia kun perheessä on tavallisesti kehittyvä lapsi tai kun perheessä on kehitysvammainen lapsi. Isät ja äidit vastasivat tutkimukseen erikseen. Tutkimuksessa tutkittiin eri osa-alueiden avulla vanhempien hyvinvointia kun perheessä on tai ei ole kehitysvammainen lapsi. Osa-alueet olivat hyvinvointi, lapsen itseänsä vahingoittava tai stereotyyppinen käytös, vanhemmuuden stressi, taloudelliset riskit, avioliiton laatu ja yhteisvanhemmuuden laatu. Tulokset osoittavat, että kehitysvammaisen lapsen vanhemmat kokivat kontrolliryhmää enemmän stressiä ja lapsen itseänsä vahingoittava käytös koettiin enemmän häiritseväksi. Kehitysvammaisten lasten vanhempien ja kontrolliryhmän van-

20 15 hempien avioliiton laatu ei eronnut tässä tutkimuksessa, mutta yhteisvanhemmuuden laatuun lapsen kehitysvammaisuus vaikutti. (Norlin & Broberg 2013, , 562.) Tutkijat olettavat, että lapsen erityistarpeet laittavat vanhempien yhteistyötaidot koetukselle, mutta tämä ei välttämättä kosketa heidän parisuhdettaan. Kehitysvammaisten lasten äidit kokivat hyvinvointinsa heikommaksi, kuin vammattoman lapsen äidit. Kuitenkaan kehitysvammaisten lasten isien kohdalla tätä eroa ei näkynyt. Taloudellisilla riskitekijöillä oli yhteys vanhempien hyvinvointiin, mutta ryhmien välillä ei ollut eroa tässä tutkimuksessa. Molempien ryhmien analyysissä mahdollisen hyvinvoinnin suurin ennustaja oli yhteisvanhemmuuden laatu. Tämä tukee näkemystä siitä, että perhe, jossa on kehitysvammainen lapsi, ei eroa laadullisesti normaalisti kehittyvän lapsen perheestä. Usein monet tutkijat tarpeettomasti korostavat lapsen käyttäytymisen ominaisuuksien johtuvan kehitysvammasta ja samalla lailla monet tutkijat näkevät vanhemmat vain heidän kehitysvammaisen lapsensa valossa. (Norlin & Broberg 2013, 562.) Kehitysvammaisten lasten vanhemmat kohtaavat useita stressitekijöitä kasvattaessaan kehitysvammaista lasta. He joutuvat kehittämään erilaisia selviytymiskeinoja vastatakseen näihin haasteisiin. (Glidden, Billings & Jobe 2006, 949.) Vanhemmuus esimerkiksi lapselle, jolla on Downin syndrooma, laittaa vanhemmat sopeuttamaan omaa vanhemmuuttaan. Ihmiset, joilla on vahvempi tunne omasta koherenssista (sence of coherence, SOC), selviävät näistä vanhemmuuden stressitekijöistä paremmin. (Hedov, Annerén & Wikblad 2002, 424.) Roll-Pettersson on tutkinut vanhempien kokemuksia siitä, kun perheeseen syntynyt lapsi on kehitysvammainen haastatellen 46 kehitysvammaisen lapsen vanhempaa. 13 lapsen vanhemmilla oli ala- ja ylämäkiä eri aikoina omissa tunteissaan ja reaktioissaan. Osa vanhemmista oli alun jälkeen hyväksynyt lapsen vammaisuuden ja totesi haastattelussa:..nyt tilanne on, mikä on. Osa vanhemmista koki, että lapsen vammaisuus on muuttanut heidän koko elämänsä ja eräs äideistä haluaisi parantaa lapsensa, jos vain pystyisi. Selviytymiskeinoja vanhemmilla oli useita. Osa ajatteli, että vammaisuus voisi olla pahempaa ja eräs Downin oireyhtymän omaavan pojan äiti kertoi, että he ovat onnekkaita, sillä poika on terve. Terveellä on hän tarkoittaa sitä, että pojalla ei ole muita vammoja kuin Downin oireyhtymä. (Roll-Pettersson 2001, 6-10.)

21 16 Ruotsissa toteutetun Downin syndrooma-lapsien (Ds) vanhemmille sekä kontrolliryhmälle (normaalisti kehittyvä lapsi) suunnatun kyselyn mukaan, Ds-vanhemmat eivät eronneet kontrolliryhmän vanhemmista stressin ja oman koherenssinsa mittaustuloksissa. Tulokset osoittivat, että jos vanhempi yleisesti koki vähemmän stressiä vanhemmuudestaan, hänen tunne omasta koherenssistaan oli korkeampi. Ryhmien välillä ei ollut tässä eroa, joten tämä tukee väittämää kehitysvammaisen lapsen perheen normaaliudesta. Tutkijaryhmän mukaan tämä on todettu laajemmin jo aiemmissa tutkimuksissa. Kehitysvammaisen lapsen olemassaolo perheessä ei automaattisesti lisää perheen stressitekijöitä, vaan omalla suhtautumisella vanhemmuuteen on vaikutusta. (Hedov ym. 2002, 429.) Tutkimuksessa löytyi kuitenkin joitakin eroja Ds-vanhempien ja kontrolliryhmän vanhempien välillä. Erityisesti Ds-lapsen äidit kokivat vanhemmuuden vaatimusten kasvaneen. Äidit kokivat kontrolliryhmän äitejä stressaavimmiksi vanhemmuuden tuomat vaatimukset, perheen yhteisten aktiviteettien rajoittuneisuuden, unenpuutteen, puolison kanssa vietetyn ajan rajallisuuden sekä sen, kuka hoitaisi lasta kun vanhemmilla on menoja. Dslapsen äidit kokivat loppuun palamista enemmän kuin kyseisessä tilanteessa olevat isät. Tämä huomio tukee tutkijaryhmän mukaan myös aiempia löydöksiä siitä, että kehitysvammaisen lapsen äidit kokevat yleisesti enemmän stressiä kuin samassa tilanteessa olevat isät. Tämän tutkimuksen mukaan, isät olivat äitejä enemmän huolissaan puolisonsa jaksamisesta molemmissa tutkimusryhmissä. Ruotsissa äitien työllisyystilanteessa ei näkynyt huomattavia eroja, mutta vammattomien lapsien kävivät vammaisen lapsen äitejä useammin osa-aikatyössä. Kuitenkin on yleisestä, että pienten lasten äidit työskentelevät osa-aikaisesti juuri silloin, kun lapset ovat pieniä. Lapsenhoitoon kotona käytettiin molemmissa tutkimusryhmissä yhtä paljon aikaan. (Hedov ym. 2002, ) Useat tutkimukset ovat koskeneet äidin hyvinvointia lapsen kasvatuksessa, oletuksella, että äiti on perheessä päävastuunkantaja lastenhoidossa. Kuitenkin äidin hyvinvointiin voi vaikuttaa vahvasti se, kuinka paljon hän saa tukea perheen isältä. Simmerman, Blacher ja Baker selvittivät äitien tyytyväisyyttä isän osallisuuteen lastenhoidossa, kun perheessä on lapsi, jolla on todettu kehitysvammaisuutta. 60 perheen käsittävä tutkimus osoitti, että isät osallistuivat perheen arjessa eniten kasvatukseen, kurinpitoon, leikkimiseen ja lapsen tarvitsemien palveluiden päätöksentekoon. Enemmän vastuuta äideille jäi lapsen hygienian hoidossa, ruokailun huolehtimisessa, pukemisessa, opetuksessa ja terapiakäynneissä

22 17 sekä sovituissa tapaamisissa käymisissä. Äidin tyytyväisyys isän antamaan apuun oli selvästi enemmän yhteydessä perheen hyvinvointiin kuin isän antaman avun laajuuteen itsessään. Tyytyväisyys isän osallisuuteen heijasteli tutkimuksessa korkeampaa avioliiton sopeutumista ja se vähensi lapsen huolehtimisesta aiheutuvaa taakkaa. (Simmerman, Blacher & Baker 2001, , ) Tonttilan tutkimukseen osallistuneista äideistä osa koki ristiriitaisia tunteita lastaan kohtaan. Lapsen kanssa elämistä väritti menettämisen pelko, mutta vaikeina aikoina myös toive lapsen menettämisestä. Kukaan ei ollut valmistanut heitä niin laajaan tunteiden kirjoon. Lapsen vammaisuuden selvittyä äitejä ahdisti se, että lapsi sitoo vanhempansa hoitajakseen loppuikänsä. Muutamat äidit olivat kuitenkin muuttaneet ajatusmalliaan ja tiedostivat, että vammaisten lasten tulevaisuus ei ole niin toivoton kun joskus aikaisemmin on ehkä ollut. Kaikilla äideillä on jossain vaiheessa ollut syyllisyydentunteita siitä, että lapsi on vammainen. Osa on ajatellut lapsen vammaisuuden johtuvan jopa omista tekemisistään tai sanomisistaan. Väsyneinä kaksi äitiä on tuntenut jopa vihaa lastansa kohtaan ja lapsen sairauksien hoitamisen myötä valvominen on ollut uuvuttavaa. (Tonttila 2006, ) Tonttilan tutkimus tuo esiin myös sen näkökulman, kuinka läheinen suhde äidillä on vammaiseen lapseen. Kaikkien äitien haastatteluissa kuvastui äitien kiintymys ja rakkaus omaan lapseen. Äideillä on lämmin suhde omaan lapseensa ja he kokivat saavansa lapselta vastakaikua näihin tunteisiin. Eräs äideistä kertoi olevansa ylpeä omasta lapsestaan ja siitä, että saa olla äitinä juuri tälle lapselle. Hänelle on luonnollista ottaa lapsi mukaan eri tilaisuuksiin ja elää perheenä täysipainoista elämää. Monet äideistä kertoivat lapsesta positiivisia puolia sekä toivat esiin niitä hetkiä, jolloin lapsi osoittaa äidille kiintymystä ja hellyyttä. Usein tutkimukset ovat keskittyneet tutkimaan vain vammaisen lapsen vanhemmuuden negatiivisia puolia vaikka nämä lapset antavat vanhemmilleen yhtä lailla aihetta iloon. Äidit kokivat, että vammaisen lapsen myötä heidän elämänarvonsa ovat muuttuneet, pitkäjänteisyys on lisääntynyt sekä pienten asioiden murehtiminen on jäänyt pois. Lisäksi äidit kokivat kasvaneensa ihmisenä ja suojelunhalu omia lapsi kohtaan on kasvanut. Vammainen lapsi on kasvattanut myös suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan. (Tonttila 2006, , 115.)

23 Fergusonin ja Fergusonin malli vanhempien suhtautumisesta kehitysvammaiseen lapseen Tutkijat Ferguson ja Ferguson ovat kehittäneet vammaisten lasten perheisiin kohdistuneista tutkimuksista nelikenttäisen luokituksen, josta selviää yleisimmät aiheesta tehdyissä tutkimuksissa käytetyt lähestymistavat. Heidän mukaansa useimmissa tutkimuksissa pyritään vastaamaan kahteen perustavanlaatuiseen kysymykseen: 1) Kuinka vanhemmat reagoivat siihen, että heillä on vammainen lapsi? 2) Kuinka tällaiset reaktiot saavat alkunsa? Ensimmäiseen kysymykseen vastattaessa, monet tutkimukset painottavat, että vanhempien reagointi voidaan lukea emotionaaliseksi asennoitumiseksi, joten tutkimuksen lähtökohtana ovat tällöin asenteet. Tällä tutkimussuuntauksella on tapana puhua siitä, mitä vanhemmat tuntevat eikä siitä, mitä vanhemmat tekevät. Paras tapa ymmärtää vanhempien reaktioita on ymmärtää niitä emotionaalisena suhtautumisena. Toiset tutkimukset taas painottavat tunteiden sijaan vanhempien käytöstä (kysymys kaksi). Lähestymistapa painottaa vanhempien tekoja ennemmin kuin tunteita. Päätuntomerkkinä tutkimuksessa on se, että miten vanhemmat käyttäytyvät entiseen verrattuna, kun lapsi on vammainen. Toisaalta monet käyttäytymisen tutkijoista puhuvat myös siitä, kuinka vanhempien asenteet ovat kehittyneet. Käyttäytymisen ja asenteiden tutkimuksen vastakkaisasettelu aiheuttaa joissakin tilanteissa käytännön eron lähtökohtiin. (Ferguson & Ferguson 1987, ) Toiseen kysymykseen vastattaessa nousee esiin kaksi ulottuvuutta, joista vanhempien reaktion vammaiseen lapseensa syntyvät: normatiivinen ja tilannesidonnainen ulottuvuus. Näiden ulottuvuuksien pohjalta tutkijapari on luonut ammattilaisten orientaatiota vanhempien reaktioita kohtaan kuvaavan nelikentän, jonka on suomentanut ja mukaillut äitiyttä kehitysvammaiselle lapselle tutkinut Tonttila (2006). Tonttila on täydentänyt nelikenttää Fergusonin ja Fergusonin omilla näkemyksillä.

24 19 TAULUKKO 1. Vammaisen lapsen perheeseen kohdistuvat tutkimukset (Ferguson & Ferguson 1987, ; suomentanut ja mukaillut Tonttila 2006, 19) Vanhempien suhtautumista lapsen kehitysvammaisuuteen voidaan tarkastella tilannesidonnaisesta tai normatiivisesta näkökulmasta. Normatiivisen näkökulman mukaan vanhemman ja lapsen välinen suhde on ikään kuin tukipiste, johon koko perheen tasapaino perustuu. Lapsen vammaisuus horjuttaa tätä tasapainoa. Normina voidaan pitää sitä, että lapsen vammaisuus heikentää vanhempiensa käyttäytymistä ja tunne-elämää. Vammaisuus aiheuttaa väistämättä ongelmia vanhemmille. Tilannesidonnainen näkökulma taas painottaa, että vammaisuus itsessään ei aiheuta perheelle ongelmia, vaan ongelmat ilmenevät tilanne tilanteelta. Vammaisuuden tuomat ongelmat muotoutuvat taloudellisten, sosiaalisten, koulutuksellisten ja historiallisten tekijöiden myötävaikutuksesta. (Ferguson & Ferguson 1987, ) Taulukosta nähdään, että ammattilaisilla voidaan katsoa olevan neljä erilaista suhtautumistapaa vanhempien reaktioihin omaan kehitysvammaiseen lapseensa. Normatiiviseen ulottuvuuteen lasketaan kuuluvaksi vanhempien funktionalistinen ja psykodynaaminen

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE

!#$%&'$(#)*+,!!,*--.$*#,&--#*/.,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE !"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&2745523?27747544H9;&IG@&JG9?=&15=5H42>:9 '28

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala SAIRAALA KOTI Lapsi Lääkäri Vanhemmat Hoitohenkilökunta Suku ja ystävät

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä.

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. 1 Mitä lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on? Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin perustuvaa suunnitelmallista, ohjattua ja tavoitteellista vapaaehtoistoimintaa,

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Omassa tuvassa Omalla luvalla Lappeenranta

Omassa tuvassa Omalla luvalla Lappeenranta Omassa tuvassa Omalla luvalla Lappeenranta 4.11.2014 Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaari VET-perheterapeutti Esa Nyman HIEMAN KAUEMPAA Aikaisemmin useimmat kehitysvammaiset ihmiset jäivät asumaan

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen

Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen Lea Pulkkinen TUKEVA 2 Oulun seudun osahankkeen loppuseminaari 20.9.2012 Myrskylä, P. Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot