Pohjois-Savon äänekkäiden vasemmistonaisten sekä miesfeministien lehti. 3. vuosikerta, nro 1 - kevät 2010 VASEMMISTON VAALINAISET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Savon äänekkäiden vasemmistonaisten sekä miesfeministien lehti. 3. vuosikerta, nro 1 - kevät 2010 VASEMMISTON VAALINAISET"

Transkriptio

1 Ä mmän ääni Pohjois-Savon äänekkäiden vasemmistonaisten sekä miesfeministien lehti 3. vuosikerta, nro 1 - kevät 2010 VASEMMISTON VAALINAISET Ylärivissä Raija Haukka, Heidi Komulainen ja Kaisa Korhonen, alarivissä Pia Valkonen, Kirsti Puurunen ja Raija Hassinen

2 Lämpimät kädet... Punaiset lapaset - ja lämpimät kädet Ne kun löydät, - niin siinä onnellisen ihmisen näet Mutta, jos sillä kylmän tutina on päällä - ja poloisella varpaat jäässä pakkassäällä Niin, hälle kun vielä lämpimät sukat aikaan saat - niin silloin, taivasosuuden hänen kanssaan jaat Ä mmän ääni Pohjois-Savon äänekkäiden vasemmistolaisten lehti 3. vuosikerta, nro 1 - kevät 2010 Julkaisija: Vasemmistoliiton Pohjois-Savon piiri Päätoimittaja: Pia Valkonen Lapinlahti p , Juhani Ahontie 5c, Lapinlahti Toimittajat: Pohjois-Savon Vasemmistolaiset Kansikuvissa: Vasemmistoliiton Pohjois-Savon naisehdokkaat kohti eduskuntavaaleja 2011 Matti Semi Päätoimittajalta Aktivistin lauantaipäiviä Aktivistin lauantaipäivä alkaa banderollin silityksellä. Puhelinsoitto paljastaa, että toinen aktivisti odottaa silitettyä ja nätisti kokoontaiteltua iskulausetta tyynen rauhallisesti Lapinlahden kirjaston lukusalissa. Sadattelun hiljaa itsekseni. Emme ole tulleet sopineeksi kovin tarkkaan, missä tapaamme. On kansainvälinen ilmastopäivä. Tempauksemme paikallislehti-ilmoituksessa tosin lukee, että kansainvälinen ilmastointipäivä, mistä saamme kiittää lehden oikolukuohjelmaa. Se ei meitä haalenna. Kööpenhaminan ilmastopäivään ovat matkustaneet meitä nuoremmat aktivistit. Eräässä Kööpenhaminan uutiskuvassa näkyy Saamenmaan lippu. Se sykähdyttää. Olemme pyytäneet kuopiolaisen kirjailijan Jouni Tossavaisen paikalliseen kirjakauppaan keskustelemaan ja kello kaksitoista kuljetamme yhtä maapalloa pitkin kirkonkylää. Nastoitamme Kohtuus-ryhmän kymmenen teesiä kulutuskriittisemmästä yhteiskunnasta kirkon oveen. Neljähookerhon myyjäisissä on tarjolla käsitöitä. Ihmiset edelleenkin osaavat tehdä itse. Käymme jakamassa myyjäisväelle kohtuusteesejä. Muuan körttiaktivisti katsoo ystävällisesti suoraan silmiin ja hymyilee, kun kerron, että meitä on muutama kohtuusaktiivinen jäänyt tänne Ylä-Savoonkin - nuoremmat vaikuttavat suoraan Kööpenhaminassa. Iltapäivällä katsomme eurooppalaistyyppiseksi autonomiseksi sosiaalikeskukseksi julistamallamme Meijerillä dokumentin maahanmuuttaja-maatalouslomittajasta. Paikalla on alustamassa dokumentin ideoija ja Venäjä-tutkija. Noin kuukauden kuluttua starttaan 1990-luvun alussa parhaat päivänsä nähneen Saabin lauantaiaamun pakkasessa ja käännän nokan kohti Iisalmea. Meillä on Kansataloutta tasan kaikille - seminaari, joka on jatkumoa edellisenä vuonna pitämällemme äärivasemmistolaiselle Ärräpää-seminaarille. Saimme Ärräpäihin Lapinlahdelle saman katon alle edustajat niin Vasemmistoliitosta, Suomen Kommunistisesta puolueesta, Kommunistisesta Työväenpuolueesta että Suomen Työväenpuolueesta emmekä kukaan tarttuneet toistemme tukkaan. Kansantaloutta tasan kaikille on myös monen tahon yhteistyön tulos. Tällä kertaa mielenkiintoinen poliittinen coctail syntyy demareista, vihreistä, Vasemmistoliitosta, Suomen kommunistisesta puolueesta ja muutamasta maltillisesta porvarista. Väkeä on niin, että Iisalmen demareiden Työväentalon pullis- L apasista puheen ollen. Mun suositus on että käytät 7 veljestä lankaa, se on joutuisaa neuloa ja hyvälaatuista sukkiin. Sitä saa joka marketista. Yhdestä kerästä (150gr) saa yhdet noin naisten kokoiset sukat+lapaset. Osta mieluummin bambupuikot kuin teräs- jos saat. Bambuiset on pehmeemmät käteen eivätkä liukkaat, joten eivät tipahtele neuloessa silmukoista. Suositus sille langalle on koko 4, mutta mä käytän yleensä vähän ohuempia. Napakkaa kutoen teen yleensä lapasiin 10 silmukkaa puikolle, sukkiin 12. Tarkempia ohjeita täytyy neuvoa kädestä pitäen. Terveisin Tukityöllistämisen viidakossa Siilinjärven tukityöllistäminen on takkuista. Olen nyt ollut tukityöllistettynä maksimituella viime vuoden toukokuun alusta. Työttömälle ei missään vaiheessa anneta tieto siitä, kuinka kauan tukea on mahdollista saada. Työsopimukset tehdään lyhyissä pätkissä ja työntekijä pakotetaan pitämään lomat pätkissä. Näin ei ole mahdollista pitää kunnon kesälomaa. Jokaisen sopimuskauden lomat on pidettävä sopimuskauden sisällä. Minäkin olen tähän vajaaseen vuoteen saanut tehdä jo kolme työsopimusta. Kuitenkin sosiaaliselle yritykselle voidaan myöntää vajaakuntoisen palkkaamiseen palkkatukea 36 kuukaudeksi. Tätäkään tietoa minulle ei ole annettu työvoimatoimistosta. Olen itse kaivanut tiedän netistä. Nyt on taas sopimus katkolla toukokuun alussa, kun tulee vuosi täyteen, eikä tietoa vielä ole, onko jatkoon rahaa. Työpaikalla on kyllä. Johtaja sitä mieltä että pidämme tästä kolmesta vuodesta kiinni kynsin hampain. Olemme sopineet jo neuvottelupäivänkin asiasta. Eniten jurppii työvoimatoimiston homma, kun siltä ei tietoa heru työttömille lain määräämistä etuuksista. Jotenkin olen saanut sellaisen kuvan, että heidän pitäisi olla sillä työttömien asialla. Samalla lailla mekin olemme joutuneet veromme maksamaan. Katson itsestäni olevan enemmän hyötyä vaikka tukityössä kuin vain kotona makaamassa, vaikka rahat otetaankin verovaroista. Jotakin vastinetta siitä on kunnalle. telee. Kiitoksia Iisalmen Kirsti Puuruselle ja Kuopion Heidi Komulaiselle. He jaksavat luotsata alustajia ja yleisöä läpi kardinaalisen ohjelman. Alustajia on kosolti ja aikataulu mitattava munakellolla. Kansanalousseminaarissa työskentelen roudarina. Kun vihreiden poliittinen sihteeri Jouni Vauhkonen loikkaa etelän junasta autooni ja kysyy, onko paikalla väkeä viisi vai kuusi, saan sanottua, että kun lähdin kohti rautatieasemaa oli yleisöväkimäärä jo kuudessakymmenessä. Menee reilu kuukausi ja kokoamme yläsavolaisia vallankumousbussiin. Matkamme kohti Kuopion toria, jossa etujoukot virittelevät banderolleja. Etujoukot ovat panneet nakkikeiton hautumaan ja pyöräyttäneet edellisenä päivänä tilaisuuteen pullat. Etujoukkoduo Pasi Tervo ja Erkki Tiitinen teki urotyön ja heräsi ennen ylösnousua Näpäytä Natoa -seminaarin muonituksen vuoksi. Tilaisuuden juhlapuhe Ämmän Äänessä sivulla 7. Kansalaisliikekokoontumisistamme tulee väistämättä reipasja raitishenkisiä, sillä kaikki tehdään talkoilla ja ruoasta peritään vapaaehtoinen maksu. Meillä ei ole varaa - eikä kyllä haluakaan - kosteisiin laivaseminaareihin. Näpäytä Natoa -seminaarissa Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro huomauttaa, että on parasta alkaa taas kirkastaa sotilaallisen liittoutumattomuuden ideaa. Muistelen, että Moskovassa opiskellessani törmäsin Sotilaiden Äitien komiteaan ja kiitän Luojaani siitä, että minulla on vain tyttäriä. En ole synnyttänyt tykinruokaa ja kuuntelen mielenkiinnolla Äidit Natoa vastaan -aktivistin Hanna Eran kielikuvaa. Minäkin olen mieluummin itujen halaaja ja elämän säilyttäjä kuin ryynään ryhmäytymiskertausharjoituksissa - niin kuin eräällä yrittäjäkurssilla Iisamessa taannoin uhkasi tapahtua. Alan myös välittömästi sommitella seuraavaa aktiota varten, kuinka sotilaallinen liittoutumattomuus -iskulause mahtuu banderolliin. Tervetuloa tekemään politiikkaa! Nimenomaan tekemään. Tällainen sopii hyvon kaltaisilleni järjestöbyrokratia-allergisille. Lapasten neulomisesta on hyvä aloittaa. Pia Valkonen Lapinlahti Hyvä vasemmistosisko! Langat Handusta! Tykkään kyllä käydä töissä, lapset ja henkilökunta ovat mukavia. Töissä aika kuluu siivillä ja onhan se mielenterveydellekin hyvä nähdä ihmisiä. Palkka tosin voisi olla suurempi. Ei palkalla kyllä eläisi, jos asuisi vuokralla eikä olisi toisen tuloja. Uuden pidemmän sopimuksen toivossa eläen. Riitta Jauhiainen Vaikeasti työllistyvän, vajaakuntoisen tai työnsuunnittelijan palkkaukseen palkkatukea voidaan myöntää enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan. Vajaakuntoisten työllistämiseen tukea voidaan myöntää uudelleen jäähysäännön estämättä, jos tuen myöntämisedellytykset ovat edelleen voimassa. Sosiaaliselle yritykselle voidaan myöntää palkkatukea työttömän vajaakuntoisen palkkaamiseen 36 kuukaudeksi sekä pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän palkkaamiseen 24 kuukaudeksi. (Vaikeasti työllistyvä = 500 pv työttömyysturvaa saaneet) Tukimalli /pv /kk Perustuki 23,24 500,00 Perustuki +60% korotus kunta työllistämisvelvoite ja sos yrit. pitkäaikaistyötön ja vajaakuntoinen 37,18 800,00 Perustuki + 50% korotus kunta pitkäaikaistyöttömän palkkaus 34,86 749,00 Perustuki +90% korotus 500 pv työttömyysturvaa saaneet 44,24 951,00 Painosmäärä: kpl, lehteä jaetaan eri puolilla Pohjois-Savoa vaali- ja muissa tilaisuuksissa Painopaikka: Lehtisepät Oy, Hallipussi 2 (PL 45), Pieksämäki, puh. (015) Pohjois-Savon vasemmistonaisten ehdokkaat eduskuntavaaleissa keväällä 2011 esittäytyvät tässä lehdessä seuraavasti: Raija Hassinen Siilinjärveltä s. 12, Raija Haukka Rautalammilta s. 6-7, Heidi Komulainen Kuopiosta s. 4-5 ja s. 7, Kaisa Korhonen Leppävirralta s. 3, Kirsti Puurunen Iisalmesta s. 12 Pia Valkonen Lapinlahdelta s. 2.

3 Ä Ä Pohjois-Savon äänekkäiden vasemmistolaisten lehti 3. vuosikerta, nro 1 - kevät 2010 SEURAAVA FEMINAARI LAPINLAHDELLA LA Paikka ja tarkempi aika ilmoitetaan myöhemmin Matti ja Liisa -lehdessä sekä Pohjois-Savon Vasemmistonaisten sähköpostilistalla. TEEMANA RIITTÄVÄN HYVÄ ÄITIYS VIERAANA RAIJA HASSINEN SIILINJÄRVELTÄ Kaikki rehellinen työ on arvokasta Kaikki rehellinen työ on arvokasta, sanotaan, vaan usein sitä huomaa että toinen onkin toista arvokkaampaa. Mitattiin sitten rahassa tai puheen sävyssä, perinteiset miesten työt sattuvat usein olemaan niitä arvokkaampia. Se, mikä on suurta, vaatii koneita ja tehdään kovista materiaaleista, on merkittävämpää kuin pehmeä, pieni ja lämmin. Naisten perinteinen tehtävä on ollut vaalia kodin lämpöä ja viihtyisyyttä, pysytellä kodin seinien sisällä. Kun mummi oli pieni, hän oppi kotona ja koulussa tarpeellisia kodin käsitöitä. Tytöt osasivat kehrätä, kutoa, neuloa ja ommella; he kasvoivat pienestä pitäen naisellisuuteen johon kuului hoiva ja huolenpito, kodin askareet. Käsityötaito oli yksi naisen mitta ja parhaisiin naimisiin pääsivät taitavimmat. Monien naisten käsityöt ovat olleetkin suoranaista taidetta, vaikkei niitä taidehistorian sivuilta löydykään. Tekstiilikäsitöiden osaaminen oli jokaiselle naiselle velvollisuus ja kuului yleissivistykseen, omia taipumuksia tai toiveita ei kyselty. Käsityö- ja kotitalouskouluja perustettiin, jotta köyhätkin tytöt pystyivät elättämään itsensä kunniallisesti ompelijoina ja palvelijattarina, mutta ennen kaikkea jotta heistä tulisi hyviä perheenemäntiä. Mummin nuoruudessa naiset eivät päässeet vaatturin eivätkä räätälin oppiin, sillä ammattimainen paremmin palkattu työ oli yleensäkin varattu miehille. Naisten käsityöt nähtiin työksi, jota pääasiassa tehdään kodeissa, ilman palkkaa. Mummi oli onneksi päättäväinen nainen. Mummilla oli kolme tytärtä, joiden hän toivoi pääsevän elämässään eteenpäin. Niinä aikoina ei köyhän evakon rahoilla kouluja käyty. Niinpä mummi, käsistään kätevä, kutoi kankaita ja mattoja koko kylän tarpeiksi ja ansaitsi tyttärilleen koulurahat. Kaikki kolme tytärtä kävivät oppikoulun, opiskelivat ylioppilaiksi ja pitemmällekin. Mailma on muuttunut, tytöillä on vapaus määrittää enemmän itse, millaisiksi naisiksi haluavat kasvaa ja naisilla on mahdollisuus määritellä itse, miten arvokkaana omaa työtään pitävät oli se sitten perinteisesti naisten työtä tai miesten työtä tai jotain ennen määrittelemätöntä työtä. Tyttäreni sai valita, opetteleeko ompelemaan vai hitsaamaan tosin vielä nykyaikanakin hitsaamisesta on jouduttu maalaiskouluissa taistelemaan. Useimmat tytöt valitsevat isoäitiensä perinteen edelleen, ja tärkeää sitä hienoa perinnettä onkin vaalia Kuitenkin tytöillä on nyt koulussa mahdollisuus valita käden taitojen osaamisensa omien kiinnostustensa mukaan samaa mahdollisuutta toivoisi myös pojille, mutta sosiaaliset paineet ovat heitä kohtaan vielä vahvempia eikä monikaan uskalla valita tyttömäisiä harrastuksia. Kun tekstiilitöitä nimitetään rättikässäksi, ymmärtää jokainen kuinka vähän arvostetusta asiasta on kyse. Onneksi tällä hetkellä eletään aikaa, jolloin neulominen, huovuttaminen ja monet perinteiset taidot ovat taas kunniassa. Sadoissa neuleblogeissa esitellään tavallisten ihmisten, harrastajien ja himoneulojien upeita töitä. Nettimaailmassa elää perinteinen ompeluseura tuhatkertaisena yhteisönä, jossa toisilleen vieraat samasta asiasta innostuneet ihmiset kysyvät ja saavat neuvoa, vaihtavat tietoa ja kokemuksia, innostavat toisiaan uusiin kokeiluihin ja lohduttavat toisiaan epäonnistumisten hetkellä. Isoäitien perintö elää vahvasti ja naiset itse ovat määritelleet sen arvokkaaksi osaamiseksi. Mummi neuloi aikoinaan lämpimin ajatuksin harmaita karheita saapassukkia miehelleen ja veljilleen. Nyt me lähetämme rakkaamme kouluun ja töihin punaisissa sukissa. Tarvitsemme lisää lämpimiä käsiä rakentamaan maailmaa paremmaksi jokaiselle lapselle, aikuiselle ja vanhukselle Tule neulomaan punaisia sukkia ja lapasia kanssamme - pienten, pehmeiden, lämpimien arvojen puolesta. Kaisa Korhonen Leppävirta Lämpimät kädet... - rakentavat maailmaa - tekevät työtä - hoitavat lapsia ja vanhuksia ja sairaita - kertovat inhimillisyydestä ja välittämisestä Tarvitsemme lisää lämpimiä käsiä... Tule talkoisiin mukaan neulomaan punaisia lapasia ja sukkia ehdokkaiden vaalikampanjan tukemiseksi. Jokainen innokas neuloja voisi vaikka ottaa yhteyttä oman alueensa naisehdokkaaseen.

4 Naisissako ei muk Lauha epäilee ääneen, ettei keskustelusta hänen kanssaan tulisi olemaan vasemmistolle mitään hyötyä, sillä aika kun hän oli aktiivinen politiikassa, oli täysin eri kuin tämä. Protestoimme Pia Valkosen kanssa yksissä tuumin Lauhan väitettä. Mielestämme menneestä ajasta voi olla myös opittavaa tähän päivään ja historiaa on hyvä tuntea. Lauha korostaa ihmisen kohtaamisen tärkeyttä poliittisessa toiminnassa, mutta voisiko vasemmisto soveltaa tätä ajatusta myös nettitodellisuudessa? Aikamme keskeinen pahoinvoinnin aiheuttaja on jatkuva kiire ja stressi. Voisikohan ymmärrys siitä, ettei elämä aina ole ollut tällaista, toimia lääkkeenä hektiseen elämänmenoon? Tarvitaanko tähän aikaan lisää hitautta ja vähemmän informaatiota? Kuinka korvaamme politiikan asiantuntijavaltaisuuden kansanvallalla? Kuinka puramme turhaa byrokratiaa? Tässä lueteltuna joitakin asioista, joista me savolaiset vasemmistolaiset naiset keskustelimme lähes kaksituntisen huastelun aekana. Sairaanhoitajan työn ja myöhemmin eduskuntatyön ohessa Lauha toimi aktiivisesti Suomen Kansan Demokraattisessa Liitossa (SKDL) ja Suomen Naisten Demokraattisessa Liitossa (SNDL). Hän kertoo aktivoituneensa politiikkaan vasta muutettuaan Keuruulta Siilinjärvelle töihin Harjamäen sairaalaan vuoden 1961 kesällä, jonka jälkeen Lauha on ollut mukana myös Siilinjärven kunnallispolitiikassa. Lauha tunnustaa, ettei vuoden 1966 eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi lähtiessään tullut ajatelleeksikaan, että päätöksen seurauksena voisi olla läpimenokin. Usein vaalitilaisuudet olivat tuolloin SKDL:n järjestämiä tupailtoja ja tuvat saattoivat sijaita vaikeastikin tavoitettavissa paikoissa ja paljon aikaa kului pelkkään matkustamiseen. Vaalityö oli Lauhan mukaan pitkälti sitä, että joka paikkaan mentiin, mihin vähänkään kinuttiin, mutta ahkeran maakunnan kiertämisen jälkeenkin vaalimenestys oli Lauhalle yllätys. Lauhan ja Vennin keskimmäinen tytär Tiina Heikkinen oli ensimmäisellä luokalla koulussa, kun Lauha vuonna 1966 valittiin kansanedustajaksi silloisesta Kuopion vaalipiiristä SKDL:n ehdokaslistalta. Nyt Tiina istuu kanssamme kahvipöydän ääressä ja muistelee, kuinka hänen lapsuuteensa kuului erottamattomana osana myös vaalityö. Kolme vuotta Tiinaa vanhempi Maria muutti Imatralle isoäitinsä luo samaan aikaan kun Lauha aloitti työt eduskunnassa. Tiina ja Elina puolestaan viettivät viikot kotona Siilinjärvellä isänsä kanssa. Sairaalan ylläpitämässä päivähoidossa lapset eivät viihtyneet, joten Vennin tukena kotitöissä kävi Lauhan sukulaisia, tuttavia ja joskus kotiapulaisiakin auttamassa. Tiina muistelee lämmöllä erityisesti vappujuhlia ja muita karkeloita, joissa sai olla lapsena mukana äitinsä poliittisen toiminnan myötä. Lapset saivat monesti esiintyäkin niissä tilaisuuksissa, joissa saivat olla mukana. Tiinan ja Elinan bravuurina oli esittää Peppi Pitkästossua, äiti ja tytär muistelevat hymysuin. Tytär Tiinalla ei ole jäänyt äidin pitkistä etätyöviikoista mitään katkeruuksia, mutta Lauha muistaa olleensa joskus jopa mustasukkainen lapsistaan silloisille apulaisille. Älä jää kivaksi kahvinkeittäjäksi Ämmän Ääni päätti tehdä aikamatkan Pohjoissavolaisten vasemmistonaisten historiaan vierailemalla entisen kansanedustaja Lauha Männistön (s. 1934) luona Siilinjärvellä. Puhtia ja vinkkejä poliittiseen naistoimintaan löytyi eikä vierailulta tarvinnut lähteä kotiin tyhjin käsin. Kahvikupposten ääressä keskustellessamme Lauhan mies, Venni Männistö, kävi hakemassa naapurista kananmunia ja juustomaitoa. Kun Lauha alkoi käydä SKDL:n paikallisosaston kokouksissa, koostui järjestöväki pääosin iäkkäämmistä miehistä ja heidän silloin tällöin kokouksiin osallistuvista vaimoistaan. Hän muistaa, kuinka joku toivotti hänet tervetulleeksi mukaan toimintaan sanoen: Voi kun kiva, kun nyt saadaan kahvitkin kokouksessa! Tähän Lauha vastasi heti, että Minä en tuu kahvinkeittäjäksi, vaan minä haluan osallistua kokoukseen. Naurahtaen hän jatkaa, että sitten sitä osallistumista on ollutkin ja että asenne oli siis aluksi se, että kun toimiva nuori nainen liittyy joukkoon, niin sehän keittää sitten siellä kahvit. Pia sanoo, ettei Lapinlahdella tätä nykyä sentään toivoteta uusia naisia tervetulleeksi pyytämällä heitä kahvinkeittoon, mutta häntäkin ärsyttää se, että käytännössä kahvinkeitosta huolehtivat edelleen pääosin naiset. Kysyessäni Lauhalta, millaisella vaalibudjetilla hän lähti vuoden 1966 vaaleihin, seuraa kysymystäni pieni naurahdus. Lauha paljastaa, ettei tuohon aikaan eduskuntaan menty rahalla, vaan pikemminkin sanalla. Hän maksoi itse bensat ja Venni toimi pääosin kuskina, kun hän kulki tekemässä vaalityötä. Juuri ennen vaaleja lehdessä oli lehtimainos kuvan kanssa, mutta tilaisuuksista ei tarvinnut juuri lehti-ilmoituksia maksaa. Sana ehdokkaan paikkakunnalle tulosta kiersi ja jos ilmoitus oli lehdessä, niistä huolehtivat paikalliset osastot. Meidänkin on varmaan alettava miettiä, kuinka tehdä vaalityötä ilman rahaa, Pia pohtii ääneen ja voin olla hänen kanssaan samaa mieltä. Ei vaaleihin lähtemisen tulisi olla mikään investointihanke, johon täytyy nostaa pankkilainaa, sanon ja jatkamme pohdintaa siitä, toteutuuko edustuksellinen demokratia yleensä enää nykyaikana, kun vaalibudjetit vain paisuvat paisumistaan. Jonkin verran kulujahan syntyy aina matkustuksesta, mutta työttömän, opiskelijan tai toimeentulotuen varassa elävän edellytykset maksaa esimerkiksi kalliita lehtimainoksia ovat erilaiset kuin ansiotyössä käyvän tai muuten varakkaamman ihmisen. Lauha korostaa keskustelussa, että ihmiset ovat tärkeitä. Hänen omin sanoin: Joten muniakin saimme mukaamme monta kennollista. Lauha Männistö sanoo olevansa feministi sen vuoksi, että naisten ja miesten tasa-arvo ei ole vielä toteutunut. Pia Valkosen mielestä työelämän riisto, kuten vanhempien ylityöt, koskee kipeimmin lapsiin. Tiina Heikkinen toi keskusteluun mukaan maapalloistumisen. Ehdokkaalla pitää olla ihmisiä ympärillä, jotka sanovat pienen hyvän sanan silloin ja toisen tällöin tai itse asiassa aina kun on kontaktia joko ennestään tunnettuihin vasemmistolaisiin tai sellaisiin, jotka jollakin tavalla sympatisoi. Se pieni sana. Siihen aikaan, kun minä olen ollut, niin se kantoi. Myös oman puolueen kunnan ja maakunnallisten kunnallismiehien rooli oli Lauhan mukaan merkittävä hänen kansanedustajaksi pääsynsä kannalta. Hän kertoo, kuinka heidän kauttaan pystyi verkostoitumaan, he ottivat yhteyksiä toisiinsa ja kutsuivat Lauhaa järjestämään tilaisuuksia omille paikkakunnilleen. Käyntikortti joka kouraan Vaalitilaisuuksiin osallistuivat lähinnä oman puolueen ihmiset, mutta kun paikalla oli monia kuulijoita, levittivät he osaltaan sanaa eteenpäin ja seuraavaan tilaisuuteen saattoi tulla jo lisää uteliaita ihmisiä kuuntelemaan. Silloisten tilaisuuksien osallistujamäärät vaihtelivat Lauhan arvion mukaan kymmenestä pariin kymmeneen. Juhlatilaisuudet vetivät paikalle jopa toista sataakin ihmistä. Pia puolestaan pohtii, mitä tehdä nyt, kun vasemmisto ei enää onnistu liikuttelemaan massoja: Tarvitaan vaihtoehtostrategia. Näytetään naamaamme jossain vaikka naisten messuilla ( ) Sinne vaan joku kirppariosasto tai lapasosasto pystyyn. Sekaan vaan. Me muut nykyttelemme. Lauhan mukaan vaalityötä tehdessä on tärkeää, että ehdokkaalla on aina mukana myös jotakin käteen annettavaa. Joku pieni, mielellään kuvallinen, kortti, jossa on ehdokkaan yhteystiedot ja vaalinumero helpottaa luomaan kontaktia ihmisten kanssa. Niihin voi myös vaikka käsin kirjoittaa tietoa siitä, missä on seuraavan kerran tavattavissa. Vaikka henkilö heittäisi kortin roskiin saman tien, on hän kuitenkin todennäköisesti ainakin katsonut sen läpi. Eivätkä kaikki mene roskiinkaan. Ilkeiltäkään juoruilta Lauha ei säästynyt vaalityötä tehdessään. Esimerkiksi kun perheessä vaihdettiin autoa, joutui Lauha kuulemaan ilkeitä puheita siitä, että puolue olisi ostanut auton hänen lähdettyään ehdokkaaksi, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Jatko vaalikauden jälkeen ei missään vaiheessa ollut Lauhalle itsestään selvyys. Vaalityötä tehtiin paljon ja menossa oltiin vaalien välilläkin. Tiinakin muistelee naureskellen ja päätä pudistellen, että kaikki mahdolliset jalat laitettiin aina liikenteeseen vaalien alla. Lehtisiä ja mainoksia on tullut jaettua ja julisteita tullut liimailtua ja siihen käytettiin paljon aikaa. SKDL:n Kuopion piirijärjestön omistaman lehden Kansan Sanan toimittajat olivat aikanaan keskeisiä vaikuttajia. Lauha tähdentää, että vaalien välillä oli tärkeää kirjoittaa omiakin lehtijuttuja ja kolumneja niin omiin kuin paikallislehtiin asioista, joita eduskunnassa milloinkin käsiteltiin. Kansan Sanassa yleensä jutut julkaistiin aina, mutta paikallisia lehtiä, jotka halusivat Lauhan pakinoita ja kolumneja julkaista, oli muitakin. Hän kirjoitteli juttuja eduskunnassa, joskus istuntosalissakin, luonnoksina lappusille. Jos hän ei itse kirjoittanut juttujaan koneella puhtaaksi, vei hän niitä ryhmäsihteereille kirjattavaksi ja postitettavaksi. Tässä kohtaa haastattelua huomaan itse haikailevani nostalgisiin aikoihin ennen internet-yhteyksiä, sähköpostia ja sosiaalista mediaa. Nykyään tekstejä on entistä helpompaa tuottaa tietokoneella ja ne lähtevät toimituksiin muutamalla hiirenklikkauksella, mutta alkaako nopeus heijastua jo julkaistujen kirjoitusten laatuun ja jopa niiden sisältöön? Oman kokemukseni mukaan tämä informaatioteknologian kehitys ilmenee ainakin koventuneena kilpailuna palstatilasta, mutta myös haasteena kyetä tehokkaammin tuottamaan ja vastaanottamaan aina vain kasvavaa määrää informaatiota. Missä valta oikein piilee? Muutokset yhteiskunnassa Lauhan toimiessa kansanedustajana vuodesta 1966 vuoteen 1990 heijastuivat hänen mukaansa toki myös eduskuntatyöhön. Tekniikka lisääntyi sekä eduskunnassa, että maakunnassa. Tupaillat vähenivät, mutta lehtikirjoittelu lisääntyi. Piakin kuvaa tuona aikana tapahtunutta muutosta sanalla atomisaatio, tarkoittaen sillä kehitystä, jossa ihmisten väliset suorat kontaktit vähenivät merkittävästi. Ihmiset linnoittautuivat entistä enemmän omakotitaloihinsa ja silloin alkoi samalla järjestötoiminnan hiipuminen., Pia kuvailee. Puhumme pitkään siitä, kuinka yhteiskunnallinen demokratia eli kansanvalta siirtyi tuona aikana radioon, lehtiin ja televisioon. Tänä päivänä yksi politiikan polttavista puheenaiheista onkin median valta suhteessa edustukselliseen kansanvaltaan. TV toi viihdettä ja TV toi politiikkaa. Jos oli onnekas, pääsi johonkin keskusteluun, mutta sehän ei omalle kohdalle tietenkään usein sattunut. Se oli harvinaista. Pia muistaa puolestaan viimeksi tällä viikolla ihmetelleensä aamu-tv:tä katsoessaan, että miksi Vasemmistonuoret eivät olleet muiden poliittisten nuorisojärjestöjen rinnalla paikalla kun ohjelmassa Kokoomusnuorten, Keskustanuorten ja Demarinuorten edustajat kävivät keskustelua Vanhasen ehdottamasta nuorten setelityöllistämisestä. Kun sanon, että pidän tällaista pienten ryhmien poissulkemista todennäköisesti ihan tietoisena toimintana. Lauha nyökyttelee ja lisää, että sitä selitellään, että ettehän te halua tai muuta vastaavaa. Onko tässä nyt käynyt niin, että se valta on siirtynyt medialle sieltä ihmiseltä, joka saa antaa äänensä ja punnita vaali vaalilta poliitikkojen luottamusta?, kysyn. Pia osaa kertoa tähän, että oli eräältä istuvalta kansanedustajaltamme kuullut, että heti kun Vasemmistoliitto ei ollut enää mukana hallituksessa, lopahti samalla myös tiettyjen - Pian käyttämän termin mukaisesti: perseennuolija-toimittajien mielenkiinto Vasemmistoliittoa kohtaan. Toisin sanoen poliittiset toimittajat hylkäsivät Vasemmistoliiton. Kaikki muut vielä siitä vasemmalle olevat puolueet ja järjestöt vaietaan nyt tyystin. Lauha lisää tähän, että toinen tapa heikentää poliittista Vasemmistoa on median käytäntö nostaa esiin jotkut tietyt pienten puolueiden ykkösihmiset. Ne ihmiset haetaan ja harkitaan tarkkaan ja koko se muu porukka unohdetaan. Mietin itse, että asetelmassa muu puolueväki näyttäytyy helposti vääristyneellä tavalla heikompana kuin se oikeasti onkaan. Luoko media tiettyjä poliittisia henkilöitä esiin nostaessaan samalla vääristyneen illuusion puolueista kansalaisille? Toisin sanoen, välittyykö tällaisessa mediatodellisuudessa ihmisille kuva puolueista, jossa joukko mielletään heikoksi jo ihan vain siitä syystä, että se tarvitsee mediassa näkyvän vahvan johtajan? Ei lähtökohtamme voi olla se, näymmekö me mediassa. Tai että jos emme siellä näy, emme ole olemassa., Pia sanoo. Sosiaalisessa mediassa, sähköpostissa vai livenä? Tiina tuo keskusteluun sukupolvinäkökulman ja miettii, että myös eroja

5 amas ole munaa? Tiina Heikkinen, Lauha Männistö ja Heidi Komulainen ovat sitä mieltä, että menneestä ajasta voi olla myös opittavaa tähän päivään ja historiaa on hyvä tuntea. median käytössä ja hyödyntämisessä on paljon. Hän ei tahtoisi aina jaksaa Kunnanhallituksen asioiden lisäksi edes sähköpostiaan lukea, kun taas Lauha ei ole koskaan opetellutkaan tietokonetta saati internetiä käyttämään. Itse vietän käytännössä suuren osan valveillaoloaikaani aina vain enenevässä määrin tietokoneen äärellä netissä, sähköpostilla ja sosiaalisessa mediassa hääräillen. Pia on sitä sukupolvea, joka töidensäkin puolesta käyttää myös paljon tietokonetta niin sosiaalista mediaa kuin sähköpostia. Pohdimme paitsi sitä, kuinka ensin TV:n ja nyt internetin rantautuminen Suomeen on muuttanut koko yhteiskuntaa, niin myös sitä, millaisia mahdollisuuksia ja toisaalta haasteita netti tuo mukanaan poliittiseen työhön. Oli mikä tahansa asia, niin ne väärinkäyttäjät löytyvät aivan varmasti, Tiina sanoo ja itse haikailen edelleen nostalgisesti aikaa, jolloin yliopistokursseja ei vielä suoritettu virtuaalisissa oppimisympäristössä eikä ihmisten tarvinnut jatkuvasti käydä sisäistä kamppailua siitä, onko netti isäntä vai renki. Pia tuo mukaan keskusteluun ajatuksen cyber-kommunismista. Kohta ihmiset esimerkiksi eivät enää tarvitse ajatustensa julkaisemiseen isoja mediataloja tai oikeastaan edes toimittajia tiedon portinvartijoina, vaan homma siirtyy vain nettiin. Pia on tutustunut vastikään kirjaan Piiasta päättäjäksi, jossa on nostettu esiin muun muassa se, kuinka aiemmin kansanedustajat eivät olleet täysiaikaisia työntekijöitä vuoden ympäri, vaan he kävivät vain valtiopäivillä. Nyt taas moni istuvista päättäjistä on jättäytymässä pois paikoiltaan eikä tiettyihin tehtäviin tahdo löytyä halukkaita ehdokkaita. Esimerkkeinä viimeaikaisista pelin poikki viheltäjistä Pia mainitsee Matti Vanhasen (kesk.), Hanna-Kaisa Heikkisen (kesk.) ja Kari Kärkkäisen (KD). Lauha naureskelee, että niin se varmaan oli joskus, mutta siihen aikaan, kun hän aloitti kansanedustajana, toimittiin eduskunnassa jo täysiaikaisesti, lomillakin valmiina palvelukseen. Hän miettii, onko nykyhektisyyden kyseenalaistaminen kokonaan ikään kuin taistelua tutkainta vastaan ja toteaa, että jos siihen ei mene mukaan, niin siitä ei ole mitään hyötyä. Miten me voimme muuten tavoittaa ne ihmiset, jotka ovat nyt oppineet ja opetettu tälle hirveän nopealle ja paljolle informaatiolle? Lisäksi Lauha sanoo, ettei yhtään ihmettele poikkiviheltäjiä eikä virkapaikkojen kärkkyjiä. Lauha ei kokenut kansanedustajana toimiessaan olevansa vain käyttötavara, Hän koki olleensa aidosti toimija ja vaikuttaja sekä koki käyttäneensä äänestäjiensä ääntä eduskunnassa. Lauha ei myöskään kokenut, että hän olisi eduskunnassa toteuttamassa SKDL:n päätöksiä äärivasemmistosta puhumattakaan. Siihen aikaan sai vielä hänen onnekseen kokea sen, että omilla aivoillaan saa ajatella. Hän vei konkreettisesti ihmisiltä vaalitilaisuuksissa ja muualla kuulemiaan kokemuksia ja käsityksiä eduskuntaan. Eli olit oikea kansanedustaja., Pia toteaa ja Lauha myötäilee. Ovatko nykyiset kansanedustajat sitten muuttuneet enemmän valtionedustajiksi suhteessaan kansalaisiin ja äänestäjiinsä? Kuulevatko he vielä kenttäväkeä ja kansaa, vai ovatko he enemmänkin vain tiedontuojia alamaiskansalaisilleen? Mahdollistaako nykyaikainen byrokratia edes aidon kansanedustajuuden toteuttamisen? Lauhan mukaan kansanedustajan työssä vielä tärkeämpää kuin viestin vieminen eduskunnasta kansalaisille, oli viedä päätöksentekijöille äänestäjien ja järjestöväen terveisiä siitä, kuinka he toivoisivat asioiden olevan. Eduskuntapuheet, valiokuntatyö ja joskus omaankin puolueeseen vaikuttaminen olivat keinoja toimia kansan äänitorvena suhteessa valtiovaltaan. Valiokuntatyötä hän piti kaikista tärkeimpänä vaikuttamisen areenana. Kysyn tässä kohtaa, pääsevätkö ihmiset enää todella äänestämään jaloillaan, kun heille ei juurikaan kerrota, kuka kansanedustaja on mitäkin mieltä kulloinkin päätettävänä olevista asioista? Samaan aikaan isolla vaalibudjetilla saa mediassa kasvonsa näkyviin. Riittääkö kansalle nykyään todella mainoskuvien avulla luotu vaikutelma vahvasta johtajasta, vai voisiko se vaatia edustajiaan myös tilille vaalilupauksistaan? Jos me emme hyväksy nykyistä poliittista järjestelmää, niin mikä on sitten se tapa jolla sitä muutettaisiin, miettii Lauha ja lisää kun ei se voi olla se vanhaan palaaminen. Tähän jatkan, että Täytyykö siitäkin nyt sitten säätää lakeja vaikka vaalikäytäntöihin liittyen, tai? Lauha vastaa: Onhan sitä äänestyspakkoakin kokeiltu eikä se ole poissuljettu vaihtoehto, mutta käytetäänkö me liian vähän niitä vaikuttamisen mahdollisuuksia, mitä on jo olemassa? Tiina vie keskustelun uusille urille ottaen puheeksi maapalloistumisen (globalisaatio) mukanaan tuomat haasteet demokraattisen järjestelmän ylläpitämiselle. Kunnallisessa päätöksenteossa asiat tuntuvat Tiinan mukaan, joka itse toimii Lapinlahdella Vasemmistoliiton kunnanvaltuutettuna, vielä jollakin tavalla hallittavilta, mutta kunta joutuu huomioimaan päätöksenteossaan valtion linjauksia, joka puolestaan joutuu ottamaan päätöksenteossa huomioon EU-tason päätöksiä. Asioita tulee nyt niin monesta suuntaa ja sellaisia määriä, että poliittinen päätöksenteko on kyllä haastavaa kenelle tahansa. Kenellä se valta loppu peleissä on?, Tiina tiivistää. Pohdin, että tässä valossakin tarkasteltuna idea punaisista vaalien alla kansalaisille jaettavista pilleistä on hyvä, sillä niillä voisimme haastaa ihmiset ääniuurnille viheltämään pelin poikki. Lopuksi kysyn Lauhalta, onko hän feministi, johon hän vastaa: Olen minä feministi. Se, mitä minä tarkoitan feminismillä, on oikeastaan samaa kuin tasa-arvoisuus. Se, että se korostuu juuri feminismiksi, johtuu siitä, että naisten asemaa ei ole samassa suhteessa kuin yleinen kehitys on mennyt eteenpäin, yritettykään parantaa. Kunnes tasa-arvo on toteutunut, tarvitaan feminismiä. Tarvitaan sitä, että naisen kannalta katsoo asioita. Feminismi voidaan siirtää historiaan, jos suurempi tavoite, tasa-arvo, toteutuu. Mutta tämä ei ole ainoa epätasa-arvon asia. Esimerkiksi maahanmuuttajien tilanne ja puutteet lasten oikeuksien toteutumisessa ovat myös tärkeitä. Kun kysyn, millaisen vaikutuksen Lauha arvioi olleen omalla sairaanhoitajan ammatillaan siihen, että hän lähti mukaan politiikkaan, vastaa hän että ammatti on ollut ehkä enemmänkin väline vaikuttamiseen. Aatteellinen pohja hänellä nimittäin on oman arvionsa mukaan ollut olemassa jo ennen sairaanhoitajakoulua. Hän kertoo myöhemmin saaneensa tietää, että jo siellä opettajat olivat arvioineet häntä jollakin tavoin vaikeaksi tai hankalaksi oppilaaksi ja pääsi muun muassa johtajattaren puheille kun hän kieltäytyi aluksi liittymästä Punaisen Ristin jäseneksi. Toisaalta toimiessaan perhehoitajana hän samalla näki hyvin ja heikommin toimivia perhehoitosuhteita ja erilaisia elämäntilanteita. Lauha ei oikein koskaan ole omien sanojensa mukaan istunut valtavirtaan ja me pöydän ympärillä istuvat naiset löydämme tästä yhden yhteisen nimittäjän lisää. Sairaanhoitajakoulussa ne toiset sanoi sinua Hertta Kuusiseksi!, puuttuu Venni keskusteluun kantaessaan keittiöön naapuritalosta tuomiaan kananmunakennoja. Haastateltavana: Lauha Männistö, Siilinjärvellä su Haastelijoina: Pia Valkonen, Tiina Heikkinen ja Heidi Komulainen Haastattelun purku ja raportointi: Heidi Komulainen Kuvat: Pia Valkonen ja Heidi Komulainen Näppinsä pelissä myös: Lauhan mies, Venni Männistö

6 Raija Haukka on kunnon kunt S Sain kunnalta 80-luvulla lautasen, missä lukee Kunnon kuntalainen. Ilmeisesti lautanen tuli siitä, että aloitin Rautalammin Reippaan nimissä lasten keskiviikkokisat. Vedin niitä aika pitkään kesällä urheilukentällä ja talvella kuntopolun hiihtopaikalla lapsille. Jossain vaiheessa kunnan liikuntatoimikin tuli apuun ja silloin lajivalikoimaan tulivat pikamatkojen ja pituushypyn lisäksi myös korkeushyppy ja moukarintyöntökin. Vähäisten toimijoiden oli vain aika hankalaa löytää joka lajiin kirjaajia ja mittaajia joka ikiseksi keskiviikkoillaksi. Kunnasta ei apuihmistä ihan joka kerta saatu. Omat lapsenikin vipelsivät kisoissa ilman huoltajaa, koska minulla oli aina jokin homma kentällä vastuullani. Lapsena ja nuorena hiihdin ja yleisurheilin itse melko paljon kotiseudullani Etelä- Pohjanmaalla ja halusin omien lastenikin oppivan peruslajit hyvin. Muistan, miten ensimmäiselle lapselleni opetin Pappilanpellon Hakataloilla asuessamme ensin sisällä kuivaharjoitteluna hiihtämisen rytmikkyyttä ja pihan silloista isoa lapsimäärää yhdessä mieheni kanssa koetimme opettaa laskemaan hurjaa, metrin mäkeä. Kunhan lapset antoivat suksien heitä viedä, syttyi ihana loiste silmiin ja hiihtäminen rupesi sujumaan! Teimme myös viereiselle pellolle noiden vuokratalojen lapsille aina pienen hiihtolenkin. Jälkeenpäin ajatellen helpompaa hiihtäminen olisi ollut vähän suoremmilla laduilla. Talvikautena kuntopolun hiihtokilpailuissa kopilla olin myös usein sormet jäässä kirjaamassa ilmoittautujia ja tuloksia. Olin töissä Osuusliike Kansanvoimassa ja kerjäsin keskiviikkoisin sieltä mehutetrat ja appelsiinit kaikille osallistujille. Oli kova kiire kotona puuhellan päällä pussitella voitot ja etsiä omillekin lapsille oikeat kamppeet päälle. Hiihtokisoihin tuli muistaakseni luvulla mukaan luisteluhiihto. Hiihtäjien määrä väheni tuolloin jyrkästi, koska kaksien suksien ja monojen hankintaan ei monella lapsiperheellä kuten ei meilläkään - ollut rahaa. Tietotekniikka saapuu yrityksiin Teko-ohjelmalla Kansanvoimalla olin viitisen vuotta somistajana ja kassalla sekä kattomainoksia lukemassa. Sitten halusin lähteä koulun penkille. Aloitin Kuopioon kurssikeskuksessa toimistoalan tietotekniikan opiskelun. Kuljin Kuopiossa linja-autolla päivittäin, olin lukion pysäkillä iltaisin vasta kuuden korvilla ja havaitsin, etten pysty vetämään enää lasten kisoja. Nykyihmisille melko tuntemattomien Dos-pohjaisten ohjelmien käyttö edellytti runsasta ulkoa opettelua ja pitkiä käskylistoja. Opiskelun suurin kirjanpito-ohjelman tentti sekä monet muut veivät monilta jopa yli kahdeksan tuntia. Myöhään iltaisin kuuntelin kotona radiosta erästä yrittäjyysohjelmaa, kirjoitin siitä paljon muistiinpanoja, kävin muutamassa luentotilaisuudessa ja tein opiskelutyönä Raportin Kerasta. Kera eli Kehitysaluerahasto - oli tuolloin muun muassa yritysideoiden rahoittaja ja raporttiini kokosin omasta mielestäni helppotajuiset neuvot siitä, mitä yrittäjäksi aikova voi Kerasta saada. Käytimme tehtäviimme Kuopiossa Tekotekstinkäsittelyohjelmaa! Eräälle rautalampilaisfirmalle tein tilikartat ja oli kiva yllätys, kun tilivuoden jälkeen sain puhelun, missä kiitettiin hyvin toiminutta kirjanpitopohjaa. Kiitoksiahan ei yleensä työstään saa -varsinkaan jälkikäteen. Koulutuksen jäljiltä pääsin töihin Kuopion yliopiston hallinnoimalle Sisä-Savon yrittäjäkurssille kurssisihteeriksi. Kuljin välillä yliopiston tutkimus- ja yrityspalvelusosastolla kirjoittelemassa muiden toimijoiden kurssiraportteja puhtaaksi. Yksikseni kotona useimmiten pannuhuoneessa luin ja tein muistiinpanoja Kurssilla kävi runsaasti asiantuntijaluennoitsijoita, joista yliopistolla oli aiempia hyviä kokemuksia. Tuolloin tarkkailijana hyvin hahmottikin miten erityyppiset yrittäjäpersoonat ottivat vastaan erityyppisten luennoitsijoiden neuvoja ja ohjeita. Joku luennoitsija saattoi myös yleisosassaan olla valtava jännittäjä, joka heikosti kykeni aiheensa julki tuomaan, mutta päästessään kahden kesken yrittäjien kanssa tositoimiin, löytyi varsinainen osaaja. Seuraava hommani olikin Suonenjoella, missä siirsin toimiston manuaalihommat Pakkasmarjalla atk:lle, iltaöisin suunnittelin kotona tarvittavat tiedonkeruulomakkeet tavara- ja palkkahallintoon ja teetin ne kirjapainossa toimiston tarpeita varten opeteltuani ensin kirjaston kirjojen avulla silloiset kirjapainojen käyttämät mittaustavat ja -yksiköt. Yksikseni kotona useimmiten pannuhuoneessa luin ja tein muistiinpanoja siitä, miten muodostan Tietovallin myymiin osto- ja myyntireskontriin oikeat tuotenumerosarjat, asiakasrekisterit ja palkkaohjelmiin riittävät kentät tehtiinhän tehtaan puolella lähes kaikkia vuoroja ja nautittiin Eduskuntavaaliehdokkaan eksymislenkeillä meni paljon ylimääräistäkin bensaan työttömyyspäivärahoistani. pakkaslisistä. Hektiset mansikkakesät eivät hevin unohdu mielestä, sillä mansikanviljelijöiden omistamassa yrityksessä oli satoja marjantoimittajia. Etenkään ei unohdu mielestä, kun todettiin, että ohjelmissa olikin joissain kohdissa varattu liian vähän kertymätilaa tapahtumille ja osa tiedostoista katkesi kiireimpään aikaan. Nekin sain monen päivän palautuksilla pikku hiljaa kuntoon, kun tilaa lisättiin reilusti. Kunnallispoliitikoksi lamaan ja ehdokkaaksi eduskuntaan Rautalammin kunnanvaltuustoon tulin valituksi vuonna Sitä ennen olin muistaakseni muun muassa koululautakunnassa ja myöhemmin nuorisolautakunnan puheenjohtajana. Kunnanhallitus antoi yllättäen silloiset Niemelän nuorisotilat matkailukäyttöön, mutta uudet tilat nuorisotoimintaan löytyivät neuvolan siirryttyä terveyskeskuksen tiloihin. Tuonkin rakennuksen kunta myöhemmin möi pois, jolloin nuorisotilat siirtyivät kirjaston alakertaan pienehköön tilaan, jota hitaasti parannellaan, kun kirjasto siirsi kirjavaraston kirjastokerrokseen. Nuorisotyön arvostus on välillä meillä Rautalammilla ollut siis hakusessa. Rautalammin kunnanhallituksessa olen ollut monen tyyppisissä kokoonpanoissa mukana, samoin olen saanut oppia tuntemaan useita kunnanjohtajia, joilla kullakin on omat painotuksensa ja tapansa toimia. Eduskuntavaaliehdokkaan kimurantteja haasteita Vuonna 1991 olinkin tuoreen Vasemmistoliiton ehdokkaana eduskuntavaaleissa ja sain kesken vaalikevään lähteä pakkasfirmasta syvän laman keskellä kortistoon. Ajelin sitten ikiaikaisella vanhalla Volvolla pitkin silloista Kuopion lääniä monen kokoisissa vaalitilaisuuksissa ja vaalipaneeleissa sekä lehtihaastatteluissa. Vaikein tehtäväni oli löytää Karttulasta Riuttasenpään Sappilampi. Oikean sivutien kohteeseen löysin ajettuani ainakin kahdesti hyvin lähelle Kuopiota ja älyttyäni lopulta oman naamani keskellä lumista peltoa töröttämässä tolpan nenässä tienvarsimainoksena. Mutta ihanin yllätys oli, että tuossa Karttulan tilaisuudessa oli myös pitkäaikainen SKDL:n kansanedustaja, Männistön Lauha mukana! Haimme Lauhan piiritoimikunnan voimin junalla eduskunnasta kotiin. Oletan tämän tapahtuneen näiden vaalien vaihteessa, sillä eduskunnan sivujen mukaan Lauha toimi kansanedustajana Tyhjensimme Lauha Männistön pikkuruisen työhuoneen eduskuntatalolla ja pakkasimme ne uskomattomat paperimäärät mustiin säkkeihin. Nilsiässä en meinannut löytää kellotapulia vai oliko se siunauskappeli - minkä vierellä piti vaalitilaisuuden kokoontumispaikan Asikaisen Ritvan mukaan oleman. Tuona aikana ei tiedetty vielä mitään nettikartoista ja tulostettavista ajo-ohjeista. Eksymislenkeillä meni paljon ylimääräistäkin bensaa työttömyyspäivärahoistani. Eräänä sunnuntaina teki Volvon laturi täyden tenän. Valot sammuivat ja lopulta auto hiipui tien laitaan hirmuisessa pakkasviimassa Vehmasmäen risteyksestä vähäsen Suonenjoelle päin ehdittyäni. Hinauksen sain ystävällisiltä suonenjokelaisyrittäjiltä pois tienposkesta ja istuin jääpuikkona Suonenjoella Musta-Pekkaravintolassa pari tuntia odottelemassa kotikonnuilta hakijaa, sillä eihän minulla ollut taksia varten rahaa. Mukana aluehallinnon monissa muutoksissa Vuodesta 1989 olin lääninneuvottelukunnan varajäsenenä monessa kokouksessa mukana antamassa muun muassa koulujen peruskorjausten kiireellisyysratkaisuja valtion rahoitussuunnittelua varten sekä keskustelemassa valtion hallinnon yhteispalvelupisteistä ja niiden tarpeellisuudesta. Lääninneuvottelukunnan kokoukset olivat hienoja ja mielestäni aidosti keskustelevia tilaisuuksia, koska myös maaherra Kauko Hjerppe oli läsnä. Kaikissa lääneissä asetettiin toimimaan lääninneuvottelukunnat vuoden 1989 alusta. Neuvottelukuntien avulla pyrittiin ennen kaikkea lisäämään lääninhallinnon kansanvaltaisuutta ja demokraattisuutta tuomalla eri intressiryhmiä mukaan päätösten valmisteluun. KYKS:n hallituksessa varajäsenenä toimin tuolloin myös ja mieleeni on parhaiten jäänyt kustannustietoisen hinnoittelun tulo keskussairaalaan tuona aikana. Muistan yhä, miten oli taksoitettu muun muassa tapaus, missä sairaanhoitaja neuvoo potilasta käytävällä. Sitä en enää muista, jäikö se noudatettavaksi maksuksi. Toivottavasti ei, sillä miltä kunnalta se neuvo olisi laskutettu? Muistaakseni erityisen kalliin hoidon laskutustakin tuolloin sovittiin kuntien kesken tasattavaksi, jottei enää tullut tilanteita, että jonkun pienen kunnan talous meni täysin selälleen yhdenkin vaikeahoitoisen ja erikoissairaanhoitoa vaativan tapauksen osuttua kuntaan. Tuolloin elettiin laman pohjalla ja myös leikkaushoitojen kiireellisyysluokitteluista ruvettiin puhumaan. Itselleni on jäänyt mie-

7 alainen leeni kantani, että ei pidä pudottaa jonoon suhteellisen pientä leikkausta odottavia työssä käyviä ihmisiä, vaan hoitaa heidät nopeasti työkuntoon ja pois jonosta. Liikuntaelinvammojen hoitoa pyrittiin tuolloin siirtämään. Eipä olleet tuohonkaan aikaan ylilääkäreiden ratkaisut olleet sieltä helpoimmasta päästä. Teki niin tai näin, aina joku joutui kärsimään. Suonenjoen Ammattikoulun hallituksessa olin sinä aikana, kun kouluja yhdistettiin ja harjan ostoon piti pyytää lupa Kuopiosta ja rehtorit olivat kuka missäkin. Näiden älyttömyyksien kanssa meni sekä henkilöstöltä että meiltä luottamushenkilöiltä kaikilta melkoisesti aikaa. Toivottavasti tämän päivän hallintouudistuksissa ei enää mentäisi hallinnollisiin nippelihulluuksiin. Sisä-Savon Seutuyhtymän hallituksen jäsenenä olen pitkään näköalapaikalta saanut olla osaltani vaikuttamassa elinkeinoprojektien rahoituksiin ja painotuksiin ja tullut seudun tuotantoaloja sekä jäsenkuntien erilaisuuksia tuntemaan. Laman syvällä pohjalla 1990-luvulla olin mukana perustamassa Rautalammille työttömien yhdistystä. Rakensimme talkoilla pääkirjaston silloiseen sementtitilaan keittiön ja kokoontumistilan, missä kokoonnuimme joka keskiviikko kello kaksitoista pitkät ajat. Nimikilpailunkin tilaan järjestimme yhteistyössä kirjaston kanssa ja Kivijalkahan siitä tuli. Hyvä ja runsaasti käytetty - nykyään pikkuisen jo enemmän laiteltu kokoontumistila. Hinkkasimme vuokrayhtiön purkukaapeista kuntoon riittävän määrän keittiökaapistoa ja tasoja ja koneella pari miestä hioi karkean sementtilattian paremmin muovimatolle sopivaksi. Annoimme yhdistyksenä tuolloin kahvipalvelua monen tason tilaisuuksiin. Mieleen jäi varsinkin eräs melkoisen suuri alueseminaari, johon itsekin sain kutsun, mutta kuuntelin luennot kahvitiskin takaa. Seminaarin osanottajista vain kaksi maksoi vapaaehtoisen kahvimaksun, joka oli ainoa tulomuotomme... Viikot aikuisopiskelua ja asumista asuntolassa Muutaman lyhyen työpätkän hermostuttamana lähdin vuonna 1995 Joensuuhun opiskelemaan lisää laskentatointa. Asuin siellä ensin pari viikkoa matkustajakodissa, mistä lähdin kyllä livakkaan heti löydettyäni Karsikosta aivan ihanan, ikivanhan puutalon vinttihuoneen, sillä matkustajakodin asujaimisto toimi välillä melkoisen yllätyksellisesti. Muun muassa yksi asunto oli käyty päiväsaikaan täydellisesti tuhoamassa. Päätin, etten tänne voi missään nimessä tuoda lapsiani käymään. Asuin viikot Joensuussa ja varajäseneni kunnanhallituksessa ja valtuustossa olivat täystyöllistettyinä, sillä kunnassa leikattiin tuolloin henkilöstömenoja. Oli se vain iki-ihana tunne, kun sain perjantaisin koulupäivän jälkeen suunnata Toyotan nokan kohti Rautalampea. Vain kaksi kertaa tuo auto jätti välille. Ensin jumittui etupyörästä jarru ja renkaasta nousi musta käry. Auto jäi silloin pienen kaupan pihaan. Toisella kerralla oli bensanputsari mennyt tukkoon ja auto jäi metsätaipaleelle läänin rajan tuntumaan. Onneksi jo vuonna 1995 kelpasi linja-autossa pankkikortti. Putsari oireili pari viikkoa, pakoputki iski tulta ja tuprautteli mustaa savua, käynnistettäessä kaasu kupruili hyvin velttona, muttei kukaan, keltä kysyin neuvoja moiseen, osannut reagoida oikein. Joensuun keikan jälkeen suorittelin vielä ESR-projektikoulutuksen, missä oli mukana myös aikuisten ohjauksen kouluttamista. Tällä hetkellä viimeisin koulutukseni on informaatio- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto, jonka kävin hakemassa Kuopiosta 2000-luvun alkupuolella. Opinnäytteeni tein yleisten kirjastojen kokoelmatyöstä. Tällä hetkellä, kun kirjailen ylös kunnallisia ja muita tehtäviäni, muistan olevani ainakin Vasemmistoliiton puoluevaltuuston varajäsen - ja ollut kokouksissa monesti, maakuntahallituksen varajäsen, Sisä-Savon Seutuyhtymän hallituksen jäsen, kunnanvaltuutettu vuodesta 1989 alkaen, kunnanhallituksen jäsen olen ollut useina kausina, kuten nytkin, kunnan toinen edustaja YTtoimikunnassa ja monissa muissa. En ole enää teknisen lautakunnan jäsen, missä olin pitkään ja mielelläni, edellisellä kaudella olin kunnanhallituksen edustaja ympäristölautakunnassa, nyt perusturvalautakunnassa. Olen myös mukana kunnan neuvotteluissa muiden kuntien kanssa ja Vasemmistoliiton Rautalammin kunnallisjärjestössämme tiedottaja-sihteerinä pitelen yllä järjestömme kotisivun sisältöjä. Palkkatyönäni tällä hetkellä on vain viisi viikkotuntia Kerkonkosken koululla kirjaston lainausasemalla. Maakuntahallituksen varajäsenyys on erittäin mielenkiintoinen tehtävä, sillä saan kaiken kokousmateriaalin myös. Olen tarkasti kommentoinut Sote-loppuraporttia, nyt odottaa vielä jälkitarkastelua paksu pino maakuntakaavan eri karttoja. Harrastus ylitse muiden minulla on aina ollut lukeminen ja kirjoittaminen. Pidän myös yllä yhteyksiä varsinkin muihin puutarhahulluihin sosiaalisen median kautta. Keittiön ikkunalaudalla on vasta yksi ruukullinen paprikantaimia kasvamassa, mutta kohta on tomaattien ja perennakylvöjen vuoro :} Raija Haukka Rautalampi Vasemmistonainen Heidi Komulainen kummastelee, miksi Suomessa järjestettiin Naton strategisen konseptin uudistamiseen liittyvä seminaari, vaikka Suomi ei hänen tietääkseen ole Naton jäsenmaa. Heidi näpäytti Natoa Suomen ulkoasiainministeriön sivuilta on luettavissa, että Suomen ulkoministeri Alexander Stubb isännöi Helsingissä järjestettävää Nato seminaaria. Seminaarin järjestävät yhteistyössä Naton niin sanotut kumppanimaat Suomi ja Ruotsi. Sen teemana on Naton strategisen konseptin uudistaminen sekä kokonaisvaltainen lähestyminen kriisinhallintaan. Samaan aikaan järjestää Suomen Puolustusministeriö ja Ulkoministeriö maanpuolustuskorkeakoulussa Naton seminaarin kansainvälisen ihmiskaupan vastustamisesta. Siellä on tarkoituksena pohtia, kuinka sotilaiden osallistuminen ihmiskauppaan estettäisiin ja luoda ohjeita Naton johtamien operaatioiden komentajille tähän liittyen. Vaikka seminaarin sisältö sinänsä on varsin kannatettavanlaatuista kehitystyötä, en voi olla ihmettelemättä, miksi Nato on yksi sen järjestäjätahoista? Käsitykseni mukaan kun Suomi ei ole kyseisen sotilasliiton jäsen. Galluppien kertoessa edelleen kansan enemmistön kielteisestä suhtautumisesta Nato-jäsenyyteen, maamme ulkoministeri viis veisaa kansan mielipiteestä ja järjestelee kaikessa hiljaisuudessa Nato-seminaareja tällä vielä jokin aika sitten puolueettomalla maaperällä! Missähän vaiheessa herkällä korvalla kansaa kuunteleva johtopuolueemme Kokoomus ajatteli tiedottaa suomalaisille ja savolaisille, ettei maassamme enää tarvita kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä, koska ulkoministerin kumppanuus Naton kanssa on jo sen verran pitkällä ettei varsinaisesta jäsenyydestä olisi enää mitään lisäarvoa? Minä sanon, että tällainen peli on vihellettävä poikki! Nato on jo maantieteellisen sijaintimmekin vuoksi Suomelle aito turvallisuusuhka eikä tällaista Suomen ulkoministerin ja Naton veljeilyä tarvitse enää seurata vierestä hiljaa hyväksyen. En toivoisi Nato-jäsenyyden nousevan vuoden 2011 eduskuntavaalien kärkiteemaksi Nato-vaaleja kun tässä maassa on ollut jo ihan riittämiin mutta äänestäjien kannattaa ottaa äänestyspäätöksissään huomioon myös se, että antaessaan äänensä Kokoomukselle, antavat he samalla siunauksensa Stubbin kaltaisille kansanjohtajille, joiden kansaa kuuntelevat korvat ovat näköjään vain mainoksiin käytetystä kalliista paperista ja pahvista tehdyt. Jokin aika sitten luin Savon Sanomista, että Nato kaavailee globaalia laajentumista. Venäjälle laajentumista kaavailivat kokoomuspoliitikot myös viime keväänä Kuopiossa järjestämässään Nato-tilaisuudessa. Olisihan se hienoa, jos Nato laajenisi niin, että lopulta kaikki maailman maat olisivat sen jäseniä ja aseistariisunta voisi alkaa. Rauhan linnut täyttäisivät taivaan kannen Naton lippujen liehuessa niiden rinnalla. Jokin tässä mielikuvassa kuitenkin mättää. Joku on tainnut nyt unohtaa, että Nato on sotilasliitto ei rauhanliitto. Se huolehtii jäsenmaidensa turvallisuudesta ja vapaudesta poliittisesti, mutta viime vaiheessa myös sotilaallisesti. Jo liiton nimi; the North Atlantic Treaty Organisation eli Pohjois-Atlantin liitto, kertoo osaltaan siitä, ettei Naton intresseissä ole kosiskella jäsenikseen köyhää etelää, vaan olla turvaamassa tarvittaessa myös sotilaallisesti - vain rikkaan pohjoisen asemaa. On syytä muistaa, ettei länsimaiden rauhaa, turvaa, demokratiaa ja nykyistä elintasoa olisi saavutettu ilman kehittyvien maiden uhrauksia niin luonnonvaroissa, työvoimassa kuin velkataakassakin mitattuna. Niin kauan kuin Nato hallitsee ja rakentaa jäsenmaidensa turvallisuutta tarvittaessa myös asein, on ihan turha kuvitella, että sen ulkopuolelle jäävät kehittyvät maat voisivat aidosti neuvotella ratkaisuista maailmanlaajuisiin ruoka-, finanssi- tai ilmasto-ongelmiin yhdenvertaisina neuvottelijoina Nato-jäsenmaiden kanssa ja yhtä kauan kuin Nato asevarustelullaan vaikuttaa osaltaan siihen, kuinka varallisuutta globaalilla tasolla jaetaan rikkaiden ja köyhien maiden kesken, tulee globaali eriarvoisuus olemaan kasvava ei pienentyvä trendi. Maailmanlaajuinen demokratia, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, rauha, solidaarisuus ja tasa-arvo eivät ole toteutettavissa sotilasliittojen kautta ja siksi Suomenkin tulisi yhtenä (vielä) puolueettomista maista olla suunnannäyttäjä kohti laajaa aseistariisuntaa ja sitä kautta kohti huomisten lapsien maailmaa, jossa konflikteja ratkotaan keskustelemalla ei asein....antavat he samalla siunauksensa Stubbin kaltaisille kansanjohtajille, joiden kansaa kuuntelevat korvat ovat näköjään vain mainoksiin käytetystä kalliista paperista ja pahvista tehdyt. Tammikuun alussa Berliinissä kokoontunut Euroopan Vasemmisto tuomitsi lausunnossaan jyrkästi USA:n ja Nato-johtajien kaavaileman Afganistanin laajennetun sotasuunnitelman. Suomessa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on myös ottanut kielteisen kannan suomalaissotilaiden lisäämisestä Afganistaniin ja on osaltaan vaatinut suomalaisjoukkojen poisvetämistä sekä niiden korvaamista voimavaroilla maan jälleenrakentamiseen. Afganistanin tunnetuin naispoliitikko, sodanvastustaja Malai Joya on kansainväliselle yhteisölle lähettämässään viestissä sanonut, että maan kansalaisten tulisi saada itse päättää omasta kohtalostaan ja tulevaisuudestaan. Hänen käsityksensä mukaan ulkomaalaisten sotajoukkojen läsnäolo maassa vain kiihdyttää sisällissotaa ja siksi ne tulisi vetää pois. Naisten asema on Malai Joyan mukaan maassa nyt yhtä huono kuin se oli taleban-hallinnon aikaan. Jos Suomi haluaa aidosti olla edesauttamassa rauhan ja demokratian kehittymistä Afganistaniin, tulisi sen tukea siviiliyhteiskunnan rakentamista. Sen sijaan, että lähetämme aina vain lisäjoukkoja Naton operaatioihin ja saamme lukea lehdistä kasvavasta sotilasja siviiliuhrien joukosta, maamme voisi erilaisella politiikalla aivan yhtä hyvin olla esimerkillinen puolueetonta rauhanpolitiikkaa ajava maa, joka osaltaan auttaisi rauhanprosessin aikaansaamista maan hallituksen ja kapinallisten kesken. Sotilaiden lisääminen NATO- ja USA-vetoisiin operaatioihin ei rakenna rauhaa, vaan osaltaan lisää yhteenottoja. Rauhaa ei ole koskaan rakennettu asein. Heidi Komulainen Heidi Komulainen piti oheisen puheen Kuopion torilla järjestetyssä Näpäytä Natoa -mielenosoituksessa lauantaina Mielenosoituksen jälkeen oli vielä aiheeseen liittyvä seminaari.

8 Politiikkaan elämän sekametelisopasta Joskus ammattiosaston kokousasioiden käsittely kesti myöhään. Palasin kotiin. Ovelle asti kuului huuto: jääkaapissa ei ole ruokaa. Pyörähdin kannoillani ja minulla oli kymmenen minuuttia kaupan sulkemiseen suoriutua ruokaostoksista. Tämän kertomuksen keskipisteenä olen aikajanalla minä itse, Kirsti Puurunen. Miten minä ole kokenut elämäni tähän mennessä, mitä olen elämässäni tehnyt ja mitä ajattelen tulevista elämäni akseleista. Elämäni todellinen sekametelisoppa alkoi ottaessani vastaan ensimmäisen kerran kunnallisvaaliehdokkuuden. Totean tähän väliin, etten ole koskaan rakentanut elämääni haaveilun varaan vaan tosiasioihin. Uusi ura kunnallisen luottamushenkilönä alkoi aika haaleasti. Minulla ei ollut käsitystä tai mielikuvaa, mitä se tarkoittaa. Silloin toiminnassa oli mukana vahvoja persoonia, joilla oli voimakkaat mielipiteet eri asioihin. Kun en ollut aktiivinen kyselemään luottamustoimen sisällöistä ei sitä kukaan tullut vapaaehtoisesti avaamaan tai kertomaan. Toisaalta, ajattelen jälkikäteen, sen olleen tapa mukana olleiden oman aseman säilyttäminen tietyissä asemissa. Nykyään uudenaikainen tapa on kertoa ehdokkuuteen liittyvistä asioista ja toimintatavoista avoimesti. Ehdokkuusaikana olin raskaana. Sain ihanan tyttäreni ollessani kansalaisopiston johtokunnan jäsen. Seuraavalla vaalikaudella toimin kulttuurilautakunnan jäsenenä ja Tultuani valituksi kaupunginvaltuutetuksi siirryin kulttuuritoimesta teknisen lautakunnan jäseneksi. Kun tyttäreni oli viisivuotias, tulin valituksi suuren ammattiosaston puheenjohtajaksi. Tehtävä oli mielenkiintoinen ja vei joskus pois kotoa toiselle paikkakunnalle. Perheeni, mies ja tytär, olivat keskenään kotona. Joskus ammattiosaston kokousasioiden käsittely kesti myöhään. Palasin kotiin. Ovelle asti kuului huuto: jääkaapissa ei ole ruokaa. Pyörähdin kannoillani ja minulla oli kymmenen minuuttia kaupan sulkemiseen suoriutua ruokaostoksista. Toimin nopeasti sain syötävää. Voi sitä kotijoukkojen avuttomuutta. Kaiken tämän ohella olen muistanut läheisten, sisarusten ja ystävien syntymäpäiviä kortilla tai puhelinsoitolla, sopinut heidän kanssaan tapaamisia, lomavierailuja ja syntymäpäiväjuhlia sekä muistamisia. Vaatehuolto ja kodin puhtaus on hoitunut siinä sivussa. Koko työelämän ajan olen kehittänyt osaamistani suorittamalla oman alan perustutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon. Sanonta ihmisellä on aikaa, jos hän niin päättää pitää paikkansa. Jatkan edelleen usealla elämänalueella. Toimintamallia ole muuttanut sellaiseksi, että olen itse se, joka määrittelee suhteeni ympäröivään maailmaan. Tämä toimintatapa tuo elämääni luovat harrastukset, kuten käsityöt ja grafiikka kenties jotain musiikkiin liittyvää. Kirsti Puurunen Iisalmi Kolmivuorotyössä naisen osa ei ole helppo Mainio lehti tämä Ämmän ääni pitkää ikää ja paljon lukijoita toivottaa Raija Hassinen täältä Siilinjärveltä. Olen 20 vuoden tauon jälkeen uudestaan kunnanvaltuutettuna, Siilisetin perusturvalautakunnan jäsen, vasemmistoliittolainen jo Nuorisoliiton ajoilta. Minun kynästäni ei tule tulenpalavaa naisasiatekstiä, vaikka tasa-arvon kannattaja ja puolustaja olenkin. Olen peruskoulutukseltani sairaanhoitaja ja meillä sekä naisilla että miehillä on samasta työstä sama palkka. Kuitenkaan naisvaltaisella alalla äidin osa ei aina ole helppo, varsinkaan kolmivuorotyössä. Perhevapaat ja työajan lyhentämiset ovat toki lakisääteisiä pienten lasten vanhemmille, mutta ne vähentävät ansioita eivätkä aina ole helppoja ratkaisuja työyhteisössäkään. Joskus ne voivat olla myös naisen urakehityksen jarruna. Ja tavallisesti ne lankeavat juuri naisen valinnaksi. Siilinjärvellä kolmen kunnan, Maaningan, Nilsiän ja Siilinjärven yhteinen terveyden- ja sosiaalitoimen organisaatio, Siiliset aloitti vuoden vaihteessa. Nähtäväksi jää, miten se onnistuu tuottamaan palveluja asiakaslähtöisesti, taloudellisesti ja tehokkaasti. Uusille perusturvalautakunnan jäsenille tämä tuottaa paljon työtä. Asioihin on paneuduttava syvällisesti, osattava kyseenalaistaa ja etsiä uudenlaisia ratkaisuja. Tilanne on mielenkiintoinen, mutta myös antoisa ja elämää rikastuttava. Valtuustoryhmämme vieraili jokunen viikko sitten Siilinjärven Risuharjun palvelukeskuksessa eli entisellä vanhainkotdilla. Se oli onnistunut tapahtuma. Oli ilo nähdä kuinka hyvin vanhusten hoitoon oli paneuduttu: puitteet ovat kodinomaiset, toiminta-arvot on yhdessä mietitty, asukkaiden omatoimisuutta tuetaan. Kaikki ne vanhukset, jotka suinkin pystytään, puetaan päivävaatteisiin ja tuodaan ruokasaliin syömään ja seurustelemaan toisten kanssa. Laitosmaisuudesta on pyritty pääsemään irti kaikin tavoin. Henkilökuntamitoitus siellä on liian, liian ohut. Jaksamista heille! Perusturvan puolustaminen on minulle sydämen asia. Vanhusten asema tarvitsee nyt kärkisijan kunnan strategiassa. Kouluja meillä on saneerattu ja uusiakin rakennettu se on hyvä asia. Huono asia on se, että useita kyläkouluja lakkautettiin. Kenellekään tuskin tarvitsee perustella miksi se on huono asia. Kaikkea ei voi eikä saa mitata rahassa! Päivähoitopaikoista on puutetta. Valinnanvapaus näiden kolmen kunnan sisällä hoitopaikan valinnassa ei vielä toteudu. Siilinjärven kunnasta puuttuu yleiskaava, rakentaminen on monesti ollut poikkeuslupien varassa. Tonttimaata on niukasti, eletään lähes kädestä suuhun. Kuntaan ollaan laatimassa maaseutupoliittista ohjelmaa, jossa määritellään esim. asuinrakentamisen alueellista suuntaa. Kuntatasolla suurimpana haasteena näen Siilisetin onnistumisen turvaamisen ja sen että kuntalaisten tarvitsemat peruspalvelut hoidetaan pääosin kunnan omana työnä. Silloin palvelujen laatu voidaan parhaiten taata, toiminta on ennakoitavaa ja turvallista sekä palvelun tarvitsijoille että työntekijöille. Usein myös taloudellisempaa kuin ulkoistettu palvelu ties minne. Valtakunnan politiikassa verotusasiat noussevat keskusteluun. Eläkeiän nosto tapahtuu mielestäni vain työolosuhteita parantamalla ja nopeuttamalla opiskelijoiden ammattiin valmistumista, ei eläkeikää nostamalla. Jatkuva eriarvoisuuden ja syrjäytymisen lisääntyminen jakaa kansaa kahteen osaan, yhä selvemmin hyvin ja heikosti toimeentuleviin. Tämä huono suunta on pysäytettävä. Vuoden 2011 vaalit voivat olla alkulaukaus tälle työlle. Olen ensi eduskuntavaaleissa ehdokkaana: olen mukana tosissani ja valmiina puolustamaan vasemmistolaisia, hyviä arvoja! Raija Hassinen Siilinjärvi

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta

Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta Eduskuntavaalit Europarlamenttivaalit Presidentinvaalit Kunnallisvaalit Vuosi: Vuosi: 2009 Vuosi: Vuosi: 1. Ehdokkaan tiedot 1.1 Ehdokkaan täydellinen nimi 1.2 Arvo,

Lisätiedot

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Ritva bingo-emäntänä VANA

Ritva bingo-emäntänä VANA VANA JOUNI TENTATTA- Ritva bingo-emäntänä Halusin haastatella Jounia siksi, että hän on ahkerasti kirjoittanut lehteemme vuosien aikana, mutta en muista onko häntä haastateltu lehdessä kertaakaan. Esitin

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA III KESKIVIIKKO 14.9.2011 Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. Ryhmätyö 1 Ensimmäisessä ryhmätyössä osallistujat

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään?

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään? Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Olli Niemi Dosentti, TkT Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Tampereen teknillinen yliopisto 1 Ilkka Halavalta kysyttiin: Oletko Himasen ystävä? Olen vaikka en henkilökohtaisesti

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot