Pohjois-Savon äänekkäiden vasemmistonaisten sekä miesfeministien lehti. 3. vuosikerta, nro 1 - kevät 2010 VASEMMISTON VAALINAISET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Savon äänekkäiden vasemmistonaisten sekä miesfeministien lehti. 3. vuosikerta, nro 1 - kevät 2010 VASEMMISTON VAALINAISET"

Transkriptio

1 Ä mmän ääni Pohjois-Savon äänekkäiden vasemmistonaisten sekä miesfeministien lehti 3. vuosikerta, nro 1 - kevät 2010 VASEMMISTON VAALINAISET Ylärivissä Raija Haukka, Heidi Komulainen ja Kaisa Korhonen, alarivissä Pia Valkonen, Kirsti Puurunen ja Raija Hassinen

2 Lämpimät kädet... Punaiset lapaset - ja lämpimät kädet Ne kun löydät, - niin siinä onnellisen ihmisen näet Mutta, jos sillä kylmän tutina on päällä - ja poloisella varpaat jäässä pakkassäällä Niin, hälle kun vielä lämpimät sukat aikaan saat - niin silloin, taivasosuuden hänen kanssaan jaat Ä mmän ääni Pohjois-Savon äänekkäiden vasemmistolaisten lehti 3. vuosikerta, nro 1 - kevät 2010 Julkaisija: Vasemmistoliiton Pohjois-Savon piiri Päätoimittaja: Pia Valkonen Lapinlahti p , Juhani Ahontie 5c, Lapinlahti Toimittajat: Pohjois-Savon Vasemmistolaiset Kansikuvissa: Vasemmistoliiton Pohjois-Savon naisehdokkaat kohti eduskuntavaaleja 2011 Matti Semi Päätoimittajalta Aktivistin lauantaipäiviä Aktivistin lauantaipäivä alkaa banderollin silityksellä. Puhelinsoitto paljastaa, että toinen aktivisti odottaa silitettyä ja nätisti kokoontaiteltua iskulausetta tyynen rauhallisesti Lapinlahden kirjaston lukusalissa. Sadattelun hiljaa itsekseni. Emme ole tulleet sopineeksi kovin tarkkaan, missä tapaamme. On kansainvälinen ilmastopäivä. Tempauksemme paikallislehti-ilmoituksessa tosin lukee, että kansainvälinen ilmastointipäivä, mistä saamme kiittää lehden oikolukuohjelmaa. Se ei meitä haalenna. Kööpenhaminan ilmastopäivään ovat matkustaneet meitä nuoremmat aktivistit. Eräässä Kööpenhaminan uutiskuvassa näkyy Saamenmaan lippu. Se sykähdyttää. Olemme pyytäneet kuopiolaisen kirjailijan Jouni Tossavaisen paikalliseen kirjakauppaan keskustelemaan ja kello kaksitoista kuljetamme yhtä maapalloa pitkin kirkonkylää. Nastoitamme Kohtuus-ryhmän kymmenen teesiä kulutuskriittisemmästä yhteiskunnasta kirkon oveen. Neljähookerhon myyjäisissä on tarjolla käsitöitä. Ihmiset edelleenkin osaavat tehdä itse. Käymme jakamassa myyjäisväelle kohtuusteesejä. Muuan körttiaktivisti katsoo ystävällisesti suoraan silmiin ja hymyilee, kun kerron, että meitä on muutama kohtuusaktiivinen jäänyt tänne Ylä-Savoonkin - nuoremmat vaikuttavat suoraan Kööpenhaminassa. Iltapäivällä katsomme eurooppalaistyyppiseksi autonomiseksi sosiaalikeskukseksi julistamallamme Meijerillä dokumentin maahanmuuttaja-maatalouslomittajasta. Paikalla on alustamassa dokumentin ideoija ja Venäjä-tutkija. Noin kuukauden kuluttua starttaan 1990-luvun alussa parhaat päivänsä nähneen Saabin lauantaiaamun pakkasessa ja käännän nokan kohti Iisalmea. Meillä on Kansataloutta tasan kaikille - seminaari, joka on jatkumoa edellisenä vuonna pitämällemme äärivasemmistolaiselle Ärräpää-seminaarille. Saimme Ärräpäihin Lapinlahdelle saman katon alle edustajat niin Vasemmistoliitosta, Suomen Kommunistisesta puolueesta, Kommunistisesta Työväenpuolueesta että Suomen Työväenpuolueesta emmekä kukaan tarttuneet toistemme tukkaan. Kansantaloutta tasan kaikille on myös monen tahon yhteistyön tulos. Tällä kertaa mielenkiintoinen poliittinen coctail syntyy demareista, vihreistä, Vasemmistoliitosta, Suomen kommunistisesta puolueesta ja muutamasta maltillisesta porvarista. Väkeä on niin, että Iisalmen demareiden Työväentalon pullis- L apasista puheen ollen. Mun suositus on että käytät 7 veljestä lankaa, se on joutuisaa neuloa ja hyvälaatuista sukkiin. Sitä saa joka marketista. Yhdestä kerästä (150gr) saa yhdet noin naisten kokoiset sukat+lapaset. Osta mieluummin bambupuikot kuin teräs- jos saat. Bambuiset on pehmeemmät käteen eivätkä liukkaat, joten eivät tipahtele neuloessa silmukoista. Suositus sille langalle on koko 4, mutta mä käytän yleensä vähän ohuempia. Napakkaa kutoen teen yleensä lapasiin 10 silmukkaa puikolle, sukkiin 12. Tarkempia ohjeita täytyy neuvoa kädestä pitäen. Terveisin Tukityöllistämisen viidakossa Siilinjärven tukityöllistäminen on takkuista. Olen nyt ollut tukityöllistettynä maksimituella viime vuoden toukokuun alusta. Työttömälle ei missään vaiheessa anneta tieto siitä, kuinka kauan tukea on mahdollista saada. Työsopimukset tehdään lyhyissä pätkissä ja työntekijä pakotetaan pitämään lomat pätkissä. Näin ei ole mahdollista pitää kunnon kesälomaa. Jokaisen sopimuskauden lomat on pidettävä sopimuskauden sisällä. Minäkin olen tähän vajaaseen vuoteen saanut tehdä jo kolme työsopimusta. Kuitenkin sosiaaliselle yritykselle voidaan myöntää vajaakuntoisen palkkaamiseen palkkatukea 36 kuukaudeksi. Tätäkään tietoa minulle ei ole annettu työvoimatoimistosta. Olen itse kaivanut tiedän netistä. Nyt on taas sopimus katkolla toukokuun alussa, kun tulee vuosi täyteen, eikä tietoa vielä ole, onko jatkoon rahaa. Työpaikalla on kyllä. Johtaja sitä mieltä että pidämme tästä kolmesta vuodesta kiinni kynsin hampain. Olemme sopineet jo neuvottelupäivänkin asiasta. Eniten jurppii työvoimatoimiston homma, kun siltä ei tietoa heru työttömille lain määräämistä etuuksista. Jotenkin olen saanut sellaisen kuvan, että heidän pitäisi olla sillä työttömien asialla. Samalla lailla mekin olemme joutuneet veromme maksamaan. Katson itsestäni olevan enemmän hyötyä vaikka tukityössä kuin vain kotona makaamassa, vaikka rahat otetaankin verovaroista. Jotakin vastinetta siitä on kunnalle. telee. Kiitoksia Iisalmen Kirsti Puuruselle ja Kuopion Heidi Komulaiselle. He jaksavat luotsata alustajia ja yleisöä läpi kardinaalisen ohjelman. Alustajia on kosolti ja aikataulu mitattava munakellolla. Kansanalousseminaarissa työskentelen roudarina. Kun vihreiden poliittinen sihteeri Jouni Vauhkonen loikkaa etelän junasta autooni ja kysyy, onko paikalla väkeä viisi vai kuusi, saan sanottua, että kun lähdin kohti rautatieasemaa oli yleisöväkimäärä jo kuudessakymmenessä. Menee reilu kuukausi ja kokoamme yläsavolaisia vallankumousbussiin. Matkamme kohti Kuopion toria, jossa etujoukot virittelevät banderolleja. Etujoukot ovat panneet nakkikeiton hautumaan ja pyöräyttäneet edellisenä päivänä tilaisuuteen pullat. Etujoukkoduo Pasi Tervo ja Erkki Tiitinen teki urotyön ja heräsi ennen ylösnousua Näpäytä Natoa -seminaarin muonituksen vuoksi. Tilaisuuden juhlapuhe Ämmän Äänessä sivulla 7. Kansalaisliikekokoontumisistamme tulee väistämättä reipasja raitishenkisiä, sillä kaikki tehdään talkoilla ja ruoasta peritään vapaaehtoinen maksu. Meillä ei ole varaa - eikä kyllä haluakaan - kosteisiin laivaseminaareihin. Näpäytä Natoa -seminaarissa Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro huomauttaa, että on parasta alkaa taas kirkastaa sotilaallisen liittoutumattomuuden ideaa. Muistelen, että Moskovassa opiskellessani törmäsin Sotilaiden Äitien komiteaan ja kiitän Luojaani siitä, että minulla on vain tyttäriä. En ole synnyttänyt tykinruokaa ja kuuntelen mielenkiinnolla Äidit Natoa vastaan -aktivistin Hanna Eran kielikuvaa. Minäkin olen mieluummin itujen halaaja ja elämän säilyttäjä kuin ryynään ryhmäytymiskertausharjoituksissa - niin kuin eräällä yrittäjäkurssilla Iisamessa taannoin uhkasi tapahtua. Alan myös välittömästi sommitella seuraavaa aktiota varten, kuinka sotilaallinen liittoutumattomuus -iskulause mahtuu banderolliin. Tervetuloa tekemään politiikkaa! Nimenomaan tekemään. Tällainen sopii hyvon kaltaisilleni järjestöbyrokratia-allergisille. Lapasten neulomisesta on hyvä aloittaa. Pia Valkonen Lapinlahti Hyvä vasemmistosisko! Langat Handusta! Tykkään kyllä käydä töissä, lapset ja henkilökunta ovat mukavia. Töissä aika kuluu siivillä ja onhan se mielenterveydellekin hyvä nähdä ihmisiä. Palkka tosin voisi olla suurempi. Ei palkalla kyllä eläisi, jos asuisi vuokralla eikä olisi toisen tuloja. Uuden pidemmän sopimuksen toivossa eläen. Riitta Jauhiainen Vaikeasti työllistyvän, vajaakuntoisen tai työnsuunnittelijan palkkaukseen palkkatukea voidaan myöntää enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan. Vajaakuntoisten työllistämiseen tukea voidaan myöntää uudelleen jäähysäännön estämättä, jos tuen myöntämisedellytykset ovat edelleen voimassa. Sosiaaliselle yritykselle voidaan myöntää palkkatukea työttömän vajaakuntoisen palkkaamiseen 36 kuukaudeksi sekä pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän palkkaamiseen 24 kuukaudeksi. (Vaikeasti työllistyvä = 500 pv työttömyysturvaa saaneet) Tukimalli /pv /kk Perustuki 23,24 500,00 Perustuki +60% korotus kunta työllistämisvelvoite ja sos yrit. pitkäaikaistyötön ja vajaakuntoinen 37,18 800,00 Perustuki + 50% korotus kunta pitkäaikaistyöttömän palkkaus 34,86 749,00 Perustuki +90% korotus 500 pv työttömyysturvaa saaneet 44,24 951,00 Painosmäärä: kpl, lehteä jaetaan eri puolilla Pohjois-Savoa vaali- ja muissa tilaisuuksissa Painopaikka: Lehtisepät Oy, Hallipussi 2 (PL 45), Pieksämäki, puh. (015) Pohjois-Savon vasemmistonaisten ehdokkaat eduskuntavaaleissa keväällä 2011 esittäytyvät tässä lehdessä seuraavasti: Raija Hassinen Siilinjärveltä s. 12, Raija Haukka Rautalammilta s. 6-7, Heidi Komulainen Kuopiosta s. 4-5 ja s. 7, Kaisa Korhonen Leppävirralta s. 3, Kirsti Puurunen Iisalmesta s. 12 Pia Valkonen Lapinlahdelta s. 2.

3 Ä Ä Pohjois-Savon äänekkäiden vasemmistolaisten lehti 3. vuosikerta, nro 1 - kevät 2010 SEURAAVA FEMINAARI LAPINLAHDELLA LA Paikka ja tarkempi aika ilmoitetaan myöhemmin Matti ja Liisa -lehdessä sekä Pohjois-Savon Vasemmistonaisten sähköpostilistalla. TEEMANA RIITTÄVÄN HYVÄ ÄITIYS VIERAANA RAIJA HASSINEN SIILINJÄRVELTÄ Kaikki rehellinen työ on arvokasta Kaikki rehellinen työ on arvokasta, sanotaan, vaan usein sitä huomaa että toinen onkin toista arvokkaampaa. Mitattiin sitten rahassa tai puheen sävyssä, perinteiset miesten työt sattuvat usein olemaan niitä arvokkaampia. Se, mikä on suurta, vaatii koneita ja tehdään kovista materiaaleista, on merkittävämpää kuin pehmeä, pieni ja lämmin. Naisten perinteinen tehtävä on ollut vaalia kodin lämpöä ja viihtyisyyttä, pysytellä kodin seinien sisällä. Kun mummi oli pieni, hän oppi kotona ja koulussa tarpeellisia kodin käsitöitä. Tytöt osasivat kehrätä, kutoa, neuloa ja ommella; he kasvoivat pienestä pitäen naisellisuuteen johon kuului hoiva ja huolenpito, kodin askareet. Käsityötaito oli yksi naisen mitta ja parhaisiin naimisiin pääsivät taitavimmat. Monien naisten käsityöt ovat olleetkin suoranaista taidetta, vaikkei niitä taidehistorian sivuilta löydykään. Tekstiilikäsitöiden osaaminen oli jokaiselle naiselle velvollisuus ja kuului yleissivistykseen, omia taipumuksia tai toiveita ei kyselty. Käsityö- ja kotitalouskouluja perustettiin, jotta köyhätkin tytöt pystyivät elättämään itsensä kunniallisesti ompelijoina ja palvelijattarina, mutta ennen kaikkea jotta heistä tulisi hyviä perheenemäntiä. Mummin nuoruudessa naiset eivät päässeet vaatturin eivätkä räätälin oppiin, sillä ammattimainen paremmin palkattu työ oli yleensäkin varattu miehille. Naisten käsityöt nähtiin työksi, jota pääasiassa tehdään kodeissa, ilman palkkaa. Mummi oli onneksi päättäväinen nainen. Mummilla oli kolme tytärtä, joiden hän toivoi pääsevän elämässään eteenpäin. Niinä aikoina ei köyhän evakon rahoilla kouluja käyty. Niinpä mummi, käsistään kätevä, kutoi kankaita ja mattoja koko kylän tarpeiksi ja ansaitsi tyttärilleen koulurahat. Kaikki kolme tytärtä kävivät oppikoulun, opiskelivat ylioppilaiksi ja pitemmällekin. Mailma on muuttunut, tytöillä on vapaus määrittää enemmän itse, millaisiksi naisiksi haluavat kasvaa ja naisilla on mahdollisuus määritellä itse, miten arvokkaana omaa työtään pitävät oli se sitten perinteisesti naisten työtä tai miesten työtä tai jotain ennen määrittelemätöntä työtä. Tyttäreni sai valita, opetteleeko ompelemaan vai hitsaamaan tosin vielä nykyaikanakin hitsaamisesta on jouduttu maalaiskouluissa taistelemaan. Useimmat tytöt valitsevat isoäitiensä perinteen edelleen, ja tärkeää sitä hienoa perinnettä onkin vaalia Kuitenkin tytöillä on nyt koulussa mahdollisuus valita käden taitojen osaamisensa omien kiinnostustensa mukaan samaa mahdollisuutta toivoisi myös pojille, mutta sosiaaliset paineet ovat heitä kohtaan vielä vahvempia eikä monikaan uskalla valita tyttömäisiä harrastuksia. Kun tekstiilitöitä nimitetään rättikässäksi, ymmärtää jokainen kuinka vähän arvostetusta asiasta on kyse. Onneksi tällä hetkellä eletään aikaa, jolloin neulominen, huovuttaminen ja monet perinteiset taidot ovat taas kunniassa. Sadoissa neuleblogeissa esitellään tavallisten ihmisten, harrastajien ja himoneulojien upeita töitä. Nettimaailmassa elää perinteinen ompeluseura tuhatkertaisena yhteisönä, jossa toisilleen vieraat samasta asiasta innostuneet ihmiset kysyvät ja saavat neuvoa, vaihtavat tietoa ja kokemuksia, innostavat toisiaan uusiin kokeiluihin ja lohduttavat toisiaan epäonnistumisten hetkellä. Isoäitien perintö elää vahvasti ja naiset itse ovat määritelleet sen arvokkaaksi osaamiseksi. Mummi neuloi aikoinaan lämpimin ajatuksin harmaita karheita saapassukkia miehelleen ja veljilleen. Nyt me lähetämme rakkaamme kouluun ja töihin punaisissa sukissa. Tarvitsemme lisää lämpimiä käsiä rakentamaan maailmaa paremmaksi jokaiselle lapselle, aikuiselle ja vanhukselle Tule neulomaan punaisia sukkia ja lapasia kanssamme - pienten, pehmeiden, lämpimien arvojen puolesta. Kaisa Korhonen Leppävirta Lämpimät kädet... - rakentavat maailmaa - tekevät työtä - hoitavat lapsia ja vanhuksia ja sairaita - kertovat inhimillisyydestä ja välittämisestä Tarvitsemme lisää lämpimiä käsiä... Tule talkoisiin mukaan neulomaan punaisia lapasia ja sukkia ehdokkaiden vaalikampanjan tukemiseksi. Jokainen innokas neuloja voisi vaikka ottaa yhteyttä oman alueensa naisehdokkaaseen.

4 Naisissako ei muk Lauha epäilee ääneen, ettei keskustelusta hänen kanssaan tulisi olemaan vasemmistolle mitään hyötyä, sillä aika kun hän oli aktiivinen politiikassa, oli täysin eri kuin tämä. Protestoimme Pia Valkosen kanssa yksissä tuumin Lauhan väitettä. Mielestämme menneestä ajasta voi olla myös opittavaa tähän päivään ja historiaa on hyvä tuntea. Lauha korostaa ihmisen kohtaamisen tärkeyttä poliittisessa toiminnassa, mutta voisiko vasemmisto soveltaa tätä ajatusta myös nettitodellisuudessa? Aikamme keskeinen pahoinvoinnin aiheuttaja on jatkuva kiire ja stressi. Voisikohan ymmärrys siitä, ettei elämä aina ole ollut tällaista, toimia lääkkeenä hektiseen elämänmenoon? Tarvitaanko tähän aikaan lisää hitautta ja vähemmän informaatiota? Kuinka korvaamme politiikan asiantuntijavaltaisuuden kansanvallalla? Kuinka puramme turhaa byrokratiaa? Tässä lueteltuna joitakin asioista, joista me savolaiset vasemmistolaiset naiset keskustelimme lähes kaksituntisen huastelun aekana. Sairaanhoitajan työn ja myöhemmin eduskuntatyön ohessa Lauha toimi aktiivisesti Suomen Kansan Demokraattisessa Liitossa (SKDL) ja Suomen Naisten Demokraattisessa Liitossa (SNDL). Hän kertoo aktivoituneensa politiikkaan vasta muutettuaan Keuruulta Siilinjärvelle töihin Harjamäen sairaalaan vuoden 1961 kesällä, jonka jälkeen Lauha on ollut mukana myös Siilinjärven kunnallispolitiikassa. Lauha tunnustaa, ettei vuoden 1966 eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi lähtiessään tullut ajatelleeksikaan, että päätöksen seurauksena voisi olla läpimenokin. Usein vaalitilaisuudet olivat tuolloin SKDL:n järjestämiä tupailtoja ja tuvat saattoivat sijaita vaikeastikin tavoitettavissa paikoissa ja paljon aikaa kului pelkkään matkustamiseen. Vaalityö oli Lauhan mukaan pitkälti sitä, että joka paikkaan mentiin, mihin vähänkään kinuttiin, mutta ahkeran maakunnan kiertämisen jälkeenkin vaalimenestys oli Lauhalle yllätys. Lauhan ja Vennin keskimmäinen tytär Tiina Heikkinen oli ensimmäisellä luokalla koulussa, kun Lauha vuonna 1966 valittiin kansanedustajaksi silloisesta Kuopion vaalipiiristä SKDL:n ehdokaslistalta. Nyt Tiina istuu kanssamme kahvipöydän ääressä ja muistelee, kuinka hänen lapsuuteensa kuului erottamattomana osana myös vaalityö. Kolme vuotta Tiinaa vanhempi Maria muutti Imatralle isoäitinsä luo samaan aikaan kun Lauha aloitti työt eduskunnassa. Tiina ja Elina puolestaan viettivät viikot kotona Siilinjärvellä isänsä kanssa. Sairaalan ylläpitämässä päivähoidossa lapset eivät viihtyneet, joten Vennin tukena kotitöissä kävi Lauhan sukulaisia, tuttavia ja joskus kotiapulaisiakin auttamassa. Tiina muistelee lämmöllä erityisesti vappujuhlia ja muita karkeloita, joissa sai olla lapsena mukana äitinsä poliittisen toiminnan myötä. Lapset saivat monesti esiintyäkin niissä tilaisuuksissa, joissa saivat olla mukana. Tiinan ja Elinan bravuurina oli esittää Peppi Pitkästossua, äiti ja tytär muistelevat hymysuin. Tytär Tiinalla ei ole jäänyt äidin pitkistä etätyöviikoista mitään katkeruuksia, mutta Lauha muistaa olleensa joskus jopa mustasukkainen lapsistaan silloisille apulaisille. Älä jää kivaksi kahvinkeittäjäksi Ämmän Ääni päätti tehdä aikamatkan Pohjoissavolaisten vasemmistonaisten historiaan vierailemalla entisen kansanedustaja Lauha Männistön (s. 1934) luona Siilinjärvellä. Puhtia ja vinkkejä poliittiseen naistoimintaan löytyi eikä vierailulta tarvinnut lähteä kotiin tyhjin käsin. Kahvikupposten ääressä keskustellessamme Lauhan mies, Venni Männistö, kävi hakemassa naapurista kananmunia ja juustomaitoa. Kun Lauha alkoi käydä SKDL:n paikallisosaston kokouksissa, koostui järjestöväki pääosin iäkkäämmistä miehistä ja heidän silloin tällöin kokouksiin osallistuvista vaimoistaan. Hän muistaa, kuinka joku toivotti hänet tervetulleeksi mukaan toimintaan sanoen: Voi kun kiva, kun nyt saadaan kahvitkin kokouksessa! Tähän Lauha vastasi heti, että Minä en tuu kahvinkeittäjäksi, vaan minä haluan osallistua kokoukseen. Naurahtaen hän jatkaa, että sitten sitä osallistumista on ollutkin ja että asenne oli siis aluksi se, että kun toimiva nuori nainen liittyy joukkoon, niin sehän keittää sitten siellä kahvit. Pia sanoo, ettei Lapinlahdella tätä nykyä sentään toivoteta uusia naisia tervetulleeksi pyytämällä heitä kahvinkeittoon, mutta häntäkin ärsyttää se, että käytännössä kahvinkeitosta huolehtivat edelleen pääosin naiset. Kysyessäni Lauhalta, millaisella vaalibudjetilla hän lähti vuoden 1966 vaaleihin, seuraa kysymystäni pieni naurahdus. Lauha paljastaa, ettei tuohon aikaan eduskuntaan menty rahalla, vaan pikemminkin sanalla. Hän maksoi itse bensat ja Venni toimi pääosin kuskina, kun hän kulki tekemässä vaalityötä. Juuri ennen vaaleja lehdessä oli lehtimainos kuvan kanssa, mutta tilaisuuksista ei tarvinnut juuri lehti-ilmoituksia maksaa. Sana ehdokkaan paikkakunnalle tulosta kiersi ja jos ilmoitus oli lehdessä, niistä huolehtivat paikalliset osastot. Meidänkin on varmaan alettava miettiä, kuinka tehdä vaalityötä ilman rahaa, Pia pohtii ääneen ja voin olla hänen kanssaan samaa mieltä. Ei vaaleihin lähtemisen tulisi olla mikään investointihanke, johon täytyy nostaa pankkilainaa, sanon ja jatkamme pohdintaa siitä, toteutuuko edustuksellinen demokratia yleensä enää nykyaikana, kun vaalibudjetit vain paisuvat paisumistaan. Jonkin verran kulujahan syntyy aina matkustuksesta, mutta työttömän, opiskelijan tai toimeentulotuen varassa elävän edellytykset maksaa esimerkiksi kalliita lehtimainoksia ovat erilaiset kuin ansiotyössä käyvän tai muuten varakkaamman ihmisen. Lauha korostaa keskustelussa, että ihmiset ovat tärkeitä. Hänen omin sanoin: Joten muniakin saimme mukaamme monta kennollista. Lauha Männistö sanoo olevansa feministi sen vuoksi, että naisten ja miesten tasa-arvo ei ole vielä toteutunut. Pia Valkosen mielestä työelämän riisto, kuten vanhempien ylityöt, koskee kipeimmin lapsiin. Tiina Heikkinen toi keskusteluun mukaan maapalloistumisen. Ehdokkaalla pitää olla ihmisiä ympärillä, jotka sanovat pienen hyvän sanan silloin ja toisen tällöin tai itse asiassa aina kun on kontaktia joko ennestään tunnettuihin vasemmistolaisiin tai sellaisiin, jotka jollakin tavalla sympatisoi. Se pieni sana. Siihen aikaan, kun minä olen ollut, niin se kantoi. Myös oman puolueen kunnan ja maakunnallisten kunnallismiehien rooli oli Lauhan mukaan merkittävä hänen kansanedustajaksi pääsynsä kannalta. Hän kertoo, kuinka heidän kauttaan pystyi verkostoitumaan, he ottivat yhteyksiä toisiinsa ja kutsuivat Lauhaa järjestämään tilaisuuksia omille paikkakunnilleen. Käyntikortti joka kouraan Vaalitilaisuuksiin osallistuivat lähinnä oman puolueen ihmiset, mutta kun paikalla oli monia kuulijoita, levittivät he osaltaan sanaa eteenpäin ja seuraavaan tilaisuuteen saattoi tulla jo lisää uteliaita ihmisiä kuuntelemaan. Silloisten tilaisuuksien osallistujamäärät vaihtelivat Lauhan arvion mukaan kymmenestä pariin kymmeneen. Juhlatilaisuudet vetivät paikalle jopa toista sataakin ihmistä. Pia puolestaan pohtii, mitä tehdä nyt, kun vasemmisto ei enää onnistu liikuttelemaan massoja: Tarvitaan vaihtoehtostrategia. Näytetään naamaamme jossain vaikka naisten messuilla ( ) Sinne vaan joku kirppariosasto tai lapasosasto pystyyn. Sekaan vaan. Me muut nykyttelemme. Lauhan mukaan vaalityötä tehdessä on tärkeää, että ehdokkaalla on aina mukana myös jotakin käteen annettavaa. Joku pieni, mielellään kuvallinen, kortti, jossa on ehdokkaan yhteystiedot ja vaalinumero helpottaa luomaan kontaktia ihmisten kanssa. Niihin voi myös vaikka käsin kirjoittaa tietoa siitä, missä on seuraavan kerran tavattavissa. Vaikka henkilö heittäisi kortin roskiin saman tien, on hän kuitenkin todennäköisesti ainakin katsonut sen läpi. Eivätkä kaikki mene roskiinkaan. Ilkeiltäkään juoruilta Lauha ei säästynyt vaalityötä tehdessään. Esimerkiksi kun perheessä vaihdettiin autoa, joutui Lauha kuulemaan ilkeitä puheita siitä, että puolue olisi ostanut auton hänen lähdettyään ehdokkaaksi, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Jatko vaalikauden jälkeen ei missään vaiheessa ollut Lauhalle itsestään selvyys. Vaalityötä tehtiin paljon ja menossa oltiin vaalien välilläkin. Tiinakin muistelee naureskellen ja päätä pudistellen, että kaikki mahdolliset jalat laitettiin aina liikenteeseen vaalien alla. Lehtisiä ja mainoksia on tullut jaettua ja julisteita tullut liimailtua ja siihen käytettiin paljon aikaa. SKDL:n Kuopion piirijärjestön omistaman lehden Kansan Sanan toimittajat olivat aikanaan keskeisiä vaikuttajia. Lauha tähdentää, että vaalien välillä oli tärkeää kirjoittaa omiakin lehtijuttuja ja kolumneja niin omiin kuin paikallislehtiin asioista, joita eduskunnassa milloinkin käsiteltiin. Kansan Sanassa yleensä jutut julkaistiin aina, mutta paikallisia lehtiä, jotka halusivat Lauhan pakinoita ja kolumneja julkaista, oli muitakin. Hän kirjoitteli juttuja eduskunnassa, joskus istuntosalissakin, luonnoksina lappusille. Jos hän ei itse kirjoittanut juttujaan koneella puhtaaksi, vei hän niitä ryhmäsihteereille kirjattavaksi ja postitettavaksi. Tässä kohtaa haastattelua huomaan itse haikailevani nostalgisiin aikoihin ennen internet-yhteyksiä, sähköpostia ja sosiaalista mediaa. Nykyään tekstejä on entistä helpompaa tuottaa tietokoneella ja ne lähtevät toimituksiin muutamalla hiirenklikkauksella, mutta alkaako nopeus heijastua jo julkaistujen kirjoitusten laatuun ja jopa niiden sisältöön? Oman kokemukseni mukaan tämä informaatioteknologian kehitys ilmenee ainakin koventuneena kilpailuna palstatilasta, mutta myös haasteena kyetä tehokkaammin tuottamaan ja vastaanottamaan aina vain kasvavaa määrää informaatiota. Missä valta oikein piilee? Muutokset yhteiskunnassa Lauhan toimiessa kansanedustajana vuodesta 1966 vuoteen 1990 heijastuivat hänen mukaansa toki myös eduskuntatyöhön. Tekniikka lisääntyi sekä eduskunnassa, että maakunnassa. Tupaillat vähenivät, mutta lehtikirjoittelu lisääntyi. Piakin kuvaa tuona aikana tapahtunutta muutosta sanalla atomisaatio, tarkoittaen sillä kehitystä, jossa ihmisten väliset suorat kontaktit vähenivät merkittävästi. Ihmiset linnoittautuivat entistä enemmän omakotitaloihinsa ja silloin alkoi samalla järjestötoiminnan hiipuminen., Pia kuvailee. Puhumme pitkään siitä, kuinka yhteiskunnallinen demokratia eli kansanvalta siirtyi tuona aikana radioon, lehtiin ja televisioon. Tänä päivänä yksi politiikan polttavista puheenaiheista onkin median valta suhteessa edustukselliseen kansanvaltaan. TV toi viihdettä ja TV toi politiikkaa. Jos oli onnekas, pääsi johonkin keskusteluun, mutta sehän ei omalle kohdalle tietenkään usein sattunut. Se oli harvinaista. Pia muistaa puolestaan viimeksi tällä viikolla ihmetelleensä aamu-tv:tä katsoessaan, että miksi Vasemmistonuoret eivät olleet muiden poliittisten nuorisojärjestöjen rinnalla paikalla kun ohjelmassa Kokoomusnuorten, Keskustanuorten ja Demarinuorten edustajat kävivät keskustelua Vanhasen ehdottamasta nuorten setelityöllistämisestä. Kun sanon, että pidän tällaista pienten ryhmien poissulkemista todennäköisesti ihan tietoisena toimintana. Lauha nyökyttelee ja lisää, että sitä selitellään, että ettehän te halua tai muuta vastaavaa. Onko tässä nyt käynyt niin, että se valta on siirtynyt medialle sieltä ihmiseltä, joka saa antaa äänensä ja punnita vaali vaalilta poliitikkojen luottamusta?, kysyn. Pia osaa kertoa tähän, että oli eräältä istuvalta kansanedustajaltamme kuullut, että heti kun Vasemmistoliitto ei ollut enää mukana hallituksessa, lopahti samalla myös tiettyjen - Pian käyttämän termin mukaisesti: perseennuolija-toimittajien mielenkiinto Vasemmistoliittoa kohtaan. Toisin sanoen poliittiset toimittajat hylkäsivät Vasemmistoliiton. Kaikki muut vielä siitä vasemmalle olevat puolueet ja järjestöt vaietaan nyt tyystin. Lauha lisää tähän, että toinen tapa heikentää poliittista Vasemmistoa on median käytäntö nostaa esiin jotkut tietyt pienten puolueiden ykkösihmiset. Ne ihmiset haetaan ja harkitaan tarkkaan ja koko se muu porukka unohdetaan. Mietin itse, että asetelmassa muu puolueväki näyttäytyy helposti vääristyneellä tavalla heikompana kuin se oikeasti onkaan. Luoko media tiettyjä poliittisia henkilöitä esiin nostaessaan samalla vääristyneen illuusion puolueista kansalaisille? Toisin sanoen, välittyykö tällaisessa mediatodellisuudessa ihmisille kuva puolueista, jossa joukko mielletään heikoksi jo ihan vain siitä syystä, että se tarvitsee mediassa näkyvän vahvan johtajan? Ei lähtökohtamme voi olla se, näymmekö me mediassa. Tai että jos emme siellä näy, emme ole olemassa., Pia sanoo. Sosiaalisessa mediassa, sähköpostissa vai livenä? Tiina tuo keskusteluun sukupolvinäkökulman ja miettii, että myös eroja

5 amas ole munaa? Tiina Heikkinen, Lauha Männistö ja Heidi Komulainen ovat sitä mieltä, että menneestä ajasta voi olla myös opittavaa tähän päivään ja historiaa on hyvä tuntea. median käytössä ja hyödyntämisessä on paljon. Hän ei tahtoisi aina jaksaa Kunnanhallituksen asioiden lisäksi edes sähköpostiaan lukea, kun taas Lauha ei ole koskaan opetellutkaan tietokonetta saati internetiä käyttämään. Itse vietän käytännössä suuren osan valveillaoloaikaani aina vain enenevässä määrin tietokoneen äärellä netissä, sähköpostilla ja sosiaalisessa mediassa hääräillen. Pia on sitä sukupolvea, joka töidensäkin puolesta käyttää myös paljon tietokonetta niin sosiaalista mediaa kuin sähköpostia. Pohdimme paitsi sitä, kuinka ensin TV:n ja nyt internetin rantautuminen Suomeen on muuttanut koko yhteiskuntaa, niin myös sitä, millaisia mahdollisuuksia ja toisaalta haasteita netti tuo mukanaan poliittiseen työhön. Oli mikä tahansa asia, niin ne väärinkäyttäjät löytyvät aivan varmasti, Tiina sanoo ja itse haikailen edelleen nostalgisesti aikaa, jolloin yliopistokursseja ei vielä suoritettu virtuaalisissa oppimisympäristössä eikä ihmisten tarvinnut jatkuvasti käydä sisäistä kamppailua siitä, onko netti isäntä vai renki. Pia tuo mukaan keskusteluun ajatuksen cyber-kommunismista. Kohta ihmiset esimerkiksi eivät enää tarvitse ajatustensa julkaisemiseen isoja mediataloja tai oikeastaan edes toimittajia tiedon portinvartijoina, vaan homma siirtyy vain nettiin. Pia on tutustunut vastikään kirjaan Piiasta päättäjäksi, jossa on nostettu esiin muun muassa se, kuinka aiemmin kansanedustajat eivät olleet täysiaikaisia työntekijöitä vuoden ympäri, vaan he kävivät vain valtiopäivillä. Nyt taas moni istuvista päättäjistä on jättäytymässä pois paikoiltaan eikä tiettyihin tehtäviin tahdo löytyä halukkaita ehdokkaita. Esimerkkeinä viimeaikaisista pelin poikki viheltäjistä Pia mainitsee Matti Vanhasen (kesk.), Hanna-Kaisa Heikkisen (kesk.) ja Kari Kärkkäisen (KD). Lauha naureskelee, että niin se varmaan oli joskus, mutta siihen aikaan, kun hän aloitti kansanedustajana, toimittiin eduskunnassa jo täysiaikaisesti, lomillakin valmiina palvelukseen. Hän miettii, onko nykyhektisyyden kyseenalaistaminen kokonaan ikään kuin taistelua tutkainta vastaan ja toteaa, että jos siihen ei mene mukaan, niin siitä ei ole mitään hyötyä. Miten me voimme muuten tavoittaa ne ihmiset, jotka ovat nyt oppineet ja opetettu tälle hirveän nopealle ja paljolle informaatiolle? Lisäksi Lauha sanoo, ettei yhtään ihmettele poikkiviheltäjiä eikä virkapaikkojen kärkkyjiä. Lauha ei kokenut kansanedustajana toimiessaan olevansa vain käyttötavara, Hän koki olleensa aidosti toimija ja vaikuttaja sekä koki käyttäneensä äänestäjiensä ääntä eduskunnassa. Lauha ei myöskään kokenut, että hän olisi eduskunnassa toteuttamassa SKDL:n päätöksiä äärivasemmistosta puhumattakaan. Siihen aikaan sai vielä hänen onnekseen kokea sen, että omilla aivoillaan saa ajatella. Hän vei konkreettisesti ihmisiltä vaalitilaisuuksissa ja muualla kuulemiaan kokemuksia ja käsityksiä eduskuntaan. Eli olit oikea kansanedustaja., Pia toteaa ja Lauha myötäilee. Ovatko nykyiset kansanedustajat sitten muuttuneet enemmän valtionedustajiksi suhteessaan kansalaisiin ja äänestäjiinsä? Kuulevatko he vielä kenttäväkeä ja kansaa, vai ovatko he enemmänkin vain tiedontuojia alamaiskansalaisilleen? Mahdollistaako nykyaikainen byrokratia edes aidon kansanedustajuuden toteuttamisen? Lauhan mukaan kansanedustajan työssä vielä tärkeämpää kuin viestin vieminen eduskunnasta kansalaisille, oli viedä päätöksentekijöille äänestäjien ja järjestöväen terveisiä siitä, kuinka he toivoisivat asioiden olevan. Eduskuntapuheet, valiokuntatyö ja joskus omaankin puolueeseen vaikuttaminen olivat keinoja toimia kansan äänitorvena suhteessa valtiovaltaan. Valiokuntatyötä hän piti kaikista tärkeimpänä vaikuttamisen areenana. Kysyn tässä kohtaa, pääsevätkö ihmiset enää todella äänestämään jaloillaan, kun heille ei juurikaan kerrota, kuka kansanedustaja on mitäkin mieltä kulloinkin päätettävänä olevista asioista? Samaan aikaan isolla vaalibudjetilla saa mediassa kasvonsa näkyviin. Riittääkö kansalle nykyään todella mainoskuvien avulla luotu vaikutelma vahvasta johtajasta, vai voisiko se vaatia edustajiaan myös tilille vaalilupauksistaan? Jos me emme hyväksy nykyistä poliittista järjestelmää, niin mikä on sitten se tapa jolla sitä muutettaisiin, miettii Lauha ja lisää kun ei se voi olla se vanhaan palaaminen. Tähän jatkan, että Täytyykö siitäkin nyt sitten säätää lakeja vaikka vaalikäytäntöihin liittyen, tai? Lauha vastaa: Onhan sitä äänestyspakkoakin kokeiltu eikä se ole poissuljettu vaihtoehto, mutta käytetäänkö me liian vähän niitä vaikuttamisen mahdollisuuksia, mitä on jo olemassa? Tiina vie keskustelun uusille urille ottaen puheeksi maapalloistumisen (globalisaatio) mukanaan tuomat haasteet demokraattisen järjestelmän ylläpitämiselle. Kunnallisessa päätöksenteossa asiat tuntuvat Tiinan mukaan, joka itse toimii Lapinlahdella Vasemmistoliiton kunnanvaltuutettuna, vielä jollakin tavalla hallittavilta, mutta kunta joutuu huomioimaan päätöksenteossaan valtion linjauksia, joka puolestaan joutuu ottamaan päätöksenteossa huomioon EU-tason päätöksiä. Asioita tulee nyt niin monesta suuntaa ja sellaisia määriä, että poliittinen päätöksenteko on kyllä haastavaa kenelle tahansa. Kenellä se valta loppu peleissä on?, Tiina tiivistää. Pohdin, että tässä valossakin tarkasteltuna idea punaisista vaalien alla kansalaisille jaettavista pilleistä on hyvä, sillä niillä voisimme haastaa ihmiset ääniuurnille viheltämään pelin poikki. Lopuksi kysyn Lauhalta, onko hän feministi, johon hän vastaa: Olen minä feministi. Se, mitä minä tarkoitan feminismillä, on oikeastaan samaa kuin tasa-arvoisuus. Se, että se korostuu juuri feminismiksi, johtuu siitä, että naisten asemaa ei ole samassa suhteessa kuin yleinen kehitys on mennyt eteenpäin, yritettykään parantaa. Kunnes tasa-arvo on toteutunut, tarvitaan feminismiä. Tarvitaan sitä, että naisen kannalta katsoo asioita. Feminismi voidaan siirtää historiaan, jos suurempi tavoite, tasa-arvo, toteutuu. Mutta tämä ei ole ainoa epätasa-arvon asia. Esimerkiksi maahanmuuttajien tilanne ja puutteet lasten oikeuksien toteutumisessa ovat myös tärkeitä. Kun kysyn, millaisen vaikutuksen Lauha arvioi olleen omalla sairaanhoitajan ammatillaan siihen, että hän lähti mukaan politiikkaan, vastaa hän että ammatti on ollut ehkä enemmänkin väline vaikuttamiseen. Aatteellinen pohja hänellä nimittäin on oman arvionsa mukaan ollut olemassa jo ennen sairaanhoitajakoulua. Hän kertoo myöhemmin saaneensa tietää, että jo siellä opettajat olivat arvioineet häntä jollakin tavoin vaikeaksi tai hankalaksi oppilaaksi ja pääsi muun muassa johtajattaren puheille kun hän kieltäytyi aluksi liittymästä Punaisen Ristin jäseneksi. Toisaalta toimiessaan perhehoitajana hän samalla näki hyvin ja heikommin toimivia perhehoitosuhteita ja erilaisia elämäntilanteita. Lauha ei oikein koskaan ole omien sanojensa mukaan istunut valtavirtaan ja me pöydän ympärillä istuvat naiset löydämme tästä yhden yhteisen nimittäjän lisää. Sairaanhoitajakoulussa ne toiset sanoi sinua Hertta Kuusiseksi!, puuttuu Venni keskusteluun kantaessaan keittiöön naapuritalosta tuomiaan kananmunakennoja. Haastateltavana: Lauha Männistö, Siilinjärvellä su Haastelijoina: Pia Valkonen, Tiina Heikkinen ja Heidi Komulainen Haastattelun purku ja raportointi: Heidi Komulainen Kuvat: Pia Valkonen ja Heidi Komulainen Näppinsä pelissä myös: Lauhan mies, Venni Männistö

6 Raija Haukka on kunnon kunt S Sain kunnalta 80-luvulla lautasen, missä lukee Kunnon kuntalainen. Ilmeisesti lautanen tuli siitä, että aloitin Rautalammin Reippaan nimissä lasten keskiviikkokisat. Vedin niitä aika pitkään kesällä urheilukentällä ja talvella kuntopolun hiihtopaikalla lapsille. Jossain vaiheessa kunnan liikuntatoimikin tuli apuun ja silloin lajivalikoimaan tulivat pikamatkojen ja pituushypyn lisäksi myös korkeushyppy ja moukarintyöntökin. Vähäisten toimijoiden oli vain aika hankalaa löytää joka lajiin kirjaajia ja mittaajia joka ikiseksi keskiviikkoillaksi. Kunnasta ei apuihmistä ihan joka kerta saatu. Omat lapsenikin vipelsivät kisoissa ilman huoltajaa, koska minulla oli aina jokin homma kentällä vastuullani. Lapsena ja nuorena hiihdin ja yleisurheilin itse melko paljon kotiseudullani Etelä- Pohjanmaalla ja halusin omien lastenikin oppivan peruslajit hyvin. Muistan, miten ensimmäiselle lapselleni opetin Pappilanpellon Hakataloilla asuessamme ensin sisällä kuivaharjoitteluna hiihtämisen rytmikkyyttä ja pihan silloista isoa lapsimäärää yhdessä mieheni kanssa koetimme opettaa laskemaan hurjaa, metrin mäkeä. Kunhan lapset antoivat suksien heitä viedä, syttyi ihana loiste silmiin ja hiihtäminen rupesi sujumaan! Teimme myös viereiselle pellolle noiden vuokratalojen lapsille aina pienen hiihtolenkin. Jälkeenpäin ajatellen helpompaa hiihtäminen olisi ollut vähän suoremmilla laduilla. Talvikautena kuntopolun hiihtokilpailuissa kopilla olin myös usein sormet jäässä kirjaamassa ilmoittautujia ja tuloksia. Olin töissä Osuusliike Kansanvoimassa ja kerjäsin keskiviikkoisin sieltä mehutetrat ja appelsiinit kaikille osallistujille. Oli kova kiire kotona puuhellan päällä pussitella voitot ja etsiä omillekin lapsille oikeat kamppeet päälle. Hiihtokisoihin tuli muistaakseni luvulla mukaan luisteluhiihto. Hiihtäjien määrä väheni tuolloin jyrkästi, koska kaksien suksien ja monojen hankintaan ei monella lapsiperheellä kuten ei meilläkään - ollut rahaa. Tietotekniikka saapuu yrityksiin Teko-ohjelmalla Kansanvoimalla olin viitisen vuotta somistajana ja kassalla sekä kattomainoksia lukemassa. Sitten halusin lähteä koulun penkille. Aloitin Kuopioon kurssikeskuksessa toimistoalan tietotekniikan opiskelun. Kuljin Kuopiossa linja-autolla päivittäin, olin lukion pysäkillä iltaisin vasta kuuden korvilla ja havaitsin, etten pysty vetämään enää lasten kisoja. Nykyihmisille melko tuntemattomien Dos-pohjaisten ohjelmien käyttö edellytti runsasta ulkoa opettelua ja pitkiä käskylistoja. Opiskelun suurin kirjanpito-ohjelman tentti sekä monet muut veivät monilta jopa yli kahdeksan tuntia. Myöhään iltaisin kuuntelin kotona radiosta erästä yrittäjyysohjelmaa, kirjoitin siitä paljon muistiinpanoja, kävin muutamassa luentotilaisuudessa ja tein opiskelutyönä Raportin Kerasta. Kera eli Kehitysaluerahasto - oli tuolloin muun muassa yritysideoiden rahoittaja ja raporttiini kokosin omasta mielestäni helppotajuiset neuvot siitä, mitä yrittäjäksi aikova voi Kerasta saada. Käytimme tehtäviimme Kuopiossa Tekotekstinkäsittelyohjelmaa! Eräälle rautalampilaisfirmalle tein tilikartat ja oli kiva yllätys, kun tilivuoden jälkeen sain puhelun, missä kiitettiin hyvin toiminutta kirjanpitopohjaa. Kiitoksiahan ei yleensä työstään saa -varsinkaan jälkikäteen. Koulutuksen jäljiltä pääsin töihin Kuopion yliopiston hallinnoimalle Sisä-Savon yrittäjäkurssille kurssisihteeriksi. Kuljin välillä yliopiston tutkimus- ja yrityspalvelusosastolla kirjoittelemassa muiden toimijoiden kurssiraportteja puhtaaksi. Yksikseni kotona useimmiten pannuhuoneessa luin ja tein muistiinpanoja Kurssilla kävi runsaasti asiantuntijaluennoitsijoita, joista yliopistolla oli aiempia hyviä kokemuksia. Tuolloin tarkkailijana hyvin hahmottikin miten erityyppiset yrittäjäpersoonat ottivat vastaan erityyppisten luennoitsijoiden neuvoja ja ohjeita. Joku luennoitsija saattoi myös yleisosassaan olla valtava jännittäjä, joka heikosti kykeni aiheensa julki tuomaan, mutta päästessään kahden kesken yrittäjien kanssa tositoimiin, löytyi varsinainen osaaja. Seuraava hommani olikin Suonenjoella, missä siirsin toimiston manuaalihommat Pakkasmarjalla atk:lle, iltaöisin suunnittelin kotona tarvittavat tiedonkeruulomakkeet tavara- ja palkkahallintoon ja teetin ne kirjapainossa toimiston tarpeita varten opeteltuani ensin kirjaston kirjojen avulla silloiset kirjapainojen käyttämät mittaustavat ja -yksiköt. Yksikseni kotona useimmiten pannuhuoneessa luin ja tein muistiinpanoja siitä, miten muodostan Tietovallin myymiin osto- ja myyntireskontriin oikeat tuotenumerosarjat, asiakasrekisterit ja palkkaohjelmiin riittävät kentät tehtiinhän tehtaan puolella lähes kaikkia vuoroja ja nautittiin Eduskuntavaaliehdokkaan eksymislenkeillä meni paljon ylimääräistäkin bensaan työttömyyspäivärahoistani. pakkaslisistä. Hektiset mansikkakesät eivät hevin unohdu mielestä, sillä mansikanviljelijöiden omistamassa yrityksessä oli satoja marjantoimittajia. Etenkään ei unohdu mielestä, kun todettiin, että ohjelmissa olikin joissain kohdissa varattu liian vähän kertymätilaa tapahtumille ja osa tiedostoista katkesi kiireimpään aikaan. Nekin sain monen päivän palautuksilla pikku hiljaa kuntoon, kun tilaa lisättiin reilusti. Kunnallispoliitikoksi lamaan ja ehdokkaaksi eduskuntaan Rautalammin kunnanvaltuustoon tulin valituksi vuonna Sitä ennen olin muistaakseni muun muassa koululautakunnassa ja myöhemmin nuorisolautakunnan puheenjohtajana. Kunnanhallitus antoi yllättäen silloiset Niemelän nuorisotilat matkailukäyttöön, mutta uudet tilat nuorisotoimintaan löytyivät neuvolan siirryttyä terveyskeskuksen tiloihin. Tuonkin rakennuksen kunta myöhemmin möi pois, jolloin nuorisotilat siirtyivät kirjaston alakertaan pienehköön tilaan, jota hitaasti parannellaan, kun kirjasto siirsi kirjavaraston kirjastokerrokseen. Nuorisotyön arvostus on välillä meillä Rautalammilla ollut siis hakusessa. Rautalammin kunnanhallituksessa olen ollut monen tyyppisissä kokoonpanoissa mukana, samoin olen saanut oppia tuntemaan useita kunnanjohtajia, joilla kullakin on omat painotuksensa ja tapansa toimia. Eduskuntavaaliehdokkaan kimurantteja haasteita Vuonna 1991 olinkin tuoreen Vasemmistoliiton ehdokkaana eduskuntavaaleissa ja sain kesken vaalikevään lähteä pakkasfirmasta syvän laman keskellä kortistoon. Ajelin sitten ikiaikaisella vanhalla Volvolla pitkin silloista Kuopion lääniä monen kokoisissa vaalitilaisuuksissa ja vaalipaneeleissa sekä lehtihaastatteluissa. Vaikein tehtäväni oli löytää Karttulasta Riuttasenpään Sappilampi. Oikean sivutien kohteeseen löysin ajettuani ainakin kahdesti hyvin lähelle Kuopiota ja älyttyäni lopulta oman naamani keskellä lumista peltoa töröttämässä tolpan nenässä tienvarsimainoksena. Mutta ihanin yllätys oli, että tuossa Karttulan tilaisuudessa oli myös pitkäaikainen SKDL:n kansanedustaja, Männistön Lauha mukana! Haimme Lauhan piiritoimikunnan voimin junalla eduskunnasta kotiin. Oletan tämän tapahtuneen näiden vaalien vaihteessa, sillä eduskunnan sivujen mukaan Lauha toimi kansanedustajana Tyhjensimme Lauha Männistön pikkuruisen työhuoneen eduskuntatalolla ja pakkasimme ne uskomattomat paperimäärät mustiin säkkeihin. Nilsiässä en meinannut löytää kellotapulia vai oliko se siunauskappeli - minkä vierellä piti vaalitilaisuuden kokoontumispaikan Asikaisen Ritvan mukaan oleman. Tuona aikana ei tiedetty vielä mitään nettikartoista ja tulostettavista ajo-ohjeista. Eksymislenkeillä meni paljon ylimääräistäkin bensaa työttömyyspäivärahoistani. Eräänä sunnuntaina teki Volvon laturi täyden tenän. Valot sammuivat ja lopulta auto hiipui tien laitaan hirmuisessa pakkasviimassa Vehmasmäen risteyksestä vähäsen Suonenjoelle päin ehdittyäni. Hinauksen sain ystävällisiltä suonenjokelaisyrittäjiltä pois tienposkesta ja istuin jääpuikkona Suonenjoella Musta-Pekkaravintolassa pari tuntia odottelemassa kotikonnuilta hakijaa, sillä eihän minulla ollut taksia varten rahaa. Mukana aluehallinnon monissa muutoksissa Vuodesta 1989 olin lääninneuvottelukunnan varajäsenenä monessa kokouksessa mukana antamassa muun muassa koulujen peruskorjausten kiireellisyysratkaisuja valtion rahoitussuunnittelua varten sekä keskustelemassa valtion hallinnon yhteispalvelupisteistä ja niiden tarpeellisuudesta. Lääninneuvottelukunnan kokoukset olivat hienoja ja mielestäni aidosti keskustelevia tilaisuuksia, koska myös maaherra Kauko Hjerppe oli läsnä. Kaikissa lääneissä asetettiin toimimaan lääninneuvottelukunnat vuoden 1989 alusta. Neuvottelukuntien avulla pyrittiin ennen kaikkea lisäämään lääninhallinnon kansanvaltaisuutta ja demokraattisuutta tuomalla eri intressiryhmiä mukaan päätösten valmisteluun. KYKS:n hallituksessa varajäsenenä toimin tuolloin myös ja mieleeni on parhaiten jäänyt kustannustietoisen hinnoittelun tulo keskussairaalaan tuona aikana. Muistan yhä, miten oli taksoitettu muun muassa tapaus, missä sairaanhoitaja neuvoo potilasta käytävällä. Sitä en enää muista, jäikö se noudatettavaksi maksuksi. Toivottavasti ei, sillä miltä kunnalta se neuvo olisi laskutettu? Muistaakseni erityisen kalliin hoidon laskutustakin tuolloin sovittiin kuntien kesken tasattavaksi, jottei enää tullut tilanteita, että jonkun pienen kunnan talous meni täysin selälleen yhdenkin vaikeahoitoisen ja erikoissairaanhoitoa vaativan tapauksen osuttua kuntaan. Tuolloin elettiin laman pohjalla ja myös leikkaushoitojen kiireellisyysluokitteluista ruvettiin puhumaan. Itselleni on jäänyt mie-

7 alainen leeni kantani, että ei pidä pudottaa jonoon suhteellisen pientä leikkausta odottavia työssä käyviä ihmisiä, vaan hoitaa heidät nopeasti työkuntoon ja pois jonosta. Liikuntaelinvammojen hoitoa pyrittiin tuolloin siirtämään. Eipä olleet tuohonkaan aikaan ylilääkäreiden ratkaisut olleet sieltä helpoimmasta päästä. Teki niin tai näin, aina joku joutui kärsimään. Suonenjoen Ammattikoulun hallituksessa olin sinä aikana, kun kouluja yhdistettiin ja harjan ostoon piti pyytää lupa Kuopiosta ja rehtorit olivat kuka missäkin. Näiden älyttömyyksien kanssa meni sekä henkilöstöltä että meiltä luottamushenkilöiltä kaikilta melkoisesti aikaa. Toivottavasti tämän päivän hallintouudistuksissa ei enää mentäisi hallinnollisiin nippelihulluuksiin. Sisä-Savon Seutuyhtymän hallituksen jäsenenä olen pitkään näköalapaikalta saanut olla osaltani vaikuttamassa elinkeinoprojektien rahoituksiin ja painotuksiin ja tullut seudun tuotantoaloja sekä jäsenkuntien erilaisuuksia tuntemaan. Laman syvällä pohjalla 1990-luvulla olin mukana perustamassa Rautalammille työttömien yhdistystä. Rakensimme talkoilla pääkirjaston silloiseen sementtitilaan keittiön ja kokoontumistilan, missä kokoonnuimme joka keskiviikko kello kaksitoista pitkät ajat. Nimikilpailunkin tilaan järjestimme yhteistyössä kirjaston kanssa ja Kivijalkahan siitä tuli. Hyvä ja runsaasti käytetty - nykyään pikkuisen jo enemmän laiteltu kokoontumistila. Hinkkasimme vuokrayhtiön purkukaapeista kuntoon riittävän määrän keittiökaapistoa ja tasoja ja koneella pari miestä hioi karkean sementtilattian paremmin muovimatolle sopivaksi. Annoimme yhdistyksenä tuolloin kahvipalvelua monen tason tilaisuuksiin. Mieleen jäi varsinkin eräs melkoisen suuri alueseminaari, johon itsekin sain kutsun, mutta kuuntelin luennot kahvitiskin takaa. Seminaarin osanottajista vain kaksi maksoi vapaaehtoisen kahvimaksun, joka oli ainoa tulomuotomme... Viikot aikuisopiskelua ja asumista asuntolassa Muutaman lyhyen työpätkän hermostuttamana lähdin vuonna 1995 Joensuuhun opiskelemaan lisää laskentatointa. Asuin siellä ensin pari viikkoa matkustajakodissa, mistä lähdin kyllä livakkaan heti löydettyäni Karsikosta aivan ihanan, ikivanhan puutalon vinttihuoneen, sillä matkustajakodin asujaimisto toimi välillä melkoisen yllätyksellisesti. Muun muassa yksi asunto oli käyty päiväsaikaan täydellisesti tuhoamassa. Päätin, etten tänne voi missään nimessä tuoda lapsiani käymään. Asuin viikot Joensuussa ja varajäseneni kunnanhallituksessa ja valtuustossa olivat täystyöllistettyinä, sillä kunnassa leikattiin tuolloin henkilöstömenoja. Oli se vain iki-ihana tunne, kun sain perjantaisin koulupäivän jälkeen suunnata Toyotan nokan kohti Rautalampea. Vain kaksi kertaa tuo auto jätti välille. Ensin jumittui etupyörästä jarru ja renkaasta nousi musta käry. Auto jäi silloin pienen kaupan pihaan. Toisella kerralla oli bensanputsari mennyt tukkoon ja auto jäi metsätaipaleelle läänin rajan tuntumaan. Onneksi jo vuonna 1995 kelpasi linja-autossa pankkikortti. Putsari oireili pari viikkoa, pakoputki iski tulta ja tuprautteli mustaa savua, käynnistettäessä kaasu kupruili hyvin velttona, muttei kukaan, keltä kysyin neuvoja moiseen, osannut reagoida oikein. Joensuun keikan jälkeen suorittelin vielä ESR-projektikoulutuksen, missä oli mukana myös aikuisten ohjauksen kouluttamista. Tällä hetkellä viimeisin koulutukseni on informaatio- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto, jonka kävin hakemassa Kuopiosta 2000-luvun alkupuolella. Opinnäytteeni tein yleisten kirjastojen kokoelmatyöstä. Tällä hetkellä, kun kirjailen ylös kunnallisia ja muita tehtäviäni, muistan olevani ainakin Vasemmistoliiton puoluevaltuuston varajäsen - ja ollut kokouksissa monesti, maakuntahallituksen varajäsen, Sisä-Savon Seutuyhtymän hallituksen jäsen, kunnanvaltuutettu vuodesta 1989 alkaen, kunnanhallituksen jäsen olen ollut useina kausina, kuten nytkin, kunnan toinen edustaja YTtoimikunnassa ja monissa muissa. En ole enää teknisen lautakunnan jäsen, missä olin pitkään ja mielelläni, edellisellä kaudella olin kunnanhallituksen edustaja ympäristölautakunnassa, nyt perusturvalautakunnassa. Olen myös mukana kunnan neuvotteluissa muiden kuntien kanssa ja Vasemmistoliiton Rautalammin kunnallisjärjestössämme tiedottaja-sihteerinä pitelen yllä järjestömme kotisivun sisältöjä. Palkkatyönäni tällä hetkellä on vain viisi viikkotuntia Kerkonkosken koululla kirjaston lainausasemalla. Maakuntahallituksen varajäsenyys on erittäin mielenkiintoinen tehtävä, sillä saan kaiken kokousmateriaalin myös. Olen tarkasti kommentoinut Sote-loppuraporttia, nyt odottaa vielä jälkitarkastelua paksu pino maakuntakaavan eri karttoja. Harrastus ylitse muiden minulla on aina ollut lukeminen ja kirjoittaminen. Pidän myös yllä yhteyksiä varsinkin muihin puutarhahulluihin sosiaalisen median kautta. Keittiön ikkunalaudalla on vasta yksi ruukullinen paprikantaimia kasvamassa, mutta kohta on tomaattien ja perennakylvöjen vuoro :} Raija Haukka Rautalampi Vasemmistonainen Heidi Komulainen kummastelee, miksi Suomessa järjestettiin Naton strategisen konseptin uudistamiseen liittyvä seminaari, vaikka Suomi ei hänen tietääkseen ole Naton jäsenmaa. Heidi näpäytti Natoa Suomen ulkoasiainministeriön sivuilta on luettavissa, että Suomen ulkoministeri Alexander Stubb isännöi Helsingissä järjestettävää Nato seminaaria. Seminaarin järjestävät yhteistyössä Naton niin sanotut kumppanimaat Suomi ja Ruotsi. Sen teemana on Naton strategisen konseptin uudistaminen sekä kokonaisvaltainen lähestyminen kriisinhallintaan. Samaan aikaan järjestää Suomen Puolustusministeriö ja Ulkoministeriö maanpuolustuskorkeakoulussa Naton seminaarin kansainvälisen ihmiskaupan vastustamisesta. Siellä on tarkoituksena pohtia, kuinka sotilaiden osallistuminen ihmiskauppaan estettäisiin ja luoda ohjeita Naton johtamien operaatioiden komentajille tähän liittyen. Vaikka seminaarin sisältö sinänsä on varsin kannatettavanlaatuista kehitystyötä, en voi olla ihmettelemättä, miksi Nato on yksi sen järjestäjätahoista? Käsitykseni mukaan kun Suomi ei ole kyseisen sotilasliiton jäsen. Galluppien kertoessa edelleen kansan enemmistön kielteisestä suhtautumisesta Nato-jäsenyyteen, maamme ulkoministeri viis veisaa kansan mielipiteestä ja järjestelee kaikessa hiljaisuudessa Nato-seminaareja tällä vielä jokin aika sitten puolueettomalla maaperällä! Missähän vaiheessa herkällä korvalla kansaa kuunteleva johtopuolueemme Kokoomus ajatteli tiedottaa suomalaisille ja savolaisille, ettei maassamme enää tarvita kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä, koska ulkoministerin kumppanuus Naton kanssa on jo sen verran pitkällä ettei varsinaisesta jäsenyydestä olisi enää mitään lisäarvoa? Minä sanon, että tällainen peli on vihellettävä poikki! Nato on jo maantieteellisen sijaintimmekin vuoksi Suomelle aito turvallisuusuhka eikä tällaista Suomen ulkoministerin ja Naton veljeilyä tarvitse enää seurata vierestä hiljaa hyväksyen. En toivoisi Nato-jäsenyyden nousevan vuoden 2011 eduskuntavaalien kärkiteemaksi Nato-vaaleja kun tässä maassa on ollut jo ihan riittämiin mutta äänestäjien kannattaa ottaa äänestyspäätöksissään huomioon myös se, että antaessaan äänensä Kokoomukselle, antavat he samalla siunauksensa Stubbin kaltaisille kansanjohtajille, joiden kansaa kuuntelevat korvat ovat näköjään vain mainoksiin käytetystä kalliista paperista ja pahvista tehdyt. Jokin aika sitten luin Savon Sanomista, että Nato kaavailee globaalia laajentumista. Venäjälle laajentumista kaavailivat kokoomuspoliitikot myös viime keväänä Kuopiossa järjestämässään Nato-tilaisuudessa. Olisihan se hienoa, jos Nato laajenisi niin, että lopulta kaikki maailman maat olisivat sen jäseniä ja aseistariisunta voisi alkaa. Rauhan linnut täyttäisivät taivaan kannen Naton lippujen liehuessa niiden rinnalla. Jokin tässä mielikuvassa kuitenkin mättää. Joku on tainnut nyt unohtaa, että Nato on sotilasliitto ei rauhanliitto. Se huolehtii jäsenmaidensa turvallisuudesta ja vapaudesta poliittisesti, mutta viime vaiheessa myös sotilaallisesti. Jo liiton nimi; the North Atlantic Treaty Organisation eli Pohjois-Atlantin liitto, kertoo osaltaan siitä, ettei Naton intresseissä ole kosiskella jäsenikseen köyhää etelää, vaan olla turvaamassa tarvittaessa myös sotilaallisesti - vain rikkaan pohjoisen asemaa. On syytä muistaa, ettei länsimaiden rauhaa, turvaa, demokratiaa ja nykyistä elintasoa olisi saavutettu ilman kehittyvien maiden uhrauksia niin luonnonvaroissa, työvoimassa kuin velkataakassakin mitattuna. Niin kauan kuin Nato hallitsee ja rakentaa jäsenmaidensa turvallisuutta tarvittaessa myös asein, on ihan turha kuvitella, että sen ulkopuolelle jäävät kehittyvät maat voisivat aidosti neuvotella ratkaisuista maailmanlaajuisiin ruoka-, finanssi- tai ilmasto-ongelmiin yhdenvertaisina neuvottelijoina Nato-jäsenmaiden kanssa ja yhtä kauan kuin Nato asevarustelullaan vaikuttaa osaltaan siihen, kuinka varallisuutta globaalilla tasolla jaetaan rikkaiden ja köyhien maiden kesken, tulee globaali eriarvoisuus olemaan kasvava ei pienentyvä trendi. Maailmanlaajuinen demokratia, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, rauha, solidaarisuus ja tasa-arvo eivät ole toteutettavissa sotilasliittojen kautta ja siksi Suomenkin tulisi yhtenä (vielä) puolueettomista maista olla suunnannäyttäjä kohti laajaa aseistariisuntaa ja sitä kautta kohti huomisten lapsien maailmaa, jossa konflikteja ratkotaan keskustelemalla ei asein....antavat he samalla siunauksensa Stubbin kaltaisille kansanjohtajille, joiden kansaa kuuntelevat korvat ovat näköjään vain mainoksiin käytetystä kalliista paperista ja pahvista tehdyt. Tammikuun alussa Berliinissä kokoontunut Euroopan Vasemmisto tuomitsi lausunnossaan jyrkästi USA:n ja Nato-johtajien kaavaileman Afganistanin laajennetun sotasuunnitelman. Suomessa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on myös ottanut kielteisen kannan suomalaissotilaiden lisäämisestä Afganistaniin ja on osaltaan vaatinut suomalaisjoukkojen poisvetämistä sekä niiden korvaamista voimavaroilla maan jälleenrakentamiseen. Afganistanin tunnetuin naispoliitikko, sodanvastustaja Malai Joya on kansainväliselle yhteisölle lähettämässään viestissä sanonut, että maan kansalaisten tulisi saada itse päättää omasta kohtalostaan ja tulevaisuudestaan. Hänen käsityksensä mukaan ulkomaalaisten sotajoukkojen läsnäolo maassa vain kiihdyttää sisällissotaa ja siksi ne tulisi vetää pois. Naisten asema on Malai Joyan mukaan maassa nyt yhtä huono kuin se oli taleban-hallinnon aikaan. Jos Suomi haluaa aidosti olla edesauttamassa rauhan ja demokratian kehittymistä Afganistaniin, tulisi sen tukea siviiliyhteiskunnan rakentamista. Sen sijaan, että lähetämme aina vain lisäjoukkoja Naton operaatioihin ja saamme lukea lehdistä kasvavasta sotilasja siviiliuhrien joukosta, maamme voisi erilaisella politiikalla aivan yhtä hyvin olla esimerkillinen puolueetonta rauhanpolitiikkaa ajava maa, joka osaltaan auttaisi rauhanprosessin aikaansaamista maan hallituksen ja kapinallisten kesken. Sotilaiden lisääminen NATO- ja USA-vetoisiin operaatioihin ei rakenna rauhaa, vaan osaltaan lisää yhteenottoja. Rauhaa ei ole koskaan rakennettu asein. Heidi Komulainen Heidi Komulainen piti oheisen puheen Kuopion torilla järjestetyssä Näpäytä Natoa -mielenosoituksessa lauantaina Mielenosoituksen jälkeen oli vielä aiheeseen liittyvä seminaari.

8 Politiikkaan elämän sekametelisopasta Joskus ammattiosaston kokousasioiden käsittely kesti myöhään. Palasin kotiin. Ovelle asti kuului huuto: jääkaapissa ei ole ruokaa. Pyörähdin kannoillani ja minulla oli kymmenen minuuttia kaupan sulkemiseen suoriutua ruokaostoksista. Tämän kertomuksen keskipisteenä olen aikajanalla minä itse, Kirsti Puurunen. Miten minä ole kokenut elämäni tähän mennessä, mitä olen elämässäni tehnyt ja mitä ajattelen tulevista elämäni akseleista. Elämäni todellinen sekametelisoppa alkoi ottaessani vastaan ensimmäisen kerran kunnallisvaaliehdokkuuden. Totean tähän väliin, etten ole koskaan rakentanut elämääni haaveilun varaan vaan tosiasioihin. Uusi ura kunnallisen luottamushenkilönä alkoi aika haaleasti. Minulla ei ollut käsitystä tai mielikuvaa, mitä se tarkoittaa. Silloin toiminnassa oli mukana vahvoja persoonia, joilla oli voimakkaat mielipiteet eri asioihin. Kun en ollut aktiivinen kyselemään luottamustoimen sisällöistä ei sitä kukaan tullut vapaaehtoisesti avaamaan tai kertomaan. Toisaalta, ajattelen jälkikäteen, sen olleen tapa mukana olleiden oman aseman säilyttäminen tietyissä asemissa. Nykyään uudenaikainen tapa on kertoa ehdokkuuteen liittyvistä asioista ja toimintatavoista avoimesti. Ehdokkuusaikana olin raskaana. Sain ihanan tyttäreni ollessani kansalaisopiston johtokunnan jäsen. Seuraavalla vaalikaudella toimin kulttuurilautakunnan jäsenenä ja Tultuani valituksi kaupunginvaltuutetuksi siirryin kulttuuritoimesta teknisen lautakunnan jäseneksi. Kun tyttäreni oli viisivuotias, tulin valituksi suuren ammattiosaston puheenjohtajaksi. Tehtävä oli mielenkiintoinen ja vei joskus pois kotoa toiselle paikkakunnalle. Perheeni, mies ja tytär, olivat keskenään kotona. Joskus ammattiosaston kokousasioiden käsittely kesti myöhään. Palasin kotiin. Ovelle asti kuului huuto: jääkaapissa ei ole ruokaa. Pyörähdin kannoillani ja minulla oli kymmenen minuuttia kaupan sulkemiseen suoriutua ruokaostoksista. Toimin nopeasti sain syötävää. Voi sitä kotijoukkojen avuttomuutta. Kaiken tämän ohella olen muistanut läheisten, sisarusten ja ystävien syntymäpäiviä kortilla tai puhelinsoitolla, sopinut heidän kanssaan tapaamisia, lomavierailuja ja syntymäpäiväjuhlia sekä muistamisia. Vaatehuolto ja kodin puhtaus on hoitunut siinä sivussa. Koko työelämän ajan olen kehittänyt osaamistani suorittamalla oman alan perustutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon. Sanonta ihmisellä on aikaa, jos hän niin päättää pitää paikkansa. Jatkan edelleen usealla elämänalueella. Toimintamallia ole muuttanut sellaiseksi, että olen itse se, joka määrittelee suhteeni ympäröivään maailmaan. Tämä toimintatapa tuo elämääni luovat harrastukset, kuten käsityöt ja grafiikka kenties jotain musiikkiin liittyvää. Kirsti Puurunen Iisalmi Kolmivuorotyössä naisen osa ei ole helppo Mainio lehti tämä Ämmän ääni pitkää ikää ja paljon lukijoita toivottaa Raija Hassinen täältä Siilinjärveltä. Olen 20 vuoden tauon jälkeen uudestaan kunnanvaltuutettuna, Siilisetin perusturvalautakunnan jäsen, vasemmistoliittolainen jo Nuorisoliiton ajoilta. Minun kynästäni ei tule tulenpalavaa naisasiatekstiä, vaikka tasa-arvon kannattaja ja puolustaja olenkin. Olen peruskoulutukseltani sairaanhoitaja ja meillä sekä naisilla että miehillä on samasta työstä sama palkka. Kuitenkaan naisvaltaisella alalla äidin osa ei aina ole helppo, varsinkaan kolmivuorotyössä. Perhevapaat ja työajan lyhentämiset ovat toki lakisääteisiä pienten lasten vanhemmille, mutta ne vähentävät ansioita eivätkä aina ole helppoja ratkaisuja työyhteisössäkään. Joskus ne voivat olla myös naisen urakehityksen jarruna. Ja tavallisesti ne lankeavat juuri naisen valinnaksi. Siilinjärvellä kolmen kunnan, Maaningan, Nilsiän ja Siilinjärven yhteinen terveyden- ja sosiaalitoimen organisaatio, Siiliset aloitti vuoden vaihteessa. Nähtäväksi jää, miten se onnistuu tuottamaan palveluja asiakaslähtöisesti, taloudellisesti ja tehokkaasti. Uusille perusturvalautakunnan jäsenille tämä tuottaa paljon työtä. Asioihin on paneuduttava syvällisesti, osattava kyseenalaistaa ja etsiä uudenlaisia ratkaisuja. Tilanne on mielenkiintoinen, mutta myös antoisa ja elämää rikastuttava. Valtuustoryhmämme vieraili jokunen viikko sitten Siilinjärven Risuharjun palvelukeskuksessa eli entisellä vanhainkotdilla. Se oli onnistunut tapahtuma. Oli ilo nähdä kuinka hyvin vanhusten hoitoon oli paneuduttu: puitteet ovat kodinomaiset, toiminta-arvot on yhdessä mietitty, asukkaiden omatoimisuutta tuetaan. Kaikki ne vanhukset, jotka suinkin pystytään, puetaan päivävaatteisiin ja tuodaan ruokasaliin syömään ja seurustelemaan toisten kanssa. Laitosmaisuudesta on pyritty pääsemään irti kaikin tavoin. Henkilökuntamitoitus siellä on liian, liian ohut. Jaksamista heille! Perusturvan puolustaminen on minulle sydämen asia. Vanhusten asema tarvitsee nyt kärkisijan kunnan strategiassa. Kouluja meillä on saneerattu ja uusiakin rakennettu se on hyvä asia. Huono asia on se, että useita kyläkouluja lakkautettiin. Kenellekään tuskin tarvitsee perustella miksi se on huono asia. Kaikkea ei voi eikä saa mitata rahassa! Päivähoitopaikoista on puutetta. Valinnanvapaus näiden kolmen kunnan sisällä hoitopaikan valinnassa ei vielä toteudu. Siilinjärven kunnasta puuttuu yleiskaava, rakentaminen on monesti ollut poikkeuslupien varassa. Tonttimaata on niukasti, eletään lähes kädestä suuhun. Kuntaan ollaan laatimassa maaseutupoliittista ohjelmaa, jossa määritellään esim. asuinrakentamisen alueellista suuntaa. Kuntatasolla suurimpana haasteena näen Siilisetin onnistumisen turvaamisen ja sen että kuntalaisten tarvitsemat peruspalvelut hoidetaan pääosin kunnan omana työnä. Silloin palvelujen laatu voidaan parhaiten taata, toiminta on ennakoitavaa ja turvallista sekä palvelun tarvitsijoille että työntekijöille. Usein myös taloudellisempaa kuin ulkoistettu palvelu ties minne. Valtakunnan politiikassa verotusasiat noussevat keskusteluun. Eläkeiän nosto tapahtuu mielestäni vain työolosuhteita parantamalla ja nopeuttamalla opiskelijoiden ammattiin valmistumista, ei eläkeikää nostamalla. Jatkuva eriarvoisuuden ja syrjäytymisen lisääntyminen jakaa kansaa kahteen osaan, yhä selvemmin hyvin ja heikosti toimeentuleviin. Tämä huono suunta on pysäytettävä. Vuoden 2011 vaalit voivat olla alkulaukaus tälle työlle. Olen ensi eduskuntavaaleissa ehdokkaana: olen mukana tosissani ja valmiina puolustamaan vasemmistolaisia, hyviä arvoja! Raija Hassinen Siilinjärvi

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä 1. Ikä 30-39 1.1% 4 40-49 1.7% 6 50-59 13.6% 49 60-69 56.7% 204 70-79 23.3% 84 80-89 3.6% 13 90 -> 0.0% 0 answered question 360 skipped question

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Ritva bingo-emäntänä VANA

Ritva bingo-emäntänä VANA VANA JOUNI TENTATTA- Ritva bingo-emäntänä Halusin haastatella Jounia siksi, että hän on ahkerasti kirjoittanut lehteemme vuosien aikana, mutta en muista onko häntä haastateltu lehdessä kertaakaan. Esitin

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA III KESKIVIIKKO 14.9.2011 Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. Ryhmätyö 1 Ensimmäisessä ryhmätyössä osallistujat

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Kysely kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä/kaikki alueet

Kysely kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä/kaikki alueet (avokysymysten vastaukset erikseen) N= 138 Taustakysymykset Opetusalue 12 ( 9% ) Alue 1 (Jokikylän, Kuivaniemi ja Olhava) 29 ( 21% ) Alue 2 (Alaranta, Ojakylä ja Pohjois-Ii) 62 ( 45% ) Alue 3 (Asema, Hamina

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Peltolan uutiset 3/2011

Peltolan uutiset 3/2011 Peltolan uutiset 3/2011 Syksyllä golfkausi alkaa olla lopuillaan, mutta ei vielä ohi. Golfkauden lopuksi on hyvä kaivella aivojen muistisopukoita ja kerrata golfin sääntöjä. Sääntöopas, golffarin paras

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:39:58 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot