MORAALISEN TOIMIJUUDEN RETORIIKKAA Raskaana olevan työntekijän toiminnan arvottaminen internetin vertaiskeskustelussa

Transkriptio

1 MORAALISEN TOIMIJUUDEN RETORIIKKAA Raskaana olevan työntekijän toiminnan arvottaminen internetin vertaiskeskustelussa Hanna Katariina Bergman Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiologia Pro gradu -tutkielma Syyskuu 2012

2 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Sosiaalitieteiden laitos Tekijä Författare Author Bergman, Hanna Katariina Työn nimi Arbetets titel Title Moraalisen toimijuuden retoriikkaa Raskaana olevan työntekijän toiminnan arvottaminen internetin vertaiskeskustelussa Oppiaine Läroämne Subject Sosiologia Työn laji Arbetets art Level Pro gradu -tutkielma Tiivistelmä Referat Abstract Aika Datum Month and year Syyskuu 2012 Sivumäärä Sidoantal Number of pages 82 Kommunikaatio internetissä tuttujen ja tuntemattomien ihmisten välillä on arkipäiväistä suurelle osalle suomalaisia. Erilaiset keskustelufoorumit ja internetyhteisöt ovat muodostuneet myös arvokeskusteluiden, mielipidevaikuttamisen ja laajasti ilmaisten sosiaalisen todellisuuden rakentamisen areenoiksi. Tätä kulttuurista taustaa vasten tässä tutkielmassa tarkastellaan internetkeskusteluissa ilmeneviä tapoja uusintaa ja muokata argumentaation keinoin käsityksiä oikeutetusta toiminnasta ja toimijuudesta. Tutkielmassa analysoidaan ja kuvaillaan internetin vertaiskeskustelun kontekstissa käytävää arvokeskustelua, kun aiheena on raskaana olevalle työntekijälle tai -hakijalle sovelias raskauden julkistamisajankohta työelämässä. Tutkimusaineistoon kuuluu yksitoista anonyymien keskustelijoiden tuottamaa internetkeskustelua, jotka on kirjoitettu vuosina Valitut ketjut käsittelevät nimenomaan raskaana olevien toimintamahdollisuuksia ja -päätöstä liittyen raskauden julkistamisen ajankohtaan työpaikalla. Aineisto on kerätty erään suomalaisen internetsivuston keskustelufoorumilta. Tutkimuskysymyksenä analyysissa on: Millaisia moraalisen toimijuuden määritelmiä ylläpidetään ja vahvistetaan internetin julkisessa ja epämuodollisessa vertaisyhteisössä, kun kyseessä on raskaana oleva työntekijä tai -hakija? Analyysin lähtökohtana toimii sosiaaliseen konstruktionismiin nojaava toimintateoria. Teoreettismetodologisena taustana käytetään Chaïm Perelmanin retoriikkateoriaa ja velvollisuuksien ja oikeuksien etiikasta yhdistettyä oikeuttamisen argumentoinnin analyysikehikkoa. Tätä taustaa vasten on muodostettu kaksi tapaa oikeuttaa toimijuutta, kaksi eri retoriikkaa. Nämä oikeuttamisen retoriikat ovat oikeuksien ja velvollisuuksien retoriikat. Oikeuksien retoriikka muodostuu suotavan toiminnan perusteluista, kun raskaana olevaa velvoitetaan paljastamaan raskaus työmaailmassa aikaisessa vaiheessa raskautta. Oikeuksien retoriikka taas muodostuu suotavan toiminnan perusteluista liittyen oikeuteen valita myöhäisempi ajankohta julkistamisen ajankohdalle. Näiden retoriikkojen arvoargumentoinnista on muodostettu yksilöllisen ja yhteisöllisen toimijuuden tyypit. Nämä oikeutetun, moraalisen toimijuuden tyypit ovat ideaalityyppejä, joiden avulla tutkielmassa pyritään saamaan esille naistoimijuuteen ja sen oikeutukseen liitettyjä kulttuurisia määritelmiä. Yksilöllisen toimijuuden ihanne korostuu oikeuksien retoriikassa. Kyseisessä tyypissä painottuu yksilön autonomian arvo sekä erityisesti harkinnan, valinnanvapauden ja yksityisyyden käyttäminen suotavan toimijuuden perusteluina. Yhteisöllisen toimijuuden ihanne korostuu taas velvollisuuksien retoriikassa. Siinä painotus on yhteisön arvossa ja erityisesti ihmisten välinen intiimisyys sekä avoimuus nousevat esiin suotavuuden perusteluina. Internetkeskusteluista saadaan esiin vaatimuksia intiimiin suhteeseen, avoimuuteen yhteisön edessä nimenomaan yhteisön osana sekä toisaalta vaatimuksia yksityisen minän kätkemiseen, rationaalisuuteen ja erillisyyteen työyhteisöstä. Nämä suotavan toiminnan teemat kertovat omaa versiotaan kulttuurisesta ilmapiiristä liittyen äitiyteen työelämässä. Ne tuovat hyvin näkyville naisten arkeen liittyvän ristiriitojen, henkilökohtaisen vastuunoton ja tasapainoilun läsnäolon. Avainsanat Nyckelord Keywords Toimijuus, arvot, perhe, työ, sukupuoli

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO EETTISEN TOIMIJUUDEN RETORIIKKAA Naisen moraalinen toimijuus Äiti, työntekijä ja kansalainen Toiminta, toimijuus ja sosiaaliset rakenteet Oikeuksien ja velvollisuuksien etiikka Toimijuuden oikeuttaminen keskustelussa VERTAISKESKUSTELU JA TOIMIJUUDEN ARVOTTAMINEN Tutkimusmenetelmä ja -kysymykset Aineisto Naisten vertaisyhteisöt ja anonymiteetti internetissä Vertaiskeskustelun rakenne ja internetaineiston rajoitukset MUUT TÄYTYY OTTAA HUOMIOON, KEPLOTTELIJA! Velvollisuus toimia yhteisö huomioiden Velvollisuus ajaa yhteistä etua luottavaisena Velvollisuus toimia vilpittömästi PIDÄ OIKEUKSISTASI KIINNI, NAINEN! Oikeus vältellä riskejä Oikeus valinnanvapauteen MORAALINEN TOIMIJUUS Johtopäätökset Lopuksi LÄHTEET... 73

4 1 1 JOHDANTO ( ) Mua surettaa lähinnä se, että mä oikeasti kovasti halusin tämän työn, mutta haluan kyllä tämän lapsenkin, JOTA OLEN JO VUOSIA TOIVO- NUT!! Ilmeisesti molempia en ansaitsisi :-( Monien yhteiskuntatieteilijöiden mukaan toisten ihmisten osoittama hyväksyntä on tärkeää yksilöille. Käsitys omasta itsestä riippuu myös muiden antamasta tiedosta ja tunnustuksesta. (Crossley 2011, 98.) Internet voidaan nähdä eräänä nykyajan väylistä hakea tämänlaista informaatiota ja hyväksyntää itselleen sekä omille teoilleen. Nykyisin internet, sosiaaliset mediat ja erilaiset sähköiset yhteisöt kuuluvat monen suomalaisen arkeen. Tilastokeskuksen (2011a) mukaan 76 prosenttia suomalaisista käytti internetiä melkein päivittäin tai päivittäin vuonna prosenttia vuotiaista suomalaisista taas oli rekisteröitynyt johonkin verkkoyhteisöön (Tilastokeskus 2011b). Voimme olla yhteyksissä tuttuihin tai tuntemattomiin ihmisiin esimerkiksi keskustelupalstojen, chattien tai blogien välityksellä. Tässä kontekstissa tapahtuva vuorovaikutus ja sen julkaistut tuotteet esimerkiksi blogimerkinnät ja keskustelut voivat muokata omalta osaltaan niiden tuottajien sekä vastaanottajien käsityksiä itsestään ja muista. Tätä kulttuurista taustaa vasten pidän merkittävänä tutkia erilaisia käsityksiä oikeutetusta toiminnasta ja toimijuudesta, joita tuodaan esiin, uusinnetaan ja muokataan internetkeskusteluissa. Omassa tutkielmassani tarkoituksena on tarkastella ja kuvailla tätä sosiaalisten merkitysten muodostamista vertaiskeskustelun erityistapauksessa. Tutkin raskaana olevan työntekijän tai -hakijan toimintavaihtoehtojen arvottamista analysoiden argumentointia raskauden julkistamisen sopivasta ajankohdasta. Aineistooni lukeutuu yksitoista anonyymien keskustelijoiden tuottamaa internetkeskustelua, jotka on kirjoitettu vuosina Valitut ketjut käsittelevät nimenomaan raskaana olevien toimintamahdollisuuksia ja -päätöstä liittyen raskauden julkistamisen ajankohtaan työpaikalla. Aineisto on kerätty erään suomalaisen perheteemoihin erikoistuneen keskustelufoorumin anonyymilta keskustelualueelta syyskuussa Tällä tutkielmalla pyrin vastaamaan seuraavaan kysymykseen: Millaisia moraalisen toimijuuden määritelmiä ylläpidetään ja

5 2 vahvistetaan internetin julkisessa ja epämuodollisessa vertaisyhteisössä, kun kyseessä on raskaana oleva työntekijä tai -hakija? Tarkastelemani keskustelut käsittelevät suotavaa toimintaa työn ja perheen välillä. Työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen on kompleksinen osa perheellisten ihmisten elämää, jossa yhdistyvät työmarkkinat, valtio ja yksilö. Tätä kokonaisuutta voidaan kuvata ongelmakentäksi, johon lukeutuvat naisten työmarkkina-asemaan sekä sukupuolten väliseen työnjakoon puolisoina ja vanhempina liittyvät ratkaisut. Tämä laaja eri elämänosien yhdistäminen on totuttu näkemään nimenomaan naisten asiana. Vaikka tässä on tapahtumassa muutosta, niin tämä ongelmien sukupuolittuminen on vielä nähtävissä. (Salmi 1996, ) Tämä pätee mielestäni myös analysoimiini internetkeskusteluihin. Tutkimassani vertaisyhteisön kontekstissa vastuu työn ja lasten yhdistämisen tasapainosta nähdään ennen kaikkea naisen arkeen kuuluvana keskusteltaessa suotavasta toiminnasta. Tämän tulevan äidin työarkeen liittyvän keskustelunaiheen kautta on mielestäni mahdollista avata tiettyjä naisen elämään mahdollisesti vaikuttavia arvopreferenssejä ja tietynlaisten mahdollisuuksien arvottamista toisia paremmiksi. Tietyt toimintamotiivit saatetaan kokea painavampina ja tietyt toimintatavat moraalisesti oikeutetumpina riippuen määrittelijän näkökulmasta. Internetin vertaisyhteisössä julki tuodut mielipiteet, kannanotot ja näkökulmat ovat osa epämuodollisia, yksityisiä määritelmiä sosiaalisesti soveliaasta toiminnasta. Vaikka kyse on anonyymeistä kommenteista vapaamuotoisessa kontekstissa, ovat ne osa epävirallisten tapojen, rajoitusten ja mahdollisuuksien muodostamista. Täten niiden tarkastelulla on myös oma paikkansa sosiaalisen todellisuuden tutkimuksen kentällä. Suomessa on tehty 2000-luvulla paljon mielenkiintoista naistoimijuustutkimusta. Toimijuutta on analysoitu muun muassa liittyen äitiyteen, työntekijyyteen ja kansalaisuuteen (mm. Saarinen 2009; Kelhä 2005; Nousiainen 2004). Oma työni sivuaa kaikkia edellä mainittuja teemoja, kun käsittelen oikeutetun, moraalisen toimijuuden retoriikkaa. Kun kyse on siitä, milloin on oikea hetki paljastaa raskaus työnantajalle, niin silloin raskaana olevan toiminta on samanaikaisesti niin äidin, työntekijän kuin kansalaisen

6 3 toimintaa. Tutkimalla tätä epämuodollista oikeutetun toimijuuden määrittelyä otan osaa tieteellisesti kiintoisaan ja tärkeään naistoimijuuden rajojen ja mahdollisuuksien näkyväksi tekemiseen. Väitän, että naistoimijuus on tutkimassani retoriikassa jollei jopa aina moraalista toimijuutta. Toimijuuteen liittyy ajatus sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja vastuusta (Honkasalo 2006, 117; Nousiainen 2004, 169; Manion 2003, 26). Tutkielmassani korostuu raskaana olevan naisen vuorovaikutus ja vastuu niin itseään, perhettään kuin työyhteisöään kohtaan. Tutkimissani internetkeskusteluissa kyseinen toimijuus on myös moraalisen arvioinnin kohteena, kun keskustelijat perustelevat toisilleen oikeaa toimintatapaa raskauden julkistamisessa työnantajalle. Analyysini lähtökohtana toimii sosiaaliseen konstruktionismiin nojaava toimintateoria. Teoreettismetodologisena taustana käytän Chaïm Perelmanin retoriikkateoriaa (1996) sekä velvollisuuksien ja oikeuksien etiikkaa (Staerklé & Doise 2005, ). Tätä taustaa vasten olen muodostanut kaksi toimijuuden oikeuttamisen retoriikkaa, joilla kuvaan pyrkimyksiä arvottaa käsityksiä ja vaikuttaa toisten käsityksiin internetkeskustelun kontekstissa. Näitä oikeuttamisen retoriikkoja kutsun oikeuksien ja velvollisuuksien retoriikaksi. Ensimmäisessä painottuu yksilön ja autonomian arvot suotavan toimijuuden perusteluna. Toisessa taas yhteisö ja ihmisten välinen intiimisyys toimivat suotavuuden perusteluna. Väitän myös analyysissani, että nämä kaksi sosiaalisesti oikeutetun toimijuuden määrittelytapaa kuvaavat kulttuurista tasapainoilua samanaikaisesti arvostettujen yksilön ja yhteisön arvojen muodostamassa jatkumossa, sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvässä oman itsen ja muiden huomioimisen kokonaisuudessa. Raskauden julkistamiseen työmaailmassa ja sen seurauksiin vaikuttaa vahvasti lainsäädäntö. Työsopimuslain (55/2001) neljännen luvun 3a-pykälän lisäyksen (533/2006) mukaan työntekijän täytyy ilmoittaa äitiysvapaasta työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aloittamisajankohtaa. Toiseksi raskaana olevaa ei saa syrjitä, eli laittaa epäedulliseen asemaan esimerkiksi rekrytoinnissa tai päätettäessä palvelusuhteen kestosta, jatkumisesta tai muista työehdoista (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 609/1986, lisäys 8, 2. momentti, 232/2005). Jos epäilee olevansa syrjinnän kohde ja pystyy esittämään tosiasioita, joiden perusteella voidaan tehdä oletus sukupuolisesta syrjinnästä, on todistustaakka työnantajalla. Työnantajan tulee todistaa, että me-

7 4 nettelyn taustalla ei ole sukupuolesta johtuva syrjintä, vaan muu hyväksyttävä syy. (232/2005, 9 a.) Näihin lainkohtiin tutkimissani keskusteluissa viitataan, kun perustellaan lain mukaan. Tutkielmani rakenne on seuraava: Ensiksi esittelen aiempaa naistoimijuustutkimusta ja työtäni suuntaavia teoreettisia näkökulmia. Kolmannessa luvussa käyn läpi tutkittavan vertaiskeskustelun kontekstia sekä tutkimusaineistoa, -menetelmää ja -kysymyksiä koskevat ratkaisut. Luku 4 muodostaa arvoanalyysin koskien velvollisuuksien retoriikkaa. Tässä luvussa kyse on siitä oikeutetun toimijuuden kuvasta, joka muodostuu väitteistä liittyen kysymykseen: Kuinka raskaana olevan tulisi toimia? Luku 5 muodostaa arvoanalyysin liittyen oikeuksien retoriikkaan. Vastaavasti tässä luvussa kyse on siitä oikeutetun toimijuuden kuvasta, joka muodostuu väitteistä koskien kysymystä: Kuinka raskaana oleva saisi toimia? Viimeisenä on vuorossa luku 6, joka sisältää johtopäätökset edellä olevista arvoanalyyseista. Johtopäätöksissä kirjoitan auki velvollisuuksien ja oikeuksien retoriikoista tulkitsemani yhteisöllisen ja yksilöllisen toimijuuden ideaalityypit sekä näiden tyyppien suhteen toisiinsa. Tämän jälkeen esitän vielä muutaman sanan analyysini ansioista, rajoitteista ja mahdollisuuksista jatkotutkimuksen suhteen.

8 5 2 EETTISEN TOIMIJUUDEN RETORIIKKAA ( ) Uskomatonta, että yhden ketjun perusteella minut voi täällä mestata epäluotettavaksi, selkärangattomaksi, keplottelijaksi ja huonoksi työntekijäksi vielä. Tässä luvussa käsittelen aiempaa toimijuustutkimusta, tutkielman teoreettisia oletuksia ja tutkimusmetodologista taustaa, jota hyödynnän analyysissani. Työni perustuu naistoimijuuden tutkimuksen sekä konstruktionistisen todellisuuden sosiaalisen rakentamisen näkökulman pohjalle. Tämän kvalitatiivisen tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu ensinnäkin prosessinomaiseen sosiaalisen toiminnan määrittelyyn (Arendt 2002). Toiseksi käytän aineiston tematiikan tarkastelussa vahvasti hyödyksi etiikantutkimusta, tarkemmin sanottuna oikeuksien ja velvollisuuksien etiikkaa (Staerklé & Doise 2005). Kolmas teoreettinen perusta analyysille muodostuu Chaïm Perelmanin argumentaatioteoriasta (Perelman 1996). 2.1 Naisen moraalinen toimijuus Äiti, työntekijä ja kansalainen Seuraavaksi esittelen lyhyesti muutaman aiemman toimijuustutkimuksen väitteen, jotka avaavat omalta osaltaan tutkielmani yhteyttä aiempaan tutkimukseen naistoimijuudesta. Analyysiosiossa käsittelen laajemmin erilaisten toimijuustutkimusten tuloksia suhteessa oman tutkimukseni teemoihin. Työssäni olen keskittynyt enimmäkseen suomalaisen naistoimijuustutkimuksen hyödyntämiseen. Tämä on tietoinen valinta, joka perustuu oletukseen osittain samankaltaisista sosiaalisista rakenteista. Näiden tutkimusten naiset nimittäin toimivat suomalaisessa yhteiskunnassa. Sellaiset rakenteet, kuten hyvinvointivaltio ja sen lait, yhdistävät heitä. Vaikka naisten erilaiset taustat ja toimintaympäristöt vaikuttavat heille mahdollisiin toimijuuksiin, ovat tietyt kulttuuriset rajoitteet ja mahdollisuudet heillä samat, toisin kuin esimerkiksi verrattaessa suomalaisen naisen ja yhdysvaltalaisen naisen toimijuuden rajoja. Tässä vaiheessa tuon esiin äitiyden, työntekijyyden ja kansalaisuuden teemat osana naistoimijuutta. Nämä aiheet muodostavat merkittävän kokonaisuuden siitä moraalisesta toimijuudesta, jota tarkastelen tässä työssä.

9 6 Ensinnä vuorossa on äitiys ja moraalinen toimijuus. Kirsi Nousiainen (2004) on tutkinut äitien toimijuutta ja identiteetin rakentamista haastattelemalla äitejä, jotka asuvat erillään lapsistaan. Hänen tutkimuksensa mukaan äitiys on moraalista toimijuutta. Se on itsetietoista toimijuutta, johon liitetään vastuun, välittämisen ja huolenpidon ihanteet. Näiden ihanteiden ja arjen väliset ristiriitaisuudet saattavat aiheuttaa syyllisyyden ja häpeän tunteita sekä tuomintaa toisten ihmisten taholta. (Emt., 169.) Oman tutkielmani edetessä aion tuoda ilmi ihanteita, jotka vaikuttavat käsityksiin naisille soveliaasta toimijuudesta työmaailmassa. Väitän, että naisen toimijuus on moraalista toimijuutta myös työn ja kodin rajapinnassa toimittaessa. Naisten moraalisen toimijuuden ja häpeän yhteyttä on käsitellyt myös Jennifer C. Manion, jonka mukaan naiset ovat taipuvaisia tuntemaan häpeää moraalisissa, ihmissuhteiden ylläpitämiseen liittyvissä tilanteissa (2003, 26). Tämän häpeän tunteen voi yhdistää toisista huolehtimisen moraaliseen arvottamiseen. Vuorovaikutuksen moraalinen arvottaminen ja häpeän tuntemukset voidaan hahmottaa reagoimisena feminiiniseen hyvyyteen liittyviin kulttuurisiin tapoihin, vaatimuksiin ja odotuksiin. (Emt., 26.) Tutkielmani perustuu vuorovaikutuksen moraalisen arvottamisen ajatukselle. Analyysiluvuissa tulen esittelemään juuri omaan ja muiden naisten toimijuuteen liitettyjä odotuksia ja vaatimuksia sekä näiden yhteyttä toisista huolehtimisen ja vuorovaikutuksen arvokkuuden korostamiseen. Jaana Saarinen on tutkinut naisten toimijuutta työmaailmassa keskittyen tutkijanaisten toimijuuteen yliopistotyössä (2009, ). Hän kutsuu näiden naisten toimijuutta projektitapaiseksi toimijuudeksi. Naiset toimivat pätkätyömarkkinoilla joustavasti. He ovat kriittisiä suhteessa työn käytäntöihin ja odotuksiin, mutta pyrkivät vastaamaan työn asettamiin vaatimuksiin turvatakseen tulevaisuutensa tutkijoina. (Emt., 225.) Kyseisessä tutkimuksessa on mielestäni tuotu esiin piirteitä naisten toimijuudesta työmaailmassa, jotka eivät päde ainoastaan kyseisten tutkijanaisten joukossa. Tulen myöhemmin esittämään, että tämä projektitapaisuus ja reagointitapa työn asettamiin vaatimuksiin ovat luettavissa myös oman aineistoni sisältämistä käsityksistä toimijuudesta työelämässä.

10 7 Kuten johdannossa esitin, raskaana olevan toimijuuteen työelämässä voidaan liittää myös kansalaisuuden teema. Äitiys voidaan hahmottaa tärkeänä osana naiskansalaisuutta, ainakin väestöpoliittisesti. Työssäkäyvien äitien kansalaisuuden sisältöä määrittää myös palkkatyö. (Kelhä 2005, 211, 213.) Tekemällä tai hakemalla töitä sekä hankkimalla lapsia nainen toteuttaa kansalaisen velvollisuuksiaan. Voidaan ajatella, että sekä äitiys että työntekijyys ovat tärkeitä osa-alueita suomalaisen työtä tekevän naisen kansalaisuudessa. Ne ovat osa samaa toimijuuskokonaisuutta. Omassa analyysissani tulevat esiin naistoimijuuteen liittyvä tuominta, syyllisyyden ja häpeän yhteys vuorovaikutukseen liittyen. Oikeutetun toimijuuden rakentamiseen nostetaan niin kansalaisuuden, äitiyden kuin työntekijyyden kautta välitettyjä oikeuksia ja vaatimuksia, rajoja ja mahdollisuuksia. Nämä toimijuuden konstruktiot muokkaavat osaltaan työelämän ja perhe-elämän rajapinnassa niin naiskansalaisuutta, -työntekijyyttä kuin äitiyttä. Väitän, että nämä muodostavat yhdessä moraalisen toimijuuden kokonaisuuden tutkimissani keskusteluissa. 2.2 Toiminta, toimijuus ja sosiaaliset rakenteet Tässä yhteydessä käyn läpi teoreettiset lähtökohtani liittyen naistoimijuuden tarkasteluun. Määrittelen toimijuuden käsitteeksi, jossa toiminta, verkostot ja sosiaaliset rakenteet yhdistyvät yksilössä. Tutkielmassani toimijuus on myös vahvasti sukupuolittunutta, kun määritellään raskaana olevan oikeutettua toimijuutta. Tällöin toimijuuden kokonaisuutta rakennetaan juuri tietyn sosiaalisen rakenteen, sukupuolen kautta kiinnittäen arvotuksia naisen ruumiiseen. Väitteeni liittyen toimijuuteen perustuvat seuraavaksi käsiteltäviin teoreettisiin valintoihin. Analyysini toimintateoria nojaa käsitykseen, että ihmiset tulevat osaksi inhimillistä maailmaa kielen ja toiminnan kautta (Arendt 2002, 179). Puhe ja toiminta tehdään aina muiden joukossa, vuorovaikutuksessa muiden ihmisten toiminnan kanssa. Se on ennen kaikkea sosiaalista. Toimiminen ei ole mahdollista ilman toisten seuraa. (Emt., 191.) Toimija toimii siis aina suhteessa toisiin ihmisiin. Hänen tekonsa vaikuttavat ympäris-

11 8 töön, aiheuttavat seurauksia, aloittavat uusia prosesseja. Tämä yhteys toisiin tekee tekijästä myös kärsijän. Toimija sekä toimii että vastaanottaa muiden toimintaa. Toimijan tulee ottaa vastaan, kärsiä, tekonsa aiheuttamat reaktiot, ennakoidut ja ennakoimattomat vaikutukset, prosessin jatkuminen toimijasta riippumatta. (Arendt 2002, 193.) Jos liitymme maailmaan puheen ja toiminnan avulla, niin me myös muokkaamme ja määritämme sitä vuorovaikutuksen kautta sosiaalisesti. Eräs tapa lähestyä tätä maailman käsitteellistä hahmottamista on sosiaalinen konstruktionismi. Tämän tutkielman kannalta merkittävä väite on, että todellisuuden määrittelevät omilla toimillaan henkilöt ja ryhmät. Inhimillisellä toiminnalla tuotetaan ja muutetaan sosiaalista todellisuutta, rakennetaan historiallisia käsityksiä maailmasta. (Berger & Luckmann 2009, 133.) Keskustelussa, vuorovaikutuksessa uusinnetaan, hyväksytään tai haastetaan eri näkemyksiä ja sosiaalisia rakenteita toimijuuden kautta. Toimijuus voidaan hahmottaa sosiaalisesti juurtuneiden toimijoiden kykynä ottaa omaksi, käyttää ja mahdollisesti muuttaa vakiintuneita kulttuurisia kategorioita ja toiminnan olosuhteita toimijan henkilökohtaisten ja kollektiivisten ihanteiden, etujen ja sitoumusten mukaisesti (Emirbayer & Goodwin 1994, ). Toimijuus on siis toimijasta lähtöisin olevaa luovaa kapasiteettia toimintaan ottaen samalla huomioon ympäristön ja muiden toimijoiden vaikutukset, mahdollisuudet ja rajoitukset. Toimijuutta ja rakenteita ei voida selkeästi erottaa toisistaan tarkasteltaessa yksilöiden empiiristä toimintaa. Historiallisissa prosesseissa toimijuus ja rakenteet ovat paikoitellen päällekkäisiä, toisiinsa yhtyneitä tekijöitä. Näissä prosesseissa vaikuttavat ainakin osittain kulttuuriset ja poliittiset diskurssit sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen verkostot. (Emt., ) Toimijuuden ja rakenteiden läheisyyttä voidaan tarkastella myös yksilön kokemuksesta lähtien. Marja-Liisa Honkasalon (2009, 58) mukaan toimijuutta ei ole olemassa eristyksissä, vaan sitä esiintyy yhteiskunnassa, kulttuurisessa kontekstissa. Tässä kontekstissa on muodostunut merkityksellisiä ja ymmärrettäviä tapoja olla olemassa sosiaalisten vuorovaikutusten kautta. Yksilön olemassaolo vuorovaikutuksessa, elävän läsnäolon muodossa, on nimenomaan toimimista. Täten yksittäisen ihmisen olemassaoloa ei voi koskaan käsittää pelkäksi ulkopuolisen toiminnan kohteeksi. (Emt., 58.)

12 9 Sosiaalisten rakenteiden yhteensulautuminen toimijaan ja toimijuuteen voidaan hahmottaa verkostojen, yhteisöjen kautta. Yksilö on olemassa nimenomaan erilaisten yhteisöjen jäsenenä, ja nämä yhteisöt konstruoivat häntä jatkuvana prosessina. Näitä yksilöön vaikuttavia yhteisöjä ovat henkilökohtaiset yhteisöt, yhteiskunta ja sen poliittiset kategoriat. (Griffiths 1995, 93.) Sosiaaliset ihmissuhteet ja yhteisöt vaikuttavat siis paljon yksilön minuuteen ja käsitykseen itsestään. Hänellä on monia identiteettejä, joihin vaikuttavat monet eri sidokset. Tätä kautta merkittävillä muilla ja erilaisilla sidosryhmillä, kuten työyhteisöllä, sekä kielellisillä rakenteilla, kuten sukupuolella, on vaikutusta myös yksilön toimijuuteen. Sukupuoli on täten vahvasti osa niitä rakenteita, jotka vaikuttavat yksilön toimijuuteen, ja joita yksilö omalta osaltaan myös muokkaa. Oman tutkielmani kannalta sukupuoli on merkittävä rakenteellinen jako eri ryhmiin, koska tutkimuksessani keskitytään nimenomaan naisten toimijuuteen liittyviin odotuksiin ja vaatimuksiin. Tarkastelemissani internetkeskusteluissa uusinnetaan, muokataan ja muutetaan sukupuoleen liittyviä rajoituksia, mahdollisuuksia ja käsityksiä oikeutetusta naiseudesta tietyssä elämäntilanteessa. Yksinkertaistaen sukupuoli muodostuu jaosta miehiin ja naisiin, mutta mitä tuo jako pitää sisällään? Esimerkiksi naisten kategoria voidaan hahmottaa kategoriana, joka tuotetaan valtasuhteiden ja kamppailun kautta. Se ei ole irrallinen luokasta, rodusta tai ajasta ja paikasta, jossa sitä tuotetaan. (Skeggs 1997, 27.) Sosiaalisesti tuotettua sukupuolta on mahdotonta erottaa poliittisista ja kulttuurisista risteysalueista, joissa sitä tuotetaan ja ylläpidetään. Sukupuoli risteää rodullisten, etnisten, seksuaalisten, alueellisten ja luokkaperustaisten diskursiivisesti muodostettujen identiteettien modaliteettien kanssa. (Butler 1999, 6.) Toimijuuteen ja sukupuoleen liitetään erilaisia oletuksia. Nämä oletukset ovat nähtävissä erilaisissa instituutioissa ja odotuksissa siitä, kuinka yksilön tulisi toimia tietyssä tilanteessa. (Ojala ym. 2009, 23.) Omassa tarkastelussani tulevat esiin oletuksia naiseudesta ja naistoimijuudesta työelämässä, odotuksia ja vaatimuksia toimia tietyllä tavalla raskaana olevana työmaailmassa. Väitän, että työ on instituutio, johon liitetään odotuksia työntekijyydestä, naiseudesta ja äitiydestä.

13 10 Edellä oleva toiminnan, toimijuuden ja sosiaalisten rakenteiden teoretisointi on relevanttia oman työni kannalta, koska sen kautta tulee esiin tapani hahmottaa vertaiskeskustelu sosiaalisten rakenteiden ja naiselle suotavan toimijuuden muokkaamisena. Tarkastelen internetin vertaiskeskustelussa esiin tulevia argumentteja koskien omaa tai toisten toimintaa ja toimintavaihtoehtoja. Konstruktionistisen toimintateorian mukaisesti määritän vertaiskeskustelun vuoropuhelun tavaksi määritellä sosiaalista todellisuutta toimijuuden kautta. Täten eri puheenvuorot muodostavat omalta osaltaan kulttuurisia rakenteita. Tarkastelemani argumentit tuovat esille tiettyjä vaatimuksia ja odotuksia, joita yksilöt voivat kohdata ja myös itse liittää omaan henkilökohtaiseen päätöksentekoonsa ja toimijuuteensa. Nämä keskustelut eivät ole mielestäni pelkästään ihmisten vapaamuotoista kommunikaatiota, vaan sosiaalista toimintaa, jonka kautta uusinnetaan, muokataan ja muutetaan sosiaalisia rakenteita, sosiaalista todellisuutta. Toimijuuden analysoinnin voi jaotella kolmeen tasoon, mikro-, meso- ja makrotason tutkimukseen. Mikrotasolla kyse on yksilön näkökulmasta, sen tarkastelusta, miten yksilöt määrittävät omaa toimijuuttaan. Esimerkiksi miten omasta toimijuudesta neuvotellaan ja millaiseksi oma toimijuus koetaan. Mesotason toimijuustutkimuksessa tarkastellaan institutionaalisia ja yhteisöllisiä valtajärjestelmiä, rakenteellisia käytäntöjä, yhteisöjen dynamiikkoja, eli erilaisten tilojen rakentamista toimijuudelle. Toimijuuden makrotutkimus taas voidaan hahmottaa diskursiivisten rakenteiden tarkasteluksi, jossa tarkastellaan esimerkiksi asenneilmaston ja toimintatilan rakentamista toimijuudelle erilaisilla diskursseilla. (Ojala ym. 2009, ) Omassa analyysissani on viitteitä niin makro- kuin mikrotason toimijuustutkimuksesta. Tarkastelen internetkeskusteluja, joissa keskustelijat rakentavat itse vertaistensa kanssa omaa toimijuuttaan, omaa oikeutetun toimijuuden kuvaansa samalla tuottaen kirjoittamillaan teksteillä tietynlaista rakenteellista toimintatilaa oikeutetulle toimijuudelle. Mesotason tutkimusta oma analyysini ei ole, koska aineistoni ei anna tietoa työyhteisöjen käytännön dynamiikoista tai valtajärjestelmistä. Keskusteluissa tulee esiin ainoastaan kuva, joka työyhteisön soveliaista käytännöistä halutaan rakentaa. Tämä taas kuuluu enemmänkin makrotason rakenteisiin kuin mesotason toimijuustutkimukseen. Ana-

14 11 lyysini pääpaino on nimenomaan makrotasolla, koska tarkastelen argumentteja, joilla perustellaan oikeutettua toimijuutta, tapoja rakentaa toimijuutta, jolla on moraalista arvoa suhteessa muihin vaihtoehtoihin. 2.3 Oikeuksien ja velvollisuuksien etiikka Aion lähestyä toimijuuden ja sosiaalisten rakenteiden kietoutumista toisiinsa tarkastelemalla yksilöiden tuottamia internetkeskusteluita sosiaalisesti oikeasta toiminnasta tietyssä valintatilanteessa. Teen tämän lähtien liikkeelle oikeuksien ja velvollisuuksien etiikasta. Etiikalla tarkoitetaan tässä yhteydessä käyttäytymissääntöjä tai moraaliperiaatteita. Oikeudet ja velvollisuudet taas voidaan hahmottaa tärkeiksi normatiivisiksi periaatteiksi ihmisryhmien sisäisissä ja välisissä suhteissa. (Staerklé & Doise 2005, 280.) Oikeuksien etiikkaan liittyvät lailliset säännöt, ristiriitojen säätely ja oikeutettuna oleminen. Velvollisuuden etiikkaan liittyvät yhteisön normit, ja enemmistön arvojen korostus ja etujen ansaitseminen. (Emt, ) Sosiaalisia suhteita voidaan tulkita käyttäen hyväksi oikeuksia, velvollisuuksia tai kumpiakin. Tulkitsijan kulttuurinen näkökulma vaikuttaa siihen kumpi korostuu, yksilön oikeus johonkin vai velvollisuus muita kohtaan. (Moghaddam 2000, 303.) Samaa toimintatapaa voidaan siis perustella sekä oikeutena johonkin että velvollisuutena johonkin riippuen arvopainotuksista. Oikeus voidaan nähdä oikeudenhaltijan muille osoittamana vaatimuksena. Velvollisuus taas on muiden asettama vaatimus sen täyttäjälle. (Moghaddam ym. 2000, 275.) Käsitykset oikeuksista ja velvollisuuksista jäsentävät eri ryhmien välistä ja sisäistä vuorovaikutusta. Näin ne ovat ajattelumalleina mukana sekä yhteiskunnan muutoksissa että jatkuvuuksissa. (Staerklé & Doise 2005, 284.) Oikeuteen ja velvollisuuteen voidaan yhdistää hyvin erilaisia käsityksiä. Oikeus on myönteinen mahdollisuus johonkin asiaan. Se on luonteeltaan sisäsyntyinen. Sen alkuperä on inhimillisessä olemassaolossa itsessään (vrt. ihmisoikeudet). Ihmiset vastaanottavat hyväksyen oikeutensa, vaikka eivät niitä käyttäisikään. Oikeuksistaan on myös mahdollisuus luopua. Velvollisuus taas on velvoite johonkin. Sen perusta on suhteessa,

15 12 vuorovaikutuksessa toisen tahon kanssa. Velvollisuus voi tuntua raskaalta taakalta, joka on määrätty yksilölle. Siihen ei liity samaa valinnanvapautta kuin oikeuteen. (Moghaddam ym. 2000, 295.) Omassa tutkielmassani jaottelen keskustelun argumentteja sen mukaan hyödynnetäänkö retoriikassa oikeuksien tai velvollisuuksien etiikkaa. Väitän, että keskusteluiden oikeutetun toiminnan määrittelyissä määritellään naisen velvollisuuksia ja oikeuksia, rajoja ja mahdollisuuksia. Täten erittelemällä velvoittavia ja mahdollistavia oikeuttamiskommentteja, on mahdollista tuoda esiin kulttuurisia rakenteita, sukupuoleen ja ruumiiseen liitettyjä normeja, pyrkimyksiä määrittää oikeutettu moraalinen naistoimijuus. 2.4 Toimijuuden oikeuttaminen keskustelussa Tarkastelen oikeutetun toimijuuden määrittelyä vertaiskeskustelun kontekstissa. Tässä on kyse retoriikan analyysista, kun analysoin yksittäisiä argumentteja kyseisissä keskusteluissa. Toimijuuden oikeuttamisen teoriaksi olen valinnut Chaïm Perelmanin argumentaatioteorian (1996). Toimijuuden oikeuttamista voisi analysoida myös toisillakin tavoilla. Eräs perusteltu ja oletettavakin tapa olisi lähteä liikkeelle Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot n oikeutuksen järjestyksistä (2006). Siinä tapauksessa internetin vertaiskeskustelun argumentoinnin voisi jaotella kuuden erilaisen moraalisen oikeutuksen järjestyksen innoituksen, kodin, kansalaisuuden, mielipiteen, markkinoiden ja teollisuuden valtapiirin mukaan. Kyseisestä näkökulmasta asioita voidaan arvioida joko lähtien luovuuden, kunnioituksen, yhteisen edun, maineen, hinnan tai tehokkuuden arvoista. (Boltanski & Thévenot 1999, 368.) Nämä eri oikeutuksen arvotuksen periaatteet eivät ole yhteen sovitettavissa, vaan sovellettavaa periaatetta muutetaan tilanteesta toiseen siirryttäessä (emt., 365). Boltanskin ja Thévenot n oikeuttamisen analyysin mallia (2006) on hyödynnetty muun muassa Pekka Sulkusen yhteiskunta-analyysissa (2009). Sulkusen mukaan oikeutuksen periaatteet nojaavat nykyisin toimijuuteen, joka muodostuu autonomian ja intimiteetin kokemuksista (Sulkunen 2009, 3). Jos oikeuttamisen periaatteet jaetaan kolmeen osa-

16 13 alueeseen, sosiaalinen side, arvokkuus ja yhteinen hyvä, niin arvokkuuden periaatteeseen on vahvasti liitetty yksilöllisyyden arvo. Sulkunen jaottelee yksilöllisyyden nimenomaan intimiteettiin (intimacy) ja autonomiaan (autonomy), jotka enenevässä määrin ovat ristiriitaisia suhteessa toisiinsa nykyaikaisessa kulutusyhteiskunnassa. (Emt., 5 6.) Sulkusen päätelmät ovat kiinnostavia ja relevantteja myös oman tutkielmani kannalta, mutta tietyin rajoituksin. Omassa oikeutuksen konstruktion analyysissani autonomia ja intimiteetti eivät palaudu pelkästään yhteen oikeuttamisen osa-alueeseen kuuluviksi yksilöllisyyden palasiksi. Ennemminkin nämä teemat ilmenevät vertaiskeskustelun kontekstissa kahtena kokonaisvaltaisena suhtautumistapana oikeutettuun sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Oma käsitykseni kyseisistä teemoista on lähempänä kulttuurifilosofi Thomas P. Kasulisin ajatuksia (2002) kulttuurisista orientaatiotavoista, intimiteetti (intimacy) ja tinkimättömyys (integrity), joita hyödynnetään muun muassa moraalisissa arvioissa ihmisten välisissä suhteissa. Vaikka Boltanskin ja Thévenot n teoria voidaan hahmottaa olevan sekä tiedonsosiologiaa että instituutioiden sosiologiaa (Wagner 1999, 342), se ei mielestäni ole yhtenevä tässä työssä hyödynnettävän konstruktionistisen kehyksen kanssa. Kyseinen malli on myös turhan jäykkä ja strukturoitu analyysin perustaksi tässä yhteydessä. Tutkimissani keskusteluissa eri moraalisen oikeutuksen järjestysten sisällöt osittain esiintyvät samoissa argumenteissa sulassa sovussa, jonka vuoksi en allekirjoita teorian taustalla olevia oletuksia. Sitä vastoin väitän velvollisuuksien ja oikeuksien etiikan yhdessä Perelmanin argumentaatioteorian kanssa muodostavan käyttökelpoisemman oikeutusteorian tässä tutkimusasetelmassa. Internetkeskusteluiden polarisoituva tuomitseminen/puolustautuminen, työyhteisö/yksilö luonne puoltaa jakoa velvollisuuksiin ja oikeuksiin, ja Perelmanin käsitykset suotavuuden arvoargumentoinnista luovat toimivan taustan moraalisen toimijuuden retoriikan analyysille. Nämä teoriat antavat tilaa vertaiskeskustelun arvotusten kokonaisvaltaiselle hahmottamiselle aineistolähtöisesti luoden samalla tukevan kehyksen yksityiskohtaiselle tarkastelulle asettamatta turhan tiukkoja rajoituksia aineiston ulkopuolelta.

17 14 Millainen on tämä argumentaatioteoria, jota hyödynnän? Tarkastelen naistoimijuuden oikeuttamisen retorista puolta internetkeskusteluissa lähtien Chaïm Perelmanin ajatuksista, erityisesti siitä, että argumentaatiolla pyritään vaikuttamaan. Argumentoijan aikomuksena on saada tai lisätä hyväksyntää ja tukea väitteilleen. (Perelman 1996, 16.) Hän yrittää saada yhteyden yleisöönsä, saada aikaan yhteisymmärrystä ja vaikuttaa yleisönsä mielipiteisiin (emt., 17 18). Hyväksynnän lisäksi argumentoinnilla pyritään usein myös toiminta-alttiuden luomiseen. Tavoitteena on siis myös yleisön mahdolliseen toimintaan vaikuttaminen. (Emt., 19.) Toisin sanoen puhuja saattaa hakea argumenteillaan kannatusta, hyväksyntää ja yllytystä tietynlaiseen toimijuuteen. Tästä näkökulmasta tutkimissani keskusteluissa pyritään oikeuttamaan erilaisia toimijuuden ideaaleja ja yllytetään naisia toimimaan noiden ideaalien mukaisesti. Argumenttien yleisön muodostavat ne, joihin argumentoija pyrkii vaikuttamaan. Perelman jakaa yleisön tarkemmin universaaliyleisöön ja erityisyleisöihin. Universaaliyleisö koostuu kaikista ihmiskunnan rationaalisista jäsenistä ja erityisyleisöt rajatummista ihmisryhmistä. (Emt., 21.) Vertaiskeskustelun kontekstissa keskustelijan kuvittelema erityisyleisö voisi olla esimerkiksi raskaana olevat naiset tai vaikka työnantajat, joihin hän pyrkii kommenteillaan vaikuttamaan. Erittäin merkittävää oman kannan perustelussa on suhteuttaa tämän kannan esittäminen kuulijoiden mukaisesti. Päättelyn lähtökohtina käytettävien väitteiden tulee olla yleisön hyväksymiä. (Emt., 28.) Nämä yleisöä yhdistävät lähtökohdat koskevat joko todellisuutta tai suotavuutta. Todellisuutta koskevat väitteet ovat muodoltaan tosiseikkoja, totuuksia tai otaksumia. Suotavuutta pyritään ilmaisemaan arvojen, hierarkioiden ja päättelysääntöjen avulla. (Emt., 30.) Todellisuutta koskevat väitteet, tosiseikat tai totuudet eivät ole asemaltaan kyseenalaistamattomia. Niiden asema totena voidaan kumota esimerkiksi tuomalla esille niiden ristiriitaisuus suhteessa muihin tosiseikkoihin tai totuuksiin. (Emt., 31.) Otaksumat puolestaan ovat käsityksiä siitä, mikä on normaalia ja oletettavaa. Niissä on kyse siitä, mitä voidaan odottaa tapahtuvan kussakin tilanteessa. (Emt., 32.) Suotavuuteen liittyvät arvot voidaan jakaa abstrakteihin ja konkreettisiin arvoihin. Abstraktit arvot perustuvat yleisluonteisille säännöille, jotka koskevat kaikkia ihmisiä, kai-

18 15 kissa tilanteissa. Esimerkkinä tällaisesta arvosta voidaan pitää oikeutta. Konkreettiset arvot perustuvat käsitykselle jonkin olion, asian, ryhmän tai organisaation ainutkertaisuudesta. Esimerkiksi yksilö/yksilöllisyys on konkreettinen arvo. (Perelman 1996, ) Suotavuuden lähtökohtana käytetään arvojen lisäksi myös hierarkioita. Nämä voivat olla konkreettisia tai abstrakteja hierarkioita. Niillä voidaan myös vertailla toisiinsa keskenään erityyppisiä arvoja, jolloin kyse on heterogeenisestä hierarkiasta. Homogeenisessä hierarkiassa jaotellaan arvoja niiden positiivisen tai negatiivisen määrän mukaisesti. (Emt., ) Argumentaation lähtökohtia, jakoa todellisen ja suotavan välillä hyödynnän vahvasti omassa retoriikan analyysissani. Analyysini kannalta merkittäviä argumentteja ovat ne, joissa käsitellään suotavuutta, naisilta odotettavaa moraalisesti oikeutettua toimintaa työelämässä. Lopuksi ovat vielä päättelysäännöt, joiden avulla perustellaan tietyn asian arvokkuutta suhteessa muihin. Määrään perustuvan päättelysäännön mukaisesti tulee arvostaa enemmistön hyötyä, pitkäaikaista hyötyä tai muuta vastaavaa määrällisesti arvioiden suurinta hyötyä. Laadun arvoa korostamalla annetaan enemmän merkitystä taas ainutkertaisuudelle, harvinaisuudelle, erityisyydelle. Nämä kaksi päättelysääntöä ovat yleisimpiä, mutta niiden lisäksi argumentoinnissa voidaan korostaa myös järjestyksen, olemassaolon, olemuksen tai henkilön paremmuutta suhteessa muihin arvostuksiin. (Emt., ) Perelmanin argumentaation lähtökohdat ja argumentaation hahmottaminen toiminnallisena toisiin vaikuttamisena ovat mielestäni yhteensopivia oman konstruktionistisen toimijuuden rakentamisen näkökulmani kanssa. Tämä teoreettinen tausta yhdessä edellä esitellyn etiikantutkimuksen kanssa luo vahvan metodologisen pohjan oikeutetun toimijuuden määrittelyn tarkastelulle. Ne muodostavat kehikon, jonka avulla pystyn analysoimaan hyvin värikästä, runsasta ja rönsyilevää tekstimateriaalia järjestelmällisesti, tyypitellen teemoja esiin samalla aineiston yksityiskohtaisuutta ja monipuolisuutta kunnioittaen. Tämä malli antaa tilaa naistoimijuuden moninaisten osien tutkimiselle asettamatta sille selkeitä rajoja etukäteen. Kun oikeutetun naistoimijuuden osa-alueita ei ole etukäteen rajattu, on mahdollista antaa sijaa keskusteluiden arvomäärittelyiden ennakoimattomuudelle ja rikkaudelle.

19 16 3 VERTAISKESKUSTELU JA TOIMIJUUDEN ARVOT- TAMINEN ( ) Miksi kerroin siitä ensin täällä? Ehkäpä siitä syystä, että en tunne ketään jolle olisi näin käynyt, joten kaipasin vertaistukea. Täältä sitä yleensä löytyy asiaan kuin asiaan. Nyt kun olen käynyt läpi teoreettisen viitekehyksen, on aika siirtyä tämän työn keskiössä oleviin tutkimuskysymyksiin, -menetelmään ja -aineistoon. Ensiksi käyn läpi, millä tavoin tarkastelen käytännössä moraalisen toimijuuden oikeuttamista internetkeskustelun kontekstissa. Kun olen esitellyt tutkimusprosessin, analysoinnin käytäntöä, siirryn käsittelemään tutkimusaineistoni erikoispiirteitä. Aineiston kuvailun lisäksi esittelen tässä luvussa tarkemmin myös vertaiskeskustelun kontekstia sekä yleisemmin myös huomioonotettavia seikkoja liittyen internetaineistoon tutkimuskäytössä. 3.1 Tutkimusmenetelmä ja -kysymykset Jäsennän internetin keskustelufoorumilla käytävän vertaiskeskustelun sisältämää toimintavaihtoehtojen moraalista arvottamista ensinnäkin oikeuttamisen ja velvoittamisen näkökulmasta ja toiseksi argumentoinnin lähtökohtien ja niiden hyväksynnän näkökulmasta. Näiden analyyttisten jäsentelyiden avulla pyrin erottelemaan toisistaan erilaisia oikeutetun toimijuuden konstruktioita, joita rakennetaan ja uusinnetaan vertaisyhteisön kontekstissa internetissä. Tämän tarkastelun teen käytännössä seuraavien alakysymysten kautta: 1. Miten lasta odottavan työntekijän tai -hakijan toimintamahdollisuuksia arvotetaan yksilön velvollisuuksien näkökulmasta? 2. Miten lasta odottavan työntekijän tai -hakijan toimintamahdollisuuksia arvotetaan yksilön oikeuksien näkökulmasta?

20 17 3. Millaisia retorisia perustelun ja päättelyn lähtökohtia käytetään toisten vakuuttamiseen tietyn toimintatavan moraalisesta oikeellisuudesta suhteessa muihin vaihtoehtoihin? Näiden kysymysten käsittelyllä luon keskusteluiden retoriikasta kaksi ulottuvuutta: Tiettyyn päätökseen kannustaminen ja painostaminen sekä erilaiset tavat hakea vahvistusta tietyn toimintatavan arvokkuudelle. Näiden kahden vaikuttamisen ja vahvistamisen avulla analysoin toimintavaihtoehtojen arvottamista keskustelussa. Tarkastelen, millä perustein vertaiskeskustelussa tuodaan julki vaatimuksia, suosituksia tai rajoituksia eri toimijoiden toimintamahdollisuuksiin. Tämän analyysin lopullisena tavoitteena on saada keskusteluista esille niissä argumentoidut konstruktiot soveliaasta toimijuudesta. Toisin sanoen analyysin avulla pyrin vastaamaan päätutkimuskysymykseeni: Millaisia moraalisen toimijuuden määritelmiä ylläpidetään ja vahvistetaan internetin julkisessa ja epämuodollisessa vertaisyhteisössä, kun kyseessä on raskaana oleva työntekijä tai -hakija? Aivan ensimmäiseksi olen jaotellut tutkimusaineiston argumentoinnin lähtökohtien (ks. s ) mukaisesti todellisuutta ja suotavaa toimintaa käsitteleviin kommentteihin. Todellisuuden kuvaukset luovat kuvaa siitä, millaiseksi arjen työmaailma rakennetaan kielellisesti. Näihin väittämiin lukeutuvat kaikki kommentit, jotka sisältävät otaksumia normaalista tai tavanomaisesta toiminnasta. Tarkastelemissani keskusteluissa väitteisiin todellisuudesta kuuluvat myös omakohtaisten ja tuttavien kokemusten jakaminen. Vaikka näiden argumenttien analyysi olisikin mielenkiintoista, niin ne eivät ole relevantteja tutkimusasetelmani suhteen. Perustan tämän väitteen sille seikalle, että niissä ei perustella käsityksiä siitä, kuinka saisi tai pitäisi toimia, vaan kuinka toimitaan työmaailmassa. Kyseiset väitteet eivät vastaa kysymykseen oikeutetun toimijuuden sisällöstä vaan tavanomaisen toimijuuden sisällöstä. Niissä ei arvoteta moraalisesti toimijuutta. Tästä syystä ne on jätetty analyysin ulkopuolelle. Analyysin varsinaiset tutkimuskohteet eli suotavaa toimintaa kuvaavat kommentit, jotka koostuvat arvoperusteluista, olen ensin jäsentänyt velvollisuuksien kautta perusteleviin