KÄMMENNIEMI, ja 9, AUNESSALMENKATU 6 JA 10, TONTTIEN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KATU- JA VIRKISTYSALUETTA. KAAVA NRO 8443.

Transkriptio

1 KÄMMENNIEMI, ja 9, AUNESSALMENKATU 6 JA 10, TONTTIEN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KATU- JA VIRKISTYSALUETTA. KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 12. päivänä marraskuuta 2012 päivättyä ja tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee Kämmenniemen keskustassa Teiskossa noin 25 km kaupungin keskustasta pohjoiseen. Kaavamuutoksen kohteena on kaksi erillispientalotonttia lähiympäristöineen. Alueen kaakkoispuolella on Kämmenniemen koulu ja suunnittelualueen pohjois-, itä- ja länsipuolella on erillispientaloasutusta. Kaavatonttien luoteisreuna on noin metrin etäisyydellä Näsijärvestä. Tontin osoite on Aunessalmenkatu 6 ja pinta-ala 2256 m². Tontille on tehty tonttijako nro 8491 ja se on merkitty tonttirekisteriin Tontilla on vuonna 1970 rakennettu vapaa-ajan asunto (n. 40 k-m 2 ) ja autotallirakennus (n.15 k-m 2 ). Tontin osoite on Aunessalmenkatu 10. Maarekisteriin tila on merkitty ja tilan pinta-ala on 2180 m². Tilalla on vuonna 1968 rakennettu asuinrakennus (n.35 k-m 2 ) ja ulkorakennus (n. 20 k-m 2 ). Suunnittelualueen pohjoisosa on Aunessalmenkadun länsipää. Tonttien eteläpuolella sijaitsee lähivirkistysalue, jolla on uima-rannalle kulkeva ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Huoltoajo on sallittua. Lähivirkistysalueen ja rannan välissä on venevalkamaksi merkitty alue. Kaavamuutosalueen maaperä on pääosin moreenia. Alueen länsireuna on kalliota ja etelä-kaakko-osassa on kapea kaistale savi-aluetta. 1.2 Tavoitteet Aloitteet asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet tonttien ja 9 omistajat. Hakijoiden tavoitteena on jakaa tontit, jolloin nykyisen kahden tontin sijasta alueella olisi neljä erillispientalotonttia sekä kasvattaa samalla hiukan rakennusoikeutta. Toisella hakijoista oli vaihtoehtoisesti tavoitteena osoittaa kaavamuutosalueelle esim. kolme paritaloa. Maankäytön suunnittelun tavoitteena on lisäksi avata alueen kautta Kämmenniemen pohjoispuolen pientaloalueilta puuttuva itä-länsisuuntainen lähinnä jalankulkua palveleva kevyenliikenteen yhteys kylän palveluihin. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet

2 Asemakaavamuutos kuulutettiin vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Maakuntamuseolla ei ollut hankkeesta huomautettavaa. Suunnitelmasta saatiin yksi mielipide. Mielipiteessä oltiin huolestu-neita kaavan venevalkama-alueesta, johon on nyt käyttöoikeus kaavaalueen tonteilla sekä kahdella naapuritontilla, mutta kaavaluonnoksen myötä oikeus venevalkaman käyttö tulisi kuudelle tontille nykyisen neljän sijasta. Huolena on käyttäjien määrä siinä tapauksessa, että uudet talot ovat paritaloja. Kaavaluonnoksessa kaava-alueen tonttien rakennusoikeus on mitoitettu yksiasuntoiselle omakotitalolle, eikä ole todennäköistä, että niihin tulisi paritaloja, vaikka erillispientalo-tontille onkin mahdollista rakentaa kaksiasuntoinen omakotitalo. Kaikki oikeutetut kiinteistöt käsitellään lohkomistoimituksessa, jossa määritetään uudelleen venepaikkaoikeudet. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Luonnoksesta saatiin yhdeksän lausuntoa tai kommenttia, joista neljässä oli huomautettavaa. Maakuntamuseo on todennut, että alueella ei ole arkeologista inventointitarvetta. Tampereen Sähköverkon lausunnossa kiinnitettiin huomiota viheralueen ojan lähellä kulkevaan 20 kv:n kaapeliin. Mahdollisesta kaapelin siirrosta aiheutuvat kustannukset tulee korvata aiheuttamisperiaatteen mukaan verkkoyhtiölle. Tampereen Veden lausunnossa todettiin kaavamuutosalueen olevan sen toiminta-alueella. Alueella olevat tontit ovat nykytilanteessakin verkostojen piirissä. Vesihuollon liitokset osoitettaisiin Aunessalmenkadun suuntaan. Kaavamuutoksella on osoitettu osia nykyisestä korttelialueesta katualueeksi, Aunessalmenkujaksi. Tonttien 7999/1 ja 8114/12 liittäminen verkostoihin tulee huomioida kadun kunnallistekniikan suunnittelussa. Yleiset vesihuollon putket tehdään Tampereen kaupungin toimesta kadun rakentamisen yhteydessä tonttien rajalle saakka ja kadun sekä tonttien korkeus-taso valitaan niin, että viemäröinti voidaan toteuttaa viettoviemäröintinä. Kiinteistötoimen lausunnossa todetaan, että yleisten alueiden luovuttaminen edellyttää ehdollista luovutuskirjan allekirjoitusta ennen asemakaavaehdotuksen hyväksymistä. 1.4 Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaavassa kaksi suurehkoa omakotitonttia jaetaan kumpikin kahdeksi erillispientalotontiksi. Alue sijaitsee aivan Kämmenniemen palvelujen tuntumassa, jolloin tonttien jako on perusteltua. Kaava-alueen pinta-ala on noin 6300 m 2 :ä, josta korttelialueiden pintaala on 4058 m 2 :ä. Alueelle muodostuu neljä erillispientalotonttia (AO- 25). Alueen rakennusoikeus on 840 k-m 2, jolloin korttelin rakentamistehokkuus on e=0.21. Uutta kerrosalaa on 240 k-m 2 :ä.

3 Kullakin tontilla on rakennusoikeutta 180 m 2 asuinrakennusta ja 30 m 2 talousrakennusta varten. Osa nykyisestä korttelialueesta osoitetaan katualueeksi, sekä pieni osa lähivirkistysalueeksi. Kulku uusille tonteille tulee uuden kadun kautta. Uuden Aunessalmenkujan kautta virkistysalueen poikki osoitetaan ohjeellinen kevyenliikenteen yhteys koulun tontin pohjoisnurkkaan. Yhteys palvelee kävelijöitä taajaman länsipuolelta idän suuntaan palveluihin ja bussipysäkille ja ohjaa samalla koulurakennuksen vierestä kulkevan vilkkaan läpikulun pois koulun pihasta. Lisäksi Käälahdenkaistan virkistysalueelle osoitetaan pitkittäissuuntainen ohjeellinen kevyenliikenteen yhteys nykyisen kaavan mukaan. Kevyen liikenteen yhteyden kautta sallitaan huoltoajo venevalkamalle. 1.5 Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. Venevalkaman rasiteoikeudet käsitellään muodostuvien tonttien osalta lohkomistoimituksessa, jolloin ratkaistaan vene-valkaman käyttöön oikeutetut mahdolliset uudet tontit. Maanalainen sähkökaapeli siirretään toteutusvaiheessa pois puistosta Aunessalmenkujan kohdalle. 2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2.1 Tunnistetiedot Tonttijako: Tonttijako tehdään kaavan yhteydessä. Asemakaava muutos koskee Tampereen kaupungin Kämmenniemen kaupunginosan korttelia ja 9 sekä katu- ja virkistysaluetta. Kaavan laatija Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, arkkitehti Katariina Laine ja projektiarkkitehti Vesa Kinttula. Dno TRE1656/ /2012 Vireille tulo: Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kämmenniemen keskustassa Teiskossa n. 25 km kaupungin keskustasta pohjoiseen. 2.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

4 Kämmenniemi, ja 9, Aunessalmenkatu 6 ja 10. Tonttien jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Katu- ja virkistysaluetta. Kaava nro Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta , tark Havainnekuva , tark Asemakaavan selostuksen liitelomake 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Kämmenniemen keskustassa Teiskossa n. 25 km kaupungin keskustasta pohjoiseen. Alueen kaakkoispuolella on Kämmenniemen koulu ja suunnittelualueen pohjois-, itä- ja länsipuolella on erillispientaloasutusta. Tonttien luonteisreuna on noin metrin etäisyydellä Näsijärvestä naapuritonttien ulottuessa Näsijärven rantaan saakka. Kaavamuutosalueen tontit ovat Aunessalmenkadun eteläpuolella ja ne ovat liitettävissä kunnan vesihuoltoverkostoon Aunessalmenkadun ja kujan kautta. Tontin osoite on Aunessalmenkatu 6 ja pinta-ala 2256 m². Tontille on tehty tonttijako nro 8491 ja se on merkitty tonttirekisteriin Tontilla on vuonna 1970 rakennettu vapaa-ajan asunto (n. 40 k-m 2 ) ja autotallirakennus (n.15 k-m 2 ). Tontin osoite on Aunessalmenkatu 10. Maarekisteriin tila on merkitty ja tilan pinta-ala on 2180 m². Tilalla on vuonna 1968 rakennettu asuinrakennus (n.35 k-m 2 ) ja ulkorakennus (n. 20 k-m 2 ). Suunnittelualueen pohjoisosa koskee Aunessalmenkadun länsipään tontteja 6 ja 7. Tonttien eteläpuolella sijaitsee lähivirkistysalue, jossa on uimarannalle kulkeva ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Lähivirkistysalueen ja rannan välissä on venevalkamaksi merkitty alue, joka on osoitettu merkinnällä tonttien 8114/ 6,7, 8 ja 9 käyttöön Luonnonympäristö Alueen maaperä on kaupungin paikkatietoaineiston mukaan pääosin moreenia. Länsiosa on kalliota ja kapea kaistale etelä-reunaa savea samoin kuin viheraluekaistakin. Viheraluekaista on puuton ja luonnontilainen, kaavassa olevaa ulkoilureittiä ei ole rakennettu. Tontin 8 eteläreuna oli alkukesästä tulvalammikkona. Alueen korkeuserot vaihtelevat noin + 98,5mpy 104mpy Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne

5 Alue on Kämmenniemen keskustassa omakotialueella. Alueen kaakkoispuolella on Kämmenniemen koulu ja suunnittelualueen pohjois-, itä- ja länsipuolella on erillispientaloasutusta. Tonttien luoteisreuna on noin metrin etäisyydellä Näsijärvestä naapuritonttien ulottuessa Näsijärven rantaan saakka. Kaavamuutosalueen tontit ovat Aunessalmenkadun eteläpuolella. Tonttien eteläpuolella sijaitsee lähivirkistysalue, jossa on uimarannalle kulkeva ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Lähivirkistysalueen päässä on pieni venevalkama. Palvelut Kämmenniemen palvelut sijaitsevat alueen koillis-kaakko-puolella kaava-alueen välittömässä läheisyydessä. Liikenne Aunessalmenkatu on vähäliikenteinen leveähkö tonttikatu liittyen alueen palvelukeskukseen Maanomistus Kaava-alueen tontit ja venevalkama ovat yksityisen omistuksessa. Tampereen kaupunki omistaa viheralueen ja katualueen. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistunut ympäristö-ministeriössä. Siinä alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi Yleiskaava Kaavamuutosalueella ei ole voimassaolevaa yleiskaavaa. Kämmenniemen osayleiskaavoitus on kaavoitusohjelman mukaisesti tarkoitus käynnistää Asemakaava Kaava-alueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan asemakaavan mukaiset tontit ovat erillispien-talojen korttelialuetta (AO-25), jossa tontille sallitusta rakennus-oikeudesta 15 % saadaan käyttää vain maanpäällisiksi autosuoja- ja taloustiloiksi. Rakennusoikeutta molemmille tonteille on osoitettu 300 m² ja tehokkuusluku on molemmilla 0,13. Kaava-alueen eteläreuna on asemakaavassa lähivirkistysaluetta (VL). ja pohjoisreuna katualuetta. Näsijärven rannassa on kapea venevalkama -alue (LV).

6 Asemakaavaan on merkitty alin viemäröitävissä oleva taso, joka on tontilla ,7 ja tontilla ,0. Tonttijako Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Aloitteet asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet tonttien ja 9 omistajat. Hakijoiden tavoitteena on jakaa tontit, jolloin nykyisen kahden tontin sijasta alueella olisi neljä erillispientalotonttia sekä kasvattaa samalla hiukan rakennusoikeutta. Toinen hakijoista asettaa vaihtoehtoisesti tavoitteeksi osoittaa kaavamuutosalueelle esim. kolme paritaloa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteet asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet tonttien ja 9 omistajat ( ja ). Kaupunkiympäristön kehittäminen perii kaavoituksesta taksan mukaiset kulut. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Muutoksen hakijat Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Kämmenniemen omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, mm. kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos, Kaupungin yhtiöt ja liikelaitokset: Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Vesi liikelaitos Pirkanmaan ELY keskus Muut ilmoituksensa mukaan Vireille tulo Kaavahanke on tullut vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavamuutos kuulutettiin vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Suunnitelmasta saatiin yksi mielipide. Siinä oltiin

7 huolestuneita kaavan venevalkama-alueesta, johon on nyt käyttöoikeus kaava-alueen tonteilla sekä kahdella naapuritontilla, mutta kaavaluonnoksen myötä oikeus venevalkaman käyttöön tulisi kuudelle tontille nykyisen neljän sijasta. Huolena on käyttäjien määrä siinä tapauksessa, että uudet talot ovat paritaloja. Kaavaluonnoksessa kaava-alueen tonttien rakennusoikeus on mitoitettu yksiasuntoiselle omakotitalolle, eikä ole todennäköistä, että niihin tulisi paritaloja, vaikka erillispientalo-tontille onkin yleensä oikeus rakentaa kaksiasuntoinen omakotitalo. Kaikki oikeutetut kiinteistöt käsitellään lohkomistoimituksessa. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Luonnoksesta saatiin yhdeksän lausuntoa tai kommenttia, joista neljässä oli huomautettavaa. Maakuntamuseo on todennut, että alueella ei ole arkeologista inventointitarvetta. Tampereen Sähköverkon lausunnossa kiinnitettiin huomiota viheralueen ojan lähellä kulkevaan 20 kv:n kaapeliin. Mahdollisesta kaapelin siirrosta aiheutuvat kustannukset tulee korvata aiheuttamisperiaatteen mukaan verkkoyhtiölle. Tampereen Veden lausunnossa todettiin kaavamuutosalueen olevan sen toiminta-alueella. Alueella olevat tontit ovat nykytilanteessakin verkostojen piirissä. Vesihuollon liitokset osoitettaisiin Aunessalmenkadun suuntaan. Kaavamuutoksella on osoitettu osia nykyisestä korttelialueesta katualueeksi, Aunessalmenkujaksi. Tonttien 7999/1 ja 8114/12 liittäminen verkostoihin tulee huomioida kadun kunnallistekniikan suunnittelussa. Yleiset vesihuollon putket tehdään Tampereen kaupungin toimesta kadun rakentamisen yhteydessä tonttien rajalle saakka ja kadun sekä tonttien korkeustaso valitaan niin, että viemäröinti voidaan toteuttaa vietto-viemäröintinä. Kiinteistötoimen lausunnossa todetaan, että yleisten alueiden luovuttaminen edellyttää ehdollista luovutuskirjan allekirjoitusta ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä. Kaupunkimittaus tarkensi venevalkama-oikeuteen liittyviä asioita; mahdolliset uudet rasitteet käsitellään lohkomistoimituksessa. Asemakaavaehdotuksessa on huomioitu tarkistuksena rajaus siten, että venevalkama on jätetty kaavasta pois, koska sen merkintöjä ei ole tarpeen muuttaa. Venepaikat huomioidaan lohkomistoimituksen yhteydessä. Tontin 8114/12 länsikärjestä otetaan n. 15 m 2 :n alue puistoon, jonka kautta ajoyhteys (h) on mahdollista järjestää venevalkamalle. Kaavoituksen aikana on keskusteltu mm. Kaupunkikehityksen yleisten alueiden suunnittelun kanssa kevyenliikenteen yhteystarpeista Kämmenniemessä ja on todettu alueella olevan yleinen maakäytöllinen tavoite kevyenliikenteen yhteyteen. Samalla on todettu tarve ennen tonttien rakentamista hoitaa ympäristön sade- ja sulamisvesien kulku niin, että ympäristön vedet eivät valu alueen tonteille. Kaavan puistoalueella kulkee nyt yksityisen toimijan rakentama salaojitus, joka ei ajoittain toimi. Asiasta on keskusteltu mm. vesilaitoksen edustajan

8 kanssa paikanpäällä sekä Kaupunkikehityksen rakentamisen ja kunnossapidon edustajan kanssa. 4.5 Asemakaavan tavoitteet Aloitteet asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet tonttien ja 9 omistajat. Hakijoiden tavoitteena on jakaa tontit, jolloin nykyisen kahden tontin sijasta alueella olisi neljä erillispientalotonttia sekä kasvattaa samalla hiukan rakennusoikeutta. Toinen hakijoista asettaa vaihto-ehtoisesti tavoitteeksi osoittaa kaavamuutosalueelle esim. kolme paritaloa. Maankäytön suunnittelun tavoitteena on lisäksi avata alueen kautta Kämmenniemen pohjoispuolen pientaloalueilta puuttuva itä-länsisuuntainen lähinnä jalankulkua palveleva kevyenliikenteen yhteys kylän palveluihin. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavassa kaksi suurehkoa omakotitonttia jaetaan kumpikin kahdeksi erillispientalotontiksi. Alue sijaitsee aivan Kämmenniemen palvelujen tuntumassa, jolloin tonttien jako on perusteltua. Nykyisillä tonteilla olevan yhteisvenevalkaman käyttöoikeus on rasiteoikeus. Uusien tonttien mahdollinen rasiteoikeus ratkeaa kiinteistötoimituksessa (lohkomisessa). Pieni osa nykyisestä korttelialueesta osoitetaan katualueeksi, sekä hyvin pieni osa lähivirkistysalueeksi. Kulku uusille tonteille tulee uuden kadun kautta. Lähivirkistysalueelle osoitetaan alueen poikki ohjeellinen kevyenliikenteen yhteys koulun tontin pohjoisreunaan; yhteys palvelee lähinnä kävelijöitä taajaman länsipuolelta palveluiden suuntaan ja ohjaa samalla koulurakennuksen vierestä kulkevan läpikulun pois koulun pihasta. Samoin osoitetaan voimassa olleen kaavan mukaan pitkittäissuuntainen kevyenliikenteen yhteys. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Kaava-alueen pinta-ala on noin 6700 m 2 :ä, josta korttelialueiden pintaala on 4058 m 2 :ä. Alueelle muodostuu neljä erillispientalo-tonttia (AO- 25). Alueen rakennusoikeus on 840 k-m 2, jolloin korttelin rakentamistehokkuus on e=0.21. Uutta kerrosalaa on 240 k-m 2 :ä. Kullakin tontilla on rakennusoikeutta 180 m 2 asuinrakennusta ja 30 m 2 talousrakennusta varten. Tonteilla oleva merkintä pit-17 osoittaa kunkin

9 rakennusalalle rakennettavan rakennuksen enimmäispituuden metreinä. Kattokaltevuus on merkitty kaavaan välille IIy60 % merkinnällä saa rakennuksen ylimmässä kerroksessa enintään prosenttiluvun osoittaman määrän alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Ik-4 osoittaa, että rakennuksen seinään saadaan sijoittaa yksittäisiä ikkunoita, joiden koko on enintään 0,20 m 2 ja yhteispinta-ala enintään 1,0 m2, kun asuinrakennus sijoitetaan 4 m lähemmäksi ja enintään 2 m:n etäisyydelle naapuritontin rajasta. Viem-1 merkintä kaavakartassa tarkoittaa, että viemäröinnin korkeusasema sekä pudotuskorkeus on tarkistettava rakennustoimenpiteen yhteydessä. Asemakaavaan on merkitty alin viemäröitävissä oleva taso, joka on tontilla ,7 ja tontilla ,0. Kaavamuutoksen alue on Tampereen Veden toiminta-alueella. Alueella olevat tontit ovat nykytilanteessakin verkostojen piirissä. Vesihuollon liitokset osoitettaisiin Aunessalmenkadun suuntaan. Kaavamuutoksella on osoitettu osia nykyisestä korttelialueesta katualueeksi, Aunessalmenkuja. Tonttien 7999/1 ja 8114/12 liittäminen verkostoihin tulee huomioida kadun kunnallistekniikan suunnittelussa. Yleiset vesihuollon putket tehdään Tampereen kaupungin toimesta kadun rakentamisen yhteydessä tonttien rajalle saakka ja kadun sekä tonttien korkeustaso valitaan niin, että viemäröinti voidaan toteuttaa viettoviemäröintinä Viheralueet Lähivirkistysalue säilyy lähes nykyisellään; pieni osa nykyisestä korttelialueesta osoitetaan lähivirkistysalueeksi kevyenliikenteen yhteyttä varten. VL- alueen pinta-ala on 1296 m 2. Tonttien puoleiseen pohjoissivuun on osoitettu ojamerkintä, ojan kautta ohjataan alueen sade- ja sulamisvesiä. Lähivirkistysalueen kautta on kulku venevalkama-alueelle, kuten myös poikittainen yhteys asuinalueilta kylän keskukseen Liikenne- ja katualueet Ajo tonteille tulee uuden Aunessalmenkujan kautta, joka toimii myös uutena kevyenliikenteen yhteytenä asuinalueilta palveluiden suuntaan. Aunessalmenkadun päähän on muodostettu kääntö-paikka nykyistä leveää tonttikatua hivenen leventämällä siten, että kaava-alueen tonteista on muutettu pieni kaista katualueeksi. Kääntöpaikka on leveimmältä kohdalta 14 m. Venevalkama-alue säilyy nykyisellään. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön, yhdyskuntaraken-teeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, eikä kaavalla ole lähiympäristöä

10 laajempia ympäristövaikutuksia. Kaavamuutos tiivistää hivenen asutusta Kämmenniemen taajamassa ja tukee taajaman kehitystä. Tuleva rakentaminen liittyy olevaan pientaloalueeseen. Muutoksella ei ole merkitystä Aunessalmenkadun ajoliikenteelle. Kaavan myötä avautuu kevyenliikenteen kulkumahdollisuus koulun tontin pohjoisreunaa alueen keskukseen, mikä vähentää koulurakennuksen vierestä kulkevaa kevytliikennettä ja mahdollista siitä aiheutuvaa häiriötä koululle Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentamisella ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Asemakaavamuutos toteutetaan sen saatua lainvoiman. Venevalkaman rasiteoikeudet käsitellään muodostuvien tonttien osalta kiinteistötoimituksen yhteydessä, jolloin ratkaistaan vene-valkaman käyttöön oikeutetut mahdolliset uudet tontit. Maanalainen sähkökaapeli siirretään toteutusvaiheessa pois puistosta Aunessalmenkujan kohdalle. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.