Sammaan Seudun Kyläsuunnitelma 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sammaan Seudun Kyläsuunnitelma 2003"

Transkriptio

1 Sammaan Seudun Kyläsuunnitelma 2003

2 Kylän kehittämistervehdys Tämä kirjanen on Sammaan Seudun ensimmäinen kyläsuunnitelma. Tähän suunnitelmaan kiinteästi liittyvien kyläkyselyjen ja suunnittelutyön tarkoituksena on ollut antaa jokaiselle alueen asukkaalle mahdollisuus vaikuttaa alueen tulevaisuuden suunnitteluun. Tärkeänä osana on myös saatu palaute alueen nykytilasta, sillä kehittäminen on mahdollista vain, jos lähtötilanne on tiedossa. Kyläsuunnitelmaan on pyritty kokoamaan mahdollisimman kattavasti tietoa alueesta, sen historiasta, nykytilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Näin suunnitelma toimii myös oppaana kylään ja sen elämään tutustumisessa. Oman lisävärinsä kyläsuunnitelman tekoon on tuonut alueen laajuus. Vaikka suunnitelma onkin tehty Sammaan seudulle, ei alue maantieteellisen suuntautumisensa suhteen ole kovin yhtenäinen. Luonnollisesti Sammaljoen kylän merkitys alueen keskellä on tärkeä, mutta esimerkiksi Houhajärven asukkaiden suuntautuminen palveluissa kohti yhtä lähellä sijaitsevaa Vammalan keskustaa on ymmärrettävää. Kuitenkin suunnitelmassa on pyritty ottamaan koko alue tasapuolisesti huomioon. Myös se seikka, että alueen pienemmille kylille tuskin olisi saatu omaa suunnitelmaa aikaiseksi puoltaa laajemman alueen mukaanottoa. Kyläsuunnitelma pelkästään ei riitä alueen kehittämiseen, vaan siihen tarvitaan aktiivisia ja ympäristöstään kiinnostuneita henkilöitä. Tällaisille henkilöille tämä suunnitelma toivottavasti antaa lisäpontta ja ideoita. Samoin tämän suunnitelman tiedot ovat sen valmistumisajan tietoja joita pitää tarpeen tullen päivittää. Jokaisella on varmasti myös lisättävää tähän suunnitelmaan, sillä jo kokoamisvaiheessa esiin nousi ideoita, joita kannattaisi aikaa myöten kehittää. Vaikka tämän kyläsuunnitelman käytännön kokoaminen onkin ollut kylätoimikunnan vastuulla, ovat suunnitelmassa esiin nostetut ideat ja asiat vapaasti kaikkien käytettävissä. Kaikki ideat ja hankkeet alueen viihtyisyyden lisäämiseksi tulevaisuudessa olisi tärkeää saada esiin. Kehotankin alueen asukkaita tuomaan rohkeasti esiin ideoitaan, ovat ne sitten kuinka vaatimattoman tai hullun tuntuisia tahansa. Yhdessä pohtien ideat jalostuvat. Pekka Seppä Kyläsuunnitelman teko polkaistiin todenteolla käyntiin kyläkokouksessa 2

3 Sisällysluettelo Kylän kehittämistervehdys 2 Kyläsuunnitelman taustaa 4 Sammaan seutu 4 Sijainti 4 Ikä- ja elinkeinorakenne 4 Palvelut 5 Maisema ja ympäristö 5 Sammaan alueen historiaa 6 Kulkeminen 6 Sivistys saapuu Sammaalle 7 Leipä leveämmäksi 7 Maitoa maailmalle 8 Kaupankäyntiä ja palveluita 8 Elinkeinoelämän nykytilanne 8 Seurakunnallista elämää 10 Historiaa 10 Nykytilanne 10 Tulevaisuuden kuva 11 Kyläkysely 12 Vakituisille asukkaille suunnattu kyläkysely 12 Sammaan alueen kartta 16 Kyläkysely jatkuu 18 Kyläkysely kesäasukkaille 20 Sammaan seudun nuorten mielipiteitä kylästään 23 Koululaisten mielipiteet 23 Nelikenttäanalyysi 24 Kehittämistavoitteet Sammaan alueella 25 Julkiset palvelut 25 Yksityiset palvelut 26 Muut palvelut 26 Yritykset/työpaikat 26 Kyläyhteisö 27 Tulevaisuuden hankkeet 28 Sammaan seudun yhdistysten esittely 29 3

4 Kyläsuunnitelman taustaa Kyläsuunnitelman tekemisestä Sammaan seudulle keskusteltiin ensimmäisen kerran tosimielellä jo kevään 2001 kyläkokouksessa. Silloin suunnitelman teko, asian saamasta kannatuksesta huolimatta, ei vielä lähtenyt käyntiin. Vuotta myöhemmin Vammalan kaupungin kylien kehittämishankkeen myötä kylätoimikunta tarttui asiaan ja suunnitelman teko käynnistyi. Alkuvaiheessa liikkeellelähtö oli hidasta, johtuen pitkälti väestön maatalousvaltaisuudesta; maanviljelijän almanakka on kesäaikaan varattu viljelytöille. Puintien jälkeen 2002 kylätoimikunta päätti järjestää kyläkokouksen, jossa kyläsuunnitelman tekoa esiteltiin. Kokous pidettiin ja siinä valittiin myös kyläsuunnittelutoimikunta käytännön työtä toteuttamaan. Talven aikana neljä pientä työryhmää keräsi tietoa Sammaan seudusta ja toteutti mittavan kyläkyselyn. Vuoden 2003 alkupuolella kokoontui kaksi reilun kymmenen hengen suunnitteluryhmää useamman kerran pohtimaan miten kylää pitäisi kehittää. Suunnitteluryhmät lähestyivät kylää miettimällä millaisia ongelmia sieltä löytyy ja miten ongelmat voisi ratkaista. Nuoret saivat omat toiveensa esille pohtimalla Nuorisoseuran järjestämässä nuortenillassa kylän asioita. Myös koulussa oppilaat listasivat toiveitaan hyvästä kylästä. Keväällä 2003 kyläkokouksessa kyläläisille esiteltiin kyläkyselyn satoa tiivistettynä. Kokouksessa myös valittiin uusi kylätoimikunta, joka saikin sitten tehtäväkseen hoitaa kyläsuunnitelman teon loppuun asti. Huomiota kiinnittävä piirre kyläsuunnittelussa on ollut, että se on selvästi aktivoinut Sammaan seutua. Työhön on löytynyt aktiivista ja innostunutta väkeä ja kokouksissa ja kyselyssä on nostettu tukuittain esiin hyviä ideoita seudun kehittämiseksi. Innostus näkyy myös keväällä 2003 valitussa kylätoimikunnassa, johon uudet jäsenet löytyivät todella helposti juuri kyläsuunnittelutyön kautta. Sammaan seutu Sijainti Sammaan seutu sijaitsee Lounais- Pirkanmaalla, Vammalan kaupungin eteläosissa. Matkaa Sammaljoen kylän keskustaan Vammalan keskustasta kertyy 18 kilometriä. Vanhastaan alue on tunnettu Etelä-Tyrvään nimellä, ja tunnetaan vieläkin vaikka Tyrvään kunnan yhdistymisestä Vammalan kaupunkiin on kulunut jo kolmekymmentä vuotta. Alueen keskellä on tiiviimpi kylätaajama, Sammaljoen kirkonkylä, jonka koulun koulupiiriä pidetään Sammaan seutuna. Myös Sammaljoen äänestysalue on kutakuinkin sama kuin koulupiiri, ja tällä alueella toimii myös kyläsuunnitelman laatimisesta vastannut kylätoimikunta. Sammaljoen ympärillä ovat Rautaniemi, Anttilankulma, Houhajärvi ja Murtoonmaa. Näiden kylien muodostama alue on Sammaan seutu. Alueen rajoina ovat idässä Urjalan kunnan ja etelässä Punkalaitumen kunnan rajat. Lännessä Sammaan seudun naapureina ovat Illon ja Tapiolan kylät, pohjoisessa Kaltsila ja Kivijärvi. Sammaan seudun ikä- ja elinkeinorakenteet Parin vuoden takaisen tilaston mukaan tämän kyläsuunnitelman kattamalla Sammaan seudulla asuu vakituisesti n. 550 henkilöä. Asukkaiden ikäjakauma on silloin ollut seuraava: 4

5 yli 65 v. 21 % 0-17 v. 20 % v. 8 % mm. voimistelijat. Erikoisuutena Houhajärvellä sijaitsevat tutkitusti maamme parhaat beach-volley kentät. Seudun paras uimapaikka löytyy Houhajärveltä, Vesarannasta, jossa toimii myös vireä kesäteatteri Sammaljoen, Illon ja Houhajärven asukkaiden vetämänä v. 25 % v. 26 % Alueen talouksien sosioekonominen rakenne: Maatalousyrittäjät 16 % Muut yrittäjät 3 % Toimihenkilöt 13 % Työntekijät 14 % Eläkeläiset 37 % Opiskelijat 2 % Muut 15 % (Lähde Suomi CD) Vakituisia asuntoja Sammaan seudulla on n. 220 kpl. Vapaa-ajan asuntoja n. 80 kpl. Sammaan alueen palvelut Sammaan alueella palvelut, vähentymisestä huolimatta, ovat säilyneet kuitenkin melko hyvin. Sammaljoen kylässä toimii koulun alaaste, viihtyisä kyläkauppa josta saa myös posti-, pankki- ja lääkekaappipalvelut. Terveydenhoitajan vastaanotto on terveystalolla, samassa talossa toimii myös kirjasto. Kylän oma kirkko ja rukoushuone ovat ahkerassa käytössä ja kylällä on myös oma hautausmaa. Sammaljoen kylätaajamassa on tarjolla runsaasti vuokra-asuntoja, mm. kaksi vuokrarivitaloa. Kylätaajaman vesihuolto on ratkaistu vesiosuuskunnan vesijohtoverkostolla, jota tämän suunnitelman valmistumisaikoihin laajennetaan myös kylätaajaman ulkopuolelle. Urheilupaikoista käytetyimpiä ovat urheilukenttä ja pururata, koulun kenttä ja talviaikaan hiihtoladut. Sampolan salissa pelataan erilaisia pelejä, koulun salissa kokoontuvat Maisema ja ympäristö Saavuttaessa Sammaan seudulle luoteesta, Vammalan keskustasta, on valittavana kaksi reittiä, joko Kangastie tai Houhajärventie. Molemmat tiet on aikanaan rakennettu soraharjulle. Houhajärventie mutkittelee pienten peltoaukeiden ja metsien välissä, talojen pilkahdellessa harvakseltaan tien varresta. Kangastien varressa sijainneet komeat harjut on viimeisten kolmenkymmenenviiden vuoden aikana ajettu rakennussoraksi kaupunkiin. Tie kulkeekin nykyisin lähes koko matkan sorakuopassa. Harjualueen pohjavedet ovat kuitenkin säästyneet ja alue onkin nykyisin tärkeä pohjavesialue, josta niin Vammalan kaupunki kuin Sammaljoen kyläkin saavat juomavetensä. Teiden väliin jää pitkä ja kapea Houhajärvi, jonka eteläpäästä noin puolet kuuluu Sammaan seudun alueeseen. Houhajärven eteläpäässä sijaitsee alueen tärkein uimaranta, kaupungin omistama Vesaranta. Aivan Punkalaitumen rajan tuntumassa on pienempi Latvajärvi, jonka rannalla on mm. Erämiesten Latvamaja. Pääosin Punkalaitumen puolella sijaitsevan Sammakkajärven pohjoispää ulottuu Sammaan alueelle. Kangastie ja Houhajärventie yhdistyvät Sammaljoen kylän keskustassa. Siitä tie johtaa itään, Urjalan kunnan puolella olevaan Halkivahaan tai toista reittiä Kivijärvenmaan kautta Vesilahden Rämsööseen. Myös etelään, Punkalaitumen Liitsolaan johtaa tie. Kangastietä pitkin Sammaljoelle saavuttaessa risteää pari kilometriä ennen kirkonkylää vasemmalle Rautaniementie. Tämä tie kulkee kapean ja korkean soraharjun päällä ja molemmin puolin levittäytyvät viljavat peltoaukeat. Maisema muuttuu nopeasti hyvin karuksi ja kiviseksi jatkettaessa matkaa Kivijärventietä pitkin. 5

6 Sammaljoki saa alkunsa alueen itäosien ojista ja puroista, jotka johdattavat useiden pikkujärvien vedet jokeen. Joen molemmin puolin on syntynyt avoin, melko tasainen peltoaukea, joka joen kulkua seuraillen ylettyy Rautaniemestä kohti länttä, Sammaan alueen halkaisten. Joki jatkaa kulkuaan Huittisten kautta Kokemäenjokeen, päätyen lopulta Pohjanlahteen. Joen maisemallinen arvo on kärsinyt huomattavasti muutamia vuosia sitten Sammaljoen kylätaajaman kohdalta alajuoksulle tehdyn perkauksen vuoksi. Joki on myös merkitty melontareitiksi, mutta toistaiseksi melonta onnistuu siinä lähinnä vain kevään korkeampien vesien aikana. Haettaessa alueelta korkeampia paikkoja, kääntyy katse lähellä Houhajärven eteläpäätä sijaitsevaan jyrkkäseinäiseen Halkivuoreen, Sammaljoen ja Rautaniemen välistä löytyvään Joutsivuoreen ja Rautaniemen Penttilän-, Lepolan- ja Lailuvuoriin. Retkeilijöille nämä paikat ovat tutustumisen arvoisia, etenkin Halkivuori tarjoaa kiipeilijöillekin haasteita jyrkkine seinämineen. Lähellä Sammaljoen kylää sijaitsevaan Patakallioon kanattaa myös tutustua. Alueemme historian alkutaipaleesta ei ole Sammaljoen kylän itäreunalla sijaitsevan Melkkaan tilan mailla on pieni rauhoitettu alue. Sieltä löytyi vuonna 1961 harvinainen Mäkiorvokki -esiintymä ja edelleenkin Mäkiorvokkia paikalta löytyy. Rauhoituspäätös on ollut aikoinaan Tyrvään kunnan ensimmäinen. Sammaljoen keskustan lisäksi asutuksen muodostama toinen pieni kylätaajama on Rautaniemessä. Muuten Sammaan alue on harvaanasuttua maaseutua, tosin Houhajärven koillisrantaa seurailee hyvin tiheä kesäasuntojen rivi. Sammaan alueen historiaa tarkkaa tietoa. Löytyy kuitenkin asiakirjamainintoja, joista tiedämme asutusta olleen ainakin 1500-luvulta lähtien. Lisäksi pelloilta ja tonttimailta löytyneet vanhat esineet kertovat omaa tarinaansa kylän historian kulusta. Kyläläisten kulkeminen Liikenneväylien suhteen Sammaljoki on ollut alkuajoista lähtien hieman syrjässä. Kylän läpi kulkevaa jokea on käytetty menneinä aikoina tukinuitossa sekä ilmeisesti kulkuväylänä. Huonoista tieoloista on todistus jo luvulta, jolloin Sammaljoen talolliset lähettivät anomuksen Ruotsin kuninkaalle, ettei heidän tarvitsisi kuljettaa veroviljojaan Turkuun kuin rekikelillä, koska asuivat niin huonon tien takana. Nykyistä kangastietä on taivallettu kauan, alkuaan polkuna, sittemmin ratastienä. Käytettiinpä Houhajärveäkin vesireittinä matkantekoa helpottamaan. Jo 1800-luvun alkupuolella kangastie on ollut jotensakin hyvässä kunnossa ja vuonna 1852 sitä alettiin kunnostaa ja tie jaettiin osiin useamman kylän talojen kesken. Vuonna 1911 tie julistettiin yleiseksi tieksi, jolloin sen kunnossapito jäi kunnalle. Tuohon aikaan anottiin tietä tehtäväksi myös Rautaniemenmaan läpi Vesilahden rajaan asti, mutta hanke toteutui vasta 20- luvulla. Sittemmin näiden teiden hoitaminen siirtyi valtiolle. Sivistys saapuu Sammaalle Vielä 1800-luvun loppupuolella elettiin täällä sivukulmilla miltei kokonaan erossa kaikesta siitä mitä muussa maailmassa tapahtui. Se ainoa paikkakunnalle ilmestyvä sanomalehti piti hakea emäkirkolta asti. Hakumatka oli pitkä, joten lehdet saattoivat vanheta kirkon sakastissa viikkokausia. Tiedonhalua kuitenkin ilmeni entistä laajemmin ja lehtiä ryhdyttiinkin tilaamaan runsaammin ja myös useampia lajeja. Vuosisadan alusta postia jo kuljetettiinkin kylälle kerran viikossa, kunnes vähän myöhemmin saatiin postipysäkki, joka laajeni sittemmin postiasemaksi ja postia saatiin ja lähetettiin entistä useammin. Posti 6

7 piti alkuvaiheessa hakea kylältä itse, myöhemmin se kulki taloihin mm. maitokuskien matkassa. Pitäjän ainoaan lainakirjastoon kirkonkylälle kertyi matkaa ja koska lukuharrastus varsinkin nuorten keskuudessa levisi, innostuttiin Rautaniemeen puuhaamaan omaa kirjastoa. Toiminta alkoi yksityiskodissa ja varoja kirjojen ostoon kerättiin mm. järjestämällä iltamat ja arpajaiset. Koulutoiminta alkoi kiertokouluna. Monien kuntakokousjupakoiden jälkeen rakennettiin Sammaljoelle kansakoulu, joka alkoi toimintansa vuonna Ensimmäisenä opettajana toimi Kalle Vesala, joka innokkaana valistustyön tekijänä alkoi järjestää myös Sammaljoelle kirjastoa. Tähän kirjastoon yhdistettiin myös Rautaniemen kirjasto. Kirjaston yhteydessä toimi joitakin vuosia lukutupa, jossa oli luettavana useita sanomalehtiä ja aikakausikirjoja. Myöhemmin kirjaston paikka on vaihdellut ja nykyisin se toimii terveystalon tiloissa. Rautaniemessä koulun penkkiä alettiin kuluttaa vuodesta 1921 lähtien ensin yksityiskodissa, kunnes vuonna 1925 valmistui koulurakennus. Koulutoiminta Houhajärvellä alkoi vuonna 1909 ja koulurakennus valmistui syksyllä Houhajärven ja Rautaniemen kouluilla ovat aikoinaan toimineet Tyrvään kunnan piirikirjastot, jotka on myöhemmin korvattu kirjastoautolla. Suurimmillaan Sammaljoen koulun oppilasmäärä on ollut luvuilla, jolloin oppilaita oli enimmillään 111, Rautaniemessä ja Houhajärvellä 30-luvulla yli 70. Vuonna 1968 koulutoiminta loppui Rautaniemessä ja vuonna 1978 Houhajärvellä ja näiden alueiden opetus yhdistettiin Sammaljoen kouluun. Leipä leveämmäksi Sammaljoen Huonekalutehdas 1970, Heikki Penttilä tuoleja kasaamassa. (Tyrvään seudun Museon valokuvakokoelma). Elantonsa Sammaan seudun asukkaat ovat pääosin saaneet maa- ja metsätaloudesta. Perinteisen maanviljelyn ja karjanhoidon tueksi alueella aloitettiin elinkeino- ja palveluammattien harjoittaminen, joista osa on kasvanut teolliseksi toiminnaksi. Näistä suurimpia ja Sammaljokea tunnetuksi tekeviä oli luvulla saha- ja puusepänteollisuus sekä pienimuotoiset metallialan yritykset. Seuraavassa muutamia esimerkkejä yrityksistä jotka ovat toimineet paikkakunnalla 1900-luvulla. Sahat: Sammaljoen saha ja vehnämylly Mustanojan saha, Rautasen Vihtorin saha ja mylly Sassi & Wiikari, Harjunpään saha. Puusepän tehdas: Sammaljoen huonekalutehdas Myllyntausta. Tätä ennen ovat vaikuttaneet mm. seuraavat pienet puusepänverstaat, jotka työllistivät esim. vuonna 1925 yhteensä noin 30 miestä: Penttilä, Aaltonen, H. Järvinen, L. Valonen, U. Nieminen, K. Järvinen, O. Järvinen, L. Penttilä, F. Lehtinen. (Lähdeaineisto Eero Kuutin Muistelmat Sammaljoen huonekaluteollisuudesta) Metalliteollisuus: T:mi T. Vuorenoja, Mikkolan paja, Haukipään korjaamo, Isotalon konekorjaamo, Kallion traktorihuolto Kaupat: Osuuskauppa Sastamalan kaupat 2 kpl, H. V. Hoipon elintarvike- ja konekauppa, Houhalan kauppa, O. Tapalan kauppa, A. Suonsivun kauppa, Siltalan ja Rantasen kauppa, Tannin kauppa Houhajärvellä, Sammaljoen kemikaalikauppa ja lääkekaappi 7

8 Palvelut: Sammaljoen parturi Muut elinkeinon harjoittajat: Taloissa kiertävät korjaus-, rakennus- ja huoltomiehet. Taksi Maitoa maailmalle Ensimmäinen meijeri Sammaljoelle perustettiin vuonna Myöhemmin myös Houhajärvellä ja Rautaniemessä on ollut meijeritoimintaa. Sammaljoen osuusmeijeri aloitti toimintansa vuonna 1907 ja piakkoin sen jälkeen toiminta Rautaniemessä loppui. Vuonna 1918 tapahtuneen Sammaljoen palon vuoksi toimintaan tuli tauko ja vasta parin vuoden kuluttua alettiin rakentaa uutta rakennusta. Uuden meijerin koneet käynnistyivät keväällä Houhajärven meijerin toiminta loppui myös meijerin palon vuoksi. Sammaljoella toiminta jatkui vuoteen 1972, loppuaikana se toimi maidonkeräyspisteenä. Kaupankäyntiä ja palveluita saivat tarvitsemansa terveydenhuoltopalvelut. Talossa on myös useita asuinhuoneistoja. Työllisyyttä on ylläpitänyt myös myöhemmässä vaiheessa korjaamot, maanrakennus ja koneurakointi, sekä rakentamiseen erikoistuneet henkilöyhtiöt. Aikanaan Sammaljoella on ollut myös yhteiskunnan tarjoamista palveluista muun muassa seuraavat: Poliisi, kätilö, palokunta, terveyssisar. Seurakunnan palvelut: Papin virka Sammaljoella, seurakuntasisar. Elinkeinoelämän nykytilanne Saha- ja puusepänteollisuus: Pieni sahateollisuus on saanut väistyä isojen yksiköiden noustua Suomessa. Jäljellä on kuitenkin niin sanottuja sirkkelisahoja, joita kehittämällä oman kylän tarvepuut pystyttäisiin sahaamaan. Puusepän teollisuudesta on jäljellä erikoisaloja, joissa on mahdollisuus kasvuun. Erikoisuutena taideteollinen puu, Woodplanet ja sen yhteydessä myös kokeileva puurakentaminen. Rakennuskomponentteja valmistava Penttilä. Sekä varmaan monia ideoita, jotka odottavat toteuttajaansa. Metalliteollisuus: Sammaljoen alueen metalliteollisuudella ei ole niin vaiherikasta historiaa kuin puusepänteollisuudella. H.V. Hoipon kaupan traktoririvistöä (Tyrvään seudun Museon valokuvakokoelma). Sammaan seudulla on kauppatoimintaa ollut yli kymmenessä eri paikassa. Kauppoja on Sammaljoen lisäksi ollut mm. Rautaniemessä ja Houhajärvellä. Kauppatoiminta on ollut laaja-alaista; tuotevalikoimaan kuului talousja ruokatavaroiden lisäksi esim. maataloustyökoneita, polttoaineita, rautakauppatavaraa jne. Toiminnassa on ollut myös postitoimisto, useampi pankkikonttori sekä farmaseutin hoitama lääkevarasto. Kylälle rakennettiin vuonna 1953 terveystalo, josta alueen asukkaat 8 Pensin valmistamat ambulanssikalusteet tunnetaan ympäri maailmaa.

9 Markku Rudangon suunnittelema ja rakentama Woodplanetin puusepänverstas on esimerkki kokeilevasta puurakentamisesta. Kyläpajat joutuivat muuttamaan toimintaajatustaan ja tästä syytä moni lopetti toimintansa, koska uusia ideoita ei löytynyt. Paikkakunnalta löytyy erikoisosaamista seuraavasti: Pensi Rescue Oy Ambulanssikalusteet (komposiittivalmisteiset). Frestems Oy Vainajan kuljetukseen tuotteet (alumiinivalmisteiset) Haukipään korjaamo (teräsvalmisteiden osaaja) Palveluyrityksiä: Seuraavassa luettelossa on vain osa alueen palveluyrityksistä, ne jotka kyläkyselyn yhteydessä ovat ilmoittaneet toiminnastaan. Näiden lisäksi paikkakunnalla on runsaasti tarjolla erilaisten yrittäjien tuottamia palveluita. Maatalouskonekorjaamo J. Kallio Vuokrakone- ja asennuspalvelu Oy, tiivistyspalvelut Kotifysio Maija Apiainen, fysikaaliset hoidot ja hieronta kotikäyntinä Parturi kampaamo Sirkka Tuominen T:mi Mari Viitamäki, parturi kampaamo Taksi Erkki Nieminen Antti Hirvikorpi, kuorma-autoilija Kyläkauppa Henna (lääkekaappi, posti, pankkipalvelut) Tapani Kuutti, lumen auraus ja hiekoitus Tanja Antila, ankanlihaa, tallipaikkoja, muotokuvia Jouni ja Heli Töppärä, kuorma-autopalvelut, kaivurityöt, rakennus- ja remonttityöt, sähkötyöt, ompelutyöt Matkailuyrityksiä: Välimäen tila Yleishyödylliset järjestöt: Betaniakoti, hengellinen hoitokoti Helluntaiseurakunnan kurssi- ja leirikeskus Leirikartano Kennelliitto 9

10 Seurakunnallista elämää Historiaa 1800-luvulla ryhdyttiin Sammaljoellakin muiden kylien tapaan pitämään kulmakuntasaarnoja. Seurakuntatoiminnan vilkastuminen ja pitkä kirkkomatka sai sammaljokilaiset yhdessä illolaisten ja osin houhajärveläistenkin kanssa anomaan Turun tuomiokapitulilta vuonna 1828, että Sammaljoelle saataisiin rakentaa saarnahuone ja perustaa hautausmaa. Vuotta myöhemmin saatiin Senaatilta myönteinen vastaus ja uusi saarnahuone vihittiin käyttöön vuonna Se oli kyläläisten itsensä rakentama ja omistama. Saarnahuone sijaitsi samalla mäellä kuin nykyinenkin kirkko. Se oli ristinmuotoinen ja sinne mahtui 300 henkeä. Tyrvään seurakunnan papit kävivät pitämässä jumalanpalveluksia joka kuudes sunnuntai. Kansakoulun valmistuttua 1893 myös opettajat alkoivat pitää jumalanpalveluksia. Enimmillään saarnahuoneessa oli vuosittain yli 50 tilaisuutta. Vuosisadan vaihduttua kyläläiset alkoivat käydä Tyrvään seurakunnan kanssa neuvotteluja saarnahuoneen luovuttamiseksi seurakunnalle. Ne keskeytyivät saarnahuoneen paloon kansalaissodan tiimellyksessä vuonna Palaneen saarnahuoneen tilalle kyläläiset rakensivat nykyisen kirkon, joka vihittiin käyttöön vuonna Kirkon on suunnitellut arkkitehti Ilmari Launis. Seurakunta rakensi kylälle pappilan, joka sai ensimmäiset asujansa vuonna 1931, mikä vilkastutti kirkon jumalanpalveluselämää huomattavasti. Hautausmaan laajennusosa kirkon länsipuolelle valmistui vuonna Seurakunnan kanssa käydyt neuvottelut johtivat Sammaljoen kirkon luovuttamiseen Tyrvään seurakunnalle vuonna Seurakunta on suorittanut kirkossa merkittävät korjaukset vuosina 1950 ja Korjaukset on tehty niin, että rakennus on säilynyt alkuperäisessä muodossaan. Kirkko sai vuonna 1965 Kangasalan urkutehtaan valmistamat 9 - äänikertaiset urut. Maamme herätysliikkeistä Sammaljoella on vahvimmin vaikuttanut evankelisuus. Siionin Kannel, japaninlähetysseurat ja Karkun evankelinen opisto ovat tulleet monelle kyläläiselle tutuiksi. Sammaljoki on saanut myös oman evankelisen rukoushuoneensa. Sammaljoen saarnahuone 1900-luvun alusssa. (Tyrvään seudun Museon valokuvakokoelma). Nykytilanne Sammaljoen kirkossa on vuosittain noin 50 jumalanpalvelusta. Vuonna 2002 niissä oli lähes 3000 osallistujaa. Lisäksi kirkossa on musiikkitilaisuuksia, kasteita, vihkimisiä ja hautauksia. Kirkon hautausmaahan on haudattu valtaosa kylän vainajista. Siksi se on niin nykyisten kuin entistenkin kyläläisten tärkeimpiä vierailukohteita Sammaljoella. Kirkon yhteydessä oleva seurakuntasali tarjoaa tilan kirkkokahville ja pienille perhejuhlille. Siellä kokoontuu myös eläke-ikäisten Tiistaikerho ja työikäisten naisten raamattupiiri. Sammaljoen rukoushuoneessa on viikoittain kaksi alle kouluikäisten lasten päiväkerhoa sekä perhekerho. Kerhoja ohjaavat seurakunnan lastenohjaajat. Myös rukoushuone palvelee perhejuhlien pitopaikkana. SLEY:n Sammaljoen osasto järjestää yhdessä seurakunnan kanssa rukoushuoneessa vuosittain 5-7 tilaisuutta. 10

11 Kodeissa pidetään Sammaljoen alueella vuosittain seurakunnallista tilaisuutta, joista puolet on pyhäkouluja. Etelä-Tyrvään aluetta (Sammaljoki, Rautaniemi, Houhajärvi, Illo, Kiikan-Illo) varten Tyrvään seurakuntaneuvosto on asettanut Etelä-Tyrvään piirineuvoston. Sen tehtävä on huolehtia alueensa seurakunnallisesta elämästä ja toiminnasta, niin että se vastaa seurakunnan muilla alueilla tapahtuvaa kehitystä. Lisäksi Sammaljoen ja Houhajärven alueilla toimivat kinkereillä valitut diakoniakylätoimikunnat. Seurakunta on nimennyt papin ja diakoniatyöntekijän Sammaljoen aluetta varten, joskin heidän työnsä pääpaino on keskusta-alueella. Sammaljoen kirkolla on oma suntio-hautausmaahoitajansa, joka työskentelee myös seurakunnan muilla hautausmailla. Lastenohjaajien viikoittainen työaika Sammaljoella on tuntia. Seurakunnallisen elämän tulevaisuuden kuva 1. Seurakunnan toiminta säilyttää nykyisen laajuutensa, mutta on toimintatavoiltaan muuntuvaa kylän tarpeiden mukaan. 2. Etelä-Tyrvään piirineuvoston ja kyläläisten omatoimisuuden merkitys kasvaa, kun kylällä ei enää asu pappia. 3. Sammaljoen kyläkirkko tarjoaa omaleimaisen jumalanpalveluskokemuksen myös muualta tuleville. 4. Jokainen kyläläinen voi tyytyväisenä katsella hyväkuntoista kirkkoaan ja tulla haudatuksi sitä ympäröivään hautausmaahan. 5. Kyläläiset ovat tietoisia seurakunnan toiminnasta kylällään. Tulevaisuuden kuvasta nousevat toimenpide-ehdotukset a) Tyrvään seurakuntaa koskevat toivomukset: - Päiväkerhon eskariryhmä muuttuu kolme kertaa viikossa kokoontuvaksi. - Kirkko säilytetään hyvässä kunnossa. - Hautausmaata laajennetaan. b) Kyläläisiä ja Etelä-Tyrvään piirineuvostoa koskevat toivomukset: - Kyläläiset ja kylän yhdistykset avustavat jumalanpalveluksissa mm. huolehtimalla kahvituksista. - Kyläläiset osallistuvat kirkon kunnossapitoon liittyviin talkoisiin. - Piirineuvosto osallistuu kylän sisäisen tiedotuksen kehittämiseen. 11

12 Kyläkysely Sammaan seudulle tehtiin talven aikana kaksi kyläkyselyä. Vakituisille asukkaille suunnattu kysely jaettiin suoraan talouksien postilaatikoihin. Kyselyjä jaettiin n. 220:een talouteen. Enemmän tai vähemmän täytettyjä lomakkeita palautettiin 82 kpl. Näin palautusprosentiksi tulee reilut 37. Kesäasukkaiden kyselylomakkeet postitettiin Vammalan kaupungin tekniseltä palvelukeskukselta saadun tonttilistan mukaan Houhajärven eteläpään kesäasukkaille. Lisäksi muutamia kyselyjä lähetettiin paikallisten asukkaiden hankkimien osoitetietojen mukaisesti alueen muille kesäasukkaille. Kesäasuk- kaille kyselyjä postitettiin kaikkiaan 74 kappaletta. Palautettuja kaavakkeita kertyi 27. Palautusprosentiksi tuli kesäasukkaiden kyselyssä 36,5. Vakituisille asukkaille suunnatun kyselyn mukana oli myös tonttipörssiä varten tiedustelu myytävänä tai vuokrattavina olevista tonteista ja rakennuksista. Samalla tiedusteltiin myös tarvetta liittyä Sammaljoen vesiosuuskunnan vesijohtoverkkoon, ja tulevaisuudessa ajankohtaiseksi tulevaan viemäriverkostoon. Varsinaiseen kyselyyn sai vastata nimettömänä, edellä mainitut nimeä vaativat asiat kysyttiin erillisellä lehdellä. Vakituisille asukkaille suunnattu kyläkysely Kyselyn aluksi oli muutama taustatietoja kartoittava kysymys. Vastaajista melko tarkasti puolet oli kotoisin nykyiseltä asuinseudultaan, puolet oli muuttanut muualta. Pisimpään seudulla asunut vastaaja ilmoitti asumisajakseen 77 vuotta, uusin tulokas oli asunut seudulla yhden kuukauden. Asuinkylittäin vastaajia oli seuraavasti: Sammaljoki 40 henkeä. Houhajärvi 16 henkeä. Rautaniemi 10 henkeä. Anttilankulma 5 henkeä. Murtoonmaa 5 henkeä. Eko 2 henkeä. Neljä vastaajaa ei ilmoittanut asuinkyläänsä Vastaajien talouksissa asuvia henkilöitä oli yhteensä kaksisataaviisikymmentäkolme. Seuraavassa kaaviossa nämä henkilöt on ryhmitelty eri ikäryhmien perusteella Alle 15 v v v v yli 65 v Vastaajien talouksissa asuvien määrä eri ikäryhmittäin Asuinympäristön hyvät ja huonot puolet Kysyttäessä asuinympäristön hyviä puolia kiinnitti huomiota vastaajien tyytyväisyys ympäristöön. Yli puolet vastaajista mainitsi hyvänä puolena rauhallisen, puhtaan ja kauniin asuinympäristön, yleensäkin ympäröivän luonnon. Omaa rauhaa ja turvallisuutta arvostettiin myös paljon. Kolmannes vastaajista piti riittäviä palveluita, etenkin koulua ja kauppaa omalla kylällä hyvänä asiana. Hyvät ihmissuhteet muihin kyläläisiin ja naapureihin mainittiin monessa vastauksessa. Yksittäisinä asioina kiiteltiin mm. harrastustoimintaa, aktiivisuutta, juomavettä ja kulkuyhteyksiä

13 Alueen eri kylien vastauksissa oli selvästi havaittavissa kylän sijainnin vaikutus. Kangastien vaikutuspiirissä asuvat kehuivat jopa kulkuyhteyksiä. Täydellinen, oma rauha, kuitenkin ihanat auttavaiset naapurit. Varkaita ei ole liikkunut paikkakunnalla. Asuinympäristön huonoja puolia kysyttäessä neljäsosa vastaajista moitti teiden kuntoa ja niiden huonoa hoitoa. Teiden huono kunto korostuu vielä pitkien matkojen ja kaukana olevien palvelujen vuoksi. Pitkät matkat ja huonot tiet koettiin myös harrastusmahdollisuuksia rajoittavana tekijänä. Päivähoitopaikan ja esiopetuksen puuttuminen Sammaljoelta oli mainittu muutamissa vastauksissa, samoin työpaikkoja kaivattiin lisää, tosin jossakin vastauksessa huonona puolena todettiin, että lähialueilta ei löydy työntekijöitä. Vastaukset asuinympäristön hyvien ja huonojen puolien osalta menivät monessa kohdassa ristiin. Kun esimerkiksi hyvänä puolena oli kiitelty kylän aktiivisuutta, oli kyläläisten passiivisuus yhteiseen toimintaan nähty muutamassa vastauksessa huonona puolena. Samoin huonot kokemukset muista alueen asukkaista, etenkin paljasjalkaisten sisäänpäin lämpiävyys, naapurikateus ja juoruilu oli mainittu muutamassa vastauksessa. Yksittäisinä asioina moitittiin mm. sähkökatkoja, ampumaratojen ja hävittäjien aiheuttamaa melua, kaupan suppeaa valikoimaa, myöhäistä postintuloaikaa ja pieniä liikuntatiloja koululla ja Sampolassa. Yhdessä vastauksessa huonoksi puoleksi oli nimetty myös maiseman alakuloisuus. Tiet on yleensä huonosti hoidettu. Kyläläisten yhteistoiminta on keinotekoisen kankeaa. Alueen viihtyisyyden lisääminen Viihtyisyyden lisäämiseksi esitettiin monenlaisia toimia. Kohtaamispaikaksi kaivattiin kahvilaa, baaria tai pubia. Tien valaistuksen lisääminen ja ympäristön siistiminen käsittäen tienvarret ja rakennukset oli mainittu useammassa vastauksessa. Yhteistä toimintaa, musiikkia, kisailuja, toripäiviä jne. ehdotettiin viihtyisyyden lisäämiseksi. Palvelujen ja alueen työpaikkojen lisääminen, sekä kevyenliikenteen väylien rakentaminen tuli esiin muutamissa vastauksissa. Sammaljoen keskustaan ehdotettiin perustettavaksi ryhmäperhepäivähoitopaikka ja lapsille leikkipuisto. Teiden parantamista ehdotettiin, samoin pankin ja bensa-aseman perustamista. Liikuntamahdollisuuksia ehdotettiin parannettavaksi pururataa kunnostamalla ja jatkamalla hiihtolatuja syrjäkylillekin. Eräässä vastauksessa toivottiin perustettavan jopa sata kilometriä hevoskäyttöön sopivia luontopolkuja. Houhajärven tila huolestutti muutamaa vastaajaa ja järven kunnostamista pidettiin tärkeänä. Myös muiden ihmisten hyväksyminen omana itsenään tuli esiin. Yleensäkin alueen asukkaiden keskinäisen kanssakäymisen ja tapahtumien lisääminen tuntui olevan monien vastaajien perimmäinen ehdotus. Melko paljon oli kuitenkin vastauksia, joissa kylää pidettiin jo nytkin riittävän viihtyisänä. Semmosta yhteistä toimintaa, mihin vois kaikki osallistua. Luontopolkuja väh. 100 km raivattuja niin että myös hevosella pääsee. Miten kylään saataisiin uusia asukkaita? Vastaajista lähes kaikki olivat sitä mieltä, että alueelle pitäisi saada uusia asukkaita. Vain yksi vastaaja suhtautui asiaan kielteisesti huonojen kokemusten vuoksi. Uusien asukkaiden houkuttelemiseksi ehdotettiin mahdollisuutta ostaa tai vuokrata talo tai tontti edullisesti, palvelujen säilyttäminen ja lisääminen, sekä työpaikkojen luominen. Nämä asiat oli mainittu hyvin monessa vastauksessa. Hyvän ympäristön mainostaminen ja kulkuyhteyksien parantaminen koettiin hyvänä keinona. Kylätoiminnan lisäämisen katsottiin luovan alueesta ulospäin suuntautuneen ja myönteisen kuvan. Muutamissa vastauksissa korostettiin ystävällisyyden ja ennakkoluulottomuuden merkitystä uusia asukkaita kohtaan. Hyvin yleinen oli myös yksinkertainen kehotus tehdä lisää lapsia. 13

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Pajupuron kyläkyselyn tulokset

Pajupuron kyläkyselyn tulokset Pajupuron kyläkyselyn tulokset Kyläkysely toteutettu 9/2016 Taustatiedot Vastaajia 19, naisia 11, miehiä 7, yksi vastaaja ei ilmoittanut sukupuoltaan Vakituisia asukkaita 15, muu 2 Vastaajien ikäjakauma

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Sammaan seudun Kyläsuunnitelma 2009

Sammaan seudun Kyläsuunnitelma 2009 Sammaan seudun Kyläsuunnitelma 2009 Sisällysluettelo Kyläsuunnitelman taustaa... 2 Sammaan seutu... 4 Yhdistykset ja muu vapaa-ajan toiminta... 7 Sammaan alueen historiaa... 13 Seurakunnallista elämää...

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Palokan koulukeskuskysely

Palokan koulukeskuskysely - Palokan koulukeskuskyselyssä kysyttiin kuntalaisten mielipiteitä siitä, millaiseksi koulukeskus voisi muodostua - Kysely toteutettiin hankkeen suunnittelussa mukana olevien osapuolten yhteistyönä - Käyttäjien

Lisätiedot

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Perustiedot

Perustiedot Perustiedot Perustiedot Perustiedot Perustiedot Perustiedot Sivistysrooli Sivistysrooli Sivistysrooli Sivistysrooli Sivistysrooli Sivistysrooli Miten kehittäisit sivistystoimen palveluita (86 vastausta)

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ vs. kaavasuunnittelija Mia Saloranta Hämeenkyrön kunta Mahnalan työpaja 28.6.2017 Jyväpirtillä Osallistujat: 27 hlöä, joista 11

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Vastaajia 93, naisia 60, miehiä 33 Vakituisia asukkaita 80%, kesäasukkaita 20% Vastaajien ikäjakauma 15% 10 % 28%

Vastaajia 93, naisia 60, miehiä 33 Vakituisia asukkaita 80%, kesäasukkaita 20% Vastaajien ikäjakauma 15% 10 % 28% Taustatiedot Vastaajia 93, naisia 60, miehiä 33 Vakituisia asukkaita 80%, kesäasukkaita 20% Vastaajien ikäjakauma 3% 15% 44% 10 % 28% Alle 30-vuotiaat 31-40 -vuotiaat 41-50 -vuotiaat 51-64 -vuotiaat 65-vuotta

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta

Lisätiedot

VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017

VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017 VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017 Tämä on Visuveden kylän asukkaille - vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille - tarkoitettu kysely kyläyhteisömme kehittämisen pohjaksi. Kyselyn järjestää Visuveden Kyläyhdistys

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

- Kylä keskellä kaikkea

- Kylä keskellä kaikkea 1 2 VILLIKKALA - Kylä keskellä kaikkea Villikkala on elinvoimainen, kaunis ja rauhallinen maatalouskylä Kouvolassa, jonka peltomaisema on tasaista vilja- ja nurmipeltojen sävyttämää perinnemaisemaa. Kylän

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Mahlun kyläkyselyn tulokset

Mahlun kyläkyselyn tulokset Mahlun kyläkyselyn tulokset Kysely toteutettu 9/2017 4% 7% 4% Taustatiedot Vastaajia 28, naisia 16, miehiä 12 Vakituisia asukkaita 24, vapaa-ajan asukkaita 3 Vastaajien ikäjakauma 57% 29% 18-30-vuotiaat

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Angelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo

Angelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj.   Angelniemen Seurojentalo Angelniemen Esittely 27.11.2018 Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo www.angelniemi.fi Angelniemen historia 1659 - Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1870 1. kunnallislautakunnan

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys Kuva: A-P Joukanen

Kyläkyselyn tuloksia. Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys Kuva: A-P Joukanen Kyläkyselyn tuloksia Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys 17.2.2012 Kuva: A-P Joukanen Miten kysely tehtiin? Kysely lähetettiin sähköpostitse 50:lle ja se oli jaossa kyläkauppa

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Kehittäjätapaaminen 17.11 Pasi Saukkonen Kyselyn lähtökohdat Kohderyhmänä kantakaupungin ulkopuoliset alueet (Pyhäselkä, Eno, Kiihtelysvaara, Tuupovaara)

Lisätiedot

4/2017. Tietoa lukijoista 2017

4/2017. Tietoa lukijoista 2017 4/2017 Tietoa lukijoista 2017 Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa

Lisätiedot

KYLÄN TURVALLISUUSLISTA

KYLÄN TURVALLISUUSLISTA KYLÄN TURVALLISUUSLISTA KYLÄN TURVALLISUUSLISTA Kylän turvallisuussuunnittelu perustuu laaja-alaiseen turvallisuuden käsitteeseen. Se ei ole pelkästään pelastusviranomaisten työtä, vaan turvallisuus on

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

Vaskion kyläkyselyn tuloksia

Vaskion kyläkyselyn tuloksia Vaskion kyläkyselyn tuloksia ke 15.10.2014 Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (134 vast.) Kumio 8 % Pampari - Toivila 37 % Vaskion kirkko - Ruotsala 24 % Sahala Perälä - Kuttila 9 % Heinäsuo 9 % Kierla

Lisätiedot

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Historia 2. Kylämme tällä hetkellä 2.1 Palvelut 3. SWOT- analyysi kylästämme 4. Tulevaisuus 5. Hankkeet 6. Kyläsuunnitelman päivittäminen 1. Historia

Lisätiedot

Yhteenvetoa NUORISOPALVELUT. Vastaajien kokonaismäärä: 29

Yhteenvetoa NUORISOPALVELUT. Vastaajien kokonaismäärä: 29 Yhteenvetoa NUORISOPALVELUT Vastaajien kokonaismäärä: 29 1. MITÄ KOULUA KÄYT? 5.-6.LK 7.-9. LK. LUKIO/ REDU MUU: Missä? 3% 97% 3. ASUINALUEELLANI ON PAIKKOJA HENGAILUUN, PELAAMISEEN JA LIIKUNTAAN. KYLLÄ.

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Syksyllä 2017 toteutetun kyselyn tulokset

Syksyllä 2017 toteutetun kyselyn tulokset Syksyllä 2017 toteutetun kyselyn tulokset Kysely koski perheen yhteistä harrastamista ja harrastamiseen liittyviä toiveita Pirkkalassa. Kyselyyn vastanneiden perheiden lasten ikäryhmät jakautuivat seuraavasti:

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti

Lisätiedot

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen) Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Tikkakosken asukaskysely 2010

Tikkakosken asukaskysely 2010 2010 Tikkakosken asukaskyselyn koontia Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelut - Asukaskyselyssä kerättiin tikkakoskelaisten ajatuksia alueen kehittämisestä ja kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä Tikkakoskelle

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Tämän kyselyn tarkoitus oli löytää Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminnan tärkeimmät kehityskohteet sekä saada tietoa maakunnallisen kyläyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Tietoa lukijoista 2018

Tietoa lukijoista 2018 Tietoa lukijoista 2018 5/2018 Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset

Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSRAPORTTI

VUOROVAIKUTUSRAPORTTI Kaavatunnus 1/5 1-152 Asianumero 546/10.02.03/2017 Pvm 17.5.2019 VUOROVAIKUTUSRAPORTTI Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Asemakaavoitus PL 37 01900 Nurmijärvi Tuuli Virtanen, kaavoitusarkkitehti puh.

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKAKYSELY 2018

LIIKUNTAPAIKKAKYSELY 2018 LIIKUNTAPAIKKAKYSELY 2018 Liikuntapalvelut/Sari Sarpaneva Kyselyn tarkoitus ja toteutustapa Kauniaisten liikuntapaikoista tehtiin kyselytutkimus 16.-31.3.18. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää mitä mieltä

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 3: PALVELUTUOTANTO Ruralia-instituutti 2018 2 PALVELUTUOTANTO

Lisätiedot

Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo

Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo Kaupunginhallituksen iltakoulu 20.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Pyhäselkä. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Pyhäselkä. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pyhäselkä Pasi Saukkonen 3.11.2015 Pyhäselkä (112 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 10 % Oletko mielestäsi 1)

Lisätiedot

Espoo Salo-oikoradan karttapalautekysely

Espoo Salo-oikoradan karttapalautekysely Espoo Salo-oikoradan karttapalautekysely 08 8..09 Kyselyn toteutus Palautekysely oli avoinna 9.0.-0..08 Kyselyn kartalla esitettiin alustavan yleissuunnitelman kahden raiteen ratalinja maakuntakaavan maastokäytävässä.

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI Niinikankaan lava 50v toukokuu 2003 (suojelukohde) 15.10.2003 Kalakankaan kyläyhdistys Kylävalakiat hanke Kyläenergialla Nokka Nousun hanke Sisällysluettelo 1. KUVAUS

Lisätiedot

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET YHDISTYSKYSELYN TULOKSET Tiivistelmä 15.8.2014 Projektiharjoittelija Noora Jalonen Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 34 yhdistykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyn vastausprosentti on noin

Lisätiedot

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 SISÄLTÖ: ASUKASKYSELYN TOTEUTUS ASUKASKYSELYN TAVOITE JA AIHEPIIRIT ASUKASKYSELYN SISÄLTÖ ASUKSKYSELYN TULOS ASUKASKYSELYN ANALYYSIKARTAT ASUKASKYSELYN TOTEUTUS Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Kysely Långvikin kiinteistönomistajille osayleiskaavan ja vesihuoltosuunnitelman laatimisen pohjaksi

Kysely Långvikin kiinteistönomistajille osayleiskaavan ja vesihuoltosuunnitelman laatimisen pohjaksi LÅNGVIK vesihuolto ja kaavoitus kyselyn tulokset Kysely Långvikin kiinteistönomistajille osayleiskaavan ja vesihuoltosuunnitelman laatimisen pohjaksi Ensimmäisessä vaiheessa 10/2010 kysely jaettiin jokaiseen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE Tällä kyselyllä kartoitetaan Teidän mielipiteitänne omasta kylästänne. Mitkä asiat kylällä ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat muutosta? VASTAAJAN TAUSTATIEDOT: Ikä: 18-44

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää 6% 1% 5% 38% Erittäin tärkeää Useampi kuin joka kolmas kokee erittäin tärkeäksi, että

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014 Kysely toteutettiin netissä sekä lähetettiin paperiversioita asiakkaille. Vastausaikaa oli neljä kuukautta (kesäkuu-syyskuu). Vastauksia tuli netin kautta 29 kpl ja postitse 28 kpl. 1. Vastanneista naisia

Lisätiedot

Teemakysely: Kulttuuriviikko 2019

Teemakysely: Kulttuuriviikko 2019 Teemakysely: Kulttuuriviikko 2019 Vastaajien kokonaismäärä: 39 1. Vastaajan ikä alle 20 2 5,13% 20-30 1 2,56% 30-40 5 12,82% 40-50 10 25,64% 50-60 9 23,08% yli 60 12 30,77% 2. Vastaajan sukupuoli nainen

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

Ylivieskan kaupunki. Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018

Ylivieskan kaupunki. Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018 Ylivieskan kaupunki Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018 Sisällysluettelo 1. Tutkimusten tausta ja toteutus 2. Asukaskysely 2018 Tulokset 3. Yrittäjäkysely 2018 Tulokset 4. Yhteenveto Tutkimusten tausta ja

Lisätiedot

Järvinen Ronja Kangasmetsä Minttu Murtomäki Teresa Perälä Henni Rannisto Villiam Rasivirta Ari Strömsund Mari Vesala Joni Vesala Veera

Järvinen Ronja Kangasmetsä Minttu Murtomäki Teresa Perälä Henni Rannisto Villiam Rasivirta Ari Strömsund Mari Vesala Joni Vesala Veera EVIJÄRVEN KUNTA Aika 28.11.2018 Iltakokous Pöytäkirja 11 / 2018 KOKOUSAIKA 28.11.2018 klo 14.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET Nuorisotilat Järvinen Ronja Kangasmetsä Minttu

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Tuupovaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Tuupovaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 20.10.2015 (104 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot