Sammaan Seudun Kyläsuunnitelma 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sammaan Seudun Kyläsuunnitelma 2003"

Transkriptio

1 Sammaan Seudun Kyläsuunnitelma 2003

2 Kylän kehittämistervehdys Tämä kirjanen on Sammaan Seudun ensimmäinen kyläsuunnitelma. Tähän suunnitelmaan kiinteästi liittyvien kyläkyselyjen ja suunnittelutyön tarkoituksena on ollut antaa jokaiselle alueen asukkaalle mahdollisuus vaikuttaa alueen tulevaisuuden suunnitteluun. Tärkeänä osana on myös saatu palaute alueen nykytilasta, sillä kehittäminen on mahdollista vain, jos lähtötilanne on tiedossa. Kyläsuunnitelmaan on pyritty kokoamaan mahdollisimman kattavasti tietoa alueesta, sen historiasta, nykytilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Näin suunnitelma toimii myös oppaana kylään ja sen elämään tutustumisessa. Oman lisävärinsä kyläsuunnitelman tekoon on tuonut alueen laajuus. Vaikka suunnitelma onkin tehty Sammaan seudulle, ei alue maantieteellisen suuntautumisensa suhteen ole kovin yhtenäinen. Luonnollisesti Sammaljoen kylän merkitys alueen keskellä on tärkeä, mutta esimerkiksi Houhajärven asukkaiden suuntautuminen palveluissa kohti yhtä lähellä sijaitsevaa Vammalan keskustaa on ymmärrettävää. Kuitenkin suunnitelmassa on pyritty ottamaan koko alue tasapuolisesti huomioon. Myös se seikka, että alueen pienemmille kylille tuskin olisi saatu omaa suunnitelmaa aikaiseksi puoltaa laajemman alueen mukaanottoa. Kyläsuunnitelma pelkästään ei riitä alueen kehittämiseen, vaan siihen tarvitaan aktiivisia ja ympäristöstään kiinnostuneita henkilöitä. Tällaisille henkilöille tämä suunnitelma toivottavasti antaa lisäpontta ja ideoita. Samoin tämän suunnitelman tiedot ovat sen valmistumisajan tietoja joita pitää tarpeen tullen päivittää. Jokaisella on varmasti myös lisättävää tähän suunnitelmaan, sillä jo kokoamisvaiheessa esiin nousi ideoita, joita kannattaisi aikaa myöten kehittää. Vaikka tämän kyläsuunnitelman käytännön kokoaminen onkin ollut kylätoimikunnan vastuulla, ovat suunnitelmassa esiin nostetut ideat ja asiat vapaasti kaikkien käytettävissä. Kaikki ideat ja hankkeet alueen viihtyisyyden lisäämiseksi tulevaisuudessa olisi tärkeää saada esiin. Kehotankin alueen asukkaita tuomaan rohkeasti esiin ideoitaan, ovat ne sitten kuinka vaatimattoman tai hullun tuntuisia tahansa. Yhdessä pohtien ideat jalostuvat. Pekka Seppä Kyläsuunnitelman teko polkaistiin todenteolla käyntiin kyläkokouksessa 2

3 Sisällysluettelo Kylän kehittämistervehdys 2 Kyläsuunnitelman taustaa 4 Sammaan seutu 4 Sijainti 4 Ikä- ja elinkeinorakenne 4 Palvelut 5 Maisema ja ympäristö 5 Sammaan alueen historiaa 6 Kulkeminen 6 Sivistys saapuu Sammaalle 7 Leipä leveämmäksi 7 Maitoa maailmalle 8 Kaupankäyntiä ja palveluita 8 Elinkeinoelämän nykytilanne 8 Seurakunnallista elämää 10 Historiaa 10 Nykytilanne 10 Tulevaisuuden kuva 11 Kyläkysely 12 Vakituisille asukkaille suunnattu kyläkysely 12 Sammaan alueen kartta 16 Kyläkysely jatkuu 18 Kyläkysely kesäasukkaille 20 Sammaan seudun nuorten mielipiteitä kylästään 23 Koululaisten mielipiteet 23 Nelikenttäanalyysi 24 Kehittämistavoitteet Sammaan alueella 25 Julkiset palvelut 25 Yksityiset palvelut 26 Muut palvelut 26 Yritykset/työpaikat 26 Kyläyhteisö 27 Tulevaisuuden hankkeet 28 Sammaan seudun yhdistysten esittely 29 3

4 Kyläsuunnitelman taustaa Kyläsuunnitelman tekemisestä Sammaan seudulle keskusteltiin ensimmäisen kerran tosimielellä jo kevään 2001 kyläkokouksessa. Silloin suunnitelman teko, asian saamasta kannatuksesta huolimatta, ei vielä lähtenyt käyntiin. Vuotta myöhemmin Vammalan kaupungin kylien kehittämishankkeen myötä kylätoimikunta tarttui asiaan ja suunnitelman teko käynnistyi. Alkuvaiheessa liikkeellelähtö oli hidasta, johtuen pitkälti väestön maatalousvaltaisuudesta; maanviljelijän almanakka on kesäaikaan varattu viljelytöille. Puintien jälkeen 2002 kylätoimikunta päätti järjestää kyläkokouksen, jossa kyläsuunnitelman tekoa esiteltiin. Kokous pidettiin ja siinä valittiin myös kyläsuunnittelutoimikunta käytännön työtä toteuttamaan. Talven aikana neljä pientä työryhmää keräsi tietoa Sammaan seudusta ja toteutti mittavan kyläkyselyn. Vuoden 2003 alkupuolella kokoontui kaksi reilun kymmenen hengen suunnitteluryhmää useamman kerran pohtimaan miten kylää pitäisi kehittää. Suunnitteluryhmät lähestyivät kylää miettimällä millaisia ongelmia sieltä löytyy ja miten ongelmat voisi ratkaista. Nuoret saivat omat toiveensa esille pohtimalla Nuorisoseuran järjestämässä nuortenillassa kylän asioita. Myös koulussa oppilaat listasivat toiveitaan hyvästä kylästä. Keväällä 2003 kyläkokouksessa kyläläisille esiteltiin kyläkyselyn satoa tiivistettynä. Kokouksessa myös valittiin uusi kylätoimikunta, joka saikin sitten tehtäväkseen hoitaa kyläsuunnitelman teon loppuun asti. Huomiota kiinnittävä piirre kyläsuunnittelussa on ollut, että se on selvästi aktivoinut Sammaan seutua. Työhön on löytynyt aktiivista ja innostunutta väkeä ja kokouksissa ja kyselyssä on nostettu tukuittain esiin hyviä ideoita seudun kehittämiseksi. Innostus näkyy myös keväällä 2003 valitussa kylätoimikunnassa, johon uudet jäsenet löytyivät todella helposti juuri kyläsuunnittelutyön kautta. Sammaan seutu Sijainti Sammaan seutu sijaitsee Lounais- Pirkanmaalla, Vammalan kaupungin eteläosissa. Matkaa Sammaljoen kylän keskustaan Vammalan keskustasta kertyy 18 kilometriä. Vanhastaan alue on tunnettu Etelä-Tyrvään nimellä, ja tunnetaan vieläkin vaikka Tyrvään kunnan yhdistymisestä Vammalan kaupunkiin on kulunut jo kolmekymmentä vuotta. Alueen keskellä on tiiviimpi kylätaajama, Sammaljoen kirkonkylä, jonka koulun koulupiiriä pidetään Sammaan seutuna. Myös Sammaljoen äänestysalue on kutakuinkin sama kuin koulupiiri, ja tällä alueella toimii myös kyläsuunnitelman laatimisesta vastannut kylätoimikunta. Sammaljoen ympärillä ovat Rautaniemi, Anttilankulma, Houhajärvi ja Murtoonmaa. Näiden kylien muodostama alue on Sammaan seutu. Alueen rajoina ovat idässä Urjalan kunnan ja etelässä Punkalaitumen kunnan rajat. Lännessä Sammaan seudun naapureina ovat Illon ja Tapiolan kylät, pohjoisessa Kaltsila ja Kivijärvi. Sammaan seudun ikä- ja elinkeinorakenteet Parin vuoden takaisen tilaston mukaan tämän kyläsuunnitelman kattamalla Sammaan seudulla asuu vakituisesti n. 550 henkilöä. Asukkaiden ikäjakauma on silloin ollut seuraava: 4

5 yli 65 v. 21 % 0-17 v. 20 % v. 8 % mm. voimistelijat. Erikoisuutena Houhajärvellä sijaitsevat tutkitusti maamme parhaat beach-volley kentät. Seudun paras uimapaikka löytyy Houhajärveltä, Vesarannasta, jossa toimii myös vireä kesäteatteri Sammaljoen, Illon ja Houhajärven asukkaiden vetämänä v. 25 % v. 26 % Alueen talouksien sosioekonominen rakenne: Maatalousyrittäjät 16 % Muut yrittäjät 3 % Toimihenkilöt 13 % Työntekijät 14 % Eläkeläiset 37 % Opiskelijat 2 % Muut 15 % (Lähde Suomi CD) Vakituisia asuntoja Sammaan seudulla on n. 220 kpl. Vapaa-ajan asuntoja n. 80 kpl. Sammaan alueen palvelut Sammaan alueella palvelut, vähentymisestä huolimatta, ovat säilyneet kuitenkin melko hyvin. Sammaljoen kylässä toimii koulun alaaste, viihtyisä kyläkauppa josta saa myös posti-, pankki- ja lääkekaappipalvelut. Terveydenhoitajan vastaanotto on terveystalolla, samassa talossa toimii myös kirjasto. Kylän oma kirkko ja rukoushuone ovat ahkerassa käytössä ja kylällä on myös oma hautausmaa. Sammaljoen kylätaajamassa on tarjolla runsaasti vuokra-asuntoja, mm. kaksi vuokrarivitaloa. Kylätaajaman vesihuolto on ratkaistu vesiosuuskunnan vesijohtoverkostolla, jota tämän suunnitelman valmistumisaikoihin laajennetaan myös kylätaajaman ulkopuolelle. Urheilupaikoista käytetyimpiä ovat urheilukenttä ja pururata, koulun kenttä ja talviaikaan hiihtoladut. Sampolan salissa pelataan erilaisia pelejä, koulun salissa kokoontuvat Maisema ja ympäristö Saavuttaessa Sammaan seudulle luoteesta, Vammalan keskustasta, on valittavana kaksi reittiä, joko Kangastie tai Houhajärventie. Molemmat tiet on aikanaan rakennettu soraharjulle. Houhajärventie mutkittelee pienten peltoaukeiden ja metsien välissä, talojen pilkahdellessa harvakseltaan tien varresta. Kangastien varressa sijainneet komeat harjut on viimeisten kolmenkymmenenviiden vuoden aikana ajettu rakennussoraksi kaupunkiin. Tie kulkeekin nykyisin lähes koko matkan sorakuopassa. Harjualueen pohjavedet ovat kuitenkin säästyneet ja alue onkin nykyisin tärkeä pohjavesialue, josta niin Vammalan kaupunki kuin Sammaljoen kyläkin saavat juomavetensä. Teiden väliin jää pitkä ja kapea Houhajärvi, jonka eteläpäästä noin puolet kuuluu Sammaan seudun alueeseen. Houhajärven eteläpäässä sijaitsee alueen tärkein uimaranta, kaupungin omistama Vesaranta. Aivan Punkalaitumen rajan tuntumassa on pienempi Latvajärvi, jonka rannalla on mm. Erämiesten Latvamaja. Pääosin Punkalaitumen puolella sijaitsevan Sammakkajärven pohjoispää ulottuu Sammaan alueelle. Kangastie ja Houhajärventie yhdistyvät Sammaljoen kylän keskustassa. Siitä tie johtaa itään, Urjalan kunnan puolella olevaan Halkivahaan tai toista reittiä Kivijärvenmaan kautta Vesilahden Rämsööseen. Myös etelään, Punkalaitumen Liitsolaan johtaa tie. Kangastietä pitkin Sammaljoelle saavuttaessa risteää pari kilometriä ennen kirkonkylää vasemmalle Rautaniementie. Tämä tie kulkee kapean ja korkean soraharjun päällä ja molemmin puolin levittäytyvät viljavat peltoaukeat. Maisema muuttuu nopeasti hyvin karuksi ja kiviseksi jatkettaessa matkaa Kivijärventietä pitkin. 5

6 Sammaljoki saa alkunsa alueen itäosien ojista ja puroista, jotka johdattavat useiden pikkujärvien vedet jokeen. Joen molemmin puolin on syntynyt avoin, melko tasainen peltoaukea, joka joen kulkua seuraillen ylettyy Rautaniemestä kohti länttä, Sammaan alueen halkaisten. Joki jatkaa kulkuaan Huittisten kautta Kokemäenjokeen, päätyen lopulta Pohjanlahteen. Joen maisemallinen arvo on kärsinyt huomattavasti muutamia vuosia sitten Sammaljoen kylätaajaman kohdalta alajuoksulle tehdyn perkauksen vuoksi. Joki on myös merkitty melontareitiksi, mutta toistaiseksi melonta onnistuu siinä lähinnä vain kevään korkeampien vesien aikana. Haettaessa alueelta korkeampia paikkoja, kääntyy katse lähellä Houhajärven eteläpäätä sijaitsevaan jyrkkäseinäiseen Halkivuoreen, Sammaljoen ja Rautaniemen välistä löytyvään Joutsivuoreen ja Rautaniemen Penttilän-, Lepolan- ja Lailuvuoriin. Retkeilijöille nämä paikat ovat tutustumisen arvoisia, etenkin Halkivuori tarjoaa kiipeilijöillekin haasteita jyrkkine seinämineen. Lähellä Sammaljoen kylää sijaitsevaan Patakallioon kanattaa myös tutustua. Alueemme historian alkutaipaleesta ei ole Sammaljoen kylän itäreunalla sijaitsevan Melkkaan tilan mailla on pieni rauhoitettu alue. Sieltä löytyi vuonna 1961 harvinainen Mäkiorvokki -esiintymä ja edelleenkin Mäkiorvokkia paikalta löytyy. Rauhoituspäätös on ollut aikoinaan Tyrvään kunnan ensimmäinen. Sammaljoen keskustan lisäksi asutuksen muodostama toinen pieni kylätaajama on Rautaniemessä. Muuten Sammaan alue on harvaanasuttua maaseutua, tosin Houhajärven koillisrantaa seurailee hyvin tiheä kesäasuntojen rivi. Sammaan alueen historiaa tarkkaa tietoa. Löytyy kuitenkin asiakirjamainintoja, joista tiedämme asutusta olleen ainakin 1500-luvulta lähtien. Lisäksi pelloilta ja tonttimailta löytyneet vanhat esineet kertovat omaa tarinaansa kylän historian kulusta. Kyläläisten kulkeminen Liikenneväylien suhteen Sammaljoki on ollut alkuajoista lähtien hieman syrjässä. Kylän läpi kulkevaa jokea on käytetty menneinä aikoina tukinuitossa sekä ilmeisesti kulkuväylänä. Huonoista tieoloista on todistus jo luvulta, jolloin Sammaljoen talolliset lähettivät anomuksen Ruotsin kuninkaalle, ettei heidän tarvitsisi kuljettaa veroviljojaan Turkuun kuin rekikelillä, koska asuivat niin huonon tien takana. Nykyistä kangastietä on taivallettu kauan, alkuaan polkuna, sittemmin ratastienä. Käytettiinpä Houhajärveäkin vesireittinä matkantekoa helpottamaan. Jo 1800-luvun alkupuolella kangastie on ollut jotensakin hyvässä kunnossa ja vuonna 1852 sitä alettiin kunnostaa ja tie jaettiin osiin useamman kylän talojen kesken. Vuonna 1911 tie julistettiin yleiseksi tieksi, jolloin sen kunnossapito jäi kunnalle. Tuohon aikaan anottiin tietä tehtäväksi myös Rautaniemenmaan läpi Vesilahden rajaan asti, mutta hanke toteutui vasta 20- luvulla. Sittemmin näiden teiden hoitaminen siirtyi valtiolle. Sivistys saapuu Sammaalle Vielä 1800-luvun loppupuolella elettiin täällä sivukulmilla miltei kokonaan erossa kaikesta siitä mitä muussa maailmassa tapahtui. Se ainoa paikkakunnalle ilmestyvä sanomalehti piti hakea emäkirkolta asti. Hakumatka oli pitkä, joten lehdet saattoivat vanheta kirkon sakastissa viikkokausia. Tiedonhalua kuitenkin ilmeni entistä laajemmin ja lehtiä ryhdyttiinkin tilaamaan runsaammin ja myös useampia lajeja. Vuosisadan alusta postia jo kuljetettiinkin kylälle kerran viikossa, kunnes vähän myöhemmin saatiin postipysäkki, joka laajeni sittemmin postiasemaksi ja postia saatiin ja lähetettiin entistä useammin. Posti 6

7 piti alkuvaiheessa hakea kylältä itse, myöhemmin se kulki taloihin mm. maitokuskien matkassa. Pitäjän ainoaan lainakirjastoon kirkonkylälle kertyi matkaa ja koska lukuharrastus varsinkin nuorten keskuudessa levisi, innostuttiin Rautaniemeen puuhaamaan omaa kirjastoa. Toiminta alkoi yksityiskodissa ja varoja kirjojen ostoon kerättiin mm. järjestämällä iltamat ja arpajaiset. Koulutoiminta alkoi kiertokouluna. Monien kuntakokousjupakoiden jälkeen rakennettiin Sammaljoelle kansakoulu, joka alkoi toimintansa vuonna Ensimmäisenä opettajana toimi Kalle Vesala, joka innokkaana valistustyön tekijänä alkoi järjestää myös Sammaljoelle kirjastoa. Tähän kirjastoon yhdistettiin myös Rautaniemen kirjasto. Kirjaston yhteydessä toimi joitakin vuosia lukutupa, jossa oli luettavana useita sanomalehtiä ja aikakausikirjoja. Myöhemmin kirjaston paikka on vaihdellut ja nykyisin se toimii terveystalon tiloissa. Rautaniemessä koulun penkkiä alettiin kuluttaa vuodesta 1921 lähtien ensin yksityiskodissa, kunnes vuonna 1925 valmistui koulurakennus. Koulutoiminta Houhajärvellä alkoi vuonna 1909 ja koulurakennus valmistui syksyllä Houhajärven ja Rautaniemen kouluilla ovat aikoinaan toimineet Tyrvään kunnan piirikirjastot, jotka on myöhemmin korvattu kirjastoautolla. Suurimmillaan Sammaljoen koulun oppilasmäärä on ollut luvuilla, jolloin oppilaita oli enimmillään 111, Rautaniemessä ja Houhajärvellä 30-luvulla yli 70. Vuonna 1968 koulutoiminta loppui Rautaniemessä ja vuonna 1978 Houhajärvellä ja näiden alueiden opetus yhdistettiin Sammaljoen kouluun. Leipä leveämmäksi Sammaljoen Huonekalutehdas 1970, Heikki Penttilä tuoleja kasaamassa. (Tyrvään seudun Museon valokuvakokoelma). Elantonsa Sammaan seudun asukkaat ovat pääosin saaneet maa- ja metsätaloudesta. Perinteisen maanviljelyn ja karjanhoidon tueksi alueella aloitettiin elinkeino- ja palveluammattien harjoittaminen, joista osa on kasvanut teolliseksi toiminnaksi. Näistä suurimpia ja Sammaljokea tunnetuksi tekeviä oli luvulla saha- ja puusepänteollisuus sekä pienimuotoiset metallialan yritykset. Seuraavassa muutamia esimerkkejä yrityksistä jotka ovat toimineet paikkakunnalla 1900-luvulla. Sahat: Sammaljoen saha ja vehnämylly Mustanojan saha, Rautasen Vihtorin saha ja mylly Sassi & Wiikari, Harjunpään saha. Puusepän tehdas: Sammaljoen huonekalutehdas Myllyntausta. Tätä ennen ovat vaikuttaneet mm. seuraavat pienet puusepänverstaat, jotka työllistivät esim. vuonna 1925 yhteensä noin 30 miestä: Penttilä, Aaltonen, H. Järvinen, L. Valonen, U. Nieminen, K. Järvinen, O. Järvinen, L. Penttilä, F. Lehtinen. (Lähdeaineisto Eero Kuutin Muistelmat Sammaljoen huonekaluteollisuudesta) Metalliteollisuus: T:mi T. Vuorenoja, Mikkolan paja, Haukipään korjaamo, Isotalon konekorjaamo, Kallion traktorihuolto Kaupat: Osuuskauppa Sastamalan kaupat 2 kpl, H. V. Hoipon elintarvike- ja konekauppa, Houhalan kauppa, O. Tapalan kauppa, A. Suonsivun kauppa, Siltalan ja Rantasen kauppa, Tannin kauppa Houhajärvellä, Sammaljoen kemikaalikauppa ja lääkekaappi 7

8 Palvelut: Sammaljoen parturi Muut elinkeinon harjoittajat: Taloissa kiertävät korjaus-, rakennus- ja huoltomiehet. Taksi Maitoa maailmalle Ensimmäinen meijeri Sammaljoelle perustettiin vuonna Myöhemmin myös Houhajärvellä ja Rautaniemessä on ollut meijeritoimintaa. Sammaljoen osuusmeijeri aloitti toimintansa vuonna 1907 ja piakkoin sen jälkeen toiminta Rautaniemessä loppui. Vuonna 1918 tapahtuneen Sammaljoen palon vuoksi toimintaan tuli tauko ja vasta parin vuoden kuluttua alettiin rakentaa uutta rakennusta. Uuden meijerin koneet käynnistyivät keväällä Houhajärven meijerin toiminta loppui myös meijerin palon vuoksi. Sammaljoella toiminta jatkui vuoteen 1972, loppuaikana se toimi maidonkeräyspisteenä. Kaupankäyntiä ja palveluita saivat tarvitsemansa terveydenhuoltopalvelut. Talossa on myös useita asuinhuoneistoja. Työllisyyttä on ylläpitänyt myös myöhemmässä vaiheessa korjaamot, maanrakennus ja koneurakointi, sekä rakentamiseen erikoistuneet henkilöyhtiöt. Aikanaan Sammaljoella on ollut myös yhteiskunnan tarjoamista palveluista muun muassa seuraavat: Poliisi, kätilö, palokunta, terveyssisar. Seurakunnan palvelut: Papin virka Sammaljoella, seurakuntasisar. Elinkeinoelämän nykytilanne Saha- ja puusepänteollisuus: Pieni sahateollisuus on saanut väistyä isojen yksiköiden noustua Suomessa. Jäljellä on kuitenkin niin sanottuja sirkkelisahoja, joita kehittämällä oman kylän tarvepuut pystyttäisiin sahaamaan. Puusepän teollisuudesta on jäljellä erikoisaloja, joissa on mahdollisuus kasvuun. Erikoisuutena taideteollinen puu, Woodplanet ja sen yhteydessä myös kokeileva puurakentaminen. Rakennuskomponentteja valmistava Penttilä. Sekä varmaan monia ideoita, jotka odottavat toteuttajaansa. Metalliteollisuus: Sammaljoen alueen metalliteollisuudella ei ole niin vaiherikasta historiaa kuin puusepänteollisuudella. H.V. Hoipon kaupan traktoririvistöä (Tyrvään seudun Museon valokuvakokoelma). Sammaan seudulla on kauppatoimintaa ollut yli kymmenessä eri paikassa. Kauppoja on Sammaljoen lisäksi ollut mm. Rautaniemessä ja Houhajärvellä. Kauppatoiminta on ollut laaja-alaista; tuotevalikoimaan kuului talousja ruokatavaroiden lisäksi esim. maataloustyökoneita, polttoaineita, rautakauppatavaraa jne. Toiminnassa on ollut myös postitoimisto, useampi pankkikonttori sekä farmaseutin hoitama lääkevarasto. Kylälle rakennettiin vuonna 1953 terveystalo, josta alueen asukkaat 8 Pensin valmistamat ambulanssikalusteet tunnetaan ympäri maailmaa.

9 Markku Rudangon suunnittelema ja rakentama Woodplanetin puusepänverstas on esimerkki kokeilevasta puurakentamisesta. Kyläpajat joutuivat muuttamaan toimintaajatustaan ja tästä syytä moni lopetti toimintansa, koska uusia ideoita ei löytynyt. Paikkakunnalta löytyy erikoisosaamista seuraavasti: Pensi Rescue Oy Ambulanssikalusteet (komposiittivalmisteiset). Frestems Oy Vainajan kuljetukseen tuotteet (alumiinivalmisteiset) Haukipään korjaamo (teräsvalmisteiden osaaja) Palveluyrityksiä: Seuraavassa luettelossa on vain osa alueen palveluyrityksistä, ne jotka kyläkyselyn yhteydessä ovat ilmoittaneet toiminnastaan. Näiden lisäksi paikkakunnalla on runsaasti tarjolla erilaisten yrittäjien tuottamia palveluita. Maatalouskonekorjaamo J. Kallio Vuokrakone- ja asennuspalvelu Oy, tiivistyspalvelut Kotifysio Maija Apiainen, fysikaaliset hoidot ja hieronta kotikäyntinä Parturi kampaamo Sirkka Tuominen T:mi Mari Viitamäki, parturi kampaamo Taksi Erkki Nieminen Antti Hirvikorpi, kuorma-autoilija Kyläkauppa Henna (lääkekaappi, posti, pankkipalvelut) Tapani Kuutti, lumen auraus ja hiekoitus Tanja Antila, ankanlihaa, tallipaikkoja, muotokuvia Jouni ja Heli Töppärä, kuorma-autopalvelut, kaivurityöt, rakennus- ja remonttityöt, sähkötyöt, ompelutyöt Matkailuyrityksiä: Välimäen tila Yleishyödylliset järjestöt: Betaniakoti, hengellinen hoitokoti Helluntaiseurakunnan kurssi- ja leirikeskus Leirikartano Kennelliitto 9

10 Seurakunnallista elämää Historiaa 1800-luvulla ryhdyttiin Sammaljoellakin muiden kylien tapaan pitämään kulmakuntasaarnoja. Seurakuntatoiminnan vilkastuminen ja pitkä kirkkomatka sai sammaljokilaiset yhdessä illolaisten ja osin houhajärveläistenkin kanssa anomaan Turun tuomiokapitulilta vuonna 1828, että Sammaljoelle saataisiin rakentaa saarnahuone ja perustaa hautausmaa. Vuotta myöhemmin saatiin Senaatilta myönteinen vastaus ja uusi saarnahuone vihittiin käyttöön vuonna Se oli kyläläisten itsensä rakentama ja omistama. Saarnahuone sijaitsi samalla mäellä kuin nykyinenkin kirkko. Se oli ristinmuotoinen ja sinne mahtui 300 henkeä. Tyrvään seurakunnan papit kävivät pitämässä jumalanpalveluksia joka kuudes sunnuntai. Kansakoulun valmistuttua 1893 myös opettajat alkoivat pitää jumalanpalveluksia. Enimmillään saarnahuoneessa oli vuosittain yli 50 tilaisuutta. Vuosisadan vaihduttua kyläläiset alkoivat käydä Tyrvään seurakunnan kanssa neuvotteluja saarnahuoneen luovuttamiseksi seurakunnalle. Ne keskeytyivät saarnahuoneen paloon kansalaissodan tiimellyksessä vuonna Palaneen saarnahuoneen tilalle kyläläiset rakensivat nykyisen kirkon, joka vihittiin käyttöön vuonna Kirkon on suunnitellut arkkitehti Ilmari Launis. Seurakunta rakensi kylälle pappilan, joka sai ensimmäiset asujansa vuonna 1931, mikä vilkastutti kirkon jumalanpalveluselämää huomattavasti. Hautausmaan laajennusosa kirkon länsipuolelle valmistui vuonna Seurakunnan kanssa käydyt neuvottelut johtivat Sammaljoen kirkon luovuttamiseen Tyrvään seurakunnalle vuonna Seurakunta on suorittanut kirkossa merkittävät korjaukset vuosina 1950 ja Korjaukset on tehty niin, että rakennus on säilynyt alkuperäisessä muodossaan. Kirkko sai vuonna 1965 Kangasalan urkutehtaan valmistamat 9 - äänikertaiset urut. Maamme herätysliikkeistä Sammaljoella on vahvimmin vaikuttanut evankelisuus. Siionin Kannel, japaninlähetysseurat ja Karkun evankelinen opisto ovat tulleet monelle kyläläiselle tutuiksi. Sammaljoki on saanut myös oman evankelisen rukoushuoneensa. Sammaljoen saarnahuone 1900-luvun alusssa. (Tyrvään seudun Museon valokuvakokoelma). Nykytilanne Sammaljoen kirkossa on vuosittain noin 50 jumalanpalvelusta. Vuonna 2002 niissä oli lähes 3000 osallistujaa. Lisäksi kirkossa on musiikkitilaisuuksia, kasteita, vihkimisiä ja hautauksia. Kirkon hautausmaahan on haudattu valtaosa kylän vainajista. Siksi se on niin nykyisten kuin entistenkin kyläläisten tärkeimpiä vierailukohteita Sammaljoella. Kirkon yhteydessä oleva seurakuntasali tarjoaa tilan kirkkokahville ja pienille perhejuhlille. Siellä kokoontuu myös eläke-ikäisten Tiistaikerho ja työikäisten naisten raamattupiiri. Sammaljoen rukoushuoneessa on viikoittain kaksi alle kouluikäisten lasten päiväkerhoa sekä perhekerho. Kerhoja ohjaavat seurakunnan lastenohjaajat. Myös rukoushuone palvelee perhejuhlien pitopaikkana. SLEY:n Sammaljoen osasto järjestää yhdessä seurakunnan kanssa rukoushuoneessa vuosittain 5-7 tilaisuutta. 10

11 Kodeissa pidetään Sammaljoen alueella vuosittain seurakunnallista tilaisuutta, joista puolet on pyhäkouluja. Etelä-Tyrvään aluetta (Sammaljoki, Rautaniemi, Houhajärvi, Illo, Kiikan-Illo) varten Tyrvään seurakuntaneuvosto on asettanut Etelä-Tyrvään piirineuvoston. Sen tehtävä on huolehtia alueensa seurakunnallisesta elämästä ja toiminnasta, niin että se vastaa seurakunnan muilla alueilla tapahtuvaa kehitystä. Lisäksi Sammaljoen ja Houhajärven alueilla toimivat kinkereillä valitut diakoniakylätoimikunnat. Seurakunta on nimennyt papin ja diakoniatyöntekijän Sammaljoen aluetta varten, joskin heidän työnsä pääpaino on keskusta-alueella. Sammaljoen kirkolla on oma suntio-hautausmaahoitajansa, joka työskentelee myös seurakunnan muilla hautausmailla. Lastenohjaajien viikoittainen työaika Sammaljoella on tuntia. Seurakunnallisen elämän tulevaisuuden kuva 1. Seurakunnan toiminta säilyttää nykyisen laajuutensa, mutta on toimintatavoiltaan muuntuvaa kylän tarpeiden mukaan. 2. Etelä-Tyrvään piirineuvoston ja kyläläisten omatoimisuuden merkitys kasvaa, kun kylällä ei enää asu pappia. 3. Sammaljoen kyläkirkko tarjoaa omaleimaisen jumalanpalveluskokemuksen myös muualta tuleville. 4. Jokainen kyläläinen voi tyytyväisenä katsella hyväkuntoista kirkkoaan ja tulla haudatuksi sitä ympäröivään hautausmaahan. 5. Kyläläiset ovat tietoisia seurakunnan toiminnasta kylällään. Tulevaisuuden kuvasta nousevat toimenpide-ehdotukset a) Tyrvään seurakuntaa koskevat toivomukset: - Päiväkerhon eskariryhmä muuttuu kolme kertaa viikossa kokoontuvaksi. - Kirkko säilytetään hyvässä kunnossa. - Hautausmaata laajennetaan. b) Kyläläisiä ja Etelä-Tyrvään piirineuvostoa koskevat toivomukset: - Kyläläiset ja kylän yhdistykset avustavat jumalanpalveluksissa mm. huolehtimalla kahvituksista. - Kyläläiset osallistuvat kirkon kunnossapitoon liittyviin talkoisiin. - Piirineuvosto osallistuu kylän sisäisen tiedotuksen kehittämiseen. 11

12 Kyläkysely Sammaan seudulle tehtiin talven aikana kaksi kyläkyselyä. Vakituisille asukkaille suunnattu kysely jaettiin suoraan talouksien postilaatikoihin. Kyselyjä jaettiin n. 220:een talouteen. Enemmän tai vähemmän täytettyjä lomakkeita palautettiin 82 kpl. Näin palautusprosentiksi tulee reilut 37. Kesäasukkaiden kyselylomakkeet postitettiin Vammalan kaupungin tekniseltä palvelukeskukselta saadun tonttilistan mukaan Houhajärven eteläpään kesäasukkaille. Lisäksi muutamia kyselyjä lähetettiin paikallisten asukkaiden hankkimien osoitetietojen mukaisesti alueen muille kesäasukkaille. Kesäasuk- kaille kyselyjä postitettiin kaikkiaan 74 kappaletta. Palautettuja kaavakkeita kertyi 27. Palautusprosentiksi tuli kesäasukkaiden kyselyssä 36,5. Vakituisille asukkaille suunnatun kyselyn mukana oli myös tonttipörssiä varten tiedustelu myytävänä tai vuokrattavina olevista tonteista ja rakennuksista. Samalla tiedusteltiin myös tarvetta liittyä Sammaljoen vesiosuuskunnan vesijohtoverkkoon, ja tulevaisuudessa ajankohtaiseksi tulevaan viemäriverkostoon. Varsinaiseen kyselyyn sai vastata nimettömänä, edellä mainitut nimeä vaativat asiat kysyttiin erillisellä lehdellä. Vakituisille asukkaille suunnattu kyläkysely Kyselyn aluksi oli muutama taustatietoja kartoittava kysymys. Vastaajista melko tarkasti puolet oli kotoisin nykyiseltä asuinseudultaan, puolet oli muuttanut muualta. Pisimpään seudulla asunut vastaaja ilmoitti asumisajakseen 77 vuotta, uusin tulokas oli asunut seudulla yhden kuukauden. Asuinkylittäin vastaajia oli seuraavasti: Sammaljoki 40 henkeä. Houhajärvi 16 henkeä. Rautaniemi 10 henkeä. Anttilankulma 5 henkeä. Murtoonmaa 5 henkeä. Eko 2 henkeä. Neljä vastaajaa ei ilmoittanut asuinkyläänsä Vastaajien talouksissa asuvia henkilöitä oli yhteensä kaksisataaviisikymmentäkolme. Seuraavassa kaaviossa nämä henkilöt on ryhmitelty eri ikäryhmien perusteella Alle 15 v v v v yli 65 v Vastaajien talouksissa asuvien määrä eri ikäryhmittäin Asuinympäristön hyvät ja huonot puolet Kysyttäessä asuinympäristön hyviä puolia kiinnitti huomiota vastaajien tyytyväisyys ympäristöön. Yli puolet vastaajista mainitsi hyvänä puolena rauhallisen, puhtaan ja kauniin asuinympäristön, yleensäkin ympäröivän luonnon. Omaa rauhaa ja turvallisuutta arvostettiin myös paljon. Kolmannes vastaajista piti riittäviä palveluita, etenkin koulua ja kauppaa omalla kylällä hyvänä asiana. Hyvät ihmissuhteet muihin kyläläisiin ja naapureihin mainittiin monessa vastauksessa. Yksittäisinä asioina kiiteltiin mm. harrastustoimintaa, aktiivisuutta, juomavettä ja kulkuyhteyksiä

13 Alueen eri kylien vastauksissa oli selvästi havaittavissa kylän sijainnin vaikutus. Kangastien vaikutuspiirissä asuvat kehuivat jopa kulkuyhteyksiä. Täydellinen, oma rauha, kuitenkin ihanat auttavaiset naapurit. Varkaita ei ole liikkunut paikkakunnalla. Asuinympäristön huonoja puolia kysyttäessä neljäsosa vastaajista moitti teiden kuntoa ja niiden huonoa hoitoa. Teiden huono kunto korostuu vielä pitkien matkojen ja kaukana olevien palvelujen vuoksi. Pitkät matkat ja huonot tiet koettiin myös harrastusmahdollisuuksia rajoittavana tekijänä. Päivähoitopaikan ja esiopetuksen puuttuminen Sammaljoelta oli mainittu muutamissa vastauksissa, samoin työpaikkoja kaivattiin lisää, tosin jossakin vastauksessa huonona puolena todettiin, että lähialueilta ei löydy työntekijöitä. Vastaukset asuinympäristön hyvien ja huonojen puolien osalta menivät monessa kohdassa ristiin. Kun esimerkiksi hyvänä puolena oli kiitelty kylän aktiivisuutta, oli kyläläisten passiivisuus yhteiseen toimintaan nähty muutamassa vastauksessa huonona puolena. Samoin huonot kokemukset muista alueen asukkaista, etenkin paljasjalkaisten sisäänpäin lämpiävyys, naapurikateus ja juoruilu oli mainittu muutamassa vastauksessa. Yksittäisinä asioina moitittiin mm. sähkökatkoja, ampumaratojen ja hävittäjien aiheuttamaa melua, kaupan suppeaa valikoimaa, myöhäistä postintuloaikaa ja pieniä liikuntatiloja koululla ja Sampolassa. Yhdessä vastauksessa huonoksi puoleksi oli nimetty myös maiseman alakuloisuus. Tiet on yleensä huonosti hoidettu. Kyläläisten yhteistoiminta on keinotekoisen kankeaa. Alueen viihtyisyyden lisääminen Viihtyisyyden lisäämiseksi esitettiin monenlaisia toimia. Kohtaamispaikaksi kaivattiin kahvilaa, baaria tai pubia. Tien valaistuksen lisääminen ja ympäristön siistiminen käsittäen tienvarret ja rakennukset oli mainittu useammassa vastauksessa. Yhteistä toimintaa, musiikkia, kisailuja, toripäiviä jne. ehdotettiin viihtyisyyden lisäämiseksi. Palvelujen ja alueen työpaikkojen lisääminen, sekä kevyenliikenteen väylien rakentaminen tuli esiin muutamissa vastauksissa. Sammaljoen keskustaan ehdotettiin perustettavaksi ryhmäperhepäivähoitopaikka ja lapsille leikkipuisto. Teiden parantamista ehdotettiin, samoin pankin ja bensa-aseman perustamista. Liikuntamahdollisuuksia ehdotettiin parannettavaksi pururataa kunnostamalla ja jatkamalla hiihtolatuja syrjäkylillekin. Eräässä vastauksessa toivottiin perustettavan jopa sata kilometriä hevoskäyttöön sopivia luontopolkuja. Houhajärven tila huolestutti muutamaa vastaajaa ja järven kunnostamista pidettiin tärkeänä. Myös muiden ihmisten hyväksyminen omana itsenään tuli esiin. Yleensäkin alueen asukkaiden keskinäisen kanssakäymisen ja tapahtumien lisääminen tuntui olevan monien vastaajien perimmäinen ehdotus. Melko paljon oli kuitenkin vastauksia, joissa kylää pidettiin jo nytkin riittävän viihtyisänä. Semmosta yhteistä toimintaa, mihin vois kaikki osallistua. Luontopolkuja väh. 100 km raivattuja niin että myös hevosella pääsee. Miten kylään saataisiin uusia asukkaita? Vastaajista lähes kaikki olivat sitä mieltä, että alueelle pitäisi saada uusia asukkaita. Vain yksi vastaaja suhtautui asiaan kielteisesti huonojen kokemusten vuoksi. Uusien asukkaiden houkuttelemiseksi ehdotettiin mahdollisuutta ostaa tai vuokrata talo tai tontti edullisesti, palvelujen säilyttäminen ja lisääminen, sekä työpaikkojen luominen. Nämä asiat oli mainittu hyvin monessa vastauksessa. Hyvän ympäristön mainostaminen ja kulkuyhteyksien parantaminen koettiin hyvänä keinona. Kylätoiminnan lisäämisen katsottiin luovan alueesta ulospäin suuntautuneen ja myönteisen kuvan. Muutamissa vastauksissa korostettiin ystävällisyyden ja ennakkoluulottomuuden merkitystä uusia asukkaita kohtaan. Hyvin yleinen oli myös yksinkertainen kehotus tehdä lisää lapsia. 13

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

Sammaan seudun Kyläsuunnitelma 2009

Sammaan seudun Kyläsuunnitelma 2009 Sammaan seudun Kyläsuunnitelma 2009 Sisällysluettelo Kyläsuunnitelman taustaa... 2 Sammaan seutu... 4 Yhdistykset ja muu vapaa-ajan toiminta... 7 Sammaan alueen historiaa... 13 Seurakunnallista elämää...

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys Kuva: A-P Joukanen

Kyläkyselyn tuloksia. Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys Kuva: A-P Joukanen Kyläkyselyn tuloksia Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys 17.2.2012 Kuva: A-P Joukanen Miten kysely tehtiin? Kysely lähetettiin sähköpostitse 50:lle ja se oli jaossa kyläkauppa

Lisätiedot

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Kehittäjätapaaminen 17.11 Pasi Saukkonen Kyselyn lähtökohdat Kohderyhmänä kantakaupungin ulkopuoliset alueet (Pyhäselkä, Eno, Kiihtelysvaara, Tuupovaara)

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 SISÄLTÖ: ASUKASKYSELYN TOTEUTUS ASUKASKYSELYN TAVOITE JA AIHEPIIRIT ASUKASKYSELYN SISÄLTÖ ASUKSKYSELYN TULOS ASUKASKYSELYN ANALYYSIKARTAT ASUKASKYSELYN TOTEUTUS Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

Kysely Långvikin kiinteistönomistajille osayleiskaavan ja vesihuoltosuunnitelman laatimisen pohjaksi

Kysely Långvikin kiinteistönomistajille osayleiskaavan ja vesihuoltosuunnitelman laatimisen pohjaksi LÅNGVIK vesihuolto ja kaavoitus kyselyn tulokset Kysely Långvikin kiinteistönomistajille osayleiskaavan ja vesihuoltosuunnitelman laatimisen pohjaksi Ensimmäisessä vaiheessa 10/2010 kysely jaettiin jokaiseen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Päivähoidon kyselyn yhteenveto

Päivähoidon kyselyn yhteenveto Päivähoidon kyselyn yhteenveto Olen sosionomi-opiskelija Anna-Maija Ruusujoki ja opiskelen Diakonia-ammattikorkeakoulussa viimeistä vuotta. Toimin päivähoidon hallinnon työharjoittelussa Kuunarin päiväkodissa.

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014 Kysely toteutettiin netissä sekä lähetettiin paperiversioita asiakkaille. Vastausaikaa oli neljä kuukautta (kesäkuu-syyskuu). Vastauksia tuli netin kautta 29 kpl ja postitse 28 kpl. 1. Vastanneista naisia

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE Tällä kyselyllä kartoitetaan Teidän mielipiteitänne omasta kylästänne. Mitkä asiat kylällä ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat muutosta? VASTAAJAN TAUSTATIEDOT: Ikä: 18-44

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne

Lisätiedot

Kysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli

Kysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli Kysely KEPOLA Kyläkyselyn vastauksia Kysely postitettiin 19.1.2009 ja aikaa vastaamiseen oli 12.2 asti Palautuspisteet Kepolassa olivat kirjastossa ja pankissa Vastauksia tuli yhteensä 24 Vastausprosentti

Lisätiedot

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO JOHDANTO Kauhavan kaupungissa on käynnissä Ylihärmän osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavalla ohjataan Ylihärmän kirkonseudun ja Hakolan maankäyttöä.

Lisätiedot

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ Elina Haavisto Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa Yttilässä 2 kotitaloutta palautuneita vastauksia 28 Vastausprosentti 14% Sukupuoli

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

KUHMON KAUPUNGIN KYSELY MÖKKILÄISILLE Yhteenvetoraportti, N=30, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

KUHMON KAUPUNGIN KYSELY MÖKKILÄISILLE Yhteenvetoraportti, N=30, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat KUHMON KAUPUNGIN KYSELY MÖKKILÄISILLE Yhteenvetoraportti, N=30, Julkaistu: 12012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Tiedot vastaajasta (valitse oikea vaihtoehto) mies 17 56,67% 2. nainen 13 43,33% 30 100%

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 Analyysin on suorittanut Fiskars Oyj 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tulokset... 3 2.1 Taustatietoa vastaajista... 3 2.1.1Vastaajien vuokratilat... 4 2.2.

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? 1.Liikenne 3a 15 42 % 2. Melu 5 3.lmansaasteet ja/tai hajut 1 24 67 % 4. Likaiset kadut 7 19 % 5. Julkisten rakennusten

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 59 Kirkkoneuvosto 6/2011 24.10.2011

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 59 Kirkkoneuvosto 6/2011 24.10.2011 59 56 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 24.10.2011 56 Kokouskutsu asialistoineen on toimitettu kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Asukaskysely

Siilinjärven kunta. Asukaskysely Siilinjärven kunta Asukaskysely 01 5.1.01 Sisältö Tutkimuksen toteutus Huomioita tutkimuksesta Vastaajarakenne 5 Kokonaistyytyväisyys Siilinjärveen Suositteluhalukkuus 8 Tyytyväisyys kunnan palveluihin

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kysely on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille. Tavoitteena on kartoittaa vastaajien tietämystä ja ajatuksia Kuusamon ev.lut. seurakunnan

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila.

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila. SUNNIEMI - SUOSMERI - HARJUNPÄÄN KYLÄSUUNNITELMA 2005-2010 Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila.fi 2 SUNNIEMI- SUOSMERI

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM 8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Heinola Resort 2012-2014 t12206 1

Heinola Resort 2012-2014 t12206 1 Heinola Resort 2012-2014 t12206 1 Lomakeluonnos Infoteksti: 1. Hyvää päivää. Olen N.N. Taloustutkimus Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta vapaa-ajan asumisesta ja palvelujen käytöstä Heinolan seudulla.

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/ Vapaa-ajan asukastoimikunta Aika klo 14:00-16:00

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/ Vapaa-ajan asukastoimikunta Aika klo 14:00-16:00 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 28 Vapaa-ajan asukastoimikunta 23.09.2016 Aika 23.09.2016 klo 14:00-16:00 Paikka Läsnä Karjalan prikaati, Varuskuntatie 230, Vekaranjärvi Luettelon mukaan Pykälät 20-26

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Skanssi Turussa on rakentumassa uusi Skanssin 7000 asukkaan kerrostalovaltainen asuntoalue. Skanssin

Lisätiedot

Hangon asemakaavaluonnos

Hangon asemakaavaluonnos Hangon asemakaavaluonnos Työpaja 24.4. Hangossa, tulosten yhteenveto WSP / Mari Siikonen, Teemu Holopainen ja Anri Lindén 28.5.2012 1. Työpajan kuvaus ja aineisto 2. Yhteenveto tuloksista Asemakaavaluonnos

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

KYLÄILTA KELLO 18.30

KYLÄILTA KELLO 18.30 KYLÄILTA 10.10.2016 KELLO 18.30 Kahvia ja kastettavaa Oppilaiden turvallisuustyöt esillä ja niistä parhaat palkitaan illan aikana Tervetuliaissanat Taivalkunnan kylät ry:n pj. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä 1 Kyselyn y sisältö 1. Etusivu, jolla tietoa alueen suunnittelusta ja kyselystä 2. Taustatiedot

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot