Kustavin ja Taivassalon kuntien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille 3-9

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kustavin ja Taivassalon kuntien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille 3-9"

Transkriptio

1 Kustavin ja Taivassalon kuntien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille / 144

2 Sisällysluettelo: Kustavin ja Taivassalon kuntien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet...1 vuosiluokille OPETUSSUUNNITELMA Johdanto OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Perusopetuksen arvoperusta ja toiminta-ajatus Taivassalon kunta Kustavin kunta Arvoperusta Kustavin ja Taivassalon koulupalveluiden strategian mukaan Perusopetuksen rakenne Tuntijako Kieliohjelma OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Työtavat OPISKELUN YLEINEN TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus huolto Kerhotoiminta ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Eri tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus Vuosiluokat Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Toinen kotimainen kieli Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Vieraat kielet A-KIELI Vuosiluokat Vuosiluokka / 144

3 Vuosiluokka Vuosiluokka A2-KIELI Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Matematiikka Vuosiluokat Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Ympäristö- ja luonnontieto Vuosiluokat Biologia ja maantieto Vuosiluokat Biologia Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Maantieto Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Fysiikka ja kemia Vuosiluokka Vuosiluokka Fysiikka Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Kemia Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Terveystieto Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Uskonto Vuosiluokat Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Elämänkatsomustieto Vuosiluokat Vuosiluokka Vuosiluokka / 144

4 Vuosiluokka Vuosiluokka Historia Vuosiluokat Vuosiluokka Vuosiluokka Yhteiskuntaoppi Vuosiluokka Musiikki Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Kuvataide Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokka Vuosiluokka 8 (valinnainen) Vuosiluokka 9 (valinnainen) Käsityö Vuosiluokat Vuosiluokat Tekninen työ Vuosiluokat Teknisen työn sisällöt Tekstiilityön sisällöt Liikunta Vuosiluokat Vuosiluokat Kotitalous Vuosiluokka Vuosiluokka 8 (valinnainen) Vuosiluokka 9 (valinnainen) Valinnaiset aineet Tietotekniikka (valinnainen) luokka luokka Oppilaanohjaus Vuosiluokat Vuosiluokka Vuosiluokka OPPILAAN ARVIOINTI Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset / 144

5 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Johdanto Perusopetuksen keskeisenä tehtävänä on vahvistaa lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä, ohjata oppimaan oppimisen taitoja sekä kasvattaa lasta suvaitsevaiseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Kustavin ja Taivassalon kuntien opetussuunnitelmaa on valmisteltu opettajien, rehtorien ja opetussuunnitelmatyöryhmän toimesta, ja se on laadittu opetushallituksen hyväksymien perusteiden pohjalta. Kustavin ja Taivassalon opetussuunnitelma muodostuu kuntakohtaisesta osiosta vuosiluokille1-9 ja siihen liittyvistä täydennyksistä lukuvuosikohtaisten koulujen työsuunnitelmien mukaisesti. Se korvaa Kustavin ja Taivassalon kuntien perusopetusta antavia kouluja koskevat koulutuslautakunnan ja sivistyslautakunnan tätä aikaisemmin hyväksymät opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön seuraavasti: Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokka / 144

6 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Perusopetuksen arvoperusta ja toiminta-ajatus Yleisesti Kouluyhteisössä jokaisella jäsenellä on perusoikeudet, jotka pohjautuvat YK:N määrittelemiin ihmisoikeuksiin. Niitä ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvoinen kohtelu yksilönä, uskonnon ja omantunnon vapaus, sananvapaus, sivistykselliset oikeudet, oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin, oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus terveelliseen ympäristöön. Opetuksessa otetaan huomioon luonnon ja maapallon suojeleminen; tarkastellaan omaa elämäntapaa ja elinpiiriä kestävän kehityksen kannalta. Ihmisten hyvinvointia käsitellään fyysiseltä, sosiaaliselta ja psyykkiseltä kannalta. Suomalaisen kulttuuri-identiteetin tulee olla osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria. Sille ovat ominaisia erilaiset murteet, tavat ja tottumukset eri puolella maata. Suomen kulttuuria rikastuttavat maahanmuuttajat sekä eurooppalainen yhteistyö. Näin saadaan pohja kansainvälisyyskasvatukselle. Lapsuus ja nuoruus ovat arvokkaita elämänvaiheita, jolloin oppilaalla on oikeus kasvatukseen ja opetukseen. Perusopetus tukee oppilaan kasvua sekä yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittymistä osana elinikäistä oppimista. Lapselle ja nuorelle opetetaan keinoja selviytyä ja kannustetaan heitä aktiivisesti kehittämään itseään muuttuvassa elinympäristössä. ta tuetaan ilmaisemaan mielipiteitään ja tekemään valintoja demokraattisen yhteiskunnan jäsenenä. Tutustutaan kulttuuriperintöön ja kulttuurin kehittämiseen sekä oman vaikuttamisen mahdollisuuksiin kansainvälistyvässä maailmassa. Koulutoimi on oleellisena osana taivassalolaisuutta ja kustavilaisuutta ja sen on seurattava valtakunnallisesti tärkeitä yhteiskunnallisia ilmiöitä ja pidettävä huolta perinteistä. 2.2 Taivassalon kunta Taivassalon kunta sijaitsee Varsinais-Suomessa, Turun saaristossa, Tois pual jokke, Vakka-Suomen seutukunnassa. Taivassalosta on hyvät yhteydet: etäisyys Turkuun on lyhimmillään maanteitse alle 40 km (kunnan keskustasta Turun kauppatorille n. 50 km), Tampereelle n. 200 km ja Helsinkiin n. 215 km. Taivassalo on moni-ilmeinen kunta. Meillä on saaristoa, merta ja mannerta, viljapeltoja, historiaa - vehmasta Varsinais-Suomea parhaimmillaan. Taivassalolaiset saavat elantonsa palveluelinkeinoista, jalostuksesta sekä maa- ja metsätaloudesta, kalastus mukaanluettuna. Taivassalo kuuluu Turun työssäkäynti- ja asiointialueeseen. Lähes 55 % kunnan ulkopuolella työssä käyvästä työvoimasta käy päivittäin töissä Turun seudulla. Työmatkaliikenne Turun seudulle on kasvavaa. 6 / 144

7 Kunnan pinta-ala on yhteensä 217 km², josta maa-alueita on 137 km². Merellisyyden ja saariston vuoksi merenrantaa on yli 300 km. Saaria Taivassalossa on yli 180. Kesämökkejä on n kpl. Kesäisin kunnan asukasluku nelinkertaistuu kesätaivassalolaisten myötä. 2.3 Kustavin kunta Kustavissa on noin tuhat asukasta. Kuntamme on yritteliäs ja elinkeinorakenne on monipuolinen. Lisäksi kuntamme on suosittu kesämökki- ja matkailupitäjä. Saaristoisessa Kustavissa rantaviivan pituus on noin tuhat kilometriä. Pinta-alasta vettä on noin kaksi kolmasosaa ja alueeseemme kuuluu Isokarin majakkasaari ja Katanpään linnakesaari. Nämä molemmat ovat suosittuja matkailusaaria. Kustavi sijoittuu Turun saaristoalueelle ja Turkuun on matkaa 69 km sekä Uuteenkaupungiin 49 km. Kunnastamme pääsee yhteysaluksilla suosituille reiteille Ahvenanmaalle ja Iniöön. Yrityksemme tarjoavat ostosmahdollisuuksia, elämyksiä, kulttuuria, ruokapaikkoja, kahviloita ja majoitusmahdollisuuksia. Merelle pääsee saaristoristeily-yritystemme mukana vaikkapa kalaretkelle. 2.4 Arvoperusta Kustavin ja Taivassalon koulupalveluiden strategian mukaan Tämän opetussuunnitelman yhteydessä hyväksytään Kustavin ja Taivassalon kuntien koululaitosten vuoteen 2010 ulottuva strategia, jossa määritellään Kustavin ja Taivassalon kuntien koulupalveluiden arvoperusta, visio ja toiminta-ajatus. ARVOPERUSTA tasa-arvo turvallisuus suvaitsevaisuus ja eettinen kasvu kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys yhteistyö ja yhteisöllisyys VISIO Kustavissa ja Taivassalossa opiskeleville lapsille ja nuorille oppiminen on matka uusien asioiden ja tiedon sekä elämässä tarvittavien taitojen pariin. Tällä matkalla heistä kasvaa hyvän itsetunnon omaavia ja yhteistyökykyisiä kansalaisia. Näihin ja tuleviin haasteisiin vastaa ammattitaitoinen, aktiivinen ja motivoitunut henkilöstö. TOIMINTA-AJATUS Kustavin ja Taivassalon kunnat edistävät kuntalaisten oppimista, henkistä kasvua ja hyvinvointia tarjoamalla perusopetuksen koulutuspalveluja. Lakisääteisiä ja oppilaiden tarpeiden mukaisia palveluja tuotettaessa huolehditaan erityisesti laadusta, oikeudenmukaisuudesta, joustavuudesta sekä oppijakeskeisyydestä. Koulutuspalvelujen pitää antaa oppimisen ja uusien asioiden löytämisen iloa käyttäjilleen. 7 / 144

8 2.5 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11. :n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11. :n 3. momentin säännöksiä. 8 / 144

9 2.6 Tuntijako Taivassalossa / Kustavissa noudatettava valtioneuvoston asetukseen nro 1435/ perustuva tuntijako on seuraavanlainen: Perusopetuksen tuntijako vuosiviikkotunteina (1 vuosiviikkotunti = 38 oppituntia) Perusopetuksen tuntijako vuosiviikkotunteina (1 vuosiviikkotunti = 38 oppituntia) KUSTAVIN JA TAIVASSALON KUNTIEN PERUSOPETUS Aine Vuosiluokat Yhteensä Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka 3 / /34 Ympäristö- ja luonnontieto / 4 3 / 4 10 / 12 Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/elämänkatsomustieto / / 13 Historia ja yhteiskuntaoppi Taide ja taitoaineet Musiikki /2 1-2/ / 7 Kuvataide / / 3 2 / / 16 Käsityö / / 2 3 / / 15 Liikunta /3 2-3/ / 18 Kotitalous Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Yhteensä 20/ 21 20/ 21 23/ 24 23/ / 232 Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli = oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä ( ) = Opetetaan valinnaisena Yllä olevan lisäksi on voimassa seuraavaa: 1. Taito- ja taideaineiden määrät voivat koulukohtaisesti vaihdella alittamatta minimituntimääriä ja ottaen huomioon nivelkohtien rajoitukset. Värien selitykset Karhula / Kivimaa Taivassalo / Kustavi 9 / 144

10 2.7 Kieliohjelma Taivassalon / Kustavin kieliohjelman tavoitteena on tarjota oppilaalle perusedellytykset selviytyä vierailla kielillä kotimaassa ja ulkomailla. Tärkeää on myös oppia ymmärtämään vieraita kulttuureita ja kansoja sekä oppia ajattelemaan isänmaatamme osana muita pohjoismaita ja muuta Eurooppaa. Yleisopetuksen opetussuunnitelmaa noudattavien koulujen kielitarjonta opetusjärjestelyineen on seuraavanlainen: A 1 - kielet (peruskoulun 3. luokalta alkava kieli): englanti A 2 - kieli (peruskoulun 4. luokalta alkava kieli): a) saksa B 1 - kieli (yläasteen 7. luokalta alkava kieli): ruotsi B 2 kielet (yläasteen 8. luokalta alkava kieli): saksa, ranska ja venäjä edellyttäen, että koulun rehtori katsoo opetuksen olevan tarkoituksenmukaisesti järjestettävissä. 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 10 / 144

11 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja välineet järjestetään siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut ovat oppilaan käytettävissä, ja ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustus tukee oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen kiinnitetään huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua ja oppimista. Se on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tukee oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristö ohjaa oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle annetaan mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristö auttaa myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Se edistää vuoropuhelua ja ohjaa oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteet ja arvot sekä aihekokonaisuudet konkretisoituvat toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä helpottaa yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalle annetaan mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. 11 / 144

12 3.4 Työtavat Opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtavat edistävät tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtavat kannustavat eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Samoin toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa otetaan huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elävät samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tarkennetaan koulukohtaisesti yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin 12 / 144

13 yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja kehitetään koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille annetaan tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. 4.2 Oppimissuunnitelma Oppilaalle voidaan laatia tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman tarpeellisuuden määrittää koulu. Opettaja laatii suunnitelman yhteistyössä oppilaan huoltajan kanssa. Se voidaan laatia myös aikaisemman vastaavan suunnitelman pohjalle, mikäli lapselle on tehty sellainen. Mahdollisessa oppimissuunnitelmassa kiinnitetään huomiota mm. oppilaan kasvuun, kehitykseen, oppimiseen, tavoitteisiin, oppilaan vahvuuksiin ja kehittämistarpeisiin. Laatijat arvioivat yhdessä oppimissuunnitelman toteutumista. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. 4.3 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat keskenään yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikki opettajat ohjaavat oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttavat häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäisevät opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen selvitetään ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tullaan ärjestään tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Koulussa toteutettava ohjaus ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukee erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. 13 / 144

14 Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken määritellään opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan sisältyy kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Eri oppiaineiden opetukseen sisältyy kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. 4.4 Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus aloitetaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jää pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä on ollut mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta järjestetään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetukseen liittyvistä koulun käytännöistä. Tukiopetusta tarjotaan niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. 4.5 huolto huollon tehtävänä on huolehtia oppilaan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Tavoitteena on tukea oppilaan tasapainoista kasvua ja kehitystä, suojata mielenterveyttä, taata jokaiselle oppilaalle tasavertaiset oppimismahdollisuudet sekä luoda turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö. huoltotyöstä huolehtii jokaisessa koulussa moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmä, johon osallistuvat koulun rehtori, opettajakunta, psykologi, kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita (terapeutit, sosiaalityöntekijä, kuntoutusohjaajat, avohuollon työntekijät jne.).työryhmä ohjaa tarvittaessa oppilaan perheen tukitoimien piiriin. huoltotyöryhmän kokousten puheenjohtajana toimii ko. koulun rehtori. Ennaltaehkäisevä toiminta kouluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi sisältää mm. järjestyssäännöt sekä muita turvallisuuteen liittyviä ohjeita. Kouluissa järjestetään vuosittain vierailuja ja teemapäiviä, joihin voidaan kutsua vierailevia asiantuntijoita esim. poliisi-, palo- ja terveystoimesta. Esiopetusvuonna ja myöhemmin ns. nivelkohdissa koulun edustajille tiedotetaan lapsen erityistarpeista ja tukiverkostosta. Verkoston tehtävänä on huolehtia tiedonkulusta ja siitä, että lapsen tarvitseman tuen hankkimiseen ryhdytään viivyttelemättä. Eritystukea ja -opetusta tarvitsevalle lapselle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen ja kuntoutuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhteistyössä lapsen vanhempien, erityisopettajien ja kuntoutushenkilöstön kanssa. Sosiaalitoimesta yhteyshenkilönä toimii sosiaalisihteeri. Ellei lapsella ole ennestään tukiverkostoa, voi lapsen vastaanottava koulu toimia aloitteentekijänä verkoston kokoamisessa yhteistyössä vanhempien kanssa. Oppilaan kokonaiskehitystä tukevia toimenpiteitä ovat opetukselliset järjestelyt, osa-aikaisen erityisopettajan palvelut, erityisopetukseen siirtomahdollisuus, hoito- ja kuntoutuspalvelut, avustaja- ja koulumatkapalvelut sekä iltapäiväkerho. Kouluihin on laadittu suunnitelmat kiusaamisen ehkäisemiseksi ja todettujen kiusaamistilanteiden käsittelemiseksi. Onnettomuuksien ja kuolemantapauksien käsittelyä varten on laadittu suunnitelma, 14 / 144

15 joka on opetussuunnitelman liitteenä. Koulu voi tarvittaessa käyttää em. tilanteiden käsittelemisessä ulkopuolisia ammattihenkilöitä. Kouluopetuksen yhteydessä ohjataan oppilaita oman terveytensä ylläpitoon. Jos lapsi tarvitsee linja-auto- tai taksikuljetusta muusta syystä kuin matkan pituuden tai tien vaarallisuuden vuoksi, tarvitaan lausunto koulupsykologilta tai hoitavalta lääkäriltä. Kouluista annetaan ohjeet tai suositukset koulumatkan kulkemisesta turvallisesti. Kouluruokailun tehtävänä on tarjota lapsille päivittäin terveellinen ja monipuolinen kouluateria. Ruokailu pyritään toteuttamaan rauhallisessa ilmapiirissä hyviä ruokailutapoja opetellen. Erityistä ruokavaliota tarvitseville oppilaille tarjotaan korvaava ateria. 4.6 Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Taivassalon ja Kustavin kunnissa erityisopetus järjestetään siten, kuin perusopetuslaissa ja -asetuksessa, kunnan hallintosäännössä sekä koulutuspoliittisessa ohjelmassa on määritelty. 5.1 Eri tukimuodot Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukimuotojen ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Keskeistä on mahdollisimman varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ennaltaehkäistä. Tällöin on tärkeää olla yhteistyössä huoltajien kanssa. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, - joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai 15 / 144

16 toimintavajavuuden vuoksi - jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea - joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. ta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta, osa-aikaista (laaja-alaista) erityisopetusta sekä psykologin ja muiden asiantuntijoiden apua. Jos nämä tukitoimet eivät riitä, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen ja hänelle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään oppimäärät, opetusjärjestelyt ja tukipalvelut. Erityisen tuen painopiste on esiopetuksessa ja alkuopetuksessa. Pidennettyyn oppivelvollisuuteen otetut lapset, joiden oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana ja koululykkäystä saaneet lapset saavat tarvitsemansa erityisen tuen esiopetuksessa. Oppivelvollisuuden alkaessa pidennettyyn oppivelvollisuuteen siirretyillä lapsilla on mahdollisuus jatkaa lähikoulu- ja integraatioperiaatteen mukaisesti erityisopetuksen piirissä. Toiminta- ja kuntoutussuunnitelman laatimisesta ja toteutuksesta huolehtii erityisopettaja yhdessä päiväkotihenkilöstön, lapsen huoltajan ja muun moniammatillisen asiantuntija-/yhteistyöverkoston kanssa. Koululykkäystä saaneiden lasten opetuksen tavoitteena on kehitysviiveiden tasoittaminen; kouluvalmiuden saavuttaminen ja yleisopetuksen aloittaminen. Luokkamuotoista (integroitua) erityisopetusta annetaan Taivassalon Karhulan koulussa ja Trappulan koulussa sekä Kustavin Kivimaan koulussa luokilla 1-9. Oppilaita integroidaan omien edellytystensä mukaan eri luokka-asteille. Molempien kuntien erityisluokat toimivat materiaalipankkina myös yleisopetukselle. Vaikka erityistä tukea saavan oppilaan kotiluokka tavallisimmin onkin yleisopetuksen luokka, pyritään erityisopetuksen pienryhmissä vahvistamaan myös niiden omaa kiinteyttä. Tämän ei tule olla ristiriidassa integraatiotavoitteen kanssa. Pienluokissa voidaan erilaisten tapahtumien, juhlien ja retkien kautta harjoitella erilaisia päivittäisten toimintojen taitoja, kommunikaatiota, sosiaalisia taitoja ja hyviä käytöstapoja. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden eri tukimuotojen, opetusmenetelmien ja työtapojen tulee tukea ennen kaikkea konstruktivistista oppimis- ja tiedonkäsitystä sekä olla kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista. Tarvittaessa käytetään yksilöllisiä opetuksen järjestämiseen liittyviä tukipalveluita, kuten koulunkäyntiavustajia, avustaja- ja oppilashuoltopalveluita tai erityisiä apuvälineitä. Tukimuodoissa tulee huomioida myös lahjakkaiden oppilaiden opetus. 5.2 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaisen erityisopetuksen lähtökohtana on oppilaan ongelmien mahdollisimman varhainen havaitseminen ja huolelliseen tutkimukseen perustuva rajaaminen/diagnosointi, jotta mahdollisimman ennaltaehkäisevä ja yksilöllinen erityisopetus/kuntoutus mahdollistuisi. Osa-aikainen erityisopetus on tarkoitettu oppilaille, joilla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, kuten - lukemis- ja/tai kirjoittamisvaikeuksia - puhevaikeuksia - vaikeuksia matematiikassa 16 / 144

17 - vaikeuksia jossakin oppiaineessa - ongelmia tarkkaavaisuudessa, keskittymisessä tai muistissa - motoriikan, aistitoimintojen tai hahmottamisen häiriöitä - vaikeuksia toiminnanohjauksessa - tunne-elämän ongelmia tai häiriöitä. Oppimisen esteiden lisäksi olennaista on vahvistaa oppilaan itsetuntoa. Lisäksi on erittäin tärkeää, että oppilas on tietoinen erityisopetuksen tavoitteista ja että hän kykenisi itse arvioimaan toimintaansa ja pystyisi siltaamaan erityisopetuksessa oppimiaan asioita luokassa ja kotona. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa yksilöllisesti, pienryhmässä ja samanaikaisopetuksena, ja se nivelletään tavoitteellisesti oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Yleisopetuksessa olevat oppilaat, jotka tilapäisesti tarvitsevat tukea jossakin oppiaineessa esimerkiksi äidinkielessä, matematiikassa tai vieraissa kielissä voivat opiskella osa-aikaista erityisopetusta saaden pienryhmissä. Pienryhmässä opiskellaan samoja oppisisältöjä kuin omassa luokassakin, mutta erilaisin menetelmin (mm. monikanavaisuus). Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Osa-aikainen erityisopetus painottuu luokille. Oppilaat tulevat osa-aikaiseen erityisopetukseen erityisopettajan vuosittain tekemien lukemis- ja kirjoittamistestien sekä matemaattisten testien perusteella tai luokanopettajan/aineenopettajan aloitteesta. Myös vanhemmat voivat tehdä aloitteen osa-aikaiseen erityisopetukseen osallistumisesta. Erityisopetusta annetaan Taivassalon ja Kustavin kunnissa tarvittaessa myös esiopetuksessa, jossa tärkeintä on oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja oikea-aikainen kuntouttaminen. Moniammatillista yhteistyötä päiväkotien henkilökunnan ja muiden asiantuntijoiden kanssa toteutetaan ja kehitetään, jotta tuen painopiste on mahdollista siirtää korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään työhön. Erityisopettaja kartoittaa koulutulokkaiden puhehäiriöt Taivassalon ja Kustavin kunnissa esikouluvuoden keväällä ja puheopetus aloitetaan ensimmäisen luokan syyslukukautena. Erityisopettaja osallistuu päiväkodin vanhempainiltoihin, joissa hän kertoo huoltajille puheopetuksen keskeisimmistä periaatteista ja toimintatavoista. Osa-aikainen erityisopetus edellyttää aina tiivistä yhteistyötä paitsi erityisopettajan ja luokan- /aineenopettajan välillä myös koulun ja kodin välillä. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Oppimissuunnitelmaa seurataan säännöllisesti ja sillä pyritään siihen, että opettajan lisäksi myös oppilas itse ja vanhemmat sitoutuvat tukitoimiin ja koulunkäyntiin. 5.3 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Oppilaan opiskelua yleisopetuksessa tuetaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Taivassalossa ja Kustavissa oppilasta erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä noudatetaan hallintomenettelylain sekä perusopetusasetuksen säännöksiä. Ennen erityisopetukseen ottamista tai siirtämistä oppilaan opettajat ja vanhemmat neuvottelevat koulujärjestelyistä, mikä kirjataan pöytäkirjaan. Psykologi tutkii oppilaan ja antaa lausunnon tämän oppimisedellytyksistä. Päätöksenteon 17 / 144

18 tueksi voidaan hankkia myös sosiaalinen selvitys ja muita asiantuntijalausuntoja. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn opetus järjestetään joko yleisen (9-vuotinen) tai pidennetyn (11-vuotinen) oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Kun oppilas on otettu tai siirretty erityisopetukseen, hän voi yksilöllisin perustein 1) opiskella integroituneena yleisopetuksen ryhmässä 2) opiskella hänelle vahvoissa aineissa yleisopetuksessa ja vaikeissa aineissa erityisopetuksen pienryhmässä 3) opiskella kaikissa aineissa pien-/erityisryhmässä. Päätöksen kullekin oppilaalle sopivasta opetusryhmästä tekevät opetuksen asiantuntijat vanhempien kanssa neuvotellen. Erityisopetukseen otettu/siirretty oppilas integroidaan yleisopetuksen ryhmiin niissä oppiaineissa, joissa se oppilaan oppimistulosten ja kehityksen kannalta on tarkoituksenmukaista ja hyödyllistä. Tavallisimmin tällaisia aineita ovat taito- ja taideaineet sekä vuosiluokilla 8-9 valinnaiset kurssit, jotta ammatillisessa koulutuksessa selviytyminen aikanaan helpottuisi. Integroitu erityisopetus poikkeaa osaaikaisesta erityisopetuksesta siten, että opetusjärjestelyt suunnitellaan aina vähintään yhden lukuvuoden mittaisiksi ja erityisopettaja vastaa aineen arvioinnista. Integroinnissa otetaan huomioon opetusryhmän koko ja heterogeenisuus sekä erityistä tukea tarvitsevan oppilaan ominaisuudet. Taivassalon ja Kustavin kunnissa luokanopettajien integraatio-ohjauksesta luokilla 1-6 huolehtivat erityisopetuksen pienryhmien opettajat. Luokkien 7-9 aineenopettajien ohjauksesta vastaa pienryhmän opettaja/laaja-alainen erityisopettaja. Integraatio-opettajalle on taattava mahdollisimman hyvä materiaalinen, tiedollinen ja henkinen tuki. Luokkamuotoista erityisopetusta toteutetaan sekä Taivassalon että Kustavin kouluissa. Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa eli pienluokkaopetuksessa opiskelevat oppilaat, joilla on pitempiaikaisempia, yleisiä oppimisvaikeuksia tai pitkään jatkunutta sopeutumattomuutta opiskella yleisissä opetusryhmissä tai vaikeuksia sopeutua muuten kouluelämään (sopeutumattomien erityisopetus, sairaalassa tai kotona annettu erityisopetus). Erityisopetuksen pienryhmissä opiskelevat oppilaat, joilla oppimisvaikeudet johtuvat esimerkiksi kehitysvammaisuudesta, oppimisen hitaudesta, tarkkaavaisuushäiriöistä tai käyttäytymisongelmista. Taivassalon kunnan Karhulan koulussa ja Trappulan koulussa sekä Kustavin kunnan Kivimaan koulussa oppilas osallistuu integroituun erityisopetukseen tavallisimmin 1-4 oppiaineessa, joissa hänelle on laadittu yksilöllinen opetussuunnitelma (HOJKS). opiskelee näitä oppiaineita pienryhmässä erityisopettajan johdolla ja kaikkia muita oppiaineita yleisopetuksen ryhmässä. Myös yleisopetuksessa olevat oppilaat, jotka tilapäisesti tarvitsevat tukea jossakin oppiaineessa esimerkiksi äidinkielessä, matematiikassa tai vieraissa kielissä voivat opiskella osa-aikaista erityisopetusta saaden kyseisissä pienryhmissä. Pienryhmässä opiskellaan samoja oppisisältöjä kuin omassa luokassakin, mutta erilaisin menetelmin. Luokkamuotoinen erityisopetus on paitsi ennaltaehkäisevää myös kuntouttavaa. Tuntimäärissä noudatetaan vuosiluokkakohtaisia tuntimääriä. Opetuksessa pyritään yksilöllisyyteen ja oppilaiden eri aistikanavien, kykyjen ja oppimisvalmiuksien mahdollisimman tarkoituksenmukaiseen ja monipuoliseen käyttöön. Elämänkaarellisen ja elinikäiseen oppimiseen perustuvan näkemyksen kehittämisen tavoitteena on luoda sellainen koulutuksellinen ja kuntoutuksellinen jatkumo, että oppimisvaikeudet tai 18 / 144

19 vammaisuus mahdollisimman vähän hankaloittavat yhteiskuntaan integroitumista. Tavoitteena on, että oppilas oppii ja saa pienessä ryhmässä tarvittavat valmiudet tiedot, taidot ja itseluottamuksen selviytyäkseen aikuisena yhteiskunnassa. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. 5.4 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisopetukseen otetulle ja siirretylle oppilaalle niin varhaiskasvatuksen piirissä, esiopetukseen tulevalle kuin peruskoululaiselle tulee integraatioperiaatteen mukaisesti laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppimisvaikeuksien huomioon ottaminen edellyttää: kuvaus oppilaan valmiuksista ja nykyisestä suoritustasosta (oppilaan tiedot, taidot ja vahvuudet) ottaen huomioon hänen koko oppimisympäristönsä opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä niiden oppiaineiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä yleisopetuksen ja/tai erityisopetuksen ryhmässä opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut sekä erityiset apuvälineet ja kommunikaatiotavat sekä oppimateriaalit henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen, sekä heidän vastuualueensa oppilaan edistymisen sekä suunnitelman toimivuuden seurannan ja arvioinnin kriteerit ja periaatteet Oppilaalle tehdään HOJKSin osana henkilökohtainen transitio- eli siirtymäsuunnitelma (HSVS) koulujärjestelmän nivelvaiheita varten, jolloin oppilaan sekä fyysinen että sosiaalinen oppimisympäristö muuttuvat. HOJKSin yksilöllinen tavoitteenasettelu perustuu Taivassalon ja Kustavin kuntien koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin tai jos perusopetuksen yleisen oppimäärän saavuttaminen ei ole mahdollista, oppilaalle voidaan asettaa erilaajuinen eli mukautettu oppimäärä. Opetussuunnitelma voidaan muuttaa toiminnalliseksi eli laatia funktionaalinen, toiminnallisuuteen ja yhteisöelämään painottuva suunnitelma tai sitä voidaan täydentää, jos oppilaalla on esimerkiksi tunne-elämän, sosiaalisen sopeutumisen tai käyttäytymisen häiriö. Tarvittaessa voidaan myös (osa-aikaista)erityisopetusta saavalle yleisopetuksen oppilaalle laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma, jos hänellä on koulunkäyntiin tai oppimiseen liittyviä vaikeuksia. 19 / 144

20 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma laaditaan oppilaan sekä oppilasta kasvattavien, opettavien ja kuntouttavien moniammatillisena yhteistyönä oppilaan yksilöllisten tarpeitten pohjalta. Oppilaan huoltajien osuus suunnittelussa on tärkeä. HOJKS sisältää hallinnollisen osan (päätökset perusteluineen) ja pedagogisen osan, joka toimii oppilaan, opettajan ja vanhempien yhteisenä työvälineenä (HOPS, HOPPI). Taivassalon Karhulan koulun ja Kustavin Kivimaan koulun HOJKSien laatimisesta vastaavat oppilasta opettavat erityisopettajat, Trappulan koulussa yleisestä osasta vastaa erityisopettaja ja kunkin aineen oppiainekohtaisesta osuudesta aineenopettaja. Viimekädessä koulun rehtorit vastaavat omien koulujensa HOJKSien valmistumisesta. HOJKSin toteutumista arvioidaan ja tarkistetaan kaksi kertaa lukuvuodessa, jos ei erikseen muuta sovita. Koulujen erityisopettajat huolehtivat asiantuntijaryhmän informoimisesta ja HOJKSin seurannan toteutumisesta. HOJKSin toteutumista arvioidaan ja seurataan erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle luokka-asteelle (nivel- eli siirtymävaiheet). Vastuu suunnitelman mukaisesta toiminnasta on siirtymävaiheessa sekä lähettävällä että vastaanottavalla opetusyksiköllä. 5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus järjestetään toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet jaetaan opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. ******************************************************************************** ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN ARVIOINTI Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan (numeroarvioinnin lisäksi) käyttää sanallista arviointia kaikilla vuosiluokilla ja myös päättöarviointi voi olla sanallinen. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja-kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa olevan oppilaan opetuksen arviointi perustuu oppilaan HOJKSissa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. 6 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Muiden kuin suomalaisten kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen järjestäminen toteutetaan silloin, kun se tulee tarpeelliseksi lainsäädännön ja opetushallituksen määräysten perusteella, opetushallituksen voimassa olevien perusteiden mukaisesti. 20 / 144

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus PS-2016 kevät Juvan perusopetus Pedagogiset iltapäivät johtajat ja ops-koordinaattorit ma 25.1. klo 14.00-15.30 kokoushuone 301 Paikalla: Anne Haakana, Anni Koivunen, Aappo Laitinen, Hannele Penttinen,

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Toivalan koulun opetussuunnitelma

Toivalan koulun opetussuunnitelma Toivalan koulun opetussuunnitelma 1. ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Toivalan koulun arvoja ovat yhteisöllisyys, yhteistyö ja turvallisuus. Koulun toiminnan tavoitteena on luoda turvallinen ja virikkeellinen

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Käytännöt ja strategiat nyt ja tulevaisuudessa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 20.4.2009 PERUSOPETUSLAKI 3 Opetuksen järjestämisen perusteet

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Esiopetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Lapsen nimi Syntymäaika Esiopetusyksikkö Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9

VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9 1 VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9 Perusopetuksen opetussuunnitelma hyväksytty/sivistyslautakunta 31.5.2005 39 Hyväksytty päivitykset/sivistyslautakunta 14.9.2010 45 14.12.2010 69 14.2.2011

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA ESPOON KAUPUNKI OPETUS- JA KULTTUURITOIMI SUOMENKIELINEN KOULUTUSKESKUS PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Espoon suomenkielisen koulutuslautakunnan kokouksessa 12.5.2004

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli (en) A1-kieli (es) A2-kieli (sa,es)

äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli (en) A1-kieli (es) A2-kieli (sa,es) Käpylän peruskoulu opetussuunnitelman tiivistelmä Koulun toiminta-ajatus Käpylän koulun toiminta-ajatuksena on vahvistaa lapsen juuria ja siipiä. Koulu tukee lapsen kasvua itsetunnoltaan terveeksi nuoreksi,

Lisätiedot