Kustavin ja Taivassalon kuntien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille 3-9

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kustavin ja Taivassalon kuntien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille 3-9"

Transkriptio

1 Kustavin ja Taivassalon kuntien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille / 144

2 Sisällysluettelo: Kustavin ja Taivassalon kuntien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet...1 vuosiluokille OPETUSSUUNNITELMA Johdanto OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Perusopetuksen arvoperusta ja toiminta-ajatus Taivassalon kunta Kustavin kunta Arvoperusta Kustavin ja Taivassalon koulupalveluiden strategian mukaan Perusopetuksen rakenne Tuntijako Kieliohjelma OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Työtavat OPISKELUN YLEINEN TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus huolto Kerhotoiminta ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Eri tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus Vuosiluokat Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Toinen kotimainen kieli Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Vieraat kielet A-KIELI Vuosiluokat Vuosiluokka / 144

3 Vuosiluokka Vuosiluokka A2-KIELI Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Matematiikka Vuosiluokat Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Ympäristö- ja luonnontieto Vuosiluokat Biologia ja maantieto Vuosiluokat Biologia Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Maantieto Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Fysiikka ja kemia Vuosiluokka Vuosiluokka Fysiikka Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Kemia Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Terveystieto Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Uskonto Vuosiluokat Vuosiluokka Vuosiluokka Vuosiluokka Elämänkatsomustieto Vuosiluokat Vuosiluokka Vuosiluokka / 144

4 Vuosiluokka Vuosiluokka Historia Vuosiluokat Vuosiluokka Vuosiluokka Yhteiskuntaoppi Vuosiluokka Musiikki Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Kuvataide Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokka Vuosiluokka 8 (valinnainen) Vuosiluokka 9 (valinnainen) Käsityö Vuosiluokat Vuosiluokat Tekninen työ Vuosiluokat Teknisen työn sisällöt Tekstiilityön sisällöt Liikunta Vuosiluokat Vuosiluokat Kotitalous Vuosiluokka Vuosiluokka 8 (valinnainen) Vuosiluokka 9 (valinnainen) Valinnaiset aineet Tietotekniikka (valinnainen) luokka luokka Oppilaanohjaus Vuosiluokat Vuosiluokka Vuosiluokka OPPILAAN ARVIOINTI Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset / 144

5 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Johdanto Perusopetuksen keskeisenä tehtävänä on vahvistaa lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä, ohjata oppimaan oppimisen taitoja sekä kasvattaa lasta suvaitsevaiseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Kustavin ja Taivassalon kuntien opetussuunnitelmaa on valmisteltu opettajien, rehtorien ja opetussuunnitelmatyöryhmän toimesta, ja se on laadittu opetushallituksen hyväksymien perusteiden pohjalta. Kustavin ja Taivassalon opetussuunnitelma muodostuu kuntakohtaisesta osiosta vuosiluokille1-9 ja siihen liittyvistä täydennyksistä lukuvuosikohtaisten koulujen työsuunnitelmien mukaisesti. Se korvaa Kustavin ja Taivassalon kuntien perusopetusta antavia kouluja koskevat koulutuslautakunnan ja sivistyslautakunnan tätä aikaisemmin hyväksymät opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön seuraavasti: Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokka / 144

6 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Perusopetuksen arvoperusta ja toiminta-ajatus Yleisesti Kouluyhteisössä jokaisella jäsenellä on perusoikeudet, jotka pohjautuvat YK:N määrittelemiin ihmisoikeuksiin. Niitä ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvoinen kohtelu yksilönä, uskonnon ja omantunnon vapaus, sananvapaus, sivistykselliset oikeudet, oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin, oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus terveelliseen ympäristöön. Opetuksessa otetaan huomioon luonnon ja maapallon suojeleminen; tarkastellaan omaa elämäntapaa ja elinpiiriä kestävän kehityksen kannalta. Ihmisten hyvinvointia käsitellään fyysiseltä, sosiaaliselta ja psyykkiseltä kannalta. Suomalaisen kulttuuri-identiteetin tulee olla osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria. Sille ovat ominaisia erilaiset murteet, tavat ja tottumukset eri puolella maata. Suomen kulttuuria rikastuttavat maahanmuuttajat sekä eurooppalainen yhteistyö. Näin saadaan pohja kansainvälisyyskasvatukselle. Lapsuus ja nuoruus ovat arvokkaita elämänvaiheita, jolloin oppilaalla on oikeus kasvatukseen ja opetukseen. Perusopetus tukee oppilaan kasvua sekä yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittymistä osana elinikäistä oppimista. Lapselle ja nuorelle opetetaan keinoja selviytyä ja kannustetaan heitä aktiivisesti kehittämään itseään muuttuvassa elinympäristössä. ta tuetaan ilmaisemaan mielipiteitään ja tekemään valintoja demokraattisen yhteiskunnan jäsenenä. Tutustutaan kulttuuriperintöön ja kulttuurin kehittämiseen sekä oman vaikuttamisen mahdollisuuksiin kansainvälistyvässä maailmassa. Koulutoimi on oleellisena osana taivassalolaisuutta ja kustavilaisuutta ja sen on seurattava valtakunnallisesti tärkeitä yhteiskunnallisia ilmiöitä ja pidettävä huolta perinteistä. 2.2 Taivassalon kunta Taivassalon kunta sijaitsee Varsinais-Suomessa, Turun saaristossa, Tois pual jokke, Vakka-Suomen seutukunnassa. Taivassalosta on hyvät yhteydet: etäisyys Turkuun on lyhimmillään maanteitse alle 40 km (kunnan keskustasta Turun kauppatorille n. 50 km), Tampereelle n. 200 km ja Helsinkiin n. 215 km. Taivassalo on moni-ilmeinen kunta. Meillä on saaristoa, merta ja mannerta, viljapeltoja, historiaa - vehmasta Varsinais-Suomea parhaimmillaan. Taivassalolaiset saavat elantonsa palveluelinkeinoista, jalostuksesta sekä maa- ja metsätaloudesta, kalastus mukaanluettuna. Taivassalo kuuluu Turun työssäkäynti- ja asiointialueeseen. Lähes 55 % kunnan ulkopuolella työssä käyvästä työvoimasta käy päivittäin töissä Turun seudulla. Työmatkaliikenne Turun seudulle on kasvavaa. 6 / 144

7 Kunnan pinta-ala on yhteensä 217 km², josta maa-alueita on 137 km². Merellisyyden ja saariston vuoksi merenrantaa on yli 300 km. Saaria Taivassalossa on yli 180. Kesämökkejä on n kpl. Kesäisin kunnan asukasluku nelinkertaistuu kesätaivassalolaisten myötä. 2.3 Kustavin kunta Kustavissa on noin tuhat asukasta. Kuntamme on yritteliäs ja elinkeinorakenne on monipuolinen. Lisäksi kuntamme on suosittu kesämökki- ja matkailupitäjä. Saaristoisessa Kustavissa rantaviivan pituus on noin tuhat kilometriä. Pinta-alasta vettä on noin kaksi kolmasosaa ja alueeseemme kuuluu Isokarin majakkasaari ja Katanpään linnakesaari. Nämä molemmat ovat suosittuja matkailusaaria. Kustavi sijoittuu Turun saaristoalueelle ja Turkuun on matkaa 69 km sekä Uuteenkaupungiin 49 km. Kunnastamme pääsee yhteysaluksilla suosituille reiteille Ahvenanmaalle ja Iniöön. Yrityksemme tarjoavat ostosmahdollisuuksia, elämyksiä, kulttuuria, ruokapaikkoja, kahviloita ja majoitusmahdollisuuksia. Merelle pääsee saaristoristeily-yritystemme mukana vaikkapa kalaretkelle. 2.4 Arvoperusta Kustavin ja Taivassalon koulupalveluiden strategian mukaan Tämän opetussuunnitelman yhteydessä hyväksytään Kustavin ja Taivassalon kuntien koululaitosten vuoteen 2010 ulottuva strategia, jossa määritellään Kustavin ja Taivassalon kuntien koulupalveluiden arvoperusta, visio ja toiminta-ajatus. ARVOPERUSTA tasa-arvo turvallisuus suvaitsevaisuus ja eettinen kasvu kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys yhteistyö ja yhteisöllisyys VISIO Kustavissa ja Taivassalossa opiskeleville lapsille ja nuorille oppiminen on matka uusien asioiden ja tiedon sekä elämässä tarvittavien taitojen pariin. Tällä matkalla heistä kasvaa hyvän itsetunnon omaavia ja yhteistyökykyisiä kansalaisia. Näihin ja tuleviin haasteisiin vastaa ammattitaitoinen, aktiivinen ja motivoitunut henkilöstö. TOIMINTA-AJATUS Kustavin ja Taivassalon kunnat edistävät kuntalaisten oppimista, henkistä kasvua ja hyvinvointia tarjoamalla perusopetuksen koulutuspalveluja. Lakisääteisiä ja oppilaiden tarpeiden mukaisia palveluja tuotettaessa huolehditaan erityisesti laadusta, oikeudenmukaisuudesta, joustavuudesta sekä oppijakeskeisyydestä. Koulutuspalvelujen pitää antaa oppimisen ja uusien asioiden löytämisen iloa käyttäjilleen. 7 / 144

8 2.5 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11. :n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11. :n 3. momentin säännöksiä. 8 / 144

9 2.6 Tuntijako Taivassalossa / Kustavissa noudatettava valtioneuvoston asetukseen nro 1435/ perustuva tuntijako on seuraavanlainen: Perusopetuksen tuntijako vuosiviikkotunteina (1 vuosiviikkotunti = 38 oppituntia) Perusopetuksen tuntijako vuosiviikkotunteina (1 vuosiviikkotunti = 38 oppituntia) KUSTAVIN JA TAIVASSALON KUNTIEN PERUSOPETUS Aine Vuosiluokat Yhteensä Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka 3 / /34 Ympäristö- ja luonnontieto / 4 3 / 4 10 / 12 Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/elämänkatsomustieto / / 13 Historia ja yhteiskuntaoppi Taide ja taitoaineet Musiikki /2 1-2/ / 7 Kuvataide / / 3 2 / / 16 Käsityö / / 2 3 / / 15 Liikunta /3 2-3/ / 18 Kotitalous Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Yhteensä 20/ 21 20/ 21 23/ 24 23/ / 232 Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli = oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä ( ) = Opetetaan valinnaisena Yllä olevan lisäksi on voimassa seuraavaa: 1. Taito- ja taideaineiden määrät voivat koulukohtaisesti vaihdella alittamatta minimituntimääriä ja ottaen huomioon nivelkohtien rajoitukset. Värien selitykset Karhula / Kivimaa Taivassalo / Kustavi 9 / 144

10 2.7 Kieliohjelma Taivassalon / Kustavin kieliohjelman tavoitteena on tarjota oppilaalle perusedellytykset selviytyä vierailla kielillä kotimaassa ja ulkomailla. Tärkeää on myös oppia ymmärtämään vieraita kulttuureita ja kansoja sekä oppia ajattelemaan isänmaatamme osana muita pohjoismaita ja muuta Eurooppaa. Yleisopetuksen opetussuunnitelmaa noudattavien koulujen kielitarjonta opetusjärjestelyineen on seuraavanlainen: A 1 - kielet (peruskoulun 3. luokalta alkava kieli): englanti A 2 - kieli (peruskoulun 4. luokalta alkava kieli): a) saksa B 1 - kieli (yläasteen 7. luokalta alkava kieli): ruotsi B 2 kielet (yläasteen 8. luokalta alkava kieli): saksa, ranska ja venäjä edellyttäen, että koulun rehtori katsoo opetuksen olevan tarkoituksenmukaisesti järjestettävissä. 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 10 / 144

11 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja välineet järjestetään siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut ovat oppilaan käytettävissä, ja ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustus tukee oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen kiinnitetään huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua ja oppimista. Se on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tukee oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristö ohjaa oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle annetaan mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristö auttaa myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Se edistää vuoropuhelua ja ohjaa oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteet ja arvot sekä aihekokonaisuudet konkretisoituvat toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä helpottaa yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalle annetaan mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. 11 / 144

12 3.4 Työtavat Opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtavat edistävät tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtavat kannustavat eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Samoin toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa otetaan huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elävät samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tarkennetaan koulukohtaisesti yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin 12 / 144

13 yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja kehitetään koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille annetaan tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. 4.2 Oppimissuunnitelma Oppilaalle voidaan laatia tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman tarpeellisuuden määrittää koulu. Opettaja laatii suunnitelman yhteistyössä oppilaan huoltajan kanssa. Se voidaan laatia myös aikaisemman vastaavan suunnitelman pohjalle, mikäli lapselle on tehty sellainen. Mahdollisessa oppimissuunnitelmassa kiinnitetään huomiota mm. oppilaan kasvuun, kehitykseen, oppimiseen, tavoitteisiin, oppilaan vahvuuksiin ja kehittämistarpeisiin. Laatijat arvioivat yhdessä oppimissuunnitelman toteutumista. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. 4.3 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat keskenään yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikki opettajat ohjaavat oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttavat häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäisevät opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen selvitetään ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tullaan ärjestään tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Koulussa toteutettava ohjaus ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukee erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. 13 / 144

14 Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken määritellään opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan sisältyy kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Eri oppiaineiden opetukseen sisältyy kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. 4.4 Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus aloitetaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jää pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä on ollut mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta järjestetään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetukseen liittyvistä koulun käytännöistä. Tukiopetusta tarjotaan niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. 4.5 huolto huollon tehtävänä on huolehtia oppilaan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Tavoitteena on tukea oppilaan tasapainoista kasvua ja kehitystä, suojata mielenterveyttä, taata jokaiselle oppilaalle tasavertaiset oppimismahdollisuudet sekä luoda turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö. huoltotyöstä huolehtii jokaisessa koulussa moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmä, johon osallistuvat koulun rehtori, opettajakunta, psykologi, kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita (terapeutit, sosiaalityöntekijä, kuntoutusohjaajat, avohuollon työntekijät jne.).työryhmä ohjaa tarvittaessa oppilaan perheen tukitoimien piiriin. huoltotyöryhmän kokousten puheenjohtajana toimii ko. koulun rehtori. Ennaltaehkäisevä toiminta kouluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi sisältää mm. järjestyssäännöt sekä muita turvallisuuteen liittyviä ohjeita. Kouluissa järjestetään vuosittain vierailuja ja teemapäiviä, joihin voidaan kutsua vierailevia asiantuntijoita esim. poliisi-, palo- ja terveystoimesta. Esiopetusvuonna ja myöhemmin ns. nivelkohdissa koulun edustajille tiedotetaan lapsen erityistarpeista ja tukiverkostosta. Verkoston tehtävänä on huolehtia tiedonkulusta ja siitä, että lapsen tarvitseman tuen hankkimiseen ryhdytään viivyttelemättä. Eritystukea ja -opetusta tarvitsevalle lapselle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen ja kuntoutuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhteistyössä lapsen vanhempien, erityisopettajien ja kuntoutushenkilöstön kanssa. Sosiaalitoimesta yhteyshenkilönä toimii sosiaalisihteeri. Ellei lapsella ole ennestään tukiverkostoa, voi lapsen vastaanottava koulu toimia aloitteentekijänä verkoston kokoamisessa yhteistyössä vanhempien kanssa. Oppilaan kokonaiskehitystä tukevia toimenpiteitä ovat opetukselliset järjestelyt, osa-aikaisen erityisopettajan palvelut, erityisopetukseen siirtomahdollisuus, hoito- ja kuntoutuspalvelut, avustaja- ja koulumatkapalvelut sekä iltapäiväkerho. Kouluihin on laadittu suunnitelmat kiusaamisen ehkäisemiseksi ja todettujen kiusaamistilanteiden käsittelemiseksi. Onnettomuuksien ja kuolemantapauksien käsittelyä varten on laadittu suunnitelma, 14 / 144

15 joka on opetussuunnitelman liitteenä. Koulu voi tarvittaessa käyttää em. tilanteiden käsittelemisessä ulkopuolisia ammattihenkilöitä. Kouluopetuksen yhteydessä ohjataan oppilaita oman terveytensä ylläpitoon. Jos lapsi tarvitsee linja-auto- tai taksikuljetusta muusta syystä kuin matkan pituuden tai tien vaarallisuuden vuoksi, tarvitaan lausunto koulupsykologilta tai hoitavalta lääkäriltä. Kouluista annetaan ohjeet tai suositukset koulumatkan kulkemisesta turvallisesti. Kouluruokailun tehtävänä on tarjota lapsille päivittäin terveellinen ja monipuolinen kouluateria. Ruokailu pyritään toteuttamaan rauhallisessa ilmapiirissä hyviä ruokailutapoja opetellen. Erityistä ruokavaliota tarvitseville oppilaille tarjotaan korvaava ateria. 4.6 Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Taivassalon ja Kustavin kunnissa erityisopetus järjestetään siten, kuin perusopetuslaissa ja -asetuksessa, kunnan hallintosäännössä sekä koulutuspoliittisessa ohjelmassa on määritelty. 5.1 Eri tukimuodot Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukimuotojen ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Keskeistä on mahdollisimman varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ennaltaehkäistä. Tällöin on tärkeää olla yhteistyössä huoltajien kanssa. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, - joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai 15 / 144

16 toimintavajavuuden vuoksi - jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea - joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. ta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta, osa-aikaista (laaja-alaista) erityisopetusta sekä psykologin ja muiden asiantuntijoiden apua. Jos nämä tukitoimet eivät riitä, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen ja hänelle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään oppimäärät, opetusjärjestelyt ja tukipalvelut. Erityisen tuen painopiste on esiopetuksessa ja alkuopetuksessa. Pidennettyyn oppivelvollisuuteen otetut lapset, joiden oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana ja koululykkäystä saaneet lapset saavat tarvitsemansa erityisen tuen esiopetuksessa. Oppivelvollisuuden alkaessa pidennettyyn oppivelvollisuuteen siirretyillä lapsilla on mahdollisuus jatkaa lähikoulu- ja integraatioperiaatteen mukaisesti erityisopetuksen piirissä. Toiminta- ja kuntoutussuunnitelman laatimisesta ja toteutuksesta huolehtii erityisopettaja yhdessä päiväkotihenkilöstön, lapsen huoltajan ja muun moniammatillisen asiantuntija-/yhteistyöverkoston kanssa. Koululykkäystä saaneiden lasten opetuksen tavoitteena on kehitysviiveiden tasoittaminen; kouluvalmiuden saavuttaminen ja yleisopetuksen aloittaminen. Luokkamuotoista (integroitua) erityisopetusta annetaan Taivassalon Karhulan koulussa ja Trappulan koulussa sekä Kustavin Kivimaan koulussa luokilla 1-9. Oppilaita integroidaan omien edellytystensä mukaan eri luokka-asteille. Molempien kuntien erityisluokat toimivat materiaalipankkina myös yleisopetukselle. Vaikka erityistä tukea saavan oppilaan kotiluokka tavallisimmin onkin yleisopetuksen luokka, pyritään erityisopetuksen pienryhmissä vahvistamaan myös niiden omaa kiinteyttä. Tämän ei tule olla ristiriidassa integraatiotavoitteen kanssa. Pienluokissa voidaan erilaisten tapahtumien, juhlien ja retkien kautta harjoitella erilaisia päivittäisten toimintojen taitoja, kommunikaatiota, sosiaalisia taitoja ja hyviä käytöstapoja. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden eri tukimuotojen, opetusmenetelmien ja työtapojen tulee tukea ennen kaikkea konstruktivistista oppimis- ja tiedonkäsitystä sekä olla kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista. Tarvittaessa käytetään yksilöllisiä opetuksen järjestämiseen liittyviä tukipalveluita, kuten koulunkäyntiavustajia, avustaja- ja oppilashuoltopalveluita tai erityisiä apuvälineitä. Tukimuodoissa tulee huomioida myös lahjakkaiden oppilaiden opetus. 5.2 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaisen erityisopetuksen lähtökohtana on oppilaan ongelmien mahdollisimman varhainen havaitseminen ja huolelliseen tutkimukseen perustuva rajaaminen/diagnosointi, jotta mahdollisimman ennaltaehkäisevä ja yksilöllinen erityisopetus/kuntoutus mahdollistuisi. Osa-aikainen erityisopetus on tarkoitettu oppilaille, joilla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, kuten - lukemis- ja/tai kirjoittamisvaikeuksia - puhevaikeuksia - vaikeuksia matematiikassa 16 / 144

17 - vaikeuksia jossakin oppiaineessa - ongelmia tarkkaavaisuudessa, keskittymisessä tai muistissa - motoriikan, aistitoimintojen tai hahmottamisen häiriöitä - vaikeuksia toiminnanohjauksessa - tunne-elämän ongelmia tai häiriöitä. Oppimisen esteiden lisäksi olennaista on vahvistaa oppilaan itsetuntoa. Lisäksi on erittäin tärkeää, että oppilas on tietoinen erityisopetuksen tavoitteista ja että hän kykenisi itse arvioimaan toimintaansa ja pystyisi siltaamaan erityisopetuksessa oppimiaan asioita luokassa ja kotona. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa yksilöllisesti, pienryhmässä ja samanaikaisopetuksena, ja se nivelletään tavoitteellisesti oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Yleisopetuksessa olevat oppilaat, jotka tilapäisesti tarvitsevat tukea jossakin oppiaineessa esimerkiksi äidinkielessä, matematiikassa tai vieraissa kielissä voivat opiskella osa-aikaista erityisopetusta saaden pienryhmissä. Pienryhmässä opiskellaan samoja oppisisältöjä kuin omassa luokassakin, mutta erilaisin menetelmin (mm. monikanavaisuus). Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Osa-aikainen erityisopetus painottuu luokille. Oppilaat tulevat osa-aikaiseen erityisopetukseen erityisopettajan vuosittain tekemien lukemis- ja kirjoittamistestien sekä matemaattisten testien perusteella tai luokanopettajan/aineenopettajan aloitteesta. Myös vanhemmat voivat tehdä aloitteen osa-aikaiseen erityisopetukseen osallistumisesta. Erityisopetusta annetaan Taivassalon ja Kustavin kunnissa tarvittaessa myös esiopetuksessa, jossa tärkeintä on oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja oikea-aikainen kuntouttaminen. Moniammatillista yhteistyötä päiväkotien henkilökunnan ja muiden asiantuntijoiden kanssa toteutetaan ja kehitetään, jotta tuen painopiste on mahdollista siirtää korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään työhön. Erityisopettaja kartoittaa koulutulokkaiden puhehäiriöt Taivassalon ja Kustavin kunnissa esikouluvuoden keväällä ja puheopetus aloitetaan ensimmäisen luokan syyslukukautena. Erityisopettaja osallistuu päiväkodin vanhempainiltoihin, joissa hän kertoo huoltajille puheopetuksen keskeisimmistä periaatteista ja toimintatavoista. Osa-aikainen erityisopetus edellyttää aina tiivistä yhteistyötä paitsi erityisopettajan ja luokan- /aineenopettajan välillä myös koulun ja kodin välillä. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Oppimissuunnitelmaa seurataan säännöllisesti ja sillä pyritään siihen, että opettajan lisäksi myös oppilas itse ja vanhemmat sitoutuvat tukitoimiin ja koulunkäyntiin. 5.3 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Oppilaan opiskelua yleisopetuksessa tuetaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Taivassalossa ja Kustavissa oppilasta erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä noudatetaan hallintomenettelylain sekä perusopetusasetuksen säännöksiä. Ennen erityisopetukseen ottamista tai siirtämistä oppilaan opettajat ja vanhemmat neuvottelevat koulujärjestelyistä, mikä kirjataan pöytäkirjaan. Psykologi tutkii oppilaan ja antaa lausunnon tämän oppimisedellytyksistä. Päätöksenteon 17 / 144

18 tueksi voidaan hankkia myös sosiaalinen selvitys ja muita asiantuntijalausuntoja. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn opetus järjestetään joko yleisen (9-vuotinen) tai pidennetyn (11-vuotinen) oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Kun oppilas on otettu tai siirretty erityisopetukseen, hän voi yksilöllisin perustein 1) opiskella integroituneena yleisopetuksen ryhmässä 2) opiskella hänelle vahvoissa aineissa yleisopetuksessa ja vaikeissa aineissa erityisopetuksen pienryhmässä 3) opiskella kaikissa aineissa pien-/erityisryhmässä. Päätöksen kullekin oppilaalle sopivasta opetusryhmästä tekevät opetuksen asiantuntijat vanhempien kanssa neuvotellen. Erityisopetukseen otettu/siirretty oppilas integroidaan yleisopetuksen ryhmiin niissä oppiaineissa, joissa se oppilaan oppimistulosten ja kehityksen kannalta on tarkoituksenmukaista ja hyödyllistä. Tavallisimmin tällaisia aineita ovat taito- ja taideaineet sekä vuosiluokilla 8-9 valinnaiset kurssit, jotta ammatillisessa koulutuksessa selviytyminen aikanaan helpottuisi. Integroitu erityisopetus poikkeaa osaaikaisesta erityisopetuksesta siten, että opetusjärjestelyt suunnitellaan aina vähintään yhden lukuvuoden mittaisiksi ja erityisopettaja vastaa aineen arvioinnista. Integroinnissa otetaan huomioon opetusryhmän koko ja heterogeenisuus sekä erityistä tukea tarvitsevan oppilaan ominaisuudet. Taivassalon ja Kustavin kunnissa luokanopettajien integraatio-ohjauksesta luokilla 1-6 huolehtivat erityisopetuksen pienryhmien opettajat. Luokkien 7-9 aineenopettajien ohjauksesta vastaa pienryhmän opettaja/laaja-alainen erityisopettaja. Integraatio-opettajalle on taattava mahdollisimman hyvä materiaalinen, tiedollinen ja henkinen tuki. Luokkamuotoista erityisopetusta toteutetaan sekä Taivassalon että Kustavin kouluissa. Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa eli pienluokkaopetuksessa opiskelevat oppilaat, joilla on pitempiaikaisempia, yleisiä oppimisvaikeuksia tai pitkään jatkunutta sopeutumattomuutta opiskella yleisissä opetusryhmissä tai vaikeuksia sopeutua muuten kouluelämään (sopeutumattomien erityisopetus, sairaalassa tai kotona annettu erityisopetus). Erityisopetuksen pienryhmissä opiskelevat oppilaat, joilla oppimisvaikeudet johtuvat esimerkiksi kehitysvammaisuudesta, oppimisen hitaudesta, tarkkaavaisuushäiriöistä tai käyttäytymisongelmista. Taivassalon kunnan Karhulan koulussa ja Trappulan koulussa sekä Kustavin kunnan Kivimaan koulussa oppilas osallistuu integroituun erityisopetukseen tavallisimmin 1-4 oppiaineessa, joissa hänelle on laadittu yksilöllinen opetussuunnitelma (HOJKS). opiskelee näitä oppiaineita pienryhmässä erityisopettajan johdolla ja kaikkia muita oppiaineita yleisopetuksen ryhmässä. Myös yleisopetuksessa olevat oppilaat, jotka tilapäisesti tarvitsevat tukea jossakin oppiaineessa esimerkiksi äidinkielessä, matematiikassa tai vieraissa kielissä voivat opiskella osa-aikaista erityisopetusta saaden kyseisissä pienryhmissä. Pienryhmässä opiskellaan samoja oppisisältöjä kuin omassa luokassakin, mutta erilaisin menetelmin. Luokkamuotoinen erityisopetus on paitsi ennaltaehkäisevää myös kuntouttavaa. Tuntimäärissä noudatetaan vuosiluokkakohtaisia tuntimääriä. Opetuksessa pyritään yksilöllisyyteen ja oppilaiden eri aistikanavien, kykyjen ja oppimisvalmiuksien mahdollisimman tarkoituksenmukaiseen ja monipuoliseen käyttöön. Elämänkaarellisen ja elinikäiseen oppimiseen perustuvan näkemyksen kehittämisen tavoitteena on luoda sellainen koulutuksellinen ja kuntoutuksellinen jatkumo, että oppimisvaikeudet tai 18 / 144

19 vammaisuus mahdollisimman vähän hankaloittavat yhteiskuntaan integroitumista. Tavoitteena on, että oppilas oppii ja saa pienessä ryhmässä tarvittavat valmiudet tiedot, taidot ja itseluottamuksen selviytyäkseen aikuisena yhteiskunnassa. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. 5.4 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisopetukseen otetulle ja siirretylle oppilaalle niin varhaiskasvatuksen piirissä, esiopetukseen tulevalle kuin peruskoululaiselle tulee integraatioperiaatteen mukaisesti laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppimisvaikeuksien huomioon ottaminen edellyttää: kuvaus oppilaan valmiuksista ja nykyisestä suoritustasosta (oppilaan tiedot, taidot ja vahvuudet) ottaen huomioon hänen koko oppimisympäristönsä opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä niiden oppiaineiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä yleisopetuksen ja/tai erityisopetuksen ryhmässä opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut sekä erityiset apuvälineet ja kommunikaatiotavat sekä oppimateriaalit henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen, sekä heidän vastuualueensa oppilaan edistymisen sekä suunnitelman toimivuuden seurannan ja arvioinnin kriteerit ja periaatteet Oppilaalle tehdään HOJKSin osana henkilökohtainen transitio- eli siirtymäsuunnitelma (HSVS) koulujärjestelmän nivelvaiheita varten, jolloin oppilaan sekä fyysinen että sosiaalinen oppimisympäristö muuttuvat. HOJKSin yksilöllinen tavoitteenasettelu perustuu Taivassalon ja Kustavin kuntien koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin tai jos perusopetuksen yleisen oppimäärän saavuttaminen ei ole mahdollista, oppilaalle voidaan asettaa erilaajuinen eli mukautettu oppimäärä. Opetussuunnitelma voidaan muuttaa toiminnalliseksi eli laatia funktionaalinen, toiminnallisuuteen ja yhteisöelämään painottuva suunnitelma tai sitä voidaan täydentää, jos oppilaalla on esimerkiksi tunne-elämän, sosiaalisen sopeutumisen tai käyttäytymisen häiriö. Tarvittaessa voidaan myös (osa-aikaista)erityisopetusta saavalle yleisopetuksen oppilaalle laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma, jos hänellä on koulunkäyntiin tai oppimiseen liittyviä vaikeuksia. 19 / 144

20 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma laaditaan oppilaan sekä oppilasta kasvattavien, opettavien ja kuntouttavien moniammatillisena yhteistyönä oppilaan yksilöllisten tarpeitten pohjalta. Oppilaan huoltajien osuus suunnittelussa on tärkeä. HOJKS sisältää hallinnollisen osan (päätökset perusteluineen) ja pedagogisen osan, joka toimii oppilaan, opettajan ja vanhempien yhteisenä työvälineenä (HOPS, HOPPI). Taivassalon Karhulan koulun ja Kustavin Kivimaan koulun HOJKSien laatimisesta vastaavat oppilasta opettavat erityisopettajat, Trappulan koulussa yleisestä osasta vastaa erityisopettaja ja kunkin aineen oppiainekohtaisesta osuudesta aineenopettaja. Viimekädessä koulun rehtorit vastaavat omien koulujensa HOJKSien valmistumisesta. HOJKSin toteutumista arvioidaan ja tarkistetaan kaksi kertaa lukuvuodessa, jos ei erikseen muuta sovita. Koulujen erityisopettajat huolehtivat asiantuntijaryhmän informoimisesta ja HOJKSin seurannan toteutumisesta. HOJKSin toteutumista arvioidaan ja seurataan erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle luokka-asteelle (nivel- eli siirtymävaiheet). Vastuu suunnitelman mukaisesta toiminnasta on siirtymävaiheessa sekä lähettävällä että vastaanottavalla opetusyksiköllä. 5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus järjestetään toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet jaetaan opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. ******************************************************************************** ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN ARVIOINTI Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan (numeroarvioinnin lisäksi) käyttää sanallista arviointia kaikilla vuosiluokilla ja myös päättöarviointi voi olla sanallinen. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja-kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa olevan oppilaan opetuksen arviointi perustuu oppilaan HOJKSissa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. 6 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Muiden kuin suomalaisten kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen järjestäminen toteutetaan silloin, kun se tulee tarpeelliseksi lainsäädännön ja opetushallituksen määräysten perusteella, opetushallituksen voimassa olevien perusteiden mukaisesti. 20 / 144

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 11 4.6 Kerhotoiminta S avonlinnan normaalikoulu järjestää oppilaille vapaaehtoista kerhotoimintaa kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi. Kerhot painottuvat

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Kuhmoisten perusopetuksen OPS

Kuhmoisten perusopetuksen OPS 1 Kuhmoisten perusopetuksen OPS 1. luku Opetussuunnitelma... 3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 3 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 3 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat... 4 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Luonnos 8/2011 muuttuneet ja täydennetyt luvut 1-5, 7 ja 8. Sauvon perusopetuksen opetussuunnitelma on kokonaisuus, joka muodostuu tästä

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA 1 RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA 2 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1 1.1. TUNTIJAKO Noudatettava Leppävirran perusopetuksen tuntijako on liitteenä. (LIITE 3 ). Perusopetuksen valtakunnallinen tuntijako (LIITE 2 ). 1.2. KIELIOHJELMA

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA 1 HARVIALAN KOULU PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1. OPETUSSUUNNITELMA 4 JOHDANTO 2 Käsillä oleva opetussuunnitelma koostuu Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista,

Lisätiedot

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Käytännöt ja strategiat nyt ja tulevaisuudessa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 20.4.2009 PERUSOPETUSLAKI 3 Opetuksen järjestämisen perusteet

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

Turun kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelman kuntakohtainen osio

Turun kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelman kuntakohtainen osio Turun kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelman kuntakohtainen osio 2 Sisällys PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 JA TURUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUS-

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9

VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9 1 VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9 Perusopetuksen opetussuunnitelma hyväksytty/sivistyslautakunta 31.5.2005 39 Hyväksytty päivitykset/sivistyslautakunta 14.9.2010 45 14.12.2010 69 14.2.2011

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 1 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku Opetussuunnitelma... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 1 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 2 2. luku

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu SALASSA PIDETTÄVÄ Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 24 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS A. Perustiedot (Tiedot tarkistetaan

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

3.2 Oppimisympäristö. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit.

3.2 Oppimisympäristö. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. 3.2 Oppimisympäristö F yysinen ympäristö, psyykkiset tekijät ja sosiaaliset suhteet muodostavat oppimisympäristön, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Hyvän oppimisympäristön toiminta ja työtavat perustuvat

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sisällys 1 OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 5 1.2 Esiopetus... 5 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 5.3. 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...

Lisätiedot

PÖYTYÄN PERUSOPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA

PÖYTYÄN PERUSOPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA PÖYTYÄN PERUSOPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Hyväksytty lautakunnassa 28.5.2008 Muutokset hyväksytty 28.10.2009 Elisenvaaran koulun osalta päivitetty syyskuussa 2011 (muutokset/lisäykset punaisella) 1 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot