YLÄLUOKKIEN OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLÄLUOKKIEN OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 KESTILÄN PERUSKOULU YLÄLUOKKIEN OPETUSSUUNNITELMA Kevät

2 I SISÄLLYSLUETTELO 2. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokittain II OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHTIA 2 eri oppiaineissa Arvot 2 Äidinkieli ja kirjallisuus Koulun toiminta-ajatus 3 Vieraat kielet Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet 3 Matematiikka Kieliohjelma 4 Biologia ja maantieto Noudatettava paikallinen tuntijako 6 Fysiikka ja kemia Oppimisympäristön ja koulun toimintakulttuurin kuvaus 7 Terveystieto 108 III OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 10 Uskonto Oppimiskäsitys 10 Elämänkatsomustieto Työtavat 11 Historia ja yhteiskuntaoppi 128 IV OPISKELUN YLEINEN TUKI 12 Musiikki huolto 12 Kuvataide Kodin ja koulun välinen yhteistyö luokilla 20 Käsityö Yhteistyö muiden luokkien ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa 20 Liikunta Oppilaan ohjaus 21 Kotitalous Opetussuunnitelman laatimisen periaatteet 21 Valinnaisaineet Tukiopetus 21 Oppilaanohjaus kerhot 22 VII OPPILAAN ARVIOINTI 210 V ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Arvioinnin yleiset periaatteet Eri tukimuodot Arvioinnin tehtävä Erityisopetus Työskentelyn arviointi Henkilökohtainen opetuksen järjestämästä koskeva suunnitelma Käyttäytymisen arviointi 211 VI OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5. Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiiin 216 VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA Oppilaan itsearviointi Aihekokonaisuudet Opinnoissa etenemisen periaatteet 217 Ihmisenä kasvaminen Todistukset 217 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Arviointikäytäntö 217 Viestintä ja mediataito Kehityskeskustelu 219 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 34 VIII ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN OPPILAIDEN Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 36 OPETUS 219 Turvallisuus ja liikenne 39 IX TIETO- JA VIESTINTASTRATEGIA 220 Ihminen ja teknologia Tietotekniikka luokilla Viestintäkasvatus 221 X TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI 223 Liitteet 2

3 II OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHTIA 1. Arvot Elämän perusarvot Suomalaisuudesta ja kestiläläisyydestä Kunnioitan luontoa ja toisia ihmisiä Arvostan itsenäistä isänmaatani ja suomalaisuutta. Olen rehellinen ja vastuuntuntoinen. Arvostan kotikuntaani elinpaikkanani. Tunnistan oikean ja väärän. Opin kotikuntani ja kotimaani historiaa, kulttuuria ja perinnetietoa. Minulla on oikeus omaan vakaumukseen ja kunnioitan toisten vakaumusta. Ymmärrän perheen, kodin ja suvun merkityksen. Suhtautuminen luontoon Suhtautuminen itseeni Suojelen luontoa ja opin kestävän kehityksen periaatteita. Opin nauttimaan luonnon moninaisuudesta ja kauneudesta. Arvostan itseäni ja omaa työtäni. Ymmärrän ihmisen osana luontoa ja luonnon osana ihmisen hyvinvointia. Opin luottamaan itseeni, kykyihini ja taitoihini. Opin ilmaisemaan erilaisia tunteita, hallitsemaan niitä ja sietämään Suhtautuminen rakennettuun ympäristöön myös vastoinkäymisiä. Opin ottamaan vastuuta itsestäni, tekemisistäni ja tekemättä jättämisistäni. Kunnioitan ja arvostan toisten rakentamaa ja tekemää. Rohkenen kohdata uusia haasteita. Yhteisestä omaisuudesta pidetään huolta yhdessä. Omaksun terveelliset elämäntavat. Jokainen vaikuttaa osaltaan oman ympäristönsä viihtyvyyteen. Suhtautuminen toisiin ihmisiin Oppiminen Kohtelen toisia niin kuin toivon heidän kohtelevan minua. Arvostan koulunkäyntiä ja ymmärrän sen merkityksen itselleni. Arvostan toisia ihmisiä ja heidän työtänsä. Opin työskentelemään tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti. Noudatan yhteisiä sääntöjä. Saan kokea oppimisen iloa. Käyttäydyn hyvin, olen rehellinen, ystävällinen ja auttavainen. Saan valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Arvostan myös muiden maiden kansoja, niiden kulttuuria ja ihmisiä. Opin toimimaan yhteistyössä toisten kanssa. 3

4 2. Koulun toiminta-ajatus Kestilän peruskoulu kasvattaa maaseutuympäristössä rohkaisevassa ja myönteisessä ilmapiirissä yhteistyökykyisiä ja itsetunnoltaan terveitä nuoria, joilla on perustiedot ja taidot jatkuvaan kouluttautumiseen ja kyky kohdata ympäröivä maailma. 3. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteina ovat: Oppilaan myönteinen minäkuva vahvistuu. Häntä innostetaan oppimaan ja uskomaan omiin oppimiskykyihinsä. Hän säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen sekä uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet. omaksuu tietoja ja taitoja saadakseen valmiuksia elämäänsä ja jatkuvaan oppimiseen. Hän kehittää omaa tapaansa oppia. Hän opettelee kertomaan, miten on ajatellut ja ymmätämään vertaisryhmän merkityksen oppimisessa. Hän opettelee kriittistä tiedonhankintaa sekä oppii käyttämään tieto- ja viestintävälineitä. kasvaa ahkeraksi, suvaitsevaiseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon. Hän sisäistää hyvät tavat. ymmärtää riippuvuuden ja vastuun luonnosta ja ympäristöstä. Hän opettelee perustelemaan eettisiä ratkaisujaan tietojen ja henkilökohtaisten kokemusten pohjalta ja kantamaan vastuuta ratkaisuistaan. Hän harjaantuu fyysisissä ja motorisissa taidoissa ja ymmärtää, miten terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään. Oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteetti sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuvat ja kehittyvät. Hän kehittää luovuuttaan, tutustuu eri taidemuotoihin sekä paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin. 4

5 4. Kieliohjelma A1-kieli, englanti Kestilän peruskoulun kielten opiskelu aloitetaan kolmannella luokalla alkavalla A1-kielellä, joka on englanti. A1-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Vapaaehtoinen A2-kieli, saksa A2-kieli voidaan neljänneltä luokalta alkaen valita vapaaehtoiseksi. Kestilässä tämä kieli on pääsääntöisesti saksa. A2-kielenä voidaan tarjota vaihtoehtoisesti ranskaa tai venäjää, mikäli opettajaresurssit sen mahdollistavat. A2-kielen ryhmä perustetaan, jos kielen valinneita oppilaita on vähintään kuusi. Vapaaehtoisen kielen opiskelu jatkuu perusasteen loppuun asti. A2-kielen tuntimäärä on luokilla 4 6 yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia ja luokilla 7 9 samoin kuusi vuosiviikkotuntia. Vapaaehtoista A2-kieltä opiskellaan Kestilässä seitsemännellä luokalla lukujärjestykseen sijoitettujen valinnaisaineiden opiskeluajankohtina. A2-kieltä opiskeleva oppilas valitsee opinto-ohjelmaansa valinnaisaineita kahdeksannelle ja yhdeksännelle luokalle niiltä osin, kuin hänellä on valinnaisia aineita käyttämättä. Tavoitteena on, että vapaaehtoisen A2-kielen oppimäärä on perusopetuksen päättyessä yhtä laaja kuin pakollisen A1-kielen. Vapaaehtoisen A2-kielen numeroarvioinnin voi jättää pois oppilaan perusopetuksen päättöarvioinnista, jos huoltaja kirjallisesti tätä anoo. Tällöin todistukseen tulee merkintä suoritettu. Vanhempia ja oppilaita informoidaan vapaaehtoisen A2-kielen valintaan liittyvistä asioista perusteellisesti ja riittävän aikaisin sekä korostetaan sitoutumista kielen opiskeluun myös ylemmillä luokilla. Informaatiossa painotettavia tärkeitä näkökulmia vaihtoehtoisen kielen valintaa tehtäessä ovat seuraavat: on itse halukas ja innostunut opiskelemaan uutta kieltä. on menestynyt hyvin äidinkielen ja kolmannella luokalla aloitetun A1-kielen opinnoissa. Vapaaehtoisen A2-kielen opiskelu lisää oppilaan kokonaisviikkotuntimäärää kahdella tunnilla vuosiluokilla

6 Vapaaehtoinen A2-kieli on vapaaehtoinen valintapäätökseen asti. Sen jälkeen edellytetään valintaan sitoutumista. Valitun A2-kielen voi keskeyttää vain perustellusta syystä. Oppilaan huoltajan on tehtävä keskeyttämispyyntö perusteluineen kirjallisesti koulun rehtorille, joka tekee päätöksen keskeyttämisestä. B1-kieli, ruotsi Vuosiluokilla 7 9 opetetaan yhteisenä alkavana kielenä toista kotimaista kieltä, ruotsia. B2-kieli, saksa Valinnaisen vieraan kielen opiskelu aloitetaan kahdeksannella luokalla. B2-kieli on Kestilän peruskoulussa saksa. Valinnaisen B2-kielen opiskelu aloitetaan, jos kielen valinneita oppilaita on vähintään kuusi. B2-saksaa tarjotaan luokille, joilla neljännellä luokalla ei ole syntynyt A2-saksan ryhmää. Valinnaista kieltä opiskellaan kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla yhteensä neljä vuosiviikkotuntia. Valinnaisen B2-kielen numeroarvioinnin voi jättää pois oppilaan perusopetuksen päättöarvioinnista, jos huoltaja sitä kirjallisesti anoo. Tällöin todistukseen tulee merkintä suoritettu. 6

7 5. Noudatettava paikallinen tuntijako Kestilän peruskoulu Perusopetuksen tuntijako Aine Yht. VN Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli (12) = Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä 7

8 6. Oppimisympäristö ja koulun toimintakulttuuri Oppimisympäristö Fyysisen oppimisympäristön muodostavat koulun rakennukset ja opetustilat opetusvälineineen ja materiaaleineen. Lisäksi siihen kuuluu muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto sekä muut koulun opetuskäytössä olevat tilat, kuten piha, kirjasto, kunnantalon liikuntasali, urheilukenttä, rakenteilla oleva hiihtomaa ja hiihtostadion. Kaikkia koulun fyysisessä toimintaympäristössä toimijoita ohjataan pitämään yhteisestä omaisuudesta huolta. Oppilaan koti koulussa on koululuokka, jonka viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja toimivuuteen on jokaisen siellä toimivan kiinnitettävä huomiota. Luokissa on riittävät ja välttämättömät opetusvälineet ja materiaalit kunkin luokkatason tai oppiaineen tarpeiden mukaisesti. Luokat on varustettu internet-yhteydellä, mikä mahdollistaa laajan avoimen oppimisympäristön. Oppilailla on mahdollisuus hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa. Opiskelussa käytetään vaihtelevasti yksilöllisiä ja yhteisöllisiä työtapoja. Opiskelutiloja ja välineitä käytetään joustavasti siten, että ne ohjaavat oppilaita käyttämään monipuolisia oppimismenetelmiä ja työskentelytapoja. Oppilailla on mahdollisuus verkottumiseen opiskelutilanteessa ja siten myös vuorovaikutukseen verkon kautta sekä muiden oppilaiden että ympäristön kanssa (vrt. tieto- ja viestintästrategia). Koulukirjastoa ja koulun välittömässä läheisyydessä toimivaa kunnankirjastoa hyödynnetään opetuksessa. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta oppilaan omat tiedolliset ja tunne-elämän tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Hyvässä psyykkisessä ja sosiaalisessa oppimisympäristössä vallitsee avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jossa eri toimijoiden keskinäinen vuorovaikutus on luontevaa. Oppilaat, opettajat ja muu henkilökunta pyrkivät yhdessä yhteisöllisen oppilaitoksen kehittämiseen. Hyvän sosiaalisen vuorovaikutuksen tunnusmerkkinä ovat hyvät tavat sekä toista ihmistä kunnioittava käyttäytyminen. 8

9 Koulun toimintakulttuuri Koulumme on yhtenäinen peruskoulu, joka käsittää vuosiluokat 1 9. Koulun toimintakulttuurissa yhtenäisyys ilmenee paitsi fyysisen toimintaympäristön muodossa, myös yhtenäisissä toimintatavoissa, järjestyssäännöissä ja opettajien ja avustajien yhteiskäytössä sekä alemmilla että ylemmillä luokilla. Meillä on myös yksi rehtori, joka johtaa kouluamme. Koulun toimintaa ohjaavat yhteiset järjestyssäännöt, jotka luovat turvalliset puitteet koulutyölle. Jokaisen on noudatettava yhteisiä sääntöjä. Sääntöjen rikkomisesta seuraa rangaistus. Rangaistusmuotona on erikseen sovittava hyvittäminen tai jälki-istunto. Koulussa käytetään Vastuun portaat -toimintamallia rikkomusten selvittelyyn ja jälkihoitoon. Jokaisen velvollisuus on puuttua koulukiusaamiseen. Kiusaamisesta on aina kerrottava aikuiselle. Kiusaamistapaukset käsitellään koulussa. Sekä kiusatun että kiusaajan vanhemmille välitetään tieto tapauksesta ja mahdollisista jatkotoimista. Kiusaamistapaukset kirjataan. Tapausten käsittelyssä käytetään koulun omaa kiusaamistapausten selvittelyn toimintamallia tai Vastuun portaat -toimintamallia. Koulussa toimitaan avoimesti, rehellisesti ja vastuuntuntoisesti. Koulun yhteisestä omaisuudesta pidetään huolta., joka tahallaan tai huolimattomuuttaan rikkoo tai tuhoaa koulun yhteistä omaisuutta, joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Jokaiselta toimijalta odotetaan hyvien tapojen mukaista käyttäytymistä toisia kohtaan. Koulun omat aikuiset toimivat omalta osaltaan esimerkkinä oppilaille. Koulussa pyritään rohkaisevaan ja myönteiseen ilmapiiriin, jonka ylläpitämisestä vastaavat niin henkilökunta kuin oppilaatkin. Tukioppilaat ja oppilaskunta (hallitus) ovat omalta osaltaan vastuullisia toimijoita oppilaiden keskuudessa. Koulussa sekä oppilaat että henkilökunta tekevät työtä yhdessä toisia ja toisen työtä arvostaen. Oman luokan oppilaiden kesken tapahtuvan yhteistyön lisäksi tehdään yhteistyötä myös muiden luokkien sekä koulun ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Opettajat tekevät yhteistyötä opetuksen suunnittelussa ja aihekokonaisuuksien toteuttamisessa. 9

10 Koulunkäynti ja läksyistä huolehtiminen on oppilaan työtä. Oppilaalta odotetaan, että hän tekee työnsä tunnollisesti. Koulun toimintakulttuurissa näkyy tiivis yhteistyö kotien kanssa erilaisissa oppilashuollollisissa ja oppilaan arviointiin liittyvissä asioissa. Kodin ja koulun välistä keskustelua pidetään arvokkaana yhteistyönä, jolla on merkitystä oppilaan kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukemisessa sekä syrjäytymisvaaran ehkäisemisessä. Näkyviä toimintamuotoja ovat puolin ja toisin tapahtuvat yhteydenotot ja kehityskeskustelut. Koulun toimintakulttuurissa näkyviä tapahtumia ovat erilaiset teemat, yhdessä seurakunnan kanssa järjestettävät koulun talvipäivät ja juhlat. Luokat järjestävät vaihtelevasti näytelmäesityksiä ja musiikkiesityksiä muille luokille. Muiden tahojen kanssa tehdystä yhteistyöstä on esimerkkinä oppilaiden pitämät lukutuokiot ja esitykset vanhainkodilla. Perinteiset yleisurheilukisat syksyisin ja hiihtomestaruuskisat keväisin sekä joulu- ja kevätjuhlat ovat tapahtumia, joihin myös oppilaiden vanhemmat ovat tervetulleita. Koulun toiminta-ajatuksen mukaisesti pyritään hyödyntämään opetuksessa ja kasvatuksessa maaseudun ympäristöä. Luonnon läheisyys tarjoaa oivallisen mahdollisuuden luonnossa kulkemiseen, luontoretkiin ja erätaitojen oppimiseen mm. luontoyökoulujen puitteissa. Syksyiset marjanpoimintaretket, joilla hankitaan luokille varoja talven lasketteluretkiä varten, ovat maaseutuympäristöön sopiva keino tutustuttaa oppilaat yrittäjyyteen. Muita esimerkkejä yrittämisestä ovat luokkaretkivarojen keräämistä varten oppilaiden pitämät myyjäiset, buffettitoiminta ja myytäväksi tarkoitetun lehden toimittaminen. Maa- ja metsätalouteen liittyviä teemoja ja projekteja on osana opetusta mahdollisuuksien mukaan. 10

11 III OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 1. Oppimiskäsitys O P E T T A J A Oppimisympäristön luonti Vastuun siirto Havainnointi Palaute Arviointi Toimintaympäristö / tilanne t a s a m t a o s e s u is im is p t o o ie T oppimis- strategia itsearviointi jäsennys valikointi uusi tietorakenne ennakkokäsitys Oppimisprosessi Nykyisen opetussuunnitelma uudistuksen pohjana on oppimiskäsitys, jonka mukaan oppija on itse aktiivinen tiedon muodostaja. rakentaa aikaisemmin omaksumiensa käsitysten, tietojen, taitojen, kokemusten ja uuden tietoaineksen pohjalta uudet käsityksensä. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Uuden tiedon lisäksi opittavana on oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla oppijoilla samat. Oppiminen kuitenkin riippuu aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Oppiminen on tilannesidonnaista, jolloin oppimisympäristön monipuolisuuden tärkeys korostuu. Myös opettajan rooli muuttuu perinteisestä opettamisesta toimintaympäristön muokkaamiseen, työn suunnittelemiseen ja opiskelumotivaation luomiseen yhdessä oppijoiden kanssa. 11

12 2. Työtavat Opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä lisätä aktiivista osallistumista. Erilaisten työtapojen valinnalla annetaan mahdollisuus eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Työtapojen valinnan tekee opettaja. Opettaja opettaa ja ohjaa sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sukupuolten väliset erot oppimisessa sekä yksilölliset kehityserot ja taustat huomioidaan työtapojen valinnassa. Kun opetusta järjestetään esiopetusryhmän kanssa yhdessä tai yhdysluokissa, opettajan on huomioitava myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Työtavat virittävät halun oppia huomioivat oppimisen prosessinomaisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltaminen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. 12

13 IV OPISKELUN YLEINEN TUKI 1. huolto Tavoitteet huollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. huollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. huollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen mahdollisuus oppimiseen. huollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. huollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa kuullaan lasta/nuorta ja huoltajaa. huoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen/nuoren ja hänen huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset Kestilän peruskoulussa oppilashuoltotyötä tehdään, koordinoidaan ja kehitetään pääsääntöisesti kerran kuukaudessa kokoontuvassa moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Tähän kuuluvat rehtori koollekutsujana sekä tapauskohtaisesti luokanopettaja tai luokanvalvoja, opintoohjaaja, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja ja edustaja kunnan sosiaalitoimesta sekä tarvittaessa koululääkäri ja edustaja vapaa-aikatoimesta. Lisäksi ryhmässä voi olla joku muu koulun työntekijä tai muu asiantuntija. Suppeampimuotoinen oppilashuoltoryhmä toimii opettajan johdolla siinä kokoonpanossa, joka kussakin tapauksessa on tarkoituksenmukainen, esimerkiksi opettaja, oppilas, huoltaja ja/tai joku muu koulun tukiverkon työntekijä. 13

14 huollon keskeinen periaate: toiminta kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi. KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuolto on osa kuntien perusterveydenhuollon palvelua ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun tukeminen yhteistyössä oppilaiden, vanhempien ja koulun henkilöstön kanssa. Oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden seurantaa toteutetaan terveystarkastuksilla, terveystapaamisilla ja seulontatutkimuksilla, joissa arvioidaan monipuolisesti oppilaan terveydentilaa ja pyritään löytämään terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Kestilän, Pulkkilan ja Pyhännän kuntien alueella kouluterveydenhuollon runkosuunnitelma on uusittu keväällä 2004 ja uudistuksen jälkeen alueella noudatetaan yhtenäistä käytäntöä kouluterveydenhuollon toteuttamisessa. Kouluterveydenhuollossa tehtävät tarkastukset noudattelevat Stakesin suosituksia. Lukuvuonna on siirrytty vähitellen uuden runkosuunnitelman käyttöön ja vuosittain arvioidaan suunnitelman toteuttamista ja resurssien riittävyyttä. Uudessa kouluterveydenhuollon runkosuunnitelmassa terveystarkastuksia on lisätty siten, että terveydenhoitaja tapaa oppilaan pääsääntöisesti jokaisella vuosiluokalla. Lääkärintarkastuksia on kaksi alaluokilla ja yksi yläluokalla oppilaan täytettyä 15 vuotta. Tarkastusten sisältö vaihtelee vuosittain, ja tarkastus voi sisältää myös tarvittaessa katsottavia asioita, esim. hemoglobiini. Tarkastukset tehdään koulupäivän aikana ja jokaisessa tarkastuksessa annetaan oppilaan mukaan tiedote kotiin vietäväksi. Mikäli on tarvetta, kouluterveydenhoitaja ottaa yhteyttä kotiin tarkastuksessa ilmenevistä asioista. Alaluokkien oppilaiden asioissa otetaan luonnollisesti herkemmin yhteyttä kotiin kuin yläluokkien oppilaiden asioissa. Jos vanhempia mietityttää jokin asia lapsen tai nuoren kehityksessä tai terveydentilassa, he voivat ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan asian selvittämiseksi. Oppilaan tarkastusta voidaan silloin aikaistaa tai tehdä ylimääräinen tarkastus. 14

15 Kouluterveydenhoitajan sairasvastaanotto keskuskoululla maanantaisin klo sairasvastaanotolle voi mennä ilman ajanvarausta o muulloin varataan aika terveydenhoitajan puhelinnumero: terveydenhoitajaa voi tavoitella myös numeroista o /neuvola o /koulu. Kouluterveydenhoitajan yhteistyökumppaneita vanhempien ja koulun lisäksi ovat kouluterveydenhuollosta vastaava lääkäri, fysioterapeutti ja mielenterveysneuvolan hoitajat. Koulutapaturmissa oppilas ohjataan terveyskeskuksen päivystykseen. On tärkeää, että oppilas heti vahingon sattuessa ilmoittaa siitä opettajalle. KOULUTERVEYDENHUOLLON RUNKOSUUNNITELMA luokanvalvojan tapaaminen ennen tarkastuksia. runkosuunnitelmassa mainitut kyselyt hävitetään yläasteen jälkeen. tarpeelliset tiedot siirretään sairauskertomukseen (esim. allergiat, sairaudet). Esikoululainen kutsutaan kouluterveydenhuollon pariin kesällä ennen koulun alkua tapaaminen, tarvittaessa rokotukset, yhteystiedot, yms. 15

16 1. luokka Terveydenhoitaja tekee keväällä laaja-alaisen terveystarkastuksen, johon vanhemmat kutsutaan mukaan. Jos koululainen on tarkastettu kesällä ennen koulun alkua, ei terveydenhoitajan tarkastus ensimmäisellä luokalla ole välttämätön. Terveystietoja oppilaasta (jos ei ole jo täytetty) kliiniset tutkimukset: pituus ja paino, ryhti, näkö ja kuuloseula 20dB, RR keskustelun aiheita: yleinen kouluviihtyvyys, sopeutuminen kouluun, oppimiseen liittyvät vaikeudet jaettava materiaali: Energiaa välipalasta (Valio) huollon yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden tai muiden asiantuntijoiden tai paikallisten tukiverkkojen kanssa Sosiaalitoimi sosiaalityöntekijä perhetyöntekijä perheneuvola päihdetyöntekijä Terveydenhoito kouluterveydenhoitaja koululääkäri hammashoito mielenterveyspalvelut fysioterapia Nuorisotoimi Yhteistyö kotien kanssa Kestilän peruskoulu luokat 1-9 yhteistyö koulun opettajien ja muun henkilökunnan kanssa oppilashuoltoryhmä tukioppilastoiminta Erikoissairaanhoito Oys:n poliklinikat ja osastot Oys:n erikoissairaanhoitajan tuki ja konsultointi Yksityissektori toimintaterapia fysioterapia Poliisi 16

17 Yhteistyö oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa ja seuraamisessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa Jatko-opintojen suunnittelu painottuu yhdeksännelle luokalle. Jatko-opintojen suunnittelun tavoitteena on, että oppilas pystyy tekemään tarkoituksenmukaisia ja itselleen sopivia ratkaisuja peruskoulun jälkeistä koulutusta ajatellen. Keskeisessä osassa tässä ovat oppilas, koti ja opinto-ohjaaja. Lisäksi tärkeässä asemassa ovat koulun ulkopuoliset yhteistyötahot, kuten työvoimatoimisto ja lähialueen ammattioppilaitokset ja lähilukiot. Päättöluokkalaisille järjestetään tutustumiskäyntejä lähialueen oppilaitoksiin. Kevätlukukauden alkupuolella järjestetään vanhempainilta, jossa oppilaitosten edustajat voivat esitellä jatkoopiskelumahdollisuuksia. Yhdeksännen luokan oppilaat käyvät vierailuilla eri oppilaitoksissa. Edellisten lisäksi opinto-ohjaaja haastattelee henkilökohtaisesti kaikki yhdeksännen luokan oppilaat. Näissä keskusteluissa käydään yksityiskohtaisemmin läpi oppilaan jatkosuunnitelmat. Jatko-opintojen suunnittelun osalta oppilashuollollinen työ korostuu erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden tukemisessa. Heidän tilanteestaan voidaan tarvittaessa keskustella koko oppilashuoltoryhmän kanssa. Kestilässä toteutetaan oppilaiden seurantaa myös peruskoulun jälkeen. Peruskoulun päättäneiden nuorten sijoittumisesta eri koulutusaloille tai työelämään tehdään kartoitus peruskoulun päättymisen jälkeisenä vuotena. Tutkimuksella pyritään selvittämään nuorten jatkokoulutuksen toteutumista ja hankkimaan lisätietoja jatko-opintojen suunnittelua varten peruskoulun ylimmille luokille. Oppilaalle tarjottava oppilashuollollinen tuki erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty Opettaja on velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan vaikeuksista oppilashuoltoryhmälle. Moni-ammatillinen oppilashuoltoryhmä selvittää asiaa, tekee toimintasuunnitelman ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Kurinpitorangaistuksen yhteydessä ja kun opetukseen osallistuminen on evätty, luokanopettaja tai luokanvalvoja, oppilas ja huoltaja laativat yhdessä oppimissuunnitelman, jonka toteutumista opettaja valvoo. 17

18 Toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi Poissaolojen seuranta Luokanopettaja ja luokanvalvoja seuraavat päivittäin oppilaidensa poissaoloja ja tekevät kuukausittain yhteenvedot (lomake), jotka toimitetaan rehtorille lukukauden lopussa. Luvattomista poissaoloista luokanopettaja tai luokanvalvoja ottaa yhteyttä huoltajaan. Poissaolon syyn oppilaat ilmoittavat huoltajan nimikirjoituksella varmentamalla poissaolovihkolla. Ennakkoon tiedossa olevaan poissaoloon on pyydettävä opettajalta tai rehtorilta lupa. Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä Koulussa kiusaamista ei sallita, vaan siihen on jokaisen puututtava heti. 1 Jokaisella välitunnilla on järjestetty välituntivalvonta opettajien vuorolistan mukaan. Jokainen koululla toimiva aikuinen puuttuu väkivalta- ja häirintätilanteeseen välittömästi. Mielenterveyskysymykset Opettajat ja muu henkilökunta havainnoivat oppilaiden mielenterveyteen liittyviä asioita. Ongelmia käsitellään huoltajan ja opettajan kesken järjestetyssä palaverissa. huoltoryhmässä sovitaan moniammatillisesti tarvittavista toimenpiteistä. Tupakointi ja päihteiden käyttö Tupakointi ja päihteiden käyttö koulussa on kielletty. Toimitaan järjestyssääntöjen 2 mukaan. 1 Toiminta koulukiusaamistapauksissa Kestilän peruskoulussa (liite) 2 Koulun järjestyssäännöt (liite) 18

19 Erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset Toimitaan kriisitoimintasuunnitelman mukaisesti. 3 Suunnitelma päivitetään ja käydään läpi vuosittain. Koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen Koulumatkat Koulumatkoilla polkupyörällä, mopolla tai jalan kulkevat oppilaat noudattavat yleisiä liikennesääntöjä. Polkupyörällä koulumatkoja kulkevia kannustetaan käyttämään pyöräilykypärää. Koulukyydityksessä kulkevien oppilaiden tulee käyttäytyä hyvien tapojen mukaisesti ja noudattaa kuljettajan ohjeita. Kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet Koulun oppilaille tarjotaan jokaisena työpäivänä täysipainoinen, maksuton ateria koulun ruokalassa. Opettajat valvovat kouluruokailua. Ruokailu tapahtuu kiireettömästi ja hyviä ruokailutapoja noudattaen. Oppilaita ohjataan kouluruokailussa ja oppitunneilla terveellisiin ruokailutottumuksiin. 3 Kriisisuunnitelma (liite) 19

20 Oppilaalle tarjottava yleinen oppilashuollollinen tuki (toimintamalli) 1. Opettajat seuraavat oppilaan edistymistä ja kehitystä 2. Opettajat keskustelevat mahdollisista ongelmista oppilaan ja/tai huoltajan kanssa 3. Opettajat voivat neuvotella eri tahojen kanssa ongelman luonteesta riippuen - rehtori - erityisopettaja - sosiaalityöntekijä - terveydenhoitaja/lääkäri - psykologi (Haapaveden - opinto-ohjaaja perheneuvola) - koko oppilashuoltoryhmä - konsultti (Oys) Tarpeellisista koulun toimista sovitaan 4. Koulussa järjestettävät tarpeelliset tutkimukset - erityisopettaja, lääkäri, kouluterveydenhoitaja 5. Tarpeelliset tutkimukset järjestetään muualla perheneuvola - lastensuojelu sairaalat - terapiapalvelut poliklinikat Tarpeellisista koulun ulkopuolisista toimista sovitaan 20

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Kestilän peruskoulu. Opetussuunnitelma. vuosiluokat 5-6

Kestilän peruskoulu. Opetussuunnitelma. vuosiluokat 5-6 Kestilän peruskoulu Opetussuunnitelma vuosiluokat 5-6 1 I SISÄLLYSLUETTELO 2 Ihminen ja teknologia 41 II OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHTIA 3 2. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokittain

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Kuperkeikka $ ED>CC0 BD><0;08B4BB0?n8En7>83>BB0 Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy 2008 v OIKEAKuperkeikalta.indd

Kuperkeikka $ ED>CC0 BD><0;08B4BB0?n8En7>83>BB0 Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy 2008 v OIKEAKuperkeikalta.indd Kuperkeikka Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy 2008 Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy 2008 LIITE Varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä Liite 4 koskeva suunnitelma (HOJKS) Perustiedot: Koulu: lukuvuosi päiväys luokka Suunnitelman laatiminen ja käytetyt asiakirjat : Oppilaan nimi ja osoite: Syntymäaika Huoltaja(t) laatimisesta vastaavat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja. Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta kasvaa, ja monet asiat pitää hoitaa

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi

Valinnaisopas Lukuvuosi Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,

Lisätiedot

Lukuvuonna tehdyt OPS-muutokset:

Lukuvuonna tehdyt OPS-muutokset: Lukuvuonna 2017-2018 tehdyt OPS-muutokset: Tekstistä muutettu seuraavat termit koko opsiin: - Vihreä Lippu-raati Ympäristöneuvosto - Oppilaskunnan hallitus Oppilasparlamentti - Taito- ja taideaineet Taide-

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

PARKANON YHTENÄISKOULU

PARKANON YHTENÄISKOULU PARKANON YHTENÄISKOULU Koulu- ja kulttuurikampus Kaarna, Satakunnankatu 36, 39700 Parkano TIEDOTUSLEHTI PERUSOPETUKSEN 7. LUOKKIEN OPPILAILLE JA NÄIDEN HUOLTAJILLE KESÄKUU 2019 REHTORIN TERVEHDYS Yläluokille

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos

Perusopetuslain muutos Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Sinustako tulevaisuuden opettaja? Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Työskentelyn arviointi eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-9

Työskentelyn arviointi eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-9 Työskentelyn arviointi eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-9 Tämän yhteenvedon pohjana on Vasa övningsskolan opettajien laatima ruotsinkielinen aineisto työskentelyn arvioinnin perusteista; lähtökohtana opetussuunnitelman

Lisätiedot

Koulutulokkaiden huoltajien tiedotustilaisuus

Koulutulokkaiden huoltajien tiedotustilaisuus Koulutulokkaiden huoltajien tiedotustilaisuus 25.4.2018 Kaukajärven koulu 2018-2019 32 perusopetusryhmää (13 ak, 19 yk) 4 alueellisen erityisopetuksen pienryhmää 2 laaja-alaisten oppimisvaikeuksien erityisopetuksen

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Horisontti

Horisontti Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot