YLÄLUOKKIEN OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLÄLUOKKIEN OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 KESTILÄN PERUSKOULU YLÄLUOKKIEN OPETUSSUUNNITELMA Kevät

2 I SISÄLLYSLUETTELO 2. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokittain II OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHTIA 2 eri oppiaineissa Arvot 2 Äidinkieli ja kirjallisuus Koulun toiminta-ajatus 3 Vieraat kielet Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet 3 Matematiikka Kieliohjelma 4 Biologia ja maantieto Noudatettava paikallinen tuntijako 6 Fysiikka ja kemia Oppimisympäristön ja koulun toimintakulttuurin kuvaus 7 Terveystieto 108 III OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 10 Uskonto Oppimiskäsitys 10 Elämänkatsomustieto Työtavat 11 Historia ja yhteiskuntaoppi 128 IV OPISKELUN YLEINEN TUKI 12 Musiikki huolto 12 Kuvataide Kodin ja koulun välinen yhteistyö luokilla 20 Käsityö Yhteistyö muiden luokkien ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa 20 Liikunta Oppilaan ohjaus 21 Kotitalous Opetussuunnitelman laatimisen periaatteet 21 Valinnaisaineet Tukiopetus 21 Oppilaanohjaus kerhot 22 VII OPPILAAN ARVIOINTI 210 V ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Arvioinnin yleiset periaatteet Eri tukimuodot Arvioinnin tehtävä Erityisopetus Työskentelyn arviointi Henkilökohtainen opetuksen järjestämästä koskeva suunnitelma Käyttäytymisen arviointi 211 VI OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5. Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiiin 216 VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA Oppilaan itsearviointi Aihekokonaisuudet Opinnoissa etenemisen periaatteet 217 Ihmisenä kasvaminen Todistukset 217 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Arviointikäytäntö 217 Viestintä ja mediataito Kehityskeskustelu 219 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 34 VIII ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN OPPILAIDEN Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 36 OPETUS 219 Turvallisuus ja liikenne 39 IX TIETO- JA VIESTINTASTRATEGIA 220 Ihminen ja teknologia Tietotekniikka luokilla Viestintäkasvatus 221 X TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI 223 Liitteet 2

3 II OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHTIA 1. Arvot Elämän perusarvot Suomalaisuudesta ja kestiläläisyydestä Kunnioitan luontoa ja toisia ihmisiä Arvostan itsenäistä isänmaatani ja suomalaisuutta. Olen rehellinen ja vastuuntuntoinen. Arvostan kotikuntaani elinpaikkanani. Tunnistan oikean ja väärän. Opin kotikuntani ja kotimaani historiaa, kulttuuria ja perinnetietoa. Minulla on oikeus omaan vakaumukseen ja kunnioitan toisten vakaumusta. Ymmärrän perheen, kodin ja suvun merkityksen. Suhtautuminen luontoon Suhtautuminen itseeni Suojelen luontoa ja opin kestävän kehityksen periaatteita. Opin nauttimaan luonnon moninaisuudesta ja kauneudesta. Arvostan itseäni ja omaa työtäni. Ymmärrän ihmisen osana luontoa ja luonnon osana ihmisen hyvinvointia. Opin luottamaan itseeni, kykyihini ja taitoihini. Opin ilmaisemaan erilaisia tunteita, hallitsemaan niitä ja sietämään Suhtautuminen rakennettuun ympäristöön myös vastoinkäymisiä. Opin ottamaan vastuuta itsestäni, tekemisistäni ja tekemättä jättämisistäni. Kunnioitan ja arvostan toisten rakentamaa ja tekemää. Rohkenen kohdata uusia haasteita. Yhteisestä omaisuudesta pidetään huolta yhdessä. Omaksun terveelliset elämäntavat. Jokainen vaikuttaa osaltaan oman ympäristönsä viihtyvyyteen. Suhtautuminen toisiin ihmisiin Oppiminen Kohtelen toisia niin kuin toivon heidän kohtelevan minua. Arvostan koulunkäyntiä ja ymmärrän sen merkityksen itselleni. Arvostan toisia ihmisiä ja heidän työtänsä. Opin työskentelemään tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti. Noudatan yhteisiä sääntöjä. Saan kokea oppimisen iloa. Käyttäydyn hyvin, olen rehellinen, ystävällinen ja auttavainen. Saan valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Arvostan myös muiden maiden kansoja, niiden kulttuuria ja ihmisiä. Opin toimimaan yhteistyössä toisten kanssa. 3

4 2. Koulun toiminta-ajatus Kestilän peruskoulu kasvattaa maaseutuympäristössä rohkaisevassa ja myönteisessä ilmapiirissä yhteistyökykyisiä ja itsetunnoltaan terveitä nuoria, joilla on perustiedot ja taidot jatkuvaan kouluttautumiseen ja kyky kohdata ympäröivä maailma. 3. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteina ovat: Oppilaan myönteinen minäkuva vahvistuu. Häntä innostetaan oppimaan ja uskomaan omiin oppimiskykyihinsä. Hän säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen sekä uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet. omaksuu tietoja ja taitoja saadakseen valmiuksia elämäänsä ja jatkuvaan oppimiseen. Hän kehittää omaa tapaansa oppia. Hän opettelee kertomaan, miten on ajatellut ja ymmätämään vertaisryhmän merkityksen oppimisessa. Hän opettelee kriittistä tiedonhankintaa sekä oppii käyttämään tieto- ja viestintävälineitä. kasvaa ahkeraksi, suvaitsevaiseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon. Hän sisäistää hyvät tavat. ymmärtää riippuvuuden ja vastuun luonnosta ja ympäristöstä. Hän opettelee perustelemaan eettisiä ratkaisujaan tietojen ja henkilökohtaisten kokemusten pohjalta ja kantamaan vastuuta ratkaisuistaan. Hän harjaantuu fyysisissä ja motorisissa taidoissa ja ymmärtää, miten terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään. Oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteetti sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuvat ja kehittyvät. Hän kehittää luovuuttaan, tutustuu eri taidemuotoihin sekä paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin. 4

5 4. Kieliohjelma A1-kieli, englanti Kestilän peruskoulun kielten opiskelu aloitetaan kolmannella luokalla alkavalla A1-kielellä, joka on englanti. A1-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Vapaaehtoinen A2-kieli, saksa A2-kieli voidaan neljänneltä luokalta alkaen valita vapaaehtoiseksi. Kestilässä tämä kieli on pääsääntöisesti saksa. A2-kielenä voidaan tarjota vaihtoehtoisesti ranskaa tai venäjää, mikäli opettajaresurssit sen mahdollistavat. A2-kielen ryhmä perustetaan, jos kielen valinneita oppilaita on vähintään kuusi. Vapaaehtoisen kielen opiskelu jatkuu perusasteen loppuun asti. A2-kielen tuntimäärä on luokilla 4 6 yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia ja luokilla 7 9 samoin kuusi vuosiviikkotuntia. Vapaaehtoista A2-kieltä opiskellaan Kestilässä seitsemännellä luokalla lukujärjestykseen sijoitettujen valinnaisaineiden opiskeluajankohtina. A2-kieltä opiskeleva oppilas valitsee opinto-ohjelmaansa valinnaisaineita kahdeksannelle ja yhdeksännelle luokalle niiltä osin, kuin hänellä on valinnaisia aineita käyttämättä. Tavoitteena on, että vapaaehtoisen A2-kielen oppimäärä on perusopetuksen päättyessä yhtä laaja kuin pakollisen A1-kielen. Vapaaehtoisen A2-kielen numeroarvioinnin voi jättää pois oppilaan perusopetuksen päättöarvioinnista, jos huoltaja kirjallisesti tätä anoo. Tällöin todistukseen tulee merkintä suoritettu. Vanhempia ja oppilaita informoidaan vapaaehtoisen A2-kielen valintaan liittyvistä asioista perusteellisesti ja riittävän aikaisin sekä korostetaan sitoutumista kielen opiskeluun myös ylemmillä luokilla. Informaatiossa painotettavia tärkeitä näkökulmia vaihtoehtoisen kielen valintaa tehtäessä ovat seuraavat: on itse halukas ja innostunut opiskelemaan uutta kieltä. on menestynyt hyvin äidinkielen ja kolmannella luokalla aloitetun A1-kielen opinnoissa. Vapaaehtoisen A2-kielen opiskelu lisää oppilaan kokonaisviikkotuntimäärää kahdella tunnilla vuosiluokilla

6 Vapaaehtoinen A2-kieli on vapaaehtoinen valintapäätökseen asti. Sen jälkeen edellytetään valintaan sitoutumista. Valitun A2-kielen voi keskeyttää vain perustellusta syystä. Oppilaan huoltajan on tehtävä keskeyttämispyyntö perusteluineen kirjallisesti koulun rehtorille, joka tekee päätöksen keskeyttämisestä. B1-kieli, ruotsi Vuosiluokilla 7 9 opetetaan yhteisenä alkavana kielenä toista kotimaista kieltä, ruotsia. B2-kieli, saksa Valinnaisen vieraan kielen opiskelu aloitetaan kahdeksannella luokalla. B2-kieli on Kestilän peruskoulussa saksa. Valinnaisen B2-kielen opiskelu aloitetaan, jos kielen valinneita oppilaita on vähintään kuusi. B2-saksaa tarjotaan luokille, joilla neljännellä luokalla ei ole syntynyt A2-saksan ryhmää. Valinnaista kieltä opiskellaan kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla yhteensä neljä vuosiviikkotuntia. Valinnaisen B2-kielen numeroarvioinnin voi jättää pois oppilaan perusopetuksen päättöarvioinnista, jos huoltaja sitä kirjallisesti anoo. Tällöin todistukseen tulee merkintä suoritettu. 6

7 5. Noudatettava paikallinen tuntijako Kestilän peruskoulu Perusopetuksen tuntijako Aine Yht. VN Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli (12) = Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä 7

8 6. Oppimisympäristö ja koulun toimintakulttuuri Oppimisympäristö Fyysisen oppimisympäristön muodostavat koulun rakennukset ja opetustilat opetusvälineineen ja materiaaleineen. Lisäksi siihen kuuluu muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto sekä muut koulun opetuskäytössä olevat tilat, kuten piha, kirjasto, kunnantalon liikuntasali, urheilukenttä, rakenteilla oleva hiihtomaa ja hiihtostadion. Kaikkia koulun fyysisessä toimintaympäristössä toimijoita ohjataan pitämään yhteisestä omaisuudesta huolta. Oppilaan koti koulussa on koululuokka, jonka viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja toimivuuteen on jokaisen siellä toimivan kiinnitettävä huomiota. Luokissa on riittävät ja välttämättömät opetusvälineet ja materiaalit kunkin luokkatason tai oppiaineen tarpeiden mukaisesti. Luokat on varustettu internet-yhteydellä, mikä mahdollistaa laajan avoimen oppimisympäristön. Oppilailla on mahdollisuus hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa. Opiskelussa käytetään vaihtelevasti yksilöllisiä ja yhteisöllisiä työtapoja. Opiskelutiloja ja välineitä käytetään joustavasti siten, että ne ohjaavat oppilaita käyttämään monipuolisia oppimismenetelmiä ja työskentelytapoja. Oppilailla on mahdollisuus verkottumiseen opiskelutilanteessa ja siten myös vuorovaikutukseen verkon kautta sekä muiden oppilaiden että ympäristön kanssa (vrt. tieto- ja viestintästrategia). Koulukirjastoa ja koulun välittömässä läheisyydessä toimivaa kunnankirjastoa hyödynnetään opetuksessa. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta oppilaan omat tiedolliset ja tunne-elämän tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Hyvässä psyykkisessä ja sosiaalisessa oppimisympäristössä vallitsee avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jossa eri toimijoiden keskinäinen vuorovaikutus on luontevaa. Oppilaat, opettajat ja muu henkilökunta pyrkivät yhdessä yhteisöllisen oppilaitoksen kehittämiseen. Hyvän sosiaalisen vuorovaikutuksen tunnusmerkkinä ovat hyvät tavat sekä toista ihmistä kunnioittava käyttäytyminen. 8

9 Koulun toimintakulttuuri Koulumme on yhtenäinen peruskoulu, joka käsittää vuosiluokat 1 9. Koulun toimintakulttuurissa yhtenäisyys ilmenee paitsi fyysisen toimintaympäristön muodossa, myös yhtenäisissä toimintatavoissa, järjestyssäännöissä ja opettajien ja avustajien yhteiskäytössä sekä alemmilla että ylemmillä luokilla. Meillä on myös yksi rehtori, joka johtaa kouluamme. Koulun toimintaa ohjaavat yhteiset järjestyssäännöt, jotka luovat turvalliset puitteet koulutyölle. Jokaisen on noudatettava yhteisiä sääntöjä. Sääntöjen rikkomisesta seuraa rangaistus. Rangaistusmuotona on erikseen sovittava hyvittäminen tai jälki-istunto. Koulussa käytetään Vastuun portaat -toimintamallia rikkomusten selvittelyyn ja jälkihoitoon. Jokaisen velvollisuus on puuttua koulukiusaamiseen. Kiusaamisesta on aina kerrottava aikuiselle. Kiusaamistapaukset käsitellään koulussa. Sekä kiusatun että kiusaajan vanhemmille välitetään tieto tapauksesta ja mahdollisista jatkotoimista. Kiusaamistapaukset kirjataan. Tapausten käsittelyssä käytetään koulun omaa kiusaamistapausten selvittelyn toimintamallia tai Vastuun portaat -toimintamallia. Koulussa toimitaan avoimesti, rehellisesti ja vastuuntuntoisesti. Koulun yhteisestä omaisuudesta pidetään huolta., joka tahallaan tai huolimattomuuttaan rikkoo tai tuhoaa koulun yhteistä omaisuutta, joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Jokaiselta toimijalta odotetaan hyvien tapojen mukaista käyttäytymistä toisia kohtaan. Koulun omat aikuiset toimivat omalta osaltaan esimerkkinä oppilaille. Koulussa pyritään rohkaisevaan ja myönteiseen ilmapiiriin, jonka ylläpitämisestä vastaavat niin henkilökunta kuin oppilaatkin. Tukioppilaat ja oppilaskunta (hallitus) ovat omalta osaltaan vastuullisia toimijoita oppilaiden keskuudessa. Koulussa sekä oppilaat että henkilökunta tekevät työtä yhdessä toisia ja toisen työtä arvostaen. Oman luokan oppilaiden kesken tapahtuvan yhteistyön lisäksi tehdään yhteistyötä myös muiden luokkien sekä koulun ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Opettajat tekevät yhteistyötä opetuksen suunnittelussa ja aihekokonaisuuksien toteuttamisessa. 9

10 Koulunkäynti ja läksyistä huolehtiminen on oppilaan työtä. Oppilaalta odotetaan, että hän tekee työnsä tunnollisesti. Koulun toimintakulttuurissa näkyy tiivis yhteistyö kotien kanssa erilaisissa oppilashuollollisissa ja oppilaan arviointiin liittyvissä asioissa. Kodin ja koulun välistä keskustelua pidetään arvokkaana yhteistyönä, jolla on merkitystä oppilaan kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukemisessa sekä syrjäytymisvaaran ehkäisemisessä. Näkyviä toimintamuotoja ovat puolin ja toisin tapahtuvat yhteydenotot ja kehityskeskustelut. Koulun toimintakulttuurissa näkyviä tapahtumia ovat erilaiset teemat, yhdessä seurakunnan kanssa järjestettävät koulun talvipäivät ja juhlat. Luokat järjestävät vaihtelevasti näytelmäesityksiä ja musiikkiesityksiä muille luokille. Muiden tahojen kanssa tehdystä yhteistyöstä on esimerkkinä oppilaiden pitämät lukutuokiot ja esitykset vanhainkodilla. Perinteiset yleisurheilukisat syksyisin ja hiihtomestaruuskisat keväisin sekä joulu- ja kevätjuhlat ovat tapahtumia, joihin myös oppilaiden vanhemmat ovat tervetulleita. Koulun toiminta-ajatuksen mukaisesti pyritään hyödyntämään opetuksessa ja kasvatuksessa maaseudun ympäristöä. Luonnon läheisyys tarjoaa oivallisen mahdollisuuden luonnossa kulkemiseen, luontoretkiin ja erätaitojen oppimiseen mm. luontoyökoulujen puitteissa. Syksyiset marjanpoimintaretket, joilla hankitaan luokille varoja talven lasketteluretkiä varten, ovat maaseutuympäristöön sopiva keino tutustuttaa oppilaat yrittäjyyteen. Muita esimerkkejä yrittämisestä ovat luokkaretkivarojen keräämistä varten oppilaiden pitämät myyjäiset, buffettitoiminta ja myytäväksi tarkoitetun lehden toimittaminen. Maa- ja metsätalouteen liittyviä teemoja ja projekteja on osana opetusta mahdollisuuksien mukaan. 10

11 III OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 1. Oppimiskäsitys O P E T T A J A Oppimisympäristön luonti Vastuun siirto Havainnointi Palaute Arviointi Toimintaympäristö / tilanne t a s a m t a o s e s u is im is p t o o ie T oppimis- strategia itsearviointi jäsennys valikointi uusi tietorakenne ennakkokäsitys Oppimisprosessi Nykyisen opetussuunnitelma uudistuksen pohjana on oppimiskäsitys, jonka mukaan oppija on itse aktiivinen tiedon muodostaja. rakentaa aikaisemmin omaksumiensa käsitysten, tietojen, taitojen, kokemusten ja uuden tietoaineksen pohjalta uudet käsityksensä. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Uuden tiedon lisäksi opittavana on oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla oppijoilla samat. Oppiminen kuitenkin riippuu aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Oppiminen on tilannesidonnaista, jolloin oppimisympäristön monipuolisuuden tärkeys korostuu. Myös opettajan rooli muuttuu perinteisestä opettamisesta toimintaympäristön muokkaamiseen, työn suunnittelemiseen ja opiskelumotivaation luomiseen yhdessä oppijoiden kanssa. 11

12 2. Työtavat Opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä lisätä aktiivista osallistumista. Erilaisten työtapojen valinnalla annetaan mahdollisuus eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Työtapojen valinnan tekee opettaja. Opettaja opettaa ja ohjaa sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sukupuolten väliset erot oppimisessa sekä yksilölliset kehityserot ja taustat huomioidaan työtapojen valinnassa. Kun opetusta järjestetään esiopetusryhmän kanssa yhdessä tai yhdysluokissa, opettajan on huomioitava myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Työtavat virittävät halun oppia huomioivat oppimisen prosessinomaisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltaminen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. 12

13 IV OPISKELUN YLEINEN TUKI 1. huolto Tavoitteet huollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. huollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. huollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen mahdollisuus oppimiseen. huollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. huollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa kuullaan lasta/nuorta ja huoltajaa. huoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen/nuoren ja hänen huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset Kestilän peruskoulussa oppilashuoltotyötä tehdään, koordinoidaan ja kehitetään pääsääntöisesti kerran kuukaudessa kokoontuvassa moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Tähän kuuluvat rehtori koollekutsujana sekä tapauskohtaisesti luokanopettaja tai luokanvalvoja, opintoohjaaja, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja ja edustaja kunnan sosiaalitoimesta sekä tarvittaessa koululääkäri ja edustaja vapaa-aikatoimesta. Lisäksi ryhmässä voi olla joku muu koulun työntekijä tai muu asiantuntija. Suppeampimuotoinen oppilashuoltoryhmä toimii opettajan johdolla siinä kokoonpanossa, joka kussakin tapauksessa on tarkoituksenmukainen, esimerkiksi opettaja, oppilas, huoltaja ja/tai joku muu koulun tukiverkon työntekijä. 13

14 huollon keskeinen periaate: toiminta kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi. KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuolto on osa kuntien perusterveydenhuollon palvelua ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun tukeminen yhteistyössä oppilaiden, vanhempien ja koulun henkilöstön kanssa. Oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden seurantaa toteutetaan terveystarkastuksilla, terveystapaamisilla ja seulontatutkimuksilla, joissa arvioidaan monipuolisesti oppilaan terveydentilaa ja pyritään löytämään terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Kestilän, Pulkkilan ja Pyhännän kuntien alueella kouluterveydenhuollon runkosuunnitelma on uusittu keväällä 2004 ja uudistuksen jälkeen alueella noudatetaan yhtenäistä käytäntöä kouluterveydenhuollon toteuttamisessa. Kouluterveydenhuollossa tehtävät tarkastukset noudattelevat Stakesin suosituksia. Lukuvuonna on siirrytty vähitellen uuden runkosuunnitelman käyttöön ja vuosittain arvioidaan suunnitelman toteuttamista ja resurssien riittävyyttä. Uudessa kouluterveydenhuollon runkosuunnitelmassa terveystarkastuksia on lisätty siten, että terveydenhoitaja tapaa oppilaan pääsääntöisesti jokaisella vuosiluokalla. Lääkärintarkastuksia on kaksi alaluokilla ja yksi yläluokalla oppilaan täytettyä 15 vuotta. Tarkastusten sisältö vaihtelee vuosittain, ja tarkastus voi sisältää myös tarvittaessa katsottavia asioita, esim. hemoglobiini. Tarkastukset tehdään koulupäivän aikana ja jokaisessa tarkastuksessa annetaan oppilaan mukaan tiedote kotiin vietäväksi. Mikäli on tarvetta, kouluterveydenhoitaja ottaa yhteyttä kotiin tarkastuksessa ilmenevistä asioista. Alaluokkien oppilaiden asioissa otetaan luonnollisesti herkemmin yhteyttä kotiin kuin yläluokkien oppilaiden asioissa. Jos vanhempia mietityttää jokin asia lapsen tai nuoren kehityksessä tai terveydentilassa, he voivat ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan asian selvittämiseksi. Oppilaan tarkastusta voidaan silloin aikaistaa tai tehdä ylimääräinen tarkastus. 14

15 Kouluterveydenhoitajan sairasvastaanotto keskuskoululla maanantaisin klo sairasvastaanotolle voi mennä ilman ajanvarausta o muulloin varataan aika terveydenhoitajan puhelinnumero: terveydenhoitajaa voi tavoitella myös numeroista o /neuvola o /koulu. Kouluterveydenhoitajan yhteistyökumppaneita vanhempien ja koulun lisäksi ovat kouluterveydenhuollosta vastaava lääkäri, fysioterapeutti ja mielenterveysneuvolan hoitajat. Koulutapaturmissa oppilas ohjataan terveyskeskuksen päivystykseen. On tärkeää, että oppilas heti vahingon sattuessa ilmoittaa siitä opettajalle. KOULUTERVEYDENHUOLLON RUNKOSUUNNITELMA luokanvalvojan tapaaminen ennen tarkastuksia. runkosuunnitelmassa mainitut kyselyt hävitetään yläasteen jälkeen. tarpeelliset tiedot siirretään sairauskertomukseen (esim. allergiat, sairaudet). Esikoululainen kutsutaan kouluterveydenhuollon pariin kesällä ennen koulun alkua tapaaminen, tarvittaessa rokotukset, yhteystiedot, yms. 15

16 1. luokka Terveydenhoitaja tekee keväällä laaja-alaisen terveystarkastuksen, johon vanhemmat kutsutaan mukaan. Jos koululainen on tarkastettu kesällä ennen koulun alkua, ei terveydenhoitajan tarkastus ensimmäisellä luokalla ole välttämätön. Terveystietoja oppilaasta (jos ei ole jo täytetty) kliiniset tutkimukset: pituus ja paino, ryhti, näkö ja kuuloseula 20dB, RR keskustelun aiheita: yleinen kouluviihtyvyys, sopeutuminen kouluun, oppimiseen liittyvät vaikeudet jaettava materiaali: Energiaa välipalasta (Valio) huollon yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden tai muiden asiantuntijoiden tai paikallisten tukiverkkojen kanssa Sosiaalitoimi sosiaalityöntekijä perhetyöntekijä perheneuvola päihdetyöntekijä Terveydenhoito kouluterveydenhoitaja koululääkäri hammashoito mielenterveyspalvelut fysioterapia Nuorisotoimi Yhteistyö kotien kanssa Kestilän peruskoulu luokat 1-9 yhteistyö koulun opettajien ja muun henkilökunnan kanssa oppilashuoltoryhmä tukioppilastoiminta Erikoissairaanhoito Oys:n poliklinikat ja osastot Oys:n erikoissairaanhoitajan tuki ja konsultointi Yksityissektori toimintaterapia fysioterapia Poliisi 16

17 Yhteistyö oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa ja seuraamisessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa Jatko-opintojen suunnittelu painottuu yhdeksännelle luokalle. Jatko-opintojen suunnittelun tavoitteena on, että oppilas pystyy tekemään tarkoituksenmukaisia ja itselleen sopivia ratkaisuja peruskoulun jälkeistä koulutusta ajatellen. Keskeisessä osassa tässä ovat oppilas, koti ja opinto-ohjaaja. Lisäksi tärkeässä asemassa ovat koulun ulkopuoliset yhteistyötahot, kuten työvoimatoimisto ja lähialueen ammattioppilaitokset ja lähilukiot. Päättöluokkalaisille järjestetään tutustumiskäyntejä lähialueen oppilaitoksiin. Kevätlukukauden alkupuolella järjestetään vanhempainilta, jossa oppilaitosten edustajat voivat esitellä jatkoopiskelumahdollisuuksia. Yhdeksännen luokan oppilaat käyvät vierailuilla eri oppilaitoksissa. Edellisten lisäksi opinto-ohjaaja haastattelee henkilökohtaisesti kaikki yhdeksännen luokan oppilaat. Näissä keskusteluissa käydään yksityiskohtaisemmin läpi oppilaan jatkosuunnitelmat. Jatko-opintojen suunnittelun osalta oppilashuollollinen työ korostuu erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden tukemisessa. Heidän tilanteestaan voidaan tarvittaessa keskustella koko oppilashuoltoryhmän kanssa. Kestilässä toteutetaan oppilaiden seurantaa myös peruskoulun jälkeen. Peruskoulun päättäneiden nuorten sijoittumisesta eri koulutusaloille tai työelämään tehdään kartoitus peruskoulun päättymisen jälkeisenä vuotena. Tutkimuksella pyritään selvittämään nuorten jatkokoulutuksen toteutumista ja hankkimaan lisätietoja jatko-opintojen suunnittelua varten peruskoulun ylimmille luokille. Oppilaalle tarjottava oppilashuollollinen tuki erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty Opettaja on velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan vaikeuksista oppilashuoltoryhmälle. Moni-ammatillinen oppilashuoltoryhmä selvittää asiaa, tekee toimintasuunnitelman ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Kurinpitorangaistuksen yhteydessä ja kun opetukseen osallistuminen on evätty, luokanopettaja tai luokanvalvoja, oppilas ja huoltaja laativat yhdessä oppimissuunnitelman, jonka toteutumista opettaja valvoo. 17

18 Toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi Poissaolojen seuranta Luokanopettaja ja luokanvalvoja seuraavat päivittäin oppilaidensa poissaoloja ja tekevät kuukausittain yhteenvedot (lomake), jotka toimitetaan rehtorille lukukauden lopussa. Luvattomista poissaoloista luokanopettaja tai luokanvalvoja ottaa yhteyttä huoltajaan. Poissaolon syyn oppilaat ilmoittavat huoltajan nimikirjoituksella varmentamalla poissaolovihkolla. Ennakkoon tiedossa olevaan poissaoloon on pyydettävä opettajalta tai rehtorilta lupa. Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä Koulussa kiusaamista ei sallita, vaan siihen on jokaisen puututtava heti. 1 Jokaisella välitunnilla on järjestetty välituntivalvonta opettajien vuorolistan mukaan. Jokainen koululla toimiva aikuinen puuttuu väkivalta- ja häirintätilanteeseen välittömästi. Mielenterveyskysymykset Opettajat ja muu henkilökunta havainnoivat oppilaiden mielenterveyteen liittyviä asioita. Ongelmia käsitellään huoltajan ja opettajan kesken järjestetyssä palaverissa. huoltoryhmässä sovitaan moniammatillisesti tarvittavista toimenpiteistä. Tupakointi ja päihteiden käyttö Tupakointi ja päihteiden käyttö koulussa on kielletty. Toimitaan järjestyssääntöjen 2 mukaan. 1 Toiminta koulukiusaamistapauksissa Kestilän peruskoulussa (liite) 2 Koulun järjestyssäännöt (liite) 18

19 Erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset Toimitaan kriisitoimintasuunnitelman mukaisesti. 3 Suunnitelma päivitetään ja käydään läpi vuosittain. Koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen Koulumatkat Koulumatkoilla polkupyörällä, mopolla tai jalan kulkevat oppilaat noudattavat yleisiä liikennesääntöjä. Polkupyörällä koulumatkoja kulkevia kannustetaan käyttämään pyöräilykypärää. Koulukyydityksessä kulkevien oppilaiden tulee käyttäytyä hyvien tapojen mukaisesti ja noudattaa kuljettajan ohjeita. Kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet Koulun oppilaille tarjotaan jokaisena työpäivänä täysipainoinen, maksuton ateria koulun ruokalassa. Opettajat valvovat kouluruokailua. Ruokailu tapahtuu kiireettömästi ja hyviä ruokailutapoja noudattaen. Oppilaita ohjataan kouluruokailussa ja oppitunneilla terveellisiin ruokailutottumuksiin. 3 Kriisisuunnitelma (liite) 19

20 Oppilaalle tarjottava yleinen oppilashuollollinen tuki (toimintamalli) 1. Opettajat seuraavat oppilaan edistymistä ja kehitystä 2. Opettajat keskustelevat mahdollisista ongelmista oppilaan ja/tai huoltajan kanssa 3. Opettajat voivat neuvotella eri tahojen kanssa ongelman luonteesta riippuen - rehtori - erityisopettaja - sosiaalityöntekijä - terveydenhoitaja/lääkäri - psykologi (Haapaveden - opinto-ohjaaja perheneuvola) - koko oppilashuoltoryhmä - konsultti (Oys) Tarpeellisista koulun toimista sovitaan 4. Koulussa järjestettävät tarpeelliset tutkimukset - erityisopettaja, lääkäri, kouluterveydenhoitaja 5. Tarpeelliset tutkimukset järjestetään muualla perheneuvola - lastensuojelu sairaalat - terapiapalvelut poliklinikat Tarpeellisista koulun ulkopuolisista toimista sovitaan 20

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA

POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA 1 POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA OPISKELUPAIKKATIEDOT Pohjankartanon koulu Suvantokatu 1 90140 OULU Puhelinnumerot Opettajainhuone 08 5571476 Kanslia 08

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2014-2015 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli (en) A1-kieli (es) A2-kieli (sa,es)

äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli (en) A1-kieli (es) A2-kieli (sa,es) Käpylän peruskoulu opetussuunnitelman tiivistelmä Koulun toiminta-ajatus Käpylän koulun toiminta-ajatuksena on vahvistaa lapsen juuria ja siipiä. Koulu tukee lapsen kasvua itsetunnoltaan terveeksi nuoreksi,

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Toivalan koulun opetussuunnitelma

Toivalan koulun opetussuunnitelma Toivalan koulun opetussuunnitelma 1. ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Toivalan koulun arvoja ovat yhteisöllisyys, yhteistyö ja turvallisuus. Koulun toiminnan tavoitteena on luoda turvallinen ja virikkeellinen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot