YLÄLUOKKIEN OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLÄLUOKKIEN OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 KESTILÄN PERUSKOULU YLÄLUOKKIEN OPETUSSUUNNITELMA Kevät

2 I SISÄLLYSLUETTELO 2. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokittain II OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHTIA 2 eri oppiaineissa Arvot 2 Äidinkieli ja kirjallisuus Koulun toiminta-ajatus 3 Vieraat kielet Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet 3 Matematiikka Kieliohjelma 4 Biologia ja maantieto Noudatettava paikallinen tuntijako 6 Fysiikka ja kemia Oppimisympäristön ja koulun toimintakulttuurin kuvaus 7 Terveystieto 108 III OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 10 Uskonto Oppimiskäsitys 10 Elämänkatsomustieto Työtavat 11 Historia ja yhteiskuntaoppi 128 IV OPISKELUN YLEINEN TUKI 12 Musiikki huolto 12 Kuvataide Kodin ja koulun välinen yhteistyö luokilla 20 Käsityö Yhteistyö muiden luokkien ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa 20 Liikunta Oppilaan ohjaus 21 Kotitalous Opetussuunnitelman laatimisen periaatteet 21 Valinnaisaineet Tukiopetus 21 Oppilaanohjaus kerhot 22 VII OPPILAAN ARVIOINTI 210 V ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Arvioinnin yleiset periaatteet Eri tukimuodot Arvioinnin tehtävä Erityisopetus Työskentelyn arviointi Henkilökohtainen opetuksen järjestämästä koskeva suunnitelma Käyttäytymisen arviointi 211 VI OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5. Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiiin 216 VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA Oppilaan itsearviointi Aihekokonaisuudet Opinnoissa etenemisen periaatteet 217 Ihmisenä kasvaminen Todistukset 217 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Arviointikäytäntö 217 Viestintä ja mediataito Kehityskeskustelu 219 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 34 VIII ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN OPPILAIDEN Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 36 OPETUS 219 Turvallisuus ja liikenne 39 IX TIETO- JA VIESTINTASTRATEGIA 220 Ihminen ja teknologia Tietotekniikka luokilla Viestintäkasvatus 221 X TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI 223 Liitteet 2

3 II OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHTIA 1. Arvot Elämän perusarvot Suomalaisuudesta ja kestiläläisyydestä Kunnioitan luontoa ja toisia ihmisiä Arvostan itsenäistä isänmaatani ja suomalaisuutta. Olen rehellinen ja vastuuntuntoinen. Arvostan kotikuntaani elinpaikkanani. Tunnistan oikean ja väärän. Opin kotikuntani ja kotimaani historiaa, kulttuuria ja perinnetietoa. Minulla on oikeus omaan vakaumukseen ja kunnioitan toisten vakaumusta. Ymmärrän perheen, kodin ja suvun merkityksen. Suhtautuminen luontoon Suhtautuminen itseeni Suojelen luontoa ja opin kestävän kehityksen periaatteita. Opin nauttimaan luonnon moninaisuudesta ja kauneudesta. Arvostan itseäni ja omaa työtäni. Ymmärrän ihmisen osana luontoa ja luonnon osana ihmisen hyvinvointia. Opin luottamaan itseeni, kykyihini ja taitoihini. Opin ilmaisemaan erilaisia tunteita, hallitsemaan niitä ja sietämään Suhtautuminen rakennettuun ympäristöön myös vastoinkäymisiä. Opin ottamaan vastuuta itsestäni, tekemisistäni ja tekemättä jättämisistäni. Kunnioitan ja arvostan toisten rakentamaa ja tekemää. Rohkenen kohdata uusia haasteita. Yhteisestä omaisuudesta pidetään huolta yhdessä. Omaksun terveelliset elämäntavat. Jokainen vaikuttaa osaltaan oman ympäristönsä viihtyvyyteen. Suhtautuminen toisiin ihmisiin Oppiminen Kohtelen toisia niin kuin toivon heidän kohtelevan minua. Arvostan koulunkäyntiä ja ymmärrän sen merkityksen itselleni. Arvostan toisia ihmisiä ja heidän työtänsä. Opin työskentelemään tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti. Noudatan yhteisiä sääntöjä. Saan kokea oppimisen iloa. Käyttäydyn hyvin, olen rehellinen, ystävällinen ja auttavainen. Saan valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Arvostan myös muiden maiden kansoja, niiden kulttuuria ja ihmisiä. Opin toimimaan yhteistyössä toisten kanssa. 3

4 2. Koulun toiminta-ajatus Kestilän peruskoulu kasvattaa maaseutuympäristössä rohkaisevassa ja myönteisessä ilmapiirissä yhteistyökykyisiä ja itsetunnoltaan terveitä nuoria, joilla on perustiedot ja taidot jatkuvaan kouluttautumiseen ja kyky kohdata ympäröivä maailma. 3. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteina ovat: Oppilaan myönteinen minäkuva vahvistuu. Häntä innostetaan oppimaan ja uskomaan omiin oppimiskykyihinsä. Hän säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen sekä uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet. omaksuu tietoja ja taitoja saadakseen valmiuksia elämäänsä ja jatkuvaan oppimiseen. Hän kehittää omaa tapaansa oppia. Hän opettelee kertomaan, miten on ajatellut ja ymmätämään vertaisryhmän merkityksen oppimisessa. Hän opettelee kriittistä tiedonhankintaa sekä oppii käyttämään tieto- ja viestintävälineitä. kasvaa ahkeraksi, suvaitsevaiseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon. Hän sisäistää hyvät tavat. ymmärtää riippuvuuden ja vastuun luonnosta ja ympäristöstä. Hän opettelee perustelemaan eettisiä ratkaisujaan tietojen ja henkilökohtaisten kokemusten pohjalta ja kantamaan vastuuta ratkaisuistaan. Hän harjaantuu fyysisissä ja motorisissa taidoissa ja ymmärtää, miten terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään. Oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteetti sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuvat ja kehittyvät. Hän kehittää luovuuttaan, tutustuu eri taidemuotoihin sekä paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin. 4

5 4. Kieliohjelma A1-kieli, englanti Kestilän peruskoulun kielten opiskelu aloitetaan kolmannella luokalla alkavalla A1-kielellä, joka on englanti. A1-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Vapaaehtoinen A2-kieli, saksa A2-kieli voidaan neljänneltä luokalta alkaen valita vapaaehtoiseksi. Kestilässä tämä kieli on pääsääntöisesti saksa. A2-kielenä voidaan tarjota vaihtoehtoisesti ranskaa tai venäjää, mikäli opettajaresurssit sen mahdollistavat. A2-kielen ryhmä perustetaan, jos kielen valinneita oppilaita on vähintään kuusi. Vapaaehtoisen kielen opiskelu jatkuu perusasteen loppuun asti. A2-kielen tuntimäärä on luokilla 4 6 yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia ja luokilla 7 9 samoin kuusi vuosiviikkotuntia. Vapaaehtoista A2-kieltä opiskellaan Kestilässä seitsemännellä luokalla lukujärjestykseen sijoitettujen valinnaisaineiden opiskeluajankohtina. A2-kieltä opiskeleva oppilas valitsee opinto-ohjelmaansa valinnaisaineita kahdeksannelle ja yhdeksännelle luokalle niiltä osin, kuin hänellä on valinnaisia aineita käyttämättä. Tavoitteena on, että vapaaehtoisen A2-kielen oppimäärä on perusopetuksen päättyessä yhtä laaja kuin pakollisen A1-kielen. Vapaaehtoisen A2-kielen numeroarvioinnin voi jättää pois oppilaan perusopetuksen päättöarvioinnista, jos huoltaja kirjallisesti tätä anoo. Tällöin todistukseen tulee merkintä suoritettu. Vanhempia ja oppilaita informoidaan vapaaehtoisen A2-kielen valintaan liittyvistä asioista perusteellisesti ja riittävän aikaisin sekä korostetaan sitoutumista kielen opiskeluun myös ylemmillä luokilla. Informaatiossa painotettavia tärkeitä näkökulmia vaihtoehtoisen kielen valintaa tehtäessä ovat seuraavat: on itse halukas ja innostunut opiskelemaan uutta kieltä. on menestynyt hyvin äidinkielen ja kolmannella luokalla aloitetun A1-kielen opinnoissa. Vapaaehtoisen A2-kielen opiskelu lisää oppilaan kokonaisviikkotuntimäärää kahdella tunnilla vuosiluokilla

6 Vapaaehtoinen A2-kieli on vapaaehtoinen valintapäätökseen asti. Sen jälkeen edellytetään valintaan sitoutumista. Valitun A2-kielen voi keskeyttää vain perustellusta syystä. Oppilaan huoltajan on tehtävä keskeyttämispyyntö perusteluineen kirjallisesti koulun rehtorille, joka tekee päätöksen keskeyttämisestä. B1-kieli, ruotsi Vuosiluokilla 7 9 opetetaan yhteisenä alkavana kielenä toista kotimaista kieltä, ruotsia. B2-kieli, saksa Valinnaisen vieraan kielen opiskelu aloitetaan kahdeksannella luokalla. B2-kieli on Kestilän peruskoulussa saksa. Valinnaisen B2-kielen opiskelu aloitetaan, jos kielen valinneita oppilaita on vähintään kuusi. B2-saksaa tarjotaan luokille, joilla neljännellä luokalla ei ole syntynyt A2-saksan ryhmää. Valinnaista kieltä opiskellaan kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla yhteensä neljä vuosiviikkotuntia. Valinnaisen B2-kielen numeroarvioinnin voi jättää pois oppilaan perusopetuksen päättöarvioinnista, jos huoltaja sitä kirjallisesti anoo. Tällöin todistukseen tulee merkintä suoritettu. 6

7 5. Noudatettava paikallinen tuntijako Kestilän peruskoulu Perusopetuksen tuntijako Aine Yht. VN Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli (12) = Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä 7

8 6. Oppimisympäristö ja koulun toimintakulttuuri Oppimisympäristö Fyysisen oppimisympäristön muodostavat koulun rakennukset ja opetustilat opetusvälineineen ja materiaaleineen. Lisäksi siihen kuuluu muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto sekä muut koulun opetuskäytössä olevat tilat, kuten piha, kirjasto, kunnantalon liikuntasali, urheilukenttä, rakenteilla oleva hiihtomaa ja hiihtostadion. Kaikkia koulun fyysisessä toimintaympäristössä toimijoita ohjataan pitämään yhteisestä omaisuudesta huolta. Oppilaan koti koulussa on koululuokka, jonka viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja toimivuuteen on jokaisen siellä toimivan kiinnitettävä huomiota. Luokissa on riittävät ja välttämättömät opetusvälineet ja materiaalit kunkin luokkatason tai oppiaineen tarpeiden mukaisesti. Luokat on varustettu internet-yhteydellä, mikä mahdollistaa laajan avoimen oppimisympäristön. Oppilailla on mahdollisuus hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa. Opiskelussa käytetään vaihtelevasti yksilöllisiä ja yhteisöllisiä työtapoja. Opiskelutiloja ja välineitä käytetään joustavasti siten, että ne ohjaavat oppilaita käyttämään monipuolisia oppimismenetelmiä ja työskentelytapoja. Oppilailla on mahdollisuus verkottumiseen opiskelutilanteessa ja siten myös vuorovaikutukseen verkon kautta sekä muiden oppilaiden että ympäristön kanssa (vrt. tieto- ja viestintästrategia). Koulukirjastoa ja koulun välittömässä läheisyydessä toimivaa kunnankirjastoa hyödynnetään opetuksessa. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta oppilaan omat tiedolliset ja tunne-elämän tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Hyvässä psyykkisessä ja sosiaalisessa oppimisympäristössä vallitsee avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jossa eri toimijoiden keskinäinen vuorovaikutus on luontevaa. Oppilaat, opettajat ja muu henkilökunta pyrkivät yhdessä yhteisöllisen oppilaitoksen kehittämiseen. Hyvän sosiaalisen vuorovaikutuksen tunnusmerkkinä ovat hyvät tavat sekä toista ihmistä kunnioittava käyttäytyminen. 8

9 Koulun toimintakulttuuri Koulumme on yhtenäinen peruskoulu, joka käsittää vuosiluokat 1 9. Koulun toimintakulttuurissa yhtenäisyys ilmenee paitsi fyysisen toimintaympäristön muodossa, myös yhtenäisissä toimintatavoissa, järjestyssäännöissä ja opettajien ja avustajien yhteiskäytössä sekä alemmilla että ylemmillä luokilla. Meillä on myös yksi rehtori, joka johtaa kouluamme. Koulun toimintaa ohjaavat yhteiset järjestyssäännöt, jotka luovat turvalliset puitteet koulutyölle. Jokaisen on noudatettava yhteisiä sääntöjä. Sääntöjen rikkomisesta seuraa rangaistus. Rangaistusmuotona on erikseen sovittava hyvittäminen tai jälki-istunto. Koulussa käytetään Vastuun portaat -toimintamallia rikkomusten selvittelyyn ja jälkihoitoon. Jokaisen velvollisuus on puuttua koulukiusaamiseen. Kiusaamisesta on aina kerrottava aikuiselle. Kiusaamistapaukset käsitellään koulussa. Sekä kiusatun että kiusaajan vanhemmille välitetään tieto tapauksesta ja mahdollisista jatkotoimista. Kiusaamistapaukset kirjataan. Tapausten käsittelyssä käytetään koulun omaa kiusaamistapausten selvittelyn toimintamallia tai Vastuun portaat -toimintamallia. Koulussa toimitaan avoimesti, rehellisesti ja vastuuntuntoisesti. Koulun yhteisestä omaisuudesta pidetään huolta., joka tahallaan tai huolimattomuuttaan rikkoo tai tuhoaa koulun yhteistä omaisuutta, joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Jokaiselta toimijalta odotetaan hyvien tapojen mukaista käyttäytymistä toisia kohtaan. Koulun omat aikuiset toimivat omalta osaltaan esimerkkinä oppilaille. Koulussa pyritään rohkaisevaan ja myönteiseen ilmapiiriin, jonka ylläpitämisestä vastaavat niin henkilökunta kuin oppilaatkin. Tukioppilaat ja oppilaskunta (hallitus) ovat omalta osaltaan vastuullisia toimijoita oppilaiden keskuudessa. Koulussa sekä oppilaat että henkilökunta tekevät työtä yhdessä toisia ja toisen työtä arvostaen. Oman luokan oppilaiden kesken tapahtuvan yhteistyön lisäksi tehdään yhteistyötä myös muiden luokkien sekä koulun ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Opettajat tekevät yhteistyötä opetuksen suunnittelussa ja aihekokonaisuuksien toteuttamisessa. 9

10 Koulunkäynti ja läksyistä huolehtiminen on oppilaan työtä. Oppilaalta odotetaan, että hän tekee työnsä tunnollisesti. Koulun toimintakulttuurissa näkyy tiivis yhteistyö kotien kanssa erilaisissa oppilashuollollisissa ja oppilaan arviointiin liittyvissä asioissa. Kodin ja koulun välistä keskustelua pidetään arvokkaana yhteistyönä, jolla on merkitystä oppilaan kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukemisessa sekä syrjäytymisvaaran ehkäisemisessä. Näkyviä toimintamuotoja ovat puolin ja toisin tapahtuvat yhteydenotot ja kehityskeskustelut. Koulun toimintakulttuurissa näkyviä tapahtumia ovat erilaiset teemat, yhdessä seurakunnan kanssa järjestettävät koulun talvipäivät ja juhlat. Luokat järjestävät vaihtelevasti näytelmäesityksiä ja musiikkiesityksiä muille luokille. Muiden tahojen kanssa tehdystä yhteistyöstä on esimerkkinä oppilaiden pitämät lukutuokiot ja esitykset vanhainkodilla. Perinteiset yleisurheilukisat syksyisin ja hiihtomestaruuskisat keväisin sekä joulu- ja kevätjuhlat ovat tapahtumia, joihin myös oppilaiden vanhemmat ovat tervetulleita. Koulun toiminta-ajatuksen mukaisesti pyritään hyödyntämään opetuksessa ja kasvatuksessa maaseudun ympäristöä. Luonnon läheisyys tarjoaa oivallisen mahdollisuuden luonnossa kulkemiseen, luontoretkiin ja erätaitojen oppimiseen mm. luontoyökoulujen puitteissa. Syksyiset marjanpoimintaretket, joilla hankitaan luokille varoja talven lasketteluretkiä varten, ovat maaseutuympäristöön sopiva keino tutustuttaa oppilaat yrittäjyyteen. Muita esimerkkejä yrittämisestä ovat luokkaretkivarojen keräämistä varten oppilaiden pitämät myyjäiset, buffettitoiminta ja myytäväksi tarkoitetun lehden toimittaminen. Maa- ja metsätalouteen liittyviä teemoja ja projekteja on osana opetusta mahdollisuuksien mukaan. 10

11 III OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 1. Oppimiskäsitys O P E T T A J A Oppimisympäristön luonti Vastuun siirto Havainnointi Palaute Arviointi Toimintaympäristö / tilanne t a s a m t a o s e s u is im is p t o o ie T oppimis- strategia itsearviointi jäsennys valikointi uusi tietorakenne ennakkokäsitys Oppimisprosessi Nykyisen opetussuunnitelma uudistuksen pohjana on oppimiskäsitys, jonka mukaan oppija on itse aktiivinen tiedon muodostaja. rakentaa aikaisemmin omaksumiensa käsitysten, tietojen, taitojen, kokemusten ja uuden tietoaineksen pohjalta uudet käsityksensä. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Uuden tiedon lisäksi opittavana on oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla oppijoilla samat. Oppiminen kuitenkin riippuu aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Oppiminen on tilannesidonnaista, jolloin oppimisympäristön monipuolisuuden tärkeys korostuu. Myös opettajan rooli muuttuu perinteisestä opettamisesta toimintaympäristön muokkaamiseen, työn suunnittelemiseen ja opiskelumotivaation luomiseen yhdessä oppijoiden kanssa. 11

12 2. Työtavat Opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä lisätä aktiivista osallistumista. Erilaisten työtapojen valinnalla annetaan mahdollisuus eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Työtapojen valinnan tekee opettaja. Opettaja opettaa ja ohjaa sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sukupuolten väliset erot oppimisessa sekä yksilölliset kehityserot ja taustat huomioidaan työtapojen valinnassa. Kun opetusta järjestetään esiopetusryhmän kanssa yhdessä tai yhdysluokissa, opettajan on huomioitava myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Työtavat virittävät halun oppia huomioivat oppimisen prosessinomaisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltaminen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. 12

13 IV OPISKELUN YLEINEN TUKI 1. huolto Tavoitteet huollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. huollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. huollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen mahdollisuus oppimiseen. huollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. huollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa kuullaan lasta/nuorta ja huoltajaa. huoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen/nuoren ja hänen huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset Kestilän peruskoulussa oppilashuoltotyötä tehdään, koordinoidaan ja kehitetään pääsääntöisesti kerran kuukaudessa kokoontuvassa moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Tähän kuuluvat rehtori koollekutsujana sekä tapauskohtaisesti luokanopettaja tai luokanvalvoja, opintoohjaaja, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja ja edustaja kunnan sosiaalitoimesta sekä tarvittaessa koululääkäri ja edustaja vapaa-aikatoimesta. Lisäksi ryhmässä voi olla joku muu koulun työntekijä tai muu asiantuntija. Suppeampimuotoinen oppilashuoltoryhmä toimii opettajan johdolla siinä kokoonpanossa, joka kussakin tapauksessa on tarkoituksenmukainen, esimerkiksi opettaja, oppilas, huoltaja ja/tai joku muu koulun tukiverkon työntekijä. 13

14 huollon keskeinen periaate: toiminta kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi. KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuolto on osa kuntien perusterveydenhuollon palvelua ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun tukeminen yhteistyössä oppilaiden, vanhempien ja koulun henkilöstön kanssa. Oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden seurantaa toteutetaan terveystarkastuksilla, terveystapaamisilla ja seulontatutkimuksilla, joissa arvioidaan monipuolisesti oppilaan terveydentilaa ja pyritään löytämään terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Kestilän, Pulkkilan ja Pyhännän kuntien alueella kouluterveydenhuollon runkosuunnitelma on uusittu keväällä 2004 ja uudistuksen jälkeen alueella noudatetaan yhtenäistä käytäntöä kouluterveydenhuollon toteuttamisessa. Kouluterveydenhuollossa tehtävät tarkastukset noudattelevat Stakesin suosituksia. Lukuvuonna on siirrytty vähitellen uuden runkosuunnitelman käyttöön ja vuosittain arvioidaan suunnitelman toteuttamista ja resurssien riittävyyttä. Uudessa kouluterveydenhuollon runkosuunnitelmassa terveystarkastuksia on lisätty siten, että terveydenhoitaja tapaa oppilaan pääsääntöisesti jokaisella vuosiluokalla. Lääkärintarkastuksia on kaksi alaluokilla ja yksi yläluokalla oppilaan täytettyä 15 vuotta. Tarkastusten sisältö vaihtelee vuosittain, ja tarkastus voi sisältää myös tarvittaessa katsottavia asioita, esim. hemoglobiini. Tarkastukset tehdään koulupäivän aikana ja jokaisessa tarkastuksessa annetaan oppilaan mukaan tiedote kotiin vietäväksi. Mikäli on tarvetta, kouluterveydenhoitaja ottaa yhteyttä kotiin tarkastuksessa ilmenevistä asioista. Alaluokkien oppilaiden asioissa otetaan luonnollisesti herkemmin yhteyttä kotiin kuin yläluokkien oppilaiden asioissa. Jos vanhempia mietityttää jokin asia lapsen tai nuoren kehityksessä tai terveydentilassa, he voivat ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan asian selvittämiseksi. Oppilaan tarkastusta voidaan silloin aikaistaa tai tehdä ylimääräinen tarkastus. 14

15 Kouluterveydenhoitajan sairasvastaanotto keskuskoululla maanantaisin klo sairasvastaanotolle voi mennä ilman ajanvarausta o muulloin varataan aika terveydenhoitajan puhelinnumero: terveydenhoitajaa voi tavoitella myös numeroista o /neuvola o /koulu. Kouluterveydenhoitajan yhteistyökumppaneita vanhempien ja koulun lisäksi ovat kouluterveydenhuollosta vastaava lääkäri, fysioterapeutti ja mielenterveysneuvolan hoitajat. Koulutapaturmissa oppilas ohjataan terveyskeskuksen päivystykseen. On tärkeää, että oppilas heti vahingon sattuessa ilmoittaa siitä opettajalle. KOULUTERVEYDENHUOLLON RUNKOSUUNNITELMA luokanvalvojan tapaaminen ennen tarkastuksia. runkosuunnitelmassa mainitut kyselyt hävitetään yläasteen jälkeen. tarpeelliset tiedot siirretään sairauskertomukseen (esim. allergiat, sairaudet). Esikoululainen kutsutaan kouluterveydenhuollon pariin kesällä ennen koulun alkua tapaaminen, tarvittaessa rokotukset, yhteystiedot, yms. 15

16 1. luokka Terveydenhoitaja tekee keväällä laaja-alaisen terveystarkastuksen, johon vanhemmat kutsutaan mukaan. Jos koululainen on tarkastettu kesällä ennen koulun alkua, ei terveydenhoitajan tarkastus ensimmäisellä luokalla ole välttämätön. Terveystietoja oppilaasta (jos ei ole jo täytetty) kliiniset tutkimukset: pituus ja paino, ryhti, näkö ja kuuloseula 20dB, RR keskustelun aiheita: yleinen kouluviihtyvyys, sopeutuminen kouluun, oppimiseen liittyvät vaikeudet jaettava materiaali: Energiaa välipalasta (Valio) huollon yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden tai muiden asiantuntijoiden tai paikallisten tukiverkkojen kanssa Sosiaalitoimi sosiaalityöntekijä perhetyöntekijä perheneuvola päihdetyöntekijä Terveydenhoito kouluterveydenhoitaja koululääkäri hammashoito mielenterveyspalvelut fysioterapia Nuorisotoimi Yhteistyö kotien kanssa Kestilän peruskoulu luokat 1-9 yhteistyö koulun opettajien ja muun henkilökunnan kanssa oppilashuoltoryhmä tukioppilastoiminta Erikoissairaanhoito Oys:n poliklinikat ja osastot Oys:n erikoissairaanhoitajan tuki ja konsultointi Yksityissektori toimintaterapia fysioterapia Poliisi 16

17 Yhteistyö oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa ja seuraamisessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa Jatko-opintojen suunnittelu painottuu yhdeksännelle luokalle. Jatko-opintojen suunnittelun tavoitteena on, että oppilas pystyy tekemään tarkoituksenmukaisia ja itselleen sopivia ratkaisuja peruskoulun jälkeistä koulutusta ajatellen. Keskeisessä osassa tässä ovat oppilas, koti ja opinto-ohjaaja. Lisäksi tärkeässä asemassa ovat koulun ulkopuoliset yhteistyötahot, kuten työvoimatoimisto ja lähialueen ammattioppilaitokset ja lähilukiot. Päättöluokkalaisille järjestetään tutustumiskäyntejä lähialueen oppilaitoksiin. Kevätlukukauden alkupuolella järjestetään vanhempainilta, jossa oppilaitosten edustajat voivat esitellä jatkoopiskelumahdollisuuksia. Yhdeksännen luokan oppilaat käyvät vierailuilla eri oppilaitoksissa. Edellisten lisäksi opinto-ohjaaja haastattelee henkilökohtaisesti kaikki yhdeksännen luokan oppilaat. Näissä keskusteluissa käydään yksityiskohtaisemmin läpi oppilaan jatkosuunnitelmat. Jatko-opintojen suunnittelun osalta oppilashuollollinen työ korostuu erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden tukemisessa. Heidän tilanteestaan voidaan tarvittaessa keskustella koko oppilashuoltoryhmän kanssa. Kestilässä toteutetaan oppilaiden seurantaa myös peruskoulun jälkeen. Peruskoulun päättäneiden nuorten sijoittumisesta eri koulutusaloille tai työelämään tehdään kartoitus peruskoulun päättymisen jälkeisenä vuotena. Tutkimuksella pyritään selvittämään nuorten jatkokoulutuksen toteutumista ja hankkimaan lisätietoja jatko-opintojen suunnittelua varten peruskoulun ylimmille luokille. Oppilaalle tarjottava oppilashuollollinen tuki erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty Opettaja on velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan vaikeuksista oppilashuoltoryhmälle. Moni-ammatillinen oppilashuoltoryhmä selvittää asiaa, tekee toimintasuunnitelman ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Kurinpitorangaistuksen yhteydessä ja kun opetukseen osallistuminen on evätty, luokanopettaja tai luokanvalvoja, oppilas ja huoltaja laativat yhdessä oppimissuunnitelman, jonka toteutumista opettaja valvoo. 17

18 Toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi Poissaolojen seuranta Luokanopettaja ja luokanvalvoja seuraavat päivittäin oppilaidensa poissaoloja ja tekevät kuukausittain yhteenvedot (lomake), jotka toimitetaan rehtorille lukukauden lopussa. Luvattomista poissaoloista luokanopettaja tai luokanvalvoja ottaa yhteyttä huoltajaan. Poissaolon syyn oppilaat ilmoittavat huoltajan nimikirjoituksella varmentamalla poissaolovihkolla. Ennakkoon tiedossa olevaan poissaoloon on pyydettävä opettajalta tai rehtorilta lupa. Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä Koulussa kiusaamista ei sallita, vaan siihen on jokaisen puututtava heti. 1 Jokaisella välitunnilla on järjestetty välituntivalvonta opettajien vuorolistan mukaan. Jokainen koululla toimiva aikuinen puuttuu väkivalta- ja häirintätilanteeseen välittömästi. Mielenterveyskysymykset Opettajat ja muu henkilökunta havainnoivat oppilaiden mielenterveyteen liittyviä asioita. Ongelmia käsitellään huoltajan ja opettajan kesken järjestetyssä palaverissa. huoltoryhmässä sovitaan moniammatillisesti tarvittavista toimenpiteistä. Tupakointi ja päihteiden käyttö Tupakointi ja päihteiden käyttö koulussa on kielletty. Toimitaan järjestyssääntöjen 2 mukaan. 1 Toiminta koulukiusaamistapauksissa Kestilän peruskoulussa (liite) 2 Koulun järjestyssäännöt (liite) 18

19 Erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset Toimitaan kriisitoimintasuunnitelman mukaisesti. 3 Suunnitelma päivitetään ja käydään läpi vuosittain. Koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen Koulumatkat Koulumatkoilla polkupyörällä, mopolla tai jalan kulkevat oppilaat noudattavat yleisiä liikennesääntöjä. Polkupyörällä koulumatkoja kulkevia kannustetaan käyttämään pyöräilykypärää. Koulukyydityksessä kulkevien oppilaiden tulee käyttäytyä hyvien tapojen mukaisesti ja noudattaa kuljettajan ohjeita. Kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet Koulun oppilaille tarjotaan jokaisena työpäivänä täysipainoinen, maksuton ateria koulun ruokalassa. Opettajat valvovat kouluruokailua. Ruokailu tapahtuu kiireettömästi ja hyviä ruokailutapoja noudattaen. Oppilaita ohjataan kouluruokailussa ja oppitunneilla terveellisiin ruokailutottumuksiin. 3 Kriisisuunnitelma (liite) 19

20 Oppilaalle tarjottava yleinen oppilashuollollinen tuki (toimintamalli) 1. Opettajat seuraavat oppilaan edistymistä ja kehitystä 2. Opettajat keskustelevat mahdollisista ongelmista oppilaan ja/tai huoltajan kanssa 3. Opettajat voivat neuvotella eri tahojen kanssa ongelman luonteesta riippuen - rehtori - erityisopettaja - sosiaalityöntekijä - terveydenhoitaja/lääkäri - psykologi (Haapaveden - opinto-ohjaaja perheneuvola) - koko oppilashuoltoryhmä - konsultti (Oys) Tarpeellisista koulun toimista sovitaan 4. Koulussa järjestettävät tarpeelliset tutkimukset - erityisopettaja, lääkäri, kouluterveydenhoitaja 5. Tarpeelliset tutkimukset järjestetään muualla perheneuvola - lastensuojelu sairaalat - terapiapalvelut poliklinikat Tarpeellisista koulun ulkopuolisista toimista sovitaan 20

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Kestilän peruskoulu. Opetussuunnitelma. vuosiluokat 5-6

Kestilän peruskoulu. Opetussuunnitelma. vuosiluokat 5-6 Kestilän peruskoulu Opetussuunnitelma vuosiluokat 5-6 1 I SISÄLLYSLUETTELO 2 Ihminen ja teknologia 41 II OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHTIA 3 2. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokittain

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja. Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta kasvaa, ja monet asiat pitää hoitaa

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016 TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Mitä odotamme ja mihin pyrimme? Tavoitteenamme on kasvattaa oppilaistamme omatoimisia, vastuuntuntoisia ja hyvin käyttäytyviä nuoria, joilla

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu SALASSA PIDETTÄVÄ Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 24 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS A. Perustiedot (Tiedot tarkistetaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Munkkiniemen yhteiskoulu. peruskoulu luokat 7 9

Munkkiniemen yhteiskoulu. peruskoulu luokat 7 9 Munkkiniemen yhteiskoulu peruskoulu luokat 7 9 TERVETULOA MUNKAN PERUSKOULUUN! Munkka on moderni yksityiskoulu, jossa toimivat yläkoulu ja lukio. Peruskoulun erityispiirteitä ovat jaksottomuus, laaja kieliohjelma

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot