2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä 2.2 Arvoperusta 23(78.6(1727(877$0,1(1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä 2.2 Arvoperusta 23(78.6(1727(877$0,1(1"

Transkriptio

1 RLNROXHWWX

2 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma ( ,7(/0$1/$$7,0,1(1 /8.,2.28/878.6(17(+7b9b-$$5923(5867$ 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä 2.2 Arvoperusta 23(78.6(1727(877$0,1(1 3.1 Oppimiskäsitys 3.2 Opiskeluympäristö ja -menetelmät 3.3 Toimintakulttuuri 3.4 Opintojen rakenne 3.5 Tietostrategia 3.6 Kieliohjelma 3.7 Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen 23,6.(/,-$12+-$86-$78.(0,1(1 4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 4.2 Ohjauksen järjestäminen 4.3 Opiskelijahuolto 4.4 Opiskelun erityinen tuki 4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 233,0,67$92,77((7-$23(78.6(1.(6.(,6(76,6b//g7 5.1 Opetuksen yleiset 5.2 Aihekokonaisuudet 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 5.4 Kielet Ruotsi A1-kieli Ruotsi B1-kieli 5.5 Englanti A1-kieli Saksa A1-kieli Saksa B3-kieli 5.7 Ranska B3-kieli 5.8 Matematiikka Lyhyt oppimäärä Pitkä oppimäärä 5.9 Biologia 5.10 Maantiede 5.11 Fysiikka 5.12 Kemia 5.13 Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot 5.14 Elämänkatsomustieto 5.15 Filosofia 5.16 Historia 5.17 Yhteiskuntaoppi 5.18 Psykologia

3 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma Musiikki 5.20 Kuvataide 5.21 Liikunta 5.22 Terveystieto 5.23 Opinto-ohjaus 5.24 Informaatioteknologia (786-b5-(67(/<7-$23,6.(/,-$1233,0,6(1$59,2,17, 6.1 Opetusjärjestelyt 6.2 Opiskelijan oppimisen arviointi Arvioinnin Kurssisuorituksen arviointi Oppiaineen oppimäärän arviointi Eri oppiaineiden arviointiperusteista Lukion oppimäärän suorittaminen Todistukset ja niihin merkittävät tiedot LIITE 1 Sipoon lukion järjestyssäännöt ja lukiolaki 26 n:o 629/1998 LIITE 2 Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) LIITE 3 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko LIITE 4 Sipoon lukiossa käytettävät todistuspohjat

4 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma ( ,7(/0$1/$$7,0,1(1 Tämän opetussuunnitelman ovat yhteistyössä laatineet Sipoon lukion opettajat ja Sipoon koulutustoimen asettama opetussuunnitelmatyöryhmä valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. /8.,2.28/878.6(17(+7b9b-$$5923(5867$ /XNLRNRXOXWXNVHQWHKWlYl Sipoon kunnan visio on: 6LSRRRQLWVHQlLQHQNDNVLNLHOLQHQOXRQQRQOlKHLQHQMD XXGLVWXVKDNXLQHQNXQWDMRVVDRQ K\YlHOllDVXDMDWHKGlW\ Wl. Sipoon suomenkielisen koulutustoimen visioksi on tästä johdettu: (YllWK\YllQHOlPllQ Sipoon lukio korostaa kasvatustehtävässään seuraavia periaatteita: 1) NXOWWXXULQNHQWlQWXQWHPXV Laajaan yleissivistykseen kuuluu monipuolisen tietopohjan lisäksi hyvä käyttäytyminen, joka perustuu humaaniin ihmiskäsitykseen ja jossa näkyy suomalaisen sivistysperinteen arvopohja. 2) \KWHLV OOLV\\V Sopivan kokoisessa yksikössä vallitseva välitön ja suvaitsevainen ilmapiiri edistää toisten huomioon ottamista ja jokapäiväistä vuorovaikutusta opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan välillä. Kouluyhteisössä harjoitellaan eri tapoja vaikuttaa oman arjen hallintaan ja toimia yhteisön jäsenenä. 3) YDOPLXVWXOHYDLVXXGHQNRKWDDPLVHHQ Lukion tehtävä on motivoida opiskelijoita hankkimaan itselleen koulutus ja ammatti sekä innostaa heitä kehittämään itseään läpi koko elämän. Opiskelijoita kannustetaan arvioimaan omaa oppimistaan ja kehittämään oppimistaitojaan monipuolisesti. 4) DOXHHOOLQHQVLYLVW\VWHKWlYl Lukion tekee laaja-alaista yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa. Myös etälukio-opiskelu tulee mahdolliseksi.

5 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma $UYRSHUXVWD Lukiomme sipoolainen arvoperusta pohjautuu suomalaiseen sivistyshistoriaan osana eurooppalaista kulttuuriperintöä. Sitä sekä vaalitaan että arvioidaan ja uudistetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Toiminnassa otetaan huomioon elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus sekä tasa-arvo, suvaitsevuus ja kansainvälisyys. Kaksikielisessä kunnassa tärkeä arvo on myös ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin arvostaminen ja yhteistyö eri kieliryhmien välillä. Opetusmenetelmissä korostuvat opiskelijakeskeisyys, rakentava kriittisyys sekä opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet. Yhteisesti sovitut aihekokonaisuudet toteutetaan läpäisyperiaatteella eri oppiaineissa, ja ne näkyvät myös koulutyön organisoinnissa ja koulun toimintakulttuurissa. Koulun yhteiset juhlat ja tapahtumat kannustavat opiskelijoita vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. 23(78.6(1727(877$0,1(1 2SSLPLVNlVLW\V Oppiminen edellyttää opiskelijan aktiivista ja tavoitteellista toimintaa itsensä kehittämiseksi. Oppimisen perustana on uuden tiedon liittäminen vanhaan ja opiskelutapojen kehittäminen oppimis- ja vuorovaikutustilanteiden mukaisesti. 2SLVNHOX\PSlULVW MDPHQHWHOPlW Lukiossa opittuja taitoja tulee voida soveltaa elämän eri osa-alueilla. Keskustelutaito ja kommunikaatiovalmiudet helpottavat tiedon hankkimista ja käsittelyä avoimessa oppimisympäristössä, jossa opettajat tekevät yhteistyötä ja kannustavat opiskelijoita kantamaan vastuuta omasta työstään. Oppimisprosessia ohjattaessa ja arvioitaessa tuetaan luovuutta ja innovatiivisuutta. Koulussamme opettajat ovat oman alansa asiantuntijoita ja ohjaajia käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä valmennetaan yhteistyöhön ja -toimintaan aktivoidaan aikaisemmin hankittuja tietoja ja taitoja opitaan tarkastelemaan asioita monitahoisesti tuetaan tiedon käsittelytaitojen ja käsitteellisen ajattelun kehittymistä opitaan jäsentämään omaa ajattelua, argumentoimaan ja tekemään päteviä päätelmiä harjoitellaan em. taitoja

6 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma RLPLQWDNXOWWXXUL Arjen toimintakulttuuria toteutetaan päivittäisessä koulutyössä ajanmukaisen opinto-oppaan, sujuvan tiedottamisen ja toimivien järjestyssääntöjen avulla. Sitä arvioidaan ja tarkistetaan kyselyin ja keskusteluin säännöllisesti. Informaatioteknologia tukee hyvän tiedonkulun lisäksi monimuotoista oppimista ja monipuolista ilmaisua. Opiskelijat vastuutetaan kouluyhteisön jäseniksi ja heitä opastetaan alusta lähtien hyviin oppimistapoihin. Koulun jokapäiväiseen toimintaan tuovat lisäväriä ja kansainvälisyyttä oppilaskuntatoiminta, päivänavaukset, yhteiset juhlat, retket, teemapäivät, vaihto-oppilaat, vierailut ja studia generalia - luennot. 2SLQWRMHQUDNHQQH Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset ja esitetään luvussa 5. Valtakunnallisten syventävien kurssien lisäksi lukiossamme tarjotaan koulukohtaisia syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukiontehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan opetushallituksen ohjeiden mukaan. Pakolliset kurssit suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä, syventävillä ja soveltavilla kursseilla ei ole suoritusrajoituksia. 7LHWRVWUDWHJLD Tuleva tieto- ja viestintätekniikan (tvt) käyttö kytkeytyy yhä voimakkaammin jokaiseen oppiaineeseen ja edellyttää laitteistojen ja ohjelmien päivittämistä, niiden määrän lisäämistä ja opettajien lisä- ja täydennyskoulutusta sekä jatkuvaa tukipalvelujen saatavuutta. Luokat varustetaan ajanmukaisin varustein. Koulumme pyrkii täten turvaamaan opetuksen kehittämisessä sen, että lukion suorittaneilla opiskelijoilla on riittävät tvt-taidot ottaen huomioon toisen ja korkea-asteen oppilaitosten vaatimukset sekä työelämän ja vapaa-ajan toimintoihin liittyvät taitovaatimukset. Tietoverkkojen sujuva ja monimuotoinen hyödyntäminen lukioaikana antaa opiskelijalle valmiudet kohdata muuttuvan maailman haasteet. Jokaisen opiskelijan valmiudet osallistua verkkopohjaiseen opetukseen varmistetaan starttikurssilla. Tvt on sekä opiskelun kohde että väline, ja tvt-taitojen kehittäminen merkitsee niin teknisten, yhteiskunnallisten kuin opiskelutaitojenkin kehittämistä. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön hyödyntämällä käytettävissä olevia verkko- ja oppimisympäristöratkaisuja. Yksilöllisten ja vaihtoehtoisten oppimispolkujen muodostumista tukee mm. monimuoto- ja etäopiskelukurssien saatavuuden lisääntyminen. Opiskelun myötä pyritään lisäämään taitoa toimia yhdessä toisten kanssa

7 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja kehitetään yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Koulumme jatkaa yhteistyötä Keudan kanssa informaatioteknologian opetuksen järjestämisessä. Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia hyödynnetään monipuolisesti koulun toiminnassa ja toimintakulttuurin kehittämisen tukena. Verkostoituminen ja vuorovaikutus edellyttävät yhteistoiminnallisen toimintakulttuurin syntymistä ja kehittämistä koulun sisälle. Koulun kotisivujen ylläpito ja sähköpostin käyttö ovat osa koulun normaalia viestintäkulttuuria. Kodin ja koulun sekä opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta kehitetään luomalla uusia verkko- ja mobiilipalveluja. Opiskelijoita harjaannutetaan eri oppiaineissa hyödyntämään myös sekä yleisiä kirjastoja että koulun omaa kirjastoa. Kirjasto tarjoaa mahdollisimman ajantasaista tietoa ja välineitä aktiiviseen, kaikkia viestintävälineitä hyödyntävään oppimiseen. Kirjasto tarjoaa painettua lähdemateriaalia, ajankohtaista tietomateriaalia sekä monipuolista kaunokirjallisuutta. Tiedonhankinta- ja -hallintataitojen harjaannuttamisessa kirjasto tukee eri oppiaineissa tehtävää työtä esimerkiksi tarjoamalla opiskelijoille välineitä edetä kohti asetettuja tavoitteita. Koulun tietostrategiaryhmä suunnittelee, kehittää ja arvioi tvt:n käyttöä valtakunnallisten tavoitteiden pohjalta. Ryhmä myös päivittää koulumme tvt-laitteistojen käyttösäännöt. Arviointikyselyjä tehdään tarpeen mukaan vuosittain opiskelijoille ja opettajille. Koulun tietostrategiaryhmään kuuluvat pysyvinä jäseninä rehtori, atk-opettajat ja koulukirjaston edustaja sekä vaihtuvina jäseninä pari muuta opettajaa..lholrkmhopd Lukiossa opetetaan A1-kielenä englantia, ruotsia ja saksaa. B1-kielenä opetetaan ruotsia, B2-kielenä saksaa ja ranskaa sekä B3-kielenä saksaa ja ranskaa. Eri pituisia oppimääriä voidaan yhdistää samaan opetusryhmään silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. 7RLPLQQDQDUYLRLQWLMDMDWNXYDNHKLWWlPLQHQ $UYLRLQQLQWDYRLWWHHW Opetuksen tavoitteiden toteutumista seurataan arvioinnin ja kehittämisen avulla. Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa opetus vastaa ajan haasteisiin tekemällä jatkuvaa, prosessinomaista kehitystyötä. Kouluja pyritään kehittämään oppiviksi organisaatioiksi. Koulutuksen tuloksellisuutta arvioidaan sekä pedagogiselta että taloudelliselta kannalta. Pedagoginen arviointi käsittää muun muassa koulun kasvatustyön onnistumisen, monipuolisten työtapojen käytön sekä tiedollisten tulosten tarkkailua. Taloudellisesti arvioidaan resurssien riittävyyttä sekä sitä, onko annettuja resursseja käytetty optimaalisesti.

8 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma $UYLRLQWLNXQQDQWDVROOD 7DYRLWWHHW Kunnan tasolla koulutuksen järjestäjä arvioi antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Arvioinnin tarkoituksena on turvata koulutusta koskevan lainsäädännön tarkoituksen toteutuminen, tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Koulutuksen arvioija edistää koulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta tuottamalla päätöksentekijöille ja kehittäjille luotettavaa arviointitietoa, joka tukee koulutuksen laadun kehittämistä. Kunnan tasolla arvioidaan oppimistuloksia, oppimisympäristöä, keskeisiä kasvatus- ja opetustavoitteita sekä tehdään erilaisia tila-arviointeja. Arvioinnin kehittämisen yhtenä tavoitteena on tukea koulujen uudistumista. Arvioinnin tulee myös tukea opettajaa työssään. Paikallisen ja yksikkötason oman arvioinnin kehittymistä edistetään muun muassa määrittelemällä hyvän koulutuksen, opetuksen ja arvioinnin tunnuspiirteitä, kehittämällä erilaisia arviointimalleja ja menetelmiä sekä mittareita yhteistyössä. $UYLRLQWLMlUMHVWHOPl Arviointijärjestelmän kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota arviointiraporttien johtopäätösten selkeyteen, luotettavuuteen, tiedottamiseen, avoimuuteen ja arviointiyhteistyöhön. Arvioinnin tulee palvella koulutuspolitiikan toimivuutta ja koulutuksen kehittämistarpeita. Sipoon kunnan koulutusjohtajasta ja koulujen opettajaedustajista koostuu säännöllisesti kokoontuva arviointivastaavien ryhmä, joka suunnittelee ja koordinoi koko kunnan tasolla tapahtuvaa arviointia. Arviointivastaavat käyvät läpi arviointien tulokset opettajienkokouksissa toimenpide-ehdotuksineen ja esittelevät koulutusjohtajan tukena koulutusjaostolle arviointien tuloksia ja toimenpidesuosituksia. Arviointitiedon seuraamiseksi luodaan arviointipankki (esimerkiksi arviointiympäristö), jonka tietoja kaikki asianosaiset voivat hyödyntää. Arviointitiedon pitää olla helposti saatavilla. It-teknologiaa hyödynnetään arviointiympäristön käytössä. Arviointitietoja voivat hyödyntää luottamushenkilöt, opetusviranomaiset, opettajat ja vanhemmat. Tavoitteena on, että arviointitulokset, toimenpidesuositukset ja muu tärkeä arviointitieto julkistetaan ja levitetään viiveettä. Arviointitieto toimitetaan avoimuusperiaatteen mukaisesti niille, joille tieto on päätöksenteon, kehittämisen tai muun koulutuksellisen syyn vuoksi merkityksellistä. $UYLRLQWLWDSD Koulutuksen järjestäjän oman arvioinnin tulee olla systemaattista ja säännöllistä, ja sen tulee kattaa myös oppilaitoskohtainen arviointi. Arvioinnin tulee olla johdonmukaista, ennakoitavissa olevaa ja tavoitteiden mukaista kehitystä tukevaa. Sipoon kunnan koulutoimelle luodaan oma arviointisuunnitelma. Kunnan arviointivastaavat luovat koulutuspoliittisen ohjelman pohjalta muokatut "Hyvän opetuksen kriteerit", joiden tarkoituksena on antaa vanhemmille ja päättäjille tietoa Sipoon koulutoimen tilasta. Arvioinnin ohjelma, toimintaperiaatteet ja kriteerit tehdään näkyviksi, jotta kaikilla toimijoilla olisi tiedossa, miten eri kohteita ja toimintaa arvioidaan. $UYLRLQQLQYDLNXWWDYXXV Koulutuksen arvioinnin vaikuttavuutta voidaan lisätä tiedottamalla arviointituloksista tehokkaasti ja analysoimalla arviointien merkitystä ja jalostamalla kehitystoimia. Toimenpide-ehdotuksista keskustellaan. Keskeiseksi kehittämiskohteeksi nostetaan tulosten tehokas käyttäminen uusia tavoitteita

9 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma asetettaessa ja toimintaa suunniteltaessa. Korjaaviin toimenpiteisiin tulisi varata resursseja ja riittävästi aikaa. 8ONRSXROLQHQDUYLRLQWL Koulutuksen järjestäjä osallistuu toimintaansa koskevaan ulkopuoliseen arviointiin. Sipoon kunnan koulut osallistuvat kansallisiin arviointeihin kuten oppimistulosten arviointeihin kansallisen arviointiohjelman mukaan.,wvhduylrlqwl Yksittäisen opettajan itsearvioinnin tavoitteena on arvioida opetussuunnitelmassa ja vuosittaisessa työsuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista omassa työssään. Arvioinnista saamiensa kokemusten pohjalta opettaja suunnittelee monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja, jotka parhaiten soveltuvat tiettyihin opetustilanteisiin ja opetusjaksoihin. Opettajan, oppilaiden ja vanhempien keskusteluissa opettaja saa palautetta opetustyöstään ja kotien opetukseen ja kasvatukseen liittyvistä toiveista. Kehityskeskusteluissa opettajalla on mahdollisuus arvioida työskentelyään yhdessä rehtorin kanssa. $UYLRLQWLNRXOXQWDVROOD Koulun tasolla arviointia tapahtuu keskusteluissa opettajien, oppilaiden ja vanhempien kesken. Opettajainkokoukset, vanhempainillat, vanhempainyhdistysten kokoukset, erilaiset kyselyt ja kolmikantakeskustelut ovat esimerkkejä koulun tason arviointifoorumeista. Koulun itsearvioinnin osana on osallistuminen kunnan koordinoimaan koulutuksen arviointiin. Arviointitehtävä voi olla joko koulutusjaoston määräämä tai oman koulun aloitteesta tapahtuva. Koulun arviointivastaava koordinoi ja arvioi oman yksikkönsä koulutusta. Koulujen rehtorit vastaavat koulujensa pedagogisesta kehittämisestä sekä taloudellisten resurssien tehokkaasta käytöstä yhteistyössä opettajakunnan ja muun henkilökunnan kanssa.

10 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma ,6.(/,-$12+-$86-$78.(0,1(1.RGLQMDRSSLODLWRNVHQ\KWHLVW\ Huoltajille tarjotaan riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö järjestetään niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. 2KMDXNVHQMlUMHVWlPLQHQ 2SLQWRRKMDXNVHQWDYRLWWHHWMDWHKWlYlW Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijan kasvamista itsenäiseksi ja vastuulliseksi opiskelijaksi. Ohjauksella pyritään tukemaan opiskelijan kokonaisvaltaista kehitystä siten, että opiskelijalle kehittyy selkeä kuva tavoitteistaan ja omista mahdollisuuksistaan, sekä vahvistamaan opiskelijan myönteistä asennoitumista elinikäiseen koulutukseen. Opinto-ohjauksen tarkoituksena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan henkilökohtainen opinto-ohjelmansa vuosittaisesti ja koko lukiota käsittäen. Opinto-ohjauksen tavoitteena on auttaa nuorta tunnistamaan opiskeluunsa liittyviä ongelmia sekä auttaa niiden ratkaisemisessa. Opinto-ohjauksessa nuorta ohjataan hankkimaan tietoa: opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvät oppaat, sähköisen hakumenettelyn sekä osaa hakea ja käsitellä tietoa sähköisessä muodossa. Opinto-ohjaus antaa hänelle elämänsuunnittelun ja -hallinnan taitoja sekä valmistaa häntä jatko-opintojen suunnitteluun ja päätösten tekemiseen. Opinto-ohjauksessa opiskelija saa tietoa II asteen ammatillisesta, ammattikorkeakoulujen sekä tiedeja taidekorkeakoulujen koulutustarjonnasta sekä osaa arvioida omia edellytyksiään realistisesti. Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee valintojaan tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen huomioon jatko-opintosuunnitelmansa. Valinta- tai muissa ongelmatilanteissa sekä päätöksentekotaitojensa kehittämiseksi opiskelijat saavat henkilökohtaista tai pienryhmäohjausta. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelija voi keskustella opintoihinsa, koulutusvalintoihinsa sekä ammatti- ja urasuunnitteluunsa, tulevaisuuteensa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Riittävän henkilökohtaisen ohjauksen saaminen on jokaisen opiskelijan oikeus, ja sille turvataan riittävät puitteet ja edellytykset. Uravalinnan ohjauksessa syvennetään opiskelijan tietoja jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Tavoitteena on joko itsenäisesti tai opinto-ohjaajan tuella tehty mahdollisimman realistinen jatkokoulutussuunnitelma. 2SLQWRRKMDXNVHQDUYLRLQWL

11 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma Hyvin sujuva ja opiskelijan opintoja tukeva ohjaus on koko kouluyhteisön yhteinen asia. Ohjauksesta kerättävän palautteen koonti käytetään ohjauksen itsearviointiin ja kehittämiseen. Opiskelijalle annetaan mahdollisuus tutustua eri ammatteihin ja työelämään sekä opiskeluun muissa oppilaitoksissa. Opiskelijaa ohjataan siten, että hän osaa etsiä tietoa muiden maiden tarjoamista opiskelumahdollisuuksista ja työskentelystä ulkomailla. 2SLQWRRKMDXNVHQW\ QMDNR Opinto-ohjaus on osa oppilaitoksen ohjausjärjestelmää, jossa rehtorilla, ryhmänohjaajilla, aineenopettajilla ja opinto-ohjaajalla on oma ohjauksellinen roolinsa. Tutortoiminta on osa koulun ohjausjärjestelmää ja toimii sen tukena. 5\KPlQRKMDDMD Jokaisella opiskelijaryhmällä on ryhmänohjaaja, joka on ryhmänsä opiskelijoiden lähiohjaaja ja aikuinen tuki koko lukion ajan. Ryhmänohjaaja tutustuu ryhmänsä opiskelijoihin mahdollisimman hyvin, jotta hän pystyy neuvomaan ja tukemaan opiskelijaa joko itse tai ohjaamaan tarvittaessa muiden asiantuntijoiden luo. Ryhmänohjaaja seuraa oman ryhmänsä opiskelijoiden opintosuunnitelmien laadintaa ja edistymistä sekä kurssikertymää. Ensisijainen vastuu opintojen suunnittelusta ja kurssien suorittamisesta on opiskelijalla itsellään. Ryhmänohjaaja tapaa ryhmänsä ryhmänohjaustuokiossa. $LQHHQRSHWWDMD Jokainen aineenopettaja on opiskelijan ohjaaja oman oppiaineensa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Aineenopettaja myös kehittää opiskelijan opiskeluvalmiuksia oman aineensa osalta. 2SLQWRRKMDDMD Opinto-ohjaajan työ jakaantuu opinto-ohjaustunteihin, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja muihin työtehtäviin. 2SLQWRRKMDXVWXQQLW Lukion tuntijaon mukaan opinto-ohjauksen kurssi on kaikille pakollinen ja se arvostellaan suoritusmerkinnällä. Kurssi on hajautettu kaikille lukiovuosille. Opinto-ohjauksen tunneilla opastetaan lukio-opintoihin, ylioppilastutkinnon suorittamiseen ja jatko-opiskeluvaihtoehtoihin. Opinto-ohjauksen kurssiin kuuluu myös oppilaitoksiin ja yrityksiin tehtäviä vierailuja sekä asiantuntijoiden vierailuja koululla. +HQNLO NRKWDLQHQRKMDXV Luokattomuus, laaja valinnaisuus, opiskelijoiden itsenäisen työskentelyn erilaiset toteuttamismahdollisuudet ja mahdollisuus yksilölliseen etenemiseen ja ylioppilaskirjoitusten hajauttamiseen edellyttävät riittävää henkilökohtaista ohjausta. Tämä on myös edellytys onnistuneelle jatkokoulutuksen ja uranvalinnan suunnittelulle. Opinto-ohjaaja seuraa opiskelijoiden opintojen edistymistä. Opinto-ohjaaja keskustelee koulun vaihtamiseen ja koulusta eroamiseen liittyvistä asioista. Abiturienttivuonna opinto-ohjaaja keskustelee jokaisen opiskelijan kanssa henkilökohtaisesti jatkoopinnoista.

12 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma ,6.(/,-$+82/72 Opiskelijahuollon suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat koulussamme rehtori, opinto-ohjaaja ja tarpeen vaatiessa kokoontuva opiskelijahuoltoryhmä. Opiskelijahuoltoryhmän jäseninä toimivat rehtori opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja ja opettajajäsen sekä mahdollisuuksien mukaan koulukuraattori ja koulupsykologi. Tarvittaessa pyydetään mukaan opiskelijahuollon yhteistyötahojen edustajia..rglqmdrsslodlwrnvhq\kwhlvw\ VXXQQLWHOPD Ryhmänohjaaja toimii pääasiallisena yhteydenpitäjänä koulun ja kodin välillä. Hän jakaa oppilaille kotiin vietäväksi kirjallisia tiedotteita lukion tavoitteista ja toimintatavoista ja on tarvittaessa puhelimitse yhteydessä oppilaiden huoltajiin. Vanhempainilloissa ja yksittäisissä keskusteluissa ryhmänohjaaja tapaa henkilökohtaisesti oppilaiden huoltajia. Poissaoloseuranta tapahtuu poissaoloilmoitusten avulla. Oppilas on velvollinen kirjaamaan poissaolonsa ja näyttämään niistä selvitykset sekä huoltajalle että aineenopettajalle. Erityisen tuen (tätä vaativat esim. runsaat poissaolot, keskeytyneet kurssit, mielenterveysongelmat) tarpeessa olevan oppilaan asioita käsitellään opiskelijahuoltoryhmässä. Ryhmään voidaan kutsua keskustelemaan sekä opiskelija että hänen huoltajansa. Erityisen tuen tarpeessa olevan oppilaan kotiin ottavat siis yhteyttä ryhmänohjaajan lisäksi opiskelijahuoltoryhmän jäsenet, yleisimmin opinto-ohjaaja tai rehtori. Ennen yhteydenottoja keskustellaan oppilaan kanssa ja autetaan häntä ongelmatilanteissa. +\YLQYRLQWLVXXQQLWHOPD Terveyttä ja hyvinvointia koskevat ratkaisut ovat osa toimintakulttuuria ja ne näkyvät kaikissa opetuksen järjestelyä koskevissa ratkaisuissa. Työympäristön hyvinvoinnista ovat vastuussa sekä lukiossa toimivat aikuiset että opiskelijat. Myös huoltajia voidaan ottaa mukaan hyvinvointia koskevien päätösten tai pelisääntöjen laatimiseen. Opiskelijat voivat osallistua työyhteisönsä kehittämiseen erityisesti oppilaskuntatoiminnan kautta. Oppilaskunnan edustajat voivat osallistua mm. opettajankokouksiin. Opiskelijoiden uudistusehdotuksia arvostetaan ja heitä kannustetaan ilmaisemaan omia mielipiteitään. Koulussa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden psyykkiseen jaksamiseen, esim. laadittaessa opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa. (ULKDOOLQWRNXQWLHQMDWXNLYHUNRVWRMHQ\KWHLVW\ Opiskelijalle tarjotaan tukea fyysisissä, psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa. Tämä tuki voi kohdistua opiskelijan opiskeluun, kehitykseen tai elämäntilanteeseen. Periaatteena on, että jokainen oppilaitoksen henkilöstöön kuuluva, joka huolestuu yksittäisen oppilaan tilanteesta, voi tarttua asiaan ja

13 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma toimia hänen tukenaan. Tukea tarvitsevalle annetaan tieto hänen käytettävissään olevista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista. Tällaisia lukion yhteistyötahoja ovat terveyskeskuslääkäri ja sairaaloiden poliklinikat, fysioterapeutti ja ammatinvalinnan psykologi. Tukea tarvitsevan opiskelijan ongelmia pohditaan yhteistyössä huoltajien, aineenopettajan, ryhmänohjaajan ja opiskelijahuoltoryhmän kesken. Ohjaus terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluihin käy luontevimmin kouluterveydenhoitajan, koulukuraattorin ja koulupsykologin kautta. Muiden hallintokuntien yhteistyötahoja hyödynnetään tapauskohtaisesti. 7RLPHQSLWHHWRQJHOPDRQQHWWRPXXVMDNULLVLWLODQWHLVVD Koulun toimintakyvyn, oikeudenmukaisuuden ja opiskelijoiden oikeusturvan näkökulmasta ongelmatilanteiden varalta on oltava olemassa ennalta sovitut pelisäännöt. Ongelmatilanteiden hoitamisen toimintavalmiutta ja jokaisen yhteisön jäsenen tietämystä pelisäännöistä pidetään ajan tasalla kertaamalla opettajankokouksissa tietyin väliajoin koulun oma kriisisuunnitelma.. Kriisisuunnitelman päivittämisestä ja em. toimenpiteistä lukiossa huolehtii kriisiryhmä, johon kuuluvat rehtori, opettajajäseniä, vahtimestari ja terveydenhoitaja. Työyhteisön aikuinen puuttuu välittömästi epäasialliseen käyttäytymiseen, kuten kiusaamiseen, väkivaltaan tai muihin turvallisuushäiriöihin. Päihdetyöryhmä, joka pääosin koostuu opiskelijahuoltoryhmän jäsenistä, kokoaa koululle oman päihdetyön toimintaohjelman. Tämä suunnitelma keskittyy ennaltaehkäisyyn, varhaiseen puuttumiseen sekä toimenpidemallin laatimiseen. 23,6.(/81(5,7<,1(178., Erityistä tukea voidaan järjestää ohjauksen ja opiskelijahuollon keinoin. Tavoitteena on ennalta ehkäistä opintojen keskeytymistä oppimisvaikeuksien vuoksi ja tukea erityisissä oppimisvaikeuksissa olevaa opiskelijaa opinnoissa koko lukion ajan niin, että hän oppimisvaikeudestaan huolimatta pystyy jatkamaan opiskeluaan ja saavuttamaan tavoitteensa. Tärkeätä on pitää yllä vuorovaikutusta opiskelijan, koulun ja huoltajien kesken. Jos opiskelijalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma, se jäsennetään opiskelijan lähtökohdista käsin ja sillä tuetaan opiskelijan omien resurssien käyttöön ottamista ja itsetuntoa. Tärkeää on turvata opintojen loppuun saattaminen lukiossa ja toimia näin osaltaan syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Jokaisen opiskelijan valmiutta ylioppilastutkintoon ja jatko-opintoihin edistetään. Lukion erityisopetus pyrkii erityisesti seulomaan kielellisen alueen vaikeuksia omaavat opiskelijat ja ohjaamaan heitä erityisen tuen piiriin ja antamaan tukea myös muiden aineiden oppimisen vaikeuksiin. Erityisopettaja toimii oppimisen asiantuntijana ja antaa tarvittaessa tietoa opiskelijoille mm. oppimisvaikeuksista ja lausunnoista ylioppilaskirjoituksia varten. Lukitestaus ja opastus lausuntojen hankkimiseksi ylioppilaskirjoituksia varten kuuluvat oppilaan kanssa tehtävään yksilölliseen työhön. Ylioppilaslautakunta on määräyksellään antanut ohjeet ylioppilastutkinnon suorittamisesta ja ohjeita myös niitä opiskelijoita varten, joilla on lukihäiriö tai muu vamma tai sairaus.

14 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma Koulun opiskelijahuoltoryhmä voi tarvittaessa ohjata nuoren koulun ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden piiriin..,(/,-$.8/77885,5<+0,(123(786 Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa ottaen huomioon opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen tai ruotsin kielen taidon, äidinkielen ja kulttuurin, maassaoloajan ja aikaisemman koulunkäynnin. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kielija kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Suomen tai ruotsin kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukioopinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa.

15 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma ,0,67$92,77((7-$23(78.6(1.(6.(,6(76,6b//g7 23(78.6(1</(,6(77$92,77((7 Nykymuotoisessa lukio-opiskelussa kiinnitetään erityishuomiota opiskelijan tavoitteellisuuteen, yksilöllisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Oppiminen voi tapahtua joustavasti sekä ryhmässä että itsenäisenä työskentelynä, myös etäopiskeluna. Valmiutta oma-aloitteeseen tiedonhankintaan ja tiedon prosessointiin edistetään, jotta opiskelija kykenee suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan omien edellytystensä pohjalta. $,+(.2.21$,688'(7 Kaikille lukioille yhteisiä, oppiainerajat ylittäviä aihekokonaisuuksia ovat: DNWLLYLQHQNDQVDODLVXXVMD\ULWWlM\\V K\YLQYRLQWLMDWXUYDOOLVXXV NHVWlYlNHKLW\V NXOWWXXULLGHQWLWHHWWLMDNXOWWXXULQWXQWHPXV WHNQRORJLDMD\KWHLVNXQWD YLHVWLQWlMDPHGLDRVDDPLQHQ Aihekokonaisuudet nivoutuvat eri aineiden opintokokonaisuuksiin luontevalla tavalla. Niistä valitaan vuosittain työsuunnitelmaan kaksi kokonaisuutta, joihin tutustutaan keskitetysti ottaen huomioon ajankohtaiset ja paikalliset tapahtumat. Näin kukin aihekokonaisuus toistuu kolmen vuoden välein ja se esitellään syventävästi jokaiselle ikäluokalle lukio-opiskelun kuluessa. Sisäisen yrittäjyyden käsitettä laajennetaan koskemaan kaikkea tavoitteellista opiskelua. b,',1.,(/,-$.,5-$//,6886 3DNROOLVHWNXUVVLW.LHOLWHNVWLMDYXRURYDLNXWXV$, Opiskelija syventää tekstikäsitystään oppii erittelemään monenlaisia tekstejä ja niiden piirteitä oppii tarkastelemaan lukemistaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin tottuu huoltamaan tekstiensä kieliasua syventää tietojaan ryhmäviestinnästä. tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen syventäminen erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia Ja harjoittelua tekstien referointi ja kommentointi oman viestintätaidon arviointi vuorovaikutustaidot ryhmässä

16 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma HNVWLHQUDNHQWHLWDMDPHUNLW\NVLl$, Opiskelija tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; tyyliä ja muotoa, oppii tekstien erittelyssä jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta myös tuottaessaan itse tekstiä informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, tottuu työstämään tekstiään kohdentaminen, havainnollinen esittäminen oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja arviointi ja kirjoitettuja asiatekstejä kirjoittaminen prosessina oppii tiedonhankintastrategioita..lumdoolvxxghqnhlqrmdmdwxonlqwdd$, Opiskelija oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja. kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa proosa kirjallisuudenlajina, kerrontateknisiä keinoja lyriikka kirjallisuudenlajina, runon ilmaisukieli draama kirjallisuudenlajina novellien, runojen ja draaman erittelyä kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä 7HNVWLWMDYDLNXWWDPLQHQ$, Opiskelija suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi syventää medialukutaitoaan suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, osaa perustella monipuolisesti näkemyksiään propaganda; ironia, satiiri, parodia sekä vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja: arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, luotettavuutta pääkirjoitus, kommentti, mainos osaa tarkastella kirjallisuuden argumentointitavat ja retoriset keinot yhteiskunnallista vaikutusta kantaa ottavia puheenvuoroja, väittelyitä oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja myös eettisistä lähtökohdista. mediakritiikki viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka

17 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma HNVWLW\\OLMDNRQWHNVWL$, Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin oppii erittelemään tyylin elementtejä pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin, oman pohdiskelevan tekstin laadintaan kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään. eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä tyylin aineksien vaikutus tekstiin oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti oman tyylin hiontaa ja huoltoa.lholnlumdoolvxxvmdlghqwlwhhwwl$, Opiskelija oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita arvostaa nyky-suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja, osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta. teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen, kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja 6\YHQWlYlWNXUVVLW 3XKHYLHVWLQQlQWDLWRMHQV\YHQWlPLQHQ$, Opiskelija vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja syventää tietojaan vuorovaikutuksen ominaispiirteet luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä kehittää puhumisrohkeuttaan ja esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ryhmätaitojaan esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan puheviestinnän kulttuurisia piirteitä että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.

18 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma HNVWLWDLWRMHQV\YHQWlPLQHQ$, Opiskelija kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä laadinnassa. nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön.lumrlwwdplqhqmdq\n\nxowwxxul$, Opiskelija kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia tekstiteemoja oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä laadinnassa. nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön.rxoxnrkwdlvhwv\yhqwlylwnxuvvlw 3URVHVVLNLUMRLWWDPLQHQ$, Opiskelija oppii työstämään tekstiään pitkäjänteisesti, vaiheittain tunnistaa oman tekstinsä ongelmakohdat, oppii tarkkailemaan ja hiomaan kirjoitustaan pystyy hyödyntämään ryhmätovereilta saamaansa palautetta erilaiset kirjoitustehtävät tekstianalyysi toisten tekstien kommentointi yhteisen esityksen valmistaminen ryhmän toiveiden mukaan

19 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma ,OPDLVXWDLWR$, Opiskelija kehittää ilmaisu-, esiintymis- ja vuorovaikutustaitojaan sekä itsetuntemustaan. saa esiintymisvarmuutta ja -rohkeutta parantaa ryhmätyötaitojaan rentoutumis-, mielikuva-, aisti- ja puheharjoitteet improvisaatiotehtävät näyttämötyöskentelyn harjoittelu yhteisen esityksen valmistaminen ryhmän toiveiden mukaan 6RYHOWDYDWNXUVVLW,OPDLVXWDLGRQMDWNRNXUVVL$, Opiskelija kehittää edelleen edellisellä kurssilla hankkimiaan taitoja erilaiset ilmaisuharjoitukset,opdlvxwdlgrqmdwnrnxuvvl$, Opiskelija kehittää edelleen edellisillä kursseilla hankkimiaan taitoja erilaiset ilmaisuharjoitukset

20 Sipoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma ,(/(7 Toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja -kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä Eurooppalaisen viitekehyksen mukaiset kielitaidon kuvausasteikon (ks. liite 2) tasot seuraavasti:.lholmdrsslpllul.xxooxq\ppluwlplqhq 3XKXPLQHQ /XHWXQ\PPlUWlPLQHQ.LUMRLWWDPLQHQ Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1 Ruotsi A B1.1-B1.2 B1.1 B1.2 B1.1-B1.2 Englanti B1 B1.2 B1.2 B1.2 B1.2 Ruotsi B1 A2.2 A2.1-A2.2 A2.2-B1.1 A2.1-A2.2 Saksa, ranska B3 A2.1-A2.2 A2.1 A2.1-A2.2 A1.3-A2.1 Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Aiheita käsitellään oman maan, opiskeltavan kielen kulttuurialueen ja kielestä ja aiheesta riippuen myös laajemmasta näkökulmasta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla on jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Opiskeltavan kielen rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kunkin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Vaativimpia viestinnän muotoja harjoitetaan oppimäärissä, joiden opiskelu on alkanut peruskoulussa. Huomiota kiinnitetään äidinkielen ja opiskeltavan kielen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tulee opiskelijoita ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus.

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb,

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb, Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin

Lisätiedot

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

ymmärtäminen Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1

ymmärtäminen Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1 VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana

tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana 1 7.3. Vieraat kielet 7.3.1. Perusasteen vuosiluokilla 1-6 alkava oppimäärä (A-kieli) Englanti Englannin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille englannin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

A-oppimäärä B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B2-oppimäärä A2.2 A2.1 A2.2 A2.2 B1.1 A2.1 A2.2 B3-oppimäärä A2.1 A2.2 A2.1 A2.1 A2.2 A1.3 A2.

A-oppimäärä B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B2-oppimäärä A2.2 A2.1 A2.2 A2.2 B1.1 A2.1 A2.2 B3-oppimäärä A2.1 A2.2 A2.1 A2.1 A2.2 A1.3 A2. Saksan kieli Saksan kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Lukiokokeilu (-21)

Lukiokokeilu (-21) Lukiokokeilu 2016-2020 (-21) Lukiokokeilu Munkkiniemen yhteiskoulu on mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen tuntijakokokeilussa. lukiolaki (629/1998) 15 kokeilu käynnistynyt 1.8.2016

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10. LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN PÄIVITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA

IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA OPS, Iisalmen lukiokymppi 18.6.2014 1/5 IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA Sisältö: 1) Yleistä...1 2) Tavoitteet...1 3) Opiskelijaksi ottamisen perusteet ja hakeminen...2 4) Opintojen sisältö...2

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

5. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI. 5.1 Arvioinnin tavoitteet. 5.2 Opiskelijan kurssisuorituksen arviointi

5. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI. 5.1 Arvioinnin tavoitteet. 5.2 Opiskelijan kurssisuorituksen arviointi 5. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 5.1 Arvioinnin tavoitteet Tietojen ja taitojen arviointi tulee olla monipuolista, opiskelua ja oppimista tukevaa ja motivoivaa. Opiskelijaa kannustetaan myönteisellä

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu 2.2.2015 Kysymyksiä ja väittämiä Avaa älypuhelimen tai kannettavan selaimella m.socrative.com room number: 800953 Vastaa kysymykseen

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta. Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot

Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta. Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot 2. vuositason vanhempainilta 0 Pohjois-Tapiolan lukio Rehtori Sinikka Luoma, sinikka.luoma@espoo.fi Opinto-ohjaaja,

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Tervetuloa! Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Ylioppilas Lukion oppimäärä min. 75 kurssia (pakolliset,

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ... 4 1.1.1. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT... 4 1.1.2.

1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ... 4 1.1.1. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT... 4 1.1.2. RAJAMÄEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2014 2015 1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ... 4 1.1.1. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT... 4 1.1.2. TIETOTAVOITTEET...

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot