JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KULUTTAJANEUVONNAN VIESTINNÄN NYKYTILA JA KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KULUTTAJANEUVONNAN VIESTINNÄN NYKYTILA JA KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KULUTTAJANEUVONNAN VIESTINNÄN NYKYTILA JA KEHITTÄMINEN Tiina Piirtola Opinnäytetyö Helmikuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä PIIRTOLA Tiina Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 44 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KULUTTAJANEUVONNAN VIESTINNÄN NYKYTILA JA KEHITTÄMINEN Koulutusohjelma Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja NIVES Marja Toimeksiantaja Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonta Tiivistelmä Tässä opinnäytetyössä käsiteltiin Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonnan viestintää. Työ keskittyi kuluttajaneuvonnan ulkoiseen viestintään ja erityisesti kuluttajaneuvonnan omiin viestintäkanaviin. Työssä paneuduttiin myös viestinnän suunnitteluun. Työssä etsittiin ideoita viestinnän toteuttamiseen ja tehtiin ehdotelma vuositasoisen viestintäsuunnitelman laatimisen tueksi. Kuluttajaneuvonnan viestintä on ennen kaikkea yleistä kuluttajavalistusta ja henkilökohtaista neuvontaa. Lähtökohtia kuluttajaneuvonnan viestintään antavat kuluttajaneuvontalaki, kansallinen kuluttajapoliittinen ohjelma, kuntalainsäädäntö ja Jyväskylän kaupungin viestintästrategia. Työssä käsiteltiin tarkemmin seuraavia viestinnän kanavia: puhelinneuvonta, kuluttajaneuvonnan kotisivut, kuluttajaneuvonnan esite ja Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti. Työn tavoitteena oli analysoida kuluttajaneuvonnan viestinnän nykytilaa. Työssä päädyttiin konkreettisiin kehittämisehdotuksiin, jotka koskevat erityisesti kuluttajaneuvonnan omia viestintäkanavia. Nykytilan analysointi osoitti, että kuluttajaneuvonnan viestintä kaipaa suunnitelmallisuutta. Käytettävissä olevia viestintäkanavia tulee hyödyntää entistä tehokkaammin ja esimerkiksi internetsivujen uudistaminen ja kehittäminen tulee ottaa yhdeksi lähiajan haasteeksi. Kuluttajaneuvonnan viestinnän suunnittelussa on muistettava ennen kaikkea kuluttajien tarpeet ja viestintä tulee toteuttaa kuluttajalähtöisestä näkökulmasta. Työssä esitettyjen kehittämisehdotusten pohjalta kuluttajaneuvonnassa voidaan saattaa alkuun jatkuva viestinnän suunnittelu- ja kehittämisprosessi. Avainsanat (asiasanat) Kuluttajaneuvonta, Jyväskylä, viestintä, organisaatioviestintä, ulkoinen viestintä, tiedotus, yleinen kuluttajavalistus, henkilökohtainen neuvonta, viestintäsuunnitelma, viestintästrategia Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author PIIRTOLA Tiina Type of Publication Dissertation Pages 44 Confidential Language Finnish Title Until PRESENT SITUATION ANALYSIS AND SUGGESTION FOR DEVELOPING COMMUNI- CATION AT JYVÄSKYLÄ CITY CONSUMER GUIDANCE Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor NIVES Marja Assigned by Jyväskylä City Consumer Guidance Abstract The present study deals with communication at Jyväskylä City Consumer Guidance. The focus of this study is on external communication and more precisely on the communication channels available for consumer guidance. The study also deals with the overall planning of communication. Ideas and a suggestion for an annual communication plan to support communication within consumer guidance are presented. Communication at consumer guidance consists mainly of general consumer education and personal guidance. The law on municipal consumer advice, national policy programme, municipal legislation and the communication strategy of Jyväskylä City give basis for communication. The following communication channels are covered: telephone service, homepage of consumer guidance, brochure of consumer guidance and newsletter of Jyväskylä City. Aim of this study was to analyse the present state of communication. Concrete development suggestions were made concerning especially the communication channels available for consumer guidance. Communication of the local consumer guidance would profit from overall planning. Available communication channels should be used more effectively and developing the homepage should be an immediate goal. Improving consumer communication should be based on the needs of the consumer. This study aims at beginning a continuous process of planning and developing communication at the consumer guidance office. Keywords Consumer guidance, Jyväskylä, communication, organisational communication, external communication, information, general consumer education, personal guidance, communication plan, communication strategy

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Työn tarkoitus ja tavoitteet Viestinnän käsitteitä KUNNALLINEN KULUTTAJANEUVONTA Kuluttajaneuvonnan tehtävät Kuluttajaneuvonnan toteuttaminen Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonta KULUTTAJANEUVONNAN ULKOINEN VIESTINTÄ Viestinnän luonne Viestinnän lähtökohdat KULUTTAJANEUVONNAN VIESTINTÄKANAVIEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET Puhelinneuvonta Kuluttajaneuvonnan kotisivut Kuluttajaneuvonnan esite Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti KULUTTAJANEUVONNAN VIESTINNÄN SUUNNITTELU Viestinnän suunnittelu toiminnan tukena Viestinnän tavoitteet Viestintäsuunnitelman laatiminen POHDINTA...38 LÄHTEET...40

5 2 LIITTEET...42 Liite 1. Kuluttajaneuvonnan kotisivun pääsivu...42 Liite 2. Kuluttajaneuvonnan esite...43 Liite 3. Jyväskylä-lehti...44

6 3 1 JOHDANTO Olen aina ollut kiinnostunut kirjoittamisesta ja viestinnästä. Ollessani keväällä 2002 työharjoittelussa Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonnassa minulle annettiin tehtäväksi suunnitella esite kuluttajaneuvonnan toiminnasta. Oli mielenkiintoista miettiä, mitä ja missä muodossa kuluttajaneuvonnasta tulisi viestiä. Esitteen teon myötä sain idean myös opinnäytetyöhöni. Koska opintoni painottuvat kuluttajapalveluihin ja erityisesti kuluttajaviestintään oli loogista, että tekisin juuri viestintään liittyvän opinnäytetyön. Tulevaisuuden suunnitelmiini kuuluvat myös viestintään liittyvät jatkoopinnot. Muuttunut yhteiskunnallinen toimintaympäristö on lisännyt kuluttajien tiedon tarvetta. Kuluttaja-asioiden merkityksen kasvun myötä myös kuluttajille annettavan valistuksen ja neuvonnan tarve kasvaa koko ajan. Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonnan viestintää ei ole tähän asti sen kummemmin suunniteltu. Kuluttajaneuvonnan laatukäsikirjassa on tosin analysoitu yleisen kuluttajavalistuksen keinoja ja kanavia. Aikaisempina vuosina, jolloin neuvonnan toteutumista valvoi kuluttajalautakunta, tehtiin vuotuinen valistukseen liittyvä suunnitelma. Kuluttajaneuvonnassa ei ole kuitenkaan tehty kirjallista viestintäsuunnitelmaa. Suurin syy tähän on resurssipula. Työntekijöiden aika menee yhteydenottojen selvittämiseen eikä aikaa viestinnän suunnitteluun ole riittänyt, vaikka viestintä koetaan tärkeänä kuluttajaneuvonnan tunnetuksi tekemisen ja kuluttajien informoimisen välineenä. 1.1 Työn tarkoitus ja tavoitteet Tämän työn tarkoituksena on pohtia Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonnan viestintää kuluttajalähtöisestä näkökulmasta sekä selvittää kuluttajaneuvonnan viestinnän nykytilaa, tarkastella viestinnän eri välineitä ja päätyä konkreettisiin kehittämisehdotuksiin kuluttajaneuvonnan viestinnän tehostamiseksi. Aluksi työssä esitellään lyhyesti kunnallista kuluttajaneuvontaa ja Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvontaa. Työssä käsitellään viestinnän eri mahdollisuuksia ja tapoja

7 4 Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonnan palveluiden ja kuluttajalainsäädännön tunnetuksi tekemiseen kuluttajille. Työssä tarkastellaan lähemmin kuluttajaneuvonnan käytettävissä olevia omia viestintäkanavia, kuten kuluttajaneuvonnan kotisivuja ja Jyväskylän kaupungin tiedotuslehteä. Lisäksi työssä käydään läpi viestinnän suunnitteluun liittyviä asioita sekä annetaan ehdotuksia viestintäsuunnitelman tekemistä varten. Työn keskeisin tavoite on saattaa alkuun kuluttajaneuvonnan viestinnän suunnittelu- ja kehittämisprosessi. 1.2 Viestinnän käsitteitä Viestintä on läsnä kaikessa päivittäisessä toiminnassamme. Lähetämme ja otamme vastaan erilaisia viestejä jatkuvasti. Viestintää on olemassa monentasoista ja monta eri lajia. Tässä työssä keskityn organisaatioviestintään, josta käytetään myös termiä yhteisöviestintä. Yhteisöviestinnän käsittelyssä paneudun erityisesti kuluttajaneuvonnan ulkoiseen viestintään. Käytän työssäni Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonnasta pääsääntöisesti lyhennettä kuluttajaneuvonta. Viestintä Käsite viestintä eli kommunikaatio perustuu latinankieliseen sanaan communicare, joka tarkoittaa tehdä yhdessä. Suomessa sanan viestintä otti 1970-luvulla kielitoimiston suosituksesta käyttöön Osmo A. Wiio englanninkielisen sanan communication vastineena. (Siukosaari 1999, 11.) Viestinnällä tarkoitetaan sanomien tai tietojen vaihtamista ja se on Wiion (1994) mielestä ainoa keino vaikuttaa muihin ihmisiin. Viestintätapahtumassa lähettäjä lähettää sanoman vastaanottajalle jotain viestinnän kanavaa käyttäen. (Wiio 1994, 13, 76, 120.) Viestintä määritellään kirjallisuudessa lukuisin eri tavoin. Kankaan ja Hellstedtin (1995, 19) mukaan kaikissa määritelmissä on kuitenkin sama perusajatus: Viestintä on sanomien välitystä lähettäjän ja vastaanottajan välillä. Viestinnästä tuli 1990-luvulla muotisana. Puhutaan esimerkiksi joukkoviestinnästä, henkilökohtaisesta viestinnästä, sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä. Viestintä-sanaa käyttämällä yritykset haluavat näyttää siirtyneensä tiedottamisesta kokonaisvaltaisempaan toimintaan. Käsitteellä viestintä halutaan korostaa, että pelkästä tietojen lähettämisestä on siirrytty vuorovaikutteiseen ja avoimempaan suuntaan. (Siukosaari 1999,

8 5 12.) Myös Jyväskylän kaupungin viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää (2002) painottaa, että tiedottamisen sijaan tulisi nykyään käyttää viestintä-sanaa. Suomen Tiedottajien Liitto määrittelee tiedottamisen viestintätoimenpiteiden kokonaisuudeksi, jonka yritys tai organisaatio suuntaa yhteistyö- ja kohderyhmilleen. Tiedottamisen tehtävänä on tukea yhteisön tavoitteiden saavuttamista. Koska tiedotustoiminta ulottuu laajalle alalle, Suomen Tiedottajien Liitto suosittelee käyttämään tiedottamisen sijaan termiä yhteisöviestintä. (Kortetjärvi-Nurmi, Kuronen & Ollikainen 1997, 130.) Käsitteiden tarkka määrittely on vaikeaa, koska kirjallisuudessa käytetään edelleen myös käsitteitä tiedottaminen ja tiedotus. Juholin (2001) pitää tärkeänä käsitteen viestintä rajaamista. Viestinnästä on tullut aikamme yleiskäsite, joten on hyvä rajata missä merkityksessä sitä milloinkin käytetään. Yhteisöjen tai organisaatioiden sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä on käytetty pitkään käsitettä tiedotus, tiedottaminen tai tiedotustoiminta. (Juholin 2001, ) Organisaatioviestintä Siukosaaren (1999) mielestä organisaation tai yhteisön viestinnästä puhuttaessa on parasta käyttää organisaatioviestinnän sijaan nimitystä yhteisöviestintä. Viestinnän avulla yhteisö tiedottaa, mikä se on ja mitä se tekee. Viestintää käytetään myös yhteisön tunnettuuden lisäämiseksi. Yhteisöviestintä on ennen kaikkea tiedoilla ja vuorovaikutustaidoilla vaikuttamista luku lisäsi merkittävästi yhteisöviestintää, erityisesti järjestöt ja julkishallinto ovat asettaneet tavoitteita myös viestinnälleen. Yhteisöviestinnän avulla voidaan rakentaa mielikuvaa yhteisöstä ja varmistaa vuorovaikutteinen tiedonvälitys. Onnistunut viestintä on hyvä tuki niin yhteisön päivittäiselle kuin pitkäjänteisellekin toiminnalle. (Siukosaari 1999, 9-12.) Juholinin (2001, 18) mukaan yhteisöviestinnällä tarkoitetaan kaikkea organisaation sisällä ja ympäristön kanssa käydyissä vuoropuheluissa syntyvää tiedonvaihtoa, vuorovaikutusta ja kulttuuria.

9 6 Ulkoinen viestintä Ulkoinen viestintä on tiedottamista yhteisön asioista ulospäin ja yhteydenpitoa erilaisiin yhteisöä ympäröiviin ryhmiin. Ulkoisella viestinnällä on tärkeä merkitys yhteisökuvan rakentamisessa. Yhteisön viestintä voi kohdistua suurelle yleisölle, mutta resurssit huomioiden on järkevämpää kohdistaa viestintä tarkoin harkituille ryhmille. Viestintää voi suunnata muun muassa seuraaville ryhmille: asiakkaat, valtuutetut, virkamiehet, opiskelijat ja joukkoviestimien toimittajat. Ulkoista viestintää ovat esimerkiksi puhelinkeskustelut, yhteisövierailut, avoimien ovien päivät, esitteet, kotisivut ja yhteisön vuosikertomukset. (Siukosaari 1999, ) 2 KUNNALLINEN KULUTTAJANEUVONTA Kuluttajaneuvonta on yleishyödyllistä viranomaisneuvontaa. Kunnallinen kuluttajaneuvonta on osa kunnallista kuluttajapolitiikkaa ja sen tarkoituksena on huolehtia kuntalaisten eduista heidän toimiessaan kuluttajina sekä kulutushyödykkeiden ostajina ja käyttäjinä. Vuonna 1978 tuli voimaan laki kuluttajansuojasta. Lain tarkoituksena oli saada kuluttajat kääntymään ongelmatilanteissa ensisijaisesti kunnallisten kuluttajaneuvojien puoleen. (Kangas & Hellstedt 1995, 7-12.) Kuluttajaneuvontalainsäädännön tultua voimaan kuluttajaneuvonta laajeni melko nopeasti. Vuonna 1979 neuvonnan piirissä oli noin 36 prosenttia väestöstä ja neuvontaa annettiin 23:ssa kunnassa. Vuonna 1981 jo yli puolella väestöstä oli mahdollisuus saada neuvontaa ja vuonna 1991 neuvontajärjestelmä kattoi jo 74 prosenttia väestöstä. (Teittinen 1999, 3.) Kuluttajansuojalakia uudistettiin vuonna Laki kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnassa (L 72/1992) määrää kunnan järjestämään kuluttajaneuvontaa. Kuluttajaneuvonta on kunnan lakisääteinen tehtävä ja sen tulee olla asukkaille maksutonta. Kuluttajaneuvontaa annetaan ensisijaisesti kunnassa asuville henkilöille. Kunnalla on käytettävissään monia erilaisia mahdollisuuksia kuluttajaneuvonnan järjestämiseen. Kunta voi esimerkiksi perustaa kuluttajaneuvojan viran, järjestää kuluttajaneuvonnan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai ostaa neuvontapalvelut toiselta kunnalta. (Kuluttajansuoja 2002, 220.) Uuden lain seurauksena kuluttajaneuvontatoiminta laajeni

10 7 huomattavasti entisestään. Vuonna 1992 neuvontaa annettiin jo lähes kaikissa kunnissa ja vuoden 1995 lopussa koko maa oli saatu kuluttajaneuvonnan piiriin. (Teittinen 1999, 3.) 2.1 Kuluttajaneuvonnan tehtävät Kuluttajaneuvonnan tehtävät määritellään kuluttajaneuvontalain (L 72/1992) 2 :ssä seuraavasti. Kuluttajaneuvonnassa: 1) annetaan yleistä valistusta ja henkilökohtaista neuvontaa kulutuspäätösten kannalta merkittävistä asioista sekä kuluttajan asemasta; 2) avustetaan kuluttajaa yksittäisessä elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisessä ristiriitatilanteessa selvittämällä asiaa ja pyrkimällä sovintoratkaisuun sekä ohjataan kuluttajaa tarvittaessa asianmukaiseen oikeussuojaelimeen; 3) osallistutaan kulutushyödykkeiden hintojen, laadun, markkinoinnin ja sopimusehtojen seurantaan; sekä 4) avustetaan pyynnöstä muita kuluttajaviranomaisia. (Kuluttajansuoja 2002, 220.) 2.2 Kuluttajaneuvonnan toteuttaminen Kunnallinen kuluttajaneuvoja toimii yksittäisen kuluttajan tukena ja apuna. Kuluttajaneuvojan on annettava kuluttajalle tämän pyynnöstä neuvoja ja opastusta, joiden avulla kuluttaja pystyy tekemään ratkaisuja sekä turvaamaan etunsa ja oikeutensa. Kuluttajaneuvojan puoleen voi kääntyä silloin, kun ongelmia ilmenee. Kuluttajaneuvojalta on mahdollista saada opastusta ja neuvoja jo ennen kulutushyödykkeen hankintaa sekä muissakin kuluttajan asemaan liittyvissä asioissa. (Kuluttajan lakiopas 2002, 1.) Kuntien on annettava vuosittain Kuluttajavirastolle selvitys kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnassa. Kuluttajavirasto tekee kunnilta saatujen tietojen pohjalta yhteenvedon koko maan kuluttajaneuvontapalveluista. Kuluttajaneuvontaa annettiin vuonna 2000 kaikissa maamme 452:ssa kunnassa. Kuluttajaneuvojia oli yhteensä 176, joista päätoimisina työskenteli 57. Oman toimen ohella tehtäviä hoiti 113 henkilöä, lisäksi

11 8 kuudella henkilöllä oli hoidettavanaan yhdistetty velka- ja kuluttajaneuvonta. Neuvonta-alueita oli 66, joista suurimmalla yhteistoiminta-alueella hoidettiin 19 kunnan neuvontapalvelut. (Grönlund 2001, 1-2.) Yhteydenotot kuluttajaneuvontoihin Vuonna 2000 koko maan kunnallisiin kuluttajaneuvojiin otettiin yhteyttä kertaa. Yhteydenotoista oli valituksia 59 prosenttia eli kappaletta. Tiedusteluja oli 41 prosenttia ( kappaletta), joista 36 prosenttia koski erilaisia hyödykkeitä. Yhteydenottojen määrä vaihtelee kunnittain huomattavasti. Yhteydenottojen lukumäärään vaikuttaa etupäässä se, kuinka hyvin kuluttajaneuvonta on kunnassa järjestetty. Kuluttajaviraston raportissa kuluttajaneuvontatoiminnasta vuosilta 1999 ja 2000 todetaan, että kaikenlaiset asumiseen liittyvät asiat ovat runsaslukuisesti esillä kuluttajaneuvontaan tehdyissä yhteydenotoissa. Seuraavaksi eniten valituksia ja yhteydenottoja kuluttajaneuvojille tulee autoista. (Grönlund 2001, 1, 3.) Viimeisen kymmenen vuoden aikana kuluttajaneuvontaan tulevien yhteydenottojen määrä on kasvanut radikaalisti. Uskon, että vuonna 1992 tehty lakimuutos, jossa kaikki kunnat velvoitettiin järjestämään kuluttajaneuvontaa, on merkittävin syy yhteydenottojen lukumäärän kasvuun. Myös kuluttajien lisääntynyt tiedon tarve näkyy yhteydenottojen määrässä. Näkemykseni mukaan kuluttajat ovat vuosi vuodelta tietoisempia oikeuksistaan ja kuntien tarjoamasta kuluttajaneuvonnasta. 2.3 Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonta Vuonna 1978 Jyväskylässä aloitettu kunnallinen kuluttajaneuvonta on osa Jyväskyläkonsernia. Kuluttajaneuvonta sijoittuu Jyväskylän kaupunkiorganisaatiossa keskushallinnon hallintokeskukseen ja sen toimintaa valvoo Jyväskylän kaupunginhallitus. Kuluttajaneuvonnalla on kaksi vakituista työntekijää, kuluttajaneuvoja ja kuluttajasihteeri. Kuluttajaneuvojana on toiminnan alusta asti työskennellyt Matti Kolehmainen. (Kuluttajaneuvonnan toimintakertomus 2001, 1-2.) Kuluttajaneuvonta sijaitsee aivan kaupungin ydinkeskustassa Nikolainkulmassa, osoitteessa Vapaudenkatu 53. Kuluttajaneuvontapalveluita annetaan pääasiassa puhe-

12 9 limitse. Kuluttajaneuvojalla on päivittäinen puhelinaika: maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 9-11 ja torstaisin kello Kuluttajasihteeri palvelee kävijöitä toimistossa maanantaista perjantaihin kello Jos haluaa asioida henkilökohtaisesti kuluttajaneuvojan kanssa, on hyvä varata aika etukäteen. Kuluttajaneuvonnan toiminta-ajatuksessa määritellään kuluttajaneuvontalain velvoittamia toimenpiteitä, kuten maksuttoman neuvonnan ja kuluttajavalistuksen antaminen ja kuluttajan avustaminen ristiriitatilanteessa. Ennalta ehkäisevän ja kuluttajan ongelmista lähtevän valistuksen antaminen on ensisijaisen tärkeää toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi. Kuluttajaneuvonnan päätoimintoina voidaan pitää kuluttajan oikeussuojasta huolehtimista, kuluttajavalistuksen antamista ja kuluttajan puolesta vaikuttamista. (Kuluttajaneuvonnan toimintakertomus 2001, 1.) Kuluttajaneuvonta tarjoaa palvelujaan ostopalveluina jyväskyläläisten lisäksi yhteistyökuntien asukkaille. Toimialueella oli vuoden 2001 lopussa lähes asukasta. (Kolehmainen 2002.) Kuluttajaneuvonnan toimialueen muodostaa tällä hetkellä seitsemän kuntaa: Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Petäjävesi ja Korpilahti. Korpilahden kunta liittyi vuoden 2003 alussa Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvontapalveluiden piiriin. (Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonnan kotisivut.) Vuoden 2001 aikana yhteydenottoja kuluttajaneuvontaan kirjattiin kappaletta. Näistä valituksia oli kappaletta eli 58,5 prosenttia ja tiedusteluja kappaletta eli 41,5 prosenttia. Suurin osa, 94,3 prosenttia, yhteydenotoista oli suullisia. Kirjallisia yhteydenottoja oli 192 kappaletta, näistä 135 sähköpostitse, 50 kirjeitse ja seitsemän faksilla. Vuonna 2001 yhteydenottojen kolme selkeästi suurinta asiaryhmää olivat: 1. Asunto- ja kiinteistökauppa, lomaosakkeet, asunto-osakeyhtiöt, huoneenvuokra-asiat. 2. Autot ja muut moottoriajoneuvot, korjaus, vuokraus, varaosat. 3. Talopaketit ja -urakat, rakennustarvikkeet, kalusteet, remontit. (Kuluttajaneuvonnan toimintakertomus 2001, 2-3.)

13 10 3 KULUTTAJANEUVONNAN ULKOINEN VIESTINTÄ Viestinnällä on keskeinen sija Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonnassa. Viestinnän avulla toteutetaan kuluttajaneuvontalaissa määrättyjä tehtäviä. Kuluttajaneuvojan mukaan viestinnän päätehtäviä ovat kuluttajan aseman parantaminen ja vahvistaminen. Viestinnän avulla kuluttajia informoidaan heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan kuluttajina. Tavoitteena on ennen kaikkea tietävä ja taitava kuluttaja, joka osaa tehdä viisaita päätöksiä valinnoissaan. (Kolehmainen 2002.) Olen kuluttajaneuvojan kanssa samaa mieltä siitä, että kuluttajaneuvonnan viestinnän tärkein tehtävä on kuluttajatiedon antaminen. Näkemykseni mukaan kuluttajaneuvonnalla on kuitenkin myös jonkinasteista tarvetta viestiä olemassaolostaan. Harjoitteluaikanani havaitsin, että muutamat asiakkaat eivät tienneet, millaisissa asioissa kuluttajaneuvojan puoleen voi kääntyä ja joillain asiakkailla ei ollut tietoa edes siitä, missä kuluttajaneuvonta sijaitsee. Toimivan ja oikein suunnatun ulkoisen viestinnän avulla kuluttajaneuvonta voi lisätä toimintansa tunnettuutta ja vaikuttaa myös imagonsa muodostumiseen sidosryhmien keskuudessa. Ulkoista viestintää voidaan tehdä sekä julkisten tiedotusvälineiden että kuluttajaneuvonnan omien viestintäkanavien kautta. Olen rajannut aiheeni siten, että keskityn työssäni käsittelemään tarkemmin kuluttajaneuvonnan omia viestintäkanavia (ks. luku 4). 3.1 Viestinnän luonne Kuluttajaneuvonnan viestintä voidaan jakaa yleiseen kuluttajavalistukseen ja henkilökohtaiseen neuvontaan. Kuluttajaneuvojan tulee antaa kuluttajille säännöllisesti tietoja ja valistusta kuluttajan asemasta sekä kulutushyödykkeistä sekä niiden hankkimiseen ja käyttöön liittyvistä kysymyksistä. Valistus ja neuvonta tulee toteuttaa sellaisin tiedonvälityskeinoin, joiden avulla kunnan asukkaat tavoitetaan mahdollisimman laajalti. (HE 1991, 4.) Kuluttajansuojalakia uudistettaessa pidettiin tärkeänä, että oma-aloitteinen yleinen kuluttajavalistus ja henkilökohtainen neuvonta kulutuspäätösten kannalta merkittävistä

14 11 asioista sekä kuluttajan asemasta olisi jatkossakin keskeisellä sijalla kunnallisessa kuluttajaneuvonnassa. (Emt. 7.) Vuonna 1992 voimaan tulleeseen uuteen lakiin kirjattiinkin yhdeksi kuluttajaneuvonnan päätehtäväksi yleisen valistuksen ja henkilökohtaisen neuvonnan antaminen kuluttajille. Kuluttajaneuvojan työajasta kuluu noin 80 prosenttia kuluttajien henkilökohtaiseen neuvontaan tai valitusasioiden hoitamiseen. Yleisen kuluttajavalistuksen osuus työajasta on päätoimisilla kuluttajaneuvojilla 12 prosenttia. Kuluttajaneuvojat haluaisivat tosin käyttää nykyistä enemmän aikaa yleiseen valistustoimintaan. (Teittinen 1999, 8.) Yleinen kuluttajavalistus Kuluttajavalistuksena voidaan pitää sellaisia toimenpiteitä, joiden avulla kuluttajille pyritään antamaan tietoja, taitoja ja valmiuksia toimia kuluttajan roolissa. Kuluttajavalistusta antavat kunnallisten kuluttajaneuvojien lisäksi muut kuluttajaviranomaiset sekä kuluttaja- ja kotitalousneuvontajärjestöt, oppilaitokset ja tiedotusvälineet. (CD Facta 2002.) Kuluttajaneuvojan määritelmän mukaan yleinen kuluttajavalistus sisältää sellaisen kuluttajille suunnatun viestinnän, jota ei anneta henkilökohtaisella tasolla. Yleisen kuluttajavalistuksen kohteena on laajempi joukko ihmisiä ja sitä tehdään muun muassa julkisten tiedotusvälineiden, oppilaitoksissa vierailujen ja erilaisten tilaisuuksien kautta. Kuluttajaneuvonnan vuonna 2002 julkaisema esite (ks. liite 2) on oleellinen osa yleistä kuluttajavalistusta paikallistasolla. (Kolehmainen 2002.) Luku 4.3 käsittelee tarkemmin, miten esitteen avulla voidaan antaa tietoa kuluttajaneuvonnan palveluista ja millainen rooli sillä voi valistuksen kannalta olla. Yleisen kuluttajavalistuksen tehtävänä on ehkäistä ennalta kuluttajaongelmien syntyä ja lisätä kuluttajien tietoja ja taitoja. Tällainen ennalta ehkäisevä työ on ensiarvoisen tärkeää, mutta näyttää siltä, että sen toteuttamiseen on vuosi vuodelta yhä vähemmän resursseja. Kuluttajaviraston tekemästä raportista selviää, että suurin osa kuluttajista haluaa saada tietoa kuluttaja-asioista ensisijaisesti julkisten tiedotusvälineiden kautta. Monissa päivälehdissä julkaistaankin erityistä kuluttajasivua. (Grönlund 2001, 4.)

15 12 Tiedotusvälineiden kautta tehtävä valistus Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonnassa tehdään yleistä kuluttajavalistusta julkisten tiedotusvälineiden kautta. Vuonna 2001 kuluttajaneuvonta oli esillä julkisissa tiedotusvälineissä yhteensä kymmenen kertaa. Lehtiin tehtiin neljä haastattelua (Keskisuomalainen ja Suur-Jyväskylän Lehti), radioon samoin neljä (Radio Keski-Suomi) ja televisioon kaksi (TV2:n Keski-Suomen uutiset). Aiheet vaihtelivat laidasta laitaan. Lehtijutuissa käsiteltiin muun muassa yleistä asiaa kuluttajaneuvonnasta, luontaishoitoja, lomaosakekauppaa, euron käyttöönottoa ja joululahjojen palautusoikeutta. (Yleinen kuluttajavalistus 2001.) Tiedotusvälineiden kautta välittyy merkittävä osa kuluttajaneuvojien yleistä kuluttajavalistusta. Käsitykseni mukaan Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonnassa julkisten tiedotusvälineiden kautta tehty kuluttajavalistustyö on ollut pääasiassa pyydettyihin haastatteluihin vastaamista. Oman materiaalin tekeminen julkisten tiedotusvälineiden käyttöön olisi kuluttajaneuvonnan tunnetuksi tekemisen ja yleisen valistuksen toteutumisen kannalta tärkeää. Julkisten tiedotusvälineiden kautta tapahtuvaa valistusta on lisättävä. Tällöin valistus tapahtuisi kuluttajalähtöisestä näkökulmasta, sillä suurin osa kuluttajista haluaa saada tietoa kuluttaja-asioista juuri julkisista tiedotusvälineistä. Näkemykseni mukaan kuluttajaneuvojilla ei ole riittävästi aikaa yleiseen kuluttajavalistukseen. Suurin osa kuluttajaneuvojien työajasta kuluu neuvontaan ja valitusasioiden käsittelyyn. Kuluttajaneuvojat kokevat kuitenkin valistuksen tarpeelliseksi ja haluavat käyttää siihen enemmän resursseja. Kuluttajaneuvontalakikin painottaa yleisen valistuksen merkitystä. Ongelmana on resurssien puute. Kuluttajaneuvojia lisäämällä aikaa saataisiin riittämään myös valistukseen. Kuntien taloudellinen tilanne ei tätä valitettavasti tunnu sallivan. On siis tultava toimeen nykyisillä resursseilla. Uskon kuitenkin, että etukäteissuunnittelulla vähäiset resurssit saadaan riittämään myös valistustyöhön. Ennalta ehkäisevään valistukseen käytetty aika ei mene hukkaan. Valistuksen avulla kuluttajat saavat tarpeellista tietoa kuluttaja-asioista ja heidän kykynsä selviytyä itsenäisesti ongelmista kasvaa. Kun kuluttajien tieto lisääntyy ja heitä ohjataan omatoimisuuteen, vähenevät varmasti myös kuluttajaneuvontoihin tehtävät yhteydenotot. Luulen, että

16 13 jos kuluttajilla olisi enemmän tietoa omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, kuluttajaneuvojaan otettaisiin yhteyttä vain ongelmallisimmissa tapauksissa. Valistustilaisuudet Yleistä kuluttajavalistusta tehdään Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonnassa myös oppilaitoksissa vierailujen ja erilaisten tilaisuuksien välityksellä. Vuonna 2001 valistustilaisuuksia oli kahdeksan ja niihin osallistui 122 henkilöä. Kaksi valistustilaisuuksista oli yrityksissä ja loput eri oppilaitoksissa. Marraskuussa 2001 järjestettiin Jyväskylän suurimmissa marketeissa Euroinfo-viikko yhteistyössä Eurooppa-tiedotuksen, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Euroraha-tietopisteessä olleeseen euro-visaan tuli vastausta. Tapahtuma sai julkisuutta paikallisradiossa ja -televisiossa. (Kuluttajaneuvonnan toimintakertomus 2001, 2.) Näkemykseni mukaan vierailut, tilaisuudet ja tapahtumat ovat hyvä keino kuluttajaneuvonnan tunnetuksi tekemiseen sekä kuluttajainformaation välittämiseen. Ammattikorkeakoulun kanssa kannattaa tehdä jatkossakin yhteistyötä erilaisten tempausten järjestämisessä, koska opiskelijoilta saa tuoreita ideoita ja ovathan he ilmaista työvoimaa. Erilaisten tapahtumien kautta saatu julkisuus on ainoastaan tervetullutta. Kuluttajaneuvojan kasvojen tutuksi tuleminen vähentää varmasti kunnallisen virkakoneiston byrokraattisuutta ja madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä neuvojaan. Valistusmateriaali Kuluttajaneuvonnan toimistosta on saatavilla myös valistusaineistoa. Neuvonnassa on jakelussa esimerkiksi kuluttajaviraston tuottamaa valistusmateriaalia, etupäässä esitteitä eri aihepiireistä. Kuluttajaneuvonnasta voi lainata kuluttaja-asioita käsitteleviä videofilmejä. Koulut käyttävät tätä palvelua hyväkseen jonkin verran. Lista valistusaineistosta löytyy kuluttajaneuvonnan kotisivuilta. Myös kotisivut voidaan lukea yleisen kuluttajavalistuksen piiriin kuuluviksi. Luku 4.2 käsittelee sivujen sisältöä ja kehittämismahdollisuuksia. Henkilökohtainen neuvonta Kankaan ja Hellstedtin (1995) mukaan neuvonta on viestintää ja siinä pätevät viestinnän yleiset lait ja säännöt. Neuvonta liittyy läheisesti esimerkiksi kasvatukseen, opetukseen, valistukseen ja tiedottamiseen. Neuvojalta edellytetään asiantuntemusta ky-

17 14 seessä olevista asioista. Neuvonta on yksi asiakaspalvelun muoto ja neuvontatilanteessa kommunikointi tapahtuu aina vuorovaikutteisesti. Henkilökohtainen neuvonta on ensisijaisesti neuvojan ja asiakkaan välistä kahdenkeskistä vuorovaikutusta. Kangas ja Hellstedt pitävät neuvonnan perusajatuksena asiakkaan auttamista silloin, kun hän tekee itseään koskevia valintoja, ratkaisuja ja päätöksiä. Neuvonta merkitsee asiakkaalle avun saamista ongelmaan. Neuvonnan tavoitteet ovat lähellä tiedottamisen tavoitteita eli neuvontatilanteessa asiakkaalle annetaan tarpeeksi ajoissa ja riittävästi ymmärrettävässä muodossa olevaa tietoa, jota hän toimiakseen tarvitsee. (Kangas & Hellstedt 1995, 6, 25.) Kuluttajaneuvojan mukaan henkilökohtainen neuvonta on tehokasta, mutta vie neuvojalta paljon aikaa. Henkilökohtaisesti annettavassa neuvonnassa asiakas tavoitetaan parhaiten, asian kaikista puolista voidaan keskustella ja myös palaute saadaan välittömästi. (Kolehmainen 2002.) Vuonna 2001 kuluttajaneuvonnassa annettava ennalta ehkäisevä henkilökohtainen neuvonta lisääntyi jonkin verran muun muassa asunto- ja autokaupoissa. Myös valitusasioiden yhteydessä annettiin kuluttajille tietoja kuluttajansuojasäännöksistä. (Kuluttajaneuvonnan toimintakertomus 2001, 5.) 3.2 Viestinnän lähtökohdat Kuluttajaneuvonnan viestinnän lähtökohtina voidaan pitää muun muassa kuluttajaneuvontalakiin kirjattua kuluttajaneuvonnan tehtävää ja kuntalaissa mainittua kunnan velvollisuutta tiedottaa toiminnastaan ja palveluistaan. Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä toimiva Kuluttaja-asiain neuvottelukunta on laatinut kuluttajapoliittisen ohjelman, josta saadaan myös pohjaa kuluttajaneuvonnassa toteutettavalle viestinnälle. Koska kuluttajaneuvonta on osa Jyväskylä-konsernia, sen tulee ottaa huomioon viestinnässään Jyväskylän kaupungin viestintästrategiset ohjeet. Tärkeä lähtökohta kuluttajaneuvonnan viestintään on myös kuluttajien jatkuvasti lisääntyvä tarve saada tietoa kuluttaja-asioista. Kuviossa 1 esitellään kuluttajaneuvonnan viestinnän lähtökohdat ja niitä käsitellään tarkemmin tämän luvun seuraavissa kappaleissa.

18 15 Kuluttajaneuvonta- laki Kuluttajapoliittinen ohjelma KULUTTAJA- NEUVONNAN VIESTINTÄ Jyväskylän kaupungin viestintästrategia Kunta- lainsäädäntö KUVIO 1. Lähtökohdat kuluttajaneuvonnan viestintään Kuluttajaneuvontalaki Ensisijainen lähtökohta kuluttajaneuvonnan viestintään saadaan kuluttajaneuvontalakiin kirjatuista tehtävistä. Kuluttajaneuvonnassa annetaan yleistä valistusta ja henkilökohtaista neuvontaa kulutuspäätösten kannalta merkittävistä asioista sekä kuluttajan asemasta (Kuluttajansuoja 2002, 220). Kuluttajaneuvonnan keskeisin tehtävä on kuluttajien valistaminen ja neuvominen. Valistus ja neuvonta ovat jo sinällään viestinnän muotoja, mutta niiden perille saattamiseen tarvitaan viestinnän keinoja ja välineitä. Valistuksen ja neuvonnan sisältöä mietittäessä on painotettava paikallisia erityispiirteitä ja ajankohtaisia kuluttajaongelmia (Teittinen 1999, 7). Kuluttajapoliittinen ohjelma Lähtökohtia kuluttajaneuvonnan viestintään saadaan myös kuluttajapoliittisesta ohjelmasta. Kuluttaja-asiain neuvottelukunta on valmistellut kuluttajapoliittisen ohjelman vuosille Ohjelmassa annetaan suuntaviivat kuluttaja-asioiden kehittämiseen ja esitellään Suomen kansalliset kuluttajapoliittiset tavoitteet. Kuluttajapoli-

19 16 tiikan toimenpiteiden avulla pyritään varmistamaan kuluttajien mahdollisuus tosiasioihin perustuviin ja tietoisiin päätöksiin. (Kuluttajapoliittinen ohjelma 2000, 9-10.) Kuluttajan oikeudet tunnetaan Suomessa hyvin ja kuluttajilla on mahdollisuus saada apua kunnallisilta kuluttajaneuvojilta, mutta ongelmana on kuluttajien tietojen ja taitojen puutteellisuus. Kuluttajainformaation tulisi saavuttaa mahdollisimman monta kuluttajaa. Tämä voidaan varmistaa käyttämällä monipuolisesti eri viestintävälineitä. Viestinnän tavoitteena tulisi olla kuluttajien motivoiminen oma-aloitteiseen toimintaan, jolloin ongelmatilanteissa ei aina tarvittaisi ulkopuolista apua. (Emt. 12.) Kuntalainsäädäntö Koska kuluttajaneuvonta on kunnan tuottama palvelu, sen toimintaa säätelevät samat lait kuin kuntia yleensä. Kuntalaki ja siihen kirjatut tiedottamista koskevat osiot antavat lähtökohdat myös kuluttajaneuvonnan viestinnälle. Kuntien tiedottamista on ohjannut lainsäädäntö vuodesta 1977, jolloin kunnallislakiin säädettiin tiedotusvelvollisuus luvulla tiedotustoiminnassa alettiin huomioida kuntalaisten eli sanomien vastaanottajien etu. Vuonna 1995 voimaan tullessa uudessa kuntalaissa korostettiin tiedottamisen ja vuorovaikutuksen merkitystä. Kuntalaki pitää tärkeänä vuorovaikutuksen lisäämistä kunnan ja sen asukkaiden välillä. (Kunnan viestintä 2001, ) Viranomaisten viestintää säätelee myös laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja siihen liittyvä lainsäädäntö ( /1999). Vuonna 1999 voimaan tulleessa uudistetussa laissa on luku Viranomaisten velvollisuudet edistää tiedonsaantia ja hyvää tiedonhallintatapaa. Laissa on viranomaisille asetettu entistä laajempi velvollisuus tiedottaa toiminnastaan, palveluistaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen oikeuksista ja velvollisuuksista omaan toimialaansa kuuluvissa asioissa. (Siukosaari 1999, ) Viestintä ja vuorovaikutus on oleellinen osa kunnan asioiden valmistelua, päätöksentekoa ja palveluja. Avoimeen viestintään kuntia ohjaavat perustuslaki, julkisuuslainsäädäntö sekä kuntalain tiedotus- ja osallistumispykälät. Suomen Kuntaliitto hyväksyi tammikuussa 2001 kuntien viestintäperiaatteet ja julkaisi kuntien viestinnän tueksi oppaan Kunnan viestintä. Kuntalaisilla on oikeus tietää yhteisten asioiden hoidosta sekä osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Aktiivinen tiedottaminen ja vuorovaikutus antavat asukkaille mahdollisuuden vaikuttaa yhteisiin asioihin sekä arvioida

20 17 kunnan toimintaa. Kunnan toiminnan tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Palveluista viestimällä tuodaan helpotusta asukkaiden arkielämään. Toimiva tiedonkulku ja yhteydenpito sidosryhmiin ovat edellytyksenä kunnan tuloksekkaalle toiminnalle. Kuntaliiton julkaisemissa kunnan viestintäperiaatteissa kehotetaan kuntia kehittämään yhteistyötä median kanssa, parantamaan sähköpostin, internetin ja kuntalaistiedotteiden käyttöä sekä julkaisemaan esitteitä, oppaita ja katsauksia toiminnastaan ja palveluistaan. (Kunnan viestintä 2001, 3, 7.) Jyväskylän kaupungin viestintästrategia Kuntaliiton ohjeiden mukaan kunnassa on hyvä laatia viestintästrategia, jossa määritellään kunnan tavoittelema yhteisökuva sekä viestinnän peruslinjaukset (emt. 9). Jyväskylän kaupunki on laatinut viestinnälleen strategian, johon myös kuluttajaneuvonnan viestinnän tulee pohjautua. Strategiaan on kirjattu muun muassa viestinnän toiminta-ajatus, viestinnän sisältö, tavoitteet, tehtävät ja periaatteet. Luonnoksen kaupungin viestintästrategiaksi vuosille on laatinut kaupungin viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää. Viestintästrategia on käytössä, vaikkei sitä tietojeni mukaan ole virallisesti hyväksytty kaupunginhallituksessa. Viestintästrategian mukaan Jyväskylän kaupungin kriittisenä menestystekijänä voidaan pitää onnistunutta viestintää. Viestintä kuuluu kaupunkikonsernissa jokaiselle. Jyväskylän kaupungin viestintästrategian osa-alueet ovat: viestintästrategia ja käytännön viestintäohjeet, verkkoviestinnän strategia ja käytännön verkko-ohjeet sekä graafiset ohjeet. Viestintästrategia perustuu Jyväskylän kaupunkistrategian lisäksi kuntaviestinnän keskeisiin säännöksiin eli perustuslakiin, julkisuuslakiin ja kuntalakiin. Kaupungin viestinnälle on asetettu useita tavoitteita, kuten esimerkiksi: Toimitaan avoimesti ja ihmisläheisesti. Rohkaistaan vuorovaikutukseen ja keskusteluun. Tunnetaan ja hyödynnetään nykyaikaiset teknologiat. Lisätään neuvontapalveluja ja tiedon saatavuutta. (Mäenpää 2001b.)

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Kaupunginhallitus 467 16.11.2015 Kaupunkikonsernin virallisten ilmoitusten julkaiseminen 887/07.02.01.00.00/2015 KH 467 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän. viestintästrategia

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän. viestintästrategia Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän viestintästrategia 2 (6) Sisällys 1 Viestinnän lähtökohdat ja tehtävät... 3 2 Viestinnän visio... 3 3 Viestinnän missio... 3 4 Viestinnän toimintaperiaatteet... 3 5 Viestinnässä

Lisätiedot

Khall liite 1 Kh 26.1.2016

Khall liite 1 Kh 26.1.2016 1 Khall liite 1 Kh 26.1.2016 Luonnos 31.12.2015 SUOMUSSALMEN KUNNAN SOSIAALISEN MEDIAN OHJEET Tämä ohje sisältää Suomussalmen kunnan ja kuntakonsernin yhteisöjen toimintaperiaatteet sosiaalisen median

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kiteen kaupunki. Viestintäsuunnitelma

Kiteen kaupunki. Viestintäsuunnitelma Kiteen kaupunki Viestintäsuunnitelma Kiteen kaupunki Viestintäsuunnitelma 1 (12) Viestintäsuunnitelman tarkoitus... 2 Mitä Kuntalaki velvoittaa?... 2 Kiteen kaupungin viestintästrategia... 4 Mitä viestintä

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) tunnusten/visuaalisen ilmeen käyttöperiaatteet korkeakoulujen viestintämateriaaleissa ja korkeakoulujen tunnusten/visuaalisen

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Viestinnän yleiset periaatteet

Viestinnän yleiset periaatteet Viestinnän yleiset periaatteet 2 (5) 1 Eksoten viestinnän yleiset periaatteet 1.1 Miksi Eksote viestii 1.2 Mitä Eksote viestii 1.3 Kenelle ja kenen kanssa Eksote viestii 1.4 Miten Eksote viestii Etelä

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry

Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Henkilökohtaisen avun päivä Merikeskus Vellamo 13.5.2016 Jan Hänninen janhanni@janhanni.org puh. 0400 710 516 Kuka minä olen? Toimin toista

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelma JÄMSÄ KUHMOINEN KUNTARAKENNESELVITYS Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Jämsä-Kuhmoinen kuntarakenneselvitykseen liittyvää

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Kunnanhallitus XX LAUKAAN KUNNAN VIESTINNÄN PÄÄLINJAT

Kunnanhallitus XX LAUKAAN KUNNAN VIESTINNÄN PÄÄLINJAT Kunnanhallitus 21.11.2016 XX LAUKAAN KUNNAN VIESTINNÄN PÄÄLINJAT Laukaan kunnan viestinnän päälinjat Kunta viestii monessa roolissa ja tehtävässä. Kunta on paikallinen viranomainen, asukkaidensa hyvinvoinnin

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma 2016-2017 Orimattilan visio 2020: Itsenäinen Orimattila on uudistumiskykyinen ja yhteisöllinen maaseutukaupunki metropolialueen

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Kansalaisen käsikirjasta Suomi.fi:hin Kansalaisen käsikirja kirjana v. 1992 Kansalaisen käsikirja verkkopalveluna v. 1997 Julkishallinnon

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskussairaalantie 6, Savonlinna,

VIESTINTÄSTRATEGIA Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskussairaalantie 6, Savonlinna, ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN VIESTINTÄSTRATEGIA Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskussairaalantie 6, 57120 Savonlinna, www.isshp.fi VIESTINTÄ ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Viestintästrategia

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Luento 6.11.2008 Salli.Hakala@Helsinki.fi Laki - modernin järjestyksen kivijalka Demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta keskeisiä

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Vastaus valtuustoaloitteeseen / Karkkilan päätöksenteon avoimuuden edistämiseksi

Vastaus valtuustoaloitteeseen / Karkkilan päätöksenteon avoimuuden edistämiseksi Kaupunginvaltuusto 85 17.06.2013 Kaupunginhallitus 222 24.06.2013 Kaupunginhallitus 250 19.08.2013 Kaupunginvaltuusto 106 07.10.2013 Vastaus valtuustoaloitteeseen / Karkkilan päätöksenteon avoimuuden edistämiseksi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote Viestintästrategia- ja suunnitelma Viestinnän lähtökohdat Tilanne: epätietoisuus sote-uudistuksen etenemisestä, päätöksenteon

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki 8.11.2002 Pirjo Ståhle Organisaation tieto- ja toimintaympäristöt Suhteet avoin tiedonvaihto mekaaninen orgaaninen

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka

Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka 1.12.2015 2 Rakennerahastoviestintä Perusteet: miksi? Kohderyhmät: kenelle? Aiheet: mistä? Kanavat: miten? Tehostaminen: mistä apua? 3 Rakennerahastoviestinnän

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa 15.2.2017 Kuntastrategian linjaukset Maankäyttöstrategia KL 27.1.2017 - poimintoja - Yhteiskunnan edun mukaista olisi, että kaikki elinkeinot voisivat

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki

Lisätiedot

Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali

Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus 2009 Työrauha tavaksi kouluyhteisön itsearviointi Lyhyt virittäytyminen aiheeseen ennakointikysymysten avulla/

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto 23.9.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM120:00/2014 Asia: Lausuntopyyntö opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemasta hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje Pyhäjoen kunnan tiedotusohje Kunnanhallitus 26.4.2011 1. JOHDANTO Kunnallisen tiedottamisen lähtökohta on Kuntalain 29, jonka mukaan kunnan on tiedotettava aktiivisesti asukkailleen kunnassa vireillä olevista

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Asiointi Sirpa Salminen

Asiointi Sirpa Salminen Asiointi 25.3.2013 Sirpa Salminen Asiointi Asiakas- ja toiminnanohjaus organisaation kokonaisvaltainen tapa toimia, jossa suunnataan kaupungin voimavaroja oikeisiin asiakkaisiin / palveluihin. yhtenäinen

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi

TVT-opintojen starttaus Hermossa syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi PLE = personal learning environment henkilökohtainen oppimisen ympäristö, joka yhdistää teknologian, pedagogiikan, oppimisen ja ihmiset

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeus ja saatujen tietojen edelleen välittäminen

Luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeus ja saatujen tietojen edelleen välittäminen 8.11.2010 1(5) DocId: 145064 Luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeus ja saatujen tietojen edelleen välittäminen Viimeaikaiseen keskusteluun ja yleisönosaston kirjoitteluun liittyen on syytä kerrata luottamushenkilöinä

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Koonti Näkyy, kuuluu ja vaikuttaa! -tulosviestinnän koulutuksen (Tampere 8.12.2016) materiaaleista. Kaikki päivän materiaalit löydät: https://1drv.ms/f/s!anjvcgvt_x1ehddqn-tspw6v2x_ffg

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle!

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Pirkanmaa 2019 Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Esivalmistelun viestintäsuunnitelma Hyväksytty johtoryhmässä 13.10.2016 (Tämä suunnitelma ei sisällä mahdollisesti

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot