JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KULUTTAJANEUVONNAN VIESTINNÄN NYKYTILA JA KEHITTÄMINEN
|
|
- Leo Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KULUTTAJANEUVONNAN VIESTINNÄN NYKYTILA JA KEHITTÄMINEN Tiina Piirtola Opinnäytetyö Helmikuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä PIIRTOLA Tiina Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 44 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KULUTTAJANEUVONNAN VIESTINNÄN NYKYTILA JA KEHITTÄMINEN Koulutusohjelma Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja NIVES Marja Toimeksiantaja Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonta Tiivistelmä Tässä opinnäytetyössä käsiteltiin Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonnan viestintää. Työ keskittyi kuluttajaneuvonnan ulkoiseen viestintään ja erityisesti kuluttajaneuvonnan omiin viestintäkanaviin. Työssä paneuduttiin myös viestinnän suunnitteluun. Työssä etsittiin ideoita viestinnän toteuttamiseen ja tehtiin ehdotelma vuositasoisen viestintäsuunnitelman laatimisen tueksi. Kuluttajaneuvonnan viestintä on ennen kaikkea yleistä kuluttajavalistusta ja henkilökohtaista neuvontaa. Lähtökohtia kuluttajaneuvonnan viestintään antavat kuluttajaneuvontalaki, kansallinen kuluttajapoliittinen ohjelma, kuntalainsäädäntö ja Jyväskylän kaupungin viestintästrategia. Työssä käsiteltiin tarkemmin seuraavia viestinnän kanavia: puhelinneuvonta, kuluttajaneuvonnan kotisivut, kuluttajaneuvonnan esite ja Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti. Työn tavoitteena oli analysoida kuluttajaneuvonnan viestinnän nykytilaa. Työssä päädyttiin konkreettisiin kehittämisehdotuksiin, jotka koskevat erityisesti kuluttajaneuvonnan omia viestintäkanavia. Nykytilan analysointi osoitti, että kuluttajaneuvonnan viestintä kaipaa suunnitelmallisuutta. Käytettävissä olevia viestintäkanavia tulee hyödyntää entistä tehokkaammin ja esimerkiksi internetsivujen uudistaminen ja kehittäminen tulee ottaa yhdeksi lähiajan haasteeksi. Kuluttajaneuvonnan viestinnän suunnittelussa on muistettava ennen kaikkea kuluttajien tarpeet ja viestintä tulee toteuttaa kuluttajalähtöisestä näkökulmasta. Työssä esitettyjen kehittämisehdotusten pohjalta kuluttajaneuvonnassa voidaan saattaa alkuun jatkuva viestinnän suunnittelu- ja kehittämisprosessi. Avainsanat (asiasanat) Kuluttajaneuvonta, Jyväskylä, viestintä, organisaatioviestintä, ulkoinen viestintä, tiedotus, yleinen kuluttajavalistus, henkilökohtainen neuvonta, viestintäsuunnitelma, viestintästrategia Muut tiedot
3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author PIIRTOLA Tiina Type of Publication Dissertation Pages 44 Confidential Language Finnish Title Until PRESENT SITUATION ANALYSIS AND SUGGESTION FOR DEVELOPING COMMUNI- CATION AT JYVÄSKYLÄ CITY CONSUMER GUIDANCE Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor NIVES Marja Assigned by Jyväskylä City Consumer Guidance Abstract The present study deals with communication at Jyväskylä City Consumer Guidance. The focus of this study is on external communication and more precisely on the communication channels available for consumer guidance. The study also deals with the overall planning of communication. Ideas and a suggestion for an annual communication plan to support communication within consumer guidance are presented. Communication at consumer guidance consists mainly of general consumer education and personal guidance. The law on municipal consumer advice, national policy programme, municipal legislation and the communication strategy of Jyväskylä City give basis for communication. The following communication channels are covered: telephone service, homepage of consumer guidance, brochure of consumer guidance and newsletter of Jyväskylä City. Aim of this study was to analyse the present state of communication. Concrete development suggestions were made concerning especially the communication channels available for consumer guidance. Communication of the local consumer guidance would profit from overall planning. Available communication channels should be used more effectively and developing the homepage should be an immediate goal. Improving consumer communication should be based on the needs of the consumer. This study aims at beginning a continuous process of planning and developing communication at the consumer guidance office. Keywords Consumer guidance, Jyväskylä, communication, organisational communication, external communication, information, general consumer education, personal guidance, communication plan, communication strategy
4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Työn tarkoitus ja tavoitteet Viestinnän käsitteitä KUNNALLINEN KULUTTAJANEUVONTA Kuluttajaneuvonnan tehtävät Kuluttajaneuvonnan toteuttaminen Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonta KULUTTAJANEUVONNAN ULKOINEN VIESTINTÄ Viestinnän luonne Viestinnän lähtökohdat KULUTTAJANEUVONNAN VIESTINTÄKANAVIEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET Puhelinneuvonta Kuluttajaneuvonnan kotisivut Kuluttajaneuvonnan esite Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti KULUTTAJANEUVONNAN VIESTINNÄN SUUNNITTELU Viestinnän suunnittelu toiminnan tukena Viestinnän tavoitteet Viestintäsuunnitelman laatiminen POHDINTA...38 LÄHTEET...40
5 2 LIITTEET...42 Liite 1. Kuluttajaneuvonnan kotisivun pääsivu...42 Liite 2. Kuluttajaneuvonnan esite...43 Liite 3. Jyväskylä-lehti...44
6 3 1 JOHDANTO Olen aina ollut kiinnostunut kirjoittamisesta ja viestinnästä. Ollessani keväällä 2002 työharjoittelussa Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonnassa minulle annettiin tehtäväksi suunnitella esite kuluttajaneuvonnan toiminnasta. Oli mielenkiintoista miettiä, mitä ja missä muodossa kuluttajaneuvonnasta tulisi viestiä. Esitteen teon myötä sain idean myös opinnäytetyöhöni. Koska opintoni painottuvat kuluttajapalveluihin ja erityisesti kuluttajaviestintään oli loogista, että tekisin juuri viestintään liittyvän opinnäytetyön. Tulevaisuuden suunnitelmiini kuuluvat myös viestintään liittyvät jatkoopinnot. Muuttunut yhteiskunnallinen toimintaympäristö on lisännyt kuluttajien tiedon tarvetta. Kuluttaja-asioiden merkityksen kasvun myötä myös kuluttajille annettavan valistuksen ja neuvonnan tarve kasvaa koko ajan. Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonnan viestintää ei ole tähän asti sen kummemmin suunniteltu. Kuluttajaneuvonnan laatukäsikirjassa on tosin analysoitu yleisen kuluttajavalistuksen keinoja ja kanavia. Aikaisempina vuosina, jolloin neuvonnan toteutumista valvoi kuluttajalautakunta, tehtiin vuotuinen valistukseen liittyvä suunnitelma. Kuluttajaneuvonnassa ei ole kuitenkaan tehty kirjallista viestintäsuunnitelmaa. Suurin syy tähän on resurssipula. Työntekijöiden aika menee yhteydenottojen selvittämiseen eikä aikaa viestinnän suunnitteluun ole riittänyt, vaikka viestintä koetaan tärkeänä kuluttajaneuvonnan tunnetuksi tekemisen ja kuluttajien informoimisen välineenä. 1.1 Työn tarkoitus ja tavoitteet Tämän työn tarkoituksena on pohtia Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonnan viestintää kuluttajalähtöisestä näkökulmasta sekä selvittää kuluttajaneuvonnan viestinnän nykytilaa, tarkastella viestinnän eri välineitä ja päätyä konkreettisiin kehittämisehdotuksiin kuluttajaneuvonnan viestinnän tehostamiseksi. Aluksi työssä esitellään lyhyesti kunnallista kuluttajaneuvontaa ja Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvontaa. Työssä käsitellään viestinnän eri mahdollisuuksia ja tapoja
7 4 Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonnan palveluiden ja kuluttajalainsäädännön tunnetuksi tekemiseen kuluttajille. Työssä tarkastellaan lähemmin kuluttajaneuvonnan käytettävissä olevia omia viestintäkanavia, kuten kuluttajaneuvonnan kotisivuja ja Jyväskylän kaupungin tiedotuslehteä. Lisäksi työssä käydään läpi viestinnän suunnitteluun liittyviä asioita sekä annetaan ehdotuksia viestintäsuunnitelman tekemistä varten. Työn keskeisin tavoite on saattaa alkuun kuluttajaneuvonnan viestinnän suunnittelu- ja kehittämisprosessi. 1.2 Viestinnän käsitteitä Viestintä on läsnä kaikessa päivittäisessä toiminnassamme. Lähetämme ja otamme vastaan erilaisia viestejä jatkuvasti. Viestintää on olemassa monentasoista ja monta eri lajia. Tässä työssä keskityn organisaatioviestintään, josta käytetään myös termiä yhteisöviestintä. Yhteisöviestinnän käsittelyssä paneudun erityisesti kuluttajaneuvonnan ulkoiseen viestintään. Käytän työssäni Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonnasta pääsääntöisesti lyhennettä kuluttajaneuvonta. Viestintä Käsite viestintä eli kommunikaatio perustuu latinankieliseen sanaan communicare, joka tarkoittaa tehdä yhdessä. Suomessa sanan viestintä otti 1970-luvulla kielitoimiston suosituksesta käyttöön Osmo A. Wiio englanninkielisen sanan communication vastineena. (Siukosaari 1999, 11.) Viestinnällä tarkoitetaan sanomien tai tietojen vaihtamista ja se on Wiion (1994) mielestä ainoa keino vaikuttaa muihin ihmisiin. Viestintätapahtumassa lähettäjä lähettää sanoman vastaanottajalle jotain viestinnän kanavaa käyttäen. (Wiio 1994, 13, 76, 120.) Viestintä määritellään kirjallisuudessa lukuisin eri tavoin. Kankaan ja Hellstedtin (1995, 19) mukaan kaikissa määritelmissä on kuitenkin sama perusajatus: Viestintä on sanomien välitystä lähettäjän ja vastaanottajan välillä. Viestinnästä tuli 1990-luvulla muotisana. Puhutaan esimerkiksi joukkoviestinnästä, henkilökohtaisesta viestinnästä, sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä. Viestintä-sanaa käyttämällä yritykset haluavat näyttää siirtyneensä tiedottamisesta kokonaisvaltaisempaan toimintaan. Käsitteellä viestintä halutaan korostaa, että pelkästä tietojen lähettämisestä on siirrytty vuorovaikutteiseen ja avoimempaan suuntaan. (Siukosaari 1999,
8 5 12.) Myös Jyväskylän kaupungin viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää (2002) painottaa, että tiedottamisen sijaan tulisi nykyään käyttää viestintä-sanaa. Suomen Tiedottajien Liitto määrittelee tiedottamisen viestintätoimenpiteiden kokonaisuudeksi, jonka yritys tai organisaatio suuntaa yhteistyö- ja kohderyhmilleen. Tiedottamisen tehtävänä on tukea yhteisön tavoitteiden saavuttamista. Koska tiedotustoiminta ulottuu laajalle alalle, Suomen Tiedottajien Liitto suosittelee käyttämään tiedottamisen sijaan termiä yhteisöviestintä. (Kortetjärvi-Nurmi, Kuronen & Ollikainen 1997, 130.) Käsitteiden tarkka määrittely on vaikeaa, koska kirjallisuudessa käytetään edelleen myös käsitteitä tiedottaminen ja tiedotus. Juholin (2001) pitää tärkeänä käsitteen viestintä rajaamista. Viestinnästä on tullut aikamme yleiskäsite, joten on hyvä rajata missä merkityksessä sitä milloinkin käytetään. Yhteisöjen tai organisaatioiden sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä on käytetty pitkään käsitettä tiedotus, tiedottaminen tai tiedotustoiminta. (Juholin 2001, ) Organisaatioviestintä Siukosaaren (1999) mielestä organisaation tai yhteisön viestinnästä puhuttaessa on parasta käyttää organisaatioviestinnän sijaan nimitystä yhteisöviestintä. Viestinnän avulla yhteisö tiedottaa, mikä se on ja mitä se tekee. Viestintää käytetään myös yhteisön tunnettuuden lisäämiseksi. Yhteisöviestintä on ennen kaikkea tiedoilla ja vuorovaikutustaidoilla vaikuttamista luku lisäsi merkittävästi yhteisöviestintää, erityisesti järjestöt ja julkishallinto ovat asettaneet tavoitteita myös viestinnälleen. Yhteisöviestinnän avulla voidaan rakentaa mielikuvaa yhteisöstä ja varmistaa vuorovaikutteinen tiedonvälitys. Onnistunut viestintä on hyvä tuki niin yhteisön päivittäiselle kuin pitkäjänteisellekin toiminnalle. (Siukosaari 1999, 9-12.) Juholinin (2001, 18) mukaan yhteisöviestinnällä tarkoitetaan kaikkea organisaation sisällä ja ympäristön kanssa käydyissä vuoropuheluissa syntyvää tiedonvaihtoa, vuorovaikutusta ja kulttuuria.
9 6 Ulkoinen viestintä Ulkoinen viestintä on tiedottamista yhteisön asioista ulospäin ja yhteydenpitoa erilaisiin yhteisöä ympäröiviin ryhmiin. Ulkoisella viestinnällä on tärkeä merkitys yhteisökuvan rakentamisessa. Yhteisön viestintä voi kohdistua suurelle yleisölle, mutta resurssit huomioiden on järkevämpää kohdistaa viestintä tarkoin harkituille ryhmille. Viestintää voi suunnata muun muassa seuraaville ryhmille: asiakkaat, valtuutetut, virkamiehet, opiskelijat ja joukkoviestimien toimittajat. Ulkoista viestintää ovat esimerkiksi puhelinkeskustelut, yhteisövierailut, avoimien ovien päivät, esitteet, kotisivut ja yhteisön vuosikertomukset. (Siukosaari 1999, ) 2 KUNNALLINEN KULUTTAJANEUVONTA Kuluttajaneuvonta on yleishyödyllistä viranomaisneuvontaa. Kunnallinen kuluttajaneuvonta on osa kunnallista kuluttajapolitiikkaa ja sen tarkoituksena on huolehtia kuntalaisten eduista heidän toimiessaan kuluttajina sekä kulutushyödykkeiden ostajina ja käyttäjinä. Vuonna 1978 tuli voimaan laki kuluttajansuojasta. Lain tarkoituksena oli saada kuluttajat kääntymään ongelmatilanteissa ensisijaisesti kunnallisten kuluttajaneuvojien puoleen. (Kangas & Hellstedt 1995, 7-12.) Kuluttajaneuvontalainsäädännön tultua voimaan kuluttajaneuvonta laajeni melko nopeasti. Vuonna 1979 neuvonnan piirissä oli noin 36 prosenttia väestöstä ja neuvontaa annettiin 23:ssa kunnassa. Vuonna 1981 jo yli puolella väestöstä oli mahdollisuus saada neuvontaa ja vuonna 1991 neuvontajärjestelmä kattoi jo 74 prosenttia väestöstä. (Teittinen 1999, 3.) Kuluttajansuojalakia uudistettiin vuonna Laki kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnassa (L 72/1992) määrää kunnan järjestämään kuluttajaneuvontaa. Kuluttajaneuvonta on kunnan lakisääteinen tehtävä ja sen tulee olla asukkaille maksutonta. Kuluttajaneuvontaa annetaan ensisijaisesti kunnassa asuville henkilöille. Kunnalla on käytettävissään monia erilaisia mahdollisuuksia kuluttajaneuvonnan järjestämiseen. Kunta voi esimerkiksi perustaa kuluttajaneuvojan viran, järjestää kuluttajaneuvonnan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai ostaa neuvontapalvelut toiselta kunnalta. (Kuluttajansuoja 2002, 220.) Uuden lain seurauksena kuluttajaneuvontatoiminta laajeni
10 7 huomattavasti entisestään. Vuonna 1992 neuvontaa annettiin jo lähes kaikissa kunnissa ja vuoden 1995 lopussa koko maa oli saatu kuluttajaneuvonnan piiriin. (Teittinen 1999, 3.) 2.1 Kuluttajaneuvonnan tehtävät Kuluttajaneuvonnan tehtävät määritellään kuluttajaneuvontalain (L 72/1992) 2 :ssä seuraavasti. Kuluttajaneuvonnassa: 1) annetaan yleistä valistusta ja henkilökohtaista neuvontaa kulutuspäätösten kannalta merkittävistä asioista sekä kuluttajan asemasta; 2) avustetaan kuluttajaa yksittäisessä elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisessä ristiriitatilanteessa selvittämällä asiaa ja pyrkimällä sovintoratkaisuun sekä ohjataan kuluttajaa tarvittaessa asianmukaiseen oikeussuojaelimeen; 3) osallistutaan kulutushyödykkeiden hintojen, laadun, markkinoinnin ja sopimusehtojen seurantaan; sekä 4) avustetaan pyynnöstä muita kuluttajaviranomaisia. (Kuluttajansuoja 2002, 220.) 2.2 Kuluttajaneuvonnan toteuttaminen Kunnallinen kuluttajaneuvoja toimii yksittäisen kuluttajan tukena ja apuna. Kuluttajaneuvojan on annettava kuluttajalle tämän pyynnöstä neuvoja ja opastusta, joiden avulla kuluttaja pystyy tekemään ratkaisuja sekä turvaamaan etunsa ja oikeutensa. Kuluttajaneuvojan puoleen voi kääntyä silloin, kun ongelmia ilmenee. Kuluttajaneuvojalta on mahdollista saada opastusta ja neuvoja jo ennen kulutushyödykkeen hankintaa sekä muissakin kuluttajan asemaan liittyvissä asioissa. (Kuluttajan lakiopas 2002, 1.) Kuntien on annettava vuosittain Kuluttajavirastolle selvitys kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnassa. Kuluttajavirasto tekee kunnilta saatujen tietojen pohjalta yhteenvedon koko maan kuluttajaneuvontapalveluista. Kuluttajaneuvontaa annettiin vuonna 2000 kaikissa maamme 452:ssa kunnassa. Kuluttajaneuvojia oli yhteensä 176, joista päätoimisina työskenteli 57. Oman toimen ohella tehtäviä hoiti 113 henkilöä, lisäksi
11 8 kuudella henkilöllä oli hoidettavanaan yhdistetty velka- ja kuluttajaneuvonta. Neuvonta-alueita oli 66, joista suurimmalla yhteistoiminta-alueella hoidettiin 19 kunnan neuvontapalvelut. (Grönlund 2001, 1-2.) Yhteydenotot kuluttajaneuvontoihin Vuonna 2000 koko maan kunnallisiin kuluttajaneuvojiin otettiin yhteyttä kertaa. Yhteydenotoista oli valituksia 59 prosenttia eli kappaletta. Tiedusteluja oli 41 prosenttia ( kappaletta), joista 36 prosenttia koski erilaisia hyödykkeitä. Yhteydenottojen määrä vaihtelee kunnittain huomattavasti. Yhteydenottojen lukumäärään vaikuttaa etupäässä se, kuinka hyvin kuluttajaneuvonta on kunnassa järjestetty. Kuluttajaviraston raportissa kuluttajaneuvontatoiminnasta vuosilta 1999 ja 2000 todetaan, että kaikenlaiset asumiseen liittyvät asiat ovat runsaslukuisesti esillä kuluttajaneuvontaan tehdyissä yhteydenotoissa. Seuraavaksi eniten valituksia ja yhteydenottoja kuluttajaneuvojille tulee autoista. (Grönlund 2001, 1, 3.) Viimeisen kymmenen vuoden aikana kuluttajaneuvontaan tulevien yhteydenottojen määrä on kasvanut radikaalisti. Uskon, että vuonna 1992 tehty lakimuutos, jossa kaikki kunnat velvoitettiin järjestämään kuluttajaneuvontaa, on merkittävin syy yhteydenottojen lukumäärän kasvuun. Myös kuluttajien lisääntynyt tiedon tarve näkyy yhteydenottojen määrässä. Näkemykseni mukaan kuluttajat ovat vuosi vuodelta tietoisempia oikeuksistaan ja kuntien tarjoamasta kuluttajaneuvonnasta. 2.3 Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonta Vuonna 1978 Jyväskylässä aloitettu kunnallinen kuluttajaneuvonta on osa Jyväskyläkonsernia. Kuluttajaneuvonta sijoittuu Jyväskylän kaupunkiorganisaatiossa keskushallinnon hallintokeskukseen ja sen toimintaa valvoo Jyväskylän kaupunginhallitus. Kuluttajaneuvonnalla on kaksi vakituista työntekijää, kuluttajaneuvoja ja kuluttajasihteeri. Kuluttajaneuvojana on toiminnan alusta asti työskennellyt Matti Kolehmainen. (Kuluttajaneuvonnan toimintakertomus 2001, 1-2.) Kuluttajaneuvonta sijaitsee aivan kaupungin ydinkeskustassa Nikolainkulmassa, osoitteessa Vapaudenkatu 53. Kuluttajaneuvontapalveluita annetaan pääasiassa puhe-
12 9 limitse. Kuluttajaneuvojalla on päivittäinen puhelinaika: maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 9-11 ja torstaisin kello Kuluttajasihteeri palvelee kävijöitä toimistossa maanantaista perjantaihin kello Jos haluaa asioida henkilökohtaisesti kuluttajaneuvojan kanssa, on hyvä varata aika etukäteen. Kuluttajaneuvonnan toiminta-ajatuksessa määritellään kuluttajaneuvontalain velvoittamia toimenpiteitä, kuten maksuttoman neuvonnan ja kuluttajavalistuksen antaminen ja kuluttajan avustaminen ristiriitatilanteessa. Ennalta ehkäisevän ja kuluttajan ongelmista lähtevän valistuksen antaminen on ensisijaisen tärkeää toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi. Kuluttajaneuvonnan päätoimintoina voidaan pitää kuluttajan oikeussuojasta huolehtimista, kuluttajavalistuksen antamista ja kuluttajan puolesta vaikuttamista. (Kuluttajaneuvonnan toimintakertomus 2001, 1.) Kuluttajaneuvonta tarjoaa palvelujaan ostopalveluina jyväskyläläisten lisäksi yhteistyökuntien asukkaille. Toimialueella oli vuoden 2001 lopussa lähes asukasta. (Kolehmainen 2002.) Kuluttajaneuvonnan toimialueen muodostaa tällä hetkellä seitsemän kuntaa: Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Petäjävesi ja Korpilahti. Korpilahden kunta liittyi vuoden 2003 alussa Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvontapalveluiden piiriin. (Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonnan kotisivut.) Vuoden 2001 aikana yhteydenottoja kuluttajaneuvontaan kirjattiin kappaletta. Näistä valituksia oli kappaletta eli 58,5 prosenttia ja tiedusteluja kappaletta eli 41,5 prosenttia. Suurin osa, 94,3 prosenttia, yhteydenotoista oli suullisia. Kirjallisia yhteydenottoja oli 192 kappaletta, näistä 135 sähköpostitse, 50 kirjeitse ja seitsemän faksilla. Vuonna 2001 yhteydenottojen kolme selkeästi suurinta asiaryhmää olivat: 1. Asunto- ja kiinteistökauppa, lomaosakkeet, asunto-osakeyhtiöt, huoneenvuokra-asiat. 2. Autot ja muut moottoriajoneuvot, korjaus, vuokraus, varaosat. 3. Talopaketit ja -urakat, rakennustarvikkeet, kalusteet, remontit. (Kuluttajaneuvonnan toimintakertomus 2001, 2-3.)
13 10 3 KULUTTAJANEUVONNAN ULKOINEN VIESTINTÄ Viestinnällä on keskeinen sija Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonnassa. Viestinnän avulla toteutetaan kuluttajaneuvontalaissa määrättyjä tehtäviä. Kuluttajaneuvojan mukaan viestinnän päätehtäviä ovat kuluttajan aseman parantaminen ja vahvistaminen. Viestinnän avulla kuluttajia informoidaan heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan kuluttajina. Tavoitteena on ennen kaikkea tietävä ja taitava kuluttaja, joka osaa tehdä viisaita päätöksiä valinnoissaan. (Kolehmainen 2002.) Olen kuluttajaneuvojan kanssa samaa mieltä siitä, että kuluttajaneuvonnan viestinnän tärkein tehtävä on kuluttajatiedon antaminen. Näkemykseni mukaan kuluttajaneuvonnalla on kuitenkin myös jonkinasteista tarvetta viestiä olemassaolostaan. Harjoitteluaikanani havaitsin, että muutamat asiakkaat eivät tienneet, millaisissa asioissa kuluttajaneuvojan puoleen voi kääntyä ja joillain asiakkailla ei ollut tietoa edes siitä, missä kuluttajaneuvonta sijaitsee. Toimivan ja oikein suunnatun ulkoisen viestinnän avulla kuluttajaneuvonta voi lisätä toimintansa tunnettuutta ja vaikuttaa myös imagonsa muodostumiseen sidosryhmien keskuudessa. Ulkoista viestintää voidaan tehdä sekä julkisten tiedotusvälineiden että kuluttajaneuvonnan omien viestintäkanavien kautta. Olen rajannut aiheeni siten, että keskityn työssäni käsittelemään tarkemmin kuluttajaneuvonnan omia viestintäkanavia (ks. luku 4). 3.1 Viestinnän luonne Kuluttajaneuvonnan viestintä voidaan jakaa yleiseen kuluttajavalistukseen ja henkilökohtaiseen neuvontaan. Kuluttajaneuvojan tulee antaa kuluttajille säännöllisesti tietoja ja valistusta kuluttajan asemasta sekä kulutushyödykkeistä sekä niiden hankkimiseen ja käyttöön liittyvistä kysymyksistä. Valistus ja neuvonta tulee toteuttaa sellaisin tiedonvälityskeinoin, joiden avulla kunnan asukkaat tavoitetaan mahdollisimman laajalti. (HE 1991, 4.) Kuluttajansuojalakia uudistettaessa pidettiin tärkeänä, että oma-aloitteinen yleinen kuluttajavalistus ja henkilökohtainen neuvonta kulutuspäätösten kannalta merkittävistä
14 11 asioista sekä kuluttajan asemasta olisi jatkossakin keskeisellä sijalla kunnallisessa kuluttajaneuvonnassa. (Emt. 7.) Vuonna 1992 voimaan tulleeseen uuteen lakiin kirjattiinkin yhdeksi kuluttajaneuvonnan päätehtäväksi yleisen valistuksen ja henkilökohtaisen neuvonnan antaminen kuluttajille. Kuluttajaneuvojan työajasta kuluu noin 80 prosenttia kuluttajien henkilökohtaiseen neuvontaan tai valitusasioiden hoitamiseen. Yleisen kuluttajavalistuksen osuus työajasta on päätoimisilla kuluttajaneuvojilla 12 prosenttia. Kuluttajaneuvojat haluaisivat tosin käyttää nykyistä enemmän aikaa yleiseen valistustoimintaan. (Teittinen 1999, 8.) Yleinen kuluttajavalistus Kuluttajavalistuksena voidaan pitää sellaisia toimenpiteitä, joiden avulla kuluttajille pyritään antamaan tietoja, taitoja ja valmiuksia toimia kuluttajan roolissa. Kuluttajavalistusta antavat kunnallisten kuluttajaneuvojien lisäksi muut kuluttajaviranomaiset sekä kuluttaja- ja kotitalousneuvontajärjestöt, oppilaitokset ja tiedotusvälineet. (CD Facta 2002.) Kuluttajaneuvojan määritelmän mukaan yleinen kuluttajavalistus sisältää sellaisen kuluttajille suunnatun viestinnän, jota ei anneta henkilökohtaisella tasolla. Yleisen kuluttajavalistuksen kohteena on laajempi joukko ihmisiä ja sitä tehdään muun muassa julkisten tiedotusvälineiden, oppilaitoksissa vierailujen ja erilaisten tilaisuuksien kautta. Kuluttajaneuvonnan vuonna 2002 julkaisema esite (ks. liite 2) on oleellinen osa yleistä kuluttajavalistusta paikallistasolla. (Kolehmainen 2002.) Luku 4.3 käsittelee tarkemmin, miten esitteen avulla voidaan antaa tietoa kuluttajaneuvonnan palveluista ja millainen rooli sillä voi valistuksen kannalta olla. Yleisen kuluttajavalistuksen tehtävänä on ehkäistä ennalta kuluttajaongelmien syntyä ja lisätä kuluttajien tietoja ja taitoja. Tällainen ennalta ehkäisevä työ on ensiarvoisen tärkeää, mutta näyttää siltä, että sen toteuttamiseen on vuosi vuodelta yhä vähemmän resursseja. Kuluttajaviraston tekemästä raportista selviää, että suurin osa kuluttajista haluaa saada tietoa kuluttaja-asioista ensisijaisesti julkisten tiedotusvälineiden kautta. Monissa päivälehdissä julkaistaankin erityistä kuluttajasivua. (Grönlund 2001, 4.)
15 12 Tiedotusvälineiden kautta tehtävä valistus Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonnassa tehdään yleistä kuluttajavalistusta julkisten tiedotusvälineiden kautta. Vuonna 2001 kuluttajaneuvonta oli esillä julkisissa tiedotusvälineissä yhteensä kymmenen kertaa. Lehtiin tehtiin neljä haastattelua (Keskisuomalainen ja Suur-Jyväskylän Lehti), radioon samoin neljä (Radio Keski-Suomi) ja televisioon kaksi (TV2:n Keski-Suomen uutiset). Aiheet vaihtelivat laidasta laitaan. Lehtijutuissa käsiteltiin muun muassa yleistä asiaa kuluttajaneuvonnasta, luontaishoitoja, lomaosakekauppaa, euron käyttöönottoa ja joululahjojen palautusoikeutta. (Yleinen kuluttajavalistus 2001.) Tiedotusvälineiden kautta välittyy merkittävä osa kuluttajaneuvojien yleistä kuluttajavalistusta. Käsitykseni mukaan Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonnassa julkisten tiedotusvälineiden kautta tehty kuluttajavalistustyö on ollut pääasiassa pyydettyihin haastatteluihin vastaamista. Oman materiaalin tekeminen julkisten tiedotusvälineiden käyttöön olisi kuluttajaneuvonnan tunnetuksi tekemisen ja yleisen valistuksen toteutumisen kannalta tärkeää. Julkisten tiedotusvälineiden kautta tapahtuvaa valistusta on lisättävä. Tällöin valistus tapahtuisi kuluttajalähtöisestä näkökulmasta, sillä suurin osa kuluttajista haluaa saada tietoa kuluttaja-asioista juuri julkisista tiedotusvälineistä. Näkemykseni mukaan kuluttajaneuvojilla ei ole riittävästi aikaa yleiseen kuluttajavalistukseen. Suurin osa kuluttajaneuvojien työajasta kuluu neuvontaan ja valitusasioiden käsittelyyn. Kuluttajaneuvojat kokevat kuitenkin valistuksen tarpeelliseksi ja haluavat käyttää siihen enemmän resursseja. Kuluttajaneuvontalakikin painottaa yleisen valistuksen merkitystä. Ongelmana on resurssien puute. Kuluttajaneuvojia lisäämällä aikaa saataisiin riittämään myös valistukseen. Kuntien taloudellinen tilanne ei tätä valitettavasti tunnu sallivan. On siis tultava toimeen nykyisillä resursseilla. Uskon kuitenkin, että etukäteissuunnittelulla vähäiset resurssit saadaan riittämään myös valistustyöhön. Ennalta ehkäisevään valistukseen käytetty aika ei mene hukkaan. Valistuksen avulla kuluttajat saavat tarpeellista tietoa kuluttaja-asioista ja heidän kykynsä selviytyä itsenäisesti ongelmista kasvaa. Kun kuluttajien tieto lisääntyy ja heitä ohjataan omatoimisuuteen, vähenevät varmasti myös kuluttajaneuvontoihin tehtävät yhteydenotot. Luulen, että
16 13 jos kuluttajilla olisi enemmän tietoa omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, kuluttajaneuvojaan otettaisiin yhteyttä vain ongelmallisimmissa tapauksissa. Valistustilaisuudet Yleistä kuluttajavalistusta tehdään Jyväskylän kaupungin kuluttajaneuvonnassa myös oppilaitoksissa vierailujen ja erilaisten tilaisuuksien välityksellä. Vuonna 2001 valistustilaisuuksia oli kahdeksan ja niihin osallistui 122 henkilöä. Kaksi valistustilaisuuksista oli yrityksissä ja loput eri oppilaitoksissa. Marraskuussa 2001 järjestettiin Jyväskylän suurimmissa marketeissa Euroinfo-viikko yhteistyössä Eurooppa-tiedotuksen, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Euroraha-tietopisteessä olleeseen euro-visaan tuli vastausta. Tapahtuma sai julkisuutta paikallisradiossa ja -televisiossa. (Kuluttajaneuvonnan toimintakertomus 2001, 2.) Näkemykseni mukaan vierailut, tilaisuudet ja tapahtumat ovat hyvä keino kuluttajaneuvonnan tunnetuksi tekemiseen sekä kuluttajainformaation välittämiseen. Ammattikorkeakoulun kanssa kannattaa tehdä jatkossakin yhteistyötä erilaisten tempausten järjestämisessä, koska opiskelijoilta saa tuoreita ideoita ja ovathan he ilmaista työvoimaa. Erilaisten tapahtumien kautta saatu julkisuus on ainoastaan tervetullutta. Kuluttajaneuvojan kasvojen tutuksi tuleminen vähentää varmasti kunnallisen virkakoneiston byrokraattisuutta ja madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä neuvojaan. Valistusmateriaali Kuluttajaneuvonnan toimistosta on saatavilla myös valistusaineistoa. Neuvonnassa on jakelussa esimerkiksi kuluttajaviraston tuottamaa valistusmateriaalia, etupäässä esitteitä eri aihepiireistä. Kuluttajaneuvonnasta voi lainata kuluttaja-asioita käsitteleviä videofilmejä. Koulut käyttävät tätä palvelua hyväkseen jonkin verran. Lista valistusaineistosta löytyy kuluttajaneuvonnan kotisivuilta. Myös kotisivut voidaan lukea yleisen kuluttajavalistuksen piiriin kuuluviksi. Luku 4.2 käsittelee sivujen sisältöä ja kehittämismahdollisuuksia. Henkilökohtainen neuvonta Kankaan ja Hellstedtin (1995) mukaan neuvonta on viestintää ja siinä pätevät viestinnän yleiset lait ja säännöt. Neuvonta liittyy läheisesti esimerkiksi kasvatukseen, opetukseen, valistukseen ja tiedottamiseen. Neuvojalta edellytetään asiantuntemusta ky-
17 14 seessä olevista asioista. Neuvonta on yksi asiakaspalvelun muoto ja neuvontatilanteessa kommunikointi tapahtuu aina vuorovaikutteisesti. Henkilökohtainen neuvonta on ensisijaisesti neuvojan ja asiakkaan välistä kahdenkeskistä vuorovaikutusta. Kangas ja Hellstedt pitävät neuvonnan perusajatuksena asiakkaan auttamista silloin, kun hän tekee itseään koskevia valintoja, ratkaisuja ja päätöksiä. Neuvonta merkitsee asiakkaalle avun saamista ongelmaan. Neuvonnan tavoitteet ovat lähellä tiedottamisen tavoitteita eli neuvontatilanteessa asiakkaalle annetaan tarpeeksi ajoissa ja riittävästi ymmärrettävässä muodossa olevaa tietoa, jota hän toimiakseen tarvitsee. (Kangas & Hellstedt 1995, 6, 25.) Kuluttajaneuvojan mukaan henkilökohtainen neuvonta on tehokasta, mutta vie neuvojalta paljon aikaa. Henkilökohtaisesti annettavassa neuvonnassa asiakas tavoitetaan parhaiten, asian kaikista puolista voidaan keskustella ja myös palaute saadaan välittömästi. (Kolehmainen 2002.) Vuonna 2001 kuluttajaneuvonnassa annettava ennalta ehkäisevä henkilökohtainen neuvonta lisääntyi jonkin verran muun muassa asunto- ja autokaupoissa. Myös valitusasioiden yhteydessä annettiin kuluttajille tietoja kuluttajansuojasäännöksistä. (Kuluttajaneuvonnan toimintakertomus 2001, 5.) 3.2 Viestinnän lähtökohdat Kuluttajaneuvonnan viestinnän lähtökohtina voidaan pitää muun muassa kuluttajaneuvontalakiin kirjattua kuluttajaneuvonnan tehtävää ja kuntalaissa mainittua kunnan velvollisuutta tiedottaa toiminnastaan ja palveluistaan. Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä toimiva Kuluttaja-asiain neuvottelukunta on laatinut kuluttajapoliittisen ohjelman, josta saadaan myös pohjaa kuluttajaneuvonnassa toteutettavalle viestinnälle. Koska kuluttajaneuvonta on osa Jyväskylä-konsernia, sen tulee ottaa huomioon viestinnässään Jyväskylän kaupungin viestintästrategiset ohjeet. Tärkeä lähtökohta kuluttajaneuvonnan viestintään on myös kuluttajien jatkuvasti lisääntyvä tarve saada tietoa kuluttaja-asioista. Kuviossa 1 esitellään kuluttajaneuvonnan viestinnän lähtökohdat ja niitä käsitellään tarkemmin tämän luvun seuraavissa kappaleissa.
18 15 Kuluttajaneuvonta- laki Kuluttajapoliittinen ohjelma KULUTTAJA- NEUVONNAN VIESTINTÄ Jyväskylän kaupungin viestintästrategia Kunta- lainsäädäntö KUVIO 1. Lähtökohdat kuluttajaneuvonnan viestintään Kuluttajaneuvontalaki Ensisijainen lähtökohta kuluttajaneuvonnan viestintään saadaan kuluttajaneuvontalakiin kirjatuista tehtävistä. Kuluttajaneuvonnassa annetaan yleistä valistusta ja henkilökohtaista neuvontaa kulutuspäätösten kannalta merkittävistä asioista sekä kuluttajan asemasta (Kuluttajansuoja 2002, 220). Kuluttajaneuvonnan keskeisin tehtävä on kuluttajien valistaminen ja neuvominen. Valistus ja neuvonta ovat jo sinällään viestinnän muotoja, mutta niiden perille saattamiseen tarvitaan viestinnän keinoja ja välineitä. Valistuksen ja neuvonnan sisältöä mietittäessä on painotettava paikallisia erityispiirteitä ja ajankohtaisia kuluttajaongelmia (Teittinen 1999, 7). Kuluttajapoliittinen ohjelma Lähtökohtia kuluttajaneuvonnan viestintään saadaan myös kuluttajapoliittisesta ohjelmasta. Kuluttaja-asiain neuvottelukunta on valmistellut kuluttajapoliittisen ohjelman vuosille Ohjelmassa annetaan suuntaviivat kuluttaja-asioiden kehittämiseen ja esitellään Suomen kansalliset kuluttajapoliittiset tavoitteet. Kuluttajapoli-
19 16 tiikan toimenpiteiden avulla pyritään varmistamaan kuluttajien mahdollisuus tosiasioihin perustuviin ja tietoisiin päätöksiin. (Kuluttajapoliittinen ohjelma 2000, 9-10.) Kuluttajan oikeudet tunnetaan Suomessa hyvin ja kuluttajilla on mahdollisuus saada apua kunnallisilta kuluttajaneuvojilta, mutta ongelmana on kuluttajien tietojen ja taitojen puutteellisuus. Kuluttajainformaation tulisi saavuttaa mahdollisimman monta kuluttajaa. Tämä voidaan varmistaa käyttämällä monipuolisesti eri viestintävälineitä. Viestinnän tavoitteena tulisi olla kuluttajien motivoiminen oma-aloitteiseen toimintaan, jolloin ongelmatilanteissa ei aina tarvittaisi ulkopuolista apua. (Emt. 12.) Kuntalainsäädäntö Koska kuluttajaneuvonta on kunnan tuottama palvelu, sen toimintaa säätelevät samat lait kuin kuntia yleensä. Kuntalaki ja siihen kirjatut tiedottamista koskevat osiot antavat lähtökohdat myös kuluttajaneuvonnan viestinnälle. Kuntien tiedottamista on ohjannut lainsäädäntö vuodesta 1977, jolloin kunnallislakiin säädettiin tiedotusvelvollisuus luvulla tiedotustoiminnassa alettiin huomioida kuntalaisten eli sanomien vastaanottajien etu. Vuonna 1995 voimaan tullessa uudessa kuntalaissa korostettiin tiedottamisen ja vuorovaikutuksen merkitystä. Kuntalaki pitää tärkeänä vuorovaikutuksen lisäämistä kunnan ja sen asukkaiden välillä. (Kunnan viestintä 2001, ) Viranomaisten viestintää säätelee myös laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja siihen liittyvä lainsäädäntö ( /1999). Vuonna 1999 voimaan tulleessa uudistetussa laissa on luku Viranomaisten velvollisuudet edistää tiedonsaantia ja hyvää tiedonhallintatapaa. Laissa on viranomaisille asetettu entistä laajempi velvollisuus tiedottaa toiminnastaan, palveluistaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen oikeuksista ja velvollisuuksista omaan toimialaansa kuuluvissa asioissa. (Siukosaari 1999, ) Viestintä ja vuorovaikutus on oleellinen osa kunnan asioiden valmistelua, päätöksentekoa ja palveluja. Avoimeen viestintään kuntia ohjaavat perustuslaki, julkisuuslainsäädäntö sekä kuntalain tiedotus- ja osallistumispykälät. Suomen Kuntaliitto hyväksyi tammikuussa 2001 kuntien viestintäperiaatteet ja julkaisi kuntien viestinnän tueksi oppaan Kunnan viestintä. Kuntalaisilla on oikeus tietää yhteisten asioiden hoidosta sekä osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Aktiivinen tiedottaminen ja vuorovaikutus antavat asukkaille mahdollisuuden vaikuttaa yhteisiin asioihin sekä arvioida
20 17 kunnan toimintaa. Kunnan toiminnan tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Palveluista viestimällä tuodaan helpotusta asukkaiden arkielämään. Toimiva tiedonkulku ja yhteydenpito sidosryhmiin ovat edellytyksenä kunnan tuloksekkaalle toiminnalle. Kuntaliiton julkaisemissa kunnan viestintäperiaatteissa kehotetaan kuntia kehittämään yhteistyötä median kanssa, parantamaan sähköpostin, internetin ja kuntalaistiedotteiden käyttöä sekä julkaisemaan esitteitä, oppaita ja katsauksia toiminnastaan ja palveluistaan. (Kunnan viestintä 2001, 3, 7.) Jyväskylän kaupungin viestintästrategia Kuntaliiton ohjeiden mukaan kunnassa on hyvä laatia viestintästrategia, jossa määritellään kunnan tavoittelema yhteisökuva sekä viestinnän peruslinjaukset (emt. 9). Jyväskylän kaupunki on laatinut viestinnälleen strategian, johon myös kuluttajaneuvonnan viestinnän tulee pohjautua. Strategiaan on kirjattu muun muassa viestinnän toiminta-ajatus, viestinnän sisältö, tavoitteet, tehtävät ja periaatteet. Luonnoksen kaupungin viestintästrategiaksi vuosille on laatinut kaupungin viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää. Viestintästrategia on käytössä, vaikkei sitä tietojeni mukaan ole virallisesti hyväksytty kaupunginhallituksessa. Viestintästrategian mukaan Jyväskylän kaupungin kriittisenä menestystekijänä voidaan pitää onnistunutta viestintää. Viestintä kuuluu kaupunkikonsernissa jokaiselle. Jyväskylän kaupungin viestintästrategian osa-alueet ovat: viestintästrategia ja käytännön viestintäohjeet, verkkoviestinnän strategia ja käytännön verkko-ohjeet sekä graafiset ohjeet. Viestintästrategia perustuu Jyväskylän kaupunkistrategian lisäksi kuntaviestinnän keskeisiin säännöksiin eli perustuslakiin, julkisuuslakiin ja kuntalakiin. Kaupungin viestinnälle on asetettu useita tavoitteita, kuten esimerkiksi: Toimitaan avoimesti ja ihmisläheisesti. Rohkaistaan vuorovaikutukseen ja keskusteluun. Tunnetaan ja hyödynnetään nykyaikaiset teknologiat. Lisätään neuvontapalveluja ja tiedon saatavuutta. (Mäenpää 2001b.)
Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet
Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa
LisätiedotNivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:
2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin
LisätiedotOutokummun kaupunki VIESTINTÄSUUNNITELMA. Outokummun kaupungin viestintäsuunnitelma
Outokummun kaupungin viestintäsuunnitelma Kaupunginhallitus XX.XX.2017, Tulee voimaan XX.XX.2017 1 Sisällys 1 Kaupunkiviestinnän lähtökohdat... 3 2 Kaupunkiviestinnän periaatteet... 3 2.1 Miksi kaupunki
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotVinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
LisätiedotJyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset
Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,
LisätiedotSPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma
SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä
LisätiedotORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.
Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain
LisätiedotVinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1
VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista
LisätiedotLaukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA
Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5
LisätiedotVIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta
VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana
Lisätiedot1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys
1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotHyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET
Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Viestinnän tehtävä 3 3. Simon kunnan viestinnän periaatteet 3 4. Ulkoinen viestintä
LisätiedotValmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh
Kaupunginhallitus 467 16.11.2015 Kaupunkikonsernin virallisten ilmoitusten julkaiseminen 887/07.02.01.00.00/2015 KH 467 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776
LisätiedotTIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO
TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus
LisätiedotYHDISTYKSEN VIESTINTÄ
YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen
LisätiedotMiksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta
Järjestäjän opas Kuvaus Mitä? Tervetuloa meille -viikko on osa Suomalaisen Työn Liiton Suomi 100 -juhlavuoden Made by Finland -kampanjaa. Tavoitteena on innostaa mukaan suomalaiset yritykset ja yhteisöt
LisätiedotMAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia
MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin
LisätiedotVIESTIVÄ RANUA. Viestintäsuunnitelma Arktinen kunta innostaa uuteen
Rohkeasti ja avoimesti, läheltä luontoa, uusia tapoja ja välineitä oppien VIESTIVÄ RANUA Arktinen kunta innostaa uuteen Viestintäsuunnitelma 2019 2022 Sisältö 1. Ranuan viestinnän perustehtävä 3 2. Kuntaviestinnän
LisätiedotYlä-Savon SOTE kuntayhtymän. viestintästrategia
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän viestintästrategia 2 (6) Sisällys 1 Viestinnän lähtökohdat ja tehtävät... 3 2 Viestinnän visio... 3 3 Viestinnän missio... 3 4 Viestinnän toimintaperiaatteet... 3 5 Viestinnässä
LisätiedotNäyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen
Näyttötutkintojen markkinointi Olli Vuorinen Markkinoinnin peruskysymykset (Mitä on markkinointi?) Miksi markkinoidaan? Mitä markkinoidaan? Kenelle markkinoidaan? Miten markkinoidaan? Miksi markkinoidaan?
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma
Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja
LisätiedotItä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia
VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu
LisätiedotTiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius
Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset
LisätiedotTarkastustoimen viestintäsuunnitelma
Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015
LisätiedotHaloo - Kuuleeko kukaan? Innostu viestinnästä!
Haloo - Kuuleeko kukaan? Innostu viestinnästä! Innostu ja innosta viestintä on kivaa! Viestintä ei ole pakollinen paha, vaan huikea mahdollisuus. Pienillä askelilla eteenpäin, hyvä viestintä sujuvoittaa
LisätiedotYlöjärven kaupungin viestintäsuunnitelma 2018
Ylöjärven kaupungin viestintäsuunnitelma 2018 Kaupunginhallitus 5.3.2018 Viestintää yhteisin periaattein Ylöjärven kaupungin viestintää toteutetaan hajautetusti mutta yhteisin periaattein. Yleisenä ohjeena
LisätiedotKhall liite 1 Kh 26.1.2016
1 Khall liite 1 Kh 26.1.2016 Luonnos 31.12.2015 SUOMUSSALMEN KUNNAN SOSIAALISEN MEDIAN OHJEET Tämä ohje sisältää Suomussalmen kunnan ja kuntakonsernin yhteisöjen toimintaperiaatteet sosiaalisen median
LisätiedotJIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018
JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotUusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012
Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-
LisätiedotMitä on markkinointiviestintä?
Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää
LisätiedotA B C. Avoimen hallinnon ja LOGO
Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen
LisätiedotLuottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää
Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu
LisätiedotSosKanta-hankkeen viestintäsuunnitelma
1 (5) SosKanta-hankkeen viestintäsuunnitelma 1 Yleistä SosKanta-hankkeessa viestitään sekä organisaation sisällä että ulkoisesti. THL vastaa Kansa-hankkeen ja Kanta-palveluiden käyttöönoton kansallisesta
LisätiedotMatkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä
Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.
LisätiedotVIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)
VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA 2017
VIESTINTÄSUUNNITELMA 2017 Turun Cheerleadingseura Smash ry SISÄLLYS 1 VIESTINNÄN TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄT... 3 2 VIESTINNÄN VÄLINEET JA TYÖKALUT... 4 2.1 Sähköposti... 4 2.2 Seuran Facebook-ryhmä... 4
LisätiedotTeema 1: Tiedonkulku. Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Luonnos 1/2019
Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet Luonnos 1/2019 Teema 1: Tiedonkulku Tavoite Toimenpiteet Asukkaat tietävät, mitä Oulussa tapahtuu ja mitä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia
LisätiedotPolvijärven kunnan viestintästrategia Anni Lampinen
Polvijärven kunnan viestintästrategia 19.3.2018 Anni Lampinen Ydinarvomme viestijänä Luottamus Pohjautuu johdonmukaiseen, läpinäkyvään ja avoimeen viestintään. Vastaanottaja voi aina luottaa, että tieto
LisätiedotViestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010. Esa Ojapalo 2010
Viestintä C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010 Esa Ojapalo 2010 Viestintä Denuntiatio Solum Translata Valet Viesti vain perille vietynä ratkaisee oikeat viestintäkanavat ja välineet ymmärrettävyys, kiinnostavuus
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotMonilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.
PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,
LisätiedotKauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma
Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman
LisätiedotHuippuyksikköohjelmien viestintä
Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA 2015
1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään
LisätiedotN:o 78 ESPOON KAUPUNGIN LAUTA- JA JOHTOKUNTIEN TIEDOTUSTOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET
ESPOCNJ,,NVIKMT SE0.2x,v ESPOON KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaisija: Espoon kaupunginkanslia N:o 78 ESPOON KAUPUNGIN LAUTA- JA JOHTOKUNTIEN TIEDOTUSTOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET Kaupunginhallituksen 21.6.1983
Lisätiedot60% 10% 1. MIKSI IHMEESSÄ VERKKOASIAKASPALVELUUN KANNATTAA PANOSTAA? Ole läsnä ja tavoitettavissa. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä viikoittain.
Tavoita ja vaikuta Oletko koskaan ollut epätietoinen siitä, mitä tuotteita tai palveluita yritys, jonka sivuilla vierailet, oikeasti tarjoaa? Jos olet, niin on todennäköisesti asiakkaasikin. Hän voi olla
LisätiedotTiedotejakelun trendit 2014!
Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden
LisätiedotViestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu
Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän
LisätiedotSuomen kulttuurilaitokset
Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016
HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla
LisätiedotMihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään?
TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet
LisätiedotVIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS
VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta - taustat (kohdennettu/yleisö)
LisätiedotTullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta
Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista
LisätiedotMaakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä. 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto
Maakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen keskeinen sisältö - Etelä-Pohjanmaa maakuntana - Etelä-Pohjanmaan etäpalvelupilotti
LisätiedotVaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi
Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan
LisätiedotVahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016
Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 1. KIHUn rooli suomalaisessa huippu-urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn
LisätiedotTilaliikelaitos TILALIIKELAITOKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA
TILALIIKELAITOKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 22.11.2017 1 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Tilaliikelaitoksen strategia... 2 3. Viestinnän pääpainopisteet... 2 4. Viestinnän tavoitteet... 2 5. Kriisiviestintä...
LisätiedotKiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen
Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...
LisätiedotPANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012
PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun
LisätiedotHankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija
Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija Ilmari.nokkonen@oph.fi Aiheita Euroopan unionin ja Erasmus+ -ohjelman näkyvyys Miksi viestintä on tärkeää? Viestintäsuunnitelma
LisätiedotKampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010
Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010 Kuluttajien riittävän tiedonsaannin varmistaminen fokuksessa Kuluttajapoliittinen
LisätiedotViestintäsuunnitelma 2009
Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien
LisätiedotMiten asukasviestintä muuntuu hyödyksi? - viestinnän haasteet sekä erilaiset viestinnän välineet
Viestintäpäällikkö Marjukka Vainio, Suomen Kiinteistöliitto Miten asukasviestintä muuntuu hyödyksi? - viestinnän haasteet sekä erilaiset viestinnän välineet Hyvä viestintä linkittyy arkeen ja vastaa kaikkein
LisätiedotUrheiluseuran viestintä 18.2.2015
Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt
Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.
LisätiedotHelsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)
Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan
LisätiedotEväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
LisätiedotKuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi
Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen
LisätiedotVaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi
Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen
LisätiedotViestintästrategia vuosille
Hyväksytty valtuuston kokouksessa 22.11.2018 Viestintästrategia vuosille 2019 2022 1. Johdanto Suomen Kanttori-urkuriliitto, Suomen kirkon pappisliitto ja Suomen teologiliitto muodostavat yhdessä Kirkon
LisätiedotKiteen kaupunki. Viestintäsuunnitelma
Kiteen kaupunki Viestintäsuunnitelma Kiteen kaupunki Viestintäsuunnitelma 1 (12) Viestintäsuunnitelman tarkoitus... 2 Mitä Kuntalaki velvoittaa?... 2 Kiteen kaupungin viestintästrategia... 4 Mitä viestintä
LisätiedotPalveluverkkotyöryhmä. Viestintä
+ Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu
LisätiedotOSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013
OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin
LisätiedotWWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta.
WWW.Janakkala.fi Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. 5.3.2009 1 Etusivulta löydät: Tekstin suurentaminen Hakutoiminto
LisätiedotYHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA
YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ 26.03.2018 ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA KOKEMUKSIA ASIAKASSUUNNITELMAN TEOSTA POSITIIVISTA Hyviä kokemuksia, yksilöllinen kohtaaminen tärkeää. Pystyy
LisätiedotViestinnän yleiset periaatteet
Viestinnän yleiset periaatteet 2 (5) 1 Eksoten viestinnän yleiset periaatteet 1.1 Miksi Eksote viestii 1.2 Mitä Eksote viestii 1.3 Kenelle ja kenen kanssa Eksote viestii 1.4 Miten Eksote viestii Etelä
LisätiedotSähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa
Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan liiton viestintä. viestintäpäällikkö Arja Hankivaara
Pohjois-Pohjanmaan liiton viestintä viestintäpäällikkö Arja Hankivaara 12.10.2017 Hallintosääntö (hyväksytty mkv:ssa 5.6.2017) maakuntahallitus johtaa viestintää ja tiedottamista toimielimet luovat edellytyksiä
LisätiedotLapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje
Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) tunnusten/visuaalisen ilmeen käyttöperiaatteet korkeakoulujen viestintämateriaaleissa ja korkeakoulujen tunnusten/visuaalisen
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotSuullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus
Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun
LisätiedotIin kuntaviestintäkyselyn tulokset
Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia
LisätiedotMaking safety fun -viestintäsuunnitelma
Making safety fun -viestintäsuunnitelma 10.12.2018 suunnittelukokous Bonavassa: Tuija Lönnrot, Katja Salmi, Ahti Niskanen, Tommi Ahlberg. Poissa Veikko Nissilä. Turvallisuusryhmän viestintä tuija.lonnrot@bonava.com;
Lisätiedotapollo ajanvaraus- ja asiakashallintajärjestelmä GOLD M A R K E T
GOLD ajanvaraukseen, asiakashallintaan ja markkinointiin. Dynaaminen Helppokäyttöinen Vaivattomasti ylläpidettävä Edullinen on ratkaisu Online-ajanvarauksella lisäetua palveluun MARKET:ssa asiakkaasi saavat
LisätiedotVIESTINTÄ- STRATEGIA. JYYn viestinnän periaatteet
VIESTINTÄ- STRATEGIA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY Johdanto Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan viestintästrategia määrittelee, millaista JYYn viestinnän tulee olla, jotta se tukee ylioppilaskunnan
LisätiedotYlöjärven kaupungin viestintäsuunnitelma 2019
Ylöjärven kaupungin viestintäsuunnitelma 2019 Kaupunginhallitus 18.2.2019 Viestintää yhteisin periaattein Ylöjärven kaupungin viestintää toteutetaan hajautetusti mutta yhteisin periaattein. Yleisenä ohjeena
LisätiedotTavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
LisätiedotRaportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen
Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä
LisätiedotOPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
LisätiedotVaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi
Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS
VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme
LisätiedotSÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA
TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Tämän ohjeen tarkoituksena on antaa suosituksia sähköpostin
LisätiedotSuomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009
Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.
LisätiedotTampereen yliopiston ylioppilaskunnan viestintästrategia
Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan viestintästrategia Hyväksytty edustajiston kokouksessa 25.10.2017 Viestintästrategia 1. Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (Tamy) ja Tampereen teknillisen
LisätiedotPoPSTer Viestintäsuunnitelma
PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
Lisätiedot