LAANILAN LUKIO OPINTO-OPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAANILAN LUKIO OPINTO-OPAS"

Transkriptio

1 LAANILAN LUKIO OPINTO-OPAS

2 SISÄLLYS Rehtorin puheenvuoro: Opiskelu kannattaa aina 1 Koulun puhelinnumerot 2 Laanilan lukion opettajat ja ryhmänohjaajat 3 Kansliassa asiointi ja asiointiajat 4 Tiedottaminen 4 Laanilan lukion järjestyssäännöt ja turvallisuusohjeita 5 Laanilan lukion tapahtumakalenteri Laanilan lukion opetussuunnitelma 8 Opiskelu Laanilan lukiossa 9 Yleistä Lukiosanasto Itsenäinen opiskelu eli kurssin tenttiminen 11 Wilma Moodle-oppimisympäristö Opiskelutekniikan kurssi Tukiopetus 12 Siirtyminen pitkästä matematiikasta lyhyeen matematiikkaan Poissaolot ja opintovapaat Huoltajat ATK-luokka, kirjasto ja lukutilat Oulun kaupungin lukioiden välinen yhteistyö 13 Opinnot muissa oppilaitoksissa Opiskelijan arviointi 14 Yleiset tavoitteet Kurssin arviointi Oppiaineen oppimäärän arviointi ja päättöarviointi 15 Hylätyn arvosanan korottaminen uusintakuulustelussa 16 Hyväksytyn arvosanan korottaminen korotuskuulustelussa Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Vilpillinen käytös kurssin suorittamisessa 17 Ylioppilaskirjoitukset 17 Ylioppilastutkinto Ylioppilaskirjoitusten aikataulut 17 Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen Opiskelijahuolto Laanilan lukiossa 19 Opiskelijahuolto Opinto-ohjaaja 20 Erityisopettaja Koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelut Terveydenhoito 21 Hammashoito 22 Tapaturmat Kouluruokailu ja puhtaanapito Opiskelijatoiminta Laanilan lukiossa 23 Tutor-toiminta Laanilan lukiossa Oppilaskunta 22 Vihreä lippu-toiminta Kansainvälinen toiminta Lukujärjestyspohjat 25 Kurssitarjotin 27 Liikunnan ryhmät 29 Laanilan lukion kurssitarjonta 30 Laanilan lukion kurssit 31 Kurssikirjat lukuvuonna Koulun kartta 55

3 1 Opiskelu kannattaa aina Tervetuloa aloittamaan lukuvuotta , Laanilan lukion väki! Koulumme 58. toimintavuosi käynnistyy myönteisissä merkeissä. Jokaisella vuosiluokalla on täysi määrä opiskelijoita. Opetus- ja kasvatustyössä ahkeroivat taitavat opettajat ja muu henkilökunta. Meillä on erinomaiset edellytykset nauttia työn tekemisestä ja yltää hyviin oppimistuloksiin. Oppiminen, menestys ja hyvinvointi vaativat ponnisteluja. Jos haluat tehdä työsi hyvin, se edellyttää, että käytät siihen riittävästi aikaa. Lukio-opinnoissa voi selvitä jonkin matkaa lukematta tai lukemalla pelkästään koeviikolla, mutta aika nopeasti tie alkaa nousta pystyyn. Kun keskityt oppitunneilla ja totutat itsesi alusta saakka säännölliseen, jokapäiväiseen läksyjen lukemiseen, niität maukkaan oppimisen sadon ja aikaa jää muuhunkin. Itselle parhaita oppimistuloksia kannattaa tavoitella sekä henkisen kasvun että jatko-opintokelpoisuuden vuoksi. Kun opiskelet ahkerasti, sivistyt ja mahdollistat itsellesi useita vaihtoehtoja lukion jälkeen. Aloitatpa mitä lukiovuotta tahansa, juuri nyt on oikea hetki päättää ponnistella tarmokkaasti koulutyössä. Oppimisen ilo ja mahdollisuus on jokaisen ulottuvilla. Tästä opinto-oppaasta löydät tarvittavat tiedot koulutyösi suunnittelulle. Lukuvuoden tärkeät päivämäärät on merkitty tapahtumakalenteriin (s. 6-7). Oppaan keskiaukeamalla on kurssitarjotin, jonka pohjalta voit luoda itsellesi henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Kurssitarjonta kooste (s. 30) ja kurssiselosteet (s ) havainnollistavat, mitä kursseja on tarjolla eri oppiaineissa. Kurssitarjottimelta löydät valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi monia koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja, sellaisiakin, joita voit opiskella vain Laanilan lukiossa. Abiturienteille on tarjolla kertauskursseja ennen yo-kirjoituksia sekä syksyllä että keväällä ja velvoitankin abit osallistumaan näille kursseille kirjoitusaineissa. Kursseille ilmoittautuminen tapahtuu entiseen tapaan valintaohjelma Wilman kautta. Olennaista on valita rohkeasti itseä kiinnostavia omaa oppimista ja tulevaisuuden tavoitteita palvelevia kursseja. Aineenopettajat kertovat mielellään kurssitarjonnasta, jottei kenenkään tarvitse tehdä sokkovalintoja. Ykkösvuoden opiskelijat saatte melko valmiin työjärjestyksen ensimmäiseen jaksoon, jonka lopulla pääsette tekemään valinnat muihin jaksoihin. Lukion aloittavana opiskelijana käyt opiskelutekniikan kurssin (OP3), joka perehdyttää lukio-opiskeluun. Joissakin oppiaineissa ensimmäiset pakolliset kurssit on jaettu neljään opetusryhmään, mikä toivottavasti helpottaa opintojesi alkutaivalta. Opinto-ohjaajasi, ryhmänohjaajasi ja aineenopettajasi opastavat sinua mielellään. Jos kohtaat vaikeuksia, niihin kannattaa etsiä apua mahdollisimman pian. Laanilan lukion kurssitarjottimen lisäksi voit tehdä valintoja Oulun muiden lukioiden tarjottimilta. Useimmat lukiot noudattavat kanssamme samaa tuntikiertokaaviota, mikä mahdollistaa siirtymisen koulujen välillä jopa kesken päivän. Lukioiden välisestä yhteistyöstä löydät lisää tietoa opinto-oppaan sivulta 13. Opiskelumahdollisuutesi ovat erinomaiset. Teethän sinäkin parhaasi? Oppimisentäyteistä lukuvuotta! Timo Kärkkäinen

4 2 KOULUN PUHELINNUMEROT Rehtori Timo Kärkkäinen Vararehtori Jarkko Himanka Opinto-ohjaaja Tiina Rautalin Erityisopettaja Titta Torppa Koulukuraattori Paula Koskinen Koulupsykologi Tiina Haverinen Opettajat Koulusihteerit Ritva Tuohino Heidi Kaarre (ma ja ke) Vahtimestari Markku Tarkkinen Terveydenhoitaja Kiinteistönhoitaja Markku Pinola Ruoka ja puhtaus, työnjohtaja Paula Väisänen? Rehtorin, erityisopettajan, koulukuraattorin, koulusihteereiden, vahtimestarin, terveydenhoitajan, kiinteistönhoitajan ja Serviisin työnjohtajan sähköpostiosoitteet ovat muotoa: Laanilan koulun kotisivut:

5 3 LAANILAN LUKION OPETTAJAT Opettajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa: Rehtorin, erityisopettajan, koulukuraattorin, koulusihteereiden ja vahtimestarin sähköpostiosoitteet ovat muotoa: Fredriksson Tiina, FM TFR englanti, ruotsi Haakana Marjo Riitta, FM MRH englanti, ranska Halme Karjalainen Merja, LiTM MHA tyttöjen liikunta Heikkilä Anna-Maija, FM AMH historia, yhteiskuntaoppi Heinonen Mikko, VO MHE poikien liikunta, terveystieto Himanka Jarkko, FM JHI matematiikka, tietotekniikka Juustila Wilma, FM WJU äidinkieli ja kirjallisuus Kuikka Jaana, FM JKU matematiikka, fysiikka Käsmä Susanna, FM SUK matematiikka, fysiikka Kärkkäinen Timo, TM TKA rehtori (uskonto, psykologia) Lavanko Paula, FM PLA englanti, ruotsi Louekari Väinö, FM VLO historia, yhteiskuntaoppi, filosofia Naalisvaara Hanna, FM HNA äidinkieli ja kirjallisuus Perunka Tuula, FM TPE matematiikka, kemia Pöykkö Kirsi, KtaO, FM KIP kotitalous (survival) Rautalin Tiina, KM TRA opinto-ohjaus Sainio Terhi, TaM TSA kuvataide Salmela Marja, KM MSA musiikki Salmela Nina, FM NSA saksa, ruotsi Tala-Kopperoinen Noora, TM NTA uskonto, psykologia Tervonen Jussi, HuK JTE historia, yhteiskuntaoppi Tomberg Jussi, FM JTO maantiede Valta-Hulkkonen Kirsi, FT KVH biologia, maantiede Viitanen Sari SVI psykologia Vuolo Paula, FM PVU terveystieto RYHMÄNOHJAAJAT: 14A Susanna Käsmä luokka B Marjo-Riitta Haakana luokka C Jarkko Himanka luokka A Jaana Kuikka luokka B Noora Tala-Kopperoinen luokka C Wilma Juustila luokka A Tuula Perunka luokka B Paula Lavanko luokka C Tiina Fredriksson luokka A Timo Kärkkäinen kirjasto

6 4 KANSLIAN ASIOINTI JA ASIOINTIAJAT Kansliassa asiointi Koulusihteeri hoitaa mm. opiskelutodistukset, todistusjäljennökset, koulumatkatukiasiat (päivittäinen yhdensuuntainen koulumatka vähintään 10km, koulumatkakustannusten ylitettävä kuukaudessa 50,45 ), opintotukiasiat (17-vuotta täyttänyt, myöntämiseen vaikuttavat opiskelijan ja hänen vanhempiensa yhteenlasketut tulot viimeksi toimitetussa verotuksessa). Ylioppilaskirjoituksiin osallistuvat arvosanan korottajat ja tutkinnon täydentäjät saavat yo-tuloksensa kansliasta, lukiossa kirjoilla olevat näkevät tulokset Wilmasta. Kansliassa asioinnin pitää olla asiallista. Täytä valmiiksi kansliaan toimitettavat lomakkeet, jotta asiointi sujuu jouhevasti. Asiointiajat Lukuvuoden aikana: klo ja Kesäaikana: juhannukseen asti, varmista asiointiajankohta etukäteen. Lukuvuoden loma-aikoina kanslia on pääsääntöisesti kiinni. TIEDOTTAMINEN Opettajien, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa välisessä viestinnässä käytetään pääsääntöisesti Wilmaa. Muita tiedotuskanavia ovat lukion kotisivut, sähköposti, ilmoitustaulut, aulan info-tv ja kerrosten lasiovet (vain lyhyt- ja väliaikaiset ilmoitukset). Tärkeitä tiedotuksia varten koulussamme on kuulutusjärjestelmä. Koulun nettisivuilta löytyy myös opettajien työpuhelinnumerot, jos opettajaan pitää saada pikaisesti yhteyttä työaikana.

7 5 LAANILAN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. Älä häiritse muiden työskentelyä. Siihen sinulla ei ole oikeutta. Älä myöskään myöhästele. 2. Päihteiden ja huumeiden käyttö ja hallussapito sekä päihtyneenä esiintyminen on kielletty koulun tiloissa, koulun alueella ja koulun tilaisuuksissa. 3. Tupakointi ja muu tupakkatuotteiden (esim. nuuska) käyttö on kielletty koulun tiloissa ja koulun alueella. 4. Polkupyörät säilytetään niille varatuilla paikoilla. Numeroidut autojen lämpöpaikat on varattu henkilökunnalle. 5. Matkapuhelimen käyttö oppitunnin aikana on kiellettyä, ellei siihen anneta lupaa. 6. Koulun normaalista lukujärjestyksestä poikkeavat yhteiset tilaisuudet ja tapahtumat koskevat koko kouluyhteisöä. 7. Ruokailu tapahtuu siisteyttä ja hyviä tapoja noudattaen. Ruokaillessa ei saa olla ulkovaatteita päällä. Ruokailun jälkeen ruokailuvälineet ja tuolit tulee viedä niille varatuille paikoille. 8. Huolehdi osaltasi siitä, että koulu ja sen ympäristö säilyvät siisteinä. TURVALLISUUSOHJEITA Kriisitilanteissa toimintaohjeet pyritään antamaan kuulutuksella. Kuuntele kuulutuksen ohjeet tarkkaan loppuun asti ja toimi opettajan ohjeiden mukaisesti. Jokaisessa opetustilassa on poistumiskartta, johon on merkitty ensisijainen poistumisreitti ulos. Poistuttaessa seurataan rauhallisesti luokkatilan lippua kantavaa opiskelijaa kokoontumispaikalle. Poistumisen jälkeen odotetaan lisäohjeita luokan lipun luona. Kokoontumispaikalta ei saa poistua ennen kuin siihen on annettu lupa. Jos havaitset koulun alueella selvästi turvallisuutta vaarantavan tekijän (esim. katolta putoava lumi), ilmoita siitä välittömästi turvallisuusvastaavalle (Marjo-Riitta Haakana), virastomestarille tai rehtoreille. Tärkeintä kriisitilanteessa on toimia rauhallisesti ja noudattaa annettuja ohjeita!

8 6

9 7

10 8 LAANILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAANILAN LUKION KASVATUS- JA OPETUSTYÖN PÄÄMÄÄRÄ JA ARVOPERUSTA SEKÄ TOIMINTA- AJATUS Laanilan lukion toiminta-ajatuksena on muodostaa henkistä kasvua ja oppimista tukeva ympäristö, jonka jäsenet työskentelevät yhdessä asetettujen päämäärien hyväksi. Päämääränä on kasvattaa Laanilan lukion opiskelijoista tunne-elämältään ehjiä, itsenäisesti ajattelevia ja itsetunnoltaan vahvoja kansalaisia, joilla on - taito tehdä valintoja - oman ja muiden kulttuurien tuntemusta ja kyky ymmärtää erilaisuutta - valmius osallistua kansalliseen ja kansainväliseen päätöksentekoon - kyky ratkaista luovasti ja vastuuntuntoisesti oman aikansa ongelmia - valmius hankkia oman maailmankuvan muodostamiseen tarvittava tieto - taito käyttää tietoa - valmius ja avoimuus omaksua uutta - kyky ymmärtää periaatteet, jotka johtavat taloudelliseen ja luonnonvarojen käytön kannalta kestävään kehitykseen. KOULUN KESKEISET TAVOITTEET Laanilan lukion tavoitteena on sen lisäksi, mitä lukiolain 2. :n mukaisesti edellytetään, - tarjota virikkeellinen oppimisympäristö, jossa vallitsee avoin ilmapiiri kaikkien yhteisön jäsenten välillä - pyrkiä tarjoamaan useita erilaisia oppimistapoja korostaen kuitenkin oppilaskeskeisiä menetelmiä - antaa mahdollisimman paljon vastuuta opiskelijoille heidän oman opiskelunsa suunnittelussa ja pyrkiä yhteisesti ja luovasti ratkaisemaan lukiouralla ilmeneviä ongelmia - tarjota opiskelijoille mahdollisuus edetä opinnoissaan heidän henkilökohtaisten kykyjensä mukaan - pyrkiä siihen, että kaikki lukio-opiskelunsa aloittaneet suorittavat ylioppilastutkinnon - taata mahdollisimman korkea jatko-opintokelpoisuus. Opetussuunnitelma löytyy kokonaisuudessaan Laanilan koulun kotisivuilta:

11 9 OPISKELU LAANILAN LUKIOSSA Luokattoman lukion hengen mukaista on, että opiskelija laatii itse henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa. Opiskelija poimii lukuvuoden opintosuunnitelmasta eli kurssitarjottimelta (ks. keskiaukeama) lukujärjestykseensä riittävän määrän kursseja jokaiseen lukuvuoden viiteen jaksoon. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille on tehty valmis lukujärjestys 1. jaksoon. Opiskelijat on jaettu perusryhmiin A, B ja C. Jokaiselle perusryhmälle löytyy kurssitarjottimelta valmiiksi suunniteltuna opiskelupolku, jota noudattamalla valtakunnalliset pakolliset kurssit tulevat vastaan kolmen lukiovuoden aikana. Tämä kannattaa huomioida omaa opintosuunnitelmaa tehtäessä. Lukuvuosi jakautuu lukiossamme viiteen jaksoon. Yksi jakso on noin seitsemän viikon mittainen. Oppiaineiden sisällöt on jaettu pienempiin kokonaisuuksiin eli kursseihin. Yksi kurssi on kestoltaan noin 23 x 75 minuuttia. Kurssit ovat itsenäisiä kokonaisuuksia. Lukio-opinnot jakautuvat neljään osaan: valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin sekä koulukohtaisiin syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Valtakunnalliset syventävät kurssit ovat jatkoa pakollisille opinnoille. Koulukohtaiset syventävät kurssit täydentävät valtakunnallisia kursseja. Koulukohtaiset soveltavat kurssit ovat joko oppiainerajat ylittäviä kursseja, menetelmäkursseja tai muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja. Opiskelijan tulee lukion aikana valita ohjelmaansa yhteensä vähintään 75 kurssia. Pakollisia kursseja tulee olla vähintään 47 (lyhyen matematiikan valinneet) tai 51 (pitkän matematiikan valinneet). Valtakunnallisia syventäviä kursseja on oltava vähintään 10. Lukion oppimäärän suorittaneelle annetaan päättötodistus. Mikäli opiskelija aikoo suorittaa lukion kolmessa vuodessa, tulisi hänen valita jokaiseen jaksoon noin 6 kurssia. Tällöin lukiourakka, 75 kurssia, jakaantuisi tasaisesti koko opiskeluajalle. KURSSIKERTYMÄSUOSITUKSET 3 vuoden ohjelma 1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso 1. opiskeluvuosi opiskeluvuosi opiskeluvuosi / yo yo-kirj. Jos perustel- luista syistä tarvitset 3 ½ tai 4 vuoden opinto-ohjelmaa, suunnitelma on laadittava yhdessä opon kanssa hyvissä ajoin! LUKIOSANASTO Jakso Lukuvuosi jaetaan 5 jaksoon. Jokaista jaksoa varten opiskelija valitsee kurssitarjonnasta ne kurssit, joita hän opiskelee. Jaksotodistus Opiskelija saa jaksotodistuksen 5 kertaa lukuvuodessa. Ryhmänohjaaja jakaa jaksotodistuksen ryhmänohjaajan tunnilla (ks. Tapahtumakalenteri s.6-7) Koeviikko

12 10 Koeviikko on jakson 7 viimeistä päivää. Jokaisena koepäivänä on koe yhdestä oppiaineesta. Koe alkaa klo 9 ja päättyy klo 12. Seuraavan kokeen valmistelutunti alkaa klo Lisäkoeaikaa tarvitsevat ja rästikuuntelu tulevat voivat erikseen sovittaessa aloittaa kokeen klo Koeviikon aloittaa 1. koodin koe, 2. koepäivänä on 2.koodin koe jne. Korotuskuulustelu Hyväksytyn arvosanan korottaminen on mahdollista 2 kertaa lukuvuodessa. Korotuskuulustelun päivämäärät löytyvät opinto-oppaasta. Korotuskuulusteluun on ilmoittauduttava kirjallisesti. Kurssi 38 oppitunnin (38x45min / 23x75min) opintokokonaisuus, johon kuuluu opetusta, koe ja kokeenpalautus. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S) tai arvosanalla (4-10). Opiskelija opiskelee keskimäärin 6 kurssia/ jakso. Lukion oppimäärän suorittaminen ja päättötodistuksen saaminen edellyttää vähintään 75 kurssia. Pakollinen kurssi Kaikille yhteinen opintokokonaisuus. Pakollisia kursseja suoritetaan Oppiaineen pakolliset kurssit on suoritettava ennen kuin opiskelija voi osallistua kyseisen oppiaineen ylioppilaskokeeseen. Syventävä kurssi Syventävä kurssi on valtakunnallinen tai koulukohtainen valinnainen kurssi, mikä täydentää pakollista kurssia. Soveltava kurssi Koulukohtainen opintokokonaisuus. Kurssin itsenäinen suorittaminen Itsenäisesti suoritettavan kurssin opiskeluun on opiskelijan haettava ko. aineenopettajalta kirjallisesti lupaa viimeistään jakson ensimmäisen oppitunnin aikana. Kurssitarjotin Kurssitarjottimelta valitaan omaa työjärjestystä eli lukujärjestystä varten kursseja. Opiskelija tekee itselleen lukuvuoden alussa lukujärjestyksen koko lukuvuodelle. Kurssin opetustila ja opettaja löytyvät kurssitarjottimelta. Lukion päättötodistus Lukion oppimäärän eli 75 kurssin suorittaneelle annetaan lukion päättötodistus Luokattomuus Ei ole pysyviä luokkia/ryhmiä. Opiskeluryhmät vaihtuvat kurssien mukaan. Lukiossa ei voi jäädä luokalle. Lukio suoritetaan 2-4 vuodessa. Opinnot muissa oppilaitoksissa Laanilan lukion opiskelijalla on mahdollista suorittaa osa opinnoistaan jossain toisessa lukiossa tai muussa toisen asteen oppilaitoksessa. Wilmassa on myös muiden lukioiden kurssitarjottimet, joista opiskelija voi suoraan ilmoittautua ko. koulun kursseille. Opiskelija ilmoittaa aina opinnoista toisessa lukiossa opinto-ohjaajalle. Ammattiopintoihin ilmoittaudutaan opinto-ohjaajan kautta. Oppitunti 75 min. Samasta oppiaineesta oppitunti on kolme kertaa viikossa. Ryhmänohjaaja = luokanvalvoja Uusintakuulustelu Uusintakuulustelu eli hylätyn arvosanan korottaminen tai jos opiskelija on esim. sairauden vuoksi poissa kurssikokeesta koeviikolla, järjestetään opinto-oppaassa ilmoitetun aikataulun mukaisesti. Uusintakuulusteluun on ilmoittauduttava kirjallisesti.

13 11 Ylioppilastutkinto Suoritetaan vähintään neljässä aineessa. Ylioppilaskokeita järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa, syksyllä ja keväällä. Tutukinto voidaan hajauttaa suoritettavaksi kahdella tai kolmella peräkkäisellä kerralla tai suorittaa kaikki yhdellä kertaa. Ylioppilastutkintotodistus Opiskelija saa ylioppilastutkintotodistuksen, kun hän läpäisee ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet hyväksytysti. Opiskelija saa ylioppilastutkintotodistuksen kun hänellä on lukion oppimäärä (75 kurssia) suoritettuna. ITSENÄINEN OPISKELU ELI KURSSIN TENTTIMINEN Opiskelija voi suorittaa kursseja myös itsenäisesti työskennellen. Opiskelijan tulee ottaa yhteyttä suoraan kyseiseen aineenopettajaan ennen varsinaisen kurssin alkamista ja hänen tulee täyttää sähköinen ilmoittautumislomake (linkki koulun nettisivulla). Opiskelija sopii aineenopettajan kanssa itsenäiseen kurssin suorittamiseen kuuluvista tehtävistä sekä aikataulusta. Yleensä opiskelija osallistuu lisäksi koeviikolla kyseisen kurssin kokeeseen, ellei opettajan kanssa toisin sovita. Kurssin arvosanaan otetaan huomioon itsenäiset tehtävät sekä kurssikoe. Joissakin oppiaineissa tenttiminen tapahtuu Moodle- oppimisympäristössä. Mikäli opiskelija ei saa itsenäisestä suorituksestaan hyväksyttyä arvosanaa tai ei palauta tehtäviä aikataulun mukaisesti, on hänen osallistuttava kurssille saadakseen arvosanan. Opiskelija voi suorittaa itsenäisesti jonkin kurssin myös kesän aikana ja näin keventää lukuvuoden työskentelyä. Tällöinkin asiasta on aina sovittava etukäteen aineenopettajan kanssa. WILMA Lukuvuoden alussa opiskelija saa käyttäjätunnuksensa ja ohjeet Wilma-hallinto-ohjelmaan. Opiskelija ilmoittautuu kursseille ja muokkaa opinto-ohjelmaansa Wilman kautta. Myös muiden Oulun kaupungin lukioiden kurssitarjottimet ovat näkyvissä Wilmassa ja opiskelija voi ilmoittautua tätä kautta toisen lukion kursseille. Opiskelija voi seurata myös poissaolojaan ja kurssisuorituksiaan Wilman kautta. Lisäksi opiskelija voi olla yhteydessä opettajiin Wilman kautta. MOODLE-OPPIMISYMPÄRISTÖ Koulussamme on käytössä Moodle-oppimisympäristö. Koulumme nettisivulta löytyy linkki osoitteeseen https://moodle.elukio.fi. Kirjautuminen tapahtuu eduouka-käyttäjätunnuksella ja salasanalla. OPISKELUTEKNIIKAN KURSSI Lukion aloittaville opiskelijoille järjestetään lukio-opintoihin valmentava opiskelutekniikan kurssi. Lukuvuonna se toteutetaan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana jaksoissa 1 ja 2 (kurssi OP3). Tarkempia tietoja kurssista saat ryhmänohjaajaltasi ja opinto-ohjaajaltasi.

14 TUKIOPETUS 12 Opiskelijalla on mahdollisuus saada tukiopetusta aineenopettajilta sitä tarvittaessa. Opiskelija sopii aineenopettajan kanssa erikseen omalla ajalla tapahtuvasta tukiopetuksesta. Tukiopetus pyritään järjestämään pienryhmissä. SIIRTYMINEN PITKÄSTÄ MATEMATIIKASTA LYHYEEN MATEMATIIKKAAN Jos opiskelija siirtyy pitkästä matematiikasta lyhyelle, tulee hänen selvittää välittömästi lyhyen matematiikan opettajan kanssa, miten ja milloin suoritat puuttuvat lyhyen matematiikan kurssit. Opiskelija ilmoittaa opinto-ohjelman muutoksesta myös pitkän matematiikan opettajalle sekä opintoohjaajalle, joka huolehtii arvosanat ja niiden korvaavuudet opiskelijarekisteriin. Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA1 MAB1, MAA3 MAB2, MAA6 MAB5, MAA7 MAB4 ja MAA8 MAB3. Lisätietoja asiasta saat matematiikan opettajilta ja opinto-ohjaajalta. POISSAOLOT JA OPINTOVAPAAT Opiskelijan tietäessä poissaoloistaan etukäteen hänen tulee pyytää kirjallisesti lupa joko ryhmänohjaajaltaan (1 5 päivää kestävä poissaolo) tai rehtorilta (yli viikon kestävä poissaolo). Hakemuslomake löytyy koulun nettisivuilta. Sairauspoissaolot selvitetään säännöllisesti hallinto-ohjelma Wilmaan. Vaihto-oppilaaksi ulkomaille siirtyvän tai muulle vapaalle siirtyvän opiskelijan on haettava opintovapaata kirjallisesti rehtorilta. Alle 18-vuotiaalla on oltava hakemuksessa kirjallinen suostumus huoltajalta. Lukion opettajat eivät käännä todistuksia tai suosituksia vieraille kielille. Virallisilta kielenkääntäjiltä saa todistuksen maksua vastaan. HUOLTAJAT Huoltaja saa omat tunnuksensa Wilma-hallinto-ohjelmaan lukuvuoden alussa. Huoltaja voi seurata opiskelijan koulusuorituksia ja poissaoloja Wilman kautta. Wilman kautta huoltaja voi olla yhteydessä koulun opettajiin. Koululla järjestetään kaikille vuosiluokille vanhempainillat, mitkä ovat seuraavasti lukuvuonna : 1. vuosiluokka ma klo 18, 2. vuosiluokka ma klo 18 ja 3. vuosiluokka ma klo 18. Lisäksi pidetään tarvittaessa kaikkien vuosiluokkien vanhempainilta ma klo 18. Jaksotodistus annetaan opiskelijalle ja huoltajalle tiedoksi noin kahden viikon kuluttua jakson päättymisestä (katso jaksojen päättymisajankohdat kurssitarjottimesta). Lukuvuoden aikana opiskelija saa 5 jaksotodistusta, joista näkyvät suoritettujen kurssien arvosanat ja poissaolot. Huoltaja allekirjoittaa jaksotodistuksen. ATK-LUOKKA, KIRJASTO JA LUKUTILAT ATK-luokka sijaitsee hallintokäytävän varrella (tila 231). Koulun neljännessä kerroksessa on pieni ATK-tila (tila 403). Opiskelijoiden käytössä olevia tietokoneita löytyy lisäksi koulun kirjastosta. Käyttäjätunnuksen Laanilan UNIX-järjestelmään saa jokainen lukion opiskelija. Tunnus on maksuton. Mikäli järjestelmää käytetään epäasiallisesti, voidaan käyttöoikeus poistaa määräajaksi tai kokonaan.

15 13 ATK-luokan säännöt ja käyttöajat löytyvät luokan ovelta. Lisäohjeita saat ATK-opettajaltasi ja koulun kotisivuilta. Kirjasto (tila 217) on yhteinen yläkoulun kanssa. Kirjastoa voi käyttää hiljaiseen työskentelyyn esim. hyppytuntien aikana. Kirjaston aukioloajat sekä yleisohjeet löytyvät kirjaston ovelta. Lisäohjeita saat kirjastonhoitajalta. Kirjaston lisäksi lukutilaa löytyy neljännestä kerroksesta (tila 403 ja käytävä). Myös koulun ruokala on opiskelijoiden käytettävissä, poisluettuna yläkoulun ja lukion ruokailuajat. OULUN KAUPUNGIN LUKIOIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Kiimingin lukio, Lyseon lukio, Madetojan musiikkilukio, Merikosken lukio, Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio ja Pateniemen lukio noudattavat samaa tuntikaaviota kuin Laanilan lukio (ns. Oulun malli). Huom. jaksoissa 1-4 Lyseossa on käytössä tuntikaavio, joka poikkeaa muiden lukioiden käyttämästä tuntikaaviosta keskiviikon osalta siten, että koodit 2 ja 8 vaihdetaan keskenään. Haukiputaan lukiossa on käytössä tuntikaavio, jossa on kaksi yhteistä koodia (6 ja 7) Oulun mallin kanssa. Kastellin lukiossa ja Oulunsalon lukiossa on käytössä omat tuntikaaviot. Oulun aikuislukiossa päivittäisen työjärjestyksen pohjana on erilainen tuntikaavio. Huomioitavana on myös, että aikuislukion lukuvuosi on jaettu kuuteen jaksoon. Laanilan opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kursseja em. kumppanuuslukiossa. Nämä suoritetut kurssit hyväksytään osaksi opiskelijan oppimäärää. Edellä mainituissa lukiossa suoritettavista kursseista on aina sovittava etukäteen opinto-ohjaajan kanssa. Erityistehtävän saaneiden lukioiden (Kastellin urheilulukio, Madetojan musiikkilukio, Oulun Lyseon lukion IB-ohjelma) erityisohjelmaan kuuluvat kurssit eivät pääsääntöisesti ole avoimia muiden lukioiden opiskelijoille. Opiskelijalla ei ole oikeutta suorittaa itsenäisesti opetukseen osallistumatta kumppanuuslukiossa sellaista kurssia, jonka hän voi lukuvuoden aikana suorittaa kotilukiossaan joko kurssille osallistumalla tai itsenäisesti opetukseen osallistumatta. Opiskelijalla on mahdollisuus opinto-ohjaajan kanssa keskusteltuaan siirtyä opiskelemaan toiseen lukioon kokonaisen jakson ajaksi. Tällöin hän valitsee kaikki jakson aikana suoritettavat kurssit kumppanuuslukiosta. Opiskelupaikan vaihtaminen pidemmäksi kuin yhden jakson ajaksi edellyttää sekä kotilukion että kumppanuuslukion rehtoreiden luvan. Opiskelijalla voi lukioaikana olla korkeintaan kolme kumppanuuslukioissa suoritettua vaihtojaksoa. Kumppanuuslukioiden kurssitarjottimet ovat näkyvissä kaikille wilmassa. Ilmoittautuminen kursseille tapahtuu viimeistään kolme työpäivää ennen ko. jakson alkua wilmassa. Tämän jälkeen kurssille voi päästä mukaan vain kurssin opettajan luvalla. Kursseille osallistuminen on mahdollista vain siinä tapauksessa, että ko. kursseilla on tilaa. Oman koulun opiskelijat ovat aina etusijalla kursseille ilmoittautumisessa. Tarkemmin lukioiden välisen yhteistyön muotoja ja ohjeistuksia kuvataan Rotokollassa, jonka voi lukea Laanilan www-sivuilta -> opiskelu -> Rotokolla-yhteistyöopas

16 OPINNOT MUISSA OPPILAITOKSISSA 14 Opiskellessaan toisessa oppilaitoksessa (esim. kesälukio, muu toisen asteen oppilaitos) opiskelijan tulee pyytää opettajaltaan mahdollisimman tarkka kuvaus suorittamansa kurssin laajuudesta, sen oppisisällöistä sekä läsnäoloistaan kurssilla. Tämä helpottaa suorituksen hyväksymistä opiskelijan lukio-opintoihin. Opiskelijalla on oikeus saada etukäteen päätös muussa oppilaitoksessa suoritettavien opintojen hyväksymisestä lukio-opinnoiksi ja tieto tällöin noudatettavista arvosteluperusteista. Muussa oppilaitoksessa suoritetun kurssin arviointi perustuu mainitun oppilaitoksen antamaan arvosanaan sekä mahdollisiin lisäsuorituksiin. Arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle. Vastaavuus määritellään opiskelijan eduksi, jos ei voida määritellä kumpaa lukion arvo-sanaa, ylempää vai alempaa, toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa. Kysy tarvittaessa lisätietoa opinto-ohjaajalta. Jos opiskelija on suorittanut ulkomailla osan opinnoistaan (esim. vaihto-opiskelijana suoritetut opinnot), ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin. Suoritetuista opinnoista tulee olla mahdollisimman tarkka selostus opintojen sisällöstä. Opiskelija toimittaa rehtorille todistukset ulkomailla suoritetuista opinnoista. Sovi aina etukäteen aineenopettajan, opinto-ohjaajan sekä rehtorin kanssa opiskeluistasi muissa oppilaitoksissa. OPISKELIJAN ARVIOINTI YLEISET TAVOITTEET Opiskelijan arviointi antaa opiskelijalle ja opettajalle palautetta opintojen edistymisestä ja auttaa koko kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Opiskelijan arvioinnin tulee olla kannustavaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Arvostelu, arvosanan antaminen, on yksi arvioinnin tulos. Se perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin ja sen tulee olla luotettavaa ja oikeudenmukaista. Arvioinnin on siksi pohjauduttava riittävän monipuolisesti annettuun näyttöön. Arvioinnissa otetaan tiedon määrän ohella huomioon myös tiedon laatu ja sen prosessointi. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisesti omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojen kehittämiseen. KURSSIN ARVIOINTI Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun edistymisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin.

17 15 Kunkin oppiaineen valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin riippumatta siitä, annetaanko oppiaineen oppimäärästä suoritusmerkintä vai käytetäänkö muuta arviointitapaa. Opetussuunnitelmassa määritellyt koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit arvioidaan siten kuin opetussuunnitelman ainekohtaisessa osassa määrätään. Arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa. Arvioinnin yksityiskohdista sovitaan opiskelijan kanssa. Kurssi voidaan arvioida lukioasetuksessa ( 6) määritellyin numeroin 4 (hylätty), 5 (välttävä), 6 (kohtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä) ja 10 (erinomainen), suoritusmerkinnällä S (suoritettu), hylättymerkinnällä H (hylätty) tai sanallisella arvioinnilla. Kirjallinen tai sanallinen arviointi voi myös täydentää/täsmentää numeroarvostelua. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, otetaan huomioon arvioinnissa antamalla opiskelijalle mahdollisuus muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Hyväksyttyjä poissaolon syitä ovat sairaus ja etukäteen anottu lupa. Mikäli opiskelija on sairaana koeviikolla, hänen tulee ilmoittaa poissaolostaan ryhmänohjaajalle tai kyseisen aineen opettajalle välittömästi sairastuttuaan ja sopia uusi koeajankohta. Opiskelija voi suorittaa arvioimatta jätetyn kurssin (T) suorittamalla puuttuvat tehtävät ja/tai opettajan määräämät lisätehtävät. Ellei opiskelija suorita annettuja tehtäviä, kurssi katsotaan keskeytyneeksi (K). OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI JA PÄÄTTÖARVIOINTI Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien perusteella. Koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien kuulumisesta oppimäärään päätetään ainekohtaisesti. Oppiaineen oppimäärän hyväksytty suorittaminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut hyväksytysti oppiaineen valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit seuraavasti: PAK. ja SYV. KURSSIT tai enemmän 3 HYLÄTTYJÄ(4) KURSSEJA ENINTÄÄN HUOM! Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista luetaan mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Oppiaineen oppimäärän arvosana perustuu kurssien arvosanojen keskiarvoon, mutta arvosanaa voidaan korottaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Päätöksen mahdollisesta arvosanan korottamisesta tekevät rehtori ja aineenopettaja(t) yhdessä.

18 16 Opiskelija voi myös osallistua korotuskuulusteluun. Kuulusteltava oppimäärä on sama, minkä opiskelija on kyseisessä aineessa suorittanut. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin hänen saamansa arvosana edellyttää, päättöarvosanaa korotetaan. Pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet arvioidaan numeroarvosanoin. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelija suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. HYLÄTYN ARVOSANAN KOROTTAMINEN UUSINTAKUULUSTELUSSA Kurssin opetukseen osallistunut opiskelija saa osallistua uusintakuulusteluun, mikäli on saanut kurssista hylätyn arvosanan (4) on saanut hylätyn (H) kurssista, joka arvostellaan suoritusmerkinnällä. Saman kurssin hylättyä arvosanaa voi uusia vain kerran. Jos opiskelija saa uusintakuulustelussa hylätyn arvosanan (4/H), hänen on saadakseen hyväksytyn arvosanan suoritettava kurssi uudestaan osallistumalla opetukseen. Uusintakuulusteluun on ilmoittauduttava sähköisesti (linkki koulun nettisivulla), ilmoittautuminen on sitova ja vain yhteen uusintaan voi osallistua kerrallaan. Uusintakuulustelu koskee yleensä kurssin koko oppimäärää, ja sen perusteella suoritettavassa kurssin arvioinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin kurssin arvioinnissa muutoinkin. Tällöin kurssiarvosanaa annettaessa voidaan ottaa huomioon myös sellaisia kurssiin liittyviä asioita, joita ei voi sisällyttää itse kurssikokeeseen. HYVÄKSYTYN ARVOSANAN KOROTTAMINEN KOROTUSKUULUSTELUSSA Opiskelija voi yrittää korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa kerran lukukaudessa järjestettävässä korotuskuulustelussa. Korotuskuulusteluun on ilmoittauduttava sähköisesti (linkki koulun nettisivulla), ja vain yhteen kokeeseen voi osallistua kerrallaan. Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa myös osallistumalla uudestaan opetukseen. Molemmissa tapauksissa opiskelijan parempi arvosana jää voimaan. ARVIOINNIN UUSIMINEN JA OIKAISU Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos opiskelija on tyytymätön uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, hän voi pyytää siihen oikaisua lääninhallitukselta, joka voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. (LA 13)

19 17 VILPILLINEN KÄYTÖS KURSSIN SUORITTAMISESSA Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä taikka menettelee vilpillisesti (esim. lunttaaminen, plagiointi), voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi, sekä erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. Edellä mainitut toimenpiteet ovat kurinpitorangaistuksia. Lukiolaki 26 ( /478) YLIOPPILASKIRJOITUKSET YLIOPPILASTUTKINTO Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä, samaan aikaan kaikissa Suomen lukioissa. Kaikilla kokeilla on oma tietty päivänsä. Ylioppilaskokeiden päivämäärät löytyvät tästä opinto-oppaasta sekä koulun ilmoitustaululta. TUTKINNON RAKENNE Ylioppilastutkintoon kokelaan tulee valita vähintään neljä koetta seuraavien tutkintoaineiden joukosta. Vain äidinkielen koe on kaikille pakollinen. äidinkielen koe toisen kotimaisen kielen koe ruotsi vieraan kielen koe matematiikan koe ainereaalikoe: uskonto, elämänkatsomustieto, psykologia, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, fysiikka, kemia, biologia, maantiede ja terveystieto Kokelaan tulee sisällyttää tutkintoonsa vähintään yksi pitkän oppimäärän (A-taso) koe, eli pitkä matematiikka, vieraan kielen pitkä oppimäärä tai toisen kotimaisen kielen pitkä oppimäärä. Ylimääräisinä kokeina tutkintoon voi sisältyä vieraan kielen kokeita, matematiikan koe ja yksi tai useampi ainereaalin koe. Tutkinto tulee suorittaa kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Ylioppilastutkintoasetuksen mukaan kokeeseen osallistuminen edellyttää, että kokelas on opiskellut vähintään tutkintoaineiden pakolliset kurssit. Sellaisissa kielissä, missä ei ole pakollisia kursseja, opiskelijan on suoritettava vähintään kolme lukiokurssia. Ylioppilaskoe on maksullinen ja kokeisiin ilmoittautuminen on sitovaa. Tutkintomaksut määräytyvät opetusministeriön vahvistaman päätöksen mukaisesti. Opiskelijat ilmoittautuvat tutkintoon jokaisena kertana erikseen rehtorin kansliassa. Ilmoittautumistietojen perusteella kaupungin opetusvirasto lähettää laskun tutkintomaksuista suoraan ylioppilaskokelaille. Maksu tulee ehdottomasti suorittaa eräpäivään mennessä suoraan pankkiin!

20 18 Ylioppilastutkinnosta lukion opiskelijat saavat yksityiskohtaisemmat ohjeet koulun rehtorilta, opinto- ja ryhmänohjaajalta sekä ilmoitustaululta. Laanilan lukio julkaisee erillistä opasvihkoa YLIOPPILASKIRJOITUKSET LAANILAN LUKIOSSA. Opasvihko jaetaan kaikille toisen vuoden opiskelijoille. YLIOPPILASKIRJOITUSTEN AIKATAULUT Syksyn 2014 ylioppilaskirjoitusten koepäivät Kuullunymmärtämiskokeet ma 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä ti 9.9. ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä: Kirjalliset kokeet pe äidinkieli, tekstitaidon koe ma uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ke vieras kieli, pitkä oppimäärä pe ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ma äidinkieli, esseekoe ke matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ma vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kevään 2015 ylioppilaskirjoitusten koepäivät Kirjallinen koe to 5.2. äidinkieli, tekstitaidon koe Kuullunymmärtämiskokeet ma 9.2. ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä: ti vieras kieli, pitkä oppimäärä ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kirjalliset kokeet ma 9.3. äidinkieli, esseekoe ke psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia pe vieras kieli, pitkä oppimäärä ma ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma vieras kieli, lyhyt oppimäärä

21 19 YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN ILMOITTAUTUMINEN Kevään 2015 ylioppilaskirjoituksiin tulee ilmoittautua viimeistään perjantaina Syksyn 2014 kirjoituksiin osallistuneet ilmoittautuvat kevään kirjoituksiin heti syksyn tulosten saavuttua, kuitenkin viimeistään Syksyn 2015 ylioppilaskirjoituksiin tulee ilmoittautua viimeistään Ilmoittautumislomakkeita saa kansliasta ja ne palautetaan rehtorille henkilökohtaisesti. OPISKELIJAHUOLTO LAANILAN LUKIOSSA OPISKELIJAHUOLTO Opiskelijahuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Opiskelijahuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja opiskeluympäristö, suojata mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä opiskeluun liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Opiskelijan on tärkeää saada kokea oppilaitos turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentely-ympäristöksi ja saada apua ongelmatilanteissa. Nuoren hyvinvointi on kasvun, kehityksen ja oppimisen vahva perusta. Opiskelijahuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, nuoren ja hänen huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa ohjaavat säädökset. Opiskelijalla on subjektiivinen oikeus opiskelijahuollon palveluihin, mutta opiskelijahuollollisen tuen vastaanottaminen on hänelle vapaaehtoista. Vastuu opiskelijahuollon toteuttamisesta kuuluu kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. Opiskelijahuoltotyön perusta on jokaisen keskinäinen kunnioitus ja huolenpito. Kaikkien tulisi pyrkiä työskentelemään työyhteisössään niin, että hyvinvointi ja avoin kommunikointi mahdollistuvat. Aikuiset toimivat esimerkkinä siitä, millaiseksi työympäristö muodostuu. Nuorille tämä työympäristö on opiskeluyhteisö. Oppilaitoskohtainen opiskelijahuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä lukion henkilöstön, opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Siihen kirjataan arvio opiskelijahuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskelijahuoltopalveluista, toimenpiteet yhteisöllisen opiskelijahuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi, yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja huoltajien sekä koulussa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa. Opiskelijahuoltosuunnitelmassa kuvataan myös yksilökohtaisen opiskelijahuollon toteuttamistavat ja yhteistyö opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi ja seuraamiseksi sekä tarvittavien yksilöllisten tukitoimien järjestämiseksi. Lisäksi opiskelijahuoltosuunnitelmaan kirjataan toimenpiteet ja menettelytavat opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimenpiteet opiskelijahuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Oppilaitoskohtainen opiskelijahuoltosuunnitelma kirjataan wilma järjestelmään. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain opiskelijahuoltoryhmän koordinoimana.

22 OPINTO-OHJAAJA 20 Opinto-ohjaajan tavoitat parhaiten koululta päivisin. Tarkemmat ajat löytyvät opon ilmoitustaululta, mistä opiskelija voi myös varata itselleen ajan henkilökohtaiseen ohjaukseen. Myös sähköpostilla, wilman kautta ja puhelimella voi olla yhteydessä opinto-ohjaajaan. Opinto-ohjaajan löydät myös Facebookista tiina.opo.rautalin - käy tykkäämässä! Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään. Opinto-ohjaus pitää sisällään henkilökohtaista ohjausta kuin myös luokkatunteja. Opinto-ohjaus jakaantuu kolmelle lukuvuodelle siten, että ensimmäisenä opintovuotena keskistytään lukio-opintoihin ja oman opinto-suunnitelman tekemiseen. Toisena opintovuotena teemana ovat jatko-opinnot ja ylioppilaskirjoitukset. Kolmantena opintovuotena jatketaan jatko-opinnoilla ja niihin hakeutumisella. ERITYISOPETTAJA Erityisopettaja on Titta Torppa (puh , tai wilman kautta). Hänen työhuoneensa on Lyseon lukiolla ja sovittaessa tapaamiset maanantaisin Laanilan lukiolla. Lukion erityisopettaja on koulun opiskelijahuollon työntekijä. Erityisopettajan kanssa on mahdollista selvitellä oppimiseen liittyviä vaikeuksia ja suunnitella tarvittavia tukitoimia. Erityisopettaja ei anna tukiopetusta oppiaineiden sisältöihin liittyvissä asioissa, mutta hän voi tukea ja ohjata opiskelijaa esimerkiksi itselle sopivien opiskelutapojen ja oman oppimistyylin kehittämisessä sekä auttaa erityisesti kielellisiin vaikeuksiin liittyvissä opiskeluongelmissa. Lukion aloittavalla on mahdollista osallistua lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen kartoitukseen 1. jakson aikana. Tulosten koonti palautetaan 1. jaksotodistuksen mukana. Mikäli opiskelijalla on jokin opintoihin vaikuttava erityispiirre (esimerkiksi luku- ja kirjoitusvaikeus), se voidaan huomioida opinnoissa. Oppimistilanteissa, kokeissa ja ylioppilastutkinnossa opiskelija on oikeutettu erityisjärjestelyihin, mikäli tuen tarve niitä edellyttää. Erityisopettaja voi tarvittaessa laatia opiskelijan lukuja kirjoitusvaikeudesta lausunnon ylioppilastutkintolautakunnalle. Erityisen tuen tarpeesta voi keskustella aineenopettajan, ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan tai terveydenhoitajan kanssa. Erityisopettajaan voi ottaa myös suoraan yhteyttä. LUKION KOULUPSYKOLOGI- JA KOULUKURAATTORIPALVELUT Lukion koulupsykologi- ja koulukuraattorityön työn keskeinen tavoite on tukea ja ohjata opiskelijaa opiskeluun, kehitykseen sekä hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä sekä edistää opiskelijoiden ja koko opiskeluyhteisön psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Lukion koulupsykologit ja koulukuraattorit osallistuvat oppilaitosten opiskelijahuollollisen työn suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen mm. oppilaitoksen moniammatillisessa opiskelijahuoltoryhmässä. Lukion koulupsykologiin tai koulukuraattoriin voi olla yhteydessä mm. opiskeluun, omaan elämäntilanteeseen, ihmissuhteisiin, jaksamiseen tai mielialaan liittyvissä asioissa. Lukion

23 21 koulupsykologi ja koulukuraattori tapaavat opiskelijoita yksilökäynneillä sekä tekevät tarvittaessa yhteistyötä opiskelijan vanhempien, oppilaitoksen henkilökunnan, muun sosiaalisen verkoston sekä eri viranomaistahojen kanssa opiskelijan tarvitseman tuen turvaamiseksi. Lukuvuonna Laanilan lukion työntekijöitä ovat koulupsykologi Tiina Haverinen p sekä koulukuraattori Paula Koskinen p Päätyöhuoneemme sijaitsee Tuirassa, os. Tuirantie 5, 2.krs. Ajanvarausasiassa tavoitat meidät parhaiten ma-to klo välisenä aikana. Muina aikoina soittaessasi jätä tarvittaessa puhelinvastaajaan viesti, niin otamme sinuun yhteyttä. TERVEYDENHOITO Terveydenhoitaja on koululla ma, ti ja to klo 8-15:30 ja ke ja pe 8-13:30. Lukion 1. luokkalaisille tarjotaan terveystarkastus kaikille. Opiskelija varaa itse ajan terveystarkastukseen. Terveydenhoitajalle voi varata ajan joko puhelimitse tai käymällä paikan päällä päivystystuntien aikana. Puhelinaika on päivittäin klo Aika on hyvä varata terveystarkastukseen tai jos mieltä askarruttaa jokin asia tai opiskelija on epävarma siitä, mihin paikkaan hänen pitäisi hakeutua jonkin terveydellisen asian vuoksi. Jos tarvitset sairaslomatodistusta koululle, ota yhteys terveydenhoitajaan mieluiten päivystystunneilla. Lääkäripalvelut ovat Oulussa asuville lukiolaisille oman asuinalueen terveysasemalla ja ulkopaikkakuntalaisille oman kunnan terveyskeskuksessa. Äkillisissä sairastapauksissa hoitoon pääsee Myllyojan terveysasemalle ma-to 8-16 ja pe Muina aikoina ota yhteys Oulun seudun yhteispäivystykseen, Oulun yliopistollinen sairaala, puh Oulun terveysasemien lääkärikäynnit maksavat 11 euroa kaikilta yli 18-vuotiailta kolmelta ensimmäiseltä käyntikerralta/vuosi. Yhteispäivystyksen lääkärin vastaanotolla peritään 11 euron käyntimaksu arkisin klo Käynnit luetaan mukaan ns. kolmen kerran käynteihin. Arkisin klo ja lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä peritään 22 euron käyntimaksu. Maksu peritään kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä. Näitä käyntejä ei lueta ns. kolmen kerran käynteihin. Yksityisten lääkäriasemien palvelut ovat kaikkien opiskelijoiden käytettävissä omalla kustannuksella. Kaikille armeijaan meneville tulee ilmoitus kotiin armeijan kutsuntatarkastuksista 2. luokan keväällä. Tarkastus on kaksiosainen: ensin on terveydenhoitajan- ja sitten lääkärintarkastus. Kutsuntatarkastukset tehdään kotipaikkakunnan terveyskeskuksessa. Oululaiset opiskelijat ovat saaneet yläasteella maksuttoman nuorison terveystodistuksen lääkärintarkastuksen yhteydessä. Todistus on voimassa 5 vuotta ja käy ajokorttia ja erilaisia oppilaitoksia varten. Terveyskeskuslääkärin kirjoittamista hoitoon liittymättömistä todistuksista peritään 27 euron todistusmaksu. Käyttämättä ja peruuttamatta jätetyistä asiakkaan varaamista terveyskeskuslääkärin vastaanottoajasta peritään 15 vuotta täyttäneeltä 27 euron peruutusmaksu. Maksua ei peritä, jos varatun ajan peruuttamatta jäämiseen on hyväksyttävä syy. HAMMASHOITO

24 Lukiolaiset varaavat itse ajan asuinpaikkaansa lähinnä olevaan hammashoitolaan. 22 Alle 18-vuotiaiden oululaisten hammashoito on maksuton. Muut oululaiset maksavat terveyskeskustaksan mukaisen hoitomaksun. Laskun saa mukaan. Peruuttamattomasta poisjäännistä peritään kaikilta yli 15-vuotta täyttäneiltä vahvistetun taksan mukainen sakkomaksu. Kaksi peruuttamatonta poisjääntiä katkaisee hoitosuhteen ja asiakas menettää oikeutensa ns. ensisijaiseen hoitoon. Jos alle 18-vuotiaan, perushoidossa olevan opiskelijan kotikunta on muu kuin Oulu, tulee hänen hankkia kotikunnastaan maksusitoumus tai käyttää oman kotikuntansa hammashoitopalveluja. TAPATURMAT Kiireellinen ensiapu annetaan kaikille opiskelijoille riippumatta kotikunnasta. Jatkohoitopaikka riippuu tapaturmasta: joko kouluneuvolassa, oman asuinalueen terveysasemalla, Oulun seudun yhteispäivystyksessä, oman kotikunnan terveyskeskuksessa tai yksityisellä lääkäriasemalla. Oululaiset lukio-opiskelijat kuuluvat Oulun kaupungin ottaman tapaturmavakuutuksen piiriin. Vakuutus korvaa ensiavun ja hoidon koulussa ja koulumatkoilla sattuneissa tapaturmissa. Ulkopaikkakuntalaisia Oulussa opiskelevia Oulun kaupungin ottama vakuutus ei koske! Heidän on selvitettävä kotikunnastaan, korvaako kunnan vakuutus koulutapaturmista aiheutuneet kustannukset, jotka tulevat Oulussa suoritetuista jatkohoidoista. Kaikista koulutapaturmista (riippumatta opiskelijan kotikunnasta) on täytettävä ehdottomasti kirjallinen tapaturmailmoituslomake, jonka täyttää ko. opiskelija itse tai paikalla ollut opettaja. Lomakkeita saa koulun kansliasta ja kouluterveydenhoitajalta. Lomake palautetaan kansliaan. KOULURUOKAILU JA PUHTAANAPITO Koulujen alkaessa käynnistyessä käynnistyvät myös koulun tukipalvelut täydellä tehollaan. Oulun ja Ylikiimingin koulujen ateria- ja puhtauspalveluista huolehtivan Oulun Serviisin henkilökunta valmistautuu palvelemaan asiakkaitaan jokaisena koulupäivänä. Laanilan koulussa pyritään kestävän kehityksen hengessä biojätteettömään ruokailuun. Tavoitteemme on, että jokainen ruokailija harkitsee ruokaa ottaessaan, minkä verran jaksaa syödä. Astioiden palautuspisteessä ei ole biojäteastioita. Jos sinulta jää ruokaa syömättä, vie biojätteet keittiöön, älä laita niitä sekajätteisiin. Oulun Serviisille on ensiarvoisen tärkeää vanhemmilta saatu tieto koululaisen allergioista ja muista erityistarpeista. Tärkein linkki Oulun Serviisin palveluja koskevissa asioissa on luonnollisesti oman koulun keittiö- ja siivoushenkilökunta. Serviisin sähköpostiosoitteet ovat muotoa Internet-sivuilta löytyvät esimerkiksi koulujen viikoittaiset ruokalistat ja lomake, jolla Oulun Serviisin palveluista voi jättää palautetta.

25 23 OPISKELIJATOIMINTA LAANILAN LUKIOSSA TUTOR-TOIMINTA LAANILAN LUKIOSSA Tutorit ovat toisen vuoden opiskelijoita, jotka on valittu ja koulutettu tehtäväänsä ensimmäisen vuoden keväällä. Tutorit toimivat vertaistukena opintojen käynnistämisessä 1. vuoden opiskelijoille. Kurssin yhtenä tavoitteena on opiskelijan kehittyminen vertaisohjaajana. Lisäksi tutorit toimivat koulun markkinointitehtävissä yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Tutorkurssin tavoitteena on yhteishengen ja turvallisuuden lisääminen kouluyhteisössä. Opiskelija saa koulutuksen myötä valmiudet ymmärtää oman ja kouluyhteisön hyvinvoinnin perusedellytyksiä ja opiskelija rohkaistuu toimimaan niiden puolesta. OPPILASKUNTA Jokainen Laanilan lukion opiskelija kuuluu oppilaskuntaan. Oppilaskunnan keskuudesta muodostetaan oppilaskunnan hallitus, johon kuuluu yhteensä opiskelijaa eri vuosiluokilta. Oppilaskuntatoiminta antaa opiskelijoille mahdollisuuden kehittää koulun yhteishenkeä ja opiskeluolosuhteita. Oppilaskunnan hallituksen edustajat osallistuvat opettajankokouksiin, YTY:n (koulun yhteistyöryhmä) kokouksiin sekä muihin koulun edustustilaisuuksiin ja juhliin. Oppilaskunnan hallituksen vuosittaisia työtehtäviä ovat koulukuvauksen järjestäminen, sovittelijaopiskelijan valitseminen, vallanvaihtajaisten, penkkareiden, abiristeilyn, wanhojen tanssien ja wappu-triathlonin suunnitteleminen ja toteuttaminen, abihuppareiden ja ylioppilaslakkien yhteistilaaminen sekä vapaaehtoistyönpäivän organisoiminen yhdessä Vihreä lippu -raadin kanssa. Lisäksi oppilaskunnan hallitus järjestää aktiivisesti tapahtumia koulun ulkopuolella, mm. lukiolaisbileitä ja lähes 20 vuotta perinteenä olleen Rukan-reissun. VIHREÄ LIPPU TOIMINTA Laanilan koulu (yläaste ja lukio) on Vihreä lippu koulu, joka keväällä 2011 siirtyi Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran hyväksymänä ns. kestävälle tasolle. Vihreä lippu toiminta arvioidaan kansainvälisin laatukriteerein ja kestävälle tasolle siirtyminen edellyttää, että ympäristökasvatus on vakiintunut osaksi arjen toimintaa. Vihreä lippu toiminnan tarkoituksena on kestävän kehityksen mukaisesti vähentää ympäristökuormitusta ja lisätä koulun ja sen lähialueen viihtyvyyttä. Toimintoja käynnistää lukion opiskelijoista ja yläasteen oppilaista koostuva vihreä lippu raati koulun henkilökunnan tukemana.

26 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 24 Laanilan lukio: Unesco ASPnet koulu Maailmanlaajuinen UNESCO-kouluverkosto (ASP - Associated Schools Projects) pyrkii toiminnallaan lisäämään nuorten kansainvälistä kulttuurista ymmärtämystä ja osaamista sekä valmistamaan heitä kohtaamaan menestyksekkäästi monimutkaistuvan maailman haasteet. Unescokouluilla on monenlaista toimintaa, mm. ystävyyskouluja eri puolilla maailmaa ja yhteistyöprojekteja muiden koulujen kanssa. Unesco-koulut myös testaavat UNESCOn aineistoja ja levittävät hyviä käytänteitä. Suomen ASP-koulujen opetuksessa on korostunut ihmisoikeus-, maailmanperintö- ja ympäristökasvatus. Opetushallitus koordinoi Unesco-koulutoimintaa Suomessa. CertiLingua - laatumerkki kertoo Laanilan lukion monikielisestä, kulttuurienvälisestä kompetenssista Laanilan lukio on yksi Suomen ensimmäisistä kansallisesti akkreditoiduista CertiLingua -lukioista. CertiLingua-laatumerkki kertoo lukion kulttuurikasvatuksen korkeasta profiilista sekä opiskelijoiden kieli- ja kulttuuritaitojen tasokkuudesta ja monipuolisuudesta. Lukion päättövaiheessa päästö- ja ylioppilastutkinto-todistuksen rinnalla luovutettavan laatumerkin voi saada opiskelija, joka osoittaa a) ensikiel(t)ensä lisäksi kahden kielen hallintaa vähintään eurooppalaisen viitekehyksen taitotasolla B2, b) on suorittanut tietyn määrän opintoja vieraskielisessä aineenopetuksessa, sekä c) osallistunut kouluaikanaan kansainvälisiin kouluprojekteihin. CertiLingua -laatumerkki toimii dokumenttina mm. työ- ja koulutuselämän suuntaan ja edesauttaa lukio-opiskelijan sisäänpääsyä eurooppalaisiin yliopistoihin. Euroopan Unionin rahoittama Comenius-projekti Laanilan lukio on mukana Citizens of Careland -projektissa lukuvuosina Projektin pääteemoja ovat vihreät arvot ja vapaaehtoistyö. Kumppanuusmaita tässä projektissa ovat Espanja, Italia, Kroatia, Latvia, Liettua, Portugali, Puola, Romania, Saksa, Turkki ja Viro. Global Me Laanilan lukiolla vierailevat AIESEC:in kansainväliset opettajaharjoittelijat opettavat täysin englanninkielisen kansainvälisyyskasvatuskurssin. Kurssi on suunniteltu yhdessä Pakolaisavun, Plan Suomi Säätiön, Reilun kaupan puolesta Repu ry:n, UNICEF:in ja YK-liiton kanssa ja sen pääteemoja ovat: kansainvälisyys ja monikulttuurisuus, lapsityövoiman käyttö ja lasten oikeudet, ihmiskauppa, prostituutio, terrorismi, uskonnolliset, taloudelliset ja sosiaaliset erot, kulutus ja köyhyys, pakolaiset ja sodat, maailman kahtiajakautuminen, reilu kauppa, yritysten yhteiskunnallinen vastuu ja ympäristön suojelu. International Culture Course Laanilan lukio tarjoaa täysin englanninkielisen kulttuurikurssin, jonka luennoitsijoina toimivat Oulun yliopiston kansainväliset jatko-opiskelijat. Kurssilla esitellään eri maita ja kulttuureita. Kurssin tavoitteena on herättää opiskelijoiden mielenkiinto eri maiden ihmisiä ja kulttuureja kohtaan, tarjota mielekkäitä välineitä maailman hahmottamiseen, lisätä suvaitsevaisuutta ja itseilmaisua englannin kielellä sekä tehdä kansainvälisistä kontakteista luonteva osa nuorten elämää.

27 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Klo Ruoka Ruoka Ruoka Ruoka Ruoka Infot Infot Infot Infot Infot Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Klo Ruoka Ruoka Ruoka Ruoka Ruoka Infot Infot Infot Infot Infot Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Klo Ruoka Ruoka Ruoka Ruoka Ruoka Infot Infot Infot Infot Infot

28 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Klo Ruoka Ruoka Ruoka Ruoka Ruoka Infot Infot Infot Infot Infot Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Klo Ruoka Ruoka Ruoka Ruoka Ruoka Infot Infot Infot Infot Infot Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Klo Ruoka Ruoka Ruoka Ruoka Ruoka Infot Infot Infot Infot Infot

29 27 LIIKUNNAN RYHMÄT 1. JAKSO KLO MA TI KE TO PE LI1.1p/1.2t LI2.1p/2.2t LI1.1p/1.2t LI2.1p/2.2t LI1.3p/1.4t LI2.3p/2.4t 2. JAKSO KLO MA TI KE TO PE LI1.3p/1.4t LI2.3p/2.4t LI1.3p/1.4t LI2.3p/2.4t LI1.1p/1.2t LI2.1p/2.2t LI1- ja LI2-kurssit kestävät kahden jakson ajan (1. ja 2. jakso) o sekä tytöille että pojille on kaksi ryhmää Liikunnan ryhmäjaot selviävät kurssin alussa

30 28 29

31 30 LAANILAN LUKION KURSSITARJONTA KURSSI VALTAKUNNALLINEN KOULUKOHTAINEN YHTEENSÄ PAKOLLINEN SYVENTÄVÄ SYVENTÄVÄ SOVELTAVA ABI-KURSSI ABI 1 TIETOTEKNIIKKA ATK B3 RANSKA RAB 1-8 RAB 9 9 B3 SAKSA SAB 1-8 SAB 9 9 BIOLOGIA BI 1-2 BI 3-5 BI 6 BI 7 7 ENGLANTI EN 1-6 EN 7-8 EN ,5 FILOSOFIA FI 1 FI 2-4 FI 5 4,5 FYSIIKKA FY 1 FY 2-8 FY 9-11 FY MAANTIEDE GE 1-2 GE 3-4 GE 5 4,5 HISTORIA HI 1-4 HI 5-6 HI 7-8 7,5 KEMIA KE 1 KE 2-5 KE 6 KE 7 7 KUVATAIDE KU 1 (- 2) KU 3-5 KU 6 6 LIIKUNTA LI 1-2 LI 3-5 LI 6-8 LI 9 9 PITKÄ MATEMAT MAA 1-10 MAA MAA ,5 LYHYT MATEMAT MAB 1-6 MAB 7-8 MAB ,5 MUSIIKKI MU 1 (- 2) MU 3-5 MU 6 6 OPINTO-OHJAUS OP 1 OP 2 OP OSALLISUUSKURSSIT OS PSYKOLOGIA PS 1 PS 2-5 PS RUOTSI RUB 1-5 RUB 6-7 RUB ,5 SAKSA (A) SAA 1-6 SAA 7-8 SAA 9 (9) KOTITALOUS SUR 1 1 TERVEYSTIETO TE 1 TE 2-3 TE 4 3,5 USKONTO (EV.LUT.) UE 1-3 UE 4-5 UE 6-7 6,5 VAPAAEHT.TOIM. VAP1 1 VIITTOMAKIELI VIK1 0,5 YHTEISKUNTAOPPI YH 1-2 YH 3-4 YH 5-6 5,5 ÄIDINKIELI JA KIRJ. ÄI 1-6 ÄI 7-9 ÄI 10 ÄI vähintään 10 Seuraavat koulukohtaiset kurssit ovat laajuudeltaan 0,5 opintoviikkoa: EN10, EN11, EN12, FI5, GE5, HI8, MA14, MB10, RUB9, RUB10, RUB11, TE4, UE7,VIK1, YH6

32 31 LAANILAN LUKION KURSSIT ½ = kurssin laajuus on puoli kurssia (19 tunnin opintokokonaisuus) S/H = kurssi arvioidaan suoritettu/hylätty merkinnöin KIELET ENGLANTI (A1) Pakolliset ja syventävät kurssit on suositeltavaa suorittaa numerojärjestyksessä, mutta kurssien suoritusjärjestystä voi vaihtaakin. Kursseja ENA1, ENA7, ENA8, ENA9, ENA10, ENA11 ja ENA12 ei suositella itsenäisesti opiskeltaviksi. Valtakunnalliset pakolliset kurssit ENA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssin tekstien puitteissa tutustutaan nuorten elämään eri puolilta. Kieliopista kerrataan verbiopin keskeisiä asioita sekä harjoitellaan kanssakäymisfraseologiaa jokapäiväisissä viestintätilanteissa. ENA2 Viestintä ja vapaa-aika Tutustutaan nuorten elinympäristöön ja vapaa-ajan viettoon ja matkailuun. Kieliopista kerrataan persoonapronominit, genetiivi, muodollinen subjekti, passiivi, adjektiivit ja adverbit. Harjoitellaan suullista viestintää ja pidetään esitelmä. ENA3 Opiskelu ja työ Tutustutaan koulujärjestelmiin Yhdysvalloissa ja Britanniassa sekä käsitellään oppimista ja opiskelua ja hakeutumista kesätyöhön/opiskelemaan. Kirjallisessa ja suullisessa viestinnässä harjoitellaan em. tilanteissa tarvittavaa virallisluonteista kieltä. Kieliopista kerrataan yksikön ja monikon käyttö, artikkelit, epäsuora esitys ja indefiniittipronominit. ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Tutustutaan yhteiskunnan rakenteisiin, erilaisiin yhteisöihin ja yksikön valintoihin. Harjoitellaan tiivistelmän tekoa ja erilaisia lukutekniikoita. Kieliopista kerrataan apuverbit, määrän ilmaukset ja relatiivipronominit. ENA5 Kulttuuri Tutustutaan kulttuurin kirjoon Shakespearesta Sormusten herraan, Brittanysta Beatleseihin ja Mona Lisasta mangaan. Tehdään portfoliotyö. Kieliopista opetellaan kansallisuussanat, välimerkit, isot alkukirjaimet ja lauseenvastikkeet. ENA6 Tiede, talous ja tekniikka Tutustutaan eri tieteenaloihin, tekniikan saavutuksiin, viestinnän eri muotoihin ja talous-elämään. Syvennetään lukemistekniikoita ja harjoitellaan vaativaa kirjoittamista. Kieliopista opiskellaan numeraalit, infinitiivi, ing-muoto sekä verbeihin, substantiiveihin ja adjektiiveihin liittyvät prepositiot/adverbit. Valtakunnalliset syventävät kurssit ENA7 Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kerrataan verbirakenteita, opetellaan lauseenlyhenteet ja syvennetään sanastoa. Aletaan valmistautua ylioppilaskokeeseen.

33 32 ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin Harjoitellaan kommunikaatiota englannin kielellä erilaisissa tilanteissa kerraten aikaisempien kurssien teemoja ja katsellen maailmaa yhteisenä pelikenttänä kansainvälistymisen näkökulmasta. Kurssin lopussa suoritetaan valtakunnallinen Opetushallituksen suullisen kielitaidon koe. Koulukohtaiset syventävät kurssit ENA9 Peruskoulusta lukioon Kurssin tavoitteena on auttaa opiskelijaa selviytymään englannin opiskelusta lukiossa. Kurssilla kerrataan perusopetuksen keskeisimmät rakenne- ja sanastoasiat. Kurssi suositellaan suoritettavaksi lukio-opintojen alkuvaiheessa. (S/H) ENA10 Englannin kielen kirjoittaminen (½) Tutustutaan erilaisiin tekstityyppeihin ja niiden tuntomerkkeihin, harjoitellaan erilaisia tapoja suunnitella kirjoitelma ja kirjoitetaan tekstejä erilaisten virikkeiden pohjalta. (S/H) ENA11 Englannin kuullunymmärtämiskurssi (½) Harjoitellaan erilaisia kuullunymmärtämistehtäviä ja perehdytään erilaisten kuullunymmärtämisstrategioiden käyttöön. (S/H) ENA12 Abiturienttien kertauskurssi (½) Kurssi on tarkoitettu englannin ylioppilaskirjoituksiin osallistuville. Kurssilla valmentaudutaan ylioppilaskokeeseen. (S/H) ENA13 GLOBAL ME Kansainvälisyykasvatuskurssi Täysin englanninkielinen kansainvälisyykasvatuskurssi, jonka opettajina toimivat eri maanosista tulevat ulkomaalaiset AIESEC -vaihto-opiskelijat. Kurssilla käsitellään maailmanlaajuisia teemoja mm. monikulttuurisuutta, ihmisoikeuksia, ilmaston muutosta sekä sotaa ja rauhaa. Kurssilla ei käytetä oppikirjoja, vaan asioita käsitellään pelien, leikkien ja keskustelujen avulla. Saat kurssista erillisen englannin-kielisen todistuksen. (S/H). EN14 Kansainväliset kulttuurit ja amerikkalaiset sukujuuret Täysin englanninkielinen kurssi. Luennoitsijoina eri maista tulevat Oulun yliopiston jatko-opiskelijat. Kurssilla esitellään eri maita ja kulttuureita. Lisäksi kurssilla on mahdollista selvittää oman suvun siirtolaistaustaa (mm. USA, Kanada, Ruotsi) mm. Siirtolais-instituutin rekisterin avulla. Kurssilla ei käytetä oppikirjoja. Tapaamiset (18 kertaa) koko lukuvuoden aikana perjantai-iltapäivisin klo 14:30-15:45 myöhemmin ilmoitettavina ajankohtina. Mikäli valitset tämän kurssin yhdessä Global Me - kurssin kanssa, osallistut lukion aikana koulun järjestämään kansainväliseen toimintaan ulkomailla sekä hallitset englannin ja jonkin toisen vieraan kielen vähintään arvosanan 8 tasoisesti, saat erillisen CertiLingua-todistuksen. Todistuksesta on sinulle hyötyä esim. pyrkiessäsi ulkomaisiin yliopistoihin CertiLingua-jäsenmaissa Euroopassa tai työharjoitteluun eurooppalaisissa suuryrityksissä ja oppilaitoksissa CertiLingua-verkoston sisällä. (S/H). RANSKA / SAKSA (B3) Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Kursseja ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Valtakunnalliset syventävät kurssit B3 1 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä ja opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista.

34 33 B3 2 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Harjoitellaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa. B3 3 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaaajanviettoon ja harrastuksiin. B3 4 Meillä ja muualla Kurssin aihepiirejä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. B3 5 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön, että yhteisön kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. B3 6 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. B3 7 Kulttuuri Kurssin aihepiirejä ovat kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri ja urheilu. B3 8 Yhteinen maapallomme Kurssilla tutustutaan oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyviin yleistajuisiin teksteihin. Koulukohtainen syventävä kurssi B3 9 Abiturienttien kertauskurssi Valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen. (S/H) B1 RUOTSI Valtakunnalliset pakolliset kurssit RUB1 Koulu ja vapaa-aika Perusopetuksen oppimäärää kertaava ja laajentava kurssi, jonka aiheina ovat muun muassa vapaa-aika ja perhe, koulu sekä harrastukset. Lisäksi kurssissa tutustutaan mm. ruotsalaisiin lastenkirjoihin ja -kirjailijoihin, juhlapäiviin, ruotsalaiseen musiikkiin ja urheilijoihin. Kieliopissa käsitellään substantiivien taivutus ja määräysmuodot, verbien taivutus ja aikamuodot, adjektiivien taivutus ja käyttö sekä päälauseen sanajärjestys. RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa Perusopetuksen oppimäärää kertaava ja laajentava kurssi, jonka aiheina ovat Tukholma ja Pohjoismaat, ruoka ja asuminen, työ ja rahankäyttö, terveys sekä kännykän käyttö. Kieliopissa kerrataan lyhyesti kurssin 1 rakenteita. Lisäksi käsitellään sivulauseet, persoona- ja refleksiivipronominit, adjektiivin ja substantiivin yhteistaivutus, adjektiivin vertailu, adverbit, lukusanat ja paikan prepositiot.

35 34 RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Suomea tarkastellaan osana Pohjoismaita ja Eurooppaa. Aihepiirejä ovat Suomi, Ahvenanmaa sekä suomenruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset. Kurssissa tarkastellaan erilaisia suomalaisia ilmiöitä, kuten muotia ja huumoria, näkemisen arvoisia paikkoja sekä mielenkiintoisia henkilöitä. Kieliopissa on lyhyt kertaus kurssien 1-2 keskeisistä kielioppiasioista. Lisäksi käsitellään interrogatiivi-, demonstratiivi- ja indefiniittipronominit, erisnimien suku ja prepositioilmauksia. RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen Kurssi kertoo muun muassa ihmissuhteista, sukupolvien ja kulttuurien välisistä kohtaamisista, elämänarvoista ja median maailmasta. Lisäksi tutustutaan Tanskaan ja Norjaan. Kieliopissa on lyhyt kertaus kurssien 1-3 keskeisistä kielioppiasioista. Lisäksi käsitellään vahvoja ja epäsäännöllisiä verbejä, apuverbejä, infinitiiviä ja futuuria. Kurssilla tarkastellaan myös aikamuotojen rinnastamista, konditionaalin vastineita, imperatiivia ja verbi-prepositio- ilmauksia. RUB5 Elinympäristömme Kurssin aiheina ovat muun muassa muuttuva elin- ja työympäristö, joukkoviestimet ja luonto. Lisäksi tutustutaan lähemmin Islantiin, Grönlantiin ja Färsaariin. Kieliopissa on lyhyt kertaus kurssien 1-4 keskeisistä kielioppiasioista. Kielioppiosuudessa opiskellaan mm. substantiivien määräysmuotoja, s- passiivia ja partisiippeja. Valtakunnalliset syventävät kurssit RUB6 Suullisen kielitaidon kurssi Suullinen kurssi. Puhumista harjoitellaan ajankohtaisiin pohjoismaisiin aihepiireihin liittyvien tekstien ja monipuolisten harjoitusten avulla. Kerrataan ja harjoitellaan suullisia viestinnällisiä tilanteita ja harjoitellaan myös kuuntelua, sillä se on osa suullista kommunikointia. Lisäksi suullista kielitaitoa harjoitetaan suullistamalla kielioppia. RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Kurssin teemat käsittelevät maailmanlaajuisia ilmiöitä, kansainvälistä vaikuttamista sekä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistumista. Kielioppiosuudessa kerrataan ja syvennetään edeltävien kurssien aikana opiskeltuja rakenteita ja opiskellaan uusina rakenteina substantiiviattribuutti, omistusmuodon ilmaiseminen ja var-verbit. Ylioppilaskokeeseen valmistautuvaa abiturienttia auttavat kootut vinkit kuullun ja luetun ymmärtämiseen, tiivistelmien kirjoittamiseen sekä monipuoliset mallit lyhyisiin kirjoitustehtäviin. RUB8 Niveltävä kurssi Nuorten maailmaa ja Pohjoismaita esittelevä kurssi, jonka tekstit ja harjoitukset keskittyvät ydinsanastoon. Kielioppi kertaa lyhyesti keskeisimmät rakenteet. (S/H) RUB9 Kirjoittamisen kurssi (½) Kurssilla keskitytään harjoittelemaan käyttökielen kirjoittamista. Tehokurssi jatko-opintoja ja yokirjoituksia varten! (S/H) RUB10 Kuuntelukurssi (½) Kurssilla harjoitellaan kuullunymmärtämistä. Tehokurssi jatko-opintoja ja yo-kirjoituksia varten! (S/H) RUB11 Kertauskurssi (½) Kurssilla kerrataan ruotsin kielen kielioppia ja keskeistä sanastoa. Lisäksi harjoitellaan ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppejä ja vahvistetaan kuullun- ja tekstinymmärtämistaitoja. Kurssilla keskitytään erityisesti yo-kokeessa esiintyvien kirjoitelmatyyppien harjoittelemiseen. (S/H)

36 35 RUB12 Suomenruotsalainen kieli- ja kulttuurikylpy Yhteinen kurssi Svenska Privatskolanin ja Oulu-opiston opiskelijoiden kanssa. Kielinä sekä suomi että ruotsi. Teemoina Hovisuofestarit, Tove Janssonin maalaukset, suomenruotsalainen musiikki, "Laanila lavalle", TV-kokki, Runebergin leivokset, Lucia-pullat, kirjailija- ja näyttelijävierailu, Åbo Svenska Teater -esitys ja ravintolaillallinen. Tapaamiset (n. 13 kertaa) koko lukuvuoden aikana perjantai-iltapäivisin klo 14:30-15:45 tai myöhemmin ilmoitettavina ajankohtina. (S/H). SAKSA (A) Valtakunnalliset pakolliset kurssit SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssilla kerrataan peruskoulussa hankittuja tietoja. Kurssin aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja harrastuksiin. SAA2 Viestintä ja vapaa-aika Kurssin aihepiireinä ovat nuorten elämäntilanteet, monikulttuurinen saksalainen yhteiskunta sekä uuden teknologian ja median merkitys nuorten vapaa-ajanvietossa. Kielen rakenteiden hallintaa vahvistetaan ja laajennetaan. SAA3 Opiskelu ja työ Kurssin aihepiireinä ovat koulu ja koulutus, vaihto-oppilasvuosi ja työelämä. SAA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Tutustutaan erilaisiin yhteisöihin ja yksilön rooliin niissä sekä yhteiskunnan rakenteisiin. Harjoitellaan lukemisen strategioita. SAA5 Kulttuuri Tutustutaan kulttuuriin laaja-alaisesti. Aihepiirejä ovat kommunikaatiokulttuuri, elokuva, musiikki, kirjallisuus ja median maailma. Kirjoitetaan laajahko tuotos. SAA6 Tiede, talous ja tekniikka Tutustutaan tieteen saavutuksiin, teknologian mahdollisuuksiin, maailmantalouteen sekä luontoon, sen tilaan ja suojeluun. Valtakunnalliset syventävät kurssit SAA7 Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiireinä ovat ihmisen toiminta maapallolla ja ympäristön tila. Kerrataan kielitaidon eri osa-alueita valmistautuen ylioppilaskokeeseen. SAA8 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Kurssin aihealueina ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Kerrataan syventäen kieliopin rakenteita ja hiotaan ylioppilaskirjoituksissa tarvittavia taitoja. Koulukohtaiset syventävät kurssit SAA9 Abiturienttien kertauskurssi (½) Kurssilla valmentaudutaan ylioppilaskoetehtäviin.

37 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 36 Valtakunnalliset pakolliset kurssit Äidinkielen pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Myös itsenäinen suorittaminen on mahdollista. ÄI1 Kieli, teksti ja vuorovaikutus Kurssilla syvennetään tekstikäsitystä ja opitaan tarkastelemaan ja tunnistamaan monenlaisia tekstityyppejä sekä tekstilajeja. ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä Kurssilla harjaannutaan erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä opitaan näkemään tekstien yhteys muihin teksteihin. ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Kurssilla syvennetään käsitystä kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja kirjallisuuden kulttuurisesta merkityksestä sekä vahvistetaan erilaisten tekstien tulkintataitoja. ÄI4 Teksti ja vaikuttaminen Kurssilla perehdytään analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti Kurssilla opitaan ottamaan huomioon kontekstin merkitys tekstien ja niiden tyylien tulkinnassa ja tuottamisessa. ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Kurssilla keskitytään suomen kieleen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkitykseen yksilölle ja yhteiskunnalle. Valtakunnalliset syventävät kurssit Valtakunnalliset syventävät kurssit ÄI8 ja Äi9 ovat ylioppilaskirjoituksiin kertaavia kursseja, jotka suoritetaan vasta pakollisten kurssien jälkeen. Äi7-kurssin voi suorittaa milloin vaan. ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen Kurssilla syvennetään ja monipuolistetaan puheviestintään liittyviä tietoja ja taitoja sekä opitaan arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Kurssi antaa myös valmiuksia puheviestinnän päättökokeen (PUHVI-koe) suorittamiseen. ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen Kurssilla syvennetään ja monipuolistetaan taitoja analysoida ja tuottaa tekstejä. Lisäksi tavoitteena on kerrata tekstitaidon ylioppilaskokeen keskeisiä käsitteitä ja vastaustekniikkaa. ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Kurssilla syvennetään kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa, jota tarvitaan lukion päättötason esseekokeessa. Materiaalina käytetään nykykirjallisuutta ja median ajankohtaisia teemoja. Koulukohtaiset soveltavat kurssit ÄI10 Lukiolaisen kielenhuoltoa Kurssilla kerrataan kielenhuollon perussääntöjä sekä hiotaan omaa kirjoitustyyliä. (S/H)

38 37 ÄI11 Ilmaisutaidon peruskurssi Kurssilla vahvistetaan opiskelijan esiintymistaitoja sekä itseilmaisua. (S/H, myös numeroarviointi mahdollista) ÄI12 Median maailma (verkkokurssi, suoritetaan itsenäisesti) Kurssilla opiskelija tutustuu mediaympäristöönsä ja joukkoviestimien kehitykseen sekä kehittyy mediankäyttäjänä kriittisemmäksi. (S/H) ÄI13 Laanilan lukion vuosikirja Kurssilla tehdään kuluvan kouluvuoden vuosikirja. Kurssi kestää koko vuoden, pääosa tekemisestä on itsenäistä työskentelyä, mutta säännölliset toimituspalaverit rytmittävät työntekoa. Kurssille tarvitaan kirjoittajia, valokuvaajia sekä taittajia. (S/H) ÄI14 Luova kirjoittaminen (verkkokurssi, suoritetaan itsenäisesti) Kurssilla kirjoitetaan monipuolisia tekstejä ja arvioidaan omia ja toisten tuotoksia. Erilaisten tehtävien avulla etsitään omaa persoonallista tyyliä ja kirjoittamisen iloa. (S/H) ÄI15 Kirjallisuusdiplomi Kirjallisuusdiplomin tavoitteena on lukuharrastuksen herättämisen lisäksi perehdyttää lukija kirjallisuuden lajeihin, kartuttaa yleissivistystä, auttaa ymmärtämään kirjallisuuden merkitystä ja kasvattaa kansalliseen ja kansainväliseen kulttuuriin. Lisätietoja opettajalta. (S/H) MATEMAATTISET AINEET FYSIIKKA Valtakunnallinen pakollinen kurssi FY1 Fysiikka luonnontieteenä Kurssilla kerrataan fysiikan perusteita. Opiskelija tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisin. Hän ymmärtää luonnon perusrakenteita ja ilmiöitä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla. Tutustutaan siihen, kuinka luonnontietieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta. Valtakunnalliset syventävät kurssit FY2 Lämpö Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt ja tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä. FY3 Aallot Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa yleiskuvan luonnossa esiintyvistä aaltoliikkeistä ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin. Hän tutkii mekaanista värähtelyä, ääntä ja valoa. FY4 Liikkeen lait Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä. Hän perehtyy erilaisiin voimiin ja niiden vaikutuksiin. Hän tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla Newtonin lakeihin. Opiskelija ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa.

39 38 FY5 Pyöriminen ja gravitaatio Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää osaamistaan mekaniikassa. Hän oppii statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien ilmiöiden laskennallista hallintaa. FY6 Sähkö Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä käsitteitä. Hän tutustuu mittaustekniikkaan ja osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia virtapiirejä. FY7 Sähkömagnetismi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä. Hän opiskelee mm. sähkön ja magnetismin välistä yhteyttä ja syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä yhteiskunnassa. FY8 Aine ja säteily Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevana periaatteena. Hän syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöiden tulkitsijana. Koulukohtaiset syventävät kurssit FY9 Tähtitiede Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää maailmankaikkeuden rakenteen tähdistä galakseihin asti. Hän tutustuu maailmankaikkeuden syntyyn ja tulevaisuuteen sekä maailmankaikkeuden tutkimiseen. FY10 Elektroniikka Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii elektroniikan sanastoa, osaa tulkita elektroniikkapiirien kytkentäkaavioita ja pystyy rakentamaan pienehköjä elektronisia laitteita. (S/H) FY11 Fysiikan kertauskurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kertaa lukion kurssien oppisisältöjä, saa valmiuksia ylioppilaskirjoituksiin ja saa kokonaiskuvan fysiikasta. Koulukohtainen soveltava kurssi FY12 Fysiikan työkurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii rakentamaan fysikaalisia koetilanteita. Hän saa varmuutta fysiikan töiden tekemiseen ja harjoittelee työselostuksen tekemistä. (S/H) KEMIA Suositeltavin järjestys kemian kurssien suorittamiseen on numerojärjestys KE1-KE6. Kurssit KE7 ja KE8 suoritetaan hajautetusti toisen vuoden kevään kahdessa viimeisessä jaksossa. Valtakunnallinen pakollinen kurssi KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Syventää aiemmin opittujen kemian peruskäsitteiden ymmärtämistä. Kurssin aikana opitaan laskemaan peruslaskuja, jotka on halittava kemian syventävillä kursseilla. Perehdytään orgaanisten yhdisteiden rakenteisiin, niiden ominaisuuksiin ja reaktioihin. Tutustutaan kokeelliseen työskentelyyn.

40 Valtakunnalliset syventävät kurssit 39 KE2 Kemian mikromaailma Perehdytään alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään. Tutustutaan atomimalleihin. Laajennetaan kemiallisten sidosten tietoutta ja vertaillaan erilaisten sidosten ominaisuuksia. Tarkastellaan yhdisteen kaavan määrittämistä. Opitaan ymmärtämään orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja rakenteen määrityksessä käytettäviä menetelmiä ja malleja. KE3 Reaktiot ja energia Opitaan kirjoittamaan reaktioyhtälöitä ja käsittelemään erilaisia reaktioita matemaattisesti. Tarkastellaan erilaisia epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä. Opitaan ymmärtämään kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä, energian sitoutuminen ja vapautuminen kemiallisissa reaktioissa. KE4 Metallit ja materiaalit Opitaan tuntemaan hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä kirjoittamaan hapettumispelkistymisreaktioita. Opitaan sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä perehdytään kemiallisen parin ja elektrolyysin toimintaperiaatteeseen. Tarkastellaan keskeisimpiä metalleja/epämetalleja. Kurssin lopussa paneudutaan polymeerikemiaan. KE5 Reaktiot ja tasapaino Opitaan reaktion tasapainotilan muodostuminen. Perehdytään tasapainoon vaikuttaviin tekijöihin ja harjoitellaan tasapainolaskuja. Tarkastellaan teollisuuden prosesseissa ja luonnon ilmiöissä tapahtuvia tasapainoreaktioita. Tutustutaan erilaisiin tasapinoreaktioihin (happo-emästasapaino, puskuriliuos, liukoisuustasapaino) ja niihin liittyviin ilmiöihin. Koulukohtainen syventävä kurssi KE6 Kertauskurssi Kerrataan ja syvennetään kemiallista laskuvalmiutta ja muodostetaan kokonaiskuva lukion kemiasta. (S/H) Koulukohtainen soveltava kurssi KE7/KE8 Kemian työkurssi Tavoitteena on perehdyttää opiskelija laboratoriotyöskentelyn periaatteisiin ja työselostuksen tekemiseen. Kurssi KE7 on koko kurssi ja KE8 on puolet KE7 kurssin sisällöstä ja siten puolikas kurssi. Vain toisen kursseista voi suorittaa. (S/H) LYHYT MATEMATIIKKA Kurssit kannattaa suorittaa numerojärjestyksessä. Valtakunnalliset pakolliset kurssit MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt Harjaannutaan käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa. Opitaan perustyökalut joita tarvitaan kaikilla myöhemmilläkin matematiikan kursseilla. MAB2 Geometria Harjaannutaan tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista ominaisuuksista. Ratkaistaan käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen.

41 40 MAB3 Matemaattisia malleja I Opitaan näkemään reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaamaan niitä matemaattisilla malleilla. MAB4 Matemaattinen analyysi Tutkitaan funktion muutosnopeutta. Opitaan ymmärtämään derivaatan käsite muutosnopeuden mittana. Tutkitaan polynomifunktion kulkua derivaatan avulla MAB5 Tilastot ja todennäköisyys Harjaannutaan käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja. Tutustutaan laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä. Perehdytään todennäköisyyslaskennan perusteisiin. MAB6 Matemaattisia malleja II Täydennetään yhtälöiden ratkaisutaitoja. Ratkaistaan käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä. Opitaan ymmärtämään lukujonon käsite. Ratkaistaan käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla. Valtakunnalliset syventävät kurssit MAB7 Talousmatematiikka Opitaan ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä sekä saadaan matemaattisia valmiuksia oman talouden suunnitteluun ja laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun. MAB8 Matemaattisia malleja III Laajennetaan käsitystä teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta. Saadaan apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn. Koulukohtaiset syventävät kurssit MAB9 Matematiikan kertauskurssi Kerrataan, syvennetään ja yhdistellään aiemmilla kursseilla opittuja tietoja ja taitoja. MAB10 Ylioppilaskirjoituksiin kertaava kurssi (½) Kerrataan ylioppilaskirjoituksiin laskemalla ja syventymällä vanhoihin yo-tehtäviin. (S/H) PITKÄ MATEMATIIKKA (MAA) Kurssit kannattaa suorittaa numerojärjestyksessä. Valtakunnalliset pakolliset kurssit MAA1 Funktiot ja yhtälöt Kerrataan ja syvennetään funktioihin ja yhtälöihin liittyviä asioita. Syvennetään prosenttilaskennan, verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistä. MAA2 Polynomifunktiot Tarkastellaan erilaisia polynomifunktioita ja niihin liittyviä teorioita. Ratkaistaan polynomiyhtälöitä ja -epäyhtälöitä. MAA3 Geometria Ratkotaan tasogeometrian ja avaruusgeometrian tehtäviä.

42 41 MAA4 Analyyttinen geometria Perehdytään suoriin, paraabeleihin ja ympyröihin liittyvään problematiikkaan. Ratkaistaan yhtälöryhmiä, itseisarvoyhtälöitä ja itseisarvoepäyhtälöitä. MAA5 Vektorit Perehdytään vektorilaskennan perusteisiin. Tarkastellaan vektoreita sekä tasossa että avaruudessa. MAA6 Todennäköisyys ja tilastot Perehdytään todennäköisyyden käsitteeseen ja laskusääntöihin. Opitaan soveltamaan normaalijakaumaa. Harjoitellaan tilastolaskennan perusasioita. MAA7 Derivaatta Opitaan rationaalifunktioihin liittyvät perusteet (rationaaliyhtälön ja epäyhtälön ratkaisu, rajaarvo, jatkuvuus, derivointi) ja harjoitellaan näihin liittyviä sovelluksia. MAA8 Juuri ja logaritmifunktiot Tavoitteena on, että opiskelija tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden perusteet (funktion kulku, yhtälön ratkaisu, derivointi). Lisäksi kurssilla käsitellään yhdistetty funktio ja käänteisfunktio. Kurssilla harjoitellaan näihin funktioihin liittyviä sovelluksia. MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot Opitaan tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän avulla ja ratkaistaan trigonometrisia yhtälöitä. Perehdytään trigonometristen funktioiden derivointiin ja niiden sovelluksiin. Ymmärretään lukujonon käsite ja ratkaistaan käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä muodostettujen summien avulla. MAA10 Integraalilaskenta Opitaan integroimaan erilaisia funktioita ja sovelletaan integrointia pinta-ala- ja tilavuuslaskuissa. Valtakunnalliset syventävät kurssit MAA11 Lukuteoria ja logiikka Opitaan formalisointia ja totuustaulujen tekemistä. Paneudutaan kokonaislukujen jaollisuuteen (jakoyhtälö, syt, kongruenssi). Harjoitellaan todistustehtäviä. Kurssin voi suorittaa ensimmäisenä vuonna tai myöhemmin. MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä Harjoitellaan yhtälöiden ratkaisua, funktioiden nollakohtien ja pinta-alojen määrittämistä numeerisesti (laskimella). Perehdytään korkeamman asteen polynomien jakolaskuun, jaollisuuteen, tekijöihin jakoon ja niiden soveltamiseen. Kurssin voi suorittaa MAA7:n jälkeen. MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi Syvennetään derivointi- ja integrointikursseja (MAA7-MAA10) sekä opiskellaan sarjojen alkeet. Perehdytään jatkuviin todennäköisyysjakaumiin ja käänteisfunktioon. Kurssin voi suorittaa MAA10:n jälkeen Koulukohtaiset syventävät kurssit MAA14 Niveltävä kurssi, (½) Kerrataan tärkeimpiä peruskoulussa sekä kursseissa MAA1 ja MAA2 opetettuja asioita.

43 42 MAA15 Kertauskurssi 1 & MAA16 Kertauskurssi 2 Kursseilla kerrataan lukion pitkän matematiikan oppimäärä, lasketaan yo-tehtäviä. Pitkän matematiikan kirjoittajien tulee valita molemmat kurssit. MAA17 Talousmatematiikka Opitaan ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä sekä saadaan matemaattisia valmiuksia oman talouden suunnitteluun ja laskennallinen pohja yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun. Näkyy kurssitarjottimella kurssina MAB7. Laskinkurssi, (½) Harjoitellaan symbolisen laskimen käyttöä. Kurssi pidetään hajautetusti koko vuoden aikana siten, että eri jaksoissa olevien matematiikan kurssien sitä vaatiessa pidetään laskintunti, jossa harjoitellaan laskimen käyttöä kurssin aiheisiin liittyen. TIETOTEKNIIKKA Koulukohtaiset soveltavat kurssit ATK1 Tiedonkäsittely ja kotisivut Perehdytään Internetin tarjoamiin palveluihin. Opitaan HTML-kielen perusteet sekä HTML-editorin käyttö. Kotisivun teko. Varmennetaan tekstinkäsittelytaitoja. (S/H) ATK2 Taulukkolaskenta ja tietokanta Kurssilla opitaan perustaidot taulukkolaskennasta ja tietokannoista. (S/H) ATK3 Käyttöjärjestelmät Kurssilla tutustutaan pariin käyttöjärjestelmään, niiden asentamiseen ja ylläpitämiseen. Opitaan hyödyllisiä taitoja oman tietokoneen päivittämiseen, laajentamiseen ja koneen toiminnan nopeuttamiseen. (S/H) ATK4 Ohjelmointi Kurssilla opitaan perustyökaluja ohjelmointiin, pyritään tekemään itsenäisesti mahdollisimman monta lyhyttä esimerkkiohjelmaa ja kehittämään algoritmista ajattelua. (S/H) REAALIAINEET BIOLOGIA Valtakunnalliset pakolliset kurssit BI1 Eliömaailma Kurssilla perehdytään elämän tunnusmerkkeihin, eliökunnan rakenteeseen, eliöiden kehitykseen (evoluutio) sekä vuorovaikutukseen toisten eliöiden ja elottoman luonnon kanssa (ekologia). BI2 Solu ja perinnöllisyys Kurssilla tutustaan solun rakenteeseen ja toimintaan (esim. yhteyttäminen) sekä perinnöllisyyden perusteisiin ja merkitykseen yksilölle ja lajille. Valtakunnalliset syventävät kurssit BI3 Ympäristöekologia Ympäristöekologian kurssilla opiskellaan Suomen luonnon erityispiirteitä (metsät, suot, järvet, joet, Itämeri), eliökunnan monimuotoisuutta (merkitys, väheneminen, suojelu) sekä ekologisten ympäristöongelmien (esim. ilmastonmuutos) vaikutuksia eliöstöön. Kurssille voi osallistua heti BI1-kurssin suorittamisen jälkeen.

44 43 BI4 Ihmisen biologia Ihmisen biologian kurssilla tutustutaan ihmisen kehityksen murrosvaiheisiin (alkion- ja sikiönkehitys, murrosikä, vanheneminen), ihmisen kudosten ja elimistöjen rakenteeseen ja toimintaan sekä ihmisen sopeutumiseen ympäristöönsä. BI5 Bioteknologia Kurssilla syvennetään tietämystä solubiologiasta ja mikrobeista. Lisäksi kurssilla perehdytään bioja geeniteknologian menetelmiin ja saavutuksiin sekä aihealueisiin liittyviin eettisiin kysymyksiin. Kurssille osallistuminen edellyttää, että biologian pakolliset kurssit (BI1 ja BI2) on suoritettu. Koulukohtainen syventävä kurssi BI6 Kertauskurssi Kertauskurssilla valmistaudutaan biologian yo-kokeeseen kertaamalla lukion biologian keskeisimpiä asioita ja opiskelemalla vastaustekniikkaa erityyppisiin biologisiin kysymyksiin. (S/H) Koulukohtainen soveltava kurssi BI7 Ihmisen biofysiikka ja biokemia Kurssilla käsitellään ihmiselimistön toimintaa integroiden biologiaa, fysiikkaa ja kemiaa. Käsiteltäviä aihepiirejä ovat esimerkiksi biomolekyylit (esim. DNA), silmän ja korvan rakenne ja toiminta sekä säteily ja sen vaikutukset. Lisäksi kurssilla tutustutaan biokemiaan tieteenalana sekä nykyaikaisiin biokemiallisiin tutkimusmenetelmiin suorittamalla laboratoriotyöskentelyä Oulun yliopiston biokemian laitoksella tai muussa vastaavassa laboratoriossa. Kurssille voidaan ottaa enintään 15 opiskelijaa. Opiskelijat valitaan biologian, fysiikan ja kemian suoritettujen syventävien kurssien lukumäärän perusteella. (S/H) FILOSOFIA Valtakunnallinen pakollinen kurssi FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun Tarkastelee filosofian omaa luonnetta, peruskysymyksiä ja ongelmanasettelua. Valtakunnalliset syventävät kurssit FI2 Filosofinen etiikka Etiikan kysymyksiä nykyaikana. Pohditaan moraalin olemusta ja merkitystä niin ihmisen elämässä kuin yhteiskunnassakin. Miten voidaan mielekkäästi puhua hyvästä ja pahasta? Vai voidaanko? FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia Millainen on maailma, jossa elämme? Onko sitä edes? Miten siitä voi saada tietoa? Mitä ovat tieto, tiede ja totuus? Minkä varaan ihminen voi rakentaa maailmankuvaansa? FI4 Yhteiskuntafilosofia Miksi yhteiskunta on olemassa? Mihin sitä tarvitaan? Arki on yhteiskunnan läpitunkema, ja yhteiskunta puuttuu yksilön elämään niin hyvässä kuin pahassakin. Mihin tämä oikeus perustuu? Millaisista lähtökohdista on mielekästä käydä yhteiskunnallista keskustelua?

45 Koulukohtainen syventävä kurssi 44 FI5 Kertauskurssi (½) Kurssilla kerrataan filosofian keskeiset sisällöt ja tehtävätyypit ja valmistaudutaan yo-kokeen ainereaaliin. (S/H) HISTORIA Valtakunnalliset pakolliset kurssit HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri Aineellista kulttuuria, mistä ihminen elää ja miten Esihistoria pyyntikulttuurin aika, maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset, Välimeren talousalue antiikin aikana, keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä ja Löytöretket, teollistuva maailma ja globaali kulutusyhteiskunta HI2 Eurooppalainen ihminen Antiikin aika: demokratian synty ja antiikin kulttuuri. Keskiajan yhtenäiskulttuuri: keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri. Uuden ajan murros: renessanssi ja uskonpuhdistus, barokki itsevaltiuden ja vasta-uskonpuhdistuksen ilmentäjänä sekä luonnontieteellisen maailmankuvan synty. Valistusfilosofia, Yhdysvaltain itsenäistyminen, Ranskan suuri vallankumous ja tiede uskonnon haastajana sekä porvariston asema HI3 Kansainväliset suhteet Imperialismi, laajemmin maailmanpoliittisen perusasetelman muodostuminen 1800-luvun puolivälin jälkeen, ensimmäiseen maailmansotaan johtanut kehitys sekä ensimmäinen maailmansota, maailmansodan merkitys ja jälkitilanne. Neuvostoliiton synty ja neuvostojärjestelmän luonne. Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota: eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainot sekä kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat sekä kylmän sodan kriisien luonne. HI4 Suomen historian käännekohtia Ruotsin ajan perintö sekä suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen. Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros sekä Suomen itsenäistymisprosessi, kahtiajaosta eheytymiseen. Toinen maailmansota ja hyvinvointivaltion rakentaminen ja Suomen uusi kansainvälinen asema Valtakunnalliset syventävät kurssit HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Esihistoria: asutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydet sekä Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla. Uusi aika: uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen. Suurvaltakauden vaikutukset Suomessa. Vapauden ja hyödyn aika. HI6 Kulttuurien kohtaaminen Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista: Afrikka, arktiset kulttuurit, Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit Intia, islamin maailma, Japani, Kiina, Korea Latinalainen Amerikka, Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit Koulukohtaiset syventävät kurssit HI7 Konfliktikurssi Kurssin tarkoitus on opettaa tavanomaista syvällisempi tapa arvioida kansainvälisiä konflikteja konfliktianalyysin keinoin. Toisensa tarkoituksena opiskelija harjaannutetaan arvioimaan konflik-

46 45 tien ympärillä mediassa käytyä keskustelua. Kurssi toimii myös Hi3 kurssin syventäjänä ja laajentajana joten sitä suositellaan erityisesti niille opiskelijoille, jotka vastaavat ylioppilaskokeessa historian kysymyksiin. Hi8 Kertauskurssi (½) Kerrataan historian pakollisten ja syventävien kurssien keskeiset sisällöt. (S/H) MAANTIEDE Valtakunnalliset pakolliset kurssit GE1 Sininen planeetta Kurssilla tutustutaan luonnonympäristöön maantieteellisestä näkökulmasta. Kurssi käsittelee Maapallon liikkeistä (planetaarisuudesta) johtuvia sekä Maapallon ilma-, vesi-, kivi- ja eliökehässä esiintyviä ilmiöitä. Kurssin keskeisintä antia on eri kehien välinen vuorovaikutus sekä ilmiöiden alueellinen vaihtelu. GE2 Yhteinen maailma Kurssilla tutustaan rakennettuun ja sosiaaliseen ympäristöön sekä niiden riippuvuuteen luonnonympäristöstä maantieteellisestä näkökulmasta käsin. Keskeisiä aihepiirejä ovat väestömaantiede, luonnonvarat, kaupunkimaantiede, teollisuus ja liikenne, matkailumaantiede, kehitysmaamaantiede sekä aluesuunnittelu. Valtakunnalliset syventävät kurssit GE3 Riskien maantiede Riskien maantieteen kurssilla tutustutaan Maapallolla esiintyviin hasardeihin ja niiden esiintymisalueisiin, syntyyn, seurauksiin ja ennustamiseen. Hasardeihin tutustutaan eri medioiden kautta ottaen huomioon kaikkein ajankohtaisimmat uutiset. GE4 Kartografia, paikkatieto ja aluetutkimus Kurssilla tutustutaan karttaoppiin (kartografia) ja paikkatietoon tulkitsemalla ja laatimalla sekä paperi- että digitaalikarttoja. Lisäksi kurssilla tehdään aluetutkimus, jossa käsitellään tutkimusalueen luonnon-, ihmis- ja hasardimaantieteellisiä ilmiöitä. Kurssille osallistuminen edellyttää, että maantieteen pakolliset kurssit (GE1 ja GE2) on suoritettu. Koulukohtainen syventävä kurssi GE5 Kertauskurssi (½) Kertauskurssilla valmistaudutaan maantieteen yo-kokeeseen kertaamalla lukion maantieteen keskeisimpiä asioita ja opiskelemalla vastaustekniikkaa erityyppisiin maantieteellisiin kysymyksiin. (S/H) PSYKOLOGIA Psykologian kurssit 1-5 on suositeltavaa suorittaa kurssijärjestyksessä, sillä kurssin sisältö rakentuu osin edellisen kurssin varaan. Valtakunnallinen pakollinen kurssi PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus Mikä on ihmisen toiminnalle tyypillistä? Miten kannattaisi opiskella? Miten ymmärtäisin paremmin itseäni ja muita? Kurssilla opiskelija saa perustiedot psykologiasta ja sen käsitteistöstä.

47 Valtakunnalliset syventävät kurssit 46 PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys Mitä vauva osaa? Miten ajattelu kehittyy kouluiässä? Miksi nuoruus on sellaista kuin on? Mitä psyykkisiä muutoksia tapahtuu aikuisuudessa ja vanhuudessa? Kurssilla tutustutaan yksilön kehitykseen elämänkaaren kaikissa vaiheissa. PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet Mikä yhteys on ihmisen hermostolla ja psyykellä? Miksi aina ei jaksa keskittyä? Miksi en muista kaikkea opiskelemaani? Onko hypnoosi mahdollista? Kurssilla käsitellään kaikkea sitä, miten käsittelemme tietoa. PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta Olisitko mieluummin viisas vai älykäs? Millaiset motiivit sinua ohjaavat? Miten tunteet syntyvät? Kurssilla käsitellään ihmisen motiiveja, emootioita sekä taitavaa ajattelua. PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys Miten minusta tuli minä? Onkohan minulla neuroosi? Kuka oli Sigmund Freud? Kurssilla tutustutaan erilaisiin persoonallisuusteorioihin sekä mielenterveyteen, sen häiriöihin ja hoitomuotoihin. Koulukohtaiset syventävät kurssit PS6 Sosiaaliset suhteet Miten tulkitsen itseäni ja muita ihmisiä? Pitääkö väite "joukossa tyhmyys tiivistyy" paikkaansa? Kurssin aiheena on ihmisen toiminta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä ryhmädynamiikka. PS7 Psykologian kertauskurssi Miten valmistaudun ylioppilaskirjoitusten psykologian ainereaalikokeeseen? Kurssilla kerrataan psykologian kurssien keskeiset sisällöt ja harjoitellaan reaalikokeeseen vastaamista. (S/H) TERVEYSTIETO Valtakunnallinen pakollinen kurssi TE1 Terveyden perusteet Kurssilla perehdytetään terveyteen ja sairauksiin vaikuttaviin tekijöihin kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien synnyn ja ehkäisyn näkökulmasta sekä pohditaan median merkitystä ja yhteyksiä ihmisen terveyteen. Valtakunnalliset syventävät kurssit TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä Kurssilla paneudutaan opiskelijoiden arkipäivän terveysresursseihin, terveystottumuksiin ja selviytymisen keinoihin. Kurssituotoksena portfolio. TE3 Terveys ja tutkimus Kurssilla perehdytään tautien ja hoitamisen historiaan, terveyden ja sairauksien tutkimukseen sekä terveydenhuoltojärjestelmään ja sen palveluihin. Kurssituotoksena pienimuotoinen terveystutkimus.

48 Koulukohtainen syventävä kurssi 47 TE4 Terveystiedon kertauskurssi (½) Terveystiedon ainereaalikokeeseen valmentava kurssi; keskeisten oppisisältöjen kertausta, ajankohtaisten aiheiden käsittelyä ja yo-kokeiden tehtävätyyppeihin vastaamisen harjoittelua. (S/H) USKONTO (EVANKELISLUTERILAINEN) Valtakunnalliset pakolliset kurssit UE1 Uskonnon luonne ja merkitys Miksi uskontoja on olemassa? Millaisia riittejä eri uskonnoissa on? Onko uskonnoilla tulevaisuutta? Miten Raamattu on syntynyt? Kurssilla opiskelija saa perustiedot uskonnon erilaisista ilmenemismuodoista. Lisäksi tutustutaan kristittyjen pyhään kirjaan Raamattuun. UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta Miten kristinusko syntyi? Miksi kristittyjä on vainottu? Mikä yhdistää ja erottaa ortodokseja, katolisia ja protestantteja? Kurssilla perehdytään kristinuskon syntyyn, leviämiseen ja jakautumiseen eri kirkkokunniksi. UE3 Ihmisen elämä ja etiikka Mikä elämässä on arvokasta? Onko lukiolaisella moraaliongelmia? Pitäisikö eutanasia sallia? Miten kristillinen oppi ja etiikka liittyvät yhteen? Kurssilla tutustutaan kristilliseen oppiin ja etiikkaan sekä etiikan teorioihin. Kurssilla käsitellään erilaisia yksilö- ja yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä sekä pohditaan omien moraalisten valintojen perusteita. Valtakunnalliset syventävät kurssit UE4 Uskontojen maailma Miksi hindu ei syö lihaa? Miksi buddhalaismunkilla on mukanaan siivilä? Mikä on ramadan? Kurssi tarjoaa perustiedot maailmanuskonnoista ja antaa valmiuksia kohdata eri uskontojen edustajia. Näitä tietoja tarvitaan kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Kurssilla käy vierailijoita eri maailmanuskonnoista/ toteutetaan vierailuja mahdollisuuksien mukaan. UE5 Mihin suomalainen uskoo? Millaisia jumalia muinaissuomalaiset palvoivat? Millaisia uskonnollisia liikkeitä Oulussa on? Miten suomalainen uskonnollisuus on muuttunut? Kurssilla tutustutaan suomalaisen uskonnollisuuden eri muotoihin. Kurssilla käy useita vierailijoita/ toteutetaan vierailuja uskonnollisiin yhdyskuntiin. Koulukohtaiset syventävät kurssit UE 6 Uskonto mediassa ja elokuvassa Mitä yhteyksiä on islamilla ja terrorismilla? Miksi paavin kannanotot uutisoidaan niin näyttävästi? Mitkä uskonnolliset uutiset päätyvät lööppeihin ja mitkä eivät? Millaisista uskonnollisista asioista netin keskustelupalstoilla keskustellaan? Kurssilla tutustutaan mediassa esiintyviin uskonnollisiin ilmiöihin sekä analysoidaan uskontoaiheisia elokuvia. (S/H) UE 7 Kertauskurssi (½) Miten valmistaudun ylioppilaskirjoitusten uskonnon ainereaalikokeeseen? Kurssilla kerrataan uskonnon kurssien keskeiset sisällöt ja harjoitellaan reaalikokeeseen. (S/H)

49 YHTEISKUNTAOPPI 48 Valtakunnalliset pakolliset kurssit YH1 Yhteiskuntatieto Kurssilla perehdytään suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen, valtion ja yhteiskunnan sekä poliittisen järjestelmämme perusrakenteisiin, vallan käsitteeseen ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin sekä oikeusvaltioon ja sen turvallisuusjärjestelmiin. YH2 Taloustieto Kurssi käsittelee pääasiassa Suomen kansantaloutta. Keskeisiä asioita ovat taloudellisen toiminnan perusteet, markkinoiden toiminta, rahatalous, kansantalouden ongelmat ja talouskasvu sekä Suomen asema kansainvälisessä kaupassa. Valtakunnalliset syventävät kurssit YH3 Kansalaisen lakitieto Kurssilla käsitellään yksilön kannalta keskeisiä kysymyksiä. Aiheina ovat mm. perhe- ja perintöoikeus, kuluttajansuoja, asunnon vuokraus, velanotto, rikos ja rangaistus sekä oikeudenkäynti. YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Kurssilla perehdytään Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa. Kannustetaan opiskelijoita osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun. Koulukohtaiset syventävät kurssit YH5 Yrittäjyys Kurssilla tutustutaan yrittäjyyteen monipuolisesti ja käytännönläheisesti. Kurssilla tehdään esimerkiksi vierailuja yrityksiin ja perustetaan ryhmissä omat harjoitusyritykset NY-ohjelman kautta. Harjoitusyritykset toimivat koko lukuvuoden ajan ja ne lakkautetaan keväällä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. YH6 Kertauskurssi (½) Kerrataan yhteiskuntaopin pakollisten ja syventävien kurssien keskeiset sisällöt. Harjoitellaan ylioppilaskirjoitusten reaalikokeeseen vastaamista. (S/H) TAITO- JA TAIDEAINEET KUVATAIDE Valtakunnalliset pakolliset kurssit KU1 Minä, kuva ja kulttuuri Kurssilla tutustutaan visuaaliseen kulttuuriin tekemällä ja tarkastelemalla kuvia itse. Oma kulttuuriidentiteetti ja ympäristö sekä kuvataiteen näkökulma nykyhetkeen ja historiaan ovat osa ilmaisua. Kuvataiteen sisällöistä kurssilla korostuvat kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus, kulttuurinen osaaminen ja median visuaaliset tekstit. KU2 Ympäristö, paikka ja tila Ympäristöön kuuluvat luonto, esine- ja rakennettu ympäristö. Paikka viittaa sekä paikallisuuteen että paikan psyykkisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin ominaisuuksiin. Tila tarkoittaa arkkitehtonista, kolmiulotteista tilaa ja ihmisen itsensä tilaa, mielentilaa, jopa maailman tai ympäristön tilaa. Laajasta alueesta voi koota erilaisia tehtäväkokonaisuuksia.

50 Valtakunnalliset syventävät kurssit 49 KU3 Media ja kuvien viestit Kurssi avaa kuvailmaisun vaikutuskeinoja mediassa, tutkitaan median kuvaaman maailman suhdetta kulttuuriin ja todellisuuteen. Kurssin aikana käytetään erilaisia kuvia ja tekniikoita eri viestintäympäristöissä oman ilmaisun välineenä. KU4 Taiteen kuvista omiin kuviin Kurssilla kohtaavat opiskelijan omakohtainen taiteellinen työskentely ja taiteen tuntemus. Opiskelijan omalle tulkinnalle ja kuvalliselle työskentelylle annetaan runsaasti tilaa ja hänen itsearviointitaitojaan tuetaan. Merkityksellistä on opiskelijan itsenäinen, taiteellinen työskentely. KU5 Nykytaiteen työpaja Kurssi esittelee nykytaidetta eri lähtökohdista. Kurssin aikana seurataan ja arvioidaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä ja sovelletaan niitä omassa ilmaisussa. KU6 Kuvataiteen lukiodiplomi Tavoitteena on näyttö kuvataiteen osaamisesta, joka lisää valmiuksia kuvataiteen jatko-opintoihin. Opiskelija tekee diplomityön koulussa erikseen sovittuna ajankohtana. Diplomityön edellytyksenä on neljän kuvataidekurssin suorittaminen. Tehtävät tulevat opetushallituksesta vuosittain. lukiodiplomi LIIKUNTA Valtakunnalliset pakolliset kurssit LI1 Taitoa ja kuntoa Kurssilla syvennetään peruskoulussa hankittuja lajitaitoja ja se tarjoaa monipuolisia liikuntakokemuksia sisältäen sisä- ja ulkopallopelejä, uintia ja kuntaharjoittelua. Opiskelijoilla on itse mahdollisuus vaikuttaa kurssin lajivalikoimaan. LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen Kurssilla monipuolistetaan liikunnan lajitaitoja sekä tutustutaan uusiin liikuntamuotoihin. Opiskelijaa ohjataan fyysisen kunnon harjoittamiseen. Opiskelijoilla on itse mahdollisuus vaikuttaa kurssin lajivalikoimaan. Valtakunnalliset syventävät kurssit LI3 Virkisty liikunnasta Kurssin sisältö on opiskelijoiden itse suunnittelema. Kattavalta lajitarjottimelta valitaan perinteisiä koululiikuntalajeja, mailapelejä ja ns. uusia lajeja. LI4 Yhdessä liikkuen Kurssilla opetellaan vanhojenpäivän tansseja, hyviä tapoja ja toisen huomioimista. Kurssi huipentuu koulussa ja Ouluhallissa tapahtuviin vanhojenpäivän tanssiaisiin. LI5 Kuntoudu - rentoudu Kurssi tarjoaa rentouttavaa, virkistävää ja kuntouttavaa liikuntaa sekä omatoimisesti että ohjatusti ryhmässä liikkuen. Opiskelijat suunnittelevat kurssin sisällöt itse.

51 Koulukohtaiset syventävät kurssit 50 LI6 Aerobic-kurssi Kurssilla harjoitetaan voimistelutaitoja sekä ylläpidetään ja kehitetään kuntotekijöitä harjoittamalla monipuolisesti aerobicin eri muotoja ja kuntopiiriharjoittelun sovelluksia. Kurssi sisältää myös tanssillista kuntoilua kuten folkjamia ja zumbaa ja ko. vuoden Power Mover-tanssin opettelun. LI7 Palloilukurssi Kurssilla harjoitetaan yhtä tai useampaa palloilumuotoa. Nykyisellään kurssi on ollut salibandykurssi. LI8 Liikunnan lukiodiplomi Liikunnan lukiodiblomi edellyttää lisäksi vähintään neljän muun liikunnan kurssin suorittamista. Se koostuu viidestä osa-alueesta, jotka ovat 1.) liikuntakykyisyys (testit) 2.) liikuntatiedot (tutkielma) 3.) erityisosaaminen (opiskelijan näyttö harrastamassaan lajissa) 4) harrastuneisuus ja yhteistyötaidot sekä 5.) portfolio (liikuntaharrastuksen ja koulun liikuntatoimintaan osallistumisen kuvaus). Koulukohtainen soveltava kurssi LI9 Luontokurssi Luontokurssilla vaelletaan paikallisessa retkeilykohteessa. Kurssin tarkoituksena on kehittää retkeilytaitoja, esim. kartanlukua ja maastossa yöpymistä sekä lisätä luonnon tuntemusta. Kurssi on useita oppiaineita (liikunta, maantiede, biologia, terveystieto) integroiva. (S/H) MUSIIKKI Valtakunnalliset pakolliset kurssit MU1 Musiikki ja minä Musiikin ensimmäinen kurssi on kaikille yhteinen musiikinkurssi, jolla pyritään saamaan yleissivistävä katsaus eri musiikin elementteihin ja osa-alueisiin. Opiskelija haastetaan kysymään, mistä musiikki koostuu ja mitä on musikaalisuus sekä kuuntelemaan kriittisesti ja analyyttisesti erityylistä musiikkia. Kurssilla käydään läpi monipuolisten työtapojen (soitto, laulu, kuuntelu, keskustelu, tanssiminen, impro ja ryhmätyö) avulla musiikin elementtejä kuten rytmiä, melodiaa ja harmoniaa sekä luodaan lyhyt katsaus mm. taidemusiikin, populaarimusiikin ja jazzin historiaan ja alalajeihin. Kurssiin kuuluu kurssikoe ja konserttikäynti. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti. MU2 Moniääninen Suomi Toinen kurssi on valinnainen Ku2-kurssin kanssa, mutta halutessaan voi käydä molemmat. Moniääninen Suomi -kurssilla tutustutaan erilaisiin suomalaisiin musiikkityyleihin ja -kulttuureihin, kuten kansanmusiikkiin, vähemmistöjemme musiikkiin, kotimaiseen taide-, populaari-, jazz- ja elokuva/tv-musiikkiin sekä gospel-musiikkiin. Työtapoina ovat laulaminen, soittaminen, kuunteleminen, tanssiminen sekä ryhmätyö (opetustuokio). Kolmosjaksossa kurssikokeen voi korvata esiintymällä yhteisesti joulukirkossa. Valtakunnalliset syventävät kurssit MU3 Ovet auki musiikille Kurssi on syventävä ja sillä käydään läpi erilaisia (maailman)musiikkikulttuureita mm. Euroopasta, Afrikasta, Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta sekä mahdollisesti myös muita kiinnostuksen kohteeksi nousevia vieraampia musiikin alakulttuureita. Kurssi sisältää paljon musisointia ja rakentuu muutoinkin paljolti kurssille osallistujien toiveiden ja ehdotusten mukaan. Kurssista ei ole koetta.

52 51 MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa Kurssi kulkee työnimellä Musiikki ja media, eli sillä tarkastellaan musiikin keinoja vaikuttaa etenkin audiovisuaalisessa mediassa: mainoksissa, elokuvissa, musiikkivideoissa jne. Käydään läpi myös sanoitusten informatiivisuutta, tulkitsemista ja vaikuttamismahdollisuuk-sia. Kurssi sisältää paljon musisointia sekä vierailun musiikkivideofestivaaleille. Kurssista ei ole koetta. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti. (MU4 Lontoon opintomatka) Mikäli opintomatkakurssi toteutuu, sen voi suorittaa joko sekä istumalla että matkalle osallistumalla tai pelkästään opintomatkalla ja siihen kuuluvalla itsenäisellä työllä. Opintomatka on toteutuessaan opiskelijalle omakustanteinen. MU5 Musiikkiprojekti Kurssi on nimensä mukaisesti vapaasti ryhmän mukaan rakentuva kokonaisuus, jossa suunnitellaan ja toteutetaan jokin musiikkiprojekti, kuten konsertti, nauhoite, musikaali tms. Laanilassa kurssi on vastannut penkkareiden musiikista, mutta se voi kurssilaisten toiveen mukaan olla muutakin. Kurssista ei ole koetta. MU6 Musiikin lukiodiplomi Lukion musiikista voi suorittaa lukiodiplomin, josta saa tarkempia ohjeita opettajalta. Musiikkidiplomissa opiskelija voi valita suoritustavakseen joko yhden laajemman musiikkiprojektin (esim. konsertti, äänite) tai portfolion, joka koostuu pienemmistä erillisistä suorituksista (esim. esiintymiset, raportit). Diplomin tekeminen edellyttää, että vähintään neljä musiikinkurssia on suoritettu. MUUT KURSSIT ABI-KURSSI Penkkareiden suunnittelun ja toteuttamisen kurssi abiturienteille. Kurssin aikana työstetään ryhmissä kaikki penkkareihin liittyvä materiaali kuten maalaukset, muut kuvat, abivideo, penkkaridiplomit, abilaulujen sanoitus, penkkarijuhlan ohjelma jne. Tuotokset esitellään penkkaripäivän tapahtumissa. Opiskelijat pitävät työskentelystään oppimispäiväkirjaa, jonka perusteella arviointi tapahtuu. (S/H) KOTITALOUS SUR SURVIVAL opiskelijan eloonjäämiskurssi Arjestakin on selvittävä Opiskelija hankkii tietoja ja taitoja, miten pärjätä itsenäisesti omassa taloudessaan. Kurssin sisältönä ovat mm. Omat kyvyt ja rahat riittämään: lusikasta laseriin?, Kämpän perushankinnat siisteys on puoliruokaa? ja Tie ystävän sydämeen käy vatsan kautta! Kurssi sisältää käytännön työskentelyä kotitalousluokassa sekä tutustumiskäyntejä. Kurssi suoritetaan lähiopetuksena. (S/H) OPINTO-OHJAUS Valtakunnallinen pakollinen kurssi OP1 Millaista opiskelu on lukiossa? Mitä ylioppilastutkinto tarkoittaa ja mitä minä sillä teen? Mikä minusta tulee isona? Miten ja missä voin opiskella lukion jälkeen? (S/H)

53 Valtakunnallinen syventävä kurssi 52 OP2 Kuka minä olen ja mikä minusta tulee isona? Mitkä ovat omat vahvuuteni ja miten voin kehittää itseäni? Miten selviydyn urasuunnittelun eri vaiheissa? Missä haluan jatkaa opintojani? Pidänkö välivuoden ulkomailla, töitä tehden vai armeijassa? (S/H) Koulukohtaiset soveltavat kurssit OP3 Mitä Laanilan lukiossa voi opiskella? Miten lukiossa opiskellaan? Millainen on oppimistyylini? Jos minulla on oppimisvaikeuksia, millaista tukea voin niihin saada? Opiskelutekniikan kurssi on tarkoitettu 1. vuoden opiskelijoille ja se suoritetaan 1. ja 2. jaksossa. (S/H) OP4 Tutor-toiminta. Keväällä valitaan ja koulutetaan 1. vuoden opiskelijoita toimimaan tutoreina seuraavana lukuvuonna. Tutorit toimivat vertaistukena opintojen käynnistämisessä ja lukuvuoden suunnittelussa 1. vuoden opiskelijoille yhdessä opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajan kanssa. Tutortoiminta kestää 2. vuoden kevääseen saakka ja siitä saa yhden kurssimerkinnän. (S/H) OS1 OS5 Osallisuuskurssit Kurssien tavoitteet ja sisällöt tulevat lukiokoulutuksen yleisistä tavoitteista ja aihekokonaisuudesta Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. Kurssien aikana opiskelija kasvaa vastuuseen omasta ja muiden hyvinvoinnista, elinympäristön tilasta sekä kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta. Laanilan lukion osallisuuskursseja ovat mm. oppilaskuntatyöskentely, Oulun nuorten edustajistossa työskentely ja Vihreä lippu -hanke. (S/H) VAPAAEHTOISTOIMINTA VAP1 Vapaaehtoistoiminnan kurssi Haluatko opiskella yhden lukiokurssin olemalla vapaaehtoisesti avuksi toisille ihmisille? Kurssi toteutetaan yhteistyössä Oulun diakoniaopiston (ODO), Oulun Diakonissalaitoksen (ODL) ja Vareskeskuksen kanssa. Kurssit toteutetaan 2. ja 5. jaksossa siten, että kurssilaisista puolet on lukiolaisia ja puolet ODO:n lähihoitajaopiskelijoita. Kurssin opettajana toimii vapaaehtoistoiminnan kouluttaja Vares-keskuksesta. Kurssi sisältää lähiopetusta, mutta suurin osa kurssista tehdään itse käytännön vapaaehtoistyötä. (S/H) VIITTOMAKIELI VIK1 Viittomakielen alkeet (½) Kurssilla opiskellaan viittomakielen tuottamista ja ymmärtämistä painottaen sanastoa, jota opiskelija tarvitsee koulun arjessa. Kurssilla perehdytään myös viittomakieliseen kulttuuriin. (S/H)

54 LAANILAN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUODELLE Kaikki oppikirjat voi hankkia myös digikirjana, mikäli sellainen on jo ilmestynyt! KIELET 53 ENGLANTI ENA1-7: ENA8: ENA9: RANSKA (B3) RAB 1-2: RAB 3-4: RAB 5-6: RAB 7-8: RAB9: RUOTSI RUB1-7: RUB8: SAKSA (B3) SAB1: SAB2: SAB3: SAB4: SAB5: SAB6: SAB7: SAB8: SAB9: ProFiles-sarja. SanomaPro. Materiaalista sovitaan erikseen opettajan kanssa. Pre-fix. SanomaPro Escalier 1. SanomaPro. Escalier 2. SanomaPro. Escalier 3. SanomaPro. Escalier 4. SanomaPro. Ei oppikirjaa. Magnet 1-7. SanomaPro. Signal. SanomaPro. Super gut 1. SanomaPro. Super gut 2. SanomaPro. Gute Idee! 1. SanomaPro. Gute Idee! 2. SanomaPro. Gute Idee! 3. SanomaPro. Gute Idee! 4. SanomaPro. Gute Idee! 5. SanomaPro. Gute Idee! 6. SanomaPro. Materiaalista sovitaan SAB8-kurssin lopussa. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI1-ÄI5: Särmä - suomen kieli ja kirjallisuus. Otava. ÄI6: Äidinkieli ja kirjallisuus. Käsikirja. WSOY. Mahdollisesti tarvittavat kurssivihkot ilmoitetaan kurssin alussa. MATEMAATTISET AINEET FYSIIKKA KEMIA Fysiikka-sarja. SanomaPro. Mooli-sarja. Otava. LYHYT MATEMATIIKKA Lyhyt matikka-sarja. SanomaPro. Huom! Kursseista 1-6 uusi painos. MAOL taulukkokirja PITKÄ MATEMATIIKKA Pitkä matematiikka-sarja. SanomaPro. MAOL taulukkokirja Symbolisesta laskimesta on ollut viime vuosina suuri hyöty yo-kirjoituksissa. Suosittelemme symbolisen laskimen hankintaa. Muillakin laskimilla tulee toimeen. REAALIAINEET BIOLOGIA BI1: BI2: Lukion biologia. Eliömaailma. Otava. Lukion biologia. Solu ja perinnöllisyys. Otava.

55 54 BI3: BI4: BI5: BI6: BI7: FILOSOFIA FI1-FI4: HISTORIA HI1: HI2: HI3: HI4: HI5: MAANTIEDE GE1: GE2: GE3: GE4: GE5: Lukion biologia. Ympäristöekologia. Otava. BIOS 4. Ihmisen biologia. SanomaPro. BIOS 5. Bioteknologia. SanomaPro. BIOS 6. SanomaPro. ei oppikirjaa Oppikirjaa ei tarvita. Forum I, Ihminen, ympäristö ja kulttuuri, Otava. Forum II, Eurooppalainen ihminen, Otava. Forum III, Kansainväliset suhteet Otava. Suomen historian aikakirja. Edita. Muutosten maailma, Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan. SanomaPro. GEOS 1. Sininen planeetta. SanomaPro. Ei työkirjaa. GEOS 2. Yhteinen maailma. SanomaPro. Ei työkirjaa. GEOS 3. Haasteiden maailma. SanomaPro. Oppikirja ilmoitetaan kurssin alkaessa. Ei oppikirjaa PSYKOLOGIA PS1: Ps. Lukion psykologia 1. Otava. Huom! Uusin painos! PS2: Ps. Lukion psykologia 2. Otava. Huom! Uusin painos! PS3: Ps. Lukion psykologia 3. Otava. PS4: Ps. Lukion psykologia 4. Otava. PS5: Ps. Lukion psykologia 5. Otava. PS6: Ps. Sosiaalipsykologia. Otava. TERVEYSTIETO TE1: Terve!1 - Terveyden perusteet. SanomaPro TE2: Terve!2 - Nuoret, terveys ja arkielämä. SanomaPro. TE3: Virtaa - Terveys ja tutkimus. Atena. USKONTO (EVANKELISLUTERILAINEN) UE1: SILTA 1: Uskonto ja Raamattu. SanomaPro. UE2: SILTA 2: Kristinuskon historia. SanomaPro. UE3: SILTA 3: Etiikka ja kirkon oppi. SanomaPro. UE4: SILTA 4: Maailmanuskonnot. SanomaPro. UE5: SILTA 5: Uskonto Suomessa. SanomaPro. YHTEISKUNTAOPPI YH1: Forum 1: Uusi yhteiskuntatieto. Otava. YH2: Forum II, Uusi taloustieto. Otava. YH3: Jokaisen oikeustieto. SanomaPro YH4: Oppikirjaa ei tarvita. TAITO- JA TAIDEAINEET MUSIIKKI MU1: MU2: Musa 1: Intro. SanomaPro. Musa 2: Minä ja musiikki. SanomaPro. MUUT SURVIVAL Penninvenyttäjän keittokirja. Marttaliitto. Mahdollisesti tarvittavat kurssivihkot ilmoitetaan kurssin alussa.

56 55

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014 YO-INFO 13.5.2014 Rehtori Mika Strömberg KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO - ensi lukuvuonna: valmistelu + koe + palautus - järjestys: 7 1 2 3 4 5 6 1 lv. 2014-2015 VALINNAT - kurssitarjottimen eka versio valmistui

Lisätiedot

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat:

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat: Opiskelijan oppimisen arviointi Kurssien suoritus- ja arviointiohjeet Suoritusohjeet Lukion oppimäärä suoritetaan kursseina. Kurssi on silloin suoritettu, kun siitä on saatu hyväksytty arvosana (numero

Lisätiedot

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-info K2015 19.1.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan suorittamissa opinto-ohjelmansa mukaisissa pakollisissa ja valtakunnallisissa

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax 23.8.2011 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Helsingin medialukio Helsingin medialukio PL 3512 Moisiontie 3 Telefax 00099 Helsingin kaupunki 00730 Helsinki (09) 310 82918 (09) 310 82926 YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015 YO-tutkinto YO-info 5.5.2015 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS Lukio-opinnot yhteensä vähintään 75

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 13.11.2014

YO-tutkinto. YO-info 13.11.2014 YO-tutkinto YO-info 13.11.2014 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

Lukio-opinnoistaopinnoista

Lukio-opinnoistaopinnoista Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 21.10.2015 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen Vanhempainilta YO-tutkinnosta 26.1.2016 Yleisesti Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012 Tervetuloa! Ylioppilastutkinnon yleiset käytännöt Syksyn 2012 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen ja osallistuminen rehtori Satu Nokelainen Opiskeltavien aineiden

Lisätiedot

vieras kieli, pitkä oppimäärä 8:45 englanti 11 saksa 13 ranska 15 venäjä / espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 8:45

vieras kieli, pitkä oppimäärä 8:45 englanti 11 saksa 13 ranska 15 venäjä / espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 8:45 20.1.2012 Ylioppilaskirjoitukset, 2012K 1. YO-tutkinnosta lyhyesti Hajautus Tutkinnon voi suorittaa kerralla tai hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen suorituskertaan, esim. S2011, K2012, S2012. Oikeus

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Tutkinnon rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta Äidinkieli Äidinkielen koe

Lisätiedot

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg YO-info S2015 26.8.2015 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg YO-info S2014 3.9.2014 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA 12A - 12G TERVETULOA!

VANHEMPAINILTA 12A - 12G TERVETULOA! VANHEMPAINILTA 12A - 12G 21.1.2015 TERVETULOA! ILLAN AIHEET: * ajankohtaista, ylioppilaskirjoitukset, jatko-opinnot * keskustelua IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Rotokolla. Ohjeita ja pelisääntöjä lukioiden väliseen yhteistyöhön lukuvuodelle 2010 2011. Kuva: Niina Teräslahti

Rotokolla. Ohjeita ja pelisääntöjä lukioiden väliseen yhteistyöhön lukuvuodelle 2010 2011. Kuva: Niina Teräslahti 15.6.2010 Rotokolla Ohjeita ja pelisääntöjä lukioiden väliseen yhteistyöhön lukuvuodelle 2010 2011 Kuva: Niina Teräslahti Sisällysluettelo 15.6.2010 Yleistä... 3 Mukana olevat lukiot ja yhteistyön periaatteet...

Lisätiedot

Lukiosanasto. Kerimäen lukio

Lukiosanasto. Kerimäen lukio Lukiosanasto hajautettu yo tutkinto Ylioppilastutkinnon voi hajauttaa eri suorituskertoihin. Tutkinnon voi suorittaa enintään kolmena perättäisenä Lukiosanastoon on koottu joukko tärkeimpiä lukio-opiskeluun

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Tämä opas on tarkoitettu kaksois- ja kolmoistutkintoa opiskelevien käyttöön. Oppaasta löytyy tietoa tukintojen rakenteista, suorittamistavoista ja käytännön

Lisätiedot

Rotokolla. Ohjeita ja pelisääntöjä lukioiden väliseen yhteistyöhön 1.8.2016 alkaen. Kuva: Niina Teräslahti

Rotokolla. Ohjeita ja pelisääntöjä lukioiden väliseen yhteistyöhön 1.8.2016 alkaen. Kuva: Niina Teräslahti Rotokolla Ohjeita ja pelisääntöjä lukioiden väliseen yhteistyöhön 1.8.2016 alkaen Kuva: Niina Teräslahti Sisällysluettelo Yleistä... 3 Mukana olevat lukiot ja yhteistyön periaatteet... 3 Rotokollan osapuolet...

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

YO-info K2016 25.1.2016. rehtori Mika Strömberg

YO-info K2016 25.1.2016. rehtori Mika Strömberg YO-info K2016 25.1.2016 rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO OPAS kahden tutkinnon opiskelijoille 2015 2016 Mikkelin etä- ja aikuislukio Päämajankuja 4 50100 Mikkeli Toimisto ma-to klo 9-17 ja pe 8-14.45 Päämajankuja 4, 3. krs. puh.

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Paljonko on tehty ykkösellä kuinka paljon pitää tehdä kakkosella yhteensä vähintään 60! Arvioi myös sitä, kuinka paljon kolmannelle vuodelle jää minimi 75 yht.

Lisätiedot

Tuusulan lukio Hyrylän toimipiste. Vanhempainilta 5.11.2014

Tuusulan lukio Hyrylän toimipiste. Vanhempainilta 5.11.2014 Tuusulan lukio Hyrylän toimipiste Vanhempainilta 5.11.2014 Yhteystiedot Oltava AINA kunnossa! Muutokset ilmoitetaan kansliaan koulusihteerille. Wilmassa: pikaviesti koulusihteeri Sari Aalto Tietoa ylioppilastutkinnosta

Lisätiedot

T A M P E R E E N A IKUISLUKIO

T A M P E R E E N A IKUISLUKIO T A M P E R E E N A IKUISLUKIO ABIN OPAS SYKSY 2016 ilmoittautuminen toukokuu tutkintomaksu kesäkuu abi-info II ke 7.9. ylioppilaskirjoitukset ma 12.9. alkaen syksyn yhteishaku syyskuu korotustentit kirjoitusten

Lisätiedot

YO-INFO 6.5.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO 6.5.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO 6.5.2015 Rehtori Mika Strömberg YLIOPPILAS (KEVÄT 2016?) LUKION KURSSIT (LUKION PÄÄTTÖTODISTUS) AMMATTIOPISTON KURSSIT (AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO) YLIOPPILASKIRJOITUKSET (YLIOPPILASTUTKINTOTODISTUS)

Lisätiedot

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015. Rehtori Mika Strömberg

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015. Rehtori Mika Strömberg II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKIOKOULUTUKSEN TAVOITTEET Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Ouluun lukioon 2016. Avoimet ovet 13.-14.1.2016

Ouluun lukioon 2016. Avoimet ovet 13.-14.1.2016 Ouluun lukioon 2016 Avoimet ovet 13.-14.1.2016 Oulun lukioissa on valinnanvaraa Lukio-opetusta antaa Oulussa 14 koulua. Kaupungin päivälukioiden lisäksi Oulussa on aikuislukio, valtion lukio Oulun Normaalikoulu

Lisätiedot

ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila

ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila LIEKSAN LUKIO 12.1.2015 ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila ti 27.1. Äidinkieli 8-14 alakoulun sali ke 28.1. Pitkä kieli; englanti 8-14 201 to 29.1. YH, KE, TE, GE 8-14 201

Lisätiedot

YO-INFO 4.5.2016. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO 4.5.2016. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO 4.5.2016 Rehtori Mika Strömberg KURSSITARJOTIN lv. 2016-2017 - opiskelijat ovat tehneet esivalinnat, joiden pohjalta on - päätetty toteutettavat kurssit - päätetty kurssien jakoryhmien määrä -

Lisätiedot

Tärkeitä termejä. Perjantai 9.30-11.30

Tärkeitä termejä. Perjantai 9.30-11.30 Tärkeitä termejä Perjantai 9.30-11.30 Oppitunti: 75 minuuttia 1. 8.00-9.15 2. 9.30-10.45 3. 4. oppitunti alkuosa klo 10.55 11.40 ruokailu klo 11.40 12.25 oppitunti jälkiosa klo 12.25 12.55 oppitunti klo

Lisätiedot

Kahden tutkinnot opinnot tai kahden tutkinnon opinnot ja lukion oppimäärä 2012 2013

Kahden tutkinnot opinnot tai kahden tutkinnon opinnot ja lukion oppimäärä 2012 2013 Kahden tutkinnot opinnot tai kahden tutkinnon opinnot ja lukion oppimäärä 2012 2013 Kahden tutkinnon opinnoissa suoritetaan ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto. Tässä oppaassa kahden tutkinnon

Lisätiedot

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset 22.10.2014 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN PÄIVÄLUKIO

Lisätiedot

ALOITUS S2015 II-tutkinto

ALOITUS S2015 II-tutkinto ALOITUS S2015 II-tutkinto 12.8.2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio YHDISTELMÄTUTKINTO Suoritetaan yhtä aikaa ammatillisia opintoja sekä lukio-opintoja ammatillinen

Lisätiedot

Kevään 2013 ylioppilaskirjoitukset. Jukka Pirttimäki Euran lukio

Kevään 2013 ylioppilaskirjoitukset. Jukka Pirttimäki Euran lukio Kevään 2013 ylioppilaskirjoitukset Jukka Pirttimäki Euran lukio Kysymykset? jos jokin askarruttaa sinua, se saattaa askarruttaa jotakuta ujompaakin on hyvä keskeyttää esitys, jos kysymys käsittelee puheena

Lisätiedot

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille Opas lukiotulokkaiden vanhemmille PIETARSAAREN LUKIO Koulukatu 20 68600 PIETARSAARI Puhelimet (06) 786 3111 puhelinvaihde (06) 786... ohivalinta 3294 kanslia 3333 rehtori 3483 vararehtori 3483 opettajainhuone

Lisätiedot

ABI-INFO Teklu, Tredu

ABI-INFO Teklu, Tredu ABI-INFO Teklu, Tredu HATANPÄÄN LUKIO SAMMON KESKUSLUKIO TAMMERKOSKEN LUKIO TAMPEREEN KLASSILLINEN LUKIO TAMPEREEN LYSEON LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN AIKUISLUKIO Tietoa ylioppilaskirjoituksista

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset

VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset 28.10.2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN PÄIVÄLUKIO 348 opiskelijaa - rehtori Mika Strömberg

Lisätiedot

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio KOULUN YHTEYSTIEDOT OSOITE Harjavallan lukio YHTEYSHENKILÖT Risto Tenhunen Rehtori GSM 0444325321 Satu Metso Koulusihteeri GSM 0444325322 Riitta-Liisa Kortetjärvi Opinto-ohjaus 0444325324 SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@harjavalta.fi

Lisätiedot

Abiturienttien vanhempainilta. KESKIVIIKKO 11.11.2015 klo 17.30 Rehtori Sinikka Luoma Opinto-ohjaaja Matti Iivanainen

Abiturienttien vanhempainilta. KESKIVIIKKO 11.11.2015 klo 17.30 Rehtori Sinikka Luoma Opinto-ohjaaja Matti Iivanainen Abiturienttien vanhempainilta KESKIVIIKKO 11.11.2015 klo 17.30 Rehtori Sinikka Luoma Opinto-ohjaaja Matti Iivanainen AIKATAULUA ABEILLE Kurssit (vähän pakollisia, syventävät, soveltavat, kertaukset) 75

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

6. Opiskelijan oppimisen arviointi

6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6.1. Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014 Tervetuloa! Illan aikana seuraavista aiheista: Ylioppilastutkinnon yleisistä käytännöistä Syksyn 2014 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisesta ja osallistumisesta

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot yhteishaku 2015 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Opiskelijan polku 2 Mitä hyötyä? Opiskelemalla lukioaineita parannat mahdollisuuksiasi menestyä jatko-opintojen

Lisätiedot

ABI-INFO Teklu, Tredu

ABI-INFO Teklu, Tredu ABI-INFO Teklu, Tredu HATANPÄÄN LUKIO SAMMON KESKUSLUKIO TAMMERKOSKEN LUKIO TAMPEREEN KLASSILLINEN LUKIO TAMPEREEN LYSEON LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN AIKUISLUKIO Tietoa ylioppilaskirjoituksista

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN Turun iltalukio Kokeiden pitopaikat 2 Kirjalliset kokeet pidetään Turun VPK:n talolla (Eskelinkatu 5) Kuuntelut pidetään Iltalukiossa (kielistudio ja suurluokka pohjakerroksessa)

Lisätiedot

OPINTO-OPAS. Sonkajärven lukio

OPINTO-OPAS. Sonkajärven lukio OPINTO-OPAS 2015 2016 Sonkajärven lukio 2 Sonkajärven lukio Lyseotie 3 74300 SONKAJÄRVI Rehtori Auli Halonen 040 543 6180 Koulusihteeri Tuula Kortelainen 040 675 0015 Opinto-ohjauksesta vastaava opettaja

Lisätiedot

LUKION OPINTO-OPAS 2007-2008

LUKION OPINTO-OPAS 2007-2008 LUKION OPINTO-OPAS 2007-2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 AURINKORANNIKON SUOMALAINEN KOULU 2 TERVETULOA LUKIOON 3 LUKUVUOSI 2007 2008 3.1 Työ- ja loma-ajat 3.2 Jaksot 3.3 Päivittäinen työaika 3.4 Tapahtumakalenterit

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA 23.10.2014

VANHEMPAINILTA 23.10.2014 VANHEMPAINILTA 23.10.2014 Porkkalan lukion kakkosten ja abien huoltajille Rehtori: Lukion toisen vuoden opinnot ja yo-tutkinto Opiskelijoiden kanssa syksyllä käsitellyt asiat Yo-tutkinto ja yo-kirjoitukset

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Yo-koe: Kuullunymmärtäminen, vieras kieli, pitkä oppimäärä Opetus /13

Yo-koe: Kuullunymmärtäminen, vieras kieli, pitkä oppimäärä Opetus /13 Aikuislinjan lukuvuosikalenteri 1. jakso 18.8. 5.10. Päivä Pvm. Toiminta Ti 12.8. Uusien opiskelijoiden yleisinfo klo 18.00 Ke 13.8. Opinto-ohjaaja ohjaa uusia opiskelijoita klo 12.00 18.00 To 14.8. Opinto-ohjaaja

Lisätiedot

Abin vuosi Syyskuu Marraskuu Helmikuu pakolliset kurssit äi tekstitaidon koe ja kielten kuullunymmärtämiskokeet jo 4.

Abin vuosi Syyskuu Marraskuu Helmikuu pakolliset kurssit äi tekstitaidon koe ja kielten kuullunymmärtämiskokeet jo 4. Abin vuosi 2015-2016 Syyskuu Yo-kirjoitukset (lukuloma = kesäloma) Syksyllä kirjoitettavien aineiden pakolliset kurssit suoritettava viim. 1. jaksossa. Marraskuu Ilmoittautuminen kevään yo-kirjoituksiin

Lisätiedot

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA n. 275 ohjattavaa / opo 13/14ABC-ryhmät ja 15DEF-ryhmät Tapani Pikkarainen Wilma-viesti tapani.pikkarainen(at)espoo.fi 0438245895 13/14DEF-ryhmät ja 15ABC-ryhmät Sami

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

Jatkaisinko lukioon?

Jatkaisinko lukioon? Jatkaisinko lukioon? Miksi lukio on hyvä valinta? Jatko-opintomahdollisuudet laajenevat. Lukio antaa mahdollisuuden hakea korkeakouluihin ja yliopistoihin. Lukio tarjoaa aikaa ja tukea tulevaisuuden miettimiseen.

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille Opas lukiotulokkaiden vanhemmille PIETARSAAREN LUKIO Koulukatu 20 68600 PIETARSAARI Puhelimet (06) 786 3111 puhelinvaihde (06) 786... ohivalinta 3294 kanslia 3333 rehtori 3483 vararehtori 3483 opettajainhuone

Lisätiedot

Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta. Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot

Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta. Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot 2. vuositason vanhempainilta Pohjois-Tapiolan lukio Rehtori Sinikka Luoma, sinikka.luoma@espoo.fi Opinto-ohjaaja,

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus 1 Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus Tutustuminen jatko-opintovaihtoehtoihin ja alustava jatko-opintosuunnitelma Perehtyminen valintakriteereihin TET-päivät työpaikoille jatko-opintopaikkoihin Lukiosuunnitelman

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN Turun iltalukio Kokeiden pitopaikat 2 Kirjalliset kokeet pidetään VPK:n talolla Kuuntelut pidetään Iltalukiossa (kielistudio ja suurluokka pohjakerroksessa). Keväällä

Lisätiedot

T A M P E R E E N A IKUISLUKIO

T A M P E R E E N A IKUISLUKIO T A M P E R E E N A IKUISLUKIO ABIN OPAS KEVÄT 2016 ilmoittautuminen marraskuu tutkintomaksu tammikuu abi-info II helmikuu ylioppilaskirjoitukset pe 12.2. alkaen kevään yhteishaku maaliskuu korotustentit

Lisätiedot

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015 LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015 Yhteystiedot Taavetin lukio PL 11 54501 TAAVETTI Puh. 040 7123511 (kanslia), 040 5462354 (rehtori) E-mail: etunimi.sukunimi@luumaki.fi TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1.

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1. Ajankohtaista Taidelukioviikko.. 5.. Lopputyönäyttely Muutos.. alkaen, näyttelyyn voi tutustua koulupäivien aikana 8.. saakka Promenadikonsertti ti.. klo 8:0 Melartinsalissa, vapaa pääsy, ohjelma 0 Kevyen

Lisätiedot

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Lukuvuosisuunnitelma 2015-2016

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Lukuvuosisuunnitelma 2015-2016 LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Lukuvuosisuunnitelma 2015-2016 Yhteystiedot Taavetin lukio Koulutie 4 54500 TAAVETTI Puh. 040 7123511 (kanslia), 040 5462354 (rehtori) E-mail: etunimi.sukunimi@luumaki.fi TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa KOLARIN LUKIO 2 Historiaa Valtioneuvosto antoi 17.5.1973 luvan Kolarin lukion perustamiseen ja syksyllä 1973 lukion aloitti 47 opiskelijaa. Tilaongelmia oli pitkään; aluksi toimittiin vuosi yläasteen tiloissa,

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

OPAS MAAHANMUUTTAJAOPISKELIJALLE IISALMEN LYSEO

OPAS MAAHANMUUTTAJAOPISKELIJALLE IISALMEN LYSEO OPAS MAAHANMUUTTAJAOPISKELIJALLE IISALMEN LYSEO 2 SISÄLTÖ 1. LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 5 Lukiokoulutuksen tehtävä 5 Arvoperusta 5 Oppimiskäsitys 6 Toimintakulttuuri 6 Opintojen rakenne 7 Vieraskieliset

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2015-2016 TYÖAIKA. Syyslukukausi ke 12.8.- pe 18.12.2015 - syysloma ma 12.10. - pe 16.10.2015 - joululoma ma 21.12.2015 ke 6.1.

LUKUVUODEN 2015-2016 TYÖAIKA. Syyslukukausi ke 12.8.- pe 18.12.2015 - syysloma ma 12.10. - pe 16.10.2015 - joululoma ma 21.12.2015 ke 6.1. LUKUVUODEN 2015-2016 TYÖAIKA Syyslukukausi ke 12.8.- pe 18.12.2015 - syysloma ma 12.10. - pe 16.10.2015 - joululoma ma 21.12.2015 ke 6.1.2016 Kevätlukukausi to 7.1.- la 4.6.2016 - penkinpainajaiset to

Lisätiedot

Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan

Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan Ryhmänohjaajan tuokio Kevään tapahtumia Ylioppilaskirjoitukset ja hajauttaminen Opinto-ohjaajan katsaus 19.4.2016 Toisen vuosikurssin vanhempainilta Yleisiä

Lisätiedot

Iisalmen aikuislukio

Iisalmen aikuislukio Iisalmen aikuislukio Opinto-opas 2015-2016 www.iisalmi.fi/aikuislukio Haukiniemenkatu 12, 74100 Iisalmi puhelin 040 543 4979 Leila Rahkonen-Navia apulaisrehtori ja opinto-ohjaaja (virkavapaalla syyslukukauden)

Lisätiedot

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 5.6.2015 Näitä määräyksiä täydennetään myöhemmin sähköisen kokeen toteuttamisen yksityiskohtien osalta. Reaaliaineiden sähköisten kokeiden määräykset sisältävät

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan

Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan 21.10.2015 Kaurialan lukio Vanhempainyhdistyksen vuosikokous Vanhempainyhdistyksen kahvitus Opettajien esittely Lukuvuoden kuulumisia Opinto-ohjaajien terveiset

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

TERVETULOA KAKKOSTEN VANHEMPAINILTAAN!

TERVETULOA KAKKOSTEN VANHEMPAINILTAAN! TERVETULOA KAKKOSTEN VANHEMPAINILTAAN! 1160 62+3 4 JOKAINEN LUKIOLAINEN ON OMAN ELÄMÄNSÄ SUBJEKTI Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus

Lisätiedot

YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015

YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori ANNE LINDELL Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015 MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA? VUOSI 2020/2025

Lisätiedot