Nro 94. Tilastotietoja vesi- ja ympäristöhallinnon toiminnasta vuodelta 1987

Transkriptio

1 Nro 94 Tilastotietoja vesi- ja ympäristöhallinnon toiminnasta vuodelta 1987

2 0 t

3 VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJA Nro 94 Tilastotietoja vesi- ja ympäristöhallinnon toiminnasta vuodelta 1987 Vesi- ja ympäristöhallitus Helsinki 198$

4 Julkaisua saa vesi- ja ympäristöhallituksen kirjastosta ISBN X ISSN Painopaikka: Vesi- ja ympäristöhallituksen monistamo Helsinki 1988

5 3 KUVAILULEHTI Julkaisi] a Vesi ja ympäristöhallitus Julkaisun päivämäärä Teki]ä(t) (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Toimintakertomuksen kehittämistyöryhmä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Tilastotietoja vesi- ja ympäristöhallinnon toiminnasta vuodelta 1987 Julkaisun laji 5 Vuositilasto Toimeksianta] a Vesi- ja ympäristöhallitus Toimiejimen asettamispvm Julkaisun osat Tiivistelmä Julkaisu sisältää tilastotietoja vesi- ja ympäristöhallinnon toiminnasta. vesivaroista sekä vesien käytöstä, hoidosta ja suojelusta. Tiedot koskevat yleensä vuotta Osa tiedoista on esitetty useampia vuosia käsittävinä aikasarjoina. Kuvia on yhteensä 57 sekä taulukoita ja luetteloja yhteensä 48. Julkaisu jakautuu seuraaviin lukuihin: 1. Vesivarat ja niiden käyttö, 2. Suunnittelu. 3. Rakenta minen. kunnossapito ja vahinkojen torjunta. 4. Säännöstelyjen käyttötoiminta ja velvoitteiden hoito. 5. Vesihuolto ja vesiensuojeluinvestointien rahoitus. 6. Vesien käytön valvonta. 7. Katselmustoiminta. 8. Tutkimus. 9. Talous ja hallinto sekä muut yhteiset toiminnot. Julkaisun loppuun on liitetty piiri kohtaiset katsaukset vesi- ja ympäristöpiirien toimintaan. Asiasanat (avainsanat) Vesi- ja ympäristöhallitus. toiminta, vuosikirjat, tilastot. vesivarat. ympäristö Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 94 ISBN ISSN 95l x Kokonaissivumäärä 171 Kieli suomi Hinta Luottamuksellisuua julkinen Jakaja Vesi- ja ynpäristöhallitus/kirjasto Kustantaja Vesi ja ympärietöhallitus

6 *

7 5 SISÄLLYS sivu Johdanto \Tesivarat 7 2 Suunnittelu 33 3 Rakentaminen, kunnossapito ja vahinkojen torjunta 49 4 Sännöste1yjen käyttötoiminta ja velvoitteiden hoito 79 5 Vesihuolto- ja vesiensuojeluinvestoin tien rahoitus 87 6 Vesien käytön valvonta 99 7 Katselmustoiwinta Tutkimus Hallinto ja voimavarat sekä yhteiset toiminnat Katsaus vesi- ja ympäristöpiirien toi mintaan 145

8 6 JOHDANTO Vesi- jaympäristöhallitus asetti työryhmän kehittä mään vesi- ja ympäristöhallinnon toimintakertomusta. Työryh män ehdotus toimintakertomuksen uudistamiseksi käsiteltiin kollegion iltakoulussa , ja valmistelua jatkettiin hyväksyttyj en suuntaviivoj en pohj alta. Toimintakertomus uudistettiin sekä sisällöltään että painoasultaan. Virallinen toimintakertomus julkaistiin neliväripainoksena, ja sen tarkoituksena on välittää tietoa hallinnon toiminnasta päätöksentekijöille, muille viranomaisille, järjestöille sekä muille hallinnon toimintaan vaikuttaville talioille. Tämän lisäksi laadittiin lähinnä hallinnon sisäiseen käyttöön tarkoitettu raportti Tilastotietoja vesi- ja ympäristöhal linnon toiminnasta vuodelta Tilastotietoraportti sisältää tietoja vesi- ja ympäristöhal linnon toiminnan välittömistä tuloksista ja suoritteista, toiminnan vaikutuksista ja toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista. Tiedot on esitetty osittain aikasarjoina ja osittain vain vuotta 1987 koskevina. Tiedot on esitetty mahdollisuuksien mukaan piirikolitaisina. Raportti on jaoteltu toiminnoittain lukuunottamatta vesivaroja ja niiden käyttöä koskevaa lukua 1, jossa esitetyt tiedot koskevat useita eri toimintoja. Tiedot on esitetty pääosiltaan taulukkoina ja kuvina. Raportin loppuun on liitetty piirikohtaiset katsaukset vesi- ja ympäristöpiirien toimintaan.

9 7 1 Vesivarat ja niiden käyttö

10 r 4 1 *

11 1 VESIVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖ 9 Kuvat sivu 1. Kallaveden pintaveden lämpötila 1987 sekä keskiarvo ja kerran 20 vuodessa toistuvat ääriarvot Haihdunta Ruukin Revonlahden asemalla Vuosisadanta (mm) Lumipeitteen vesiarvo (mm) Jäänlähtö järvistä keväällä Vertailuna jakson keskiarvo Kalajoen virtaama kesällä 1987 sekä pitkän ajanjakson keskivirtaama Saimaan vedenkorkeus 1987 sekä havaintojakson keski- ja ääriarvot Roudan syvyys talvella Suomen vesistöjen sähkönjohtavuus Suomen pintavesien alueellinen happamoitumisherkkyys Suomen polijavesivarat ja tärkeiden pohjavesialueiden antoisuus sekä käyttö vesi- ja ympäristöpiireittäin Vesi- ja viemärilaitosten liittyjämäärät Vesilaitosten jakama vesimäärä sekä vedenkulutus liittyjää kohden päivässä Yhteisten vesilaitosten veden keskikulutus vesi ja ympäristöpiireittäin Viemärilaitoksiin liittyneen asutuksen jätevesien käsittely Yhdyskuntien jätevesien orgaanisen aineen, fosforin, ja typen määrät ennen ja jälkeen käsittelyn Yhdyskuntien jätevesien BHK7-kuorma vesi- ja ympäristöpiireittäin Yhdyskuntien jätevesien fosforikuorma vesi- ja ympäritöpiireittäin Yhdyskuntien jätevesien typpikuorma vesi- ja ympäristöpiireittäin Teollisuuden jätevesipäästöt (30D7 ja fosfori) vesistöön

12 10 sivu 21. Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotanto Suomen massa- ja paperiteollisuuden typpi- ja fosforikuormitus Suomen massa- ja paperiteollisuuden BHK7- ja kiintoainekuormitus Koskiensuojelulain kohteet ja lailla suojeltu Ounasjoen vesistöalue 28 Taulukot 1. Tietoja yhdyskuntien vesi- ja viemärilaitoksista Teollisuuden öljy-, fenoli-, metalli-, syanidi- ja fluoripäästöt vesistöön Teollisuuden päästöt vesistöön toimialoittain Kalankasvatuksen tuotanto ja ravinnekuormitus Ruokakalan tuotannon ja kalankasvatuslaitosten määrä Uittomäärät ja suoritteet vesistöalueittain

13 Kuva 1. Kallaveden pintaveden lämpötila 1987 sekä keski arvo ja kerran 20 vuodessa toistuvat ääriarvot 99 0I O 1 g RUUKKI. Revontahti N Ctoss A astiohoihdunta ? Touko- syyskuu E tqo ø-86 o Lfl > > 0) 50 -.g Q n n Haihdunta 550 mm 600 Kuva 2. Haihdunta Ruukin Revonlahden asemalla

14 Kuva 3. Vuosisadanta (mm) 1987

15 13 Kuva 4. Lumipeitteen vesiarvo (mm)

16 14 Keskimääräinen jööntähtö (Poksut käyrät) Jiantöhtö 1987 iz S , Kuva 5. Jäänlähtö järvistä keväällä 1987 Vertailuna jakson keskiarvo Kuva 6. Kalajoen virtaama kesällä 1987 pitkän ajanjakson keskivirtaama sekä Kuva 7. Saimaan vedenkorkeus 1987 sekä jakson keski ja ääriarvot havainto

17 1 X 15 0 Ẹ S pv 31. iii F i i i v vi 1 vii 1 viii II 1 Xi 1 Xii SAIMAA. Couritsota O O:?b.OOO0_O..??O.% OlOVO OOOy 75.8 W o Oe 00 Oo o (80 NW &3(

18 XI 7986 XII JOKIOINEN. OBSERVATORIO O 1.Lumen paksuus 1987 II III IV V VI Kuva 8. Roudan syvyys talvella ms/m 25 1) 20 0 :0 U) Kuva 9. Suomen vesistöjen sähkönjohtavuus

19 17 Lisääntyvä herkkyys p Kuva 10. Suomen pintavesien alueellinen happamoitumisherkkyys

20 18 Koko maa: Vesivarat tärkeiuä pohjavesialueili (ja pohjaveden käyttö v.1986) 1953 (1000m3/d) (562) 76 POHJA VESIVARAT 3965 (1000m3/d) < vesivarat tärkeillä pohjavesialueilla pohjaveden käyftö Kuva 11. Suomen pohjavesivarat ja tärkeiden pohjavesialueiden antoi suus sekä käyttö vesi- ja ympäristöpiireittäin 1986

21 19 Milj. as Kuva 12. Vesi- ja viemärj laitosten ii ittyjämäärät vedenkulutus milj. mia lie.. veden ominaiskulutus l/as.d _ 340 ellei lama t1a 320 la1 _. 300 Oa OOI O Pintavesi 200 ilo Pohjaves n Kuva 13. Vesilaitosten ja kama vesimäärä sekä vedenkulu tus liittyjää kohden päivässä

22 20 Koko maa: 63% Veden keskikulutus 1143 xl000m3id Pohjaveden osuus 49% 18 63% Kuva 14. Yhteisten vesilaitosten veden keskikulutus vesi- ja ympäristöpiireittäin 1986

23 21 1.0% 0.5% 13.0% $ 5.5% $0 -$2-84 Kuva 15. Viemärilaitoksiin liittyneen asutuksen jätevesien käsittely

24 22 BH K tia Ennen ksittelyä (111 Kasitte[ n jälkeen 40 --_ p N t/a Ennen käsittelyä saoa =-r Käsittelyn jälkeen Kuva 16. Yhdyskuntien jätevesien orgaanisen aineen, fosforin ja typen määrät ennen ja jälkeen käsittelyn

25 23 Koko maa: Tuleva kuorma 7,3 79% 1,5 319 t/d Vähenemä 85% Lähtevä kuorma 47t/d 5,5 83% 0,9 1 Kuva 17. Yhdyskuntien jätevesien BHK7-kuorma vesi- ja ympäristö piireittäin 1986

26 24 Koko maa: Tuleva kuorma 0,3 L 87% 0,06 12,0 tld Vähenemä 88% Lähtevä kuorma 1,4 t/d 0,2 D 87% 0, Kuva 18. Yhdyskuntien piireittäin 1986 jätevesien fosforikuorma vesi- ja ympäristö-

27 25 Koko maa: Tuleva kuorma j 20% 1,2 59,2 t/d Vähenemä 35% Lähtevä kuorma 38,5 t /d 1,0 5 34% 0,7 ccjo 0 Kuva 19. Yhdyskuntien jätevesien typpikuorma vesi- ja ympäristö piireittäin ,5

28 a t/a B io kemiallinen hapen kulutus, BOD7 t / O Kokonaisfosfoci, Pt0t z METSÄTEOLLISUUS MUU TEOLLISUUS EI KALANKASVATUS Kuva 20. Teollisuuden jätevesipäästöt (BOD7 ja fosfori) vesistöön Kuva 21. Suomen massaja paperiteollisuuden 8.0 tuotanto mil.j.t/o vuosi 1985

29 27 Kok-N Kok-P t/a t/a Kuva 22. Suomen massa ja paperiteollisuuden typpi ja fosforikuormitus t/d ui D E L0 900 D Kuva 23. Suomen massa- ja paperiteollisuuden BHK7- ja kunto ainekuormitus

30 28 O yksittänen koski jokiosuus Kuva 24. Kaskiensuojelulain kohteet ja lailla suojeltu Ounasjoen vesistöalue (asetuskokoelmat 35/87 ja 703/83)

31 4716 Taulukko 1. Tietoja yhdyskuntien vesi- ja viemärilaitoksista MaSssa osuva väestö 1000 ss VESILAITOKSET Vesilaitosten lukumäärä Vesilaitosten liittyjämäärä 1000 as Osuus koko väestöstä $ % % 76 % Kulutusluku 1/as. vuorokaudessa Vedenkulutus m3/s 9,3 9,9 11,0 11,5 11,8 12,1 12,4 12,7 12,7 1,5 12,3 12,1 12,1 12,2 12,5 13,0 13,2 Pohjaveden määrä käytetystä vedestä m3/s 2,9 3,2 3,6 3,9 4,2 4,5 4,7 5,0 5,3 5,3 5,4 5,5 5,7 5,8 6,1 6,4 6,5 Pohjaveden osuus 31 $ 32 % % % % % % % $ $ $ 47 $ %. 49 VIEHÄRILAITOKSET Viemärilaitosten lukumäärä Viemärilaitosten liittyjämäärä 1000 as Osuus koko väestöstä 53 % % % % $ Jätevedenpuhdistamoiden lukumäärä Puhdistamoiden piirissä Osuus viemärilaitoksiin ljittyneistä % 66 % 76 % % % 94 % 95 $ $ 99 % Osuus koko väestöstä 27 $ 31 % 37 % 39 % 46 % 51 $ % % % 73 1 Jätevedenpuhdistamot milj, mk Rak.kust.Indoksj (32,6)f35,1)f30,0)(44,3)(55,6) f61,0)(67,2)(76,o)(00,2)(0o,2)100,o ,7 120,7 136, ,6 YHDYSKUNTIEN VESI- JA VIEMXRILAITOSINVESTOINNIT C1986 hintatasossa, rak.kust.indeksi 150,6) Vesi- ja viemärilaitokset yhteensä milj, mk Vesilaitokset milj, mk Viemärilaitokset milj, mk , Vfemärft Ja jätevedenpumppaamot milj, mk

32 5590 7(10) Taulukko 2. Teollisuuden öljy-, fenoli, metalli, syanidi ja päästöt vesistöön 1984 fluori Massa- ja paperiteollisuus Mekaaninen metsäteollisuus Petrokemian teollisuus Lannoiteteollisuus Muu kemian teollisuus Kivenlouhinta ja muu kivennäisteollisuus Malmikaivostoiminta Metallien valmistus Metallituoteteollisuus Tekstiiliteollisuus Nahka- ja turkisteollisuus Maidonjalostus Teurastus ja lihanjalostus Muu jatkuvatoiminen elin tarviketeollisuus Kausiluontoinen elintarvike teollisuus Erilliset voimalat Öljy Fe- Ti V Cr Mn fe Ni Co Cu An As Cd Sb Hg Pb CN f noli t/a ,4 0,1 1, , ,3 1, ,02$ 1.0 8,8 6,8 4,$ ,15 1,85 0, ,4 4 83,6 0,9 0,4 0, ,2 0,6 1,4 4 0,1 0, , , ,27 0, , ,4 56 0,1 Yhteensä ,4 1,5 0,19 4,4 1, Suluissa oleva luku on pääasiassa arvioitu. Taulukko 3. Teollisuuden päästöt vesistöön toimialoittain 1984 Toimiala Kiintoaine Biologinen Kokonais- Kokonais hapenkulutus fostori typpi BHK7 P10 N(0, t/a t/a t/a t/a Massa-ja paperiteollisuus Mekaaninen metsäteollisuus Petrokemian teollisuus Lannoiteteollisuus Muu kemian teollisuus Kivenlouhintaja muu kivennäisteollisuus Malmikaivostoiminta Metallien valmistus Metallituoteteollisuus Tekstiiliteollisuus Nahka-ja turkisteotiisuus Maidonjalostus Teurastus ja lihanjalostus Muu jatkuvatoiminen elintarviketeollisuus Kausiluontoinen elintarviketeollisuus Erilliset voimatat Yhteensä Taulukko 4. Kalankasvatuksen tuotanto ja ravinnekuormitus Vuosi Tuotanto t/a Fosfori- Typpi kuormitus t/a kuormitus t/a

33 31 Taulukko 5. Ruokakalan tuotannon ja kalankasvatuslaitosten määrä Vuosi Tuotanto Tuotanto Merivesi- Sisävesi merialueella yhteensä laitokset laitokset t/a t/a kpl kpl

34 Taulukko 6. Uittomäärät ja suoritteet vesistöalueitta±n Uittomäärä milj.m3 Uittosuorite milj.m3 x km Nippu uitto sisävesillä Vuoksen vesistö 4,249 4,314 3, ,3 986,3 784 Kymijoen vesistö 1,478 1,314 1, ,0 132,5 185 Kokemäenjoen vesistö 0, ,035 11,3 5,7 2,5 Oulujoen vesistö 0,355 0,315 0,370 31,3 31,3 42 Yhteensä 6,217 6,014 4, , , ,5 Irtouitto s isäves illä x) Perämeren uittomääriin sisältyy Kemi ja lijoella uitettua sekä vesivarastoilta tehtaille puuta. Suomenlahden uittomääriin sisältyy Saimaan kanavalta Suomenlahdelle uitettua puuta. s iirrettyä t J lijoki 0,378 0,375 0,304 81,3 80,0 65 Kemijoki 1,210 1,286 1, ,0 430,0 392 Yhteensä 1,588 1,661 1, ,3 510,0 457 Sisävedet yhteensä 7,805 7,675 6, , , ,5 Nippu uitto meren rann ikolla Suomenlahti x) 0,130 0,144 0,145 20,0 22,5 16 Saaristo ja Selkämeri 0,543 0,539 0, ,0 110,0 89 Perämeri x) 1,533 1,336 1,555 36,3 47,5 39 Rannikollayhteensä 0,620 1,021 0, ,3 130,0 144 Uitto yhteensä 8,425 8,696 7, , , ,5

35 33 2 Suunnittelu

36

37 35 2 SUUNNITTELU Kuvat sivu 25. Vesiensuojelun alueellisen yleissuunnittelun ja luonnontaloudellisen kehittämissuunnittelun alueet ja suunnittelutilanne Kunnostustoimenpiteet, joihin vesi- ja ympäristöhal a-d unto on osallistunut 1987 mennessä Vesikasvillisuuden poistokokeilun kohteiden luku määrät 1g78-1g87 42 Taulukot 7. Hyväksytyt, merkittävät hankesuunnitelmat vesi ja ympäristöpiireittäin Uittoväylien uittosääntöjen kumoamistilanne vesija ympäristöpiireittäin

38

39 37 fiiiillhiliillie KOLLEG 10 HYVÄKSYNYT TO IMENP 1 DESUOS 1 TUKSET TYÖRYHMÄN EHDOTUS ON KORJATTU LAUSUNTOJEN PERUSTEELLA TYÖRYHMÄN EHDOTUS ON LÄHETETTY LAUSUNNOLLE SUUNNITTELU KESKEN 1. POHJANPITÄJÄNLAHTI 2. AURAJOKI 3, SAARISTOMERI 14, KOKEMÄENJOEN ALAOSA JA EDUSTAN MERIALUE 5. KISKONJOEN VESISTÖ 6. MÄNTÄN ALUE 7. VALKEAKOSKEN ALAPUOLINEN VESI STÖNOSA 8. LÄNGELMÄVEDEN REITTI 9. KYMIJOKI JA KOTKAN EDUSTAN MERIALUE 10. VANTAANJOKI 11, ETELÄ-SAIMAA 12. MÄNTYHARJUN REITTI 13. IISALMEN REITIN YLÄOSA ]]4 RAUTALAMMIN REITIN YLÄOSA 15, ISO]OKI LAPVÄÄRTINJOKI 16. RAUTALAMMIN REITIN ALAOSA 17. LESTIJÄRVI 1$, LESTIJOKI 19. KUUSAMON VESISTÖT 20, KUIVANIEMEN MERIALUE 21, SIIKAJOKI 22. OULUN EDUSTA 23. KIIMINKIJOKI 214. SIMOJOEN VESISTÖ 25. KAJAANIN ALUE 26, EURAJOKI 27. OUNASJOKI 2) 1 ) Kalonkasvatusto koskeva vesiensuojelusuunnitetmc 2 ) Luonnontaloudellinen kehittmssuuflfliteim0 3 PORIN 0c 1 Kuva 25. Vesiensuojelun alueellisen yleissuunnittelun ja luonnontaloudellisen kehittämissuunnittelun alueet ja suunnittelutilanne

40 38 O Ruoppous O Rantojen toivaus Å Rantojen su0jqus Turpeen alueelta ja vesialueiden kunnostus ja poisto vesio so 100km Kuva 26 a. Kunnostustoimenpiteet, joihin vesi ja ympäristöhallinto on osallistunut 1987 mennessä

41 39 O Veneitysatamat s%veneityreitit o km Kuva 26 b. Kunnostustoimenpiteet, on osallistunut 1987 mennessä joihin vesi ja ympäristöhallinto

42 40 O Vesikusvien niifto Å Kolkitus O Itmastus o km Kuva 26 c. Kunnostustoimenpiteet, joihin vesi ja ympäristöhallinto on osallistunut 1987 mennessä

43 O Vedenpinnan nosto Lisäveden johtaminen km i 0 Kuva 26 d. Kunnostustoimenpiteet, joihin vesi ja ympäristöhallinto on osallistunut 1987 mennessä

44 42 70 kpl T T T r t [ vuosi Kuva 27. Vesikasvillisuuden poistokokeilun kohteiden lukumäärät Taulukko 7. Hyväksytyt, merkittävät- hankesuunnitelmat vesi ja ympäristöpiireittäin 1987 Hankkeen nimi, kunta Kustannusarvio Hanketta Lupakäsit Yhteen- Valtion kuvaavi\ telyvaihe sä osuus tietoja 1000 mk 1000 mk Turun vesi- ja ympäristöpiiri YM Hiunjärven kunnostaminen, avoin ku=?/120 cm VEO:n lupa Kalanti, Uusikaupunki pe=540 m tarvitaan pumppaamo uimarannan kunnostus Kymen vesi- ja ympäristöpiiri Kymijoen vesistön ranta hy=220 ha luvat on pengerrykset (8 kpl), litti ym.

45 43 taulukko 7 jatkuu Hankkeen nimi, kunta Kustannusarvio Hanketta Lupakäsit Yhteen- Valtion kuvaavi telyvaihe sä osuus tietoja 1000 mk 1000 mk Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri Valvatuksen järjestely, liy=69 ha VEO:n lupa Joroinen ot=29 kpl tarvitaan sa= 7 kpl Kymijoen vesistön ranta hy=33 ha luvat on pengerrykset (2 kpl), Sysmä Siikakosken reitin koskien kk=480 m lupa on kalataloudellinen kunnostus, Juva Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri YM Vesantolahden kunnostus, pr= m hakemus Vesanto laiturit 125 m VEO:ssa Välilahden kunnostus, pr= m3 lupaa ei Kuopio pe=2 500 m tarvita lisveden veneilysatama, vp=60 kpl lupa on Suonenjoki pr= m Nilsiän pienvenesatama, pr= m3 hakemus Nilsiä pontt.laiturit VEO:ssa 73 II Juankosken venesatama, vp=40 kpl lupa tar Juankoski pr=2 200 m vitaan Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiiri YM Vinkerlahden venesatama, pr=500 m lupaa ei Nurmes vp=32 kpl tarvita 3 Vaasan vesi- ja ympäristäpiiri YM Löyänjärven kunnostus, ku=40 ha/30 cm lupaa ei Kuortane, Töysä tarvita Savonjoen yläosan ja sen hy=360 lia lupa on sivuhaarojen perkaus, ot=88 kpl Älajärvi, Vimpeli taulukko 7 jatkuu...

46 44.. taulukko 7 jatkuu Hankkeen nimi, kunta Kustannusarvio Hanketta Lupakäsit Yhteen- Valtion kuvaavi telyvalhe sä osuus tietoja 1000 mk 1000 mk Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiiri YM Lamsinjärven ruoppaus, pr=1o 300 m lupaa ei Jyväskylän mlk tarvita Kivijärven venereittien me=200 km lupaa ei merkitseminen, Kivijärvi, tarvita Kinnula, Kannonkoski Kaipolan venesatama, pr= m3 lupa on Jämsä vp=250 kpl 1ui Heinäjoen perkaus, hy=112 ha lupa on Viitasaari ot=18 kpl MUU Pirttijärvi - Pökin hy=114 ha lupaa ei turvetuotantoalueen tarvita kuntoonpano, Karstula Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri YM Uudenkaarlepyyn 3 - Lapuan pr=6 500 m VE0:n kä jokisuun ruoppaus, Uusi- sittelyssä kaarlepyy MMM Alavieskan tulvasuojelu/ pr=l1o 000 m lupa on vaihe 1, Älavieska Perhonjoen keskiosan pr= m3 VEO:n kä järviryhmän säännöstelyn 2 pohjapatoa sittelyssä täydennys, Kruunupyy Vääräjoen keski- ja ala pr= m3 VEO:n kä osan tulvasuojelu, Sievi sittelyssä Haapajärven kunnostus, VEO:n lupa Evijärvi tarvitaan Oulun vesi- ja ympäristöpiiri MMM Haapajärven säännöstelyn kevätalennuk- lupa on muutos, Haapavesi sen pienentä minen 65 cm:llä Muhosjoen yläosan täyden hy=560 ha lupa on nysperkaus, Muhos pr= m

47 45... taulukko 7 jatkuu nkkeen nimi, kunta Kustannusarvio Hanketta Lupakäsit Yhteen- Valtion kuvaavi telyvaihe sä osuus tietoja 1000 mk 1000 mk Kalaputaan pengerrys, hy=57 ha lupa on Merijärvi pe=1 040 ui Oijärven säännöstelypadon lupa on uusiminen, Kuivaniemi Kainuun vesi- ja ympäristöpiiri Ontojärven kunnostus, kantojen lupaa ei Kuhmo poistaa tarvita 2 veneen pitopaikkaa Neittävänjoen järjestely, liy=397 ha VEO:n lupa Vaala, Kestilä pr= m tarvitaan MUU Kettusuon turvetuotanto hy=47 ha lupaa ei alueen kuntoonpano, tarvita Hyrynsalmi Änsosuon turvetuotanto hy=53 ha lupaa ei alueen kuntoonpano, tarvita Sotkamo Lämpsännevan turvetuo hy=170 ha lupaa ei tantoalueen kuntoonpano, tarvita Vuolij oki Suurisuon turvetuotanto hy=149 ha lupaa ei alueen kuntoonpano, tarvita Vuolijoki Lapin vesi- ja ympäristöpiiri YM Muonion kk:n vesialueiden pr= m VEO:n lupa kunnostus, MuoniO vp=40 kpl tarvitaan Raudusjärven kunnostus, 320 avoin VEO:n lupa Kittilä tarvitaan Ylitornion järvialueen 500 avoin pr=3250 m3 lupaa ei venesatamat ja -reitit, vp=50 kpl tarvita Yl itornio Ylitornion vene- ja lento- 450 avoin lupaa ei satamat, Ylitornio tarvita Simojärven venereitti, avoin pr=3 500 ui3 VEO:n lupa Ranua vp=50 kpl tarvitaan 3 sukellusveneen laituri taulukko 7 jatkuu...

48 46.taulukko 7 jatkuu Hankkeen nimi, kunta Kustannusarvio Hanketta Lupakäsit Yhteen- Valtion kuvaavi telyvaihe sä osuus tietoja 1000 mk 1000 mk Ylitornion järvialueen lupaa ei apajapaikat, vaihe II, tarvita Yli tornio Luiron alaosan sivujokien pp=io kpl lupa on haittaa ja vaaraa aiheutta- vien uittorakenteiden pois taminen ja muuttaminen, Pelkosenniemi ym. kk= m Haittaa ja vaaraa aiheutta pp=3o kpl VEO:n käsi vien uittorakenteiden pois- kk= m teltävänä tammen ja muuttaminen Kemij oen sivuvesistöissä (5 hanketta), Savukoski, Kemijärvi ym. MUU Kirkisensuon - Nuolisuon hy.320 ha lupa on turvetuotantoalueen kui - vatus- ja tietyöt, Ranua 1) Merkittvn hankkeen rajana on yleenm kaytetty mk:n kuat.arviota. Maankuivatuahankkejata vain ne. jotka on tarkoitus ogittain rahoittaa valtion vesistötydn. 2) Herkintöjen selitys: me venereitin merkint (km) se suojattavia asuinrakennuksia (kpl) ni niitto (ha) hy - kokonaishyötyala tai turvetuotantoala (he) ot - osakastfloja (kpl) kk - kunnoatettavaa uomaa tai koskia (m pp purettavia patoja ym. rakenteita (kpl) ku kunnostuksen vaikutusalue (vesi km )/nosto (cm) pe pengert (m) la lamtiikkoala (he) pr - perkaus tai ruoppaus (m ktr) muu tieto (harkinnanvarainen) vp venepaikkoje (kpl)

49 47 Taulukko 8. Uittoväylien uittosääntöjen kumoamistilanne vesi ja ympäristöpiireittäin Aloittamatta Hakemus vesi Uittosääntö Päätöksen Yhteensä tai suunnit oikeudelle kunvttu mukaiset teilla tehty velvoitteet suoritettu Hevy Tuvy Tavy Kyvy Mivy Kuvy PKvy Vavy KSvy Kovy Ouvy Kavy Lavy Yhteensä

50

51 49 3 Rakentaminen, kunnossapito ja vahinkojen torjunta

52

53 3 RAKENTAMINEN, KUNNOSSAPITO JA 51 VAHINKOJEN TORJUNTA Kuvat sivu 28. Rakentamismäärärahojen suhteellinen jakautuminen hanketyypeittäin ja hallinnonaloittain Käytetyt työmäärärahat hanketyypeittäin Käytetyt työmäärärahat vesi- ja ympäristöpiireittäin Rakentamisen ja kunnossapidon kokonaistyövoimavahvuus 1g85 1g Maankuivatusmäärärahat Taulukot 9. Rakentamistoiminnan laajuus Käynnissä olleiden ja luovutettujen rakennustöiden lukumäärät sekä käytetyt työmäärärahat hankeryhmit täin ja vesi- ja ympäristöpiireittäin Valmistuneet merkittävät rakennustyöt vesi- ja ympäristöpiireittäin Valtion rahoittamien maankuivatustöiden kunnossapito tarkastukset vesi- ja ympäristöpiireittäin Jää- ja hyydepatojen torjunnan sekä ennakkotoimenpitei den kustannukset vesi- ja ympäristöpiireittäin Öljyvahinkojen torjunnan kustannukset kuntien ilmoi tusten perusteella

54

55 ¾ Vesihuolto t vesiensuojelu) YMPÄRISTÖ - Vesistön kunnostus MINISTERIÖ Vesi huolto vedenhankinta ja viemäcöinti) Vesistön kunnostus 50 ulvasuojelu MAA-JA METSÄ MINISTERIÖ Maon ku i vat u s Kolotalous Uitto Kunnossapito TALOUS- Turvetuotanto- alueiden kuntoonpano ym. MUUT HALLINNONALAT Määrärahoja yhteensä (mllj.mk) Kuva 28. Rakentamismäärärahojen suhteellinen jakautuminen hanketyypeit täin ja hallinnonaloittain 1983 = 1987

56 54 YMPÄRISTOMINISTERIO (YM) milj mk 1. Vesihuolto 9,4 6,1 2. Vesistön kunnostus 4,3 2,8 3. Veneily- ym. hankkeet 4,1 2,7 17,8 11,6 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIO (MMM) 4. Vesihuolto 30,7 19,9 5. Vesistön kunnostus 2,5 1,6 6. Tulvasuojelu 29,5 19,2 7. Maankuivatus 20,2 13,1 8. Kalatalous 25,0 16,2 9. Uitto 3,2 2,1 10. Kunnossapito- ym. työt 7,0 4,6 118,1 76,7 MUUT HALLINNONALAT 11. Turvetuotantoalueiden kuntoonpano- ym. työt 18,0 11,7 KAIKKI YHTEENSÄ 153,9 100,0 Kuva 29. Käytetyt työmäärärahat hanketyypeittäin 1987 [_ Varsinaset työmäarärohat 25,2 Työttisyystyömädräcahat 23,0 28,0 7-1,2 fr2j 4,1 5,$ 12,2 7-8,6 1 1.i ,0 2 11,0 7 Hevy Tuvy Tavy Kyvy Mivy Kuvy PKvy Vavy KSvy Kovy Ouvy Kavy Lavy /. / Kuva 30. Käytetyt työmäärärahat vesi- ja ympäristöpiireittäin 1987

57 55 Kuva 31. Rakentamisen ja kunnossapidon kokonaistyövoima vahvuus MiU.mk 80 Vuoden 1987 kustcnnustasossa maanrakennuskustannusindeksi n mukaan Ao vuoden kustannustasossa , L Kuva 32. Maankuivatusmäärärahat

58 56 Taulukko 9. Rakentamistoiminnan laajuus 1987 Nimike Määrä Yks ikkö Käsitellyt massat m3 itd Ävo-uomien perkaus - uomat, - uomat, joiden poikkil. > 5 m m joiden poikkil. < 5 m m 2 Kalliolouhinta m3 ktr Maapadot ja penkereet m3 rtr Säännöstelypadot 9 kpl Pohjapadot 41 Pumppaamot 34 Tiet (pysyvään käyttöön tarkoitetut) m Rummut kpl Sillat 44 Vesijohtolinjat m Viemärilinjat Venesatamat ja -valkamat 7 kpl Venereitit ja -väylät 12 Rantautumispaikat - Rantasuojaukset m2

59 57 Taulukko 10. Käynnissä olleiden ja luovutettujen rakennustöiden lukumäärät sekä käytetyt työmääräral-iat liankeryhmittäin ja vesi- ja ympä ristöpiireittäin 1987 Yliteenveto vesi- ja ympäristöpiirien vuoden 1987 toiminnasta HALLINNONALA Käynnissä Luovutett. Määrärahojen käyttö Hankeryhmä olleet osuus vars. työli. yht. kpl kpl mk YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt (vesiensuojelu) Vesistön kunnostus - Lintuvesikunnostukset - Muut kunnostukset Veneily Muut hankkeet YM yhteensä MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt (vedenliankinta ja viemäröinti) Vesistön kunnostus Tulvasuojelu Maankuivatus Kalatalous - Kalanviljelylaitokset - Luonnonravintolammikot - Kalatalouskunnostukset Uitto Maa- ja vesirak. kunnossapito Muut hankkeet MMM yhteensä MUUT HALLINNONALAT Turvetuotantoalueiden kuntoonpano Muut hankkeet MUUT yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ taulukko 10 jatkuu...

60 58 O.taulukko 10 jatkuu Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri RAKENTAMISTOIMINTA HANKETYYPEITTÄIN HALLINNONALA Käynnissä Hankeryhmä olleet kpl Luovutett. osuus kl Määrärahojen käyttö vars. työli. yht mk YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt (vesiensuojelu) Vesistön kunnostus - Lintuvesikunnostukset - Muut kunnostukset Veneily Muut hankkeet YM yhteensä MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt ( vedenhankinta ja viemäröinti) Vesistön kunnostus Tulvasuojelu Maankuivatus Kalatalous - Kalanviljelylaitokset Luonnonravintolammikot - Kalatalouskunnostukset Uitto Maa- ja vesirak. kunnossapito Muut hankkeet MMM yhteensä MUUT HALLINNONALAT Turvetuotantoalueiden kuntoonpano Muut hankkeet MUUT yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ

61 59 taulukko 10 jatkuu Turun vesi- ja ympäristöpiiri RAKENTAMISTOIMINTA HANKETYYPEITTÄIN RALLINNONALA Käynnissä Luovutett. Määrärahojen käyttö Rankeryhmä olleet osuus vars. työli. yht. kpl kpl mk YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Vesiliuoltotyöt (vesiensuojelu) Vesistön kunnostus - Lintuvesikunnostukset - Muut kunnostukset Venei ly Muut hankkeet YM yhteensä MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt (vedenhankinta ja viemäröinti) Vesistön kunnostus Tulvasuojelu Maankuivatus Kalatalous - Kalanviljelylaitokset - Luonnonravintolammikot - Kalatalouskunnostukset Uitto Maa- ja vesirak. kunnossapito Muut hankkeet MMM yhteensä MUUT HALLINNONALAT Turvetuotantoalueiden kuntoonpano Muut hankkeet MUUT yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ taulukko 10 jatkuu...

62 60 O taulukko 10 jatkuu Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri RAICENTAMISTOIMINTA HANKETYYPEITTÄIN HALLINNONALA Käynnissä Luovutett. Määrärahojen käyttö Hankeryhmä olleet osuus vars. työli. yht.. kpl kpl mk YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt (vesiensuojelu) Vesistön kunnostus Lintuvesikunnostukset Muut kunnostukset Veneily Muut hankkeet YM yhteensä MAA-.JÄ METSÄTALOUSMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt (vedenliankinta ja viemäröinti) Vesistön kunnostus Tulvasuojelu Maankuivatus Kalatalous - Kalanviljelylaitokset - Luonnonravintolammikot Kalatalouskunnostukset Uitto Maa- ja vesirak. kunnossapito Muut hankkeet MMM yhteensä MUUT HÄLLINNONALÄT Turvetuotantoalueiden kuntoonpano Muut hankkeet MUUT yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ

63 61.taulukko 10 jatkuu Kymen vesi- ja ympäristöpiiri RAKENTAMISTOIMINTA RANKETYYPEITTÄIN RALLINNONALA Käynnissä Luovutett. Määrärahojen käyttö Rankeryhmä olleet osuus vars. työli. yht. kpl kpl mk YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt (vesiensuojelu) Vesistön kunnostus - Lintuvesikunnostukset Muut kunnostukset Veneily Muut hankkeet YM yhteensä MAA- 3A METSÄTALOUSMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt f vedenliankinta ja viemäröinti) Vesistön kunnostus Tulvasuojelu Maankuivatus Kalatalous - Kalanviljelylaitokset - Luonnonravintolaminikot Kalatalouskunnostukset Uitto Maa- ja vesirak. kunnossapito Muut hankkeet 1 MMM yhteensä MUUT HALLINNONALAT Turvetuotantoalueiden kuntoonpano Muut hankkeet MUUT yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ taulukko 10 jatkuu...

64 62 O taulukko 10 jatkuu Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri RAKENTAMISTOIMINTA HANKETYYPEITT)iIN HALLINNONALA Käynnissä Luovutett. Määrärahojen käyttö Hankeryhmä olleet osuus vars. työli. yht. kpl kpl mk YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt (vesiensuojelu) Vesistön kunnostus - Lintuvesikunnostukset Muut kunnostukset Veneily Muut hankkeet YM yhteensä MAA- 3A METSÄTALOUSMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt (vedenhankinta ja viemäröinti) Vesistön kunnostus Tulvasuojelu Maankuivatus Kalatalous - Kalanviljelylaitokset Luonnonravintolammikot Kalatalouskunnostukset Uitto Maa- ja vesirak. kunnossapito Muut hankkeet MNM yhteensä MUUT HÄLLINNONALAT Turvetuotantoalueiden kuntoonpano Muut hankkeet MUUT yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ

65 63 taulukko 10 jatkuu Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri RAKENTAMISTOIMINTA HANKETYYPEITTÄIN HALLINNONALA Käynnissä Luovutett. Määrärahoj en käyttö Hankeryhmä olleet osuus vars. työli. yht. kpl kpl mk YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt (vesiensuojelu) Vesistön kunnostus - Lintuvesikunnostukset - Muut kunnostukset Veneily Muut hankkeet YM yhteensä MAA- 3Ä METSÄTALOUSMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt (vedenhankinta ja viemäröinti) Vesistön kunnostus Tulvasuojelu Maankuivatus Kalatalous - Kalanviljelylaitokset - Luonnonravintolammikot Kalatalouskunnostukset Uitto Maa- ja vesirak. kunnossapito Muut hankkeet MMM yhteensä MUUT HALLINNONALAT Turvetuotantoalueiden kuntoonpano Muut hankkeet MUUT yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ taulukko 10 jatkuu...

66 64 taulukko 10 jatkuu Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiiri RAKENTAMISTOIMINTA HANKETYYPEITTÄIN HALLINNONALA Käynnissä Luovutett. Määrärahoj en käyttö Hankeryhmä olleet osuus vars. työli. yht. kpl kpl mk YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt (vesiensuojelu) Vesistön kunnostus - Lintuvesikunnostukset - Muut kunnostukset Veneily Muut hankkeet YM yhteensä MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt (vedenhankinta ja viemäröinti) Vesistön kunnostus Tulvasuojelu Maankuivatus Kalatalous - Kalanviljelylaitokset - Luonnonravintolammikot Kalatalouskunnostukset Uitto Maa- ja vesirak. kunnossapito Muut hankkeet MMM yhteensä MUUT HALLINNONALAT Turvetuotantoalueiden kuntoonpano Muut hankkeet MUUT yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ

67 65 O taulukko 10 jatkuu Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri RAKENTAMISTOIMINTA HANKETYYPEITTÄIN HALLINNONALA Käynnissä Hankeryhmä olleet kpl Luovutett. Määrärahojen käyttö osuus vars. työli. yht. kpl mk YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt (vesiensuojelu) Vesistön kunnostus - Lintuvesikunnostukset - Muut kunnostukset Veneily Muut hankkeet YM yhteensä MAA- 3A METSÄTALOUSMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt (vedenliankinta ja viemäröinti) Vesistön kunnostus Tulvasuojelu Maankuivatus Kalatalous - Kalanviljelylaitokset - Luonnonravintolammikot Kalatalouskunnostukset Uitto Maa- ja vesirak. kunnossapito Muut hankkeet MMM yhteensä MUUT HÄLLINNONÄLAT Turvetuotantoalueiden kuntoonpano 1 Muut hankkeet 2 MUUT yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ taulukko 10 jatkuu...

68 66 taulukko 1.0 jatkuu Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiiri RAKENTAMISTOIMINTA HANKETYYPEITTÄIN HALLINNONALA Käynnissä Luovutett. Määrärahoj en käyttö - Hankeryhmä olleet osuus vars. työli. yht. kpl kpl mk YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt (vesiensuojelu) Vesistön kunnostus - Lintuvesikunnostukset - Muut kunnostukset Veneily Muut hankkeet YM yhteensä MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt (vedenhankinta ja viemäräinti) Vesistön kunnostus Tulvasuojelu Maankuivatus Kalatalous - Kalanviljelylaitokset Luonnonravintolammikot Kalatalouskunnostukset Uitto Maa- ja vesirak. kunnossapito Muut hankkeet MMM yhteensä MUUT HALLINNONÄLAT Turvetuotantoalueiden kuntoonpano Muut hankkeet MUUT yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ

69 67 taulukko 10 jatkuu Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri RAKENTANISTOIMINTA RANKETYYPEITTÄIN HALLINNONALA Käynnissä Luovutett. Määrärahojen käyttö Hankeryhmä olleet osuus vars. työli. yht. kpl kpl mk YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt ( vesiensuoj elu) Vesistön kunnostus - Lintuvesikunnostukset - Muut kunnostukset Veneily Muut hankkeet YM yhteensä MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt (vedenliankinta ja viemäröinti) Vesistön kunnostus Tulvasuojelu Maankuivatus Kalatalous - Kalanviljelylaitokset - Luonnonravintolaminikot Kalatalouskunnostukset Uitto Maa- ja vesirak. kunnossapito Muut hankkeet MMM yhteensä MUUT HALLINNONALAT Turvetuotantoalueiden kuntoonpano Muut hankkeet MUUT yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ taulukko 10 jatkuu...

70 68 O taulukko 10 jatkuu Oulun vesi- ja ympäristöpiiri RAKENTAMISTOIMINTA HANKETYYPEITTÄIN HALLINNONALA Käynnissä Luovutett. Määrärahojen käyttö Hankeryhmä olleet osuus vars. työli. yht. kpl kpl mk YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt (vesiensuojelu) Vesistön kunnostus - Lintuvesikunnostukset - Muut kunnostukset Veneily Muut hankkeet YM yhteensä MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt (vedenhankinta ja viemäröinti) Vesistön kunnostus Tulvasuojelu Maankuivatus Kalatalous - Kalanviljelylaitokset Luonnonravintolammikot Kalatalouskunnostukset Uitto Maa- ja vesirak. kunnossapito Muut hankkeet MMM yhteensä MUUT HALLINNONALAT Turvetuotantoalueiden kuntoonpano Muut hankkeet MUUT yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ

71 69 taulukko 10 jatkuu Kainuun vesi- ja ympäristöpiiri RAKENTAMISTOIMINTA HANKETYYPEITTÄIN HALLINNONALA Käynnissä Luovutett. Määrärahojen käyttö HankeryhmA olleet osuus vars. työli. yht. kpl kpl mk YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt (vesiensuojelu) Vesistön kunnostus Lintuvesikunnostukset - Muut kunnostukset Veneily Muut hankkeet YM yhteensä MAA- 3Ä METSÄTALOUSMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt (vedenhankinta ja viemäröinti) Vesistön kunnostus Tulvasuoj elu Maankuivatus Kalatalous - Kalanviljelylaitokset Luonnonravintolammikot Kalatalouskunnostukset Uitto Maa- ja vesirak. kunnossapito Muut hankkeet 1 MMM yhteensä MUUT HÄLLINNONÄLAT Turvetuotantoalueiden kuntoonpano Muut hankkeet MUUT yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ taulukko 10 jatkuu...

72 70 O taulukko 10 jatkuu Lapin vesi- ja yinpäristöpiiri RAKENTAMISTOIMINTA HANKETYYPEITTÄIN RALLINNONALA Käynnissä Luovutett. Määrärahojen käyttö Hankeryhmä olleet osuus vars. työli. yht. kpl kpl mk YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt (vesiensuojelu) Vesistön kunnostus Lintuvesikunnostukset - Muut kunnostukset Veneily Muut hankkeet YM yhteensä MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Vesihuoltotyöt (vedenhankinta ja viemäröinti) Vesistön kunnostus Tulvasuojelu Maankuivatus Kalatalous - Kalanviljelylaitokset Luonnonravintolammikot Kalatalouskunnostukset Uitto Maa ja vesirak. kunnossapito Muut hankkeet MMM yhteensä MUuT HALLINNONALAT Turvetuotantoalueiden kuntoonpano Muut hankkeet MUUT yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ

73 71 Taulukko 11. Valmistuneet merkittävät rakennustyöt1) vesi- ja ympäristöpiireittäin 1987 Hankkeen nimi, kunta Työn Käytetty Hanketta Työn kok.kustannukset (1000 mk) aloi- valtion kuvaavia tus- varoja tietoja vuosi yhteensä 2) (1000 mk) Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri YM Nummi-Pusulan syöttövesijohto vj=2 600 in ja siirtoviemäri, Nummi-Pusula/6 150 vi= m Äulangon Metsälampi, ku=1,6 ha Hämeenlinna/340 pr= m METLA:n toi meksianto MM Koskenkylänjoen järjestely, hy=l 000lia Lapinjärvi/5 200 pr= m Turun vesi- ja ympäristöpiiri lo=3 800 m pa=4 kpl sr=1 kpl YM Liedon asemanseudun siirtoviemäri, vi=9 900 m Lieto/5 600 MMM Kalannin-Uudenkaupungin siirto vj= En viemäri ja yhdysvesijohto, vi=5 420 m Kalanti ja Uusikaupunki/5 400 Lemun, Maskun, Mietoisten, vj= En Mynämäen ja Nousiaisten kuntien ylidysvesijolidot, Lemu ym./3 800 Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri YM Niinisalon syöttövesijolito ja vj=6 070 En siirtoviemäri, Kankaanpää/li 900 vi=6 0103m lo=882 m Kymen vesi- ja ympäristöpiiri YM Klamilanlahden venereitti, me=4,o km Virolahti/450 pr= m MMM Suolalahden pengerrys, liy=30 lia Jaala/415 pr=7 9503m lo=173 m pe= m pu1 kpl taulukko 11 jatkuu...

74 72 taulukko 11 jatkuu Hankkeen nimi, kunta Työn Käytetty Hanketta Työn kok.kustannukset (1000 mk) aloi- valtion kuvaavia tus- varoja tietoja vuosi yhteensä 2) (1000 mk) Hanjärvenluhdan pengerrys, hy=64 ha Valkeala/630 pr= pe=6 350 m sr=7 kpl pu=1 kpl Simolammen luonnonravinto la=7,2 ha lammikko, Luumäki/300 pr=13 90 m lo=345 m pa=1 kpl Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri YM Puumalan siirtoviemäri, vi=434 m Puumala/3 400 pu=2 kpl Enonkosken syöttövesijohto, vj=4 3503m Enonkoski/1 900 lo=930 m Juvan syöttövesijohto, vj=4 600 m Juva/2 700 Sulkavan syöttövesijohto, vj=3 440 m Sulkava/1 200 Tervajärven luonnonravinto la=23 ha lammikko, Kerimäki/700 pr= m pa=1 kpl mk Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri YM Petonen-Pitkälahti syöttövesijohto vj=3 540 m ja kokoojaviemäri, Kuopio/ vi=3 650 m3 10=7 260 m Kiuruveden pohjoisosan kunnostus, ku=1,5 km2/0m Kiuruvesi/2 660 pr=l m ni=100 ha/3krt 2 veneilysat. 2 venevalk. 3 uimarantaa Litmasenlammen kunnostus, ku=5 ha(alkup.) Kuopio/2 500 /90 cm pr= m

75 73 taulukko 11 jatkuu Hankkeen nimi, kunta Työn Käytetty Hanketta Työn kok.jcustannukset (1000 mk) alof- valtion kuvaavia tus- varoja tietoja vuosi yhteensä 2) (1000 mk) MMM Niemiskylä-Haapamäki yhdysvesi vj= m3 johto, Kiuruvesi/lO = m 3 paineen a 1 ennus asemaa Keinosen luonnonravintolamxnikko, la=45 ha Sonkajärvi/870 pr= =1 000 m pa=l kpl Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiiri MMM Käsämän syöttövesijohto, vj= m Liperi/2 750 Murtoi-Jylmä syöttövesijohto, vj= m Tohmajärvi/1 300 Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri Lappakangas-Lapuan syöttövesijohto, vj= Lapua/ lo=2 550 m Kätkänjoen alueen syöttövesijohto, vj= Töysä ym./4 900 lo=2 540 m Härkmerenpuron perkaus, hy=482 ha Kristiinankaupunki/2 170 pr=l m lo=5 600 m MUU Järvisalonnevan ja Koirasuon liy=225 ha turvetuotantoalueen kuntoonpano, pr= Soini ja Alajärvi/2 070 pe= m Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiiri YM Jämsän-Patalahden siirtoviemäri ja vj=7 200 m yhdysvesijohto, Jämsä/1 700 vi=7 400 tri upotus pää osin vesistöön taulukko 11 jatkuu...

76 74 taulukko 11 jatkuu Hankkeen nimi, kunta Työn Käytetty Hanketta Työn kok.kustannukset (1000 mk) aloi- valtion kuvaavia tus- varoja tietoja vuosi yhteensä 2) (1000 mk) MMM Tamniijärven syöttövesijohto, vj=5 4003m Luhanka/1 150 lo=410 m Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri [I Ruona-, Erkkilän- ja Parkuhaanojien hy=284 lia perkaus, Älavieska/l 800 pr= =3 900 m Mustajärven luonnonravintolammikko, la=30 ha Evijärvi/2 150 pr= m3 pe= m pa=1 kpl Niinijärven luonnonravintolammikko, la=55 ha Haapajärvi, Reisjärvi/2 600 pa=1 kpl lulun vesi- ja ympäristöpiiri YM Syötteen jätevesien keskittämi vi= m nen, Pudasjärvi/6 700 pu=1 kpl Siikajokisuun ruoppaus, veneväylän 3 Siikajoki/1 150 ruopp.49100m -venesatama, jossa vp=6okpl me=3 800 m Pyhäjokisuun ruoppaus, pr= m3 Pyhäjoki/2 680 lo=620 m Sarrion- ja Tangonhaaran veneväylän ruoppaus, 11/2 400 ruopp m sr=1, mk luut Pulkkila-Piippola ylidys- ja vj= m syöttövesijohto, Pulkkila, Piippola/2 600 Syöttö- ja yhdysvesijolito vj=5 7003m Ristikangas-Munakka, 10=170 m Kuusamo/2 850 Häkkikosken etelärannan hy=l88 ha pengerryksen kuntoonpano, pr= m Oulainen/1 100 lo=515 m pe=8 900 m sr=12 kpl

77 75 taulukko 11 jatkuu Hankkeen nimi, kunta Työn Käytetty Hanketta Työn kokkustannukset (1000 mk) aloi- valtion kuvaavia tus- varoja tietoja vuosi yhteensä 2) (1000 mk) Salonsaaren täydennyskuivatus ja penkereen rakentaminen, Oulainen/ hy=64 ha pr=5 8003m lo=530 m pe= m sr=4 kpl Maatalouden tutkimuskeskuksen 1984 Pohjois-Pohjanmaan tutkimus- ja koeaseman piha-alueiden ja teiden kuntoonpano, Ruukki/ salaojitusta 20 ha -piha-alueiden ojitus- ja pääl 1ystystyt ym m -teitä m -toimeksianto Kainuun vesi- ja ympäristöpiiri YM 1985 Paltamon venesatama, Paltamo/ vp=80 kpl 21 Otanmäen syöttövesij ehto, Vuolij oki, Vieremä/5 300 Kianta ja Vuokkijärven kunnostus, vaihe 1, Suomussalmi/ vj= m kantojen pois toa 240 ha -kalastuspaikk. puhd. 217 ha l venesatama, vp=20 kpl -107 telaranta venepaikkaa Varsaj ärven luonnonravintolammi kon kuntoonpano, Paltamo/ la=70 ha -1 avosettipato -1 keruulaite Lapin vesi- ja ympäristöpiiri YM Vaalajärven kunnostus, Sodankylä/ ku=13 km2/30-60 cm pe=3 000 m pa=l kpl Kitisenvarren syöttö- ja yhdys vesijohto, Sodankylä/lO 300 Aavasaksa-Mellakosken yhdys vesijohto, Ylitornio/ $20 vj= lo=5 500 m vj=650 m lo= m taulukko 11 jatkuu...

78 76 taulukko 11 jatkuu Hankkeen nimi, kunta Työn Käytetty Hanketta Työn kok.kustannukset (1000 mk) aloi- valtion kuvaavia tus- varoja tietoja vuosi yhteensä 2) (1000 mk) Tapioniemi-Kostamon yhdysvesi johto, Kemijärvi/ =150 1) Merkittävän hankkeen rajana on yleensa käytetty mk:n kokonaiskustannusarviota. Maankuivatustöistä taulukkoon on sisallytetty vain ne. Jotka on rahoitettu osittain valtion vesistötyönä. Kunnossapftotöitä ei taulukkoon sisälly. 2) Ilmoitetaan soveltuvin osin olennaisia seuraavista hankekohtaisista tiedoista (2...5 tietoa/hanke) ja merkitään niiden eteen kfrjafntunnukset: sa suojattuja asuinrakennukafa (kpl) pa säännöstely- japohjapatotyöt (kpl) hy kokonaishyötyala tai turvetuotantoala (ha) pe pengermassat (m rtr) kk kunnoatettu uomaa tai koskia (a) pp purettuja patoja (kpl) - ku = kunnostukaen vaikutusalue (vesi km )/nosto (cm) pr perkaus tai ruoppaus (m ftd) la = lammikkoaja (ha) pu pumppaamoita (kpl) lo 3 louhinta (m ktr) silta- ja 1000 rumputyöt (kpl) vi viemärilinjaa (m) = muu tieto (harkfnnanvarainen) me = venereitin merkintä (km) vi vesijohtolinjaa ts) ni niitto (he) vp venepaikkoja (kpl) Taulukko 12. Valtion rahoittamien maankuivatustöiden tarkastukset vesi ja ympäristöpiireittäin 1987 kunnossapito Piiri Tarkastuksia Uomaa Hyötyalue kpl km ha 1-levy Tuvy Tavy Kyvy Mivy Kuvy PKvy Vavy KSvy Kovy Ouvy Kavy Lavy Yhteensä

79 77 Taulukko 13. Jää- ja hyydepatojen torjunnan sekä ennakkotoimenpitei den kustannukset vesi- ja ympäristöpiireittäin Maksu piste 1000 mk 1000 mk 1000 mk 1000 mk 1000 mk VYH 32,1 179,4 - Hevy 1,6 68,4 35,6 Tuvy 0,2 13,4 32,2-18,7-43,0 Tavy 32,9 27,6 16,4 9,0 44,3 Kyvy 122,2 71,8 303,0 154,2 352,0 Mivy - Kuvy - PKvy ,3 35,0-1,0 3,0 2,0 Vavy 28,0 324,9 289,4 36,1 219,0 KSvy 0,1 1,2 5,0-5,0 Kovy 183,6 382,7 763,7 221,7 240,0 Ouvy 66,3 59,6 310,0 53,8 264,0 Kavy Lavy 53,0 315,4 364,3 41,5 635,0 Yhteensä 520, , ,0 519, ,0 Taulukko 14. Öljyvahinkojen torjunnan kustannukset kuntien ilmoitus ten perusteella 1987 Toimenpide Kustannukset mk Torjuntakaluston hankinnasta ai heutuneet kustannukset, vain ensi j a täydennyshankinnat - maaöljyvahinkojen torjunta alusöljyvahinkojen torjunta yhteensä Torjuntavalmiuden ylläpidosta ai heutuneet kustannukset esim. kaluston hoito ja uusiminen Torjuntahenkilöstön koulutuksesta ai heutuneet kustannukset Torjuntatoimenpiteistä aiheutuneet kustannukset maaöljyvahingot, kpl alusöljyvahingot, 218 kpl yhteensä, kpl Kustannukset yhteensä

80

81 79 4 Säännöstelyjen käyttötoiminta ja velvoitteiden hoito

82

83 81 4 SÄÄNNÖSTELYJEN KÄYTTÖTOIMINTÄ JA VELVOITTEIDEN HOITO Kuvat sivu 33. Päijänteen säännöstellyt ja luonnonmukaiset veden korkeudet 1987 sekä säännöstellyn jakson ( ) vastaavat tilastolliset yli-, keski- ja alivedenkor keudet Lappajärven säännöstellyt ja luonnonmukaiset veden korkeudet 1987 sekä säännösteltyjen ( ) vedenkorkeuksien mukainen keskivedenkorkeus Vesi- ja ympäristöhallitukselle vesioikeudellisissa lupapäätöksissä määrättyjen hoito-, tarkkailu- ja kunnostusvelvoitteiden kustannukset (mom ) Vesi- ja ympäristöhallitukselle vesioikeudellisissa lupapäätöksissä määrättyj en kalanistutusvelvoitteiden lukumäärä ja istutettujen kalojen määrä Taulukot 15. Vesi- ja ympäristöhallitukselle vesioikeudellisissa lupapäätöksissä määrättyjen velvoitteiden perusteella tehdyt kalanpoikasten (kpl) istutukset eri vesis töihin

84

85 (m) Cm) HW ( ) / (LUONNONMUKAINEN) w NWc (1964.) II III IV V VI VII VIII IX X XI XII vastaavat tilastolliset yli, keski ja alivedenkorkeudet ( ) NN + Kuva 33. Päijänten säännöstellyt ja luonnonmukaiset vedenkorkeudet 1987 sekä säännöstellyn jakson NN +

86 w Cm) w Cm) Kuva 34. Lappajärven säännöstellyt ja luonnonmukaiset vedenkorkeudet 1987 sekä säännösteltyjen ( vedenkorkeuksien mukainen keskivedenkorkeus )

87 85 8 milj. mk Kuva 35. Vesi- ja ympäristöhallituk selle vesioikeudellisissa lupapäätök sissä määrättyjen hoito-, tarkkailu ja kunnostusvelvoitteiden kustannuk set (mom ) kpl tohet, toimen 20- siiot,1-kes 5 milj. kpl. 4 J / 2 5 / 1 toi Kuva 36. Vesi- ja ympäristöhallitukselle vesioikeudellisissa lupapäätöksissä mää rätty jen kalanistutusvelvoitteiden luku määrä (o o) ja istutettujen kalojen mää rä (pylväät)

88 86 Taulukko 15. Vesi- ja ympäristöhallitukselle vesioikeudellisissa lupa päätöksissä määrättyjen velvoitteiden perusteella tehdyt kalanpoikas ten (kpl) istutukset eri vesistöihin man sika, 1 kes nienia, 1-kes järvi taimen/ järvilohi, vaelluskok oulujarvi 6iika, 1 kes jarvitaimen hauki, esikes Muhos joki järvitaimen harjus, 1 kes hauki, vastakuor Piipa järvi siika, 1 kes Kalajokisuu siika, 1-kes Perhonjokisuu siika, 1 kes menitaimen, vaelluskok nahkiainen Lappa järvi siika, 1-kes järvitairnen Evijärvi siika, 1-kes Närpiönjokisuu meritaimen Pyhäjärvi (11.1.) siika, 1 kes hauki, esikes Vana j aves j siika, 1 kes Joutsijärvi ja Palusjärvi siika, 1-kes Päijänne siika, 1-kes Unnukka järvitairnen

89 87 5 Vesihuolto- ja vesiensuojelu investointien rahoitus

90

91 5 VESIHUOLTO- JA VESIENSUOJELU INVESTOINTIEN RAHOITUS 89 Kuvat sivu 37. Yhdyskuntien vesi- ja viemärilaitosinvestoinnit (milj, mk) Valtion rahoitustuki yhdyskuntien vesihuoltoon vesi- ja ympäristöpiireittäin Teollisuuden vesiensuojeluun myönnetyt kokonais rahoitusjärjestelmän mukaiset lainat, korkotuki ja lainoitetut investoinnit (milj, mk) Taulukot 16. Valtion vesihuolto- ja vesiensuojelutyöt vesi- ja ympäristöpiireittäin mennessä Korkotukilainalla rahoitetut vesihuoltotyöt vesija ympäristöpiireittäin Hyväksytyt valtion vesihuoltotyösopimukset Teollisuuden vesiensuojeluinvestointeihin myönnetyt lainat yritys- ja laitoskohtaisesti Maatilatalouden vesiensuojeluavustukset Vesihuoltoon myönnetyt maatilalainat Maatilalain mukaisista vesihuoltolainahakemuksista annetut lausunnot vesi- ja ympäristöpiireittäin

92

93 mu. mk I0U $ Vuoden 1986 Iifritatasossa, rak. kust. indeksi Kuva 37. Yhdyskuntien vesi- ja viemärilaitosinvestoinnit (milj, mk)

94 92 Koko maa Korkotuki lainat mmk 130 Vesihuolto - avustukset mmk 386 Saajien luku 337 x) Esitetään jaettavaksi vuoden 1987 tulo ja menoarviossa olevan mar kan määrärahan lisäksi aikaisemmin peruutetui sta avustuksista kertyneet markkaa o 1.5 fl30 Kuva 38. Valtion rahoitustuki yhdyskuntien vesihuoltoon vesi- ja ympäristöpiireittäin 1987

95 LAINOITETUT INVESTOINNIT milj, mk 150 VIENTIMAKSULAINAT I KORKOTUKILAINAT (JA PSP:N P(ENLAINAT1Q74..7g MORTGAGE BANK OF FINLAND LTD:N LAINAT MAI(SETTU KORKOTUKI 100 r 50 1 L L n Kuva 39. Teollisuuden vesiensuojeluun myönnetyt kokonaisrahoitus järjestelmän mukaiset lainat, korkotuki ja lainoitetut investoin nit (milj, mk) m Taulukko 16. Valtion vesihuolto- ja vesiensuojelutyöt vesi- ja ympäristöpiireittäin mennessä Vesi ja Töiden Kokonais- Valtion osuus ympäristäpiiri lukumäärä kustannusarvio edellisestä 1000mk 1000mk Helsingin Turun Tampereen Kymen Mikkelin Kuopion Pohjois Karjalan Vaasan Keski Suomen Kokkolan Oulun Kainuun Lapin Yhteensä

96 2 1) Taulukko 17. Korkotukilainafla rahoitetut vesihuoltotyöt vesi ja YmPäristöpiireittäin 1987 Vesi- ja Kokonais- Korkotuki- Henkilö- Valmistunut ympäristöpiiri kustannukset lainaa työkuu- vesijohtoa viemäriä veden- veden- jäteveden mk mk kaudet km km ottamoita käsittely- puhdis laitoksia tamoita) Helsingin Turun Tampereen Kymen Mikkelin Kuopion Pohjois-Karjalan Vaasan Keski-Suomen Kokkolan Oulun Kainuun Lapin Yhteensä ml. laajennukset

97 95 Taulukko 18. Hyväksytyt valtion vesihuoltotyösopimukset 1987 Vesi- ja ympäristähallitus teki maa- ja metsätalousminis teriön hyväksyttyä sopimusluonnokset vuonna 1987 seuraavat valtion vesihuoltotöitä koskevat sopimukset: Eteläisen Vakka Suomen yhdysvesijohdot, Uusikau punki, Kalanti, Taivassalo ja Vehmaa Kankarin kylän syöttövesijohto, Kiliniö Valkeakosken, Toij alan ja Lempäälän yhdysvesijoli dot, Valkeakoski, Toijala ja Lempäälä Koikkalan syöttövesijohto, Juva Joroisten syöttövesij ohto, Joroinen Luikonlaliden runkovesij ohto, Kaavi Niittylaliti-Hammaslahden syöttövesijohto, Leivonmäki Laihian-Mustasaaren syöttövesijolito, Laiha ja Musta saari Valkeisjärvi-Keihärinkoski runkovesijohto, Viitasaari Rantakylä-Kaihlamäen liaj a-asutusalueen runkovesi johto, Karstula Pitkäkangas-Nivalan yhdysvesijohto, Haapaj ärvi ja Nivala Ristikangas-Munakan syöttö- ja yhdysvesijohto, Kuusamo Joutsij ärvi-räisälän yhdysvesij ohto, Kemij ärvi Naamijoki-Pellon syöttövesijohto ja siirtoviemäri, Pello Ympäristöministeriön hyväksyttyä sopimusluonnokset teki vesi- ja ympäristöhallitus vuonna 1987 seuraavia vesiensuojelua palvelevia valtion vesihuoltotöitä koskevat sopimukset: Ikaalisten syöttövesijohto ja siirtoviemäri, Ikaalinen Summan-Haminan siirtoviemäri, Hamina ja Vehkalahti Savonlinnan itäisten kaupunginosien siirtoviemäri, Savonlinna Nilsiä-Talikovuoren siirtoviemäri- ja syöttövesi johto, Nilsiä Kontiolahden-Uuron siirtoviemäri- ja syöttövesi johto, Kontiolaliti Karijoen siirtoviemäri ja Kristiinankaupungin syöttövesijolito, Karijoki ja Kristiinankaupunki Jämsän-Patalaliden siirtoviemäri ja yhdysvesijohto, Jämsä Liminganlaliden alueen siirtoviemärit, Liminka, Temmes, Tyrnävä ja Kempele Ruukin siirtoviemärit, Ruukki Näiden sekä ennen vuotta 1987 tehtyjen sopimusten sisältä mien vesihuoltotöiden kustannukset ja valtion osuus näistä on esitetty vesi- ja ympäristöpiireittäin taulukossa 16.

98 Taulukko 19. Teollisuuden vesiensuojeluinvestointeihin myönnetyt lainat yritys ja laitoskolitaisesti 1987 Lainan saaja ja investointikunta Investointi Lainat Kustannus- Va1msturns- Korkotuki- MBf:n 1 arvio vuosi lainat lainat mk mk mk Enso-Gutzeit Oy, Tainionkosken tehtaat, Imatra Fiskars Oy Ab, Inhan tehtaat, Ähtäri Oy Kasviöljy-Växtolje Ah, Raision Tehtaat, Raisio Metsä Serla Oy Kirkniemi, Lohjan mlk Monte Oy, Perniö Ovako Steel Oy Ah, Imatra Ovako Steel Oy Ah, Imatra Suomen Sokeri Oy, Jokioinen Veitsiluoto Oy, Kemi Yhtyneet Paperitehtaat. Oy Kaipola, Jämsä Yhteensä ) Mortgage Bank of Finland Ltd (MBF) on tehnyt lainanmyöntämispäätölcsensä vuoden 1988 puolella. Sisältää vain MBF:n vesi- ja ympäristöhallituksen esityksestä myöntämät lainat.

99 97 Taulukko 20. Maatilatalouden vesiensuojeluavustukset 1987 Vesi ja ympä- Kohteiden Myönnetty ristöpiiri lukumäärä (mk) (kpl) Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri Turun vesi ja ympäristöpiiri Yhteensä Taulukko 21. Vesihuoltoon myönnetyl maatilalainat kehittämisrahaston lainat - yhdelle - yhtvmälle - yht. taloudelle 125 kpl 2,259 milj, mk 4 kp 0,460 milj, mk 129 kpl 2,719 ij.j. mk 2. korkotukjlajnat - yhdelle - yhtymälle yht. taloudelle 260 kpl 4,916 milj, mk 3 kpl 0,160 milj, mk 263 kpl 5,076 milj, mk Taulukko 22. Maatilalain mukaisista vesihuoltolainahakemuksista annetut lausunnot vesi ja ympäristöpiireittäin 1987 Vesi- ja ympäristöpiiri Lausuntoja Helsingin 3 Turun 3 Tampereen 7 Kymen 1 Mikkelin 89 Kuopion 95 Pohjois-Karjalan 98 Vaasan 2 Keski-Suomen 20 Kokkolan Oulun 17 Kainuun 69 Lapin 47 Yhteensä 451

100

101 99 6 Vesien käytön valvonta

102

103 101 6 VESIEN KÄYTÖN VALVONTA Kuvat sivu 40. Suurimmat vesistöjen velvoitetarkkailun yhteistarkkai lualueet 1980-luvun puolivälissä Vesi- ja ympäristöliallinnon vesioikeudellisissa hakemusasioissa antamat lausunnot sekä tuomioistuinten päätökset Taulukot 23. Vesi- ja ympäristöhallinnon vesioikeudellisissa hake musasioissa antamat lausunnot sekä tuomioistuinten antamat päätökset Vesistöjen velvoitetarkkailuvelvollisten määrä lupatyypin mukaan sekä vesistötarkkailuolijelmien lukumäärä vesi- ja ympäristöpiireittäin Vesi-.ya ympäristöpiirien käsittelemät vesioikeudelli set hakemusasiat vesi- ja ympäristöpiireittäin Pitkäaikaiset valvontakohteet vesi- ja ympäristö piireittäin Valvontatapaukset, jotka ovat vaatineet valvontaviran omaisten toimenpiteitä maastokäynteineen, neuvottelui neen, yms Laillisuusvalvontaan liittyvä kontrollitoiminta vesija ympäristöpiireittäin Rikkomukset ja niiden oikaisu vesi- ja ympäristöpii reittäin Käsitellyt ennakkoilmoitukset vesi- ja ympäristö piireittäin Vesi- ja ympäristöhallituksessa tarkastetut ennakko ilmoitukset vedenkäyttäjäryhmittäin

104

105 1 03 Pori Kuva 40. Suurimmat vesistöjen velvoitetarkkailun yhteistark kailualueet 1980 luvun puolivälissä

106 IJIAK UIISASOOOSSA AUNLIUT LAUSUNNOT TUTEENSA Kuva 41. Vesi- ja ympäris töhallinnon vesioikeudellj sissa liakemusasiojssa an tamat lausunnot sekä tuo mioistuinten päätökset i; *ULOTUSMEUEtTELYSSA 1: 1ANNETUT LAUSUNNOT / Ol 2 \ Jj 1 /...J ro.. /..I 2 / 4. P%J..OJ / TUOUIOISTUONTEN VESIASIOtSSA ANTAMAT PÄÄtÖKSET YHTEENSÄ III 1 1 II II II $ $7 500 Taulukko 23. Vesi ja ympäristöhallinnon vesioikeudellisissa hakemus asioissa antamat lausunnot sekä tuomioistuinten antamat päätökset 1987 lbkemusasioissa annetut lausunnot Tuomioistuinten antamat pl3töksct 3987 kuulu- katsel Yhtcensi Liinsi- ltl- l ohfois- korkein- Vesi- Yh Vesistöön rakentaminen tusme- musme- Suomen Suomen Suomen hallinto- ylioi- teeiisii nettely nettely vesioi- Vesjoi- vesioi- oikeus keus keus keus keus ja voimalaitokset Vesiliikenne ja uitto Vesistöjärjestelyt ja ojitus Säannöstety Vedenhankinta Jäteveden johtaminen ornotto kunnostus Muu Yhteensä 37]

107 105 Taulukko 24. Vesistöen velvoitetarkkajluvelvolljsten määrä lupatyypin mukaan sekä vesistötarkkailuohjelmien lukumäärä vesi ja ympäristö piireittäin 1987 Vesi ja ynparistöpiiri Tarkkailuvelvollinen Hevy Tuvy Tavy Kyvy Mivy Kuvy PKvy Vavy KSvy Kovy Ouvy Kavy Lavy toimiala Teollisuus Kalankasvatus Yhdyskunnat Säännöstely ja voima laitosten käyttö 12 Vesirakentaminen Uitto ja vesiliikenne 1 1 Turvetuotanto Muu Yhteensä Vesistätarkkailu ohjelmien lukuneärä Taulukko 25. Vesi ja ympäristöpiirien käsittelemät vesioikeudelliset hakemusasiat vesi ja ympäristöpiireittäin 1987 Vesi ja ynpristöpiiri Kohde Hevy Tuvy Tavy Kyvy Mivy Kuvy PKvy Vavy KSvy Kovy Ouvy Kavy Lavy Teo1listzusjätevet Kalankasvatuslaitokset Yhdyskuntajätevedet Kaatopaikat Muu kuonnitus Maa aineksen otto Suoja alueet Vedenotto Säännöstely ja voimalaitosten käyttö 2 Vesirakentaminen, uitto ja vesiliikenne Muu 1 Yhteensä Taulukko 26. Pitkäaikaiset valvontakohteet vesi ja ympäristöpiireit täin Kohde Hevy Tuvy Tavy Kyvy Mivy Kuvy PKvy Vavy Ksvy Kovy Ouvy Kavy Levy Yht. Teollisuus Kalankasvatuslaitokset Yhdyskunta jäteveet Muu kuormitus Maa aineksen otto Suoja alueet Vedenotto Säännöstely ja voimalaitosten käyttö Vesirakentaminen, Uitto ja vesiliikenne Yhteensä

108 106 Taulukko 27. Valvontatapaukset, jotka ovat vaatineet valvontaviran omaisten toimenpiteitä maastokäynteineen, neuvotteluineen, yms Kohde Tapaukset Päätökset ja ennakkoilmoitukset Muut Teollisuus jätevedet KalankasvatuslaitokSet Yhdyskuntajätevedet Kaatopaikat Muu kuormitus Maa-aineksen otto 5 54 Suoja alueet 3 Vedenotto Säännöstely ja voima laitosten käyttö Vesirakentaminen, uitto javesiliikenne Yhteensä Taulukko 28. Laillisuusvalvontaan liittyvä kontrollitoiminta vesija ympäristöpiireittäin 1987 Vesi ja yrtpäristöpiiri Tarkastus Kontrolli- Erityis käynnit näytteet tutjdniukset Helsingin vesi ja yäristöpiiri Turun Tanpereen Kymen Mikkelin Kuopia Pohjois Karjalan Vaasan Keski Sucxnen Kokkolan Oulun Kainuun Lapin Yhteensä

109 Taulukko 29. Rikkomukset ja niiden oikaisu vesi- ja ympäristöpiireit täin 1987 Vesi ja ynpristöpiiri Edelliseltä Vuonna 1987 esiintul vuce1ta leet rikkanukset 1987 Kesken silrtyneitä Päätökset, Yhteensä ratkaisuja eraisiä rikkanuksia ennakko- Muut ilaxitukset Helsingin vesi ja npäristi5piiri Turun TazTpereen Kynen Mikkelin Lion Pohjois-Karjalan Vaasan Keski Suanen Kokkolan C).ilun Kainuun Lapin Yhteensä Taulukko 30. Käsitellyt ennakkoilmoitukset vesi- ja ympäristöpiireit täin 1987 Vesi- ja ysristöpiiri Yhdys- Puunja- Muu Kyllästä- Kaatn- Sikalat Muut Kalan- Muu Yhteensa kunnst lostus teolli ntt, öljy- paikat elain- kasva teofii suus säiliöt suojat tus suus Helsiin vesi ja yiparistöpuri Turun Treen Kysn Mik)ce13.x KtqiI Pijois-Karjalan Vaasan gjd Kcko1an 4 gun g5jj5jfl lapin Yhteensä Taulukko 31. Vesi- ja ympäristöliallituksessa tarkastetut ennakko ilmoitukset vedenkäyttäjäryhmittäin 1987 Vesiensuojelua koskevia ennakkoilmoituksia tarkastettiin vuonna 1987 yhteensä 336 kpl. Ne jakaantuivat vedenkäyttäjäryhmittäin seuraavasti: - yhdyskunnat - puunjalostusteollisuus 9 9 muu teollisuus puunkyllästämöt, öljysäiliöt ym kaatopaikat 17 sikalat muut eläinsuojat 24 kalankasvatuslaitokset 49

110

111 109 7 Katselmustoiminta ; y

112

113 111 7 KÄTSELMUSTOIMINTA Kuvat sivu 42. Vireillä olevat katselmustoimitukset lähtien vireillä olevat ja jälkeen val mistuneet katselmustoimitukset vesi- ja ympäristö piireittäin Vireillä olevien katselmustoimitusten jakautuminen päätoimisten, sivutoimisten ja VYH:n toimitusinsi nöörien kesken vesi- ja ympäristöpiireittäin

114

115 113 c 1 c c 0. 0 c 0 -H 4J H c3 4 J 0 (1) 4J -H E -H04J.0.0 J, > c c 0 E c 0 C 00 >., > 0 ( 3 LP1

116 114 vatmistuneet kpl viceittä olevat kpl Kuva vireillä olevat ja jälkeen valmis tuneet katselmustoimitukset vesi ja ympäristöpiireittäin

117 115 VYH:n t 0 i m i t u k set Sivutoi m isten to m. PQäto! m isten toim. Vireittä olevat toimitukset wj it 1L 1:o 1:0 777j D // Kuva 44. Vireillä olevien katselmustoimitusten jakautuminen päätoimisten, sivutoimisten ja VYH:n toimitusinsinöörien kesken vesi- ja ympäristöpiireittäin

118

119 117 8 Tutkimus

120

121 119 8 TUTKIMUS Kuvat 45. Laboratoriotoiminnan kehitys (nytteen ottopaikat, nytteet ja märitykset vesi- ja ympristöpiireittäin ja VYH:n osalta 1987) Maalaboratorion analyysimäärät sivu Taulukot 32. Yhteenveto näytteistä ja määrityksistä näytetyypin mukaan Yhteenveto näytteistä ja määrityksistä määritysten laadun mukaan Tutkimuslaboratorion järjestämät vertailunäyte tutkimukset Tutkimuslaboratorion osallistuminen vertailunäyte tutkimuksiin Tarkastetut julkisen valvonnan alaiset vesitutkimus laitokset Vesi- ja ympäristöhallinnon laboratorioihin hankitut laitteet Tutkimuslaboratoriossa tehdyt määritykset menetel mien testaamiseksi Vesien- ja ympäristöntutkimuslaitoksen julkaisu toiminta

122

123 121 kpl kpl ri Näyfteidenotto- :: paikkoja nnnnnn HflRUH9 kpl kpt kpl kpt Näytteitä nnnnnflnnflri, >. > > >.. ). > > > > > >S > >. > > > > > > > > > > > >2: 4? z >. c v 0 ci > 1äärityksiä Q.>O j> ninnnflhnnnfi >.. > >, >., > >S >. >. >. >.. >., >. >. Kuva 45. Laboratoriotoiminnan kehitys 1970 > > > > > > > > > > > > >2: w O > n o iy 2: 1987 (näytteenottopaikat, näytteet ja määritykset vesi- ja ympär±stöpiireittäin ja VYH:n osalta 1987) kpl , (?fl, Kuva 46. Maalaboratorion analyysimäärät

124 122 Taulukko 32. Yhteenveto näytteistä ja määrityksistä näytetyypin mukaan 1987 Näytetyyppi Keskushallinto Piirihallinto Yhteensä Iab vet Vesistöt Pohjavedet Sadevedet ätevedet Biologinen materiaali Sedimentit, lietteet Muut (lumi, maa, lelivästö ym.) Lyhenteet: piiriliallinto = 13 piirilaboratoriota lab = tutkimuslaboratorio vet = vesi- ja ympäristöntutkimustoimisto Taulukko 33. Yliteenveto näytteistä ja määrityksistä määritysten laadun mukaan 1987 Määrityksen Vesi- ja ympäristö- Muissa Yh laatu hallinnossa tehdyt labora- teen Keskushalliflto Piiri lab vet hallinto toriois- sä sa tee tetyt Kemialliset yl. vesianal metallit(äas) orgaaniset radiokem.(c t) Biologiset - Mikrobiologiset - Kenttämääritykset

125 1 23 Taulukko 34. Tutkimuslaboratorion järjestamät vertailunäytetutkimukset 1987 Määritys Näytteiden Osallistuja lukumäärä ph, alkaliniteetti, 4 vyp:t, julk.valv.al. I.04 1) vesitutkimuslaitok set, 2 pohjoism. referenss ilabora toriota, yht. 37 Klorofylli-a 2) 3 vyp:t, julk.valv.al. vesitutkimuslaitok set, Merentutkimus laitos, 2 pohjoi. referenssilabora - toriota, yht. 39 1) Tulokset julkaistu: VYH:n monistesarja 55 2) Tulokset julkaistu: VYH:n monistesarja 59 Taulukko 35. Tutkimuslalioratorion osallistuminen vertailunäytetutki muksiin 1987 Järjestäjä Määritys Näytteiden lukumäärä Ilmatieteen laitos ph,, vahvat hapot, 4 ( HÄPRO) S04 Cl, NNQ3 NN H 4 Na, K, Ca, Mg, Pb, Cd, Cu, Zn Norsk institutt for ph,, S04, Ca 2 vannforskning ( International Long Term Monitoring Program) Statens Naturvårdsverk ph,, alkaliniteetti, 4 Cl, S04, Na, K, Ca, Mg Statens Naturvårdsverk Äl, Fe, Cu, Zn, Mn, Cd, 4 Cr, Co, P5, Ni, Äs Merentutkimuslaitos DDT, PCB (kalan mak- 4 (Suomalais-neuvosto- sasta ja lihaksesta) liittolainen Suomen lahtityöryhmä)

126 124 Taulukko 36. Tarkastetut julkisen valvonnan alaiset vesitutkimus laitokset 1987 Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kymijoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Lapin Vesitutkimus Oy Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry Paavo Ristola Oy Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy Pohj ois-suomen Vesitutkimustoimisto Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry Savo Karj alan vesiensuoj eluyhdistys ry Vaasan kaupungin maanviljelys- ja kauppakemiallinen laboratorio Taulukko 37. Vesi- ja ympäristöhallinnon laboratorioihin liankitut laitteet Keskushallinto, lab Piirihallinto Ätomiabsorptiospekt romet ri Äutomaattinen analysaattori (Hevy) Kaasukromatograf 1 Kaasukromatografi + detektori MS Salinometri Taulukko 38. Tutkimuslaboratoriossa tehdyt määritykset menetel mien testaamiseksi 1987 Menetelmä Määritysten lukumäärä Epäorgaaniset (autom.); TOC Epäorgaaniset (manuaal.) Metallit (ÄÄS) Orgaaniset 76 Standardit Yhteensä

127 125 Taulukko 39. Vesien- ja ympäristöntutkimuslaitoksen julkaisu toiminta 1987 Julkaisukanava..Ji1kaisu.1 eniukumärä hyt vet ttt lab yht. Publications of the Water and Environmental Research Institute Vesi- ja ympäristöhallinnon jul kaisuja Vesi- ja ympäristöhallinnon mo nistesarja Ulkomaiset sarjat ja konf. julkaisut Suomalaiset sarjat, ammatti-, viikko- ja sanomalehdet hteensä

128

129 127 $ Oj A 9 Hallinto ja voimavarat sekä yhteiset toiminnat i

130

131 129 9 HALLINTO JA VOIMAVARAT SEKÄ YHTEISET TOIMINNAT Kuvat sivu 47. Vesi- ja ympäristöhallinnon organisaatio Vesi- ja ympäristöliallituksen ja piirien henkilö kunta yksiköittäin ja piirien toimialoittain Vesi- ja ympäristöhallinnon henkilökunta henkilöstöryhmittäin Vesi- ja ympäristöhallinnon työajan käytön jakautu minen eri tehtäville Määrärahojen käytön jakautuminen tehtävittäin Määrärahojen käyttö virastokohtaisesti Määrärahojen käytön kehitys taloudellisen laadun mukaan ko. vuoden hintatasossa Ätk-päätteiden lukumäärä Julkaisujen määrät Kansainvälisen toiminnan matkat ja matkapäivät Työtapaturmat vesi- ja ympäristöhallinnossa Taulukot 40. Vesi- ja ympäristöhallinnon henkilökunta henkilöstö rylimittäin Vesi- ja ympäristöhallinnon henkilökunnan vaihtuvuus Työajan käyttö henkilötyöpäivinä vesi- ja ympäristö piireittäin Määrärahojen käyttö vesi- ja ympäristöhallituksessa ja vesi- ja ympäristöpiireissä taloudellisen laadun mukaan eriteltynä (1 000 mk) Vesi- ja ympäristöhallinnon henkilöstökoulutus Vesi- ja ympäristöhallituksen kirjastotoiminta Vesi- ja ympäristöhallinnon tapaturmat ja ammatti taudit

132 130 sivu 47. Diarinumerokertymä vesi- ja ympäristöpiireittäin Vesi- ja ympäristöpiirien antamat lausunnot

133 VESI-JA YMPÄRISTÖHALLINTO 3t VESI-JA_YMPARISTOHALLiTUS YLIJOHTAJA KOLLEGIO PÄÄJOHTAJA SIMO JAATINEN YLIJOHTAJA -,. JARMO. RATIA RUNO SAVISAARI: SUUNNITTELUSIHTEERISTÖ PAULI KLEEMOLA e O. w VESIEN-JA YMPARISTON- HYDROLOGIAN TOIMISTO OIKEUSTOIMISTO SUOJELUTOIMISTO RISTO LEMMELA PAAVO KARMALA RAIMO PENTTONEN VESI-JA YMPARISTON- HALLINTOTOIMISTO KU NIATOIMISTO TUTFMUSTOIMISTO MATTI SIMELL 1 ANTTi JOKELA TEKNILLINEN TALOUSTOIMISTO TEOLLISUUSTOIMISTO TUTKIMUSTOIMISTO IRMA HEVONOJA SEPPO RUONALA HANNU LAIKARI TIETOHALLINTOTOIMI5TO ERILLINEN UITTOTOIMISIO VEIKKO LAMMASSAARI KATSELMUSTOIMISTO TUTKIMUSLABORATORTO ANO VAUHKONEN LEEVI KIRKKOMAKI KIRSTI HAAPALA Å1YW I HELSINGIN TURUN TAMPEREEN KYMEN MIKKELIN KUOPION POHJOIS- VAASAN KESKI- KOKKOLAN OULUN KAINUUN LAPIN KARJALAN SUOMEN ESKO EERO ALTTI EMERIK MIRJA REIJO TAPIO SEPPO MARTTI OSSI ANTTI SEPPO MARTTI TAMMINEN LAUKKANEN LUOMA NUORKIVI SARKKA PORHIKIVI NEVALAINE SAARI RANTA HJELT KARHUNEN MOILANEN PYYNY Kuva 47. Vesi ja ympäristöhallinnln OrganisaatiO

134 vesi Je ymp 427 (216) rist6hal 1 itus piirit (182) yhteens (398) 118 huoltokor leemo tyitek i]t 524 tekijät 642 yhteefls iyhenteet: sr suunnittelu ja t tutkirvs 81(21) v] 7t4) vj 6(1) s 10(1) sr 27 (4) r 12 (1) vy 19(9) vy 12(6) t 14(3) t 11(3) h 14 (1) h 15(1) h hallinto vj 3(3) vj 5(3) vj 9(5) r Ilt ) sr 28(3) sr 28(3) vy 12(4) vj 3(3) r 32(1) 14(3) vy 16(9) vy 10(2) vy 6(2) t 13(3) t 12(3) t 14(3) t 12(4) t 16(4) h 13(1) h 16(1) h 12(1) h 14(1) h 18(2) Suluissa korkeakoulututkinnon suorittaneet. Henki I6stn Iukj5r Piirien tuntipelkkaiset rakennustyn mea J vesi Piirien tolmielojen vj vesi Ja ymp3rist piirin Johtaja s = suunnittelu rekentami nen r rakentaminen vy = vesien ja yn3 r istnsuoje1u Kuva 48. Vesi- ja ympäristöhallituksen ja piirien henkilökunta yksiköittäin ja piirien toimialoittain 5 28(3) r 14( ) 5 15(3) h 12( ) sr 29(2) t 13(2) v] 1(1) 5 9(2) y 14(6) vj 7(1)

135 133 Huoltokorjaamo-ja maa -ja vesirakennus - t Toimistohenkilökunta Kuva 49. Vesi- ja ympäristöhallinnon henkilökunta henki löstöryhmittäin Henkilötyövuotto Talous jo hallinto Käyttö ja kunnossapito 1000 Rakentaminen Tutkimus 500 Katselmus Vatvonta Suunnittetu ja ohjaus Kuva 50. Vesi ja ympäristöhallinnon työajan käytön jakau tuminen eri telitäville

136 134 Milj, mk 500 Investointiluontoiset honkinnat ja siirtomenot 400 Talousja hallinto Käyttö ja kunnossapito Rakentaminen 100 Tutkimus Katselmus Volvo n t a Suunnittelu ja ohjaus Kuva 51. Määrärahojen käytön jakautum±nen tehtävittäin

137 135 Kuva 52. Määrärahojen käyttö virastokohtaisesti 1987 Milj, mk 500 Muut menot Sijoitusmenot Siirtomenot 400 Kulutusmenot /// / 100 \ Kuva 53. Määrärahojen käytön kehitys taloudellisen laadun mukaan ko. vuoden hintatasossa

138 kpl VUOSI Kuva 54. Ätk-päätteiden lukumäärä krl s Kuva 55. Julkaisujen määrät

139 pv Matkat kpl.200 pv kpl Kuva 56. Kansainvälisen toiminnan matkat ja matkapäivät Kuva 57. Työtapaturmat vesi ja ympäristöhallinnossa

140 KK PÄLKK Taulukko 40. Vesi ja ympäristöhallinnon henkilökunta henkilöstörylimittäin Vesi- ja ympäristöhallitus Vesi ja ympäristöpiirit Vesi ja ympäristöhallinto Henkilöstöryhmä pys. määr. yht. pys. määr. yht. pys. määr. yht. o dipl.ins o luonnontiet o muut.. korkeak o ins o rkm ja tekn o lab. ja tutk. henk o tstohenk o työnjoht o muut TUNTIPÄLKK o huoltokorjaamotyönt o maa ja vesirak.työnt YHTEENSÄ

141 Taulukko 41. Vesi- ja ympäristöhallinnon henkilökunnan vaihtuvuus 1987 Henkilöstöryhmä Vesi ja ympäristöhallitus Piirit Yhteensä 1km 1km 1km Dipl.insinöörit 4 (3) 5,1 (3,9) 7 (6) 7,2 (6,2) 11 (9) 6,3 (5,2) Muut korkeak.tutk.s. 10 (6) 7,1 (4,3) 6 ( ) 7,1 ( ) 16 (6) 7,1 (2,7) Insinöörit 2 (2) 2,6 (2,6) 2 (2) 2,4 (2,4) Rkm. ja teknikot 18 (15) 5,6 (4,6) 18 (15) 5,3 (4,4) Lab. ja tutk. henk. 6 (3) 12,2 (6,1) 9 (3) 6,0 (2,0) 15 (6) 7,6 (3,0) Toimistohenkilöstö 10 (6) 7,5 (4,5) 20 (11) 7,1 (3,9) 30 (17) 7,2 (4,1) Työnjohtajat 10 (10) 15,9 (15,9) 10 (10) 15,9 (15,9) Muut Yhteensä 30 (18) 7,0 (4,2) 72 (47) 6,5 (4,2) 102 (65) 6,6 (4,2) Tilastoon ei ole laskettu mukaan virastotyöntekijöitä, kesäapulaisia, harjoittelijoita eikä muita alle 6 kk:n ajan vesi ja ympäristöallinnon palveluksessa olleita. Sulkeissa on pysyvän henkilökunnan vaihtuvuus. w

142 Taulukko 42. Työajan käyttö henkilötyöpäivinä vesi ja ympäristöpiireittäin 1987 Tehtävä Hevy Tuvy Tavy Kyvy Mivy Kuvy PKvy Vavy KSvy Kovy Ouvy Kavy Lavy Yhteensä Talous ja hal unto Suunnit telu ja ohj aus minen käyttö-, hoito- ja kunnossapito Valvonta Katselmus Tutkimus Rakenta Vesistöjen Konepankki YHTEENSÄ

143 Vesi ja ympäristö hallinnon yksikkö rtenot... OO Muut Kaikki Muut yhteensä VYH 501 yhteensä Taulukko 43. Määrärahojen käyttö vesi ja ympäristöhallituksessa ja vesi ja ympäristöpiireissä taloudel lisen laadun mukaan eriteltynä (1 000 mk) 1987 Yhteensä. 12 fnitentit 90 99) (rtrentit 01 29) (Intrentlt 30 69) (nnentit 70 8E9) Xulutusnenot Siirtortenot S1]o1tutenot - Vesi ja Muut Vesi ja Muut Vesi- ja Muut Vesi ja Muut mpäristö- virastot ympäristö- vixastot ympäristö virastot ympäristö- virastot virastot hallinto hallinto hallinto hallinto 3/Q Hevy Tuvy Tavy Kyvy Mivy / Kuvy PKvy Vavy KSvy Kovy s Ouvy Kavy Lavy Kaikki /

144 Taulukko 44. Vesi ja ympäristöhallinnon henkilöstökoulutus 1987 Koulutus- etus- Osanottajien lukumäärä Oppilas- Koulutuksen tilais. päivien Keskus Piiri- päivien järjestäjä lukum. lukum. hallinto hallinto Yht. lukum. Vesi- ja ympäristö hallinnon sisäinen koulutus ,4 Valtionhallinnon kehit tämiskeskuksen antama Muilta hallintoyksi köiltä hankittu koulutus ,1 Valtionhallinnon ulko puolelta hankittu - koulutus ,0 koulutus ,5 Yhteensä ,0

145 143 Taulukko 45. Vesi ja ympäristöhallituksen kirjastotoiminta Kirjaston Tilauksia Kaukopalvelu kokoelmien omista tilauksia yht.määrä kokoelmista Taulukko 46. Vesi- ja ympäristöliallinnon tapaturmat ja ammattitaudit Vuosi Työpaik- Työnatka- Tapatur- Menete- Henkilös- Tapatur- Todetut kpl kpl kpl kpl katapat. tapat. mat yht. tyt työ- tömäärä matiheys ammattipäivät taudit , , ,2 3 Taulukko 47. Diarinumerokertymä vesi- ja ympäristöpiireittäin 1987 Hevy 1116 Tuvy 883 Tavy 1382 Kyvy 1101 Mivy 1313 Kuvy 693 PKvy 1118 Vavy 1461 KSvy 3164 Kovy 1248 Ouvy 1331 Kavy 931 Lavy 1025 Yhteensä

146 Taulukko 48. Vesi ja jmpäristöpiirien antamat lausunnot 1987 yleis ja osayleis silta 2 not Lausunnon aihe Hevy Tuvy Tavy Kyvy Mivy Kuvy PKvy Vavy KSvy Kovy Ouvy Kavy Lavy Yhteensä poikkeusluvat rruut lausunnot Yhteensä Ennakkoilnoituksen tar kastuksen luonteiset lausunnot Maa aineslain perus teella annetut lau sunnot Kaavalausunnot seutukaavat kaavat asema ja rakennus rantakaavat kaavat ja rurttpulau sunnot vesien tilaa ja tutki rtuista koskevat lausun tulvavahinkolausunnot 3 3

147 Katsaus vesi- ja ympäristäpiirien toimintaan

148

149 KATSAUS VESI- JA YMPÄRISTÖ- PIIRIEN TOIMINTAAN Kuvat 58. Vesi- ja ymparistöpiirit haliintopaikkoineen 149 sivu Taulukot 49. Vesi- ja ympristöpiirien toimintaa ja toiminta ympäristöä koskevia tietoja 150 Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri 151 Turun vesi- ja ympäristöpiiri 152 Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri 154 Kymen vesi- ja ympristöpiiri 156 Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri 157 Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri 159 Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiiri 161 Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri 162 Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiiri 165 Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri 166 Oulun vesi- ja ympäristöpiiri 163 Kainuun vesi- ja ympäristöpiiri 169 Lapin vesi- ja ympäristöpiiri 170

150

151 149 Kuva 58. Vesi ja ympäristö piirit hallintopaikkoineen UL,SOAUPUI

152 150 Taulukko 49. Vesi ja ympäristöpiirien toimintaa ja toimintaympäristöä koskevia tietoja Vesi- ja ympäristöpiiri Toimialueen kokonais Ic me 0, Ci 0 aj,-i om e..-a o o 5 0 Ci. 0 )ri 5.2E. Z 0,-c l k l,..4ici Ci >4,.4 Z 0C 8 W 0 8 m F. e > m 0, pinta-ala (1000 km3 ) 19,8 16,2 18,9 12,8 21,7 20,0 21,6 18,6 19,3 14,3 32,1 23,9 98,9 338,1 Toimialueen vesipinta ala ilman merta (1000 km2 ) 1,6 0,5 2,2 2,0 5,3 3,5 3,8 0,5 3,1 0,6 1,6 2,9 5,9 33,5 Kuntien lukumäärä $ Väestön määrä (1000 as.) Piirien kuukausipalkkai nen henkilöstö Määrärahojen käyttö yhteensä (milj, mk) 15, ,9 15,6 19,1 18,9 12,3 43,2 17,5 27,4 40,8 17,6 45,9 302,0 Työmäärärahojen käyttö (milj, mk) 4,2 6,9 4,1 5,8 12,2 8,4 4,7 25,2 7,4 13,0 23,0 11,0 28,0 153,9 Vesilaitosten liittyjä määrä (% väestöstä) Viemärilaitosten liittyjä määrä (% väestöstä) Pohjaveden osuus yhdys kuntien käyttämästä vedestä (%) Korkotukilainat yhdys kuntien vesihuoltoon (milj. mk) 9, ,0 7,7 15,5 9,3 13,0 7,0 5,0 9,4 3,5 12,5 129,8 Hankesuunnittelu käynnissä (kpl) Yleissuunnittelu käynnissä (kpl) Valmistunef te vesi rakennustöitä (kpl) Lausuntoja hakemus asioista (kpl) Käsiteltyj 8 ennakko ilmoituksia (kpl) Valvontakohteita (kpl Lausuntoja muista kuin vesioikeusasioist (kpl) Vesistötarkkailuohjelma (kpl Valmistuneita katselmuksia (kpl) Vireillä olevia katselmus toimituksia (kpl) Valmistuneita oj itus toimituksia (kpl) Laboratorionäytteitä (1000 kpl) 3,9 3,0 2,5 2,9 3,0 3,1 4,5 5,5 4,0 2,6 4,5 3,8 5,8 49,1 Laboratoriomäärityksiä (1000 kpl) 33,1 24,2 25,2 28, ,3 43,4 49,1 35,3 24,9 37,3 43,4 57,8 458,7 Kumoamattomia uitto sääntöjä (kpl) Yhteenveto koskee vuoden 1987 tai sen lopun tilannetta lukuunottamatta vesi- ja viemärjiaitoksia sekä pohjaveden osuutta koskevia tietoja, jotka ovat vuoden 1986 lopulta.

153 151 HELSINGIN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRI Kertomusvuoden toiminnalle oli luonteenomaista resurssien voimakas panostus yleissuunnittelutasoiseen vesiensuojelua ja vesien käytön kehittämistä koskevaan suunnittelu- ja selvitystyöhön. Voimavarojen rajalli suuden vuoksi tämä heijastui muiden tehtävien hoitoon. Uudellamaalla yleissuunnittelutoiminta kohdistui Siuntion-, Vantaan- ja Porvoonjoen vesistöihin paino pisteen ollessa Siuntionjoen vesistöaluetta koskevassa yleissuunnittelussa. Hämeen läänin osalta päästiin laatimaan loppuraporttia yhteistyössä seutukaavaliiton kanssa Kanta-Hämeen rantojen ja vesien käytön kehittämisestä. Itä-Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä käynnistettiin haja-asutusalueiden vedenhankinnan yleissuunnittelu. Vesistöjen kunnostuksen suunnittelu käynnistettiin maastotutkimuksin Pukkilan Kantelejärvellä ja suunnit telua jatkettiin Sipoon Savijärvellä. Lintuvesien kunnostuksessa keskityttiin Kirkkonummen Saltfjärde niin. Vesistöjen kalataloudellisen kunnostuksen suunnittelutoiminta kohdistui Vantaanjoen vesistöön ja Karjaanjoen latvavesistöihin. Uutena hankesuunnit telutyyppinä tulivat kertomusvuoden aikana esille valtion jätehuoltotyöt, joihin liittyen laadittiin Sipooseen entisen Tynnyriala Oy:n kiinteistöalueen kunnostussuunnitelma. Merialueelta valmistui kerto musvuonna yleisten vesialueitten saarten tilaa koskeva selvitys. Taasianjoen ja Nummenjoen vesistöjärjestelyjen katselmuskokousten myötä tulivat tiedotusvälineissä voimakkaasti esille Uudellamaalla pitkään vireillä olleet tulvasuoj elutyöt, joiden ympäristövaikutuksia pelättiin. Osittain piirin aloitteesta asetti maa- ja metsätalousministeriö virkamiestyöryhmän selvittämään monipuolisesti hankkeisiin liittyviä kysymyksiä. Työryhmä jätti loppumuistionsa, jossa se esitti suunnitelmiin eräitä pienehköjä tarkistuksia ja täsmennyksiä. Piirin rakennuskohteissa käytettiin v määrärahoja yhteensä 4,0 milj. mk. Merkittävin kohde oli kesällä valmistunut valtion vesihuoltotyö Nummi-Pusulassa. Vesistöjen kunnostuskohteista valmistui Aulangon Metsälampi. Ensimmäinen kalataloudellinen kunnostustyö aloitettiin Karjaanjoen latvavesistöön kuuluvassa Vastinkoskessa Lopella. Valtion rahoituksella tehtävistä maankuivatustöistä oli suurin Luhtajoen perkaus Nurmijärvellä. Toinen huomattava hanke oli Inkoossa sijaitseva Ingarskilaån perkaus, joka aloitettiin syksyllä uhanalaisen taimenkannan suoj elutoimenpitein. Maankuivatustöiden kunnossapidon valvontaa tehostettiin v merkittä västi. Piirin alueella sattui vuoden aikana noin 600 öljyvahinkoa, joista osa oli pieniä, vahingoiltaan alle mk. Suurin alusöljyvahinko oli luonnollisesti

154 152 talvella 1987 Porvoon mlk:n edustalla sattunut Antonio Gramscin karilleajo. Piirin alueella korkotukilainoin rakennettujen vesihuoltotöiden kokonaiskustannukset olivat 42,8 milj. mk ja myönnettyjen korkotukilainojen määrä 9,6 milj.mk. Vesien käytön valvonnan osalta havaittiin kertomusvuon na vesilain rikkomuksia yhteensä 107. Useimmissa tapauksissa rikkomus saatiin korjatuksi huomauttamisel la. Vain muutamassa tapauksessa asia vaatii ryhtymistä jatkotoimenpiteisiin. Vuoden aikana piiri antoi yhteensä 611 erilaista vesien käytön valvontaan liittyvää lausuntoa. Erilaisia vesioikeudellisia päätöksiä annettiin kertomusvuonna yhteensä 126 kpl. Vesiensuojelun ennakkoilmoituksia käsiteltiin 38 kpl. Vesioikeudelli sia katselmuksia valmistui kertomusvuoden aikana viisi, joista yksi oli lopputarkastus. Uusia katselmuksia tuli vireille neljä. Vuoden 1987 lopussa oli vireillä yhteensä 23 katselmusta. Oj itustoimituksia pidettiin kertomusvuonna kymmenen ja vuoden lopussa oli vireillä 70 ojitustoimitushake musta. Tutkimustoiminnan rungon muodostivat vesien tilan pitkäaikaiset seurantaprojektit. Aikaisempaa suurempaa työpanosta piiriltä edellyttivät valtakunnallinen happamoitumi stutkimus sekä maatalouden kuormituksen vaikutuksiin liittyvät tutkimukset. Piiri osallistui myös Porvoon edustan merialueella tapahtuneen ölj yonnettomuuden vaikutuksen tutkimukseen. Laboratoriotoiminta päästiin aloittamaan väliaikaisissa tiloissa Lauttasaaressa helmikuun alussa. Kertomusvuonna tehtiin n näytteestä n määritystä. Laboratoriotoiminnasta vesien- ja ympäristöntutkimus laitoksen tutkimusten osuus oli n. 60 % ja piirin omien, lähinnä valvontaan ja vesistötöiden vaikutusten seurantaan liittyvien tutkimusten osuus n. 40 %. TURUN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRI Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksensä vedenottohakemuksista Säkylän Pyhäjärvestä ja korvausvesij ärjestelmästä Rokemäenjoki-Eurajoki tehdyistä valituksista. Korvausvesij ärj estelmän luvanhaltij aosapuolien vesija ympäristöhallituksen, Turun Seudun Vesi Oy:n, Rauman kaupungin, Rauma-Repola Oy:n ja Olkiluodon Vesi Oy:n toimeksiannosta käynnistyivät marraskuussa korvausvesij ärj estelmän maastotutkimukset ja yksityis kohtaisen suunnitelman laatimistyö. Lounais-Suomessa vuoden 1987 ilmasto-olosuhteille kuvaavia olivat alkuvuoden kovat pakkaset sekä kesän ja alkusyksyn runsaat sateet. Vuoden sadesumma oli 688 mm. Koko vuosisadan keskiarvo on 601 mm ja

155 153 erittäin sateisen vuosikymmenen 1980-luvun kahdeksan ensimmäisen vuoden keskiarvo 771 mm. Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1987 oli ensimmäistä kertaa avustusmääräraha maatilatalouden vesiensuoj elutoimenpiteisiin. Hakemuksia tuli Turun vesi- ja ympäristöpiiriin 28. Piiri antoi myönteisiä päätöksiä 21 ja myönnetty avustusmäärä oli mk. Hakemuksista hylättiin viisi ja hakijat peruutti vat kaksi. Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen järjestelyä koskeva yleissuunnitelma valmistui vesi- ja ympäristöhallituksen sekä Turun vesi- ja ympäristöpiirin yhteistyönä. Vesi- ja ympäristöpiirissä valmistuivat Hiunjärven ja Vehmassalmen kunnostussunnitelmat sekä Euraj oen vesistöalueen karj atalousselvitys. Toimintavuoden aikana valmistui Kiikalan, Kiskon ja Suomusjärven vedenhankinnan yleissuunnitelma vesi- ja ympäristöhallinnon ja kuntien yhteistyönä. Pohja vesitutkimukset keskitettiin Kemiön, Dragsfjärdin ja Västanfj ärdin alueille vedenhankintaongelmien ratkaisemiseksi saaristokunnissa ja yleissuunnittelu työn käynnistämiseksi. Vesistötöistä valmistui vuonna 1975 alkanut Kullaanjoen järjestelytyö. Määrärahan käyttöoikeutta on jäljellä kaksi vuotta, jona aikana suoritetaan vähäisiä viimeistelytöitä. Sirppujoen järjestely voitiin käynnistää siltatöiden osalta. Muu työn aloittaminen riippuu KHO: n päätöksenantamisaj ankohdasta. Kokemäen joen suuosan järjestelytyötä jatkettiin. Valtion vesihuoltotöistä luovutettiin kunnille Liedon siirtoviemäri, Kalannin ja Uudenkaupungin siirtoviemä ri, yhdysvesijohto ja syöttövesijohto sekä Nousiaisten Mietoisten yhdysvesijohto. Valtion ensimmäisessä lisämenoarviossa oli aloitusmääräraha Eteläisen Vakka-Suomen yhdysvesijohdot -valtion vesihuoltotyölle ja työ käynnistettiin syksyllä. Turun vesi- ja ympäristöpiirin päätöksillä on siirretty Lemun, Maskun, Mietoisten, Mynämäen ja Nousiaisten kuntien yhdysvesijohto -vesihuoltotyöltä vuoden 1986 määrärahasta mk Sirppujoen järjestelytyöliön ja vuoden 1987 määräraha mk Eteläisen Vakka Suomen ylidysvesij ohtotyölle. Maatilahallitus rahoitti uusia kuivatussuunnitelmia valtion työnä neljä ja osakastöinä viisi. Osakkaille luovutettiin valtion töinä tehtyjä töitä 5 ja osakastöitä 1. Kertomusvuoden lopussa oli keskeneräisenä 12 valtion toimesta tehtävää työtä ja osakastöitä 9. Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus vaihteli vuoden 1987 aikana rajoissa N ,08 (yläraja +45,12) - +44,80 (alarja +44,54). Juoksutus Eurajokeen oli keskimäärin 6,6 m /s.

156 154 Toimintavuoden alussa oli käsittelemättä 42 vesilaitos ten omistajien ilmoitusta vesilaitoksen toiminnasta. Terveyslautakunnat olivat pyytäneet ilmoituksista vesi- ja ympäristöpiirin lausuntoa. Vuoden aikana tuli 18 lausuntopyyntöä. Vesi- ja ympäristöpiiri antoi ilmoituksista 59 lausuntoa, joten vuoden lopussa oli käsittelemättä 1 ilmoitus. Kesä oli viileä ja sateinen, minkä takia vedet pysyivät kylminä ja tuotantotoiminta oli hidasta. Runsaat sateet huuhtoivat kuitenkin normaalia enemmän kiintoainetta veisistöihin ja jokea pitkin mereen. Erityisen voimakkaita huuhtoutumishuippuja sattui elokuun alkuun. Viljelykasveilta jäi huonojen kasvuolojen takia väkilannoitteita normaalia enemmän käyttämättä, minkä takia ravinteita huuhtoutui huomattavan paljon. Viileästä kesästä huolimatta monilta järviltä ilmoitettiin löytyneen sinileväkukintoja. Mm. rehevässä Köyliönjärvessä ongelma on pysyvä. Myös limalevää, joka jättää uimarin iholle hukkaan keton, todettiin muutamasta Etelä-Satakunnan ja Vakka-Suomen järvestä. Laboratoriossa tutkittiin näytettä vuonna Näytteistä tehtiin määritystä laboratoriossa ja kenttähavaintoja Yhdyskuntien vesihuoltolaitteiden rakentamiseen ja vesiensuojeluinvestointeihin hyväksyttiin Turun vesija ympäristöpiirin alueella korkotukilainaa 44 hakijalle yhteensä mk ja avustusta myönnet tiin 30 liakij alle yhteensä mk. Toimintavuoden aikana valmistuivat Kosken P1. (biosuodatin), Merimaskun (biosuodatin), Muurlan (biosuodatin) ja Nauvon (maaperäimeytys) jätevedenpuli distamot. Jätevedenpuhdistamoja tehostettiin tai laajennettiin Nousiaisissa, Laitilassa ja Äurassa. Vesi- ja ympäristöpiirin palveluksessa oli toimintavuo den lopussa virka- tai työsuhteessa olevia henkilöitä 74, joista 65 toimihenkilöä, 2 työnjohtajaa ja 7 huoltokorj aamotyöntekij ää. Työmääräralioilla palkattu jen määräaikaisten työntekijöiden keskimääräinen vahvuus oli toimintavuoden aikana 19 henkilökuukautta. TAMPEREEN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRI Maaliskuun alusta voimaantulleen vesi- ja ympäristölial lintoasetuksen johdosta piirin organisaatiota muutettiin perustamalla erilliset vesihuolto- ja katselmusrylimät. Piirin ja lääninhallinnon yhteistyötä ja työnjakoa ympäristönsuojeluasioissa kehitettiin erityisesti Hämeen läänin alueella. Uusille kuntien ympäristönsuoj elulautakunnille järjestettiin koulutuspäivät Hämeen sekä Turun ja Porin läänien alueella.

157 155 Vuoden aikana valmistuivat yhteistyönä kuntien kanssa Virtain kaupungin ja Kylmäkosken kunnan haja-asutuksen vesihuollon yleissuunnitelmat. Julkistamistilaisuudes sa suunnitelmat saivat runsaasti myönteistä huomiota. Raja-asutuksen pohjavesiselvityksiä tehtiin Parkanossa, Ikaalisissa ja Vammalassa. Näissä löydettiin riittävät ja hyvälaatuiset pohjavesiesiintymät kymmenen eri kylän vedenhankinnan järjestämiseksi. Korkotukilainoin ja vesihuoltoavustuksin rahoitetut vesihuoltotyöt lisääntyivät merkittävästi. Loppuvuo desta oli rakenteilla 13 jäteveden puhdistamoa tai puhdistamon laaj ennusta. Rakennetuista vesij ohdoista yli puolet oli kokonaan haja-asutusta palvelevia. Piirin laajin vesihuoltotyö, Valkeakosken, Toijalan ja Lempäälän yhdysvesijohdot, käynnistyi. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 29 milj. mk. Kyröskosken kartonki- ja paperitehtaalle valmistui biologinen puhdistamo. Laaja Valkeakosken teollisuus laitosten ja kaupungin jätevesien johtamista koskeva katselmustoimitus saatiin päätökseen. Valmistuneet puhdistuslaitokset sekä toteutetut metsäteollisuuden prosessimuutokset ovat kolmen viime vuoden aikana laskeneet teollisuuden jätevesien kuormitusta lähes kolmanteen osaan entisestä (BHK v tn/a ja v tn/a). Muuos on näkynyt vesien tilan olennaisena paranemisena erityisesti Tampereen ja Nokian seudun päävesistöissä. Isojärven ja Inhotun vesistöille saatiin uudet lupapäätökset, joiden avulla näiden vesistöjen säännöstelyt voidaan nyt hoitaa vesien virkistyskäytön ja -suojelun tarpeet huomioonottaen. Merikarvianjoen ja Pohjajoen tulvasuojelun toteuttamiseksi sekä Isojärven vedenkorkeuksien säännöstelystä vielä johtuvien haittojen poistamiseksi valmistui alustava yleissuunnitelma, josta neuvoteltiin kuntien ja eri intressiryhmien kanssa. Ympäri stöministeriön toimeksiannosta käynnistyi yhteistyössä alueen seitsemän kunnan kanssa 200 km:n pituisen Pirkan Taival -ulkoilureitin suunnittelu välillä Ähtäri-Ikaalinen. Keskeisiä vesistöjä koskevia tutkimuksia olivat ympäristömyrkkyjen kartoitus ja kalkituksen vesistövai kutukset. Vesiensuojelumaksuvaroilla tehtäviä tutkimuksia jätevesien käsittelystä tehtiin yhteistyös sä lähinnä Tampereen teknillisen korkeakoulun kanssa. Keskeisinä tutkimuskohteina olivat metsäteollisuuden biologisten puhöistamoiden toimivuus, teollisuus- ja asumavesien yhteiskäsittely ja metsäteollisuuden COD kuormitus. 1(0. tutkimusten valtakunnallinen koor dinointi siirtyi osittain myös piiriin. Tutkimuksista valmistui kuusi raporttia. Edellisen vuoden lopulla alkaneet hyyde- ja jääpatohai tat jatkuivt vuodenaihteen yli Karvianjoen ja Kokemäenjoen vesistöissä. Vähäsateinen kevät ja syksy sekä sateinen kesä pitivät vesistöjen vedenkor

158 156 keuksia varsin sopivina ailieuttamatta juuri tulvia tai haitallisia alivedenkorkeuksia. Poikkeuksia olivat säännöstellyt Näsijärvi ja Pomarkun Isojärvi, joissa ennen sulavesiä vedenkorkeuksien koettiin olevan liian alhaalla. Piirin muuttamiseksi ns. rakennuttavaksi piiriksi vuoden 1988 alusta tehtiin tarpeelliset valmistelut. KYMEN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRI Vesistösuunnittelun pääkohteita olivat Pyhäjärven sännöstely, joka valmistuu aivan vuoden 1988 alkupuo lella, Virojoen järjestely sekä Kymijoen ja Pyliäjärven erilliset rantapengerryshankkeet, joista kuusi saatiin päätökseen ja odottamaan rahoitusta. Kolme kunnostushanketta (Herajärvi, Pastjärvi ja Pihkoonhaa ra) valmistui odottamaan rahoitusta. Lisäksi eräiden lintuvesihankkeiden suunnittelua on jatkettu. Erilaisia kunnostusliakemuksia on tullut kymmenkunta. Myös kuivatushankkeiden ruuhkan purkamiseen on paneuduttu: peruutettu ja ajantasalle saatettu n. 20 ja ojitustoimituksia saatettu päätökseen 7 kpl. Valtakunnallinen jokijäätutkimus sitoi talvella runsaasti henkilöresursseja. Silta- ja rumpulausuntoja on annettu n. 60 kpl. Rakentamisen painopiste oli edelleen vesihuolto- ja vesistöjärjestelytöissä. Uutta toimialalle oli pienten järvien kalkituskokeilu, RÄKE (rakentamisorga nisaation kehittäminen) -projektin edellyttämä yhteistyö Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin kanssa ja erilaisten yhteistyökohteiden selvittely Kymen lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimiston kanssa. Vesien- ja ympäristönsuojelun toimialalle tuotti pari pahalta näyttänyttä satamaonnettomuutta runsaasti lisätöitä. Tammikuun alussa valui Oy Mercantile Ab:n Kotkassa sijaitsevalta säiliöalueelta auki jääneen ja lumeen hautautuneen venttiilin kautta 446 t monokioori bentseeniä maahan. Ainetta on pumpattu talteen maasta 196 t ja merestä 10 t, loppuosa on edelleen maaperässä, eikä sitä ole mahdollista saada poistetuk si. Vahingon torjuntatöitä on johtanut seurantaryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut vesi- ja ympäristöpiirin edustaja muiden jäsenten ollessa lääninhallituk sesta ja Kotkan kaupungista. Tammikuun loppupuolella pääsi maahan Haminan satamassa sijaitsevasta Kaukomark kinat Oy:n rikkoutuneesta säiliöstä 346 t Novoprom Absorbent -nimellä markkinoitavaa kemikaalia, jossa on 90 % piperyleeniä, 2 % bentseeniä ja totueenia sekä loppuosa C 5-huilivetyjä. Torjuntatyön organi sointi ei tuottanut ongelmia, koska tapaus voitiin käsitellä öljytuotteesta aiheutuneena vahinkona. Sattuneet kemikaalivuodot eivät aiheuttaneet mainitta via ympäristövahinkoja. Tapaukset olivat kuitenkin niin vakavia, että vastaavanlaisten vahinkojen estämiseksi on eri tahoilla ryhdytty toimenpiteisiin.

159 157 Vuoden tutkimustoimintaa leimasivat sateet ja keskimääräistä kylmemmät vedet, joista johtuen leväkukintoja todettiin järvivesissä edellisvuosia vähemmän. Syksyllä meressä todetut laajat ja runsaastihälytyksiä aiheuttaneet sinilevälautat johtivat pidettyyn tiedotustilaisuuteen. Tapahtumat viittaavat meritutkimusten esille tuloon tulevina vuosina. Laboratorion työmäärä kasvoi edellisiin vuosiin verrattuna ja toimintaa hankaloitti vat tilanahtauden lisäksi lämmityksen sekä sähkön ja veden saannin vaikeudet. Kokonaisuudessaan tutkimus toiminta tehostui edelliseen vuoteen verrattuna. MIKKELIN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRI Sateisesta kesästä johtuen vedenpinta pienissä vesissä nousi jo kesällä haitallisesti. Saimaan vedenpinta alkoi nousta huolestuttavasti syyskesällä. Parantuneiden ennustemenetelmien ansiosta poikkeusjuok sutukset pystyttiin aloittamaan välittömästi ja niitä on jatkettu vuodenvaihteen yli. Koleasta ja runsasve tisestä kesästä johtuen aikaisempien vuosien laajoja leväesiintymiä ei ollut eikä muutoinkaan todettu laaja-alaisia vedenlaatuongelmia. Kuten sateisina kesinä on tavanomaista, veden väri vahvistui pienissä latvaj ärvissä. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin toiminta on jatkunut pääpiirteissään entisenlaisena. Aikaisempien toimeksiantotehtävien lisäksi muut ympäristönsuojeluvi ranomaiset ovat tarvinneet apua lähinnä tutkimuksissa. Erityisen tärkeänä on pidetty yhteydenpitoa kuntien ympäristönsuojelulautakuntiin. Vesi- ja ympäristöpiiri on osallistunut maakunnan tasolla ympäristönsuojelu lautakuntien koulutustilaisuuksien j ärjestelyyn. Tämän lisäksi on käyty kaikkien alueen ympäristönsuoje lulautakuntien kokouksissa sopimassa yhteistyöstä ja esittelemässä toimintaa. Piirin toimintaa on systemaattisesti pyritty tehostamaan sekä erityisesti suuntaamaan maakunnan tarpeiden mukaisesti. Tässä tarkoituksessa on aloitettu toiminnan analyysiin perustuvan toimintasuunnitelman laatiminen. Samoin tutkimuksen kehittämisohjelma on meneillään. Yhdyskunnat ovat jatkaneet vesihuoltotöitään likimäärin entisen laajuisina. Piiri on osallistunut pohjavesiva rojen tutkimuksiin sekä runkovesijohtojen ja siirto viemärien rakentamiseen. Yhdyskuntien vesihuoltoon on osoitettu korkotukilainoja 8,19 milj. mk sekä avustuksia 0,85 milj, mk yhteensä 26,17 milj. mk kokonaisinvestointeihin. Vesihuollon alalla on haja-asutuksen vesihuollon toteuttaminen lähtenyt käyntiin. Haja-asutuksen vesihuoltoon liittyvät selvittelyt ovat käynnissä 15 kunnassa. Varsinaista vesihuollon suunnittelua on tehty kuudessa kunnassa ja järjestelyjen toteuttaminen on aloitettu jo usean kunnan alueella. Maatilatalouden kehittämisrahastosta haja-asutuksen vesihuoltoon myönnettävien lainojen hakemuksia tuli Mikkelin vesi-

160 158 ja ympäristöpiirille vuoden aikana 89 kpl. Lainoja myönnettiin 75 hankkeeseen yhteensä mk. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin alueen yhdyskuntien kaikki jätevedet käsitellään korkeatehoisesti ja puhdistamoiden toimintavarmuutta on jatkuvasti lisätty. Myös teollisuuden jätevesipäästöt ovat pienentyneet eikä kuluneen vuoden aikana ole ilmennyt vakavia ongelmia. Kalankasvatus ja turvetuotanto ovat kohonneet merkittäviksi vesien kuormittajiksi. Metsäoj ituksen aiheuttamien vesiensuojeluhaittoj en vähentämiseen on kiinnitetty huomiota niin suunnitte lussa kuin valvonnassakin. Yhteistyö keskusmetsälauta kuntien kanssa alkaa tuottaa tuloksia. Valmistumisvai heessa oleva Kyyveden vesiensuojelusuunnitelma luo osaltaan keinoja hajakuormituksen vähentämiseen. Vesivarojen käyttöön ja hoitoon liittyvä hankesuunnittelu on jatkunut monipuolisena. Veneily-, uitto- ja järjestelysuunnittelua on jatkettu. Lintuvesiä ja muita järviä on kunnostettu Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirissä laaditun kunnostamisolijelman mukaisesti. Kalatalousviranomaisten toimeksiannosta on suunniteltu kalataloudellisia kunnostuksia ja luonnonravintolammikoita. Maankuivatuksen suunnitte luun on kertomusvuonnakin panostettu lisää resursseja. Ojitustoimituksia onkin saatu valmiiksi 22 kpl. Keskeneräisten liakemusten kokonaismäärä on vähentynyt. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin rakennuskoliteet ovat yleensä pieniä. Poikkeuksen muodostaa loppuvai heessa oleva Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen rakentaminen, johon on osoitettu vuoden aikana 8 Milj, mk. Muita hankkeita on ollut yhteensä 20 kpl ja niihin on käytetty varoja noin 4,2 Milj, mk. Tästä vesihuoltotöihin on käytetty 2,5 Milj, mk ja loppuosa lintuvesien kunnostukseen, kalataloudellisiin hankkeisiin, veneilyyn sekä maankuivatus- ja tul vasuoj eluhankkeisiin. Valvontatoiminnassa on kertomusvuoden aikana pyritty entistä parempaan suunnitelmallisuuteen. Pyrkimyksenä on ollut myös saada vuosikausia kestäneet, myös piiriä työllistäneet asiat lopulliseen ratkaisuun. Tällaisia ristiriitatapauksia Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin alueella ovat ennen kaikkea vedenkor keutta ja virtaamia koskevat epäselvyydet. Vuosittais ten jätevedenpuhdistamojen tarkastuksien lisäksi tehtiin kertomusvuonna jätehuoltolain ja samalla myös vesilain mukainen piirin alueen kaikkien kaatopaikkojen tarkastus. Tutkimusta on voitu jatkaa lähinnä entisessä laajuudes sa. Jatkuvan vesien laadun ja määrän seurannan lisäksi on kuitenkin pystytty monipuolistamaan nimenomaan oman alueen ongelmien tutkimusta. Yhteistominnassa yliopistojen, vesien- ja ympäristön tutkimuslaitoksen sekä myös ympäristöministeriön kanssa on pystytty suorittamaan metsäojitusten, vesien liappamoitumisen ja voimakkaasti levinneiden levien tutkimuksia. Myös taloudellis-sosiologisia selvityksiä

161 159 on tehty. Sedimenttitutkimukset sekä erilaiset biologiset menetelmät ovat olleet tärkeä keino ongelmien ratkaisussa. Syvyyskartoituksiin, enempää kuin laaja-alaisempaan yli 100 ha:n järviä sisältävien reittien kartoitukseen ei ole ollut resursseja kertomusvuoden aikana. Hyväksyttyjä velvoitetarkkailuja on 72 kpl, mutta päästöjen pienuudesta johtuen niillä on vain paikallis ta merkitystä piirin vesien tilan osoittajana. Pieniä öljyvahinkoja sattui piirin alueella jonkun verran, mutta suurilta öljyvahingoilta vältyttiin. Öljyvahinkojen torjunnan valmiutta on pyritty parantamaan. KUOPION VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRI Vuoden 1987 sateinen ja kylmä sää vaikutti vesistöjen valumiin, vedenkorkeuksiin ja tilaan. Alkutalven suurten virtaamien ja pakkasen takia jouduttiin Nurmijoella torjumaan poikkeuksellisen voimakasta hyytämistä. Kesän sateisuus vaikeutti jonkin verran piirin omaa rakennustoimintaa. Piirin toiminta painottui edellisvuosien tavoin vedenhankinnan kehittämiseen, vesistöjen tilan ja käyttökelpoisuuden parantumiseen sekä kehitystoimintaan. Yleissuunnittelun kohteena olivat vesiensuojelu, missä lisalmenreitin vesiensuojelun yleissuunnitelma saatiin viimeistelyä vaille valmiiksi, vesihuolto, missä valmistui Kaavin ja Pielaveden vesihuollon yleissuunnitelma sekä jätehuolto, missä valmistui Varkauden ja Leppävirran yhteiskaatopaikan yleissuunni telma. Vireillä oli runsaasti hankesuunnitelmia, jotka koskivat mm. veneilyä, kalataloutta, kunnostusta ja jokien matkailukäyttöä. Toteuttamisvaikeuksien takia ei kuitenkaan voitu esimerkiksi venesatama- ja luonnonravintolammikkosuunnittelua jatkaa. Valmi stuneista rakentamiskoliteista suurimmat olivat Kuopion Petosen runkoviemäri ja yhdysvesijohto sekä Kiuruveden ja Oulun läänin Pyhäjärven välinen syöttövesijolito. Maankuivatustöitä tehtiin noin 1 milj. markalla. Vesiensuojelussa Savon Sellu Oy:n pulidistamoa täydennettiin lisäilmastusyksiköllä vuoden alussa. Puhdistamon toiminta häiriintyi seisokin takia keväällä, mutta loppuvuodesta se toimi hyvin. Kuopion kaupungin puhdistamolla rakennettiin lietteen käsittely- ja mädättämörakennukset. Nilsiän ja Pielaveden keskuspuhdistamojen rakentaminen käynnistyi vuoden aikana. Vesien käytön valvonnassa tuomioistuinten päätösten määrä oli edellisvuoden tasolla (54 kpl). Sen sijaan käsiteltyjen ennakkoilmoitusten määrä kasvoi huomatta vasti, samoin vireillä olevien katselmusten määrä on lisääntymässä.

162 160 Valtion tuella rahoitettu vesi- ja viemärilaitosten rakentaminen oli ennätyksellisen vilkasta ja kokonais kustannukset kohosivat 41,1 milj. mk:aan. Kasvua on edellisestä vuodesta noin kolmannes, mikä johtuu pääosin Kupion kaupungin suurista investoinneista vedenhankintaan ja lietteenkäsittelyyn. Haja-asutuksen vesiosuuskuntien rakentamiskustannuksia em. summasta on 12,1 milj. mk, mikä on piirin alueella ennätykselli nen määrä. Kyseessä on 12 hanketta, joissa on osakkaina 296 taloutta. Maatilalain mukaisin korkotukilainavaroin valmistui 80 hanketta kustannuk siltaan 2,7 milj, mk, joissa oli osakkaina 92 taloutta. Pohj avesiselvityksiä jatkettiin kuntien vesihuollon yleissuunnitelmien pohjaksi sekä muiden tarpeellisten vedenhankintaratkaisuj en tekemiseksi. Esimerkkeinä tästä ovat kaavin Maarianvaaran ja Rautavaaran Palj akan matkailuyritysten vedenottamoiden rakentami nen. Pohjaveden suojelun osalta on syytä mainita lukuisat lausunnot ja osallistuminen viitostien oikaisun rakenteelliseen suunnitteluun. Haj a-asutuksen vedenhankinnan kehittämisprojekti, johon on valtion tulo- ja menoarviossa erillisrahoitus, käynnistyi Kuopion vesi- ja ympäristöpiiristä käsin viiden vesi- ja ympäristöpiirin alueelta valitun koekunnan alueella. Kehittämistoiminnasta on syytä mainita edellisen lisäksi piirin ja seitsemän kunnan yhteinen jokimatkai luprojekti, jota jatkettiin ns. lääninrahan turvin sekä Vesiasiat kuntatasolla -projekti, jota tehtiin yhteistyössä Varkauden kaupungin ja vesi- ja ympäristöhallituksen kanssa. Muusta kehittämiestä on syytä mainita pohjavesiin ja hydrologisiin ennusteisiin liittyvä atk-toiminta. Tämän lisäksi henkilökunta on osallistunut lukuisiin hallinnon yhteisiin kehittä mishankkeisiin. Piiri joutui siirtymään uusiin vuokratiloihin kesken vuotta, mistä aiheutui hankaluutta mm. ylimääräisinä kuluina. Tiedotustoiminnassa näkyvimmät olivat osallistuminen Kallavesj 87 -näyttelyyn ja valtkunnal lisille salaojapäiville Kiuruvedellä sekä Pohjois- Savon vesipäivän, vesitutkimuspäivän sekä kansainväli sen pohjavesisymposiumin järjestäminen Kuopiossa, kaksi viimeksimainittua yhteistyössä Kuopion yliopiston ja vesi- ja ympäristöhallituksen kanssa. Läänin taloudellinen tila heikkeni edelleen, mikä näkyi maatilojen lukumäärän vähenemisenä ja niiden velkaantumisena, väestön siirtymisenä reuna-alueen kunnista joko muualle tai läänin keskuksiin ja lukuisinakonkursseina elinkeinoelämässä. Huomattavin tässä suhteessa oli Outokumpu Oy:n Kotalahden kaivoksen lakkauttaminen. Merkittäviä muutoksia läänin kannalta tulevat ilmeisesti olemaan myös A. Ählström Osakeyhtiön Varkauden puunj alostusteollisuuden siirtyminen Enso Gutzeit Oy:lle sekä Kymmene Oy:n Juantehtaan siirtymi nen sijoitusyhtiölle samalla kun sen omistamat

163 161 Juankosken ja Karjalankosken vesivoimalaitokset siirtyivät Savon Voima Oy:n haltuun. POHJOIS-KARJALAN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRI Toiminnan yleiset puitteet Vuoden 1987 toiminta on pääosiltaan ollut edellisen vuoden mukaista, sillä vesi- ja ympäristöliallintolain tuomat uudet tehtävät sekä hallinnon uudistamisen yhteydessä piirihallintoon siirrettäviksi päätetyt asiat ovat vielä valmistelujen alaisina. Toimintavuoden sää oli kaksi astetta kylmempi ja sadetta saatiin 20 % enemmän kuin keskimäärin. Sademäärät läänin alueella vaihtelivat huomattavasti. Joensuussa satoi 803 mm, mikä on 33 % enemmän kuin vuosien keskiarvo, kun taas Valtimolla satoi vain 608 mm. Säistä kärsivät monet toiminnat mm. matkailu ja vesien virkistyskäyttö ja ennen kaikkea maatalous. Vesistöjen varastot muuttuivat sadannasta johtuen eri tavoin. Järvien vedenpinnat vuoden alussa korkealla. Kun loka- ja marraskuu olivat väliäsateisia, niin Pielisen vedenpinta aleni vuoden aikana 39 cm:llä, mutta Joensuun lähellä olevassa Viinijärvessä vedenpinta nousi 29 cm. Laadullisesti ei vesistöissä ole tapahtunut pysyviä muutoksia. Tärkeimmät tulokset Äsumajätevesien käsittely tehostui ja varmistui huomattavasti, kun Joensuun jätevesien puhdistamon muutos- ja laajennustyö valmistui. Teollisuuden jätevesien vähäinen kuormituksen pieneneminen johtui Hammaslaliden kaivostoiminnan päättymisestä. Tutkimus on seurannut aikaisempien vuosien linjaa. Hapro-tutkimuksen yhteydessä peruskartoitettiin aikaisempaa enemmän uusia vesistöjä. Nurmes-tutkimuk sessa kertyneen aineiston käsittely nopeutui, kun virkavapaalla oleva tutkimuksen toimialapäällikkö on voinut keskittyä Suomen Akatemian ralioituksella tähän tehtävään. Vesihuollon toteuttaminen on ollut edelleen voimakasta. Taajamissa on keskitytty verkostojen laajentamiseen uusille asunto-alueille. Haja-asutusalueilla suuntaus laajoihin vesihuoltohankkeisiin on lisääntynyt, joskin myös yksittäisten tilojen vesihuollon toteutta minen on jatkunut vilkkaana. Vesien käyttöön ja kuormitukseen nähden piirin toimintaa valvonnan osalta voidaan pitää tyydyttävänä. Valvontaa palvelevana ovat valmistuneet Jänisjoen vesistöraportti ja uimaharjun tehtaan myrkkykuormia koskeva raportti. Vesistöihin tuleva hajakuormitus on pienennettävissä ainoastaan valistuksella ja tapauskohtaisella neuvonnalla, mihin tehtävään ei ole riittäviä voimavaroja.

164 162 Rakentaminen on painottunut vesihuoltotöihin ja kuivatuksiin. Toimintaan on käytetty varoja 4,7 milj, mk, mikä on n. 30 % edellistä vuotta enemmän. Uutena rakentamistehtävänä aloitettiin turvetuotanto alueiden kuntoonpanotyöt. Muusta vesien käytöstä on todettava uitettavan puumäärän alentuneen edellisestä vuodesta 16 %. Joensuun ja Puhoksen syväsatamissa kävi aluksia 15 % enemmän ja kuljetettu tavaramäärä oli yli 13 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Maakunnan vesivoima laitosten tuottama energia oli 851 GWh, mikä on peräti 22,4 % enemmän kuin keskivesivuodella laskettu tuotto. Tulevaisuuden näköalat Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiirin tehtävät monipuolistuvat mm. vesi- ja ympäristöhallintolain ja hallinnon muutoksen yhteydessä päätetyn delegoinnin seurauksena. Tällainen kehitys on haaste henkilökun nalle, joka joutuu hoitamaan monipuolistuvat ja laajenevat tehtävät. Kun nämä uudet tehtävät löytävät käytännölliset muotonsa, piirin toiminta muuttuu vastaamaan sitä, mikä vesi- ja ympäristöpiirin tehtäväksi on tarkoitettu. Tulevassa toiminnassa näkyy valitettavasti taantumankin merkkejä. Valtakunnallisella vesihuolto-ohjelmalla ei näytä olevan vähäisten määrärahojen vuoksi toteuttamismahdollisuutta, huolimatta siitä, että valtioneuvoston periaateohj elmassa liaj a-asutusalueiden kehittämiseksi on hyväksytty mm. vesihuollon toteutta minen. Peltojen peruskuivatus tulee nykyisellä rahoitusvauhdilla rappeutumaan. Kuivatusten tarve lisääntyy nopeasti ojastojen ikääntyessä. Tällaisten perusinvestointien ohjaamaton heilahtelu vuodesta toiseen vaikeuttaa voimavarojen tarkoituksenmukaista kohdentamista ja synnyttää virheellisiä ratkaisuja. VAASAN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRI Vesi- ja ympäristöpiirin varsinaisen henkilökunnan määrä oli 198 henkilöä. Määrärahoja käytettiin yhteensä 34,1 milj. mk, jossa on vähennystä edelliseen vuoteen 2,0 milj. mk. Suunnittelutoiminta keskittyi maankuivatukseen ja tulvasuojelun suunnitteluun. Uutena suunnittelutehtä vänä oli turvesoiden kuntoonpanon suunnittelutyöt. Ohjelmassa oli nimettynä 38 suunnitteluhanketta maankuivatus- ja turvetöiden lisäksi. Suunnitelmien valmistumistavoitteesta toteutui 68 %. Useimpien viivästysten syynä on kuntien tai asianosaisten yhteistyöryhmien kanssa tapahtuvan yhteistyön hitaus. Maankuivatusliankkeita oli suunnitteluohjelmasa 51 kpl, joista valmistui 25 kpl. Näistä 21 hankkeeseen haetaan valtion rahjoitusta, kustannusarviot ovat 13,7 milj, mk ja liyötyalue lia. Muut valmistuneet olivat riitahankkeita tai omin varoin toteutettuja.

165 1.63 Kenttätutkimuksia valmistui 17 maankuivatusliankkeessa, hyötyalueeltaan ha. Rakennustoiminta lisääntyi edellisvuodesta. Työmäärä rahoja käytettiin rakentamistehtäviin 2,52 milj, mk, mikä oli 6 % enemmän kuin vuonna Toiminnan painopiste oli edelleen vesistöjärjestelytöissä. Niiden osuus rakennustoiminnasta oli 59 % (1986 osuus 54 %). Vesihuoltohankkeiden osuus oli 19 % (1986 osuus 23 %) ja maankuivatushankkeiden 15 % (1986 osuus 18 %). Kyrönjoen vesistötaloussuunnitelmaan kuuluva Kyrönjoen yläosan pengerrystyö oli edelleen piirin merkittävin rakennustyö. Sen osuus rakennustoi minnasta oli 24 % (1986 osuus 17 %). Kertomusvuonna valmistui 15 hanketta. Rakennustöistä pääosa tehtiin omilla resursseilla. Konetyöstä vuokrakalustolla tehtiin 46 % ( %). Työmäärärahoista palkattu pitkäaikainen henkilöstö supistui yhdellä ja oli kertomusvuoden lopussa 88 henkilöä. Kunnossapitotyöt painottuivat edelleen maapatojen perusparannustöihin Hirvijärven, Varpulan ja Kivi- ja Levalammen altailla. Patoturvallisuusasiakirjoista valmistuivat Kyrkös järven ja Kalajärven altaiden perustarkastusselvityk set. Hipin padon perustarkastusta muutettiin vesi- ja ympäristöpiirin toimesta. Jääpatojen torjunta oli kuluneena vuonna helppoa alkuvuotta lukuunottamatta, jolloin Kalajärven altaan juoksutus aiheutti jokiuoman liaitallista hyytymistä ja vaati torjuntatoimenpiteitä. Jatkuvan valvonnan alaisiin vesilaitoksiin liittyneissä kiinteistöissä asui koko väestöstä 87 % eli 3 %- yksikköä enemmän kuin edellisenä vuona. Veden ominaiskulutus pieneni edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 265 l/as x d. Pohjavettä kulutetusta vesimää rästä oli 56 %. Yleisiin viemärilaitoksiin liitetyissä kiinteistöissä asui vastaavasti 55 % väestöstä eli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,9 %. Keskimääräinen yhdyskuntien j äteveden puhdistustaso oli 1987 likipitäen sama kuin edellisenä vuonna ja oli 87 % orgaanisen aineen osalta ja 82 % fosforin osalta. Lappajärven ja Evijärven kuntien, Vaasan ja Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirien sekä vesi- ja ympäristöhalli tuksen yhteistyönä valmistui Lappajärven kunnan jätevesien purkupaikkoj en vailitoehtosuunnitelma sekä sen pohjalta työryhmän suositus. Konsulttina käytettiin Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskes kusta. Kauliavan, Älahärmän ja Ylihärmän sekä vesi- ja ympäristöpiirien toimesta laadittiin em. kuntien jätevesien johtamisen ja käsittelyn vaihtoehdoista yleissuunnitelma. Tämän pohjalta Älahärmän ja Ylihärmä kunnat yhdessä vesi- ja ympäristöhallinnon kanssa jatkavat yliteistyömahdollisuuksien selvittämis tä.

166 164 Vesihuollon suunnittelu keskittyi pääasiassa yleissuun nitelmien pohjalta syntyneiden ylikunnallisten hankkeiden toteuttamiseen. Yleissuunnitelmiin kiinteästi liittyviä pohjavesitutkimuksia tehtiin Isojoella, Korsnäsissä, Laihialla, Soinissa ja Älaj ärvellä. Valtion korkotuen ja avustuksen turvin rakennettiin noin 40 milj. mk:n vesihuoltotyökohteet. Investonneis ta oli 33 % korkotukilainoja ja 7 % avustuksia. Koko vesi- ja ympäristöpiirin alueen vesihuoltoinvestoin neista nämä käsittivät noin 40 %. Valtion vesihuolto töitä tehtiin kuudessa kohteessa yhteensä 4,54 milj. mk:n arvosta, joka on samaa luokkaa kuin vuonna Yhdyskuntien jätevesien lupaehtojen noudattamisesta annettiin kaksi huomautusta. Lupaehtojen mukaista toimintaa valvottiin myös valtion rahoitusliakemusten käsittelyssä sekä rahoitustuella tehtyjen vesihuolto töiden tarkastuksissa. Teollisuuden jätevesien valvonnassa painopiste oli edelleen puunjalostus- ja perunanjalostusteollisuudessa, joissa otettiin velvoitetarkkailujen yhteydessä kontrollinäytteitä. Kemira Oy:n Vaasan tehdas aiheutti kloorattujen huilivetyjen päästöllään laajan selvitystyön aloittami sen. Merialueen kalankasvatus oli edelleen piirin alueella laajenemassa. Useita hakemusasioita oli vireillä ja pari rikos- ja virka-apuasiaa käsiteltiin. Turkistarhauksen valvontaa tehostettiin niin, että 430 suuresta tarhasta tarkastettiin 178 kpl. Tarkastukset jatkuivat seuraavana vuonna. Tarhaajien ja kuntien edustajien kanssa pidettiin useita yhteisneuvotteluja yhdessä Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin kanssa. Kaatopaikkojen valvonta keskittyi lähinnä ongelmallisten kaatopaikkojen tehostettuun valvontaan ja saneerattavien kaatopaikkojen suunnitel mien tarkastukseen. Vesiensuojelun suunnitteluun liittyen tehtiin haj akuormitusselvityksiä Ähtävänj oen ja Kauliavanj oen alueella. Raportti m/s Eiran vuonna 1984 sattuneen öljyonnetto muuden vesiekologisista vaikutuksista valmistui. Muita tärkeitä tutkimuksia olivat vesistörakentamisen vaikutuksia ja tekojärvien ekologiaa koskevat tutkimukset. Lapväärtinjoella tutkittiin perunanjalos tusteollisuuden kuormituksen vaikutuksia pohj aeläimis töön. Happamien kuivatusvesien neutralointia tutkittiin Kyrönjoen alaosalla, Lapväärtinjokisuulla sekä Vaasan Eteläisellä Kaupunginlalidella. Vaasan edustalla kevättalvella 1987 suurten lindaanipi toisuuksien vuoksi aloitettiin kloorattujen huilivety jen kartoitus Merenkurkun alueella. Seurantatutkimusta jatkettiin edellisten vuosien tapaan. Näytteenottopaikkoja oli yhteensä Niistä otettiin yhteensä näytettä, joista tehtiin analyysia tai määritystä.

167 165 KESKI-SUOMEN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRI Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiirin työjärjestys vahvistettiin maaliskuussa. Piirin toimialajaotukseen perustuva organisaation muutos toteutettiin huhtikuun alusta. Virka- ja työsopimussuhteisia henkilöitä oli vesi- ja ympäristöpiirin palveluksessa yhteensä 81. Vakinaisen henkilöstön lukumäärä pieneni vuoden aikana kolmella. Tutkimuksen, vesiensuojelun ja suunnittelun resurssipu laa on korvattu kesäharjoittelijoilla, joita piirissä oli yhteensä 12. Määrärahoja käytettiin 1987 yhteensä noin mk, mikä on yli 7 % enemmän kuin vuonna Valtion alueellinen työterveysasema Jyväskylässä suoritti normaalien työterveyshuoltotoimenpiteiden lisäksi terveystarkastuksen piirin kaikille virkamie hille ja työsuhteisille toimihenkilöille. Työsuojelu toimikunta kokoontui neljä kertaa. Uudet jäsenet toimikuntaan valittiin vaalikokouksella. Tapaturmia työmailla sattui viisi, joissa menetettiin 32 htp, mutta yksikään tapaturma ei ollut vakava. Helmikuussa piirin käyttöön saatiin IBM PC/XF-tietokone TDS-8:n lisäksi. Rakennustoiminnan painopiste oli vesihuoltotöiden rakentamisessa. Vesihuoltoon käytettyjä määrärahoja kaikista työmäärärahoista oli noin puolet eli vajaat 4 milj, mk. Toisen puolen muodostivat maankuivatustyöt ja turvetuotantosoiden kuntoonpanotyöt. Maankuivatus töiden rahoitusosuus lisääntyi aikaisempiin vuosiin verrattuna, mutta niiden määrällinen taso pysyi silti n. 1,0 milj, mk:ssa. Yksittäisistä töistä todettakoon, että vesi- ja ympäristöpiiri käynnisti kaksi venesata man rakennuskohdetta, toisen Kinnulassa ja toisen Kannonkoskella. Rahan käytöllä mitattuna suurin rakennuskohde kaudella oli Puralan ym. kylien runkovesij ohto Kivij ärvellä. Sellu- ja paperitehtaiden sekä kalankasvatuslaitosten toiminnan valvontaa jatkettiin erityisellä huolella. Kalankasvatuslaitoksilla pyrittiin aikaansaamaan kuormitusta välientäviä toimia. Vaikka puunjalostus teollisuuden käyntiaste oli korkea, eivät vesistökuor mitukset silti kohonneet. Äänekosken tehtaiden aktiivilietelaitos toimi hyvin, ja loppuvuodesta Kaipolan tehtailla käynnistttiin uusi paperikone ja biologinen jäteveden puhdistamo. Joulukuussa korkein hallinto-oikeus teki vesiensuojelun kannalta merkittä vän päätöksen määrätessään, ettei Jämsänkosken tehtaiden jätevesiä vuoden 1990 jälkeen enää saa laskea Jämsänjokeen. Yhdyskuntien j ätevedenpuhdistamoiden hoidon ohj austa jatkettiin ja turvesoiden vesiensuojelutoimien riittävyyttä tarkastettiin maastossa.

168 166 Lääninhallituksen kanssa aloitettiin yhteistyö jätehuoltoasioissa tehostamalla mm. kaatopaikkojen yhteisvalvontaa ja selvittämällä kyllästysainej äämiä saha-alueiden pohj avesistä. Vesistöjen tilan seuranta jatkui aiempaan tapaan. Lievestuoreenjärven tila parani edelleen. Äänekosken seudulla jatkettiin ympäristömyrkkyjen esiintymisen seurantaa simpukkatutkimusmenetelmällä. Kertomuskaudella aloitettiin laaja alueellinen Saarijärven reitin kunnostuksen suunnittelu, mihin sisältyy Saarijärven ja Pyhäjärven säännöstelyelitojen tarkistaminen. Hankesuunnittelun painopistealueina ovat olleet vesien virkistyskäytön edistämis- ja kunnostushankkeet, kalataloudelliset virtavesien kunnostus- ja kalaporrashankkeet sekä turvetuotantoalu eiden tuotanto-kuntoonpanohankkeet. Elämäj ärven j ärj estelysuunnitelma valmistui lupakäsit telyasteelle. Vedenhankinnan kehittäminen erityisesti liaj a-asutusalu eilla oli vuonna 1987 edelleen piirin keskeistä toimintaa. Viitasaaren kunnassa toteutettiin haja asutuksen vedenhankinnan kehittämisprojektia. Pohjavesiselvityksiä tehtiin kaikkiaan kymmenessä kunnassa. Raporttiasteelle selvityksiä valmistui 11. Kuntien taajamien vesihuoltotöiden määrä ja korkotuki ja avustusliakemuksien keskimäärä sekä markkamääräinen arvo pysyivät edellisten vuosien korkealla tasolla. Lievestuoreen 1 ipeälammen eliminointisuunnitelma tarkistettiin vesi- ja ympäristöhallituksen ohjeiden mukaisesti osittain konsulttityönä osittain piirin omana työnä. Toimenpide-esitys piiriltä lähti vesija ympäristöhallitukseen hyväksyttäväksi vuoden lopulla. Kinnulan Myllyjoen valuma-alueella saatiin haja asutusalueiden vesistökuormitus inventoiduksi. Luonnonravintolampien ja kalankasvatuslaitosten kuormitusten vähentämistoimenpiteiden suunnittelu jatkui läpi vuoden. KOKKOLAN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRI Uudet piirikolitaiset työjärjestykset toivat piireille uusina tehtävinä öljyntorjuntaan ja suunnitelmien hyväksyntään liittyvät tehtävät, samoin on lausuntojen antaminen tietyiltä osin siirretty piireille. Kalajoen vesistöalueen hankkeista valmistui Kalajanjoen järjestelyn täydennyslianke sopimuksineen ja järjestelyyhtiö sai vesioikeudelta luvan hankkeeseen Älavieskan tulvasuojelun vaihe 1 sai vesioikeuden luvan Lisäksi Vääräjoen keski- ja alaosan tulvasuojelua koskevat vesioikeuden vaatimat tarkistuk set tehtiin vuoden 1987 aikana. Tutkimus Vääräjoen

169 167 säännöstelyn sosiaalistaloudellisista vaikutuksista valmistui keväällä Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöstelyn täydennyssuunnitelma valmistui syksyllä Tämän yhteydessä tutkittiin edelleen mm. Kaitforsin voimalaitoksen vuorokausisäännöstelyn vaikutuksia vedenkorkeuksiin, jäänmuodostumiseen, rantojen vakavuuteen ja jokiuoman eroosioon Kruunupyynjoella tehtiin tarveselvitys vesien eri käyttömuodoista. Luodon-Öj anj ärven säännöstelyn muutossuunnitelmaan liittyen jatkettiin maastotutkimuk sia ja vedenkorkeuslaskelmia sekä käynnistettiin muutoksen aiheuttamien vahinkojen arviointi. Maankujvatustöiden suunnittelua lisättiin hieman edelliseen kertomusvuoteen verrattuna. Tavoitteeksi asetettiin nykyisen hakemusruuhkan purkaminen seuraavan viiden vuoden aikana. Kun teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesikuormitus on pienentynyt, on yhä merkittävämmäksi vesistöjen tilaa muuttavaksi tekijäksi tullut hajakuormitus. Kertomusvuonna aloitettiin alueen n turkistarhan vesiensuojelutoimenpiteiden tarkistus tarhakohtaisella kyselytutkimuksella yhteistyössä Vaasan vesi- ja ympäristöpiirin kanssa. Vuoden alussa oli vireillä 13 katselmustoimitusta ja vuoden lopussa 11. Tärkeimmät vuoden aikana valmistu neet katselmustoimitukset koskivat Perlionjoen alaosan järjestelyn lopputarkastusta, Purmonj oen ja Ähtävänjoen suuosien perkausta, Lappajärven ja Evijärven uutta säännöstelyä sekä Oy Wilh. Schauman Äb:n jätevesien aiheuttamia kalavahinkoj a. Lestijokilaakson vedenhankinnan yhteistyöneuvotteluj a jatkettiin, samoin pohjavesiselvityksiä Lestijärven kunnan alueella. Kruunupyyn ja Luodon kuntien vedenhankinnan kehittämiseksi tehtiin pohj avesiselvi tyksiä. Lestijoen luonnontaloudelliseen kehittämisuunnitelmaan liittyvien yhteiskunnallisten vaikutusten kartoittami seksi suoritettiin intressitahojen haastattelututki musta. Ähtävänjoen vesistöalueella aloitettiin yhteistyössä kuntien kanssa vesistö- ja vedenlaatumal lin laatiminen. Vesitutkimustoiminnan painopistealueet olivat vedenlaatuaineiston kokoaminen Lestijoen luonnonta loudellista kehittämissuunnitelmaa varten, Ähtävänjoen vedenhankintaa palveleva tutkimus sekä Luodon Öj anj ärven valuma-alueen happamuusriskien kartoittami nen ja niiden poistamiseen tähtäävä tutkimus. Rakennustoiminnassa käytttiin työmäärärahoja n. 13 milj, mk, mikä on 40 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rakennushankkeita valmistui neljä, joista yksi oli maankuivatustyö.

170 168 Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin aluetta koettelivat 1987 erityisen vaikeat kesätulvat. Nämä aiheutuivat heinä-elokuun vaihteen tavanomaista huomattavasti runsaammasta sadannasta; välisenä aikana koko piirin alueella sadanta oli 120 mm tai enemmän. Tämä voimakkaimman sadannan alue noudatti Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin rajoja melko tarkkaan. OULUN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRI Vuonna 1987 suunnittelun painopistealueita olivat vesistöj en kunnostuksen, uittotoiminnan lakattua uittoväylien entisöinnin suunnittelu ja peruskuivatuksen suunnittelu. Eri vesien käyttäjäpii rejä palveleva neuvontatyö sekä yhteistoiminnassa vesien käyttäjäpiirien kanssa tehtävät tutkimukset ja selvitykset työllistivät entistä enemmän. Vesi- ja ympäristöhallitus siirsi piireille mm. hydrologiset tutkimukset lähes kokonaan. Suunnitelmien hyväksyminen siirrettiin piireille lukuunottamatta laaja-alaisia vesistöhankkeita. Maankuivatuksen atk-avusteinen suunnitteluohjelmisto saatiin käyttöön, mutta ongelmana oli aluksi laitteiston puute. Rakentaminen lisääntyi kertomusvuonna edellisten vuosien tapaan jonkin verran, mikä johtui suurelta osalta turvetuotantoon liittyvien töiden käynnistymi sestä Haapaveden ja Pudasjärven alueilla. Kertomusvuo den alusta lukien siirrettiin Rake-suunnitelman mukaisesti Kainuun vesi- ja ympäristöpiirin koneet hallinnollisesti Oulun piiriin. Urakointia pyrittiin lisäämään aiemmista vuosista laajentamalla sitä mm. maanparannushankkeisiin. Vesiensuojelun yleissuunnitteluun liittyen valmis tuivat ehdotuksina Siikajoen vesiensuojelun yleissuunnitelma, Kuivaniemen edustan merialueen kalankasvatusta koskeva vesiensuoj elun yleissuunnitelma ja Kuusamon vesistöjen kalankasvatusta koskeva vesiensuoj elusuunnitelma. Kiiminkij oen vesiensuoj elun yleissuunnitelma oli alustavassa luonnosvaiheessa. Vesi- ja ympäristöhallituksen koordinoimaan YV projektiin (projekti, joka arvioi osallistumista ja yhteiskunnallisia vaikutuksia vesiensuojelun suunnittelussa) kuuluvan Oulun edustan merialueen vesiensuojelun yleissuunnitelman osaselvityksiä tehtiin. Vesihuollon suunnittelussa oli merkittävintä Oulun vesi- ja ympäristöpiirin eteläisen alueen vedenhankin nan yleissuunnitelman valmistuminen, Rokuan altaan vesihuollon yleissuunnitelma ja Parhalahden osayleis kaava-alueen vesihuollon yleissuunnitelma. Pohja vesiselvitykset jatkuivat Oulun kaupungin ympäristökun nissa sekä Vihannin harjualueella. Jätehuollossa saatiin valmiiksi ympäristöministeriön asettaman työryhmän raportti. Santaholman saha-alueen kunnosta minen sekä Vihannin Linnaistenkankaan vanhan puunkyl lästämöalueen kunnostuksen yleis suunnitelma.

171 169 Valvontatyöt lisääntyivät johtuen mm. turvetuotannon voimakkaasta kasvusta ja valvonnan kiristymisestä. Töistä suuri osa oli kalankasvatustoiminnan valvontaa. Kalankasvatustoiminta laajeni edelleen voimakkaasti merialueella. Tutkimustoiminnan painopiste oli paitsi valtakunnalli sissa seurantaohjelmissa myös oman alueen vesistötutki muksissa. Tärkeimpiä olivat happamoitumiseen liittyvien ilmiöiden ja laajenevan turvetuotannon vesistövaikutuksien tutkimukset. Turvetuotannon vesiensuojeluteknologian kehittämistä ja tuotantoalu eilta lähtevän veden ravinteiden käyttäytymistä selvitettiin yhteistutkimuksina yliopistojen ja muiden laitosten kanssa. Vesiensuojelumaksuin tutkittiin klooriligniinin esiintymistä ja muuttumista Oulun edustan merialueella. Vesistöjärjestelyjen vaikutuksia vesien tilaan seurattiin Siika-, Pyhä- ja Temmesjoen vesistöalueili. ja järvien vedenlaatua kartoitettiin yli 0,1 km :n järvillä Taivalkosken kunnassa. Happamien suifaattimaiden kuivatuksen vaiku tuksia valumavesiin selvittelevä projekti saatiin päätökseen, seurantaa tosin jatketan Kalakuole mia tuli tietoon seitsemän, joista kuusi aiheutui hapen puutteesta ja yksi kemikaalien pääsystä veteen. Hydrologi sessa tutkimustoiminnassa keskeisiä olivat vedenkorkeuden ja virtaaman mittaukset sekä syvyyskar toitukset Iso Lamujärvellä ja Kuusamon alueen järvillä. Vesi- ja ympäristöpiirin alueella oli vuoden alussa vireillä neljä katselmustomitusta ja kaksi lopputarkas tusta. Vuoden kuluessa peruuntui kaksi toimitusta ja tuli vireille kolme, joten vuoden lopussa oli kes keneräisiä seitsemän. Vesi- ja ympäristöhallitus oli määrännyt, että vireillä olevista toimituksista oli kaksi suoritettava loppuun vuoden 1987 aikana. Piirin palveluksessa oli vuoden lopussa 282 henkilöä. Näistä oli kuukausipalkkaisia 129 ja tuntipalkkaisia 153. Jatkuvaan lienkilöresurssipulaan saatiin merkit tävää apua työllisyystyörahoituksella palkatuista henkilöistä, joita oli palveluksessa keskimäärin 8-10 henkilöä. KAINUUN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRI Piirin toiminta jatkui organisaatiomuutokseen liittyneistä jälkimainingeista huolimatta varsin vakaana. Korkeasta työttömyydestä huolimatta ei työllisyysvaroja kyseisen vuoden hankkeisiin myönnetty riittävästi. Suunnittelutoiminnan painopiste oli hankesuunnittelus sa, joka painottui turvesoiden kuntoonpanoon, maankuivatukseen ja vesistöjen kunnostukseen. Kainuun piiri muuttui vuoden alussa ns. rakennuttavak si piiriksi. Muutoksessa kaivukonekalusto siirtyi Oulun piirin alaisuuteen. Rakentavien piirien koneita käytettiin n. 25 % piirin työmaiden kaivu konetuntien määrästä. Rakentamisen painopiste oli

172 170 kalataloustöissä, turvesoidenkunnostuksissa ja vesihuoltotöissä. Rakentamisen määrä oli lievästi nouseva. Vesihuoltoa palvelevissa pohj avesitutkimuksissa oli pääpaino Kajaanin alueella. Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisprojektissa oli mukana Kainuuusta Puolangan kunta, jossa kokemukset projektista olivat myönteiset. Kajaanin alueen vesiensuojelun yleissuun nitelman valmistuminen siirtyi seuraavaan vuoteen sekä resurssipulan että alueelle kaavaillun uuden selluteh taan selvitysten vuoksi. Yhdyskuntien j ätevedenpuhdis tamot toimivat varsin hyvin. Sen sijaan ongelmia aiheutui Kajaani Oy:n paperitehtaiden jätevesistä. Kalankasvatus on jo pitkään ollut paljon valvonta- ja tutkimusresurssej a vaativa vesienkäyttömuoto. Yhden oikeustoimitapauksen lisäksi lievempiä lupaehtojen rikkomuksia oli useilla laitoksilla. Polttoturvesoiden nopeasti lisääntyneet kuntoonpanotyöt lisäsivät valvonta- ja tutkimustarvetta huomattavasti. Toiminta vaati myös paljon lausuntoja ja menettelytapo j en selvittämistä. Vesien happamoitumiseen liittyvä tutkimus työllisti sekä kenttä- että laboratoriohenkilökuntaa. Happamoi tumisprojektien määritykset olivat noin 17 % koko analyysimäärästä. Vesitutkimusten määritysten lukumäärä kohosi jälleen edellisten vuosien tasosta. Piirin henkilöstön työskentelyolosuhteita ja etenkin hallintotoimialan toimintaa vaikeutti työskentely tilapäisissä tiloissa. Ätk-laitteiston riittämätön kapasiteetti koettiin toiminnallisesti huomattavaksi puutteeksi, sillä käytössä olleilla laitteilla pystyttiin hoitamaan vain maksuliikenne ja vedenlaatu rekisteri. Vakavana puutteena oli edelleen luonnonta loudellisen koulutuksen saaneen henkilöstön vähäisyys. LAPIN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRI Lapin vesi- ja ympäristöpiirin alueella oli kokonais vesitilanne kertomuskaudella tyydyttävä. Talven 1987 poikkeuksellinen kylmyys ja vähäinen sadanta aiheuttivat kuitenkin sen, että pohjavesipinnat olivat alkuvuodesta normaalia alempana, mutta tasoittuivat kuitenkin vuoden aikana lähes keskimääräi siksi. Lumen vesiarvot olivat alkutalvesta selvästi alle normaalin ja vähäisen sadannan vuoksi vuoden lopussa lumen vesiarvot olivat ennätyksellisen aihaiset. Kevään 1987 vesistöjen virtaamat olivat keskimääräisiä. Jäät läänin eteläosassa olivat kertomuskaudella normaalia paksummat, mutta läänin pohjoisosissa normaalit tai tavallista ohuemmat. Jääpatojen estämiseksi suoritettiin hiekoituksia Simojoella, Tornionjoella, Ounasjoella ja Kemijoella Pelkosen niemellä. Kevään 1987 tulvat olivat keskimääräisiä, mutta jääpatojen aiheuttamia suuria vedenkorkeuksia

173 171 esiintyi Simojoella, Ivalojoella ja Kemijoella Kemijärven yläpuolisella osalla. Vedenhankintaan liittyviä pohjavesitutkimuksia tehtiin Rovaniemen maalaiskunnassa, Pelkosenniemellä Ylitorniolla ja Sodankylässä. Pohj avesitutkimuksiin käytettiin työllisyysvaroja mk ja budjettivaro ja mk. Merkittäviä muutoksia suunnittelun suun tautumisessa ja painottumisessa ei vesi- ja ympäristöpiirissä edelliseen vuoteen verrattuna tapahtunut. Suunnittelutoiminta suuntautui ja painottui edelleen hankesuunnit teluun. Laajahkoissa hankkeissa aikaa vievät yleissuunnitelmat ja -selvitykset korvataan yleensä muutoinkin esisuunnitelmilla ja -selvityksillä, joissa riittävä yhteistoiminta eri intressipiirien kesken otetaan huomioon. Hankesuunnittelu suuntautui verraten tasaisesti eri kehjttämismuodoille samoin kuin alueellisesti eri puolille piiriä. Maankuivatuksen suunnitteluliankkeita oli edelleen lukumääräisesti varsin paljon ja ne vaativat täten myös huomattavasti suunnitteluresursse ja. Keskikooltaan nämä hankkeet ovat varsin pieniä. Erilaisten vesistön kunnostamista ja vesistön virkistyskäyttöä palvelevien liankkeiden osuus on viime vuosina selvästi kasvanut, mikä näkyi myös suunnittelussa. Kalatalouden kehittämistä, uittoa ja mm. veneilyä ja turvetuotantoa palvelevien suunnittelu hankkeiden osuus säilyi likimain aiemman suuruisena. Merkittävästi suunnittelun resursseja veivät vielä silta- ja rumpulausunnot sekä vesihuollon suunnitteluun liittyvät pohj avesitutkimukset. Suunnittelu.toiminnasta on syytä vielä mainita vuoden lopulla käynnistetty Lapin vesien käytön, hoidon ja suojelun kehittämissuunnitelman laatiminen, joka on tarkoitus viedä päätökseen 1988 aikana. Rakentamistoiminta oli kertomusvuonna erittäin vilkasta. Sen painopistealueet olivat edelleen vesihuollossa, turvetuotantoalueiden kunnostuksessa ja kalataloudessa. Merkittävimpänä kohteena voidaan pitää Leustojärven kalanviljelylaitosta, jossa omana tyänä tehtiin jätvedenpuhdistamoa ja lohien jatkokasva tushallia. Merkittävin hanke vaikutuksiltaan oli ennen kevättulvia valmistunut Ivalon tuivasuojelu, jolla voitiin estää milj oonavahingot Ivalon taaj amassa. Konepankkitoiminta oli tuottavaa ja kaivukoneiden työtuntimääriä ja kuivatustehoja pystyttiin edelleen parantamaan. Kalustoa voitiin hankkia ja uusia kohtuullisessa määrin.

174

175