Johtaja opintomatkalla sivu 2 Matkailumainontaa sivu 3 Ei mikään Costa Concordia sivu 5 Sota-ajan kulkemista sivu 9

Transkriptio

1 Johtaja opintomatkalla sivu 2 Matkailumainontaa sivu 3 Ei mikään Costa Concordia sivu 5 Sota-ajan kulkemista sivu 9 SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI 2 /2013

2 SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI 2 / Pääkirjoitus Matkalla Matka on meille arkipäiväinen asia. Se on läsnä elämässämme koko ajan tavalla tai toisella. Teemme matkaa jostakin johonkin erilaisista syistä. Jos emme taaperra omin jaloin, matkan tekoon liittyy jokin kulkuneuvo. Myös itse elämä voidaan ymmärtää matkana ajasta ikuisuuteen. Matka jättää jälkiä kulkijastaan, myös asiakirjojen lehdille. Matkakertomukset ja kirjeet kuvaavat entisajan matkantekoa ja tekijänsä käsityksiä matkakohteensa ihmisistä ja heidän elinoloistaan. Maksun periminen on varmistanut sen, että tutkijoille on tarjolla joskus hyvinkin yksityiskohtaista tietoa matkan vaiheista tai tavaroiden liikkeistä määränpäiden välillä. Ihmisten vapaa-ajan lisääntyminen ja elintason nouseminen ovat synnyttäneet matkailuelinkeinon. Se on tuottanut paljon erilaista mainosmateriaalia, jolla ihmisiä on houkuteltu rentoutumaan koti- tai ulkomaan matkailukohteisiin. Matkailuteollisuuden kasvun välilliset vaikutukset ovat olleet merkittäviä. On tarvittu risteilylaivoja ja turistibusseja. Niiden rakentaminen ei olisi onnistunut ilman piirustuksia ja muita dokumentteja. Ne tietysti löytyvät arkistosta. Ja mikäpä muu kuin matka on tämänkertaisen Eemelin teemana. Jutut ja kuvitus on poimittu Elkassa säilytyksessä olevista asiakirjoista. Tervetuloa aikamatkalle! Uusia uria FIDAssa Mikkelin ammattikorkeakoulun muotoilun opikelijat ja FIDA tekevät yhteistyötä 3D-mallinnuksen liittyen. Muotoilun opiskelijat osallistuvat kurssikokonaisuuteen, jonka aikana heidän on tehtävä 3D-malli ja video tähän 3D-malliin liittyen. Tänä vuonna myös FIDA on mukana kurssikokoisuudessa. FIDA tarjoaa opiskelijoille Elkan ja FIDAn arkistomateriaalista käyttöön piirustuksia, valokuvia ja luonnoksia tuotteista, jotka opiskelijat sitten mallintavat. Tämän jälkeen he tekevät 3Dmallia apunaan käyttäen videon, jossa tämä mallinnettu tuote esiintyy. Videoiden tulisi jollakin tavalla kuvata sitä aikakautta tai muuten vastata sitä visuaalista ympäristöä, jolloin tuote on suunniteltu. Opiskelijat ovat innokkaasti ottaneet haasteen vastaan, ja FIDAan on tullut erilaisia arkistomateriaalipyyntöjä. On toivottu lasiesineiden ja huonekalujen piirustuksia mutta myös elektronisten laitteiden piirustuksia. Yksi opiskelija on ottanut haasteekseen Tampellan kenttätykki 122 K 60:n mallintamisen. Tästä kenttätykistä voit lukea lisää Elkan Internet-sivuilta. FIDA tuo esille opiskelijoiden tuotoksia omilla Internet-sivuillaan. FIDAn on myös tarkoitus haastatella kurssiin osallistuvat muotoilun opiskelijat nettisivujensa nuori muotoilija -osioon. Valmiita tuotoksia tulee näkyville loppuvuodesta. FIDAn Internet-sivuille. Johtaja opintomatkalla Anjalan Paperitehtaan tekninen johtaja Bror Bygdén teki sotien jälkeen kymmenkunta opintomatkaa Kanadaan ja Amerikkaan hakeakseen tehtaalle uusinta tietoa ja tekniikkaa. Pisin matka vuonna 1946 kesti lähes kolme kuukautta. Matka alkoi elokuun seitsemäntenä Regina-laivalla Helsingistä Tukholmaan. Sieltä jatkettiin makuuvaunussa Göteborgiin ja edelleen Drottningholm-laivalla New Yorkiin ja hotelli Rooseveltiin. Tähän mennessä aikaa oli kulunut jo päivää vaille kaksi viikkoa. Kaiken kaikkiaan matkaan sisältyi kymmeniä tehdasvierailuja, parikymmentä eri hotellia, lukuisia juna-, auto-, bussi- ja jopa lentomatkoja, päivä tai pari aina kohteessa ja taas liikenteeseen. Paluu tapahtui New Yorkista Göteborgiin ja sieltä Tukholman kautta lokakuun viimeisenä päivänä Helsinkiin. Tuliaisina oli mm. käsin tehtyjä piirustuksia erilaisista koneista ja laitteista. HS. Bygdénin matkareitti Pohjois-Amerikassa Kuvassa osia Bygdénin aikataulutetusta matkasuunnitelmasta. Jarmo Luoma-aho Esimerkkinä piirustuksesta on Ergonomia Design Oy:n suunnitteleman työtuolin mitoitusperusteita piirustus. TV.

3 SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI 2 / Matkailumainonta Ihmisten kaukokaipuuta ovat mainostoimistojen ja matkailualan ammattilaiset osanneet käyttää hyödykseen pidemmän aikaa. Matkailun mainonnalla on aina haluttu tehdä selkeä pesäero arjen ja loman välille. Monesti mainokset ovat värikkäitä ja iskulauseita täynnä. Iskulauseet kuten Tee, mitä et yleensä tee sekä Tehkää kapina: Paetkaa arkea laivalomalle luovat odotuksia ja mielikuvia matkaa suunnittelevan mieleen. Värikkäät kuvat ja hauskat piirustukset viimeistelevät iskulauseiden sanoman. Sek&Grey:n ja Erva-Latvalan arkistoista olemme poimineet jotakin matkailumainonnan helmiä. TV.

4 SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI 2 / Ei mikään Costa Concordia BMV, eli Björneborgs Mekaniska Verkstad, rakensi vuonna 1885 kuvassa näkyvän hienon höyrylaivan S/S Concordian. Alus oli 43 metriä pitkä ja kymmenen hyttipaikan ansiosta se pystyi rahdin lisäksi kuljettamaan myös matkustajia. Laivan tilannut Concordia Ångfartygsaktiebolaget käytti sitä aluksi liikennöintiin Porin ja Pietarin välillä, mutta vuonna 1894 reitti laajeni linjalle Sundsvall Söderhamn Pori Helsinki Pietari. Tuolloin autonomian ajan lopulla Concordiaa tituleerattiin Porilaisten ylpeydeksi. Ihmekös tuo, kun laiva tarjosi pienestä maakuntakaupungista suoran yhteyden suurvallan pääkaupunkiin Pietariin. Monien vaiheiden jälkeen laiva myytiin Venäjälle vuonna 1912, ja sen nimeksi vaihtui Konkordiya. Alus ajoi kerran Nevajoella karille vuonna 1914, ja lopullisen matkan pään se kohtasi haaksirikossa Valkoisella merellä, tuolloin Kingisepp-nimisenä seilaten. Oheinen kuva on peräisin Rosenlew Oy:n Porin konepajan (BMV) arkistosta. OA.

5 SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI 2/

6 SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI 2/ Sota-ajan kulkemista Sota-aikaankin kuljettiin pitkiä matkoja, mutta matkanteko vaatii aikaa, ja matkaajat kohtasivat monenlaisia haasteita. Ohessa TK-mies Toivo V. Narvan artikkeli matkanteosta Itä-Karjalassa. Tätä kirjoitusta ei aikoinaan julkaistu, sillä tiedotuskomppanian päällikön mukaan tällaisella jutulla ei ole mitään merkitystä. Arkistoon se kuitenkin säilytettiin, ja nykylukijalle juttu avaa varsin mielenkiintoisen ikkunan vuoden 1944 matkustusarkeen. SR. 14 tuntia autoratissa Korpitaipaleen autonkuljettajat suorittavat lepäämättä 250 km ajoja Suomesta rintamalle Rintamillamme toiset miehet täyttävät velvollisuutensa etulinjan taisteluhaudoissa ase kädessä, toiset taas pitkillä, vaivalloisilla huoltolinjoilla rintaman takana. Molemmat ryhmät ovat yhtä tarpeellisia, sillä nykyaikaista materiaalisotaa ei voitaisi käydä päivääkään, jos huolto klikkaisi. Huoltomiehistä taas muodostavat oman suuren ryhmänsä automiehet, joiden sota on pääasiassa taistelua kuluvia ja hajoavia autoja sekä rintamalle johtavia huonoja maanteitä vastaan. Tässä on lyhyt kuvatarina eräästä autonkuljettajasta, joka koko sodan ajan on ollut mies paikallaan. Hänen tehtävänään on yhteysajo Kanta-Suomen ja erään Itä-Karjalassa olevan kaukaisen rintamasuunnan välillä. Tämän taipaleen, jonka pituus on n. 250 km, ajavat kolonnat muutamaa lyhyttä pysähdyshetkeä lukuun ottamatta yhtämittaisesti useampia kertoja viikossa. Tämä pitkä erämaataival kysyy kuljettajalta, paitsi erinomaista ajotaitoa, ennen kaikkea hyvää kestävyyttä. Useat tämän suunnan autonkuljettajista ovatkin peruskoulutuksensa saaneet Petsamon-linjalla liikennöidessään. Kuvasarja on otettu toukokuun lopulla, jolloin Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä Vienan Karjalassa vallitsi vuorokauden kestävä harvinaisen voimakas lumimyrsky, mikä tukki tiet ja keskeytti miltei Lomalaiset tungeksivat kolonnan lähtöpaikalla lumimyrskyssä autojen ympärillä koettaen taistella itselleen paikan linjurissa. Jokaisella miehellä on mukana täysi aseistus erämaataipaleella mahdollisesti väijyvien partisaanien torjumiseksi. Lumimyrsky yltyy yhä ja pian on koko maantie noin 20 cm lumikerroksen kattama. Vaivalloisesti ponnistelee bussimme eteenpäin avaten tietä raskaille kuormavaunuille, jotka tulevat jäljessä. Lähellä Suomen rajaa kohtaamme viimeisen vastaantulijan, erään tienhoitokomppanian kuorma-auton, joka on sorittamassa jyrkkänousuisempia mäkiä. Rajan ylitettyämme on edessämme Euroopan suurin yhtenäinen erämaa-alue Eräässä jyrkässä, pitkässä mäessä linjurimme koettaa ohittaa edellä etanan vauhdilla jurraavan pilkeauton, mutta tienreuna pettää ja suistumme ojaan matkustajat komennetaan ulos työntämään, samalla kun vaijerin avulla kuorma-auto vetää bussin jälleen kovalle tielle. Saamme kiittää kuljettajamme taitavuutta, ettei onnettomuudessa käynyt sen hullummin.

7 SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI 2/ Eräällä sillalla sivuutamme väsyneen, märän hevoskolonnan, joka on lähtenyt matkalle kaksi päivää meitä aikaisemmin. Moottorin ylivoimaisuus hevospeleihin nähden ei voi kouraantuntuvammin käydä selville. Repolassa kolonna tankkaa eli täyttää polttoainesäiliönsä. Pensubussimme saa koti-suomessa harvinaista nestemäistä polttoainetta, kun sen sijaan kuormureille lyödään pari säkkiä koivupilkkeitä matkaan ja sanotaan, että Selvä on seuraava! Sata kilometriä on takanamme toinen mokoma vielä edessämme. Repolan puolimatkan krouvissa pysähdymme hetkiseksi hörppäämään kuuman teen ja syömään pari voileipää. Nukkumattoman yön ja pitkän raskaan ajomatkan kaikki rasitukset näkyvät kuljettajamme, alikersantti Väinö Mellerin kasvoilla. Tämä kokkolalainen autonkuljettaja on toiminut siviilissä 11 v. kuormurinajajana ja palvellut armeijaa kesäkuusta 1941 samassa tehtävässä. Tunnollinen taitava automies, aselajinsa parhaimpia edustajia. Lähellä Repolaa tulee vastaamme aurausauto, jonka sivuuttaminen on kapealla tietää vaikeata. Aura ajaa sivuun ja miehet kankeavat tien kolonnalle vapaaksi. Auratulla tiellä käy matkanteko tämän jälkeen kuin tanssi. Kuljettajan uskollinen apulainen, stm. Pietilä Kälviältä laskemassa pensua automme kylkeen. Apumiehen tehtävät ovat monet: hän puhdistaa joka ajokilometrin jälkeen tuulilasin lumesta, huoltaa auton, lastaa ja purkaa matkustajien matkatavaran. Ja ajon aikana hän tarjoaa ratissa istuvalle kuljettajalle silloin tällöin savukkeen ja pitää huolen siitä, että siinä pysyy myös tuli! Sata kilometriä on takanamme toinen mokoma vielä edessämme.

8 SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI 2/ Matkalla on asuttu tavalla jos toisellakin Matkalla mennään ja kuljetaan, mutta myös pysähdytään ja vietetään aikaa. Viimeisen kuudenkymmenen vuoden aikana jokamiehen matka-asuminen on kokenut melkoisen mullistuksen ja 1960 luvuilla majoituttiin vielä luontevasti telttaan, suurikin perhe. Autojen katolla olevat tavaratelineet pulleine pakkauksineen olivat kesäisin enemmänkin sääntö kuin poikkeus 1970-luvulla alettiin siirtyä sisätiloihin. Tämä tarkoitti karuja lautamökkejä, motelleja ja kurssikeskuksia. Samalla leirintäalueilta alkoivat teltoilta tilaa viedä asuntovaunut ja 1990 luvuilla telttailu väheni harvojen harrastukseksi ja teltat siirtyivät erämaihin. Asuntovaunut paranivat ja hotellit yleistyivät ja olivat kustannuksiltaan yhä useampien tavoitettavissa. Uutena matka-asumismuotona tulivat risteilyt luvun uusien laivojen parhaat hytit alkoivat olla luksus-luokkaa, joskin juhlijamatkailijoille oli vielä tarjolla 4 hengen nukkumakoteloita. Ohessa kevyt kuvakavalkadi satunnaisia otoksia vuosien varrelta 1950 luvulta 1990 luvulle saakka. JL.

9 SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI 2/ Tapahtunutta Arkistojen päivä FIDAn kevätseminaari Voiko luovaa työtä dokumentoida? Seminaarissa saatiin kysymykseen monia näkökulmia niin muotoilijoiden itsensä kuin muidenkin muotoilun parissa työskenteleviltä henkilöiltä. Suurin osa seminaarin alustuksista on katsottavissa Elkan Youtube-profiilista. Kirjastopäivät Mikkelissä Kirjastopäivät ovat kirjastoalan henkilöiden tapaamisfoorumi, jossa käsitellään kulloinkin päivänpolttavia aiheita. Tänä vuonna esillä olivat kirjaston sopeutumiskeinot, joita muuttuvat toimintavaatimukset edellyttävät. Elka ja FIDA olivat myös esitäytymässä päivillä ja kertomassa palvelumahdollisuuksistaan kirjastojen ja niiden asiakkaiden tueksi. Lisää infoa päivien sisällöstä löytyy täältä. Bus tapahtuma Helsingissä Elkalla oli Linja-autoliiton Bus tapahtumassa yhteisesiintyminen liikennemuseo Mobilian ja Linjaautohistoriallisen seuran kanssa. Alihankintamessut Tampereella FIDA oli mukana Suomen muotoilusäätiön näyttelyssä Alihankinta-messuilla Tampereella Esillä Pentti Leskisen Silenta-kuulosuojaimia ja Exel-suksisauvojen sompia. Elkassa vietetään arkistojen päivää valtakunnallisen teeman mukaisesti. Viime vuosien kokemusten perusteella odotetaan aiempaa suurempaa kävijämäärää.

10 17 SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI 2/ Päämäärä ei ole tärkeä vaan matka ja kuinka se tehdään. JULKAISIJA: Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto Tiedotuslehti Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa Päätoimittaja: Jarmo Luoma-aho Tutkijantie 7, Mikkeli p Kirjoittajat: Olli Alm, Elka; OA Jari Lehtonen, Elka; JL Jarmo Luoma-aho, Elka; JL-A Sari Rasa, Elka; SR Heljä Strömberg, Elka; HS Tytti Vuorikari, Fida; TV