Jälkiseurantaraportti. Jälkiseurannan toteutus Dnro 234/54/ (8) Jakelussa mainitut

Transkriptio

1 Dnro 234/54/ (8) Jakelussa mainitut Tarkastuskertomus 3/2012 Tilahallinta puolustushallinnossa Jälkiseurantaraportti Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan viitekohdassa mainitusta tarkastuksesta. Jälkiseurantaraportissa selvitetään, mihin toimenpiteisiin tarkastuskertomuksessa esitettyjen kannanottojen johdosta on ryhdytty. Raportin tietoja hyödynnetään viraston tarkastustoiminnan suunnittelussa sekä laadittaessa tarkastusviraston vuosikertomusta eduskunnalle. 1 Jälkiseurannan toteutus Jälkiseurannassa seurattavia asioita olivat: Miten tilahallintatoiminnassa valittujen ratkaisujen, toimenpiteiden ja hankkeiden toteutuspäätösten valmistelun ja perustelujen läpinäkyvyyttä ja perustelujen esittämistä on kehitetty? Mitä on tehty kiinteistöjen ja tilojen kuntoa, kunnossapitotarvetta ja kunnossapitokustannuksia kuvaavan tiedon parantamiseksi ja millaisia tuloksia on saavutettu? Miten puolustushallinnolle tarpeettomiksi määritellyistä aluekokonaisuuksista luopuminen on toteutunut ja onko siinä ollut mahdollisesti ongelmia? Onko Puolustusvoimat selvittänyt, ovatko sen taseessa olevat rakennukset, rakennelmat ja rakenteet kiinteistöuudistuksessa sovitun mukaisia, ja ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin? Miten Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asemaa on selvitetty tarkastuskertomuksen antamisen ( ) jälkeen ja mitkä ovat tulokset? Onko ja millaisia tapauksia, joissa kiinteistöjen ja tilojen käyttötarpeen lakkaamisajankohdan ja vuokran maksun loppumisajankohdan väli on pitkä? Jos on niin mitkä ovat näiden tapausten perustelut? Jälkiseuranta toteutettiin lähettämällä selvityspyyntö puolustusministeriölle, Puolustusvoimille, Puolustushallinnon rakennuslaitokselle ja Senaatti-kiinteistöille. Niiltä saatiin kaikkien näiden osapuolten allekirjoittama yksi selvitys. Lisäksi jälkiseurannassa käytiin yleispiirteisesti läpi puolustushallinnon tilahallintatoimintaa koskevilta osiltaan muun muassa seuraavia asiakirjoja: valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus ja puolustuspolitiikasta 2012 valtion talousarvioesitykset tarkastuksen kohteiden tilinpäätökset Puolustusvoimien vuosiraportti 2014 Puolustushallinnon tilahallinnan kokonaistarkastelun työryhmäraportti puolustusministerin päätös taustamuistioineen. Jälkiseuranta toteutettiin suunnitelman mukaisesti.

2 2 (8) 2 Jälkiseurannan havainnot 2.1 Tilahallintatoiminnan ratkaisujen läpinäkyvyys ja perustelujen esittäminen Tarkastuksessa suositettiin, että puolustushallinnon tulisi esittää selvemmin tilahallintatoiminnassa valittujen ratkaisujen perustelut. Tulisi esittää esimerkiksi selvemmin, miten ja millä perusteilla toisaalta erilaiset alkuperäistä teknistä tasoa selvästi nostavat ja toisaalta tätä tasoa säilyttävät tai palauttavat tilahanketarpeet on asetettu tärkeys- ja kiireellisyysjärjestykseen sekä sovitettu käytettävissä olevien määrärahoihin. Tarkastuksen jälkeen valtiolla on annettu yleisiä tilahallintaa koskevia linjauksia, jotka koskevat myös puolustushallintoa. Näiden linjausten toteutuneita vaikutuksia ei voi vielä arvioida. Esimerkiksi Valtioneuvosto on hyväksynyt periaatepäätöksessään vuoteen 2020 ulottuvan valtion uuden toimitilastrategian. Toimitilastrategia tähtää valtionhallinnon työympäristöjen muokkaamiseen vastaamaan uudistuvan työn vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Tavoitteena on toteuttaa 100 miljoonan euron vuosittaiset säästöt toimitilakustannuksissa kahdeksassa vuodessa. Ensisijaisesti hyödynnetään valtion omia tai jo vuokraamia tiloja. Ellei näitä ole tarjolla, toimitilat pyritään löytämään markkinoilta. Tavoitteena on, että mikäli valtiolla ei ole sopivaa tilaa, Senaatti-kiinteistöt hankkii tai vuokraa asiakkaan tarpeeseen sopivat tilat ja toimii valtion ainoana hankintayksikkönä markkinoille. Eri tilojen tilatehokkuustiedot ja niiden kehitys Selvityksen mukaan valtion toimitilastrategia määrittää tavoitteet toimistotiloille ja puolustushallinto on sitoutunut näihin tavoitteisiin. Puolustusvoimat on antanut käskyn asian noudattamisesta (PELO- GOS:n käskyak. AL17520/ ). Puolustusvoimat valmistelee yhteistyössä kumppaneiden kanssa puolustusvoimien toimitilastrategiaa, jonka jatkotyönä valmistellaan eri toimintojen tiloihin liittyviä kehittämistarpeita ja kehitetään käyttäjäsidonnaisten tilojen tilatehokkuusmittareita. Puolustusministeriö ja puolustusvoimat ovat liittyneet HTH-järjestelmään (Senaatti-kiinteistöjen omistama tietopalvelu toimitilojen hallintaan, johtamiseen ja kehittämiseen). Senaatti-kiinteistöjen tilinpäätöksen 2014 mukaan ainoastaan puolustusvoimat, rajavartiolaitos ja Puolustushallinnon rakennuslaitos eivät ole vielä sopineet HTH-palvelun käytöstä (s. 7). Talouspoliittinen ministerivaliokunta on edellyttänyt , että Senaatti-kiinteistöt valmistelee ratkaisut, joilla Senaatti-kiinteistöjen HTH-tietopalvelun käytettävyyttä ja laatua parannetaan, sekä kustannusvastuu toimitilojen perustiedoista siirretään Senaatti-kiinteistöille vuonna Kaikki hallinnonalat toimittavat kaikki toimitilatietonsa HTH-tietopalveluun. Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi, että hallinnonalat laativat osaltaan Senaatti-kiinteistöjen tuella toimitilastrategian tarkempaa toimeenpanoa koskevan toteutusarvion aikatauluineen ja säästövaikutuksineen vuoden 2015 aikana. Kiinteistöjen ja tilojen muodostaman kokonaisuuden toimenpidetarpeiden ja niiden kannattavuuden kuvan selkeyttäminen Selvityksen mukaan puolustusvoimauudistuksen yhteydessä tarkasteltiin puolustusvoimien kokonaistilatarpeita suhteessa asetettuihin säästötavoitteisiin ja olemassa olevaan tilakantaan. Tarkastelun perusteella syntyi puolustusvoimauudistukseen sisältyvä päätös erikseen nimettyjen varuskuntien lakkauttamisesta. Selvityksen mukaan pääesikunta tekee päätökset investointiohjelman toteuttamisesta puolustusvoimien kehittämisohjelman mukaisesti. Ensisijaisena vaihtoehtona tilajärjestelyissä on olemassa olevan tilakannan tehokkaampi käyttö tilajärjestelyillä, olemassa olevia toimintaan sopivia tiloja vuokraamalla, tai korjaamalla jo vuokrattuja uuteen käyttötarkoitukseen. Vasta sen jälkeen tulevat mahdolliseksi uudisinvestoinnit. Puolustusministeri on painottanut linjauksissaan peruskorjausten toteuttamista

3 3 (8) (kasarmit ja toimistot) tilojen terveellisyys- ja turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Lisäksi puolustusministeriö on linjannut, että räjähdevarastointi tulee saattaa normien mukaiseen kuntoon. Selvityksen mukaan valtion uusi vuokrajärjestelmä astuu voimaan ja valtion yhteiset hankkeiden priorisointikriteerit otetaan käyttöön tässä yhteydessä. Selvityksen mukaan puolustusministeriön ja puolustusvoimien välisessä tulossopimuksessa määritellään, että puolustusvoimat suuntaa kiinteistö- ja ympäristöinvestoinnit kustannustehokkaasti painopisteinä terveys, turvallisuus ja poikkeusolojen vaatimukset. Jatkossa Senaatti-kiinteistöt osallistuu myös priorisointiin. Valtioneuvosto hyväksyi uuden asetuksen valtion kiinteistövarallisuuden hankinnasta, vuokraamisesta, hallinnasta ja hoidosta Asetus uudistettiin valtion vuokrajärjestelmän uudistamista ja tilahallinnan kehittämistä koskevan työryhmän ehdotusten pohjalta. Valtion sisäinen vuokrajärjestelmä uudistetaan omakustannusperusteiseksi ja valtion tilahallintaa kehitetään valtion kokonaisetua paremmalla tavalla toteuttavaksi. Asetuksella valtion kiinteistövarallisuuden hankintaa, vuokraamista ja hallintaa keskitetään edelleen. Toimitilojen vuokraus ja hallinta keskitetään Senaatti-kiinteistöille. Toimitilahankkeiden taloudellisuuden arvioinnin edellytyksiä parannetaan ja valtion omien tilojen käyttö säädetään ensisijaiseksi. Markkinoiden tilatarjontaa hyödynnetään edelleen kun valtiolla oleva tila ei sovellu tarkoitukseen. Virastoille ja laitoksille säädetään tilatietojen toimittamista koskeva velvoite. Vuokrasopimusten joustavuutta lisätään nopeuttamalla virastojen ja laitosten irtautumista tarpeettomista valtion omistamista tiloista. Vuokrasopimuksen irtisanomisen jälkeen tila jää kokonaisuudessaan Senaatti-kiinteistöjen vastuulle. Tilahallinnan kehittämistoimenpiteiden toteutus mahdollistaa siirtymisen vuokran määrittelemisessä omakustannusperiaatteen käyttöön. Vuokriin kohdistetaan kaikki Senaatti-kiinteistöjen kustannuserät ja omalle pääomalle määritelty vaihtoehtoiskustannus, joka vastaa valtion velanoton korkokustannusten neljän vuoden keskiarvoa (1,5 prosenttia ). Vaihtoehtoiskustannuksen taso päätetään neljän vuoden välein osana julkisen talouden suunnitelmaa. Asetuksella toimeenpannaan valtion tilahallintaa koskevat muutosehdotukset ja luodaan edellytykset siirtymiselle omakustannusperusteiseen vuokrajärjestelmään lukien. Asetus tulee voimaan Luovuttavien kiinteistöjen ja tilojen erittely Selvityksen mukaan tarkastuksen jälkeen on toteutettu laaja puolustusvoimauudistus, jossa toimitiloja vähennettiin yli htm2. Kaikki vähennettävät kohteet ovat tarkasti yksilöitävissä. Senaatti-kiinteistöjen tilinpäätösten 2013 ja 2014 mukaan toimitiloja tyhjenee puolustusvoimauudistuksen johdosta vuoden 2015 loppuun mennessä yhteensä noin m2. Puolustushallinnon tilahallinnan kokonaistarkasteluraportin mukaan toisaalta puolustusvoimauudistuksessa tilojen määrä vähenee vuosina m2 vuosina ja toisaalta puolustusvoimauudistuksen toteutukseen liittyen Rakennuslaitoksen ylläpidettävä huoneistoala vähenee noin htm2. Näissä asiakirjoissa ei ole kuitenkaan yksityiskohtaisesti selostettu vähennettäviä tiloja, joten tilamääräerojen syyt jäävät auki. Lukuerot voivat viitata eri osapuolten tilamäärätiedoissa olevan edelleen yhtenäistämistai muuta kehittämistarvetta. Riittävän käyttötarpeen omaavien kiinteistöjen ja tilojen korjaustarvetiedot Selvityksen mukaan kunnossapitoprosessi ja sen mukainen toiminta on uudistettu vuosien aikana. Puolustusvoimien käytössä oleva tilamäärä on supistuva, eikä kaikkia nyt käytössä olevia tiloja ole aiheellista korjata. Muuttuvat toiminnan tarpeet edellyttävät toisinaan uusien tilojen rakentamista, mikäli vanhoja tiloja ei voida hyödyntää eikä tarpeen mukaisia tiloja ole vuokrattavissa. Puolustusvoimien käyttötarpeen mukaan priorisoitujen kohteiden osalta on suunniteltu tehtäväksi tarkemmat kuntokartoitukset. Korjaustarvetiedot kirjataan rakennuslaitoksen Kirave-järjestelmän kunnossapitoosioon. Rakennusten ja rakenteiden kunnossapidon pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden parantami-

4 4 (8) seksi on käynnistetty kuntoarvioiden laatimisprosessi yhteistoiminnassa Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen, Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kanssa. Selvityksen perusteella saatu kuva kunnossapitoprosessin kehittämisestä vastaa jälkiseurannassa läpikäytyjen asiakirjojen antamaa kuvaa. Tilojen korjaustarveasiaa käsitellään jäljempänä lisää. Alkuperäistä tasoa olennaisesti nostavien toimenpidetarvetietojen saatavuus Selvityksen mukaan perusparannus- ja peruskorjaushankkeita ei ole eriteltävissä. Jälkiseurannassa on alussa mainittujen asiakirjojen tietojen perusteella saatu samanlainen kuva asiasta selvityksessä mainitulla tavalla. Näiden tietojen arvioinnissa on otettava huomioon, ettei erittely perusparannus- ja peruskorjaushankkeisiin ole ainoa hyväksyttävä tapa kuvaamaan tilahallinnan toimenpiteiden priorisointia. Jälkiseurannassa läpikäytyjen asiakirjojen tiedot viittaavat valmistelu- ja perustelutietojen osittaiseen paranemiseen tarkastuksen jälkeen. Tätä koskeva kehitys on kuitenkin vielä osittain kesken (esimerkiksi tilojen käytön tehokkuustietojen aikaansaaminen eri käyttötarkoituksen omaavista tiloista ja tämän tiedon hyödyntäminen tilahallinnan linjauksissa ja ratkaisuissa). Seuraavassa kohdassa 2.2 on käsitelty myös tähän valmistelu- ja perusteluasiaan liittyvää tilojen riittävän korjaustason määrittämistä ja sen toteuttamista tilahallinnon käytännön toimenpiteissä ja hankkeissa. 2.2 Kiinteistöjen ja tilojen kuntoa, kunnossapitotarvetta ja kunnossapitokustannuksia kuvaavan tiedon parantaminen Tarkastuksessa suositettiin, että kiinteistö- ja tilaomaisuuden riittävä kunnossapitotaso arvioidaan tähänastista huomattavasti tarkemmin ja että tähän tasoon päästään. Selvityksen mukaan kunnossapitoprosessia on osapuolten kesken uudistettu täsmentämällä eri osapuolten roolia kunnossapidon vuosittaisessa toimintaprosessissa (vuosikello). Rakennuslaitos valmistelee alustavan vuosikorjausohjelman, jota täydennetään puolustusvoimien hallintoyksiköiden Puolustusvoimien Logistiikkalaitokselle esittämillä tarpeilla ja priorisoinneilla. Senaatti-kiinteistöt ja Puolustusvoimien Logistiikkalaitos hyväksyvät vuosikorjausohjelman toteuttamisen. Kunnossapitovuokrakertymästä 25 % varataan ennalta suunnittelemattomiin korjauksiin. Senaatti ja puolustusvoimat valvovat ohjelman toteutumista. Kirave-kunnossapito-ohjelma on avattu Senaatti-kiinteistöille valvonnan työkaluksi. Järjestelmään on lisäksi muodostettu ns. liikennevalojärjestelmä osapuolten käytettäväksi. Liikennevaloja tullaan vuodesta 2016 lukien käyttämään vuosikorjausohjelman valmistelu- ja hyväksyntäprosessissa. Jälkiseurannassa havaittiin, että Puolustushallinnon rakennuslaitoksen yhtenä toiminnallisena tulostavoitteena on ollut vuodelle 2014, että Puolustushallinnon rakennuslaitoksella on ajan tasalla oleva tilannekuva kiinteistöistä, rakennuksista ja verkostoista (ml. niiden kunto, terveys-, turvallisuus- yms. riskit ja niiden hallinta) sekä kyky tukea puolustusvoimia ja kiinteistöjen omistajia. Tämän tulostavoitteen voi tulkita tavoitteeksi tilojen korjaustarpeen kartoituksesta ja riittävän korjaustarvetason esittämisestä. Rakennuslaitos on esittänyt vuoden 2014 tilinpäätöksessään tähän tavoitteeseen liittyen, että Puolustushallinnon kiinteistöt, rakennukset ja verkostot sisältävä Kirave-järjestelmä muutettiin rakenteeltaan vastaamaan puolustusvoimien uutta organisaatiorakennetta ja Senaatti-kiinteistöille avattiin käyttöoikeus Kiraven kunnossapito-osioon. Tilinpäätöksen tietojen perusteella ei saa kuvaa, että tämä tulostavoite olisi saavutettu. Puolustushallinnon tilahallinnan kokonaistarkasteluraportin mukaan Puolustushallinnon rakennuslaitos käyttää kunnossapidon suunnitteluun Kirave-järjestelmää. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen välisen puitesopimuksen mukaisesti vuosikorjausten ohjelmointijärjestelmä

5 5 (8) kehitetään yhteensopivaksi Senaatti-kiinteistöjen vastaavien järjestelmien kanssa. Käytännössä raportointi Senaatti-kiinteistöille tapahtuu nykyisin Excel-tiedostoin. Rakennuslaitos on kehittänyt Kiravejärjestelmästään selainpohjaisen version, mutta Senaatti-kiinteistöt katsoo, ettei järjestelmä vastaa raportointiominaisuuksiltaan eikä käytettävyydeltään tarvittavia vaatimuksia. Jälkiseurannassa on edellä mainittujen asiakirjojen tietojen perusteella saatu kuva, että kunnossapitoprosessin kehittämistoimenpiteet ovat osittain edenneet selvityksessä mainitulla tavalla. Toisaalta jälkiseurannan tiedot viittaavat asian kehittämisen olevan vielä osittain kesken. Selvityksen mukaan tasearvotietojen realistisin kehittämistoimenpitein ei ole mahdollista saada hyvää ja käyttökelpoista kuvaa kunnosta ja kunnossapitotarpeesta. Tasearvotietojen sijasta on parempia keinoja tällaisen kuvan saamiseksi. Puolustushallinnossa laadittiin vuonna 2011 kiinteistökannan kokonaisselvitys, joka antoi yleisluontoisen kuvan kohteiden kunnosta ja käyttökelpoisuudesta kolmiportaisella asteikolla hyvä-tyydyttävä-huono. Käyttöön otetun HTH-järjestelmän odotetaan tuovan hyötyjä tässäkin suhteessa. Jälkiseurannassa hankittujen sekä myös muissa tarkastuksissa saatujen tietojen perusteella voidaan arvioida, että tasearvotietoja on vaikeata kehittää kuvaamaan kiinteistöjen kuntoa ja kunnossapitotarvetta. Tämä kuva vastaa saadussa selvityksessä esitettyä. Toisaalta HTH-järjestelmän käyttökelpoisuudesta tähän tarkoitukseen ei ole kokemuksia. Jälkiseurannan perusteella suositus kiinteistö- ja tilaomaisuuden kunnossapitotason paremmasta arvioinnista on toteutunut osittain. 2.3 Aluekokonaisuuksista luopumisten toteutuminen ja siinä mahdollisesti olevat ongelmat Tarkastuksessa suositettiin, että puolustushallinnolle tarpeettomat tilat tulisi määrittää siten, että niistä olisi mahdollista päästä aidosti irti, ja mieluiten myös niin, että ne olisivat Senaatti-kiinteistöjen hyödynnettävissä tai se voisi päästä niistä eroon. Selvityksen mukaan toteutettu puolustusvoimauudistus onnistui kaikkien osapuolten mielestä erittäin hyvin. Syy onnistumiseen on se, että yhteistyössä kartoitettiin mahdollisuudet tietystä aluekokonaisuudesta luopumiseen joko osittain tai kokonaan. Senaatti-kiinteistöt on myynyt kaikki luovutetut kohteet lukuun ottamatta Hennalan aluetta, jota Senaatti-kiinteistöt kehittää kaavallisesti. Kaikkia saarikohteita ei ole myöskään vielä myyty. Jälkiseurannassa läpikäydyistä asiakirjoista ei ole tullut esiin selvityksessä mainitusta olennaisesti poikkeavaa tai olennaista muuta lisätietoa asiasta. Jälkiseurannan perusteella suositus on toteutunut. 2.4 Valtion kiinteistöhallinnon uudistusperiaatteiden noudattaminen puolustusvoimien taseessa olevien rakennusten, rakennelmien ja rakenteiden suhteen Tarkastuksessa suositettiin, että puolustusvoimien tulisi selvittää, ovatko sen taseessa olevat rakennukset, rakennelmat ja rakenteet kiinteistöuudistuksessa sovitun mukaisia, ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Selvityksen mukaan puolustusvoimien taseessa olevat rakennukset, rakennelmat ja rakenteet ovat pääosin puolustusvoimien omistuksessa olevia kontteja tai muita liikuteltavia kevytrakenteisia sääsuojia. Yksityiskohtaista tarkastusta ei ole tehty.

6 6 (8) Taulukko 1: Rakennukset, rakennelmat ja rakenteet -erien tase-arvot vuosina Puolustusvoimien tilinpäätöksissä (euroa) Rakennukset Rakennelmat Rakenteet Yhteensä Suositus siitä, että Puolustusvoimat selvittäisi, ovatko rakennukset, rakennelmat ja rakenteet, kiinteistöuudistuksessa sovitun mukaisia, ei ole toteutunut. Taulukosta nähdään kuitenkin, että em. erien tasearvot ovat olleet väheneviä vuosina Nämä tase-arvot ovat myös suhteellisen pieniä verrattuna vuonna 2003 Senaatti-kiinteistöille siirrettyjen puolustusvoimien kiinteistöjen noin 1000 miljoonan tase-arvoon. 2.5 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen aseman ja tehtävien selvittäminen sekä kehittäminen tarkastuskertomuksen antamisen jälkeen Tarkastuksessa suositettiin, että Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asemaa ja tehtäviä tulisi selvittää. Jälkiseurannassa saadun selvityksen mukaan vuonna 2014 tehty päätös tilahallinnan kehittämisestä (TILKO-hanke) sisältää lähtökohtaisesti kaikki linjaukset ja tarvittavat perusteet asian jatkokehittämiselle vuoteen 2019 saakka. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen organisaatio ja toimintatapa on uudistettu vastaamaan Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen toimintamallia vuoden 2015 alusta lukien. Samasta ajankohdasta lukien uudistettiin koko sopimusjärjestelmä siirtämällä sopimus- ja rahoitusvastuu puolustusvoimien joukko-osastoilta Logistiikkalaitoksen esikunnalle. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tehtäviä poikkeusolojen aikana on täsmennetty vuonna 2014 allekirjoitetussa sotataloussopimuksessa, joka antaa perusteet myös valmiuden jatkosuunnittelulle. Puolustusministeriön johdolla toiminut poikkihallinnollinen tilaturvallisuustyöryhmä teki ehdotuksen Rakennuslaitoksen tilaturvallisuusasiantuntijaroolin kasvattamisesta myös muualle valtionhallintoon. Alussa mainituista asiakirjoista ei ole tullut esiin selvityksessä mainitusta olennaisesti poikkeavaa tai olennaista muuta lisätietoa asiasta. Suositus siitä, että Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asemaa ja tehtäviä tulisi selvittää, on toteutunut. 2.6 Vuokran maksun jatkumistapaukset kiinteistöjen ja tilojen käyttötarpeen lakkaamisajankohdan jälkeen Jälkiseurantasuunnitelman mukaisesti selvitettiin, onko tapauksia, joissa kiinteistöjen ja tilojen käyttötarpeen lakkaamisen ja vuokran maksun lakkaamisajankohdan väli on pitkä. Selvityksen mukaan puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen jälkeen vuokrasopimuksissa oli kohdekohtaisesti määritelty ensimmäinen irtisanomispäivämäärä ja pääosissa tiloja vuokrasopimuksen irtisanomisaika on 12 kuukautta. Niihin kohteisiin, joihin on investoitu, puolustusvoimat maksoi kerta-

7 7 (8) korvauksena jäljellä olevan määräaikaisen vuokrasopimuksen mukaisen rahamäärän. Puolustushallinto sai erityismäärärahaa tätä varten 75 % kertakorvauksen määrästä valtion talousarviossa. Selvityksen mukaan Isosaaren alueesta ja pääosasta rakennuksia sekä rakenteita oli alun perin päätetty luopua vuoden 2014 loppuun mennessä. Loppuvuonna 2014 Senaatti-kiinteistöt esitti, että Isosaari pysyisi vielä vuoden 2015 sotilasalueena. Puolustusvoimat/Merivoimat säilytti Isosaaren alueen vuokralla vuoden 2015 ajan (vuosivuokra /v). Jälkiseurannassa läpikäydyistä asiakirjoista ei ole tullut esiin selvityksessä mainitusta olennaisesti poikkeavaa tai muuta olennaista lisätietoa asiasta. 3 Yhteenveto ja jatkotoimet Jälkiseurannassa selvitettiin puolustushallinnon tilahallintatoiminnan kehittämistä tarkastuksen jälkeen. Tarkastusvirasto suositteli tarkastuskertomuksessa muun muassa, että: 1. Tulisi esittää selvemmin yksittäisten hankkeiden yhteys tilahallintatoiminnassa valittuihin ratkaisuihin ja linjauksiin sekä miten ne on sovitettu käytettävissä olevien määrärahoihin 2. Riittävä tilojen kunnossapitotaso arvioidaan tähänastista huomattavasti tarkemmin ja että tähän tasoon päästään 3. Puolustushallinnolle tarpeettomiksi määritellyistä tiloista tulisi päästä irti aidosti ja myös Senaattikiinteistöjen edut huomioon ottaen. Tämä merkitsee esimerkiksi suuremmista aluekokonaisuuksista luopumista 4. Puolustusvoimien tulisi selvittää, ovatko sen taseessa olevat rakennukset, rakennelmat ja rakenteet kiinteistöuudistuksessa sovitun mukaisia, ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin 5. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asemaa tulisi selvittää Jälkiseurantasuunnitelmassa oli katsottu myös tarpeelliseksi selvittää, esiintyykö tapauksia, joissa kiinteistöjen ja tilojen käyttötarpeen lakkaamisajankohdan ja vuokran maksun loppumisajankohdan väli on pitkä. Jälkiseurannassa suuremmista aluekokonaisuuksista luopumisessa ei tullut esiin ongelmia. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asemaa on selvitetty tarkastuksen jälkeen ja tehty tämän selvityksen johdosta perustellut johtopäätökset. Jälkiseurannassa ei myöskään tullut esiin merkittävässä määrin sellaisia tapauksia, joissa kiinteistöjen ja tilojen käyttötarpeen lakkaamisajankohdan ja vuokran maksun loppumisajankohdan väli on pitkä. Edellä mainituista tarkastusviraston suosituksista kahdessa ensimmäisessä on tapahtunut kehitystä mutta osittain kehitys on niissä vielä kesken. Puolustushallinnon tilahallinnan yhtenä riskinä on tasonparannushankkeiden suosiminen olemassa olevien ja riittävän käyttötarpeen omaavien tilojen riittävän kunnossapidon sijasta ja tästä johtuva tilaomaisuuden ennenaikainen peruskorjaustarve. Asian riskisyyden vuoksi tarkastusvirasto seuraa asiaa jatkossakin hallinnonalaseurannan ja riskianalyysien yhteydessä. Jälkiseurannassa Puolustusvoimat ei selvittänyt yksityiskohtaisesti, ovatko sen taseessa olevat rakennukset, rakennelmat ja rakenteet kiinteistöuudistuksessa sovitun mukaisia. Jälkiseurannassa saadut muut tiedot viittaavat kuitenkin riskien vähentyneen asiassa. Tehdyn tarkastuksen jälkiseurantaa ei enää jatketa. Tuloksellisuustarkastusjohtaja Jarmo Soukainen Johtava tuloksellisuustarkastaja Ari Hoikkala

8 8 (8) JAKELU Puolustusministeriö Puolustusvoimat Puolustushallinnon rakennuslaitos Senaatti-kiinteistöt