Kokkolan kouluarkkitehtuuri aikansa koulukäsityksen peilinä Kristina Ahmas
|
|
- Tuula Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kokkolan kouluarkkitehtuuri aikansa koulukäsityksen peilinä Kristina Ahmas Kansansivistystä 140 vuotta Kokkolassa Peruskoulua 40 vuotta seminaari Arkkitehtuuri on taidemuoto, joka on sidoksissa syntyaikaansa siten, että sen voi nähdä kielenä, joka peilaa myös yhteiskunnan kehitystä ja arvoja. Kun arkkitehtuuri yhdistyy laitoksiin, voidaan tehdä tulkintoja instituutioiden tehtävästä yhteisössä. Näistä lähtökohdista tarkastelen kouluarkkitehtuurin yhteyttä ajanjaksojen koulukäsityksiin poimien esimerkkejä Kokkolan koulurakennuksista. Koululla on laitoksena vuosisatojen ajan ollut tiivis yhteys kirkkoon ja siksi myös Kokkolan ensimmäinen koulutalo rakennettiin kaupunginkirkon välittömään läheisyyteen. Näin määräsi kaupunkien hallintoa koskeva säädös. Tämä yhteys säilyi tiiviinä aina 1800-luvun alkupuolelle asti, jolloin koululla alettiin laajemmin nähdä myös muita tehtäviä. Itsenäistyneessä Suomessa koululla oli kansakuntaa rakentava osa, myöhemmin se kasvatti jälleenrakentajia ja on sittemmin valmentanut oppilaita kansainvälistyvään maailmaan. Kirkko kouluttajana Kokkolassa kouluopetus käynnistyi runsaat 300 vuotta ja v rakennettiin nykyisin Suomen vanhin koulutalo, Kokkolan pedagogio luvun koululaitos palveli pääosin papin ammattiin kouluttautumista, vaikka Kustaa II Aadolf pyrkikin sovittamaan kaupunkien opetustoimen myös valtion ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Koulutusta tarvittiin tarjoamaan osaamisia kaupan ja manufaktuurien menestykseen sekä muutoin yhteiskunnassa hyödyllisiä taitoja. Mm. ammattikuntalaitokseen hyväksyminen edellytti luku- ja laskutaitoa, sillä henkilöiden tuli osata itse laatia kaupankäynnin asiakirjansa. Pedagogio rakennettiin kaupunkikuvalliseksi dominantiksi ajan muuhun rakennuskantaan nähden poikkeuksellisen mittavaksi ja monihuoneikseksi. Koulutalossa ei erityisesti huomioitu koulun tehtävää vaan ajalle ominainen asuntoarkkitehtuuri palveli myös opetuksen tarpeita. Niinpä vain toinen paritupaisen pohjan tupa palveli koulua ja toinen varattiin kirkolle 1
2 pappeinkokouksia varten eli synodalisaliksi. Papistolla oli keskeinen rooli koulun toiminnassa ja opettajan tehtävä koettiin usein vainvälivaiheeksi pyrittäessä papin virkaan. Syntyaikanaan Kokkolan pedagogio oli harvinaisen komea, se edusti karoliinisen barokin kartano- tai virkatalotyyppiä. Tämän säterikattoisen mahtirakennuksen piirustukset tilattiin Tukholmasta suunnittelijalta, joka oli varsin hyvin perillä ajan arkkitehtuurin virtauksista. Säterikatto lienee laina Sebastiano Serlion kirjojen kautta levinneestä teemasta, jota sovellettiin Italiassa huviloissa ja mm. Filippo Brunelleschin viattomien lasten sairaalassa. Suomessa teema oli harvinainen. Pedagogion suunnittelijan voidaan perustellusti olettaa olleen jokin Ruotsin keskeisistä arkkitehdeistä, mahdollisesti Tukholman kuninkaanlinnan arkkitehti Nicodemus Tessin nuorempi. Hän tunsi laajalti arkkitehtuurivirtauksia useiden Italiaan suuntautuneiden matkojensa kautta. Kokkolassa oli tuolloin n. 500 asukasta, jotka tavoittelivat taidokkaalla arkkitehtuurilla nimenomaan koulutalon erottuvuutta, jonka se täyttikin muutoin pienimittakaavaisessa kaupunkikuvassa. Siksi porvaristo lupautui itse kustantamaan rakennustyöt. Maaherran näkökulmasta hanke oli suuruudenhullu, kuitenkaan sillä ei ollut pontta siirtää triviaalikoulua Vaasasta Kokkolaan, kuten maaherra rohkeni epäillä. Varsinainen koulujen rakentamisvelvoite sälytettiin kaupungeille vasta luvun alussa ja samalla koulutalon arkkitehtuuriin alettiin kiinnittää huomiota. Uudisrakennuksia tarkasteltiin tarkoituksenmukaisuusnäkökohdista ja kouluhygienian, kuten lämmityksen ja valon saannin, kannalta. Ajanjaksona ei Kokkolaan noussut uutta koulutaloa. Moniryhmäinen luokka 1800-luvun alussa valistusideologian vaikutuksesta kasvoivat koulutuksen ja lukutaidon arvostus yhteiskunnassa. Järjen ja tiedon merkitys korostuivat, kun ihanteiksi nousivat tasavertaisuus, suvaitsevaisuus, hyödyllisyys ja luonnonmukaisuus. Koulujen uudisrakennusarkkitehtuurin osalta se merkitsi huomion kiinnittymistä koulun funktioon ja koulurakennuksen identiteetti alkoi 2
3 muotoutua. Suomessa autonomian alusta lähtien koulutaloon sisällytettiin sekä symbolisia että kaupunkitaiteellisia arvoja. Kokkolaan rakennettiin ajanjakson kuluessa kuitenkin ainoastaan asunto pedagogion rehtorille. Uudisrakennus kertoo opettajan ammatin arvostuksen noususta, sillä aiemmin kaupunki ei ollut erityisesti panostanut opettajan asuinolosuhteisiin. Kaupunki eli taloudellista kukoistustaan ja kaupankäyntiin tarvittiin koulun tarjoamia osaamisia. Uudisrakennuksen suunnitteli oman kotinsa arkkitehtuuria soveltaen raatimies Anders Roos ja rakennuksessa toimi sittemmin 1860-luvulla yksityinen ruotsinkielinen yläalkeiskoulu luvun alussa koulussa oli tavallisesti vain yksi koulusali, jossa työskenteli useita opetusryhmiä. Ryhmät muotoutuivat joko pituus- tai poikittaissuuntaisesti asetetuista pulpeteista tai penkeistä ja saattoivat olla isoja. Koululuokassa saattoi siten olla kymmeniä oppilaita useassa ryhmässä. Alan asiantuntijat kävivät kiivasta pohdiskelua siitä, onko yhtenäinen koulusali parempi kuin ryhmäkohtaiset erilliset luokkahuoneet. Yhteisen koulusalin kannattajat pitivät hyvänä sitä, että oppilas voisi luokassa nähdä kaikki kouluasteet, jotka hänen tulisi läpäistä ja hän oppisi työskentelemään luokkahuoneen melusta ja hälinästä välittämättä. Erillisten luokkahuoneiden kannattajat kokivat kaaoksen häiritsevän oppimista, jolloin erilliset valoisat ja tilavat huoneet olisivat tarpeen. Jälkimmäinen näkökanta peri voiton ja koulurakennuksen tilojen differointi eteni niin, että luovuttiin asuntoarkkitehtuurin normatiivisista pohjakaavoista ja koulun ymmärrettiin tarvitsevan funktionaalisen tilaohjelman. Tässä vaiheessa Kokkolaan syntyi sekä valistusfilosofian innoittamana että filantrooppisin perustein ns. pientenlasten koulu. Englantilaista esimerkkiä noudattavan koulun perustivat v raatimiehet Anders Donner ja Matts Hongell. Koulu oli poikkeuksellisesti tarkoitettu sekä tytöille että pojille ja se toimi aina kansakoulujen perustamiseen asti v Asuintaloksi rakennetun talon lahjoitti koulukäyttöön Matts Hongell, myöhemmin sinä toimi suomenkielinen kansakoulu. Koulutaloarkkitehtuuri keskusteluttaa Varsinainen kouluarkkitehtuuri syntyi kaupunkeihin 1800-luvun puolivälin jälkeen. Uusille koulutaloille oli osoitettava riittävän tilava ja terveellinen tontti 3
4 edullisessa paikassa kaupungin asemakaavoitetulla alueella. Koulutaloteoriaa pohdittiin kahden eri näkemyksen kautta, joiden tuella käytiin keskustelua toisaalta tilojen mitoitusvaatimuksista ja toisaalta tilojen laadusta. Pappenheimin luokkahuoneteoria mitoitti oppilaskohtaisen numeerisen huonealan ja tuotti ymmärryksen 30 oppilaan malliluokasta. Siljeströmin teoria puolestaan korosti koulun esimerkkivaikutusta ja tilojen laatua. Sen mukaan koulutalon tuli kuvastaa koulutyön korkeimpia tavoitteita toimien työympäristön ja kodin yhdistelmänä. Opetusvälineille ja tuntikelloa varten tuli luokassa varata puhtaat seinät. Pulpetin oli täytettävä sekä pedagogian että terveellisyyden vaatimukset ja sijaita valon saannin kannalta otollisesti. Huomiota kiinnitettiin myös luokkahuoneen lämpötilaan ja tuuletukseen. Molemmilla teorioilla lienee ollut vaikutuksensa luokkatilan myöhempään kehitykseen. Koulujen katsottiin tarvitsevan tiloja myös muita funktioita varten kuten kirjastoksi, rehtorin kansliaa ja kuulusteluhuonetta varten. V koulujärjestyksessä voimistelu nousi keskeiseksi oppiaineeksi, mikä tarkoitti vastedes kunnollisten voimistelusalien rakentamista. Ajanjakson tavoitteena oli luoda kaupunkeihin tarkoitustaan vastaavia institutionaalisia rakennuksia, joiden suunnitteluvastuu jakautui senaatin, tuomiokapitulin ja kuvernöörin kesken. Lääninarkkitehdin laatimiin piirustuksiin pyydettiin opettajien lausunto ja lopullisen rakentamispäätöksen teki senaatti luvun keskivaiheilla Kokkolaan perustettiin porvariston vaatimuksesta yläalkeiskoulu. Uusi koulutalo valmistui v Oulun lääninarkkitehti Ludvig Isak Lindqvistin piirustusten mukaan ja noudattaa v koulujärjestyksen edellytyksiä. Niissä painotettiin, Siljeströmin teoriaa mukaillen, erityisesti viihtyvyyttä ja terveellisyysnäkökohtia. Koulu oli tarkoitettu ainoastaan pojille, vaikka ko. koulujärjestyksessä annettiin määräyksiä myös tyttökoulujen perustamiseksi, mutta ne eivät vielä koskeneet Kokkolaa. Koulutalo saa muotokielen Aina siihen saakka koulusivistyksen antamista tytöille oli pidetty tarpeettomana ja tyttöjä koulutettiin pääosin kodeissa. Kaupungissa tosin oli toiminut aiemmin yksityisiä tyttökouluja, joiden opetusohjelma oli varsin 4
5 rajallinen ja painottui erityisesti äitiyden ja avioliiton kutsumukseen sekä niiden edellyttämiin taitoihin. Ajan koulujärjestyksen nojalla ja hallitsijan päätöksellä aloitti kaupungissa v toimintansa yksityinen Turun tuomiokapitulinen alainen, mutta opetusohjelmaltaan aiempia laajempi ja ajanmukaisempi tyttökoulu. Tyttökoulu toimi 40 vuotta kunnes se yhdistettiin kaupungin ylläpitämään kouluun ja molempien toiminta jatkui yläalkeiskoulussa. Uusi yläalkeiskoulutalo muodosti siltä edellytetyn selkeän kaupunkikuvallisen dominantin. Se sijoittui välittömästi tiiviin kaupunkirakenteen ulkopuolelle laakean kentän reunalle. Rakennuksessa oli keskirisaliitti ja pyörökaariset ikkunat. Siitä puuttui tosin ohjeistuksessa annettu toinen kerros ja firenzeläisen tyylin mukainen rustiikkikäsittely. Tyyliltään se edusti muodikasta empiren ja uusrenessanssin arkkitehtuuria, jonka muotokielen vaikutteet palautuivat Rooman renessanssirakennuksiin. Siten koulurakennus linkittyi suoraan länsimaisen sivistyksen kehtoon eli Välimeren alueen antiikin ja renessanssin muotomaailmaan ja filosofiseen taustaan. Poikkeuksellisesti puusta rakennettu koulutalo oli ainutlaatuinen Suomen arkkitehtuurihistoriassa, sillä kyseiset koulut tehtiin pääsääntöisesti kivestä. Yläalkeiskoulua, sittemmin svenska mellanskolania, laajennettiin oppilasmäärän kasvaessa v tyyliin sopivalla L-sakaralla itään ja vielä v toisella siivellä pitkin Isokadun vartta. Koulun vahtimestarille tehtiin pihapiiriin erillinen asunto vanhimman osan jatkoksi. Uniikkiudestaan johtuen koulu suojeltiin rakennussuojelulain nojalla, mutta tuhoutui tuhopoltossa toukokuussa Kouluhallituksen perustamisen jälkeen 1870-luvulla tuomiokapitulien osa koulujen suunnittelussa väheni huomattavasti ja opetus alkoi irtautua kirkon ylivallasta. Koulutuksen ja koulujen nähtiin palvelevan yhteiskuntaa monipuolisesti ja niiden toimintaedellytyksiin kiinnitettiin merkittävästi aiempaa enemmän huomiota. Koulutyö ja koulun status Rakennustaiteellisena interiööriperiaatteena koulujen uudisrakentamista alkoi pääsääntöisesti määrittää keskikäytäväajattelu, jossa luokkahuoneet 5
6 asettuivat käytävän molemmille puolille. Se toteutui mm. v rakennetun Kokkolan yhteiskoulun myöhemmässä lisäsiivessä, jonka arkkitehtuuri noudattaa kansallista nikkarityyliä. Rakennusrungon sydämessä kulkeva keskikäytävä koettiin kuitenkin pimeäksi ja ihanteellinen pohjakaavaratkaisu vaihtui vuosisadan vaihteen 1900 jälkeen pääosin hallijärjestelmäksi. Silti Ykspihlajan kansakoulu v rakennettiin keskikäytäväkouluksi. Halliratkaisua noudatetaan mm. Renlundin koulussa ja keskuskansakoulussa eli Mäntykankaan koulussa. Palaan näihin tarkemmin hetken kuluttua. Yläalkeiskoulujen muututtua oppikouluiksi syntyi pyrkimys erottaa niiden rakentamistapa kansakouluista. Myös maalaiskansakoulujen haluttiin erottuvan kaupunkien vastaavista. V laadittiin rakennushallituksessa kokoelma koulujen tyyppipiirustuksia nimellä Mallipiirustuksia kansakoulurakennuksia varten maalla. Kokoelma sisälsi yhtensä 36 maalaiskansakoulun mallipiirustusta. Maaseudulla kansakoulu sijoitettiin pitäjän suurimpaan kylään hyväkuntoisen tien varteen mieluiten kukkulalle, jota ympäröi piha. Tontin tuli olla suojassa kylmiltä tuulilta ja näköalan vapaa. Melko yksinkertaista nikkarityyliä edustava rakennus tehtiin yksikerroksiseksi. Luokkatilaa koskevissa yksityiskohtaisissa määräyksissä todettiin, että valon oli langettava luokkahuoneisiin ehdottomasti vasemmalta oikeakätisiä oppilaita varten. Näin Kokkolassa lähes saman aikakauden koulurakennukset kuten kaupunkiin rakennettu Renlundin koulu ja esimerkiksi pitäjän puolelle rakennetut Alkulan tai Närvilän koulut edustivat täysin erilaista arkkitehtuuria. Kaupunkikoulussa sovellettiin muodikasta jugendarkkitehtuuria, kun taas maalaiskunnassa tuli nojautua perinteisemmistä lähtökohdista kumpuavaan nikkarityyliseen muotokieleen. Koulurakentamisen ohjaus näytti perustuvan oletukselle kaupunkien edistyksellisemmästä ilmapiiristä verrattuna maaseudun konservatiivisempiin arvoihin ja asenteisiin. Koulurakennus kasvattajana Sosiaalisen vastuullisuuden ja filantropian herääminen 1800-luvun lopulla teollistuneissa Englannin metropoleissa herätti sekä teollisuusmiehiä että arkkitehtejä huomaamaan ympäristön vaikutuksen ihmisiin. Klassinen 6
7 esimerkki tästä on englantilaisen saippuatehtailija William Leverin rakennuttama ihanteellinen mallikylä, Port Sunlight, tehtaansa työntekijöille kouluineen, teattereineen ja konserttihalleineen tavoitteena parantaa työntekijöiden elinolosuhteita ja hyvinvointia. Hankkeen liiketaloudellisena pyrkimyksenä oli myös teollisuuslaitoksen tuottavuuden parantaminen. Ajatukset levisivät nopeasti myös Suomeen, ja Kokkolan Ykspihlajassa tehtailijaveljekset Friis perustivat saman ajattelun pohjalta yksityisen kansakoulun konepajansa työntekijöiden lapsille. Koulu aloitti toimintansa konepajan lukusalissa 1906 ja kaupungin kansakoulu valmistui Arkkitehtien keskuudessa syntyi samana vuonna kansallinen Taidetta kouluihin yhdistys, joka pyrki kohottamaan koulumiljöiden taiteellista tasoa. Taustalla oli myös huoli nopean teollistumisen lieveilmiönä syntyneestä esineiden massavalmistuksesta. Arkkitehdit reagoivat mielestään alaarvoiseen bulkkituotantoon, joka muokkasi kansalaisten makua ja taiteellisia tottumuksia huonoon suuntaan. Pääosin huoli koski sekä aitojen materiaalien että taiteellisesti korkeatasoisen muotoilun katoamista. Yhdistys tuotti suunnittelukilpailun pohjalta sarjan koulurakennusten mallipiirustuksia ohjaamaan maalaiskansakoulujen rakentamista aina 1930-luvulle saakka. Kokkolan ensimmäinen varsinainen kansakoulutalo Renlundin koulu, rakennettiin Mäntykankaalle ruotsinkielistä opetusta varten v Suunnittelusta pidettiin arkkitehtuurikilpailu, johon osallistuivat ajankohdan keskeisimmät arkkitehdit kuten Eliel Saarisen toimisto, jonka ehdotus jäi kuitenkin toiseksi Ivar ja Valter Thomén voitettua kilpailu. Vaikka uusi koulutalo oli kaupunkilaisten mielestä pimeä ja ruma kuin vankila, piti seuraavana vuonna ammattilaisten Arkitekten lehti sitä onnistuneen koulurakentamisen esimerkkinä. Se edustaa jugendin myötä herännyttä ns. kokonaistaideteosideaa, jossa jokainen detalji on tarkkaan harkittu ja kokonaisuutta täydentävä osa. Yksityiskohdat, koristelistat, valaisimet, pulpetit ym. syöksytorvia tai savupiipun kuoria myöten teetettiin alalle erikoistuneilla ja taiteellisesti korkeatasoisilla alihankkijoilla. Renlundin koulussa toteutuivat siten mm. Taidetta kouluihin yhdistyksen tavoitteet. Koulun osaksi koettiin opettaa oppilaille mm. esteettisiä arvoja ja tuoda kauneutta heidän elämäänsä. Kasvatus nähtiin lapsen persoonallisten tarpeiden virittämisenä ja tyydyttämisenä sillä tavoin, että hän sopeutuisi 7
8 ympäristöönsä. Siksi olennaista oli tarjota lapselle mahdollisimman monipuolinen ja virikkeellinen ärsykeympäristö, joka tukisi tämän sopeutumista koulutyöhön. Koulutalo kansakunnan rakentajana Maan itsenäistyminen asetti koululaitokselle uusia tavoitteita, kun sen vastuulle tuli nuoren kansakunnan rakentajien kasvattaminen. Kansainvälisessä arkkitehtuurissa vakiintunut klassinen muotokieli istui oivallisesti ajankohdan vakauteen pyrkivään ilmapiiriin ja yhdistyi siten sopivalla tavalla itsenäisyyden alkuaskelia ottaneen valtion vakiintumisen tarpeeseen. Arkkitehtuuri tavoitteli taas uudestaan klassisen perinteen muotoja jugendin radikaalin uudistusmielisyyden jälkeen ja tämä arkkitehtuuri oli omiaan kasvattamaan kansakunnan rakentajia. Kasvavan kaupungin tarpeisiin valmistui Mäntykankaalle 1920-luvun klassisia muotoja edustava keskuskansakoulu, kivikoulu. Se toteutettiin kansainvälisiin esikuviin nojaten keskushalliperiaatteen mukaisesti samoin kuin Renlundin kansakoulun lisärakennus v Näissä kouluissa keskushallista muodostui koulun sydän, jolta odotettiin mm. kustannus- ja lämpösäästöä. Lisäksi yhteistilan rooliksi koettiin koulun kasvatustehtävän tukeminen ja tunnelman, hengen sekä yhteisyyden rakentaminen. Lisääntynyt kouluttautumisen arvostus ja suurten ikäluokkien koulutustarve johtivat seuraavilla vuosikymmenillä rakentamaan ajanmukaisia, riittävän hygieenisiä ja tilavia koulurakennuksia luvulla nousi ainoastaan Kokkolan yhteislyseon koulutalo Kolmikulmaan, mutta 1960-luvun alussa rakennettiin sitä useampi uudisrakennus koulutyötä varten. Niitä olivat yliopistoon johtavaksi muuttunut svenska mellanskola eli Gamlakarleby svenska samlyceum v sekä Chydeniuksen ja Hollihaan kansakoulutalot. Molempien oppikoulujen arkkitehtina toimi Elsa Arokallio, joka oli modernismin nimekkäimpiä koulusuunnittelijoita. Arokallion koulut edustavat ajan koulurakennusten ikonista tyyppiä: niitä leimaavat funktionalistinen tyylipuhtaus ja toimintoperustaisuus, joka on tunnistettavissa toisiinsa yhdistyvissä erillisissä siivissä, joiden rytmistä muodostuu rakennuksen 8
9 kokonaisilme. Liikunta- ja juhlasalisiipi erottuu luokkaosiosta, joka taas erottuu erikoisluokkasiivestä. Koulutalot uhkuivat toiminnallisuutta ja tehokkuutta. Valoisat sivukäytävät päästivät sisään maksimaalisen valon ja tasakokoiset tasavertaisuutta julistavat luokat niiden varsilla tulvivat valoa. Julkisuudessa rakennuksia arvioitaessa niiden koettiin kaunistavan kaupunkia selkeälinjaisina ja puhdaspiirteisinä kuitenkin niukan detaljoinnin koristaessa suoria linjoja. Näissä kouluissa kasvatettiin ja sivistettiin jällenrakentamisen ajan kansalaisia. Kasvaneen kaupungin suomenkielistä kansakoulutarvetta vastaamaan käynnistyi opetus v Hollihaan koulussa, jonka suunnitteli arkkitehti Krister Korpela. Rakennus noudatti Arokallion soveltamaa koulumallia, jossa rakennusosat erottuivat toisistaan funktioidensa kautta ja jossa valonsaannin vaatimukset olivat keskeisiä. Ruotsinkielisiä oppilaita varten valmistui v kaupunginarkkitehti Marjatta Mäkisen suunnittelema ja samoja periaatteita noudattava Chydeniuksen koulu, alun perin Hakalax folkskola. Vasta tasavertaisiin jatko-opiskelumahdollisuuksiin ja koko kansan kouluun tähdännyt peruskoulu-uudistus muutti suhtautumista tulevien koulurakennusten toiminnallisuuteen ja sitä kautta ilmeeseen. Uudistus nosti keskusteluun joustavuuden ja muunneltavuuden käsitteet, lisäksi teolliset rakennusratkaisut mahdollistivat modulaarista ajattelua ja sekä tilojen että rakenteiden joustoa. Oppimisympäristöjä alettiin ymmärtää laveammin, jolloin tarvittiin mm. pientai suurryhmäryhmätiloja tai tiloja tarkkailuluokkia varten. Kokkolassa peruskoulu-uudistusta ennakoitiin jo Torkinmäen kansakoulun rakentamishankkeessa 1960-luvulla. Koulutalon suunnitteli aikakauden keskeinen kouluarkkitehti Osmo Sipari ja se rakentui teollisten betonipalkkien varaan neljään erilliseen osaan, jotka yhdistyivät toisiinsa yhdyskäytävillä. Koulu purettiin v Samat periaatteet toistuivat myöhemmin myös Koivuhaan ja Hakalahden kouluissa. Yhteenveto Tarkastelin katsauksessani Kokkolan kouluarkkitehtuurin esimerkkien kautta yleisemmin koulurakentamisen suhdetta koulun merkitykseen 9
10 yhteiskunnassa. Pyrin myös kuvaamaan sitä, miten koulukäsitys ilmeni eri vaiheissa niin koulutalon ulkoasussa kuin interiöörissä. Koulu instituutiona integroitui yhteiskuntaan kirkon kautta, mutta lunasti osansa ennen muuta tarjoamalla kaivattuja valmiuksia elinkeinoelämän ja valtionhallinnon tarpeisiin. Arkkitehtuurin teemojen tarkastelu kertoo kuinka ajanjaksojen rakennustaiteelliset vaikutteet ja yhteiskunnalliset ideologiat tavoitettiin nopeasti niin Suomessa kuin Kokkolassa. Esitykseni avaa myös ymmärryksen siitä, että 1800-luvun puolivälin jälkeen koululaitos otti paikkansa suomalaisen yhteiskunnan keskeisenä instituutiona. Tämä näkyi niin kaupunkikuvassa kuin maaseudun kylämaisemassa nimenomaisesti koululaitoksen tarpeisiin rakennettuina koulutaloina. Rakentamisen erilaisuudella haluttiin ilmentää koulujärjestelmien keskinäistä hierarkiaa ja erillisyyttä, mutta korostaa myös koulun kasvattavaa ja jalostavaa tehtävää. Tämän päivän koulurakentaminen joutunee vastaamaan yhä laajenevaan koulun kasvatus- ja palvelutehtävään tai vähintään koulutaloihin yhdistyviin mielikuviin. Uusia kouluja rakennetaan monitoimitaloiksi, joihin yhdistetään myös muita yhteisölle tarjottavia palveluita. Uskaltaisin tulkita sen koululaitoksen yhä vahvemmaksi integroitumiseksi osaksi yhteisön elämän arkea. Koulurakennus näyttää olevan kuin kirkko, ikoninen rakennus keskellä kylää tai yhteisöänsä. Siksi sillä on ollut ja uskallan väittää, että tulee tulevaisuudessa olemaan, keskeinen symbolinen tehtävä yhteisössään. 10
HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA
HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.
LisätiedotPedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä.
Miska Eilola Raahen kouluhistorian ABC Kouluhistoriaa vuoden 1921 oppivelvollisuuteen asti 1600-luku 1620 Koko valtakuntaa koskeva koululaki. Laki vahvistetaan vuonna 1649 ja tunnetaan Kristiinakuningattaren
LisätiedotLAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS
S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotSUOMALAIS-VENÄLÄINEN KOULU
SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KOULU UUDEN KOULURAKENNUKSEN TAUSTAT JA LÄHTÖKOHDAT Timo Juolevi rakennuttajapäällikkö 20.11.2018 PERUSKORJAUKSEN SELVITYS 10/2013-> Lähtötilanne Koulun sisäilma on koettu huonoksi
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotKAAVA- JA LUPA-ASIAT CASE LOPINKULMA
KAAVA- JA LUPA-ASIAT CASE LOPINKULMA 1.11.2017 Rainer Linderborg Vuokratalokohde Helsingin Munkkiniemessä Rakennuttaja Kaatuneiden muistosäätiö Perinteinen Munkkiniemeläiskortteli osin umpikorttelia, osin
LisätiedotKUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
LisätiedotAaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI
Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.
LisätiedotMitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto
Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotSELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ
RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen
LisätiedotPasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet
Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Hankkeelle perustettiin suunnitteluryhmä kesällä 2010 Samaan aikaan kohteesta tehdystä rakennushistoriaselvityksestä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 369. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 28..206 Sivu / 3757/206 0.03.02 369 Jousenkaaren koulu Valmistelijat / lisätiedot: Maija Lehtinen, puh. 046 877 3683 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli
LisätiedotLiikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015
Liikkuva koulu Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 11.9.2012 Mikä on Liikkuva koulu? YLE Keski-Pohjanmaa: http://yle.fi/uutiset/valitunneilla_peuhaus_kasvatt aa_lapsen_liikuntakakkua/6283397 Koulun liikuntaolosuhteiden
LisätiedotKAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO
KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO 14.12.2009 Kaisatalo hanke Visio Keskustakampuksen tiedekirjasto on opiskelijoiden ja tutkijoiden arvostama tutkimus-, opiskelu- ja työskentely-ympäristö,
LisätiedotHONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2
HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 RANTATALON TUNNELMAA valoisassa kodissa Lounatuuli edustaa New England -tyyppistä arkkitehtuuria, joka vie ajatukset merelle ja rannalle, vaikka kotisi olisi keskellä
LisätiedotMinun tulevaisuuden lukioni. Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki
Minun tulevaisuuden lukioni Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki 4.11.2016 Lyhyempää lyhyt lukiohistoria Suomen ensimmäinen lukio perustettiin 1630 Turkuun lukiokoulutuksella on pitkä,
LisätiedotKampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio
Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset
LisätiedotOppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen
Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotMEIDÄN VESANNON KOULU
MEIDÄN VESANNON KOULU Mikä on meidän visio? Ajatukset lentoon! Kouluhankkeen työpajapäivät 23.-24.8.2017 Vesannon kunnan hankesuunnittelutyöryhmä yhdessä WSP Finlandin asiantuntijoiden (Monika Gardini
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotKastellin monitoimitalo
Kastellin monitoimitalo Kaikkien Kastelli muunneltava ja kestävä tila toimii tänään ja tulevaisuudessa Kastellin monitoimitalo on Oulun kaupungin oppimis-, harrastus- ja kulttuurikeskus, joka palvelee
LisätiedotTOLKKISTEN ELINKAARIHANKE
TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE SIVISTYSLAUTAKUNTA Kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan 5.10.2015 ( 281) Lemminkäinen talo Oy:n elinkaarihankkeiden palvelutuottajaksi. Palvelusopimus Porvoon kaupungin ja
LisätiedotKai Ekholm: Kirjojen hävittäminen on rikos ihmisyyttä vastaan
Kirjastojen kohtalo Sana kirjasto tuo nykypäivänä useimpien suomalaisten mieleen nimenomaan julkisin varoin ylläpidetyt, kaikelle kansalle suunnatut yleiset kirjastot. Tulevaisuudessa yksityisiä erikoiskirjastoja
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Huoltajat 1-2 / 2019 yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666
Opetussuunnitelmakysely - Huoltajat yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666 Miten seuraavat asiat ovat välittyneet lapsenne koulun arjesta? Oppilas voi vaikuttaa opetuksen suunnitteluun. Säännöllisesti
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotEUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat
EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila
LisätiedotKANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS
KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen
LisätiedotTehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.
Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.
LisätiedotPuolalan koulun peruskorjauksen aikaiset väistötilajärjestelyt kesäkuu 2018 kesäkuu 2020
Puolalan koulun peruskorjauksen aikaiset väistötilajärjestelyt kesäkuu 2018 kesäkuu 2020 Puolalan koulun Kauppiaskadun koulurakennus peruskorjataan kesäkuun 2018 ja kesäkuun 2020 välisenä aikana. Vuosiluokkien
LisätiedotPerusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta
Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta
LisätiedotDia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu
Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia
LisätiedotAjaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.
Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 75
10.10.2016 Sivu 1 / 1 3757/2016 10.03.02 70 5.9.2016 75 Jousenkaaren koulu (Pöydälle 5.9.2016) Valmistelijat / lisätiedot: Maija Lehtinen, puh. 046 877 3683 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442 Page 1 of 3 Rauman Lyseo, 684-2-203-1 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442
LisätiedotSäätiön tarkoitus.
Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on rakennetun ympäristön parantaminen tukemalla taiteellisesti korkeatasoisten ympäristöjen, ympäristötaideteosten ja ympäristötaidehankkeiden suunnittelua ja toteuttamista,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo
LisätiedotKylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola
Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi
LisätiedotMITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ
1 MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ AVI Tampere 29.10.2015 Annarilla Ahtola, PsT, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Yliopistonlehtori,
LisätiedotRiihikallion koulukeskus. Vaihtoehtoiset mallit
Riihikallion koulukeskus Vaihtoehtoiset mallit Riihikallion koulukeskus 3 eri vaihtoehtoa VE1 koulun laajennus ja säilytettävien osien (2007-siipi ja liikuntasali) peruskorjaus VE2 koulun laajennus ja
LisätiedotSAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA
SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA 1 SAARENKYLÄN KANSAKOULU PERUSTETAAN v.1902 Päätös kansakoulun perustamisesta Saarenkylään tehtiin kuntakokouksessa 6.3.1901. Pöytäkirjan 3 kuuluu: Saarenkylä erotettiin
LisätiedotEduskunnan sivistysvaliokunnalle
Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 6.9.2017 Lausunto: HE 73/2017 hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta
LisätiedotFRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN. Elise Lujala 18.10.2014
FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN Elise Lujala 18.10.2014 FRÖBEL-PEDAGOGIIKASTA TIETOA SUOMEEN Varhaista julkista tietoa saatiin Friedrich W A Fröbelin luomasta lastentarhapedagogiikasta: - Morgonbladetissa
LisätiedotSäilyneisyys ja arvottaminen
RAAHE 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 20.11.2007 FG Suunnittelukeskus Oy Raahen 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys 1 Säilyneisyyden
LisätiedotTehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15
Tehtaanpuiston yläasteen koulu PL 3714 00099 Helsingin kaupunki Johtokunta PÖYTÄKIRJAOTE 2016 / 4 1(3) 3.10.2016 Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Aika Maanantai 3.10.2016
LisätiedotVesimolekyylien kiehtova maailma
Vesimolekyylien kiehtova maailma Luokka-aste Oppitunti molekyylimallinnuksesta oli suunniteltu 8. luokan oppilaille. Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella kemiallista mallia ja syventää kemiallisen mallin
LisätiedotKoulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.
Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta
LisätiedotKUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä
KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa
LisätiedotAMOS ANDERSON LASIPALATSI
AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotTaideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010
Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja
LisätiedotKOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015
KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia
LisätiedotMAAILMAN PARAS KOULU LAADUKASTA ARKKITEHTUURIA ARKEEN EDUCA 2013
MAAILMAN PARAS KOULU LAADUKASTA ARKKITEHTUURIA ARKEEN EDUCA 2013 Kaisa Nuikkinen johtava arkkitehti, FT Opetusvirasto, Helsingin kaupunki 26.1.2013 Miten julkisen sektorin koulurakentamisessa uudisrakentamisessa
LisätiedotPuistolanraitin ala-asteen koulu PÖYTÄKIRJA 4/17 PL Helsingin kaupunki Johtokunta
Puistolanraitin ala-asteen koulu PÖYTÄKIRJA 4/17 PL 3513 00099 Helsingin kaupunki Johtokunta 7.12.2017 Puistolanraitin ala-asteen koulun johtokunnan kokous Aika Keskiviikko 7.12.2017 klo 18.00 Paikka Raitin
LisätiedotHuoltajakyselyn tulokset: Sepon koulu. Kevät 2018 N = 147
Huoltajakyselyn tulokset: Sepon koulu Kevät 2018 N = 147 Osa-alueiden keskiarvot järjestyksessä 10 9 8,92 8 7 6 5 4 3 2 1 5,35 5,34 5,28 5,2 5,12 5,01 4,95 4,9 4,81 4,66 4,57 5,02 *Kouluarvosana ei ole
LisätiedotProjektin perustelu ja tavoitteet
P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven
LisätiedotUuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle
7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee
LisätiedotJohtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotTelakkaranta. Helsingin uusin vanha kaupunginosa. Visualisointi.
Telakkaranta Helsingin uusin vanha kaupunginosa Visualisointi. ARKKITEHDIN TERVEHDYS Telakkaranta on se palanen, joka Helsingin keskustasta on vielä puuttunut. Telakkarannan identiteetti on vanhoissa
LisätiedotHuoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k
Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-
LisätiedotHyvä olo. Kun Matilda Hurtig kertoo koulunkäynnistään Tervaväylässä, sanat toisen huomioiminen toistuvat usein.
Oppimis- ja ohjauskeskus Tervaväylä 2012 Hyvä olo Kun Matilda Hurtig kertoo koulunkäynnistään Tervaväylässä, sanat toisen huomioiminen toistuvat usein. Lomaa omasta vammasta Opettajat perehtymässä Oikea
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 146
23.09.2015 Sivu 1 / 1 2647/10.03.02/2015 146 Lausunnon antaminen Viherlaakson koulun ja lukion perusparannus ja laajennus 4.9.2015 päivätystä hankesuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen,
LisätiedotMatkalla Liikkuvaksi kouluksi
Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen
LisätiedotVantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa
. luokkien palvelukykykysely.. Heikki Miettinen . luokkien palvelukykykysely Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen
LisätiedotAINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA
AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot
LisätiedotKoulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu
Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Toimintakulttuurin hahmottelua Mikä asia keskusteluttaa teidän koulussanne opettajia vuodesta toiseen
LisätiedotYritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua
Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten
LisätiedotOPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK
OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon
LisätiedotSuomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?
Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?
LisätiedotHelsingin kaupunki Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Puistolan peruskoulun johtokunta Pöytäkirja
Helsingin kaupunki Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Puistolan peruskoulun johtokunta Pöytäkirja 27.3.2018 JOHTOKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA: MAANANTAI 26.3.2018 KLO 18.00 19.48 PAIKKA: Puistolan peruskoulun
LisätiedotPlassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen
Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.
LisätiedotOPStuki TYÖPAJA Rauma
OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Yhteisöjen monimuotoisuus
LisätiedotSammontalo. Koulun henkilökunta
Sammontalo Koulun henkilökunta Koulun henkilökunnan kuuleminen Kysely oli avoinna 12.4.-23.4.2019 Kyselyyn tuli yhteensä 228 karttamerkintää, 55 koulun henkilökuntaan kuuluvaa vastasi ja 91 kävi tutustumassa
LisätiedotHyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä
Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä Kuinka kehitän HELPOSTI oppitunteja toiminnallisempaan suuntaan? 1.Fyysinen aktiivisuus ja koulupäivä Keskustelu - voidaanko meidän koululla samaistua
LisätiedotKuraattori- ja psykologipalvelut Turussa. Tea Kiviluoma/Johanna Käsnänen
Kuraattori- ja psykologipalvelut Turussa Tea Kiviluoma/Johanna Käsnänen 9.11.2017 Historiaa Sivistystoimeen perustettiin 2006 erityispalveluyksikkö, johon kuuluivat sekä suomenkielisen perusopetuksen kuraattorit
LisätiedotYhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.
Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille
LisätiedotLiikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto
Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto Alustuksen teemat Liikuntapalvelujen työnjako Suomessa Yksityiset yritykset ja seurat 1870-1900 Kunnat
Lisätiedottehopinta-ala 140 m2 (20x7=140)
RT 12-11055 KH X0-00494 LVI 00-10483 SIT 12-610082 Hyötyala-käsitettä käytetään rakennushankkeissa, joissa tilan tarve hankesuunnitelmassa kirjataan tilaohjelmana. Hyötyala kuvaa tilaohjelmaan kuuluvien
LisätiedotMinna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus
Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)
LisätiedotSvenska rum -lautakunta / /2014
Svenska rum -lautakunta 11.6.2014 1058/12.01.00/2014 49 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksia suomenkieliselle opetuspuolelle (kh/kv) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotPetra Tammisto, maisema-arkkitehti Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti
Aika klo 8.30 10.24 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Muut osallistujat Allekirjoitukset Puheenjohtaja Tarja Laine, kaupunkisuunnittelujohtaja, puheenjohtaja
LisätiedotVäinö Pokki, rakennuslupajaoston puheenjohtaja
Aika klo 8.30 10.30 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Hannu Jaakkola, arkkitehti Hanna Keskinen, puistosuunnittelupäällikkö
LisätiedotRakentamistapaohjeet rol-8393
IV-66-142 JA PUISTOALUETTA, SEPÄNKATU 9, AMURIN KOULUN LAAJENNUS, KAAVA NRO 8393. 23.4.2012, tark. 18.6.2012 Rakentamistapaohjeet rol-8393 A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Sanna Karppinen 1. Yleistä Nämä
LisätiedotYliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen
Yliopistouudistus Suomessa Johtaja Anita Lehikoinen 8.6.2010 Yliopistouudistuksen tavoitteet tavoitteena luoda suomalaisille yliopistoille vastaavat toimintaedellytykset kuin parhailla ulkomaisilla yliopistoilla
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Opetuslautakunta OTJ/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 31 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mari Holopaisen ym. aloitteesta vieraan kielen oppimisen varhaistamisesta HEL 2016-012068 T 00
LisätiedotKerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin
Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa
LisätiedotKoulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus
Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä
LisätiedotSuomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.
Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota
LisätiedotKallaveden lukion historia
Kallaveden lukion historia Kuopion yksityinen suomalainen tyttökoulu Kallaveden lukion juuret ulottuvat yli sadan vuoden taakse, 1870-luvulle. Kuopiossakin asunut J.V Snellman oli edellisellä vuosikymmenellä
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan
LisätiedotTämän kuvan tilalle kuva hankkeesta
Tämän kuvan tilalle kuva hankkeesta Syvälahden monitoimitalo (työnimi SYKA) Tilaaja: KOY Turun Syvälahden koulu SYVÄLAHDEN MONITOIMITALO ALLIANSSIMALLILLA JS 22.1.18 FIKSU JULKINEN RAKENTAMINEN fiksu =
Lisätiedot