TUTKIELMAN TEKO OHJEITA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKIELMAN TEKO OHJEITA"

Transkriptio

1 ISSN HELSINGIN YLIOPISTO Elintarviketeknologian laitos EKT sarja 1455 TUTKIELMAN TEKO OHJEITA 6. korjattu painos Hannu Salovaara, Kirsi Jouppila ja Tiina Kaarlehto Helsinki 2009

2 Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluva maisterin tutkielma laaditaan pääaineessa. Maisterin tutkielman tulee kohdistua tiedekunnan tehtäväalueen kannalta olennaiseen, tieteellisesti tärkeään ongelmakokonaisuuteen. Tutkielman tulee osoittaa valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa, perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja valmiutta tieteelliseen viestintään omalla tieteenalalla. Maisterin tutkielman osuus opinnoista on 40 opintopistettä. Alempaan korkeakoulututkintoon kuuluva kandidaatin tutkielma laaditaan pääaineessa. Kandidaatin tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja kykyä tieteelliseen kielenkäyttöön. Kandidaatin tutkielman laajuus on 6 opintopistettä. Ainelaitokset ja pääaineet vastaavat kandidaatin tutkielman tarkemmasta sisällöstä ja arvostelusta. Helsingin yliopiston maatalous metsätieteellisiä tutkintoja koskevat pysyväismääräykset ( ) ESIPUHE Tutkielman tulee osoittaa kykyä ja valmiutta tieteelliseen viestintään omalla tieteenalalla. Tieteellinen viestintä tapahtuu tieteellisellä asiatyylillä, joka oikeakielisyyden lisäksi edellyttää selkeyttä, tosiasioissa pitäytymistä, oikeiden kysymysten ja uusien hypoteesien asettamista ja niihin vastaamista sillä varmuudella kuin on mahdollista. Tämä ohjeisto sisältää kirjoitusohjeita ja malleja tutkielmia, raportteja ja harjoitustyöselostuksia laativille. Lisäksi on esitetty ohjeita mm. tutkimussuunnitelman laatimiseen ja seminaariesitelmien pitämiseen sekä posterin laadintaan. Kyseessä on ohjeiden kuudes painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1986, ja sen jälkeen ovat monet opettajakollegat antaneet kommentteja ja esittäneet toiveita. Tätä painosta on muokattu siten, että ohjeet soveltuisivat myös kandidaatin tutkielmien ja muidenkin opinnäytteiden laadintaan. Tähän painokseen on myös lisätty esimerkkejä kirjallisuusviitteistä mukaan lukien Internet viitteet. Tämä ohjeisto on tarkoitettu noudatettavaksi mm. elintarviketeknologian ja elintarvikekemian maisterin tutkielmissa, ja ohjeistoa noudatetaan EKT sarjassa. Ohjeet on laadittu (elintarvike)tieteellisissä julkaisuissa yleisesti noudatettavien käytäntöjen mukaisesti. Koska yleispätevä malli puuttuu, ohjeissakin on jouduttu tekemään valintoja, ja niitä joutuu tekemään jokainen kirjoittaja. Viime kädessä ohjenuorana tulee olla selkeys ja johdonmukaisuus. Yksityiskohtainen ohjeistus esimerkiksi kirjallisuusviitteiden merkitsemisessä voi aluksi tuntua tarpeettomalta, mutta jokainen, joka haluaa julkaista tutkimuksensa tieteellisessä sarjassa, joutuu noudattamaan kunkin sarjan edellyttämiä muotoseikkoja. Opinnäytteissä on tarkoitus harjaannuttaa myös tähän osaan tieteellistä viestintää. Esitämme parhaat kiitokset kaikille, jotka ovat osallistuneet tutkielman teko ohjeiden uudistustyöhön. Myös vastedes toivomme saavamme lisäys ja muutosehdotuksia (sähköposti: Toivomme ohjeiden palvelevan tutkielmien tekijöitä ja muita kirjoitusohjeiden tarvitsijoita. Helsingissä syyskuun 25. päivänä 2009 Hannu Salovaara, Kirsi Jouppila ja Tiina Kaarlehto

3 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 2 1 JOHDANTO 5 2 OPINNÄYTTEIDEN JULKAISEMINEN EKT SARJASSA EKT sarja Opinnäytteiden tulosten julkaiseminen muualla 7 3 KIRJOITUSOHJEET Sisältöä koskevia ohjeita Julkaisun nimi Tiivistelmät Esipuhe Johdannon ja tavoitteiden kirjoittaminen Kirjallisuuskatsauksen laatiminen Materiaalien ja menetelmien kuvaaminen Tulosten esittäminen Pohdinnan esittäminen Päätelmien esittäminen Ulkoasua koskevia kirjoitusteknisiä ohjeita Työn eri osien järjestys ja alaotsikot Sivun ulkoasu Taulukoiden, kuvien ja yhtälöiden esittäminen Tekstiviitteiden ja lähdeluettelon laatiminen Kielioppiohjeita Pikakertaus merkkien käytöstä Numeroiden, mittayksiköiden ja lyhenteiden taivutus ja oikeinkirjoitus Sanojen oikeinkirjoitus Vinkkejä tekstinkäsittelyohjelmien tehokkaaseen käyttöön 32 4 TOIMINTAOHJEITA MAISTERIN TUTKIELMIEN TEKEMISEEN Aiheesta sopiminen Kokeellisen osan tutkimussuunnitelman laatiminen Työpäiväkirja, palaverimuistio ja oman oppimisen päiväkirja Työpäiväkirjan pitäminen Palaverimuistion laatiminen Oman oppimisen päiväkirjan pitäminen Seminaariesitysten pitäminen Posterin tekeminen Tutkielman valmistuessa Kypsyysnäyte 39 5 KANDIDAATIN TUTKIELMAN TEKEMINEN 39 6 TUTKIELMIEN ARVIOINTIPERUSTEET 40

4 7 LOPUKSI 42 LÄHDELUETTELO 42 LIITTEET Liite 1. Tiivistelmän malli 43 Liite 2. Englanninkielisen tiivistelmän malli 44 Liite 3. Nimiösivun malli 45 Liite 4. Sisällysluettelon malli 1 46 Liite 5. Sisällysluettelon malli 2 47 Liite 6. Muistiomalli 48 Liite 7. Posterin ojenteen malli 49

5 5 1 JOHDANTO Tutkimustulosten julkaiseminen on erottamaton osa tutkimuksen tekemistä. Tutkimuksen hyödyntäminen perustuu usein tieteelliseen alkuperäisjulkaisuun, mutta se voi perustua myös muuhun kirjalliseen raporttiin. Tutkimuksen arvoa ja laatua mitataan usein julkaisuja arvioimalla. Vastaavasti opiskelussa suoritus arvioidaan usein opinnäytteiden, kuten kandidaatin ja maisterin tutkielman, ja harjoitustyöselostusten tai raporttien perusteella. Hyvään tutkimukseen kuuluu aina tulosten selkeä kirjallinen raportointi taulukoineen, kuvineen ja pohdintoineen tieteellisen viestinnän periaatteita ja muotoja noudattaen. Opinnäytteeksi tarkoitetun tutkielman edellytetään osoittavan tutkielman tekijän valmiutta tieteelliseen viestintään. Tämä merkitsee mm. tietojen esittämistä selkeästi ja jäsennellysti siten, että lukija voi viitteiden ja taulukoissa tai kuvissa esitetyn tiedon avulla seurata tekijän ajatuksenkulkua ja perusteluja. Tieteellisessä työskentelyssä, johon opinnäytetyö ja muutkin yliopistolliset raportit harjaannuttavat, tarvitaan kykyä hankkia ja käyttää tietoa niin, että sen perusteella voi johtaa uusia tuloksia, päätelmiä tai hypoteeseja. Myös kieliasun selkeys ja oikeakielisyys kuuluvat tieteelliseen viestintään. Sen jälkeen kun tämän oppaan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1986, on julkaistu paljonkin opinnäytteiden tekoon opastavia kirjoja. Tunnettuja ovat mm. Hakalan (1999), Hirsjärven ym. (2001) ja Kniivilän ym. (2007) oppaat. Tämä opas on alkuaan laadittu elintarviketieteellisiä tutkielmia varten perustettua EKT sarjaa varten. EKT sarjaa on julkaistu 1970 luvun alusta lähtien, aluksi elintarvikekemian ja teknologian laitoksen (lyhenne EKT) toimesta ja sitten vuodesta 1992 lukien elintarvikealan koulutusohjelman puitteissa. EKT sarja on säilynyt sarjan nimenä laitosten ja oppiaineiden nimimuutoksista riippumatta. EKT sarjassa ilmestyvältä julkaisulta odotetaan yhtenäistä muotoa ja ulkoasua. Tämä ohjeisto antaa mallin siitä, mitä tyyliä ja muotoa sarjan julkaisujen odotetaan noudattavan. Järkevä soveltaminen on sallittua ja välttämätöntäkin mm. sarjassa julkaistavissa väitöskirjoissa. Kirjoittaja yksin vastaa EKT sarjassa julkaistavasta tutkimuksestaan jokaista pistettä myöten ilman mitään sarjan taholta tapahtuvaa editointia. Myös kansainväliset tieteelliset sarjat edellyttävät jo käsikirjoituksilta tarkoin määrättyjen muotoseikkojen noudattamista mm. otsikoinnissa, asioiden esittämisjärjestyksessä, oikeinkirjoituksessa ja lähdeluettelon laadinnassa.

6 6 Pääosa EKT sarjan julkaisuista on elintarviketieteiden maisterin tutkielmia, ja nämä ohjeet on siten erityisesti tarkoitettu maisterin tutkielmia laativille opiskelijoille ja heidän ohjaajilleen. Ohjeita voidaan soveltaa muidenkin opinnäytteiden laadinnassa. Esimerkiksi kandidaatin tutkielmassa, joka on yleensä kirjallisuustutkimus, voidaan soveltaa näitä ohjeita otsikoinnin, tiivistelmän, johdannon, kirjallisuuskatsauksen ja päätelmien osalta. Näissä ohjeissa sovelletaan tavallisimpia tutkimuksen raportoinnin käytäntöjä, jotka ovat hyvin usein yhteneväisiä tieteellisten julkaisusarjojen ohjeiden kanssa. Kokemukset osoittavat kuitenkin, että mitkään ohjeet tuskin voivat olla täydelliset, joten useat yksityiskohdat jäävät kirjoittajan harkittaviksi. Opinnäytteen tekijältä odotetaan, että hän osaa soveltaa ohjeita. Tärkeintä on selkeys ja johdonmukaisuus. Näiden ohjeiden tavoitteena on auttaa tutkielmien ja raporttien tekijöitä esittämään tuloksensa ja ajatuksensa selkeästi tieteellisissä julkaisuissa ja käsikirjoituksissa yleisesti käytettyjä sääntöjä noudattaen. 2 OPINNÄYTTEIDEN JULKAISEMINEN EKT SARJASSA 2.1 EKT sarja EKT sarja on Helsingin yliopiston julkaisusarja, jossa julkaistaan elintarvikealan tutkimuksia ja jonka ISSN numero (International Standard Serial Number) on Sarjan päätoimittaja on professori Hannu Salovaara ja vastuuhenkilö opintoasioista vastaava amanuenssi. Pääasiassa julkaisutoiminta tapahtuu oppiaineissa ja vastuuprofessorien ohjauksessa. Painetut EKT sarjan julkaisut säilytetään laitosten lisäksi Viikin tiedekirjastossa. Lisäksi monistamo tai paino toimittaa yhden vapaakappaleen jokaisesta nimekkeestä Kansalliskirjastoon. Kaikki maisterin tutkielmat ja muut EKT sarjassa julkaistut teokset tallennetaan Helsingin yliopiston digitaaliseen arkistoon eli Heldaan (http://helda.helsinki.fi/), ja ne saavat pysyvän verkko osoitteen. Niistä maisterin tutkielmista, joita ei ole lupa julkistaa verkossa, näkyy vain tiivistelmä. EKT sarjassa julkaistut väitöskirjat ovat olleet jo vuosia saatavilla E thesis palvelussa eli Helsingin yliopiston verkkojulkaisuissa (http://ethesis.helsinki.fi/).

7 7 Maisterin tutkielma voidaan toimittaa julkaistavaksi, kun työn valvojana toimiva professori on antanut painatusluvan. Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimusten hyväksymiseen on omat menettelynsä. EKT sarjassa voidaan julkaista myös muita tieteellisin periaattein tehtyjä alkuperäistutkimuksia, kirjallisuuskatsauksia tai kongressijulkaisuja, jotka käsittelevät jotakin elintarviketieteen aluetta ja jotka lisäävät ja syventävät tietoa aiheesta. Ne voivat olla suomen, ruotsin, englannin tai saksankielisiä, ja niihin kuuluu aina englanninkielinen tiivistelmä (engl. abstract). Muiden kuin opinnäytetöiden sisällön ja muodon tarkastaa EKT sarjan päätoimittaja, joka voi käyttää apunaan asiantuntijoita. Sarjan jokainen tutkimus julkaistaan itsenäisenä nimekkeenä. Jokaisella EKT sarjan julkaisulla on oma EKT sarjanumeronsa, joka varataan EKT sarjan vastuuhenkilöltä työn valmistuessa. Maisterin tutkielmien tavanmukaisina julkaisumuotoina ovat pdf tiedosto ja A4 kokoiset tulosteet. Perinteisesti vähintään yksi tulosteista sidotetaan tummanpunaisiin koviin kansiin ja toimitetaan vastuuprofessorille eli maisterin tutkielman valvojalle ns. laitoskappaleeksi. Usein maisterin tutkielmia monistetaan useita kappaleita ja nidotaan punaisiin kartonkikansiin mm. ohjaajia varten. Yksi irtolehtikappale toimitetaan EKT sarjan vastuuhenkilölle arkistoitavaksi. Lisäkappaleiden ottamisesta on sovittava valvojan kanssa painatusluvan myöntämisen yhteydessä. Pdftiedosto toimitetaan EKT sarjan vastuuhenkilölle cd rom levykkeellä, jolle on kirjoitettu tekijän nimi, julkaisun nimen alku ja EKT sarjanumero. EKT sarjan vastuuhenkilölle toimitetaan samalla allekirjoitettuna maisterin tutkielman verkkojulkaisulupa, joka löytyy tiedostona verkkoosoitteesta Samasta verkko osoitteesta löytyvät myös maisterin tutkielman verkkojulkaisua koskevat ohjeet. 2.2 Opinnäytteiden tulosten julkaiseminen muualla Opinnäytetyön tuloksia on suotavaa julkaista esimerkiksi kansainvälisessä sarjassa tai kongressissa tutkimussuunnitelman (s. 34, kohta 10) ja ohjausryhmän keskinäisen sopimuksen mukaisesti. Työn opinnäytetausta ja laitoksen tai oppiaineen nimi on suositeltavaa mainita englanninkielisessä julkaisussa esimerkiksi seuraavasti: Jokinen T Determination of content of amorphous lactose in mixtures of amorphous and crystalline lactose [M.Sc. Thesis, in Finnish]. EKT Series Helsinki, Finland: University of Helsinki, Department of Food Technology. 75 p..

8 8 3 KIRJOITUSOHJEET 3.1 Sisältöä koskevia ohjeita Julkaisun nimi Monet lukevat julkaisusta vain sen nimen ja ratkaisevat nimen perusteella, onko aihetta tutustua lähemmin tähän julkaisuun. Julkaisun nimen tulee siksi hyvin ja täsmällisesti kuvata työn sisältöä. Hyvin laadittuun työn nimeen sisältyy muutama keskeisin avainsana. Tärkein niistä on pyrittävä sijoittamaan otsikossa ensimmäiseksi. Otsikon ja tiivistelmälomakkeen avainsanojen avulla julkaisu löytyy tietokannoista, kuten Viikin tiedekirjaston HELKA tietokannasta Tiivistelmät Maisterin ja kandidaatin tutkielmiin on liitettävä tiivistelmä, jonka tarkoituksena on antaa käsitys opinnäytetyön keskeisestä sisällöstä. Tiivistelmä on lyhyt ja ytimekäs kuvaus työn sisällöstä. Hyvässä maisterin tutkielman tiivistelmässä on usein lause tai kaksi siitä, mitä tutkielman kirjallisuusosassa käsiteltiin. Sitten kuvataan lyhyesti työn kokeellisen osan tavoite ja käytetyt, keskeiset menetelmät. Pääosa tiivistelmästä kuitenkin käsittelee saatuja tuloksia, ja erityisesti pyritään vastaamaan tavoitteessa asetettuun kysymykseen ja tuomaan esiin, mitä uutta työssä on löydetty. Loppupäätelmä voi perustua omiin tuloksiin tai niihin ja kirjallisuustutkimukseen. Kandidaatin tutkielma on kirjallisuustutkimus, ja sen tiivistelmä perustuu kirjallisuuskatsaukseen ja siitä tehtyihin päätelmiin. Myös tavoite mainitaan. Tiivistelmä on kirjoitettava täydellisinä virkkeinä, ja se täytyy voida ymmärtää perehtymättä koko tutkielmaan. Tiivistelmään ei saa sisällyttää viittauksia tai lainauksia eikä myöskään tietoja tai väitteitä, jotka eivät sisälly itse tutkimukseen. Tiivistelmän pituus on noin 200 sanaa. Tiivistelmä laaditaan lomakkeelle, joka löytyy tiedostona verkko osoitteesta Lomakkeen kohtaan Aika merkitään opinnäytetyön valmistumiskuukausi (kirjaimin) ja vuosi. Kohtaan Sivumäärä merkitään tutkielman kokonaissivumäärä nimiölehdestä liitteiden viimeiseen sivuun. Tiivistelmän yhteydessä esitetään tutkimuksen avainsanat (5 10), jotka antavat mahdollisimman tarkan käsityksen työn sisällöstä. Suomenkielisiä avainsanoja valittaessa voi käyttää apuna asiasanastoja,

9 9 joita ovat esimerkiksi Agriforest Viikin tiedekirjaston asiasanasto, joka löytyy verkkoosoitteesta db.helsinki.fi/agri/agrisanasto/welcome.html, ja YSA Yleinen suomalainen asiasanasto verkko osoitteessa Avainsanoihin kannattaa valita myös laajempia aiheeseen liittyviä termejä. Säilytyspaikaksi merkitään Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto, Helda, kun maisterin tutkielma julkaistaan verkossa, ja Viikin tiedekirjasto, jos maisterin tutkielmaa ei julkaista verkossa. Kohdassa Muita tietoja ilmoitetaan tutkielman EKT sarjanumero. Mikäli tutkielma on luottamuksellinen, tiivistelmässä ei esitetä luottamuksellisia tietoja ja kohdassa Muita tietoja mainitaan myös päivämäärä, jolloin työ tulee julkiseksi (tällöin tutkielma julkaistaan verkossa tai lähetetään Viikin tiedekirjastoon) käyttäen ilmaisua Julkinen Tiivistelmän malli on liitteessä 1. Maisterin tutkielman tekijä laatii myös englanninkielisen tiivistelmän (engl. abstract). Julkaisun englanninkielistä nimeä muodostettaessa ja avainsanoja valittaessa voi käyttää apuna AGROVOC Thesaurus sanastoa verkko osoitteessa ja Agriforest Viikki Science Library electronic thesaurus sanastoa, joka löytyy samasta verkko osoitteesta kuin Agriforest Viikin tiedekirjaston asiasanasto (valitaan Agriforest in English ). Lisäksi voi käyttää vapaita termejä kuvaamaan tutkielman sisältöä. Avainsanoihin kannattaa valita myös laajempia aiheeseen liittyviä termejä. Maisterin tutkielman tekijä huolehtii englanninkielisen tiivistelmän kielentarkastuksesta saatuaan siihen luvan valvojaltaan. Englanninkielisten tiivistelmien kielentarkastus voi tapahtua laitoksen kustannuksella. Englanninkielisen tiivistelmän malli on liitteessä Esipuhe Esipuheessa todetaan työn hallinnollinen tausta, kuten tutkimuksen tyyppi (maisterin tutkielma, väitöskirja, kirjallisuuskatsaus), aloitteentekijä, rahoittaja, suorituspaikka ja aika sekä ohjausryhmän jäsenet (valvoja, ohjaaja[t] jne.). Sen lopussa esitetään kiitokset ohjaajille ja muille työtä tukeneille kirjoittajan valinnan mukaan. Esipuhe sijoitetaan omalle sivulleen Johdannon ja tavoitteiden kirjoittaminen Johdannossa kuvataan tutkimuksen yleiset lähtökohdat ja perustelut. Yleisten lähtökohtien esittelyn tulee olla melko tiivis ja tekstin edetä joustavasti ja nopeasti tutkimuksen olennaisimpaan kysymyksenasetteluun sekä teoreettiselta että käytännölliseltä kannalta. Johdannon suositel

10 10 tava pituus on korkeintaan kymmenesosa koko tutkimuksen pituudesta, maisterin tutkielmissa kuitenkin yleensä noin kaksi sivua ja kandidaatin tutkielmissa noin yksi sivu. Johdannossa pitää lyhyesti viitata muutamaan kirjoittajan aivan keskeisimmäksi katsomaan lähteeseen, joiden avulla lukija voi päästä aiheen ytimeen. Usein on luonnollista, että nämä samat viitteet tulevat esiin myös varsinaisessa kirjallisuuskatsauksessa, samoin kuin pohdinnassa. Tutkimuksen tavoitteet kirjoitetaan selkeästi ja yksilöityinä johdannon viimeiseksi kappaleeksi imperfektiä käyttäen. Myös kirjallisuustutkimuksen tavoite ja näkökulma kirjoitetaan näkyviin. Kokeellisen tutkimuksen tavoitteet kirjataan tässä lyhyesti; seikkaperäisemmin ne kuvataan kokeellisen osan alussa. On syytä korostaa tavoitteiden määrittelyn tärkeyttä ei vain kokeellisen työn toteutuksen kannalta vaan myös kirjoitusotteen ja kirjoittamisen sujuvuuden kannalta. Näistä syistä johdannon ensimmäinen versio kannattaa kirjoittaa varsin varhaisessa vaiheessa Kirjallisuuskatsauksen laatiminen Kirjallisuustutkimuksen tavoitteena on selvittää ongelman teoreettinen tausta ja mahdolliset ratkaisut aiemmin julkaistun aineiston perusteella. Opinnäytetutkimuksen kirjallisuuskatsaus jakautuu usein muutaman alaotsikon alle. Näistä yksi voi käsitellä esimerkiksi tutkittavan aiheen kemiallisia tai biologisia perusteita, toinen käytännön sovelluksia ja tuloksia ja kolmas käytettävissä olevia tutkimusmenetelmiä. Kulloistakin teemaa tulee käsitellä käyttäen harkiten kirjallisuutta ja pyrkien tieteellisesti mahdollisimman syvälliseen pohdintaan, jotta ilmiöt voitaisiin selittää tieteellisin perustein ja suurein. Tutkimusote ja tieteellisen käsittelyn syvällisyys ovat tärkeitä opinnäytteen arviointiperusteita. Tekijän on usein täydennettävä perustietojaan alan perusteoksista, jotta hän ymmärtäisi ilmiön luonteen ja voisi luotettavasti referoida eli esittää tiivistäen ja omin sanoin alkuperäisjulkaisuja. Tällainen perustietojen muistiinpalauttaminen ei välttämättä näy kirjallisuuskatsauksessa tekstinä tai edes viitteinä. Usein tiedetään jo ennalta, että kirjallisuudesta löytyy varsin niukasti tietoja opinnäytetyön kohteena olevasta rajatusta aiheesta. Kirjallisuustutkimuksen tavoitteena on tällöin kuvata ongelman taustalla oleva ilmiö, tutkimusmateriaalin ominaisuudet ja kysymykseen tulevat tutkimusmenetelmät sekä se, miten mahdollinen vastaava ongelma on ratkaistu jollakin lähialalla ja millaisia teoreettisia ja käytännöllisiä ratkaisuvaihtoehtoja näyttäisi kirjallisuuden perusteella löytyvän.

11 11 Kirjallisuustutkimus tehdään ohjausryhmän kanssa sovittua sisällysluetteloa noudattaen ja sitä tarpeen mukaan muokaten. Aiheen kannalta tärkeät julkaisut on hankittava, luettava ja esiteltävä tutkimuksen kannalta olennaisilta osilta. Kustannuksia aiheuttavista julkaisujen hankinnoista on sovittava ohjausryhmän kanssa. Jos lähteenä käytetään katsausartikkelia (engl. review), on hyvä muistaa, että sen näkökulma voi olla subjektiivinen, esimerkiksi tiettyä koulukuntaa painottava. Toisaalta tällaisessa katsauksessa on ehkä esitetty alkuperäisissä julkaisuissa esitettyjen tulosten perusteella tehtyjä päätelmiä, joita ei ole alkuperäisissä julkaisuissa. Maisterin tutkielmaan sisältyvän kirjallisuuskatsauksen pituus on yleensä noin 25 sivua ja kandidaatin tutkielmaan sisältyvän kirjallisuuskatsauksen sivua. Aikamuotona kirjallisuuskatsauksessa käytetään imperfektiä, koska se useimmiten johtaa täsmällisimpään ilmaisuun. Johdannossa ja hyvin yleisiä päätelmiä tehtäessä samoin kuin yleisesti tunnettuja määritelmiä ja luonnonlakeja tms. seikkoja esitettäessä voi kuitenkin tarvittaessa käyttää preesensiä ja perfektiä. Kirjallisuustutkimusta on usein syytä päivittää työn edistyessä ja kokeellisen osan tuloksia pohdittaessa. Asian käsittelyssä tulee näkyä oman tutkimusaiheen näkökulma, oma tutkimusote. Jo tämä seikka useimmiten estää sen, että jonkun toisen luoma teksti sellaisenaan soveltuisi käytettäväksi. Jonkun toisen kirjoittaman tekstin tai sen osien esittäminen omanaan on luvatonta lainaamista (engl. plagiarism), ja se on ehdottomasti kielletty. Opinnäytteissä voi harkiten käyttää suoria lainauksia, mutta ne on merkittävä aina lainausmerkein ja niiden viite on laitettava lainauksen yhteyteen. Suoria lainauksia kannattaa käyttää hyvin harvoin, mutta esimerkiksi jokin määritelmä voi olla järkevää esittää suorana lainauksena Materiaalien ja menetelmien kuvaaminen Tutkimusmateriaalit ja menetelmät (engl. materials and methods) pitää kuvata huolellisesti. Materiaalien alkuperä, reagenssien valmistajat ja joskus jopa valmistuserän numero tulee kirjata. Usein materiaalin kuvaamiseksi on tehtävä joitakin perusanalyysejä, kuten kosteus tai proteiinipitoisuuden määrityksiä, luokiteltava materiaali ryhmiin tai tehtävä esikokeita. Nämä tiedot on usein luontevampaa esittää Materiaalit ja menetelmät luvussa kuin Tulokset luvussa, jotta työn varsinaiset tulokset saadaan paremmin esiin. Menetelmien kuvaaminen voidaan otsikoida käyttäen esimerkiksi ilmaisua Ravintokuitupitoisuuden määrittäminen, jotta vältetään mahdollinen sekaannus, jos tuloksissa halutaan käyttää otsikkoa Ravintokuitupitoisuus. Identtisen otsikon käyttöä eri luvuissa on syytä välttää.

12 12 Tieteellisessä julkaisussa menetelmät kuvataan yleensä kirjallisuuteen viitaten. Kansainvälisissä julkaisusarjoissa tutkimusmenetelmien kuvaamiseen riittää viittaus kirjallisuuteen, mutta tutkielmissa menetelmät on tarpeen kuvata yksityiskohtaisesti. Tämä koskee erityisesti omassa työssä kehitettyjä uusia menetelmiä tai menetelmien uusia sovelluksia. Menetelmät ja niiden muunnokset kuvataan niin tarkasti, että samaa menetelmää voivat muutkin myöhemmin käyttää ja viitata siihen. Monet maisterin tutkielmat saattavat olla pitkään tärkeitä juuri menetelmien kuvaamisen vuoksi. Maisterin tutkielmaansa laativan on syytä keskustella menetelmien kuvaustavasta työnsä ohjaajan ja valvojan kanssa. Menetelmän teknisen kuvauksen lisäksi tutkielmissa on usein syytä perustella keskeisten menetelmien valinta ja samalla arvioida valitun menetelmän erityiset edut ja mahdolliset rajoitukset. Tämä käsittely voi joskus olla myös osa pohdintaa. Samoin täytyy kuvata mittaustulosten luotettavuuden varmistamiseen käytetyt tekniikat, kuten standardien ja vertailumateriaalien käyttö, sekä tilastolliset tulosaineiston luotettavuutta testaavat menetelmät. Haastattelu ja kyselytutkimuksissa on perustellen selostettava tiedonkeruussa ja tulosten analysoinnissa käytetyt ratkaisut. Maisterin tutkielmasta on käytävä ilmi mm. haastattelun tai kirjallisen kyselyn sisältö ja tutkimustapa, tutkimuksen kohderyhmä ja vastaajat sekä tutkimusajankohta. Kysely tai haastattelulomake kuuluu yleensä tutkielman liitteeksi Tulosten esittäminen Tulokset (engl. results) ja pohdinta (engl. discussion) esitetään maisterin tutkielmissa kumpikin omassa luvussaan. Tämä lisää selkeyttä ja painottaa pohdintaa, jossa omat tulokset asetetaan suurempaan kokonaisuuteen. Tutkimuksessa saadut tulokset on esitettävä sekä sanallisesti että taulukoiden tai kuvien avulla. Samaa aineistoa ei tule esittää sekä kuvana että taulukkona. Omien tulosten tarkastelu ja keskinäinen vertailu on yleensä Tulokset lukuun kuuluvaa. Pohdinnasta on kyse silloin, kun tuloksia verrataan muiden saamiin tuloksiin tai kun arvioidaan tuloksiin johtaneita syitä ja samalla arvioidaan käytettyjen mittausmenetelmien luotettavuutta. Lukija ei saa joutua uskomaan tuloksia pelkästään tekstissä esitetyn väitteen perusteella, vaan hänelle on osoitettava tosiasiat numeroaineiston tai siihen perustuvien kuvien avulla. Joskus on hyvä aloittaa toteamalla lyhyesti perushavainnot, joilla mm. osoitetaan saatujen tulosten olevan suuruusluokaltaan oikeita ja mittaustarkkuudeltaan luotettavia. Tämän jälkeen edetään tutkimuk

13 13 sen varsinaisiin uusiin tuloksiin, vertaillaan eri menetelmillä saatuja havaintoja ja esitetään painokkaasti ne havainnot, jotka vastaavat tutkimuksen tavoitteissa asetettuihin kysymyksiin ja tukevat tai kumoavat asetettua hypoteesia. Toinen tapa on nostaa ensimmäiseksi esiin oman työn sellaiset keskeisimmät tulokset, joilla on erityinen uutuusarvo. Jälleen lukijalle on esitettävä faktat ja vain ne. Omia tuloksia ei saa kaunistella, mutta ei niitä myöskään pidä vähätellä Pohdinnan esittäminen Pohdinta (engl. discussion) on kirjoittajan keskustelua hänen saamiensa tulosten merkityksestä ja suhteesta aiemmin tunnettuun. Pohdinta on tutkimuksen ja tutkielman tärkein ja samalla vaativin osa: se osoittaa aiheen hallinnan. Pohdinnan syvällisyys ja selkeys ovat niitä kriteerejä, joilla tutkielman arvo punnitaan. Pohdinnassa tarkastellaan omia tuloksia asetettujen tavoitteiden ja aiempien, julkaistujen tutkimusten ja muun luotettavan tiedon tai perusteltujen hypoteesien luomaa taustaa vasten. Omia tuloksia verrataan aiemmin julkaistuihin tuloksiin ja pohditaan eroja ja luotettavuutta kriittisesti, menetelmäkritiikkiä unohtamatta. Jo aiemmin johdannossa ja kirjallisuuskatsauksessa mainituilla keskeisimmillä kirjallisuusviitteillä on tällöin jälleen käyttöä. Lukijan tulee saada selkeä kuva siitä, miten nyt saadut tulokset sopivat aiempien tutkimusten antamaan kuvaan ja miten tekijä arvioi omien tulostensa luotettavuutta ja niiden kykyä selittää tutkittavaa ilmiötä. Joskus tarkastelussa tarvitaan myös näkökulmia ja tietolähteitä, jotka saattavat olla jonkin verran sivussa omasta alasta. Pohdinnan tehtävä on myös tuoda esiin, mitä saadut tulokset merkitsevät ja mikä niissä on uutta. Käsittelyssä voidaan ensin tuoda esiin tällainen uusi tulos ja sitten kuvata, mitä uutta tulokseen sisältyy ja miksi tulos on merkittävä. Pohdinnassa voi myös esittää uusia tulkintoja ja uusia hypoteeseja edellyttäen, että ne perustellaan loogisesti ja aiempaan tietoon tukeutuen ja että ne selvästi tuodaan esille kirjoittajan omina ajatuksina. Tekstin luettavuuden ja selkeyden lisäämiseksi on varsinkin pohdinnassa eduksi osoittaa asioiden suhteet esimerkiksi ilmaisuilla odotetusti, sitä vastoin, samoin, kun taas ja kuitenkin, joilla osoitetaan lukijalle tärkeimmät havainnot ja ajatukset sekä niiden suhteet: mistä jokin ilmiö johtuu, mitä siitä seuraa, mikä sitä edelsi, oliko se odotuksenmukaista vai vastaista jne. Selkeyttä lisää myös kokoavien lauseiden tai kappaleiden käyttö asiakokonaisuuksien käsittelyn päätteeksi. Pohdinnan tulee tukea tutkimuksesta tehtäviä päätelmiä.

14 Päätelmien esittäminen Tutkielman viimeisessä luvussa esitetään tärkeimmät tuloksiin perustuvat päätelmät (engl. conclusions). Monet lukevat julkaisusta päätelmät heti kiinnostuttuaan työstä sen nimen perusteella. Päätelmissä vastataan työn tavoitteissa asetettuihin kysymyksiin. Maisterin tutkielmassa päätelmien on perustuttava työssä saatuihin ja tutkielmassa esitettyihin tuloksiin ja pohdintaan. Itse asiassa samat päätelmät on esitetty jo aiemmin pohdinnan yhteydessä yksityiskohtaiseen tulosaineistoon tukeutuen nyt ne esitetään kokoavasti uudestaan, mahdollisesti hiukan toisin ryhmiteltynä ja kenties toisin sanoin. Kun päätelmä perustuu kirjallisuustutkimuksen tulokseen, kuten kandidaatin tutkielmassa, se on tuotava selkeästi esiin. Päätelmien yhteydessä voi myös esittää suositukset toimenpiteiksi sekä näkemyksen siitä, miten ongelman ratkaisuun tähtäävää tutkimusta voitaisiin jatkaa. 3.2 Ulkoasua koskevia kirjoitusteknisiä ohjeita Työn eri osien järjestys ja alaotsikot Maisterin tutkielman tekstin osuuden (johdannosta päätelmiin) ohjeellinen kokonaispituus on sivua. Tutkielman eri osien järjestys on seuraava: 1. nimiösivu (liite 3) 2. tiivistelmä (liite 1) 3. englanninkielinen tiivistelmä (liite 2) 4. esipuhe 5. sisällysluettelo (liitteet 4 5) 6. johdanto 7. kirjallisuuskatsaus 8. kokeellinen tutkimus (materiaalit ja menetelmät, tulokset, pohdinta) 9. päätelmät 10. lähdeluettelo 11. liitteet. Nimiösivu kopioidaan monistettaessa myös kartonkikanneksi. Sivunumeroiden laskeminen aloitetaan nimiösivulta ja juokseva numerointi ulotetaan työn loppuun saakka siten, että myös liitteisiin kuuluvat sivut sisältyvät työn kokonaissivumäärään. Sivunumerot kirjoitetaan näkyviin sivun ulompaan yläkulmaan johdannon ensimmäiseltä sivulta alkaen. Liitteissä voidaan juoksevan sivunumeroinnin lisäksi käyttää omaa numerointia, esimerkiksi Liite 1, sivu 1(3) osoittamaan kolmisivuisen liitteen ensimmäistä sivua.

15 15 Alaotsikot numeroidaan hierarkkisesti, esimerkiksi 2, 2.2, Viimeistä jaottelua osoittavan numeron jäljessä ei käytetä pistettä. Neljä numeroa käsittävä sarja, kuten , alkaa olla jo vaikea hahmottaa eikä siis ole suositeltava selkeyteen pyrittäessä. Koska neljännen tason alaotsikoita kuitenkin usein tarvitaan, ne voi tehdä alleviivaamalla otsikko kappaleen alkuun. Nämä alaotsikot voivat näkyä sisällysluettelossa ilman sivunumeroa (liite 4). Saman otsikkotason otsikoita on oltava aina vähintään kaksi Sivun ulkoasu Kirjoittaja vastaa julkaisun ulkoasusta. Monistettavat EKT sarjan julkaisut laaditaan kopiointivalmiiksi pdf tallennusmuotoon. A4 arkin sisäreunaan jätetään 3 cm:n marginaali nidonta ja sidontavaraksi ja ulkoreunaan jätetään 2,5 cm:n marginaali. Sivun ylä ja alareunaan jätetään 2 cm:n marginaalit. Sivunumerot sijoitetaan sivun ulompaan yläkulmaan. Tutkielmat kirjoitetaan rivivälillä 1,5, ja molemmat reunat tasataan. Tavutusta kannattaa käyttää pitkien sanavälien estämiseksi (tavutusehdotuksen voi tehdä painamalla samanaikaisesti Ctrl ja yhdysmerkki). Tutkielmassa käytettävä merkkilaji on Times New Roman tai vastaava ja pistekoko 12. Taulukko otsikoissa, kuvateksteissä ja jaotelmissa voidaan käyttää pistekokoa 10 ja riviväliä Taulukoiden, kuvien ja yhtälöiden esittäminen Kokeellisessa tutkimuksessa saadut tulokset esitetään usein selkeinä taulukoina ja kuvina, joita on voitava ymmärtää ilman perehtymistä tekstiin. Jokaista taulukkoa ja kuvaa on kuitenkin käsiteltävä myös tekstissä: kustakin on kerrottava sen keskeisin sisältö. Taulukot ja kuvat sijoitetaan lähelle niitä koskevaa tekstiä. Saman aineiston voi esittää vain joko taulukkona tai kuvana. Tutkielmassa on usein tarkoituksenmukaista, että tausta aineisto kuten kuvan tai taulukon ns. raakadata ja tilastolliset analyysit esitetään liitteinä, joihin tekstissä, taulukko otsikossa, taulukon alaviitteessä tai kuvatekstissä viitataan. Taulukot, kuvat ja yhtälöt numeroidaan juoksevasti arabialaisin numeroin kautta koko tutkielman kukin omana numerosarjanaan ja niihin on viitattava tekstissä (esimerkiksi taulukko 1 tai kuva 1).

16 Taulukko 1. Avramin yhtälön parametrien k ja n arvot pakkas ja sumutuskuivatulle laktoosille, jota säilytettiin eri suhteellisissa kosteuksissa eri lämpötiloissa, jolloin lämpötilaero (T T g ) säilytyslämpötilan (T) ja lasisiirtymälämpötilan (T g ) välillä vaihteli (Jouppila 2006). Laktoosin kiteytymistä tutkittiin ajan funktiona röntgendiffraktometrillä (intensiteetti 20 :n 2θ heijastuskulmalla). Materiaali (viite) Suhteellinen kosteus (%) T ( C) T T g ( C) Avramin yhtälön parametrien arvot k (h 1 ) n Pakkaskuivattu laktoosi ( , ,2 (Jouppila ym. 1998) , , , ,50 Pakkaskuivattu laktoosi ( , ,4 (Biliaderis ym. 2002) , , , , , ,1 Pakkaskuivattu laktoosi ( , ,8 (Haque ja Roos 2005) , , , ,46 Sumutuskuivattu laktoosi ( , ,9 (Haque ja Roos 2005) , , , ,45 1) T T g arvot laskettiin Gordon Taylor yhtälön avulla saaduista T g arvoista. 2) T T g arvot laskettiin DSC laitteella määritetyistä T g arvoista. 3) T T g arvot saatiin M.K. Haquelta ja Y.H. Roosilta (henkilökohtainen tiedonanto, 2005). 16 Taulukko otsikot ja kuvatekstit laaditaan selkeiksi. Ne voidaan kirjoittaa pistekoolla 10 ja rivivälillä 1. Kuvatekstien ja taulukko otsikoiden lopussa voi käyttää pistettä, vaikka kysymyksessä ei olisi kokonainen virke. Jos pisteen käyttöön päädytään, on pistettä käytettävä kuvateksteissä ja taulukoissa johdonmukaisesti kautta tutkielman. Taulukko otsikko kuuluu taulukon yläpuolelle sarakkeiston ulkopuolelle (taulukko 1), kun taas kuvateksti kuuluu kuvan alapuolelle (kuva 1). Tarvittaessa taulukoissa voi käyttää selventäviä alaviitteitä (taulukko 1). Kirjallisuuskatsauksessa esitettävien taulukoiden ja kuvien lähdeviite on mainittava taulukko otsikossa, taulukon alaviitteissä tai kuvatekstissä. Kokoomataulukoissa käytetään usein viitesaraketta. Vieraskielisestä julkaisusta poimitun taulukon taulukko otsikko ja tekstit sekä kuvan kuvateksti ja tärkeimmät sanat, kuten asteikkojen nimet, on käännettävä tutkielmassa käytettävälle kielelle (kuva 1). Yleensä kuvat on hyvä tallentaa jpg tai gif muodossa. Kannattaa testata, mikä tallennusmuoto tuottaa hyvälaatuisen kuvan mutta pienen tiedostokoon. Kuvien eri tallennusmuodot tuottavat hyvinkin erikokoisia tiedostoja.

17 17 Vesipitoisuus (g/100 g kuiva ainetta) Water content (g/100 g of solids) Time (h) Aika (h) Kuva 1. Pakkaskuivatun laktoosin vesipitoisuus 25 C:n lämpötilassa eri suhteellisissa kosteuksissa: 54 ( ), 66 ( ), 76 ( ) ja 85 % ( ) (Jouppila ym. 2008) Omia tuloksia esittävien kuvien ja taulukoiden tärkein tehtävä on oikean tiedon välittäminen lukijalle. Kuvaa muokatessa pitää etsiä hyvin erottuvat merkit, viivat ja kuvioinnit, jotka erottuvat myös mustavalkotulosteissa ja valokopioissa. Tummennettua taustaa tai vaakaviivoitusta ei kannata käyttää kuvassa. Akselien ja niiden asteikon valintaan on kiinnitettävä huomiota luettavuuden ja selkeyden takaamiseksi. Asteikon on hyvä alkaa nollasta aina, kun se on selkeä vaihtoehto. Jos asteikko ei ala nollasta, se on osoitettava selkeästi. Tilastomatemaattisin menetelmin todettujen erojen osoittamiseen taulukoissa voi käyttää tähtimerkkejä siten, että yksi tähti (*) vastaa tasoa p 0,05; kaksi tähteä (**) tasoa p 0,01 ja kolme tähteä (***) tasoa p 0,001. Taulukoissa ja yksittäisten tulosten yhteydessä tekstissä voi esittää havaitun merkitsevyystason tarkan arvon, jolloin tähtiä ei merkitä. Kun varianssianalyysin tms. tuloksia esitetään taulukoissa tilastollisesti merkitsevien erojen osoittamiseen, käytetään lukuarvoon liitettyjä pieniä kirjaimia osoittamaan, mitkä arvot poikkeavat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi (esimerkiksi 2,45a; 3,07b). Merkinnät selitetään kunkin taulukon alaviitteessä. Taulukot ja niiden sarakeotsikot rajataan vaakasuorin viivoin. Pystysuorat viivat eivät kuulu tieteellisten julkaisujen käytäntöön (taulukko 1). Keskenään vertailtavat luvut pyritään esittämään samalla rivillä, koska rinnakkain olevia lukuja on helpompi verrata kuin allekkain olevia. Suurien, laajoja numeroaineistoja sisältävien taulukoiden esittämistä tekstin yhteydessä on kuitenkin vältettävä ja harkittava taulukon jakamista tai aineiston esittämistä liitteessä.

18 18 Yhtälöiden kirjoittamiseen kannattaa käyttää tekstinkäsittelyohjelmien kaavaeditoreja. Merkkien (esimerkiksi +,, :, [parempi kuin x], =) molemmin puolin tulee välilyönti. Esimerkkinä on Gordon Taylor yhtälö (1), jossa T g on seoksen lasisiirtymälämpötila, w 1 ja w 2 ovat ainesosien 1 ja 2 massaosuudet, T g1 ja T g2 ovat ainesosien 1 ja 2 lasisiirtymälämpötilat ja k on vakio. T g w T + kw T 1 g1 2 g2 = (1) w1 + kw Tekstiviitteiden ja lähdeluettelon laatiminen Toisten tutkijoiden julkaisemien tulosten käyttäminen tutkielmassa edellyttää huolellista lähdeviitteiden käyttöä sekä tekijänoikeuksien että tietojen saatavuuden vuoksi. Myös kokeellisessa työssä käytettyjä menetelmiä tai niiden uusia sovelluksia kuvattaessa lähdeviitteiden huolellinen käyttö on tarpeen, jotta muutkin voisivat myöhemmin tarvittaessa käyttää samaa menetelmää ja viitata siihen. Kullakin julkaisusarjalla on yleensä oma tekstiviitteiden ja lähdeluettelon esittämistapansa. EKTsarjassa käytetään Journal of Food Science julkaisusarjan ohjeita, jotka löytyvät verkkoosoitteesta suomenkieliseen tekstiin soveltaen. Tekstiviitteiden hallintaan kannattaa käyttää Refworksviitteidenhallintaohjelmaa, johon Viikin tiedekirjasto on luonut EKT sarjatyylin. Refworksin avulla voi tehdä tekstiviitteet ja lähdeluettelon. Refworksistä löytyy lisätietoa Viikin tiedekirjaston verkkosivuilta (http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/koulutus/refworks.pdf). Tekstiviitteet. Tekstissä lähdeviitteestä mainitaan tekijän sukunimi ja julkaisuvuosi, esimerkiksi Roosin (1995) mukaan, Roos (1995) totesi tai (Roos 1995, 2003) (huom. viittaus tekijän kahteen eri julkaisuun). Kun tekijöitä on kaksi, molempien sukunimet mainitaan, esimerkiksi Mikolan ja Jonesin (2000) mukaan, (Mikola ja Jones 2000) tai (Haque ja Roos 2004a,b) (huom. viittaus kahteen näiden tekijöiden samana vuonna julkaistuun artikkeliin). Kun tekijöitä on kolme tai useampia, mainitaan vain ensimmäisen tekijän sukunimi ja tämän jälkeen ym., esimerkiksi Loposen ym. (2007) mukaan tai (Loponen ym. 2007). Jos tekstissä viitataan useaan julkaisuun samassa virkkeessä, viitteet mainitaan aikajärjestyksessä puolipisteellä toisistaan erotettuina, esimerkiksi (Mikola ja Jones 2000; Loponen ym. 2007). Jos samaan viitteeseen viitataan useammassa peräkkäisessä virkkeessä, viite on mainittava vain ensimmäisessä

19 19 virkkeessä ja seuraavat virkkeet on kirjoitettava siten, että lukija ymmärtää kirjoittajan käyttävän edelleen samaa lähdettä. EKT sarjassa ei käytetä viittaustapaa, jossa useampaan virkkeeseen tai koko kappaleeseen viitataan takautuvasti kirjoittamalla viite pisteen jälkeen kappaleen loppuun. Standardimenetelmiin tai viranomaisiin voi tekstissä viitata vastaavalla tavalla kuin henkilöihin, esimerkiksi (AOAC 1990). Viranomaisen tai organisaation koko nimi on mainittava lähdeluettelossa. Standardimenetelmän numero on kerrottava tekstissä, kuten käytettiin AACCmenetelmää (AACC 2000). Säädöksestä on mainittava sen nimi, antamispäivämäärä ja numero. Toisen julkaisun kautta tapahtuvia viittauksia on vältettävä on pyrittävä tutustumaan alkuperäiseen lähteeseen. Käytettäessä lähteenä katsauksessa esitettyjä taulukoita ja kuvia, joihin on koottu monen alkuperäisen julkaisun tuloksia, viittaus alkuperäiseen lähteeseen ei ole välttämätön. Vakiintuneiden viittausten (kuten viittaus Arrheniuksen yhtälöön, Raoultin lakiin ja Maillardreaktioon) osalta alkuperäistä lähdettä ei tarvitse välttämättä hankkia eikä merkitä lähdeluetteloon. Esimerkiksi Maillard reaktion osalta ei tarvitse tehdä viittausta alkuperäiseen lähteeseen: Maillard LC Action des acides amines sur les sucres: Formation des melanoidines par voie methodique. CR Hebd Seances Acad Sci 154: Jos kirjoittajan mielestä on välttämätöntä viitata alkuperäiseen julkaisuun mutta hän ei ole voinut tutustua siihen, lähdeviittaus on tehtävä toisen julkaisun kautta. Tällöin on mainittava sekä työssä käytetty lähde että alkuperäinen lähde. Alkuperäinen lähde esitetään tekstissä tekstiviitteenä (esimerkiksi Suppleen (1926) mukaan ) ja lähdeluettelossa tavalliseen tapaan (esitystapa kuvattu alla), mutta lisäksi lähdeluettelossa ilmoitetaan Viite julkaisusta: ilmaisun jälkeen käytetyn lähteen viitetiedot: Supplee GC Humidity equilibria of milk powders. J Dairy Sci 9: Viite julkaisusta: Jouppila K Mono and disaccharides: selected physicochemical and functional aspects. Teoksessa: Eliasson AC, toim. Carbohydrates in food. 2. p. Boca Raton, FL, USA: CRC Press. s Internet viittauksia ei suosita tieteellisessä tekstissä lähteen epävarman pysyvyyden takia. Jos lähde kuitenkin on oleellinen eikä painettua materiaalia ole saatavilla, viitataan lähteeseen kuten kirjalliseen materiaaliin (esimerkiksi Euroopan Yhteisössä uuselintarvikkeet ja niiden hyväksymismenettely on tarkoin säädelty (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus [EY] N:o 258/ ). ). Tällöin lähdeluettelossa voidaan antaa asianmukainen verkkoosoite tai virallisen lehden sivunumerotiedot. Internet viitteestä lähdeluettelossa kerrotaan

20 20 verkko osoite, josta materiaali on haettu ja tulostettu, ja tulostuspäivämäärä. Tulostuspäivämäärää ei tarvita, jos kyseessä on sähköinen julkaisu, jolloin otsikon perään merkitään [sähköinen julkaisu], tai julkaisu, jolla on pysyvä verkko osoite, kuten Helsingin yliopiston väitöskirjat ja maisterin tutkielmat. Lähdeluettelon laatiminen. EKT sarjassa viitejulkaisut kirjoitetaan lähdeluetteloon aakkosjärjestykseen ensin ensimmäisen tekijän sukunimen ja etunimen alkukirjaimen mukaan, sitten toisen tekijän sukunimen ja etunimen alkukirjaimen mukaan jne. Saman tekijän julkaisut laitetaan aikajärjestykseen, ja saman tekijän samana vuonna ilmestyneet julkaisut erotetaan toisistaan julkaisuvuoteen liitetyin pienin kirjaimin. Samoin toimitaan, kun tekijöitä on kaksi. Kun tekijöitä on kolme tai useampia ja ensimmäinen tekijä ja julkaisuvuosi ovat samoja, tulee julkaisuille sama tekstiviite, vaikka muut tekijät eivät olisi samoja. Tällöin on huolehdittava siitä, että lukija erottaa tekstiviitteestä esimerkiksi julkaisuvuoteen liitetyn pienen kirjaimen avulla, mikä lähdeviite on kulloinkin kysymyksessä. Standardimenetelmiin viitattaessa merkitään tekijäksi menetelmän julkaissut organisaatio (lyhenne ja koko nimi) ja sen jälkeen muut tarvittavat tiedot. Kausijulkaisujen nimien lyhenteet kannattaa tarkistaa esimerkiksi verkko osoitteesta Alla on esimerkkejä erityyppisten julkaisujen lähdeviitteiden merkitsemisestä. Lähdeluettelo kirjoitetaan pistekoolla 10 ja rivivälillä 1 käyttäen molempien reunojen tasausta. Viitteiden välissä on tyhjä rivi. Alkuperäisartikkelit ja katsaukset kausijulkaisuissa: Tekijä(t). Vuosi. Artikkelin otsikko. Kausijulkaisun nimi vuosikerran numero (lehden numero):sivunumerot. Huom. lehden numeron voi jättää pois, jos kyseisessä kausijulkaisussa on jatkuva sivunumerointi vuosikerroittain (engl. volume). Biliaderis CG, Lazaridou A, Mavropoulos A, Barbayiannis N Water plasticization effects on crystallization behavior of lactose in a co lyophilized amorphous polysaccharide matrix and its relevance to the glass transition. Int J Food Prop 5(2): Haque MK, Roos YH. 2004a. Water plasticization and crystallization of lactose in spray dried lactose/protein mixtures. J Food Sci 69(1):FEP23 9. Haque MK, Roos YH. 2004b. Water sorption and plasticization behavior of spray dried lactose/protein mixtures. J Food Sci 69(8):E Haque MK, Roos YH Crystallization and X ray diffraction of spray dried and freeze dried amorphous lactose. Carbohydr Res 340(2): Jouppila K, Kansikas J, Roos YH Crystallization and X ray diffraction of crystals formed in waterplasticized amorphous lactose. Biotechnol Prog 14(2): King MJ, Cliff MA, Hall JW Comparison of projective mapping and sorting data collection and multivariate methodologies for identification of similarity of use of snack bars. J Sensory Stud 13:

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutki 2 12.3.2014 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus tieteellisen raportin

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla

Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 17.3.2017 FYSA291&XYHM004 luentokalvosarja 6 1 Oppimistavoitteet

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle. 3.11.2015 FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutki 2 30.10.2013 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus

Lisätiedot

Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen

Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön. 5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne Kandidaatintutkielma BioMediTech Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa varten on suoritettava pääaineesta kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte. Kandidaatintutkielman tavoitteena on, että

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..

Lisätiedot

Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen

Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT. Marja A.

TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT. Marja A. TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT Marja A. PISTE. Informaatioyksikön lopussa, joka lauseessa on verbi Vapaampi tyyli (esimerkiksi mainokset): vaillinainen lause mahdollinen Palkinnon sai Kirsti Lahti. Hyvällä syyllä.

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

Laboratoriotyöselostuksen laatiminen

Laboratoriotyöselostuksen laatiminen CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi Kevät 2016 Laboratoriotyöselostuksen laatiminen Työselostus tehdään kurssin ryhmätyöstä: Atomi/molekyylikerroskasvatuksella

Lisätiedot

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely 1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

YLEISET OHJEET Syventävien opintojen opinnäytetyö ( alkaen)

YLEISET OHJEET Syventävien opintojen opinnäytetyö ( alkaen) YLEISET OHJEET Syventävien opintojen opinnäytetyö (1.8.2014 alkaen) Johdanto Terveystieteiden tiedekunnan dekaani on vahvistanut päätöksellään (3.6.2014) tiedekunnan suositukset koskien ylemmän korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä

Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä Kesäkandidaattiseminaari 2016 Tekstipaja 27.6.2016 Aalto-yliopisto/TKK, Tiina Airaksinen Tiivistelmä Suppea ja itsenäinen teksti, joka kuvaa olennaisen opinnäytteen

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma 6 op (+Äidinkielinen viestintä 3 op) (+Tutkimustiedonhaku 1 op) (+Kypsyysnäyte 0 op) Syksy 2014 Jaakko Kurhila

Kandidaatintutkielma 6 op (+Äidinkielinen viestintä 3 op) (+Tutkimustiedonhaku 1 op) (+Kypsyysnäyte 0 op) Syksy 2014 Jaakko Kurhila Kandidaatintutkielma 6 op (+Äidinkielinen viestintä 3 op) (+Tutkimustiedonhaku 1 op) (+Kypsyysnäyte 0 op) Syksy 2014 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Tavoitteena tutkielma, ei tutkimus Ryhmäjako Tärkeimmät

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma, ryhmän ohjaus Teemu Kerola. Referaatti

Kandidaatintutkielma, ryhmän ohjaus Teemu Kerola. Referaatti Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Ryhmä 3, kevät 2013 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Referaatti

Lisätiedot

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Päivi Auno LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ohjaava opettaja Ajankohta Opintojakso SISÄLLYS (esimerkki) 1 JOHDANTO 2 TEORIATAUSTA SISÄLTÖÄ KUVAAVA OTSIKKO 2.1 Alaotsikko 2.2

Lisätiedot

Opinnäytetyön mallipohjan ohje

Opinnäytetyön mallipohjan ohje Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015 MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään? Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija

Lisätiedot

Ohjeita lopputyön tekoon

Ohjeita lopputyön tekoon Päivitetty 1.3.2013 Ohjeita lopputyön tekoon Farmaseuttien lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksoon (6 op) sisältyy kirjallinen työ, siihen perustuva seminaariesitelmä sekä oman oppiaineen seminaareihin

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

KAAVAT. Sisällysluettelo

KAAVAT. Sisällysluettelo Excel 2013 Kaavat Sisällysluettelo KAAVAT KAAVAT... 1 Kaavan tekeminen... 2 Kaavan tekeminen osoittamalla... 2 Kaavan kopioiminen... 3 Kaavan kirjoittaminen... 3 Summa-funktion lisääminen... 4 Suorat eli

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista

Lisätiedot

RINNAKKAISTALLENNUSOHJE

RINNAKKAISTALLENNUSOHJE RINNAKKAISTALLENNUSOHJE Syöttölomakkeeseen pääsee osoitteesta: submissions.theseus.fi => Tallenna julkaisu Pakollisten täytettävien kenttien otsikot on lihavoitu ja niiden edessä on punainen tähti * HUOM!

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite 5/1 OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite HAMKin opinnäytetyöoppaaseen Päivitetty kielikoulutuskeskuksessa 2012 Liite 5/2 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN RAKENNE... 3 1.1 Kansilehti... 3 1.2 Tiivistelmä...

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

Suoritusraportointi: Loppuraportti

Suoritusraportointi: Loppuraportti 1 (5) Suoritusraportointi: Loppuraportti Tiimitehtävä, 20 % kurssin arvosanasta Ryhmän vetäjä toimittaa raportit keskitetysti projektiyrityksille Raportti sisältää kaksi osiota: Johdon tiivistelmän (Executive

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisuustutkielman muotoiluun

Ohjeita kirjallisuustutkielman muotoiluun Ohjeita kirjallisuustutkielman muotoiluun (= Kirjallisuustutkielman otsikko, keskitettynä, lihavoituna, fonttikoko 14 18) Johanna Kärkkäinen Kandidaatintutkielma/Pro gradu tutkielma 2016 Kemian tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Hannu Lehto Lahden Lyseon lukio 2010 2 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo...3 1.1 Sisällysluettelon luonti...3

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, kevät Teemu Kerola. Referaatti. Valitse tutkielman aihepiiriin sopiva artikkeli

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, kevät Teemu Kerola. Referaatti. Valitse tutkielman aihepiiriin sopiva artikkeli Teemu Kerola Tieteellisen kirjoittamisen kurssi Ryhmä 4, kevät 2010 http://www.cs.helsinki.fi/u/arytkone/tiki/sisalto.html Referaatti Aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen 1 Referaatti

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Pääotsikko Alaotsikko Mahdollisen taustaprojektin nimi Tekijä(t) Koulutusohjelman opinnäytetyö Suuntautumisvaihtoehto Insinööri(AMK) KEMI 201x Sukunimi Etunimi Opinnäytetyö

Lisätiedot

Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki)

Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Tavoitteet Tiedonhaku

Lisätiedot

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ 29.11.2013 Hannu Rantanen Professori hannu.rantanen@lut.fi Suunnittelu Diplomityön aiheidean jalostaminen työn tavoite rahoittajan kannalta aikataulu + alustava suunnitelma

Lisätiedot

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki.

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Asiakirjan valmistelu Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Tarkista, ettei dokumentissa ole peräkkäisiä

Lisätiedot

TUTKIMUSETIIKKA HARJOITUS 1. MITÄ ON TUTKIMUSETIIKKA JA KETÄ SE VELVOITTAA? Hanna Vilkka. 18. marraskuuta 13

TUTKIMUSETIIKKA HARJOITUS 1. MITÄ ON TUTKIMUSETIIKKA JA KETÄ SE VELVOITTAA? Hanna Vilkka. 18. marraskuuta 13 TUTKIMUSETIIKKA Hanna Vilkka 1 HARJOITUS 1. MITÄ ON TUTKIMUSETIIKKA JA KETÄ SE VELVOITTAA? 2 Tutkimusetiikka = Hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen koko tutkimusprosessin ajan Tarkoittaa yleisesti

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

VeRan laboratoriotietojen siirtoformaatti

VeRan laboratoriotietojen siirtoformaatti FCG Finnish Consulting Group Oy VERA TOIMINTAOHJEET Rev./pvm 1.03 Hyväksytty 30.4.2010 Sisältö Käyttö Vastuuhenkilö VeRan tiedonsiirtoformaatti Laboratoriot, jotka toimittavat tulokset suoraan VeRaan.

Lisätiedot

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN Veijo Fiskaali 2013! 1 KURSSI 1 / UI 1 - HISTORIA Kirjoitusohjeet ja arvostelu Teksti tietokoneella tuotettuna: Riviväli 1,5 Fontti: Times New Roman Fonttikoot: " Pääotsikko

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

RINNAKKAISTALLENNUSOHJE

RINNAKKAISTALLENNUSOHJE RINNAKKAISTALLENNUSOHJE Syöttölomakkeeseen pääsee osoitteesta: submissions.theseus.fi => Tallenna julkaisu Pakollisten täytettävien kenttien otsikot on lihavoitu ja niiden edessä on punainen tähti * Huom!

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

Mallipohja toimii parhaiten, jos aloitat kirjoittamisen suoraan pohjaan.

Mallipohja toimii parhaiten, jos aloitat kirjoittamisen suoraan pohjaan. Sisällys Yleistä 2 Tekstin kirjoittaminen suoraan mallipohjaan 3 Tekstin kopioiminen ja sijoittaminen mallipohjaan 3 Acta-mallipohjien tyylit ja käyttö 4 Kuviot, kuvat ja taulukot 5 Lähdeluettelon laatiminen

Lisätiedot

LUT Scientific and Expertise Publications Raportit ja selvitykset Reports, ISSN-L , ISSN

LUT Scientific and Expertise Publications Raportit ja selvitykset Reports, ISSN-L , ISSN Julkaisulautakunta 1.8.2013 julkaisusarjojen ohje Julkaisusarja jakaantuu julkaisun sisällön mukaisesti kolmeen alasarjaan, joilla on oma ISSN-numeronsa ja ISSN-L-numeronsa. ISSN-L numero kertoo, että

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009

Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 (Muutokset koskevat painetun laitoksen sivuja seuraavan taulukon mukaisesti) Sivu Muutos 2 Korvataan Europa-palvelimen

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa

Lisätiedot

OPISKELIJAN MUISTILISTA

OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomin tukimateriaali opiskelijalle OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet..

Lisätiedot

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004

Lisätiedot

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot