Gramexpress. Marion. Tarkoitan mitä laulan. Jätti nimeltä Google Musiikki tekee hyvää myös kassavirralle Chisu vuoden radiotähti

Transkriptio

1 Gramexpress E s i t t ä v i e n ta i t e i l i j o i d e n j a ä ä n i t t e i d e n t u o t ta j i e n t e k i j ä n o i k e u s y h d i s t y s G r a m e x 2/13 Marion Tarkoitan mitä laulan Jätti nimeltä Google Musiikki tekee hyvää myös kassavirralle Chisu vuoden radiotähti 1

2 hän Marja-Leena Mansala Syntyi Jyväskylässä Koulutus ja työura Oik. kand. 1975, varatuomari Toimii IPR University Centerin pääsihteerinä. Aiemmin mm. esittelijänä Helsingin hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa, käräjätuomarina Espoon käräjäoikeudessa ja lainopillisena asiamiehenä Teollisuuden ja työnantajien keskusliitossa. Toiminut tekijänoikeusneuvoston ja työsuhdekeksintölautakunnan sihteerinä ja jäsenenä. Perhe ja harrastukset Naimisissa, kaksi lasta ja kuusi lastenlasta. Harrastaa lukemista ja laskettelua. Haastattelu LAURI KAIRA Kuva tomi westerholm Aineettomien oikeuksien tutkija IPR-instituutin johtaja Marja-Leena Mansala toivoo pk-yrityksille lisää neuvontapalveluja. Montako levyä omistat? Satakunta. Mikä on yleisin tapasi kuunnella musiikkia? Radiosta ja cd-levyltä. Miten musiikki liittyy teidän perheenne arkeen? Radio on auki sekä kotona että autossa lähes aina. Liittyykö johonkin kappaleseen vahvoja muistoja? Palaudun aina lapsuusmuistoihin saksalaisen Das gibt s nur einmal -kappaleen mukana. Entä yhtyeeseen, konserttiin tai muuhun musiikkitapahtumaan? Simon and Garfunkel, Porin Jazz... Sitä on näköjään sidoksissa omaan aikakauteensa! Millaisesta musiikista pidät? Jatsista, jos se ei ole liian vaikeaa, swingistä ja toissapäivän popista ja rockista. Laulatko tai soitatko jotain instrumenttia? Laulan, kun kukaan ei ole kuulemassa, enkä soita mitään instrumenttia. Mitä kansallinen ja omaleimainen musiikkikulttuuri sinulle merkitsee suomalaisten kannalta? Minusta se on rikkaus ja auttaa ymmärtämään omia juuriaan. Entä kehitysmaissa ja/tai kansallisten vähemmistöjen kannalta? Samanlainen merkitys kansallisella ja omaleimaisella musiikkikulttuurilla on muillekin. Kansallisten vähemmistöjen kannalta merkitys voi olla vielä suurempi, koska musiikki yhdistää vähemmistön suurempaan kokonaisuuteen ja luo siten yhteenkuuluvuutta yli rajojen. Millaisia haasteita näet tällä hetkellä kotimaisella luovalla alalla? Juristi kun olen, korostan kaikkien immateriaalioikeuksien mahdollisimman laajaa hyväksi käyttämistä luova toiminta vaatii suojakseen monenlaisia keinoja. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan pk-yrityksille suunnattuja helposti saavutettavia neuvontapalveluja. Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle? Mahdollisuutta hyödyntää omaa henkistä pääomaa ja oikeutta tulla tunnustetuksi tekijänä. Tekijänoikeuteen liittyvien moraalisten oikeuksien merkitys korostuu mielestäni kopioinnin ja muun hyödyntämisen helpottuessa. 2

3 pääkirjoitus Lauri Kaira Päätoimittaja Musiikki tekee hyvää myös kassavirralle Miksi yritykset soittavat taustamusiikkia, niin kaupoissa ja ravintoloissa kuin asiakaspalvelutiloissa? Haastattelimme tähän lehteen alan ykkösasiantuntijoita ja pyysimme heitä kertomaan myös, millaisia tutkimuksia asiasta on tehty. Saimme vastaukseksi, että taustamusiikista on hyötyä. Musiikki on tärkeä osa asiakaspalvelutilojen sisustusta. Ammattilaiset puhuvat äänimaisemasta. Oikein valittu musiikki on todella Musiikilla voi vaikuttaa jopa ostopäätöksiin. merkittävä osa sisustusta. Sillä voi myös kertoa, kenelle liike on tarkoitettu. Sillä voi rauhoittaa, innostaa tai peittää asiakasta hermostuttavia tai häiritseviä ääniä. Musiikin tehoa on mitattu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa haastateltiin kauppojen asiakkaita ja myymäläpäälliköitä. Lopputuloksena oli, että asiakkaat suosivat liikkeitä, joissa on taustamusiikkia, ja taustamusiikki sai asiakkaat myös ostamaan enemmän. Melko pian myös havaittiin, että musiikin laadulla on merkitystä. Tutkija havaitsi, että rauhallinen taustamusiikki sai asiakkaat viipymään kaupassa pitempään ja ehkä sen seurauksena kuluttamaan enemmän rahaa. Hiljainen ympäristö ja nopeatempoinen musiikki vaikuttivat päinvastaiseen suuntaan. Oikein valitulla musiikilla voi vaikuttaa jopa asiakkaan ostopäätöksiin. Klassinen musiikki sai ihmiset ostamaan kalliimpia viinilaatuja kuin hittimusiikki, ranskalainen musiikki lisäsi ranskalaisten viinien ja saksalainen saksalaisten viinien myyntiä. Musiikkia käytetään myös kuntoutustyössä monella tavalla. Sillä edistetään hyvinvointia, lievitetään jännitystä ja kipuja ja jopa tehostetaan elimistön immunologista toimintaa. Meille musiikin harrastajille musiikki on arvo sinänsä. Mutta nämä tutkimukset kertovat, että sillä on myös mahtava voima. Musiikki siis oikeasti tekee hyvää niin sielulle, tunnelmalle kuin kassavirralle. PS. Hyvää kesää! Juhannus on lähellä, joten kohta pääsemme lomalle. Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni toivottaakseni Gramexin asiakkaille ja yhteistyökumppaneille parasta mahdollista kesää. Kuva: saara vuorjoki Gramexpress Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki, puh. (09) , Päätoimittaja Lauri Kaira Toimitussihteeri Anu Karlson Ulkoasu ja taitto Helena Kajander Osoitteenmuutokset gramex@gramex.fi Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 24. vuosikerta Julkaisija Gramex ry ISSN Painos kpl Kirjapaino Forssa Print 2013 sisältö 2/13 2 Hän / Marja-Leena Mansala 3 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 4 Alkusoitto 7 Tahtipuikko / Hannu Marttila 8 Marion: Tarkoitan mitä laulan 14 Välisoitto 15 Asiakasinfo 16 Musiikki tekee hyvää 20 Chisu vuoden 2012 soitetuin 22 Jättiläinen nimeltä Google 27 Soolo / Eeppi Ursin 28 Kiroileva siili kertoo tekijänoikeudesta 29 Pykäläviidakko / Juhani Ala-Hannula 30 Messissä mukana Kannessa Marion. Kannen kuva: Minna Annola 3

4 alkusoitto Toimittaneet Riikka Hiltunen, Lauri Kaira ja Anu Karlson. Jazzia ja metallia Japaniin Suomalainen musiikki laidasta laitaan uppoaa Japanissa. Toukokuussa Loud & Metal Attack -festivaalissa soittivat suomalaiset metalliyhtyeet Nightwish, Turisas, Omnium Gatherum ja Mokoma. Aivan toista genreä edustaa trumpetisti Jukka Eskola, jolla on jo vuosia ollut uskollinen fanikunta Japanissa. Eskolan uusin albumi Orquesta Bossa julkaistiin Japanissa jo 15.5., kun taas suomalaiset saavat odottaa julkaisua syksyyn saakka. KUVA: miikka pirinen Jukka Eskolaa fanitetaan Japanissa. PMMP vaikenee Kymmenvuotinen menestyksekäs ura riittää PMMP:lle toistaiseksi. Sony Music tiedotti toukokuussa, että yhtye jää telakalle mittavan kiertueen päätteeksi lokakuussa. Varsinaisesta hajoamisesta ei ole kyse, sillä Mira Luotin ja Paula Vesalan tähdittämä viisihenkinen yhtye on ilmoittanut että mikään ei estä heitä jatkamista, mikäli jossain vaiheessa siltä tuntuu. Uusi julkaisukin on luvassa ennen vaikenemista tekeillä on albumi, jolla kuullaan uusia versioita PMMP:n aiemmasta tuotannosta. Kuva: Miikka Lommi / Tuomas Järvelä 85-vuotias Teosto mukana SuomiAreenassa Porin SuomiAreenassa puhuttaa tänä kesänä raha ja musiikki. Kirjurin kahvilassa perjantaina 19. heinäkuuta pidettävän keskustelun järjestää Teosto. Keskustelemassa ovat Esa Kuloniemi, Aija Puurtinen, meppi Sirpa Pietikäinen ja kansanedustaja Mikael Jungner. Keskustelua vetää Teoston Tomi Korhonen. Teosto täyttää kuluvana vuonna 85 vuotta. Juhlavuoden tapahtumiin kuului myös järjestetty seminaari Finlandia-talolla. 4

5 Musiikkibasaari avautui Keväällä avautui Musiikkibasaarisivusto, joka kokoaa suomalaisten musiikkikirjastojen palvelut yhden linkin taakse. Sivuston ytimenä on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun musiikkilaajennus kaikkiin mahdollisiin musiikkiaiheisiin kysymyksiin pyritään löytämään vastaukset. Sivuston kautta pääsee myös muun muassa kirjastojen kansallisiin tietokantoihin sekä erilaisiin verkkokuuntelupalveluihin. Uusi musiikkisovellus Toukokuun lopussa tuli ladattavaksi uusi kotimainen musiikkisovellus OneHour Guitar Chord Method. Sovellus perustuu aiemmin kirjana julkaistuun The Only Complete -metodiin, joka sai 1990-luvulla ylistäviä arvioita kansainvälisissä kitaralehdissä. Reijo Hiltusen kehittämän metodin ideana on opettaa käyttäjänsä ymmärtämään sointurakenteita niiden ulkoa opettelemisen sijaan. Sovellus on ladattavissa ensimmäisten viikkojen ajan ilmaiseksi appstoresta iphone 4- ja 5-malleille sekä ipadeille. Kaija Saariaholle Polar-palkinto Säveltäjä Kaija Saariaho saa ensi elokuussa liittää lukuisten arvokkaiden sävellyspalkintojensa luetteloon uuden ja komean meriitin: hänelle on myönnetty ruotsalainen Polar-musiikkipalkinto. Tämä palkinto annetaan vuosittain kah- delle eri musiikkityylejä edustavalle säveltaiteilijalle. Toinen palkinnon saaja on senegalilainen, Suomessakin toiminut Youssou N Dour. Palkintosumma kummallekin on miljoona Ruotsin kruunua eli lähes euroa. Kuva: Maarit Kytöharju Uusi jazz-sivusto Huhtikuussa avattu Jazz Finland -sivusto palvelee tiedonjanoisia suomalaisen jazzin kysymyksissä. Suomen- ja englanninkielisen sivuston päätoimintoina ovat kattava keikkakalenteri sekä tietokanta jazzmusiikista Suomessa. Sivusto esittelee lisäksi kiinnostavia artisteja ja ajankohtaisia ilmiöitä sekä toimii aktiivisena jazzalan keskustelufoorumina. Verkkopalvelua ylläpitää Suomen Jazzliitto. Elojazzin tuplasynttärit Oulussa vietetään ensi kesänä tuplasynttäreitä, kun juhlavuosiaan viettävät sekä Elojazz-festivaali että paikallisyhdistys Jazz 20 ry. 40-vuotias yhdistys järjestää 25-vuotiaan festivaalin Oulun Rauhalassa Ohjelmistossa nähdään muun muassa Joey Calderazzo Trio, Nicole Willis & the Soul Investigators, Dalindèo sekä Jukka Perkon Simon & Garfunkel -tulkintoja. Kuva: johanna kylli Dee Dee Bridgewater villitsi yleisön Elojazzissa

6 alkusoitto Toimittaneet Riikka Hiltunen, Lauri Kaira ja Anu Karlson. Uusrahvaanomaiset palaavat M. A. Nummisen Uusrahvaanomainen jatsiorkesteri palaa esiintymislavoille lokakuussa. Nummisen, Jani Uhleniuksen, Pedro Hietasen (nämä kolme kuvassa) ja Pekka Sarmannon muodostama kokoonpano nähdään lokakuuta Keravalla, Hämeenlinnassa, Porissa ja Helsingissä. M. A. Numminen ilahduttaa myös radion kuuntelijoita kesällä uudella musiikkiohjelmasarjallaan. M. A. Nummisen musiikkiohjelma lähetetään Yle1:ssä 6.6. alkaen. kuva: numi nummelin Kissa vieköön, ne tulevat taas! Disney-unelma todeksi Nightwish-yhtyeestään tunnetulla Tuomas Holopaisella on tekeillä itsensä Don Rosan siunaama Disney-sävellysprojekti. Disneysarjakuvien ihailija on haaveillut toistakymmentä vuotta kirjasoundtrackin säveltämisestä, ja nyt on syntymässä Music Inspired by The Life and Times of Scrooge McDuck -teos, jonka nauhoitukset alkavat elokuussa Lontoon sinfoniaorkesterin kanssa. 6 Holopainen on päässyt seikkailemaan kahdesti myös piirroshahmona Aku Ankan sivuille, viimeksi tänä keväänä yhdessä Kotiteollisuus-yhtyeen Jouni Hynysen kanssa. Roope Ankan elämä ja teot. Kuva: Tuomas Holopainen Gramex ja Teosto ideoivat yhteistyökohteita Gramexin ja Teoston henkilökunnat pitivät toukokuun lopulla yhteisen seminaarin, jossa ideoitiin yhteistyöhankkeita. Teoston ja Gramexin hallitukset ovat sopineet, että järjestöt kehittävät entisestään yhteistyötään. Taustalla on erityisesti halu palvella asiakkaita paremmin. Seminaarissa pidettiin hyvänä esimerkkinä hiljattain lanseerattua yhteistä DJ-tallennuslisenssiä. Gramexin verkkokaupassa myytävä DJtallennuslisenssi kattaa sekä Teosto- että Gramex-oikeudet.

7 Kuva: Jouni Viitala / SARV Saksofonisti palkittiin. Kritiikin kannukset Linda Fredrikssonille Suomen arvostelijain liitto myönsi huhtikuun lopussa Kritiikin kannukset -palkinnon saksofonisti Linda Fredrikssonille. Fredriksson tunnetaan muun muassa kovassa nosteessa olevasta Mopo-yhtyeestään. Palkintoperusteissa muusikkoa kuvailtiin syvän emotionaaliseksi, klassisen perinteen taitavaksi soittajaksi, jonka villeissä ja vapautuneissa tulkinnoissa on asennetta ja huumoriakin, taiteellisesta tasosta tinkimättä. Palkinto on jaettu vuodesta 1961 lähtien suomalaiselle luovalle tai esittävälle taiteilijalle tai ryhmälle ansiokkaasta suorituksesta jollakin taiteen alalla. Viimeksi kannustusta on tullut musiikin alalle vuonna 2005, jolloin palkinnon pokkasi säveltäjä/ muusikko Taito Hoffrén. Matti Jurvaa uusina tulkintoina Mittavan levytysuran tehneen Matti Jurvan ( ) laulut ovat saaneet uudelleentulkintoja Pale Saarisen ja Ape Anttilan tuottamalla tribuuttialbumilla, joka tuli ulos toukokuussa. Suomen Musiikin julkaisemalla levyllä kappaleita tulkitsevat muun muassa Jukka Poika, Erik Lindström, Irina Björklund, Indican Jonsu ja Verneri Pohjola. Kirjailijat konserttilavalla Turun Kirjamessujen ja Turun musiikkijuhlien yhteistyö jatkuu. Elokuun 10. päivänä kirjailijat Donna Leon ja Anna Kortelainen keskustelevat ennen konserttia, jossa Donna Leon esiintyy yhdessä venetsialaisen barokkiorkesteri Il Pomo d Oron kanssa. Konsertti esitetään suuren kysynnän vuoksi Turun musiikkijuhlilla kaksi kertaa. Turun musiikkijuhlat järjestetään tänä vuonna ja Turun kansainväliset Kirjamessut Soita viel se refer-jazz. Kuva: regine mosimann tahtipuikko Hannu Marttila Gramexin toimitusjohtaja Musiikin edistämissäätiön MES asiamies Odottava tunnelma Eivät edes piraattien edustajat rikkoneet tekijänoikeuspäivän harrasta tunnelmaa. Maailman henkisen omaisuuden päivän päätapahtuma järjestettiin Tennispalatsissa Ensimmäistä kertaa samassa tapahtumassa olivat edustettuina sekä tekijänoikeudet että teollisoikeudet. Tähän johti luultavasti sattuma, mutta se oli joka tapauksessa mielenkiintoinen kokeilu. Molemmat oikeudet ovat toki osa henkistä omaisuutta, mutta luonteeltaan esimerkiksi musiikkiteos ja keksintö ovat melko kaukana toisistaan. Aika näyttää, tuleeko tästä pysyvä käytäntö. On aina mukava kuunnella, kun samanmieliset julistavat ilosanomaa toisilleen. Välttämättä tämä ei ole itsestäänselvyys, mutta ainakin tällä hetkellä tekijänoikeuksien haltijat olivatpa nämä taiteilijoita tai luovan alan yrittäjiä tai elokuva-alan, musiikin, pelialan tai median edustajia näyttävät puhuvan samaa kieltä ja olevan pääosin samoilla linjoilla tekijänoikeuksien puolustamisessa. Tällä kertaa eivät edes piraattien edustajat rikkoneet tekijänoikeuspäivän harrasta tunnelmaa. Tekijänoikeusalalla tunnelma on odottava. Erityistä mieliä kuohuttavaa ei ole tällä hetkellä vireillä. EU:ssa on valmistelussa isojakin asioita, ja joidenkin jo hyväksyttyjen direktiivien voimaansaattaminen on tulossa kansallisesti ajankohtaiseksi. Hyvitysmaksujärjestelmän kehittäminen näyttää juuttuneen ikuisuusasiaksi. Piratismin vastustamiseen odotellaan uusia välineitä. Kaiken kaikkiaan oikeudenhaltijoiden piirissä on eletty viime aikoina seesteistä aikaa. Tämä on tuntunut myös oikeudenhaltijoiden Lyhtyyhteistyössä: kuluneen vuoden aikana piirissämme on ollut aikaa keskittyä enemmän sisäisten yhteistyömuotojen kehittämiseen. Kuten totesin, EU:ssa on vireillä merkittäviä aloitteita, joista meille keskeisin on tekijänoikeuksien hallinnointia koskeva direktiiviehdotus. Se tuo mukanaan uutta hallinnollista taakkaa, mutta tuskin Suomessa mullistaa tekijänoikeuksien hallinnointia sinänsä. 7 Kuva: saara vuorjoki

8 Marion: Tarkoitan mitä laulan Maailman ihanin tunne on, kun yhteispeli yleisön kanssa sujuu, sanoo Marion Rung viidenkymmenenkahden vuoden lavakokemuksellaan. Se on maaginen hetki. Silloin ei haluaisi ollenkaan pois lavalta. Teksti ANU KARLSON Kuvat minna annola levyjen kannet: jaripekka koikkalaisen kokoelma 8

9 Tärkeää on vain, että sielu on mukana laulamisessa. 9

10 Miten kiltistä ja ujosta perhetytöstä tuli Suomen iskelmätaivaan kansainvälisestikin tunnustettu tähti? Siihen tarvittiin kovaa työtä ja ripaus hyvää onnea. Kilpailut olivat tuohon aikaan hyvä ponnahduslauta, sillä niitä oli vähän, ja etenkin Eurovision laulukilpailut olivat suuri tapaus myös Suomessa. Näin jälkeenpäin en voi käsittää, miten silloin uskalsin mennä mukaan, päivittelee Marion nyt. Sillä minä olen ujo vieläkin, ja silloin nuorena olin aivan tavattoman ujo! Marionilla oli ikää vasta kuusitoista vuotta. Hän oli musikaalisen perheen esikoisena aina laulanut, mutta julkista esiintymistä hän ei olisi rohjennut ajatellakaan, ellei häntä olisi siihen varta vasten yllytetty. Yksi yllyttäjistä oli hänen laulunopettajansa Eero Väre, joka oli jo vuotta aikaisemmin rohkaissut häntä osallistumaan Suomen iskelmämestaruuskilpailuihin. Toinen sija tässä kilvassa poiki levytyssopimuksen, ja ensilevystä Brigitte Bardot tuli heti pieni hitti. Mutta oli ihan toista lähteä ulkomaille, vieläpä kisaan, joka televisioitaisiin koko Eurooppaan. Nuori Marion Rung päätettiin lähettää Luxemburgiin onneaan koettamaan, vaikka Suomen karsinnoissa oli mukana sellaisiakin kokeneita lavakettuja kuin Laila Kinnunen, Vieno Kekkonen ja Kai Lind. Kappalevalinta osui Kari Tuomisaaren keväisen hilpeään Tipitiihin. Vaikka televisiota ei silloin vielä ollut joka kodissa, sen verran niitä kuitenkin oli, että kotimaan euroviisukarsinnan voitto merkitsi kertakaikkista yksityisyyden menetystä. Kun Marion oli eilen ollut tavallinen kampaamooppilas, tänään hän oli tähti. Kun aamulla ajoin töihin neljäntoista bussilla, rahastaja heti onnitteli, ja tuntui että kaikki ihmiset katsoivat minua. Seitsemäs sija Luxemburgissa ei vielä avannut kansainvälistä uraa, mutta Suomen pienissä oloissa se oli suuri saavutus. Seuraavan kerran Marion oli mukana 1973 Rauno Lehtisen kappaleella Tom Tom Tom, jolla hän sijoittui kolmanneksi. Omaa luokkaansa olivat hänen menestyksensä Sopotin laulufestivaaleilla, myöhemmin Intervision laulukilpailuissa: ensimmäinen sija sekä vuonna että vielä Matka pirteästä Tipitiistä herkän-väkevään laulelmaan Hyvästi yö kuvastaa myös laulajattaren äänen ja tulkintatahdon kypsymistä. Marion aus Finnland Käytännön syistä Marion on laulanut eniten suomeksi, mutta myös englanniksi, saksaksi ja juutalaisen koulun kasvattina hepreaksi. Love is -albuminsa hän levytti Lontoossa Paul McCartneyn työskennellessä naapuristudiossa, ja Saksan television Hitparadeohjelmissa hän loisti 1970-luvulla kilpaa niin ikään saksaksi laulavien Mireille Mathieun, Demis Roussosin ja Julio Iglesiasin kanssa. Marion lauloi suvereenisti livenä ilman taustanauhoja, mikä herätti Saksan tv-väessä suurta ihailua. Marion aus Finnland oli käsite. Hänen singleään El Bimbo myytiin satatuhatta kappaletta, ja kaikkiaan kuudesta levytetystä kappaleesta Der Bauer und sein Weibchen (Kylähäät) ja Señorita por favor nousivat sekä myyntimenestyksiksi että listahiteiksi. Tuohon aikaan Marionilla oli Saksassa peräti neljä eri fan clubia. Yllättävän vähän hän on tullut laulaneeksi omalla äidinkielellään, ruotsiksi, vaikka nimeää tärkeimmiksi esikuvikseen ruotsalaiset Lill-Babsin ja Siw Malmkvistin. Kotimaassa Marion ansaitsi kauneimmat laakerinsa ravintolashow n tähtenä. Tämä mannermainen musiikkiviihteen laji vakiintui Suomeen 1960-luvun lopulla, ja Helsingin Kalastajatorpasta tuli sen ensimmäisiä keskuksia. Marion oli jo saanut tuntumaa teatterityöhön vierailemalla Helsingin ruotsalaisen teatterin musikaaleissa ja lukuisissa tv-ohjelmissa. Hän oli tunnollinen harjoittelija ja kävi tanssiosuuksiensa hiomiseksi jopa balettitunneilla. Haittaa ei ollut siitäkään, että hän ruotsinkielisenä oli hyvin perillä ruotsalaisten kollegojensa show-ohjelmista. Jos minun pitäisi valita mieluisin laulukieleni, ehkä se olisi englanti, hän vastaa pitkään mietittyään. Se soi jotenkin niin pehmeästi. Ehkä tähän vaikuttaa myös se, että englanti on lähempänä äidinkieltäni ruotsia kuin suomi. Lisäksi meillä kuunneltiin kotona paljon englanninkielisiä evergreenejä: Frank Sinatraa, Bing Crosbya, Rosemary Clooneya. Unohda itsesi Ramppikuume lennätti ujolle nuorelle tytölle aina perhosia vatsaan, eikä Marion ole myöhemminkään keksinyt mitään poppakonstia hallita esiintymisjännitystään. Mutta Pyrin olemaan mahdollisimman varma osaamisestani. hän tietää tarvitsevansa rauhaa keskittymiseen sekä tietoisuuden siitä, mihin keskittyy. Pyrin olemaan aina mahdollisimman varma osaamisestani. Silloin on helpompi mennä lavalle, kun tietää mitä tekee. Jännitys on pahimmillaan ennen lavalle menoa, mutta kun on päässyt lavalle, sitten se nopeasti häviää. Siinä lavalla pitää tavallaan unohtaa itsensä. Ei voi ajatella, onko minulla nyt hyvä asento ja olenko minä kuvauksellinen juuri tästä kulmasta. Pitää vain antaa mennä, ei saa jäädä kiinni itseensä. Tietyllä tasolla esiintymisjännitys on vähentynyt kokemuksen karttuessa, mutta toisella tasolla sitä on tullut lisää. On tullut kriittisemmäksi itseään kohtaan, tuntee omat rajoituksensa ja tietää tai luulee tietävänsä mitä yleisö odottaa. Mutta se on maailman ihanin tunne, kun yhteispeli yleisön kanssa sujuu. Silloin unohtaa kaiken, silloin ei ole sähkölaskuja olemassakaan! Yksi taiteilijan tehtävistä on tietysti juuri se, että kuulijatkin saisivat hetkeksi unohtaa sähkölaskunsa ja muut arjen murheensa. Se on yleisön ja esiintyjän välistä energian vaihtoa, ja se pitäisi saada toimimaan. Aina se ei voi toimia sataprosenttisesti, ja silloin on vain vedettävä ammattitaidolla. Mutta silloin kun se natsaa, se on maaginen hetki. Sieltä lavalta ei haluaisi ollenkaan tulla pois. >>>

11 Marion levyllä (albumit) Marion on onnellinen (live) (1969) Shalom (1972) Tom Tom Tom (1973) kultalevy Lauluja sinusta (1974) kultalevy El Bimbo (1975) kultalevy Baby Face (1976) kultalevy Marion 77 (1977) kultalevy Rakkaus on hellyyttä (1977) kultalevy Love is... (1978) Por favor (1978) Onni on kun rakastaa (1979) kultalevy Moni-ilmeinen Marion (1980) Rakkaimmat lauluni (1982) Elän kauttasi (1983) Nainen (1984) Marion -88 (1988) Marionin konsertti (live) (1989) Nuo silmät (1994) Hän lähtee tanssiin (1995) Yön tähdet (1997) Sadetanssi (2000) Elämän voimaa (2009) kultalevy Sydänsillat (studio/live) (2012) Albumien lisäksi Marion ehti vinyyliaikana levyttää kymmenittäin singlejä ja EP-levyjä. Niitä julkaistiin Suomen lisäksi mm. Ruotsissa, Saksassa, Englannissa ja Japanissa. Tässä poimintoja Gramexin Jaripekka Koikkalaisen kokoelmasta. 11

12 Pidän lauluista, joissa kuuluu koko elämä. 12

13 Oppia yhteistyöstä Yhteistyökumppanit ovat esityksen sujumisessa tietysti avainasemassa. Tuttu pianisti-kapellimestari on paras turva ja tuki. Sellaisena on Marionin ammattiuralla ollut pisimpään Antti Hyvärinen. Marion sanoo myös oppineensa Hyväriseltä kaikkein eniten. Me teimme yli kolmekymmentä vuotta niin tiiviisti työtä yhdessä, ja me ruodimme aina keikkamme jälkeenpäin, niin että annoimme ihan kunnon kritiikit toisillemme. Moni taiteilija tuntee olevansa heti keikan jälkeen niin vereslihalla, ettei halua välittömästi ottaa vastaan arvostelua esityksespeämmäksi itseään kohtaan. Täydellinen ei voi olla kukaan. Marionin musiikkimaku on muuttunut paljonkin uran kuluessa. Minähän olen aikuistunut tämän ammatin myötä, hän toteaa. Silloin nuorempana se oli enemmän sitä, että kaikki on kivaa ja elämä hymyilee. Nykyään pidän tulkinnallisista lauluista hitaista, kauniista, koskettavista; sellaisista joissa kuuluu koko elämä. Ne puhuttelevat ihan toisella tavalla. Kypsän kauden Marionin lauluissa on omakohtaisuuden tuomaa särmää, kipuakin. Uusimman albuminsa Sydänsillat esipuheessa Olen tullut kriittisemmäksi itseäni kohtaan ja tunnen omat rajoitukseni. tään. Marion on kuitenkin sitä mieltä, että palautekeskustelu on paras käydä heti, kun asiat ovat vielä tuoreessa muistissa. Se on rankkaa, mutta se on yksi tapa oppia virheistä. Se kannattaa kelata heti auki, koska ne fiilikset ovat niin voimakkaat silloin. Että hei, tuossa voisi olla hitaampi tempo, tai tässä nopeampi. Tai että laulujen järjestys ei ole hyvä näin; että kokeillaan huomenna vaikka noin. Se on hyvin kasvattavaa, ja siinä oppii paljon, Marion summaa. Sitten unohdetaan se juttu ja aloitetaan seuraavana päivänä puhtaalta pöydältä. Sielu aina mukana Mikään ei voita live-esiintymistä, jossa kontakti yleisöön on elävä. Mutta Marion viihtyy myös levytysstudiossa ja arvostaa mahdollisuutta keskittyä musiikin kannalta olennaiseen: laulamiseen ja tulkintaan. Voit mennä studioon ilman meikkiä ja millaisissa vaatteissa tahansa. Tärkeää on vain, että sielu on mukana laulamisessa. Yleisö on inspiraation lähde konsertissa, mutta studiossa innoituksen täytyy löytyä omasta itsestä. Marion myöntää olleensa joskus armoton täydellisyyden tavoittelija. Vanhemmiten hän on kuitenkin oppinut lem- hän itse sanoo sen kauniisti: Tarkoitan mitä laulan; tunnen mitä kuulen. Vapaan kasvun ihanuus Marion kertoo joskus katselevansa kauhistuneena, kuinka aloittelevia laulajia nykyään muokataan valtavirran edellyttämiin tiukkoihin muotteihin. Hänen sukupolvensa sai sentään kammata ja pukea itsensä juuri niin kuin halusi. Ainoa, mihin levy-yhtiö puuttui, oli laulettu ohjelmisto. En tiedä, olisinko edes pystynyt mukautumaan tuohon tuotteistamiseen, Marion pohtii. Tai ehkä olisinkin, koska olin nuorena niin ujo ja epävarma. Mutta minulla on ollut onnea: olen saanut kypsyä rauhassa. Minä ja minun ikäiseni laulajat, jotka täällä vielä nykyäänkin pyörivät, kuten Katri Helena, me olemme kaikki saaneet kasvaa vapaasti omiksi itseksemme. Tämä on ehkä tehnyt meistä jollain tavalla vahvoja. Se voi olla myös yksi syy siihen, että olemme vieläkin mukana. Marion kavahtaa nykyistä kertakäyttökulttuuria. Sen sijaan hän arvostaa turvallisuutta ja pitkäaikaisten suhteiden rakentamista. Jälkeenpäin hän on todennut näiden arvojen olevan pitkälti äidiltä perittyjä. Äidillä oli hyvin vahvat mielipiteet monista asioista, mutta en ole ikinä kokenut sitä mitenkään huonoksi asiaksi. Varsinkin vanhempana olen tajunnut, että hän oli aivan oikeassa. Olen oppinut häneltä myös työmoraalia: sitä että mikään ei tule helpolla, vaan kaiken arvokkaan ja tärkeän eteen on tehtävä paljon työtä. Sisaruutta lavalla Sukupolvensa valioita olivat Leidit lavalla neljän solistin yhteisprojekti, jonka Esa Nieminen kumppaneineen vuonna 2000 polkaisi käyntiin, hieman mieslaulajien Mestarit areenalla -konserttikiertueen tapaan. Marion tunnustaa olleensa täynnä intoa heti, kun sai ensimmäisen puhelinsoiton Niemiseltä. Muut leidit olivat Katri Helena, Paula Koivuniemi ja Lea Laven. Olin niin onnellinen, että pääsin tähän mukaan. Se oli juhla-aikaa ja hienon hieno kokemus. Marion kiittää kiertueen erinomaisia järjestelyjä, jotka tähtäsivät ensisijaisesti siihen, että taiteilijoilla olisi hyvä olla. Kaikki hoidettiin, meikit, vaatteet me saimme keskittyä vain laulamiseen. Ja meillä oli hirveän hyvät fiilikset keskenämme, vaikka ulkopuolelta vähän yritettiin tivata, että eikö teillä nyt ole mitään kränää; kuinka neljä niin suurta egoa voi mahtua samaan tilaan Ulkonäkö on vain pintaa Viihdetaiteilijana joutuu huolehtimaan paitsi äänen kunnosta myös ulkonäöstä vielä tarkemmin kuin jos olisi vaikka kampaaja. Kieltämättä se rasittaa. Mutta taas kerran minua on auttanut kodin perintö. Äitini oli melkein perfektionisti tässä suhteessa: aina hyvin meikattu, aina tukka hyvin, vaatteet sävy sävyyn ja korut ja kaikki olen ikään kuin saanut esimerkin hänestä, ja on sikäli ollut helppo uida tuohon maailmaan. Parikymmentä vuotta sitten puhjennut astma pakottaa Marionin kaksin verroin varomaan vilustumisia. Ja koko ajan joutuu miettimään, mitä syö ja juo ja miten nukkuu. Mutta kaikkihan me vanhenemme. Totuus on kuitenkin se, että vaikka ulkokuori rapistuu, se on vain pintaa. Sisältä ihminen on aina yhtä kaunis ja yhtä nuori ehkä kuitenkin hieman kypsynyt. Haluan mieluummin olla syvä ihminen kuin kaunis ihminen. 13

14 välisoitto Toimittaneet Riikka Hiltunen, Lauri Kaira ja Anu Karlson. Töölönlahden tahtipuikko. Gramexille uusi hallitus Gramex ry:n vuosikokous valitsi hallituksen tälle kaudelle. Hallitukseen ei tullut suuria muutoksia. Gramexin puheenjohtajana jatkaa Ilmo Laevuo. Tuottajajäsenet ovat Lauri Rechardt (varajäsenenä Tapio Korjus), Niko Nordström (varalla Kari Helenius) ja Jarkko Nordlund (varalla Wemppa Koivumäki). Taiteilijajäsenet ovat Jouni Nieminen (varalla Martti Metsäketo), Matti Lappalainen (varalla Sami Kuoppamäki) ja Ahti Vänttinen (varalla Lottaliina Lehtinen).... samoin kuin Teostolle Teoston kevätkokous pidettiin huhtikuussa. Kokouksessa valittiin Teoston hallituksen uudeksi jäseneksi Kaija Kärkinen. Kärkinen on Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n puheenjohtaja. Teoston hallituksen puheenjohtajana jatkaa Kim Kuusi. Muut jäsenet ovat Tommi Tuomainen, Ari Nieminen, Juha Tikka ja varapuheenjohtajaksi valittu Mikko Heiniö. Kuva: Sari Lindström Oopperalle uusi ylikapellimestari Suomen Kansallisoopperan säätiön hallitus valitsi Kansallisoopperan uudeksi ylikapellimestariksi saksalaissyntyisen Michael Güttlerin. Mariinski-teatterin vierailevan kapellimestarin tehtävästä Suomeen siirtyvä Güttler aloittaa ylikapellimestarina Güttler ei johda edeltäjänsä Mikko Franckin tavoin koko taiteellista toimintaa, vaan toimii oopperan taiteellisen johtajan Lilli Paasikiven alaisuudessa. Paasikivi aloittaa tehtävässään niin ikään elokuun alussa. Kuva: Suomen Kansallisooppera Uusi kasvo Gramexissa Huhtikuun alussa Gramexissa aloittanut Silja Sinnemäki sijaistaa äitiysvapaalle jäänyttä Ilona Saarelaa ulkomaisessa tilityksessä. Siljalla on matkatoimisto- ja kirjastotausta ja työkokemusta myös tekijänoikeusalalta. Silja harrastaa lukemista, luovaa kirjoittamista sekä pilatesta ja jumppaa. 14

15 asiakas info Taiteilija- ja tuottaja-asiakas Vuoden 2012 esityskorvausten tilityksesi tarkemman erittelyn voit katsoa kotisivumme e-palvelusta omilla tunnuksillasi. Listalla näkyy, missä radioissa omat äänitteesi ovat soineet ja kuinka paljon niistä on kertynyt korvauksia. Palveluun pääsy edellyttää verkkopalvelusopimusta. Mikäli et vielä ole tehnyt verkkopalvelusopimusta, voit tulostaa sen kotisivultamme tai voit tilata sopimuksen asiakaspalvelustamme. Tilastoja vuoden 2012 radiosoitoistasi voit myös tilata sähköpostitse tai puhelimitse asiakaspalvelustamme. Kuva: Pirjo Salmela Gramex kirkkoveneessä Perinteinen kevätkisa tekijänoikeusjärjestöjen välillä käytiin kevään ensimmäisenä hellepäivänä, toukokuun 8:ntena. Lajina oli komeasti kirkkovenesoutu. Gramexin joukkue (kuvassa vasemmalla) hävisi niukasti Teostolle ja saavutti kunniakkaan 4. sijan. Ensimmäinen palkinto meni Kopiostolle. Soutamassa, huopaamassa ja perää pitämässä (ylh. vas.) Marja Hakkarainen, Ulla Haukatsalo, Juhani Ala-Hannula, Pia Riihimäki, Tuomas Talonpoika, (alh.) Anu Karlson, Heli Kosunen, Tarja Henriksson ja Pirjo Salmela. Kuva: teosto Kuva: Saara Vuorjoki Gramex on lomalla Kyseisenä ajankohtana toimistomme on suljettuna. Kesäaika Gramexissa Asiakaspalvelumme on avoinna ma pe klo Toimistomme on avoinna kesäaikana ma to klo 9 16 ja perjantaisin klo Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä ja MESin asiamies Hannu Marttila vahvistivat allekirjoituksillaan MESin saaman lahjoituksen. Musiikinedistämissäätiö MESille taiteilijaresidenssi Musiikinedistämissäätiö MESin perustajat Gramex ja Teosto tukivat säätiön toimintaa uusilla lahjoituksilla alkuvuonna. Teosto lahjoitti säätiölle omistamansa Villa Vikanin, Pohjan kunnas- sa sijaitsevan Martin Wegeliukselle aikanaan kuuluneen huvilan, taiteilijaresidenssitoimintaa varten. Gramex puolestaan lahjoitti euroa, josta on tarkoitettu Villa Vikanin kunnostamiseen. 15

16 Tutkimusten mukaan musiikki tekee hyvää sekä ihmisen mielelle että yritysten kassavirralle. 16

17 Musiikki tekee hyvää Tavaratalot, ravintolat ja terveydenhoitoala käyttävät musiikkia, koska se tutkitusti edistää myynnin kasvua, asiakkaiden viihtymistä sekä potilaiden toipumista. Teksti lauri kaira Kuvat rex features / lehtikuva ja heikki saukkomaa / lehtikuva Miksi niin tavarataloissa, ravintoloissa kuin asiakaspalvelutiloissa soi taustamusiikki? Siksi, että siitä on hyötyä, vastaavat alan ammattilaiset. Musiikki on tärkeä osa asiakaspalvelutilojen sisustusta. Rauhallinen musiikki rauhoittaa, rytmikäs innostaa. Oikea musiikki saa asiakkaan viihtymään liikkeessä pitempään. Radiomedian toimitusjohtajan Stefan Möllerin mukaan musiikilla on valtava voima. Ihmisellä on aina ollut musiikkia, se on meillä äidinmaidossa. Kun haluamme, että lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, hänelle lauletaan tuutulauluja. Kun halutaan bailata, soitetaan rytmimusiikkia. Radioasemille musiikin käyttö on itsestään selvää. Radioaseman imago ja profiili määräytyvät pitkälti sen tarjoaman musiikin kautta. Moni muukin toimiala hyödyntää musiikin tehoa. Ensimmäisenä tulevat mieleen ravintolat ja tavaratalot. Oikein valittu musiikki saa oikeat ihmiset viihtymään ja oleskelemaan kaupassa pitempään. Möllerin mukaan ammattilaiset puhuvat äänimaisemasta. Oikein valittu musiikki on todella merkittävä osa sisustusta. Keino valita kohderyhmä Musiikilla voi myös kertoa, kenelle kauppa on tarkoitettu. Jokainen meidän ikäisemme on myös havainnut, että on kauppoja, joissa soi vääränlainen musiikki ja aivan liian kovaa. Pelkkä kaupan äänimaailma pystyy siis kertomaan, että se ei ole meidän ikäisillemme tarkoitettu. Mutta nuo kaupat ovat täynnä nuoria, joille tuo äänimaailma antaa päinvastaisen viestin. Musiikilla pystyy myös peittämään asiakasta hermostuttavia tai häiritseviä ääniä. On paikkoja, joissa esimerkiksi kylmälait- teiden tai ilmastointilaitteiden ääni pilaa tunnelman, ja olisi ollut viisasta peittää se pehmeän musiikkimaiseman taakse. Ohjaa ostajan valintoja Musiikilla voi tutkimusten mukaan olla myös vaikutusta asiakkaan ostopäätöksiin. Leicesterin yliopiston tutkimuksessa viinikaupassa soitettiin ranskalaista musiikkia, ja lopputuloksena kolme neljästä ihmisestä osti ranskalaista viiniä, Möller kertoo. Kun ihmisiltä ulkona kysyttiin, mitä mieltä he olivat kaupan musiikista, he eivät olleet edes huomanneet sitä, eli vaikutus oli alitajuinen. Lisäksi tiedetään, että nopeatempoinen musiikki saa ihmiset syömään nopeammin ja rauhallinen klassinen musiikki taas toimimaan päinvastoin. Nämä ovat hyvin herkkiä asioita. Taustamusiikki toimii oikein käytettynä hyvin. >>> 17

18 Rauhallinen musiikki rauhoittaa, rytmikäs innostaa. Siksi suosittelen, että tässä käytettäisiin ammattilaisia, jotka osaavat suunnitella liikkeeseen sopivan äänimaiseman. Ammattilaiset asialle Myös Suomessa toimii yrityksiä, jotka toteuttavat yrittäjää palvelevia äänimaisemia. Yksi niistä on Audience First. Agents in solistina paremmin tunnettu Vesa Haaja toimii Audience Firstin musiikkipäällikkönä. Hän suunnittelee asiakaspalvelutiloihin sopivia äänimaisemia. Me rakennamme liikepaikkaan sille sopivan äänimiljöön. Me lähdemme liikkeelle siitä, millaisia asiakkaita kaupassa käy, kenelle se on suunnattu ja millainen liikkeen brändi on. Kyse on pitkälti siitä, että oikeanlainen asiakas tuntee olonsa liikkeessä niin kotoisaksi, että hän viihtyy siellä pitemmän aikaa ja tahtoo tulla uudelleenkin. Suora vaikutus mieleen Pitkän uran taustamusiikkialalla tehnyt Arvo Laitinen osoittaa konkreettisella tavalla, miten vahva musiikin voima on. Hän näyttää seminaariyleisölle videokuvaa, jossa pariskunta kävelee parkkihallissa. Kun taustalla soi miellyttävä musiikki, yleisö kokee tilanteen iloisena ja romanttisena. Sitten musiikki vaihtuu synkäksi, pahaa enteileväksi. Tunnelma muuttuu heti: jokainen katsoja kokee, että on tapahtumaisillaan jotain pahaa. 18

19 Kuvat: Stefan Möller ja arvo laitinen / Saara Vuorjoki. Vesa haaja / Lauri kaira. Stefan Möller, Vesa Haaja ja Arvo Laitinen painottivat kukin omasta näkökulmastaan musiikin ja ympäristön yhteisvaikutuksia. Terveysvaikutukset Erikoislääkäri Ilkka Vartiovaara, edesmennyt Lääkärilehden päätoimittaja, kirjoitti artikkelissaan (Duodecim, Terveyskirjasto) musiikin tehosta. Tutkimuksissa on pystytty paikantamaan ihmisen aivojen vasemmasta lohkosta tietty osa, joka on absoluuttisen sävelkorvan omaavilla peräti 40 prosenttia suurempi kuin muilla. Musiikkia käytetään monella tavalla. Nykylääketieteessä sillä koetetaan edistää hyvinvointia, lievittää jännitystä ja kipuja, tehostaa elimistön immunologista toimintaa ja muutoinkin eri tavoin auttaa kuntoutumisessa ja toipumisessa. Vaikuttaa siltä, että useitakin musiikin avulla opituista taidoista ja valmiuksista voidaan tehokkaasti hyödyntää elämän eri alueilla, koska musiikki vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, keskittymiskykyyn, luovuuteen, itsetuntoon ja itsekuriin. Erilainen taustamusiikki saa meidät näkemään saman tilanteen aivan erilaisena. Hyötyä vanhusten hoivassa Kuuloaisti ja esimerkiksi musiikki on ihmisten välisen kommunikoinnin keskeisin keino. Musiikki ja ääni laajemminkin välittävät tunneskaaloja ja ajatustenvaihtoa tavalla ja syvyydellä, jolle ei helposti löydy haastajaa, Laitinen analysoi. Laitinen oli mukana kehittämässä muun muassa tukipalveluja vanhusten hoivatyöhön. Innovaatio nimeltä Sävelsirkku on tuottanut hyviä kokemuksia vanhainkodeissa. Äänen ja musiikin mieltä aktivoiva vaikutus, yhdessä kuunteleminen ja näistä viriävä toiminta ovat Sävelsirkun ydintä. Palvelukonsepti tarjoaa hoivayhteisölle toimintamallin ja työvälineen, jolla oma henkilökunta luo hyviä hetkiä päivittäiseen arkeen. Tutkittua tietoa Musiikin tehoa on mitattu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Taustalla on markkinointiguru Philip Kotlerin oivallus, että liikkeen atmosfääri väreistä valaistukseen, äänimaailmasta sisustus- ja kalustetyyleihin ja tuoksuihin on kokonaisuus, joka vaikuttaa kuluttajan viihtymiseen ja käytökseen. (Atmosphere as a Marketing Tool. Journal of Retailing 49, Winter 1973.) Takavuosina tutkimuksissa käytettiin lähinnä haastattelutekniikkaa, sittemmin on mitattu mm. ostokäyttäytymistä, liikkeessä viipymistä ja kassavirtaa. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa (Burleson, 1979) haastateltiin kauppojen asiakkaita. 70 prosenttia haastatelluista kertoi suosivansa liikkeitä, joissa on taustamusiikkia, ja 63 prosenttia sanoi, että taustamusiikkia soittavissa liikkeissä he todennäköisesti myös ostivat enemmän. Myös myymäläpäälliköiden kokemus oli vastaava: 76 prosenttia heistä oli sitä mieltä, että taustamusiikki saa asiakkaat ostamaan enemmän. Toisessa jenkkitutkimuksessa (Walter, 1971) kohteena oli 336 yritystä ja työntekijöille suunnattu taustamusiikki. Valtaosa taustamusiikin käyttäjistä kertoi, että heidän kokemustensa mukaan taustamusiikki kehittää työmoraalia ja helpottaa työn yksitoikkoisuutta. Myöhemmissä tutkimuksissa on selvitetty myös taustamusiikin suoraa vaikutusta kassavirtaan ja asiakkaiden viipymiseen liikkeessä. Ronald E. Milliman (1982) teki 9 viikkoa kestävän tutkimuksen supermarke- tissa. Tutkimus osoitti, että rauhallinen taustamusiikki sai asiakkaat viipymään kaupassa pitempään ja mikä tärkeintä, myös kuluttamaan enemmän rahaa. Hiljainen ympäristö ja nopeatempoinen musiikki vaikuttivat päinvastaiseen suuntaan. Siksiköhän maailman hampurilaisravintoloissa soitetaan nopeita listahittejä? Asiantuntijat mainitsevat usein kaksi viinikauppaa koskevaa tutkimusta. Areni & Kim (1993) totesivat, että klassisen musiikin soittaminen tuotti merkitsevästi suuremman myynnin verrattuna top 40 -listamusiikin käyttöön. Klassista musiikkia soitettaessa ihmiset valitsivat kalliimpia viinilaatuja. Adrian North & David Hargreaves (1999) tutkivat ihmisten käyttäytymistä supermarketissa. Ranskalainen musiikki johti ranskalaisten viinien parempaan menekkiin ja saksalainen musiikki saksalaisten viinien parempaan menekkiin. Asiakkaat eivät tiedostaneet musiikin vaikutusta ostopäätökseensä. Yalch & Spangenbergin erikoistavarakaupan tutkimuksessa (1988) ilmeni, että nuoret asiakkaat raportoivat käyttäneensä enemmän rahaa taustamusiikin soidessa. Samojen tutkijoiden myöhemmässä simuloidussa ja valvotussa myymäläaluetutkimuksessa (2000, Washington University) ilmeni, että taustamusiikin tyyppi vaikuttaa selvästi sekä siihen, kauanko asiakas viipyy liikkeessä, että siihen, miten pitkäksi hän oleskelunsa kokee. LK 19

20 Soitetuimmat kappaleet 2012 Kaikki yksityiset radiot 1. Loreen Euphoria Chisu Kohtalon oma Samuli Edelmann Tähtipölyä Train Drive By Gotye, mukana Kimbra Somebody That I Used to Know Chisu Tie Adele Someone Like You Nickelback When We Stand Together Pariisin kevät Kesäyö Kelly Clarkson What Doesn t Kill You (Stronger) Valtakunnalliset soitot 1. Train Drive By Chisu Kohtalon oma Pariisin kevät Kesäyö Kelly Clarkson What Doesn t Kill You (Stronger) Nickelback When We Stand Together Jesse Kaikuranta Vie mut kotiin Jukka Poika Älä tyri nyt Loreen Euphoria Elokuu Saatilla Emeli Sandé Daddy Chisu, kohtalon oma. Jesse Kaikuranta ja euroviisuvoittaja Loreen ovat viime vuoden kilpailulöytöjä; Trainin, Madonnan ja Rihannan maine on jo vanhempaa perua. Tilastot perustuvat Gramexin radioilta saamiin soittolistoihin. Tilastoja ei ole painotettu radioiden koon mukaan. Valtakunnallisten, puolivaltakunnallisten ja ketjuradioiden soitot laskettiin mukaan vain kertaalleen, jos ne olivat identtisiä kaikilla paikkakunnilla. 20 Kuvat: Chisu / Warner music. jesse kaikuranta / ville akseli juurikkala. Loreen / Jimmy backius. Train / sony music. Madonna / warner music. Rihanna / Ellen von Unwerth.