JÄSENTIEDOTE SISÄLTÖ. Kauppakamari kouluttaa. Kauppakamariasiaa 1/2012 > Kansainvälisiä asoita. Muuta yritystietoa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄSENTIEDOTE SISÄLTÖ. Kauppakamari kouluttaa. Kauppakamariasiaa 1/2012 > 17.02. Kansainvälisiä asoita. Muuta yritystietoa."

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Kauppakamari kouluttaa JÄSENTIEDOTE 1/2012 > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE Kauppakamarin kouluttaa Connecting Business! Kauppakamarin päivitetty Koulutuskalenteri/kevät Rauman ja Satakunnan Kauppakamarien koulutusselvitys Koulutuskyselyn keskeiset tulokset...4 Koulutusselvityksen tärkeimmät toimenpide-ehdotukset -ja suositukset...4 Kauppakamariasiaa Kauppakamarit vaativat: valtatie 8 Turku-Rauma-Pori yhteysvälin perusparannus tällä hetkellä Suomen tärkein tie-infrastruktuurin kehittämishanke...5 SAMK ratkaisussa alueen ja maakunnan elinkeinoelämää tyydyttävä ratkaisu...5 Risto E. J. Penttilä jatkaa Keskuskauppakamarissa...5 Rauman kauppakamari kiittää 30-vuotisjuhlan lahjoituksista...5 Uusia jäsenyrityksiä kauppakamariin Matti Lainema on kauppakamarien vuoden kouluttaja...6 Miten toimia ydinvoima- ja loppusijoitushankkeissa - seminaari...6 Yritysturvallisuuskysely tulossa! Turvallisuusseminaari...7 Kansainvälisiä asoita Alkuvuoden 2012 kansainvälistymiseen liittyviä tilaisuuksia...7 Invest in Finland osaksi Finpron toimintaa...7 EURES auttaa yrityksiä työntekijän rekrytoinneissa Euroopasta...8 Löydä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita maksuttomasta Liiketoimintapörssistä...8 Muuta yritystietoa Sosiaaliturvamaksut...8 Vuorottelukorvauksen taso Osinkojen verotus...9 Lakiasiat Työnantajan ottaman sairaanhoitovakuutuksen verotuksesta...10 Lomautetun työntekijän oikeus päättää työsopimus Työsopimuslakiin muutoksia koskien vuokratyöntekijöiden oikeuksia alkaen...11

2 YHTEYSTIEDOT Rauman Kauppakamari Valtakatu 2, 26100, Rauma Puhelin Faksi Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin GSM Koulutuspäällikkö Päivi Junnila Puhelin GSM Yhteyspäällikkö Johanna Huhtala (KV-asiat ja Puhelin Olkiluoto-yhteyshenkilö) GSM Lakiasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin GSM työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat juridinen ja liiketoimintakonsultointi Venäjälle, erityisesti Moskovan alueella sopimusoikeus Veroasiantuntija KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin GSM elinkeinoverotus arvonlisäverotus yritysjärjestelyt Yritysasiantuntija KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy Puhelin GSM yrityskaupat sukupolvenvaihdokset 2 2 Rauman Kauppakamarin alueella toimivat HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) tutkinnon suorittaneet asiantuntijat os.

3 Kauppakamari kouluttaa Connecting Business Kauppakamarin koulutuskalenteri / kevät 2012 Tarkemmat koulutussisällöt näkyvät nettisivuillamme kohdasta koulutus. Koulutukseen ilmoittautuminen tapahtuu nettisivujen kautta LYYTI järjestelmään. Järjestelmä on otettu käyttöön joulukuussa Lisätiedot ja toivomukset järjestettävistä koulutuksista Päivi Junnila , Taloushallinto Ajankohtaista palkanlaskijoille tai suuri palkkapäivä (mm. perhevapaat, sairaspoissaolot, työsuhteen päättäminen) Arvopapereiden käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa Ajankohtaiskatsaus arvonlisäverosta - ohjelma tarkentuu Työsuhde ja henkilöstöhallinto Työsuhdepäivä ( määräaikaiset työsuhteet, YT-laki) Työlainsäädäntöä työnjohtajille Esimiestyö ja johtaminen Kokonaisvaltainen turvallisuusjohtaminen Asiantuntijasta esimieheksi Kv-koulutus Kansaivälisen kaupan sopimukset, asiakirjat ja riskien hallinta Ajankohtaista kauppakamarissa vahvistettavista ulkomaankaupan asiakirjoista Tietotekniikka Tietoturva Google Adwords Excel talous- ja palkkahallinnon työntekijöille Matkaseminaarit Helsingin Seudun kauppakamari järjestää seminaarit. Rauman kauppakamarin jäsenillä on mahdollisuus osallistua jäsenhintaan. Lisätietoja näistä Esimiespäivät Vierumäellä Vero laivaseminaari Palkanlaskenta laivaseminaari Talviseminaari 2012 Yrityksen työsuhde- ja veropäivät Levillä Henkilöstöpäivät laivaseminaari (Hki-Tukholma-Hki) Arvonlisäverotusta Tallinnassa Sihteeri- ja Assistentti laivaseminaari Kirjanpito laivaseminaari (Hki-Tukholma-Hki) Aasian seminaarisarja: Hongkong Kauppakamarin Kesäpäivä 3

4 KAUPPAKAMARI KOULUTTAA Rauman ja Satakunnan kauppakamarien koulutusselvitys 2011 Rauman ja Satakunnan kauppakamarit ovat toteuttaneet syksyn 2011 aikana koulutusselvityksen, jossa on koottu yhteen laajasti satakuntalaisen elinkeinoelämän näkemyksiä tulevaisuuden osaamis- ja resurssitarpeista sekä koulutuksen keskeisistä sisällöistä. Tämä selvitystyö on vuonna 2006 toteutetun koulutusselvityksen päivitys. Selvityksen toteutuksesta ja raportin laatimisesta on vastannut Oy Swot Consulting Finland Ltd. Selvityksen tavoitteena oli arvioida uudelleen Satakunnan alueen nykyistä koulutusrakennetta ja sitä, miten se vastaa alueen elinkeinoelämän ja yritysten tarpeita. Selvitystyön kohteina olivat satakuntalaisen elinkeinoelämän tarvitsema ammatillinen koulutus, aikuiskoulutus sekä yliopisto- ja korkeakoulukoulutus valituissa toimialaryhmissä ja -klustereissa. Mahdollisimman laajan näkemyksen kokoamiseksi, selvityksen aluksi toteutettiin verkkopohjainen kysely alueen yritysten edustajille. Kyselyyn vastasi noin 200 yritysedustajaa ja lisäksi yli 50 alueen yrityksen edustajaa jatkoi työskentelyä toimialakohtaisissa työryhmissä (7 ). Työryhmätyöskentely toteutettiin seuraavilla seitsemällä toimialalla: asiantuntijapalvelut elintarviketeollisuus kauppa, matkailu ja majoitus kiinteistö-, ympäristö- ja jätehuoltopalvelut prosessiteollisuus ja automaatio rakennus- ja rakennustuoteteollisuus teknologiateollisuus Selvitystyön perusteella laadittiin kannanotto Satakunnan tulevaisuuden koulutustoiminnan kehittämiseksi ja alueen tulevan kilpailukyvyn varmistamiseksi. Koulutuskyselyn keskeiset tulokset 2/3 vastaajista oli suhteellisen tyytyväinen ammattioppilaitoksista valmistuneiden tietoihin ja taitoihin. Pahimmiksi puutteiksi ammattioppilaitoksista valmistuneilla arvioitiin ammatilliset taidot, asennoituminen työntekoon ja oma-aloitteisuus Esimiestaidot arvioitiin riittämättömiksi sekä ammattikorkeakouluista (48 %) kuin yliopistoistakin (39 %) valmistuneiden kohdalla Tietoteknisen osaamisen arvioi hyväksi tai yrityksen tarpeisiin riittäväksi vähintään 2/3 vastaajista riippumatta siitä, mistä koulusta työntekijä oli valmistunut Tulevien vuosien merkittävimmät lisäosaamistarpeet kohdistuvat myyntityöhön ja tuotannon ammattityöntekijöihin sekä tietotekniikkaan Pääasialliseksi keinoksi osaamistarpeiden täyttämisessä arvioitiin henkilöstön rekrytointi sekä nykyisen henkilöstön kouluttaminen Vastaajien näkemyksen mukaan yritysten täytyy olla toteuttamassa toimialansa koulutusta tarjoamalla opiskelijoille tutustumis- ja harjoittelupaikkoja sekä osallistua aktiivisemmin koulutuksen suunnitteluun yhteistyössä oppilaitosten kanssa Lisäksi merkittävä osa vastaajista (80 %) oli täysin tai samaa mieltä väittämästä, jonka mukaan yritysten pitää tukea henkilöstönsä kouluttautumista Koulutusselvityksen tärkeimmät toimenpide-ehdotukset ja suositukset Yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä on lisättävä sekä koulutuksen suunnittelussa että toteuttamisessa. Tutkintojen suoritusaikoja on pyrittävä lyhentämään esimerkiksi tutkintorakenteita kehittämällä sekä opintojen joustavuutta lisäämällä. Satakunnassa on valittava selkeämmin alueelle tärkeät toimialat, joihin alueen koulutustoiminta ja -resursseja suunnataan kaikilla tasoilla. Ammattikorkeakoulujen markkinoinnissa sekä opetuksessa on korostettava sitä, että koulutus ei automaattisesti valmista esimiestehtäviin. Yritysten on tehtävä nykyistä enemmän yhteistyötä koulujen henkilökunnan kanssa esimerkiksi tarjoamalla opinto-ohjaajille mahdollisuuksia tutustua paikallisiin yrityksiin sekä auttamalla heitä vaihtoehtojen hahmottamisessa. Kaikessa koulutuksessa on korostettava nykyistä enemmän työelämään valmentavaa asenne-kasvatusta, työelämän perussääntöjä, yritystalouden perustietojen ja -taitojen opetusta sekä riittävää työharjoittelua. Opiskelijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet on otettava koulutuksessa paremmin huomioon. Raportti on saatavilla myöhemmin kokonaan Rauman kauppakamarin sivuilta 4

5 KAUPPAKAMARIASIAA Kauppakamarit vaativat: Valtatie 8 Turku-Rauma-Pori yhteysvälin perusparannus tällä hetkellä Suomen tärkein tie-infrastruktuurin kehittämishanke Lounaissuomalaiset kauppakamarit vaativat kannanotossaan valtatie kahdeksan perusparannusta seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. Pohjanmaan, Rauman, Satakunnan ja Turun kauppakamarit ovat tehneet Liikennepoliittiselle ministerityöryhmälle kannanoton, jossa vaaditaan valtatie 8 Turku-Rauma-Porin yhteysvälin perusparannuksen aloittamista nykyisen hallituskauden aikana. - Valtatien 8 merkitys koko Suomen logistisen järjestelmän kannalta on niin suuri, että sen kapasiteettiongelmat on yhteysvälin merkittävän parantamisen avulla ratkaistava mahdollisimman pian, toteaa toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Rauman kauppakamarista. Valtatie 8 yhdistää kaikki Länsi- Suomen satamat Turusta Tornioon. Teollisuuden, tavaraliikenneterminaalien ja satamien sijainnin johdosta valtatietä 8 kuormittaa jatkuvasti kasvava raskas liikenne. Tavarakuljetusten määrä on vuositasolla noin miljoona tonnia. Liikennetiheys parannettavalla yhteysväliosuudella Turku-Rauma-Pori on ajoneuvoa/vrk ja raskaan liikenteen osuus on korkea, raskasta ajoneuvoa /vrk. Tien riittämätön kapasiteetti ja heikko kunto suhteessa kokonaisliikenteeseen ruuhkauttavat yhteysvälin ja aiheuttavat ongelmia koko logistiselle ketjulle. Liikennepoliittiseen selontekoon myös Rauman meriväylän syventäminen Kannanotossaan kauppakamarit ehdottavat myös Rauman meriväylän syventämistä sekä yhteysväli. Rauma satama on yksi Suomen suurimmista satamista ja sen merkitys maamme viennin kilpailukyvyn säilyttämisessä on suuri. Meriväylän syventämistä ja leventämistä tarvitaan, koska laivojen koko kasvaa ja overseas kuljetuksia ei voida nykyään lastata täyteen. Väylän syvennyksellä on tärkeää nimenomaan metsä ja telakkateollisuudelle SAMK ratkaisussa alueen ja maakunnan elinkeinoelämää tyydyttävä ratkaisu Rauman kauppamarin näkökulmasta SAMK ratkaisussa saavutettiin Rauman seudun ja maakunnan elinkeinoelämää tyydyttävä ratkaisu Tärkeimpänä on Rauman seudun elinkeinoelämän kannalta pidettävä ratkaisua, jossa koneensuunnittelu ja siihen liittyvä tuotekehitys ja kokoonpano, joka painottuu meri- ja laivanrakennustekniikan laitteisiin ja järjestelmiin, materiaalinkäsittelyn sekä puunjalostuksen koneisiin ja laitteisiin, keskitetään Raumalle. Tämä on tärkeää tulevaisuuden kannalta, sillä alueella on hyvin merkittävä kansainvälisen huipputason yrityskeskittymä. Alueellemme sijaitsee lisäksi kone- ja tuotantotekniikan insinöörityöpaikkojen osaamiskeskittymät sijaitsevat alueellamme. Tuotantotekniikka ja voimalaitostekniikka taas sijoittuvat Poriin. Asiasta tehtiin Rauman ja Satakunnan kauppakamarien välinen suositus. Tämän ratkaisun myötä SAMK saa koko Satakunnan ja myös Vakka-Suomen mahdollisen opiskelijapotentiaalin käyttöön. On hyvin tärkeää, että molemmille paikkakunnille saadaan luotua vetovoimaiset koulutusyksiköt. Paikkakuntien välinen opiskelijaliikenne saadaan parhaiten toimimaan, kun molemmilla paikkakunnilla on laadukkaat ja paikalliseen yritystoimintaan tiiviisti integroidut yksiköt. Tämä on tärkeää tulevaisuuden kannalta, sillä alueella on hyvin merkittävä kansainvälisen huipputason yrityskeskittymä. Alueellemme sijaitsee lisäksi kone- ja tuotantotekniikan insinöörityöpaikkojen osaamiskeskittymät sijaitsevat alueellamme. Yritykset ovat myös valmiit avaamaan omia T&K tilojaan oppilaitosten käyttöön. Oppimisympäristöistä tulee laajempia ja joustavampia. SAMK:n pääomistajakaupungit lähtevät suunnittelemaan ja rakennuttamaan uudet kampusalueet siten, että niihin sisältyvät ajanmukaiset tilat laboratorioille, joiden varustamisesta tehdään yhteinen suunnitelma yritysten kanssa. Kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen, logistiikka ja tuotantotalous ovat myös erittäin tärkeitä tulevaisuuden painopisteitä yrityselämässä ja näiden alojen ammattilaisia tarvitaan jatkossa. Hyvä, että näitä kehitetään Raumalla. Risto E. J. Penttilä jatkaa Keskuskauppakamarissa Keskuskauppakamarin hallitus päätyi kokouksessaan 2.2. siihen, että Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan tehtävä ja Euroopan parlamentin jäsenyys ovat täysipäiväisiä työtehtäviä. Virkavapautta toimitusjohtajan työstä ei pidetty vaihtoehtona, koska Keskuskauppakamarin johtaminen ja kehittäminen edellyttävät kokoaikaista panostusta. Risto E. J. Penttilä on päättänyt jatkaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtajana. - Jatkan hyvillä mielin Keskuskauppakamarissa. Kauppakamareilla on tärkeä rooli suomalaisen elinkeinoelämän äänenä. On kuitenkin tärkeätä, että vaihtoehdot selvitettiin ja nyt asia on loppuun käsitelty, sanoo Penttilä. Rauman kauppakamari kiittää 30-vuotisjuhlan lahjoituksista Rauman kauppakamarin stipendirahastoon kertyneitä varoja tullaan vuosittain lahjoittamaan stipendeinä alueen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville opiskelijoille. Pyrimme myös muilla tavoilla tukemaan paikallista ammatillista koulutusta. 5

6 KAUPPAKAMARIASIAA Uusia jäsenyrityksiä kauppakamariin 2011 Hallitustyöskentelyyn hän on osallistunut yli 15 vuoden ajan puheenjohtajana ja jäsenenä useissa teollisuus- ja palveluyrityksissä. Lainema on myös ansioitunut hallitustyöskentelyyn liittyvien kirjojen kirjoittaja. Kauppakamari toivottaa tervetulleeksi seuraavat syksyn 2011 aikana jäseniksi liittyneet yritykset: - Fujitsu Finland Oy - MBA-Rakentajat Oy - Mimne - Rauman IV, Paroalhon apteekki - Petäjäksen telakka - Rauman henkilöstöpalvelu Oy, Opteam Rauma - SyneFiine - Tilipalvelu Calcurium Miten toimia ydinvoima- ja loppusijoitushankkeissa - seminaari Rauman ja Satakunnan kauppakamarit järjestivät yhteistyössä FinNuclearin ja Satakunnan Yrittäjien kanssa Vuojoen kartanolla Miten toimia ydinvoima- ja loppusijoitushankkeissa - seminaarin. Matti Lainema on Kauppakamarien vuoden kouluttaja Syvällinen kokemus ja erinomainen esitystapa ja ulosanti, luonnehtivat koulutusten osallistujat Kauppakamarien vuoden kouluttajan Matti Laineman taitoja. Kauppakamarit on Suomen suurimpia koulutusorganisaatioita, mitä tulee yritysten toimintaan liittyvässä osaamisessa. Kauppakamarit valitsivat nyt ensimmäistä kertaa vuoden kouluttajan, joka on Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) -kursseilla ympäri Suomea kouluttanut Matti Lainema. Vuosittain kauppakamareiden järjestämissä noin 500 koulutustilaisuudessa käy yli osallistujaa. Opettajien lukumäärä on noin 500. Tilaisuus keräsi runsaasti osanottajia eri yritysaloilta sekä Rauman että Porin seudulta. Uusien ydinvoimalahankkeiden kohdalla on tärkeää aloittaa valmistautuminen riittävän ajoissa. Tilaisuudesta tullut palaute osanottajilta oli hyvä. Tässä muutama lainaus palautteista, joita saimme: Tunnetuimmat kauppakamarien koulutukset ovat vuosittainen Tilinpäätösja veropäivä sekä suuren suosion saavuttanut Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) -koulutus. Tutkimusten mukaan kauppakamareiden tarjoaman koulutuksen vahvuuksia ovat tuotteiden ja palveluiden laatu, hyvä hinta-laatusuhde sekä monipuolinen palvelutarjonta. 6 Tärkeintä ovat kuitenkin kouluttajamme, jotka ovat alansa ehdottomia huippuosaajia, luonnehtii kauppakamarien yhteisen koulutustyöryhmän vetäjä Maria Lindbom Turun kauppakamarista. Lainema on luennoinut useiden kauppakamareiden koulutuksissa. Valintaan johdatti erinomainen osallistujapalaute. Matilla on näkemystä, kokemusta sekä kyseenalaistamisen taitoa. Valtava kokemus, verkostot ja omaa luokkaansa oleva vaikuttavuus. Hän osaa tuoda asiat monipuolisesti esille niin hyvien kuin huonojen esimerkkien osalta, luonnehtivat koulutuksiin osallistuneet. Kauppakamarit valitsivat vuoden kouluttajan nyt ensimmäistä kertaa. Kauppakamarit käyttävät kouluttajina alansa parhaita osaajia ja laatuvaatimukset ovat erittäin korkeita, joten valinta oli vaikea. Lopullisen valinnan tekivät kauppakamareiden koulutuspäälliköt kuitenkin yksimielisesti, sanoo Lindbom. KTT Matti Lainemalla on pitkä ura markkinoinnin ja johdon tehtävissä. Hän on strategiakonsultointiin erikoistuneen S.A.M.I. Oy:n perustaja. Hän on työskennellyt konsernin tulosryhmän johtajana ja konsultoinut suuryrityksiä sekä konsernijohdon että tulosryhmien tasolla. Tilaisuus oli monipuolinen Käytännönläheinen ja yrittäjiä kohtaan rohkaisevasti suuntautunut asenne Olkiluoto-työmaalle Plussana oli TVO:n ja Posivan vahva läsnäolo tilaisuudessa Osallistujamäärä oli vaikuttava ja paneelikeskustelu oli käytännönläheinen Positiivista käytännön esimerkit ja verkostoituminen Yritysturvallisuuskysely tulossa! Kauppakamareiden kolmas valtakunnallinen yritysturvallisuustutkimus on käynnistymässä. Kyselyn avulla selvitämme yritysten riskienhallintaa ja yritysturvallisuuden tilaa Suomessa.

7 KAUPPAKAMARIASIAA Kansainvälisiä asioita Tämä kansallinen tutkimus on toteutettu jo kaksi kertaa vuodesta 2005 alkaen ja on ainoa alan tutkimus josta saadaan vertailutietoa turvallisuustietoisuuden parantamiseksi. Tutkimuksen kyselyosuuden toteuttaa Taloustutkimus yhteistyössä kauppakamarien kanssa. Vastaamalla autatte kauppakamareita ja viranomaisia parantamaan suomalaisten yritysten toimintaympäristöä. Kyselyyn vastaaminen auttaa myös kartoittamaan yrityksenne turvallisuustilannetta. Valtakunnallisen kyselyn tulokset julkistetaan keväällä 2012 osoitteessa Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kauppakamarin jäsenyrityksen Mobile SPA:n lahjoittama upouusi Windows-puhelin Nokia Lumia 800. Kun saat kyselyn sähköpostiisi, muista vastata! Turvallisuusseminaari järjestetään tiistaina Vuojoen Kartano, Kartanontie 28, Eurajoki. Seminaarissa käsitellään ydinvoimalaitosalueella toimivan pk-yrityksen turvallisuusvaatimuksia Ensimmäistä kertaa Satakunnassa järjestettävä Tiimimestari -koulutus voi olla polkusi kohti uudenlaista johtamista. Yrittäjä/esimies,. kaipaatko valmentavampaa johtamisotetta?. etsitkö uutta virtaa kehittämistyöhön?. rakennatko yritykseesi tiimiorganisaatiota?. haluatko luoda uutta syvyyttä yhteistyösuhteisiin?. uskotko oppivan organisaation voimaan?. kaipaatko uusia tuulia johtamiseesi? Lue lisää koulutuksesta netistä osoitteesta tai lisätietoja aiheesta antaa JUHA HARIKKALA, koulutusvastaava, GSM Hinta: Ilmoittautuminen: Lisätietoja: Yhteistyötahot: Seminaari on maksuton mennessä osoitteessa tai sähköpostitse Rauman ja Satakunnan kauppakamarit Kansainvälisiä asioita Alkuvuoden 2012 kansainvälistymiseen liittyviä tilaisuuksia Helsingin seudun kauppakamarin Enterprise Europe Network -yksikkö järjestää alkuvuodesta 2012 useita lyhyitä, maksuttomia seminaareja kansainvälisyyteen liittyen. Näitä ovat muun muuassa: 6.3. Itämeren markkinat tutuksi: Ruotsi Itämeren markkinat tutuksi: Puola. Ennakkoilmoittautumiset osoitteeseen Tervetuloa! Invest in Finland osaksi Finpron toimintaa Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi , että ulkomaisia investointeja Suomeen hankkivan Invest in Finlandin tehtävät siirretään osaksi Finpron toimintaa. Asiaa esitti ministerivaliokunnalle työja elinkeinoministeriö. - Suomella on selvä tarve lisätä maahamme suuntautuvien kansainvälisten investointien määrää. Tänne suuntautuvat investoinnit ja valtion panostukset investointien hankintaan ovat selvästi pienempiä kuin tärkeimmissä kilpailijamaissamme. Päätös parantaa mahdollisuuksia saada uusia sijoituksia Suomeen, arvioi elinkeinoministeri Jyri Häkämies. Yhdistäminen yksinkertaistaa Suomen elinkeino- ja innovaatiopalvelujärjestelmää. Invest in Finland käyttää työssään ns. täsmähakumallia, jossa se tarjoaa tunnistettujen liiketoimintamahdollisuuksien pohjalta investointikohteita ulkomaisille sijoittajille. Tämän toiminnan myyminen tehostuu Finpron kansainvälisen verkoston avulla. Sillä on 55 toimipistettä ympäri maailmaa. Päätös perustuu hallitusohjelmaan. Yhdistäminen ei aiheuta merkittäviä kuluja, eikä lisää valtion menoja. Päätökset tulevat voimaan kesäkuuhun 2012 mennessä, kun Invest in Finlandin taustalla oleva säätiö lakkautetaan. Lähde: Työvoima- ja elinkeinoministeriö 7

8 Kansainvälisiä asioita EURES auttaa yrityksiä työntekijän rekrytoinneissa Euroopasta EURES- verkoston avulla voit hakea ja rekrytoida työntekijöitä EU/ETAalueelta. Verkoston 800 neuvojaa kaikkialla Euroopassa palvelevat sekä työnantajia että -hakijoita. EURESin palvelut ovat maksuttomia. EURES- neuvojan kanssa voit suunnitella työntekijän palkkaamiseen liittyviä käytäntöjä: - miten ja missä avoimesta paikasta ilmoitellaan, - kuka vastaa avoimeen paikkaan liittyviin tiedusteluihin ja ottaa vastaan hakemukset, - miten haastattelut hoidetaan? EURES- neuvojat tuntevat eurooppalaiset työmarkkinat ja toimivat apunasi rekrytoinnissa. He auttavat rekrytoinnin käynnistämisessä, etsivät paikallisen yhteistyökumppanin, tarvittaessa vastaavat tiedusteluihin ja ottavat hakemukset vastaan. Neuvojat opastavat ulkomaisia työntekijöitä suomalaiseen työelämään liittyvissä kysymyksissä. EURES- verkosto järjestää myös rekrytointimessuja useissa Euroopan maissa. Työnantajat voivat tulla itse messuille mukaan tai jättää työpaikkailmoituksensa EURES- neuvojalle markkinoitavaksi. EURES- verkoston avulla voidaan järjestää myös yksittäisen työnantajan tarpeisiin räätälöityjä rekrytointitapahtumia. Ota yhteys EURES- neuvojaan lähimmässä TE- toimistossa. Löydä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita maksuttomasta Liiketoimintapörssistä Hakeeko yrityksesi kansainvälisiä liikekumppaneita? Etsitkö jälleenmyyjää, edustajaa, alihankkijaa tai kumppania tuotekehitykseen? Helsingin seudun kauppakamarin yhteydessä toimivan Enterprise Europe Networkin kautta on mahdollista hakea maksutta liikekumppaneita 50 eri maasta. Tutki Liiketoimintapörssi-hakupalvelusta yrityksenne kannalta kiinnostavat profiilit haluamastasi kohdemaasta valitsemaltasi toimialalta. Voit myös halutessasi laittaa tietokantaan oman yrityskontaktiprofiilisi. Liiketoimintapörssissä on tällä hetkellä yhteensä noin yrityskontaktiprofiilia 50 eri maasta. MUUTA YRITYSTIETOA Sosiaalivakuutusmaksut 2012 yhteyshenkilö Viestintäpäällikkö Kai Kuoppamäki, Vuoden 2012 sairausvakuutusmaksut on vahvistettu. Työnantajan sosiaaliturvamaksu koostuu sairausvakuutusmaksusta, jonka suuruus on 2,12 %. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu koostuu 1,22 % suuruisesta palkansaajan sairaanhoitomaksusta ja 0,82 % suuruisesta päivärahamaksusta. Maksu sisältyy ennakonpidätysprosenttiin. Yrittäjän päivärahamaksu on 0,97 % ja sairaanhoitomaksu 1,22 %. Vuoden 2012 työeläkevakuutusmaksut on vahvistettu. Keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 22,8 % palkkasummasta eli 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna Alle 53-vuotiaan työntekijän eläkemaksu on 5,15 % ja 53 vuotta täyttäneen työntekijän 6,5 %. Työttömyysvakuutusmaksun korotuksesta on tarkoitus luopua. Vuonna 2012 työnantajan työttömyysvakuutusmaksun suuruus on esityksen mukaan 0,8 % palkkasummasta ja euron ylittävältä osalta 3,2 %. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on esityksen mukaan 0,6 %. Vuorottelukorvauksen taso säilyy ennallaan Hallitus esittää, että tasavallan presidentti peruuttaa hallituksen esityksen laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta. Vuorotteluvapaajärjestelmä pysyy siten ennallaan eikä korvaustasoihin ole tulossa muutoksia. Taustalla on hallituksen lupaus peruuttaa hallitusohjelmassa sovittuihin säästöihin perustunut vuorottelukorvauksen alentamista koskeva lakiesitys, jos työmarkkinakeskusjärjestöjen 8

9 MUUTA YRITYSTIETOA tekemä raamisopimus toteutuu sovitussa muodossa ja on riittävän kattava. Raamisopimus on todettu riittävän kattavaksi valtioneuvoston istunnossa Osinkojen verotus Helsingin seudun kauppakamarin veroasiantuntija Jukka Koivumäki Osinkotulojen verotuksen monimutkaisuuden aiheuttaa se, että osingot voivat olla täysin veronalaisia, täysin verovapaita tai osittain veronalaisia. Niitä voidaan verottaa pääomatuloina, ansiotuloina tai näiden yhdistelmänä. Osinkojen verokohteluun vaikuttaa osingon saajan status, osingon jakajan asema sekä osingonajon ajankohta. Varsinkin yrittäjäosakkaalla on verosuunnittelulla hyvät mahdollisuudet optimoida henkilökohtaista verotusta. Osinkotulot elinkeinotoiminnassa Listaamattoman yhtiön tai pörssiyhtiön saadessa osinkoa listaamattomalta yhtiöltä osinkotulo on täysin verovapaata. Pörssiyhtiön saama osinko toiselta pörssiyhtiöltä on myös verovapaata. Pörssiyhtiön jakaessa osinkoa listaamattomalle yhtiölle osingosta on veronalaista 75 %. Jos listattu yhtiö omistaa pörssiyhtiöstä vähintään 10 %, osinko on täysin verovapaata. Samat säännökset sopivat saatuihin osinkoihin yhtiöistä, jotka sijaitsevat EU:n alueella. EU:n ulkopuolisesta yhtiöstä saatu osinko on kokonaan veronalaista tuloa, jos Suomen ja kyseisen valtion välillä ei ole verosopimusta, jota sovelletaan yhteisön saamaan osinkoon. Henkilöyhtiön (Ay, Ky) saamat osingot sisällytetään kokonaan elinkeinon tulokseen. Tulo jaetaan täysimääräisesti verotettavaksi osakkaiden tulona. Jaetuista tulo-osuuksista vähennetään se osa osuuksiin sisältyvästä osinkotulosta, joka osakkaan verotusta koskevien sääntöjen mukaan on verovapaata tuloa. Luonnollisella henkilöllä vähennys on 30 prosenttia ja osakkaana olevilla yhteisöillä joko 100 prosenttia tai 25 prosenttia. Yksityisen elinkeinonharjoittajan elinkeinotoiminnan varoihin kuuluvista osakkeista saatu osinko on 70 prosenttisesti veronalaista elinkeinotoiminnan tuloa riippumatta siitä, mistä yhtiöstä osingot on saatu. Merkitystä ei ole sillä, onko osinko saatu listatusta vai listaamattomasta yhtiöstä. Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän pääomatulo-osinkoja koskevaa euron verovapausrajaa ei sovelleta elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluviin osinkoihin. Elinkeinotoiminnassa käytetään suoriteperiaatetta. Elinkeinotoiminnan osinko on sen vuoden tuloa, kun osingonjakopäätös on tehty. Osingon nostamisella tai nostettavissa olemisella ei ole tässä merkitystä. Yksityishenkilön osinkotulot pörssiyhtiöstä Pörssiyhtiön maksama osinko on luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle kokonaisuudessaan pääomatulo-osinkoa siten, että 70 prosenttia osingosta on veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Yrittäjäosakkaan osinkotulo Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän listaamattomasta yhtiöstä saama osinko jaetaan pääomatulo-osinkoon ja ansiotulo-osinkoon. Pääomatulo-osinkoa on 9 % vuotuinen tuotto osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle. Pääomatulona verotettavien osinkotulojen yhteismäärästä euroa on verovapaata. Loput pääomatuloina verotettavista osingoista verotetaan 70 % pääomatuloina ja 30 % on verovapaata. Jos osingonjako ylittää 9 %:n vuotuisen tuoton määrän nettovarallisuudesta, ylimenevä osinko verotetaan ansiotulona. Veronalaista on kuitenkin vain 70 % ylimenevästä osingosta. Esimerkki: Yhtiö jakaa osinkoa euroa. Yhtiöllä on vain yksi osakas (100 osaketta). Yhtiön nettovarallisuus on euroa eli yhden osakkeen matemaattinen arvo on euroa. Osingon pääomatulo-osuus lasketaan seuraavasti: euroa x 9 % = Täten euron osingosta pääomatulona verotetaan euroa. Tästä summasta euroa on verovapaata ja eurosta 70 % eli euroa verotetaan pääomatuloveroprosentin (30 %) mukaan. Ansiotulona verotetaan loput osingosta eli = euroa. Siitä ansiotuloveronalaista on 70 % eli euroa. Osinko verotetaan osingonsaajan sen verovuoden tulona, jonka aikana osinko on ollut nostettavissa. Osingon verovuosi määrää sen, minkä vuoden taseen perusteella laskettu matemaattinen arvo on pääomatulo-osuuden määräytymisen perusteena. Matemaattinen arvo lasketaan yhtiön edellisvuonna päättyneen viimeisimmän tilikauden perusteella. Esimerkit: Yhtiön tilikausi on Tilikaudelta jaetaan osinkoa euroa ja se on nostettavissa Osingon verovuosi on 2012 ja pääomatulo-osuuden laskennassa käytetään tasetta Yhtiön tilikausi on Tilikaudelta päätetään jakaa osinkoa euroa euroa on nostettavissa ja euroa on nostettavissa alkaen euron osingon verovuosi on 2011, ja pääomatulo-osuuden laskennassa käytetään tasetta euron osingon verovuosi on 2012 ja pääomatulo-osuuden laskennassa käytetään tasetta Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan jakamalla yhtiön nettovarallisuus yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Yhtiön tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneita olosuhteiden muutoksia ei yleensä oteta huomioon. Osakkeenomistajan osinkotulon pääomatuloosuuden laskupohja saadaan kertomalla osakkeen matemaattinen arvo kunkin osakkaan omistamien osakkeiden lukumäärällä. Kunkin osakkaan osalta laskupohjaa voidaan joutua oikaisemaan, mikäli osakaskohtaiset oikaisut (asunto, osakaslaina) koskevat osakasta. Yhtiön omistamat yhtiön omat osakkeet eivät ole ulkona olevia osakkeita. 9

10 LAKIASIAT Työnantajan ottaman sairaanhoitovakuutuksen verotuksesta Yhteystiedot: veroasiantuntija Pekka Virtamo, Helsingin seudun kauppakamari Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi sairaanhoitovakuutuksen verotusta koskevan vuosikirjaratkaisun 2011:27. Verohallinnon antamassa ohjeessa käsitellään vakuutuksen verovapauden edellytyksiä sekä edun arvon määrittämistä niissä tilanteissa, joissa vakuutus on katsottava työntekijöiden veronalaiseksi eduksi. Sairaanhoitovakuutuksen verotuksesta ei ole tuloverolaissa nimenomaista säännöstä, vaan sitä tarkastellaan TVL 29 ja 69 :n säännösten sekä oikeus- ja verotuskäytännön perusteella. Vakuutuksen tulee olla kollektiivinen, siis koskea samantasoisena kaikkia työnantajan palveluksessa olevia työntekijöitä. Työsuhteen vähimmäiskestoaikaa koskeva rajaus on kuitenkin hyväksytty (KHO:n päätöksessä 6 kk). Pakollista työterveyshuoltoa täydentävästä vakuutuksesta saatavan edun on oltava tavanomainen ja kohtuullinen siten kuin TVL 69 :ssä säädetään. Tätä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota vakuutuksesta työnantajalle aiheutuvien kustannusten määrään. Lisäksi on otettava huomioon se, mitä etuuksia vakuutuksesta korvataan ja mikä on yksittäisestä vakuutustapahtumasta maksettavan korvauksen enimmäismäärä. Aikaisemman käytännön mukaan vakuutusmaksun suuruudella ei ole katsottu olevan merkitystä, joten verotuskäytäntö muuttuu tältä osin. Kuten työnantajan itse järjestämän työterveyshuollon, myös sairaanhoitovakuutuksesta saatavan edun verovapauden yleisenä edellytyksenä on se, että työntekijöiden saatavilla olevat edut ja palvelut sekä vakuutusta koskevat ohjeistukset on kirjattu työnantajan työterveyshuoltoa koskeviin ohjeisiin, esim. työpaikkaterveydenhuollon toimintasuunnitelmaan. Vakuutuksesta saatavan edun veronalaisuuteen vaikuttaa se, kuinka paljon siitä voidaan enintään korvata yksittäisestä vakuutustapahtumasta (sairaus tai tapaturma) johtuvia kuluja. Ohjeessa todetaan KHO:n päätöksen mukaisesti, että vakuutuksesta ei synny veronalaista etua, jos sen perusteella maksettava enimmäiskorvaus on enintään euroa yksittäistä vakuutustapahtumaa kohden. Työnantajan itse järjestämän työterveyshuollon verotusta koskevan oikeuskäytännön perusteella verohallinnon kanta on, että työnantaja ei voi edelleenkään verovapaasti korvata muun kuin pakollisen työterveyshuollon piiriin kuuluvan yksittäisen sairaustapahtuman kuluja yli euron arvosta. KHO:n päätöksen perusteluihin viitaten verohallinto katsoo, että vakuutus voi olla verovapaa etu, kun keskimääräinen vakuutusmaksu työntekijää kohti (työnantajan maksama kokonaismaksu jaettuna vakuutettujen henkilöiden lukumäärällä) on enintään 400 euroa. Jos vakuutusmaksu on tätä suurempi, vakuutus on veronalainen etu. Ohjeen mukaan tulee lisäksi ottaa huomioon, mitä vakuutuksesta katetaan. Jos vakuutusturva ei pysy tasoltaan tavanomaisen ja kohtuullisen rajoissa, voi kyseessä olla veronalainen etu silloinkin, kun vakuutusmaksu on alle 400 euroa. Ohjeessa todetaan vielä, että se seikka että maksu on huomattavasti suurempi kuin 400 euroa, voi yksinäänkin johtaa siihen, että vakuutusta pidetään veronalaisena etuna. Lomautetun työntekijän oikeus päättää työsopimus Kirsi Parnila, Helsingin seudun kauppakamari, lakimies Työsopimuslain mukaan lomautettu työntekijä saa irtisanoa työsopimuksensa päättymään lomautuksen kestäessä ilman irtisanomisaikaa, riippumatta siitä, onko hänen työsopimuksensa voimassa toistaiseksi tai määräajan. Tällöin työsuhde päättyy heti, eikä työntekijällä ole oikeutta irtisanomisajan palkkaan tai siihen liittyvään lomakorvaukseen. Jos lomautuksen täsmällinen päättymisajankohta on jo työntekijän tiedossa, hän ei kuitenkaan saa irtisanoa määräaikaista työsuhdetta viimeisen seitsemän päivän aikana ennen lomautuksen päättymistä. Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen työntekijä sen sijaan voi irtisanoa irtisanomisaikaa noudattaen myös lomautuksen viimeisen seitsemän päivän aikana. Työsuhde päättyy tällöin irtisanomisajan kuluttua. Tällaisessa tilanteessa työntekijän on siis palattava työhön lomautuksen päättymisen jälkeen vielä jäljellä olevaksi irtisanomisajaksi. Lomautetun työntekijän oikeus irtisanoa työsopimuksensa ilman irtisanomisaikaa ei riipu lomautuksen toteuttamistavasta. Näin ollen myös tilanteessa, jossa työntekijä on lomautettu vain osittain, esimerkiksi työviikkoa lyhentäen, työntekijällä on oikeus irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa kyseisen osalomautuksen aikana. 200 päivän sääntö Lomautetulla työntekijällä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, mikäli lomauttaminen on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 200 kalenteripäivää. Irtisanomisajan palkka lasketaan tällöin työnantajan noudattaman irtisanomisajan mukaisesti. Lomautuksen yhdenjaksoisuutta eivät katkaise vuosiloma tai lain kiertämiseksi tarjottu lyhytaikainen työ. Vuosilomapäivät lasketaan mukaan 200 päivään. Työnantajalla ei ole tällaisessa tilanteessa oikeutta tarjota työntekijälle työtä irtisanomisaikaa vastaavaksi ajaksi. Työnantaja on lisäksi velvollinen maksamaan lomakorvauksen irtisanomisajalta Työnantaja ei myöskään voi vähentää irtisanomisajan palkasta lomautusilmoitusajan palkkaa. Kuitenkin, jos työsuhteessa noudatettava lomautusilmoitusaika on lain tai sopimuksen mukaan pidempi kuin 14 päivää, on työnantajalla oikeus vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkka. Hieman tulkinnanvaraista on, miten 200 päivän sääntöä sovelletaan osalomautustilanteessa, eli lasketaanko 200 päivään mukaan kaikki kalenteripäivät, vaikka työntekijä olisi osan viikosta töissä. 10

11 LAKIASIAT Helsingin hovioikeus on antamassaan ratkaisussa HelHO:2011:11 (vailla lainvoimaa) katsonut, että myös osalomautustilanteessa 200 päivän ajanjakso lasketaan kalenteripäivinä ja työntekijällä on oikeus vaatia irtisanomisajan palkkansa, kun osalomautus on kestänyt 200 kalenteripäivää. Irtisanominen työnantajan toimesta Työntekijä voidaan lomautusaikana irtisanoa samoin perustein kuin työsuhteen aikana yleensäkin. Mikäli lomauttamista koskevissa yhteistoimintaneuvotteluissa on käsitelty yhtenä todennäköisenä vaihtoehtona työsopimuksen irtisanomista, työnantajan ei tarvitse lomautettua työntekijää irtisanoessaan käydä uusia yt-neuvotteluja. Muussa tapauksessa yt-neuvottelut on käytävä ennen työntekijän irtisanomista. Myös irtisanomisajat määräytyvät normaaleilla perusteilla. Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle irtisanomisajan palkan ja lomakorvauksen irtisanomisajalta, jos hän irtisanoo työsopimuksen päättymään lomautusaikana. Jos työnantaja on lain tai sopimuksen mukaan velvollinen noudattamaan pidempää kuin 14 päivän lomautusilmoitusaikaa, saa työnantaja vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan. Tällainen velvollisuus noudattaa pidempää lomautusilmoitusaikaa voi seurata esimerkiksi työehtosopimuksesta. Helsingin seudun kauppakamarin lakimies JaakkoSainio Työsopimuslakiin muutoksia koskien vuokratyöntekijöiden oikeuksia alkaen Helsingin seudun kauppakamarin lakimies JaakkoSainio Lailla 10/2012 tehtyjen työsopimuslain (55/2001) muutosten myötä työnantajan ilmoitusvelvollisuutta vapautuvista työpaikoista laajennettiin koskemaan myös vuokratyöntekijöitä osa-aikaisten ja määräaikaisten työntekijöiden ohella. Samalla muutettiin vuokrattujen työntekijöiden työsuhteen ehtoja koskevia normeja. Vapautuvista työpaikoista ilmoittelu Työsopimuslain mukaan työnantajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan yleisesti yrityksessä tai työpaikalla omaksutun käytännön mukaisesti varmistaakseen, että myös osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä on samat mahdollisuudet hakeutua näihin työpaikkoihin kuin vakituisilla tai kokoaikaisilla työntekijöillä. Kyseinen velvollisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työnantajan täytyy tiedottaa kaikista avautuvista työpaikoista, mutta jos työpaikalla on käytäntö, jonka mukaan avautuvista työpaikoista tiedotetaan, ei menettely saa olla syrjivä, vaan tiedottamisen tulee kohdistua kaikkiin työntekijäryhmiin tasapuolisesti. Ilmoittelun tai tiedottamisen on siis oltava sellaista, että se saavuttaa kaikki työntekijät työsopimuksen kestoajasta tai työsuhteessa noudatettavasta työajasta riippumatta. Lakimuutoksen myötä vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen (käyttäjäyritys) on vastaavia menettelyjä noudattaen ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan myös vuokraamilleen työntekijöille. Työsuhteen ehtojen määräytyminen Työvoimaa vuokraava yrityksen työntekijöiden työsuhteen ehdot voivat määräytyä monella eri tavalla. Mikäli työnantaja on vuokrannut työntekijänsä käyttäjäyrityksen käyttöön eikä työntekijän vuokrannut yritys ole sidottu työsopimuslain 2:7.3:ssa tarkoitettuun normaalisitovaan työehtosopimukseen eikä se ole velvollinen noudattamaan työsuhteissaan yleissitovaa työehtosopimusta, on vuokratun työntekijän työsuhteissa noudatettava vähintään käyttäjäyritystä sitovan työsopimuslain 2:7.3:ssa tarkoitetun tai yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. On kuitenkin tilanteita, jolloin työsuhteessa ei tule noudatettavaksi mikään työehtosopimus edellä mainitulla tavalla voimaantulevan muutoksen myötä näissä tapauksissa vuokratun työntekijän palkkaa, työaikaa ja vuosilomia koskevien ehtojen on oltava vähintään käyttäjäyritystä sitovien ja siellä yleisesti sovellettavien sopimusten tai käytäntöjen mukaiset. Vuokratun työntekijän oikeus käyttäjäyrityksen palveluihin ja järjestelyihin Työsopimuslain 2 lukuun lisättiin lakimuutoksella myös pykälä koskien vuokratun työntekijän oikeutta käyttäjäyrityksen palveluihin ja järjestelyihin. Vuokratulla työntekijällä on lakimuutoksen myötä oikeus käyttäjäyrityksen työntekijöilleen tarjoamiin palveluihin ja yhteisiin järjestelyihin samoin ehdoin kuin käyttäjäyrityksen työntekijöillä, jollei erilainen kohtelu ole perusteltua objektiivista syistä. Käyttäjäyritys ei kuitenkaan ole velvollinen taloudellisesti tukemaan vuokratun työntekijän palvelujen ja järjestelyjen käyttöä. Pykälässä ei säädetä vuokratyöntekijän työsuhde-eduista, vaan hänen oikeudestaan käyttää käyttäjäyrityksen ruokalapalveluita, kuljetusjärjestelyjä ja näihin rinnastettavia muita palveluita tai yhteisiä järjestelyjä. Toisaalta pykälässä säädetään käyttäjäyrityksen velvollisuudesta mahdollistaa olemassa olevien palveluiden käyttö vuokratyöntekijälle samoin ehdoin kuin käyttäjäyrityksen omille työntekijöille. Käyttäjäyritys ei siten saa asettaa palvelujen käytölle erilaisia edellytyksiä sen mukaan, käyttääkö palveluita tai järjestelyitä oma työntekijä vai vuokratyöntekijä. Vaatimus palvelun tarjoamisesta samoin ehdoin ei kuitenkaan estä sitä, että käyttäjäyritys osana palkkaa tukee taloudellisesti esimerkiksi vain omien työntekijöidensä työpaikkaruokailua. Koska käyttäjäyritys ei maksa vuokratyöntekijälle palkkaa, sillä ei myöskään ole velvollisuutta palkkaan verrattavin tavoin tukea taloudellisesti palvelujen ja järjestelyjen käyttöä. Käyttäjäyritys voi kieltäytyä tarjoamasta vuokratyöntekijälle palveluja tai yhteisiä järjestelyjä vain silloin, kun erilainen kohtelu on perusteltua objektiivisista syistä. Yksinomaan taloudelliset syyt eivät ole säännöksessä tarkoitettuja perusteltuja syitä. Palvelujen saatavuuskriteerien tulee olla yhdenmukaiset sekä omille työntekijöille että vuokratyöntekijöille. Se, milloin erilaiselle kohtelulle on riittävät perusteet, on ratkaistava tapauskohtaisesti ottaen huomioon muun muassa palvelun ja järjestelyn laatu. 11

12 Kiitä ansiomerkillä! Pitkästä työurasta, elämäntyöstä tai merkittävästä työsuorituksesta. Lisätietoja puh. (09) Aktiivista työtä suomalaisten yritysten hyväksi. Rauman Offsetpaino Oy

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014 TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 7..4 Sisällys Toimialojen vertailu keskiarvoittain Asiantuntijapalvelut Kauppa ja matkailu Kiinteistö- ja jätehuolto Prosessiteollisuus ja automaatio Teknologiateollisuus

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus -maatalouden veroilmoitus- Toukokuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

JOURNALISTILIITON VUOKRATYÖOHJE 23.5.2012

JOURNALISTILIITON VUOKRATYÖOHJE 23.5.2012 JOURNALISTILIITON VUOKRATYÖOHJE 23.5.2012 SAATTEEKSI Vuokratyö on uudenlainen työn tekemisen muoto, joka näyttää leviävän työmarkkinoilla, myös journalistisessa työssä. Erityisesti Ruotsissa jo monta sataa

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Osinkoverotuksen pääperiaate - Listaamaton yhtiö 50 000 :sta verovapaata 15

Lisätiedot

Henkilöstön palkitseminen ja muistaminen

Henkilöstön palkitseminen ja muistaminen 1 Henkilöstön palkitseminen ja muistaminen Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Ohjeen nimi HENKILÖSTÖN PALKITSEMINEN JA MUISTAMINEN Vastuuhenkilö henkilöstöpäällikkö Voimaantulo 1.1.2017 Päätös Johtoryhmä

Lisätiedot

Työntekijän palkkaaminen Kirsti Paloniemi - Henkilöstötieto Oy

Työntekijän palkkaaminen Kirsti Paloniemi - Henkilöstötieto Oy Työntekijän palkkaaminen 25.10.2017 Kirsti Paloniemi - Henkilöstötieto Oy Uuden työntekijän tarve? Toimiako yksin vai toiminko työantajana ja kasvatan yritystä? Kysynnän ja tarjonnan suhde? Kasvaako yritys

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti 1991 vp - HE 64 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain sekä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

Laki. tuloverolain muuttamisesta

Laki. tuloverolain muuttamisesta Laki tuloverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tuloverolain (1535/1992) 54 d :n 2 momentti, 80 :n 9 kohta, 92 :n 26 kohta, 95 :n 1 momentin 1 kohta, 96 a :n 1 momentti, 100 :n

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 33 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 33 % TIEDOTE 2015 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2015 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 33 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2013 Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 109.5 +3.0 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 104.5-2.1 99.4-7.1 94.4-12.1 B Lähtö Ehdotus C 89.4-17.2 A 56.9 59.4 61.9 64.4 66.8

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

Alkusanat. Helsingissä

Alkusanat. Helsingissä MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Muutosturvan tavoitteena on parantaa taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä irtisanotun työntekijän asemaa ja edistää

Lisätiedot

Työsuhdeoptio. Ulkomaantyöskentelyn kertymäajan veromuutos. Aikajakoperiaate: grant - vesting. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2013:93

Työsuhdeoptio. Ulkomaantyöskentelyn kertymäajan veromuutos. Aikajakoperiaate: grant - vesting. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2013:93 Työsuhdeoptio Ulkomaantyöskentelyn kertymäajan veromuutos Aikajakoperiaate: grant - vesting Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2013:93 Työsuhdeoptioiden verotus muuttuu. Muutos koskee sinua, jos optioiden

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa

Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa 1 SISÄLTÖ Työsopimus... 4 Koeaika... 4 Palkanmaksu ja verotus... 4 Oppisopimustyöntekijän oikeudet ja velvollisuudet... 5 Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet...

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE Y/4/2009 24.9.2009 1(6) TYÖN TILAPÄINEN JA PYSYVÄ VÄHENTYMINEN Työn tilapäinen tai pysyvä vähentyminen vaikuttaa

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Yhtenäistämisohje vs. Vero.fi > Syventävät ohjeet Tulossa uusia ohjeita,

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2014 Nimi: Erkki Esimerkki Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 113.5 +3.2 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 108.7-1.6 103.9-6.4 99.1-11.2 B Lähtö Ehdotus C 94.3-16.0

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely

Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely 23.10.2014 HPL Mikä on HPL? Edustamme vajaata 300 jäsenyritystä, jotka tarjoavat mm. henkilöstövuokraus-, rekrytointi-, ulkoistus-, henkilöarviointi- ja uudelleensijoittumispalveluita

Lisätiedot

Ylimääräinen koulutusvähennys

Ylimääräinen koulutusvähennys 1.1.2014 alkaen Ylimääräinen koulutusvähennys 1.1.2014 alkaen työnantaja voi saada työntekijän kouluttamisesta ylimääräisen laskennallisen verovähennyksen tavallisten palkka- ja koulutuskustannusmenojen

Lisätiedot

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla 28.1.2014 Marjanviljelijän työvoima- ja palkkapäivä, Suonenjoki Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Laakkonen 28.1.2014 1 Työnteko-oikeudesta

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

Palkanlaskentaosaajan valmennuskokonaisuus

Palkanlaskentaosaajan valmennuskokonaisuus Palkanlaskentaosaajan valmennuskokonaisuus 20.4.-25.5.2016 Aika: 20.04.2016 klo 08:45-25.05.2016 klo 15:30 Jaksot: Palkanlaskennan ajokortti - osa 1 20. 21.4.2016, klo 08:45-15:30 Palkanlaskennan ajokortti

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta. Eteran palkkahallintopäivä

Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta. Eteran palkkahallintopäivä Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Osinkoverouudistus Vuosi-ilmoituksen täyttämisen ongelmakohdat Mitä löydän

Lisätiedot

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen Enterprise Europe Networkin esittelyvideo ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla. Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.

Lisätiedot

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela Työntekijä yrityksessä käytännön asioita 29.1.2014 Tiina Uutela Työnantajana oleminen palkkaaminen Työsopimus kanssa Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena SELVITYS TYÖNTEON KESKEISISTÄ EHDOISTA Sopimuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista kirjanpitäjälle

Ajankohtaista kirjanpitäjälle Ajankohtaista kirjanpitäjälle Marjo Salin kirjanpidon asiantuntija, KTM Veronmaksajat Tilinpäätöksen antama oikea ja riittävä kuva Kirjanpitolain oikean ja riittävän kuvan vaatimusta koskevasta säännöksestä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 152/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 2 luvun 4 :n sekä tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain 6 :n muuttamisesta

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

YSTEAn hed-päivät 21.11.2015

YSTEAn hed-päivät 21.11.2015 TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO YSTEAn hed-päivät 21.11.2015 Lakimies Kaisu Ahtola Käsiteltävät aiheet Kolmen päivän koulutusoikeus ja koulutussopimus Ajankohtaista Palkankorotukset sosiaalialan järjestöissä Pakkolait

Lisätiedot

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula YT-asiat käytännössä Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän tulee tietää, tää kun työvoiman tarve muuttuu AA Katriina Vierula Ai Asianajotoimisto i i Pl Peltonen LMR Oy 24.11.2015 YTL soveltamisala 1

Lisätiedot

VINCIT GROUP OYJ KANNUSTINJÄRJESTELMÄ 2017

VINCIT GROUP OYJ KANNUSTINJÄRJESTELMÄ 2017 VINCIT GROUP OYJ KANNUSTINJÄRJESTELMÄ 2017 I (I) SISÄLLYSLUETTELO 1 VINCIT GROUP -KONSERNIN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ 2017... 1 2 KANNUSTINJÄRJESTELMÄN PERUSTEET JA LAAJUUS... 1 3 OSAKKEIDEN ILMOITTAMINEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄN

Lisätiedot

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a.

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a. Työpanokseen perustuvan osingon verotus Varatuomari Joachim Reimers Yleistä Työpanososinkoa koskevien säännösten mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko katsotaan koko määrältään

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Apurahojen verotuksesta

Apurahojen verotuksesta Apurahojen verotuksesta Jukka Puolakanaho Veroasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto Esityksen sisältö apurahoja koskeva verolainsäädäntö verovapaat ja veronalaiset apurahat / suoritukset vähennykset

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 1 Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 44 974 - Siitä ansiotuloa

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Ilkka Kajas Tax Partner PwC Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yleistä Varojen jako Yritysjärjestelyt Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yrityksen liiketoiminnan kannalta tietty

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2015

Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2015 Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2015 Kysely koskee yrityksen / organisaation henkilöstöä Suomessa 1 YRITYKSEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA ENNUSTE llmoittakaa yrityksenne palveluksessa Suomessa olevan henkilöstön

Lisätiedot

Kuuden euron työkokeilu. Infotilaisuus RT-RL Tapio Kari

Kuuden euron työkokeilu. Infotilaisuus RT-RL Tapio Kari Kuuden euron työkokeilu Infotilaisuus RT-RL 9.2.2017 Tapio Kari Kuuden euron työkokeilua koskevat määräykset koskevat kaikkia RT-RL sopimusaloja Kaikille Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennusliiton työehtosopimusaloille

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

Yksityisen elinkeinonharjoittajan. tuloverotus. Verohallinto

Yksityisen elinkeinonharjoittajan. tuloverotus. Verohallinto Yksityisen elinkeinonharjoittajan tuloverotus Verohallinto Sisältö Verotettava tulo lasketaan tulolähteittäin Tulolähteen merkitys verotuksessa Verotus perustuu kirjanpitoon Elinkeinotoiminnan tuloksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Koulutustarvekyselyn tarkoituksena oli kartoittaa ja täsmentää yritysten koulutustarpeita vuodelle 2012 ja 2013

Lisätiedot

Henkilöstön siirtymisperiaatteet 25.11.2011. Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja

Henkilöstön siirtymisperiaatteet 25.11.2011. Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja Henkilöstön siirtymisperiaatteet 25.11.2011 Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 15110 LAHTI www.paijat-hame.fi/fi/paketti Heta henkilöstötyöryhmä

Lisätiedot

Työpaikan/ Järjestön nimi: PEREHDYTYSOPAS 1/2015 Osaava tekijä hanke Verkostomainen työpaja

Työpaikan/ Järjestön nimi: PEREHDYTYSOPAS 1/2015 Osaava tekijä hanke Verkostomainen työpaja Työpaikan/ Järjestön nimi: PEREHDYTYSOPAS 1/2015 Osaava tekijä hanke Verkostomainen työpaja Työntekijä (nimi ja puhelin) Perehdyttäjä (nimi ja puhelin) Perehdytysajankohta/-kohdat 1. JÄRJESTÖN TOIMINTA

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta.

Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta. 1 (8) Nuoren viljelijän tuki (EU), kevään 2015 koulutuksen taustamateriaali 1. Tukiehdot Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä

Lisätiedot

Ulkomaisen työvoiman käyttö. Tommi Lantto PSAVI

Ulkomaisen työvoiman käyttö. Tommi Lantto PSAVI Ulkomaisen työvoiman käyttö Tommi Lantto PSAVI Työsuhteen ehdot kaikille samat Suomalaisen työnantajan palveluksessa oleville työntekijöille työsuhteen ehdot ovat samat kansalaisuudesta riippumatta palkka

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT T y ö n t e k i j ä l l e Henkilöstövuokrauksen auktorisointi Henkilöstöpalveluyritysten auktorisoinnilla varmistetaan, että henkilöstövuokraus on aina reilua

Lisätiedot

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen KHHJ 4.2.2014 19 SISÄLLYS 1 Muun työn tarjoaminen irtisanomisen (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) vaihtoehtona... 1 2 Koulutusvelvollisuus... 2 3 Toimintamalli

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Mahdollisuudet verovapaisiin henkilökuntaetuihin. kuntaetuihin. ivä 24.3.2010. Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija

Mahdollisuudet verovapaisiin henkilökuntaetuihin. kuntaetuihin. ivä 24.3.2010. Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija Mahdollisuudet verovapaisiin henkilökuntaetuihin kuntaetuihin EK-päiv ivä 24.3.2010 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija Tavanomaiset henkilökuntaedut verovapaita (TVL 69 ) Työnantajan järjestämä terveydenhuolto

Lisätiedot