1. Maakunnan lähivaikutusalueiden tarkistaminen vuonna 2013 Lähivaikutusalueiden sekä väestöennusteiden tarkistamisen yhteyshenkilö on Petri Peltonen.

Transkriptio

1 KUNTAKIERROS 2013 LAHTI Aika: klo Paikka: Lahti, kokoushuone Vesku, Tevin talo C-rappu, 6krs Läsnä: Lahden kaupunki: Veli-Pekka Toivonen, maankäytön johtaja Juha Helminen, kaupungin geodeetti Anne Karvinen-Jussilainen, kaupunginarkkitehti Petri Peltonen, suunnitteluinsinööri Jorma Vaskelainen, kunnallistekniikan johtaja Matti Hoikkanen, liikenneinsinööri Kari Porra, ympäristöjohtaja Tiina Karu-Hanski, ympäristönsuojelusihteeri Päijät-Hämeen liitto: Riitta Väänänen, aluesuunnittelupäällikkö Mirja Karila-Reponen, maakunta-arkkitehti Jussi Mäkinen, projektikoordinaattori Tanja Gangsö, suunnitteluavustaja 1. Maakunnan lähivaikutusalueiden tarkistaminen vuonna 2013 Lähivaikutusalueiden sekä väestöennusteiden tarkistamisen yhteyshenkilö on Petri Peltonen. Lähivaikutusalueet kaupunkialueella menevät täysin ristiin, palveluasiat, väestö, toiminnallisuudet sektoroituneita, yleiskaavassa ei suoriteta palveluverkkosuunnittelua samalla tavalla. 2. Asuminen, keskukset, palvelut ja liikennejärjestelmä Kasvun potentiaalinen sijoittuminen ja ajoitus Maakuntakaavassa on tärkeää väestöennusteen määrittäminen, ettei rajoita väestönkasvua millään alueella. Luontaista väestönkasvua/syntyneiden enemmyyttä ei ole. Kehityksen pääedellytyksenä ovat järkevät väestöennusteet (tilastokeskus ennusti aikoinaan Lahdelle asukasta 2010), kuntien tahtotila ja toimenpiteet ovat tärkeitä. Aluevarausten esittämisellä on merkitystä, mitoitus ei vaikuta niin merkittävästi. Yleiskaavassa kasvu ei näy aluevarausten määrässä vaan täydennysrakentamisessa, lähiöiden täydennysrakentaminen lähtenyt kaavan myötä hyvin käyntiin.

2 Valtuusto päättää uudesta strategiasta, lähtökohtana on kasvusopimus ja sen tavoitteet. Strategiaan kuuluu myös keskustan kehittäminen, asuntojen lisääminen keskusta-alueelle, joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen, yhteydet pääkaupunkiseudulle sekä vaihdot kulkumuodosta toiseen olisivat mahdollisia samalla lipulla. Pääkaupunkiseudun kasvusta osa tulee tälle alueelle, synnyttäen myös uusia työpaikkoja. Tavoitteena on 1 %:n väestön kasvu vuodessa. Maakuntakaavassa oletetaan, että kaupungistuminen jatkuu ja maahanmuutto lisääntyy. YM:n mukainen ylimitoituksen vaara; pitäisi pystyä turvaamaan kasvun edellytykset kaikissa taajamissa, miten pystyttäisiin ilmaisemaan maakuntakaavassa myös ympäristöministeriölle, kestävän kehityksen mukainen rakentaminen. Kasvusopimuksessa puhutaan nauhakaupunkirakenteesta Hollola-Lahti-Nastola, Orimattilan sekä Villähteen suunta ovat selkeimpiä kasvun suuntia, näkyvät myös kasvusopimuksessa. Nauhataajamakehitys on myönteistä liikenneyhteyksienkin kannalta. Lähijunaliikenneselvitys tekeillä, tarkastellaan kannattaako Lahden alueella. Keskukset ja palveluiden sijoittuminen Palvelujen ja keskusten osalta palvelut ovat liikkuvia. Puolustetaan Kariston merkkaamista keskusverkkoon. Yleiskaavatyössä vyöhyketarkasteluissa otetaan huomioon, että keskusta-alueella asuvat ja toimivat pärjäisivät periaatteessa ilman autoa (mutta käytännössä ei). Päivittäistavarakaupan tarjontaan lisättävät päivittäistavarakauppapaikat ovat kahden auton autovyöhykkeellä, mahdollisuus ja haaste kaupan toiminnalle. Pitäisi pystyä määrittämään, millä kaupan koolla on seudullista merkitystä esim. lähellä kuntarajaa; Renkomäki ja Holma ja niiden kehittyminen on ollut paljon keskusteluissa. Yleiskaavassa sallitaan lähiöissä 6000 krs-m2. Maakuntakaavassa esitettävät alueet tärkeitä kaupungin oman suunnittelun kannalta, koska Ely-keskus tukeutuu vahvasti maakuntakaavaan, eikä salli tehdä ratkaisuja, joita ei ole esitetty siinä. Maakuntakaavassa tarkoitus määrittää kahdenlaiset seudullisesti merkittävän alarajat; yleiset ja keskuskohtaiset alarajat (myös kaupan laadulle). Keskustatoimintojen alueelle ei mahdollisesti anneta enimmäismäärää maakuntakeskus Lahdelle. Kaupan enimmäismitoitus Lahden kaupungin lausunnossa yht , pitää sisällään jo olemassa olevan kaupan.

3 Hämeen Ely-keskuksen kanssa akuuteista asioista neuvottelu paikallaan (Luhdan alue, Renkomäki, K-rauta). Maakuntakaavan tieverkko Maakuntakaavassa teiden toiminnallinen merkitys, ei hallinnollista. Yt 44 (Karjusaarenkatu) pidetään katuna, johon liittyy tonttikatuja. Ei nähdä niinkään seudullisena. Kaukkarissa asutusta kaupungilla, katuyhteys näkyy yleiskaavassa, ei seudullisesti merkittävä tie. Eteläisen kehätien tieverkko asemakaavallisesti kehätien mukaista, ristiriitatilanteita ei pitäisi enää olla. Lahdessa asemakaavoittaminen aiheuttaa teiden pätkittämistä, katua ja seudullista tietä, Ely-keskus vaatii teiden kaavoittamista kaduiksi kaavojen kohdalla. Saimaankadun yhdistäminen vt 12, keskustan kehä. 3. Luonnonvarat ja yhdyskuntatekninen huolto Tuulivoima Kuntien toteutumisprosessia ja kaavoitusta helpottamaan maakuntakaavassa pienempien, esim. kolmen yksikön voimaloiden määrittämiseen tarvitaan tarkemmat selvitykset. Seudullisesti merkittävät voimalat kuuluvat maakuntakaavaan, pienemmät tuulivoimahankkeet näiden alueiden ulkopuolelle ja kuntien päätettäviksi. Tuulivoimaloiden määrä ja sijainti maakuntakaavassa merkityille alueille on selvitettävä tarkemmin. Maanvastaanotto- ja jätehuolto ja metsäterminaalialueet Lahtienergian läntinen alue on Lahden kaupungin yleiskaavassa nimetty bioenergialle. Tarkistetaan käyttötarkoitus ja kesällä tehdään selvitys sekä mietitään alueiden yhteensovittamista. Sijainti tukisi alueellista ja paikallista tarvetta. Maa- ja kiviainestenotto Kalliokiviainesten karttojen tarkkuustaso? Maa-ainesten ottoa Lotilan alueella mahdollisesti, Lehmuksen alueella, Syväojan teollisuusalueella (teollisuusalueen tasaamiseen), Renkomäen louhetaso haetaan asemakaavojen kautta. Energia Biokaasulaitos Gasum käyttää tuottamaansa energiaa itse ja osa menee Hartwallille sekä oma asema Kujalassa.

4 PH Jätehuolto haluaa maakuntakaavaan paikan uudelle kaatopaikalle, vaatii selvityksiä ja resursseja joita ei liitosta löydy. Puolustusvoimat Hennala puolustusvoimien alueena, todennäköisesti muutosalueeksi ja taajamatoimintojen alueeksi yleiskaavaan. Kulttuurihistoriallisena kohteena merkittävimpiä, voidaan tutkia mahdollisesti täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Ampumaradat ja moottoriurheilu Toiveena että Päijät-Hämeen alueelta löytyisi Pippon korvaava moottoriurheilurata jolla olisi mahdollisuus laajentua. Mikäli Pippon korvaavaa aluetta ei ole 60 km säteellä, löytyisikö mahdollisesti maakunnan ulkopuolelta, esimerkiksi Iitistä. Tarus mahdollinen kehitettävä alue. Päijät-Hämeen liitossa tehdään selvitystä Päijät-Hämeen moottoriurheilu- ja ampumaradoista. Nykyiset alueet selvitetään; onko tarpeen ja tarjonnan välillä ristiriitaa, miten vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin, millä on seudullista merkitystä. Maaseutu, loma-asuminen, matkailu ja kulttuuri Maaseudun ja keskustaajamien välinen yhteistyö on tärkeää. Symbioosi on muuttumassa ja hajoamassa hajarakentamisen myötä, maakuntakaavan osalta on keskeistä linjauspolitiikan määrittäminen. Elinvoimaisten kylien kriteereinä ovat liikkumisen ja kuljettamisen muodot sekä mahdollisuudet uudentyyppiselle elinkeinojen toteutumiselle. Maaseudun uhkia ovat väestön hajanaisuus, muutto kuntakeskuksiin, lapsiperheiden saatavuus sekä kustannukset, kunnan resurssit koulukyyteihin sekä vanhusten kyyditsemiseen ja kotipalveluun, koulukyydit taksiyrittäjien. Kunnalle ja asukkaille maakuntakaavassa oleviin kyliin panostetaan, joukkoliikenne, koulut säilytetään ja palvelut säilyvät, velvoitteet ja odotusarvot ovat merkittäviä. 60 kylästä 13 on jäänyt ilman vaikutusaluetta. Maaseudun elinkeinoissa tapahtuu muutoksia tuuli, sähkö, lähiruoka, viljaklusterit. Etätyön kehitys hidasta, yhteydet vielä puutteellisia, yhteyksien parantaminen auttaa kehittymiseen. Vuoden 1982 tilastojen mukaiset lomarakennukset vanhempia, lomarakennusten ominaisuustietojen (YKR, RHR tiedot) päivittyminen, yhteyshenkilönä Aija Holopainen. Ominaisuustiedot lähtevät kunnista mutta eivät päivity järjestelmään.

5 Enonsaaressa rantaosayleiskaava, Lahdessa ei loma-asuntokeskittymiä, Enonsaaressa kaupungin ainoat lomarakennukset. Kaupunki ei ole halukas muuttamaan käyttötarpeen muutoksia. Yhteistyötarpeet Sysmän kunnan kanssa, jonkin verran jää virkistyskäyttömahdollisuutta. Maakuntakaavassa ei voida mennä yleiskaavaa tarkemmalle tasolle, palataan asiaan Sysmän kuntakierroksen jälkeen. Mukkula matkailualueena viedään yleiskaavassa eteenpäin. Herrasmannin mittakaava pienenee. Teivaanmäen kehitys huomioon. Matkailuelinkeinoja pyritään Lahdessa parantamaan, elinkeinona oleellinen, merkittävä ja kasvava. Kulttuuriympäristöä koskevana lähteenä tulee mainita myös harmaa kirja, siinä on tiedot Lahden kulttuuriympäristöstä ennen sotia olevasta ajasta. Luonto ja virkistysalueet Kuntarajat ovat haasteellisia alueiden suunnittelussa kun ei voida mennä rajojen yli, kuntien vaikeaa vaikuttaa toiseen kuntaan. Maakuntakaavassa onkin tärkeää että virkistysreitit ja alueet jatkuvat rajojen yli, jolloin kuntien kaavoitus selkiytyy. Esimerkkinä Hollolan pohjoisrajan merkitseminen suojelualueeksi. Viheryhteys on epäselvä maakuntakaavassa, pitäisi tarkentaa. Merkittäisiin viheryhteystarve tai ekologinen yhteys. Maakuntakaavan ehdotusvaiheessa kiinnitetään huomiota merkinnän selkeyteen, mahdollisuus käyttää kahta erilaista nuolta tai selkeä selvitys käyttötarkoituksesta. 4. Kunnasta esille Edustuksellisten ryhmien kokoontuminen keväällä, aikavaraukset tehtävä pian, luonnonvararyhmä kokoontuu syksyllä.