JÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 17/2013 Kirkkoneuvosto

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 17/2013 Kirkkoneuvosto AIKA: Tiistai klo PAIKKA: Kirkonkulman sali, 2. krs., Kirkkotie 6 Liite Asia 287 KOKOUKSEN AVAUS LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN liite VIRKA- JA TOIMIJÄRJESTELYT VUODEN 2014 TALOUSARVIO JA VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA OPINTOAVUSTUSTEN HAKEMINEN JA MYÖNTÄMINEN SEURAKUNTATYÖN ANSIOMERKIT JA MUU MUISTAMINEN liite UUSI SEURAKUNTAYHTYMÄ liite KOLEHTISUUNNITELMA TAMMI TOUKOKUU VUOKRANKOROTUS SEURAKUNNAN VUOKRA-ASUNTOIHIN liite PERUUTUSMAKSUT JA PERUUTTAMATTOMAN POISJÄÄNNIN MAKSU RETKILLÄ JA LEIREILLÄ liite TIEDOKSI LÄHETYSSIHTEERI MINNA KOTAJÄRVEN SIVUTOIMILUPA-ANOMUS liite SEURAKUNNAN TONTIEN KAAVOITUS JA YHTEISTYÖKUMPPANISOPIMUKSET OIKAISUVAATIMUSOHJEET KOKOUKSEN PÄÄTÖS 403

2 KIRKKONEUVOSTO 17/2013 AIKA: Tiistai klo PAIKKA: Kirkonkulman Sali, 2. krs, Kirkkotie 6 Jäsenet Muut osallistujat Heli Alaja Henry Berg (POISSA) Arne Graeffe Vesa Koivisto, puheenjohtaja Esko Lappalainen Pekka Luuk Brita Peltokoski, saapui klo 18.57, 291 Terttu Sihvola-Rauttu Liisa Tuovinen, varapuheenjohtaja Jukka Virkki Jarkko Åström (POISSA) Pekka Heikkilä, varajäsen Jarkko Åström Arvi Kekäläinen, varajäsen Henry Berg Jouko Porkka, kirkkovalt. pj. Matti Auranen, kirkkovalt. vpj Kari J. Hietala, talousjohtaja, esittelijä Mikko Lundqvist, vt. hallintosihteeri Allekirjoitukset Vesa Koivisto Mikko Lundqvist puheenjohtaja sihteeri Pöytäkirjan Järvenpäässä / 2013 Järvenpäässä / 2013 tarkastus Jukka Virkki Liisa Tuovinen

3 Pöytäkirjan nähtävänä Pöytäkirja pidetään julkisesti nähtävänä pitäminen viraston aukioloaikoina (ma ke klo , to klo 8 18 ja pe klo 8 13) kirkkoherranvirastossa, Kirkkotie 1 3. Todistaa Mikko Lundqvist vt. hallintosihteeri

4 Kirkkoneuvosto 17/ Kirkkoneuvosto KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen. Alkuhartauden piti Liisa Tuovinen (seuraavalla kerralla Jukka Virkki). Laulettiin virsi 549: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja kirkkoneuvoston päättämällä tavalla. Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. (KL 7:4). Esityslista on lähetetty kuriiripostina pe Pj:n esitys: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kn 288 Päätös: Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 289 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA Pj:n esitys: Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valitaan vuorojärjestelmän mukaisesti Brita Peltokoski ja Liisa Tuovinen. Kn 289 Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Jukka Virkki ja Liisa Tuovinen. 290 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Pj:n esitys: Esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi. Kn 290 Päätös: Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi seuraavin lisäyksin: Tiedoksi Kutsu Keravan kirkon 50-vuotisjuhlamessuun Tiedoksi Seppeleenlasku Tuusulan seurakunnan sankarihaudalle Tiedoksi Verotilitykset kuukausittain (liite nro 299/6) Tiedoksi Piispan kirje Liite nro 301

5 Kirkkoneuvosto 17/ Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto VIRKA- JA TOIMIJÄRJESTELYT 2014 Seurakunnalla oli tilinpäätöksen 2012 mukaan 83 henkilöä vakinaisessa eli toistaiseksi voimassa olevassa virka- tai työsuhteessa. Näistä 73 oli kokoaikaista ja 10 osa-aikaista. Lisäksi on erilaisia sijaisuuksia hoitavia, määräaikaisissa virka- ja työsopimussuhteissa olevia sekä tarvittaessa palkattavia tuntityöntekijöitä. Erilaista muutoksista viroissa ja toimissa se nimikkeissä on talousarvion laadintaohjeissa pyydetty jättämään erilliset esitykset muiden talousarvioehdotusten mukana. Kirkon virkamiesoikeudellinen lainsäädäntö on uudistunut Uudistuksessa mm. otetaan huomioon perustuslain sekä yleisen virkamieslainsäädännön ja työsopimuslain kehitys. Virkasuhteen lajit vähenivät uudistuksessa ja nyt on käytössä vain toistainen ja määräaikainen virkasuhde. Uudistuksessa kurinpitojärjestelmä poistuu kokonaan ja tilalle tulevat normaalit irtisanominen/purku ja varoitus. Virkasuhteen kestoa koskevat säännökset tulivat Työsopimuslain mukaisiksi ja lähtökohtana on toistainen virkasuhde. Määräaikainen virkasuhde on sallittu vain, jos on laillinen peruste: viranhaltijan/työntekijän oma pyyntö, määräaikaisuudesta on säännös (ks. KJ 6:2), tehtävän luonne (projekti, työlle asetettu määräaika, työn tuloksen valmistuminen), avoimen viran/tehtävän hoito, muu näihin rinnastuva työnantajan toimintaan liittyvä seikka; esim. budjettiepävarmuus ei ole laillinen peruste. On huomattava myös, että kaikki vakituiset virat on pääsääntöisesti julistettava haettavaksi. Tästä on muutama poikkeus KL 6:11 :ssä. Järvenpään seurakunnassa on ollut muutamia määräaikaisia virkoja ja tuntipalkkaisia toimia, joissa ns. määräaikaisuuden ketjutussäännökset ovat tulleet vastaan ja nämä tehtävät tulisi vakinaistaa. Taloustoimiston toimistosihteerin tehtävä, johon on kuulunut hautaustoimen, hautainhoitorahaston ja kiinteistötoimen toimistotehtäviä, on ollut määräaikaisen sijaisen Anja Tyynelän hoidettavana keväästä 2010 lähtien ja yhtäjaksoisesti lähtien edellisen viranhaltijan kuoltua. Virka jätettiin määräaikaiseksi, koska haluttiin selvittää Kirjuri-väestökirjanpitojärjestelmän vaikutus kirkkoherranviraston työmääriin ja työprosesseihin. Kirjurin aloitus siirtyi monta kertaa mutta otettiin käyttöön vuonna Kokemusten perusteella kirkkoherran virastosta ei voida vähentää henkilökuntaa Kirjuri-järjestelmän käyttöön oton johdosta. Lisäksi on huomioitava, että hautaustoimen asiakkaiden määrä lisääntyy väestörakenteen muuttuessa. Toimistosihteerin virkaa ei voi jättää ilman hoitajaa. Tehtävänkuvauksesta, joka on liitteenä nro 282 A selviävät tehtävät ja vaativuusryhmä tarkemmin. Virka tulisi vakinaistaa Kiinteistötoimessa on ollut kaksi kirvesmiestä Janne Nordström ja Asko Hyppönen edellisen kiinteistöpäällikön palkkaamina alkaen erilaisia jaksoja, jotka olivat aluksi aidosti määräaikaisia mutta lähtien ne ovat olleet yhtäjaksoisia. Edellisen kiinteistöpäällikön lähdettyä Janne Nordströmille määrättiin lisävastuuta ja hänet lähetettiin ylläpitopäällikkökoulutukseen, joka on vielä vähän kesken. Uuden kiinteistö-

6 Kirkkoneuvosto 17/ päällikköjärjestelyn yhteydessä hänet nimettiin jo ylläpitopäälliköksi alkaen ja tehtäväkuvaus vahvistettiin. Tehtävänkuvaus on liitteenä nro 282 B. Palkkaus on toistaiseksi säilynyt samana. KirVESTES:n mukainen palkka olisi 2435,83. Tehtävien organisoinnissa ylivahtimestarin tehtävänkuvaan sisällytettiin laitoshuoltajien esimiehen tehtävät. Laitoshuoltajien tehtäväkenttä kuitenkin kuuluu enemmän yllä-pitoon. Lisäksi ylläpitopäällikön korkeampi palkka puoltaisi laitoshuoltajien esimiestehtävien sisällyttämistä ylläpitopäällikölle. Liitteenä nro 282 C on nykyinen ja tuleva organisaatiokaavio. Ylläpitopäällikön toimi tulee vakinaistaa toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimussuhteeksi alkaen. Työaika toimessa on 38 t 15 min/vko. Toimi muuttuu kuukausipalkkaiseksi. Palkka määritellään mahdollisimman lähelle nykyistä palkkaa. Asko Hyppöselle tarjottiin siirtymistä erityisammattimiehen virkaan Pertti Ottmannin jäätyä eläkkeelle. Hän ei ottanut tarjousta vastaan mm. virassa olevan huonomman palkan takia. Kirkkovaltuusto lakkautti erityisammattimiehen viran Hyppösellä on sama tuntipalkka kuin Nordströmillä. Palkka ylittää KirVESTES:n virka- ja työsuhteisten palkat, mutta vakinaistettaessa KiT:n lakimiesten mukaan palkkaa ei voida laskea KirVESTES sopimuksen määrittämälle tasolle. Toimen tehtäväkuvaus laaditaan ja on liitteenä nro 282 D. KirVESTES:n mukainen palkka olisi 2136,15. Työaika toimessa on 38 t 15 min/vko. Kiinteistötoimen ammattimiehen toimi muuttuu kuukausipalkkaiseksi. Palkka määritellään mahdollisimman lähelle nykyistä palkkaa. Lisäksi taloustoimiston vakituinen toimistosihteeri, jonka tehtävänä on huolehtia mm. reskontrista ja laskutuksesta on irtisanottu siten, että irtisanomisaika päättyy Tehtävässä on määräaikainen viransijainen vakituisen viranhaltijan oltua yhtäjaksoisesti sairauslomalla lähtien. Viran vakinaistaminen tai muut järjestelyt voidaan tehdä vakituisen toimistosihteerin irtisanomisajan päättymisen jälkeen. Kirjuriväestötietojärjestelmän (käyttöönotto 2012) ja KIPA- talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien tulon (kirkkoneuvoston ilmoitus käyttöönotosta 2017) takia toinen taloustoimiston toimistosihteerin viroista on ollut määräaikaisesti täytettynä kun on selvitetty mitä vaikutuksia uusilla järjestelmillä on. KIPA:sta saatujen hintatietojen mukaan Järvenpään seurakunnan nykyisillä palkka ja tositemäärillä arvioituna maksuosuus Kipalle tulee olemaan noin /v. Tämän maksun "saaminen kokoon" edellyttää noin kahden henkilötyövuoden vähentämistä taloushallinnon tehtävistä. Toisen taloustoimiston toimistosihteerin viran kohdalla tehtävien uudelleen organisoinnilla olisi mahdollisuus lähteä kuromaan kasaan tarvittavia säästöjä tämän kirkkolailla pakolliseksi tulevan Kirkon palvelukeskukseen (Kipaan) liittymisen kuluja. Tj:n esitys: Kirkkoneuvosto päättää vakinaistaa alkaen taloustoimiston toimistosihteerin viran, ylläpitopäällikön toimen ja kiinteistötoimen ammattimiehen toimen. Kn 282 Päätös: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle

7 Kirkkoneuvosto 17/ Taloustoimiston toimistosihteerin tehtävänkuvaus on liitteenä nro 291 A, yllpäpitopäällikon tehtävänkauvaus liitteenä nro 291 B, nykyinen ja tuleva organisaatiokaavio liitteenä nro 291 C sekä kiinteistötoimen ammattimiehen tehtävänkuvaus liitteenä nro 291 D. Tj:n esitys: Kirkkoneuvosto päättää vakinaistaa alkaen taloustoimiston toimistosihteerin viran, ylläpitopäällikön toimen ja kiinteistötoimen ammattimiehen toimen. Kn 291 Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

8 Kirkkoneuvosto 17/ Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto VUODEN 2014 TALOUSARVIO JA VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNI- TELMA Kirkkojärjestyksen 15:1 mukaan seurakunnalle on viimeistään edellisen vuoden joulukuussa hyväksyttävä talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarviossa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään seurakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio on toiminta- ja taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä. Yleinen taloustilanne on edelleen heikko euro- ja velkakriisin seurauksena. Talouden tila on lukuisten epävarmuustekijöiden vallassa. Julkisten talouksien on pakko leikata menojaan, jotta velkakriisi saadaan hallintaan. Leikkaukset syövät talouden kasvua. Taloudessa on edessä pitkä hitaan kasvun vaihe. Seurakunnan talouteen vaikuttaa taloustilanteen lisäksi jäsenmääräkehitys ja näistä erityisesti kirkosta eroamisten ja muuttoliikkeen vaikutus. Verotulot ovat seurakunnan tärkein tulonlähde. Vuonna 2013 verotulot jäävät alle talousarvion ennusteen noin Vuodelle 2014 ennustetaan 2013 toteutuvaan verotulokertymään nähden yhteisöverotulojen olevan tämän vuoden tasolla ja kirkollisverotuloihin odotetaan 1,0 % kasvua. Talousarvion 2014 tulopuoli on rakennettu kirkollisverotulojen osalta 1,25 % tuloveroprosentille. Talousarvion menopuoli on laadittu talousarvion laadintaohjeen mukaisesti toimintamäärärahojen -2 % muutoksen varaan. Suurimpaan menoerään, henkilöstömenoihin on laskettu palkankorotusten vaikutukset +0,8 %. Taloustasapainoa on haettu jättämällä virkoja ja toimia täyttämättä ja sijaismäärärahoja alentamalla, seurakunnan maksuja korottamalla ja kiinteistöjen käytön tiivistämistä ja ulosvuokrausta. Myös asunto-osakkaiden myyntiä jatketaan. Järvenpään seurakunnan talousarvio 2014 sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaluonnos sekä hautainhoitorahaston talousarvio 2014 ovat liitteenä nro 279. Tj:n esitys: Kirkkoneuvosto 1) kuulee talousjohtajan ja kirkkoherran esitykset vuoden 2014 talousarvioksi ja toiminta- ja taloussuunnitelmaksi tavoitteineen 2) käy esityksen läpi tehtäväalueittain ja investoinnit kohteittain

9 Kirkkoneuvosto 17/ ) tekee esitykset seuraavaan kokoukseensa selvitettävistä ja muutoksen kohteeksi tulevista asioista. Kn 279 Päätös: Kohdat 1 3 hyväksyttiin esityksen mukaan. Kohtien 2 ja 3 aikana käydyissä keskusteluissa nousi esille seuraavia asioita, jotka palautettiin jatkovalmisteluun: Kotimaa-lehden tilausta jatketaan kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsenille sekä johtokuntien puheenjohtajille. Heillä on mahdollisuus ilmoittaa, mikäli he eivät halua lehteä tilattavan itselleen. Investointiosaan lisättiin seurakuntatalon kohdalle , rakennuksessa tehtäviä huonetilamuutoksia ja korjauksia varten. Muutoksissa tullaan nostamaan tilojen käyttöastetta ja vastaavasti muualla kuin kirkonmäellä sijaitsevien tilojen käytöstä ollaan luopumassa Tekstimuutoksia tehtiin mm. työalojen esittämiä toimitilatarpeita koskeviin osiin, jotta tekstit ovat yhdenmukaisia mm. kirkkovaltuuston linjauksen kanssa kiinteistöselvityksen tekemisestä. Musiikkityön 221 tehtäväalueen osalta tarkennettiin, että Canzonetta Nova kuoron kuoropukujen hankintaan avustetaan 50 % osuudella ja, että 2015 talousarviossa toimintamäärärahojen muutosprosentti lasketaan ilman tätä lisämäärärahaa. Iltapäiväkerhotoiminnan tehtäväalueelle 233 lisättiin teksti, että kaupungin kanssa käydään neuvottelut, jotta kaupunki paremmin osallistuisi IP-kerhotoiminnan kustannuksiin Kirkkoneuvostossa käydyn keskustelun pohjalta on tehty muutokset talousarvion 2014 sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaluonnoksen sekä hautainhoitorahaston talousarvion 2014 numeroihin ja teksteihin. Tj:n esitys: Kirkkoneuvosto 1) kuulee talousjohtajan ja kirkkoherran selonteot vuoden 2014 talousarvioesitykseen tehdyistä muutoksista 2) esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy seurakunnan vuoden 2014 talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman vuosiksi sekä hautainhoitorahaston talousarvion Kn 292 Päätös: Esitys (kohdat 1 2) hyväksyttiin yksimielisesti.

10 Kirkkoneuvosto 17/ Kirkkoneuvosto OPINTOAVUSTUSTEN HAKEMINEN JA MYÖNTÄMINEN 2013 Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan yksimielisesti käyttää ottooikeuttaan ja käsitellä kasvatusjohtokunnan päätöksen seuraavassa kokouksessaan: Kirkkoneuvoston vahvistamat Järvenpään seurakunnan opintoavustusten jakoperusteet: hakija on Järvenpään seurakunnan jäsen opintoavustus voidaan myöntää hakijalle ainoastaan kerran samaan tutkintoon seurakunnan vakituisessa työ- tai virkasuhteessa olevalle työntekijälle sitä ei voida myöntää opiskelija valmistuu kirkon tehtävään hakemuksessa tulee olla suunnitelma avustuksen kohdentamisesta ja kopio opintorekisteriotteesta Opintoavustusten hakemisesta ilmoitettiin Diakin ja seurakuntaopiston ilmoitustauluilla ( alkaen), sekä lehdessä seurakunnan yhteisellä ilmoituspalstalla. Hakuaikaa oli saakka. Määräaikaan mennessä tuli 3 opintoavustushakemusta. Hakijat olivat sosionomi-kirkon nuorisotyönohjaaja opiskelija Petrus Sipilä, sosionomi-kirkon nuorisotyönohjaaja opiskelija Matti Kemppainen ja diaconia and social services student David Caceres Del Castillo. Kaikki hakijat täyttivät avustusten jakokriteerit. Esitys: (AA) Petrus Sipilä 350 e Perustelut: Hakee avustusta opinnäytetyön loppuunsaattamiseen, jonka tekee Turun Henrikin seurakunnalle. Opinnäytetyön valmistuminen edellyttää matkustamista Järvenpään ja Turun välillä ja hakee avustusta näihin matkakuluihin. Matti Kemppainen 350 e Perustelut: Hakee avustusta opinnäytetyön loppuunsaattamiseen, jonka tekee Turun Henrikin seurakunnalle. Opinnäytetyön valmistuminen edellyttää matkustamista Järvenpään ja Turun välillä ja hakee avustusta näihin matkakuluihin. David Caceres Del Castillo 450 e Perustelut: Hakee avustusta opintoihin liittyvään kansainväliseen harjoitteluun Genevessä keväällä Harjoittelu kestää helmikuusta toukokuuhun ja kohdistaisi avustuksen mm. asumiskustannuksiin.

11 Kirkkoneuvosto 17/ Kjk 5 Päätös: Opintoavustukset myönnetään esityksen mukaan. Avustusten saajilta edellytetään joko opinnäytetyön tai raportin toimittamista niiden valmistuttua. Opintoavustuksiin varattua määrärahaa vuoden 2013 talousarvioon jää avustusten jälkeen Pj:n esitys: Opintoavustukset myönnetään esityksen mukaan. Avustusten saajilta edellytetään joko opinnäytetyön tai raportin toimittamista niiden valmistuttua. Kn 293 Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

12 Kirkkoneuvosto 17/ Kirkkoneuvosto SEURAKUNTATYÖN ANSIOMERKIT JA MUU MUISTAMINEN Seurakuntatyön ansiomerkit annetaan tunnustukseksi pitkäaikaisesta toiminnasta seurakuntatyössä tai muussa kristillisessä toiminnassa. Merkit myönnetään seurakunnan, kirkollisen järjestön tai muun kirkollisen tahon esityksestä. Ansiomerkkien myöntämisestä päättää Kirkkopalvelujen hallituksen asettama ansiomerkkitoimikunta. Ansiomerkkejä myönnetään 10, 20 ja 30 vuoden palveluksen perusteella. Kirkkoneuvosto hyväksyi ja täydennykset ja (voimaan ) ohjeet työntekijöiden muistamisesta. Niiden mukaan seurakunta anoo 20 vuoden seurakunnallisesta palvelusta hopeisen ansiomerkin ja 30 vuoden palvelusta kultaisen ansiomerkin. Kirkkoneuvoston hyväksymän ohjeen luottamushenkilöiden muistamisesta mukaan seurakunta anoo 10 vuoden luottamushenkilönä toimimisen jälkeen pronssisen seurakuntatyön ansiomerkin, 20 vuoden jälkeen hopeisen seurakuntatyön ansiomerkin ja 30 vuoden jälkeen kultaisen seurakuntatyön ansiomerkin. 40 vuoden luottamushenkilönä toimimisen jälkeen luovutetaan seurakunnan logolla varustettu lahjaesine tai seurakunnan aiheen mukainen grafiikka. Edellä mainituissa ohjeissa on myös määritelty miten muistetaan työntekijän tai luottamushenkilön viettäessä merkkipäiviä, saavuttaessaan tietyt palveluvuodet omassa seurakunnassa ja siirtyessään pois seurakunnan palveluksesta. Kultainen ansiomerkki (30 v) seurakunnallinen toiminta Seija Suhonen Hopeinen ansiomerkki (20 v) seurakunnallinen toiminta Aarne Ansala Kaisa Kalinen Pronssinen ansiomerkki (10 v) seurakunnallinen toiminta Viljo Smed 30 vuotta Järvenpään seurakunnan palveluksessa lahja (arvo 500 ) Seija Suhonen 25 vuotta Järvenpään seurakunnan palveluksessa lahja (kultakello) Jari Niemi Maria Ukkonen

13 Kirkkoneuvosto 17/ vuotta Järvenpään seurakunnan palveluksessa lahja (arvo 200 ) Kaisa Kalinen Ansiomerkit ja muut muistamiset jaetaan luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteisellä joulupäivällisellä Pj:n esitys: Kirkkoneuvosto päättää anoa asianomaisten suostumuksella seurakuntatyön ansiomerkit ja hyväksyä muut palkitsemiset yllä olevan luettelon mukaisesti. Kn 294 Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

14 Kirkkoneuvosto 17/ Kirkkoneuvosto UUSI SEURAKUNTAYHTYMÄ 2015 Kirkkohallitus valmistelee parhaillaan esitystä kirkolliskokoukselle seurakuntarakenteen uudistamiseksi työnimellä "Uusi seurakuntayhtymä 2015". Uusi seurakuntayhtymä 2015 koostuu seurakunnista, jotka nähdään kirkon elämän ja toiminnan perusyhteisöinä. Seurakunnat ovat alueellisesti rajattuja, kirkon jäsenistä muodostuvia kuulumisyhteisöjä. Niissä järjestetään jumalanpalvelukset säännöllisesti. Seurakunnat päättävät itsenäisesti muun hengellisen työn järjestämisestä alueellaan. Jatkossa kaikki seurakunnat kuuluvat seurakuntayhtymiin. Uusi seurakuntayhtymä 2015 itsessään on ns. palveluorganisaatio, jonka tehtävänä on mahdollistaa seurakuntatyö seurakunnissa. Seurakuntayhtymässä hoidetaan talouteen, hallintoon, kiinteistö- ja hautaustoimeen, viestintään sekä henkilöstöhallintoon liittyviä asioita. Kirkkolakiin ja -järjestykseen laaditaan säännökset, jotka antavat selkeät puitteet seurakunnan ja seurakuntayhtymän toiminnasta ja hallinnosta. Puitteiden sisällä seurakunnan ja seurakuntayhtymän välinen vastuujako voi vaihdella. Paikallisella tasolla tarkemmat määräykset sisältyvät esim. seurakuntayhtymän perussääntöön tai muihin hallintosääntöihin. Seurakuntien kaikki varat ja velvoitteet siirtyvät perussäännön voimaantulopäivänä seurakuntayhtymälle. Seurakunnalle saatuja vapaaehtoisia rahastoja, jotka on perustettu määrättyjä tarkoituksia varten tai lahja- tai testamenttivaroin, käytetään edelleen niiden tarkoitusten ja ehtojen mukaisesti kunkin seurakunnan hyväksi. Uudessa mallissa työnantajana toimii seurakuntayhtymä. Seurakuntayhtymä perustaa ja lakkauttaa virat sekä solmii työsopimussuhteet. Virat ja työsopimussuhteet ovat kuitenkin sijoitettuna seurakuntiin. Seurakuntayhtymä työnantajatahona mahdollistaa työvoimaresurssien joustavan kohdentamisen yhtymän seurakuntien kesken sekä henkilöstön liikuteltavuuden tarvittaessa seurakuntarajojen yli, esimerkiksi tilapäisissä työruuhkissa ja lomitusten turvaamiseksi. Suuremmat henkilöstöhallinnolliset yksiköt luovat aiempaa paremmat mahdollisuudet laadukkaan henkilöstöpolitiikan hoitamiselle ja mielekkäiden tehtävänkuvien rakentamiselle. Yhtymärovasti vastaa seurakuntayhtymän hengellisestä johtamisesta, yhteisten työmuotojen yleisjohtamisesta ja strategioista sekä edustaa seurakuntayhtymää ulospäin. Hän edistää seurakuntien yhteistyötä. Pienissä seurakuntayhtymissä yhtymärovastin tehtävää voi hoitaa oman toimen ohessa, mutta suurissa yksiköissä tehtävä on päätoiminen. Seurakuntayhtymän henkilöstön (pl. yhteinen seurakuntatyö) esimiehenä toimii seurakuntayhtymän talouden ja hallinnon johtava viranhaltija. Yhtymärovasti toimii talouden ja hallinnon johtavan viranhaltijan esimiehenä. Seurakuntayhtymän hallintoa hoitavat yhteinen kirkkovaltuusto, yhteinen kirkkoneuvosto, johtokunnat sekä seurakuntayhtymän viranhaltijat. Yhteisen kirkkoneuvoston pu-

15 Kirkkoneuvosto 17/ heenjohtajana toimii vaaleilla valittu luottamushenkilö. Seurakunnan jäsenet valitsevat suoralla vaalilla sekä seurakuntaneuvoston että yhteisen kirkkovaltuuston. Koska hiippakunnat ovat alueiltaan erilaisia, hiippakunnan alueella sijaitsevien seurakuntayhtymien lukumäärä ja koko suunnitellaan paikallisista tarpeista käsin. Lähtökohtana tulee olla toimivat yhteistyöalueet. Tärkeää on, että paikallisseurakunnat voivat olla alusta asti mukana muutosprosessissa. Kirkkohallituksen valmistelutyön aikataulutavoitteena on saada esitys kirkolliskokouksen käsiteltäväksi toukokuussa Kirkolliskokouksen päätöksiä voidaan odottaa marraskuussa Näin ollen tarvittavat kirkkolain muutokset astuisivat voimaan Kuntapuolella hallitusohjelman mukainen kuntarakennelaki on astunut voimaan Kunnissa on käynnissä sekä kuntarakenneselvitys että sote- selvitykset. Kuntarakenneselvitysten ja yhdistymisesitysten määräaika päättyy kuusi kuukautta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki (sote-järjestämislaki) on hyväksytty eduskunnassa. Kuntien tulee ilmoittaa ministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Kuntarakenteiden selvityksiä on useita samanaikaisesti käynnissä eri alueiden mahdollisista kuntaliitoksista mm. Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan selvitys (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula). Em. kahdeksan kunnan selvitysalueella on yhdeksän seurakuntaa ja yksi seurakuntayhtymä. Näiden seurakuntien edustajia oli koolla Hyvinkään seurakunnan ja Nurmijärven ja Tuusulan rovastikuntien lääninrovastien kutsumana. Tilaisuudessa todettiin mm. että kuntapuolen tilannetta on seurakunnissa seurattava tiivisti, koska kuntarakenteen ratkaisut vaikuttavat nykyisen lainsäädännön perusteella seurakuntarakenteeseen. Seurakuntapuolen olisi myös syystä varautua mahdollisiin kuntaliitoksiin proaktiivisesti ryhtymällä selvittämään omia tilanteitaan. Tilaisuudessa todettiin myös, että selvitystyöllä rakennetaan entistä parempaa luottamusta seurakuntien välille. Luottamuksen ja yhteisen tahtotilan rakentamiseen tarvitaan aikaa ja siksi selvitystyöhön on syytä ryhtyä mahdollisimman pian. Uusi seurakuntayhtymä 2015 muutoksen valmistelun kirkolliskokouksessa ja kuntarakenneselvitysten kuntapuolella ollessa jo pitkällä todettiin, että kahdeksan Keski- Uudenmaan kunnan alueella olevien yhdeksän seurakunnan ja yhden seurakuntayhtymän olisi pikaisesti käsiteltävä asiaa kirkkoneuvostoissaan ja kirkkovaltuustoissa. Seurakuntarakenne ja kuntarakennemuutostilanne tuodaan kirkkovaltuustojen tietoon. Kirkkovaltuustot päättävät seurakuntien lähtemisestä mukaan seurakuntarakenteita selvittävään työhön ja valitsevat 2-3 henkilöä valmistavaan kokoukseen, jossa organisoidutaan jatkotyöskentelyyn. Valmistava kokous järjestetään tammikuun 2014 aikana Järvenpäässä. Liitteenä nro 295 on muistio Hyvinkään tilaisuudesta ja siellä alustajina olleiden henkilöiden esityksistä.

16 Kirkkoneuvosto 17/ Tuusulan rovastikunnan seurakuntarakenteiden valmistelutyöryhmän ensimmäisessä kokouksessa Tuusulassa esitettiin ja hyväksyttiin yksimielisesti, että Järvenpään seurakunnan tulee tammikuun Keski-Uudenmaan yhdeksän seurakunnan tapaamisen kokoonkutsujana valmistella sen esityslista ja esitys seurakuntarakennetta alueella selvittävistä toimielimistä, niiden toiminnasta, tehtävistä ja aikataulusta. Pj:n esitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se päättää 1) merkitä tiedokseen selvityksen Uusi seurakuntayhtymä 2015 valmistelusta ja Keski-Uudenmaan alueen kuntarakenneselvitystilanteesta 2) Järvenpään seurakunta lähtee mukaan seurakuntarakenteita selvittävään työhön Keski-Uudenmaan alueella 3) valitsee 3 henkilöä ja heille varahenkilöt Järvenpään seurakunnan edustajiksi valmistavaan kokoukseen, jossa seurakuntarakenteiden selvitystyön organisoinnista Keski-Uudenmaan alueella päätetään. Kn 295 Päätös: Esitys (kohdat 1 3) hyväksyttiin yksimielisesti.

17 Kirkkoneuvosto 17/ Kirkkoneuvosto KOLEHTISUUNNITELMA TAMMI TOUKOKUU 2014 Kirkkojärjestyksen (2:8) mukaan seurakunnassa tulee laatia suunnitelma vuoden aikana koottavista jumalanpalvelusten kolehdeista. Suunnitelman vahvistaa kirkkoneuvosto. Osan kolehdeista kirkkohallitus ja tuomiokapituli ovat määränneet ennakolta. Suunnitelma on ohjeellinen - jos esim. paikallinen juhla edellyttää muutosta, voidaan jonkin kolehdin kohdalla tehdä siirto seuraavalle jaksolle kirkkoherran viranhaltijapäätöksellä. Jampan seurakuntakodissa kerättävään kolehtiin noudatetaan samaa suunnitelmaa. Pj:n esitys: Kirkkoneuvosto hyväksyy kolehtisuunnitelman tammi toukokuuksi 2014 liitteen nro 296 mukaisena. Kn 296 Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

18 Kirkkoneuvosto 17/ Kirkkoneuvosto VUOKRANKOROTUS SEURAKUNNAN VUOKRA-ASUNTOIHIN Seurakunnan työntekijöilleen vuokraamissa asunnoissa on peritty vuokraa verohallituksen päätöksen verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista mukaan saakka. Asunnoissa on viime vuosina tehty paljon remontteja ja toimintatuotot ovat olleet vain vähän enemmän kuin toimintakulut eli pääomalle ole tullut juuri tuottoa. Vuodesta 2010 saakka vuokria on pyritty nostamaan lähemmäksi kaupungissa muuten vallitsevaa vuokratasoa. Työntekijöille vuokrattavissa asunnoissa vuokrat ovat olleet 2013 vuonna 1,9 /m 2 yli verotusarvon mukaisen vuokran. Muille kuin työntekijöille vuokratun asunnon vuokra on 3,8 /m 2 yli verotusarvovuokran. Lisäksi kirkkoneuvosto päätti , että uudet ulkopuoliset vuokrasopimukset tehdään paikkakunnalla kyseisen alueen vuokratason mukaisesti. Työntekijöille vuokrat ovat 8,30 11,20 /m 2 ja ulkopuolisten vuokrat10,51 13,40 /m 2. Keskimäärin työntekijöiden vuokrat ovat 9,10 /m 2 ja muiden vuokralaisten 11,70 /m 2. Seurakunnan asunnot sijaitsevat Järvenpään kaupungin alueella lukuun ottamatta Leiriniemen leirikeskuksen asuntoa, joka sijaitsee Mäntsälässä. Mestariasuntojen vuokrat ovat ensi vuoden alun korotusten jälkeen keskimääri 11,52 /m 2. Tj:n esitys: Kirkkoneuvosto päättää, että lähtien seurakunnan vuokra-asunnoista peritään työntekijöiltä vuokrana verotusarvon lisäksi 2,5 /m 2 /kk ja muilta 3,9 /m 2 /kk. Leiriniemen asunnon osalta kuitenkin huomioidaan 20 % syrjäisyysalennus vuokraan. Kn 297 Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

19 Kirkkoneuvosto 17/ Kirkkoneuvosto PERUUTUSMAKSUT JA PERUUTTAMATTOMAN POISJÄÄNNIN MAKSU RETKILLÄ JA LEIREILLÄ Viime hetkillä perutuista leiri- ja retkiosallistumisista tai kokonaan peruuttamattomista poisjäänneistä aiheutuu seurakunnan leirikeskukselle tulee turhia kustannuksia, kun varataan mm. ruuat ilmoitetun osallistujamäärän mukaan mutta kaikkea ei voida hyödyntää. Kokonaan perutun leirin tilalle ei useinkaan ehditä saada uusia asiakkaita tilalle. Leiriä ja retkiä järjestäville työmuodoille em. syistä aiheutuu turhia kustannuksia varatuista ja sitten maksettaviksi tulevista ruokamaksuista, tapahtuma ym. lipuista, välinemaksuista ja kuljetuskustannuksista. Lisäksi seurakunnalta jää saamatta leiri- ja retkimaksuja. Tilavarausten osalta tapahtuu myös peruuttamattomia poisjääntejä ja tilojen hukkakäyttöä. Eniten lähellä leiri- tai retkiajankohtaa peruttuja tai kokonaan peruuttamattomia osallistumisia on kasvatustyössä. Lapsi- ja perhetyössä sekä varhaisnuorisotyössä on käytössä seuraavanlainen käytäntö. Mikäli osallistuminen leirille perutaan kahta viikkoa ennen leiriä, peritään puolet leirimaksusta. Viikkoa ennen perustusta paikasta veloitetaan täysi leirimaksu. Maksu veloitetaan myös tilanteissa, jossa leirille ilmoittautunut ei saavu lähtöaamuna bussille. Maksu palautetaan vain lääkärintodistusta vastaan, josta ilmenee selkeä este leirille osallistumiselle. Nuoriso- ja rippikoulutyössä toivotaan peruutusmaksuja. Johtava diakonian viranhaltija en kannata peruutusmaksuja diakoniatyön osalta, koska maksujen ulosmittaaminen vähävaraisilta ei tuota taloudellisesti eikä toiminnallisesti hyvää. Liitteenä nro 298 on seurakunnassamme perittäviä erilaisia leiri ja retkimaksuja. Tj:n esitys: Kirkkoneuvosto päättää, että seurakunnan työmuodoissa lukuun ottamatta diakoniatyötä otetaan käyttöön työmuodon määrittelemät peruutusmaksut ja peruuttamattoman poisjäännin maksut. Kn 298 Päätös: Asia palautettiin yksimielisesti valmisteluun.

20 Kirkkoneuvosto 17/ Kirkkoneuvosto TIEDOKSI 1. KIERTOKIRJEET A. Kirkkohallituksen yleiskirjeet 19 20/ /2013 Kanttorinvirkaan kelpoistavia tutkintoja koskevien säädösten soveltamisohje 20/2013 Lapsen oikeuksien päivä liputuspäiväksi Lisätietoja aiheesta löytyy osoitteesta: kohdasta Yleiskirjeet KUTSU SEURAKUNNAN JOULUATERIALLE Järvenpään seurakunnan henkilökunnan, luottamushenkilöiden ja seurakunnasta eläkkeelle jääneiden perinteistä jouluateriaa vietetään torstaina klo 18 seurakuntatalon juhlasalissa (os. Kirkkotie 1-3). Aterian lisäksi tilaisuudessa huomioidaan Järvenpään seurakuntaa ja kirkkoa tasavuosia palvelleita, lauletaan joululauluja ja esitetään perinteistä ohjelmaa. Ilmoittautumiset ja mahdolliset ruoka-aineallergiat seurakunnan keskukseen Eetu.Lehmusvaaralle (p ) keskiviikkoon mennessä. 3. JOHTAVIEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSLUETTELOT Johtavien viranhaltijoiden päätösluettelot marraskuulta 2013 lähetettiin kirkkoneuvoston jäsenille kokousasiakirjojen yhteydessä, liite nro 299/3. 4. KUTSU KERAVAN KIRKON 50-VUOTISJUHLAMESSUUN Keravan kirkon 50-vuotisjuhlamessu pidetään su klo 10. Messun jälkeen lohikeitto ja juhlakahvit kirkon alasalissa ja seurakuntakeskuksessa. Päiväjuhla kirkossa klo 13. Vp mennessä kirkkoherranvirastoon. 5. SEPPELEENLASKU TUUSULAN SEURAKUNNAN SANKA- RIHAUDALLE Valitaan kaupungin ja seurakunnan yhteiseen delegaatioon seurakunnan luottamushenkilöiden edustaja. Viranhaltijoista kappalainen James Cox osallistuu seppeleenlaskuun. Lähtö on klo 10:40 Järvenpään kirkon alaparkkipaikalta. 6. VEROTILITYKSET KUUKAUSITTAIN Tietoa Järvenpään seurakunnan verotilityksistä jaettiin kirkkoneuvoston jäsenille kokouksessa, liite nro 299/6.

21 Kirkkoneuvosto 17/ PIISPAN KIRJE Piispa Tapio Luoma on osoittanut Järvenpään seurakunnalle seuraavan kirjeen: Hyvä Järvenpään seurakunta Vuoden 2013 Yhteisvastuu-keräyksen tulokset on julkistettu ja seurakuntanne on jälleen menestynyt erinomaisesti. Suurten seurakuntien (yli jäsentä) sarjassa kymmenentenä oli Järvenpää ja kymmenen joukossa oli lisäksi kaksi muuta hiippakuntamme seurakuntaa. Olen erittäin iloinen Järvenpään seurakunnan työstä ja toivon sille jatkossakin hyvän Jumalamme siunausta. Pj:n esitys: Merkitään tiedoksi ja todetaan, ettei kirkkoneuvosto siirrä otto-oikeuden piirissä olevia listalle merkittyjä viranhaltijoiden päätöksiä käsiteltäväkseen. Kn 299 Päätös: Kohdat 1 3 ja 6 7 hyväksyttiin esityksen mukaan. Kohdat 4 5: Liisa Tuovinen ja Jouko Porkka osallistuvat Järvenpään seurakunnan edustajina Keravan kirkon 50-vuotisjuhlamessuun ja seppeleenlaskuun.

22 Kirkkoneuvosto 17/ Kirkkoneuvosto LÄHETYSSIHTEERI MINNA KOTAJÄRVEN SIVUTOIMILUPA-ANOMUS Pj:n esitys: Lähetyssihteeri Minna Kotajärvi on osoittanut Järvenpään seurakunnan kirkkoneuvostolle seuraavan sivutoimilupahakemuksen: Anon sivutoimilupaa toimiakseni henkilökohtaisena avustajana Vantaan kaupungin kautta vantaalaiselle näkövammaiselle vanhukselle tarveharkintaisesti noin 10 tuntia viikossa. Sivutoimeen käytettävä viikoittainen työaika on vaihteleva ja sovitettavissa omaan työaikaan. Sivutoimi ei haittaa virkatehtävien asianmukaista hoitamista, eikä vaaranna työssä jaksamista. Kirkkolain 6 luvun 30 :n mukaan: Sivutoimella tarkoitetaan virkasuhdetta, palkattua työtä ja pysyväisluonteista tehtävää, josta viranhaltijalla on oikeus kieltäytyä, sekä ammatin, elinkeinon ja liikkeen harjoittamista. Viranhaltija ei saa ottaa vastaan eikä pitää sellaista sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei työnantaja hakemuksesta myönnä siihen lupaa. Sivutoimilupa vaaditaan myös päätoimiselta viranhaltijalta, jolla ei ole kiinteää työaikaa. Sivutoimiluvasta päättää työnantaja. Tuomiokapituli päättää sivutoimiluvan myöntämisestä seurakunnan papin viran ja lehtorin viran haltijalle. Sivutoimilupa voidaan myöntää määräajaksi tai muutoin rajoitettuna. Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on otettava huomioon, että viranhaltija ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Sivutoimi ei myöskään saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista. Sivutoimena ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Viranhaltija ei saa virkasuhteen kestäessä ryhtyä myöskään kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta viranhaltijan on tehtävä ilmoitus työnantajalle. Työnantaja voi varattuaan viranhaltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi kieltää tällaisen sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen 2 momentissa tarkoitetuilla perusteilla. Työnantaja voi peruuttaa sivutoimiluvan 2 momentissa tarkoitetulla perusteella. Viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen sivutoimiluvan peruuttamista. Lähetyssihteerillä ei ole kiinteää työaikaa, joten sivutoimelle on haettava lupa. Kirkkoneuvosto myöntää lähetyssihteeri Minna Kotajärvelle sivutoimiluvan anomaansa tehtävää varten määräaikaisena asti ja edellyttää että marraskuun loppuun 2014 mennessä Minna Kotajärvi laatii raportin kirkkoneu-

23 Kirkkoneuvosto 17/ vostolle sivutoimen toteutumisesta ja KL 6 luvun 30 :ssä mainittujen sivutoimiluvan ehtojen toteutumisesta. Kn 300 Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

24 Kirkkoneuvosto 17/ Kirkkoneuvosto SEURAKUNNAN TONTIEN KAAVOITUS JA YHTEISTYÖKUMPPANISOPIMUKSET Kirkkoneuvoston nimeämät edustajat Pekka Luuk, Jukka Virkki ja talousjohtaja ovat käyneet Järvenpään kaupungin edustajien kanssa kaavaneuvotteluja ja Kaavaneuvotteluissa on löydetty yhteiset linjat seurakunnan rakentamattomien tonttien kaavoituksellisesta jalostamisesta. Seuraava vaihe on, että seurakunta tekee viralliset esitykset kaavojen muuttamisesta ja puitesopimukset. Tätä kautta kaavamuutokset saadaan kaupungin luottamuselinten käsittelyyn ja kaavoituksen työohjelmiin. Seurakunta on maanomistajana taho, joka hakee kaavamuutoksia ja tekee kaupungin kanssa maankäyttösopimukset. Kaupunki ottaa kaavoituskorvauksena maankäyttösopimuksella 50 % kaavamuutoksella maanomistajalle syntyvästä arvonnoususta. Osa kaavoituskorvauksesta voidaan maksaa kaupungille myös luovuttamalla seurakunnan muita tontteja. Seurakunnalla on mahdollisesti kyseeseen tulevia Y eli yleisten rakennusten tontteja ja VP eli puistotontteja. Jo puitesopimusvaiheessa kaupunki toivoo, että seurakunnalla on kaavamuutostonteille tiedossa yhteistyökumppani. Edellä nimetyt seurakunnan edustajat ovat käyneet valtuutuksen pohjalta neuvotteluja yleishyödyllisen rakentajan kanssa Y-tontin ja yksityisen yrityksen edustajien kanssa AL1+VP tontin osalta tonttien suunnittelusta ja tulevasta rakentamisesta. Seuraava vaihe on esisopimuksen laatiminen näiden toimijoiden kanssa. Talousjohtaja kertoo tilanteesta tarkemmin kokouksessa. Kokouksessa jaettaan myös luonnokset puitesopimuksiksi, jotka tulevat pöytäkirjaan liitteeksi nro 301. Tj:n esitys: Kirkkoneuvosto päättää 1) hyväksyä puitesopimukset, joihin viranhaltijat voivat tehdä pieniä korjauksia 2) tehdä kaupungille esitykset kaavoitusmuutoksiksi 3) valtuuttaa nimetyt edustajat jatkamaan kaavoitus- ja maankäyttösopimusneuvotteluja kaupungin kanssa 4) valtuuttaa em. edustajat neuvottelemaan esisopimuksista kaavamuutostonttien hyödyntäjien kanssa. Kn 301 Päätös: Esitys (kohdat 1 4) hyväksyttiin yksimielisesti.

25 Kirkkoneuvosto 17/ Kirkkoneuvosto OIKAISUVAATIMUSOHJEET Kn 302 Liitettiin pöytäkirjaan oikaisuvaatimusohjeet (KL 24 ja 25 luvut). 303 KOKOUKSEN PÄÄTÖS Kn 303 Puheenjohtaja päätti kokouksen Herran siunaukseen klo