HAAPAMÄKI, LIIKENNESELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Timo Määttä, Keuruun kaupunki Asiakirjatyyppi Liikenneselvitys Päivämäärä Liikenneselvitys Höyryveturipuiston ja sen ympäristön asemakaavan päivittämistä varten Haapamäen taajamassa HAAPAMÄKI, LIIKENNESELVITYS

2 HAAPAMÄKI, LIIKENNESELVITYS Tarkastus Päivämäärä Laatija Mikko Uljas ja Eino Kattilakoski, Ramboll Finland Hyväksyjä Timo Määttä, Ville Korhonen, Keuruun kaupunki Kuvaus Liikenneselvitys Höyryveturipuiston ja sen ympäristön asemakaavan päivittämistä varten Haapamäen taajamassa Ramboll Hovioikeudenpuistikko 19 E VAASA P F

3 liikenneselvitys SISÄLTÖ 1. Nykytilanne Väestö ja maankäyttö Liikenne 1 2. Tavoitteet 5 3. Rautatiehen liittyvät ratkaisut Rautatieliikenteen ja ratapihan kehitys Tasoristeysten parantamisvaihtoehdot asemakaavan alueella Eritasoratkaisun selvittäminen Tasoristeysten turvallisuuden parantaminen puolipuomein Yhden tasoristeyksen ratkaisu Tarpeet kaavoitukselle tie- ja katuverkon kehittäminen Ajoneuvoliikenteen verkko Kevyen liikenteen verkko Höyryveturipuiston ympäristö Vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Ympäristövaikutukset Kustannukset 17 LIITTEET Liite 1 Nykytilanne ja ongelmakohdat Liite 2 tavoitetieverkko 2030 Liite 3 tasoristeysratkaisun ehdotus

4 liikenneselvitys 1 / NYKYTILANNE 1.1 Väestö ja maankäyttö Haapamäki on osa Keuruun kaupunkia. Taajama sijaitsee 16 km:n päässä Keuruun länsipuolella. Haapamäki on syntynyt rautatieaseman ympärille 1880-luvulla ja sen merkitys kasvoi vuosisadan vaihteessa, kun Haapamäestä tuli risteysasema. Asema toimikin vilkkaasti 1970-luvulle saakka, jolloin Parkanon radan ja Jyväskylä- Jämsä-radan rakentamiset hiljensivät ratapihan. Työpaikat vähenivät merkittävästi. Teollisuuden osuus Haapamäen työpaikoista on ollut vähäinen. Rautatieliikenteen vähentyessä on Haapamäen kehitys hiipunut, mutta matkailun myötä on elinkeinoelämässä kuitenkin edelleen vireyttä. Haapamäen taajamassa on asukkaita 950 ja koko kylän vaikutusalueella n Koko Keuruun kaupungin asukasluku on n henkeä. Haapamäen taajama on muodostunut radan risteyskohdan ympärille ja valtatie 23 sivuuttaa taajaman pohjoispuolelta, kuitenkin hyvin läheltä. Asutusta on ratapihan molemmilla puolilla. Teollisuuden alueet ovat valtatien 23 ja Höyryveturipuiston välisellä alueella. Kaupat ovat rautatieaseman lähellä olevassa taajaman keskustassa. Siellä on myös päiväkoti ja alakoulu. Muut koulutilat ovat koulukeskuksessa radan eteläpuolella kirkon lähellä. Valtatien pohjoispuolella on jonkin verran asutusta sekä nuorisoseurantalo. 1.2 Liikenne Haapamäen tieverkon tärkein väylä on itä-länsi suunnassa kulkeva valtatie 23. Etelään Kolhoon ja Mänttään päin johtaa valtatiestä 23 lähtevä maantie 3482 ja lounaaseen Ruovedelle mt Molemmilla teillä on ylikulkusilta rautatien kohdalla. Keskustassa oleva mt:n 3481 silta on kapea ja painorajoitettu (kokonaispaino 35 t ja telipaino 18 t). Valtatiestä 23 pohjoiseen Pihlajavedelle johtaa maantie Taajaman keskusta sijoittuu maantielle Maantiestä 3481 lähtee keskustassa asemalle maantie 6042 ja radan länsipuolelle maantie Maantien 3841 ja vt:n 23 välillä kulkee Petäisentie-niminen yksityistie, joka alittaa radan. Liikennemäärät ja poliisin tietoon tulleet onnettomuudet on esitetty kuvassa 1. Kuva 1: Autoliikenteen nykyisiä määriä kaduilla ja maanteillä (KVL 2013).

5 liikenneselvitys 2 / 17 Tiedot perustuvat maanteiden osalta tierekisterin laskentatietoon. Katujen osalta on yksi laskenta Veturipuistontieltä ja muut on arvioitu maankäytön matkatuotosten avulla. Raskaan liikenteen osuudet vaihtelevat isommilla teillä 9-14 %:n välillä ja taajaman alueella ne ovat 1-4 %. Tasoristeyksiä on asemakaava-alueella kaksi (Leponiemi ja Niemelä). Seuraava tasoristeys Jyväskylän suuntaan on n. 3,7 km: päässä (Notkolantie) ja Seinäjoen suuntaan seuraava on mt:llä 6007 (Mikkola). Tuolla maantiellä on toinenkin tasoristeys (Valkeiskangas) ja mainittujen tasoristeysten välillä on kaksi yksityistien tasoristeystä (Kiviaho ja Salonen). Oriveden/Tampereen suuntaan lähin tasoristeys on Louheikko Niemelänjärven eteläpäässä ja siitä seuraavana on Kaijanaho reilun kahden kilometrin päässä. Taajaman lähellä on maanteillä kaksi ylikulkukäytävää ja Petäisentie-nimisellä yksityistiellä yksi alikulkukäytävä. Keskustan ylikulkukäyttävä (kuva 2) on kapea ja painorajoitettu, mutta kevyttä liikennettä varten on sillan vieressä oma siltansa. Lisäksi kevyen liikenteen ylikulkukäytävä on ratapihan kohdalla (kuva kannessa). Kuva 2: Ratapihan ylittävät sillat maantiellä 3481 Haapamäen keskustassa. Tavaraliikennettä kulkee sekä maantiellä että radalla, Ratapihan tavaraliikenne on vähentynyt menneistä vuosikymmenistä ja liikennettä on siirtynyt kumipyörille. Kuvassa 3 on esitetty raskaan liikenteen automääriä (KVL) alueen tieverkolla ja kuvassa 4 maatieliikenteen tonnimääriä. Sen perusteella raskaan liikenteen rooli ei ole tiestöllä normaalista poikkeava. Yksi erityspiirre on kuitenkin se, että Haapamäeltä Kolhon suuntaan raskaan liikenteen osuus on tavallista suurempi. Maantiekuljetusten tonnimäärä (luokassa 2 4,9 milj. t/v) on yli 5-kertainen alueen ratojen tavarakuljetuksiin verrattuna, joka on luokassa 0,5-0,10 milj. t/v (kuva 5). Rautatiellä kulkee 10 henkilöjunavuoroa päivässä. Pääosin junat kulkevat väillä Jyväskylä Seinäjoki mutta myös Tampereen suuntaan kulkee muutama päivittäinen vuoro.

6 liikenneselvitys 3 / 17 Kuva 3: Raskaan liikenteen määriä (KVL2010) alueen tieverkolla nykyisin. Kuva 4: Raskaan liikenteen kuljetusmäärät alueen tieverkolla ja radoilla tonneissa nykyisin (tiedot vuodelta 2010) Tavaraliikennetiedot radalla perustuvat Keski-Suomen liiton liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä tehtyihin selvityksiin.

7 liikenneselvitys 4 / 17 Kuva 5: Tavaraliikenteen kuljetukset rautateillä vuonna 2011 (1 000 tonnia). Seinäjoki Haapamäki rataosalla on menossa kunnostustyö. Rataosaa ei ole sähköistetty. Siellä liikennöidään dieselveturikalustolla ja kiskobusseilla. Kohdassa 3 on tarkemmin kuvattu ratapihan tilannetta. Haapamäen taajamassa on melko kattava kevyen liikenteen verkko. Tärkeimpiä yhteyksiä ovat uudelle koulukeskukselle suuntautuvat kevyen liikenteen yhteydet sekä radan ylittävät eritasoiset yhteydet joita on kaksi. Myös valtatien 23 suuntainen kevyen liikenteen väylä välittää turvallisesti päätien suuntaista kevyttä liikennettä ja kevyt liikenne valtatien pohjoispuolelta pääsee sillan alitse taajaman keskustaan. Alueen kevyen liikenteen verkko on kuvassa 6, jossa on esitetty myös maantiet, tasoristeykset ja sillat. Eniten liikenneonnettomuuksia on sattunut vt:n 23 ja Höyryveturipuistontien liittymässä, missä kääntyvää liikennettä on eniten. Tasoristeyksissä ei ole sattunut poliisin tietoon tulleita onnettomuuksia. Joukkoliikennettä kulkee rautatien lisäksi linja-autoilla vt:n 23 suuntaan ja Mäntän suuntaan sekä tietysti koululaiskuljetuksia.

8 liikenneselvitys 5 / 17 Kuva 6: Kevyen liikenteen nykyinen verkko Haapamäellä (sinisellä) ja maantiet (mustalla). Punaisella symbolilla on kuvattu yli/alikulkukäytävät ja vihreällä tasoristeykset. Punaiset viivamerkinnät kuvaavat mahdollisia uusia kevyen liikenteen yhteyksiä (tarkemmin niistä kohdassa 4). 2. TAVOITTEET Asemakaavatyön tavoitteena on päivittää asemakaava vastaamaan nykyistä tilannetta. Samalla luodaan mahdollisuuksia pienelle määrälle uutta asuinrakentamista ja työpaikkoja ja lisäksi päivitetään Höyryveturipuistoin matkailulliset tarpeet. Kulttuuri- ja luontoarvot kartoitetaan asemakaavatyön yhteydessä ja ne otetaan huomioon kaavassa tarpeen mukaan. Liikenneselvitys toimii yleiskaavatasoisena taustaselvityksenä koko Haapamäen taajamalle, koska taajamassa ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai osayleiskaavaa. Liikenneverkko on pääosin nykyinen. Kehittämiskohteina ovat radan tasoristeysten tilanne asemakaava-alueella, valtatien liittymien turvallisuuden ja toimivuuden varmistaminen, kevyen liikenteen tarpeiden turvaaminen ja matkailualueen lähiympäristön liikenteen järjestelyt. Koulukeskuksen läheisyyteen tutkitaan mahdollisuutta kevyen liikenteen alikululle. Liikenneselvityksellä pyritään luomaan edellytyksiä tarvittavien turvallisuustoimenpiteiden toteuttamiselle ja varaamaan asemakaavalla tarvittavat alueet katuja ja muita liikennealueita varten sekä määrittelemään tarvittaessa kaavamääräyksiä niihin liittyen.

9 liikenneselvitys 6 / 17 Kuva 7: Yhtenä tavoitteena on luoda asemakaavalla edellytyksiä parantaa radan ylittämisen turvallisuutta. 3. RAUTATIEHEN LIITTYVÄT RATKAISUT 3.1 Rautatieliikenteen ja ratapihan kehitys Nykytilakuvaus Haapamäen ratapiha toimii: henkilöliikenteen pysähdyspaikkana ja vaihtoasemana junaliikenteen ohitus- ja kohtauspaikkana raakapuun kuormaus- ja purkupaikkana sekä radanpidon tukikohtana Ratapihan sivuraiteelta erkanee Haapamäen Museoveturiyhdistyksen yksityisraiteisto, jonka varassa toimii matkailukohteena Höyryveturipuisto. Ratapihalla on kaksi pääraidetta ja kymmenen sivuraidetta. Neljän raiteen vieressä on matkustajalaituri ja kolmen sivuraiteiden vieressä sivukuormauslaiturit. Kaikki raiteet ovat sähköistämättömiä. Asemaa lähinnä sijaitsevan sivuraiteen vieressä on 234 m pitkä matala reunalaituri. Reunalaituri ei täytä korkeusvaatimusta, mutta sen pituus ja leveys ovat riittäviä. Asemalla on myös kaksi välilaituria. Välilaituritkaan eivät täytä korkeusvaatimusta, mutta niiden pituus ja leveys ovat nykytilanteessa riittäviä ja matkustajalaiturien pintamateriaali täyttää vaatimuksen. Kulku välilaitureille tapahtuu pääraiteen ja yhden sivuraiteen ylittävän laituripolun kautta. Laituripolulla ei ole varoituslaitosta ja se on ainoa esteetön raiteiden ylitysmahdollisuus välilaitureille kuljettaessa. Henkilöjunat käyttävät raiteita 4 ja 5, joille on pääsy samalta välilaiturilta. Henkilöjunat kohtaavat ratapihalla päivittäin. Matkustajalaiturit ovat matalia eivätkä muutenkaan vastaa kaikkia nykyisiä vaatimuksia. Myös vaihtotyöliikenteessä ratapihalla on puutteita. Jyväskylä Haapamäki Orivesi rataa käytetään kiertotienä Jämsän radalle onnettomuus- tai korjaustyötilanteissa.

10 liikenneselvitys 7 / 17 Kehitysnäkymät Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen selvityksessä (Liikennevirasto 31/2011) optimoinnin tuloksena päädyttiin liikennepaikan kuuluvan tulevaisuuden kuormauspaikkaverkkoon, johon kuuluu yhteensä 32 kuormauspaikkaa. Matkustajalaiturit ovat mitoiltaan puutteellisia. Matkustajalaiturien korottamista ja muita muutostöitä tulisi tarkastella viimeistään rataosan perusparannuksen yhteydessä. Liikennepaikan vaihtotyön raja -merkin, opastimien ja eristyksen sijoittelua tulisi selvittää siten, että linja ei varautuisi turhaan. Ratapihan raiteistojen kunnostaminen ja/tai purkaminen on tarpeen myös tarkemmin selvittää tulevaisuudessa (erityisesti heikkokuntoiset raiteet ja vaihteet). Rataosille tai ratapihalle ei kuitenkaan vielä ole ohjelmoitu kunnostustöitä. Nykyisillä liikennetiedoilla ja kehittämisnäkymillä ei rataosilla ole tarvetta varautua toiseen raiteeseen, mutta suoja-alue (+/- 30 m raiteen keskeltä) on hyvä ottaa jo huomioon. Ratapihan ja rataosien kehitysnäkymää kuvaa alla oleva Liikenneviraston palvelutasotavoite. Rataosalla ei ole odotettavissa voimakkaita kehitystoimia mutta ei liioin toimintojen supistamisia. Palvelutasotavoite 2035 Toiminto Luokitus 2013 Luokitus 2035 Henkilöliikenne 3a. Kaupallisen kohtaamisen mahdollistava ratapiha Tavaraliikenne 6. Raakapuun lastauspaikka 3a. Kaupallisen kohtaamisen mahdollistava ratapiha 6. Raakapuun lastauspaikka Radanpito 1. Radanpidon tukikohta 1. Radanpidon tukikohta 3.2 Tasoristeysten parantamisvaihtoehdot asemakaavan alueella Eritasoratkaisun selvittäminen Laadittavan asemakaavan alueella on kaksi tasoristeystä, Leponiemi ja Niemelä. Aluksi selvitettiin mahdollisuuksia tasoristeysten poistamiseen pitkällä tähtäimellä. Alikulun sijoittamista tutkittiin tasoristeysten väliin, jotta kiertohaitat eivät tulisi merkittäviksi. Todettiin, että Tyriseväntien ja radan välimatka ja korkeussuhteet ovat sellaiset, että alikulkukäytävä ei ole teknisesti mahdollinen edes rajoitetulla alikulkukorkeudella. Ylikulkuratkaisu olisi teknisesti mahdollinen, mutta se on toteuttamiskustannuksiltaan kallis. Lisäksi Tyriseväntien ja radan väli on niin lyhyt että tie ja silta on suunniteltava melko vinoksi, jotta ylitys onnistuisi. Ylikulkusilta maksaisi n euroa ja siihen liittyviä teitä 630 m maksaisi n euroa (yli 10 m korkea pitkä penger vaikuttaa hintaan) eli yhteensä n. 1,3 milj. euroa. Kustannuspainetta lisää mahdollinen penkereen pohjanvahvistustarve radan eteläpuolella. Kustannus on epärealistinen käyttäjämääriin nähden. Lisäksi etäisyys seuraavaan jo olemassa olevaan risteyssiltaan on vain n. 850 m Tasoristeysten turvallisuuden parantaminen puolipuomein Leponiemen tasoristeys on n metrin päässä Haapamäen asemasta itään. Niemelän tasoristeys on n. 285 m Leponiementiestä itään. Puutteita nykyisissä tasoristeyksissä on lähinnä näkemissä ja Niemelän osalta liian lähellä tasoristeystä olevista liittymistä johtuen. Ohjeiden mukaan tasoristeyksessä pitäisi olla liittymistä vapaata aluetta vähintään 55 m tai 40 m, jos tasoristeyksessä on liikennerajoitus ajoneuvoyhdistelmille. Tien poikkileikkauksen on oltava 6,5 m ainakin odotustilan pituudelta, jos on varoituslaitteet ja 5,5 m, jos ei varoituslaitteita. Nykyiset tiet ovat vain n. 5 m:n levyisiä.

11 liikenneselvitys 8 / 17 Kuva 8: Niemelän tasoristeys, ongelmana liian lähellä olevat tieliittymät sekä näkemät lännen suuntaan. Kuva 9: Leponiemen tasoristeys, ongelmana erityisesti näkemä pohjoisesta oikealle Tasoristeysten nykyisiä olosuhteita on kuvattu taulukossa 1.

12 liikenneselvitys 9 / 17 Taulukko 1: Ominaisuus Leponiemi Niemelä radan nopeusrajoitus 80 km/h 100 km/h risteämiskulma etel./pohj. 95/100 90/95 lepotasanteet hyvät etelänpuoleista korjattava näkemävaatimus tavallisesti näkemävaatimus/varoituslaitteet näkemävaatimus/raj. liikenne 480 m (430) 180 m 320 m (290) 600 m (540) 180 m 400 m (360) PV (pohjoisesta vasemmalle) 395 m (82 %) 600 m (100 %) PO 205 m (43 %) 325 m (54 %) EV (etelästä vasemmalle) 395 m (82 %) 365 m (61 %) EO 480 m (100 %) 600 m (100 %) liittymät lähellä tasoristeystä > 49 m 9 m ja 30 m puolipuomit ei ei liikennerajoitukset ei ei tien liikennemäärä ajon/vrk ajon/vrk tien nopeustaso 30 km/h 50 km/h onko läpikulkua ei on taloja risteyksen vaikutuspiirissä 13 kpl myös uima-/mattoranta (ohjattavissa ylikulkukäytävälle) 14 kpl Tutkittiin tasoristeysten parantamista puolipuomein tai kevyemmin, jolloin parannetaan lähinnä näkemäolosuhteita ja mahdollisesti siirretään tieliittymiä etäämmälle. Puolipuomiratkaisuun liittyy myös mahdollisuus poistaa toinen tasoristeyksistä ja ohjata kaikki liikenne jäljelle jäävään tasoristeykseen. Niemelän tasoristeyksessä pitäisi Tyriseväntietä siirtää ja järjestellä tasoristeystä lähellä oleva tonttiliittymä etäämmälle. Lisäksi lepotasannetta etelästä tultaessa pitäisi parantaa ja tie leventää tasoristeyksen kohdalla vaatimusten mukaiseksi. Näkemävaatimukset täyttyvät puolipuomien myötä, koska silloin riittää lyhyempi (180 m) näkemä, joka jo nyt saavutetaan. Ilman puolipuomeja ei näkemiä saa riittäväksi Niemelän tasoristeyksessä, jossa nopeustaso 100 km/h edellyttää pitempiä näkemiä. Näkemäsektori menisi radan kaarteen vuoksi kauas tonteille. Tasoristeyksen lankutukset on uusittu ajanmukaiseksi hiljattain. Puolipuomilaitoksen ja muiden järjestelyiden kustannusarvio olisi seuraava: Niemelän tasoristeyksen parantaminen puolipuomein: odotustasanteen nosto/levitys, n. 50 m euroa tonttiliittymän siirtäminen euroa Tyriseväntien siirto n. 140 m euroa Niemeläntien jatkaminen n. 20 m euroa puolipuomilaitoksen rakentaminen euroa yhteensä euroa Kuvassa 10 on luonnos Niemelän tasoristeyksen vaatimista liittymäjärjestelyistä, jotta liian lähellä tasoristeystä olevat liittymät saadaan järjesteltyä pois. Muutosten toteuttaminen on ongelmallista, koska Tyriseväntien uusi linja sijoittuisi omakotitalon piha-alueelle eikä 55 m:n etäisyysvaatimus tasoristeykseenkään ihan täyty. Jos tasoristeykseen asetetaan liikennerajoitus ajoneuvoyhdistelmille, riittää vähäisempi siirto Tyriseväntiellä ja kustannus pienenee n eurolla. Silti Tyriseväntien siirto ulottuu omakotitontille.

13 liikenneselvitys 10 / 17 Kuva 10: Niemelän tasoristeyksen parantaminen edellyttäisi Tyriseväntien siirtoa ja tonttiliittymäjärjestelyä ja lepotasanteen parantamista etelähaaralla. Kuvassa tilanne joka mahdollistaisi myös ajoneuvoyhdistelmien ajon. Kuvassa 11 on vastaavasti Leponiemen tasoristeyksen edellyttämät toimet. Leponiemen tasoristeyksessä pumppaamon liittymää on vähän muotoiltava, jotta 55 m:n etäisyysvaatimus täyttyy. Jos asetetaan ajokielto ajoneuvoyhdistelmille, ei liittymämuotoilua tarvita. Ajokielto yhdistelmille olisi suositeltavaa, koska tarvetta siihen ei ole. Puolipuomien vuoksi on tietä kuitenkin levennettävä odotustasanteen pituudella molemmin puolin tasoristeystä, kuten Niemelän tasoristeyksessäkin. Puolipuomien näkemävaatimus 180 m täyttyy ilman toimenpiteitä. Tasoristeyksen eteläpuolelle voidaan liittää tieyhteys vastapäätä uimarannalle menevää tietä. Leponiementien tasoristeyksen parantaminen puolipuomein: odotustilojen levitys, n. 50 m euroa pumppaamon liittymän muotoilu euroa puolipuomilaitoksen rakentaminen euroa yhteensä euroa

14 liikenneselvitys 11 / 17 Kuva 11: Leponiemen tasoristeyksessä tarvitsee vain ajorataa hieman leventää ja pumppaamon liittymää muotoilla. Molempien tasoristeysten säilyttäminen edellyttäisi yli euron investoinnin toteutuakseen. Rahoitusta voi olla vaikea löytää. Kunta edellyttää, että Liikennevirasto rahoittaa puolipuomilaitokset Yhden tasoristeyksen ratkaisu Edullisinta olisi poistaa toinen tasoristeys ja keskittää liikenne yhteen jäljelle jäävään tasoristeykseen, joka sitten myöhemmin voitaisiin parantaa ja varustaa puolipuomein. Näkemien, liittymien ja aiheutuvien kiertohaittojen vuoksi on edullisempaa jättää Leponiemen tasoristeys käyttöön. Vain siinä on mahdollisuus saada näkemät vaatimusten mukaiseksi ilman puolipuomilaitteita. Näkemien parantaminen edullisesti edellyttää junien nopeustason alentamista 80 > 60 km/h tasoristeyksen kohdalla ja ajoneuvoyhdistelmien liikenteen rajoittamista liikennemerkein. Näillä toimilla saadaan näkemävaatimus pienenemään 240 m:iin (poikkeuksellisesti voidaan käyttää 215 m). Kun nykyinen mitattu näkemä on 205 m, kasvaa näkemän toteutuma 43:sta % 85 (95) %:iin. Tekemällä pienehkö näkemäleikkaus ja poistamalla metsää radan liikennealueelta, täyttyy näkemävaatimus kokonaan. Niemelän tasoristeys on helpommin kierrettävissä jo valmiin maantien ylikulkusillan kautta. Näkemäpuutteita siinä ei voi korjata muuten kuin asentamalla kalliit varoituslaitteet. Nopeuden alentaminen kauempana ratapihasta sijaitsevassa Niemelän tasoristeyksessä ei ole yhtä suotavaa kuin Leponiemessä.

15 liikenneselvitys 12 / 17 Liikenteen siirtäminen Niemelän tasoristeyksestä edellyttää joko tieyhteyden rakentamista Haaramäentieltä Leponiementielle tai sitten liikenteen kierrättämistä maantien 3482 jo olemassa olevan ylikulkusillan ja Tyriseväntien kautta. Uusi tieyhteys (kuva 12) olisi n. 330 m pitkä ja sen kustannusarvio nykyisten teiden kaltaisena soratienä olisi n euroa. Edullisimmillaan Leponiemen tasoristeyksen turvallisuutta voidaan parantaa asettamalla tasoristeykseen ajoneuvoyhdistelmille liikennerajoitus ja laskemalla radan nopeustaso 60 km/h:iin. Nämä vaativat vain päätöksiä ja muutaman liikennemerkin asentamisen (kustannusarvio n. 800 euroa). Kuva 12: Luonnos tieyhteydestä Haaramäentieltä Leponiemen tasoristeykseen. Tasoristeyksen vasemmalla puolella on kapeat alueet katkoviivalla, missä pitäisi tehdä näkemäleikkausta, jos nopeustaso on 60 km/h ja rajoitus ajoneuvoyhdistelmille voimassa. Tyriseväntien liittymä Niemelän tasoristeyksen kohdalla on muuttunut kuvan jälkeen. Pelkkä Niemelän tasoristeyksen sulkeminen aiheuttaisi Haaramäentien varren taloille n ,5 km pitkän kiertohaitan. 3.3 Tarpeet kaavoitukselle Asemakaavan kannalta tärkeä on, että kaavassa voidaan varata tie/katualueet tarvittavia yhteyksiä ja parantamistoimia varten. Varatuille alueille sijoittuvien näkemäleikkausten, varoituslaitteiden tai uusien yhteyksien rakentaminen toteutuu erikseen muilla päätöksillä. Tämän selvityksen perusteella eritasoratkaisuille ei ole perusteita tehdä tilavarausta. Tasoristeykset yhdistävälle tieyhteydelle tilavaraus kannattaa sen sijaan tehdä ja edullisinta se olisi tehdä niin, että liikenne keskitetään Leponiemen tasoristeykseen. Tällöin ei Niemelän tasoristeyksen kunnostamista varten tarvitse varata tilaa. Sen sijaan siinä radan liikennealue rajataan maanomistusrajan mukaan. Nopeimmin tasoristeysten turvallisuutta parannetaan niin, että aluksi molempiin tasoristeyksiin asetetaan heti ajoneuvoyhdistelmille ajokielto ja pitkien ajoneuvojen liikenne tapahtuu muuta kautta (Tyriseväntie Mäntäntie). Lisäksi Leponiemen tasoristeyksen kohdalla kannattaisi harkita radan nopeustason laskemista tasolle 60 km/h, jolloin näkemäturvallisuus paranisi. Näkemävaa-

16 liikenneselvitys 13 / 17 timus radan nopeudella 60 km/h ja rajoitetulla liikenteellä on 240 m (poikkeuksellisesti voidaan käyttää 215 m) ja nykyinen mitattu vapaa näkemä on 205 m, jolloin näkemän toteutuma kasvaa 43:sta 85/95 %:iin. Pienillä näkemäleikkauksilla (ks. kuva 12) Leponiemen tasoristeyksessä päästäisiin näillä muutoksilla 100 %:n näkemään. Viranomaisneuvottelun ja sen jälkeen tehtyjen tarkistusten perusteella asemakaavaa tehtiin seuraavat tilavaraukset: 1. Näkemäalue Leponiemen tasoristeyksessä varataan 320 m näkemän mukaan, mikä vastaa 80 km/h nopeutta radalla ja ajoneuvoyhdistelmien kieltoa tasoristeyksessä. Rata-alueen rajat tarkennetaan Liikenneviraston lausunnon mukaan. 2. Uuden tien linjaus Haaramäentieltä Leponiementielle radan eteläpuolelle jää asemakaavan ulkopuolelle. Tie toteutetaan joustavimmin yksityistienä osana tasoristeyksen parantamishanketta. Tievaraus on esitetty raportin liitteessä Leponiementien katualueelle tehdään aluevaraus parantamistoimia varten ja liittymäkieltomerkintöjenlaajuus osoitetaan. 4. Niemelän tasoristeyksen vieressä tarkennetaan AO-tontin rajaukset radan puolella. Tyriseväntien puolella voidaan jättää tontille vähän enemmän tilaa kompensoimaan radanpuolen rajausta. Tonttiliittymä esitetään siirrettäväksi pois tasoristeyksen kohdalta (poiketen kuvasta 12), jotta tasoristeyksen aukko maisemassa voidaan maisemoida istutuksin. Liittymä osoitetaan käyttämällä liittymäkieltomerkintää nykyisen tasoristeyksen kohdalla. 5. Villentien ja Purotien katualueet merkitään pitkin tontinrajoja. Kadun suuntaisille johdoille varataan johtoalueet erikseen omalla merkinnällään. Muut samanlaiset kadut määritellään vastaavasti. 6. Höyryveturipuiston pääportin edessä on läpikulkeva liikenne estetty katu- ja kevyen liikenteen väylämerkinnöin sallimalla läpikulku vain huoltoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle. 7. Oikopolku radan poikki venesataman kohdalla hieman Leponiemen tasoristeyksestä länteenon kirjattu ratatarkastuksissa, varaudutaan aitaamaan kyseinen kohta, jos venesatama lisää oikopolun käyttöä. 4. TIE- JA KATUVERKON KEHITTÄMINEN 4.1 Ajoneuvoliikenteen verkko Valtatiellä 23 tilanne on melko hyvä, eikä suuria parantamistarpeita ole ilmennyt. Alluntien katuliittymän sulkemisesta valtatiehen 23 on jo sovittu ELY-keskuksen kanssa. Liittymän sulkemisen myötä asuinalueen liikenne keskittyisi paremmin järjesteltyyn Höyryveturipuistontien liittymään tai Tyriseväntien kautta Mäntäntielle ja taajaman sisäinen liikenne ei ohjautuisi valtatielle. Valtatien turvallisuus ja häiriöherkkyys vähenee liittymän poistumisen myötä. Valtatien keskeisten liittymien kanavoinnit on ilmeisesti tehty jonkin verran alimittaisina ainakin leveysmitoituksen osalta ja kun muuta kunnostustyötä alueella tehdään, niin niitä voisi samalla parantaa. Asemakaavassa on harkittu Kumpulammentien/Villentien/Metsolantien liittymän oikaisua. Oikaisulla ei ole kovin suurta parantavaa vaikutusta risteyksen näkemiin. Täysiä näkemiä ei saavuteta millään ratkaisulla. Oikaisu olisi kallis toteuttaa. Lopullisessa kaavassa voidaan myös tyytyä nykyiseen tieverkkoon.

17 liikenneselvitys 14 / 17 Veturinpuistontieltä Haapamäen keskustaan johtavat yhteydet ovat hyvässä kunnossa ja toimivia nykyiselle ja tulevalle liikenteelle. Jos liikenne Höyryveturipuistoon merkittävästi kasvaisi, kannattaisi Leppäläntien nelihaaraliittymä muuttaa kiertoliittymäksi. Tälle ei kuitenkaan tarvita erikseen tilavarausta, koska nykyinen katualue on riittävä. Asuinalueiden sisäiset kadut ovat kapeita ja sorapintaisia, mutta riittäviä nykyiselle liikennetarpeelle. Katualueiden leveyksiä tarkistetaan niin, että katualueet noudattavat mahdollisuuksien mukaan tonttien omistusrajoja. Kuva 13: Asuntoalueiden kadut ovat kapeita sorapintaisia teitä, mutta hyväkuntoisia ja riittäviä alueen liikenteellisiin tarpeisiin. Kuva 14: Tyriseväntie kokoaa taajaman eteläpään asuinalueiden liikenteen ja johtaa sen kohti taajaman keskustaa.

18 liikenneselvitys 15 / 17 Katuverkon jäsentely Höyryveturipuiston pääportin lähialueella on asemakaavassa esitetty niin, että porttialue voidaan rauhoittaa ohiajavalta liikenteeltä. Asematien eteläpäässä pääportin kohdalla autoliikenteen läpiajo katkaistaan ja siitä sallitaan vain huoltoajo ja kevyen liikenteen yhteys läpi Kiskokujalle. 4.2 Kevyen liikenteen verkko Nykyinen kevyen liikenteen väylästö on melko kattava ja eritasoyhteyksiä on hyvin olemassa sekä radan poikki että valtatien 23 poikki. Veturipuistontien varteen voidaan varata tilaa kevyen liikenteen väylälle. Itse asiassa nykyinen katualue jo sisältää varauksen. Uuden koulukeskuksen kohdalla (kuva 15) on vilkas suojatie Riihontien ja Tavaratien (jatkeen) risteyskohdassa. Suojatien korvaamisesta alikulkukäytävällä on tekeillä erillinen selvitys. Riihontien alitse on jo yksi alikulkukäytävä n. 0,5 km pohjoiseen koulun kohdasta. Siinä Riihontien kevyen liikenteen väylä vaihtaa puolta. Riihontien liikennemäärä kouluta etelään päin on n. 400 ajon/vrk ja ajonopeutta on rajoitettu korotetuilla hidasteilla. Etelästä koulua lähestyttäessä ei suojatie näy kun kirkon kohdalla oleva mäki estää näkyvyyden. Tie on suora ja nopeudet voivat siellä olla korkeitakin. Kuva 15: Nykyinen suojatie Riihontiellä uuden koulun kohdalla.

19 liikenneselvitys 16 / 17 Kuva 16: Saapuminen koulun kohdalle etelästä päin (korkeat nopeudet mahdollisia) 4.3 Höyryveturipuiston ympäristö Höyryveturipuisto on alueen matkailun tärkeä kohde ja se tarjoaa monia palveluita matkailijoille ja lähiseudun asukkaille. Asemakaavalla luodaan edellytyksiä toiminnan kehittämiseen. Pysäköintialue sijoittuu hyvin alueen ja tiestön väliin. Pysäköintitilaa on riittävästi ja nykyistä pysäköintiä tehostamalla paikkoja voidaan vielä järjestää enemmänkin. Pääportin seutu on nykyisellään ahdas ja hieman sekava, kun kävelyalue ja katualue ovat samaa pintaa. Aluetta tulisi rauhoittaa liikenteellisesti niin, että eri kulkumuodot jäsennellään erilleen. Asemakaavassa esitetään Asematien eteläpään ja Kiskotien muuttamista kevyen liikenteen väyliksi, joilla vain kevyt liikenne ja välttämätön huoltoajo on sallittu. Näin saadaan läpi kulkeva autoliikenne pois pääportilta. Pysäköintialue ja Kiskotie olisi hyvä rajata toisistaan kuvan 17 mukaisesti ja pääportin edustaa voisi korostaa kävelyalueena esimerkiksi poikkeavalla pintamateriaalilla. Pääporttia selkiinnyttäviä toimenpiteitä voidaan tehdä vaiheittain tarpeen ja resurssien mukaan. Kuva 17: Luonnos Höyryveturipuiston pääportin mahdollisista järjestelyistä.

20 liikenneselvitys 17 / 17 Oleellista pääportin kohdalla on se, että katuympäristön luonnetta voidaan muuttaa nykyisestä niin, että autoliikenne ei enää luontevasti ohjaudu alueelle ja käyttää muita reittejä. 5. VAIKUTUKSET 5.1 Liikenteelliset vaikutukset Liikenneverkossa ei ole tarvetta suuriin muutoksiin, joten liikenteelliset vaikutuksetkaan eivät ole isoja. Turvallisuutta on mahdollista parantaa tasoristeysten osalta kuitenkin merkittävästi pienin kustannuksin. Niemelän tasoristeyksen sulkeminen poistaa yhden turvallisuuden riskipaikan kokonaan ja Leponiemen tasoristeyksen näkemien parantaminen ja myöhemmin puolipuomien saaminen parantavat sen turvallisuutta selvästi. Huomattavimmat näkemiin liittymät puutteet korjaantuvat hyvin pienin kustannuksin, kun molemmissa tasoristeyksissä kielletään liikkuminen ajoneuvoyhdistelmillä. Tosin yhdistelmäliikennettä ei nytkään ole tasoristeyksissä kovin paljoa. Siitä aiheutuva kiertohaitta jää melko pieneksi. Alluntien liittymän poisto parantaa valtatien turvallisuutta, kun tien suunnassa huomaamaton liittymä poistuu ja siinä kääntyvän liikenteen aiheuttama häiriö poistuu. Toisaalta asuinalueen yhteydet päätielle pitenevät jonkin verran. Kevyen liikenteen tilanne on kohtuullisen hyvä jo nyt. Kuitenkin eteläpään asuinalueilta keskustaan ja koululle ei ole koko matkalla kevyen liikenteen väyliä vielä olemassa. Lisäksi tiet ovat kapeita. Toisaalta liikenne ei ole liioin kovin vilkasta eikä uusi asemakaavakaan tuo kovin paljoa lisää asumista. 5.2 Ympäristövaikutukset Kaavoituksen yhteydessä on selvitetty erikseen alueen luonto- ja kulttuurihistorialliset ympäristöarvot. Liikenneselvityksen perusteella muutoksia tulee tasoristeysten ympäristöön ja uusien asuintonttien läheisyyteen. Näillä toimenpiteillä ei ole vaikutusta alueen tärkeisiin ympäristökohteisiin. 5.3 Kustannukset Liikenteellisten toimenpiteiden kustannuksia on arvioitu alustavasti tasoristeysten kohdekuvausten yhteydessä. Tasoristeysten osalta tilanne on sikäli hyvä, että ratkaisuun voidaan edetä vaiheittain pienin kustannuksin.

21 liikenneselvitys 3-1 LIITE 1 NYKYTILANNE JA ONGELMAKOHDAT LIITE 2 TAVOITETIEVERKKO 2030 LIITE 3 TASORISTEYSRATKAISUN EHDOTUS

22

23

24