Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

Transkriptio

1 iillh Tilastokeskus SVT Teollisuus 1994:12 W Statistikcentralen Industri Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Volymindex för industriproduktionen, 1994 Heinäkuu - Juli 1990= Julkaistavissa klo 7.00 Teollisuustuotannon volyymin muutos 94/93 Heinäkuu (%)(työpäiväkorjattu) Muutosprosentti Julkaisun tiedot vapaasti lainattavissa. Lainattaessa mainittava lähteeksi Tilastokeskus.

2 Teollisuustuotannon kasvu kiihtyi heinäkuussa Teollisuustuotanto kasvoi heinäkuussa 16,2 % (työpäiväkorjattu) Heinäkuun poikkeuksellisen suuri kasvu, johtuu osittain kesälomien erilaisesta ajoituksesta edelliseen vuoteen verrattuna. Heinäkuun helteet nostivat mm. juomien valmistuksen ja turpeen noston tuotantoa. Kapasiteetin käyttöaste oli tehdasteollisuudessa 72 %. Viime vuoden heinäkuusta kapasiteetin käyttöaste on kasvanut 3,3 %-yksikköä. Muita kuukausia alhaisemmat kapasiteetin käyttöasteluvut johtuvat kesälomista. Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto lisääntyi heinäkuussa 18,8 %, kun kesäkuussa tuotanto kasvoi 10,2 %. Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus nousi heinäkuussa peräti 20,5 %, kun kesäkuun vastaava luku oli 9,5 %. Heinäkuun poikkeuksellisen suuret kasvuluvut johtuvat osin vertailuajankohdan eli viime vuoden heinäkuun tuotannon ja kapasiteetin käyttöasteen alhaisesta tasosta. Mekaanisen metsäteollisuuden tuotanto oli heinäkuussa 11,2 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Teollisuustuotannon kausitasoitetun sarjan trendi kasvoi kesäkuulta heinäkuulle 0,7 % (kuvio 6). Trendin kehityksestä nähdään teollisuustuotannon pitkän aikavälin kehitys paremmin kuin alkuperäisestä sarjasta. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi (1990=100) oli heinäkuussa 80,2 eli 13,0 % suurempi kuin vuoden 1993 vastaava indeksi. Vuonna 1994 oli heinäkuussa oli yksi työpäivä vähemmän kuin vuonna 1993, mistä syystä työpäiväkorjatun indeksin muutos oli 16,2 %. Metalliteollisuuden tuotanto kasvoi heinäkuussa 19,2 %. Sähköteknisten tuotteiden valmistus nousi peräti 36,5 %. Myös kulkuneuvojen valmistus kasvoi voimakkaasti, 24,8 %. Kasvulukuun heijastui ennen kaikkea autotuotannon määrän lähes kaksinkertaistuminen viime vuoden heinäkuusta. Muun teollisuuden tuotanto kasvoi heinäkuussa 8,7 %. Kotimarkkinateollisuuden tuotanto on ollut useamman kuukauden kasvussa. Elpymistä näkyy jo rakennusaineteollisuudessakin, jonka tuotanto kasvoi heinäkuussa 19,3 %. Osa kasvusta selittyy lisääntyneellä viennillä. Suotuisat sääolot heinäkuussa lisäsivät turpeen nostoa, niinpä muun kaivannaistoiminnan tuotanto kasvoi peräti 137,5 %. Tammi-heinäkuun aikana teollisuustuotanto on kasvanut ennätykselliset 11,4 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Teollisuustuotannon poikkeukselllisen nopea kasvuvauhti näkyy jo kaikilla päätoimialoilla. Ökningen av industriproduktionen tilltog i juli Industriproduktionen ökade i juli med 16 2 procent (arbetsdagskorrigerad) Den exceptionellt stora ökningen av industriproduktionen i juli beror delvis pä att semestrarna inföll under annan tid i är än i fjol. Värmeböljan i juli medförde bl.a. att tillverkningen av drycker och torvupptagningen ökade. Kapacitetsutnyttjandet var inom industriproduktionen 72 procent. Frän juli i fjol har kapacitetsutnyttjandet ökat med 3,3 procentenheter. Pä grund av semestrarna var siffroma för kapacitetsutnyttjandet i juli lägre än under de övriga mänadema. Trenden för industriproduktionens säsongrensade index Steg frän juni tili juli med 0,7 procent (figur 6). Ur trendens utveckling kan industriproduktionens utveckling över en längre tidsperiod utläsas bättre än ur den ursprungliga Serien. Volymindexet för industriproduktionen (1990=100) var i juli 80,2, dvs. 13,0 procent högre än motsvarande index för Det fanns en arbetsdag mindre i juli 1994 än i juli 1993, varför förändringen i det arbetsdagskorrigerade indexet var 16,2 procent. Produktionen inom metallindustrin ökade i juli med 19,2 procent. Tillverkningen av eltekniska produkter ökade rentav med 36,5 procent. Tillverkningen av fortskaffningsmedel ökade kräftigt, med 24,8 procent. De stigande produk- tionssiffroma berodde främst pä att biltillverkningen i det närmaste fördubblats frän juli i fjol. Produktionen inom trä- och pappersindustrin ökade i juli med 18,8 procent, medan produktionsökningen i juni var 10,2 procent. Tillverkningen av massa, papper och pappersvaror ökade i juli med heia 20,5 procent medan motsvarande sifffor i juni var 9,5 procent. Den exceptionellt stora tillväxten i juli beror delvis pä att Produktionen och kapacitetsutnyttjandet under jämförelseperioden, dvs. juli i fjol, var pä läg nivä. Produktionen inom den mekaniska skogsindustrin var i juli 11,2 procent högre än i fjol. Produktionen inom den övriga industrin ökade i juli med 8,7 procent. Produktionen inom hemmamarknadsindustrin har redan under flera mänader ökat. Ökningen kan redan ses inom byggmaterialindustrin, vars Produktion i juli ökade med 19,3 procent. En del av ökningen förklaras med den ökade exporten. Torvupptagningen ökade i juli tack vare gynnsamma väderförhällanden, varför Produktionen inom den övriga gruvdriften ökade med heia 137,5 procent. Under perioden januari-juli har industriproduktionen ökat rekordartat med 11,4 procent frän motsvarande period i fjol. Den ovanligt snabba tillväxttakten inom industriproduktionen märks redan inom alla huvudnäringsgrenar.

3 Kuvio 1. Teollisuuden volyymin muutos koko teollisuudessa (C,D,E), puu-ja paperi (14-15) ja metalliteollisuudessa (23-27) (1990=100, kumulatiivinen työpäiväkorjattu tammi-heinäkuu) Kuvio 2. Teollisuuden volyymin muutosprosentti koko teollisuudessa (C,D,E), puu-ja paperi (14-15) ja metalliteollisuudessa (23-27), kumulatiivinen työpäiväkorjattu tammi-heinäkuu

4 TEOLLISUUSTUOTANNON VOLYYMI-INOEKSI {ENNAKKOTIETOJA) VUOSI PAINO VI 1994 MUUTOSPROSENTIT 94/93 VII I-VII VI VII I-VII VI VII I-VII C.D.E KOKO TEOLLISUUS INVESTOINTITAVARAT KULUTUSHYÖDYKKEET MUUT TUOTANTOHYÖDYKKEET INDEKSIT TOIMIALOITTAIN C KAIVOS- J A KAIVANNAISTOIMINTA MALMIEN KAIVU MUU KAIVANNAISTOIMINTA D TEOLLISUUS ELINTARVIKE-.JUOMA- JA TUPAKKATEOLL ELINTARVIKKEIDEN VALMISTUS JUOMIEN VALMISTUS TUPAKKATUOTTEIDEN VALMISTUS REHUJEN VALMISTUS TEKSTIILIEN VALMISTUS VAATTEIDEN. NAHKATUOTT. JA JALK.VALM VAATTEIDEN VALMISTUS NAHAN J A NAHKATUOTT. VALM JALKINEIDEN VALMISTUS PUUTAVARAN J A PUUTUOTT. VALMISTUS MASSAN. PAPERIN JA -TUOTTEIDEN VALM KUSTANTAMINEN JA PAINAMINEN HUONEKALUJEN VALMISTAMINEN KEMIKAALIEN JA KEMIALL.TUOTT. VALM PERUSKEMIKAALIEN VALMISTAMINEN MUIDEN KEMIALL. TUOTT. VALMISTUS ÖLJY- JA KIVIHIILITUOTTEIDEN VALM ÖLJYN JALOSTUS ÖLJYTUOTTEIDEN JATKOJALOSTUS KUMI- JA MUOVITUOTT. VALMISTUS KUMITUOTTEIDEN VALMISTUS MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS LASI-, SAVI- J A KIVITUOTT. VALM LASIN JA LASITUOTT. VALMISTUS P O S L I I N I T U O T T. JA SAVIASTIAIN VALM MUU LASI-.SAVI- JA KIVITUOTT. VALM METALLIEN VALMISTUS RAUDAN J A TERÄKSEN VALMISTUS MUIDEN K U I N RAUTAMETALL.VALMISTUS METALLIEN VALU METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS YLEISKÄYTTÖÖN TARK. KONEIDEN VALM ERIKOISKONEIDEN VALMISTUS SÄHKÖTEKNISTEN TUOTT. JA INSTRUM. VALM SÄHKÖTEKNISTEN TUOTT. VALMISTUS INSTRUMENTTIEN JA HIENOMEK. TUOTT.VALM KULKUNEUVOJEN VALMISTUS LAIVOJEN JA VAP-AJAN VENEIDEN VALMISTUS ,275,279 MUIDEN KULKUNEUVOJEN VALMISTUS AUTOJEN JA PERÄVAUNUJEN VALMISTUS MUU VALMISTUS E ENERGIA- JA VESIHUOLTO SÄHKÖHUOLTO VEDEN PUHDISTUS JA JAKELU S S S S S S SS TEHDASTEOLLISUUDEN ERI KOISINDEKSIT PUU- JA PAPERITEOLLISUUS HETA LLITEOLL1SUUS MUU D MUU TEOLLISUUS

5 TEOLLISUUSTUOTANNON TYÖPÄIVÄKORJATTU VOLYYMI-INDEKSI (ENNAKKOTIETOJA) VUOSI PAINO MUUTOSPROSENTIT 94/ VI VII I-VII VI VII I-VII VI VII I-VII C,D.E KOKO TEOLLISUUS INVESTOINTITAVARAT KULUTUSHYÖDYKKEET MUUT TUOTANTOHYÖDYKKEET INDEKSIT TOIMIALOITTAIN C KAIVOS- JA KAIVANNAISTOIMINTÄ MALMIEN KAIVU MUU KAIVANNAISTOIMINTÄ D TEOLLISUUS ELINTARVIKE-.JUOMA- JA TUPAKKATEOLL ELINTARVIKKEIDEN VALMISTUS JUOMIEN VALMISTUS TUPAKKATUOTTEIDEN VALMISTUS REHUJEN VALMISTUS S 12 TEKSTIILIEN VALMISTUS VAATTEIDEN. NAHKATUOTT. JA JALK.VALM VAATTEIDEN VALMISTUS NAHAN JA NAHKATUOTT. VALM JALKINEIDEN VALMISTUS " PUUTAVARAN JA PUUTUOTT. VALMISTUS S MASSAN. PAPERIN JA -TUOTTEIDEN VALM KUSTANTAMINEN JA PAINAMINEN HUONEKALUJEN VALMISTAMINEN KEMIKAALIEN JA K E M I A L L.T U O T T. VALM PERUSKEMIKAALIEN VALMISTAMINEN ' MUIDEN KEMIALL. TUOTT. VALMISTUS ÖLJY- JA KIVIHIILITUOTTEIDEN VALM ÖLJYN JALOSTUS S ÖLJYTUOTTEIDEN JATKOJALOSTUS S KUMI- JA MUOVITUOTT. VALMISTUS KUMITUOTTEIDEN VALMISTUS MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS LASI-. SAVI- JA KIVITUOTT. VALM LASIN JA LASITUOTT. VALMISTUS POSLIINITUOTT. JA SAVIASTIAIN VALM MUU LASI-.SAVI- JA KIVITUOTT. VALM METALLIEN VALMISTUS RAUDAN JA TERÄKSEN VALMISTUS MUIDEN KUIN RAUTÄMETALL.VALMISTUS METALLIEN VALU METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS YLEISKÄYTTÖÖN TARK. KONEIDEN VALM ERIKOISKONEIDEN VALMISTUS SÄHKÖTEKNISTEN TUOTT. JA INSTRUM. VALM SÄHKÖTEKNISTEN TUOTT. VALMISTUS INSTRUMENTTIEN JA HIENOMEK. TUOTT.VALM ' KULKUNEUVOJEN VALMISTUS LAIVOJEN JA VAP-AJAN VENEIDEN VALMISTUS MUIDEN KULKUNEUVOJEN VALMISTUS AUTOJEN JA PERÄVAUNUJEN VALMISTUS MUU VALMISTUS E ENERGIA- JA VESIHUOLTO SÄHKÖHUOLTO VEDEN PUHDISTUS JA JAKELU TEHDASTEOLLISUUDEN ERIKOI S INDEKSIT PUU- JA PAPERITEOLLISUUS S METALLITEOLLISUUS MUU D MUU TEOLLISUUS

6 Kuvio 3. Investointitavaroiden (I), kulutushyödykkeiden (Co) ja muiden tuotantohyödykkeiden (R) volyymin muutos (1990=100, kumulatiivinen työpäiväkorjattu tammi-heinäkuu) Kuvio 4. Teollisuuden volyymin muutos (C, D, E) Suomi, OECD ja OECD Eurooppa (1990=100, kumulatiivinen työpäiväkorjattu tammi-heinäkuu)

7 K uvio 5 Tehdasteollisuuden erikoisindeksien trendit Toim ialat Puu ja paperi Metalli Muu teollisuus Kuvio 6 Tehdasteollisuuden (D) trendi ja kuukausimuutos (%)

8 Kausitasoitusmenetelmää muutettu Taloudelliset olot yksikkö on aikaisemmin kausitasoittanut eri tilastoyksiköiden aikasarjoja. Vastuu aikasarjojen kausitasoittamisesta on syyskuusta alkaen tilastoyksiköillä. Samassa yhteydessä on luovuttu vanhasta X -ll -menetelmästä (ns. Kukkosen menetelmä) ja siirrytty Kanadan tilastovirastossa kehitettyyn X-l 1-ARIMA -menetelmään. Uusi menetelmä antaa tarkimmat esimaatit viimeisimmille havainnoille. X-l 1-ARIMA -menetelmää on selostettu tarkemmin muun muassa julkaisussa Suhdannekäänne ja taloudelliset aikasaijat (Tilastokeskuksen tutkimuksia no 210, toim. Erkki Pahkinen - Veijo Ritola). Uusi menetelmä on otettu käyttöön julkaistaessa teollisuustuotannon heinäkuun volyymi-indeksiä Kausitasoitus on laskennallinen menetelmä, jonka avulla pyritään poistamaan alkuperäisistä luvuista säännöllisenä toistuva vuodenajoista aiheutuva vaihtelu. Sen ansiosta eri kuukausien luvut tulevat paremmin vertailukelpoisiksi. Kausitasoitus tehdään siten, että kuukausittaiset työpäiväkorjatut sarjat tasoitetaan kukin erikseen. Tasoitettaviin sarjoihin tulee ennen tasoitusta tehdä lakko- yms. korjaukset. Käusitasoitettu koko teollisuustuotannon volyymi-indeksin sarja saadaan toimialoittaisten kausitasoitettujen Saijojen painotettuna summana. Tämä on myös kansainvälisesti yleinen käytäntö. Säsongrensningsmetoden reviderad Ekonomistatistikenheten har tidigare säsongrensat de olika statistikenhetemas tidsserier. Frän och med September har statistikenhetema övertagit ansvaret för säsongrensningen. I samband med detta har man frängätt den gamla X-ll-metoden (den s.k. Kukkonen-tillämpningen) och övergatt tili X-ll-ARIMA-metoden som utvecklats vid statistikverket i Canada. Den nya metoden ger exaktare estimat för de färskaste observationema. Det fmns en noggrannare redogörelse för X-ll-ARIMA-metoden bland annat i Publikationen Suhdannekäänne ja taloudelliset aikasarjat (konjunkturvändning och ekonomiska tidsserier, bara pä finska, Statistikcentralens undersökningar nr 210, red. Erkki Pahkinen - Veijo Ritola). Säsongrensningen är en kalkyleringsmetod med vars hjälp man strävar efter att ur de' ursprungliga uppgiftema éliminera sâdan âterkommande variation som beror pâ ârstidsväxlingen. Därmed förbättras jämförbarheten mellan uppgiftema over olika mânader. Säsongrensningen görs pâ sâ sätt att de arbetsdagskorrigerade tidsserierna för varje mânad rensas för sig. Fore detta skall serierna korrigeras med tanke pâ strejker o.dyl. Den totala serien över volymindexet för industriproduktionen tas fram som den vägda summan av de säsongrensade seriema efter näringsgren. Detta är ocksä intemationell praxis. Den nya metoden har tagits i bruk dä juli mänads volymindex för industriproduktionen publiceras

9 iillh Tilastokeskus W Statistikcentralen s VT TILASTOKESKUS STATISTIKCENTRALEN P O S t ít lls 1 Ik k i r j e PMM 00022/1 SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Statistics Finland Index of industrial production, July 1994 Tiedustelut - Förfrägningar: K. Rautio L. Pulli R.Jahnsson O. Kosonen P. Siira R.Leppänen (90) f Myynti: Försäljning: Flinta Pris Julkaisujen myynti / 3B TILASTOKESKUS Puh. (90) Publikationsförsäljning / 3B STATISTIKCENTRALEN Tfn (90) mk ISSN = Teollisuus ISSN