Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä. Terveyskampus -hanke
|
|
- Saara Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Terveyskampus -hanke
2 Sisällys Osapuolet... 3 Tiivistelmä Tausta keittiöselvitys Sisäilmaongelmat Maankäyttö Hankkeen lähtökohta Palvelusopimukseen perustuva tilasuunnittelu Hankkeen tavoitteet Palvelutuotannon vastaavuus valtakunnallisiin linjauksiin Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio Psykiatrisen osastotoiminnan sijoittaminen somaattisen sairaanhoidon ja muun peruspalvelutoiminnan yhteyteen Asiakaslähtöisyys ja yhden luukun periaate Toimintatehokkuus Tarkoituksenmukaisuus Synergian vaikutus toimintatehokkuuteen Tilatehokkuus Tilahallinta Kustannustehokkuus Hankkeen venymisen vaikutus kustannustehokkuuteen Rakennusten elinkaarisuunnitelma Koljonvirran sairaalarakennuksen käytettävyys Turvallinen toimintaympäristö Meijerinkatu Sisäilmaselvitykset Terveyskampus Kankaan alue Tilatarveselvitys Koljonvirta Terveyskeskus Iisalmen sairaala Rakennusten kunnostettavuus ja muuntojoustavuus Iisalmen sairaala Sairaalan -56 rakennettu osa rakennettu osa tehty laajennus Välirakennukset Iisalmen terveyskeskus Hankevaihtoehdot Vaihtoehto A Vaihtoehto B Vaihtoehto C Johtopäätökset Toimintojen sijoittuminen eri vaihtoehdoissa Hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kustannukset ja rahoitus
3 Pinta-alojen esitystapa ja tarkkuus Aikataulu Osapuolet Iisalmen sairaala: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, kiinteistön omistaja ja toimija Insinööritoimisto Savolainen Oy Iisalmen terveyskeskus: Iisalmen kaupunki, kiinteistön omistaja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, vuokralainen ja toimija Insinööritoimisto Savolainen Oy Yhteyshenkilöt: Iisalmen kaupunki: Juhani Räisänen, tekninen johtaja Kari Nissinen, tilapalvelujohtaja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä: Leila Pekkanen, toimitusjohtaja Anne-Mari Lappalainen Insinööritoimisto Savolainen Oy: Arkkitehti Katja Lintunen Rakennusinsinööri Esa Rissanen
4 4 Tiivistelmä Varsinainen Terveyskampus hanke käynnistettiin 2015 talousarviovalmistelun yhteydessä. Hankkeen taustalla on kuitenkin useampi erillinen projekti ja kaikkinensa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän toiminnallista mallia ja siihen liittyvää investointiohjelmaa on valmisteltu tiiviisti useamman vuoden ajan. Tarkastelunäkökulma on laajentunut yksittäisen toiminnan, rakennuksen osan tai kiinteistön tarkastelusta kattamaan kokonaisuutta, jossa on tutkittu mitä palvelua on, miten se olisi järkevin järjestää ja millaiset tilat järjestämistä varten tarvitaan. Hankesuunnitelman ensimmäinen versio esiteltiin kuntakokouksessa toukokuussa 2015, jolloin esittely keskittyi tilallisiin ratkaisuvaihtoehtoihin perusteluineen. Päävaihtoehtoja oli kolme, joista A perustui nykyisten tilojen käyttöön, B säilytti osan ja korvasi osaa uudisrakentamisella ja C vaihtoehto perustui toimintojen siirtoon uusiin tiloihin vaiheittain. Toukokuun kuntakokouksessa nousi esiin myös vaihtoehto, tulisiko investointipäätöksiä siirtää, kunnes valtakunnallinen SOTE - ratkaisu on tehty. Hankesuunnitelman keväällä esitetty aineisto on laadittu yhteistyössä Iisalmen kaupungin kanssa. Syksyn työskentelyssä Iisalmen kaupungin osuus on eriytetty omaksi hankesuunnitelmakseen ja menee valtuustokäsittelyyn syyskuussa Iisalmen kaupungin investointiohjelmassa on varaukset Iisalmen terveyskeskuksen peruskorjaus- ja tilamuutoshankkeelle Iisalmen terveyskeskuksen osalta Terveyskampus hanketta on jo toteutettu 1.kerroksen osalta siten, että suurin osa erikoissairaanhoidon poliklinikoista on siirtynyt perusterveydenhuollon yhteyteen lokakuussa Elokuussa tehty Terveyskampus -hankesuunnitelman jatkotyö perustuu keväällä esiteltyyn aineistoon, mutta painotusta on siirretty enemmän asetettujen tavoitteiden vertailuun eri vaihtoehdoissa. Lisäksi hankesuunnitelmaa on avattu suhteessa palvelusopimukseen sekä tilaohjelmien taustalla oleviin suunnitteluperiaatteisiin. Samoin hankesuunnitelmaa on peilattu valtakunnalliseen päätöksentekoon, jonka aikataulu tarkentui elokuussa Taloudellisessa osassa on puhtaiden investointikustannuksien lisäksi selvitetty laajemmin investointien vaikutusta palvelun hintaan, rahoitusvaihtoehtoja sekä laadittu riskiarvioita. Talouden laskentamalleja on työstetty yhdessä kaikkien jäsenkuntien talousvastaavien kanssa. Kesän 2015 aikana on myös tarkennettu Iisalmen sairaalan sisäilmaselvityksen riskiarvioinneissa esiin nousseita riskikohteita sekä tutkittu tiloja, joista on tehty sisäilmailmoituksia. Tavoitteena oli selvittää, mitkä syyt ovat taustalla sisäilmailmoitusten kohteina olevissa tiloissa ja antaa jo lähtötietoa, miten varmentaa tilojen turvallisuus hankesuunnitelman toteutusaikana. Jatkotutkimuksissa ei ole käyty kaikkia tiloja läpi, tähän tarkkuuteen mennään vasta, kun toteutettava hankevaihtoehto on valittu. Sisäilmaselvityksen lisätutkimuksissa selvisi, ettei sairaalarakennuksessa ole mitään hälyttävää, välitöntä toimenpidettä vaativa ongelmaa lukuun ottamatta ns. -95 osan vesivuotoja. Kuitenkin selvitykset vahvistivat sen käsityksen, että koko rakennus on korjattava perusteellisesti. Jo terveyskampus hankkeen käynnistysvaiheessa sitouduttiin periaatteeseen, että sisäilma-asiantuntijat ovat koko hankkeen ajan mukana suunnittelusta rakentamisen kautta tilojen käyttöönottoon sekä peruskorjaus- että uudisrakentamishankkeissa. Tilojen terveellisyydellä on suuri painoarvo, koska sisäilmaongelmat ja niistä johtuvat väistöratkaisut vaikuttavat talousvaikutusten lisäksi merkittävästi fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin, palvelun laatuun ja tehokkuuteen. Hankevaihtoehtoja on verrattu Terveys-kampus hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin, jotka ovat: Palvelusopimus ja valtakunnalliset linjaukset Toimintatehokkuus Tilatehokkuus Kustannustehokkuus
5 5 Turvallinen toimintaympäristö Näillä perusteilla hanketyöryhmä nostaa keväällä esitetyistä vaihtoehdoista parhaimmaksi vaihtoehto C:n, joka perustuu vaiheittaiseen uudisrakentamiseen. Toiseksi parhaimpana / kannattavimpana vaihtoehtona on sairaalarakennuksen osittainen peruskorjaus ja osittainen uudisrakentaminen (vaihtoehto B). Tämän vaihtoehdon riskin muodostaa rakennuksen saattaminen terveeksi peruskorjauskohteiden osalta eli riski on sama kuin kokonaan kiinteistöä peruskorjattaessa. C vaihtoehdon edut: Ensimmäisessä vaiheessa toteutettaisiin perusterveydenhuoltoon liittyvien palveluiden tilaratkaisuja. Niiden palveluiden investoinnit, joiden toteutusmalli on riippuvainen valtakunnallisesta SOTE-ratkaisusta, voidaan tehdä kun toimintamalli on selvillä. Asiakaslähtöisyys toteutuu parhaiten, kun kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sitoudutaan tuomaan yhteiseen terveyskampukseen. Lisäksi tilasuunnittelussa voidaan parhaiten huomioida asiakkaan tarpeet ja asiakasvirtojen ohjaus. MT-palveluiden uudisrakennuksen investointihanke voidaan käynnistää välittömästi, jolloin voidaan antaa AVI:lle sitova aikataulu Koljonvirran toimintojen siirrosta sekä avovastaanottojen hajasijoitus mm. kontteihin jää mahdollisimman lyhyeksi Vaihtoehdossa voidaan optimoida tilojen ylläpitokustannukset (esim. energia, siivous) sekä tilojen käyttötehokkuus ja muuntojoustavuus. Eri rakennusvaiheissa voidaan käyttää rakennuksittain soveltuvimpia rahoitusvaihtoehtoja Esteettömyysvaatimukset voidaan parhaiten huomioida uusirakentamisessa. Sisäilman kannalta uudisrakennus on lähtökohtaisesti paras vaihtoehto, koska uudisrakentamisessa voidaan huomioida paremmin sisäilmaan liittyvä tekniikka. Myös uudisrakentamisessa voidaan epäonnistua, mutta korjaushankkeissa varmuus kaikkien ongelmakohtien havaitsemisesta ja onnistuneesta korjaustavasta on heikompi. Vaihtoehto B:ssä on tarkasteltu eri vaihtoehtoja sairaalarakennuksen osittaiselle purkamiselle ja säilyvän osan peruskorjaukselle. Kunnostettavuus- ja muuntojoustavuusselvityksen perusteella selkeimmäksi vaihtoehdoksi nousi vaihtoehto, jossa puretaan 70-luvulla rakennettu suuri laajennus puretaan 80-luvulla rakennettu ruokasali ja ensiavun ja vanhan sairaalan väliosa kunnostetaan vanhin sairaalaosa uuteen, kevennettyyn käyttötarkoitukseen muutetaan vanhan osan kellaritila puhtaasti tekniikkatilaksi peruskorjataan 90-luvulla rakennettu osa siten, että vaipparakenteet ja tilarakenne uusitaan siirretään osa toiminnoista uudisrakennukseen dialyysi siirtyy Vetrean 2.kerrokseen Keväällä 2015 tehdyssä vaihtoehdossa vanhimpaan osaan sijoittuisi mielenterveyden avo- ja osastopalvelut, toimintahallinto, SAKUPE kuntoutus ja lääkehuolto. -95 osaan keskitettäisiin leikkausosasto, välinehuolto ja laboratorioanalytiikka. Tällöin uudisosa sijoittuisi laajennuksena terveyskeskuksen yhteyteen ja sinne sijoittuisi päivystys, kuvantaminen, laboratorion näytteenotto ja kotisairaala. Kuntayhtymän hallinto sijoittuisi edelleen hajautettuna Kankaan alueelle ja Pohjolanporttiin.
6 Valtakunnallisen SOTE -uudistuksen aikataulun (STM ) mukaan vuoden 2016 alussa tehdään päälinjaukset erityisosaamista edellyttävä erikoissairaanhoito /erikoissairaanhoito/perusterveydenhuolto toimintojen järjestämisvastuista ja vuonna 2019 käynnistetään itsehallintoalueiden siirtymä- ja muutoshallinnot. Tavoitteena on saada Ylä-Savon SOTE:n päätös hankevaihtoehdosta syys-lokakuun vaihteessa 2015 siten, että ensimmäinen hankevaihe voitaisiin käynnistää jo vuoden 2016 aikana. SOTE -linjauksista riippuvaisten toimintojen tarkemmat hankesuunnitelmista tulisivat päätöksentekoon ja koko hanke olisi toteutettu noin vuoteen 2022 mennessä. Takaraja muodostuu Kankaan alueella olevien kiinteistöjen toiminnallisesta käyttöiästä, joka on arvioitu olevan 7-10 vuotta. 6
7 7 1. Tausta Hankesuunnitelma on osa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän käynnistämää Terveyskampus-projektia. Projektin tavoitteena on sijoittaa hajallaan olevat palvelut selkeiksi kokonaisuuksiksi, parantaa tilatehokkuutta ja laatia toteutusohjelma, johon sisältyy hankkeen vaiheistus kustannusarvioineen ja tehtävine toimenpiteineen. Ylä-Savon SOTE:n tilastrategiaa on laadittu useamman vuoden ajan. Vuosina 2011 ja 2012 tehty kokonaistilatarkastelu osoitti, että tilatehokkuutta voidaan nostaa, osa käytössä olevista tiloista on epäkäytännöllistä ja samalla esiin on noussut myös useita sisäilmaongelmakohteita. Osaan kohteista on myös aluehallintoviranomaisen lausunnot tilojen korjauskehotuksista. Vuonna 2014 laadittiin Ylä-Savon SOTE:ssa tarveselvitys, jossa selvitettiin vaihtoehtoja Iisalmen alueella olevien terveys-, hoito- ja hyvinvointipalvelujen sijoittamisesta toiminnallisesti ja taloudellisesti parhaimmalla tavalla. Selvityksen tavoitteena oli mahdollistaa mielenterveyspalveluiden siirtäminen somaattisten palveluiden yhteen sekä ajanvarausvastaanottojen sekä vuodeosastotoiminnan keskittäminen. Tämä selvitys on pohjana vaihtoehdolle, joka tässä hankesuunnitelmassa on nimetty vaihtoehto A:ksi. Vaihtoehto perustuu lähtökohtaan, että vuodeosastoja lukuun ottamatta Iisalmen sairaalassa olevat palvelut säilyisivät nykyisellään, samoin Kankaan alueen toiminnot. Kuitenkin jo 2014 tarveselvityksessä nousi esiin myös Iisalmen sairaalassa jo olevien palveluiden toiminnallisia ja tilallisia kehitystarpeita, joiden perusteella nähtiin tarpeeksi hankesuunnitelman laajentaminen. Samoin Iisalmen kaupungin linjaus Kankaan alueen kiinteistöjen elinkaaresta edellytti tarkastelun laajentamista. Tammikuussa 2015 käynnistetty Terveyskampus hanke päätettiin toteuttaa yhteistyössä Ylä- Savon SOTE kuntayhtymän ja Iisalmen kaupungin kanssa. Taustana tähän on tavoitteet tilahallinnon kehittämiseksi keittiöselvitys Tammikuussa 2015 käynnistettiin yhdessä Iisalmen kaupungin kanssa valmistuskeittiöselvitys, jonka lopputuloksena esitettiin Iisalmen sairaalan kiinteistössä olevan valmistuskeittiön siirtoa Luma-keskus Majakkaan. Tämän hankesuunnitelman lähtökohtana on, että investointi toteutetaan hankesuunnitelman mukaisena Sisäilmaongelmat Vuoden 2015 aikana Iisalmen kaupungin omistama kiinteistö, ns. Meijerinkatu 1, jouduttiin sulkemaan uudelleen sisäilmaongelmien takia. Rakennuksessa toimi kehitysvammaisten päivätoimintakeskus Purje ja mielenterveyspuolen avopalveluilta. Ylä-Savon SOTE ja Iisalmen kaupunki ovat sopineet yhteistyömallista Purjeen tilojen toteuttamiseksi uudisrakennuksena ja Purjeen toimintakausi on aloitettu väistötiloissa elokuussa Mielenterveyspuolen avopalveluista aikuispalvelut siirtyvät ns. konttitoimistoon marraskuun alussa 2015 siten, että tiloihin siirtyy Meijerinkatu 1:n lisäksi terveyskeskuksen siipi 1:ssä olleet työntekijät. Iisalmen sairaalan kiinteistöissä on tehty myös uusia sisäilmailmoituksia 2015 aikana, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet hankesuunnitelman sisältöön Maankäyttö Iisalmen kaupungin kaavoitus on laatinut hankesuunnitelman tausta-aineistoksi selvityksen, jossa on tutkittu Terveyskampus-alueelta mm.
8 8 - auto-, jalankulku ja huoltoliikennereitit - viheralueet - pysäköintialueet - rakennusoikeudet ja rakennuspaikat Selvitystyölle asetettu yksi tavoite oli selvittää mahdollisuudet katualueiden muutoksiin Terveyskampus -alueella. Iisalmen kaupungin tekemässä selvityksessä kuitenkin todettiin parhaimmaksi vaihtoehdoksi, että Riistakatu ja Meijerinkatu säilyy julkisina katualueina, mutta Salmenkatu voidaan sulkea. Kuva 1 Iisalmen kaupungin kaavoitusosaston tutkielma viher- ja pysäköintialueista sekä kulkuväylistä. Luonnoksessa ei ole huomioitu mahdollisia uudisrakennuksia tai rakennusten purkuja. Tutkielmassa on kuitenkin osoitettu, että mielenterveyspuolen osastojen siirtyessä keskustaan, voidaan lisääntynyt autopaikkatarve hoitaa nykyisillä paikoitusalueilla kohtuullisin järjestelyin.
9 9 2. Hankkeen lähtökohta Hankkeen lähtökohtana on laatia Ylä-Savon SOTEn yhdessä jäsenkuntien kanssa solmiman palvelusopimuksen ja sen perusteella laadittujen toiminnallisten prosessien vaatima kiinteistöihin kohdistuva investointisuunnitelma vuosille Investointisuunnitelman laatiminen on kiireellistä, koska: - toiminnat sijaitsevat nykyisellään hajallaan, tiloja on tyhjänä eikä tilankäyttö ole tehokasta - psykiatrinen osastotoiminta ei vastaa valtakunnallista suositusta - kiinteistöhallinta on kustannustehotonta - kiinteistöissä on sisäilmaongelmia 2.1. Palvelusopimukseen perustuva tilasuunnittelu Hankkeen tilasuunnittelun lähtökohtana suunnitteluprosessi, joka perustuu palvelujärjestelmään. Suunnitteluprosessi voidaan yksinkertaistaa kysymyssarjaksi: mitä palvelua tarjotaan mitä se pitää sisällään miten tämän tekeminen organisoidaan millainen organisaatiorakenne ja millaiset tilat tukevat toimintaa Kahteen ensimmäiseen kysymykseen vastataan kuntien kanssa tehtävässä palvelusopimuksessa, jossa ylätasolla määritellään halutut palvelut ja palveluille asetetut vaatimukset. Tämän perusteella Ylä-Savon SOTE:n johto tekee päätöksen, millä yleisillä periaatteilla palvelut tullaan toteuttamaan. Tällaisia periaatteita voivat olla esimerkiksi kaikkien poliklinikoiden sijoittaminen yhdeksi kokonaisuudeksi tai erikoisalattomat vuodeosastot. Seuraavassa vaiheessa eli toiminnallisessa suunnittelussa konkretisoidaan tarkemmin se, miten toiminta ja prosessit toteutetaan ja organisoidaan yksityiskohtaisesti sekä millainen organisaatiorakenteen tulisi olla. Tämän hankesuunnitelman lähtökohtana on Ylä-Savon SOTE:n toiminnallinen suunnittelu. Hankesuunnitelmassa on keskitytty siihen, miten halutut toiminnot ja toimintoja palvelevat tilat sijoitetaan Terveyskampusalueella. Vaihtoehdoissa on tutkittu päälinjoina, miten olevaa kiinteistömassaa voida hyödyntää, mistä voidaan luopua, mitä tarvitaan uudisrakentamisena ja mitä tulee huomioida ympäristön, logistiikan ja liikenneyhteyksien suunnittelussa. Konsepti- ja toiminnallisen suunnittelun aikana ovat sekä arkkitehti että tekniset suunnittelijat olleet jakamassa osaamistaan ja sisäistämässä palvelutuotannon suunnittelun perusajatukset.
10 10 3. Hankkeen tavoitteet Hankkeen käynnistys vaiheessa asetettiin seuraavat tavoitteet: Palvelusopimus ja valtakunnalliset linjaukset - asiakaslähtöisyys ja yhden luukun periaate - psykiatrinen osastotoiminta saadaan valtakunnalliset suositusten mukaisesti sijoitettua somaattisen sairaanhoidon ja muun peruspalvelutoiminnan yhteyteen Toimintatehokkuus Tilatehokkuus - vuodeosastotoiminnat yhdistetään akuuttivuodeosastoiksi - tilojen käyttöastetta nostetaan Kustannustehokkuus Turvallinen toimintaympäristö - Terveelliset tilat (sisäilmaongelmat) - ergonomia - potilas- ja henkilökuntaturvallisuus 3.1. Palvelutuotannon vastaavuus valtakunnallisiin linjauksiin Valtakunnallisen SOTE-uudistuksen taustalla on tarve sosiaali- ja terveyspalveluiden tehostamiselle, integraatiolle sekä järjestäjien kantokyvyn varmistamiselle (hallitusohjelma, STM ). Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeän palveluketjujen saumaton kokonaisuus. jonka saavuttamiseksi keskeisiä toimenpiteitä on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Palvelutuotannossa erotellaan - perusterveydenhuolto - erikoissairaanhoito - vaativa erikoissairaanhoito Uudistuksessa on tavoitteena puuttua erityisesti vaativan erikoissairaanhoidon kantokyvyn varmistamiseen mm. keskittämällä hoitoa erityisvastuualueille. Perustason palveluita halutaan vahvistaa ja turvata ihmisten nopea hoitoon pääsy. Palvelutason tasavertaisuuden varmistamiseksi tavoitteena on taloudellisen ohjauksen lisäksi sekä kehittää mittareita että kannustinjärjestelmiä, joilla voidaan tukea ja palkita kuntia, jotka ovat kyenneet parantamaan tai ylläpitämään asukkaidensa terveyttä. 2 Tästä näkökulmasta katsoen alueellisesti kustannustehokkaasti järjestetty perus- ja erikoissairaanhoito on sekä kannattavaa että kannustettavaa palvelua Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio Valtakunnallisessa linjauksessa korostuu horisontaalinen ja vertikaalinen palveluiden integraatio. Erikoissairaanhoidon poliklinikkapalveluja yhdistetään perusterveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen yhteyteen, jolloin asiakas saa palvelun samalta luukulta. Tätä kautta Selvitystyöryhmän ehdotukset , STM,
11 11 voidaan luopua suurelta osin turhista lähetekäytännöistä ja palveluketju on joustava. Esimerkkinä tästä on lasten neuvolapalvelujen, lastenlääkäri- ja naistentautien erikoislääkärin palvelujen yhdistäminen. Nämä ovat lähipalveluja riippumatta valtakunnallisista ratkaisuista Psykiatrisen osastotoiminnan sijoittaminen somaattisen sairaanhoidon ja muun peruspalvelutoiminnan yhteyteen Ylä-Savon SOTE:n mielenterveys- ja päihdepalvelujen osastotoiminta on tällä hetkellä Koljonvirran sairaalakiinteistössä. Kiinteistön käyttö on muuttunut merkittävästi 2000-luvulla, mm. sairaalapaikat ovat vähentyneet merkittävästi ja 5000 m2:n tiloista varsinaisessa käytössä on vain noin 1500m2. Tiloissa on todettu merkittäviä sisäilmaongelmia ja toimintaa on voitu jatkaa toistaiseksi vain poikkeusluvin, jo vuosia kestäneiden selvitystöiden ajan. Valtakunnallisten suositusten mukaisesti mielenterveyspalvelut tulisi sijoittaa välittömään yhteyteen somaattisen hoidon kanssa. Tarvittava tila on mahdollista järjestää Iisalmen sairaalan ja terveyskeskuksen ympärille muodostuvalle terveyskampus-alueelle, mutta tämä edellyttää koko hankkeen toteutumista yhteistyössä Iisalmen kaupungin ja Ylä-Savon SOTE:n kanssa. Erityispiirteenä on huomioitava mm. selviämisaseman sijoittaminen ja toiminnan muut erityisvaatimukset.
12 Asiakaslähtöisyys ja yhden luukun periaate Mitä lähempänä työnkuva on asiakasta, sitä lähempänä työntekijä on asiakasta Mitä enemmän työnkuvissa on yhteistä, sitä enemmän voidaan käyttää yhteisiä tiloja Kuva 2 Kampusalueen palveluiden sijoittumisen periaatekaavio. Toimintojen sijoittamisessa keskeisenä on asiakkaan palveltavuus ja palvelun tavoitettavuus. Esim. valtaosa erikoislääkäreiden poliklinikkatoimintaa on luontaisessa yhteydessä perusterveydenhuollon toimintaan ja näin ollen on toiminnallisesti järkevää yhdistää ko. toiminnat myös samoihin tiloihin. Tämä nopeuttaa erityisesti palvelujen saatavuutta asiakkaan kannalta. Toisaalta saman alan henkilöstön sijoittaminen lähekkäin parantaa vuorovaikutusta ja tiedonsiirtoa sekä vähentää henkilökohtaisiin kohtaamisiin kulutettavaa siirtymisaikaa. Tavoitteena on keskittää asiakkaaseen suoraan kontaktissa olevat henkilöt lähelle asiakasta ja sijoittaa täydentävät tukipalvelut omiksi soluikseen, tarvittaessa hyödyntäen tietojärjestelmien mahdollisuuksia etätyöhön ja yhteydenpitoon (esim. Lync-kokoukset) Toimintatehokkuus Tehokkuudessa on kyse siitä, miten taloudelliset tulokset ja vaikutukset saadaan aikaan. Tehokkuus on riippuvainen siitä, kuinka tuotokset (output) saadaan aikaan mahdollisimman vähäisillä panoksilla (input) tai miten tuotokset voidaan maksimoida tietyillä panoksilla. Terveydenedistämisessä tehokkuuteen ovat yhteydessä asiakkaan motivoituminen ja oikeaan aikaan toteutettu ohjaus, joiden avulla terveysvalintojen muutokseen päästään vaikuttamaan.
13 13 Tällöin voidaan tarkastella toiminnan taloudellista tehokkuutta eli kulujen ja saavutettujen terveysvalintojen muutosten suhdetta. (Seppälä, 2006) 2000-luvulla toiminnanohjaukseen ja työn tuottavuuden mittaamiseen alettiin soveltaa Leanmenettelyä. Terveydenhuollon puolelle Lean-ajattelu tuli voimakkaasti luvulla ja on esilllä valtakunnallisesti terveydenhuollon kehittämishankkeissa. Tutkijat Toussaint ja Berryt tiivistävät Lean-ajattelun ytimen kuuteen periaatteeseen: (Mäkijärvi, 2013) jatkuvan parantamisen asenne arvontuotto yhteinen päämäärä käytännön toimijoiden kunnioittaminen visuaalinen ohjaus joustava standardoitu prosessi Erityisesti Lean-menetelmien sisällyttäminen toiminnan suunnitteluun ja toimintatehokkuuden mittaamiseen on vaikuttanut siihen, että terveydenhuollon suuremmissa ratkaisuissa on siirrytty uudisrakentamiseen peruskorjaamisen kustannuksella. Mäkijärvi viittaa mm. Holdenin selvitykseen terveydenhuoltoalaan toteutetuista Lean-projekteista. Useat yksiköt raportoivat parannuksia potilashoitoon: lyhyempi sairaalassaoloaika ja odotusaika, pienempi hoidotta poistuneiden potilaiden osuus. Negatiivisia vaikutuksia ei juurikaan raportoitu, ei myöskään hoidon laatua tai potilasturvallisuutta kuvaavia mittareita lukuun ottamatta potilastyytyväisyyttä. Huolimatta menetelmän haasteista katsauksessa arvioitiin Leanin tarjoavan mahdollisuuden merkittävään toiminnan kehittämiseen.
14 14 Kuva 3 Lean terveydenhuollossa. Lean vaikuttaa potilaan hoitoon ja työntekijöihin epäsuorasti muuttamalla työvaiheita ja toimintamallia ja suoraan työntekijöiden kautta. Lisäksi vaikutukset potilaan hoitoon ja työntekijöihin voivat vaikuttaa toisiinsa. Lopullinen vaikutus riippuu työympäristöstä ja sen tekijöistä. (Mäkijärvi, 2013) Sairaalatekniikan päivillä 2014 Malkamäki esitti luennossaan seitsemän kohtaa, joissa hukataan terveydenhuollon resursseja. 1) Viive Odotus/jonot, vastausviive Asiakkaan aika ei ole ilmaista 2) Toisto Saman datan syöttäminen uudelleen Vastaukset turhiin kysymyksiin 3) Tarpeeton liike / kuljetus 4) Epäselvä kommunikaatio 5) Varastotasojen virheet liian vähän tarvikkeita työpisteessä liikaa potilaita/suoritteita odottamassa seuraavaa työvaihetta 6) Potentiaalisten asiakkaiden menetykset - viivästynyt diagnoosi / hoito -> komplikaatio 7) Palveluvirheet väärät/virheelliset suoritteet Kuva 4 Seitsemän palvelutuotannon hukkaa terveydenhuollossa (Malkamäki 2014) Lean- mallin soveltaminen terveyskeskuksen hankesuunnittelussa Esimerkkinä Lean-ajattelun soveltamisesta toiminnallisessa suunnittelussa voidaan käyttää somaattisen avovastaanottopalveluiden integroimista. Lisäksi lean näkyy vastaanottojen
15 15 ryhmittelyssä Iisalmen terveyskeskuksessa, siten että asiakkaan ohjattavuus hoitoprosessissa ja ammatillinen yhteistyö paranisi. Tilasuunnittelun osalta lean-ajattelu on ohjannut standardivastaanottohuoneen kehittämistä. Vastaanottohuoneiden osalta on haettu huonetilamallia, joka mahdollisimman monipuolisesti soveltuu eri toimintojen vastaanottokäyttöön ja on myös käytettävissä toimistotilana. Tämä tukee sekä integraatiota, että muuntojoustavuutta. Avovastaanottojen sijoittelussa Iisalmen terveyskeskuksen kerroksiin on myös pyritty siihen, että vastaanotoille jää ns. puskurihuoneita, joilla voidaan varmistaa tilojen riittävyys henkilöresurssien muutoksista huolimatta mahdollisimman asiakasystävällisesti. Monikäyttöisyyden edellytyksenä on: - käsienpesupiste (allas, peilikaappi annostelijoilla ja käsipaperiteline, roska-astia) - pako-ovi viereiseen huoneeseen - äänieristetyt seinä- ja ovirakenteet - atk-valmiudet - toimenpidevalaisin - oviverho - hälytysjärjestelmä - pimennysverhot Varustelun osalta kiinteitä kaappeja on mahdollisimman vähän, jolloin huoneisiin ei kerry ylimääräistä tavaraa. Vastaanottohuoneisiin määritellään tutkimuskäyttöön perusvarustus, jonka pysyvä säilytyspaikka on huoneessa. Erikoisvarusteet sijoitetaan siirrettäville tutkimusvaunuille. Toimistopiste muodostuu sähkösäätöisestä pöydästä, tuolista ja tarvikevaunusta, jolloin huone on ergonomisesti soveltuva eri käyttäjille. Kaikkien vastaanottohuoneiden sähköturvallisuus muutetaan siten, että huoneet täyttävät luokan Tarkoituksenmukaisuus Tarkoituksenmukaisuudella tarkoitetaan sitä, että tilojen tuleva käyttötarkoitus valitaan tiloihin parhaiten soveltuvuuden perusteella ja palvelujen saavutettavuus asiakkaan näkökulmasta menee ohi työntekijän tarpeesta. Iisalmen terveyskeskuksen toisen kerroksen tilat on suunniteltu kauttaaltaan vuodeosastotoimintaan, mutta vuodeosastojen käytössä tiloista on vain noin 50 % ja loput tiloista toimii toimisto- ja varastotiloina. Terveyskeskuksen siivistä 2 ja 3 on peruskorjattu 2000-luvulla ja peruskorjaamaton 1-siipi on jo lähtökohtaisesti toimivampi vuodeosastokäyttöön kuin nykyiset sairaalan vuodeosastot. Tilasuunnittelussa on painotettu tilojen jo olevaa toimivuutta suhteessa tulevaan käyttötarkoitukseen. Kuitenkin suunterveydenhuollon osalta sosiaalitilat on esitetty muutettavaksi KNK-(kurkku, nenä, korva)poliklinikan käyttöön. Tähän on perusteena se, että asiakkaan näkökulmasta helposti saavutettavat tilat tulee olla asiakaskäytössä ja toimintaa toissijaisesti palvelevat tilat, kuten sosiaalitilat, voivat sijaita toisaalla rakennuksessa. Terveyskeskuksen pohjakerroksessa on riittävästi sosiaalitiloja osoitettavaksi myös suunterveydenhuollon käyttöön Synergian vaikutus toimintatehokkuuteen Iisalmen terveyskeskuksessa on toiminut työterveyshuolto, neuvolat sekä perusterveydenhuollon ajanvarausvastaanotot ja akuuttivastaanotto. Erikoissairaanhoidon vastaanotot (poliklinikat) sijaitsevat hajallaan Iisalmen sairaalan tiloissa. Erikoissairaanhoidon poliklinikkapalveluja yhdistetään perusterveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen yhteyteen, jolloin asiakas saa palvelun samalta luukulta. Tätä kautta voidaan luopua suurelta osin turhista lähetekäytännöistä ja
16 16 palveluketju on joustava. Esimerkkinä tästä on lasten neuvolapalvelujen, lastenlääkäri- ja naistentautien erikoislääkärin palvelujen yhdistäminen. Nämä ovat lähipalveluja riippumatta valtakunnallisista ratkaisuista ja SOTE-lainsäädännön mukaista integraatiota paikallistasolla. Osana tätä hanketta on jo lasten-, äitiys- ja gynekologisen poliklinikat yhdistetty neuvolatoimintaan. Muutaman kuukauden yhteistoiminnan jälkeen lähetteiden määrä viikkotasolla on laskenut merkittävästi ja sitä kautta jonotusajat jatkotutkimuksiin lyhentyneet Tilatehokkuus Hankesuunnitelmassa tarkastellaan kaikkien Iisalmen alueella toimivien yksiköiden nykyiset ja tulevat tilatarpeet. Tavoitteena on vähentää mm. korvamerkittyjä kokoontumistiloja sekä nostaa työskentelytilojen yhteiskäyttöä. Tämän mahdollistamiseksi erotellaan erikoisvarustellut tilat (esim. ultraäänihuone) yleisvastaanottotiloista ja huomioidaan muuntojoustavuus tilaratkaisuissa. Iisalmen terveyskeskuksen 1. kerroksessa oli ajanvarausvastaanottotiloja vuonna 2014 n m2 ja lisäksi sairaalan puolella n m2, eli yhteensä noin 2600 m2. Hankkeen myötä on tavoitteena saada ajanvarausvastaanottotiloista vähennettyä %. Säästö saadaan lisäämällä tilojen yhteiskäyttöä, yhdistämällä toimistopalveluja ja vähentämällä poliklinikoiden omassa käytössä olevia kokous- ja odotustiloja. Iisalmen sairaalan, terveyskeskuksen ja Koljonvirran sairaalan osalta palvelutoimintojen tilankäyttö on tehotonta. Keväällä 2015 tehdyn tilatarvekartoituksen perusteella tilojen ylikapasiteettia on jopa 29 %. Tästä merkittävä osa on Koljonvirta, mutta ilman Koljonvirran vaikutusta ylikapasiteetti on edelleen 12 %. Iisalmen kaupunki päättää terveyskeskuksen ja Luma-keskus Majakan hankesuunnitelmien toteuttamisesta syyskuussa Mikäli hankesuunnitelma hyväksytään, siirtyy aikana Iisalmen sairaalarakennuksen toiminnoista neliöinä laskettuna noin 6% Luma-keskus Majakkaan ja 29% terveyskeskukseen. Terveyskeskuksesta siirtyy mielenterveyden avopalvelut väistötiloihin, mutta pääosa muutoksesta perustuu tilatehokkuuden nostoon. Tilatehokkuuden noston mahdollisuus on jo todennettu Iisalmen terveyskeskuksen 1. kerroksen somaattisten vastaanottojen integraatiossa, jossa viimeinen osa tapahtuu lokakuussa 2015.
17 17 Taulukko 1 Nykyinen tilankäyttö suhteessa tilaohjelman mukaiseen tarpeeseen. Tilat 2014 Tuleva tarve Yhteispäivystys kotisairaala Avovastaanottopalvelut Dialyysipoliklinikka Lääkinnällinen kuntoutus Apuvälinelainaamo+hoitotarvike Psykiatrinen kuntoutus ja uusi kuntoutuskeskus Leikkaustoiminta Kuvantamispalvelut Laboratorio (ulkop. vuokralainen) Sakupe (ulkop. vuokralainen) 200 Lääkekeskus Välinehuolto Suun terveydenhuolto Vuodeosastot MT- avopalvelut * MT-osastopalvelut Yhteensä ylitarve 29 % * toimii 2014 osin väistötiloissa, toiminta hajautettuna Tilahallinta Nykykäytäntö perustuu siihen, että vuokralaskelma on jaettu suoraan laskutettaviin ja jyvitettäviin kustannuksiin. Suoraan laskutettavat huoneet ovat selkeästi yhden toimijan käytössä (kuten toimistotila) ja suoraan laskutettaviin kuuluu myös selkeästi yhden toimijan käytössä oleva sisäinen käytävä tai aula. Muut tilat ovat yhteisiä, jotka jyvitetään suhteessa suoraan laskutettaviin. Käytäntö ei ole kuitenkaan tällä hetkellä yhtenevä kaikissa toimipaikoissa ja osin työyhteisöt käyttävät ominaan yhteisiä tiloja, toisaalta tiloja varataan omaan käyttöön varmuuden vuoksi. Hankkeen aikana yhtenäistetään vuokraperusteet. Ylä-Savon SOTE:n osalta toimijoiden itsemääräämisoikeus omien tilojen osalta on myös vaikeuttanut kiinteistön elinkaarihallintaa ja ylläpitoa. Tämä on osasyynä siihen, että sairaalarakennuksessa on elinkaareltaan hyvin vaihtelevakuntoisia tiloja, toisena syynä ovat rakennuksen useat rakennusvaiheet. Myös jatkuva organisaatiomuutos ja suuret muutokset palvelurakenteessa ovat jarruttaneet rakennuksen elinkaaren hallintaan liittyviä investointeja.
18 Kustannustehokkuus Kiinteistökohtaisen kustannustehokkuuden perusperiaatteena on varmistaa olemassa olevan kiinteistöomaisuuden arvon säilyminen ja kustannustehokas käyttö. Kustannustehokkuuden mahdollistaa kiinteistökohtainen strategia, joka pitää sisällään mm. aikataulutetut peruskorjaustoimenpiteet, joiden sisältö ja laajuus riippuvat kiinteistön iästä, tilojen käyttötarkoituksesta sekä palveltutarjontaan liittyvästä tulevaisuuden tavoitetilasta. Terveydenhuoltorakennusten, erityisesti sairaaloiden rakentaminen, peruskorjaus ja laajentaminen on mahdollisuus uudistaa sairaaloiden toimintamalleja ja prosesseja merkittävästi. Usein rakentamisbudjettia käsiteltäessä unohdetaan, että koko investointi on yleensä vain kyseisen yksikön yhden tai kahden vuoden toimintamenojen suuruinen. Toisesta näkökulmasta laskettuna tilojen kokonaiskustannus (ml. rahoitus ja kunnossapitokustannukset) on vain noin 6 9 prosenttia sairaalan vuosibudjetista. 3 Sairaalan uudistamisessa ensisijainen huomio tulee kiinnittää palvelutuotantoon sekä sen laatuun, saatavuuteen, tuottavuuteen ja kustannuksiin. Uusien toimintamallien myötä palvelutuotannossa saavutettavissa oleva tuottavuuslisä ja kustannusten hallinta voivat kattaa koko kiinteistöinvestoinnin sairaalan elinkaaren aikana. Hankesuunnitelman liitteenä on esitetty laskelmat eri hankevaihtoehdoista, huomioiden toiminnalliset säästöt. Laskelmavaihtoehdoissa on huomioitu riskeinä sekä toimintasäästöjen onnistuminen että investoinnin kustannustason nousuriski erityisesti korjausvaihtoehdoissa. Taulukko 2 Vaihtoehto C:n mukaisten toimintakokonaisuuksien investoinnit (suuruusluokkana) ja toimintakokonaisuuden keskimääräinen vuosibudjetti. Palvelu Kustannusarvio (vaihtoehto C) Kiinteistöissä tuotettavan palvelun vuosibudjetti MT-avo- ja osastopalvelut, 9 mijl n. 6 milj päidehuolto Somaattinen hoito 13 milj n. 1 milj. Hallinto 3 milj n. 12 milj SOSPA 3 milj n 6 milj Hankkeen venymisen vaikutus kustannustehokkuuteen Terveyskampus hanke käynnistettiin varsinaisesti talousarvion 2015 valmistelun yhteydessä, mutta hanke pohjautuu aiempiin selvityksiin, joissa on tarkasteltu mm. vuodeosastotoimintojen ja mielenterveyspuolen osastotoiminnan sijoitusvaihtoehtoja. Tarkastelua on tehty jo ennen Ylä- Savon SOTE kuntayhtymän perustamissopimuksen laatimista ja ensimmäiset luonnokset on tehty 2010-luvun alussa. Hankepäätösten venymiseen on vaikuttanut sekä valtakunnalliset SOTElinjaukset ja niiden vaikutukset palvelutuotantoon että 2000-luvulla tapahtuneet paikalliset järjestäjäorganisaatiomuutokset. Erityisesti sairaalarakennuksen osalta on siirretty investointeja eteenpäin odottaen niiden toteuttamista laajemman peruskorjauksen yhteydessä, mutta osa investoinneista on kuitenkin jouduttu toteuttamaan rakennuksen käytettävyyden varmistamiseksi. Sairaalarakennuksen osalta merkittävin investointi on ollut viime vuosina ilmanvaihdon perusparantaminen ja lämmöntalteenottojärjestelmän hankinta. 3 Lähde: ladattu
19 19 Taulukko 3 Hankeaikana tehdyt investoinnit Koljonvirran ja Iisalmen sairaalan kiinteistöihin, sekä tyhjänä olevien tilojen saamaton sisäinen vuokra, joka jää jäsenkuntien maksettavaksi Tyhjät tilat Tehottomuus Investoinnit toteuma toteuma toteuma toteuma budjetti budjetti arvio *2 * YHT *1) mikäli hankesuunnitelman toteutus on varmistettu, ovat rakennusinvestoinnit n *2) Kustannusvarauksessa on huomioitu lähinnä normaalit ylläpitokulut ilman merkittäviä elinkaari-investointeja. Taulukko 3 on kerätty yhteen Ylä-Savon SOTE:n omistamiin kiinteistöihin kohdistetut investoinnit, sekä rakennusten tyhjistä tiloista johtuvat vuokramenetykset. Hankesuunnittelun tilaselvityksessä nousi esiin, että erityisesti Iisalmen sairaalan osalta useat toiminnot sopisivat huomattavasti nykyistä pienempiin tiloihin. Näiden tilojen sisäiset vuokrat on laskettu tehottomuus - kustannuksena tuleville vuosille. Johtuen päätöksenteon siirtymisestä voidaan taulukosta laskea, että valmistelukautena on sekä Koljonvirran että Iisalmen sairaalan kiinteistöihin käytetty n. 5 miljoonaa euroa. Tämä sisältää n. 1,4 miljoonan euron investoinnin Iisalmen sairaalan ilmanvaihtoon. Ilmanvaihtoprojektista on toteuttamatta vielä osa kellaritiloihin liittyvistä toimenpiteistä, johtuen hankesuunnitelmien keskeneräisyydestä. Sisäilmatutkimuksissa on havaittu, että ilmanvaihtojärjestelmän hallittavuuteen liittyvät puutteet on yksi syy rakennuksen sisäilmaongelmiin. Vuoden 2016 budjettiin joudutaan varaamaan n investointi- ja ylläpitokuluja, joita ei voida kohdistaa tiettyyn palvelutuotantoon. Summa syntyy sekä tyhjistä tiloista, että välttämättömistä Iisalmen sairaalan kohdistuvista ylläpitokuluista ja investoinneista. Mikäli kiinteistöön tehdään nykyisen kiinteistöstrategian mukaisia investointeja, on varaus 1,15 milj. euroa. Kahden vuoden aikana kustannus on 2,1 miljoonaa, joka vastaisi esim. uuden MT-puolen uudisrakennuksen 2,5 vuoden käyttö- ja rahoituskuluja Rakennusten elinkaarisuunnitelma Rakennusten pitämisestä aiheutuu kustannuksia koko sen elinkaaren ajan. Näitä kustannuksia ovat mm. rakennuskustannukset, ylläpitokustannukset (hoito ja kunnossapito), muutoskorjauskustannukset, ajanmukaistamiskustannukset ja purkukustannukset. Kunnossapitokustannukset aiheutuvat sykleittäin toistuvista kunnostus- tai uusimistoimenpiteistä, joilla pidetään rakennus ja sen osat toimintakunnossa. Rakennukset ovat aina
20 20 rakentamisajankohtansa tuotteita. Rakennukset on suunniteltu täyttämään tiettyjen toimintojen tai käyttäjäryhmien tarpeet, esim. vuodeosasto. Tilojen käyttävien odotukset ja tiloihin kohdistuvat vaatimukset kuitenkin muuttuvat ajan myötä. Muutokseen vaikuttaa mm. kasvavat vaatimukset sisäilman laadusta, ergonomia ja viranomaisvaatimukset mitoituksesta tai hygieniasta. Elinkaarikustannusten osalta on valittava tarkasteluaika, jona yleensä käytetään taloudellisesta pitoaikaa. Rakennusten taloudellinen pitoaika on aikaväli rakennuksen valmistumisesta ensimmäiseen peruskorjaukseen tai kahden peräkkäisen peruskorjauksen väli. Terveydenhuoltoja toimistorakennuksilla taloudellisena pitoaikana voidaan pitää n vuotta Koljonvirran sairaalarakennuksen käytettävyys Instaro Oy on laatinut Koljonvirran kuntotutkimuksen pohjalta kustannusarvion ja korjausastearvion Koljovirran sairaalasta. Kustannusarvio on laskettu vuoden 2013 rahanarvossa. Kiinteistön bruttopinta-alana on käytetty 6278 neliötä. Huoneistoala on n.5000 m2 PHK Oy:n tilaselvityksen perusteella. Kiinteistön peruskorjauskustannukset (rakennus- ja tekniikkaosat) ovat yhteensä n. 7,1milj. euroa (alv 0 %). Neliöhinnaksi on laskettu 1136 /m2. Lisäksi tulevat rakennuttajan suunnittelu- ja projektinjohtokustannukset (= hanketehtävät) n. 0,9 milj.. Kustannuksiin ei sisälly toiminnallisia tilamuutoksia. Toisena vaihtoehtona on laskettu kustannusarvio hoitolaitostyyppiseksi rakennukseksi tilamuutoksineen, jolloin kokonaiskustannukset olisivat n.10,9 milj. (alv 0 %). Kustannuksiin sisältyy rakennus- ja tekniikkaosat, tilamuutokset, hanketehtävät sekä lisä- ja muutostyövaraus. Neliöhinnaksi muodostuu laskelmassa 1743 /m2. Korjausasteeksi on laskettu 63 %. Ylä-Savon SOTE:lla ei ole jatkossa käyttöä Koljonvirran kiinteistölle. Koljonvirran sairaalasta on tehty ELY-keskuksen tukemana erillinen hankeselvitys, mihin käyttöön Koljonvirran tilat soveltuisivat. Selvitykseen liittyvien rahoituslaskelmien perusteella rakennuksen muuttaminen hyvinvointipalveluille tai palveluasumiseen edellyttää julkista rahoitusta vuokratason saamiseksi kannattavalle tasolle. Hankkeessa selvitettiin eri rahoitusmahdollisuudet, joista keskeisimmäksi nousi ARA. ARA:n edustajat ottivat kannan alueeseen tutustuessaan, että rakennusta ei ole mahdollista muuttaa rahoitusehdot täyttäväksi tukikohteeksi rakennuksen ominaispiirteiden perusteella eikä sijainti tue ARA:n linjauksia tuettavista uudisrakennuskohteista. ARA on tehnyt linjauksen, että palveluasumisen muuntojoustavuuden kannalta uudet avustettavat kohteet tulee sijaita kiinteästi osana olevaa asuin- ja palveluympäristöä ja laitosmaiset rakennukset eivät sovellu palveluasumiskäyttöön Turvallinen toimintaympäristö Homeesta aiheutuneiden sairauksien kustannukset ovat huomattavat. Yksin homeongelmien aiheuttamien ammattitautien kustannukset ovat 17 miljoonaa /vuosi. Tavallisimmin sisäilmaston vaikutus kohdistuu ihmiseen ihon, limakalvojen ja hengityselinten kautta, koska iho ja limakalvot ovat rajapintaa ihmisen ja ympäristön välillä. Sisäilman laadulla on suoraa vaikutusta työtehoon. Kuntien koulutus-, sosiaali- ja terveyssektorin rakennuksia tulisi ROTI-raportin (Rakennetun omaisuuden tila) mukaan korjata n. 4,65 miljardilla eurolla, jotta rakennukset
21 21 olisivat asianmukaisessa kunnossa. Korjausvelan poistamiseksi esimerkiksi 10 vuoden aikajänteellä, tarvittaisiin siten noin 465 miljoonan euron korjausinvestointi vuositasolla. Kun tähän lisätään näiden rakennusten jatkuva vanhenemisen aiheuttama noin 250 miljoonan euron vuosittainen investointitarve, päädytään noin 715 miljoonan euron vuosittaisiin investointeihin kuntien koulu-, sosiaali- ja terveyssektorin kiinteistöihin. Nämä investoinnit on tehtävä kosteus- ja homevaurioista ja muista sisäilmaongelmista eroon pääsemiseksi. Julkisen sektorin kiinteän omaisuuden korjausvelka on arvioitu ylivoimaisesti suurimmaksi opetustoimen rakennuksissa (2,9 mrd. ) ja toiseksi suurimmaksi sosiaali- ja terveystoimen rakennuksissa (1,75 mrd. ; ROTI 2007). Hankesuunnitelman laatimisen aikana Iisalmen kaupungin omistaman kiinteistön, ns. Meijerinkadun kiinteistön tiloissa havaittiin sisäilmaongelmia, joiden seurauksena koko toiminta jouduttiin siirtämään työterveyshuollon suosituksesta väistötiloihin. Kiinteistöissä oli jo aiemmin tehty sisäilmakorjauksia, viimeisin laaja peruskorjaus oli valmistunut vain vuosi ennen viimeisintä sisäilmailmoitusta. Myös Iisalmen sairaalan tiloissa on tehty sisäilmailmoituksia, ja mm. ns. tietohallinnon tilat, potilastoimisto ja suurin osa entisen synnytysosaston tiloista on otettu pois käytöstä vuoden 2015 aikana Meijerinkatu 1 Meijerinkadun kiinteistön sisäilmaongelmat osoittavat konkreettisesti sen, miten vaativaa sisäilmaongelmaisen rakennuksen korjaaminen on. Rakennus muodostuu erilaisista rakenteista ja teknisistä järjestelmistä, joihin kohdistuvien muutosten yhteensopivuutta on aina tarkasteltava osana kokonaisuutta. Hankkeen yhteydessä ei riitä, että selvitetään, mikä on syynä havaittuihin ongelmiin, vaan on myös varmistettava kunnossa olevaksi oletettujen rakennusosien todellinen kunto. Toinen keskeinen havainto on, että rakenteissa olevien ongelmien rajaaminen esim. tiivistämällä sisätilasta erilleen on erittäin vaikeasti toteutettavissa ja turvallisempi ratkaisu on aina purkaa vaurioitunut rakenne. Kun Meijerinkadun kiinteistössä viimeisimmässä hankkeessa saatiin rakennuksen seinärakenteet kuntoon ja tiiviiksi, nousi esiin rakennuksen alla olevien rakenteiden epäpuhtaus ja epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan ilmanvaihdon epätasapainotilanteiden aikana. Ts. alapuoliset rakenteet aiheuttivat ongelmia vasta, kun muut osat vaipasta oli tiivistetty ja tästä syystä niihin ei aiemmin oltu puututtu. Rakennus on edelleen kunnostettavissa ja aiempia korjauksia ei ole tarvetta purkaa. Rakennuksessa on kuitenkin korjattava vielä uusimatta olevat osat Sisäilmaselvitykset Riskiarvio on sisäilmatutkimuksen ensimmäinen osa, joka ohjaa päätöksentekoa, soveltuuko tilat ajateltuun käyttöön ja missä laajuudessa tiloihin on tehtävä sisäilmaan ja rakenteisiin liittyviä korjaustoimenpiteitä. Lisäksi riskiarvion perusteella voidaan päättää tarvittavista lisäselvityksistä kuten sisäilmaston kuntotutkimus ja kosteustekninen tutkimus. Sisäilmaselvityksen riskiarvioinnin tehtäväsisällössä on noudatettu Opetushallituksen julkaisua "Kiinteistön omistajan opas sisäilmaongelmaisten koulurakennusten kunnon tutkimiseen ja korjaushankkeisiin" osaa 3, rakennuksessa tehtävät tutkimukset. Riskiarvioon kuuluu lähtötietoselvitys, kosteusvauriokartoitus, ilmanvaihdon toimintatarkastus ja sisäilman laadunarviointi, raportointi ja suositukset lisäselvityksistä. Lähtötietoselvityksen laadinnassa asiantuntija-apua on antanut kiinteistöhuolto sekä Iisalmen sairaalan rakentamishistorian tunteva Insinööritoimisto Savolainen Oy. Lähtötietojen osalta ei
22 22 suoriteta käyttäjäkyselyä, mutta käytettävissä on aiemmat selvitykset, työterveyshuollon asiantuntemus ja Ylä-Savon SOTE:n sisäilmatyöryhmän aineisto. Kosteustekninen kuntotutkimus ja sisäilmaston kuntotutkimus tehdään erikseen tilattuna riskiarvioon perusteella rajatuilta alueilta. Kosteusteknisen tutkimuksen tavoitteena on piilovaurion löytäminen ja vauriomekanismin määrittäminen, jotta korjaustapaehdotus voitaisiin laatia. Tätä varten tehdään porareikämittauksia, avataan rakenteita sekä otetaan materiaali- ja pintanäytteitä, joista määritetään mikrobipitoisuutta ja-lajistoa. Sisäilmaston kuntotutkimus tehdään kussakin kohteessa erikseen riskiarvion perusteella laadittavan suunnitelman mukaan. Suunnitelma laaditaan ilmanvaihdon toimintatarkastuksen, sisäilman laadun aistinvaraisen arvioinnin ja kosteusvauriokartoituksen perusteella. Hankesuunnitelman yhteydessä on tehty sisäilman riskiarviointi Iisalmen sairaalaan ja terveyskeskukseen. Riskiarviota on täydennetty tarkentavilla tutkimuksilla kesän 2015 aikana ja tutkimuksia jatketaan valitun hankesuunnitelmavaihtoehdon mukaisesti
23 23 4. Terveyskampus Terveyskampuksen alue rajautuu etelästä Kuutolankatuun ja pohjoisesta Salmenkatuun. Itäisenä rajana on Pohjolankatu ja läntisenä Ilvolankatu. Kuva 5 Terveys-kampuksen aluerajaus Terveyskampus muodostuu Iisalmen sairaalan ja terveyskeskuksen alueesta, johon liittyy julkisten palveluiden lisäksi myös yksityistä palvelutarjontaa. Ylä-Savon SOTE Ky:n Iisalmen alueella olevat toimipisteet on lueteltu alla. Ylä-Savon SOTE:n lisäksi kampus- alueella toimii Ilvola -säätiön omistama Ilvolanpirtti, Vetreaterveys Oy toimii Kiinteistö Oy Petterinkulman kiinteistössä ja Iisalmen Validia palvelut toimii kiinteistöyhtiönsä omistamassa kiinteistössä. YLÄ-SAVON SOTE kuntayhtymä Koljonvirran sairaala mielenterveys- ja päihdeosasto ja selviämisasema Iisalmen sairaala 2 vuodeosastoa, ajanvarausvastaanotot, EA, osa MT:n avopalveluita, röntgen, laboratoriopalvelut ja tukipalvelut (mm. ruokapalvelut) Rivitalo R2 ei käyttöä Ylä-Savon eläinklinikka Haukisaarentie 4 YLÄ-SAVON SAIRAANHOIDON TUKISÄÄTIÖ Monitoimitalo työterveys, mielenterveyskuntoutus, osa MT:n avopalveluita IISALMEN KAUPUNKI Palvelukeskus Kirkonsalmi Ylä-Savo talo ja vihreä talo Terveyskeskus Meijerikatu 1 vanhusten asumispalvelut SOSPA, asumispalvelujen hallinto, kotihoito ajanvarausvastaanotot, 2 vajaata osastoa, osa MT:n avopalveluita Purje ja osa MT:n avopalveluita (toiminnot siirtyvät väistötiloihin kesällä ja syksyllä 2015)
24 24 Kotirinne (Sarvikatu 1) ohjatun asumisen yksikkö Taskukello (Brofeltintie 1) lastenkoti Kangaslammin pienkotikeskus vanhusten palveluasuminen (Paloispirtti) Palveluasuminen, toiminta päättynyt keväällä 2015) IISALMEN TEOLLISUUSKYLÄ OY Tietotalo ympäristöpalvelut MUUT KIINTEISTÖN OMISTAJAT VetreaTerveys Oy kuntoutuspalveluita (ostettu palvelu) Kiinteistö Oy Iisalmen Pohjolanportti hallinto Kiinteistö Oy Iisalmen Lumakeskus osa perheneuvolapalveluista, nuoren päihdepalvelupiste STOPPI
25 25 Kuva 6 Terveyskampus ja rakennuksista käytettävät nimitykset sekä rakennusten omistus Kankaan alue Terveyskampuksen hankesuunnitelman kokonaistarkastelussa huomioidaan myös ns. Kankaan aluetta, joka käsittää entisen Iisalmen maalaiskunnan kunnantalon tontin. Alueella sijaitsee Ylä- Savo talon lisäksi vanha virastotalo (vihreä talo), monistamo ja Kunnankatu 4- rakennus. Iisalmen kaupungin toimitilastrategia mukaisesti koko Ylä-Savo talo on vuokrattu Sotelle, joka on jälleen vuokrannut osan tiloista ulkopuolisille käyttäjille (mm. TE-keskus). Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavassa Ylä-Savo talon alue on määritelty uudeksi asuntoalueeksi. Iisalmen kaupungin tilapalvelu on linjannut, että Ylä-Savo taloon ei kohdisteta enää peruskorjausluonteisia toimenpiteitä, jolloin rakennuksen käyttöikä on n vuotta. Rakennukseen tehdään kuitenkin vuosittain normaaleja kunnossapitotoimenpiteitä kunnossapitoja huoltosuunnitelman mukaisesti. Ns, vihreä talo, jossa sijaitsee Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän taloushallinnon tiloja, on suojeltu. Toiminnallisesti kuitenkin taloushallinto tulisi siirtää muiden hallintotilojen yhteyteen.
26 5. 26
27 27 5. Tilatarveselvitys Hankesuunnitelman yhteydessä on käyty läpi Ylä-Savon SOTE:n Terveyskampuksen alueella olevat toiminnot sekä nykytila-analyysina, että peilaten palvelusopimukseen. Tarkasteluun on sisällytetty myös Koljonvirran ja Kankaan alueella olevat toiminnot. Tarkemmin tilatarveselvitykset on esitetty erillisenä liitteenä. Terveyskampuksen osalta Iisalmen sairaala-kiinteistön puolelle kaavailuista toiminnoista liki puolet muodostuu mielenterveyspalveluiden avo- ja osastotoiminnoista. Noin 25 % muodostuu sekä terveyskeskuksessa että tällä hetkellä Iisalmen sairaalan puolella toimivista osastoista. Mm. SAKUPE:n hoitamasta pyykkihuollosta sekä lääkekeskuksen toiminnasta merkittävä osa palvelee vuodeosastojen hoitotyötä. SAKUPE ja laboratorio Islab ovat tiloissa vuokralla. SAKUPE:n tilatarve tulee pienenemään toiminnallisten muutosten seurauksena. Valtakunnallisen SOTE-uudistuksen toteuttaminen voi vaikuttaa laboratorion analytiikan palvelumuotoon. On huomioitava myös se, että huonetilaohjelman lisäksi merkittävän huoneistoalan muodostaa jakava liikenne, jonka osuus on terveydenhuoltorakennuksissa %. Iisalmen sairaalassa nykytilanne on 23,6 % ja on käsittää 2815 huoneisto-m2 ilman aula- ja odotustiloja.
28 Koljonvirta Koljonvirran tilojen ylikapasiteetin taustalla on mielenterveyspuolen hoitokäytäntöjen muutokset avopainoitteiseen suuntaan, sekä rakennuksen sisäilmaongelmat, jotka ovat estäneet korvaavien toimintojen siirtämisen rakennukseen. Koljonvirran osalta on tehty erillinen hankeselvitys, jonka perusteella on todettu, että rakennuksen investointikustannukset tekevät uusiokäytöstä taloudellisesti kannattamatonta ja lisäksi mahdolliseen uusiokäyttöön ei ole mahdollista saada julkista rahoitusta. Tästä syystä paras vaihtoehto on siirtää jäljellä olevat toiminnot keskustaan, jolloin voidaan vastata myös MT-osastotoiminnolle asetettuihin laatuvaatimuksiin mm. somaattisen hoidon saavutettavuuden osalta Terveyskeskus Terveyskeskuksen osalta tiloissa ei ole ollut merkittävää ylikapasiteettia, mutta osaa tiloista on käytetty vastoin tarkoituksenmukaisinta käyttötarkoitusta. Tämä koskee erityisesti vuodeosaston käyttöä toimistotiloina. Samoin henkilökunnan sosiaalitilojen sijainti asiakaspalvelutilojen välissä ei ole tehokasta. Hankesuunnitelmaan sisältyvän toiminnallisen muutoksen seurauksena tilojen käyttötehokkuus nousee, mikä näkyy erityisesti avovastaanottojen tilankäytössä Iisalmen sairaala Sairaalarakennuksen tilojen ylikapasiteettitilanteeseen vaikuttaa rakennuksen perusominaisuudet sekä muuntojoustamattomuus, joka on estänyt vapautuvien tilojen muuttamista toisiin käyttötarkoituksiin. Rakennuksen perusratkaisu on, että jakavat käytäväalueet rajaavat erikoistuneita toimintasaarekkeita, kuten röntgen, laboratorio, ensiapu ja välinehuolto. Lisäksi toimintasaarekkeiden sisällä on muuntojoustamaton hierarkkinen tilarakenne, jossa varsinaiset operatiiviset tilat sijoittuva ns. julkisten (asiakas)tilojen ja suljettujen henkilöstötilojen väliin ja eri toiminnot on eriytetty käytäväalueilla toisistaan. Käytävälinjat on yleensä rajattu kantavilla rakenteilla ja näin ollen niitä on vaikea yhdistää esim. vastaanottohuoneisiin.
HANKESUUNNITELMASSA ESITETTYJEN SIJOITUSVAIHTOEHTOJEN A-I SOVELTUVUUSARVIO SOVELTUVUUSARVION PERUSTELUJA
Ramboll CM Oy Päiväys 7.6.2017 Reijo Lyytikäinen Puh. 050 571 4995 reijo.lyytikainen@ramboll.fi Ylä-Savon Sote Kuntayhtymä Terveyskampus Vaihe 2, Hankesuunnitelma HANKESUUNNITELMASSA ESITETTYJEN SIJOITUSVAIHTOEHTOJEN
LisätiedotTilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta
Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta
Lisätiedotapj! j 00, 0 Asi a n ro: I I S/75/0840/2015
Iisalmen kaupunki Ote psytäkirjasta apj! j 00, 0 Asi a n ro: I I S/75/0840/2015 218 Lausunnon antaminen Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän Terveyskampus-hankkeen hankesuunnitelmaan 5.10.2015 216 Valmistelijat:
LisätiedotValmistelija: tukipalvelupäällikkö Anne-Mari Lappalainen, puh , anne-mari.lappalainen(at)ylasavonsote.fi.
Yhtymähallitus 110 14.06.2017 Terveyskampus, Vaihe 2 hankesuunnitelma 234/00.01.05/2017 Yhall 14.06.2017 110 Valmistelija: tukipalvelupäällikkö Anne-Mari Lappalainen, puh. 040 159 8235, anne-mari.lappalainen(at)ylasavonsote.fi.
LisätiedotTerveyskampus hanke toteutusaikataulu
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Liite 2: Terveyskampus hanke toteutusaikataulu Ylä-Savon SOTE:n kiinteistöt Iisalmi 2015 2015 2015 2015 2015 elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu sisäilmaselvityksen läpikäynti
LisätiedotLausunto Terveyskampus, Vaihe 2 hankesuunnitelmasta
Kunnanhallitus 232 28.08.2017 Lausunto Terveyskampus, Vaihe 2 hankesuunnitelmasta 358/00.04.01/2017 Kunnanhallitus 28.08.2017 232 Valmistelija: kunnanjohtaja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on käsitellyt kokouksessaan
LisätiedotYlä-Savon SOTE kuntayhtymän palvelujen sijoittuminen TerveysKampukselle
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän palvelujen sijoittuminen TerveysKampukselle HELAHOITO - HANKESUUNNITELMA Keskeiset kysymykset: Halutaanko, että lähipalvelut säilyvät alueellamme ja niitä vahvistetaan? Halutaanko,
LisätiedotYhteenveto / toimitusjohtaja Yhtymähallitus 16.9.2014
1 Yhteenveto / toimitusjohtaja Yhtymähallitus 16.9.2014 2 1 SISÄLLYS 2 Tausta tilatarkastelulle... 3 3 Toiminnan muutostarpeet johtavat tilamuutoksiin... 4 3.1 Palvelujen integrointi ja erikoissairaanhoidon
LisätiedotTerveysKampus. esittelyaineisto
TerveysKampus esittelyaineisto 25.9.2015 Esityksen sisältö: Sote-uudistuksen vaikutukset Palvelujen sijoittuminen Taloudelliset vaikutukset Esityksen sisältö: Sote-uudistuksen vaikutukset Palvelujen sijoittuminen
LisätiedotYlä-Savon SOTE kuntayhtymä
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403
LisätiedotJärvenpään kaupungin tilaratkaisut kaupungintalon väistötilat. Päivitys Antti Nikkanen, Veikko Simunaniemi
Järvenpään kaupungin tilaratkaisut kaupungintalon väistötilat Päivitys 22.6.2017 Antti Nikkanen, Veikko Simunaniemi 21.6.2017 2 Valmistelun vaiheet päätöksenteossa KV 12.12.2016 73 (palveluverkkosuunnitelma)
LisätiedotAJANKOHTAISTA TOIMITILOISTA: - SISÄILMAONGELMIA JA KORJAUSVELKAA
AJANKOHTAISTA TOIMITILOISTA: - SISÄILMAONGELMIA JA KORJAUSVELKAA ESKO KORHONEN 21.3.2013 Erityisasiantuntija/Toimitilat esko.korhonen@kuntaliitto.fi SISÄILMAONGELMIEN NYKYTILANNE 2 Vesa Pekkola, STM TIETOA
LisätiedotTerveyskampus. Asemakaavaluonnos IISALMEN KAUPUNKI PL 10, Iisalmi Puh. (017)
Terveyskampus Asemakaavaluonnos 10.01.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Kaavamuutostarve tullut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymältä. Tavoitteena on mahdollistaa ns.
LisätiedotPYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA
ETELÄ-SAVON HANKESUUNNITELMA SAIRAANHOITOPIIRI 15.5.2014 Sivu 1/7 Tilaaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Porrassalmenkatu 35-37 50100 Mikkeli Hanke: ESPER 2014 PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA
LisätiedotLääkkeiden järkevän käytön edistäminen
Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä
LisätiedotKeski-Suomen tulevaisuusfoorumi
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari
LisätiedotINVESTOINNIT
Kunnanjohtajainfo 30.8.2018 INVESTOINNIT 2019-2024 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA SAIRAALA-ALUEEN MASTERPLAN INVESTOINNIT 2019-2024 v.2019 v.2020 v.2021 v.2022 v.2023 v.2024 Laitehankinnat -sairaanhoito 1,50
LisätiedotJOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja
JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI 30.1.2017 Kunnanhallitus 6.2.2017 - Jari Lämsä, tekninen johtaja Valmisteluvaiheet - Valtuustoseminaari 30.1.2017 (Terveyskeskus) - Valtuusto 19.12.2016, TA2017,
LisätiedotHIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI UUDISRAKENTAMINEN. VERTAILU Sivu 2/15
24.8.2011 Sivu 1/15 Hanke: Hirvensalon koulu ja päiväkoti ALKUPERÄISEN HANKESUUNNITELMAN TILAOHJELMAN SUPISTAMINEN; VAIKUTUKSET HINTAAN JA HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAAN Sivu 2/15 HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 4
07.06.2012 Sivu 1 / 1 24/00.02.02/2011 4 Pelastustoimen rakennushankkeet vuosina 2013-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Lindholm Stefan, puh. (09) 816 83061 Pietikäinen Olli, puh. (09) 816 26820 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotTulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo
Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu
LisätiedotMaakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja
Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin Juha Kinnunen, shp johtaja Viimeinen sopimusohjauksen kehysseminaari? Vuoden 2018 talousarvion suunnittelu viimeinen tässä
Lisätiedott y Iisalmen kaupunki Ote pöytäkirjasta 5 Kaupunginhallitus
Ylä-Savon SOTE _- t y Ote pöytäkirjasta 5 '!'?.C'' Asianro : IlS/569/10.03.02 01201T 103 Terveyskampus -hankkeen vaiheiden 2 ja 3 hankesuunnitelma 15.5.2017 103 Valmistelija: Teknisen toimialan johtaja
LisätiedotRakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö
Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja
LisätiedotFINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU
FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU 24.9.2014 1(5) Johdanto Vertailtavat hankevaihtoehdot Tässä vaihtoehtotarkastelussa on esitelty kaksi vaihtoehtoa Finnsbackan vuonna 1980 valmistuneen, heikkokuntoisen
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotVaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu
Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely
LisätiedotSUOMALAIS-VENÄLÄINEN KOULU
SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KOULU UUDEN KOULURAKENNUKSEN TAUSTAT JA LÄHTÖKOHDAT Timo Juolevi rakennuttajapäällikkö 20.11.2018 PERUSKORJAUKSEN SELVITYS 10/2013-> Lähtötilanne Koulun sisäilma on koettu huonoksi
LisätiedotSote ja yleislääkärit
Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki
LisätiedotRiihikallion koulukeskus. Vaihtoehtoiset mallit
Riihikallion koulukeskus Vaihtoehtoiset mallit Riihikallion koulukeskus 3 eri vaihtoehtoa VE1 koulun laajennus ja säilytettävien osien (2007-siipi ja liikuntasali) peruskorjaus VE2 koulun laajennus ja
LisätiedotJyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen Selvitystyön raportti 8.5.2015. Valtuustoseminaari 25.5.2015
Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen Selvitystyön raportti 8.5.2015 Valtuustoseminaari 25.5.2015 Kati Kallimo, Perusturva Esko Eriksson, Jyväskylän Tilapalvelu Raili Kuosmanen, Haahtela
LisätiedotToimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä
Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena
LisätiedotHelsingin kaupungintalo, galleria
Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.
LisätiedotSiun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä
LisätiedotKorjata vai purkaa? Laatijat: Ulrika Uotila, Olli Teriö, Malin Moisio, Tero Marttila, TTY
24.1.2019 KORJATA VAI PURKAA? Ulrika Uotila, Tampereen yliopisto Olli Teriö Malin Moisio, Tampereen yliopisto Tero Marttila, Tampereen yliopisto 24.1.2019 2 Sisällys Päätöksentekoprosessi Toiminnallinen
LisätiedotTerveys-/hyvinvointikeskushankkeen toiminnallista tarkastelua eri
Terveys-/hyvinvointikeskushankkeen toiminnallista tarkastelua eri Tähän tarvittaessa otsikko vaihtoehtojen pohjalta Kunnanvaltuuston kokous 9.2.2015 Liite Perusturvajohtaja Liisa Ståhle Eri vaihtoehtojen
LisätiedotRAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1
RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 Rahoitus- ja toteutusmallien arviointi 1. Hankeen lähtökohtien määrittely 2. Vaihtoehtoiset
LisätiedotPÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
LisätiedotKotkassa sijaitsevien kampuskiinteistöjen korvaaminen uudisrakentamisella
Kaakkois-Suomen Kaakkois-Suomen Kaakkois-Suomen 73 20.06.2017 91 30.08.2017 104 08.09.2017 Kotkassa sijaitsevien kampuskiinteistöjen korvaaminen uudisrakentamisella 88/10.00/2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
LisätiedotLausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista
Kunnanhallitus 127 15.06.2015 Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 201/00.04.01/2015 Kunnanhallitus 15.06.2015 127
LisätiedotYHALL Valmistelija: Kari Puumalainen p , Matti Kauppinen p
Yhtymähallitus 80 17.09.2014 Yhtymävaltuusto 18 17.12.2014 Yhtymähallitus 83 07.10.2015 Yhtymävaltuusto 14 27.10.2015 ASEVELIKATU 4:N PERUSKORJAUS- JA UUDISRAKENNUSHANKE YHALL 17.09.2014 80 Valmistelija:
LisätiedotYhtymähallitus 128 24.06.2015. Väistötilojen hankinta ja kilpailutus 324/02.08.03.01/2015. Yhall 24.06.2015 128. Yhall 12.5.2015
Yhtymähallitus 128 24.06.2015 Väistötilojen hankinta ja kilpailutus 324/02.08.03.01/2015 Yhall 24.06.2015 128 Yhall 12.5.2015 Valmistelija: hallintojohtaja Janne Niemeläinen, janne.niemelainen(at)ylasavonsote.fi,
LisätiedotYlä Savo talon väistötilat
Ylä Savo talon väistötilat 6.10.2016 Sinikka Hyvärinen, Kirsi Tiina Ikonen, Pirjo Kaisanlahti Katja Lintunen, Kari Nissinen, Juhani Räisänen 6.10.2016 1 Kohde Tila n. m² Lisätietoa Savonia 800 Vap. syksy
LisätiedotEsimerkki vaikutusten ennakkoarvioinnista päätöksenteossa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi www.thl.fi/iva Esimerkki vaikutusten ennakkoarvioinnista päätöksenteossa (Lähde: Rovaniemen kaupunginhallituksen pöytäkirja
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 45. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh
19.04.2017 Sivu 1 / 1 1702/2017 02.02.00 45 terveystoimen investointiesitys vuosille 2018-2022 Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. 050 325 8643 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja
LisätiedotKh Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh , johtava ylilääkäri Sari Koistinen, puh.
Kaupunginhallitus 131 16.05.2016 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia 1098/00.04.02/2016 Kh 16.05.2016 131 Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh. 02 761 1100, johtava ylilääkäri Sari
LisätiedotMitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mistä Sotessa olikaan kyse? 17.1.20173.1 1.20161 Vammaispa lveluiden neuvottelu
LisätiedotOPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT
TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826
LisätiedotSelvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa
Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Tiivistelmä Nordic Healthcare Group 2.9.2016 16.9.2016 1 Selvityksen tausta, tavoitteet ja toteutus Hallituksen linjaukset
LisätiedotMiten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?
Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa? Taina Mäntyranta, pääsihteeri STM ohjausosasto/terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto 1 Etunimi Sukunimi Ketjut ja
LisätiedotUusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N
Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N 2 9. 3. 2 0 1 1 Miksi uusi sairaala tarvitaan? ongelmat sairaalakiinteistöissä
LisätiedotSOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät
SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi
LisätiedotUuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen
Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki
LisätiedotElinkaarilaskelma Artesaaniopisto
TOHOLAMMEN KUNTA Elinkaarilaskelma Artesaaniopisto Elinkaariraportti 6 500 000 Elinkaarikustannuskertymä ( ) 6 000 000 5 500 000 5 000 000 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 1 5 9 13 17
LisätiedotElinkaarilaskelma, Hirvialhon koulu
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 AKAAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI Elinkaarilaskelma, Hirvialhon koulu Elinkaariraportti 20000 000 Elinkaarikustannuskertymä
LisätiedotValtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja
Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...
LisätiedotINVESTOINNIT JA POIKKEUSLUVAT
Kansanedustajat 3.12.2018 INVESTOINNIT JA POIKKEUSLUVAT 1 SAIRAALA-ALUEEN MASTERPLAN 2 UUSI H-RAKENNUS vastaanottotarkastus 3.12.2018 apteekki, obduktio, tekninen keskus, hallinnollisia tiloja rakennuksen
LisätiedotKOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
1 KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Sisällys 1. Tilarakenne ja muunneltavuus... 2 1.1. Käytävälinjan muuttaminen... 3 2. Koljonvirran tilat asumiskäytössä... 4 2.1. Hoitolaitostyyppinen asuminen... 4 2.1.1.
LisätiedotSote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet
Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä
LisätiedotJoroisten kunta kiinteistöstrategia. Vuosille
Joroisten kunta kiinteistöstrategia Vuosille 2019-25 Visio ja strategia Joroisten kunnalla on v. 2025 käytössään palvelutuotannossaan tarvitsevansa määrä tilatehokkaita, tarkoituksenmukaisia sekä turvallisia
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotTulevaisuuden sairaala 2030. Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014
Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014 Esityksen sisältö Taustaa Tavoitteet Osahankkeiden toteuttaminen ja aikataulu
LisätiedotSote-uudistus. Kari Haavisto, STM
Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotMaakuntien tilakeskus Oy Kuntamarkkinat
Maakuntien tilakeskus Oy Kuntamarkkinat 12.-13.9.2018 MAAKUNTIEN TILAKESKUS OY AUTTAA ASIAKKAITAAN PARANTAMAAN TILOJEN KÄYTÖN TEHOKKUUTTA JA PIENENTÄMÄÄN TILOISTA AIHEUTUVIA KUSTANNUKSIA MAAKUNTIEN OMISTAMA
LisätiedotMuutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi
Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen
LisätiedotAjankohtaista STM:ssä ja YM:ssä
Ajankohtaista STM:ssä ja YM:ssä Vesa Pekkola STM Katja Outinen YM Ajankohtaista Terveet tilat 2028 Ajankohtaista STM:ssä Ajankohtaista YM:ssä Terveet tilat 2028 - Tavoitetila 10 v. kuluttua Oppilaitokset,
LisätiedotTYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA
TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus
LisätiedotHANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan
ROIHUVUOREN ALA-ASTE VUORENPEIKONTIE 7 00820 HELSINKI PERUSPARANNUS HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI 12.4.2013 Liittyy hankesuunnitelmaan 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Roihuvuoren ala-aste, perusparannushankkeen
LisätiedotYhtymähallitus 83 07.05.2013 Yhtymähallitus 93 21.05.2013 Yhtymähallitus 112 30.05.2013. Hallinnon tilojen vuokrasopimuksen hyväksyminen
Yhtymähallitus 83 07.05.2013 Yhtymähallitus 93 21.05.2013 Yhtymähallitus 112 30.05.2013 Hallinnon tilojen vuokrasopimuksen hyväksyminen 660/02.08.03.01/2012 Yhall 07.05.2013 83 Valmistelija: Valmistelija:
LisätiedotKATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS
2.2.2015 Sivu 1/4 JA Tilaaja: PL 11 20101 Turku Hanke: Katedralskolan, peruskorjaus Osoite: Itäinen Rantakatu 2 / Vanha Suurtori 1, 20100 Turku KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS Suurtorin rakennuksiin kuuluvan
LisätiedotTERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON
TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1
LisätiedotTavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä
Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus
LisätiedotUUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012
UUSI SAIRAALA Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat Matti Häyrynen 14.12.2012 Tehtäväksianto työryhmälle Ryhmä tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja
LisätiedotTEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tilapalveluiden osio
TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tilapalveluiden osio 1 Sisällys 1. Johdanto... 2 1.1. Ateriapalvelut... 2 1.2. Siivouspalvelut... 4 1.3. Tilalaitos...
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotKainua Kainuun uusi sairaala -allianssi. Rakentajafoorumi, 3.11.2015 Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä
Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi Rakentajafoorumi, 3.11.2015 Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä Kainuun uusi sairaala -hanke Nykyinen sairaala on valmistunut 1969. Kiinteistön ongelmat: heikko
LisätiedotSote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?
Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)
LisätiedotHyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa
Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö
LisätiedotRuununmyllyn koulu. Hankesuunnitelma vaihe A:n pohjalta
Ruununmyllyn koulu Hankesuunnitelma vaihe A:n pohjalta SIHY-lautakunnan iltakoulu 5.9.2018 Päätökset ja nykytilanne Sivistys- ja hyvinvointitoimialan ja lukiokoulutuksen palveluverkkopykälään Ruununmyllyn
LisätiedotKuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta
Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen
LisätiedotKokonaisuuden hallinta
Kokonaisuuden hallinta Tommi Riippa Tiimi- ja laatupäällikkö, RTA FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 3.10.2017 Page 1 Otsikoita 3.10.2017 Page 2 Otsikoita 3.10.2017 Page 3 Otsikoita 3.10.2017 Page 4 Otsikoita
LisätiedotVallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA
Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA hankenumero 8010159 9.12.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Tekninen hankesuunnitelma, Asko Rintamäki 2 Tekninen hankesuunnitelma,
LisätiedotInvestointiohjelma Yhteenveto pohjaesityksen vaikutuksista
Investointiohjelma 2018-2032 Yhteenveto pohjaesityksen vaikutuksista Taustaa Investointiohjelman 2018-2032 valmistelu alkanut jo kesällä 2017 Lausuntopyynnöt ja lausunnot syksyllä 2017 Selvityksiä tehty
LisätiedotUuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu
Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan
LisätiedotJulkisen ja rakennetun kiinteistöomaisuuden hallinta Jyväskylässä Kunnallisvaaliehdokkaiden yhteinen tilaisuus 11.10.2012
Julkisen ja rakennetun kiinteistöomaisuuden hallinta Jyväskylässä Kunnallisvaaliehdokkaiden yhteinen tilaisuus 11.10.2012 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja, Kjs Jyväskylän Tilapalvelu Jyväskylällä on vahvan
LisätiedotArvioinnin tarkoitus. Arvioinnin periaatteet. Arvioinnin tavoitteet ja painopiste
TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA 2018 Taustaa Tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelmasta säädetään kuntalain 121.4 :ssä. Tarkastuslautakunnan toiminta edellyttää suunnitelmallisuutta ja vastuullisuutta,
LisätiedotEtelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE)
1 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE) 19.5.2016/täydennys7.6.2016 ASIA: ESSOTE:n kannanotto hallituksen esitykseen laiksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta
LisätiedotKirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi
Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut
LisätiedotTalousarvio Toimitusjohtaja Eetu Salunen
Talousarvio 2019 Toimitusjohtaja Eetu Salunen 14.11.2018 Palveluiden saatavuus on turvattava myös 2019 Palvelurakenne uudistuu Etulinja: Sujuvampi neuvonta ja yhteydensaanti Palvelut uudistuvat alkuvuonna.
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila
Sote- ja maakuntauudistus - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen Outi Antila 2.11.2016 1 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen
LisätiedotArviointimalli sisäilman terveyshaittojen talousvaikutuksista
Arviointimalli sisäilman terveyshaittojen talousvaikutuksista Olavi Holmijoki Tutkija, DI (rak.) Sisäilmastoseminaari 2017 Esitelmä pohjautuu YM:n ja STM:n rahoittamaan ja Suomen Kuntaliitossa toteutettuun
LisätiedotTiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta
Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys
LisätiedotRakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa
Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-
LisätiedotKaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,
LisätiedotSiun sote tehdään NYT
Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-
LisätiedotMaakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Somerolla
Maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Somerolla Sami Suikkanen, 7.3.2017 Yleistä uudistuksesta Uudistusta koskevat lait ovat tulossa keväällä eduskunnan käsittelyyn. Lakiluonnosten lähtökohtana
LisätiedotINVESTOINNIT
Informaatio- ja keskustelutilaisuus 1.3.2017 INVESTOINNIT 2017-2022 ISOLINNANKATU YLEINEN SAIRAALA 1937 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA INVESTOINNIT 2017-2022 v. 2017 v. 2018 v.2019 v.2020 v. 2021 v. 2022 Laitehankinnat
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN
VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen
LisätiedotSOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea
SOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea Turvallinen Suomi - seminaari Scandic Park Hotel Mannerheimintie 46 Helsinki 18.3.2015 Timo Keistinen lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon
Lisätiedot