Esimerkki uudistuksen kannustavuudesta:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esimerkki uudistuksen kannustavuudesta:"

Transkriptio

1

2

3 Museoita, teattereita ja orkestereita kannustetaan panostamaan laadukkaaseen ja monipuoliseen toimintaan, joka on mahdollisimman laajan kävijäkunnan saatavilla ja saavutettavissa Esimerkki uudistuksen kannustavuudesta: Koekyselyn pohjalta Jyväskylän taidemuseon saama valtionosuus laskisi, mikä osoittaisi että museon toiminta ei ole ollut riittävän laadukasta ja monipuolista vuonna Todellisuus on kuitenkin toista maata: tuona vuonna museo sai päätökseen monivuotisen tutkimus ja näyttelyhankkeen, Tunne maisema. Oloissamme monella tapaa ainutlaatuinen näyttely keräsi ennätysmäärän kävijöitä, ennätysmäärän pääsymaksutuloja runsaista ilmaiskäynneistä huolimatta sekä toi tuloja myös museokauppaan ja sai runsaasti kiittävää asiakaspalautetta. Näyttelyyn liittyvä kirja palkittiin vuoden 2012 museojulkaisuna. Näyttelyn yhteydessä avattiin myös samanniminen verkkonäyttely sekä Ootko maisemissa verkkotehtävät, jotka on tarkoitettu peruskoulun 1-9 luokkalaisille. Myös verkkoaineistoista on tullut kiittävää palautetta jopa opetushallitusta myöten. Sivut ovat edelleen käytössä ja kehittyvät jatkossakin. Tunne maisema - hankkeen myötä on syntynyt yhteydenottoja, yhteistyökuvioita, uusia hankkeita ja kontakteja, jotka kertovat hyvin tehdystä työstä ja sen vaikuttavuudesta. Mm. tätä taustaa vos-uudistus kohtelisi kaltoin Jyväskylän taidemuseota. Taidemuseoiden saamat pistemäärät ja vastaavat uudistuksen mukaiset vos-osuudet ovat kauttaaltaan ihmetystä ja suurta huolta herättäviä. Käsittämättömiä. Jyväskylän museopalveluihin kuuluu kolme museota: Jyväskylän taidemuseo, Keski-Suomen museo ja Suomen käsityön museo. Jokaisen toimintaa ja taloutta tuntevana museokohtaiset erot vaikuttavat kovin hämäriltä ja - vertailukelvottomilta. Hämmennys ja hämäryys vain lisääntyy, jos vertailua laajentaa muiden ja varsinkin huippuarvoja saaneiden museoiden arvoihin. Näillä resursseilla me emme voi olla enää yhtään parempia. Jos uudistus toteutetaan tältä pohjalta, sitä ei pidä perustella palkitsemisella laadukkaasta toiminnasta. Parhain terveisin Päivimarjut Raippalinna museotoimenjohtaja Jyväskylän taidemuseo PL Jyväskylä

4 Tervehdys, Olen se "ainoa käsi", joka kohosi tänään kuulemistilaisuudessa myönteisenä vastauksena, kun kysyttiin tulisiko ehdotettu tekniikka ottaa käyttöön ja pohjaksi valtionosuuksia määriteltäessä. Tilaisuudessa kuultiin kymmeniä parannusehdotuksia ja katsoin ministeriön saaneen riittävässä määrin oivallisia ajatuksia järjestelmän kehittämiseksi lisäämättä niihin omia toiveita. Hyödyllisessä ja hyvin järjestetyssä tilaisuudessa kuultiin käytännössä pelkästään sellaisia ajatuksia ja ehdotuksia, joissa katsottiin asia yhden yhteisön näkökulmasta eli toivottiin jatkossa sellaisia painotuksia, jotka toisivat tulevaisuudessa juuri kyseiselle yhteisölle lisää valtionosuutta eli rahaa. Tämä on tietenkin inhimmillistä ja ymmärrettävää. Kuitenkin kyseessä on ns. nollapeli, joten lisäys yhden kohdalla aiheuttaa suoraan tai välillisesti vähennyksen toisen kohdalla. Kokonaismääräraha muodostuu tunnetulla tavalla eikä sen kasvattamiseen läsnä olleella joukolla ole mahdollisuuksia eikä sellaisia esityksiä tehtykään. Uskon, että ministeriö osaa poimia tärkeimmät huomiot seuraavaan versioon. Edustin tilaisuudessa Panssarimuseota, jonka kohdalla pelikortteja on mitä ilmeisemmin vähemmän kuin muilla. Teatterit, orkesterit ja monet museot ajavat kansallisen painoarvon kannalta ohi niin vasemmalta kuin oikealta. Panssarimuseo perustettiin vuonna 1961, kun Puolustusvoimat päätti romuttaa ja siirtää metalliteollisuuden raaka-aineeksi kaikki vanhentuneet sotakoneet. Alan historiaihmiset taas halusivat pelastaa jälkipolville kaluston, johon kuului lukuisia harvinaisuuksia, maailmanlaajuisestikin. Taloudellisesti hanke näytti olevan tuhoon tuomittu. Perinnekillan ja yksityisin varoin otettiin vastuu valtion edelleenkin omistaman kaluston säilyttämisestä ja kunnostamisesta. Vetovastuun siirryttyä Panssarimuseosäätiölle museolle on saatu lisävaroja valtionosuuden muodossa. Se on otettu vastaan kiitollisena ja on ollut tervetullut lisä aina kun sitä on saatu oman talkootyön jatkeeksi. Kirjoitin tämän viestin, jottei vähäisen sivusektorin osuus jäisi vaille huomiota. Hyvää alkavaa kevätkautta toivottaen Kari J Talvitie VTM, Panssarimuseosäätiön edustajana Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys hallituksen varapuheenjohtaja Puhelin

5 Opetus- ja kulttuuriministeriön kuulemistilaisuus Toiminnan tuloksellisuus museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusjärjestelmässä Vaasan kaupungin museonjohtajat kiittävät ministeriötä mahdollisuudesta kommentoida valtionosuusjärjestelmän muutosta. Erityistä kiitosta ansaitsee lain valmistelun avoimuus sekä onnistunut tiedottaminen museoalan tilaisuuksissa sekä muutoinkin yhteistyössä Suomen Museoliiton kanssa. Koemme tiedonkulun erittäin onnistuneeksi. Valtionosuusjärjestelmän kannustavuuden kehittäminen sekä tuottavuuden palkitseminen ovat kannatettavia tavoitteita, jotka museonjohtajina voimme allekirjoittaa. Valtionosuusjärjestelmän rakenteelliset muutokset ovat myös tarpeen, erityisesti tilanteessa, jossa museoiden valtionosuuteen käytettävä määräraha ei ainakaan kasva ja jossa Kansallisgallerian säätiöittäminen asettaa lisäpaineita rahoitukselle. Järjestelmän parantaminen on museoiden etu. Edellä esitetystä huolimatta haluamme esittää huolen siitä, että museoiden toiminnan tuloksellisuutta mittaava järjestelmä ei nykymuodossaan tue muutokselle asetettuja tavoitteita. Tuloksellisuuden indikaattorit eivät mittaa toiminnan laatua ja aktiivisuuttakin vain osin. Lisäksi järjestelmän sisäisten ristiriitaisuuksien voi olettaa haittaavan käytännön museotyötä ja toimivan uudistukselle asetettuja tavoitteita vastaan. Vaasan museot haluavat kiinnittää huomioita kuulemistilaisuudessa esitellyn mittariston vaikutuksiin museoiden toiminnalle ja johtamiselle. Alla on eritelty tulosrahoitukseen liittyvien mittareiden toimivuutta käytännön museotyössä. M11 M12 M21 Museoammatillisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä on sinänsä hyvä mittari. Nykyisen ja uudenkin valtionosuusjärjestelmän määritelmä museoammatillisesta henkilöstä on kuitenkin kannustanut museoita palkkaamaan moniammatillisten osaajien sijasta liian yksipuolisesti oman toimialansa koulutuksen saanutta henkilökuntaa. Näin museoissa myös muita kuin museoammatillisia tehtäviä hoitavat museoalan maisterit. Esitetään lisättäväksi muutoin pätevöityneen henkilöstön osuus, kuten teattereiden ja orkestereiden kohdalla. Mittari onnistuu todennäköisesti mittaamaan museon aktiivisuutta omassa tulonhankinnassa. Se on sinänsä ristiriidassa ilmaiskävijöiden osuuden korostamisen kanssa, koska museoiden oma tulonhankinta muodostuu suurelta osin pääsymaksuista. Kävijämäärän mittaamisessa esitetään otettavaksi käyttöön museon sijaintialueen väestöpohjaa mittaava taustaindikaattori. Kävijöiden mittaaminen ainoastaan museorakennuksessa on ristiriidassa saavutettavuuden tavoitteen kanssa, kun museot siirtävät toimintaansa rakennustensa lisäksi niiden ulkopuolelle. Lisäksi esitetään, että opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa museokentän kipupisteeksi muodostuneen kävijätilastoinnin ohjeistusta ja seurantaa. M22b M23b Kuten yllä. Maksuttomien avoinnaolotuntien suhde kaikkiin avoinnaolotunteihin on epärelevantti ja harhaanjohtava mittari. Erityisesti pienet museot pyrkivät palvelemaan paikallisia toimijoita avaamalla ovensa ryhmille maksutta myös tavanomaisen avoinnaolon ulkopuolella. Näin museolle muodostuu ilmaiskävijäjoukko, joka on prosentuaalisesti merkittävä (Vaasan museoissa % kaikista kävijöistä) indikaattorin osoittaessa, että museo ei tukisi

6 maksuttomia museokäyntejä. Maksuttomat museokäynnit on tutkimustiedonkin (Museotilasto, Museoiden taloudellinen vaikuttavuus, Museoiden valtakunnallinen kävijätutkimus) perusteltua suunnata nk. suuren yleisön sekä museoiden maksukykyisimpien asiakkaiden sijasta lapsille ja nuorille, erityisryhmille sekä taloudellisen ja sosiaalisen saavutettavuuden periaatteiden mukaan sille väestönosalle, jonka museokäynnit edellyttävät erityistä tukea. Esitetään mittarin muuttamista maksuttomien museo- ja tapahtumakäyntien osuudeksi kaikista käynneistä. Lisäksi olisi perusteltua mitata ilmaiskävijäryhmien laajuutta. M31 M33 M41 M51 M52 M53 Huomautamme näyttelytoiminnan monipuolisuuden mittaamisessa ja muidenkin mittareiden kohdalla museon koon määrittelystä vain museotoiminnan kustannusten mukaan. Olisi perusteltua mitata museon toiminnan laajuutta ja monipuolisuutta muutoinkin kuin toimintamenojen kokonaismäärällä. Toimiva yhdistelmäindikaattori ottaisi huomioon museon koota mitattaessa myös kokoelmien laajuuden, henkilöstön kokonaismäärän (htvvuosina), museoiden toimipisteet ja käytössä olevien toimitilojen määrän, museoiden toimintamuotojen moninaisuuden sekä museaalisten palveluiden käyttäjien kokonaismäärän, mieluiten jonkin väestöpohjaa mittaavan alueellisen mittarin mukaan painotettuna. Yleisötapahtumien mittaamisessa tulisi ottaa huomioon myös niiden todellinen käyttäjämäärä. Mittari on onnistunut. Huomautamme kuitenkin, että museo ei tavallisimmin voi vaikuttaa toimitilojensa esteettömyyteen, koska museoiden tilat omistaa ja niitä hallinnoi jokin muu taho. Tämä pätee erityisesti kunnallisiin ja valtiollisiin museoihin. Mittarit ovat onnistuneita. Museo ei itse voi vaikuttaa kokoelmatilausten määrään ja kokoelmalainaustoiminnankin volyymiin vain osittain. Mittari suosii esimerkiksi niitä taidemuseoita, joiden kokoelmiin kuuluvat Suomen taiteen kultakauden klassikot ja asettaa vaikeaan asemaan museot, joiden kokoelmiin kuuluu mm. hankalasti liikuteltavia tai museoissa tyypillisiä esineitä. Mittari on erittäin onnistunut. Vaasan museot huomauttavat myös esitetyn järjestelmän puutteellisuuksista. Museoiden laaja hanketoiminta näkyy vain oman tulonhankinnan mittarissa. Näin museoiden kehittämis- ja pilottihankkeet sekä yhteistyö muiden toimijoiden ja sektorin kanssa jää mittaamatta, vaikka juuri se kertoisi museoiden toiminnan aktiivisuudesta ja vaikuttavuudesta. Ministeriö on informaatio- ja resurssiohjauksellaan kannustanut museoita kiitettävästi yllä kuvattuihin hankkeisiin. Kansainvälisen toiminnan volyymi jää mittaamatta. Esitetty kannustavuusmittaristo ei ota huomioon maakunnallista ja alueellista museotyötä. Toki tähän toimintaan saadaan korotettua valtionosuutta, mutta pidämme perusteltuna etsiä indikaattoreita, jotka mittaavat po. toiminnan volyymiä, laatua ja vaikuttavuutta. Monet museot ovat ministeriön ohjauksessa solmineet Museoviraston kanssa sopimuksen rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin liittyvien viranomaistehtävien työn- ja vastuunjaosta. Maakunnalliseen työhön käytetty resurssi vääristää mittariston tuottamia tuloksia toimintamenojen ja henkilöstömäärän osalta.

7 Tiivistelmänä voidaan esittää, että museot toivovat mittariston mittaavan aidosti museoiden toiminnan laatua, aktiivisuutta ja saavutettavuutta sekä olevan sisäisesti koherentti ja alueellisesti oikeudenmukainen. Museonjohtajina toivomme, että asetettujen tulostavoitteiden toteutumiseen ja sitä kautta valtionosuuteen voisi vaikuttaa museon omin toimenpitein. Nykymuodossaan esitetty järjestelmä asettaa museon johtamiselle suuria haasteita. Kunnioittavasti, Selma Green Vt. museotoimenjohtaja Pohjanmaan museo Pamela Andersson Vs. museonjohtaja Kuntsin modernin taiteen museo Tikanojan taidekoti Selma Green Vt. museotoimenjohtaja I Tf. museidirektör Vaasan kaupunki I Vasa stad Pohjanmaan museo I Österbottens museum PL 3, Vaasa I Pb. 3, Vasa (06) , I

8 PALAUTE Opetus- ja kulttuuriministeriö PL Valtioneuvosto Asia: Toiminnan tuloksellisuus museoiden, teatterien ja orkesterien valtionosuusjärjestelmässä Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti museoille, teattereille ja orkestereille kuulemistilaisuuden koskien valtionosuusjärjestelmän uudistamista toiminnan tuloksellisuuden perusteella. Kuulemistilaisuudessa ao. laitosten edustajat saattoivat antaa palautetta uudistuksesta. Kuulemistilaisuudessa otettiin kantaa mm. prosessin aikatauluun sekä tuloksellisuuden arvioinnissa käytettyihin indikaattoreihin ja mittareihin. Palautetta voi antaa myös kirjallisesti mennessä. Museoiden toiminnan arviointi ja sen liittäminen valtionosuuteen on perusteltua. Toiminnan tuloksellisuuden vaikutus valtionosuuden 3 prosentin osuuteen on psykologinen sekä sanktiona että kannustimena. Positiivisena puolena voidaan kuitenkin pitää sitä, että mittareilla voidaan perustella museotoiminnan ja siihen tarvittavien resurssien kehittämisen painopisteitä esimerkiksi paikallisille päättäjille. Indikaattorit on valittu periaatteessa onnistuneesti. Museoammatillinen henkilöstö, kävijämäärä, toiminnan monipuolisuus ja suunnitelmallinen kokoelmatyö ovat toimintoja, joita museoiden tulee joka tapauksessa kehittää. Indikaattoreissa on kuitenkin sellaisia piirteitä, jotka jo lähtökohtaisesti eriarvoistavat eri museoita. Indikaattoreiden ristiriitaisuus, siis esimerkiksi se painottaako pääsymaksuja vai kävijämäärää, saattaa osoittautua toimivaksi, koska eri museoissa eri vuosina panostetaan tai voidaan panostaa eri osaalueisiin. Indikaattoreissa ei ole myöskään otettu huomioon maakuntamuseoiden maakunnallisen toiminnan vaikutusta kokonaiskustannuksiin ja työpanoksen suuntautumiseen tai asiakasmääriä (paikallismuseot, yhdistykset, kunnat, viranomaistahot jne.). Yksittäisissä indikaattoreissa huomio kiinnittyy seuraaviin seikkoihin: 1.1.Museoammatillisen henkilöstön osuus vakinaisesta henkilöstöstä Museoammatillisen henkilöstön painotus on tarpeellinen, mutta kuinka laskelmassa huomioidaan museoiden toimintaympäristö ja -rakenne sekä niistä Seinäjoen kaupunki Museopalvelut Kauppakatu Seinäjoki P

9 2 johtuvat tarpeet? Museot eivät pyöri pelkästään museoammattilaisten turvin. Esimerkiksi Seinäjoella tarvitaan museonhoitajien tuplamiehitys kahteen toimipisteeseen. Joissakin muissa museoissa toimipisteitä on Seinäjokea enemmän, ja lisäksi saatetaan tarvita salivalvojia ja vartijoita, palveluhenkilöstöä tekemään tuloja jne. Myös kiinteistönhoidon, laitoshuollon ja toimistotyön tekijöitä tarvitaan. Periaatteessa esimerkiksi Seinäjoella tarvittaisiin kiinteistönhoitoon lisäväkeä, sillä yhdellä museomestarilla on nyt vastattavana sekä näyttelyt että 45 vanhaa museorakennusta. Vakinainen henkilöstö on toiminnan pitkäjänteisyyden edellytys, mutta toisaalta myös määräaikaisilla museoammattilaisilla voidaan parantaa ja tehostaa toiminnan laatua. Määräaikaisia palkataan joko museoiden omalla tai hankerahoituksella. Näin ollen, voisiko määräaikainen museoammatillinen henkilöstö olla myös mukana laskelmissa? Ammattimuseot tarjoavat myös tärkeitä harjoittelu- ja työpaikkoja museoalan opiskelijoille. Esimerkiksi Seinäjoella museoiden kesätyöntekijät (5 x 3,5 kk) ovat museoalan opiskelijoita, ja heille annetaan asiakaspalvelutehtävien ohessa myös museo-opetukseen, kokoelma- ja näyttelytoimintaan liittyviä töitä. Parhaissa tapauksissa hyöty on molemminpuolista. Työntekijä saa tärkeää oppia ja museo ajankohtaista tietoa ja taitoa sekä uusia ideoita. Museoiden tekemä koulutustyö (museoharjoittelu) olisi hyvä ottaa huomioon joko laskelmissa tai jossain muussa yhteydessä. 1.2.Omat tulot Omien tulojen hankinta liittyy kaikkiin muihin mittareihin. Laadukkaita palveluja, joilla voidaan hankkia tuloja, ei voi tuottaa ilman tarvittavaa henkilöstöä, toimintaympäristöä, sisältöjä, potentiaalisia asiakkaita jne. siis kysyntää ja tarjontaa. Vaikka henkilöstö olisi innovatiivista ja ahkeraa, palvelut tuotettaisiin tehokkaasti ja laadukkaasti ja tuotetut palvelut olisivat itsessään laadukkaita, Törnävän museoalueen kaltainen kohde ei ole yhtä vetovoimainen ja moninaisia mahdollisuuksia tarjoava kuin esimerkiksi Kotkan Wellamo. Pääsymaksupolitiikka on ristiriitainen. Usein pääsymaksut ovat tulonlähteenä pienessä roolissa, mutta niitä tulee yrittää hankkia. Toisaalta museoiden tulisi olla kaikkien saavutettavissa, mutta pääsymaksut, pienetkin, voivat muodostua monelle museovierailun esteeksi. Hankerahoituksella saadaan tehtyä usein sellaista kehitys- ja lisätyötä, jota perusrahoituksella ei ehditä tai pystytä. Hankerahoista kilpailevat kuitenkin kaikki, ja voitot kerääntyvät usein niille, joilla on jo muutenkin mahdollisuus suunnitella, kehittää ja käynnistää. Eri alueilla on myös erilaisia paikallisia rahoituksia. Joillakin alueilla jaetaan muutamien satasten, joillakin muutamien tuhansien, jopa kymmenien tuhansien avustuksia.

10 3 Museoiden hankerahoja, jotka voidaan kohdistaa perustöiden (inventointi, luettelointi, konservointi, järjestelytyöt, tutkimus) tekemiseen olisi saatava lisää. Kaikki museot eivät ole saaneet perustöitään sille tasolle, että niissä voitaisiin keskittyä uusiin medioihin, nykykulttuurin tallennukseen, museoopetuksen, uusien palvelukonseptien kehittämiseen jne. Huomattavaa on myös se, että verrattuna esimerkiksi kirjastoihin, museoiden digitointiavustukset ovat olleet suhteettoman pieniä työn vaativuuteen ja laajuuteen nähden. 2.1.Kävijämäärä Kävijämäärät kertovat toki museoiden kiinnostavuudesta, mutta eivät suoraan museopalvelun tai museokäynnin laadusta tai erilaisten kävijäryhmien saavuttamisesta. Voidaanko asiakastyytyväisyyttä ylipäänsä mitata yksiselitteisesti? Kävijämäärään vaikuttavat myös museon sijainti, siis fyysinen saavutettavuus sekä väestöpohja ja potentiaalisesti saavutettavissa oleva kävijäkunta. Miten museoiden sijaintikunnan ja lähialueen koko, väestöpohja, demografia, sosiaalinen jakauma ja liikenneyhteydet otetaan huomioon? Entä matkailuvirrat, joita esimerkiksi Helsingissä on aivan toisella tavalla kuin Seinäjoella tai vaikkapa Kajaanissa? Keskustassa, muiden palvelujen joukossa museoonkin on helpompi piipahtaa. Jos museokäyntiä varten tarvitsee auto- tai linja-autokyytiä, kynnys lähteä museoon on jo suurempi. Tämä pätee niin aikuisväestöön kuin etenkin koulu- ja päiväkotiryhmiin. Kilpailu koulukuljetuksiin varatuista määrärahoista on suuri, ja matkojen yhdistäminen tai monikohteinen yhteistyö on useimmiten vaikea toteuttaa. Kävijämäärän sijaan on ilmeisesti ruvettu käyttämään termiä asiakasmäärä? Museon kävijöitä ovat muutkin kuin näyttelyvieraat ja yleisötyöhön osallistujat. Yksityiset ihmiset, yhdistykset, kunnat ja yritykset kysyvät aineistoja, tietoja, neuvoja ja selvityksiä joko museossa vieraillen, puhelimitse tai sähköpostitse. Miten museon tietopalvelun asiakkaat voidaan laskea mukaan? Ne eivät tule huomioiduksi pelkästään aineistolainojen ja tilausten kohdalla, sillä kaikki asiakastyö ei aina johda tilauksiin. Entä maakunnallisen työn asiakkaat, asiakaskäynnit jne.? Maakuntamuseoiden henkilökunta tekee runsaasti neuvonta- ja tarkastusmatkoja museaaliseen toimintaan ja korjausrakentamiseen liittyen Kävijämäärä suhteessa näyttelyiden määrään 2.3.Museon avoinnaolotunnit Säännöllinen aukiolo on luonnollisesti edellytys museon saavutettavuudelle, mutta voidaanko siihen liittää jotenkin myös aukioloaikojen ulkopuolella

11 4 vierailleiden ryhmien ajat? Esimerkiksi Seinäjoella on koettu toimivaksi systeemiksi se, että etenkin koulu- ja päiväkotiryhmiä otetaan museoon aukioloaikojen ulkopuolella Yleisötyö Yleisötyöstä puhutaan tänä päivänä paljon. Voisi olla hyödyllistä avata ja määritellä käsitettä tarkemminkin. Eri museot, muut kulttuurilaitokset, työntekijät, asiakkaat jne. saattavat käsittää termin eri tavoin Näyttelytoiminnan monipuolisuus Kuulemistilaisuuden oheismateriaalissa tämän mittarin laskennassa käytetään yhteisnäyttelyiden määrää ja painokertoimet on annettu yhteistyönäyttelyille, muiden tuottamille, kiertonäyttelyille ja ulkomaille tehdyille näyttelyille. Pitäisikö olla näyttelyiden yhteismäärä? Mittarin kuvauksesta puuttuu omat näyttelyt, vaikkakin ko. kohta on vuoden 2012 toimintaa koskevassa kyselyssä. Ja eikö omaa tuotantoa olevien näyttelyiden painokerroin pitäisi olla kaikkein suurin? Kuinka otetaan huomioon näyttelytoimintaan käytettävissä olevan henkilöstön määrä? Museo, jossa yksi amanuenssi vastaa sekä näyttelyistä että museoopetuksesta, ei pysty tuottamaan samalla tavalla näyttelyitä kuin museo, jossa näyttelyhenkilöstöä on enemmän. Toisaalta myös maakunnallista työtä tekevä henkilöstö vaikuttaa tähän laskelmaan toimintamenojen kautta, eikä se kuitenkaan ole käytettävissä museon omaan näyttelytoimintaan. Entä käytettävissä oleva tila? Törnävällä vaihtuvien näyttelyiden tila on vaatimaton, vain 140 neliömetriä ja erittäin matala, mikä vaikuttaa näyttelyiden laajuuteen, rakenteisiin yms. Sk-museossa ei ole lainkaan vaihtuvien näyttelyiden tilaa, mutta niitä rakennetaan epätoivoisesti kokoustilaan. Pitäisikö näyttelytoiminnassa huomioida myös perusnäyttelyt? Esimerkiksi Seinäjoella on sen historiallisesta kehityksestä johtuen runsaasti perusnäyttelyitä, lukuisissa eri museorakennuksissa, joissa ei voi harjoittaa vaihtuvien näyttelyiden toimintaa. Näyttelyt ovat historiallisia, kansatieteellisiä ja luonnontieteellisiä. Perusnäyttelyiden valmistelutyöt myös sitovat henkilökuntaa. Niihin tehdään työtä vuosia, jolloin vaihtuvat näyttelyt ja muu toiminta jää usein vähemmälle. Ne ovat myös esillä vuosia Esteettömyys Kuinka huomioidaan se, että vaikka tahtoa ja näkemystä olisi, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat museorakennukset ja tietynlaiset fyysiset

12 5 miljööt eivät mahdollista esteettömyyden parantamista? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin, vuotta vanhoihin hirsi- tai kivirakennuksiin ei voi välttämättä voi tehdä hissejä, invaluiskia, yms. Kerroksia ei voi poistaa, sokkeloista huonejärjestystä muuttaa ja ahtaita, jyrkkiä portaikkoja leventää. Rakennuksia ei myöskään voi siirtää alkuperäisiltä paikoiltaan, vaikka se saavutettavuuden vuoksi olisikin tarpeen Kokoelmatoiminnan laatu 5.2. Kokoelmalainojen ja tilausten määrä Kokoelmalainat ja tilaukset riippuvat muiden museoiden ja tahojen tutkimusja näyttelyohjelmasta, johon toiset museot eivät voi juurikaan vaikuttaa, lukuun ottamatta yhteistyöhankkeita. Kappalemäärä mittaustapana sisältää myös heikkouksia. Johonkin näyttelyyn voi mennä 40 kuvaa, 36 pientä sormustinta, yksi iso leikkuupuimuri tai kolme maalausta 1800-luvulta. Yksittäisen lainaesineen merkitys voi olla suurempi kuin lukumäärältään isomman lainan. Ja kuinka lainatoimintaan käytetty työpanos huomioidaan? Työmäärältään niiden saattaminen lainakuntoon voi olla hyvinkin erilainen. Mittarista puuttuu kokonaan kokoelmien käyttö omassa toiminnassa, mikä on todennäköisesti kokoelmien ensisijainen käyttökohde suurella osalla museoita Kokoelmatyön määrä 5.5. Maakunnallinen toiminta? Pitäisikö maakunnallisen työn menot eriyttää laskennasta? Pitäisikö maakunnalliselle työlle luoda omat mittarit? Seinäjoella Susanna Tyrväinen museotoimenjohtaja

13 Muusikkojen liiton lausuma museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusjärjestelmän kehittämisestä Keskustelutilaisuudessa esitelty malli valtionosuusjärjestelmän kehittämisestä ei kokonaisuutena ottaen vastaa käsitystämme järkevästä VOSjärjestelmän kehittämisestä. Tuloksellisuutta mittaamaan tarkoitetun mittariston mekanismit ja matematiikka ovat toisarvoisia kysymyksiä siihen verrattuna, mihin mittariston käyttö todellisuudessa toimijoita kannustaisi. Esitetyn järjestelmän ongelmat ovat nimenomaan sillä alueella. Seuraavassa keskitytään nimenomaan orkesterien näkökulmaan. Lähtökohtaisesti esitys merkitsisi varsinkin muutosvaiheessa nykytilaan verrattuna pikemminkin rangaistusjärjestelmää, jossa rangaistusta voi lieventää toimimalla tavalla, johon järjestelmä kannustaa. Pyrkimys luoda homogeeninen mittaristo on sinänsä ymmärrettävä, mutta esitetyin tavoin toteutettuna se luo kohtuutonta eriarvoisuutta erilaisissa toimintaympäristöissä hyvin erikokoisina toimiville orkestereille. On eri asia operoida 100-jäsenisellä orkesterilla pääkaupungissa kuin 10-henkisellä runkoorkesterilla vaikkapa Seinäjoella. Yhteismitalliset mittarit eivät soveltuisi kumpaankin tilanteeseen oikeudenmukaisesti. On syytä pelätä, että orkesterien ydintoiminta ja tuen keskeisin kohde - korkeatasoinen taiteellinen toiminta - vaarantuu kun esitettyä mittaristoa ryhdyttäisiin seuraamaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tuloksellisuusjärjestelmä olisi helpompi hyväksyä, jos toimijat voisivat aidosti sen perusteella saada tukitasoaan korotettua ja siten saada enemmän varoja myös perustoimintaansa. Nyt on vaarana, että kehittämisen ja mittaroinnin nimissä kannustetaan näennäistoimintaan ja kikkailuun. Toiminnan monipuolisuus on myönteinen arvo, johon järjestelmän tulee sinänsä kannustaa. Toimintaa pitäisi kuitenkin pyrkiä tarkastelemaan tapauskohtaisemmin, jokaisen toimijan erilaisista lähtökohdista käsin. Raportin toimenpiteet eivät edistä orkesterien toimintaedellytysten kehittämistä yleisellä tasolla. Laatu on kriteeristössä jäänyt sivurooliin, varsinkin sisällöllinen laatu ja tekemisen substanssi. Mittarit eivät palkitse taiteellisesta tasosta tai laadusta, mistä seuraa, että sitä ei kannata esitetyn järjestelmän puitteissa tavoitella. Myös diversiteetti on uhattuna. Suomen orkestereille laaditaan nyt kilpajuoksun säännöt, joilla niitä kannustetaan yhdenmukaisuuteen alueellisten ja omintakeisten orkesteriprofiilierojen kustannuksella. Ei ole sopusoinnussa moniarvoisen ja riippumattoman taiteen ja kulttuurin arvomaailman kanssa, että taloudellinen ohjausjärjestelmä pyrkii vaikuttamaan siihen, millaista taidetta pitäisi tehdä. Nyt esitetyt mittarit ovat kuitenkin omiaan

14 viemään kehitystä juuri siihen suuntaan. Taiteen tekijät joutuvat uimaan vastavirtaan voidakseen tehdä sisältöjä taiteen omilla ehdoilla, ja järjestelmä rankaisee siitä taloudellisesti. Yksityiskohtaisempia kommentteja mittaristosta: Mittari Alan koulutuksen saaneen tai muuten pätevöityneen taiteellisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä Tämä ajaa erikokoiset yksiköt eriarvoiseen asemaan, koska pienelläkin toimijalla on oltava keskeiset hallintohenkilöt Omien tulojen määrä suhteessa toimintamenoihin Hyvin tuottavat konsertit eivät välttämättä ole taiteellisesti merkittäviä. Myös ympäristön sosiaalinen ja taloudellinen rakenne vaikuttaa. Mittari ei kannusta taiteellisen tason vaan kaupallisuuden kehittämiseen. Mittari Kävijämäärä suhteessa toimintamenoihin Tässä on sama ongelma kuin edellisessä kohdassa. Kunnianhimoinen pyrkimys kiinnostavan/harvinaisen/ vaikean ohjelmiston tuottamiseen ei välttämättä korreloi positiivisesti yleisömäärän kanssa. Tämän indikaattorin palkitsema musikaali-, ikivihreä- yms. ohjelmisto on helposti ristiriidassa taiteellisen tason ja taiteellisen kunnianhimon kanssa. Harvoin se myöskään kehittää orkesteria Kävijämäärä suhteessa esityskertoihin Pienellä paikkakunnalla suhde muodostuu aina varsin epäedulliseksi. Myös puuttuva riittävän iso konserttisali asettaa tietyt toimijat eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi kaupungin tuen leikkaamisesta johtuva konserttien vähentäminen näkyy tehottomuutena toiminnassa. Mittari Säännöllisesti käytössä olevan esitystilan ulkopuolella toteutettujen konserttien esityskertojen ja muiden esiintymisten määrä suhteessa kaikkien konserttien esityskertojen ja muiden esiintymisten määrään. Jos paikkakunnalla on panostettu asianmukaisiin esiintymistiloihin joissa toiminta on vakiintunutta ja joihin yleisön on helppo tulla, ei ole välttämättä järkevää esiintyä tiloissa joita ei ole tarkoitettu musiikkia tai esittämistä varten. Liikkuminen vain liikkumisen mittareita tyydyttääkseen ei ole tehokasta ja järkevää.

15 Toimijat joiden toiminnan luonne on koko maan kattavaa eikä paikallista, hyötyy tästä perusteettomasti Yhteistyössä toteutettujen esityskertojen määrä suhteessa kaikkien konserttien esityskertojen ja muiden esiintymisten kokonaismäärään Yhteistyön edellytykset ovat kovin erilaiset. Paikkakunnan mieskuoron kanssa tehty yhteistyö ei välttämättä ole sitä mitä varten orkesteri on perustettu Kotimaisten ja ulkomaisten kantaesitysten määrä Kantaesitysten määrä ei mittaa laatua eikä teosten laatua lainkaan. Esimerkiksi huonojen teosten esittäminen ei nosta taiteellista tasoa. Myöskään kantaesitettävät teokset eivät ole yhteismitallisia, joten tätäkin kriteeriä voidaan käyttää väärin pisteiden keräämisessä. Esimerkiksi uuden tangosävellyksen ja tunnin mittaisen sinfonian kantaesitykset ovat täysin eri luokan ponnistuksia. Joidenkin orkesterien toiminnan fokus ei kerta kaikkiaan sovellu tällaisen mittarin käyttämiseen (esimerkiksi Helsingin barokkiorkesteri). Lisäksi pienet kokoonpanot ovat aivan eri asemassa tämän mittarin suhteen kuin suuremmat ja varakkaammat orkesterit. Yhteenveto Kuten edellä ilmenee, ei orkestereille voida asettaa niin tasapäistäviä tehokkuusmittareita kuin nyt on esitetty. Mittaristo suosisi tietynlaisia orkestereita, vaikka niiden suosimiseen ei objektiivisesti ottaen ole perusteita. On syytä tarkkaan harkita, mihin orkestereita pitäisi kannustaa. Orkesteritoiminta on satoja vuosia vanhaa, ja sen evoluutio ei ole tapahtunut sattumalta tai ilman perusteita. Kun taiteen tekemistä lähdetään kannustamaan johonkin, olisi perusteellisen mietinnän paikka arvioida, mitkä ovat todella tavoiteltavia asioita ja kehityskohteita. Ehdotetut kannustimet osuvat taiteen sisältöön, kuitenkaan kannustamatta taiteellisen tason jatkuvaan kohottamiseen. Tarkasteltaessa esimerkkilaskelmien mukaan tehtyjä kaavioita ei voi olla kiinnittämättä huomiota siihen, että kymmenen eniten pisteitä saaneen orkesterin joukossa vain puolet tarjoaa päätoimista työtä muusikoilleen ja huolehtii työnantajavastuustaan täysimääräisesti. Erittäin kevyellä kulurakenteella on helppoa olla kustannustehokas. Tällaiseen toimintatapaan ei varsinkaan kunnallista työnantajaa pidä kannustaa. Helsingissä, Suomen Muusikkojen Liitto ry Ahti Vänttinen puheenjohtaja

16

17

18

19

20

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen kulttuuriympäristön vaalimisessa muiden toimijoiden kanssa: yhteistyösopimuksen toteuttaminen nykytasolla

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Oman erikoisalan museo- ja tallennustoiminnan kehittäminen valtakunnallisesti 2. Oman erikoisalan museoiden keskinäisestä yhteistoiminnasta

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arvioinnista Vauhtia kulttuuriin! 12.1.2012, Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arviointi Peruspalveluiden arviointi on aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 :n 2

Lisätiedot

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan.

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan. Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kokoelmien saavutettavuuden lisääminen 2. Valtakunnallisen tallennusyhteistyön toteutuminen TAKO -verkostossa 3. Tutkimustoiminnan edistäminen

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Miten valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää -kyselyn tuloksia. Graafeja työskentelyn tueksi ja syksylle 2016 Helena Mustikainen / MG

Miten valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää -kyselyn tuloksia. Graafeja työskentelyn tueksi ja syksylle 2016 Helena Mustikainen / MG Miten valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää -kyselyn tuloksia Graafeja työskentelyn tueksi.. ja syksylle Helena Mustikainen / MG Miten valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää -kysely Kysely lähetettiin

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö 31.10.2014 Tuottavuus tuloksellisuuden edistäjänä Tuottavuuden parantaminen on tärkeää

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja koulutustarjonnan mitoitus sopimuksissa Johtaja Hannu Sirén Opetusministeriö Koulutus-

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä

Ajankohtaista ministeriöstä Ajankohtaista ministeriöstä Maakuntamuseoiden, aluetaidemuseoiden ja valtakunnallisten erikoismuseoiden johtajien tapaaminen 18.3.2015 Mirva Mattila Esityksen sisältö Kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi museolain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi museolakia. Laissa tarkistettaisiin museon valtionosuuden saamisen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset KOTA-AMKOTA seminaari 13.-14.11.2008 Helsingin yliopisto Erikoistutkija Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Asettamispäätös OKM/42/040/2016

Asettamispäätös OKM/42/040/2016 Asettamispäätös OKM/42/040/2016 25.8.2016 Muusikko Jaakko Kuusisto Asia Työryhmän asettaminen Opetus- ja kulttuuriministeriä on tänään asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ehdotus museoiden,

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET 2017-2018 Taide- ja kulttuuriavustukset Kehittämisavustukset Taide- ja kulttuuripalkinnot Helsingin kulttuuripalkinto Helsingin

Lisätiedot

Ryhmä. Pistemäärä yht. Mittariarvo. Museo

Ryhmä. Pistemäärä yht. Mittariarvo. Museo t Alaraja: % Min: 38.87 3.7 4.4 67 99 Tuloksellisuus Yläraja: 9 % Max: 8 8 8.66 3859 4 kulmakerroin.5..5 8 4 Max. pistemäärä: 6 M - M Omien tulojen M Kävijät / M3 n M Kävijämäärä max: ammatillinen osuus

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 2338/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 2338/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 16 16.2.2016 67 Asianro 2338/10.03.02/2014 Kuopion museon peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen Päätöshistoria

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Megatrendit ja kulttuurialan muutos Työpajan purku

Megatrendit ja kulttuurialan muutos Työpajan purku Megatrendit ja kulttuurialan muutos 3.6.2016 Työpajan purku Osallistujattila 2025 Ilmoittautuneita 175 kpl Ilmoittautuneet aloittain: Museoala Orkesterit Teatterit Muut Ryhmätöiden lm. 20+1 kpl ks. dokumentointi

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 6 Kainuu 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 6.1. KAINUU Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 7 kpl Kainuun maakuntaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri Vastausaika 12-02-2013 13:30:16 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017 Sivistystoimiala Palvelualue: Lukiokoulutus Sopimuksen tarkoitus: Tällä operatiivisella sopimuksella toimialajohtaja ja palvelualuejohtaja sopivat kasvatus- ja opetuslautakunnan

Lisätiedot

Nuorisolakiuudistus. Diasarja on julkinen 15.4.2014 alkaen. 27. maaliskuuta 2014 Nuorisoyksikkö 1

Nuorisolakiuudistus. Diasarja on julkinen 15.4.2014 alkaen. 27. maaliskuuta 2014 Nuorisoyksikkö 1 Nuorisolakiuudistus Diasarja on julkinen 15.4. alkaen 27. maaliskuuta Nuorisoyksikkö 1 Nuorisolain uudistus kahden hallituksen rajapinnassa ajallisesti, tavoitteena se, että lakiuudistus ja LANUKE tulisivat

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Palvelu: Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen

Palvelu: Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen KULTTUURILAUTAKUNTA JA 77 Toimiala: Sivistyspalvelukeskus/osasto Palvelu: palvelut Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen talot ja -keskukset talot/-keskukset, käynnit kpl 278291 308889 220000 220000 100 71

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Joensuun kaupungin strategiaa Rajaton tulevaisuus toteutetaan elämänkaaren mukaisilla palveluohjelmilla. Työikäisten palveluohjelmassa on yhtenä

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 5.11.2013 Intendentti Hannu Häkkinen Museoviraston kuvakokoelmat

Lisätiedot

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Risto Hakomäki Tutkija Suomen kansallismuseo Kokoelma- ja tutkimusyksikkö MUSEOVIRASTO Taustaa Museoalan asiantuntijaseminaari,

Lisätiedot

TAKO-verkoston toimintavuosi ja tulevaisuuden strategia. Johanna Lehto-Vahtera TAKO-seminaari

TAKO-verkoston toimintavuosi ja tulevaisuuden strategia. Johanna Lehto-Vahtera TAKO-seminaari TAKO-verkoston toimintavuosi ja tulevaisuuden strategia Johanna Lehto-Vahtera TAKO-seminaari 8.2.2017 Vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu aidosti kaikille Kulttuuriperinnön säilyttäminen on kaikkien asia

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriö/ yliopistoyksikkö VOKKE-projektin seminaari Helsinki, 7.9.2004 1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Tutkintojen uudistustyö käynnistyi kasvatusalalla

Lisätiedot

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3. Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.2014 Satakunnan Museon tehtävä ja vastuualue Satakunnan

Lisätiedot

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki Esityksen sisältö Terveyden määritelmä Avainasiakkuudet Kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 8 Keski-Pohjanmaa 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 8.1. KESKI-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Kulttuurin toimintaavustusten arviointikriteerien uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu 1 Avustusuudistuksen vaiheet 2013-2014 (sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta) Touko-kesäkuu Kysely yhdistyksille

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Korkeakoulujen laskentatoimen tila -tutkimuksen välituloksia. Jukka Pellinen Jyväskylän yliopisto

Korkeakoulujen laskentatoimen tila -tutkimuksen välituloksia. Jukka Pellinen Jyväskylän yliopisto Korkeakoulujen laskentatoimen tila -tutkimuksen välituloksia Jukka Pellinen Jyväskylän yliopisto 25.11.2016 Tavoite Kuvailla korkeakoulujen johdon laskentatoimen käytäntöjä kattavasti Tutkimusaineisto

Lisätiedot

00531 HELSINKI 040 348 7766. Laitostyyppi Museo Teatteri Orkesteri

00531 HELSINKI 040 348 7766. Laitostyyppi Museo Teatteri Orkesteri ILMOITUS KÄYTTÖKUSTANNUKSISTA JA SUORITTEISTA VUONNA 2010 MUSEOT, TEATTERIT JA ORKESTERIT OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PL 380 Faksi 00531 HELSINKI 040 348 7766 Laitostyyppi Museo Teatteri

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Kuntaliiton kysely hallitusohjelmasta kuntajohtajille

Kuntaliiton kysely hallitusohjelmasta kuntajohtajille Kuntaliiton kysely hallitusohjelmasta kuntajohtajille Tulokset 26.8.2015 Kyselyyn vastasi 131 kuntajohtajaa, vastausprosentti 43,5 %. Kysely toteutettiin elokuussa 2015 sähköisenä kyselynä. Hallitusohjelmakyselyyn

Lisätiedot

- STUL Riikka Liedes - Talotekniikkateollisuus Juhani Hyvärinen

- STUL Riikka Liedes - Talotekniikkateollisuus Juhani Hyvärinen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muuttamisen kuulemistilaisuus - Rakennusautomaation kommenttipuheenvuoro - STUL Riikka Liedes - Talotekniikkateollisuus Juhani Hyvärinen 1 Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien

Lisätiedot

Suunnitelma. Joensuun taidemuseon alueellisesta toiminnasta 2014-2017. Joensuun kaupunki / Joensuun taidemuseo Kirkkokatu 23, 80100 Joensuu

Suunnitelma. Joensuun taidemuseon alueellisesta toiminnasta 2014-2017. Joensuun kaupunki / Joensuun taidemuseo Kirkkokatu 23, 80100 Joensuu Suunnitelma Joensuun taidemuseon alueellisesta toiminnasta 2014-2017 I Johdanto Aluetaidemuseon toiminta-ajatus ja yleiskatsaus toimintaan Joensuun taidemuseo tehtävänä on museolain ja asetusten mukaisesti

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin vastaus 1(6) LAUSUNTOKYSYMYKSET: JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHIT- TÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI

Karkkilan kaupungin vastaus 1(6) LAUSUNTOKYSYMYKSET: JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHIT- TÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI Karkkilan kaupungin vastaus 1(6) LAUSUNTOKYSYMYKSET: JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHIT- TÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI Yhteisen asiakaspalvelun järjestäminen ja siinä tarjottavat palvelut Kysymys 1

Lisätiedot

Guggenheim Helsinki. Ritva Viljanen Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja. Helsingin kaupunki Kaupunginkanslia

Guggenheim Helsinki. Ritva Viljanen Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja. Helsingin kaupunki Kaupunginkanslia Guggenheim Helsinki Ritva Viljanen Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja 2.11.2016 Alkuperäinen ehdotus (2012) Kustannukset Selvitys-, suunnittelu- ja perustamiskustannukset 12,6 milj. euroa * Investointimenot

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille

Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille Kannattaako yrittää? Varsinais-Suomen maakuntakirjasto on laatimassa yhteistyössä verkostonsa kanssa uusia visioita maakunnan, Vaskin

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot