Esimerkki uudistuksen kannustavuudesta:
|
|
- Toivo Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2
3 Museoita, teattereita ja orkestereita kannustetaan panostamaan laadukkaaseen ja monipuoliseen toimintaan, joka on mahdollisimman laajan kävijäkunnan saatavilla ja saavutettavissa Esimerkki uudistuksen kannustavuudesta: Koekyselyn pohjalta Jyväskylän taidemuseon saama valtionosuus laskisi, mikä osoittaisi että museon toiminta ei ole ollut riittävän laadukasta ja monipuolista vuonna Todellisuus on kuitenkin toista maata: tuona vuonna museo sai päätökseen monivuotisen tutkimus ja näyttelyhankkeen, Tunne maisema. Oloissamme monella tapaa ainutlaatuinen näyttely keräsi ennätysmäärän kävijöitä, ennätysmäärän pääsymaksutuloja runsaista ilmaiskäynneistä huolimatta sekä toi tuloja myös museokauppaan ja sai runsaasti kiittävää asiakaspalautetta. Näyttelyyn liittyvä kirja palkittiin vuoden 2012 museojulkaisuna. Näyttelyn yhteydessä avattiin myös samanniminen verkkonäyttely sekä Ootko maisemissa verkkotehtävät, jotka on tarkoitettu peruskoulun 1-9 luokkalaisille. Myös verkkoaineistoista on tullut kiittävää palautetta jopa opetushallitusta myöten. Sivut ovat edelleen käytössä ja kehittyvät jatkossakin. Tunne maisema - hankkeen myötä on syntynyt yhteydenottoja, yhteistyökuvioita, uusia hankkeita ja kontakteja, jotka kertovat hyvin tehdystä työstä ja sen vaikuttavuudesta. Mm. tätä taustaa vos-uudistus kohtelisi kaltoin Jyväskylän taidemuseota. Taidemuseoiden saamat pistemäärät ja vastaavat uudistuksen mukaiset vos-osuudet ovat kauttaaltaan ihmetystä ja suurta huolta herättäviä. Käsittämättömiä. Jyväskylän museopalveluihin kuuluu kolme museota: Jyväskylän taidemuseo, Keski-Suomen museo ja Suomen käsityön museo. Jokaisen toimintaa ja taloutta tuntevana museokohtaiset erot vaikuttavat kovin hämäriltä ja - vertailukelvottomilta. Hämmennys ja hämäryys vain lisääntyy, jos vertailua laajentaa muiden ja varsinkin huippuarvoja saaneiden museoiden arvoihin. Näillä resursseilla me emme voi olla enää yhtään parempia. Jos uudistus toteutetaan tältä pohjalta, sitä ei pidä perustella palkitsemisella laadukkaasta toiminnasta. Parhain terveisin Päivimarjut Raippalinna museotoimenjohtaja Jyväskylän taidemuseo PL Jyväskylä
4 Tervehdys, Olen se "ainoa käsi", joka kohosi tänään kuulemistilaisuudessa myönteisenä vastauksena, kun kysyttiin tulisiko ehdotettu tekniikka ottaa käyttöön ja pohjaksi valtionosuuksia määriteltäessä. Tilaisuudessa kuultiin kymmeniä parannusehdotuksia ja katsoin ministeriön saaneen riittävässä määrin oivallisia ajatuksia järjestelmän kehittämiseksi lisäämättä niihin omia toiveita. Hyödyllisessä ja hyvin järjestetyssä tilaisuudessa kuultiin käytännössä pelkästään sellaisia ajatuksia ja ehdotuksia, joissa katsottiin asia yhden yhteisön näkökulmasta eli toivottiin jatkossa sellaisia painotuksia, jotka toisivat tulevaisuudessa juuri kyseiselle yhteisölle lisää valtionosuutta eli rahaa. Tämä on tietenkin inhimmillistä ja ymmärrettävää. Kuitenkin kyseessä on ns. nollapeli, joten lisäys yhden kohdalla aiheuttaa suoraan tai välillisesti vähennyksen toisen kohdalla. Kokonaismääräraha muodostuu tunnetulla tavalla eikä sen kasvattamiseen läsnä olleella joukolla ole mahdollisuuksia eikä sellaisia esityksiä tehtykään. Uskon, että ministeriö osaa poimia tärkeimmät huomiot seuraavaan versioon. Edustin tilaisuudessa Panssarimuseota, jonka kohdalla pelikortteja on mitä ilmeisemmin vähemmän kuin muilla. Teatterit, orkesterit ja monet museot ajavat kansallisen painoarvon kannalta ohi niin vasemmalta kuin oikealta. Panssarimuseo perustettiin vuonna 1961, kun Puolustusvoimat päätti romuttaa ja siirtää metalliteollisuuden raaka-aineeksi kaikki vanhentuneet sotakoneet. Alan historiaihmiset taas halusivat pelastaa jälkipolville kaluston, johon kuului lukuisia harvinaisuuksia, maailmanlaajuisestikin. Taloudellisesti hanke näytti olevan tuhoon tuomittu. Perinnekillan ja yksityisin varoin otettiin vastuu valtion edelleenkin omistaman kaluston säilyttämisestä ja kunnostamisesta. Vetovastuun siirryttyä Panssarimuseosäätiölle museolle on saatu lisävaroja valtionosuuden muodossa. Se on otettu vastaan kiitollisena ja on ollut tervetullut lisä aina kun sitä on saatu oman talkootyön jatkeeksi. Kirjoitin tämän viestin, jottei vähäisen sivusektorin osuus jäisi vaille huomiota. Hyvää alkavaa kevätkautta toivottaen Kari J Talvitie VTM, Panssarimuseosäätiön edustajana Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys hallituksen varapuheenjohtaja Puhelin
5 Opetus- ja kulttuuriministeriön kuulemistilaisuus Toiminnan tuloksellisuus museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusjärjestelmässä Vaasan kaupungin museonjohtajat kiittävät ministeriötä mahdollisuudesta kommentoida valtionosuusjärjestelmän muutosta. Erityistä kiitosta ansaitsee lain valmistelun avoimuus sekä onnistunut tiedottaminen museoalan tilaisuuksissa sekä muutoinkin yhteistyössä Suomen Museoliiton kanssa. Koemme tiedonkulun erittäin onnistuneeksi. Valtionosuusjärjestelmän kannustavuuden kehittäminen sekä tuottavuuden palkitseminen ovat kannatettavia tavoitteita, jotka museonjohtajina voimme allekirjoittaa. Valtionosuusjärjestelmän rakenteelliset muutokset ovat myös tarpeen, erityisesti tilanteessa, jossa museoiden valtionosuuteen käytettävä määräraha ei ainakaan kasva ja jossa Kansallisgallerian säätiöittäminen asettaa lisäpaineita rahoitukselle. Järjestelmän parantaminen on museoiden etu. Edellä esitetystä huolimatta haluamme esittää huolen siitä, että museoiden toiminnan tuloksellisuutta mittaava järjestelmä ei nykymuodossaan tue muutokselle asetettuja tavoitteita. Tuloksellisuuden indikaattorit eivät mittaa toiminnan laatua ja aktiivisuuttakin vain osin. Lisäksi järjestelmän sisäisten ristiriitaisuuksien voi olettaa haittaavan käytännön museotyötä ja toimivan uudistukselle asetettuja tavoitteita vastaan. Vaasan museot haluavat kiinnittää huomioita kuulemistilaisuudessa esitellyn mittariston vaikutuksiin museoiden toiminnalle ja johtamiselle. Alla on eritelty tulosrahoitukseen liittyvien mittareiden toimivuutta käytännön museotyössä. M11 M12 M21 Museoammatillisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä on sinänsä hyvä mittari. Nykyisen ja uudenkin valtionosuusjärjestelmän määritelmä museoammatillisesta henkilöstä on kuitenkin kannustanut museoita palkkaamaan moniammatillisten osaajien sijasta liian yksipuolisesti oman toimialansa koulutuksen saanutta henkilökuntaa. Näin museoissa myös muita kuin museoammatillisia tehtäviä hoitavat museoalan maisterit. Esitetään lisättäväksi muutoin pätevöityneen henkilöstön osuus, kuten teattereiden ja orkestereiden kohdalla. Mittari onnistuu todennäköisesti mittaamaan museon aktiivisuutta omassa tulonhankinnassa. Se on sinänsä ristiriidassa ilmaiskävijöiden osuuden korostamisen kanssa, koska museoiden oma tulonhankinta muodostuu suurelta osin pääsymaksuista. Kävijämäärän mittaamisessa esitetään otettavaksi käyttöön museon sijaintialueen väestöpohjaa mittaava taustaindikaattori. Kävijöiden mittaaminen ainoastaan museorakennuksessa on ristiriidassa saavutettavuuden tavoitteen kanssa, kun museot siirtävät toimintaansa rakennustensa lisäksi niiden ulkopuolelle. Lisäksi esitetään, että opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa museokentän kipupisteeksi muodostuneen kävijätilastoinnin ohjeistusta ja seurantaa. M22b M23b Kuten yllä. Maksuttomien avoinnaolotuntien suhde kaikkiin avoinnaolotunteihin on epärelevantti ja harhaanjohtava mittari. Erityisesti pienet museot pyrkivät palvelemaan paikallisia toimijoita avaamalla ovensa ryhmille maksutta myös tavanomaisen avoinnaolon ulkopuolella. Näin museolle muodostuu ilmaiskävijäjoukko, joka on prosentuaalisesti merkittävä (Vaasan museoissa % kaikista kävijöistä) indikaattorin osoittaessa, että museo ei tukisi
6 maksuttomia museokäyntejä. Maksuttomat museokäynnit on tutkimustiedonkin (Museotilasto, Museoiden taloudellinen vaikuttavuus, Museoiden valtakunnallinen kävijätutkimus) perusteltua suunnata nk. suuren yleisön sekä museoiden maksukykyisimpien asiakkaiden sijasta lapsille ja nuorille, erityisryhmille sekä taloudellisen ja sosiaalisen saavutettavuuden periaatteiden mukaan sille väestönosalle, jonka museokäynnit edellyttävät erityistä tukea. Esitetään mittarin muuttamista maksuttomien museo- ja tapahtumakäyntien osuudeksi kaikista käynneistä. Lisäksi olisi perusteltua mitata ilmaiskävijäryhmien laajuutta. M31 M33 M41 M51 M52 M53 Huomautamme näyttelytoiminnan monipuolisuuden mittaamisessa ja muidenkin mittareiden kohdalla museon koon määrittelystä vain museotoiminnan kustannusten mukaan. Olisi perusteltua mitata museon toiminnan laajuutta ja monipuolisuutta muutoinkin kuin toimintamenojen kokonaismäärällä. Toimiva yhdistelmäindikaattori ottaisi huomioon museon koota mitattaessa myös kokoelmien laajuuden, henkilöstön kokonaismäärän (htvvuosina), museoiden toimipisteet ja käytössä olevien toimitilojen määrän, museoiden toimintamuotojen moninaisuuden sekä museaalisten palveluiden käyttäjien kokonaismäärän, mieluiten jonkin väestöpohjaa mittaavan alueellisen mittarin mukaan painotettuna. Yleisötapahtumien mittaamisessa tulisi ottaa huomioon myös niiden todellinen käyttäjämäärä. Mittari on onnistunut. Huomautamme kuitenkin, että museo ei tavallisimmin voi vaikuttaa toimitilojensa esteettömyyteen, koska museoiden tilat omistaa ja niitä hallinnoi jokin muu taho. Tämä pätee erityisesti kunnallisiin ja valtiollisiin museoihin. Mittarit ovat onnistuneita. Museo ei itse voi vaikuttaa kokoelmatilausten määrään ja kokoelmalainaustoiminnankin volyymiin vain osittain. Mittari suosii esimerkiksi niitä taidemuseoita, joiden kokoelmiin kuuluvat Suomen taiteen kultakauden klassikot ja asettaa vaikeaan asemaan museot, joiden kokoelmiin kuuluu mm. hankalasti liikuteltavia tai museoissa tyypillisiä esineitä. Mittari on erittäin onnistunut. Vaasan museot huomauttavat myös esitetyn järjestelmän puutteellisuuksista. Museoiden laaja hanketoiminta näkyy vain oman tulonhankinnan mittarissa. Näin museoiden kehittämis- ja pilottihankkeet sekä yhteistyö muiden toimijoiden ja sektorin kanssa jää mittaamatta, vaikka juuri se kertoisi museoiden toiminnan aktiivisuudesta ja vaikuttavuudesta. Ministeriö on informaatio- ja resurssiohjauksellaan kannustanut museoita kiitettävästi yllä kuvattuihin hankkeisiin. Kansainvälisen toiminnan volyymi jää mittaamatta. Esitetty kannustavuusmittaristo ei ota huomioon maakunnallista ja alueellista museotyötä. Toki tähän toimintaan saadaan korotettua valtionosuutta, mutta pidämme perusteltuna etsiä indikaattoreita, jotka mittaavat po. toiminnan volyymiä, laatua ja vaikuttavuutta. Monet museot ovat ministeriön ohjauksessa solmineet Museoviraston kanssa sopimuksen rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin liittyvien viranomaistehtävien työn- ja vastuunjaosta. Maakunnalliseen työhön käytetty resurssi vääristää mittariston tuottamia tuloksia toimintamenojen ja henkilöstömäärän osalta.
7 Tiivistelmänä voidaan esittää, että museot toivovat mittariston mittaavan aidosti museoiden toiminnan laatua, aktiivisuutta ja saavutettavuutta sekä olevan sisäisesti koherentti ja alueellisesti oikeudenmukainen. Museonjohtajina toivomme, että asetettujen tulostavoitteiden toteutumiseen ja sitä kautta valtionosuuteen voisi vaikuttaa museon omin toimenpitein. Nykymuodossaan esitetty järjestelmä asettaa museon johtamiselle suuria haasteita. Kunnioittavasti, Selma Green Vt. museotoimenjohtaja Pohjanmaan museo Pamela Andersson Vs. museonjohtaja Kuntsin modernin taiteen museo Tikanojan taidekoti Selma Green Vt. museotoimenjohtaja I Tf. museidirektör Vaasan kaupunki I Vasa stad Pohjanmaan museo I Österbottens museum PL 3, Vaasa I Pb. 3, Vasa (06) , I
8 PALAUTE Opetus- ja kulttuuriministeriö PL Valtioneuvosto Asia: Toiminnan tuloksellisuus museoiden, teatterien ja orkesterien valtionosuusjärjestelmässä Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti museoille, teattereille ja orkestereille kuulemistilaisuuden koskien valtionosuusjärjestelmän uudistamista toiminnan tuloksellisuuden perusteella. Kuulemistilaisuudessa ao. laitosten edustajat saattoivat antaa palautetta uudistuksesta. Kuulemistilaisuudessa otettiin kantaa mm. prosessin aikatauluun sekä tuloksellisuuden arvioinnissa käytettyihin indikaattoreihin ja mittareihin. Palautetta voi antaa myös kirjallisesti mennessä. Museoiden toiminnan arviointi ja sen liittäminen valtionosuuteen on perusteltua. Toiminnan tuloksellisuuden vaikutus valtionosuuden 3 prosentin osuuteen on psykologinen sekä sanktiona että kannustimena. Positiivisena puolena voidaan kuitenkin pitää sitä, että mittareilla voidaan perustella museotoiminnan ja siihen tarvittavien resurssien kehittämisen painopisteitä esimerkiksi paikallisille päättäjille. Indikaattorit on valittu periaatteessa onnistuneesti. Museoammatillinen henkilöstö, kävijämäärä, toiminnan monipuolisuus ja suunnitelmallinen kokoelmatyö ovat toimintoja, joita museoiden tulee joka tapauksessa kehittää. Indikaattoreissa on kuitenkin sellaisia piirteitä, jotka jo lähtökohtaisesti eriarvoistavat eri museoita. Indikaattoreiden ristiriitaisuus, siis esimerkiksi se painottaako pääsymaksuja vai kävijämäärää, saattaa osoittautua toimivaksi, koska eri museoissa eri vuosina panostetaan tai voidaan panostaa eri osaalueisiin. Indikaattoreissa ei ole myöskään otettu huomioon maakuntamuseoiden maakunnallisen toiminnan vaikutusta kokonaiskustannuksiin ja työpanoksen suuntautumiseen tai asiakasmääriä (paikallismuseot, yhdistykset, kunnat, viranomaistahot jne.). Yksittäisissä indikaattoreissa huomio kiinnittyy seuraaviin seikkoihin: 1.1.Museoammatillisen henkilöstön osuus vakinaisesta henkilöstöstä Museoammatillisen henkilöstön painotus on tarpeellinen, mutta kuinka laskelmassa huomioidaan museoiden toimintaympäristö ja -rakenne sekä niistä Seinäjoen kaupunki Museopalvelut Kauppakatu Seinäjoki P epmaakuntamuseo@seinajoki.fi
9 2 johtuvat tarpeet? Museot eivät pyöri pelkästään museoammattilaisten turvin. Esimerkiksi Seinäjoella tarvitaan museonhoitajien tuplamiehitys kahteen toimipisteeseen. Joissakin muissa museoissa toimipisteitä on Seinäjokea enemmän, ja lisäksi saatetaan tarvita salivalvojia ja vartijoita, palveluhenkilöstöä tekemään tuloja jne. Myös kiinteistönhoidon, laitoshuollon ja toimistotyön tekijöitä tarvitaan. Periaatteessa esimerkiksi Seinäjoella tarvittaisiin kiinteistönhoitoon lisäväkeä, sillä yhdellä museomestarilla on nyt vastattavana sekä näyttelyt että 45 vanhaa museorakennusta. Vakinainen henkilöstö on toiminnan pitkäjänteisyyden edellytys, mutta toisaalta myös määräaikaisilla museoammattilaisilla voidaan parantaa ja tehostaa toiminnan laatua. Määräaikaisia palkataan joko museoiden omalla tai hankerahoituksella. Näin ollen, voisiko määräaikainen museoammatillinen henkilöstö olla myös mukana laskelmissa? Ammattimuseot tarjoavat myös tärkeitä harjoittelu- ja työpaikkoja museoalan opiskelijoille. Esimerkiksi Seinäjoella museoiden kesätyöntekijät (5 x 3,5 kk) ovat museoalan opiskelijoita, ja heille annetaan asiakaspalvelutehtävien ohessa myös museo-opetukseen, kokoelma- ja näyttelytoimintaan liittyviä töitä. Parhaissa tapauksissa hyöty on molemminpuolista. Työntekijä saa tärkeää oppia ja museo ajankohtaista tietoa ja taitoa sekä uusia ideoita. Museoiden tekemä koulutustyö (museoharjoittelu) olisi hyvä ottaa huomioon joko laskelmissa tai jossain muussa yhteydessä. 1.2.Omat tulot Omien tulojen hankinta liittyy kaikkiin muihin mittareihin. Laadukkaita palveluja, joilla voidaan hankkia tuloja, ei voi tuottaa ilman tarvittavaa henkilöstöä, toimintaympäristöä, sisältöjä, potentiaalisia asiakkaita jne. siis kysyntää ja tarjontaa. Vaikka henkilöstö olisi innovatiivista ja ahkeraa, palvelut tuotettaisiin tehokkaasti ja laadukkaasti ja tuotetut palvelut olisivat itsessään laadukkaita, Törnävän museoalueen kaltainen kohde ei ole yhtä vetovoimainen ja moninaisia mahdollisuuksia tarjoava kuin esimerkiksi Kotkan Wellamo. Pääsymaksupolitiikka on ristiriitainen. Usein pääsymaksut ovat tulonlähteenä pienessä roolissa, mutta niitä tulee yrittää hankkia. Toisaalta museoiden tulisi olla kaikkien saavutettavissa, mutta pääsymaksut, pienetkin, voivat muodostua monelle museovierailun esteeksi. Hankerahoituksella saadaan tehtyä usein sellaista kehitys- ja lisätyötä, jota perusrahoituksella ei ehditä tai pystytä. Hankerahoista kilpailevat kuitenkin kaikki, ja voitot kerääntyvät usein niille, joilla on jo muutenkin mahdollisuus suunnitella, kehittää ja käynnistää. Eri alueilla on myös erilaisia paikallisia rahoituksia. Joillakin alueilla jaetaan muutamien satasten, joillakin muutamien tuhansien, jopa kymmenien tuhansien avustuksia.
10 3 Museoiden hankerahoja, jotka voidaan kohdistaa perustöiden (inventointi, luettelointi, konservointi, järjestelytyöt, tutkimus) tekemiseen olisi saatava lisää. Kaikki museot eivät ole saaneet perustöitään sille tasolle, että niissä voitaisiin keskittyä uusiin medioihin, nykykulttuurin tallennukseen, museoopetuksen, uusien palvelukonseptien kehittämiseen jne. Huomattavaa on myös se, että verrattuna esimerkiksi kirjastoihin, museoiden digitointiavustukset ovat olleet suhteettoman pieniä työn vaativuuteen ja laajuuteen nähden. 2.1.Kävijämäärä Kävijämäärät kertovat toki museoiden kiinnostavuudesta, mutta eivät suoraan museopalvelun tai museokäynnin laadusta tai erilaisten kävijäryhmien saavuttamisesta. Voidaanko asiakastyytyväisyyttä ylipäänsä mitata yksiselitteisesti? Kävijämäärään vaikuttavat myös museon sijainti, siis fyysinen saavutettavuus sekä väestöpohja ja potentiaalisesti saavutettavissa oleva kävijäkunta. Miten museoiden sijaintikunnan ja lähialueen koko, väestöpohja, demografia, sosiaalinen jakauma ja liikenneyhteydet otetaan huomioon? Entä matkailuvirrat, joita esimerkiksi Helsingissä on aivan toisella tavalla kuin Seinäjoella tai vaikkapa Kajaanissa? Keskustassa, muiden palvelujen joukossa museoonkin on helpompi piipahtaa. Jos museokäyntiä varten tarvitsee auto- tai linja-autokyytiä, kynnys lähteä museoon on jo suurempi. Tämä pätee niin aikuisväestöön kuin etenkin koulu- ja päiväkotiryhmiin. Kilpailu koulukuljetuksiin varatuista määrärahoista on suuri, ja matkojen yhdistäminen tai monikohteinen yhteistyö on useimmiten vaikea toteuttaa. Kävijämäärän sijaan on ilmeisesti ruvettu käyttämään termiä asiakasmäärä? Museon kävijöitä ovat muutkin kuin näyttelyvieraat ja yleisötyöhön osallistujat. Yksityiset ihmiset, yhdistykset, kunnat ja yritykset kysyvät aineistoja, tietoja, neuvoja ja selvityksiä joko museossa vieraillen, puhelimitse tai sähköpostitse. Miten museon tietopalvelun asiakkaat voidaan laskea mukaan? Ne eivät tule huomioiduksi pelkästään aineistolainojen ja tilausten kohdalla, sillä kaikki asiakastyö ei aina johda tilauksiin. Entä maakunnallisen työn asiakkaat, asiakaskäynnit jne.? Maakuntamuseoiden henkilökunta tekee runsaasti neuvonta- ja tarkastusmatkoja museaaliseen toimintaan ja korjausrakentamiseen liittyen Kävijämäärä suhteessa näyttelyiden määrään 2.3.Museon avoinnaolotunnit Säännöllinen aukiolo on luonnollisesti edellytys museon saavutettavuudelle, mutta voidaanko siihen liittää jotenkin myös aukioloaikojen ulkopuolella
11 4 vierailleiden ryhmien ajat? Esimerkiksi Seinäjoella on koettu toimivaksi systeemiksi se, että etenkin koulu- ja päiväkotiryhmiä otetaan museoon aukioloaikojen ulkopuolella Yleisötyö Yleisötyöstä puhutaan tänä päivänä paljon. Voisi olla hyödyllistä avata ja määritellä käsitettä tarkemminkin. Eri museot, muut kulttuurilaitokset, työntekijät, asiakkaat jne. saattavat käsittää termin eri tavoin Näyttelytoiminnan monipuolisuus Kuulemistilaisuuden oheismateriaalissa tämän mittarin laskennassa käytetään yhteisnäyttelyiden määrää ja painokertoimet on annettu yhteistyönäyttelyille, muiden tuottamille, kiertonäyttelyille ja ulkomaille tehdyille näyttelyille. Pitäisikö olla näyttelyiden yhteismäärä? Mittarin kuvauksesta puuttuu omat näyttelyt, vaikkakin ko. kohta on vuoden 2012 toimintaa koskevassa kyselyssä. Ja eikö omaa tuotantoa olevien näyttelyiden painokerroin pitäisi olla kaikkein suurin? Kuinka otetaan huomioon näyttelytoimintaan käytettävissä olevan henkilöstön määrä? Museo, jossa yksi amanuenssi vastaa sekä näyttelyistä että museoopetuksesta, ei pysty tuottamaan samalla tavalla näyttelyitä kuin museo, jossa näyttelyhenkilöstöä on enemmän. Toisaalta myös maakunnallista työtä tekevä henkilöstö vaikuttaa tähän laskelmaan toimintamenojen kautta, eikä se kuitenkaan ole käytettävissä museon omaan näyttelytoimintaan. Entä käytettävissä oleva tila? Törnävällä vaihtuvien näyttelyiden tila on vaatimaton, vain 140 neliömetriä ja erittäin matala, mikä vaikuttaa näyttelyiden laajuuteen, rakenteisiin yms. Sk-museossa ei ole lainkaan vaihtuvien näyttelyiden tilaa, mutta niitä rakennetaan epätoivoisesti kokoustilaan. Pitäisikö näyttelytoiminnassa huomioida myös perusnäyttelyt? Esimerkiksi Seinäjoella on sen historiallisesta kehityksestä johtuen runsaasti perusnäyttelyitä, lukuisissa eri museorakennuksissa, joissa ei voi harjoittaa vaihtuvien näyttelyiden toimintaa. Näyttelyt ovat historiallisia, kansatieteellisiä ja luonnontieteellisiä. Perusnäyttelyiden valmistelutyöt myös sitovat henkilökuntaa. Niihin tehdään työtä vuosia, jolloin vaihtuvat näyttelyt ja muu toiminta jää usein vähemmälle. Ne ovat myös esillä vuosia Esteettömyys Kuinka huomioidaan se, että vaikka tahtoa ja näkemystä olisi, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat museorakennukset ja tietynlaiset fyysiset
12 5 miljööt eivät mahdollista esteettömyyden parantamista? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin, vuotta vanhoihin hirsi- tai kivirakennuksiin ei voi välttämättä voi tehdä hissejä, invaluiskia, yms. Kerroksia ei voi poistaa, sokkeloista huonejärjestystä muuttaa ja ahtaita, jyrkkiä portaikkoja leventää. Rakennuksia ei myöskään voi siirtää alkuperäisiltä paikoiltaan, vaikka se saavutettavuuden vuoksi olisikin tarpeen Kokoelmatoiminnan laatu 5.2. Kokoelmalainojen ja tilausten määrä Kokoelmalainat ja tilaukset riippuvat muiden museoiden ja tahojen tutkimusja näyttelyohjelmasta, johon toiset museot eivät voi juurikaan vaikuttaa, lukuun ottamatta yhteistyöhankkeita. Kappalemäärä mittaustapana sisältää myös heikkouksia. Johonkin näyttelyyn voi mennä 40 kuvaa, 36 pientä sormustinta, yksi iso leikkuupuimuri tai kolme maalausta 1800-luvulta. Yksittäisen lainaesineen merkitys voi olla suurempi kuin lukumäärältään isomman lainan. Ja kuinka lainatoimintaan käytetty työpanos huomioidaan? Työmäärältään niiden saattaminen lainakuntoon voi olla hyvinkin erilainen. Mittarista puuttuu kokonaan kokoelmien käyttö omassa toiminnassa, mikä on todennäköisesti kokoelmien ensisijainen käyttökohde suurella osalla museoita Kokoelmatyön määrä 5.5. Maakunnallinen toiminta? Pitäisikö maakunnallisen työn menot eriyttää laskennasta? Pitäisikö maakunnalliselle työlle luoda omat mittarit? Seinäjoella Susanna Tyrväinen museotoimenjohtaja
13 Muusikkojen liiton lausuma museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusjärjestelmän kehittämisestä Keskustelutilaisuudessa esitelty malli valtionosuusjärjestelmän kehittämisestä ei kokonaisuutena ottaen vastaa käsitystämme järkevästä VOSjärjestelmän kehittämisestä. Tuloksellisuutta mittaamaan tarkoitetun mittariston mekanismit ja matematiikka ovat toisarvoisia kysymyksiä siihen verrattuna, mihin mittariston käyttö todellisuudessa toimijoita kannustaisi. Esitetyn järjestelmän ongelmat ovat nimenomaan sillä alueella. Seuraavassa keskitytään nimenomaan orkesterien näkökulmaan. Lähtökohtaisesti esitys merkitsisi varsinkin muutosvaiheessa nykytilaan verrattuna pikemminkin rangaistusjärjestelmää, jossa rangaistusta voi lieventää toimimalla tavalla, johon järjestelmä kannustaa. Pyrkimys luoda homogeeninen mittaristo on sinänsä ymmärrettävä, mutta esitetyin tavoin toteutettuna se luo kohtuutonta eriarvoisuutta erilaisissa toimintaympäristöissä hyvin erikokoisina toimiville orkestereille. On eri asia operoida 100-jäsenisellä orkesterilla pääkaupungissa kuin 10-henkisellä runkoorkesterilla vaikkapa Seinäjoella. Yhteismitalliset mittarit eivät soveltuisi kumpaankin tilanteeseen oikeudenmukaisesti. On syytä pelätä, että orkesterien ydintoiminta ja tuen keskeisin kohde - korkeatasoinen taiteellinen toiminta - vaarantuu kun esitettyä mittaristoa ryhdyttäisiin seuraamaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tuloksellisuusjärjestelmä olisi helpompi hyväksyä, jos toimijat voisivat aidosti sen perusteella saada tukitasoaan korotettua ja siten saada enemmän varoja myös perustoimintaansa. Nyt on vaarana, että kehittämisen ja mittaroinnin nimissä kannustetaan näennäistoimintaan ja kikkailuun. Toiminnan monipuolisuus on myönteinen arvo, johon järjestelmän tulee sinänsä kannustaa. Toimintaa pitäisi kuitenkin pyrkiä tarkastelemaan tapauskohtaisemmin, jokaisen toimijan erilaisista lähtökohdista käsin. Raportin toimenpiteet eivät edistä orkesterien toimintaedellytysten kehittämistä yleisellä tasolla. Laatu on kriteeristössä jäänyt sivurooliin, varsinkin sisällöllinen laatu ja tekemisen substanssi. Mittarit eivät palkitse taiteellisesta tasosta tai laadusta, mistä seuraa, että sitä ei kannata esitetyn järjestelmän puitteissa tavoitella. Myös diversiteetti on uhattuna. Suomen orkestereille laaditaan nyt kilpajuoksun säännöt, joilla niitä kannustetaan yhdenmukaisuuteen alueellisten ja omintakeisten orkesteriprofiilierojen kustannuksella. Ei ole sopusoinnussa moniarvoisen ja riippumattoman taiteen ja kulttuurin arvomaailman kanssa, että taloudellinen ohjausjärjestelmä pyrkii vaikuttamaan siihen, millaista taidetta pitäisi tehdä. Nyt esitetyt mittarit ovat kuitenkin omiaan
14 viemään kehitystä juuri siihen suuntaan. Taiteen tekijät joutuvat uimaan vastavirtaan voidakseen tehdä sisältöjä taiteen omilla ehdoilla, ja järjestelmä rankaisee siitä taloudellisesti. Yksityiskohtaisempia kommentteja mittaristosta: Mittari Alan koulutuksen saaneen tai muuten pätevöityneen taiteellisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä Tämä ajaa erikokoiset yksiköt eriarvoiseen asemaan, koska pienelläkin toimijalla on oltava keskeiset hallintohenkilöt Omien tulojen määrä suhteessa toimintamenoihin Hyvin tuottavat konsertit eivät välttämättä ole taiteellisesti merkittäviä. Myös ympäristön sosiaalinen ja taloudellinen rakenne vaikuttaa. Mittari ei kannusta taiteellisen tason vaan kaupallisuuden kehittämiseen. Mittari Kävijämäärä suhteessa toimintamenoihin Tässä on sama ongelma kuin edellisessä kohdassa. Kunnianhimoinen pyrkimys kiinnostavan/harvinaisen/ vaikean ohjelmiston tuottamiseen ei välttämättä korreloi positiivisesti yleisömäärän kanssa. Tämän indikaattorin palkitsema musikaali-, ikivihreä- yms. ohjelmisto on helposti ristiriidassa taiteellisen tason ja taiteellisen kunnianhimon kanssa. Harvoin se myöskään kehittää orkesteria Kävijämäärä suhteessa esityskertoihin Pienellä paikkakunnalla suhde muodostuu aina varsin epäedulliseksi. Myös puuttuva riittävän iso konserttisali asettaa tietyt toimijat eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi kaupungin tuen leikkaamisesta johtuva konserttien vähentäminen näkyy tehottomuutena toiminnassa. Mittari Säännöllisesti käytössä olevan esitystilan ulkopuolella toteutettujen konserttien esityskertojen ja muiden esiintymisten määrä suhteessa kaikkien konserttien esityskertojen ja muiden esiintymisten määrään. Jos paikkakunnalla on panostettu asianmukaisiin esiintymistiloihin joissa toiminta on vakiintunutta ja joihin yleisön on helppo tulla, ei ole välttämättä järkevää esiintyä tiloissa joita ei ole tarkoitettu musiikkia tai esittämistä varten. Liikkuminen vain liikkumisen mittareita tyydyttääkseen ei ole tehokasta ja järkevää.
15 Toimijat joiden toiminnan luonne on koko maan kattavaa eikä paikallista, hyötyy tästä perusteettomasti Yhteistyössä toteutettujen esityskertojen määrä suhteessa kaikkien konserttien esityskertojen ja muiden esiintymisten kokonaismäärään Yhteistyön edellytykset ovat kovin erilaiset. Paikkakunnan mieskuoron kanssa tehty yhteistyö ei välttämättä ole sitä mitä varten orkesteri on perustettu Kotimaisten ja ulkomaisten kantaesitysten määrä Kantaesitysten määrä ei mittaa laatua eikä teosten laatua lainkaan. Esimerkiksi huonojen teosten esittäminen ei nosta taiteellista tasoa. Myöskään kantaesitettävät teokset eivät ole yhteismitallisia, joten tätäkin kriteeriä voidaan käyttää väärin pisteiden keräämisessä. Esimerkiksi uuden tangosävellyksen ja tunnin mittaisen sinfonian kantaesitykset ovat täysin eri luokan ponnistuksia. Joidenkin orkesterien toiminnan fokus ei kerta kaikkiaan sovellu tällaisen mittarin käyttämiseen (esimerkiksi Helsingin barokkiorkesteri). Lisäksi pienet kokoonpanot ovat aivan eri asemassa tämän mittarin suhteen kuin suuremmat ja varakkaammat orkesterit. Yhteenveto Kuten edellä ilmenee, ei orkestereille voida asettaa niin tasapäistäviä tehokkuusmittareita kuin nyt on esitetty. Mittaristo suosisi tietynlaisia orkestereita, vaikka niiden suosimiseen ei objektiivisesti ottaen ole perusteita. On syytä tarkkaan harkita, mihin orkestereita pitäisi kannustaa. Orkesteritoiminta on satoja vuosia vanhaa, ja sen evoluutio ei ole tapahtunut sattumalta tai ilman perusteita. Kun taiteen tekemistä lähdetään kannustamaan johonkin, olisi perusteellisen mietinnän paikka arvioida, mitkä ovat todella tavoiteltavia asioita ja kehityskohteita. Ehdotetut kannustimet osuvat taiteen sisältöön, kuitenkaan kannustamatta taiteellisen tason jatkuvaan kohottamiseen. Tarkasteltaessa esimerkkilaskelmien mukaan tehtyjä kaavioita ei voi olla kiinnittämättä huomiota siihen, että kymmenen eniten pisteitä saaneen orkesterin joukossa vain puolet tarjoaa päätoimista työtä muusikoilleen ja huolehtii työnantajavastuustaan täysimääräisesti. Erittäin kevyellä kulurakenteella on helppoa olla kustannustehokas. Tällaiseen toimintatapaan ei varsinkaan kunnallista työnantajaa pidä kannustaa. Helsingissä, Suomen Muusikkojen Liitto ry Ahti Vänttinen puheenjohtaja
16
17
18
19
20
TOIMINNAN TULOKSELLISUUS MUSEOIDEN, TEATTEREIDEN JA ORKESTEREIDEN VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄSSÄ
TOIMINNAN TULOKSELLISUUS MUSEOIDEN, TEATTEREIDEN JA ORKESTEREIDEN VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄSSÄ Tavoite Kulttuuripolitiikan keskeinen tavoite on kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien kulttuuriosallistumisen
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva
LisätiedotMUSEOVIRASTON VALTAKUNNALLINEN PAIKALLISMUSEOKYSELY
MUSEOVIRASTON VALTAKUNNALLINEN PAIKALLISMUSEOKYSELY Museoviraston valtakunnallinen paikallismuseokysely tehdään viiden vuoden välein. Kyselyn kohderyhmänä ovat valtion, kuntien, seurakuntien, yhdistysten,
LisätiedotTuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa. Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia
Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia Kenelle ja mitä osaamista museot voivat tuotteistaa ja tarjota? MUUTOKSEN PROSESSI 1. ERILAISET TULOKSET
LisätiedotMuseoiden talous 2018
Sivu 1 / 5 Museoiden talous 2018 Museotilasto: Museovirasto kokoaa vuosittain tilastotietoa päätoimisesti ja ammatillisesti hoidettujen museoiden taloudesta, henkilöstöstä ja toiminnasta. Museotilasto
LisätiedotMuseokäynnit vuonna 2018
Sivu 1 / 6 Museokäynnit Museoiden suosio jatkuu Vuonna 2018 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tilastoitiin yhteensä 7127513 museokäyntiä (n = 316), mikä on suurin piirtein saman verran kuin edellisenä
LisätiedotMuseoiden talous 2018
Museoiden talous 2018 Museotoiminnan rahoitus Ammatillisesti hoidettujen museoiden kokonaisrahoitus vuonna 2018 oli yhteensä 248,5 miljoonaa euroa (n = 149), mikä on noin 1,2 miljoonaa euroa enemmän kuin
LisätiedotAjankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015
Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely
LisätiedotMuseokäynnit vuonna 2018
Museokäynnit vuonna 2018 Museoiden suosio jatkuu Vuonna 2018 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tilastoitiin yhteensä 7 127 513 museokäyntiä (n = 316), mikä on suurin piirtein saman verran kuin
Lisätiedot+2,1 % 75,4 % Museoiden talous ,3 % 7,4 % 34,1 % 17,2 % TILASTOKORTTI 3/2016 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS. Kokonaisrahoitus v
TILASTOKORTTI 3/2016 Museoiden talous 2016 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS Ammatillisesti hoidettujen museoiden kokonaisrahoitus vuonna 2016 oli yhteensä 249,8 miljoonaa euroa (n = 149). Tämä on n. 5,2 miljoonaa
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen
LisätiedotKimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA
Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Luovat toimialat: taiteet ja muu kulttuurituotanto, matkailu, arkkitehtuuri, mainonta ja viestintä, muotoilu Luova talous: luovuutta tuotteissaan ja tuotannossaan hyödyntävät
LisätiedotMuseoiden talous 2017
TILASTOKORTTI 3/2017 Museoiden talous 2017 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS Ammatillisesti hoidettujen museoiden kokonaisrahoitus vuonna 2017 oli yhteensä 247,2 miljoonaa (n = 149). Tämä on n. 2,6 miljoonaa vähemmän
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotMuseoiden jaottelu pääpiirteissään
Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen
LisätiedotLiite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen kulttuuriympäristön vaalimisessa muiden toimijoiden kanssa: yhteistyösopimuksen toteuttaminen nykytasolla
LisätiedotMuseokäynnit jatkoivat kasvuaan vuonna ,3 TILASTOKORTTI 2/2017 MUSEOKÄYNTIEN KASVU. Ilmaiskäynnit
TILASTOKORTTI 2/2017 Museokäynnit jatkoivat kasvuaan vuonna 2017 MUSEOKÄYNTIEN KASVU Vuonna 2017 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tehtiin jälleen kaikkien aikojen käyntiennätys. Museokäyntejä
LisätiedotMuseoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusjärjestelmän kehittäminen
Museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusjärjestelmän kehittäminen Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:11 Museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusjärjestelmän
LisätiedotTavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla
LisätiedotTulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia
Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin
LisätiedotMuseoala tänään ja huomenna
Museoala tänään ja huomenna Museoiden toimintaympäristön tuore analyysi Museopäivät 2015 Lappeenranta 19.5.2015 Kimmo Levä Pääsihteeri Tavoite Tavoitteet: Ø Tietoa Suomen museoiden nykytilasta Ø Näkemyksiä
LisätiedotKulttuurin rahoitusjärjestelmän uudistaminen ja museopoliittinen ohjelma
Kulttuurin rahoitusjärjestelmän uudistaminen ja museopoliittinen ohjelma Valtakunnalliset museopäivät 9.5.2017 Päivi Salonen MUSEOALAN VISIO 2030 Suomessa on vuonna 2030 Euroopan ajankohtaisimmat museot
LisätiedotKUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS
1 KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toimintaajatuksiin perustuen,
LisätiedotKauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden
usto Suomen metsämuseo ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen
LisätiedotKauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden
Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön
Lisätiedot19 % 1,2. Museokäyntien ennätysvuosi % museokäynneistä oli maksettuja käyntejä. TILASTOKORTTI 2/2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU
Museokäyntien ennätysvuosi 2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU Vuonna 2016 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tehtiin kaikkien aikojen käyntiennätys. Museokäyntejä tilastoitiin kaikissa museokohteissa yhteensä
LisätiedotAlueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012
Alueellinen museotyö ja kuntauudistus Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Kuntauudistuksen valmistelu Peruspalveluiden arvioinnin kehittäminen Museopoliittiset linjaukset Kuntauudistus Hallitusohjelma:
LisätiedotOsallistuminen oman erikoisalan keskusteluun
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Oman erikoisalan museo- ja tallennustoiminnan kehittäminen valtakunnallisesti 2. Oman erikoisalan museoiden keskinäisestä yhteistoiminnasta
LisätiedotLiite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 11.2.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueellisen taidekokoelmapoliittisen ohjelman loppuunsaattaminen 2. Keskisuomalaiseen taiteeseen liittyvän uuden tiedon tuottaminen ja saavutettavuus
LisätiedotTuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia
Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita
LisätiedotRiihimäen kaupungin lausunto
1 Dno SIVI/795/2017 38 Riihimäen kaupungin lausunto ehdotukseen museopoliittiseksi ohjelmaksi Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Riihimäen kaupungin lausuntoa työryhmän ehdotukseen museopoliittiseksi
LisätiedotMuuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?
Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita
LisätiedotVARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI
KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä
Lisätiedotverkostoissa ja järjestöissä (Worklab, IALHI) Muutetaan Kuurojen museon kokoelmat Helsingin Valkeasta talosta Tampereelle
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen ja yhteistyön kehittäminen toteuttamalla yhteishankkeita 2. Valtakunnallisen tallennustoiminnan
LisätiedotMiksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?
Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten
LisätiedotVastuumuseojärjestelmän uudistus Kulttuuriympäristön asiantuntemus alueilla vahvistuu
Vastuumuseojärjestelmän uudistus Kulttuuriympäristön asiantuntemus alueilla vahvistuu Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen ajankohtaispäivä 10.4.2019 Satu Kähkönen Uudistuksen lähtökohdat: Museopoliittinen
LisätiedotKDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan.
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kokoelmien saavutettavuuden lisääminen 2. Valtakunnallisen tallennusyhteistyön toteutuminen TAKO -verkostossa 3. Tutkimustoiminnan edistäminen
LisätiedotKehittämispalveluiden esittäytyminen, tehtävät ja painopisteet
Kehittämispalveluiden esittäytyminen, tehtävät ja painopisteet Pirjo Hamari 11.4.2013 MUSEOVIRASTO Toiminta-ajatus Kehittämispalvelut vastaa Suomen museoalan yleisestä kehittämisestä, museoiden alueellisen
LisätiedotPeruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju
Peruspalveluiden arvioinnista Vauhtia kulttuuriin! 12.1.2012, Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arviointi Peruspalveluiden arviointi on aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 :n 2
Lisätiedot12.30 Tilaisuuden avaus Uudistuksen toimeenpano museolain ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta aiheutuvat muutokset (Joni Hiitola, OKM)
12.30 Tilaisuuden avaus Uudistuksen toimeenpano museolain ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta aiheutuvat muutokset (Joni Hiitola, OKM) uudistuksen aikataulu ja hakumenettely (Päivi Salonen, OKM)
LisätiedotRAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA
RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja
Lisätiedot1. Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja esittävän taiteen rahoitus
1. Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja esittävän taiteen rahoitus Mitä mieltä olette työryhmän esityksistä: Lain soveltamisalan laajentaminen (1 ) Kulttuurikenttä on muuttunut uusien
LisätiedotAMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK
AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,
LisätiedotAlustava käyttösuunnitelma 2019 vs. 2018
Alustava käyttösuunnitelma 2019 vs. 2018 TA-tili TA /SEUKO 2 RAHAPELITOIMINNAN VOITTOVARAT TAITEEN EDISTÄMISEEN TA 2018 TAE 2019 29.80.52. MOMENTTI YHTEENSÄ 238 294 000 246 260 000 1) Luova työ ja tuotanto
LisätiedotHyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta Liite MIKKELIN KAUPUNGIN MUSEOT Visio ja strategia 2018
Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta 29.8.2018 Liite 1 80 MIKKELIN KAUPUNGIN MUSEOT Visio ja strategia 2018 Toiminta-ajatus Mikkelin kaupungin museot tallentaa ja vaalii Mikkelin seudun ja Etelä-Savon
LisätiedotKauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden
Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön
LisätiedotLiite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 26.11.2013
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseoiden esineellisen kulttuuriperinnön turvaaminen, laadullinen monipuolistaminen ja näyttelytoiminnan ja yleisötyön kehittäminen 2.
LisätiedotMuseokeskuksen toimintasuunnitelma
Kuopion kaupunki Suunnitelma 1 (6) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan päätös 21.3.2017 Museokeskuksen toimintasuunnitelma 2017-2020 TOIMINTA-AJATUS Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista,
LisätiedotKuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista
Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista Kulttuurituottajien päivä 16.-17.9. Jyväskylä Johanna Selkee Erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto 1 Suomen Kuntaliitto ry Suomen vaikuttavimpia
LisätiedotLausunto. Esittävän taiteen ja museoiden valtionrahoituksen uudistaminen
Lausunto 15.03.2018 MV/1/00.04.00/2018 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia OKM/5/010/2018 Esittävän taiteen ja museoiden valtionrahoituksen uudistaminen Opetus- ja
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotKauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden
iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan
LisätiedotMatkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman
Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.
LisätiedotSote-uudistus haastaa organisaatioiden liiketoimintaosaamisen. Heli Leskinen, lehtori, TAMK
Sote-uudistus haastaa organisaatioiden liiketoimintaosaamisen Heli Leskinen, lehtori, TAMK heli.leskinen@tamk.fi Agenda Mitä on liiketoimintaosaaminen? Miten sote-uudistus haastaa liiketoimintaosaamista?
LisätiedotLiite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan edistäminen neuvonnan ja ohjauksen sekä suunnitelmallisen ohjelmatyön (työkirja) avulla 2. Museoportaalin kehittäminen (kieliversiot,
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI
OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja koulutustarjonnan mitoitus sopimuksissa Johtaja Hannu Sirén Opetusministeriö Koulutus-
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotJÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?
JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen
LisätiedotYhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus
Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet
LisätiedotMiten valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää -kyselyn tuloksia. Graafeja työskentelyn tueksi ja syksylle 2016 Helena Mustikainen / MG
Miten valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää -kyselyn tuloksia Graafeja työskentelyn tueksi.. ja syksylle Helena Mustikainen / MG Miten valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää -kysely Kysely lähetettiin
LisätiedotTaide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin
Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille
LisätiedotLusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa
Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Asianro 2664/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 38 Asianro 2664/00.04.00/2017 Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan lausunto ehdotuksesta museopoliittiseksi ohjelmaksi Museokeskuksen päällikkö
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotSähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Lausunnonantajia: 1 Puollatko
LisätiedotTaide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin
Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille
LisätiedotVetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni
Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että
LisätiedotKauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden
Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön
LisätiedotKulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen
Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,
LisätiedotKULTTUURILAUTAKUNTA 74
KULTTUURILAUTAKUNTA 74 Palvelu: Kulttuuriosasto/Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Hilkka Heikkinen TA 13/TA 14 TP 12/TA 14 Kulttuuritalot/-keskukset, käynnit 13 013 8 312 29 100 210 000 86,1 % 96,0 % /
LisätiedotOhjeistus korvausmalleihin
Ohjeistus korvausmalleihin Vastaaja: - Vastaus: 15.02.2019, 15:25-15.02.2019, 15:37 1. Vastaajan tiedot Vastaajatahon virallinen nimi kirjanneen henkilön nimi vastuuhenkilön sähköposti vastuuhenkilön puhelinnumero
LisätiedotMuseolain ja kulttuurilaitosten valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Päivi Salonen Kulttuuriympäristöt voimavarana seminaari Oulu 25.1.
Museolain ja kulttuurilaitosten valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Päivi Salonen Kulttuuriympäristöt voimavarana seminaari Oulu 25.1.2018 Uudistamisen lähtökohdista Nykyisen museojärjestelmän vahvuuksia
LisätiedotKauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden
ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön
LisätiedotKuntien käyttötalouden kannustinmalli. Antti Saastamoinen, erikoistutkija, VATT Kuntaliiton Taloustorstai
Kuntien käyttötalouden kannustinmalli Antti Saastamoinen, erikoistutkija, VATT Kuntaliiton Taloustorstai 14.6.2018 Kannustinmallihankkeen taustaa Tutkimushankkeen taustaa Valtionneuvoston kanslian selvitys
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi museolain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi museolakia. Laissa tarkistettaisiin museon valtionosuuden saamisen
LisätiedotSaavutettava museo. Case: Turun taidemuseo
Saavutettava museo Case: Turun taidemuseo Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 6.5.2010 Museon saavutettavuus Saavutettavassa museossa näyttelyt ja oheispalvelut ovat fyysisesti, henkisesti
LisätiedotMiten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas
Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA
LisätiedotSuomen käsityön museo
Suomen käsityön museo Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kansallispukualan toimijoiden verkoston kehittäminen ja kansallispukutietouden edistäminen. 2. Valtakunnallinen tallennus-
LisätiedotTAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012
TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotTaide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin
Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta KULTTUURILLA ON KESKEINEN ASEMA yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille
LisätiedotAsettamispäätös OKM/42/040/2016
Asettamispäätös OKM/42/040/2016 25.8.2016 Muusikko Jaakko Kuusisto Asia Työryhmän asettaminen Opetus- ja kulttuuriministeriä on tänään asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ehdotus museoiden,
LisätiedotOhjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto
Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto Ohjaamo yksi ovi moniin palveluihin Alle 30-vuotiaille nuorille tarkoitettu henkilökohtaisen neuvonnan, ohjauksen
LisätiedotVOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita
VOS 10+ museot Ajankohtaisia asioita Juhani Kostet Pääjohtaja Museovirasto 23.9.2015 Museovirasto 2016 Toiminnan painopisteet Kulttuuriympäristön suojelun ja hoidon tehostaminen pyrkimys mahdollistavaan
LisätiedotRyhmä. Pistemäärä yht. Mittariarvo. Museo
t Alaraja: % Min: 38.87 3.7 4.4 67 99 Tuloksellisuus Yläraja: 9 % Max: 8 8 8.66 3859 4 kulmakerroin.5..5 8 4 Max. pistemäärä: 6 M - M Omien tulojen M Kävijät / M3 n M Kävijämäärä max: ammatillinen osuus
LisätiedotTilaston sovellukset ja sudenkuopat
Tilaston sovellukset ja sudenkuopat 24.1.-13.3.2012 Tilastoista tietoa - tilastovalmennusta yleisille kirjastoille Markku Laitinen, Kansalliskirjasto, Kirjastoverkkopalvelut markku.laitinen@helsinki.fi
Lisätiedot8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 8 Keski-Pohjanmaa 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 8.1. KESKI-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Keski-Pohjanmaa
LisätiedotPöytäkirjanote Työryhmän tehtävinä olivat: on Euroopan ajankohtaisimmat museot ja innostuneimmat asiakkaat.
Alajärven kaupunki Alajärven sivistyslautakunta Pöytäkirjanote 26.04.2017 Sivu 1 22 MUSEOPOLIITTINEN OHJELMA / LAUSUNNON ANTAMINEN Sltk liite 4 Opetus- ja kulttuuriministeriö 04-05- 2017 «,SL J.M...'2a.r
LisätiedotKuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta
Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen
LisätiedotYliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -
Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?
LisätiedotMUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne
MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne Perustiedot... 2 Talous - Menot... 3 Talous - Tulot... 5 Henkilöstö - Laskennalliset henkilötyövuodet... 7 Henkilöstö - Todelliset henkilötyövuodet... 8 Avoinnaolo...
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotMonien kulttuurien espoolaiset kulttuurin tulosyksikön palveluissa
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 23.8.2018 Kaisa Koskela, Kulttuurin tulosyksikkö Monien kulttuurien espoolaiset kulttuurin tulosyksikön palveluissa Kulttuurin tulosyksikkö Kulttuurilautakunta Svenska
LisätiedotVANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.
VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä
Lisätiedot4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
Lisätiedot