Esimerkki uudistuksen kannustavuudesta:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esimerkki uudistuksen kannustavuudesta:"

Transkriptio

1

2

3 Museoita, teattereita ja orkestereita kannustetaan panostamaan laadukkaaseen ja monipuoliseen toimintaan, joka on mahdollisimman laajan kävijäkunnan saatavilla ja saavutettavissa Esimerkki uudistuksen kannustavuudesta: Koekyselyn pohjalta Jyväskylän taidemuseon saama valtionosuus laskisi, mikä osoittaisi että museon toiminta ei ole ollut riittävän laadukasta ja monipuolista vuonna Todellisuus on kuitenkin toista maata: tuona vuonna museo sai päätökseen monivuotisen tutkimus ja näyttelyhankkeen, Tunne maisema. Oloissamme monella tapaa ainutlaatuinen näyttely keräsi ennätysmäärän kävijöitä, ennätysmäärän pääsymaksutuloja runsaista ilmaiskäynneistä huolimatta sekä toi tuloja myös museokauppaan ja sai runsaasti kiittävää asiakaspalautetta. Näyttelyyn liittyvä kirja palkittiin vuoden 2012 museojulkaisuna. Näyttelyn yhteydessä avattiin myös samanniminen verkkonäyttely sekä Ootko maisemissa verkkotehtävät, jotka on tarkoitettu peruskoulun 1-9 luokkalaisille. Myös verkkoaineistoista on tullut kiittävää palautetta jopa opetushallitusta myöten. Sivut ovat edelleen käytössä ja kehittyvät jatkossakin. Tunne maisema - hankkeen myötä on syntynyt yhteydenottoja, yhteistyökuvioita, uusia hankkeita ja kontakteja, jotka kertovat hyvin tehdystä työstä ja sen vaikuttavuudesta. Mm. tätä taustaa vos-uudistus kohtelisi kaltoin Jyväskylän taidemuseota. Taidemuseoiden saamat pistemäärät ja vastaavat uudistuksen mukaiset vos-osuudet ovat kauttaaltaan ihmetystä ja suurta huolta herättäviä. Käsittämättömiä. Jyväskylän museopalveluihin kuuluu kolme museota: Jyväskylän taidemuseo, Keski-Suomen museo ja Suomen käsityön museo. Jokaisen toimintaa ja taloutta tuntevana museokohtaiset erot vaikuttavat kovin hämäriltä ja - vertailukelvottomilta. Hämmennys ja hämäryys vain lisääntyy, jos vertailua laajentaa muiden ja varsinkin huippuarvoja saaneiden museoiden arvoihin. Näillä resursseilla me emme voi olla enää yhtään parempia. Jos uudistus toteutetaan tältä pohjalta, sitä ei pidä perustella palkitsemisella laadukkaasta toiminnasta. Parhain terveisin Päivimarjut Raippalinna museotoimenjohtaja Jyväskylän taidemuseo PL Jyväskylä

4 Tervehdys, Olen se "ainoa käsi", joka kohosi tänään kuulemistilaisuudessa myönteisenä vastauksena, kun kysyttiin tulisiko ehdotettu tekniikka ottaa käyttöön ja pohjaksi valtionosuuksia määriteltäessä. Tilaisuudessa kuultiin kymmeniä parannusehdotuksia ja katsoin ministeriön saaneen riittävässä määrin oivallisia ajatuksia järjestelmän kehittämiseksi lisäämättä niihin omia toiveita. Hyödyllisessä ja hyvin järjestetyssä tilaisuudessa kuultiin käytännössä pelkästään sellaisia ajatuksia ja ehdotuksia, joissa katsottiin asia yhden yhteisön näkökulmasta eli toivottiin jatkossa sellaisia painotuksia, jotka toisivat tulevaisuudessa juuri kyseiselle yhteisölle lisää valtionosuutta eli rahaa. Tämä on tietenkin inhimmillistä ja ymmärrettävää. Kuitenkin kyseessä on ns. nollapeli, joten lisäys yhden kohdalla aiheuttaa suoraan tai välillisesti vähennyksen toisen kohdalla. Kokonaismääräraha muodostuu tunnetulla tavalla eikä sen kasvattamiseen läsnä olleella joukolla ole mahdollisuuksia eikä sellaisia esityksiä tehtykään. Uskon, että ministeriö osaa poimia tärkeimmät huomiot seuraavaan versioon. Edustin tilaisuudessa Panssarimuseota, jonka kohdalla pelikortteja on mitä ilmeisemmin vähemmän kuin muilla. Teatterit, orkesterit ja monet museot ajavat kansallisen painoarvon kannalta ohi niin vasemmalta kuin oikealta. Panssarimuseo perustettiin vuonna 1961, kun Puolustusvoimat päätti romuttaa ja siirtää metalliteollisuuden raaka-aineeksi kaikki vanhentuneet sotakoneet. Alan historiaihmiset taas halusivat pelastaa jälkipolville kaluston, johon kuului lukuisia harvinaisuuksia, maailmanlaajuisestikin. Taloudellisesti hanke näytti olevan tuhoon tuomittu. Perinnekillan ja yksityisin varoin otettiin vastuu valtion edelleenkin omistaman kaluston säilyttämisestä ja kunnostamisesta. Vetovastuun siirryttyä Panssarimuseosäätiölle museolle on saatu lisävaroja valtionosuuden muodossa. Se on otettu vastaan kiitollisena ja on ollut tervetullut lisä aina kun sitä on saatu oman talkootyön jatkeeksi. Kirjoitin tämän viestin, jottei vähäisen sivusektorin osuus jäisi vaille huomiota. Hyvää alkavaa kevätkautta toivottaen Kari J Talvitie VTM, Panssarimuseosäätiön edustajana Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys hallituksen varapuheenjohtaja Puhelin

5 Opetus- ja kulttuuriministeriön kuulemistilaisuus Toiminnan tuloksellisuus museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusjärjestelmässä Vaasan kaupungin museonjohtajat kiittävät ministeriötä mahdollisuudesta kommentoida valtionosuusjärjestelmän muutosta. Erityistä kiitosta ansaitsee lain valmistelun avoimuus sekä onnistunut tiedottaminen museoalan tilaisuuksissa sekä muutoinkin yhteistyössä Suomen Museoliiton kanssa. Koemme tiedonkulun erittäin onnistuneeksi. Valtionosuusjärjestelmän kannustavuuden kehittäminen sekä tuottavuuden palkitseminen ovat kannatettavia tavoitteita, jotka museonjohtajina voimme allekirjoittaa. Valtionosuusjärjestelmän rakenteelliset muutokset ovat myös tarpeen, erityisesti tilanteessa, jossa museoiden valtionosuuteen käytettävä määräraha ei ainakaan kasva ja jossa Kansallisgallerian säätiöittäminen asettaa lisäpaineita rahoitukselle. Järjestelmän parantaminen on museoiden etu. Edellä esitetystä huolimatta haluamme esittää huolen siitä, että museoiden toiminnan tuloksellisuutta mittaava järjestelmä ei nykymuodossaan tue muutokselle asetettuja tavoitteita. Tuloksellisuuden indikaattorit eivät mittaa toiminnan laatua ja aktiivisuuttakin vain osin. Lisäksi järjestelmän sisäisten ristiriitaisuuksien voi olettaa haittaavan käytännön museotyötä ja toimivan uudistukselle asetettuja tavoitteita vastaan. Vaasan museot haluavat kiinnittää huomioita kuulemistilaisuudessa esitellyn mittariston vaikutuksiin museoiden toiminnalle ja johtamiselle. Alla on eritelty tulosrahoitukseen liittyvien mittareiden toimivuutta käytännön museotyössä. M11 M12 M21 Museoammatillisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä on sinänsä hyvä mittari. Nykyisen ja uudenkin valtionosuusjärjestelmän määritelmä museoammatillisesta henkilöstä on kuitenkin kannustanut museoita palkkaamaan moniammatillisten osaajien sijasta liian yksipuolisesti oman toimialansa koulutuksen saanutta henkilökuntaa. Näin museoissa myös muita kuin museoammatillisia tehtäviä hoitavat museoalan maisterit. Esitetään lisättäväksi muutoin pätevöityneen henkilöstön osuus, kuten teattereiden ja orkestereiden kohdalla. Mittari onnistuu todennäköisesti mittaamaan museon aktiivisuutta omassa tulonhankinnassa. Se on sinänsä ristiriidassa ilmaiskävijöiden osuuden korostamisen kanssa, koska museoiden oma tulonhankinta muodostuu suurelta osin pääsymaksuista. Kävijämäärän mittaamisessa esitetään otettavaksi käyttöön museon sijaintialueen väestöpohjaa mittaava taustaindikaattori. Kävijöiden mittaaminen ainoastaan museorakennuksessa on ristiriidassa saavutettavuuden tavoitteen kanssa, kun museot siirtävät toimintaansa rakennustensa lisäksi niiden ulkopuolelle. Lisäksi esitetään, että opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa museokentän kipupisteeksi muodostuneen kävijätilastoinnin ohjeistusta ja seurantaa. M22b M23b Kuten yllä. Maksuttomien avoinnaolotuntien suhde kaikkiin avoinnaolotunteihin on epärelevantti ja harhaanjohtava mittari. Erityisesti pienet museot pyrkivät palvelemaan paikallisia toimijoita avaamalla ovensa ryhmille maksutta myös tavanomaisen avoinnaolon ulkopuolella. Näin museolle muodostuu ilmaiskävijäjoukko, joka on prosentuaalisesti merkittävä (Vaasan museoissa % kaikista kävijöistä) indikaattorin osoittaessa, että museo ei tukisi

6 maksuttomia museokäyntejä. Maksuttomat museokäynnit on tutkimustiedonkin (Museotilasto, Museoiden taloudellinen vaikuttavuus, Museoiden valtakunnallinen kävijätutkimus) perusteltua suunnata nk. suuren yleisön sekä museoiden maksukykyisimpien asiakkaiden sijasta lapsille ja nuorille, erityisryhmille sekä taloudellisen ja sosiaalisen saavutettavuuden periaatteiden mukaan sille väestönosalle, jonka museokäynnit edellyttävät erityistä tukea. Esitetään mittarin muuttamista maksuttomien museo- ja tapahtumakäyntien osuudeksi kaikista käynneistä. Lisäksi olisi perusteltua mitata ilmaiskävijäryhmien laajuutta. M31 M33 M41 M51 M52 M53 Huomautamme näyttelytoiminnan monipuolisuuden mittaamisessa ja muidenkin mittareiden kohdalla museon koon määrittelystä vain museotoiminnan kustannusten mukaan. Olisi perusteltua mitata museon toiminnan laajuutta ja monipuolisuutta muutoinkin kuin toimintamenojen kokonaismäärällä. Toimiva yhdistelmäindikaattori ottaisi huomioon museon koota mitattaessa myös kokoelmien laajuuden, henkilöstön kokonaismäärän (htvvuosina), museoiden toimipisteet ja käytössä olevien toimitilojen määrän, museoiden toimintamuotojen moninaisuuden sekä museaalisten palveluiden käyttäjien kokonaismäärän, mieluiten jonkin väestöpohjaa mittaavan alueellisen mittarin mukaan painotettuna. Yleisötapahtumien mittaamisessa tulisi ottaa huomioon myös niiden todellinen käyttäjämäärä. Mittari on onnistunut. Huomautamme kuitenkin, että museo ei tavallisimmin voi vaikuttaa toimitilojensa esteettömyyteen, koska museoiden tilat omistaa ja niitä hallinnoi jokin muu taho. Tämä pätee erityisesti kunnallisiin ja valtiollisiin museoihin. Mittarit ovat onnistuneita. Museo ei itse voi vaikuttaa kokoelmatilausten määrään ja kokoelmalainaustoiminnankin volyymiin vain osittain. Mittari suosii esimerkiksi niitä taidemuseoita, joiden kokoelmiin kuuluvat Suomen taiteen kultakauden klassikot ja asettaa vaikeaan asemaan museot, joiden kokoelmiin kuuluu mm. hankalasti liikuteltavia tai museoissa tyypillisiä esineitä. Mittari on erittäin onnistunut. Vaasan museot huomauttavat myös esitetyn järjestelmän puutteellisuuksista. Museoiden laaja hanketoiminta näkyy vain oman tulonhankinnan mittarissa. Näin museoiden kehittämis- ja pilottihankkeet sekä yhteistyö muiden toimijoiden ja sektorin kanssa jää mittaamatta, vaikka juuri se kertoisi museoiden toiminnan aktiivisuudesta ja vaikuttavuudesta. Ministeriö on informaatio- ja resurssiohjauksellaan kannustanut museoita kiitettävästi yllä kuvattuihin hankkeisiin. Kansainvälisen toiminnan volyymi jää mittaamatta. Esitetty kannustavuusmittaristo ei ota huomioon maakunnallista ja alueellista museotyötä. Toki tähän toimintaan saadaan korotettua valtionosuutta, mutta pidämme perusteltuna etsiä indikaattoreita, jotka mittaavat po. toiminnan volyymiä, laatua ja vaikuttavuutta. Monet museot ovat ministeriön ohjauksessa solmineet Museoviraston kanssa sopimuksen rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin liittyvien viranomaistehtävien työn- ja vastuunjaosta. Maakunnalliseen työhön käytetty resurssi vääristää mittariston tuottamia tuloksia toimintamenojen ja henkilöstömäärän osalta.

7 Tiivistelmänä voidaan esittää, että museot toivovat mittariston mittaavan aidosti museoiden toiminnan laatua, aktiivisuutta ja saavutettavuutta sekä olevan sisäisesti koherentti ja alueellisesti oikeudenmukainen. Museonjohtajina toivomme, että asetettujen tulostavoitteiden toteutumiseen ja sitä kautta valtionosuuteen voisi vaikuttaa museon omin toimenpitein. Nykymuodossaan esitetty järjestelmä asettaa museon johtamiselle suuria haasteita. Kunnioittavasti, Selma Green Vt. museotoimenjohtaja Pohjanmaan museo Pamela Andersson Vs. museonjohtaja Kuntsin modernin taiteen museo Tikanojan taidekoti Selma Green Vt. museotoimenjohtaja I Tf. museidirektör Vaasan kaupunki I Vasa stad Pohjanmaan museo I Österbottens museum PL 3, Vaasa I Pb. 3, Vasa (06) , I

8 PALAUTE Opetus- ja kulttuuriministeriö PL Valtioneuvosto Asia: Toiminnan tuloksellisuus museoiden, teatterien ja orkesterien valtionosuusjärjestelmässä Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti museoille, teattereille ja orkestereille kuulemistilaisuuden koskien valtionosuusjärjestelmän uudistamista toiminnan tuloksellisuuden perusteella. Kuulemistilaisuudessa ao. laitosten edustajat saattoivat antaa palautetta uudistuksesta. Kuulemistilaisuudessa otettiin kantaa mm. prosessin aikatauluun sekä tuloksellisuuden arvioinnissa käytettyihin indikaattoreihin ja mittareihin. Palautetta voi antaa myös kirjallisesti mennessä. Museoiden toiminnan arviointi ja sen liittäminen valtionosuuteen on perusteltua. Toiminnan tuloksellisuuden vaikutus valtionosuuden 3 prosentin osuuteen on psykologinen sekä sanktiona että kannustimena. Positiivisena puolena voidaan kuitenkin pitää sitä, että mittareilla voidaan perustella museotoiminnan ja siihen tarvittavien resurssien kehittämisen painopisteitä esimerkiksi paikallisille päättäjille. Indikaattorit on valittu periaatteessa onnistuneesti. Museoammatillinen henkilöstö, kävijämäärä, toiminnan monipuolisuus ja suunnitelmallinen kokoelmatyö ovat toimintoja, joita museoiden tulee joka tapauksessa kehittää. Indikaattoreissa on kuitenkin sellaisia piirteitä, jotka jo lähtökohtaisesti eriarvoistavat eri museoita. Indikaattoreiden ristiriitaisuus, siis esimerkiksi se painottaako pääsymaksuja vai kävijämäärää, saattaa osoittautua toimivaksi, koska eri museoissa eri vuosina panostetaan tai voidaan panostaa eri osaalueisiin. Indikaattoreissa ei ole myöskään otettu huomioon maakuntamuseoiden maakunnallisen toiminnan vaikutusta kokonaiskustannuksiin ja työpanoksen suuntautumiseen tai asiakasmääriä (paikallismuseot, yhdistykset, kunnat, viranomaistahot jne.). Yksittäisissä indikaattoreissa huomio kiinnittyy seuraaviin seikkoihin: 1.1.Museoammatillisen henkilöstön osuus vakinaisesta henkilöstöstä Museoammatillisen henkilöstön painotus on tarpeellinen, mutta kuinka laskelmassa huomioidaan museoiden toimintaympäristö ja -rakenne sekä niistä Seinäjoen kaupunki Museopalvelut Kauppakatu Seinäjoki P

9 2 johtuvat tarpeet? Museot eivät pyöri pelkästään museoammattilaisten turvin. Esimerkiksi Seinäjoella tarvitaan museonhoitajien tuplamiehitys kahteen toimipisteeseen. Joissakin muissa museoissa toimipisteitä on Seinäjokea enemmän, ja lisäksi saatetaan tarvita salivalvojia ja vartijoita, palveluhenkilöstöä tekemään tuloja jne. Myös kiinteistönhoidon, laitoshuollon ja toimistotyön tekijöitä tarvitaan. Periaatteessa esimerkiksi Seinäjoella tarvittaisiin kiinteistönhoitoon lisäväkeä, sillä yhdellä museomestarilla on nyt vastattavana sekä näyttelyt että 45 vanhaa museorakennusta. Vakinainen henkilöstö on toiminnan pitkäjänteisyyden edellytys, mutta toisaalta myös määräaikaisilla museoammattilaisilla voidaan parantaa ja tehostaa toiminnan laatua. Määräaikaisia palkataan joko museoiden omalla tai hankerahoituksella. Näin ollen, voisiko määräaikainen museoammatillinen henkilöstö olla myös mukana laskelmissa? Ammattimuseot tarjoavat myös tärkeitä harjoittelu- ja työpaikkoja museoalan opiskelijoille. Esimerkiksi Seinäjoella museoiden kesätyöntekijät (5 x 3,5 kk) ovat museoalan opiskelijoita, ja heille annetaan asiakaspalvelutehtävien ohessa myös museo-opetukseen, kokoelma- ja näyttelytoimintaan liittyviä töitä. Parhaissa tapauksissa hyöty on molemminpuolista. Työntekijä saa tärkeää oppia ja museo ajankohtaista tietoa ja taitoa sekä uusia ideoita. Museoiden tekemä koulutustyö (museoharjoittelu) olisi hyvä ottaa huomioon joko laskelmissa tai jossain muussa yhteydessä. 1.2.Omat tulot Omien tulojen hankinta liittyy kaikkiin muihin mittareihin. Laadukkaita palveluja, joilla voidaan hankkia tuloja, ei voi tuottaa ilman tarvittavaa henkilöstöä, toimintaympäristöä, sisältöjä, potentiaalisia asiakkaita jne. siis kysyntää ja tarjontaa. Vaikka henkilöstö olisi innovatiivista ja ahkeraa, palvelut tuotettaisiin tehokkaasti ja laadukkaasti ja tuotetut palvelut olisivat itsessään laadukkaita, Törnävän museoalueen kaltainen kohde ei ole yhtä vetovoimainen ja moninaisia mahdollisuuksia tarjoava kuin esimerkiksi Kotkan Wellamo. Pääsymaksupolitiikka on ristiriitainen. Usein pääsymaksut ovat tulonlähteenä pienessä roolissa, mutta niitä tulee yrittää hankkia. Toisaalta museoiden tulisi olla kaikkien saavutettavissa, mutta pääsymaksut, pienetkin, voivat muodostua monelle museovierailun esteeksi. Hankerahoituksella saadaan tehtyä usein sellaista kehitys- ja lisätyötä, jota perusrahoituksella ei ehditä tai pystytä. Hankerahoista kilpailevat kuitenkin kaikki, ja voitot kerääntyvät usein niille, joilla on jo muutenkin mahdollisuus suunnitella, kehittää ja käynnistää. Eri alueilla on myös erilaisia paikallisia rahoituksia. Joillakin alueilla jaetaan muutamien satasten, joillakin muutamien tuhansien, jopa kymmenien tuhansien avustuksia.

10 3 Museoiden hankerahoja, jotka voidaan kohdistaa perustöiden (inventointi, luettelointi, konservointi, järjestelytyöt, tutkimus) tekemiseen olisi saatava lisää. Kaikki museot eivät ole saaneet perustöitään sille tasolle, että niissä voitaisiin keskittyä uusiin medioihin, nykykulttuurin tallennukseen, museoopetuksen, uusien palvelukonseptien kehittämiseen jne. Huomattavaa on myös se, että verrattuna esimerkiksi kirjastoihin, museoiden digitointiavustukset ovat olleet suhteettoman pieniä työn vaativuuteen ja laajuuteen nähden. 2.1.Kävijämäärä Kävijämäärät kertovat toki museoiden kiinnostavuudesta, mutta eivät suoraan museopalvelun tai museokäynnin laadusta tai erilaisten kävijäryhmien saavuttamisesta. Voidaanko asiakastyytyväisyyttä ylipäänsä mitata yksiselitteisesti? Kävijämäärään vaikuttavat myös museon sijainti, siis fyysinen saavutettavuus sekä väestöpohja ja potentiaalisesti saavutettavissa oleva kävijäkunta. Miten museoiden sijaintikunnan ja lähialueen koko, väestöpohja, demografia, sosiaalinen jakauma ja liikenneyhteydet otetaan huomioon? Entä matkailuvirrat, joita esimerkiksi Helsingissä on aivan toisella tavalla kuin Seinäjoella tai vaikkapa Kajaanissa? Keskustassa, muiden palvelujen joukossa museoonkin on helpompi piipahtaa. Jos museokäyntiä varten tarvitsee auto- tai linja-autokyytiä, kynnys lähteä museoon on jo suurempi. Tämä pätee niin aikuisväestöön kuin etenkin koulu- ja päiväkotiryhmiin. Kilpailu koulukuljetuksiin varatuista määrärahoista on suuri, ja matkojen yhdistäminen tai monikohteinen yhteistyö on useimmiten vaikea toteuttaa. Kävijämäärän sijaan on ilmeisesti ruvettu käyttämään termiä asiakasmäärä? Museon kävijöitä ovat muutkin kuin näyttelyvieraat ja yleisötyöhön osallistujat. Yksityiset ihmiset, yhdistykset, kunnat ja yritykset kysyvät aineistoja, tietoja, neuvoja ja selvityksiä joko museossa vieraillen, puhelimitse tai sähköpostitse. Miten museon tietopalvelun asiakkaat voidaan laskea mukaan? Ne eivät tule huomioiduksi pelkästään aineistolainojen ja tilausten kohdalla, sillä kaikki asiakastyö ei aina johda tilauksiin. Entä maakunnallisen työn asiakkaat, asiakaskäynnit jne.? Maakuntamuseoiden henkilökunta tekee runsaasti neuvonta- ja tarkastusmatkoja museaaliseen toimintaan ja korjausrakentamiseen liittyen Kävijämäärä suhteessa näyttelyiden määrään 2.3.Museon avoinnaolotunnit Säännöllinen aukiolo on luonnollisesti edellytys museon saavutettavuudelle, mutta voidaanko siihen liittää jotenkin myös aukioloaikojen ulkopuolella

11 4 vierailleiden ryhmien ajat? Esimerkiksi Seinäjoella on koettu toimivaksi systeemiksi se, että etenkin koulu- ja päiväkotiryhmiä otetaan museoon aukioloaikojen ulkopuolella Yleisötyö Yleisötyöstä puhutaan tänä päivänä paljon. Voisi olla hyödyllistä avata ja määritellä käsitettä tarkemminkin. Eri museot, muut kulttuurilaitokset, työntekijät, asiakkaat jne. saattavat käsittää termin eri tavoin Näyttelytoiminnan monipuolisuus Kuulemistilaisuuden oheismateriaalissa tämän mittarin laskennassa käytetään yhteisnäyttelyiden määrää ja painokertoimet on annettu yhteistyönäyttelyille, muiden tuottamille, kiertonäyttelyille ja ulkomaille tehdyille näyttelyille. Pitäisikö olla näyttelyiden yhteismäärä? Mittarin kuvauksesta puuttuu omat näyttelyt, vaikkakin ko. kohta on vuoden 2012 toimintaa koskevassa kyselyssä. Ja eikö omaa tuotantoa olevien näyttelyiden painokerroin pitäisi olla kaikkein suurin? Kuinka otetaan huomioon näyttelytoimintaan käytettävissä olevan henkilöstön määrä? Museo, jossa yksi amanuenssi vastaa sekä näyttelyistä että museoopetuksesta, ei pysty tuottamaan samalla tavalla näyttelyitä kuin museo, jossa näyttelyhenkilöstöä on enemmän. Toisaalta myös maakunnallista työtä tekevä henkilöstö vaikuttaa tähän laskelmaan toimintamenojen kautta, eikä se kuitenkaan ole käytettävissä museon omaan näyttelytoimintaan. Entä käytettävissä oleva tila? Törnävällä vaihtuvien näyttelyiden tila on vaatimaton, vain 140 neliömetriä ja erittäin matala, mikä vaikuttaa näyttelyiden laajuuteen, rakenteisiin yms. Sk-museossa ei ole lainkaan vaihtuvien näyttelyiden tilaa, mutta niitä rakennetaan epätoivoisesti kokoustilaan. Pitäisikö näyttelytoiminnassa huomioida myös perusnäyttelyt? Esimerkiksi Seinäjoella on sen historiallisesta kehityksestä johtuen runsaasti perusnäyttelyitä, lukuisissa eri museorakennuksissa, joissa ei voi harjoittaa vaihtuvien näyttelyiden toimintaa. Näyttelyt ovat historiallisia, kansatieteellisiä ja luonnontieteellisiä. Perusnäyttelyiden valmistelutyöt myös sitovat henkilökuntaa. Niihin tehdään työtä vuosia, jolloin vaihtuvat näyttelyt ja muu toiminta jää usein vähemmälle. Ne ovat myös esillä vuosia Esteettömyys Kuinka huomioidaan se, että vaikka tahtoa ja näkemystä olisi, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat museorakennukset ja tietynlaiset fyysiset

12 5 miljööt eivät mahdollista esteettömyyden parantamista? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin, vuotta vanhoihin hirsi- tai kivirakennuksiin ei voi välttämättä voi tehdä hissejä, invaluiskia, yms. Kerroksia ei voi poistaa, sokkeloista huonejärjestystä muuttaa ja ahtaita, jyrkkiä portaikkoja leventää. Rakennuksia ei myöskään voi siirtää alkuperäisiltä paikoiltaan, vaikka se saavutettavuuden vuoksi olisikin tarpeen Kokoelmatoiminnan laatu 5.2. Kokoelmalainojen ja tilausten määrä Kokoelmalainat ja tilaukset riippuvat muiden museoiden ja tahojen tutkimusja näyttelyohjelmasta, johon toiset museot eivät voi juurikaan vaikuttaa, lukuun ottamatta yhteistyöhankkeita. Kappalemäärä mittaustapana sisältää myös heikkouksia. Johonkin näyttelyyn voi mennä 40 kuvaa, 36 pientä sormustinta, yksi iso leikkuupuimuri tai kolme maalausta 1800-luvulta. Yksittäisen lainaesineen merkitys voi olla suurempi kuin lukumäärältään isomman lainan. Ja kuinka lainatoimintaan käytetty työpanos huomioidaan? Työmäärältään niiden saattaminen lainakuntoon voi olla hyvinkin erilainen. Mittarista puuttuu kokonaan kokoelmien käyttö omassa toiminnassa, mikä on todennäköisesti kokoelmien ensisijainen käyttökohde suurella osalla museoita Kokoelmatyön määrä 5.5. Maakunnallinen toiminta? Pitäisikö maakunnallisen työn menot eriyttää laskennasta? Pitäisikö maakunnalliselle työlle luoda omat mittarit? Seinäjoella Susanna Tyrväinen museotoimenjohtaja

13 Muusikkojen liiton lausuma museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusjärjestelmän kehittämisestä Keskustelutilaisuudessa esitelty malli valtionosuusjärjestelmän kehittämisestä ei kokonaisuutena ottaen vastaa käsitystämme järkevästä VOSjärjestelmän kehittämisestä. Tuloksellisuutta mittaamaan tarkoitetun mittariston mekanismit ja matematiikka ovat toisarvoisia kysymyksiä siihen verrattuna, mihin mittariston käyttö todellisuudessa toimijoita kannustaisi. Esitetyn järjestelmän ongelmat ovat nimenomaan sillä alueella. Seuraavassa keskitytään nimenomaan orkesterien näkökulmaan. Lähtökohtaisesti esitys merkitsisi varsinkin muutosvaiheessa nykytilaan verrattuna pikemminkin rangaistusjärjestelmää, jossa rangaistusta voi lieventää toimimalla tavalla, johon järjestelmä kannustaa. Pyrkimys luoda homogeeninen mittaristo on sinänsä ymmärrettävä, mutta esitetyin tavoin toteutettuna se luo kohtuutonta eriarvoisuutta erilaisissa toimintaympäristöissä hyvin erikokoisina toimiville orkestereille. On eri asia operoida 100-jäsenisellä orkesterilla pääkaupungissa kuin 10-henkisellä runkoorkesterilla vaikkapa Seinäjoella. Yhteismitalliset mittarit eivät soveltuisi kumpaankin tilanteeseen oikeudenmukaisesti. On syytä pelätä, että orkesterien ydintoiminta ja tuen keskeisin kohde - korkeatasoinen taiteellinen toiminta - vaarantuu kun esitettyä mittaristoa ryhdyttäisiin seuraamaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tuloksellisuusjärjestelmä olisi helpompi hyväksyä, jos toimijat voisivat aidosti sen perusteella saada tukitasoaan korotettua ja siten saada enemmän varoja myös perustoimintaansa. Nyt on vaarana, että kehittämisen ja mittaroinnin nimissä kannustetaan näennäistoimintaan ja kikkailuun. Toiminnan monipuolisuus on myönteinen arvo, johon järjestelmän tulee sinänsä kannustaa. Toimintaa pitäisi kuitenkin pyrkiä tarkastelemaan tapauskohtaisemmin, jokaisen toimijan erilaisista lähtökohdista käsin. Raportin toimenpiteet eivät edistä orkesterien toimintaedellytysten kehittämistä yleisellä tasolla. Laatu on kriteeristössä jäänyt sivurooliin, varsinkin sisällöllinen laatu ja tekemisen substanssi. Mittarit eivät palkitse taiteellisesta tasosta tai laadusta, mistä seuraa, että sitä ei kannata esitetyn järjestelmän puitteissa tavoitella. Myös diversiteetti on uhattuna. Suomen orkestereille laaditaan nyt kilpajuoksun säännöt, joilla niitä kannustetaan yhdenmukaisuuteen alueellisten ja omintakeisten orkesteriprofiilierojen kustannuksella. Ei ole sopusoinnussa moniarvoisen ja riippumattoman taiteen ja kulttuurin arvomaailman kanssa, että taloudellinen ohjausjärjestelmä pyrkii vaikuttamaan siihen, millaista taidetta pitäisi tehdä. Nyt esitetyt mittarit ovat kuitenkin omiaan

14 viemään kehitystä juuri siihen suuntaan. Taiteen tekijät joutuvat uimaan vastavirtaan voidakseen tehdä sisältöjä taiteen omilla ehdoilla, ja järjestelmä rankaisee siitä taloudellisesti. Yksityiskohtaisempia kommentteja mittaristosta: Mittari Alan koulutuksen saaneen tai muuten pätevöityneen taiteellisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä Tämä ajaa erikokoiset yksiköt eriarvoiseen asemaan, koska pienelläkin toimijalla on oltava keskeiset hallintohenkilöt Omien tulojen määrä suhteessa toimintamenoihin Hyvin tuottavat konsertit eivät välttämättä ole taiteellisesti merkittäviä. Myös ympäristön sosiaalinen ja taloudellinen rakenne vaikuttaa. Mittari ei kannusta taiteellisen tason vaan kaupallisuuden kehittämiseen. Mittari Kävijämäärä suhteessa toimintamenoihin Tässä on sama ongelma kuin edellisessä kohdassa. Kunnianhimoinen pyrkimys kiinnostavan/harvinaisen/ vaikean ohjelmiston tuottamiseen ei välttämättä korreloi positiivisesti yleisömäärän kanssa. Tämän indikaattorin palkitsema musikaali-, ikivihreä- yms. ohjelmisto on helposti ristiriidassa taiteellisen tason ja taiteellisen kunnianhimon kanssa. Harvoin se myöskään kehittää orkesteria Kävijämäärä suhteessa esityskertoihin Pienellä paikkakunnalla suhde muodostuu aina varsin epäedulliseksi. Myös puuttuva riittävän iso konserttisali asettaa tietyt toimijat eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi kaupungin tuen leikkaamisesta johtuva konserttien vähentäminen näkyy tehottomuutena toiminnassa. Mittari Säännöllisesti käytössä olevan esitystilan ulkopuolella toteutettujen konserttien esityskertojen ja muiden esiintymisten määrä suhteessa kaikkien konserttien esityskertojen ja muiden esiintymisten määrään. Jos paikkakunnalla on panostettu asianmukaisiin esiintymistiloihin joissa toiminta on vakiintunutta ja joihin yleisön on helppo tulla, ei ole välttämättä järkevää esiintyä tiloissa joita ei ole tarkoitettu musiikkia tai esittämistä varten. Liikkuminen vain liikkumisen mittareita tyydyttääkseen ei ole tehokasta ja järkevää.

15 Toimijat joiden toiminnan luonne on koko maan kattavaa eikä paikallista, hyötyy tästä perusteettomasti Yhteistyössä toteutettujen esityskertojen määrä suhteessa kaikkien konserttien esityskertojen ja muiden esiintymisten kokonaismäärään Yhteistyön edellytykset ovat kovin erilaiset. Paikkakunnan mieskuoron kanssa tehty yhteistyö ei välttämättä ole sitä mitä varten orkesteri on perustettu Kotimaisten ja ulkomaisten kantaesitysten määrä Kantaesitysten määrä ei mittaa laatua eikä teosten laatua lainkaan. Esimerkiksi huonojen teosten esittäminen ei nosta taiteellista tasoa. Myöskään kantaesitettävät teokset eivät ole yhteismitallisia, joten tätäkin kriteeriä voidaan käyttää väärin pisteiden keräämisessä. Esimerkiksi uuden tangosävellyksen ja tunnin mittaisen sinfonian kantaesitykset ovat täysin eri luokan ponnistuksia. Joidenkin orkesterien toiminnan fokus ei kerta kaikkiaan sovellu tällaisen mittarin käyttämiseen (esimerkiksi Helsingin barokkiorkesteri). Lisäksi pienet kokoonpanot ovat aivan eri asemassa tämän mittarin suhteen kuin suuremmat ja varakkaammat orkesterit. Yhteenveto Kuten edellä ilmenee, ei orkestereille voida asettaa niin tasapäistäviä tehokkuusmittareita kuin nyt on esitetty. Mittaristo suosisi tietynlaisia orkestereita, vaikka niiden suosimiseen ei objektiivisesti ottaen ole perusteita. On syytä tarkkaan harkita, mihin orkestereita pitäisi kannustaa. Orkesteritoiminta on satoja vuosia vanhaa, ja sen evoluutio ei ole tapahtunut sattumalta tai ilman perusteita. Kun taiteen tekemistä lähdetään kannustamaan johonkin, olisi perusteellisen mietinnän paikka arvioida, mitkä ovat todella tavoiteltavia asioita ja kehityskohteita. Ehdotetut kannustimet osuvat taiteen sisältöön, kuitenkaan kannustamatta taiteellisen tason jatkuvaan kohottamiseen. Tarkasteltaessa esimerkkilaskelmien mukaan tehtyjä kaavioita ei voi olla kiinnittämättä huomiota siihen, että kymmenen eniten pisteitä saaneen orkesterin joukossa vain puolet tarjoaa päätoimista työtä muusikoilleen ja huolehtii työnantajavastuustaan täysimääräisesti. Erittäin kevyellä kulurakenteella on helppoa olla kustannustehokas. Tällaiseen toimintatapaan ei varsinkaan kunnallista työnantajaa pidä kannustaa. Helsingissä, Suomen Muusikkojen Liitto ry Ahti Vänttinen puheenjohtaja

16

17

18

19

20

TOIMINNAN TULOKSELLISUUS MUSEOIDEN, TEATTEREIDEN JA ORKESTEREIDEN VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄSSÄ

TOIMINNAN TULOKSELLISUUS MUSEOIDEN, TEATTEREIDEN JA ORKESTEREIDEN VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄSSÄ TOIMINNAN TULOKSELLISUUS MUSEOIDEN, TEATTEREIDEN JA ORKESTEREIDEN VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄSSÄ Tavoite Kulttuuripolitiikan keskeinen tavoite on kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien kulttuuriosallistumisen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusjärjestelmän kehittäminen

Museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusjärjestelmän kehittäminen Museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusjärjestelmän kehittäminen Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:11 Museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusjärjestelmän

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Museoala tänään ja huomenna

Museoala tänään ja huomenna Museoala tänään ja huomenna Museoiden toimintaympäristön tuore analyysi Museopäivät 2015 Lappeenranta 19.5.2015 Kimmo Levä Pääsihteeri Tavoite Tavoitteet: Ø Tietoa Suomen museoiden nykytilasta Ø Näkemyksiä

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Luovat toimialat: taiteet ja muu kulttuurituotanto, matkailu, arkkitehtuuri, mainonta ja viestintä, muotoilu Luova talous: luovuutta tuotteissaan ja tuotannossaan hyödyntävät

Lisätiedot

Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa. Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia

Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa. Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia Kenelle ja mitä osaamista museot voivat tuotteistaa ja tarjota? MUUTOKSEN PROSESSI 1. ERILAISET TULOKSET

Lisätiedot

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Alueellinen museotyö ja kuntauudistus Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Kuntauudistuksen valmistelu Peruspalveluiden arvioinnin kehittäminen Museopoliittiset linjaukset Kuntauudistus Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden usto Suomen metsämuseo ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS 1 KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toimintaajatuksiin perustuen,

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 11.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 11.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueellisen taidekokoelmapoliittisen ohjelman loppuunsaattaminen 2. Keskisuomalaiseen taiteeseen liittyvän uuden tiedon tuottaminen ja saavutettavuus

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 26.11.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 26.11.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseoiden esineellisen kulttuuriperinnön turvaaminen, laadullinen monipuolistaminen ja näyttelytoiminnan ja yleisötyön kehittäminen 2.

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 74

KULTTUURILAUTAKUNTA 74 KULTTUURILAUTAKUNTA 74 Palvelu: Kulttuuriosasto/Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Hilkka Heikkinen TA 13/TA 14 TP 12/TA 14 Kulttuuritalot/-keskukset, käynnit 13 013 8 312 29 100 210 000 86,1 % 96,0 % /

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

www.museotilasto.fi museotilasto@nba.fi

www.museotilasto.fi museotilasto@nba.fi MUSEOTILASTO 2013, Kyselyn rakenne MUSEOKÄYNNIT, vaihe 1/12... 1 PERUSTIEDOT, vaihe 2/12... 4 YLEISÖTYÖ, vaihe 3/12... 5 PÄÄSYMAKSUT, vaihe 4/12... 7 AVOINNA OLO, vaihe 5/12... 9 NÄYTTELYT, vaihe 6/12...

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne

MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne Perustiedot... 2 Talous - Menot... 3 Talous - Tulot... 5 Henkilöstö - Laskennalliset henkilötyövuodet... 7 Henkilöstö - Todelliset henkilötyövuodet... 8 Avoinnaolo...

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan edistäminen neuvonnan ja ohjauksen sekä suunnitelmallisen ohjelmatyön (työkirja) avulla 2. Museoportaalin kehittäminen (kieliversiot,

Lisätiedot

Tilaston sovellukset ja sudenkuopat

Tilaston sovellukset ja sudenkuopat Tilaston sovellukset ja sudenkuopat 24.1.-13.3.2012 Tilastoista tietoa - tilastovalmennusta yleisille kirjastoille Markku Laitinen, Kansalliskirjasto, Kirjastoverkkopalvelut markku.laitinen@helsinki.fi

Lisätiedot

Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin painotuksiin

Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin painotuksiin Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen yksikkö (TaSTI) Tampereen yliopisto 29.12.2010 Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueellisen yhteistyön edistäminen sekä ammatillisten että paikallismuseoiden parissa 2. Osallistava, vuorovaikutteinen tiedonvälitys kulttuuriperintöön

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

MUSEOTILASTO 2011, Kyselyn rakenne

MUSEOTILASTO 2011, Kyselyn rakenne MUSEOTILASTO 2011, Kyselyn rakenne Kävijät... 2 Perustiedot... 3 Talous - Menot... 4 Talous - Tulot... 6 Henkilöstö - Laskennalliset henkilötyövuodet... 8 Henkilöstö - Todelliset henkilötyövuodet... 9

Lisätiedot

Symbolit ja lyhenteet. Explanation of symbols and abbreviations. Museotilasto Finnish Museum Statistics 2011

Symbolit ja lyhenteet. Explanation of symbols and abbreviations. Museotilasto Finnish Museum Statistics 2011 MUSEOTILASTO 2011 Symbolit ja lyhenteet * Yksityinen museo (säätiö/yhdistys) ** Tiedot sisältyvät yllä olevaan lukuun.. Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma esitettäväksi vm Valtakunnallinen museo

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Suomen käsityön museo

Suomen käsityön museo Suomen käsityön museo Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kansallispukualan toimijoiden verkoston kehittäminen ja kansallispukutietouden edistäminen. 2. Valtakunnallinen tallennus-

Lisätiedot

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kulttuurilautakunta 1.4.2009 Liite B 3 20 ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Voimaantulo: SISÄLLYSLUETTELO SISÅLLYSLUETTELO... l 1 TOIMIALA JA KOKOONPAN0... 2 2 KIRJASTOLAITOS... 2 3

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Tuottavuus ja sen mittaaminen. Petri Suomala, TTY petri.suomala@tut.fi

Tuottavuus ja sen mittaaminen. Petri Suomala, TTY petri.suomala@tut.fi Tuottavuus ja sen mittaaminen Petri Suomala, TTY petri.suomala@tut.fi Voimassa olevassa hallitusohjelmassa sana tuottavuus esiintyy 31 kertaa Perusasetelma Yritykset, joiden keskeinen tavoite on kannattavuus,

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5) Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita VOS 10+ museot Ajankohtaisia asioita Juhani Kostet Pääjohtaja Museovirasto 23.9.2015 Museovirasto 2016 Toiminnan painopisteet Kulttuuriympäristön suojelun ja hoidon tehostaminen pyrkimys mahdollistavaan

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta KULTTUURILLA ON KESKEINEN ASEMA yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.

Lisätiedot

Kenelle kulttuuripalveluja tuotetaan?

Kenelle kulttuuripalveluja tuotetaan? Kenelle kulttuuripalveluja tuotetaan? Normikriittisen saavutettavan kulttuuripolitiikan aakkoset Rita Paqvalén, Kulttuuria kaikille -palvelu Kulttuurin Kaukametsä, Kajaani, 5.9.2013 Kulttuuria kaikille

Lisätiedot

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Tulosalue: **HALLINTO ja sen toteutuminen Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Avoimuus, julkisuus Todentaminen Pöytäkirjat julkaistaan verkossa Resurssien hallinta Kustannusten

Lisätiedot

Johtajan parasta aikaa!

Johtajan parasta aikaa! Johtajan parasta aikaa! Energisoivia ajatuksia johtajille Keskuskauppakamarin mentorointiohjelma 11.3.2013 Mia Aspegrén, Senior Consultant, Johdon rekrytoija & kehittäjä, Momentous Mia Aspegrén Senior

Lisätiedot

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo Saavutettava museo Case: Turun taidemuseo Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 6.5.2010 Museon saavutettavuus Saavutettavassa museossa näyttelyt ja oheispalvelut ovat fyysisesti, henkisesti

Lisätiedot

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Sisäisen toimivuuden perusulottuvuudet Palvelutyytyväisyys Sisäinen toimivuus Työelämän laatu

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS 2014 (tammi-kesäkuu) JA LYHYT KATSAUS KOKO VUOTEEN 2 014 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAKAUTEEN 2015-2016

PUOLIVUOSIKATSAUS 2014 (tammi-kesäkuu) JA LYHYT KATSAUS KOKO VUOTEEN 2 014 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAKAUTEEN 2015-2016 KULTTUURITOIMI PUOLIVUOSIKATSAUS 2014 (tammi-kesäkuu) JA LYHYT KATSAUS KOKO VUOTEEN 2 014 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAKAUTEEN 2015-2016 1. Yleiskuvaus toimialan alkuvuoden 2014 toiminnasta, arvio talousarvion

Lisätiedot

Painopiste Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Etelä Savon kulttuuriympäristöohjelman toteuttaminen (2009 14)

Painopiste Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Etelä Savon kulttuuriympäristöohjelman toteuttaminen (2009 14) Neuvottelupäivämäärä 10.11.2010 Dnro 112/005/2010/21 Kauden 2011 2013 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseoiden tarkastuskäynnit 2. Museorakennusten kunnosta huolehtiminen 3. Etelä Savon

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan liittyvissä kysymyksissä. Toimenpiteet, jotka kohdistuvat sidosryhmiin

Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan liittyvissä kysymyksissä. Toimenpiteet, jotka kohdistuvat sidosryhmiin Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Arkkitehtuurin tunnetuksi tekeminen moninaisille yleisöille moninaisin keinoin 2. Arkkitehtuurin erityiskysymysten edistäminen valtakunnallisissa

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen Kuntien tuottavuuden mittaaminen KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen Miksi? V. 2009 hallitus kehysriihessä asetti 20 suurimalle kaupungille tehtävän laatia tuottavuusohjelma ja päätti sen seurannasta Tuottavuuden

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Risto Hakomäki Tutkija Suomen kansallismuseo Kokoelma- ja tutkimusyksikkö MUSEOVIRASTO Taustaa Museoalan asiantuntijaseminaari,

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä AVARA MUSEO Päätösseminaari 04.10.-05.10.2012 PORI Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä Museonjohtaja Esko Nummelin Porin taidemuseo AVARA MUSEO Valtakunnallinen osio. Toimintalinja: Työmarkkinoiden

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 8 Keski-Pohjanmaa 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 8.1. KESKI-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri Vastausaika 12-02-2013 13:30:16 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 73

KULTTUURILAUTAKUNTA 73 KULTTUURILAUTAKUNTA 73 Palvelu: Kulttuuripalvelut Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen 2012 2013 2014 2015 2015 / 2014 2015 / 2013

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Suunnitelma. Joensuun taidemuseon alueellisesta toiminnasta 2014-2017. Joensuun kaupunki / Joensuun taidemuseo Kirkkokatu 23, 80100 Joensuu

Suunnitelma. Joensuun taidemuseon alueellisesta toiminnasta 2014-2017. Joensuun kaupunki / Joensuun taidemuseo Kirkkokatu 23, 80100 Joensuu Suunnitelma Joensuun taidemuseon alueellisesta toiminnasta 2014-2017 I Johdanto Aluetaidemuseon toiminta-ajatus ja yleiskatsaus toimintaan Joensuun taidemuseo tehtävänä on museolain ja asetusten mukaisesti

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Jäsentyytyväisyyskysely 2012

Jäsentyytyväisyyskysely 2012 Jäsentyytyväisyyskysely KIINTEISTÖLIITTO Yhteenveto: Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys LUOTTAMUKSELLINEN.. TAUSTATIEDOT Tässä raportissa on esitetty Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskyselyn tulokset

Lisätiedot

00531 HELSINKI 040 348 7766. Laitostyyppi Museo Teatteri Orkesteri

00531 HELSINKI 040 348 7766. Laitostyyppi Museo Teatteri Orkesteri ILMOITUS KÄYTTÖKUSTANNUKSISTA JA SUORITTEISTA VUONNA 2010 MUSEOT, TEATTERIT JA ORKESTERIT OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PL 380 Faksi 00531 HELSINKI 040 348 7766 Laitostyyppi Museo Teatteri

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa. 14.2.2011 Helena Liimatainen

Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa. 14.2.2011 Helena Liimatainen Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa viestinnässään? 14.2.2011 Helena Liimatainen Mitä järjestöjen toiminta kohtaamispaikoissa voi olla? Esitteitä, yhteystietoja, oppaita, lomakkeita

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Lappeenrannan kulttuuripolku

Lappeenrannan kulttuuripolku Lappeenrannan kulttuuripolku Kulttuuripolku on suunnitelma, jonka avulla toteutetaan koulujen taide- ja kulttuurikasvatusta. Sisällöt ja teemat pohjautuvat opetussuunnitelman Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuteen.

Lisätiedot