Sosiaalinen kuntoutus valtion maakuntasoten johtamisessa

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin aineistopankki / +ina+ Sosiaalinen kuntoutus valtion maakuntasoten johtamisessa Sirkka Rousu, yliopettaja ja projektipäällikkö, HT ja sosiaalityöntekijä Myös Keski-Uudenmaan sote kuntayhtymän valtuuston, hallituksen ja yksilöasioiden jaoston jäsen: kuusi kuntaa ja asukkaan väestöpohja.

2 Sosiaalinen kuntoutus haastaa ylipäätäänkin johtamisen Tiedämme, että sosiaalinen kuntoutus kutsuu/tarvitsee Ihmisen ja hänen elämänalueidensa kokonaisvaltaista huomioon ottamista (dia) Moniasiantuntijuutta Vertaisuutta Yhteisöllisyyttä Toiminnallista arkea ja sen konkreettista tukea Sosiaalinen kuntoutus edellyttää / hyötyy horisontaalisesta toimintakokonaisuuden yhdyspinta -johtamisesta Toimiva yhteistyö on jokaisen asiakkaan oikeus. Yhteensovittava johtaminen (Perälä ym.2012). kunkin asiakkaan oman asiakkuusprosessin asianmukaisesta johtamisesta: asiakas ja omatyöntekijä & asiakkaan tiimi (asiakaskohtainen integraatio)

3 Ihmisen näkeminen tarpeineen kokonaisena Sakari Kainulainen : 3D elämäntilanteen itsearviointimittari

4 Palvelujen integrointi soten keskeisenä tavoitteena Palvelujen integrointi ihmiselle - tavoite, jonka toimivuus vaikuttaa myös kustannuksiin Edistävätkö lakiesityksen keinot tätä? pois luukuttamisesta, poislähettämisen kulttuurista, omatyöntekijä /vastuutyöntekijä, kokonaisvaltaisuus, asiakas kohdataan kokonaisena ihmisenä Ei alihoitoa, ei ylihoitoa, ei osa-optimointia miten estää? asiakaslähtöisyys, ihminen nähdään aktiivisena toimijana kansalaiset ja asiakkaat mukana palvelujen kehittämisessä mm.palvelumuotoilu, asiakasraadit, kokemusasiantuntijat, vertaisuus. Integroinnin keinot sote-mallissa ohuet: asiakassuunnnitelma, sotekeskuksiin jalkautetut sosiaalialan työntekijät Palveluverkko palvelujen saatavuus: sote -palvelutehtaan irrottaminen asuinyhteisöstä ja lähiyhteisöistä Maakunnan velvollisuus on varmistaa asiakaskohtainen palvelujen integraatio > millaisissa rakenteissa ja millaisilla välineillä?

5 Millaiset rakenteet ja välineet valtion maakunnan sote:ssa syntyy sosiaalisen kuntoutuksen johtamiselle? -1 Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon eriyttäminen eri omistajaorganisaatioiden tehtäviksi Suoran valinnan (So)Te-keskukset, joissa saatavilla sos.huollon neuvontaa ja ohjausta Jokainen asioi (So)Te-keskuksessa, johon listautunut (ohjaus maakunnan liikelaitokseen) Itsearvioinnin lisääntyminen (digi-chat) (dia) Näiden (so)te-keskusten kylkeen jalkaututettavat sosiaalialan ammattilaiset (juridinen asema asiakkaan prosessissa?) Maakunnan tilaaja-tuottajamalli, liikelaitos tuottaa sosiaalihuollon palvelut. Sosiaalihuollon tehtävien ja yksiköiden johtamisosaamisen (SH-laki 46a ) Tilaajan tietopohja väestön ja asiakkaiden tarpeista, hyvinvoinnista ja olosuhteista sekä palvelujen vaikuttavuudesta, hinta/laatusuhteesta, asiakaspalautteesta, valvontamekanismit (jatkossa perustuu pääosin omavalvontaan) Erilaisten tuottajien tietopohja?

6 Muitakin itsearvioinnin välineitä on: Kykyviisari, aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaismittari, Perhearviointi, terveydenhuollossa jne. kari Kainulainen : 3D elämäntilanteen itsearviointimittari

7 Millaiset rakenteet ja välineet valtion maakunnan sote:ssa syntyy sosiaalisen kuntoutuksen johtamiselle? > mm. piirrosvideo Asiakassetelillä palvelut asiakkaan valintojen mukaan (asiakkuusprosessin hallinta, pirstoutuminen?), voi monipuolistaa palveluja Henkilökohtainen budjetti: periaatteessa hyvä väline (lakiehdotuksen kohderyhmärajaus, maakuntien päätöksillä muille kuin ikäihmisille ja vammaispalveluja tarvitseville) katso piirrosvideo! Asiakassuunnitelman ja omatyöntekijän koordinointivoima? Osallisuus kehittäjäkumppanuus demokratiaulottuvuus? Sosiaalinen kuntoutus: ei ehkäpä hyödy maakunnan sote:n divisioonamaisesta palveluputki-johtamisesta, vaan Väestöalueperustaisesta johtamisesta, jossa yhdistyisi ymmärrys ihmisen asumisen, työn/koulutuksen ja toiminnan arjesta muodostuvasta elämäntilanteesta, ja kohtuudella saatavilla olevista erilaisista sote-palvelujen ja tuen yhdistelmistä, lähi- ja vertaistuesta.

8 Maakunta sote-tehtävissä ja valinnanvapaus (sote-henkilöstön määrä , kunnissa ja kuntayhtymissä 0. Maakunnan poliittinen tahto, maakuntavaltuusto Talousohjausyksikkö Vaikuttavuusohjaus as is periaate siirtymävaiheessa Liikelaitos (tuotanto) Strategia-yksikkö Järjestäjäyksikkö 1.0 Viranomaisohjaus, perusoikeudet ja turvaverkko KILPAILUNEUTRALITEETTI Valinnanvapaus - Sote-keskuksen valinta - Asiakasseteli - Henkilökohtainen budjetti Maakunnalle ohjaava ote palvelutarjonnan volyymiin ja sijoittumiseen Asiakasohjaus (markkinat) Keskussairaala Keskitettävät vaativat sosiaalihuollon palvelut Alueyksikkö Lähipalvelut Keski-Uusimaa Alueyksikkö Lähipalvelut Läntinen Alueyksikkö Lähipalvelut Espoo Tukipalvelut jne. Alueyksikkö Lähipalvelut Itäinen Alueyksikkö Lähipalvelut Helsinki Alueyksikkö Lähipalvelut Vantaa Maakunnan sote-keskukset Liikelaitoksen tulosalue tai oma liikelaitos tai OY Ulkoistettu sotekeskus Ulkoistettu sotekeskus Henk.koht.budjetti Asiakasseteli Ostopalvelut 3,7 4,2 mrd n.0,8 mrd n.0,7 1,5 mrd Uusimaa2019 -muokattu

9 Sote-kustannusten jakautuminen ja käyttäjät Sote-keskusintegraatio Perusterveydenhoito (sis. suun th/ 50 %) 80 % 20 % Sosiaalineuvonta Erikoissairaanhoito Sosiaalihuollon palvelut Vanhuspalvelut, vammaispalvelut, Perheiden palvelut (lastensuojelu) Sote-keskuksen kustannus per asukas Sote-kustannus per asukas Lisäksi mm. työterveyshuolto 425 per työntekijä, yksityinen terveydenhuolto (asiakkaan maksama) 120 per asukas (ei sis kunt.)

10 Järjestäjän johtamisen keinoista: muutama keskeinen huomio Valtion ohjausvoima vahva: valtion STM kehysbudjetti 18 maakunnalle, jonka budjetti muodostuu kunnilta otetuista kuntaveron sote-kustannusten osuudesta (- 12,4 %), maakunnalla ei omia rahoituskeinoja, tunnistetaanko maakunnittaiset lähtökohtaerot rahan jaossa ja tarpeissa. Maakunnan toimintaympäristötietous, tietous kansalaisten tarpeista: mitä tietokannoista ja tietojärjestelmistä saadaan? Tilaajan ja tuottajan roolien erottaminen: lisäkustannusta arviolta % nykyiseen, tilaajan sopeuttamiskeinot? Järjestämissuunnitelman ja palvelulupauksen ohjausvoima Tuotannon ohjaamisen keinot: kapitaatiomallien oikeaanosuvuus (kannusteet/sanktiot?), vaara ali/ylihoitoon, osaoptimointiin asiakkaiden valinnassa, sopimusohjauksen keinot ja mallit (juristien työt lisääntyy) Palvelutuotannon kustannus-laatutietous: sote-tietopaketit (STM/Sitra -> uudenlainen tiedon koonti). Palvelu- ja hoitokuvausten ja palvelukriteerien yhtenäistäminen. Kokonaisuuksien toimivuus. Hankinnan periaatteet ja menettelyt: tuottajat hyväksytään tuottajarekisteriin mikäli täyttävät asetetut ehdot (hankintalain käyttötarve vähenee rajusti) Poliittinen johtaminen -demokratia-näkökulma: esim. Uusimaa, yksi vaalipiiri. Kolmoisrooli: kansanedustaja, maakuntavaltuutettu ja kuntavaltuutettu? Maakunnan kannusteet? Yhdyspinnat eri väestöryhmien hyvinvointitehtäviin kuntien kanssa. Kunnallinen hyvinvointipolitiikkaa / maakunnan hyvinvointipolitiikka.

11 Tuottajan johtamisen keinot: muutama asia Markkinatietoisuus! Tieto asiakaskokemuksista ja tarpeista Tuotteiden laatu-hintasuhde, tuotteiden tarjontakanavat, onnistunut asiakassegmentointi Markkinointikyvykkyys: suoran valinnan palveluissa tarjotaan asiakkaille suoraan -> listautuminen (so)te-keskukseen, asiakassetelituottajana, HB-tuottajana, kyvykkyys mm. asiakkaan palvelutarpeiden tunnistamisessa -> vai ohjaus valtion liikelaitokseen Verkostoituminen muiden tuottajien kanssa, mahdollisten alihankintaverkostojen rakentaminen Innovaatiot, jatkuva tuotekehitys, TKI-tulokset oman yrityksen/yritysryppään käyttöön (ei levitetä maksutta muille käyttöön -> on kilpailuetu) Pärjäämiskeinot työvoimasta, opiskelijoista

12 KIITOS! Blogi: Uudistuva sosiaalialan osaaminen Hanke:

13 Valokuva tähän Leveys: 4,6 cm Korkeus: 6,8 cm Netti: Blogit: Uudistuva sosiaalialan osaaminen; Lastensuojelija.blogspot.fi Hanke: Kumppanuus kannattaa Sirkka Rousu HT (hallintotiede) ja sosiaalityöntekijä, yliopettaja, projektipäällikkö OSAAMINEN Olen kokenut kunta- ja sote-alan osaaja, palvelujen kehittäjä ja kouluttaja mm. Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön projektipäällikön työtehtävissä, sosiaalihuollon ja asiakastyön erilaisissa esimiestehtävissä sekä käytännön asiakastyössä. Osaamiseni ydintä ovat palvelujen laadun, vaikuttavuuden sekä palvelujärjestelmän kehittäminen, alan lainsäädäntö ja johtaminen, lapsi- ja perhepalvelut ja lastensuojelu, sosiaalihuolto ja sosiaalityö, sosiaali- ja kriisipäivystys. Olen toiminut sote-alan toimintaa ja lainsäädäntöä kehittävissä monissa työryhmissä sekä konsultoinut kuntien kehitystyötä. Olen myös hallinto-oikeuden asiantuntijajäsen. Johdan parhaillaan valtakunnallista hanketta, jossa kehitetään henkilökohtaista budjetointia osaksi sote-uudistusta. Opetan ja ohjaan ylempi AMK-tutkinnon opiskelijoita sekä koulutan sote-alan henkilöstöä. KEHITTÄJÄKUMPPANI Toimin erilaisissa kumppaniverkostoissa, jossa yhteiskehittämisellä rakentuu uudenlaista osaamista ja toimintatapoja. Olen toiminut mm. valtakunnallisen sosiaalialan AMK-verkoston YAMK-tutkinnontyöryhmän vetäjänä. Olen johtanut useita kehittämisprojekteja, joiden tulokset ovat olleet kestäviä. AKTIIVINEN KANSALAINEN Aktiivisena kansalaisena järjestötyö on osa arkeani, kuten myös yhteiskunnallinen vaikuttamistyö mm. kirjoittamalla ja osallistumalla asuinkuntani kuntapäättäjänä.