1(39) Ulkoinen pelastussuunnitelma Oras Oy ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA. Oras Oy

Transkriptio

1 Ulkoinen pelastussuunnitelma Oras Oy (39) ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA Oras Oy

2 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS YLEISTÄ PERUSTELUT ULKOISEN PELASTUSSUUNNITELMAN TEKEMISELLE ONNETTOMUUKSIIN VARAUTUMINEN KOHTEEN YLEISTIEDOT OSOITETIEDOT AJO-OHJEET TEHDASALUEELLE TEHDASALUEEN KUVAUS YHTEYSTIEDOT HENKILÖMÄÄRÄT (ERI VUOROKAUDEN AIKOINA) SUURONNETTOMUUSVAARAT VAARAA AIHEUTTAVAT KEMIKAALIT VAARAA AIHEUTTAVAT PROSESSIT KEMIKAALIEN JA PROSESSIEN SIJAINNIT ALUEELLA ONNETTOMUUTEEN MAHDOLLISESTI JOHTAVAT TAPAHTUMAT TULIPALOVAARAT KEMIKAALIVUODOT AIHEUTTAVAT YMPÄRISTÖ- JA TERVEYSVAARAN NESTEKAASU AIHEUTTAA RÄJÄHDYSVAARAN KEMIKAALIKOHTAISIA TOIMINTAOHJEITA RIKKIHAPPOPITOISET LIUOKSET (H2S04) SUOLAHAPPOPITOISET LIUOKSET (HCL) TYPPIHAPPOPITOISET LIUOKSET (HN03) KROMIHAPPOPITOISET LIUOKSET (CR03) KULTAKALIUMSYANIDIEN KÄSITIELY NESTEKAASU TEOLLISUUSLAITOKSEN PELASTUSORGANISAATI LAITOKSEN PELASTUSORGANISAATIO JAASIANTUNTIJAT LAITOKSEN PELASTUSORGANISAATION HÄLYTTÄMINEN LAITOKSEN PELASTUSORGANISAATION TEHTÄVÄT LAITOKSEN PELASTUS- JA TORJUNTAVÄLINEISTä PELASTUSTOIMEN MUODOSTELMAT YKSIKKÖLÄHTÖ JOUKKUELAHTÖ KOMPPANIALÄHTÖ TOIMINNAN JOHTAMINEN SUURONNETTOMUUSTILANTEESSA ALKUTILANNE TOIMINTA-ALUEEN JOHTOELIN (TOJE) JOHTOKESKUS (JOKE) KOMPPANIALÄHDÖN VIESTILIIKENNE VÄESTÖN VAROITTAMINEN... 23

3 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS VAARA-ALUEET TURVALLISUUSTIEDOTE VÄESTÖN HÄLYTTÄMINEN YLEISELLÄ VAARAMERKILLÄ EVAKUOINTITILANNE LAITOSKOHTAINEN EVAKUOINTISUUNNITELMA TIEDOTTAMINEN EVAKUOITAVILLE VÄESTÖN KOKOAMINEN KULJETUSJÄRJESTELYT EVAKUOITAVIEN REKISTERÖINTI ONNETTOMUUSTILANTEEN PÄÄTTYMINEN PELASTUSTOIMINNAN JOHTAJAN JOHTAMISKORTIT (P3-KORTIT) ASEMAPIIRROS (ILMAKUVA KOHTEESTA) VAARA-ALUEKARTTA VAARA-ALUEKARTTA ALUEKARTTA LIITE 1 AJO-OHJE LIITE 2 KUVAUS TUOTANTOLAITOKSEN YMPÄRISTÖSTÄ LIITE 2 KUVAUS TUOTANTOLAITOKSEN YMPÄRISTÖSTÄ LIITE 3 MERKITTÄVIMMÄT KOHTEET TEHTAAN YMPÄRISTÖSSÄ LIITE 4 TURVALLISUUSTIEDOTE LIITE 5 TOTEUTUNEET KOULUTUKSET... 39

4 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS YLEISTÄ 1.1 PERUSTELUT ULKOISEN PELASTUSSUUNNITELMAN TEKEMISELLE Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen laatima suunnitelma pelastuslain 48 :ssä mainituilla alueilla tapahtuvien suuronnettomuuksien torjumiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen käytännönläheinen toimintaa ohjaava asiakirja, josta löytyvät nopeasti kaikki oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu alueen suuronnettomuusvaaraan ja joita tarvitaan pelastustoimintaan Ulkoisista pelastussuunnitelmista säädetään pelastuslaissa (379/2011) ja, sisäasiainministeriön asetuksessa erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (406/2011). Ulkoisia pelastussuunnitelmia käsitellään Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 96/82/EY (jäljempänä Seveso II-direktiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/21/EY sekä Euroopan neuvoston direktiivissä 89/618/Euratom. Näiden säädösten perusteella alueen pelastustoimen on laadittava yhteistyössä suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan alueen kanssa ulkoinen pelastussuunnitelma. Sen laatimisessa tulee huomioida alueelta laaditut turvallisuusselvitys, toimintaperiaateasiakirja tai valmiussuunnitelma sekä sisäinen pelastussuunnitelma. 1.2 ONNETTOMUUKSIIN VARAUTUMINEN Oras Oy:n turvallisuusselvityksessä on selvitetty mahdolliset suuronnettomuuden syntymekanismit ja vaaratilanteet sekä varauduttu ehkäisemään mahdollisen onnettomuuden syntyä. Satakunnan pelastuslaitos on laajamittaista kemikaalien käsittelyä harjoittavien selvitysvelvollisuuslaitosten osalta varautunut henkilöstön varustuksen ja koulutuksen sekä torjuntakaluston osalta mahdolliseen suuronnettomuuteen. Yhteistyössä Rauman kaupungin kanssa laaditaan ja päivitetään valmiussuunnitelmat sekä harjoitellaan kriisitilanteiden varalta. Kohteessa järjestetään ennalta suunnitellun mukaiset yhteistoimintaharjoitukset lakisääteisesti kolmen vuoden välein, joihin osallistuu pelastuslaitoksen yksiköitä ja henkilöstöä. Harjoituksessa sovitaan seuraavan harjoituksen ajankohta (3 vuotta eteenpäin) ja vastuuhenkilö(t). Suunnitelman loppuun lisätään liitteeksi joka harjoituksen jälkeen selvitys harjoituksen sisällöstä, sijainnista laitoksessa, harjoitukseen osallistuneista, harjoituksessa esiintyneistä ongelmista ja parannusehdotuksista jne.

5 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS (39) 2 KOHTEEN YLEISTIEDOT 2.1 OSOITETIEDOT Oras Oy Isometsäntie Rauma Toiminnanharjoittaja Oras Oy Osoite Isometsäntie Rauma Yhteyshenkilöt Johtaja, operaatiot ja HR Sakari Toivonen HSEQ päällikkö Katja Äärilä Tehdaspalvelupäällikkö Timo Rapeli Puhelin Puhelin Puhelin AJO-OHJEET TEHDASALUEELLE Työvuorot ajavat paloasemalta pääsääntöisesti seuraavaa reittiä Sahankatu Nortamonkatu Eteläkatu Kaunisjärvenkatu Kairakatu Isometsäntie Päivystävä palomestari ajaa seuraava reittiä kohteeseen Valtatie 12 Metallitie Kairakatu Isometsäntie Ajo-ohje liitteenä (Liite 1) J

6 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS (39) 2 KOHTEEN YLEISTIEDOT 2.3 TEHDASALUEEN KUVAUS Toiminnoittain alueelta voidaan eritellä seuraavat rakennukset: Konttorirakennus K1, K2 Ja K3 Rakennuksen päädyssä on erillinen vartijan työskentelytila, johon on sisäänkäynti erikseen. Tehdasrakennus Rakennusta on laajennettu tähän mennessä 9 vaiheessa ja on osittain 2-kerroksinen betonielementtirakenteinen siten, että varsinaiset tuotantotilat on sijoitettu 1. kerrokseen. Rakennuksen joidenkin osien alla on vielä kellarikerros. Tehdasrakennukseen liittyvinä ovat vielä: lämmönjakohuone ja muuntamo ilmastointikonehuone katolla lastaussuuli ilmastointihuone sekä traktoritalli. J

7 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS (39) Terveysasema Erillinen puurakenteinen ns. parakkimainen rakennus, jossa on työterveysasema ja kuntosali. Kevythalli Mm. muoviraaka-aineen varastotilana käytettävä rakennus. Nestekaasusäiliö Oy Shell Ab:n omistama 15m 3 (= l:n) säiliö on sijoitettu valimo-osan ulkopuolelle maan alle. Ongelmajätekantti Valimon varasto Autojen paikoitusalue Oraksen Isometsän tehdas sijaitsee Isometsän teollisuusalueella. Alue rajoittuu länsisivua lukuun ottamatta muihin teollisuusalueisiin, etelärajalla rautatiehen. Matkaa Rauman keskustaan tulee linnuntietä noin 1,5 km. (Liite 2) Merkittävimmät tehtaan läheisyydessä sijaitsevat muut kohteet: Lähin asutus on Oraksen tontin länsisivulla noin m etäisyydellä rajasta. Tontin pohjoispuolella sijaitsee viljelypalstoja, noin 350m päässä Oraksen rajalta. Raumanmeren yläaste ja lukio, Pyynpään ala-aste sekä Pyynpään päiväkoti sijaitsevat noin 500 m etäisyydellä Orakselta (etäisyydet korttelien rajalta rajalle, linnuntietä). Aluesairaala ja terveyskeskus sijaitsevat noin 400 m etäisyydellä Oraksen rajalta. Liitteenä (Liite 3) olevaan opaskarttaan on merkitty koulut, päiväkodit ja sairaalat sekä punaisella ympyrällä 300m säteellä kulkeva suoja-alue, jonka keskipiste on nestekaasusäiliön luona. Harmaan ympyrän säde on 1OOOm ja ympyrän keskipiste on nestekaasusäiliön luona. J

8 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS YHTEYSTIEDOT 7(39) Organisaatio, vastuuhenkilöt ja suuronnettomuusvaarojen hallintaan osallistuva henkilökunta Tehtävä nimi puh Turvallisuuspäällikkö (suojelujohtaja) Katja Äärilä Nestekaasuvaravalvoja Sami Koivunen Nestekaasuvalvoja, sähkökäytön johtaja Kemikaalien varastoinnin ja käytön valvoja Timo Rapeli Lauri Leppänen Kemikaalien käytön ja Timo Lehtinen varastoinnin toimintaperiaatteista vastaava Tehtaan palopäällikkö Ongelmajätteet Sari Sulin Työsuojeluvaltuutettu Kari Rostedt HENKILÖMÄÄRÄT (ERI VUOROKAUDEN AIKOINA) Päivällä Illalla Yöllä 440 henkilöä 100 henkilöä 50 henkilöä Oras Oy:n tuotantolaitokseen sekä konttorirakennukseen on asennettu kulunvalvontajärjestelmä keväällä Kulunvalvonnasta saadaan tieto henkilömäärästä, joka on kyseisenä hetkenä työskentelemässä kiinteistöissä. Onnettomuustilanteessa virka-aikana tieto saadaan puhelinvaihteesta. Virka-ajan ulkopuolella tehtaan yhteyshenkilöt saavat tiedon. Pelastuslaitoksen Rauman paloaseman päivystävällä paloesimiehellä ja ensihoitoyksiköissä on Flexkey avain sekä putkilukosta saadaan toinen Flexkey avain sekä sisäoviin sopiva Abloy avain.

9 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS SUURONNETTOMUUSVAARAT Suuronnettomuudella tarkoitetaan Oras Oy:n pelastussuunnitelmassa suurta päästöä, tulipaloa, räjähdystä tai muuta niihin verrattavaa tapahtumaa, joka aiheutuu teollisesta tuotantotoiminnasta tai siihen liittyvän ulkopuolisen syyn takia ja voi johtaa vakavaan, välittömästi vaikuuavaan tai viiveellä syntyvään ihmisiä, omaisuutta ja/tai ympäristöä uhkaavaan vaaraan tuotantolaitoksen sisä- tai ulkopuolella. 3.1 VAARAA AIHEUTTAVAT KEMIKAALIT Luettelo laitoksen vaaraa aiheuttavista kemikaaleista, niiden määristä, tunnistus- ja vaikutusominaisuuksista: Aine CAS Ar,o Vaaliatl!.llillili!IS Kromihappo (kromitrioksidi 100 %) T+, O,N Kultakaliumsyanidi (100 %) T+ 'R- ::lawsekkeet R9, R24/25, R26, R35, R42/43, R45 54 R46, ' R48/23, R50/53, R62 R-26/27/28, 0,01 R32, R50 KokoAaismäärrä tla) Ker.favarrasfo t) Ammoniakkivesi (25 %) C,N R34,R50 4 0,4 Natriumhydroksidi -liuos (50%) c R Rikkihappo (25%-98 %) c R35 50,5 21 Suolahappo (33% -37 %) c R34,R ,75 Typpihappo (60 %) c R8,R ,2 R25, Nikkelikloridi (min. 99 %) T,N R40,R42/43, 1 R50/53 1 Nestekaasu F+ R12 70,00 7,50 Pr:osessissa {t)j 2 42,50 0 R-lausekkeiden selitykset: R8 Aiheuttaa tulipalon vaaran palavien aineiden kanssa R9 Räjähtävää sekoitettaessa palavien aineiden kanssa R12 Erittäin helposti syttyvää R24/25 Myrkyllistä joutuessaan iholle ja nieltynä R25 Myrkyllistä nieltynä R26 Erittäin myrkyllistä hengitettynä R-26/27/28 Erittäin myrkyllistä hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä R32 Kehittää myrkyllistä kaasua hapen kanssa R34 Syövyttävää R35 Voimakkaasti syövyttävää. R37 Ärsyttää hengityselimiä R40 Pysyvien vaurioiden vaara R42/43 Altistuminen hengitysteitse ja ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä R45 Aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa R46 Saattaa aiheuttaa periytyviä perimävaurioita

10 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS R48/23 Myrkyllistä: pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle hengitettynä R50 Erittäin myrkyllistä vesieliöille R50/53 Erittäin myrkyllistä vesieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä R62 Voi mahdollisesti heikentää hedelmällisyyttä 3.2 VAARAA AIHEUTTAVAT PROSESSIT Riski tai ongelma Tulipalo Tulityöt Vaarallisten kemikaalien käyttö *Typpihappo *Suolahappo *Kromihappo *Rikkihappoliuokset *Natriumhydroksidipitoiset liuokset Kaasuvaara Valimo ja sen pohjakerros (Halli 7) Riskien syyt, aiheuttaja Huolimattomuus Kone tai laitevika Sähköpalo Kiinteistötekniikan pettäminen Tupakointi Tuhopeitto Tulitöiden tekijä on huolimaton tai toimii vastoin annettuja ohjeita. Vuoto Kosketus muiden vaarallisten aineiden kanssa. Kosketus metallien kanssa. Roiskuminen Nestekaasuvuoto Oy Shell Ab 15m 3 propaanikaasusäiliöstä putkitai säiliörikko Tulipalo Uunin laiterikka Seuraukset tai vaikutukset Voi pahimmillaan aiheuttaa toiminnan keskeytymisen osittain tai kokonaan. Taloudelliset menetykset. Hengenvaara Tulipalo Tulipalo Räjähdysvaara Ärsyttävä ja syövyttävä vaara Ympäristön saastuminen Hengenvaara Nestekaasu on erittäin helposti syttyvää ja tulenarkaa. Hengenvaara Savu on terveydelle haitallista, aiheuttaa korkean kuumeen Sinkkipalo. 3.3 KEMIKAALIEN JA PROSESSIEN SIJAINNIT ALUEELLA Valimo (valaminen) Valaminen suoritetaan valukoneilla, joita on kahdeksan kappaletta. Koneet ovat puoliautomaattisia ja yhtä valukonetta käyttää yksi henkilö. Itse valutapahtuma on automaattinen. Valusuuttimen lämpimänä pito suoritetaan nestekaasuliekillä. Valimon kellarikerros on varustettu automaattisilla kaasuhälyttimillä. Valimossa tapaturmavaaran aiheuttavat valuprosessin korkea lämpötila, sula messinki ja mahdollinen sinkkipaloriski. Valimo (halli nro 7) sijaitsee kiinteistön pohjoispäässä

11 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS Juottaminen Uuotoskoneet) Puoliautomaattisilla juoloskoneilla erilaiset metalliosat liitetään toisiinsa hopeapitoisella kovajuotakselia noin 700 C lämpötilassa. Juotoksen puhdistus suoritetaan 25 % rikkihapolla ja huuhtelu vedellä. Juotoksen turvallisuusriskeinä ovat kuumat kappaleet sekä rikkihapon ja nestekaasun käyttö. Hionta ja kiillotus Hionnassa hanan valetusta pinnasta poistetaan ainetta hiomanauhojen avulla automaattisten robottien avulla ja myös käsityönä. Kiillotuksessa hanan pinnasta poistetaan hiontajälki kangaslaikan ja kiillotusvahojen avulla. Hionnan ja kiillotuksen turvallisuusriskit liittyvät koneturvallisuuteen ja kiillotusjätteen syttymisvaaraan. Kromaamot ja jätevedenkäsittely Kromaamoissa tuotteet pintakäsitellään galvaanisesti ja kemiallisesti. Pintakäsittelyiden tärkeimmät kemikaalit ovat kromitrioksidi, kultakaliumsyanidi, ammoniakkivesi, natriumhydroksidiliuos, rikkihappo, suolahappo, typpihappo ja nikkelikloridi. Vuotojen hallinta muodostaa oman turvallisuusriskinsä ja tästä syystä kromaamot on sijoitettu omien suoja-altaiden päälle ja mahdollisen vuodon sattuessa vuoto käsitellään omassa jäteveden käsittelyssä. Kemikaalien käsittely muodostaa käyttäjilleen turvallisuusriskin ja tästä syystä kemikaaleja käsittelevät ovat työhönsä perehdytettyjä ja kromaamoissa järjestetään säännöllisesti harjoituksia, joissa käsitellään kemikaalionnettomuuksiin liittyviä turvallisuusasioita. Kromaamon jäteveden käsittelyssä saostetaan huuhteluvesistä raskasmetallit ja samassa tilassa varastoidaan raakakemikaalit, kuten lipeä, suolahappo ja rikkihappo. Kemikaalisäiliöt ja jätevedenkäsittelyaltaat on sijoitettu omiin suoja-altaisiin mahdollisten vuotojen hallitsemiseksi samoin kuin muut kemikaalivarastot ja kemikaalien purkupaikat. Kemikaali- ja varastoaltaiden sekä kemikaaliputkistojen kuntoa valvotaan säännöllisesti. Merkittävimmät kohteet ja toiminteet on kuvattu liitteessä 2 (Liite 2) 3.4 ONNETTOMUUTEEN MAHDOLLISESTI JOHTAVAT TAPAHTUMAT TULIPALOVAARAT Prosesseista aiheutuvaa tulipalovaraa todennäköisimmillään esiintyy edellä esitettyjen tuotannon kuvauksien mukaisesti valimossa, juotoksessa, hionta/kiillotuslaitteissa ja muovipuristuksessa. Tällaisia tapauksia on sattunut noin kerran kahdessa vuodessa ja riittävästä varautumisesta ja palokunnan nopeasta paikalle saapumisesta johtuen vahingot ovat rajoittuneet lieviin taloudellisiin menetyksiin. Jokaisen tulipalon jälkeen syyt syttymiseen on tutkittu ja pyritty löytämään ratkaisut tapahtuman estämiseksi tulevaisuudessa. Valimon uunit muodostavat tulipalon ja sinkkipalon vaaran Sinkkipalon vaara aiheutuu valumetallin liiallisesta kuumenemisesta, joka saattaa aiheutua joko laitteiden virheellisestä tai muusta inhimillisestä toiminnasta. Sinkkipalon seurauksena sinkin oksideja hengittäneellä on riski saada korkea kuume.

12 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS Sinkkipaloon liittyvistä asioista on koulutettu koko valimon henkilökunta ja myös palokuntaa on koulutettu ns. yrityksen kohdekoulutuksena. Tämä koulutus on tärkeää, sillä tulipalon sattuessa uuneihin ei saa ruiskuttaa vettä, koska uuneissa oleva korkeajännite aiheuttaa sähköiskun vaaran ja sula metalli räiskähtää räjähdysmäisesti veden höyrystyessä. Uuneja ja niiden jäähdytysjärjestelmää tarkkaillaan teknisten apulaitteiden avulla sekä manuaalisesti. Sinkkipaloja on tapahtunut n. kerran kymmenen vuoden aikana ja ko. tapahtumat ovat aiheutuneet normaalisti laitteiden vikaantumisesta tai inhimillisestä tekijästä johtuen normaalityöajan ulkopuolella. Valimo on rakennettu omaksi palo-osastoksi. Tulityöt aiheuttavat tulipalovaaran Oraksella tulitöitä tekeviltä vaaditaan tulityökortti. Lisäksi on laadittu tulitöiden valvontasuunnitelma, joka on pysyvä ohje tulitöiden turvatoimista KEMIKAALIVUODOT AIHEUTTAVAT YMPÄRISTÖ- JA TERVEYSVAARAN Pääasiassa kromausprosessissa ja jätevedenkäsittelyssä käytetään kemikaaleja, jotka voivat vuototapauksessa aiheuttaa terveys- ja ympäristövaaran. Haitallisimmista aineista on tehty vaaranarvioinnit, joissa on arvioitu rikkihapon, suolahapon, lipeän, kromihapon, typpihapan ja rikkivedyn erityispiirteitä ja toiminta erilaisissa vaaratilanteissa. Kromaamoissa järjestetyissä kemikaalikoulutuksissa on koulutettu henkilökuntaa toimimaan oikein erilaisissa kemikaalien käsittely- ja onnettomuustilanteissa. Vuotojen hallinnan osalta on käytössä seuraavat periaatteet: Vaaralliset kemikaalit varastoidaan kullekin kemikaalille varatussa varastointipaikassa. Varastointipaikat ovat nähtävissä myös varastopaikan seinällä olevasta sijoituskuvasta. Suunnitelman mukainen varastointi varmistaa mm. yhteen sopimattomien tuotteiden varastointiin liittyvien vaatimusten huomioimisen. Nestemäisten kemikaalien varastopaikka on varustettu suurimman yksittäisen astian tilavuutta vastaavalla valuma-altaalla, reunakorokkeella taikka muulla järjestelyllä siten, että vahinkotilanteissakin kemikaalin pääsy ympäristöön (maahan tai viemäriin) estetään. Kromaamoiden kylpyjen altaita ja jätevesilaitoksen säiliötä tarkkaillaan säännöllisesti henkilökunnan toimesta ja kullekin kemikaalialtaalle ja -putkistolle on tehty oma tarkastusaikataulu. Säiliöautojen purkupaikka on asfaltoitu ja mahdolliset vuodot kerääntyvät säiliöön, josta ne ovat hallitusti kerättävissä. Öljyjen varalta viemärijärjestelmä koneistukseen sekä trukkien pesupaikkaan liittyviltä osin on varustettu öljynerotuskaivolla. Lisäksi työstäkoneet on sijoitettu suoja-altaan päälle mahdollisten vuotojen varalta. Poikkeuksena halli 5, jonka jätevedet menevät suoraan kaupungin viemäriin. Tälläkin alueella koneet on varustettu suoja-altailla. Öljynerotuskaivo on varustettu korkeushälyttimellä. Tehtaalla on käytettävissä vuotojen keräämiseksi erilaisia imeytysaineita ja lisäksi kromaamoiden ja jätevesilaitoksen alueella erilaisia kemikaalipumppuja.

13 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS Kromaus- ja jätevedenkäsittelylaitokset on varustettu kokonaan suoja-altailla. Suurimman ajateltavissa olevan vaarallisten kemikaalien käyttöön liittyvän riskin Isometsän tehtaalla aiheuttaisi typpihapan vuotaminen raaka-ainevaraston lattialle kromaamoissa esim. venttiilin rikkoutumisen takia. Typpihappokanttien kuljettaminen tehtaan läpi ei ole sallittua. Kanttien vaihtoon käytetään aina kahta henkilöä. Mahdollisen typpihappovuodon sattuessa tulee evakuoida alueella olevat henkilöt (hallit 4, 5, 6 ja 8) ja järjestää hyvä tuuletus, koska typen oksidit saattavat aiheuttaa keuhkopöhöä. Kemikaaleja käsittelevät henkilöt on koulutettu toimimaan kyseisissä vuototapahtumissa ja suojautumaan oikeilla suojavälineillä Kyseisten hallien alueella työskentelee päivävuorossa n. 150 henkeä. Kyseistä onnettomuutta ei ole tapahtunut, typpihapan käyttösäiliö on kerran 20 vuoden aikana alkanut vuotamaan ja tällöin vuotava neste valui vuotoaltaan kautta kromaamon jätevedenkäsittelyyn ja kromaamoiden normaali ilmastointi suoritti tarvittavan tuuletuksen eikä hallien evakuointeja tarvittu tehdä NESTEKAASU AIHEUTTAA RÄJÄHDYSVAARAN Tehtaalla käytettävä nestekaasu on propaania, joka on erittäin helposti syttyvä kaasu. Propaani on ilmaa raskaampaa ja voi ilman kanssa muodostaa räjähtävän seoksen. 15 m 3 :n säiliöstä nestekaasu johdetaan ilmaputkella höyrystimelle, joka on sijoitettu halli 2:n ulkoseinustalle. Nestekaasuputkisto kulkee hallien sisällä kattotasoilla ja on merkattu nestekaasun keltaisella värillä. Tehtaalla on käyttöpaikoissa ns. kaasuntunnistimet, joiden hälytyskeskus on halli 2:n sisäseinällä. Runkolinjassa oleva pääsulkuventtiili suljetaan aina viikonloppujen ajaksi, lisäksi vartija kiertää tiloissa säännöllisesti ja tarkkailee myös mahdollisia kaasuvuotoja. Nestekaasun ulosottopisteet on merkitty mahdollisimman tehokkaasti ja niiden ympäristö suojattu mekaanisilta rasituksilta. Nestekaasua käyttävä henkilökunta on koulutettu toimimaan erilaisissa nestekaasun käyttö- ja häiriötilanteissa. Paikalliselle palokunnalle on toimitettu tarvittavat tiedot nestekaasun käytöstä ja vaaroista Oraksella ja se on ollut mukana Oraksen turvallisuuteen liittyvien koulutuksien suunnittelussa. Tehtaan sisätiloissa tapahtunut kaasuvuoto voisi aiheuttaa räjähdyskelpoisen ilmaseoksen tehtaan kellarikerroksissa, johon nestekaasu ilmaa raskaampana voisi kulkeutua. Räjähdys kellarissa saattaisi aiheuttaa paineaallon ja mahdollisesti henkilövahinkoja. Kromaamoiden jätevesilaitoksen tarkkailuperiaatteet ja toiminta häiriötilanteissa Jätevesilaitoksen jatkuvatoimista käsittelylinjaa tarkkaillaan automaattisesti ja manuaalisesti. Jos tarkkailussa havaitaan häiriöitä laitteiden toiminnassa tai automaattinen hälytysjärjestelmä antaa hälytyksen, johdetaan epätäydellisesti käsitelty jätevesi käsittelylinjan alkuun ja käsittelylinjaa ajetaan suljettuna kiertona kunnes ongelma on saatu korjattua. Puhdistamosta lähtevää jäteveden laatua kontrolloidaan ottamalla näytteitä automaattisella näytteenottimella ja analysoimalla vedestä raskasmetallit ja ph. Kaupungin jätevesilaitokselle raportoidaan neljännesvuosittain analysoidut keskimääräiset pitoisuudet ja lasketaan samalla kuormitusarvot

14 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS KEMIKAALIKOHTAISIA TOIMINTAOHJEITA RIKKIHAPPOPITOISET LIUOKSET (H2S04) Isometsän tehtaalla jätevedenpuhdistamossa olevassa varastosäiliössä rikkihappo on pitoisuudeltaan n. 90 %:sta. Laimennettuna käytetään 25 %:sta rikkihappoa. Rikkihappo liukenee hyvin veteen, mutta samalla se luovuttaa voimakkaasti lämpöä, jolloin happo saattaa aiheuttaa roiskeita. Rikkihapon annostelun ja käsittelyn yhteydessä on varottava roiskeita. Laimea, alle 15 % rikkihappo on ärsyttävää ja yli 15 %:n pitoisuutena syövyttävää. Rikkihappo reagoi monien metallien kanssa, jolloin voi syntyä vetyä. Tilanteissa, joissa metallit ovat päässeet kosketuksiin rikkihapon kanssa, on järjestettävä hyvä tuuletus SUOLAHAPPOPITOISET LIUOKSET (HCL) Isometsän tehtaalla jätevedenpuhdistamossa olevassa varastosäiliössä suolahappo on n. 37 %:sta. Suolahappo on % pitoisuutena ärsyttävä ja yli 25 %:na syövyttävä. Pahin ajateltavissa oleva suolahapan käsittelyssä/käytössä esiin tuleva ongelma syntyisi suolahappovarastosäiliön hajotessa ja sisällön valuessa jätevedenpuhdistamon lattialle. Menettely tällaisessa tilanteessa: Järjestä hyvä ristiveto ja seuraa kromaamojen ja muiden osastojen kloorikaasujen määrää. Tämän perusteella päätetään mahdollisista evakuoinneista. Syntynyttä vuotaa varten on hankittava sopiva pumppauslaitteisto ja säiliö. Tilaan, jossa on runsaasti kloorikaasua, ei saa mennä ilman asianmukaista suojautumista. Jätevedenpuhdistamolla on varattuna hengityssuojaimet ja suojavarusteet tällaisia tilanteita varten. Palokunnan hälyttäminen paikalle on välttämätöntä. Suolahappo on kloorivedyn vesiliuos. Kloorivety liukenee täydellisesti veteen. Suolahappohöyryt ärsyttävät ja suuret pitoisuudet syövyttävät silmiä, limakaivoja ja hengityselimiä. Tästä johtuen esimerkiksi jo pienenkin väkevän suolahappovuodon keräämisessä on käytettävä sopivia hengityssuojaimia. Suolahappo reagoi monien metallien kanssa, jolloin voi syntyä helposti syttyvää vetyä, joka voi aiheuttaa suljetuissa tiloissa räjähdysvaaran. Tilanteissa, jolloin suolahappo on päässyt kosketuksiin metallien kanssa, on järjestettävä hyvä tuuletus. Annoslelujen yhteydessä on varottava roiskeita TYPPIHAPPOPITOISET LIUOKSET (HN03) Typpihappo on 5-70 %:n pitoisuuksina syövyttävää ja yli 70 % pitoisuutena sekä hapettavaa että syövyttävää. Oraksella ei ole käytössä yli 60 %:a typpihappoliuoksia. Happoliuokset ja höyryt ärsyttävät ja syövyttävät ihoa, joten suojautuminen on erityisen tärkeää. Typpihappoa käsiteltäessä, astioita tyhjentäessä sekä vuototapauksissa kosketukset ja roiskeet ovat mahdollisia. Höyryt ja hapon hajoamistuotteena syntyvät typpioksidit ärsyttävät ja syövyttävät silmiä ja hengityselimiä. Typpioksidi voi aiheuttaa useiden tuntien viiveellä keuhkopöhön, jonka oireita ovat voimakas yskä ja hengenahdistus.

15 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS Typpihapan joutuessa kosketuksiin palavien aineiden, varsinkin orgaanisten aineiden kanssa, se voi aiheuttaa tulipalon. Kosketus jauhemaisten metallien kanssa voi aiheuttaa rajun reaktion, jopa räjähdyksen. Natriumhydroksidipitoiset liuokset (NaOH) NaOH on 0,5-5% liuoksena ärsyttävää ja yli 5 %:na syövyttävää. Natriumhydroksidi liukenee hyvin veteen ja muodostaa tällöin alkalisesti reagoivan erittäin syövyttävän liuoksen. Liuetessa tai kosketuksessa happojen kanssa kehittyy runsaasti lämpöä. Annostelun ja käsittelyn yhteydessä on varottava roiskeita. NaOH syövyttää alumiinia, lyijyä, tinaa, sinkkiä ja messinkiä. Samalla kehittyy vetyä, joka saattaa aiheuttaa suljetuissa tiloissa räjähdysvaaran. NaOH tekee pinnat erittäin liukkaiksi, jolloin tapaturmavaara lisääntyy KROMIHAPPOPITOISET LIUOKSET (CR03) Kromihappo on kiinteänä kromihappohydridina hapettava ja syövyttävä ja vesiliuoksena syövyttävä. Kromihappoa käytetään pinnoituslinjoilla etsauksessa ja kiiltokromeissa. Kromihapon joutuminen kosketuksiin palavien ja pelkistävien aineiden kanssa aiheuttaa syttymisvaaran ja räjähdysvaaran. Tämän eliminoimiseksi kromihappoa varastoidaan erillään sellaisista aineista, jotka aiheuttavat ko. riskin. Kromihappo ja sen suolat vaikuttavat voimakkaan hapettavasti ja ärsyttävästi ja aiheuttavat syöpymiä, haavaumia ja ihottumia. Kromihappo tunkeutuu helposti ihon pieniin haavaumiin ja uurteisiin aiheuttaen syviä, teräväreunaisia, hitaasti paranevia kromihaavoja. Suurille kromihappopitoisuuksille alttiina olo voi aiheuttaa kroonista keuhkokatarria, keuhkotulehduksia ja keuhkosyöpää. Näistä syistä on kromihappoa käsiteltävä suurta varovaisuutta noudattaen ja suojeltava tarvittaessa kädet, silmät ja hengityselimet roiskeilta, höyryiltä ja happohuuruilta KULTAKALIUMSYANIDIEN KÄSITTELY Syanidit ovat erittäin myrkyllisiä hengitettynä ja nieltynä sekä joutuessaan kosketuksiin ne ärsyttävät myös silmiä ja ihoa. Happojen vaikutuksesta tuotteesta vapautuu hyvin myrkyllistä syaanivetykaasua eli sinihappoa. Toimiminen vuototapauksissa: Kultakylvyt sisältävät noin 2 g/1 syanidia ja mikäli kylvyistä vuotaa lattialle tai vuotoaltaaseen, kerätään syntynyt vuotojäte tynnyreihin ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Toimiminen tilanteissa, jolloin syanidipitoista liuosta on joutunut kosketuksiin happojen kanssa: Syanidit hajoavat ja reagoivat happojen kanssa muodostaen ns. sinihappoa, joka on erittäin myrkyllistä. Tuotantotila on tyhjennettävä kaikista henkilöistä. Kemikaalien käytön valvojalle tulee ilmoittaa tapauksesta.

16 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS Syanidipitoisia liuoksia ei saa päästää valumaan viemäriin NESTEKAASU Tehtaalla käytettävä nestekaasu on propaania, joka on erittäin helposti syttyvä kaasu. Se on ilmaa raskaampaa ja voi ilman kanssa muodostaa räjähtävän seoksen. Säiliöstä nestekaasu johdetaan ilmaputkella höyrystimelle, joka on sijoitettu valimon ulkoseinustalle. Nestekaasu on nestemäisenä vettä kevyempää. Kaasumaisena se on ilmaa raskaampaa, jolloin vuotokaasut painuvat lähelle maan tai lattian pintaa, kaasupilvi valuu kellareihin, putkikanaaleihin, kaivoihin ja vastaaviin tiloihin. Nestekaasu on hajustettua, joten vuotojen tunnistaminen on suhteellisen helppoa. Yleinen suojeluohje tehdasalueelle: Tehtaalla on käyttöpaikoissa ns. haistajat, joiden hälytyskeskus on Hallin 2 sisäseinällä sekä Hallin 4 uunin ympärillä 4 kpl Sensorex-ilmaisimia. Pääsulkuventtiili on sijoitettu ennen höyrystintä valimon sisäseinälle. Kaasupilvestä tulee aina pyrkiä poispäin tuulen yläpuolelle ja korkeampiin paikkoihin. Tunneleihin ja vastaaviin paikkoihin päässyt kaasu voidaan poistaa puhaltimien avulla. Hallitiloissa tulee järjestää riittävä tuuletus.

17 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS TEOLLISUUSLAITOKSEN PELASTUSORGANISAATIO 4.1 LAITOKSEN PELASTUSORGANISAATIO JAASIANTUNTIJAT Tehtaalla ei ole omaa tehdaspalokuntaa eikä päätoimista muutakaan palontorjuntahenkilöstöä. 4.2 LAITOKSEN PELASTUSORGANISAATION HÄLYTTÄMINEN Laitoksen palopäällikkö saa hälytyksen Virve päätelaitteeseen. Muut vastuuhenkilöt hälytetään puhelimella. Vastuuhenkilöt on lueteltu yhteistietoineen taulukossa LAITOKSEN PELASTUSORGANISAATION TEHTÄVÄT Tehtyjen turvallisuusselvitysten, rakennuksen paloluokituksen ja toteutettujen teknisten paloturvallisuuteen ennalta ehkäisevästi vaikuttavien ratkaisujen pohjalta on tehty järjestelyt, joissa on selvitetty johtaminen ennalta ehkäisy hälyttäminen linjaorganisaation henkilöiden tehtävät ja vastuut osastokohtaiset torjuntatoimet suojeluelimien toiminta työpaikkasuojelu suojelupalvelu tulityöt sekä jälkivahingon torjunta. Palo-, onnettomuus- tai kaasuhälytyksessä aluepelastuslaitoksen yksikkö tulee aina välittömästi paikalle ja johtovastuu siirtyy pelastustoiminnan johtajalle (RSA P32, Etelä P3) tai yksikön johtajalle (RSA P201). J

18 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS Johtovastuu on siihen asti tehtaan palotorjuntahenkilöstöön kuuluvalla henkilöllä, ensisijaisesti tehtaan palopäälliköllä, mikäli hän on paikalla. Palontorjuntahenkilöstö antaa kaiken mahdollisen teknillisen ja yksityiskohtaisen asiantuntijaavun, jota tarvitaan torjuntatoimenpiteiden onnistumiseksi, ottaen huomioon tehtaan tuotannon ja varastoinnin erityisosaamista vaatima tietämys. 4.4 LAITOKSEN PELASTUS- JA TORJUNTAVÄLINEISTä Teollisuuslaitoksella on kemikaalintorjuntaan liittyviä välineitä, joita voidaan käyttää kemikaalintorjunnassa hyväksi. Jälkivahinkojen torjuntaan on varattu suojamuovia ja vesi-imuri. Kiillotusjätteen poistoimurissa tapahtuvan tulipalon sammuttamiseen on varattu lmprex nestesammuttimia.

19 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS PELASTUSTOIMEN MUODOSTELMAT Pelastustoiminnan tehtäviä varten muodostetaan palokunnan pelastusyksiköistä muodostelmia, jotka ovat pelastusyksikkö, pelastusjoukkue ja pelastuskomppania. 5.1 YKSIKKÖLÄHTÖ Rauman paloaseman vakinainen palokunta muodostaa yksikkölähdön Oras Oy:n kohteisiin. Rauman työvuoron yksikkölähdön vahvuuteen pääsääntöisesti kuuluvat seuraavat yksiköt: R SA 201 sammutusyksikkö vahvuus R SA 203 säiliöyksikkö vahvuus R SA 206 nostolavayksikkö vahvuus E SA 222 ensihoitoyksikkö vahvuus Yhteensä vahvuus Rauman kaupungin Isometsän teollisuus alue on 1-riskialuetta, jolloin pelastustoiminta on järjestetty siten, että ensimmäinen pelastusyksikkö saavuttaa onnettomuuskohteen pääsääntöisesti 6 minuutin kuluessa hälytyksestä. 5.2 JOUKKUELÄHTÖ Pelastusjoukkueen miehitys on johtaja sekä vähintään kolme ja enintään viisi pelastusyksikköä uoukkuelähtö). Johtajana toimii päätoiminen päällystöviranhaltija, P3. Vaste-ehdotuksen mukainen joukkuelähtö kohteeseen muodostetaan luettelo yksiköistä. Joukkuelähtö saadaan kokonaisuudessaan kohteeseen 20 minuutin kuluttua hälytyksestä. Joukkuelähdön vahvuuteen pääsääntöisesti kuuluvat seuraavat yksiköt: R SA 32 vahvuus R SA 201 sammutusauto vahvuus 1+4 R SA 203 säiliöauto vahvuus 0+1 R SA 206 puomitikasauto vahvuus 0+1 E SA 222 ensihoitoyksikkö vahvuus 0+2 vakinainen palokunta vakinainen palokunta vakinainen palokunta vakinainen palokunta R SA 2012 sammutusauto vahvuus 1+3 vapaavuoro pv-palokunta R SA 211 sammutusauto vahvuus 1+3 Rauman vpk pv-palokunta R SA 213 säiliöyksikkö vahvuus 0+2 vakinainen palokunta Yhteensä vahvuus KOMPPANIALÄHTÖ Pelastuskomppanian miehitys on johtaja, pelastustoiminnan johtajaa avustava johtoelin sekä vähintään kolme ja enintään viisi pelastusjoukkuetta (komppanialähtö). Johtajana toimii päällikkö (P2). Vaste-ehdotuksen mukainen komppanialähtö kohteeseen muodostetaan 30 minuutissa. Pelastuskomppanian muodostamisessa ensimmäinen pelastusjoukkue saadaan onnettomuuskohteeseen edellä mainitussa toimintavalmiusajassa ja seuraavien pelastusjoukkueiden toimintavalmiusaika voi olla tätä pidempi, tavoitteen kuitenkin ollessa, että komppanialähtö saataisiin

20 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS kohteeseen enintään 60 minuutissa hälytyksestä. Edellä mainittuihin lähtöihin sisältyy automaattisesti hälytysvasteen mukainen sairaankuljetuskalusto. Laajamittaisessa ja/tai pitkäkestoisessa kemikaalionnettomuudessa hälytysohjeen mukaisesti tilanteeseen hälytetään vahvistukseksi KONTIO-kemikaalintorjuntayksiköt S081 ja S082 vahvuudella 1+7