Keminmaan terveystoimen toimintajärjestelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keminmaan terveystoimen toimintajärjestelmä"

Transkriptio

1 Keminmaan terveystoimen toimintajärjestelmä

2 Sisältö 1. TERVEYSTOIMEN ORGANISAATIO Terveystoimen toiminnan tarkoitus Terveystoimen perustehtävä TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMITILAT Keminmaa kaikkien väylien varrella Erikoissairaanhoito LAATUPOLITIIKKA Laadunhallinnan keskeiset käsitteet Laatu ja laatupolitiikka Laadunhallinta Laatujärjestelmä LAADUN KEHITTÄMINEN KEMINMAAN TERVEYSKESKUKSESSA Keminmaan terveyskeskuksen laatupolitiikka Keminmaan terveyskeskuksen laatuorganisaatio Keminmaan terveyskeskuksen laatujärjestelmä JOHTAMINEN KEMINMAAN TERVEYSKESKUKSESSA KEMINMAAN TERVEYSKESKUKSEN HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA LAATUUN Yhteistoiminnan kehittäminen Alueväestövastuisen työn kehittäminen Omahoitaja/omalääkärijärjestelmän kehittäminen Talousosaamisen kehittäminen Koulutussuunnitelma Perehdyttäminen Perehdyttämiskansio Kehittämiskeskustelut LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMISKOHTEITA Riskienhallinta Työsuojelu VIESTINTÄ JA TIEDONKULKU TIEDONHALLINTA JA TIETOJÄRJESTELMÄT Tiedonhallinta Tietojärjestelmät TOIMINTA- JA TYÖTAVAT Laatutyö perustuu prosessien hallintaa KILPAILUTTAMINEN. 19

3 2. KEMINMAAN TERVEYSKESKUKSEN LAATUTYÖN ETENEMINEN JA TULOKSIA Keminmaan terveyskeskuksen laatuhistoriaa 19 LIITTEET 1. ITE-arviointi terveystoimessa Asiakaskyselyt Avohoidon laatu asiakkaan/potilaan näkökulmasta Vuodeosaston laatu potilaan näkökulmasta Hammashoidon laatu asiakkaan/potilaan näkökulmasta Verenpaineasiakkaan vastaanottoprosessi avoterveydenhuollossa Verenpaineasiakkaan hoitokaavio.. 26 LÄHTEET JULKAISEMATTOMAT LÄHTEET LAATUTYÖRYHMÄ Sakaranaho Pertti Kestilä Marjut Kangas Inkeri Vaara Tuula Lehtoväre Minna johtava lääkäri vt. johtava hoitaja vastaava hammashuoltaja apulaisosastonhoitaja terveydenhoitaja

4 Keminmaan terveystoimen toimintajärjestelmä 1 1. TERVEYSTOIMEN ORGANISAATIO KUNNANVALTUUSTO KUNNANHALLITUS TERVEYSLAUTAKUNTA JOHTAVA LÄÄKÄRI JOHTAVA HAMMASLÄÄKÄRI JOHTAVA LÄÄKÄRI JOHTAVA HOITAJA - hammaslääkärit - lääkärit - kotisairaanhoitajat - vastaava hammashuoltaja - sovellusneuvoja - terveydenhoitajat - hammashoitajat - psykologit - laboratoriohoitajat - puheterapeutti - laboratorioapulainen - toimistovirkailija - röntgenhoitaja - talonmies - fysioterapeutit - kuntohoitaja - toimintaterapeutti - keskusvarastonhoitaja/ toimistovirkailija - konekirjoittaja - välinehuoltaja - vaatteiston hoitaja - vo. sairaanhoitajat - terveyskeskusavustajat - psyk. sairaanhoitajat - osastonhoitaja - apulaisosastonhoitaja - osastosihteeri - sairaanhoitaja - perushoitajat - laitosapulaiset

5 1.1. Terveystoimen toiminnan tarkoitus 2 Keminmaan terveyskeskuksen strategiatyöskentelyn apuvälineenä käytetään tasapainotettua tulosmittaristoa (Balance Score Card, BSC). Tasapainotetun tulosmittariston avulla tietoa kerätään neljältä kannalta: asiakkaista ja heidän tarpeidensa ja odotustensa täyttymisestä, henkilöstöstä ja sen osaamisesta, hyvinvoinnista ja tyytyväisyydestä; terveyskeskuksen toiminnasta mm. prosessien toimivuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta sekä taloudellisesta tuloksesta (talouden ja toiminnan tunnusluvut) ja kilpailukyvystä. Terveyskeskuksen visiot ja strategiat on laadittu yhdessä terveyslautakunnan kanssa. Terveyslautakunta ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Tuloksellisuus Taloudellisuus Asiakastyytyväisyys Henkilöstötilinpäätös Vaikuttavuus Luovuus Ennakkoluulottomuus Aloitteellisuus Visio/toiminta-ajatus Terveyspalvelun päävastuualueen tehtävänä on tuottaa laadukkaat terveyden- ja sairaanhoidolliset palvelut, sekä huolehtia yksilöön kohdistuvasta ja ennaltaehkäisevästä perusterveydenhuollosta. Palveluja, rakenteita ja toimintamuotoja kehitetään muuttuvien tarpeiden mukaan Avoimuus Kuntalaisille toiminnasta ja palveluista tiedottaminen Vastavuoroinen tiedonkulku Sisäinen tiedottaminen Myönteisen imagon luominen Yhteistyökykyisyys Yhteistyö muiden yksiköiden kanssa Sisäinen toimivuus Laadukkuus Ammattitaitoisuus

6 Terveystoimen perustehtävä Terveyslautakunnan strategiset toimintamallit ja toiminnalliset tehtäväkokonaisuudet Potentiaalisten resurssien/ voimavarojen kokoaminen - yhteistyö Terveyspalvelujen päävastuualueen palveluajatuksena on antaa kuntalaisille oikein kohdennetut sairaan- ja terveydenhoidon palvelut Aineettomien resurssien vahvistaminen - inhimillisyys, luovuus - työhyvinvointi Hallinto Avopalvelut Terveys keskus sairaala Täydentävät palvelut Suun terveyden huolto Erikoissairaanhoito Yleinen terveysvalvonta Sitoutuneisuuden vahvistaminen - yhteinen suunnittelu Kuntapalveluiden kilpailukykyisyyden parantaminen -hinta/laatusuhde - koulutus Imagen ja vetovoimaisuuden lisääminen - hyvä palvelu ja tiedottaminen 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMITILAT 2.1. Keminmaa - kaikkien väylien varrella Keminmaa sijaitsee Perämeren pohjukassa Kemijoen suulla, molemmin puolin Kemijokea. Elinkeinorakenne on hyvin kaupunkimainen. Lähes kaikki saavat toimeentulonsa jalostuselinkeinoista ja palvelusta. Kunta on suurin yksittäinen työnantaja. Asukkaita kunnassa on n (v.2003). Toimintasuunnitelmaan kunnan tulevaisuuden visio on kirjattu seuraavasti: Keminmaasta kasvaa seutukunnan ja Perämerenkaaren yhteistyötä edistävä ja siitä kehittyvä vetovoimainen tuotannon, kaupan ja palvelun keskus.

7 4 Terveyskeskus sijaitsee kuntakeskuksessa. Terveyskeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen valmistuttua vuoden 2002 lopussa toimintoja on myös uudistettu. Avoterveydenhuollon vastaanottotilat on rakennettu solumalliin, jossa eri alueiden (punaisen, vihreän ja sinisen) alueen lääkärit, kotisairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja vastaanoton hoitajat työskentelevät fyysisesti lähekkäin. Lisäksi terveyskeskuksen tiloissa toimivat hallinto, neuvolat, fysioterapia, röntgen, laboratorio, työterveyshuolto, suun terveydenhuolto ja mielenterveysneuvola. Hajautettuna terveysaseman ulkopuolella toimivat neuvolat Lautiosaaressa ja Maulassa ja kouluterveydenhuolto eri kouluilla. Terveyskeskussairaalassa tuotetaan perusterveydenhuollon sairaalapalveluja. Lääkärit ovat yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Yksikössä 40 on vuodepaikkaa, jossa hoidetaan pitkäaikais-, lyhytaikais-, kuntoutus-, intervalli-, ja yö- ja päivähoidossa olevia potilaita. Hoitotyötä toteutetaan modulaarisen työnjakomallin mukaan. Osasto on jaettu moduuleihin, joissa omat hoitajat hoitavat omia potilaitaan sekä suunnittelevat ja toteuttavat että vastaavat potilaidensa kokonaishoidosta koko työvuoronsa ajan Erikoissairaanhoito Keminmaan kunta on jäsenenä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä, joka tuottaa erikoissairaanhoidon palvelut, jonkin verran ostetaan ostopalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Erityistason sairaanhoito ostetaan Oulun Yliopistollisesta sairaalasta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kautta. 3. LAATUPOLITIIKKA Vuoden 1995 kuntalaki vahvisti kunnan asemaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä. Kuntalain tavoitteena on luoda palvelujärjestelmä, joka vastaa kohtuullisin kustannuksin asiakkaiden tarpeisiin, ylläpitää ja edistää heidän terveyttään ja omatoimista selviytymistään sekä ehkäisee syrjäytymistä. Kokonaisvaltaisen laatuajattelun mukainen asiakaskäsitys on hyvin monipuolinen. Kaikki prosessiin osallistuvat ovat toinen toisensa asiakkaita; roolit vaihtuvat tilannekohtaisesti.

8 5 Kuntien tuloksellisuusvaatimukset ovat lisääntyneet 1990-luvulta lähtien. Tähän ovat johtaneet kuntien rakenteelliset sekä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, kuten kuntien resurssien niukentuminen, lainsäädännön muutokset sekä uudet julkisjohtamisen ajattelutavat, joilla kuntien toimintaan on haluttu tuoda lisää yritysmäistä johtajuutta. Hyvässä hoito- ja palvelukäytännössä huomioidaan monien eri tahojen odotukset ja tarpeet. Asiakkaan/potilaan palvelutarpeet ja odotukset Omaisten ja lähiyhteisön näkökulma HYVÄ HOITO JA PALVELUKÄYTÄNTÖ Johdon näkemykset ja odotukset Laadunhallinnan perusvaatimukset Työntekijäryhmien oma käsitys hyvästä Lait, asetukset, suositukset ym. velvoitteet Tutkimuksen ja tieteen vaatimus, näyttöön perustuminen Kokemukset hyvistä ratkaisuista ja toimintatavoista Kuvio 1. Tahot, joiden odotukset ja tarpeet otetaan huomioon hyvässä hoito- ja palvelukäytännössä (Holma 1999) Laadunhallinnan keskeiset käsitteet

9 Laatu ja laatupolitiikka 6 Laatu on kokonaisuus, johon perustuu organisaation, tuotteen, palvelun tai tietyn prosessin kyky täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset (SFS-ISO 8402). Sosiaali- ja terveydenhuollossa hyvä laatu on kykyä täyttää asiakkaiden palvelujen tarve ammattitaidolla, edullisesti ja kaikkien lakien ja asetusten mukaan. Laatupolitiikka on ylimmän johdon organisaatiolle määrittelemä virallinen suhtautuminen laatuun. Laatupolitiikka kertoo sekä organisaation henkilökunnalle, että asiakkaille, miten organisaatio suhtautuu laatuun ja minkälaista laatua tavoitellaan. Laatupolitiikan taustalla on organisaation arvot, palveluajatus ja valittu toimintastrategia. Laatupolitiikka työstetään omalle organisaatiolle. Se on tarkoitettu pysyväksi, mutta sitä tulee muuttaa toimintaympäristön muutosten mukana. Laatupolitiikka on laadunhallinnan avain. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen laatupolitiikka korostaa, että - tuotetut palvelut edistävät väestön selviytymistä ja hyvinvointia - palvelurakenne on tarkoituksenmukainen - yksikön voimavarat käytetään tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti - henkilökunnan ammattitaitoa ylläpidetään - palvelujen käyttäjät ovat tyytyväisiä Laadunhallinta Laadunhallinta on osa jokapäiväistä työtä. Hyvä laatu on jokaisen työntekijän vastuulla. Lopullinen vastuu palveluiden laadusta on organisaation johdolla. Korkeatasoinen laatu vaatii jatkuvaa, pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. Laadunhallintamenetelmien tulee olla yksinkertaisia ja selkeitä, arjen käytäntöihin istuvia ja arviointikelpoisia. Asiakaslähtöisyys tulee olla sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinnan painopiste Laatujärjestelmä Laadun takaamiseksi rakennettu organisaatio, varatut resurssit ja menettelytavat muodostavat kokonaisuuden, jota kutsutaan laatujärjestelmäksi. Laatujärjestelmän avulla toiminnan

10 7 suunnittelu, seuranta ja kehittäminen tapahtuvat kattavasti ja päämäärätietoisesti. Laatujärjestelmä on yksilöllinen, joka ottaa huomioon organisaation koon ja erityispiirteet. 4. LAADUN KEHITTÄMINEN KEMINMAAN TERVEYSKESKUKSESSA 4.1. Keminmaan terveyskeskuksen laatupolitiikka Terveyskeskuksen johto on luonut edellytykset jatkuvalle laadun kehittämiselle eri työyksiköissä.. Lähtökohtana on asiakaslähtöisyys yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Henkilöstöpolitiikka on henkilöstön voimavaroja kunnioittavaa. Yhteistyössä henkilökunnan kanssa johto on pyrkinyt avoimeen vuorovaikutukseen ja kehityskeskustelut on otettu säännöllisesti käyttöön. Henkilöstön ammattitaitoa ylläpidetään koulutuksen avulla. Laatutyön tavoitteena on osoittaa hyvän palvelun laatu käyttäjille ja maksajille sekä yhteistyökumppaneille. Laadunparantaminen edellyttää jatkuvaa arviointia. Keminmaa on mukana Terveydenhuolto 2000-luvulle hankkeessa Pohjois-Suomen yhteistoiminta-alueella kehittämässä alueellista terveydenhuoltoa. Yhteistyössä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kanssa on saatu koulutusta laadun hallinnasta. Sairaanhoitopiirin alueella on yhteinen laadun tukiryhmä eli laatuverkosto, jossa on edustajia sekä sairaanhoitopiiristä että terveyskeskuksista. Tukiryhmän tarkoituksena on yhtenäistää laadunhallintaa ja rakentaa saumattomia palveluketjuja terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin välille. Keminmaan terveyskeskuksesta on johtava hoitaja mukana tässä laadun tukiryhmässä. Vuonna 2003 alkaneen PERES-projektityön tavoitteena on jatkaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämistä. Keminmaan terveyskeskuksen laatutyön visio on hyvien palvelujen tuottaminen huomioiden asiakaslähtöisyys, taloudellisuus, henkilöstöresurssit sekä seutukunnallinen yhteistyö.

11 8 LAATUTYÖN TASAPAINOTETTU STRATEGIA (BSC) VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät Kustannus-vaikuttavuus Tietojärjestelmien hyödyntäminen ASIAKASNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät Asiakkaan osallistava huomioiminen Itsehoitoisuuden lisääminen Joustava palvelujen saaminen Visio Arvot PROSESSINÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät Toimintakäytäntöjen kehittäminen Työprosessien kuvaaminen HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät Sitoutuminen kehittämistyöhön ja yhteistyöhön Oman ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitäminen Keminmaan terveyskeskuksen laatuorganisaatio Keminmaan terveyskeskuksessa on oma laatutyöryhmä, johon kuuluvat johtava lääkäri, vt. johtava hoitaja, terveyskeskussairaalan apulaisosastonhoitaja, vastaava hammashuoltaja ja terveydenhoitaja. Laatutyöryhmä on määritellyt yhdessä johdon ja henkilökunnan kanssa terveyskeskuksen yhteiset arvot.

12 Keminmaan terveyskeskuksen arvot: - oikeudenmukaisuus - saatavuus - pätevyys - vaikuttavuus 9 Laatupolitiikan toiminta-ajatuksena on hyvien palvelujen tuottaminen. Hyvien palvelujen lähtökohtana on terveyskeskuksen yhteiset arvot. Palvelut järjestetään ja tuotetaan laadukkaasti ja taloudellisesti Terveyskeskuksen laatujärjestelmä Keminmaan terveyskeskuksen laatujärjestelmään kuuluu kuusi osa-aluetta. Ne muodostavat laatujärjestelmän rungon. Näiden avulla pyritään selvittämään asiakkaiden tarpeet ja odotukset, suunnittelemaan, markkinoimaan ja hallitsemaan toimintaa, osoittamaan asiakkaille toiminnan laatu ja arvioimaan ja kehittämään erilaisia toimintoja. ASIAKASSELVITYKSET HENKILÖSTÖN ITE-ARVIOINTI PALVELUTUOTANNON SUUNNITTELU LAADUNHALLINTA MARKKINOINTI JA YHTEISTYÖ DOKUMENTOINTI JA TILASTOINTI PALAUTTEEN HANKKIMINEN JA ARVIOINTI Kuva 1. Laatujärjestelmän runko Terveyskeskuksen toiminnassa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä. Seuraavassa tärkeimpiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä lakeja, asetuksia ja muuta ohjeistusta. Arkistolaki 831/94 (www.finlex.fi) Asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä. STM asetus 99/2001. Eletronisen potilaskertomuksen sisältömääräykset. Hartikainen k, Kokkola A, Larjomaa R. Osaavien keskusten verkoston julkaisuja 2/2000. Henkilöstörekisterilaki 471/87 Henkilötietolaki. STM 523/1999. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista. STM 758/1992.

13 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. STM 812/2000. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 1505/94. Kansanterveyslaki Asiakasmaksulaki Hallintolaki 2003/434 Mielenterveyslaki 1990/1116 Lääkelaki 1987/395 Asetus lääkevaihdosta 2003/210 Työturvallisuuslaki 2002/ Laadun kehittäminen jatkuu eri työpisteissä siten, että kukin toimintayksikkö laatii oman laatujärjestelmänsä käyttäen apuvälineenä tasapainotettua mittaristoa (BSC). 5. JOHTAMINEN KEMINMAAN TERVEYSKESKUKSESSA Johtaminen Keminmaan terveyskeskuksessa on tasapainotettuun mittaristoon perustuvaa tiedolla johtamista. Johtamista tarkastellaan myös neljästä näkökulmasta: asiakkaiden, henkilöstön, prosessien ja vaikuttavuuden. Johdon vastuulla on yhteyden pitäminen sidosryhmiin esim. kunnan poliittisiin päättäjiin ja erilaisiin yhteistyökumppaneihin terveyskeskuksen ulkopuolella. Oleellista on pitkäjänteisyys ja sitoutuminen. Johdon tehtäviin kuuluu myös henkilöstön sitouttaminen yhteisiin päämääriin. Johtamisessa tarvitaan tietoa terveyskeskuksen nykytilanteesta ja siitä, miten edetään tavoitteiden suuntaisesti.

14 11 TOIMIELIMEN TASAPAINOTETTU STRATEGIA (BSC) Terveyslautakunta VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät - terveyspalveluiden oikea kohdentaminen, organisointi ja resurssointi huomioiden väestörakenteessa tapahtuva muutos - ennaltaehkäisevän työn onnistuminen - sitoutuneisuuden vahvistaminen yhteisiin päämääriin ASIAKASNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät - joustavat ja asiakaslähtöiset palvelut - palveleva ja ajankohtainen asiakastiedottaminen ja itsehoitoisuuden edistäminen Visio Arvot PROSESSINÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät - oikein mitoitettu ja tarkoituksenmukainen organisaatio - toimivat palveluketjut ja tuloksekas yhteistyö HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät - inhimillisyyden ja luovuuden tukeminen - henkilöstön motivoiminen ja osallistaminen yhteiseen toiminnan suunnitteluun - ammattitaidon ylläpitäminen 6. KEMINMAAN TERVEYSKESKUKSEN HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA LAATUUN 6.1. Yhteistoiminnan kehittäminen

15 12 Jatkuvasti muuttuvaan ympäristöön vastaaminen edellyttää organisaatiolta paljon. Tärkein resurssi on osaava ja innovatiivinen henkilökunta, joka luo uusia työn sisältöjä ja uusia työkäytäntöjä. Tähän työhön tarvitaan uutta tutkittua tietoa ja uskallusta murtaa vanhoja käytäntöjä. Uuden luominen vaatii myös organisaation johdon sitoutumista kehittämistyöhön. Vuonna 2003 terveyskeskuksessa oli 86 vakituista, 13 tilapäistä ja 8 työllistettyä työntekijää. Henkilöstön keski-ikä naisilla oli 47,63 ja miehillä 43,20. Koulutuspäiviä v terveystoimessa oli 144 ja v Henkilöstö on hyvin peruskoulutettua. Työterveyshuollon painopiste on vuonna ollut TYKY-toiminnan (työkykyä ylläpitävä toiminta) ja henkisen työsuojelun aktivoiminen.. Yhteistyötoimikunta toimii työnantajan ja henkilöstön edustajien välisenä yhteistoimintaelimenä, jossa käsitellään kaikki organisaatioon ja toimintojen kehittämistä sekä taloutta koskevat asiat, joilla on merkitystä kunnan palveluksessa olevan henkilöstön aseman ja työolosuhteiden kannalta. Yhteistyötoimikunnan painopisteenä vuosina on henkilöstön työkyvyn ylläpitoon panostaminen, yhteistoimintamuotojen kehittäminen ja ohjaaminen sekä henkilöstötilinpäätöksen kehittäminen ja hyödyntäminen. Yhteistyötoimikunnan alaisena toimii TYKY-toimikunta. Tarkoituksenmukaisen työkykyä ylläpitävän toiminnan aikaansaamiseksi, Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulun hallinnonopiskelijat tekivät toimikunnan pyynnöstä alkutilannekartoituksen kunnan eri hallintokunnille työkykyä ylläpitävästä toiminnasta. Tehdyn tilannekartoituksen jälkeen TYKYtoimikunta on laatimassa työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittämissuunnitelmaa Alueväestövastuisen työn kehittäminen Alueväestövastuista työtä alettiin kehittää Keminmaan terveyskeskuksessa 1993 lähtien. Aluksi tehtiin Keminmaan kunnasta alueanalyysi yhteistyössä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kanssa (SoTeKeKo-projekti ). Analyysissä tarkasteltiin eri kylien ominaispiirteitä, asuntokantaa, liikenneverkostoa, väestön ikärakennetta, elinkeinorakennetta, työttömyyttä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityispalvelujen käyttöä. Analyysin tuloksena Keminmaa jaettiin 1995 maantieteellisesti kolmeen alueeseen: punaiseen, vihreään ja siniseen. Jokaiselle alueelle nimettiin oma työtiimi, joka on vastannut alueensa

16 13 terveyden- ja sairaanhoidosta. Alue-väestövastuisen työn kehittämistä jatkettiin KemNetprojektissa vuosina KemNet-projektin tavoitteena oli tarjota keminmaalaisille mahdollisimman hyvin heidän tarpeitaan vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämällä yhteistyötä, parantamalla hoidon jatkuvuutta ja kohdentamalla henkilöstön voimavarat oikein. KemNet projektin jälkeen perustettiin aluetyöryhmät, jotka toimivat moniammatillisesti kukin omalla alueellaan. Aluetyöryhmien kehittämistyössä painopistealueena oli nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Omahoitaja/omalääkärijärjestelmän kehittäminen Valtakunnallisesti omahoitaja/omalääkärijärjestelmän tavoitteena on jonojen poistaminen, nopea pääsy lääkärin vastaanotolle sekä hoidon jatkuvuuden ja sen oikean porrastuksen parantaminen. Keminmaan terveydenhuollon tavoitteena on tyytyväinen asiakas. Omahoitaja/omalääkäritoiminnan tavoitteena on hoitosuhteiden pysyvyyden ja jatkuvuuden parantaminen. Tavoitteena on myös tehdä hoitokäytännöt sujuvammiksi. Osittain eri toiminnoista on tehty prosessikuvauksia ja niiden siirtäminen toimintakäytännöiksi vaatii tehostettua koulutusta ja tiimityötä. Keminmaassa on opiskeltu verkostotyöskentelyä yhdessä sosiaalitoimen ja ammattikorkeakoulun kanssa ja siitä on hyvä jatkaa kehittämällä moniammatillista työtä terveyskeskuksessa. Tavoitteenamme on moniammatillisen yhteistyön tehostaminen, potilaiden luukuttamisen vähentäminen, hoitokäytäntöjen tekeminen sujuvammiksi ja hoitosuhteiden pysyvyyden ja jatkuvuuden parantaminen. Päästäksemme tavoitteisiin tarvitsemme yhteisen päämäärän, riittävästi henkilökuntaa, positiivista asennoitumista, koulutusta tiimityöskentelystä, yhtenäiset hoito-ohjeet ja työnohjausta muutoksen hallinnassa Talousosaamisen kehittäminen Terveyskeskus on jaettu tulosvastuuyksiköihin: terveyslautakunta, terveysneuvonta, vastaanotto, laboratorio, röntgen, terveyskeskuksen sairaala, mielenterveysneuvola, vaatehuolto, toimistopalvelut, kiinteistöhuolto, siivouspalvelut, kouluterveydenhuolto, työterveyshuolto,

17 14 kotisairaanhoito, päivystys, kuntoutus, välinehuolto, suun terveydenhuolto, eläinlääkintähuolto ja erikoissairaanhoito. Tulosvastuullisia ovat johtava lääkäri, vastaava hammaslääkäri, johtava hoitaja ja osastonhoitaja. Terveyskeskuksessa ollaan delegoimassa talousvastuuta lähiesimiehille ja heitä tullaan kouluttamaan talousarviovertailun seurantaan Koulutussuunnitelma Terveyskeskuksessa ei ole laadittu yhteistä koulutussuunnitelmaa. Olemme suuren haasteen edessä, koska uuden valtioneuvoston erillispäätöksen mukaan on henkilöstölle järjestettävä vuosittain koulutusta 3-10 päivää riippuen työtehtävistä. Koulutustarvetta kartoitetaan kehityskeskustelujen yhteydessä ja koulutusta tuotetaan erilaisissa projekteissa. Sisäisiä koulutuksia on järjestetty kuukausittain sekä koko henkilöstölle että työpisteissä erikseen. Täydennyskoulutusta suunnitellaan yhdessä seutukunnallisesti ammattikorkeakoulujen, keskussairaalapiirin ja kuntien kanssa Perehdyttäminen Työntekijän perehdyttäminen perustuu työturvallisuuslakiin, jonka mukaan työnantajan tulee huolehtia siitä, että työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan olosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin. Perehdyttämisen tarkoituksena on työntekijän opastaminen selviytymään uusista työtehtävistä nopeasti ja tehokkaasti. Suunnitelmallisen perehdyttämisen tavoitteena on työ- ja potilasturvallisuuden lisääminen sekä työn laadun parantuminen. Perehdyttäminen voidaan ajatella työssäoppimisprosessina, joka etenee vaiheittain. Mentoriperiaatteen mukaan uudelle työntekijälle nimetään henkilökohtainen mentori eli perehdyttäjä. Työpisteen esimies on vastuussa perehdyttämisen toteutumisesta ja perehdyttämiseen sovitaan aina erikseen vastuuihmiset. Perehdyttäminen tapahtuu viiden askeleen menetelmällä. Menetelmän vaiheet ovat: valmistautuminen työhön opetus mielikuvaharjoittelu

18 taidon kokeilu taidon tarkistus Perehdyttämiskansio Perehdyttämiskansion tavoitteena on, että perehdyttämissuunnitelma on yhteneväinen sisällöltään koko talossa, kuitenkin niin, että suunnitelmassa otetaan huomioon jokaisen työyksikön erityispiirteet ja uuden työntekijän erilaiset taustat ja työkokemukset. Perehdyttämiskansio päivitetään tietokantaan, josta se on helposti perehtyjän saatavilla. Kansio on kolmi-osainen. Ensimmäisessä osassa esitellään yleisesti koko talon hallinto- organisaatio sekä eri toimipisteet. Toisessa osassa on oman työpisteen tarkempi esittely ja kolmannessa osassa on ensiapuopas, jossa ovat tärkeimmät toimenpiteet ja ohjeet Kehityskeskustelut Yhteistyötoimikunta esitti kunnanhallitukselle keväällä 2001, että työpaikoilla otettaisiin käytäntöön kehityskeskustelut. Kunnanhallitus teki myönteisen päätöksen. Samalla päätettiin, että ensimmäinen kierros suoritetaan vuoden 2002 aikana ja keskustelut uusitaan joka toinen vuosi. Päätöksen jälkeen esimiestehtävissä toimivalle henkilöstölle järjestettiin alkuvuodesta opintoviikon koulutus, aiheena kehityskeskustelut työyhteisön tukena. Henkilöstölle järjestettiin myös puolen päivän koulutus kehityskeskustelujen merkityksestä. Molemmat koulutukset ostettiin Kemi-Tornio Ammattikorkeakoululta. Terveystoimessa kehityskeskustelut on suoritettu vuosien aikana. 7. LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMISKOHTEITA 7.1. Riskienhallinta Laajana kokonaisuutena riskienhallintaohjelmaa ollaan kokoamassa yleistasolla, koskien koko kuntaa. Em. ohjelman perusteella terveystoimeen laaditaan oma riskienhallintaohjelma. Riskienhallintaan kuuluvat mm. henkilöriskit, jotka kohdistuvat työntekijöihin, asiakkaisiin tai

19 saattajiin. Toimintariskit liittyvät tutkimukseen, terapiaan, hoitoon tai kuntoutukseen. Omaisuusriskit koskevat kiinteää tai irtainta omaisuutta, talousriskit maksuliikennettä ja taloudenhallintaan ja tietoriskit tietosuojaa ja asiakirjaturvallisuutta Työsuojelu Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. On tärkeää, että fyysinen ja psykososiaalinen työympäristö ovat kunnossa. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Jokaisen on tunnettava oman työnsä ja työympäristönsä vaarat ja tiedettävä, miten niiltä suojaudutaan. Tehokas työsuojelu on järjestelmällistä ja perustuu työpaikan vaarojen arviointiin ja yhteistyössä tehtyihin suunnitelmiin. Toimipisteisiin laaditaan työsuojelun toimintasuunnitelmat. Suunnitelmien laadintaa osallistuvat työpisteen kaikki työntekijät. Suunnitelman mukaisesti työympäristön tilaa tarkkaillaan jatkuvasti, muutosten vaikutukset ennakoidaan ja epäkohdat korjataan. 4. VIESTINTÄ JA TIEDONKULKU Hyvään johtamiskäytäntöön kuuluu myös tehokas sisäinen ja ulkoinen viestintä ja tiedottaminen. Tiedottaminen on aina vastavuoroista. Työpaikkakokouksista tehdään muistiot, jotta nekin henkilöt, jotka eivät ole olleet läsnä tulevat tietoisiksi yhteisistä päätöksistä. Sisäisessä viestinnässä käytetään kirjallisia tiedotteita, intranettiä ja extranettiä ja sähköpostia. Ulkoisesta viestinnästä vastaa johtoryhmä. Johtoryhmä antaa lausuntoja organisaatiota koskevista asioista mm. lehdistölle. On tärkeää, että terveyskeskuksesta annetaan totuuden mukainen kuva ihmisille. Henkilöstö informoi johtoryhmää mahdollisista ulkoisista tiedotteistaan. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle on tärkeää, että uuden henkilökunnan rekrytointi aloitetaan riittävän varhain. 9. TIEDON HALLINTA JA TIETOJÄRJESTELMÄT

20 9.1. Tiedonhallinta 17 Onnistuneessa tietojärjestelmien käyttöönotossa on tärkeä huomioida seuraavia seikkoja: Organisaation orientoituminen muutokseen. Esimiesten sitoutuminen ja osallistuminen käyttöönottoon. Henkilöstön aktiivinen osallistuminen vähentää pelkoa muutosta kohtaan. Koulutus on tärkeä osa uuden järjestelmän menestymiseen. Yhteistyö laitetoimittajien kanssa ja tekninen tuki käyttäjille. Keminmaan terveyskeskuksessa on tietojärjestelmän ja organisaation integroinnissa onnistuttu hyvin, kaikki käyttäjät ovat sitoutuneita järjestelmän käyttöön ja mikä tärkeintä johdon sitoutuminen on koko tietojärjestelmän takana. Sovellusneuvoja perehdyttää uudet työntekijät tarvittavien ohjelmistojen käyttöön. Ennen käyttäjäoikeuksien avaamista ohjelmaan työntekijöille kerrotaan tietosuojasta ja tietoturvasta. Kaikille ohjelmien käyttäjille tehdään käyttöoikeuslomake. Käyttäjät allekirjoittavat järjestelmien käyttösitoumuksen ja vaitiolovelvollisuuden ja lomake vahvistetaan johtavan lääkärin allekirjoituksella. Ohjelmien käyttöä valvotaan ja epäselvät asiat selvitetään henkilökohtaisesti. Sovellusneuvojan ohjeistuksen jälkeen työntekijä saa tukea toimipisteensä muilta työntekijöiltä. Ohjelmistotoimittajan järjestämiin koulutuksiin osallistutaan tarpeen mukaan tai tarvittaessa kouluttaja tulee kouluttamaan paikan päälle. Atk-ohjeistukset, rekisteriselosteet ja tietosuojalomakkeet löytyvät sähköisessä muodossa kunnan Intranet-sivuilta. Tiedonhallinnan helpottamiseksi on eri toimipisteistä valittu atkyhdyshenkilöt. Näiden henkilöiden kautta sovellusneuvoja voi informoida koko henkilökuntaa. Atk-työt dokumentoidaan Helpdesk-järjestelmään, josta voidaan tarvittaessa tehdä erilaisia hakuja. Tiedonhallinan laadun tarkkailuun käytetään kyselyjä, jatkuvaa kouluttamista ja jatkuvaa tukea. Kunnan atk-päällikön toimesta on järjestetty web-kysely Pegasos-ohjelmiston käyttöön liittyvistä kokemuksista. Alueprojektin myötä on järjestetty kysely kaikista talossa olevista atkohjelmien osaamisesta ja koulutustarpeista. Atk-päällikkö ja sovellusneuvoja ovat järjestäneet sisäistä koulutusta käytössä oleviin ohjelmiin. Ulkoista koulutusta on hankittu tarpeen mukaan.

21 Tietojärjestelmät Keminmaan terveyskeskuksessa otettiin käyttöön sähköinen Pegasos-potilastietojärjestelmä vuonna Lähes koko henkilökunnalla on käytössään henkilökohtainen työasema Intranet, Ekstranet ja Internet-yhteyksineen. Isommissa yksiköissä, kuten vastaanotto ja vuodeosasto henkilökunnan käytössä on yhteisiä työasemia, joissa käytetään kuitenkin henkilökohtaisia käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Vuodeosastolla on käytössä kaksi kannettavaa tietokonetta, joista on langaton yhteys Pegasokseen. Lääkärikierron aikana tietojärjestelmä on reaaliaikaisesti käytettävissä. Suun terveydenhuollossa on potilastietojärjestelmänä sähköinen WinnHITT-ohjelmisto. Kaikki asiakkaista tallennettava tieto, ajanvaraus ja raportointi tehdään kyseisellä ohjelmalla. Ohjelma on kaikkien hammashoitolan lääkäreiden ja hoitajien käytössä.vuonna 2003 on hankittu digitaalinen röntgenohjelmisto sekä kuvien ja lausuntojen tallentamisohjelma. Nämä ohjelmistot ovat uusia ja niiden käytettävyyttä kehitellään. Kotisairaanhoitajilla on käytössään kommunikaattorit ja useilla heidän hoidossa olevilla asiakkaillaan on hyvinvointiranneke. Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirissä on menossa perussairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöhanke, joka yhtenä tavoitteena on luoda alueelle yhtenäinen aluetietojärjestelmä. 5. TOIMINTA- JA TYÖTAVAT 5.1. Laatutyö perustuu prosessien hallintaan Sosiaali- ja terveydenhuollossa prosesseilla tarkoitetaan palvelulinjaa ja palveluketjua ja niiden saumatonta toimivuutta. Laatuajattelussa organisaation toimintaa tarkastellaan asiakkaalle arvoa tuottavien prosessien näkökulmasta. Palvelulinja muodostaa yhden organisaation sisällä tapahtuvan asiakkaan palvelukokonaisuuden ja voi sisältää myös lukuisia rinnakkaisia tai peräkkäisiä työprosesseja (eri yksiköt, toimipisteet).

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio 1/(6) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio 2.1 14.6.2007 2/(6) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. MYÖNTÄMISMENETTELY... 3 2. SAAMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMÄT 3 2.1 Organisaation rakenteelliset

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa 12.10 2013 Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP / Ojala Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena 1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet Riitta Pylvänen 29.9.2016 Alustavan sisältökuvauksen taustaa Sitra on julkaissut Kokeilun ehdot ja periaatteet keskustelupaperina, ja sitä varten on luotu

Lisätiedot

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 1 Mikä Kelan asema on SOTE-uudistuksessa? Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo 19.1.2017 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma SOTE-uudistus tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mikä on Hyvä vastaanotto = Kaste-rahoitteinen hanke, jonka puitteissa

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU Työntekijä Nimike Esimies Keskustelun päivämäärä Kehityskeskusteluun valmistautuminen: - Mitkä ovat tehtävät ja vastuut? - Mitä on aiemmin sovittu? Miten tavoitteet

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Kaupunginhallitus vahvistaa seuraavan suunnitelman ja aikataulun sosiaalitoimessa toteutettaville toimenpiteille:

Kaupunginhallitus vahvistaa seuraavan suunnitelman ja aikataulun sosiaalitoimessa toteutettaville toimenpiteille: Kaupunginhallitus 88 25.04.2016 Sosiaalitoimessa toteutettavat toimenpiteet 2819/01.00.00.01/2016 Kaupunginhallitus 25.04.2016 88 Valmistelija Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Esittelijä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon asiakkuuden uudet ulottuvuudet. Tampere

Perusterveydenhuollon asiakkuuden uudet ulottuvuudet. Tampere Perusterveydenhuollon asiakkuuden uudet ulottuvuudet Tampere 17.4.2008 Erja Wiili Peltola, Stakes erja.wiili peltola@stakes.fi Kari Puro, Duodecim 2007;123: Kun perusterveydenhuolto ei toimi, ontuu koko

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Toiminto: Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot