Keminmaan terveystoimen toimintajärjestelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keminmaan terveystoimen toimintajärjestelmä"

Transkriptio

1 Keminmaan terveystoimen toimintajärjestelmä

2 Sisältö 1. TERVEYSTOIMEN ORGANISAATIO Terveystoimen toiminnan tarkoitus Terveystoimen perustehtävä TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMITILAT Keminmaa kaikkien väylien varrella Erikoissairaanhoito LAATUPOLITIIKKA Laadunhallinnan keskeiset käsitteet Laatu ja laatupolitiikka Laadunhallinta Laatujärjestelmä LAADUN KEHITTÄMINEN KEMINMAAN TERVEYSKESKUKSESSA Keminmaan terveyskeskuksen laatupolitiikka Keminmaan terveyskeskuksen laatuorganisaatio Keminmaan terveyskeskuksen laatujärjestelmä JOHTAMINEN KEMINMAAN TERVEYSKESKUKSESSA KEMINMAAN TERVEYSKESKUKSEN HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA LAATUUN Yhteistoiminnan kehittäminen Alueväestövastuisen työn kehittäminen Omahoitaja/omalääkärijärjestelmän kehittäminen Talousosaamisen kehittäminen Koulutussuunnitelma Perehdyttäminen Perehdyttämiskansio Kehittämiskeskustelut LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMISKOHTEITA Riskienhallinta Työsuojelu VIESTINTÄ JA TIEDONKULKU TIEDONHALLINTA JA TIETOJÄRJESTELMÄT Tiedonhallinta Tietojärjestelmät TOIMINTA- JA TYÖTAVAT Laatutyö perustuu prosessien hallintaa KILPAILUTTAMINEN. 19

3 2. KEMINMAAN TERVEYSKESKUKSEN LAATUTYÖN ETENEMINEN JA TULOKSIA Keminmaan terveyskeskuksen laatuhistoriaa 19 LIITTEET 1. ITE-arviointi terveystoimessa Asiakaskyselyt Avohoidon laatu asiakkaan/potilaan näkökulmasta Vuodeosaston laatu potilaan näkökulmasta Hammashoidon laatu asiakkaan/potilaan näkökulmasta Verenpaineasiakkaan vastaanottoprosessi avoterveydenhuollossa Verenpaineasiakkaan hoitokaavio.. 26 LÄHTEET JULKAISEMATTOMAT LÄHTEET LAATUTYÖRYHMÄ Sakaranaho Pertti Kestilä Marjut Kangas Inkeri Vaara Tuula Lehtoväre Minna johtava lääkäri vt. johtava hoitaja vastaava hammashuoltaja apulaisosastonhoitaja terveydenhoitaja

4 Keminmaan terveystoimen toimintajärjestelmä 1 1. TERVEYSTOIMEN ORGANISAATIO KUNNANVALTUUSTO KUNNANHALLITUS TERVEYSLAUTAKUNTA JOHTAVA LÄÄKÄRI JOHTAVA HAMMASLÄÄKÄRI JOHTAVA LÄÄKÄRI JOHTAVA HOITAJA - hammaslääkärit - lääkärit - kotisairaanhoitajat - vastaava hammashuoltaja - sovellusneuvoja - terveydenhoitajat - hammashoitajat - psykologit - laboratoriohoitajat - puheterapeutti - laboratorioapulainen - toimistovirkailija - röntgenhoitaja - talonmies - fysioterapeutit - kuntohoitaja - toimintaterapeutti - keskusvarastonhoitaja/ toimistovirkailija - konekirjoittaja - välinehuoltaja - vaatteiston hoitaja - vo. sairaanhoitajat - terveyskeskusavustajat - psyk. sairaanhoitajat - osastonhoitaja - apulaisosastonhoitaja - osastosihteeri - sairaanhoitaja - perushoitajat - laitosapulaiset

5 1.1. Terveystoimen toiminnan tarkoitus 2 Keminmaan terveyskeskuksen strategiatyöskentelyn apuvälineenä käytetään tasapainotettua tulosmittaristoa (Balance Score Card, BSC). Tasapainotetun tulosmittariston avulla tietoa kerätään neljältä kannalta: asiakkaista ja heidän tarpeidensa ja odotustensa täyttymisestä, henkilöstöstä ja sen osaamisesta, hyvinvoinnista ja tyytyväisyydestä; terveyskeskuksen toiminnasta mm. prosessien toimivuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta sekä taloudellisesta tuloksesta (talouden ja toiminnan tunnusluvut) ja kilpailukyvystä. Terveyskeskuksen visiot ja strategiat on laadittu yhdessä terveyslautakunnan kanssa. Terveyslautakunta ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Tuloksellisuus Taloudellisuus Asiakastyytyväisyys Henkilöstötilinpäätös Vaikuttavuus Luovuus Ennakkoluulottomuus Aloitteellisuus Visio/toiminta-ajatus Terveyspalvelun päävastuualueen tehtävänä on tuottaa laadukkaat terveyden- ja sairaanhoidolliset palvelut, sekä huolehtia yksilöön kohdistuvasta ja ennaltaehkäisevästä perusterveydenhuollosta. Palveluja, rakenteita ja toimintamuotoja kehitetään muuttuvien tarpeiden mukaan Avoimuus Kuntalaisille toiminnasta ja palveluista tiedottaminen Vastavuoroinen tiedonkulku Sisäinen tiedottaminen Myönteisen imagon luominen Yhteistyökykyisyys Yhteistyö muiden yksiköiden kanssa Sisäinen toimivuus Laadukkuus Ammattitaitoisuus

6 Terveystoimen perustehtävä Terveyslautakunnan strategiset toimintamallit ja toiminnalliset tehtäväkokonaisuudet Potentiaalisten resurssien/ voimavarojen kokoaminen - yhteistyö Terveyspalvelujen päävastuualueen palveluajatuksena on antaa kuntalaisille oikein kohdennetut sairaan- ja terveydenhoidon palvelut Aineettomien resurssien vahvistaminen - inhimillisyys, luovuus - työhyvinvointi Hallinto Avopalvelut Terveys keskus sairaala Täydentävät palvelut Suun terveyden huolto Erikoissairaanhoito Yleinen terveysvalvonta Sitoutuneisuuden vahvistaminen - yhteinen suunnittelu Kuntapalveluiden kilpailukykyisyyden parantaminen -hinta/laatusuhde - koulutus Imagen ja vetovoimaisuuden lisääminen - hyvä palvelu ja tiedottaminen 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMITILAT 2.1. Keminmaa - kaikkien väylien varrella Keminmaa sijaitsee Perämeren pohjukassa Kemijoen suulla, molemmin puolin Kemijokea. Elinkeinorakenne on hyvin kaupunkimainen. Lähes kaikki saavat toimeentulonsa jalostuselinkeinoista ja palvelusta. Kunta on suurin yksittäinen työnantaja. Asukkaita kunnassa on n (v.2003). Toimintasuunnitelmaan kunnan tulevaisuuden visio on kirjattu seuraavasti: Keminmaasta kasvaa seutukunnan ja Perämerenkaaren yhteistyötä edistävä ja siitä kehittyvä vetovoimainen tuotannon, kaupan ja palvelun keskus.

7 4 Terveyskeskus sijaitsee kuntakeskuksessa. Terveyskeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen valmistuttua vuoden 2002 lopussa toimintoja on myös uudistettu. Avoterveydenhuollon vastaanottotilat on rakennettu solumalliin, jossa eri alueiden (punaisen, vihreän ja sinisen) alueen lääkärit, kotisairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja vastaanoton hoitajat työskentelevät fyysisesti lähekkäin. Lisäksi terveyskeskuksen tiloissa toimivat hallinto, neuvolat, fysioterapia, röntgen, laboratorio, työterveyshuolto, suun terveydenhuolto ja mielenterveysneuvola. Hajautettuna terveysaseman ulkopuolella toimivat neuvolat Lautiosaaressa ja Maulassa ja kouluterveydenhuolto eri kouluilla. Terveyskeskussairaalassa tuotetaan perusterveydenhuollon sairaalapalveluja. Lääkärit ovat yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Yksikössä 40 on vuodepaikkaa, jossa hoidetaan pitkäaikais-, lyhytaikais-, kuntoutus-, intervalli-, ja yö- ja päivähoidossa olevia potilaita. Hoitotyötä toteutetaan modulaarisen työnjakomallin mukaan. Osasto on jaettu moduuleihin, joissa omat hoitajat hoitavat omia potilaitaan sekä suunnittelevat ja toteuttavat että vastaavat potilaidensa kokonaishoidosta koko työvuoronsa ajan Erikoissairaanhoito Keminmaan kunta on jäsenenä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä, joka tuottaa erikoissairaanhoidon palvelut, jonkin verran ostetaan ostopalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Erityistason sairaanhoito ostetaan Oulun Yliopistollisesta sairaalasta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kautta. 3. LAATUPOLITIIKKA Vuoden 1995 kuntalaki vahvisti kunnan asemaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä. Kuntalain tavoitteena on luoda palvelujärjestelmä, joka vastaa kohtuullisin kustannuksin asiakkaiden tarpeisiin, ylläpitää ja edistää heidän terveyttään ja omatoimista selviytymistään sekä ehkäisee syrjäytymistä. Kokonaisvaltaisen laatuajattelun mukainen asiakaskäsitys on hyvin monipuolinen. Kaikki prosessiin osallistuvat ovat toinen toisensa asiakkaita; roolit vaihtuvat tilannekohtaisesti.

8 5 Kuntien tuloksellisuusvaatimukset ovat lisääntyneet 1990-luvulta lähtien. Tähän ovat johtaneet kuntien rakenteelliset sekä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, kuten kuntien resurssien niukentuminen, lainsäädännön muutokset sekä uudet julkisjohtamisen ajattelutavat, joilla kuntien toimintaan on haluttu tuoda lisää yritysmäistä johtajuutta. Hyvässä hoito- ja palvelukäytännössä huomioidaan monien eri tahojen odotukset ja tarpeet. Asiakkaan/potilaan palvelutarpeet ja odotukset Omaisten ja lähiyhteisön näkökulma HYVÄ HOITO JA PALVELUKÄYTÄNTÖ Johdon näkemykset ja odotukset Laadunhallinnan perusvaatimukset Työntekijäryhmien oma käsitys hyvästä Lait, asetukset, suositukset ym. velvoitteet Tutkimuksen ja tieteen vaatimus, näyttöön perustuminen Kokemukset hyvistä ratkaisuista ja toimintatavoista Kuvio 1. Tahot, joiden odotukset ja tarpeet otetaan huomioon hyvässä hoito- ja palvelukäytännössä (Holma 1999) Laadunhallinnan keskeiset käsitteet

9 Laatu ja laatupolitiikka 6 Laatu on kokonaisuus, johon perustuu organisaation, tuotteen, palvelun tai tietyn prosessin kyky täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset (SFS-ISO 8402). Sosiaali- ja terveydenhuollossa hyvä laatu on kykyä täyttää asiakkaiden palvelujen tarve ammattitaidolla, edullisesti ja kaikkien lakien ja asetusten mukaan. Laatupolitiikka on ylimmän johdon organisaatiolle määrittelemä virallinen suhtautuminen laatuun. Laatupolitiikka kertoo sekä organisaation henkilökunnalle, että asiakkaille, miten organisaatio suhtautuu laatuun ja minkälaista laatua tavoitellaan. Laatupolitiikan taustalla on organisaation arvot, palveluajatus ja valittu toimintastrategia. Laatupolitiikka työstetään omalle organisaatiolle. Se on tarkoitettu pysyväksi, mutta sitä tulee muuttaa toimintaympäristön muutosten mukana. Laatupolitiikka on laadunhallinnan avain. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen laatupolitiikka korostaa, että - tuotetut palvelut edistävät väestön selviytymistä ja hyvinvointia - palvelurakenne on tarkoituksenmukainen - yksikön voimavarat käytetään tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti - henkilökunnan ammattitaitoa ylläpidetään - palvelujen käyttäjät ovat tyytyväisiä Laadunhallinta Laadunhallinta on osa jokapäiväistä työtä. Hyvä laatu on jokaisen työntekijän vastuulla. Lopullinen vastuu palveluiden laadusta on organisaation johdolla. Korkeatasoinen laatu vaatii jatkuvaa, pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. Laadunhallintamenetelmien tulee olla yksinkertaisia ja selkeitä, arjen käytäntöihin istuvia ja arviointikelpoisia. Asiakaslähtöisyys tulee olla sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinnan painopiste Laatujärjestelmä Laadun takaamiseksi rakennettu organisaatio, varatut resurssit ja menettelytavat muodostavat kokonaisuuden, jota kutsutaan laatujärjestelmäksi. Laatujärjestelmän avulla toiminnan

10 7 suunnittelu, seuranta ja kehittäminen tapahtuvat kattavasti ja päämäärätietoisesti. Laatujärjestelmä on yksilöllinen, joka ottaa huomioon organisaation koon ja erityispiirteet. 4. LAADUN KEHITTÄMINEN KEMINMAAN TERVEYSKESKUKSESSA 4.1. Keminmaan terveyskeskuksen laatupolitiikka Terveyskeskuksen johto on luonut edellytykset jatkuvalle laadun kehittämiselle eri työyksiköissä.. Lähtökohtana on asiakaslähtöisyys yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Henkilöstöpolitiikka on henkilöstön voimavaroja kunnioittavaa. Yhteistyössä henkilökunnan kanssa johto on pyrkinyt avoimeen vuorovaikutukseen ja kehityskeskustelut on otettu säännöllisesti käyttöön. Henkilöstön ammattitaitoa ylläpidetään koulutuksen avulla. Laatutyön tavoitteena on osoittaa hyvän palvelun laatu käyttäjille ja maksajille sekä yhteistyökumppaneille. Laadunparantaminen edellyttää jatkuvaa arviointia. Keminmaa on mukana Terveydenhuolto 2000-luvulle hankkeessa Pohjois-Suomen yhteistoiminta-alueella kehittämässä alueellista terveydenhuoltoa. Yhteistyössä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kanssa on saatu koulutusta laadun hallinnasta. Sairaanhoitopiirin alueella on yhteinen laadun tukiryhmä eli laatuverkosto, jossa on edustajia sekä sairaanhoitopiiristä että terveyskeskuksista. Tukiryhmän tarkoituksena on yhtenäistää laadunhallintaa ja rakentaa saumattomia palveluketjuja terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin välille. Keminmaan terveyskeskuksesta on johtava hoitaja mukana tässä laadun tukiryhmässä. Vuonna 2003 alkaneen PERES-projektityön tavoitteena on jatkaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämistä. Keminmaan terveyskeskuksen laatutyön visio on hyvien palvelujen tuottaminen huomioiden asiakaslähtöisyys, taloudellisuus, henkilöstöresurssit sekä seutukunnallinen yhteistyö.

11 8 LAATUTYÖN TASAPAINOTETTU STRATEGIA (BSC) VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät Kustannus-vaikuttavuus Tietojärjestelmien hyödyntäminen ASIAKASNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät Asiakkaan osallistava huomioiminen Itsehoitoisuuden lisääminen Joustava palvelujen saaminen Visio Arvot PROSESSINÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät Toimintakäytäntöjen kehittäminen Työprosessien kuvaaminen HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät Sitoutuminen kehittämistyöhön ja yhteistyöhön Oman ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitäminen Keminmaan terveyskeskuksen laatuorganisaatio Keminmaan terveyskeskuksessa on oma laatutyöryhmä, johon kuuluvat johtava lääkäri, vt. johtava hoitaja, terveyskeskussairaalan apulaisosastonhoitaja, vastaava hammashuoltaja ja terveydenhoitaja. Laatutyöryhmä on määritellyt yhdessä johdon ja henkilökunnan kanssa terveyskeskuksen yhteiset arvot.

12 Keminmaan terveyskeskuksen arvot: - oikeudenmukaisuus - saatavuus - pätevyys - vaikuttavuus 9 Laatupolitiikan toiminta-ajatuksena on hyvien palvelujen tuottaminen. Hyvien palvelujen lähtökohtana on terveyskeskuksen yhteiset arvot. Palvelut järjestetään ja tuotetaan laadukkaasti ja taloudellisesti Terveyskeskuksen laatujärjestelmä Keminmaan terveyskeskuksen laatujärjestelmään kuuluu kuusi osa-aluetta. Ne muodostavat laatujärjestelmän rungon. Näiden avulla pyritään selvittämään asiakkaiden tarpeet ja odotukset, suunnittelemaan, markkinoimaan ja hallitsemaan toimintaa, osoittamaan asiakkaille toiminnan laatu ja arvioimaan ja kehittämään erilaisia toimintoja. ASIAKASSELVITYKSET HENKILÖSTÖN ITE-ARVIOINTI PALVELUTUOTANNON SUUNNITTELU LAADUNHALLINTA MARKKINOINTI JA YHTEISTYÖ DOKUMENTOINTI JA TILASTOINTI PALAUTTEEN HANKKIMINEN JA ARVIOINTI Kuva 1. Laatujärjestelmän runko Terveyskeskuksen toiminnassa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä. Seuraavassa tärkeimpiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä lakeja, asetuksia ja muuta ohjeistusta. Arkistolaki 831/94 (www.finlex.fi) Asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä. STM asetus 99/2001. Eletronisen potilaskertomuksen sisältömääräykset. Hartikainen k, Kokkola A, Larjomaa R. Osaavien keskusten verkoston julkaisuja 2/2000. Henkilöstörekisterilaki 471/87 Henkilötietolaki. STM 523/1999. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista. STM 758/1992.

13 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. STM 812/2000. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 1505/94. Kansanterveyslaki Asiakasmaksulaki Hallintolaki 2003/434 Mielenterveyslaki 1990/1116 Lääkelaki 1987/395 Asetus lääkevaihdosta 2003/210 Työturvallisuuslaki 2002/ Laadun kehittäminen jatkuu eri työpisteissä siten, että kukin toimintayksikkö laatii oman laatujärjestelmänsä käyttäen apuvälineenä tasapainotettua mittaristoa (BSC). 5. JOHTAMINEN KEMINMAAN TERVEYSKESKUKSESSA Johtaminen Keminmaan terveyskeskuksessa on tasapainotettuun mittaristoon perustuvaa tiedolla johtamista. Johtamista tarkastellaan myös neljästä näkökulmasta: asiakkaiden, henkilöstön, prosessien ja vaikuttavuuden. Johdon vastuulla on yhteyden pitäminen sidosryhmiin esim. kunnan poliittisiin päättäjiin ja erilaisiin yhteistyökumppaneihin terveyskeskuksen ulkopuolella. Oleellista on pitkäjänteisyys ja sitoutuminen. Johdon tehtäviin kuuluu myös henkilöstön sitouttaminen yhteisiin päämääriin. Johtamisessa tarvitaan tietoa terveyskeskuksen nykytilanteesta ja siitä, miten edetään tavoitteiden suuntaisesti.

14 11 TOIMIELIMEN TASAPAINOTETTU STRATEGIA (BSC) Terveyslautakunta VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät - terveyspalveluiden oikea kohdentaminen, organisointi ja resurssointi huomioiden väestörakenteessa tapahtuva muutos - ennaltaehkäisevän työn onnistuminen - sitoutuneisuuden vahvistaminen yhteisiin päämääriin ASIAKASNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät - joustavat ja asiakaslähtöiset palvelut - palveleva ja ajankohtainen asiakastiedottaminen ja itsehoitoisuuden edistäminen Visio Arvot PROSESSINÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät - oikein mitoitettu ja tarkoituksenmukainen organisaatio - toimivat palveluketjut ja tuloksekas yhteistyö HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät - inhimillisyyden ja luovuuden tukeminen - henkilöstön motivoiminen ja osallistaminen yhteiseen toiminnan suunnitteluun - ammattitaidon ylläpitäminen 6. KEMINMAAN TERVEYSKESKUKSEN HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA LAATUUN 6.1. Yhteistoiminnan kehittäminen

15 12 Jatkuvasti muuttuvaan ympäristöön vastaaminen edellyttää organisaatiolta paljon. Tärkein resurssi on osaava ja innovatiivinen henkilökunta, joka luo uusia työn sisältöjä ja uusia työkäytäntöjä. Tähän työhön tarvitaan uutta tutkittua tietoa ja uskallusta murtaa vanhoja käytäntöjä. Uuden luominen vaatii myös organisaation johdon sitoutumista kehittämistyöhön. Vuonna 2003 terveyskeskuksessa oli 86 vakituista, 13 tilapäistä ja 8 työllistettyä työntekijää. Henkilöstön keski-ikä naisilla oli 47,63 ja miehillä 43,20. Koulutuspäiviä v terveystoimessa oli 144 ja v Henkilöstö on hyvin peruskoulutettua. Työterveyshuollon painopiste on vuonna ollut TYKY-toiminnan (työkykyä ylläpitävä toiminta) ja henkisen työsuojelun aktivoiminen.. Yhteistyötoimikunta toimii työnantajan ja henkilöstön edustajien välisenä yhteistoimintaelimenä, jossa käsitellään kaikki organisaatioon ja toimintojen kehittämistä sekä taloutta koskevat asiat, joilla on merkitystä kunnan palveluksessa olevan henkilöstön aseman ja työolosuhteiden kannalta. Yhteistyötoimikunnan painopisteenä vuosina on henkilöstön työkyvyn ylläpitoon panostaminen, yhteistoimintamuotojen kehittäminen ja ohjaaminen sekä henkilöstötilinpäätöksen kehittäminen ja hyödyntäminen. Yhteistyötoimikunnan alaisena toimii TYKY-toimikunta. Tarkoituksenmukaisen työkykyä ylläpitävän toiminnan aikaansaamiseksi, Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulun hallinnonopiskelijat tekivät toimikunnan pyynnöstä alkutilannekartoituksen kunnan eri hallintokunnille työkykyä ylläpitävästä toiminnasta. Tehdyn tilannekartoituksen jälkeen TYKYtoimikunta on laatimassa työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittämissuunnitelmaa Alueväestövastuisen työn kehittäminen Alueväestövastuista työtä alettiin kehittää Keminmaan terveyskeskuksessa 1993 lähtien. Aluksi tehtiin Keminmaan kunnasta alueanalyysi yhteistyössä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kanssa (SoTeKeKo-projekti ). Analyysissä tarkasteltiin eri kylien ominaispiirteitä, asuntokantaa, liikenneverkostoa, väestön ikärakennetta, elinkeinorakennetta, työttömyyttä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityispalvelujen käyttöä. Analyysin tuloksena Keminmaa jaettiin 1995 maantieteellisesti kolmeen alueeseen: punaiseen, vihreään ja siniseen. Jokaiselle alueelle nimettiin oma työtiimi, joka on vastannut alueensa

16 13 terveyden- ja sairaanhoidosta. Alue-väestövastuisen työn kehittämistä jatkettiin KemNetprojektissa vuosina KemNet-projektin tavoitteena oli tarjota keminmaalaisille mahdollisimman hyvin heidän tarpeitaan vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämällä yhteistyötä, parantamalla hoidon jatkuvuutta ja kohdentamalla henkilöstön voimavarat oikein. KemNet projektin jälkeen perustettiin aluetyöryhmät, jotka toimivat moniammatillisesti kukin omalla alueellaan. Aluetyöryhmien kehittämistyössä painopistealueena oli nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Omahoitaja/omalääkärijärjestelmän kehittäminen Valtakunnallisesti omahoitaja/omalääkärijärjestelmän tavoitteena on jonojen poistaminen, nopea pääsy lääkärin vastaanotolle sekä hoidon jatkuvuuden ja sen oikean porrastuksen parantaminen. Keminmaan terveydenhuollon tavoitteena on tyytyväinen asiakas. Omahoitaja/omalääkäritoiminnan tavoitteena on hoitosuhteiden pysyvyyden ja jatkuvuuden parantaminen. Tavoitteena on myös tehdä hoitokäytännöt sujuvammiksi. Osittain eri toiminnoista on tehty prosessikuvauksia ja niiden siirtäminen toimintakäytännöiksi vaatii tehostettua koulutusta ja tiimityötä. Keminmaassa on opiskeltu verkostotyöskentelyä yhdessä sosiaalitoimen ja ammattikorkeakoulun kanssa ja siitä on hyvä jatkaa kehittämällä moniammatillista työtä terveyskeskuksessa. Tavoitteenamme on moniammatillisen yhteistyön tehostaminen, potilaiden luukuttamisen vähentäminen, hoitokäytäntöjen tekeminen sujuvammiksi ja hoitosuhteiden pysyvyyden ja jatkuvuuden parantaminen. Päästäksemme tavoitteisiin tarvitsemme yhteisen päämäärän, riittävästi henkilökuntaa, positiivista asennoitumista, koulutusta tiimityöskentelystä, yhtenäiset hoito-ohjeet ja työnohjausta muutoksen hallinnassa Talousosaamisen kehittäminen Terveyskeskus on jaettu tulosvastuuyksiköihin: terveyslautakunta, terveysneuvonta, vastaanotto, laboratorio, röntgen, terveyskeskuksen sairaala, mielenterveysneuvola, vaatehuolto, toimistopalvelut, kiinteistöhuolto, siivouspalvelut, kouluterveydenhuolto, työterveyshuolto,

17 14 kotisairaanhoito, päivystys, kuntoutus, välinehuolto, suun terveydenhuolto, eläinlääkintähuolto ja erikoissairaanhoito. Tulosvastuullisia ovat johtava lääkäri, vastaava hammaslääkäri, johtava hoitaja ja osastonhoitaja. Terveyskeskuksessa ollaan delegoimassa talousvastuuta lähiesimiehille ja heitä tullaan kouluttamaan talousarviovertailun seurantaan Koulutussuunnitelma Terveyskeskuksessa ei ole laadittu yhteistä koulutussuunnitelmaa. Olemme suuren haasteen edessä, koska uuden valtioneuvoston erillispäätöksen mukaan on henkilöstölle järjestettävä vuosittain koulutusta 3-10 päivää riippuen työtehtävistä. Koulutustarvetta kartoitetaan kehityskeskustelujen yhteydessä ja koulutusta tuotetaan erilaisissa projekteissa. Sisäisiä koulutuksia on järjestetty kuukausittain sekä koko henkilöstölle että työpisteissä erikseen. Täydennyskoulutusta suunnitellaan yhdessä seutukunnallisesti ammattikorkeakoulujen, keskussairaalapiirin ja kuntien kanssa Perehdyttäminen Työntekijän perehdyttäminen perustuu työturvallisuuslakiin, jonka mukaan työnantajan tulee huolehtia siitä, että työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan olosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin. Perehdyttämisen tarkoituksena on työntekijän opastaminen selviytymään uusista työtehtävistä nopeasti ja tehokkaasti. Suunnitelmallisen perehdyttämisen tavoitteena on työ- ja potilasturvallisuuden lisääminen sekä työn laadun parantuminen. Perehdyttäminen voidaan ajatella työssäoppimisprosessina, joka etenee vaiheittain. Mentoriperiaatteen mukaan uudelle työntekijälle nimetään henkilökohtainen mentori eli perehdyttäjä. Työpisteen esimies on vastuussa perehdyttämisen toteutumisesta ja perehdyttämiseen sovitaan aina erikseen vastuuihmiset. Perehdyttäminen tapahtuu viiden askeleen menetelmällä. Menetelmän vaiheet ovat: valmistautuminen työhön opetus mielikuvaharjoittelu

18 taidon kokeilu taidon tarkistus Perehdyttämiskansio Perehdyttämiskansion tavoitteena on, että perehdyttämissuunnitelma on yhteneväinen sisällöltään koko talossa, kuitenkin niin, että suunnitelmassa otetaan huomioon jokaisen työyksikön erityispiirteet ja uuden työntekijän erilaiset taustat ja työkokemukset. Perehdyttämiskansio päivitetään tietokantaan, josta se on helposti perehtyjän saatavilla. Kansio on kolmi-osainen. Ensimmäisessä osassa esitellään yleisesti koko talon hallinto- organisaatio sekä eri toimipisteet. Toisessa osassa on oman työpisteen tarkempi esittely ja kolmannessa osassa on ensiapuopas, jossa ovat tärkeimmät toimenpiteet ja ohjeet Kehityskeskustelut Yhteistyötoimikunta esitti kunnanhallitukselle keväällä 2001, että työpaikoilla otettaisiin käytäntöön kehityskeskustelut. Kunnanhallitus teki myönteisen päätöksen. Samalla päätettiin, että ensimmäinen kierros suoritetaan vuoden 2002 aikana ja keskustelut uusitaan joka toinen vuosi. Päätöksen jälkeen esimiestehtävissä toimivalle henkilöstölle järjestettiin alkuvuodesta opintoviikon koulutus, aiheena kehityskeskustelut työyhteisön tukena. Henkilöstölle järjestettiin myös puolen päivän koulutus kehityskeskustelujen merkityksestä. Molemmat koulutukset ostettiin Kemi-Tornio Ammattikorkeakoululta. Terveystoimessa kehityskeskustelut on suoritettu vuosien aikana. 7. LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMISKOHTEITA 7.1. Riskienhallinta Laajana kokonaisuutena riskienhallintaohjelmaa ollaan kokoamassa yleistasolla, koskien koko kuntaa. Em. ohjelman perusteella terveystoimeen laaditaan oma riskienhallintaohjelma. Riskienhallintaan kuuluvat mm. henkilöriskit, jotka kohdistuvat työntekijöihin, asiakkaisiin tai

19 saattajiin. Toimintariskit liittyvät tutkimukseen, terapiaan, hoitoon tai kuntoutukseen. Omaisuusriskit koskevat kiinteää tai irtainta omaisuutta, talousriskit maksuliikennettä ja taloudenhallintaan ja tietoriskit tietosuojaa ja asiakirjaturvallisuutta Työsuojelu Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. On tärkeää, että fyysinen ja psykososiaalinen työympäristö ovat kunnossa. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Jokaisen on tunnettava oman työnsä ja työympäristönsä vaarat ja tiedettävä, miten niiltä suojaudutaan. Tehokas työsuojelu on järjestelmällistä ja perustuu työpaikan vaarojen arviointiin ja yhteistyössä tehtyihin suunnitelmiin. Toimipisteisiin laaditaan työsuojelun toimintasuunnitelmat. Suunnitelmien laadintaa osallistuvat työpisteen kaikki työntekijät. Suunnitelman mukaisesti työympäristön tilaa tarkkaillaan jatkuvasti, muutosten vaikutukset ennakoidaan ja epäkohdat korjataan. 4. VIESTINTÄ JA TIEDONKULKU Hyvään johtamiskäytäntöön kuuluu myös tehokas sisäinen ja ulkoinen viestintä ja tiedottaminen. Tiedottaminen on aina vastavuoroista. Työpaikkakokouksista tehdään muistiot, jotta nekin henkilöt, jotka eivät ole olleet läsnä tulevat tietoisiksi yhteisistä päätöksistä. Sisäisessä viestinnässä käytetään kirjallisia tiedotteita, intranettiä ja extranettiä ja sähköpostia. Ulkoisesta viestinnästä vastaa johtoryhmä. Johtoryhmä antaa lausuntoja organisaatiota koskevista asioista mm. lehdistölle. On tärkeää, että terveyskeskuksesta annetaan totuuden mukainen kuva ihmisille. Henkilöstö informoi johtoryhmää mahdollisista ulkoisista tiedotteistaan. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle on tärkeää, että uuden henkilökunnan rekrytointi aloitetaan riittävän varhain. 9. TIEDON HALLINTA JA TIETOJÄRJESTELMÄT

20 9.1. Tiedonhallinta 17 Onnistuneessa tietojärjestelmien käyttöönotossa on tärkeä huomioida seuraavia seikkoja: Organisaation orientoituminen muutokseen. Esimiesten sitoutuminen ja osallistuminen käyttöönottoon. Henkilöstön aktiivinen osallistuminen vähentää pelkoa muutosta kohtaan. Koulutus on tärkeä osa uuden järjestelmän menestymiseen. Yhteistyö laitetoimittajien kanssa ja tekninen tuki käyttäjille. Keminmaan terveyskeskuksessa on tietojärjestelmän ja organisaation integroinnissa onnistuttu hyvin, kaikki käyttäjät ovat sitoutuneita järjestelmän käyttöön ja mikä tärkeintä johdon sitoutuminen on koko tietojärjestelmän takana. Sovellusneuvoja perehdyttää uudet työntekijät tarvittavien ohjelmistojen käyttöön. Ennen käyttäjäoikeuksien avaamista ohjelmaan työntekijöille kerrotaan tietosuojasta ja tietoturvasta. Kaikille ohjelmien käyttäjille tehdään käyttöoikeuslomake. Käyttäjät allekirjoittavat järjestelmien käyttösitoumuksen ja vaitiolovelvollisuuden ja lomake vahvistetaan johtavan lääkärin allekirjoituksella. Ohjelmien käyttöä valvotaan ja epäselvät asiat selvitetään henkilökohtaisesti. Sovellusneuvojan ohjeistuksen jälkeen työntekijä saa tukea toimipisteensä muilta työntekijöiltä. Ohjelmistotoimittajan järjestämiin koulutuksiin osallistutaan tarpeen mukaan tai tarvittaessa kouluttaja tulee kouluttamaan paikan päälle. Atk-ohjeistukset, rekisteriselosteet ja tietosuojalomakkeet löytyvät sähköisessä muodossa kunnan Intranet-sivuilta. Tiedonhallinnan helpottamiseksi on eri toimipisteistä valittu atkyhdyshenkilöt. Näiden henkilöiden kautta sovellusneuvoja voi informoida koko henkilökuntaa. Atk-työt dokumentoidaan Helpdesk-järjestelmään, josta voidaan tarvittaessa tehdä erilaisia hakuja. Tiedonhallinan laadun tarkkailuun käytetään kyselyjä, jatkuvaa kouluttamista ja jatkuvaa tukea. Kunnan atk-päällikön toimesta on järjestetty web-kysely Pegasos-ohjelmiston käyttöön liittyvistä kokemuksista. Alueprojektin myötä on järjestetty kysely kaikista talossa olevista atkohjelmien osaamisesta ja koulutustarpeista. Atk-päällikkö ja sovellusneuvoja ovat järjestäneet sisäistä koulutusta käytössä oleviin ohjelmiin. Ulkoista koulutusta on hankittu tarpeen mukaan.

21 Tietojärjestelmät Keminmaan terveyskeskuksessa otettiin käyttöön sähköinen Pegasos-potilastietojärjestelmä vuonna Lähes koko henkilökunnalla on käytössään henkilökohtainen työasema Intranet, Ekstranet ja Internet-yhteyksineen. Isommissa yksiköissä, kuten vastaanotto ja vuodeosasto henkilökunnan käytössä on yhteisiä työasemia, joissa käytetään kuitenkin henkilökohtaisia käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Vuodeosastolla on käytössä kaksi kannettavaa tietokonetta, joista on langaton yhteys Pegasokseen. Lääkärikierron aikana tietojärjestelmä on reaaliaikaisesti käytettävissä. Suun terveydenhuollossa on potilastietojärjestelmänä sähköinen WinnHITT-ohjelmisto. Kaikki asiakkaista tallennettava tieto, ajanvaraus ja raportointi tehdään kyseisellä ohjelmalla. Ohjelma on kaikkien hammashoitolan lääkäreiden ja hoitajien käytössä.vuonna 2003 on hankittu digitaalinen röntgenohjelmisto sekä kuvien ja lausuntojen tallentamisohjelma. Nämä ohjelmistot ovat uusia ja niiden käytettävyyttä kehitellään. Kotisairaanhoitajilla on käytössään kommunikaattorit ja useilla heidän hoidossa olevilla asiakkaillaan on hyvinvointiranneke. Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirissä on menossa perussairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöhanke, joka yhtenä tavoitteena on luoda alueelle yhtenäinen aluetietojärjestelmä. 5. TOIMINTA- JA TYÖTAVAT 5.1. Laatutyö perustuu prosessien hallintaan Sosiaali- ja terveydenhuollossa prosesseilla tarkoitetaan palvelulinjaa ja palveluketjua ja niiden saumatonta toimivuutta. Laatuajattelussa organisaation toimintaa tarkastellaan asiakkaalle arvoa tuottavien prosessien näkökulmasta. Palvelulinja muodostaa yhden organisaation sisällä tapahtuvan asiakkaan palvelukokonaisuuden ja voi sisältää myös lukuisia rinnakkaisia tai peräkkäisiä työprosesseja (eri yksiköt, toimipisteet).

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Laatua päihdetyöhön Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Yleinen määritelmä Laatu on niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja 1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa 1.1.2012 Väestöpohja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMIALA Fysioterapian osasto Osaamisen kehittäminen osana henkilöstösuunnittelua Varkauden kaupunki 2012 Suunnittelu ja tarpeiden kartoitus/

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Yhteistyötoimikunta 11.10.2011 9 Kunnanhallitus 8.11.2011 215 Kunnanvaltuusto 15.11.2011 47 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 Heinolan kaupungin strategian tavoitteet 1.Toimivat palveluketjut koko kaupungissa Palveluketjujen kuvaaminen Palvelukokemuksen mittaaminen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Kokemuksia verkostotyöstä ja innovaatiokoulutuksesta Anne Nordblad 10.2.2012 10.2.2012 SUUN TERVEYDENHUOLLON STRATEGIA 2010-2015 Visio:

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan

Lisätiedot

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013 2013 Minna Mutanen 26.3.2013 terveyspalveluiden johtaja johtava ylilääkäri Terveysneuvonta Tukipalvelut Avopalvelut Sairaanhoitopalvelut Sairaalapalvelut Laitehuolto Fysioterapia Tk-vuodeosastotoiminta

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Päiväkodinjohtaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka lastentarhanopettaja Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Tehtävänä

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala 22.10.2014 Laajavuori

Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala 22.10.2014 Laajavuori Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala 22.10.2014 Laajavuori Vetovoimainen organisaatio ja työpaikka Vetovoimaisen organisaation vahvin ominaisuus on sitoutuminen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot

Osaamiskartoituksen yhteenveto: Oulunkaaren lähiesimiehet

Osaamiskartoituksen yhteenveto: Oulunkaaren lähiesimiehet 7..0 / Anu Vuorinen Osaamiskartoituksen yhteenveto: Oulunkaaren lähiesimiehet Kartoituksen osa-alueet:. Yleiset taidot esimiestyössä. Henkilöstöosaaminen. Talousosaaminen. Asiakaslähtöisyys. Kehittämisosaaminen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Yrityksen nimi Y tunnus Toimintayksikön nimi (jos yrityksessä useita toimintayksiköitä)

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin tutkimiseen, arviontiin ja kehittämiseen TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi

Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi KEHITTÄVÄ VUOROPUHELU STRATEGIA TULOSKORTIT / TA -kirja NELIKENTTÄ PP pohja (työyhteisötaso) KEHITTYMISSUUNNITELMA KEHITYSKESKUSTELU OSAAMISKARTTA

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot