Keminmaan terveystoimen toimintajärjestelmä
|
|
- Tapani Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Keminmaan terveystoimen toimintajärjestelmä
2 Sisältö 1. TERVEYSTOIMEN ORGANISAATIO Terveystoimen toiminnan tarkoitus Terveystoimen perustehtävä TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMITILAT Keminmaa kaikkien väylien varrella Erikoissairaanhoito LAATUPOLITIIKKA Laadunhallinnan keskeiset käsitteet Laatu ja laatupolitiikka Laadunhallinta Laatujärjestelmä LAADUN KEHITTÄMINEN KEMINMAAN TERVEYSKESKUKSESSA Keminmaan terveyskeskuksen laatupolitiikka Keminmaan terveyskeskuksen laatuorganisaatio Keminmaan terveyskeskuksen laatujärjestelmä JOHTAMINEN KEMINMAAN TERVEYSKESKUKSESSA KEMINMAAN TERVEYSKESKUKSEN HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA LAATUUN Yhteistoiminnan kehittäminen Alueväestövastuisen työn kehittäminen Omahoitaja/omalääkärijärjestelmän kehittäminen Talousosaamisen kehittäminen Koulutussuunnitelma Perehdyttäminen Perehdyttämiskansio Kehittämiskeskustelut LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMISKOHTEITA Riskienhallinta Työsuojelu VIESTINTÄ JA TIEDONKULKU TIEDONHALLINTA JA TIETOJÄRJESTELMÄT Tiedonhallinta Tietojärjestelmät TOIMINTA- JA TYÖTAVAT Laatutyö perustuu prosessien hallintaa KILPAILUTTAMINEN. 19
3 2. KEMINMAAN TERVEYSKESKUKSEN LAATUTYÖN ETENEMINEN JA TULOKSIA Keminmaan terveyskeskuksen laatuhistoriaa 19 LIITTEET 1. ITE-arviointi terveystoimessa Asiakaskyselyt Avohoidon laatu asiakkaan/potilaan näkökulmasta Vuodeosaston laatu potilaan näkökulmasta Hammashoidon laatu asiakkaan/potilaan näkökulmasta Verenpaineasiakkaan vastaanottoprosessi avoterveydenhuollossa Verenpaineasiakkaan hoitokaavio.. 26 LÄHTEET JULKAISEMATTOMAT LÄHTEET LAATUTYÖRYHMÄ Sakaranaho Pertti Kestilä Marjut Kangas Inkeri Vaara Tuula Lehtoväre Minna johtava lääkäri vt. johtava hoitaja vastaava hammashuoltaja apulaisosastonhoitaja terveydenhoitaja
4 Keminmaan terveystoimen toimintajärjestelmä 1 1. TERVEYSTOIMEN ORGANISAATIO KUNNANVALTUUSTO KUNNANHALLITUS TERVEYSLAUTAKUNTA JOHTAVA LÄÄKÄRI JOHTAVA HAMMASLÄÄKÄRI JOHTAVA LÄÄKÄRI JOHTAVA HOITAJA - hammaslääkärit - lääkärit - kotisairaanhoitajat - vastaava hammashuoltaja - sovellusneuvoja - terveydenhoitajat - hammashoitajat - psykologit - laboratoriohoitajat - puheterapeutti - laboratorioapulainen - toimistovirkailija - röntgenhoitaja - talonmies - fysioterapeutit - kuntohoitaja - toimintaterapeutti - keskusvarastonhoitaja/ toimistovirkailija - konekirjoittaja - välinehuoltaja - vaatteiston hoitaja - vo. sairaanhoitajat - terveyskeskusavustajat - psyk. sairaanhoitajat - osastonhoitaja - apulaisosastonhoitaja - osastosihteeri - sairaanhoitaja - perushoitajat - laitosapulaiset
5 1.1. Terveystoimen toiminnan tarkoitus 2 Keminmaan terveyskeskuksen strategiatyöskentelyn apuvälineenä käytetään tasapainotettua tulosmittaristoa (Balance Score Card, BSC). Tasapainotetun tulosmittariston avulla tietoa kerätään neljältä kannalta: asiakkaista ja heidän tarpeidensa ja odotustensa täyttymisestä, henkilöstöstä ja sen osaamisesta, hyvinvoinnista ja tyytyväisyydestä; terveyskeskuksen toiminnasta mm. prosessien toimivuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta sekä taloudellisesta tuloksesta (talouden ja toiminnan tunnusluvut) ja kilpailukyvystä. Terveyskeskuksen visiot ja strategiat on laadittu yhdessä terveyslautakunnan kanssa. Terveyslautakunta ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Tuloksellisuus Taloudellisuus Asiakastyytyväisyys Henkilöstötilinpäätös Vaikuttavuus Luovuus Ennakkoluulottomuus Aloitteellisuus Visio/toiminta-ajatus Terveyspalvelun päävastuualueen tehtävänä on tuottaa laadukkaat terveyden- ja sairaanhoidolliset palvelut, sekä huolehtia yksilöön kohdistuvasta ja ennaltaehkäisevästä perusterveydenhuollosta. Palveluja, rakenteita ja toimintamuotoja kehitetään muuttuvien tarpeiden mukaan Avoimuus Kuntalaisille toiminnasta ja palveluista tiedottaminen Vastavuoroinen tiedonkulku Sisäinen tiedottaminen Myönteisen imagon luominen Yhteistyökykyisyys Yhteistyö muiden yksiköiden kanssa Sisäinen toimivuus Laadukkuus Ammattitaitoisuus
6 Terveystoimen perustehtävä Terveyslautakunnan strategiset toimintamallit ja toiminnalliset tehtäväkokonaisuudet Potentiaalisten resurssien/ voimavarojen kokoaminen - yhteistyö Terveyspalvelujen päävastuualueen palveluajatuksena on antaa kuntalaisille oikein kohdennetut sairaan- ja terveydenhoidon palvelut Aineettomien resurssien vahvistaminen - inhimillisyys, luovuus - työhyvinvointi Hallinto Avopalvelut Terveys keskus sairaala Täydentävät palvelut Suun terveyden huolto Erikoissairaanhoito Yleinen terveysvalvonta Sitoutuneisuuden vahvistaminen - yhteinen suunnittelu Kuntapalveluiden kilpailukykyisyyden parantaminen -hinta/laatusuhde - koulutus Imagen ja vetovoimaisuuden lisääminen - hyvä palvelu ja tiedottaminen 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMITILAT 2.1. Keminmaa - kaikkien väylien varrella Keminmaa sijaitsee Perämeren pohjukassa Kemijoen suulla, molemmin puolin Kemijokea. Elinkeinorakenne on hyvin kaupunkimainen. Lähes kaikki saavat toimeentulonsa jalostuselinkeinoista ja palvelusta. Kunta on suurin yksittäinen työnantaja. Asukkaita kunnassa on n (v.2003). Toimintasuunnitelmaan kunnan tulevaisuuden visio on kirjattu seuraavasti: Keminmaasta kasvaa seutukunnan ja Perämerenkaaren yhteistyötä edistävä ja siitä kehittyvä vetovoimainen tuotannon, kaupan ja palvelun keskus.
7 4 Terveyskeskus sijaitsee kuntakeskuksessa. Terveyskeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen valmistuttua vuoden 2002 lopussa toimintoja on myös uudistettu. Avoterveydenhuollon vastaanottotilat on rakennettu solumalliin, jossa eri alueiden (punaisen, vihreän ja sinisen) alueen lääkärit, kotisairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja vastaanoton hoitajat työskentelevät fyysisesti lähekkäin. Lisäksi terveyskeskuksen tiloissa toimivat hallinto, neuvolat, fysioterapia, röntgen, laboratorio, työterveyshuolto, suun terveydenhuolto ja mielenterveysneuvola. Hajautettuna terveysaseman ulkopuolella toimivat neuvolat Lautiosaaressa ja Maulassa ja kouluterveydenhuolto eri kouluilla. Terveyskeskussairaalassa tuotetaan perusterveydenhuollon sairaalapalveluja. Lääkärit ovat yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Yksikössä 40 on vuodepaikkaa, jossa hoidetaan pitkäaikais-, lyhytaikais-, kuntoutus-, intervalli-, ja yö- ja päivähoidossa olevia potilaita. Hoitotyötä toteutetaan modulaarisen työnjakomallin mukaan. Osasto on jaettu moduuleihin, joissa omat hoitajat hoitavat omia potilaitaan sekä suunnittelevat ja toteuttavat että vastaavat potilaidensa kokonaishoidosta koko työvuoronsa ajan Erikoissairaanhoito Keminmaan kunta on jäsenenä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä, joka tuottaa erikoissairaanhoidon palvelut, jonkin verran ostetaan ostopalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Erityistason sairaanhoito ostetaan Oulun Yliopistollisesta sairaalasta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kautta. 3. LAATUPOLITIIKKA Vuoden 1995 kuntalaki vahvisti kunnan asemaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä. Kuntalain tavoitteena on luoda palvelujärjestelmä, joka vastaa kohtuullisin kustannuksin asiakkaiden tarpeisiin, ylläpitää ja edistää heidän terveyttään ja omatoimista selviytymistään sekä ehkäisee syrjäytymistä. Kokonaisvaltaisen laatuajattelun mukainen asiakaskäsitys on hyvin monipuolinen. Kaikki prosessiin osallistuvat ovat toinen toisensa asiakkaita; roolit vaihtuvat tilannekohtaisesti.
8 5 Kuntien tuloksellisuusvaatimukset ovat lisääntyneet 1990-luvulta lähtien. Tähän ovat johtaneet kuntien rakenteelliset sekä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, kuten kuntien resurssien niukentuminen, lainsäädännön muutokset sekä uudet julkisjohtamisen ajattelutavat, joilla kuntien toimintaan on haluttu tuoda lisää yritysmäistä johtajuutta. Hyvässä hoito- ja palvelukäytännössä huomioidaan monien eri tahojen odotukset ja tarpeet. Asiakkaan/potilaan palvelutarpeet ja odotukset Omaisten ja lähiyhteisön näkökulma HYVÄ HOITO JA PALVELUKÄYTÄNTÖ Johdon näkemykset ja odotukset Laadunhallinnan perusvaatimukset Työntekijäryhmien oma käsitys hyvästä Lait, asetukset, suositukset ym. velvoitteet Tutkimuksen ja tieteen vaatimus, näyttöön perustuminen Kokemukset hyvistä ratkaisuista ja toimintatavoista Kuvio 1. Tahot, joiden odotukset ja tarpeet otetaan huomioon hyvässä hoito- ja palvelukäytännössä (Holma 1999) Laadunhallinnan keskeiset käsitteet
9 Laatu ja laatupolitiikka 6 Laatu on kokonaisuus, johon perustuu organisaation, tuotteen, palvelun tai tietyn prosessin kyky täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset (SFS-ISO 8402). Sosiaali- ja terveydenhuollossa hyvä laatu on kykyä täyttää asiakkaiden palvelujen tarve ammattitaidolla, edullisesti ja kaikkien lakien ja asetusten mukaan. Laatupolitiikka on ylimmän johdon organisaatiolle määrittelemä virallinen suhtautuminen laatuun. Laatupolitiikka kertoo sekä organisaation henkilökunnalle, että asiakkaille, miten organisaatio suhtautuu laatuun ja minkälaista laatua tavoitellaan. Laatupolitiikan taustalla on organisaation arvot, palveluajatus ja valittu toimintastrategia. Laatupolitiikka työstetään omalle organisaatiolle. Se on tarkoitettu pysyväksi, mutta sitä tulee muuttaa toimintaympäristön muutosten mukana. Laatupolitiikka on laadunhallinnan avain. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen laatupolitiikka korostaa, että - tuotetut palvelut edistävät väestön selviytymistä ja hyvinvointia - palvelurakenne on tarkoituksenmukainen - yksikön voimavarat käytetään tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti - henkilökunnan ammattitaitoa ylläpidetään - palvelujen käyttäjät ovat tyytyväisiä Laadunhallinta Laadunhallinta on osa jokapäiväistä työtä. Hyvä laatu on jokaisen työntekijän vastuulla. Lopullinen vastuu palveluiden laadusta on organisaation johdolla. Korkeatasoinen laatu vaatii jatkuvaa, pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. Laadunhallintamenetelmien tulee olla yksinkertaisia ja selkeitä, arjen käytäntöihin istuvia ja arviointikelpoisia. Asiakaslähtöisyys tulee olla sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinnan painopiste Laatujärjestelmä Laadun takaamiseksi rakennettu organisaatio, varatut resurssit ja menettelytavat muodostavat kokonaisuuden, jota kutsutaan laatujärjestelmäksi. Laatujärjestelmän avulla toiminnan
10 7 suunnittelu, seuranta ja kehittäminen tapahtuvat kattavasti ja päämäärätietoisesti. Laatujärjestelmä on yksilöllinen, joka ottaa huomioon organisaation koon ja erityispiirteet. 4. LAADUN KEHITTÄMINEN KEMINMAAN TERVEYSKESKUKSESSA 4.1. Keminmaan terveyskeskuksen laatupolitiikka Terveyskeskuksen johto on luonut edellytykset jatkuvalle laadun kehittämiselle eri työyksiköissä.. Lähtökohtana on asiakaslähtöisyys yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Henkilöstöpolitiikka on henkilöstön voimavaroja kunnioittavaa. Yhteistyössä henkilökunnan kanssa johto on pyrkinyt avoimeen vuorovaikutukseen ja kehityskeskustelut on otettu säännöllisesti käyttöön. Henkilöstön ammattitaitoa ylläpidetään koulutuksen avulla. Laatutyön tavoitteena on osoittaa hyvän palvelun laatu käyttäjille ja maksajille sekä yhteistyökumppaneille. Laadunparantaminen edellyttää jatkuvaa arviointia. Keminmaa on mukana Terveydenhuolto 2000-luvulle hankkeessa Pohjois-Suomen yhteistoiminta-alueella kehittämässä alueellista terveydenhuoltoa. Yhteistyössä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kanssa on saatu koulutusta laadun hallinnasta. Sairaanhoitopiirin alueella on yhteinen laadun tukiryhmä eli laatuverkosto, jossa on edustajia sekä sairaanhoitopiiristä että terveyskeskuksista. Tukiryhmän tarkoituksena on yhtenäistää laadunhallintaa ja rakentaa saumattomia palveluketjuja terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin välille. Keminmaan terveyskeskuksesta on johtava hoitaja mukana tässä laadun tukiryhmässä. Vuonna 2003 alkaneen PERES-projektityön tavoitteena on jatkaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämistä. Keminmaan terveyskeskuksen laatutyön visio on hyvien palvelujen tuottaminen huomioiden asiakaslähtöisyys, taloudellisuus, henkilöstöresurssit sekä seutukunnallinen yhteistyö.
11 8 LAATUTYÖN TASAPAINOTETTU STRATEGIA (BSC) VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät Kustannus-vaikuttavuus Tietojärjestelmien hyödyntäminen ASIAKASNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät Asiakkaan osallistava huomioiminen Itsehoitoisuuden lisääminen Joustava palvelujen saaminen Visio Arvot PROSESSINÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät Toimintakäytäntöjen kehittäminen Työprosessien kuvaaminen HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät Sitoutuminen kehittämistyöhön ja yhteistyöhön Oman ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitäminen Keminmaan terveyskeskuksen laatuorganisaatio Keminmaan terveyskeskuksessa on oma laatutyöryhmä, johon kuuluvat johtava lääkäri, vt. johtava hoitaja, terveyskeskussairaalan apulaisosastonhoitaja, vastaava hammashuoltaja ja terveydenhoitaja. Laatutyöryhmä on määritellyt yhdessä johdon ja henkilökunnan kanssa terveyskeskuksen yhteiset arvot.
12 Keminmaan terveyskeskuksen arvot: - oikeudenmukaisuus - saatavuus - pätevyys - vaikuttavuus 9 Laatupolitiikan toiminta-ajatuksena on hyvien palvelujen tuottaminen. Hyvien palvelujen lähtökohtana on terveyskeskuksen yhteiset arvot. Palvelut järjestetään ja tuotetaan laadukkaasti ja taloudellisesti Terveyskeskuksen laatujärjestelmä Keminmaan terveyskeskuksen laatujärjestelmään kuuluu kuusi osa-aluetta. Ne muodostavat laatujärjestelmän rungon. Näiden avulla pyritään selvittämään asiakkaiden tarpeet ja odotukset, suunnittelemaan, markkinoimaan ja hallitsemaan toimintaa, osoittamaan asiakkaille toiminnan laatu ja arvioimaan ja kehittämään erilaisia toimintoja. ASIAKASSELVITYKSET HENKILÖSTÖN ITE-ARVIOINTI PALVELUTUOTANNON SUUNNITTELU LAADUNHALLINTA MARKKINOINTI JA YHTEISTYÖ DOKUMENTOINTI JA TILASTOINTI PALAUTTEEN HANKKIMINEN JA ARVIOINTI Kuva 1. Laatujärjestelmän runko Terveyskeskuksen toiminnassa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä. Seuraavassa tärkeimpiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä lakeja, asetuksia ja muuta ohjeistusta. Arkistolaki 831/94 ( Asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä. STM asetus 99/2001. Eletronisen potilaskertomuksen sisältömääräykset. Hartikainen k, Kokkola A, Larjomaa R. Osaavien keskusten verkoston julkaisuja 2/2000. Henkilöstörekisterilaki 471/87 Henkilötietolaki. STM 523/1999. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista. STM 758/1992.
13 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. STM 812/2000. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 1505/94. Kansanterveyslaki Asiakasmaksulaki Hallintolaki 2003/434 Mielenterveyslaki 1990/1116 Lääkelaki 1987/395 Asetus lääkevaihdosta 2003/210 Työturvallisuuslaki 2002/ Laadun kehittäminen jatkuu eri työpisteissä siten, että kukin toimintayksikkö laatii oman laatujärjestelmänsä käyttäen apuvälineenä tasapainotettua mittaristoa (BSC). 5. JOHTAMINEN KEMINMAAN TERVEYSKESKUKSESSA Johtaminen Keminmaan terveyskeskuksessa on tasapainotettuun mittaristoon perustuvaa tiedolla johtamista. Johtamista tarkastellaan myös neljästä näkökulmasta: asiakkaiden, henkilöstön, prosessien ja vaikuttavuuden. Johdon vastuulla on yhteyden pitäminen sidosryhmiin esim. kunnan poliittisiin päättäjiin ja erilaisiin yhteistyökumppaneihin terveyskeskuksen ulkopuolella. Oleellista on pitkäjänteisyys ja sitoutuminen. Johdon tehtäviin kuuluu myös henkilöstön sitouttaminen yhteisiin päämääriin. Johtamisessa tarvitaan tietoa terveyskeskuksen nykytilanteesta ja siitä, miten edetään tavoitteiden suuntaisesti.
14 11 TOIMIELIMEN TASAPAINOTETTU STRATEGIA (BSC) Terveyslautakunta VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät - terveyspalveluiden oikea kohdentaminen, organisointi ja resurssointi huomioiden väestörakenteessa tapahtuva muutos - ennaltaehkäisevän työn onnistuminen - sitoutuneisuuden vahvistaminen yhteisiin päämääriin ASIAKASNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät - joustavat ja asiakaslähtöiset palvelut - palveleva ja ajankohtainen asiakastiedottaminen ja itsehoitoisuuden edistäminen Visio Arvot PROSESSINÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät - oikein mitoitettu ja tarkoituksenmukainen organisaatio - toimivat palveluketjut ja tuloksekas yhteistyö HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät - inhimillisyyden ja luovuuden tukeminen - henkilöstön motivoiminen ja osallistaminen yhteiseen toiminnan suunnitteluun - ammattitaidon ylläpitäminen 6. KEMINMAAN TERVEYSKESKUKSEN HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA LAATUUN 6.1. Yhteistoiminnan kehittäminen
15 12 Jatkuvasti muuttuvaan ympäristöön vastaaminen edellyttää organisaatiolta paljon. Tärkein resurssi on osaava ja innovatiivinen henkilökunta, joka luo uusia työn sisältöjä ja uusia työkäytäntöjä. Tähän työhön tarvitaan uutta tutkittua tietoa ja uskallusta murtaa vanhoja käytäntöjä. Uuden luominen vaatii myös organisaation johdon sitoutumista kehittämistyöhön. Vuonna 2003 terveyskeskuksessa oli 86 vakituista, 13 tilapäistä ja 8 työllistettyä työntekijää. Henkilöstön keski-ikä naisilla oli 47,63 ja miehillä 43,20. Koulutuspäiviä v terveystoimessa oli 144 ja v Henkilöstö on hyvin peruskoulutettua. Työterveyshuollon painopiste on vuonna ollut TYKY-toiminnan (työkykyä ylläpitävä toiminta) ja henkisen työsuojelun aktivoiminen.. Yhteistyötoimikunta toimii työnantajan ja henkilöstön edustajien välisenä yhteistoimintaelimenä, jossa käsitellään kaikki organisaatioon ja toimintojen kehittämistä sekä taloutta koskevat asiat, joilla on merkitystä kunnan palveluksessa olevan henkilöstön aseman ja työolosuhteiden kannalta. Yhteistyötoimikunnan painopisteenä vuosina on henkilöstön työkyvyn ylläpitoon panostaminen, yhteistoimintamuotojen kehittäminen ja ohjaaminen sekä henkilöstötilinpäätöksen kehittäminen ja hyödyntäminen. Yhteistyötoimikunnan alaisena toimii TYKY-toimikunta. Tarkoituksenmukaisen työkykyä ylläpitävän toiminnan aikaansaamiseksi, Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulun hallinnonopiskelijat tekivät toimikunnan pyynnöstä alkutilannekartoituksen kunnan eri hallintokunnille työkykyä ylläpitävästä toiminnasta. Tehdyn tilannekartoituksen jälkeen TYKYtoimikunta on laatimassa työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittämissuunnitelmaa Alueväestövastuisen työn kehittäminen Alueväestövastuista työtä alettiin kehittää Keminmaan terveyskeskuksessa 1993 lähtien. Aluksi tehtiin Keminmaan kunnasta alueanalyysi yhteistyössä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kanssa (SoTeKeKo-projekti ). Analyysissä tarkasteltiin eri kylien ominaispiirteitä, asuntokantaa, liikenneverkostoa, väestön ikärakennetta, elinkeinorakennetta, työttömyyttä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityispalvelujen käyttöä. Analyysin tuloksena Keminmaa jaettiin 1995 maantieteellisesti kolmeen alueeseen: punaiseen, vihreään ja siniseen. Jokaiselle alueelle nimettiin oma työtiimi, joka on vastannut alueensa
16 13 terveyden- ja sairaanhoidosta. Alue-väestövastuisen työn kehittämistä jatkettiin KemNetprojektissa vuosina KemNet-projektin tavoitteena oli tarjota keminmaalaisille mahdollisimman hyvin heidän tarpeitaan vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämällä yhteistyötä, parantamalla hoidon jatkuvuutta ja kohdentamalla henkilöstön voimavarat oikein. KemNet projektin jälkeen perustettiin aluetyöryhmät, jotka toimivat moniammatillisesti kukin omalla alueellaan. Aluetyöryhmien kehittämistyössä painopistealueena oli nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Omahoitaja/omalääkärijärjestelmän kehittäminen Valtakunnallisesti omahoitaja/omalääkärijärjestelmän tavoitteena on jonojen poistaminen, nopea pääsy lääkärin vastaanotolle sekä hoidon jatkuvuuden ja sen oikean porrastuksen parantaminen. Keminmaan terveydenhuollon tavoitteena on tyytyväinen asiakas. Omahoitaja/omalääkäritoiminnan tavoitteena on hoitosuhteiden pysyvyyden ja jatkuvuuden parantaminen. Tavoitteena on myös tehdä hoitokäytännöt sujuvammiksi. Osittain eri toiminnoista on tehty prosessikuvauksia ja niiden siirtäminen toimintakäytännöiksi vaatii tehostettua koulutusta ja tiimityötä. Keminmaassa on opiskeltu verkostotyöskentelyä yhdessä sosiaalitoimen ja ammattikorkeakoulun kanssa ja siitä on hyvä jatkaa kehittämällä moniammatillista työtä terveyskeskuksessa. Tavoitteenamme on moniammatillisen yhteistyön tehostaminen, potilaiden luukuttamisen vähentäminen, hoitokäytäntöjen tekeminen sujuvammiksi ja hoitosuhteiden pysyvyyden ja jatkuvuuden parantaminen. Päästäksemme tavoitteisiin tarvitsemme yhteisen päämäärän, riittävästi henkilökuntaa, positiivista asennoitumista, koulutusta tiimityöskentelystä, yhtenäiset hoito-ohjeet ja työnohjausta muutoksen hallinnassa Talousosaamisen kehittäminen Terveyskeskus on jaettu tulosvastuuyksiköihin: terveyslautakunta, terveysneuvonta, vastaanotto, laboratorio, röntgen, terveyskeskuksen sairaala, mielenterveysneuvola, vaatehuolto, toimistopalvelut, kiinteistöhuolto, siivouspalvelut, kouluterveydenhuolto, työterveyshuolto,
17 14 kotisairaanhoito, päivystys, kuntoutus, välinehuolto, suun terveydenhuolto, eläinlääkintähuolto ja erikoissairaanhoito. Tulosvastuullisia ovat johtava lääkäri, vastaava hammaslääkäri, johtava hoitaja ja osastonhoitaja. Terveyskeskuksessa ollaan delegoimassa talousvastuuta lähiesimiehille ja heitä tullaan kouluttamaan talousarviovertailun seurantaan Koulutussuunnitelma Terveyskeskuksessa ei ole laadittu yhteistä koulutussuunnitelmaa. Olemme suuren haasteen edessä, koska uuden valtioneuvoston erillispäätöksen mukaan on henkilöstölle järjestettävä vuosittain koulutusta 3-10 päivää riippuen työtehtävistä. Koulutustarvetta kartoitetaan kehityskeskustelujen yhteydessä ja koulutusta tuotetaan erilaisissa projekteissa. Sisäisiä koulutuksia on järjestetty kuukausittain sekä koko henkilöstölle että työpisteissä erikseen. Täydennyskoulutusta suunnitellaan yhdessä seutukunnallisesti ammattikorkeakoulujen, keskussairaalapiirin ja kuntien kanssa Perehdyttäminen Työntekijän perehdyttäminen perustuu työturvallisuuslakiin, jonka mukaan työnantajan tulee huolehtia siitä, että työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan olosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin. Perehdyttämisen tarkoituksena on työntekijän opastaminen selviytymään uusista työtehtävistä nopeasti ja tehokkaasti. Suunnitelmallisen perehdyttämisen tavoitteena on työ- ja potilasturvallisuuden lisääminen sekä työn laadun parantuminen. Perehdyttäminen voidaan ajatella työssäoppimisprosessina, joka etenee vaiheittain. Mentoriperiaatteen mukaan uudelle työntekijälle nimetään henkilökohtainen mentori eli perehdyttäjä. Työpisteen esimies on vastuussa perehdyttämisen toteutumisesta ja perehdyttämiseen sovitaan aina erikseen vastuuihmiset. Perehdyttäminen tapahtuu viiden askeleen menetelmällä. Menetelmän vaiheet ovat: valmistautuminen työhön opetus mielikuvaharjoittelu
18 taidon kokeilu taidon tarkistus Perehdyttämiskansio Perehdyttämiskansion tavoitteena on, että perehdyttämissuunnitelma on yhteneväinen sisällöltään koko talossa, kuitenkin niin, että suunnitelmassa otetaan huomioon jokaisen työyksikön erityispiirteet ja uuden työntekijän erilaiset taustat ja työkokemukset. Perehdyttämiskansio päivitetään tietokantaan, josta se on helposti perehtyjän saatavilla. Kansio on kolmi-osainen. Ensimmäisessä osassa esitellään yleisesti koko talon hallinto- organisaatio sekä eri toimipisteet. Toisessa osassa on oman työpisteen tarkempi esittely ja kolmannessa osassa on ensiapuopas, jossa ovat tärkeimmät toimenpiteet ja ohjeet Kehityskeskustelut Yhteistyötoimikunta esitti kunnanhallitukselle keväällä 2001, että työpaikoilla otettaisiin käytäntöön kehityskeskustelut. Kunnanhallitus teki myönteisen päätöksen. Samalla päätettiin, että ensimmäinen kierros suoritetaan vuoden 2002 aikana ja keskustelut uusitaan joka toinen vuosi. Päätöksen jälkeen esimiestehtävissä toimivalle henkilöstölle järjestettiin alkuvuodesta opintoviikon koulutus, aiheena kehityskeskustelut työyhteisön tukena. Henkilöstölle järjestettiin myös puolen päivän koulutus kehityskeskustelujen merkityksestä. Molemmat koulutukset ostettiin Kemi-Tornio Ammattikorkeakoululta. Terveystoimessa kehityskeskustelut on suoritettu vuosien aikana. 7. LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMISKOHTEITA 7.1. Riskienhallinta Laajana kokonaisuutena riskienhallintaohjelmaa ollaan kokoamassa yleistasolla, koskien koko kuntaa. Em. ohjelman perusteella terveystoimeen laaditaan oma riskienhallintaohjelma. Riskienhallintaan kuuluvat mm. henkilöriskit, jotka kohdistuvat työntekijöihin, asiakkaisiin tai
19 saattajiin. Toimintariskit liittyvät tutkimukseen, terapiaan, hoitoon tai kuntoutukseen. Omaisuusriskit koskevat kiinteää tai irtainta omaisuutta, talousriskit maksuliikennettä ja taloudenhallintaan ja tietoriskit tietosuojaa ja asiakirjaturvallisuutta Työsuojelu Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. On tärkeää, että fyysinen ja psykososiaalinen työympäristö ovat kunnossa. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Jokaisen on tunnettava oman työnsä ja työympäristönsä vaarat ja tiedettävä, miten niiltä suojaudutaan. Tehokas työsuojelu on järjestelmällistä ja perustuu työpaikan vaarojen arviointiin ja yhteistyössä tehtyihin suunnitelmiin. Toimipisteisiin laaditaan työsuojelun toimintasuunnitelmat. Suunnitelmien laadintaa osallistuvat työpisteen kaikki työntekijät. Suunnitelman mukaisesti työympäristön tilaa tarkkaillaan jatkuvasti, muutosten vaikutukset ennakoidaan ja epäkohdat korjataan. 4. VIESTINTÄ JA TIEDONKULKU Hyvään johtamiskäytäntöön kuuluu myös tehokas sisäinen ja ulkoinen viestintä ja tiedottaminen. Tiedottaminen on aina vastavuoroista. Työpaikkakokouksista tehdään muistiot, jotta nekin henkilöt, jotka eivät ole olleet läsnä tulevat tietoisiksi yhteisistä päätöksistä. Sisäisessä viestinnässä käytetään kirjallisia tiedotteita, intranettiä ja extranettiä ja sähköpostia. Ulkoisesta viestinnästä vastaa johtoryhmä. Johtoryhmä antaa lausuntoja organisaatiota koskevista asioista mm. lehdistölle. On tärkeää, että terveyskeskuksesta annetaan totuuden mukainen kuva ihmisille. Henkilöstö informoi johtoryhmää mahdollisista ulkoisista tiedotteistaan. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle on tärkeää, että uuden henkilökunnan rekrytointi aloitetaan riittävän varhain. 9. TIEDON HALLINTA JA TIETOJÄRJESTELMÄT
20 9.1. Tiedonhallinta 17 Onnistuneessa tietojärjestelmien käyttöönotossa on tärkeä huomioida seuraavia seikkoja: Organisaation orientoituminen muutokseen. Esimiesten sitoutuminen ja osallistuminen käyttöönottoon. Henkilöstön aktiivinen osallistuminen vähentää pelkoa muutosta kohtaan. Koulutus on tärkeä osa uuden järjestelmän menestymiseen. Yhteistyö laitetoimittajien kanssa ja tekninen tuki käyttäjille. Keminmaan terveyskeskuksessa on tietojärjestelmän ja organisaation integroinnissa onnistuttu hyvin, kaikki käyttäjät ovat sitoutuneita järjestelmän käyttöön ja mikä tärkeintä johdon sitoutuminen on koko tietojärjestelmän takana. Sovellusneuvoja perehdyttää uudet työntekijät tarvittavien ohjelmistojen käyttöön. Ennen käyttäjäoikeuksien avaamista ohjelmaan työntekijöille kerrotaan tietosuojasta ja tietoturvasta. Kaikille ohjelmien käyttäjille tehdään käyttöoikeuslomake. Käyttäjät allekirjoittavat järjestelmien käyttösitoumuksen ja vaitiolovelvollisuuden ja lomake vahvistetaan johtavan lääkärin allekirjoituksella. Ohjelmien käyttöä valvotaan ja epäselvät asiat selvitetään henkilökohtaisesti. Sovellusneuvojan ohjeistuksen jälkeen työntekijä saa tukea toimipisteensä muilta työntekijöiltä. Ohjelmistotoimittajan järjestämiin koulutuksiin osallistutaan tarpeen mukaan tai tarvittaessa kouluttaja tulee kouluttamaan paikan päälle. Atk-ohjeistukset, rekisteriselosteet ja tietosuojalomakkeet löytyvät sähköisessä muodossa kunnan Intranet-sivuilta. Tiedonhallinnan helpottamiseksi on eri toimipisteistä valittu atkyhdyshenkilöt. Näiden henkilöiden kautta sovellusneuvoja voi informoida koko henkilökuntaa. Atk-työt dokumentoidaan Helpdesk-järjestelmään, josta voidaan tarvittaessa tehdä erilaisia hakuja. Tiedonhallinan laadun tarkkailuun käytetään kyselyjä, jatkuvaa kouluttamista ja jatkuvaa tukea. Kunnan atk-päällikön toimesta on järjestetty web-kysely Pegasos-ohjelmiston käyttöön liittyvistä kokemuksista. Alueprojektin myötä on järjestetty kysely kaikista talossa olevista atkohjelmien osaamisesta ja koulutustarpeista. Atk-päällikkö ja sovellusneuvoja ovat järjestäneet sisäistä koulutusta käytössä oleviin ohjelmiin. Ulkoista koulutusta on hankittu tarpeen mukaan.
21 Tietojärjestelmät Keminmaan terveyskeskuksessa otettiin käyttöön sähköinen Pegasos-potilastietojärjestelmä vuonna Lähes koko henkilökunnalla on käytössään henkilökohtainen työasema Intranet, Ekstranet ja Internet-yhteyksineen. Isommissa yksiköissä, kuten vastaanotto ja vuodeosasto henkilökunnan käytössä on yhteisiä työasemia, joissa käytetään kuitenkin henkilökohtaisia käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Vuodeosastolla on käytössä kaksi kannettavaa tietokonetta, joista on langaton yhteys Pegasokseen. Lääkärikierron aikana tietojärjestelmä on reaaliaikaisesti käytettävissä. Suun terveydenhuollossa on potilastietojärjestelmänä sähköinen WinnHITT-ohjelmisto. Kaikki asiakkaista tallennettava tieto, ajanvaraus ja raportointi tehdään kyseisellä ohjelmalla. Ohjelma on kaikkien hammashoitolan lääkäreiden ja hoitajien käytössä.vuonna 2003 on hankittu digitaalinen röntgenohjelmisto sekä kuvien ja lausuntojen tallentamisohjelma. Nämä ohjelmistot ovat uusia ja niiden käytettävyyttä kehitellään. Kotisairaanhoitajilla on käytössään kommunikaattorit ja useilla heidän hoidossa olevilla asiakkaillaan on hyvinvointiranneke. Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirissä on menossa perussairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöhanke, joka yhtenä tavoitteena on luoda alueelle yhtenäinen aluetietojärjestelmä. 5. TOIMINTA- JA TYÖTAVAT 5.1. Laatutyö perustuu prosessien hallintaan Sosiaali- ja terveydenhuollossa prosesseilla tarkoitetaan palvelulinjaa ja palveluketjua ja niiden saumatonta toimivuutta. Laatuajattelussa organisaation toimintaa tarkastellaan asiakkaalle arvoa tuottavien prosessien näkökulmasta. Palvelulinja muodostaa yhden organisaation sisällä tapahtuvan asiakkaan palvelukokonaisuuden ja voi sisältää myös lukuisia rinnakkaisia tai peräkkäisiä työprosesseja (eri yksiköt, toimipisteet).
Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ
TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA
LisätiedotLÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen
LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotSuomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry
Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan
LisätiedotTerveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA
TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
Lisätiedot29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja
UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä
LisätiedotTyö tukee terveyttä. sivu 1
UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?
LisätiedotTerveyden edistämisen johtaminen sairaalassa
Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotHENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65
HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus
LisätiedotLaatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus
Laatua päihdetyöhön Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Yleinen määritelmä Laatu on niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu
LisätiedotHYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN
HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys
LisätiedotLeila Mukkala Ranuan kunta
Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i
LisätiedotTurvallisuuskulttuurikysely
Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen
LisätiedotHENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!
HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotKouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotHyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään
Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA
TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotOsuva-loppuseminaari
Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat
LisätiedotYksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja
Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja 1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa 1.1.2012 Väestöpohja
LisätiedotJOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI
JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotVetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni
Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja
LisätiedotAsiakaspalautelaitteiden NPS-tulokset 2018
Asiakaspalautelaitteiden NPS-tulokset 2018 Yleistä 16.1.2019 1 Miksi palautetta kerätään? Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtävänä on parantaa kansalaisten hyvinvointia. Kansalaisilla tulee olla
LisätiedotTALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE
1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla
LisätiedotNäyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!
Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä
Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan
Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotVäitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)
1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015
LisätiedotKiireettömään hoitoon pääsy
Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin
LisätiedotKeski-Suomen tulevaisuusfoorumi
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotSanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle
Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle Mika Liuhamo, tuotepäällikkö https://fi.linkedin.com/in/liuhamo 2 Miksi? Lähtökohtia kehittämiselle Liiketoiminta Työn sujuvuus, tuottavuuden parantaminen
LisätiedotEliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014
Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio
1/(6) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio 2.1 14.6.2007 2/(6) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. MYÖNTÄMISMENETTELY... 3 2. SAAMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMÄT 3 2.1 Organisaation rakenteelliset
LisätiedotTerveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011
Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit
Lisätiedot24.9.2015 24.9.2015 1 Potilasturvallisuusstrategiasta käytännön toiminnaksi Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä 2009-2013 Asetus 341/2011 Laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta
LisätiedotKÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen
TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotJOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa
JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma
LisätiedotTERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011
TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon
LisätiedotSULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman
Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotTerveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 Heinolan kaupungin strategian tavoitteet 1.Toimivat palveluketjut koko kaupungissa Palveluketjujen kuvaaminen Palvelukokemuksen mittaaminen
LisätiedotJanakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.
Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN
LisätiedotKeski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia
Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotPOTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
LisätiedotTERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012
TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen
LisätiedotToimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit
Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja
LisätiedotArkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen
Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta
LisätiedotLasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä
LisätiedotHyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta
Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Kokemuksia verkostotyöstä ja innovaatiokoulutuksesta Anne Nordblad 10.2.2012 10.2.2012 SUUN TERVEYDENHUOLLON STRATEGIA 2010-2015 Visio:
LisätiedotTerveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013
2013 Minna Mutanen 26.3.2013 terveyspalveluiden johtaja johtava ylilääkäri Terveysneuvonta Tukipalvelut Avopalvelut Sairaanhoitopalvelut Sairaalapalvelut Laitehuolto Fysioterapia Tk-vuodeosastotoiminta
LisätiedotKoulutus työyhteisön kehittämistyökaluna
Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMIALA Fysioterapian osasto Osaamisen kehittäminen osana henkilöstösuunnittelua Varkauden kaupunki 2012 Suunnittelu ja tarpeiden kartoitus/
LisätiedotOrganisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia
Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotKannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotMielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa
Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke
LisätiedotToimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi
Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotSULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA
Yhteistyötoimikunta 11.10.2011 9 Kunnanhallitus 8.11.2011 215 Kunnanvaltuusto 15.11.2011 47 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen
LisätiedotEva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala 22.10.2014 Laajavuori
Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala 22.10.2014 Laajavuori Vetovoimainen organisaatio ja työpaikka Vetovoimaisen organisaation vahvin ominaisuus on sitoutuminen
LisätiedotKeskustelu ja kuulemistilaisuus:
Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen
LisätiedotLapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä
Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset
LisätiedotASIAKASPALAUTETIEDON KANSALLISEN KERUUN YHTENÄISTÄMINEN KOKOUS Salla Sainio
ASIAKASPALAUTETIEDON KANSALLISEN KERUUN YHTENÄISTÄMINEN KOKOUS 13.6.2018 13.6.2018 Salla Sainio Tiedonkeruun tapa Millaista tietoa tuottaa Määräajoin tehtävät väestökyselyt Yleisellä tasolla olevaa tietoa
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotKasvun ja oppimisen lautakunta Liite nro 1 (1/9)
Liite nro 1 (1/9) Toimiala: Kasvu ja oppiminen Vetovoimainen, uudistuva ja kehittyvä Äänekoski Asiakas Toimialojen asiakastyytyväisyyskysely 3,7 3,7 3,9 3,9 3,9 4 Keskeisiä toimenpiteitä n saavuttamiseksi:
LisätiedotTyöterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?
Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon
LisätiedotHyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus
Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotPotilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori
Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri
LisätiedotWiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin
Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin tutkimiseen, arviontiin ja kehittämiseen TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN
Lisätiedot