VAKKA-SUOMEN OPISKELUHUOLTOHENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN
|
|
- Tuulikki Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VAKKA-SUOMEN OPISKELUHUOLTOHENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN TYKES-HANKKEEN ( ) LOPPURAPORTTI / PROJEKTINUMERO T70079
2 1. Johdanto Vakka-Suomen hyvinvointipoliittiseen ohjelmaan vuosille on kirjattu tavoitteeksi opiskeluhuollon ja erityisopetuksen seudullinen kehittäminen. Ongelmaksi oli koettu mm. se, että lähikunnissa oli hyvin vaihtelevat opiskeluhuollon käytännöt. Opiskeluhuoltotyölle ei myöskään oltu laadittu selkeitä ohjeita ja työkaluja, vaikka opiskeluhuoltotyö on hyvin haastavaa ja usealla eri lainsäädännöllä säänneltyä. Vakka-Suomen koulutusjaosto päätti käynnistää seudullisen opiskeluhuollon kehittämishankkeen keväällä 2007 Tykesin rahoituksen turvin. Kehittämistyön päätavoitteet oli hankesuunnitelmassa määritetty seuraavasti: 1. Opiskeluhuollon yhteistyökäytäntöjen ja yhteisten toimintatapojen luominen seutukuntaan 2. Työyhteisöjen verkottuminen ja tiimityön kehittäminen 3. Työssäjaksaminen ja oman työn kehittäminen 4. Opiskeluhuollollisen asiantuntijuuden vahvistaminen Koulutusjaosto linjasi professori Rimpelän suositusten mukaisesti, että hankkeessa käytetään oppilas- ja opiskelijahuolto -termin sijasta kaikille yhteistä termiä opiskeluhuolto. Opiskeluhuolto kokoaa yhteisen käsitteen alle sekä esi- ja perusopetuksen oppilashuollon että toisen asteen opiskelijahuollon. Lisäksi käsite pitää sisällään myös henkilökunnan ja työyhteisön näkökulman. Opiskeluhuolto on nykypäivänä voimakkaasti kasvava haaste, joka ei aikaisemmin ole kovin suuressa määrin kuulunut opettajan toimenkuvaan. Ilmiö tuo mukanaan uusia tehtäviä toimenkuviin sekä uudenlaisia jaksamishaasteita. Kehittämistyössä nousikin vahvasti esille henkilökunnan jaksamisen näkökulma. Yksi keskeisimmistä jaksamista haastavista asioista on ollut yhteisten toimintatapojen ja selkeiden toimintamallien puuttuminen opiskeluhuollosta. Niinpä hankkeessa panostettiinkin erityisen paljon yhteisten mallien, tapojen ja työkalujen rakentamiseen. Kehittämistyö käynnistettiin elokuussa 2007 kenttäkierroksella, jolla kuultiin opiskeluhuoltotyötä tekeviä ammattiryhmiä (mm. koulukuraattorit, -psykologit, -terveydenhoitajat, koulunkäyntiavustajat, opettajat, rehtorit, hallintohenkilökunta). Osa kuulemisista tehtiin ammattiryhmittäin, osa koulukohtaisesti. Kenttäkierroksen tavoitteena oli paitsi informoida kehittämistyöstä myös kartoittaa kentän kuulumiset ja kehittämistarpeet opiskeluhuollon osalta sekä täsmentää yleistavoitteet konkreettisemmiksi osatavoitteiksi. Informaatiotilaisuuksia pidettiin yhteensä 19 ja tilaisuuksiin osallistui yli 300 henkilöä. Kenttäkierroksella kehittämistavoitteita täsmennettiin seuraavasti: seutukunnalle laaditaan yhteinen opiskeluhuoltosuunnitelma, josta tulee osa kuntien opetussuunnitelmia opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisällytetään opiskeluhuollon lomakkeisto helpottamaan päivittäistä opiskeluhuoltotyötä laaditaan yhteiset toimintamallit erityisopetukseen siirron kriteereiksi ja integraatiokäytännöiksi laaditaan kotiopetukseen siirron kriteerit laaditaan yhteiset avustajakriteerit ja avustajan toimenkuva laaditaan siirtymävaiheiden suunnitelma laaditaan yhteinen ohjeistus opiskeluhuoltotyöryhmiä varten rakennetaan resurssikeskuskoulun toimintamalli vahvistetaan kouluyhteisön turvallisuutta oppimis- ja työskentely-ympäristönä
3 vahvistetaan opiskeluhuollollista osaamista erityisesti lainsäädäntöön ja salassapitoon liittyvien kysymysten osalta vahvistetaan työssäjaksamista erityisen työssäjaksamisen teeman kautta. Hankkeelle nimetty ohjausryhmä alkoi toimia heti hankkeen käynnistyttyä. Ohjausryhmän lisäksi päätettiin perustaa joukko työryhmiä, jotka ryhtyivät työstämään täsmennettyjä tavoitteita. Työryhmien toiminnassa pidettiin tärkeänä, että ryhmät ovat moniammatillisia, koulu- ja kuntarajat ylittäviä ryhmiä. Ennen työryhmien työskentelyn aloitusta ryhmät pitivät yhteisen seminaaripäivän, jossa vielä täsmennettiin tavoitteita, työskentelytapoja ja aikatauluja. Opiskeluhuollollista asiantuntijuutta vahvistettiin paitsi moniammatillisella, kunta- ja koulurajat ylittävällä työryhmätyöskentelyllä myös siten, että jokaista täsmennettyä tavoitetta varten pyydettiin asiantuntija, joka avasi aihetta ja antoi uusia ajatuksia ennen työryhmien työskentelyä. Kehittämisprosessin aikana on myös kartoitettu Vakka-Suomen opiskeluhuollon nykytilaa sekä tunnistettu tulevia muutostekijöitä ja haasteita. Tavoitteeksi otettiin konkreettisen toimintaohjelman rakentaminen, joka hyväksytetään kaikkien kuntien päätöksentekoelimissä. Ohjeistuksen lähtökohdaksi otettiin yhteinen minimiohjeistustaso niin, että jokainen kunta ja yksikkö sitoutuu yhdessä sovittuihin ohjeisiin, minkä lisäksi voidaan tehdä kunta- ja yksikkökohtaisia lisäyksiä. Yhteisen ohjeistuksen tavoitteena on varmistaa seutukunnallisesti tasa-arvoisten opiskeluhuoltopalveluiden tarjoaminen. 2. Opiskeluhuollon lähtötilanne seutukunnan kunnissa Vakka-Suomen seutukuntaan kuuluu kaksi suurempaa kuntaa (Uusikaupunki ja Laitila) sekä neljä pienempää kuntaa (Kustavi, Taivassalo, Vehmaa ja Pyhäranta). Kuntien resurssit ja toimintakulttuurit ovat melko erilaiset. Pienissä kunnissa opiskeluhuollon palvelut ovat rajallisemmat mm. koulukuraattori- ja psykologipalveluiden sekä erityisopettajien osalta. Pienemmissä kunnissa oppilasryhmät ovat melko pieniä. Suuremmissa kunnissa on perustettu useita erikoistuneita erityisryhmiä. Pienemmissä kunnissa opetusta toteutetaan ensisijassa lähikouluperiaatteella niin, että erilaiset oppilaat opiskelevat kaikki samassa lähikoulussa ja ns. erityisopetussiirtoja muihin kouluihin ja kuntiin on hyvin vähän. Liitteessä 1 on kuvaus kuntien opiskeluhuollon tilanteesta hankkeen käynnistyessä syksyllä Riskianalyysi Heti hankkeen alussa sekä suunnitteluryhmä että ohjausryhmä pohtivat hankkeen tavoitteiden toteutumisen suurimpia riskejä sekä sitä, miten riskit voitaisiin mahdollisimman hyvin ottaa huomioon ja minimoida. Suurimmiksi riskeiksi kirjattiin seuraavat asiat: projektiin osallistuvien organisaatioiden toimintakulttuurien erilaisuus esimiestason sitoutuminen tai sitoutumattomuus ylimitoitetut tavoitteet ja odotukset; priorisointi riittämätön tiedottaminen runsas osanottohalukkuus työryhmiin aihe on liian laaja, materiaalia on liikaa, suunnitelman hallitsemattomuus.
4 Riskejä pidettiin koko prosessin ajan esillä ja mm. kuntien toimintakulttuurien erilaisuudelle annettiin tilaa. Myös kenttäkierroksella koottuja aihealueita rajattiin ja työryhmille järjestettiin mahdollisuus kokoontua koulupäivän aikana. 4. Hankkeen aikataulu Hankkeen aikataulu muokattiin mahdollisimman tarkaksi jo heti hankkeen alkuvaiheessa, jotta jokainen pystyi osallistumaan yhteisiin tapaamisiin. Hankkeen aikataulu on liitteenä Tiedottaminen Hankkeen sisäinen tiedottaminen hoidettiin kenttäkierroksen, koulutoimenjohtajarehtorikokousten, työryhmien kokousten sekä sähköpostilistojen avulla. Hankkeen alussa informaatiotilaisuuksia pidettiin yhteensä 19 ja tilaisuuksiin osallistui yli 300 henkilöä. Hankkeen käynnistyttyä hankkeesta informoitiin Uudenkaupungin Sanomissa, Laitilan Sanomissa, Vakka-Suomen Sanomissa ja Uudenkaupungin henkilöstölehdessä. 6. Hankkeen toimintamallit ja menettelytavat Hankkeen työskentelytapa rakennettiin seuraavien toimintamallien ja menetelmien varaan: koordinaattori operatiivisena toimijana asiantuntija suunnitteluryhmä ohjausryhmä työryhmät asiantuntijatapaamiset tutustumiskäynnit prosessikoulutus henkilökuntatapaamiset lausuntojen pyytäminen Hankkeelle palkattiin koordinaattoriksi KM Arja Kitola, joka otti vastuun hankkeen toteuttamisesta hankesuunnitelman mukaisesti. Koordinaattorin vastuulla oli myös suunnitella ja toteuttaa hankkeen eteminen niin, että kentällä syntyisi mahdollisimman suuri sitoutuminen asiaan ja hankkeessa hankittu osaaminen jäisi työyhteisöjen uudeksi osaamispääomaksi ja voimavaraksi. Tämän tavoitteen kautta päädyttiin työryhmätyöskentelyyn. Sovittuihin aiheisiin valittiin työryhmät ja työryhmille sovittiin heti lukukauden alussa koko lukuvuotta koskeva työskentelyaikataulu. Työryhmien toiminnassa pidettiin tärkeänä, että ryhmät ovat moniammatillisia, koulu- ja kuntarajat ylittäviä ryhmiä. Koordinaattorin tehtävänä oli valmistella työryhmien tapaamiset (mm. aihetta koskevan materiaalin koonti ja pohjaesitykset) ja koota yhteen työryhmissä aikaansaadut ajatukset ja materiaalit. Jo heti alussa kerrottiin, että kenellekään työryhmän jäsenelle ei tule kirjoitusvelvollisuutta, vaan koordinaattori hoitaa operatiivisen työn. Työryhmän jäseniä tarvittiin ennen kaikkea asiantuntija- ja ideariihiksi sekä vahvistamaan sitoutumista ja työyhteisöjen oman osaamispääoman kartuttamista. Työryhmien työskentelyyn osallistui aktiivisesti noin 60 opiskeluhuoltotyötä tekevää henkilöä seutukunnan eri kunnista.
5 Hankkeen prosessiasiantuntijaksi palkattiin Riikka Maijala, joka otti vastuun hankkeen riskianalyysistä ja opiskeluhuollon prosessikaavioista. Riikka Maijala toimi myös ohjausryhmän jäsenenä. Seutukunnan koulutoimenjohtajat toimivat suunnitteluryhmänä, joka toimi koordinaattorin tukena ja tarvittaessa valmisteli asioita ohjausryhmälle. Suunnitteluryhmään kuuluivat opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen Uudestakaupungista, sivistysjohtaja Matti Nurminen Laitilasta, rehtori-koulutoimenjohtaja Esa Pirkola Taivasalo-Kustavista sekä rehtori-koulutoimenjohtaja Hannele Lehtimäki Vehmaalta sekä koordinaattori Arja Kitola, joka edusti samalla myös Pyhärannan kunnan koulutointa. Myös asiantuntija Riikka Maijala osallistui useasti suunnitteluryhmän kokouksiin. Ohjausryhmä aloitti toimintansa heti hankkeen käynnistyttyä. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: puheenjohtajana Kustavin kunnan kunnanjohtaja, Vakka-Suomen koulutusjaoston puheenjohtaja Veijo Katara, varapuheenjohtajana Laitilan sivistystoimenjohtaja Matti Nurminen, jäseninä Uudenkaupungin opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen, Taivassalon-Kustavin koulutoimenjohtaja-rehtori Esa Pirkola, Vehmaan koulutoimenjohtaja-rehtori Hannele Lehtimäki, Laitilan Kappelimäen koulun rehtori Heli Kiertokari-Laitinen, Novidan apulaisrehtori Heikki Vainio, Laitilan koulukuraattori Tiina Ojansuu, Uudenkaupungin koulupsykologi Marjo Honkala, Laitilan kouluterveydenhoitaja Sari Hyytiä, Vehmassalon kuntayhtymän työterveyshoitaja Katriina Jalonen, Pyhärannan laaja-alainen erityisopettaja Katri Kajantola sekä JUKOn pääluottamusmies Tarja Sulo. Ohjausryhmä käsitteli kokouksissaan hankkeen etenemistä tavoitteiden suuntaisesti, seurasi hankkeen taloutta, hyväksyi materiaaleja ja raportteja sekä antoi omia ideoitaan hankkeen toteuttamiseen. Kenttäkierroksella kuultiin opiskeluhuoltotyötä tekevän henkilöstön mielipiteitä ja kohdennettin tavoitteita arjen haasteita vastaaviksi. Tilaisuuksia pidettiin sekä koulukohtaisesti että ammattiryhmittäin. Kenttäkierroksella kukin ammattiryhmä/koulu kuvasi tämänhetkiset käytännöt ja tavoitellut kehittämistarpeet. Nyky- ja tavoitetilan koonti on kuvattu liitteessä 3. Kenttäkierroksella myös kutsuttiin henkilöitä työryhmiin. Hankkeeseen muodostettiin moniammatilliset, ammatti- ja kuntarajat ylittävät työryhmät seuraaviin aihealueisiin opiskeluhuoltoryhmien ohjeistus avustajakriteerit ja avustajan toimenkuva työssäjaksaminen erityisopetukseen siirtäminen ja integraatiokäytännöt lomakkeiston laatiminen siirtymävaiheen (nivelvaiheyhteistyön) suunnitelma. Työryhmissä työskenteli aktiivisesti yli 60 henkilöä ja henkilötyötunteja kertyi yhteensä noin Työryhmien työaikaseuranta on liitteenä 4. Työryhmille sovittiin työskentelyaikataulu ja muodostettiin sähköpostilistat, joiden avulla oltiin keskusteluyhteydessä ja jaettiin materiaaleja. Työryhmät työstivät omista aihepiireistään ohjeistuksen, joka viedään kaikkien kuntien päätöksentekoelimiin. Opiskeluhuoltostrategiaryhmän tehtävänä oli koota kertynyt materiaali ja katsoa, että se muodostaa mahdollisimman tiiviin, yhtenäisen kokonaisuuden. Strategiaryhmän jäsenet olivat mukana myös kaikilla sähköpostilistoilla, jotta he pystyivät reaaliaikaisesti seuraamaan työryhmien työskentelyä. Strategiaryhmän
6 koonnin jälkeen ohjausryhmä käsitteli materiaalin ja lähetti sen lausuntokierrokselle kuntien opiskeluhuoltotyötä tekevälle henkilökunnalle (rehtorit, opettajat, avustajat, kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat), sosiaali- ja terveyslautakunnille sekä terveyskeskuskuntayhtymille. Lausuntoja saatiin yhteensä 22. Yhtä lukuunottamatta kaikki lausunnot olivat kollegiaalisia, työyhteisön tai lautakunnan yhteiseen keskusteluun pohjautuneita näkemyksiä. Lausuntokierroksen jälkeen työryhmät kokoontuivat vielä kerran viimeistelemään ohjeistukset. Työryhmien toimintaa tuettiin asiantuntijatapaamisten ja tutustumiskäyntien avulla. Asiantuntijuutta kasvatettiin seuraavien aiheiden ja asiantuntijoiden avulla: Moniammatillisen yhteistyön lainsäädäntö (lakimies Jarkko Helminen) Opiskeluhuoltoa säätelevä lainsäädäntö (lakimies Esko Lukkarinen) Haastavien perheiden kohtaaminen (Sauli Airikki) Varhainen puuttuminen (KT, tutkija, rehtori Kristiina Huhtanen) Esiopetuksesta perusopetukseen nivelvaiheen käytännöt Turussa (opettaja Tuula Kauppila) Turun ammatti-instituutin oppilashuollon käytännöt (koulukuraattori Maarit Tuusvuori) Valtakunnallisen sairaalakouluhankkeen tuloksia ja sairaalakouluopetuksen kehittämistä (sairaalakoulun rehtori, Sairake-hankkeen johtaja Pirjo Tilus) Erityisopetukseen siirtäminen ja integraatiokäytännöt (tutkija Heli Ketovuori) Kokkolan oppilashuollollinen seutukunnallinen resurssikeskus (koordinaattori Anne Eteläaho) Kielelliset oppimisvaikaudet (Päivi Puura) Tutustumiskäynneillä tutustuttiin mm. jaetun opettajuuden toimintamalleihin (Raision Friisilän koulu), Eha-opetukseen ja integraatiokäytäntöihin yhtenäiskoulussa (Mynämäen Tarvaisten ja Laurin koulut), resurssikeskuskoulumalliin (Ojoisten koulu Hämeenlinnassa) sekä erityisammattikouluihin Laitilassa ja Turussa. Opiskeluhuollon kehittämistä tuettiin myös osallistumalla Opekon ja OPH:n järjestämiin prosessikoulutuksiin. Näiden koulutusten antia hyödynnettin vahvasti myös Tykesin hankkeessa. 6. Osaamis- ja osaamistarvekartoitukset Osaamiskartoitus tekee näkyväksi sen, millaisia eri osaamisalueita ja konkreettisia työtehtäviä oma työ vaatii. Se kertoo myös millä tasolla vastaaja kokee oman osaamisensa olevan ja millaista osaamistasoa hän tavoittelee. Kartoitusten ensisijaisena tavoitteena oli siis oman työn osaamisalueiden ja vaatimusten kartoittaminen sekä oman tämän hetken osaamisen ja tavoiteosaamisen itsearviointi. Osaamis- ja osaamistarvekartoitukset tehtiin seuraaville henkilöstöryhmille rehtorit luokanopettajat koulutoimenjohtajat aineenopettajat erityisopettajat koulukuraattorit erityisluokanopettajat koulupsykologit. koulunkäyntiavustajat
7 Osaamiskartoitusprosessi käynnistettiin jokaisen ammattiryhmän kanssa yhteisellä prosessipäivällä. Päivän aikana työstettiin oman työn tämän hetken osaamisalueet ja vaatimukset. Osaamisalueiden runkona käytettiin Juhani Räsäsen luomaa ammatillisen osaamisen nelikenttärakennetta. Räsäsen mallin mukaan ammattitaidon laajat osaamisalueet muodostuvat sosiaalisista taidoista, suunnittelun taidoista, arvioinnin taidoista sekä oman ammatin erityisistä substanssitaidoista. Prosessipäivän aikana pääosaamisalueiden alle määriteltiin pääotsikot, joiden alle kuvattiin konkreettista osaamista vaativat työtehtävät (esim. suunnittelutaidot > opetussuunnitelmatyö > tavoitteiden asettaminen). Prosessipäivän jälkeen osaamisalueet työstettin sähköisesti vastattavaksi webropol-kyselyksi. Kysely lähetettiin sähköpostilinkkinä jokaiselle henkilökohtaisesti vastattavaksi. Kyselylomakkeita oli kaksi, joista ensimmäisessä kysyttiin, miten vastaaja kokee osaavansa kysytyt asiat. Toisessa kyselyssä kysyttiin täsmälleen samat kysymykset, mutta siinä kysyttiin, miten vastaajan mielestä kysytyt asiat pitäisi osat. Lisäksi kysyttiin muutamia perustietoja, joiden perusteella vastaajia voitaisiin tarvittaessa jakaa pienemmiksi ryhmiksi esim. iän, sukupuolen, kunnan tai koulutuksen perusteella. Vastausasteikkona käytettiin numeroita 1-5 sekä numeroa 6, mikä tarkoitti, ettei kyseinen kohta koske vastaajaa mitenkään. Osaamisalueita koskevat kysymykset esitettiin siinä muodossa kuin kukin ammattiryhmä työsti ne prosessipäivän aikana. Osaamisalueita kertyi yleensä muutamia satoja. Vastaukset työstettiin sekä henkilökohtaisiksi analyyseiksi että seutukunnallisiksi keskiarvoiksi. Henkilökohtaisia vastauksia ja analyysiä ei nähnyt kukaan muu kuin vastaaja itse. Analyysista vastaaja sai seuraavia tietoja: koetun osaamisen ja tavoiteosaamisen vertailu vastaajan parhaimpina pitämät osaamisalueet vastaajan heikoimpina pitämät osaamisalueet kohdat, joissa erotus on suurin koetun osaamisen ja tavoiteosaamisen välillä sellainen osaaminen, jota vastaaja ei voi mielestään hyödyntää työssään nykyisellään riittävästi henkilökohtaiset arviot verrattuna seutukunnan keskiarvoon Esimiehet saivat yhteenvedon kaikista vastaajaryhmistä. Yhteenvedosta ilmeni mm. koulutustarve, parhaimmat ja heikoimmat osaamisalueet sekä kaikki vastaukset numeerisena kuitenkin niin, että yksittäisen vastaajan tunnistettavuus ei vaarantunut. Osaamiskartoituksen analyysin tuloksia käytetään henkilöstön osaamisen ja jaksamisen sekä osaamisen johtamisen kehittämiseen. Henkilökohtaista analyysiä voi jatkossa hyödyntää asianomaisen luvalla myös kehityskeskustelun tukena. Seutukunnallisista ammattiryhmittäisistä keskiarvoista voidaan johtaa täydennyskoulutussuunnitelma.
8 7. Opiskeluhuollon ohjeistukset Hankkeen aikana syntyivät syntyivät seuraavat opiskeluhuoltotyön konkreettiset ohjeistukset ja toimenpide-ehdotukset: Opiskeluhuoltoryhmien toiminnan ohjeistus (liite 5) Koulunkäyntiavustuksen kriteerit ja avustajan toimenkuva (liite 6) Nivelvaihesuunnitelma (liite 7) Opiskeluhuollon lomakkeisto (luettelo lomakkeista liitteenä 8, sähköiset lomakkeet löytyvät intranet-osoitteesta Erityisopetukseen siirtäminen (liite 9) Työssäjaksamisen toimenpideohjelman otsikot (liite 10) Koulunkäyntiavustajien työn kehittämisen keskeiset tavoiteet (liite 11) 8. Hankkeen tuloksia Opiskeluhuoltohenkilöstön työhyvinvoinnin kehittämistyössä on ollut mukana sekä esi- ja perusopetus että toisen asteen koulutus. Vakka-Suomen kunnat järjestävät opetusta yhteensä 35 koulussa ja ainoastaan muutama oppilaitos ei ole ollut mukana konkreettisessa kehittämistyössä. Kehittämistoiminta on koskettanut yli 4000 oppilasta ja noin 450 henkilökunnan jäsentä. Yhteistyö eri toimijoiden kesken on ollut saumatonta, innostavaa sekä toisia tukevaa ja henkilökunta on aktiivisesti etsinyt uusia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja. Hankkeen aikana saavutettiin kaikki hankkeelle asetetut keskeiset tavoitteet. Seutukunta sai opiskeluhuoltoon liittyvän seutukunnallisen ohjeistuksen. Tämä helpottaa huomattavasti jokapäiväistä työtä kun aina ei tarvitse erikseen ja yksikseen miettiä, miten missäkin tilanteessa tulee toimia. Hankkeen aikana työstettiin myös neljäkymmentä työtä helpottavaa lomaketta. Hankkeen merkittävänä tuloksena on myös ollut opiskeluhuoltotyötä tekevän henkilöstön seutukunnallinen verkostoituminen. Enää työtä ei tarvitse tehdä pienissäkään kunnissa yksin, vaan työn haasteet ja ongelmat voi jakaa toisten kanssa ja miettiä yhdessä sopivia ratkaisu- ja toimintamalleja. Seutukunnallisen yhteistyön tavoitteena on jatkossakin rakentaa moniammatillisia verkostoja ja tiimejä, jotka toimivat myös hankkeiden jälkeen. Opiskeluhuollon kehittämishankkeessa rakentunut toimintamalli on synnyttänyt laaja-alaisia sekä ammattiryhmien sisäisiä että moniammatillisia toimintaverkostoja. Kunnat huolehtivat jatkossakin siitä, että opiskeluhuoltotyötä tehdään verkostomallilla asiantuntijuutta jakaen. Yhtenä konkreettisena jatkotavoitteena on muodostaa seudulle resurssikeskusverkosto niin, että asiantuntijuus laitetaan seutukunnalliseen jakoon. Myös erityisopetukseen siirtämisen prosessien kehittely jatkuu Opetushallituksen rahoittamassa KELPO-hankkeessa, joka ajoittuu vuosille Kelpo-hankkeen tavoitteena on kehittää perusopetuksen laatua kehittämällä erityisesti erityisopetusta sekä varhaista ja tehostettua tukea. Ohjausryhmä listasi pitämässään kokouksessa myös muita hankkeen aikana seutukunnassa käynnistettyjä työssäjaksamista edistäviä toimia seuraavasti: osaamis- ja osaamistarvetarvekartoitukset on tehty opiskeluhuoltotyötä tekevälle henkilöstölle ja kartoituksen tuloksia tullaan jatkossa käyttämään kehityskeskustelujen ja täydennyskoulutussuunnittelun tukena
9 opetus- ja sosiaalitoimen yhteistyönä on kootu seutukunnallinen laaja yhteistyöverkosto, (mm. koulujen henkilökunta, sosiaalitoimi, poliisi, seurakunta, psykiatrian poliklinikka, vanhempainyhdistykset, oppilaskunnat), joka suunnittelee sekä oppilaiden että henkilökunnan kouluhyvinvointia lisääviä toimenpiteitä em. kohtaan liittyen käynnistyy keväällä 2009 sekä ammattihenkilöstölle että huoltajille suunnattu koulutusten sarja, jonka osana tullaan nostamaan esille myös eri toimijoiden roolit ja vastuut kollegiaalisen tuen tarpeeseen vastataan mm. yhteisten pedagogisten iltapäivien ja muun seutukunnallisen yhteistyön avulla Uudessakaupungissa on käynnistynyt esimieskoulutus ja Laitilassa on käynnistymässä henkilöstön työhyvinvointihanke jet-koulutuksia on seutukunnassa järjestetty säännöllisesti ohjausryhmän jäsenet painottavat ja pitävät yllä yhteisten pelisääntöjen merkitystä työyhteisöissä todettiin, että työhyvinvoinnin kehittäminen on jatkuva prosessi on käynnistetty keskustelu siitä, voisiko työhyvinvointiin liittyviä koulutuksia suunnata erityisesti koulupuolelle seutukunnallisena yhteistyönä Lisäksi syksyn 2008 aikana on rakennettu seutukunnan opetushenkilöstölle intranet, josta löytyvät yhteiset materiaalit (mm. sähköiset lomakkeet), keskustelupalstat ja linkkivinkit. Intranet löytyy osoitteesta Tykes-hankkeessa työstetty opiskeluhuollon työssäjaksamista edistävä toimenpideohjelma viedään kevään 2009 aikana hyväksyttäväksi kaikkien kuntien päätöksentekoelimiin. Tavoitteena on myös, että jotkut ohjelman osat on hyväksytty osaksi kuntien opetussuunnitelmia syksyyn 2009 mennessä.
10 TIIVISTELMÄ / VAKKA-SUOMEN OPISKELUHUOLTOHENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / PROJEKTINUMERO T70079 Kehittämishankkeen lähtötilanne Vakka-Suomen hyvinvointipoliittiseen ohjelmaan vuosille on kirjattu tavoitteeksi opiskeluhuollon ja erityisopetuksen seudullinen kehittäminen. Ongelmaksi oli koettu mm. se, että lähikunnissa oli hyvin vaihtelevat opiskeluhuollon käytännöt. Opiskeluhuoltotyölle ei myöskään oltu laadittu selkeitä ohjeita ja työkaluja, vaikka opiskeluhuoltotyö on hyvin haastavaa ja usealla eri lainsäädännöllä säänneltyä. Vakka-Suomen koulutusjaosto päätti käynnistää seudullisen opiskeluhuollon kehittämishankkeen keväällä 2007 Tykesin rahoituksen turvin. Kehittämishankkeen päätavoitteet Opiskeluhuollon yhteistyökäytäntöjen ja yhteisten toimintatapojen luominen seutukuntaan Työyhteisöjen verkottuminen ja tiimityön kehittäminen Työssäjaksaminen ja oman työn kehittäminen Opiskeluhuollollisen asiantuntijuuden vahvistaminen Kehittämishankkeen toteutus Hankkeen aluksi toteutettiin kenttäkierros, jolla paitsi informoitiin hankkeesta, myös kuultiin opiskeluhuoltotyötä tekevän henkilöstön mielipiteitä ja kohdennettin tavoitteita arjen haasteita vastaaviksi. Sekä koulu- että ammattiryhmäkohtaisia informaatiotilaisuuksia pidettiin yhteensä 19 ja tilaisuuksiin osallistui yli 300 henkilöä. Kenttäkierroksella kukin ammattiryhmä/koulu kuvasi tämänhetkiset käytännöt ja tavoitellut kehittämistarpeet. Kenttäkierroksen jälkeen työstettiin hankkeen riskianalyysi. Kehittämishankkeen koordinointi hankittiin ostopalveluna. Koordinaattorin vastuulla oli suunnitella ja toteuttaa hankkeen eteminen niin, että kentällä syntyisi mahdollisimman suuri sitoutuminen asiaan ja hankkeessa hankittu osaaminen jäisi työyhteisöjen uudeksi osaamispääomaksi ja voimavaraksi. Tämän tavoitteen kautta päädyttiin työryhmätyöskentelyyn. Sovittuihin aiheisiin valittiin työryhmät ja työryhmille sovittiin heti lukukauden alussa koko lukuvuotta koskeva työskentelyaikataulu. Työryhmien toiminnassa pidettiin tärkeänä, että ryhmät ovat moniammatillisia, koulu- ja kuntarajat ylittäviä ryhmiä. Koordinaattorin tehtävänä oli valmistella työryhmien tapaamiset (mm. aihetta koskevan materiaalin koonti ja pohjaesitykset) ja koota yhteen työryhmissä aikaansaadut ajatukset ja materiaalit. Työryhmien jäseniä tarvittiin ennen kaikkea asiantuntija- ja ideariihiksi sekä vahvistamaan sitoutumista ja työyhteisöjen oman osaamispääoman kartuttamista. Työryhmien työskentelyyn osallistui aktiivisesti noin 60 opiskeluhuoltotyötä tekevää henkilöä seutukunnan eri kunnista ja henkilötyötunteja kertyi yhteensä noin Koordinaattorin lisäksi käytettiin useita muita asiantuntijoita sekä prosessiasiantuntijoina että vierailevina luennoitsijoina. Hankkeen tulokset, opit ja kokemukset Hankkeen aikana syntyivät syntyivät seuraavat opiskeluhuoltotyön konkreettiset ohjeistukset ja toimenpide-ehdotukset: Opiskeluhuoltoryhmien toiminnan ohjeistus Koulunkäyntiavustuksen kriteerit ja avustajan toimenkuva Nivelvaihesuunnitelma
11 Opiskeluhuollon lomakkeisto Erityisopetukseen siirtäminen Työssäjaksamisen toimenpideohjelman otsikot Koulunkäyntiavustajien työn kehittämisen keskeiset tavoitteet Ohjeistusten lisäksi opiskeluhuoltotyötä tekevälle henkilöstölle tehtiin myös oman työn osaamis- ja osaamistarvekartoitukset. Osaamiskartoitus teki näkyväksi sen, millaisia eri osaamisalueita ja konkreettisia työtehtäviä oma työ vaatii. Se kertoi myös millä tasolla vastaaja koki oman osaamisensa olevan ja millaista osaamistasoa hän tavoittelee. Osaamiskartoitusprosessi käynnistettiin jokaisen ammattiryhmän kanssa yhteisellä prosessipäivällä, jonka aikana työstettiin oman työn tämän hetken osaamisalueet ja vaatimukset. Kartoitus toteutettiin itsearviointina webropol-työkalun avulla. Analyysista saatiin mm. seuraavia tietoja: koetun osaamisen ja tavoiteosaamisen vertailu vastaajan parhaimpina pitämät osaamisalueet vastaajan heikoimpina pitämät osaamisalueet kohdat, joissa erotus on suurin koetun osaamisen ja tavoiteosaamisen välillä sellainen osaaminen, jota vastaaja ei voi mielestään hyödyntää työssään nykyisellään riittävästi henkilökohtaiset arviot verrattuna seutukunnan keskiarvoon. Osaamiskartoituksen analyysin tuloksia käytetään henkilöstön osaamisen ja jaksamisen sekä osaamisen johtamisen kehittämiseen. Henkilökohtaista analyysiä voi jatkossa hyödyntää asianomaisen luvalla myös kehityskeskustelun tukena. Seutukunnallisista ammattiryhmittäisistä keskiarvoista voidaan johtaa täydennyskoulutussuunnitelma. Ohjausryhmä käsitteli hankkeen tuloksia pitämässään kokouksessa. Ohjausryhmä totesi, että hanke oli hyvin onnistunut, eteni tavoitteiden suuntaisesti ja sen aikana tuotettiin seutukunnalle merkittäviä tuloksia. Hankkeen tavoitteilla ja sisällöillä oli kentällä selvä tilaus, mitä osoitti mm. konkreettiseen kehittämistoimintaan osallistuneiden henkilöiden suuri määrä. Ohjausryhmä piti merkittävänä sitä, että hankkeen aikana seutukunnan opetustoimen toimijat ovat aidosti verkostoituneet yli kunta-, kouluaste- ja ammattiryhmärajojen ja tämä verkostoituminen on jatkunut myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen aikana on tehty yhteistyötä luottamuksellisessa hengessä, mikä on luonut hyvän pohjan sille, että seutukunnan opetustoimi voi jatkossakin toteuttaa ja suunnitella yhteisiä toimintoja ja kehittämishankkeita. Hanke loi myös uskoa siihen, että yhtenä tulevaisuuden visiona voidaan pitää jopa yhteistä opetustoimen seutukunnallista psykososiaalista resurssikeskusta. Hankkeen aikana on luotu arvokkaita moniammatillisia verkostoja. Jatkotavoitteena onkin edelleen kehittää opetus- ja sosiaalitoimen yhteistyötä opiskeluhuollon saralla. Tämän tavoitteen toteutuminen jäi hankkeessa tavoiteltua pienemmäksi. Ohjausryhmä piti arvokkaana myös sitä, että yhteisten toimintaohjeiden ja työkalujen avulla opiskeluhuollollinen toiminta hankalissa asioissa on jämäköitynyt. Ohjausryhmä totesi, että hankkeen myötä seutukunnan opetuspalvelut ovat lähentyneet toisiaan. Verkostomaisen tiimityön sekä yhteisten ohjeistusten ja toimintamallien avulla jatkossakin vahvistetaan henkilökunnan jaksamista sekä tarjotaan seudullisesti tasaarvoisia opiskeluhuollon palveluita.
OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY
OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä
LisätiedotOPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS
OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet
LisätiedotOPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS
OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen
LisätiedotToimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:
Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,
LisätiedotLIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta
LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä
LisätiedotOPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS
OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus
LisätiedotTehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista
Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen
LisätiedotOppilashuolto Koulussa
1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan
LisätiedotYhteinen lapsi yhteiset käytännöt
Yhteinen lapsi yhteiset käytännöt Oppilashuollon kehittäminen Järvenpäässä Hanna Saarinen ja Marja Yliniemi 29.4.2010 Hanna Saarinen, Marja Yliniemi 1 Järvenpää pähkinänkuoressa sijaitsee keskisellä Uudellamaalla
LisätiedotArjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus
Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Tavoitealueet, IJKK 1. Malli oppilaitosten ja kuntien yhteistyöstä opiskelijahuollon järjestämisessä 2. Oppilaitos hyvinvoivana oppimisympäristönä,
LisätiedotYhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotOpiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit
Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat
LisätiedotOSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015
OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen
LisätiedotNORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO
NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON OSA-ALUEET YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO yhteisöllistä, ensisijaisesti ehkäisevää työtä YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO yksilöllistä tukea monialaista
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotOsaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö
Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotOpiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus
Opiskeluhuoltoryhmä Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus Opiskeluhuolto on yhteisöllistä työtä ja yksilöllistä tukea Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä, koko
LisätiedotArviointi ja kehittäminen
Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Arviointi ja kehittäminen Kopio: Valkonen, Jouko 1/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Sisällysluettelo Kopio: Valkonen, Jouko 2/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 1. Toiminnan arviointi
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotOsaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät
Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia
Lisätiedot1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut
Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palveluranteen kehittäminen Ylä-Savon seudulla Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven, Vieremänja Varpaisjärven kunnissa 1. Kohti oppilashuollon
LisätiedotOpetushenkilöstö Punkaharju
Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)
Lisätiedot8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö
8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotOppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki
Oppilashuolto Huittisissa Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena 1.11.2017 Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki Tuen ja oppilashuollon selvitystyö Huittisissa käynnistettiin keväällä
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus
Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi
LisätiedotKELPO- muutosta kaivataan
KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan
LisätiedotLyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista
Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotLUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO
Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän
LisätiedotPerusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12
Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,
LisätiedotYhteisestä työstä hyvinvointia -
Yhteisestä työstä hyvinvointia - opiskeluhuoltoryhmä perusopetuksessa Helsinki 31.10.2018 Kristiina Laitinen, Opetusneuvos, Opetushallitus Marke Hietanen-Peltola, Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotKOULUN JA PÄIVÄKODIN YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA
1(3) PERUSOSA (liitetään osaksi koulun tai päiväkodin opetussuunnitelmaa) 1. Nimet: koulut ja yhteistyöpäiväkodit Herttoniemenrannan ala-aste, rehtori Kirsi Myllymäki kirsi.myllymaki@hel.fi Varhaiskasvatusyksikkö
LisätiedotHyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu
Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu 4.9.2018 Hyvinvointikoulun kehittäminen Kiiminkijoen hyvinvointikoulun pilotointi 2013 Hyvinvointiseminaarit 2013-2014 Yhteistyön käynnistäminen Toimijoiden välinen
LisätiedotKooste kuntakoordinaattorien ryhmäkeskustelusta. Kuntakoordinaattorien neuvottelupäivä Opetushallituksessa
Kooste kuntakoordinaattorien ryhmäkeskustelusta Kuntakoordinaattorien neuvottelupäivä Opetushallituksessa 15.4.2010 Iltapäivän ryhmäkeskustelu kehittämistoiminnan nykytilasta Jakakaa ryhmän kanssa hyvä
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta 22.9.2017 Autio Eva Opiskeluhuolto sisältää koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon
LisätiedotKoulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä
Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä Esittely Virve Jämsén Opetuspäällikkö, Sivistys ja hyvinvointi / Riihimäen kaupunki Vastuualue Perusopetus Lukiokoulutus Nuorisopalvelut Opiskeluhuolto (esi-,
LisätiedotAJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA
AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki 16.9.2014 Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetussuunnitelman
LisätiedotNivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)
Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,
LisätiedotARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen
LisätiedotJärjestötapaaminen -VIP-verkostotyö Jussi Pihkala
Järjestötapaaminen -VIP-verkostotyö 09.10.2018 Jussi Pihkala OKM:n vaativan erityisen tuen kehittämisryhmä teki 12 ehdotusta syksyllä 2017 muun muassa VIPverkostojen käynnistäminen Kaikkia ehdotuksia viedään
LisätiedotPaltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto
2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotPunaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri
Lisätiedot57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen
Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2016 1 (5) Kasvatus- ja opetuslautakunta, 46, 26.05.2016 Kasvatus- ja opetuslautakunta, 57, 16.06.2016 57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotOppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa
1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista
LisätiedotOPS -työskentely. Rehtoreiden talvipäivät Lehmonkärki. Rehtoreiden talvipäivät
OPS -työskentely Lehmonkärki Päivän OPS työskentelyn vaiheet I Vaihe: aamupäivä Ryhmätyöskentely aiheittain OPS työryhmän jäsen ohjaajana II Vaihe: iltapäivä lounaan jälkeen Learning cafe OPS työryhmän
LisätiedotJohtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
LisätiedotHuoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi
Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin
LisätiedotVaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa kehittämisryhmän loppuraportti Vantaa KT, Opetusneuvos Jussi Pihkala
Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa kehittämisryhmän loppuraportti 7.9.2017 Vantaa 12.10.2019 KT, Opetusneuvos Jussi Pihkala MISTÄ LÖYTYY? Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa Kehittämisryhmän
LisätiedotYhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa
Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:
LisätiedotVertaisauditointi Vantaan perusopetuksessa. Merja Kuokka, perusopetuksen aluepäällikkö
Vertaisauditointi Vantaan perusopetuksessa Merja Kuokka, perusopetuksen aluepäällikkö 9.11.2017 Mikä vertaisauditointi ja miksi? Auditointiprosessi Mitä opimme, mitä voisitte oppia meiltä? MK 9.11.2017
LisätiedotUudenkaupungin yhtenäiskoulun perustamisen selvitys keväällä 2011
Uudenkaupungin yhtenäiskoulun perustamisen selvitys keväällä 2011 Selvityksen laatijana viranhaltijapäätöksen mukaisesti perustettu työryhmä. Työryhmän jäsenet: Jukka Silvola, rehtori, työryhmän puheenjohtaja
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotMonialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa
Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere
LisätiedotElisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?
Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan
LisätiedotOpetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu
Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 1/2015 1
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 1/2015 1 Vakka-Suomen sosiaalijohto 27.02.2015 Aika 27.02.2015 klo 09:30-12:45 Paikka Laitilan kaupungintalo, Marika Polson työhuone Luettelo käsitellyistä asioista Sivu
LisätiedotYhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry
Yhteiset työvälineemme Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä
LisätiedotOppilaan hyvinvoinnin ja oppimisen tukeminen esi- ja perusopetuksessa / OPH / Turun yliopiston Brahea-keskus, Sari koski
Oppilaan hyvinvoinnin ja oppimisen tukeminen esi- ja perusopetuksessa / OPH 2018-2019 / Turun yliopiston Brahea-keskus, Sari koski Koulutuksen yleistavoitteena on kehittää osallistujien lainsäädännön tuntemusta
LisätiedotAvustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen
1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotRauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012.
Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012. Oppilaita koulussa on n. 370. Opetusharjoittelijoita lukuvuoden
LisätiedotMERENOJAN YHTENÄISKOULUN SUUNNITTELURYHMÄT
1 MERENOJAN YHTENÄISKOULUN SUUNNITTELURYHMÄT LUOTTAMUSHENKILÖISTÄ KOOSTUVA OHJAUSRYHMÄ Valtuuston puheenjohtaja Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Teknisen lautakunnan
LisätiedotVille Järvi
LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen
LisätiedotKoulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Uteliaisuus heräsi Ohjausryhmätyöskentely Oltiinko Tampereella kehittämässä jotain sellaista osaamisen
LisätiedotInvalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus
1 Alueellisen työskentelyn nostamat keskeiset kehittämisalueet 1. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuollon suunnitelman laatiminen 2. Yhteys lastensuojelulain mukaiseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan
LisätiedotNäkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa
Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa 30.11.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Moniammatillisuus oppilashuollossa Lakisääteistä
LisätiedotKoulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat
Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.
LisätiedotVaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo
Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo 28.11.2018 Konsultaatiopalvelu Opetushallitus - Valteri Opetushallitus ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ovat yhteistyössä
Lisätiedot6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö
6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus
LisätiedotKUTSU. Tervetuloa Loisto, Majakka ja opetustoimen johto yhteen! Seitsemän aluetapaamista Syksyllä Päivä
KUTSU Tervetuloa Loisto, Majakka ja opetustoimen johto yhteen! Seitsemän aluetapaamista Syksyllä 2017 2. Päivä YHTEISEN PÄIVÄN AVAUS: TAVOITTEET 1. Yhtenäisen kehittämisketjun luominen ja yhteistoiminnan
LisätiedotOpettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu
Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia
LisätiedotVYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla
VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen
Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Helsinki 12.5.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP-ohjelma hallitusohjelmaan sisältyvät perusopetuksen laadun kehittämisohjelman
LisätiedotOpi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita
LisätiedotLeppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto
25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda
LisätiedotPerusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien
LisätiedotArviointi ja kehittäminen
Arviointi ja kehittäminen Kopio: Seppänen, Anne 1/5 Sisällysluettelo Koulun lukuvuoden 2016-2017 kehittämiskohteet (luonnos) koulun tason arviointi (luonnos) Lautakunnantason arviointi (luonnos) Oppimisen
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotOPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014
OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,
LisätiedotKOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015
Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota
LisätiedotPerusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta
Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta
LisätiedotKalkkisten koulu 2015 2016
Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia
LisätiedotOPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI
OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,
Lisätiedoteväitä kirjaston kehittämiseen AMK-kirjastopäivät 9.-10.6.2010 Iiris Kuusinen, Ulla Ohvo ja Marja-Leena Saarinen
OSAAMISKARTOITUS eväitä kirjaston kehittämiseen AMK-kirjastopäivät 9.-10.6.2010 Iiris Kuusinen, Ulla Ohvo ja Marja-Leena Saarinen Miksi osaamiskartoitus? Organisaation osaaminen on elinehto ja kilpailuvaltti.
LisätiedotALVA- Alueellinen vaativan erityisen tuen oppilashuolto ja opetus.
ALVA- Alueellinen vaativan erityisen tuen oppilashuolto ja opetus https://www.youtube.com/watch?v=riios5jk9so Lähtötilanne ALVA-toimintamallin kehittämistyö on toteutettu viiden kunnan (Mäntsälä, Järvenpää,
LisätiedotTVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015
TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin
LisätiedotOPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus
KUTSU PU 1802B 11.9.2013 OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus Arvoisa vastaanottaja Opetussuunnitelmatyö lähestyy! Tule keskustelemaan, hakemaan uutta tietoa ja hyviä
LisätiedotLaatu perusopetuksessa 3.5.2012
Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatuprosessin eteneminen Tampereella Perusopetuksen arviointisuunnitelma (2009) Teemat: Oppilaiden turvallisuus ja hyvinvointi 2009-2010 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö
LisätiedotLUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2
LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen
LisätiedotAJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA
AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA Johtaja Jorma Kauppinen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Helsinki 27.11.2014 Lain käsitteet Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki Opetussuunnitelman
LisätiedotErityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila
Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä
LisätiedotHyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki
Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen
LisätiedotKuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla
Kuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla 6.5.2018 Lähtökohdat Yhteenveto on laadittu LAPE-hankkeen oppilas- ja opiskeluhuollon alatyöryhmässä kunnilta kerättyjen tietojen perusteella Oppilasmäärätiedot
Lisätiedot