VAKKA-SUOMEN OPISKELUHUOLTOHENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAKKA-SUOMEN OPISKELUHUOLTOHENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 VAKKA-SUOMEN OPISKELUHUOLTOHENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN TYKES-HANKKEEN ( ) LOPPURAPORTTI / PROJEKTINUMERO T70079

2 1. Johdanto Vakka-Suomen hyvinvointipoliittiseen ohjelmaan vuosille on kirjattu tavoitteeksi opiskeluhuollon ja erityisopetuksen seudullinen kehittäminen. Ongelmaksi oli koettu mm. se, että lähikunnissa oli hyvin vaihtelevat opiskeluhuollon käytännöt. Opiskeluhuoltotyölle ei myöskään oltu laadittu selkeitä ohjeita ja työkaluja, vaikka opiskeluhuoltotyö on hyvin haastavaa ja usealla eri lainsäädännöllä säänneltyä. Vakka-Suomen koulutusjaosto päätti käynnistää seudullisen opiskeluhuollon kehittämishankkeen keväällä 2007 Tykesin rahoituksen turvin. Kehittämistyön päätavoitteet oli hankesuunnitelmassa määritetty seuraavasti: 1. Opiskeluhuollon yhteistyökäytäntöjen ja yhteisten toimintatapojen luominen seutukuntaan 2. Työyhteisöjen verkottuminen ja tiimityön kehittäminen 3. Työssäjaksaminen ja oman työn kehittäminen 4. Opiskeluhuollollisen asiantuntijuuden vahvistaminen Koulutusjaosto linjasi professori Rimpelän suositusten mukaisesti, että hankkeessa käytetään oppilas- ja opiskelijahuolto -termin sijasta kaikille yhteistä termiä opiskeluhuolto. Opiskeluhuolto kokoaa yhteisen käsitteen alle sekä esi- ja perusopetuksen oppilashuollon että toisen asteen opiskelijahuollon. Lisäksi käsite pitää sisällään myös henkilökunnan ja työyhteisön näkökulman. Opiskeluhuolto on nykypäivänä voimakkaasti kasvava haaste, joka ei aikaisemmin ole kovin suuressa määrin kuulunut opettajan toimenkuvaan. Ilmiö tuo mukanaan uusia tehtäviä toimenkuviin sekä uudenlaisia jaksamishaasteita. Kehittämistyössä nousikin vahvasti esille henkilökunnan jaksamisen näkökulma. Yksi keskeisimmistä jaksamista haastavista asioista on ollut yhteisten toimintatapojen ja selkeiden toimintamallien puuttuminen opiskeluhuollosta. Niinpä hankkeessa panostettiinkin erityisen paljon yhteisten mallien, tapojen ja työkalujen rakentamiseen. Kehittämistyö käynnistettiin elokuussa 2007 kenttäkierroksella, jolla kuultiin opiskeluhuoltotyötä tekeviä ammattiryhmiä (mm. koulukuraattorit, -psykologit, -terveydenhoitajat, koulunkäyntiavustajat, opettajat, rehtorit, hallintohenkilökunta). Osa kuulemisista tehtiin ammattiryhmittäin, osa koulukohtaisesti. Kenttäkierroksen tavoitteena oli paitsi informoida kehittämistyöstä myös kartoittaa kentän kuulumiset ja kehittämistarpeet opiskeluhuollon osalta sekä täsmentää yleistavoitteet konkreettisemmiksi osatavoitteiksi. Informaatiotilaisuuksia pidettiin yhteensä 19 ja tilaisuuksiin osallistui yli 300 henkilöä. Kenttäkierroksella kehittämistavoitteita täsmennettiin seuraavasti: seutukunnalle laaditaan yhteinen opiskeluhuoltosuunnitelma, josta tulee osa kuntien opetussuunnitelmia opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisällytetään opiskeluhuollon lomakkeisto helpottamaan päivittäistä opiskeluhuoltotyötä laaditaan yhteiset toimintamallit erityisopetukseen siirron kriteereiksi ja integraatiokäytännöiksi laaditaan kotiopetukseen siirron kriteerit laaditaan yhteiset avustajakriteerit ja avustajan toimenkuva laaditaan siirtymävaiheiden suunnitelma laaditaan yhteinen ohjeistus opiskeluhuoltotyöryhmiä varten rakennetaan resurssikeskuskoulun toimintamalli vahvistetaan kouluyhteisön turvallisuutta oppimis- ja työskentely-ympäristönä

3 vahvistetaan opiskeluhuollollista osaamista erityisesti lainsäädäntöön ja salassapitoon liittyvien kysymysten osalta vahvistetaan työssäjaksamista erityisen työssäjaksamisen teeman kautta. Hankkeelle nimetty ohjausryhmä alkoi toimia heti hankkeen käynnistyttyä. Ohjausryhmän lisäksi päätettiin perustaa joukko työryhmiä, jotka ryhtyivät työstämään täsmennettyjä tavoitteita. Työryhmien toiminnassa pidettiin tärkeänä, että ryhmät ovat moniammatillisia, koulu- ja kuntarajat ylittäviä ryhmiä. Ennen työryhmien työskentelyn aloitusta ryhmät pitivät yhteisen seminaaripäivän, jossa vielä täsmennettiin tavoitteita, työskentelytapoja ja aikatauluja. Opiskeluhuollollista asiantuntijuutta vahvistettiin paitsi moniammatillisella, kunta- ja koulurajat ylittävällä työryhmätyöskentelyllä myös siten, että jokaista täsmennettyä tavoitetta varten pyydettiin asiantuntija, joka avasi aihetta ja antoi uusia ajatuksia ennen työryhmien työskentelyä. Kehittämisprosessin aikana on myös kartoitettu Vakka-Suomen opiskeluhuollon nykytilaa sekä tunnistettu tulevia muutostekijöitä ja haasteita. Tavoitteeksi otettiin konkreettisen toimintaohjelman rakentaminen, joka hyväksytetään kaikkien kuntien päätöksentekoelimissä. Ohjeistuksen lähtökohdaksi otettiin yhteinen minimiohjeistustaso niin, että jokainen kunta ja yksikkö sitoutuu yhdessä sovittuihin ohjeisiin, minkä lisäksi voidaan tehdä kunta- ja yksikkökohtaisia lisäyksiä. Yhteisen ohjeistuksen tavoitteena on varmistaa seutukunnallisesti tasa-arvoisten opiskeluhuoltopalveluiden tarjoaminen. 2. Opiskeluhuollon lähtötilanne seutukunnan kunnissa Vakka-Suomen seutukuntaan kuuluu kaksi suurempaa kuntaa (Uusikaupunki ja Laitila) sekä neljä pienempää kuntaa (Kustavi, Taivassalo, Vehmaa ja Pyhäranta). Kuntien resurssit ja toimintakulttuurit ovat melko erilaiset. Pienissä kunnissa opiskeluhuollon palvelut ovat rajallisemmat mm. koulukuraattori- ja psykologipalveluiden sekä erityisopettajien osalta. Pienemmissä kunnissa oppilasryhmät ovat melko pieniä. Suuremmissa kunnissa on perustettu useita erikoistuneita erityisryhmiä. Pienemmissä kunnissa opetusta toteutetaan ensisijassa lähikouluperiaatteella niin, että erilaiset oppilaat opiskelevat kaikki samassa lähikoulussa ja ns. erityisopetussiirtoja muihin kouluihin ja kuntiin on hyvin vähän. Liitteessä 1 on kuvaus kuntien opiskeluhuollon tilanteesta hankkeen käynnistyessä syksyllä Riskianalyysi Heti hankkeen alussa sekä suunnitteluryhmä että ohjausryhmä pohtivat hankkeen tavoitteiden toteutumisen suurimpia riskejä sekä sitä, miten riskit voitaisiin mahdollisimman hyvin ottaa huomioon ja minimoida. Suurimmiksi riskeiksi kirjattiin seuraavat asiat: projektiin osallistuvien organisaatioiden toimintakulttuurien erilaisuus esimiestason sitoutuminen tai sitoutumattomuus ylimitoitetut tavoitteet ja odotukset; priorisointi riittämätön tiedottaminen runsas osanottohalukkuus työryhmiin aihe on liian laaja, materiaalia on liikaa, suunnitelman hallitsemattomuus.

4 Riskejä pidettiin koko prosessin ajan esillä ja mm. kuntien toimintakulttuurien erilaisuudelle annettiin tilaa. Myös kenttäkierroksella koottuja aihealueita rajattiin ja työryhmille järjestettiin mahdollisuus kokoontua koulupäivän aikana. 4. Hankkeen aikataulu Hankkeen aikataulu muokattiin mahdollisimman tarkaksi jo heti hankkeen alkuvaiheessa, jotta jokainen pystyi osallistumaan yhteisiin tapaamisiin. Hankkeen aikataulu on liitteenä Tiedottaminen Hankkeen sisäinen tiedottaminen hoidettiin kenttäkierroksen, koulutoimenjohtajarehtorikokousten, työryhmien kokousten sekä sähköpostilistojen avulla. Hankkeen alussa informaatiotilaisuuksia pidettiin yhteensä 19 ja tilaisuuksiin osallistui yli 300 henkilöä. Hankkeen käynnistyttyä hankkeesta informoitiin Uudenkaupungin Sanomissa, Laitilan Sanomissa, Vakka-Suomen Sanomissa ja Uudenkaupungin henkilöstölehdessä. 6. Hankkeen toimintamallit ja menettelytavat Hankkeen työskentelytapa rakennettiin seuraavien toimintamallien ja menetelmien varaan: koordinaattori operatiivisena toimijana asiantuntija suunnitteluryhmä ohjausryhmä työryhmät asiantuntijatapaamiset tutustumiskäynnit prosessikoulutus henkilökuntatapaamiset lausuntojen pyytäminen Hankkeelle palkattiin koordinaattoriksi KM Arja Kitola, joka otti vastuun hankkeen toteuttamisesta hankesuunnitelman mukaisesti. Koordinaattorin vastuulla oli myös suunnitella ja toteuttaa hankkeen eteminen niin, että kentällä syntyisi mahdollisimman suuri sitoutuminen asiaan ja hankkeessa hankittu osaaminen jäisi työyhteisöjen uudeksi osaamispääomaksi ja voimavaraksi. Tämän tavoitteen kautta päädyttiin työryhmätyöskentelyyn. Sovittuihin aiheisiin valittiin työryhmät ja työryhmille sovittiin heti lukukauden alussa koko lukuvuotta koskeva työskentelyaikataulu. Työryhmien toiminnassa pidettiin tärkeänä, että ryhmät ovat moniammatillisia, koulu- ja kuntarajat ylittäviä ryhmiä. Koordinaattorin tehtävänä oli valmistella työryhmien tapaamiset (mm. aihetta koskevan materiaalin koonti ja pohjaesitykset) ja koota yhteen työryhmissä aikaansaadut ajatukset ja materiaalit. Jo heti alussa kerrottiin, että kenellekään työryhmän jäsenelle ei tule kirjoitusvelvollisuutta, vaan koordinaattori hoitaa operatiivisen työn. Työryhmän jäseniä tarvittiin ennen kaikkea asiantuntija- ja ideariihiksi sekä vahvistamaan sitoutumista ja työyhteisöjen oman osaamispääoman kartuttamista. Työryhmien työskentelyyn osallistui aktiivisesti noin 60 opiskeluhuoltotyötä tekevää henkilöä seutukunnan eri kunnista.

5 Hankkeen prosessiasiantuntijaksi palkattiin Riikka Maijala, joka otti vastuun hankkeen riskianalyysistä ja opiskeluhuollon prosessikaavioista. Riikka Maijala toimi myös ohjausryhmän jäsenenä. Seutukunnan koulutoimenjohtajat toimivat suunnitteluryhmänä, joka toimi koordinaattorin tukena ja tarvittaessa valmisteli asioita ohjausryhmälle. Suunnitteluryhmään kuuluivat opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen Uudestakaupungista, sivistysjohtaja Matti Nurminen Laitilasta, rehtori-koulutoimenjohtaja Esa Pirkola Taivasalo-Kustavista sekä rehtori-koulutoimenjohtaja Hannele Lehtimäki Vehmaalta sekä koordinaattori Arja Kitola, joka edusti samalla myös Pyhärannan kunnan koulutointa. Myös asiantuntija Riikka Maijala osallistui useasti suunnitteluryhmän kokouksiin. Ohjausryhmä aloitti toimintansa heti hankkeen käynnistyttyä. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: puheenjohtajana Kustavin kunnan kunnanjohtaja, Vakka-Suomen koulutusjaoston puheenjohtaja Veijo Katara, varapuheenjohtajana Laitilan sivistystoimenjohtaja Matti Nurminen, jäseninä Uudenkaupungin opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen, Taivassalon-Kustavin koulutoimenjohtaja-rehtori Esa Pirkola, Vehmaan koulutoimenjohtaja-rehtori Hannele Lehtimäki, Laitilan Kappelimäen koulun rehtori Heli Kiertokari-Laitinen, Novidan apulaisrehtori Heikki Vainio, Laitilan koulukuraattori Tiina Ojansuu, Uudenkaupungin koulupsykologi Marjo Honkala, Laitilan kouluterveydenhoitaja Sari Hyytiä, Vehmassalon kuntayhtymän työterveyshoitaja Katriina Jalonen, Pyhärannan laaja-alainen erityisopettaja Katri Kajantola sekä JUKOn pääluottamusmies Tarja Sulo. Ohjausryhmä käsitteli kokouksissaan hankkeen etenemistä tavoitteiden suuntaisesti, seurasi hankkeen taloutta, hyväksyi materiaaleja ja raportteja sekä antoi omia ideoitaan hankkeen toteuttamiseen. Kenttäkierroksella kuultiin opiskeluhuoltotyötä tekevän henkilöstön mielipiteitä ja kohdennettin tavoitteita arjen haasteita vastaaviksi. Tilaisuuksia pidettiin sekä koulukohtaisesti että ammattiryhmittäin. Kenttäkierroksella kukin ammattiryhmä/koulu kuvasi tämänhetkiset käytännöt ja tavoitellut kehittämistarpeet. Nyky- ja tavoitetilan koonti on kuvattu liitteessä 3. Kenttäkierroksella myös kutsuttiin henkilöitä työryhmiin. Hankkeeseen muodostettiin moniammatilliset, ammatti- ja kuntarajat ylittävät työryhmät seuraaviin aihealueisiin opiskeluhuoltoryhmien ohjeistus avustajakriteerit ja avustajan toimenkuva työssäjaksaminen erityisopetukseen siirtäminen ja integraatiokäytännöt lomakkeiston laatiminen siirtymävaiheen (nivelvaiheyhteistyön) suunnitelma. Työryhmissä työskenteli aktiivisesti yli 60 henkilöä ja henkilötyötunteja kertyi yhteensä noin Työryhmien työaikaseuranta on liitteenä 4. Työryhmille sovittiin työskentelyaikataulu ja muodostettiin sähköpostilistat, joiden avulla oltiin keskusteluyhteydessä ja jaettiin materiaaleja. Työryhmät työstivät omista aihepiireistään ohjeistuksen, joka viedään kaikkien kuntien päätöksentekoelimiin. Opiskeluhuoltostrategiaryhmän tehtävänä oli koota kertynyt materiaali ja katsoa, että se muodostaa mahdollisimman tiiviin, yhtenäisen kokonaisuuden. Strategiaryhmän jäsenet olivat mukana myös kaikilla sähköpostilistoilla, jotta he pystyivät reaaliaikaisesti seuraamaan työryhmien työskentelyä. Strategiaryhmän

6 koonnin jälkeen ohjausryhmä käsitteli materiaalin ja lähetti sen lausuntokierrokselle kuntien opiskeluhuoltotyötä tekevälle henkilökunnalle (rehtorit, opettajat, avustajat, kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat), sosiaali- ja terveyslautakunnille sekä terveyskeskuskuntayhtymille. Lausuntoja saatiin yhteensä 22. Yhtä lukuunottamatta kaikki lausunnot olivat kollegiaalisia, työyhteisön tai lautakunnan yhteiseen keskusteluun pohjautuneita näkemyksiä. Lausuntokierroksen jälkeen työryhmät kokoontuivat vielä kerran viimeistelemään ohjeistukset. Työryhmien toimintaa tuettiin asiantuntijatapaamisten ja tutustumiskäyntien avulla. Asiantuntijuutta kasvatettiin seuraavien aiheiden ja asiantuntijoiden avulla: Moniammatillisen yhteistyön lainsäädäntö (lakimies Jarkko Helminen) Opiskeluhuoltoa säätelevä lainsäädäntö (lakimies Esko Lukkarinen) Haastavien perheiden kohtaaminen (Sauli Airikki) Varhainen puuttuminen (KT, tutkija, rehtori Kristiina Huhtanen) Esiopetuksesta perusopetukseen nivelvaiheen käytännöt Turussa (opettaja Tuula Kauppila) Turun ammatti-instituutin oppilashuollon käytännöt (koulukuraattori Maarit Tuusvuori) Valtakunnallisen sairaalakouluhankkeen tuloksia ja sairaalakouluopetuksen kehittämistä (sairaalakoulun rehtori, Sairake-hankkeen johtaja Pirjo Tilus) Erityisopetukseen siirtäminen ja integraatiokäytännöt (tutkija Heli Ketovuori) Kokkolan oppilashuollollinen seutukunnallinen resurssikeskus (koordinaattori Anne Eteläaho) Kielelliset oppimisvaikaudet (Päivi Puura) Tutustumiskäynneillä tutustuttiin mm. jaetun opettajuuden toimintamalleihin (Raision Friisilän koulu), Eha-opetukseen ja integraatiokäytäntöihin yhtenäiskoulussa (Mynämäen Tarvaisten ja Laurin koulut), resurssikeskuskoulumalliin (Ojoisten koulu Hämeenlinnassa) sekä erityisammattikouluihin Laitilassa ja Turussa. Opiskeluhuollon kehittämistä tuettiin myös osallistumalla Opekon ja OPH:n järjestämiin prosessikoulutuksiin. Näiden koulutusten antia hyödynnettin vahvasti myös Tykesin hankkeessa. 6. Osaamis- ja osaamistarvekartoitukset Osaamiskartoitus tekee näkyväksi sen, millaisia eri osaamisalueita ja konkreettisia työtehtäviä oma työ vaatii. Se kertoo myös millä tasolla vastaaja kokee oman osaamisensa olevan ja millaista osaamistasoa hän tavoittelee. Kartoitusten ensisijaisena tavoitteena oli siis oman työn osaamisalueiden ja vaatimusten kartoittaminen sekä oman tämän hetken osaamisen ja tavoiteosaamisen itsearviointi. Osaamis- ja osaamistarvekartoitukset tehtiin seuraaville henkilöstöryhmille rehtorit luokanopettajat koulutoimenjohtajat aineenopettajat erityisopettajat koulukuraattorit erityisluokanopettajat koulupsykologit. koulunkäyntiavustajat

7 Osaamiskartoitusprosessi käynnistettiin jokaisen ammattiryhmän kanssa yhteisellä prosessipäivällä. Päivän aikana työstettiin oman työn tämän hetken osaamisalueet ja vaatimukset. Osaamisalueiden runkona käytettiin Juhani Räsäsen luomaa ammatillisen osaamisen nelikenttärakennetta. Räsäsen mallin mukaan ammattitaidon laajat osaamisalueet muodostuvat sosiaalisista taidoista, suunnittelun taidoista, arvioinnin taidoista sekä oman ammatin erityisistä substanssitaidoista. Prosessipäivän aikana pääosaamisalueiden alle määriteltiin pääotsikot, joiden alle kuvattiin konkreettista osaamista vaativat työtehtävät (esim. suunnittelutaidot > opetussuunnitelmatyö > tavoitteiden asettaminen). Prosessipäivän jälkeen osaamisalueet työstettin sähköisesti vastattavaksi webropol-kyselyksi. Kysely lähetettiin sähköpostilinkkinä jokaiselle henkilökohtaisesti vastattavaksi. Kyselylomakkeita oli kaksi, joista ensimmäisessä kysyttiin, miten vastaaja kokee osaavansa kysytyt asiat. Toisessa kyselyssä kysyttiin täsmälleen samat kysymykset, mutta siinä kysyttiin, miten vastaajan mielestä kysytyt asiat pitäisi osat. Lisäksi kysyttiin muutamia perustietoja, joiden perusteella vastaajia voitaisiin tarvittaessa jakaa pienemmiksi ryhmiksi esim. iän, sukupuolen, kunnan tai koulutuksen perusteella. Vastausasteikkona käytettiin numeroita 1-5 sekä numeroa 6, mikä tarkoitti, ettei kyseinen kohta koske vastaajaa mitenkään. Osaamisalueita koskevat kysymykset esitettiin siinä muodossa kuin kukin ammattiryhmä työsti ne prosessipäivän aikana. Osaamisalueita kertyi yleensä muutamia satoja. Vastaukset työstettiin sekä henkilökohtaisiksi analyyseiksi että seutukunnallisiksi keskiarvoiksi. Henkilökohtaisia vastauksia ja analyysiä ei nähnyt kukaan muu kuin vastaaja itse. Analyysista vastaaja sai seuraavia tietoja: koetun osaamisen ja tavoiteosaamisen vertailu vastaajan parhaimpina pitämät osaamisalueet vastaajan heikoimpina pitämät osaamisalueet kohdat, joissa erotus on suurin koetun osaamisen ja tavoiteosaamisen välillä sellainen osaaminen, jota vastaaja ei voi mielestään hyödyntää työssään nykyisellään riittävästi henkilökohtaiset arviot verrattuna seutukunnan keskiarvoon Esimiehet saivat yhteenvedon kaikista vastaajaryhmistä. Yhteenvedosta ilmeni mm. koulutustarve, parhaimmat ja heikoimmat osaamisalueet sekä kaikki vastaukset numeerisena kuitenkin niin, että yksittäisen vastaajan tunnistettavuus ei vaarantunut. Osaamiskartoituksen analyysin tuloksia käytetään henkilöstön osaamisen ja jaksamisen sekä osaamisen johtamisen kehittämiseen. Henkilökohtaista analyysiä voi jatkossa hyödyntää asianomaisen luvalla myös kehityskeskustelun tukena. Seutukunnallisista ammattiryhmittäisistä keskiarvoista voidaan johtaa täydennyskoulutussuunnitelma.

8 7. Opiskeluhuollon ohjeistukset Hankkeen aikana syntyivät syntyivät seuraavat opiskeluhuoltotyön konkreettiset ohjeistukset ja toimenpide-ehdotukset: Opiskeluhuoltoryhmien toiminnan ohjeistus (liite 5) Koulunkäyntiavustuksen kriteerit ja avustajan toimenkuva (liite 6) Nivelvaihesuunnitelma (liite 7) Opiskeluhuollon lomakkeisto (luettelo lomakkeista liitteenä 8, sähköiset lomakkeet löytyvät intranet-osoitteesta Erityisopetukseen siirtäminen (liite 9) Työssäjaksamisen toimenpideohjelman otsikot (liite 10) Koulunkäyntiavustajien työn kehittämisen keskeiset tavoiteet (liite 11) 8. Hankkeen tuloksia Opiskeluhuoltohenkilöstön työhyvinvoinnin kehittämistyössä on ollut mukana sekä esi- ja perusopetus että toisen asteen koulutus. Vakka-Suomen kunnat järjestävät opetusta yhteensä 35 koulussa ja ainoastaan muutama oppilaitos ei ole ollut mukana konkreettisessa kehittämistyössä. Kehittämistoiminta on koskettanut yli 4000 oppilasta ja noin 450 henkilökunnan jäsentä. Yhteistyö eri toimijoiden kesken on ollut saumatonta, innostavaa sekä toisia tukevaa ja henkilökunta on aktiivisesti etsinyt uusia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja. Hankkeen aikana saavutettiin kaikki hankkeelle asetetut keskeiset tavoitteet. Seutukunta sai opiskeluhuoltoon liittyvän seutukunnallisen ohjeistuksen. Tämä helpottaa huomattavasti jokapäiväistä työtä kun aina ei tarvitse erikseen ja yksikseen miettiä, miten missäkin tilanteessa tulee toimia. Hankkeen aikana työstettiin myös neljäkymmentä työtä helpottavaa lomaketta. Hankkeen merkittävänä tuloksena on myös ollut opiskeluhuoltotyötä tekevän henkilöstön seutukunnallinen verkostoituminen. Enää työtä ei tarvitse tehdä pienissäkään kunnissa yksin, vaan työn haasteet ja ongelmat voi jakaa toisten kanssa ja miettiä yhdessä sopivia ratkaisu- ja toimintamalleja. Seutukunnallisen yhteistyön tavoitteena on jatkossakin rakentaa moniammatillisia verkostoja ja tiimejä, jotka toimivat myös hankkeiden jälkeen. Opiskeluhuollon kehittämishankkeessa rakentunut toimintamalli on synnyttänyt laaja-alaisia sekä ammattiryhmien sisäisiä että moniammatillisia toimintaverkostoja. Kunnat huolehtivat jatkossakin siitä, että opiskeluhuoltotyötä tehdään verkostomallilla asiantuntijuutta jakaen. Yhtenä konkreettisena jatkotavoitteena on muodostaa seudulle resurssikeskusverkosto niin, että asiantuntijuus laitetaan seutukunnalliseen jakoon. Myös erityisopetukseen siirtämisen prosessien kehittely jatkuu Opetushallituksen rahoittamassa KELPO-hankkeessa, joka ajoittuu vuosille Kelpo-hankkeen tavoitteena on kehittää perusopetuksen laatua kehittämällä erityisesti erityisopetusta sekä varhaista ja tehostettua tukea. Ohjausryhmä listasi pitämässään kokouksessa myös muita hankkeen aikana seutukunnassa käynnistettyjä työssäjaksamista edistäviä toimia seuraavasti: osaamis- ja osaamistarvetarvekartoitukset on tehty opiskeluhuoltotyötä tekevälle henkilöstölle ja kartoituksen tuloksia tullaan jatkossa käyttämään kehityskeskustelujen ja täydennyskoulutussuunnittelun tukena

9 opetus- ja sosiaalitoimen yhteistyönä on kootu seutukunnallinen laaja yhteistyöverkosto, (mm. koulujen henkilökunta, sosiaalitoimi, poliisi, seurakunta, psykiatrian poliklinikka, vanhempainyhdistykset, oppilaskunnat), joka suunnittelee sekä oppilaiden että henkilökunnan kouluhyvinvointia lisääviä toimenpiteitä em. kohtaan liittyen käynnistyy keväällä 2009 sekä ammattihenkilöstölle että huoltajille suunnattu koulutusten sarja, jonka osana tullaan nostamaan esille myös eri toimijoiden roolit ja vastuut kollegiaalisen tuen tarpeeseen vastataan mm. yhteisten pedagogisten iltapäivien ja muun seutukunnallisen yhteistyön avulla Uudessakaupungissa on käynnistynyt esimieskoulutus ja Laitilassa on käynnistymässä henkilöstön työhyvinvointihanke jet-koulutuksia on seutukunnassa järjestetty säännöllisesti ohjausryhmän jäsenet painottavat ja pitävät yllä yhteisten pelisääntöjen merkitystä työyhteisöissä todettiin, että työhyvinvoinnin kehittäminen on jatkuva prosessi on käynnistetty keskustelu siitä, voisiko työhyvinvointiin liittyviä koulutuksia suunnata erityisesti koulupuolelle seutukunnallisena yhteistyönä Lisäksi syksyn 2008 aikana on rakennettu seutukunnan opetushenkilöstölle intranet, josta löytyvät yhteiset materiaalit (mm. sähköiset lomakkeet), keskustelupalstat ja linkkivinkit. Intranet löytyy osoitteesta Tykes-hankkeessa työstetty opiskeluhuollon työssäjaksamista edistävä toimenpideohjelma viedään kevään 2009 aikana hyväksyttäväksi kaikkien kuntien päätöksentekoelimiin. Tavoitteena on myös, että jotkut ohjelman osat on hyväksytty osaksi kuntien opetussuunnitelmia syksyyn 2009 mennessä.

10 TIIVISTELMÄ / VAKKA-SUOMEN OPISKELUHUOLTOHENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / PROJEKTINUMERO T70079 Kehittämishankkeen lähtötilanne Vakka-Suomen hyvinvointipoliittiseen ohjelmaan vuosille on kirjattu tavoitteeksi opiskeluhuollon ja erityisopetuksen seudullinen kehittäminen. Ongelmaksi oli koettu mm. se, että lähikunnissa oli hyvin vaihtelevat opiskeluhuollon käytännöt. Opiskeluhuoltotyölle ei myöskään oltu laadittu selkeitä ohjeita ja työkaluja, vaikka opiskeluhuoltotyö on hyvin haastavaa ja usealla eri lainsäädännöllä säänneltyä. Vakka-Suomen koulutusjaosto päätti käynnistää seudullisen opiskeluhuollon kehittämishankkeen keväällä 2007 Tykesin rahoituksen turvin. Kehittämishankkeen päätavoitteet Opiskeluhuollon yhteistyökäytäntöjen ja yhteisten toimintatapojen luominen seutukuntaan Työyhteisöjen verkottuminen ja tiimityön kehittäminen Työssäjaksaminen ja oman työn kehittäminen Opiskeluhuollollisen asiantuntijuuden vahvistaminen Kehittämishankkeen toteutus Hankkeen aluksi toteutettiin kenttäkierros, jolla paitsi informoitiin hankkeesta, myös kuultiin opiskeluhuoltotyötä tekevän henkilöstön mielipiteitä ja kohdennettin tavoitteita arjen haasteita vastaaviksi. Sekä koulu- että ammattiryhmäkohtaisia informaatiotilaisuuksia pidettiin yhteensä 19 ja tilaisuuksiin osallistui yli 300 henkilöä. Kenttäkierroksella kukin ammattiryhmä/koulu kuvasi tämänhetkiset käytännöt ja tavoitellut kehittämistarpeet. Kenttäkierroksen jälkeen työstettiin hankkeen riskianalyysi. Kehittämishankkeen koordinointi hankittiin ostopalveluna. Koordinaattorin vastuulla oli suunnitella ja toteuttaa hankkeen eteminen niin, että kentällä syntyisi mahdollisimman suuri sitoutuminen asiaan ja hankkeessa hankittu osaaminen jäisi työyhteisöjen uudeksi osaamispääomaksi ja voimavaraksi. Tämän tavoitteen kautta päädyttiin työryhmätyöskentelyyn. Sovittuihin aiheisiin valittiin työryhmät ja työryhmille sovittiin heti lukukauden alussa koko lukuvuotta koskeva työskentelyaikataulu. Työryhmien toiminnassa pidettiin tärkeänä, että ryhmät ovat moniammatillisia, koulu- ja kuntarajat ylittäviä ryhmiä. Koordinaattorin tehtävänä oli valmistella työryhmien tapaamiset (mm. aihetta koskevan materiaalin koonti ja pohjaesitykset) ja koota yhteen työryhmissä aikaansaadut ajatukset ja materiaalit. Työryhmien jäseniä tarvittiin ennen kaikkea asiantuntija- ja ideariihiksi sekä vahvistamaan sitoutumista ja työyhteisöjen oman osaamispääoman kartuttamista. Työryhmien työskentelyyn osallistui aktiivisesti noin 60 opiskeluhuoltotyötä tekevää henkilöä seutukunnan eri kunnista ja henkilötyötunteja kertyi yhteensä noin Koordinaattorin lisäksi käytettiin useita muita asiantuntijoita sekä prosessiasiantuntijoina että vierailevina luennoitsijoina. Hankkeen tulokset, opit ja kokemukset Hankkeen aikana syntyivät syntyivät seuraavat opiskeluhuoltotyön konkreettiset ohjeistukset ja toimenpide-ehdotukset: Opiskeluhuoltoryhmien toiminnan ohjeistus Koulunkäyntiavustuksen kriteerit ja avustajan toimenkuva Nivelvaihesuunnitelma

11 Opiskeluhuollon lomakkeisto Erityisopetukseen siirtäminen Työssäjaksamisen toimenpideohjelman otsikot Koulunkäyntiavustajien työn kehittämisen keskeiset tavoitteet Ohjeistusten lisäksi opiskeluhuoltotyötä tekevälle henkilöstölle tehtiin myös oman työn osaamis- ja osaamistarvekartoitukset. Osaamiskartoitus teki näkyväksi sen, millaisia eri osaamisalueita ja konkreettisia työtehtäviä oma työ vaatii. Se kertoi myös millä tasolla vastaaja koki oman osaamisensa olevan ja millaista osaamistasoa hän tavoittelee. Osaamiskartoitusprosessi käynnistettiin jokaisen ammattiryhmän kanssa yhteisellä prosessipäivällä, jonka aikana työstettiin oman työn tämän hetken osaamisalueet ja vaatimukset. Kartoitus toteutettiin itsearviointina webropol-työkalun avulla. Analyysista saatiin mm. seuraavia tietoja: koetun osaamisen ja tavoiteosaamisen vertailu vastaajan parhaimpina pitämät osaamisalueet vastaajan heikoimpina pitämät osaamisalueet kohdat, joissa erotus on suurin koetun osaamisen ja tavoiteosaamisen välillä sellainen osaaminen, jota vastaaja ei voi mielestään hyödyntää työssään nykyisellään riittävästi henkilökohtaiset arviot verrattuna seutukunnan keskiarvoon. Osaamiskartoituksen analyysin tuloksia käytetään henkilöstön osaamisen ja jaksamisen sekä osaamisen johtamisen kehittämiseen. Henkilökohtaista analyysiä voi jatkossa hyödyntää asianomaisen luvalla myös kehityskeskustelun tukena. Seutukunnallisista ammattiryhmittäisistä keskiarvoista voidaan johtaa täydennyskoulutussuunnitelma. Ohjausryhmä käsitteli hankkeen tuloksia pitämässään kokouksessa. Ohjausryhmä totesi, että hanke oli hyvin onnistunut, eteni tavoitteiden suuntaisesti ja sen aikana tuotettiin seutukunnalle merkittäviä tuloksia. Hankkeen tavoitteilla ja sisällöillä oli kentällä selvä tilaus, mitä osoitti mm. konkreettiseen kehittämistoimintaan osallistuneiden henkilöiden suuri määrä. Ohjausryhmä piti merkittävänä sitä, että hankkeen aikana seutukunnan opetustoimen toimijat ovat aidosti verkostoituneet yli kunta-, kouluaste- ja ammattiryhmärajojen ja tämä verkostoituminen on jatkunut myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen aikana on tehty yhteistyötä luottamuksellisessa hengessä, mikä on luonut hyvän pohjan sille, että seutukunnan opetustoimi voi jatkossakin toteuttaa ja suunnitella yhteisiä toimintoja ja kehittämishankkeita. Hanke loi myös uskoa siihen, että yhtenä tulevaisuuden visiona voidaan pitää jopa yhteistä opetustoimen seutukunnallista psykososiaalista resurssikeskusta. Hankkeen aikana on luotu arvokkaita moniammatillisia verkostoja. Jatkotavoitteena onkin edelleen kehittää opetus- ja sosiaalitoimen yhteistyötä opiskeluhuollon saralla. Tämän tavoitteen toteutuminen jäi hankkeessa tavoiteltua pienemmäksi. Ohjausryhmä piti arvokkaana myös sitä, että yhteisten toimintaohjeiden ja työkalujen avulla opiskeluhuollollinen toiminta hankalissa asioissa on jämäköitynyt. Ohjausryhmä totesi, että hankkeen myötä seutukunnan opetuspalvelut ovat lähentyneet toisiaan. Verkostomaisen tiimityön sekä yhteisten ohjeistusten ja toimintamallien avulla jatkossakin vahvistetaan henkilökunnan jaksamista sekä tarjotaan seudullisesti tasaarvoisia opiskeluhuollon palveluita.

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON OSA-ALUEET YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO yhteisöllistä, ensisijaisesti ehkäisevää työtä YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO yksilöllistä tukea monialaista

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palveluranteen kehittäminen Ylä-Savon seudulla Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven, Vieremänja Varpaisjärven kunnissa 1. Kohti oppilashuollon

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki 16.9.2014 Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Uteliaisuus heräsi Ohjausryhmätyöskentely Oltiinko Tampereella kehittämässä jotain sellaista osaamisen

Lisätiedot

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Päivi Laukkanen Aluejohtaja Työaikakokeilu lukuvuonna 2013 2014 Mukana perusopetuksen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

eväitä kirjaston kehittämiseen AMK-kirjastopäivät 9.-10.6.2010 Iiris Kuusinen, Ulla Ohvo ja Marja-Leena Saarinen

eväitä kirjaston kehittämiseen AMK-kirjastopäivät 9.-10.6.2010 Iiris Kuusinen, Ulla Ohvo ja Marja-Leena Saarinen OSAAMISKARTOITUS eväitä kirjaston kehittämiseen AMK-kirjastopäivät 9.-10.6.2010 Iiris Kuusinen, Ulla Ohvo ja Marja-Leena Saarinen Miksi osaamiskartoitus? Organisaation osaaminen on elinehto ja kilpailuvaltti.

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus KUTSU PU 1802B 11.9.2013 OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus Arvoisa vastaanottaja Opetussuunnitelmatyö lähestyy! Tule keskustelemaan, hakemaan uutta tietoa ja hyviä

Lisätiedot

Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden

Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden näkymät Valtakunnalliset sairaalaopetuksen päivät Pirjo Koivula Opetusneuvos Helsinki, 16.11.2007 11 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008 2004 ja 2008 Toplake mikko.siippainen@koulut.tampere.fi Tampereen kaupunki 2004 ja 2008 2004 Opetushallituksen arviointipohja 9. luokkalaiset Opot Rehtorit 2008 muokattu Opetushallituksen pohjalta 9-luokkalaiset

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä koulurauhapaketin toimeenpanoon liittyvä seminaari 5.3.2014 Seinäjoki Opetuspäällikkö Merja Koivisto, Lapua

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä koulurauhapaketin toimeenpanoon liittyvä seminaari 5.3.2014 Seinäjoki Opetuspäällikkö Merja Koivisto, Lapua Tulevaisuuden koulu Kun unelmat on kohdallaan, voi jatkaa omia touhujaan. Vilma 3. lk Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä koulurauhapaketin toimeenpanoon liittyvä seminaari 5.3.2014 Seinäjoki Opetuspäällikkö

Lisätiedot

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatuprosessin eteneminen Tampereella Perusopetuksen arviointisuunnitelma (2009) Teemat: Oppilaiden turvallisuus ja hyvinvointi 2009-2010 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014 Uudistunut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) sekä Opetushallituksen antamien esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos (4/011/2014 ja 5/011/2014)

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,

Lisätiedot

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI 7.4.2014 JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI PVM LOPULLINEN MÄÄRÄAIKA PÄÄMÄÄRÄ SAAVUTETTU Joroisten sivistystoimi/ Perusopetus Joroisten perusopetus kokonaan yhtenäiskoulussa lukuvuoden 2015-2016 alussa

Lisätiedot

Kouluunkin voi eksyä - vai voiko..?

Kouluunkin voi eksyä - vai voiko..? Kouluunkin voi eksyä - vai voiko..? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Turussa 13.10.2010 Päivi Häkkinen Hyvä koulunkäynti tarjolla aikaa ja aikuisuutta Yhteisöön kuuluminen Toisten ihmisten kunnioittaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa

Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa Vesa Saaristo, asiantuntija Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV, Messukeskus,

Lisätiedot

Esityksen lähtökohta ja tavoitteet

Esityksen lähtökohta ja tavoitteet LAUSUNTO 1 (8) 21.1.2013 Dnro 18/000/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 30.11.2012 Dnro 39/010/2012 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI

Lisätiedot

Jokivarren koulu. Orimattila. Antti Ketonen, perusopetuksen rehtori

Jokivarren koulu. Orimattila. Antti Ketonen, perusopetuksen rehtori Jokivarren koulu Orimattila Antti Ketonen, perusopetuksen rehtori Yhtenäinen peruskoulu Vuosiluokat 1 9 (esiopetusta koulun yhteydessä) Perusopetuksessa oppilaita noin 600 joista erityisluokilla noin 80

Lisätiedot

Kv-strategiasta käytäntöön: Verkostot koulun johdon ja koulutoimen näkökulmasta Case Joensuu Esa Räty, lukion rehtori, kv-koordinaattori, Joensuun

Kv-strategiasta käytäntöön: Verkostot koulun johdon ja koulutoimen näkökulmasta Case Joensuu Esa Räty, lukion rehtori, kv-koordinaattori, Joensuun Kv-strategiasta käytäntöön: Verkostot koulun johdon ja koulutoimen näkökulmasta Case Joensuu Esa Räty, lukion rehtori, kv-koordinaattori, Joensuun kaupunki Joensuu, asukkaita noin 73 000, ydinkaupunki

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Väliraportointi tammikuun lopussa 2008 - kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Valtakunnalliset neuvolapäivät 21. - 22.10.2014 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opetussuunnitelmien perusteet Oppilas-

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014

VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014 VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014 Tämä opetussuunnitelman päivitys sisältää Opetushallituksen tekemän perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksen

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ Malli pohjautuu Kvalifikaatioihin, niiden kriteerien määrittämiseen, joista osaamisvaade syntyy Osaamisen tunnistamiseen ja mallintamiseen

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerityö maakunnallisena yhteistyönä. Helsinki 8.2.2011 Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja

Perusopetuksen laatukriteerityö maakunnallisena yhteistyönä. Helsinki 8.2.2011 Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja Helsinki 8.2.2011 Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja Mistä kaikki alkoi? Yhteistyöhön ja luottamukseen pienin askelein, suunnittelua, työnjakoa ja vertaistukea Konkreettisia asioita konkreettisiin tarpeisiin

Lisätiedot

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Suunnistuksen perusviisaudet Jollei tiedä, missä on, on aivan sama minne menee Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Alueellisen yhteistyön malli

Alueellisen yhteistyön malli Alueellisen yhteistyön malli Savonlinnan seutu OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI (Kelpo + oppilaanohjaus + oppilashuolto) KORJAAVASTA KOHTI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Savonlinnan seudun hankkeet (lisäksi

Lisätiedot

Seudulliset laadun kulmakivet saaristosta kasvukeskuksiin. Riikka Kuusisto Projektipäällikkö Seudullinen perusopetuksen laatuhanke

Seudulliset laadun kulmakivet saaristosta kasvukeskuksiin. Riikka Kuusisto Projektipäällikkö Seudullinen perusopetuksen laatuhanke Seudulliset laadun kulmakivet saaristosta kasvukeskuksiin Riikka Kuusisto Projektipäällikkö Seudullinen perusopetuksen laatuhanke SEUDULLINEN PERUSOPETUKSEN LAATU -HANKE 12 kuntaa 2 120 opettajaa (9.9.2010)

Lisätiedot

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Koulu Kuulammen koulu Lukuvuosi 2014-2015 Oppilashuollon palvelujen järjestäminen ja oppilashuollon toimintatavat Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän Kokoonpano

Lisätiedot

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

Työkykypassin käyttöönotto Savon ammatti- ja aikuisopistossa

Työkykypassin käyttöönotto Savon ammatti- ja aikuisopistossa Työkykypassin käyttöönotto Savon ammatti- ja aikuisopistossa Kuvaus prosessista Päivi Virtaharju Ritva Ylitervo Tiedottaminen työkykypassista henkilöstölle: läsnä 20 hlöä eri aloilta Tutustumiskokous työryhmään

Lisätiedot

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien

Lisätiedot

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Eeva Hujala, Veijo Nivala ja Janniina Elo Professori Eeva Hujala,

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus ja muistion tarkastajan valinta Muistion toiseksi tarkastajaksi puheenjohtajan lisäksi valittiin Martti Kaisto.

1. Kokouksen avaus ja muistion tarkastajan valinta Muistion toiseksi tarkastajaksi puheenjohtajan lisäksi valittiin Martti Kaisto. KEMPELEEN KUNTA MUISTIO 9/2014 PALVELUVALIOKUNTA Aika ti 27.5.2014 klo 16:00 19:50 Paikka Asemantie 1, kokoushuone Köykkyri 2 krs. Läsnä Ilpo Hettula, pj Jaana Urpilainen Essi Ervasti Martti Kaisto Marika

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Yhteiset työvälineemme opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi annettiin

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien tehtävänkuvien, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Yhdessä-hankkeen loppuseminaari 7.11.2014 Opinto-ohjaaja

Lisätiedot

PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA

PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA Linjanjohtaja Kansakoulujärjestelmä Ensimmäistä suomenkielistä opetusta annettiin Helsingissä Kasarminkatu 21:n vuoro-opetuskoulussa (1839). Kansakouluasetuksen mukaiset

Lisätiedot