VAKKA-SUOMEN OPISKELUHUOLTOHENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAKKA-SUOMEN OPISKELUHUOLTOHENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 VAKKA-SUOMEN OPISKELUHUOLTOHENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN TYKES-HANKKEEN ( ) LOPPURAPORTTI / PROJEKTINUMERO T70079

2 1. Johdanto Vakka-Suomen hyvinvointipoliittiseen ohjelmaan vuosille on kirjattu tavoitteeksi opiskeluhuollon ja erityisopetuksen seudullinen kehittäminen. Ongelmaksi oli koettu mm. se, että lähikunnissa oli hyvin vaihtelevat opiskeluhuollon käytännöt. Opiskeluhuoltotyölle ei myöskään oltu laadittu selkeitä ohjeita ja työkaluja, vaikka opiskeluhuoltotyö on hyvin haastavaa ja usealla eri lainsäädännöllä säänneltyä. Vakka-Suomen koulutusjaosto päätti käynnistää seudullisen opiskeluhuollon kehittämishankkeen keväällä 2007 Tykesin rahoituksen turvin. Kehittämistyön päätavoitteet oli hankesuunnitelmassa määritetty seuraavasti: 1. Opiskeluhuollon yhteistyökäytäntöjen ja yhteisten toimintatapojen luominen seutukuntaan 2. Työyhteisöjen verkottuminen ja tiimityön kehittäminen 3. Työssäjaksaminen ja oman työn kehittäminen 4. Opiskeluhuollollisen asiantuntijuuden vahvistaminen Koulutusjaosto linjasi professori Rimpelän suositusten mukaisesti, että hankkeessa käytetään oppilas- ja opiskelijahuolto -termin sijasta kaikille yhteistä termiä opiskeluhuolto. Opiskeluhuolto kokoaa yhteisen käsitteen alle sekä esi- ja perusopetuksen oppilashuollon että toisen asteen opiskelijahuollon. Lisäksi käsite pitää sisällään myös henkilökunnan ja työyhteisön näkökulman. Opiskeluhuolto on nykypäivänä voimakkaasti kasvava haaste, joka ei aikaisemmin ole kovin suuressa määrin kuulunut opettajan toimenkuvaan. Ilmiö tuo mukanaan uusia tehtäviä toimenkuviin sekä uudenlaisia jaksamishaasteita. Kehittämistyössä nousikin vahvasti esille henkilökunnan jaksamisen näkökulma. Yksi keskeisimmistä jaksamista haastavista asioista on ollut yhteisten toimintatapojen ja selkeiden toimintamallien puuttuminen opiskeluhuollosta. Niinpä hankkeessa panostettiinkin erityisen paljon yhteisten mallien, tapojen ja työkalujen rakentamiseen. Kehittämistyö käynnistettiin elokuussa 2007 kenttäkierroksella, jolla kuultiin opiskeluhuoltotyötä tekeviä ammattiryhmiä (mm. koulukuraattorit, -psykologit, -terveydenhoitajat, koulunkäyntiavustajat, opettajat, rehtorit, hallintohenkilökunta). Osa kuulemisista tehtiin ammattiryhmittäin, osa koulukohtaisesti. Kenttäkierroksen tavoitteena oli paitsi informoida kehittämistyöstä myös kartoittaa kentän kuulumiset ja kehittämistarpeet opiskeluhuollon osalta sekä täsmentää yleistavoitteet konkreettisemmiksi osatavoitteiksi. Informaatiotilaisuuksia pidettiin yhteensä 19 ja tilaisuuksiin osallistui yli 300 henkilöä. Kenttäkierroksella kehittämistavoitteita täsmennettiin seuraavasti: seutukunnalle laaditaan yhteinen opiskeluhuoltosuunnitelma, josta tulee osa kuntien opetussuunnitelmia opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisällytetään opiskeluhuollon lomakkeisto helpottamaan päivittäistä opiskeluhuoltotyötä laaditaan yhteiset toimintamallit erityisopetukseen siirron kriteereiksi ja integraatiokäytännöiksi laaditaan kotiopetukseen siirron kriteerit laaditaan yhteiset avustajakriteerit ja avustajan toimenkuva laaditaan siirtymävaiheiden suunnitelma laaditaan yhteinen ohjeistus opiskeluhuoltotyöryhmiä varten rakennetaan resurssikeskuskoulun toimintamalli vahvistetaan kouluyhteisön turvallisuutta oppimis- ja työskentely-ympäristönä

3 vahvistetaan opiskeluhuollollista osaamista erityisesti lainsäädäntöön ja salassapitoon liittyvien kysymysten osalta vahvistetaan työssäjaksamista erityisen työssäjaksamisen teeman kautta. Hankkeelle nimetty ohjausryhmä alkoi toimia heti hankkeen käynnistyttyä. Ohjausryhmän lisäksi päätettiin perustaa joukko työryhmiä, jotka ryhtyivät työstämään täsmennettyjä tavoitteita. Työryhmien toiminnassa pidettiin tärkeänä, että ryhmät ovat moniammatillisia, koulu- ja kuntarajat ylittäviä ryhmiä. Ennen työryhmien työskentelyn aloitusta ryhmät pitivät yhteisen seminaaripäivän, jossa vielä täsmennettiin tavoitteita, työskentelytapoja ja aikatauluja. Opiskeluhuollollista asiantuntijuutta vahvistettiin paitsi moniammatillisella, kunta- ja koulurajat ylittävällä työryhmätyöskentelyllä myös siten, että jokaista täsmennettyä tavoitetta varten pyydettiin asiantuntija, joka avasi aihetta ja antoi uusia ajatuksia ennen työryhmien työskentelyä. Kehittämisprosessin aikana on myös kartoitettu Vakka-Suomen opiskeluhuollon nykytilaa sekä tunnistettu tulevia muutostekijöitä ja haasteita. Tavoitteeksi otettiin konkreettisen toimintaohjelman rakentaminen, joka hyväksytetään kaikkien kuntien päätöksentekoelimissä. Ohjeistuksen lähtökohdaksi otettiin yhteinen minimiohjeistustaso niin, että jokainen kunta ja yksikkö sitoutuu yhdessä sovittuihin ohjeisiin, minkä lisäksi voidaan tehdä kunta- ja yksikkökohtaisia lisäyksiä. Yhteisen ohjeistuksen tavoitteena on varmistaa seutukunnallisesti tasa-arvoisten opiskeluhuoltopalveluiden tarjoaminen. 2. Opiskeluhuollon lähtötilanne seutukunnan kunnissa Vakka-Suomen seutukuntaan kuuluu kaksi suurempaa kuntaa (Uusikaupunki ja Laitila) sekä neljä pienempää kuntaa (Kustavi, Taivassalo, Vehmaa ja Pyhäranta). Kuntien resurssit ja toimintakulttuurit ovat melko erilaiset. Pienissä kunnissa opiskeluhuollon palvelut ovat rajallisemmat mm. koulukuraattori- ja psykologipalveluiden sekä erityisopettajien osalta. Pienemmissä kunnissa oppilasryhmät ovat melko pieniä. Suuremmissa kunnissa on perustettu useita erikoistuneita erityisryhmiä. Pienemmissä kunnissa opetusta toteutetaan ensisijassa lähikouluperiaatteella niin, että erilaiset oppilaat opiskelevat kaikki samassa lähikoulussa ja ns. erityisopetussiirtoja muihin kouluihin ja kuntiin on hyvin vähän. Liitteessä 1 on kuvaus kuntien opiskeluhuollon tilanteesta hankkeen käynnistyessä syksyllä Riskianalyysi Heti hankkeen alussa sekä suunnitteluryhmä että ohjausryhmä pohtivat hankkeen tavoitteiden toteutumisen suurimpia riskejä sekä sitä, miten riskit voitaisiin mahdollisimman hyvin ottaa huomioon ja minimoida. Suurimmiksi riskeiksi kirjattiin seuraavat asiat: projektiin osallistuvien organisaatioiden toimintakulttuurien erilaisuus esimiestason sitoutuminen tai sitoutumattomuus ylimitoitetut tavoitteet ja odotukset; priorisointi riittämätön tiedottaminen runsas osanottohalukkuus työryhmiin aihe on liian laaja, materiaalia on liikaa, suunnitelman hallitsemattomuus.

4 Riskejä pidettiin koko prosessin ajan esillä ja mm. kuntien toimintakulttuurien erilaisuudelle annettiin tilaa. Myös kenttäkierroksella koottuja aihealueita rajattiin ja työryhmille järjestettiin mahdollisuus kokoontua koulupäivän aikana. 4. Hankkeen aikataulu Hankkeen aikataulu muokattiin mahdollisimman tarkaksi jo heti hankkeen alkuvaiheessa, jotta jokainen pystyi osallistumaan yhteisiin tapaamisiin. Hankkeen aikataulu on liitteenä Tiedottaminen Hankkeen sisäinen tiedottaminen hoidettiin kenttäkierroksen, koulutoimenjohtajarehtorikokousten, työryhmien kokousten sekä sähköpostilistojen avulla. Hankkeen alussa informaatiotilaisuuksia pidettiin yhteensä 19 ja tilaisuuksiin osallistui yli 300 henkilöä. Hankkeen käynnistyttyä hankkeesta informoitiin Uudenkaupungin Sanomissa, Laitilan Sanomissa, Vakka-Suomen Sanomissa ja Uudenkaupungin henkilöstölehdessä. 6. Hankkeen toimintamallit ja menettelytavat Hankkeen työskentelytapa rakennettiin seuraavien toimintamallien ja menetelmien varaan: koordinaattori operatiivisena toimijana asiantuntija suunnitteluryhmä ohjausryhmä työryhmät asiantuntijatapaamiset tutustumiskäynnit prosessikoulutus henkilökuntatapaamiset lausuntojen pyytäminen Hankkeelle palkattiin koordinaattoriksi KM Arja Kitola, joka otti vastuun hankkeen toteuttamisesta hankesuunnitelman mukaisesti. Koordinaattorin vastuulla oli myös suunnitella ja toteuttaa hankkeen eteminen niin, että kentällä syntyisi mahdollisimman suuri sitoutuminen asiaan ja hankkeessa hankittu osaaminen jäisi työyhteisöjen uudeksi osaamispääomaksi ja voimavaraksi. Tämän tavoitteen kautta päädyttiin työryhmätyöskentelyyn. Sovittuihin aiheisiin valittiin työryhmät ja työryhmille sovittiin heti lukukauden alussa koko lukuvuotta koskeva työskentelyaikataulu. Työryhmien toiminnassa pidettiin tärkeänä, että ryhmät ovat moniammatillisia, koulu- ja kuntarajat ylittäviä ryhmiä. Koordinaattorin tehtävänä oli valmistella työryhmien tapaamiset (mm. aihetta koskevan materiaalin koonti ja pohjaesitykset) ja koota yhteen työryhmissä aikaansaadut ajatukset ja materiaalit. Jo heti alussa kerrottiin, että kenellekään työryhmän jäsenelle ei tule kirjoitusvelvollisuutta, vaan koordinaattori hoitaa operatiivisen työn. Työryhmän jäseniä tarvittiin ennen kaikkea asiantuntija- ja ideariihiksi sekä vahvistamaan sitoutumista ja työyhteisöjen oman osaamispääoman kartuttamista. Työryhmien työskentelyyn osallistui aktiivisesti noin 60 opiskeluhuoltotyötä tekevää henkilöä seutukunnan eri kunnista.

5 Hankkeen prosessiasiantuntijaksi palkattiin Riikka Maijala, joka otti vastuun hankkeen riskianalyysistä ja opiskeluhuollon prosessikaavioista. Riikka Maijala toimi myös ohjausryhmän jäsenenä. Seutukunnan koulutoimenjohtajat toimivat suunnitteluryhmänä, joka toimi koordinaattorin tukena ja tarvittaessa valmisteli asioita ohjausryhmälle. Suunnitteluryhmään kuuluivat opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen Uudestakaupungista, sivistysjohtaja Matti Nurminen Laitilasta, rehtori-koulutoimenjohtaja Esa Pirkola Taivasalo-Kustavista sekä rehtori-koulutoimenjohtaja Hannele Lehtimäki Vehmaalta sekä koordinaattori Arja Kitola, joka edusti samalla myös Pyhärannan kunnan koulutointa. Myös asiantuntija Riikka Maijala osallistui useasti suunnitteluryhmän kokouksiin. Ohjausryhmä aloitti toimintansa heti hankkeen käynnistyttyä. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: puheenjohtajana Kustavin kunnan kunnanjohtaja, Vakka-Suomen koulutusjaoston puheenjohtaja Veijo Katara, varapuheenjohtajana Laitilan sivistystoimenjohtaja Matti Nurminen, jäseninä Uudenkaupungin opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen, Taivassalon-Kustavin koulutoimenjohtaja-rehtori Esa Pirkola, Vehmaan koulutoimenjohtaja-rehtori Hannele Lehtimäki, Laitilan Kappelimäen koulun rehtori Heli Kiertokari-Laitinen, Novidan apulaisrehtori Heikki Vainio, Laitilan koulukuraattori Tiina Ojansuu, Uudenkaupungin koulupsykologi Marjo Honkala, Laitilan kouluterveydenhoitaja Sari Hyytiä, Vehmassalon kuntayhtymän työterveyshoitaja Katriina Jalonen, Pyhärannan laaja-alainen erityisopettaja Katri Kajantola sekä JUKOn pääluottamusmies Tarja Sulo. Ohjausryhmä käsitteli kokouksissaan hankkeen etenemistä tavoitteiden suuntaisesti, seurasi hankkeen taloutta, hyväksyi materiaaleja ja raportteja sekä antoi omia ideoitaan hankkeen toteuttamiseen. Kenttäkierroksella kuultiin opiskeluhuoltotyötä tekevän henkilöstön mielipiteitä ja kohdennettin tavoitteita arjen haasteita vastaaviksi. Tilaisuuksia pidettiin sekä koulukohtaisesti että ammattiryhmittäin. Kenttäkierroksella kukin ammattiryhmä/koulu kuvasi tämänhetkiset käytännöt ja tavoitellut kehittämistarpeet. Nyky- ja tavoitetilan koonti on kuvattu liitteessä 3. Kenttäkierroksella myös kutsuttiin henkilöitä työryhmiin. Hankkeeseen muodostettiin moniammatilliset, ammatti- ja kuntarajat ylittävät työryhmät seuraaviin aihealueisiin opiskeluhuoltoryhmien ohjeistus avustajakriteerit ja avustajan toimenkuva työssäjaksaminen erityisopetukseen siirtäminen ja integraatiokäytännöt lomakkeiston laatiminen siirtymävaiheen (nivelvaiheyhteistyön) suunnitelma. Työryhmissä työskenteli aktiivisesti yli 60 henkilöä ja henkilötyötunteja kertyi yhteensä noin Työryhmien työaikaseuranta on liitteenä 4. Työryhmille sovittiin työskentelyaikataulu ja muodostettiin sähköpostilistat, joiden avulla oltiin keskusteluyhteydessä ja jaettiin materiaaleja. Työryhmät työstivät omista aihepiireistään ohjeistuksen, joka viedään kaikkien kuntien päätöksentekoelimiin. Opiskeluhuoltostrategiaryhmän tehtävänä oli koota kertynyt materiaali ja katsoa, että se muodostaa mahdollisimman tiiviin, yhtenäisen kokonaisuuden. Strategiaryhmän jäsenet olivat mukana myös kaikilla sähköpostilistoilla, jotta he pystyivät reaaliaikaisesti seuraamaan työryhmien työskentelyä. Strategiaryhmän

6 koonnin jälkeen ohjausryhmä käsitteli materiaalin ja lähetti sen lausuntokierrokselle kuntien opiskeluhuoltotyötä tekevälle henkilökunnalle (rehtorit, opettajat, avustajat, kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat), sosiaali- ja terveyslautakunnille sekä terveyskeskuskuntayhtymille. Lausuntoja saatiin yhteensä 22. Yhtä lukuunottamatta kaikki lausunnot olivat kollegiaalisia, työyhteisön tai lautakunnan yhteiseen keskusteluun pohjautuneita näkemyksiä. Lausuntokierroksen jälkeen työryhmät kokoontuivat vielä kerran viimeistelemään ohjeistukset. Työryhmien toimintaa tuettiin asiantuntijatapaamisten ja tutustumiskäyntien avulla. Asiantuntijuutta kasvatettiin seuraavien aiheiden ja asiantuntijoiden avulla: Moniammatillisen yhteistyön lainsäädäntö (lakimies Jarkko Helminen) Opiskeluhuoltoa säätelevä lainsäädäntö (lakimies Esko Lukkarinen) Haastavien perheiden kohtaaminen (Sauli Airikki) Varhainen puuttuminen (KT, tutkija, rehtori Kristiina Huhtanen) Esiopetuksesta perusopetukseen nivelvaiheen käytännöt Turussa (opettaja Tuula Kauppila) Turun ammatti-instituutin oppilashuollon käytännöt (koulukuraattori Maarit Tuusvuori) Valtakunnallisen sairaalakouluhankkeen tuloksia ja sairaalakouluopetuksen kehittämistä (sairaalakoulun rehtori, Sairake-hankkeen johtaja Pirjo Tilus) Erityisopetukseen siirtäminen ja integraatiokäytännöt (tutkija Heli Ketovuori) Kokkolan oppilashuollollinen seutukunnallinen resurssikeskus (koordinaattori Anne Eteläaho) Kielelliset oppimisvaikaudet (Päivi Puura) Tutustumiskäynneillä tutustuttiin mm. jaetun opettajuuden toimintamalleihin (Raision Friisilän koulu), Eha-opetukseen ja integraatiokäytäntöihin yhtenäiskoulussa (Mynämäen Tarvaisten ja Laurin koulut), resurssikeskuskoulumalliin (Ojoisten koulu Hämeenlinnassa) sekä erityisammattikouluihin Laitilassa ja Turussa. Opiskeluhuollon kehittämistä tuettiin myös osallistumalla Opekon ja OPH:n järjestämiin prosessikoulutuksiin. Näiden koulutusten antia hyödynnettin vahvasti myös Tykesin hankkeessa. 6. Osaamis- ja osaamistarvekartoitukset Osaamiskartoitus tekee näkyväksi sen, millaisia eri osaamisalueita ja konkreettisia työtehtäviä oma työ vaatii. Se kertoo myös millä tasolla vastaaja kokee oman osaamisensa olevan ja millaista osaamistasoa hän tavoittelee. Kartoitusten ensisijaisena tavoitteena oli siis oman työn osaamisalueiden ja vaatimusten kartoittaminen sekä oman tämän hetken osaamisen ja tavoiteosaamisen itsearviointi. Osaamis- ja osaamistarvekartoitukset tehtiin seuraaville henkilöstöryhmille rehtorit luokanopettajat koulutoimenjohtajat aineenopettajat erityisopettajat koulukuraattorit erityisluokanopettajat koulupsykologit. koulunkäyntiavustajat

7 Osaamiskartoitusprosessi käynnistettiin jokaisen ammattiryhmän kanssa yhteisellä prosessipäivällä. Päivän aikana työstettiin oman työn tämän hetken osaamisalueet ja vaatimukset. Osaamisalueiden runkona käytettiin Juhani Räsäsen luomaa ammatillisen osaamisen nelikenttärakennetta. Räsäsen mallin mukaan ammattitaidon laajat osaamisalueet muodostuvat sosiaalisista taidoista, suunnittelun taidoista, arvioinnin taidoista sekä oman ammatin erityisistä substanssitaidoista. Prosessipäivän aikana pääosaamisalueiden alle määriteltiin pääotsikot, joiden alle kuvattiin konkreettista osaamista vaativat työtehtävät (esim. suunnittelutaidot > opetussuunnitelmatyö > tavoitteiden asettaminen). Prosessipäivän jälkeen osaamisalueet työstettin sähköisesti vastattavaksi webropol-kyselyksi. Kysely lähetettiin sähköpostilinkkinä jokaiselle henkilökohtaisesti vastattavaksi. Kyselylomakkeita oli kaksi, joista ensimmäisessä kysyttiin, miten vastaaja kokee osaavansa kysytyt asiat. Toisessa kyselyssä kysyttiin täsmälleen samat kysymykset, mutta siinä kysyttiin, miten vastaajan mielestä kysytyt asiat pitäisi osat. Lisäksi kysyttiin muutamia perustietoja, joiden perusteella vastaajia voitaisiin tarvittaessa jakaa pienemmiksi ryhmiksi esim. iän, sukupuolen, kunnan tai koulutuksen perusteella. Vastausasteikkona käytettiin numeroita 1-5 sekä numeroa 6, mikä tarkoitti, ettei kyseinen kohta koske vastaajaa mitenkään. Osaamisalueita koskevat kysymykset esitettiin siinä muodossa kuin kukin ammattiryhmä työsti ne prosessipäivän aikana. Osaamisalueita kertyi yleensä muutamia satoja. Vastaukset työstettiin sekä henkilökohtaisiksi analyyseiksi että seutukunnallisiksi keskiarvoiksi. Henkilökohtaisia vastauksia ja analyysiä ei nähnyt kukaan muu kuin vastaaja itse. Analyysista vastaaja sai seuraavia tietoja: koetun osaamisen ja tavoiteosaamisen vertailu vastaajan parhaimpina pitämät osaamisalueet vastaajan heikoimpina pitämät osaamisalueet kohdat, joissa erotus on suurin koetun osaamisen ja tavoiteosaamisen välillä sellainen osaaminen, jota vastaaja ei voi mielestään hyödyntää työssään nykyisellään riittävästi henkilökohtaiset arviot verrattuna seutukunnan keskiarvoon Esimiehet saivat yhteenvedon kaikista vastaajaryhmistä. Yhteenvedosta ilmeni mm. koulutustarve, parhaimmat ja heikoimmat osaamisalueet sekä kaikki vastaukset numeerisena kuitenkin niin, että yksittäisen vastaajan tunnistettavuus ei vaarantunut. Osaamiskartoituksen analyysin tuloksia käytetään henkilöstön osaamisen ja jaksamisen sekä osaamisen johtamisen kehittämiseen. Henkilökohtaista analyysiä voi jatkossa hyödyntää asianomaisen luvalla myös kehityskeskustelun tukena. Seutukunnallisista ammattiryhmittäisistä keskiarvoista voidaan johtaa täydennyskoulutussuunnitelma.

8 7. Opiskeluhuollon ohjeistukset Hankkeen aikana syntyivät syntyivät seuraavat opiskeluhuoltotyön konkreettiset ohjeistukset ja toimenpide-ehdotukset: Opiskeluhuoltoryhmien toiminnan ohjeistus (liite 5) Koulunkäyntiavustuksen kriteerit ja avustajan toimenkuva (liite 6) Nivelvaihesuunnitelma (liite 7) Opiskeluhuollon lomakkeisto (luettelo lomakkeista liitteenä 8, sähköiset lomakkeet löytyvät intranet-osoitteesta Erityisopetukseen siirtäminen (liite 9) Työssäjaksamisen toimenpideohjelman otsikot (liite 10) Koulunkäyntiavustajien työn kehittämisen keskeiset tavoiteet (liite 11) 8. Hankkeen tuloksia Opiskeluhuoltohenkilöstön työhyvinvoinnin kehittämistyössä on ollut mukana sekä esi- ja perusopetus että toisen asteen koulutus. Vakka-Suomen kunnat järjestävät opetusta yhteensä 35 koulussa ja ainoastaan muutama oppilaitos ei ole ollut mukana konkreettisessa kehittämistyössä. Kehittämistoiminta on koskettanut yli 4000 oppilasta ja noin 450 henkilökunnan jäsentä. Yhteistyö eri toimijoiden kesken on ollut saumatonta, innostavaa sekä toisia tukevaa ja henkilökunta on aktiivisesti etsinyt uusia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja. Hankkeen aikana saavutettiin kaikki hankkeelle asetetut keskeiset tavoitteet. Seutukunta sai opiskeluhuoltoon liittyvän seutukunnallisen ohjeistuksen. Tämä helpottaa huomattavasti jokapäiväistä työtä kun aina ei tarvitse erikseen ja yksikseen miettiä, miten missäkin tilanteessa tulee toimia. Hankkeen aikana työstettiin myös neljäkymmentä työtä helpottavaa lomaketta. Hankkeen merkittävänä tuloksena on myös ollut opiskeluhuoltotyötä tekevän henkilöstön seutukunnallinen verkostoituminen. Enää työtä ei tarvitse tehdä pienissäkään kunnissa yksin, vaan työn haasteet ja ongelmat voi jakaa toisten kanssa ja miettiä yhdessä sopivia ratkaisu- ja toimintamalleja. Seutukunnallisen yhteistyön tavoitteena on jatkossakin rakentaa moniammatillisia verkostoja ja tiimejä, jotka toimivat myös hankkeiden jälkeen. Opiskeluhuollon kehittämishankkeessa rakentunut toimintamalli on synnyttänyt laaja-alaisia sekä ammattiryhmien sisäisiä että moniammatillisia toimintaverkostoja. Kunnat huolehtivat jatkossakin siitä, että opiskeluhuoltotyötä tehdään verkostomallilla asiantuntijuutta jakaen. Yhtenä konkreettisena jatkotavoitteena on muodostaa seudulle resurssikeskusverkosto niin, että asiantuntijuus laitetaan seutukunnalliseen jakoon. Myös erityisopetukseen siirtämisen prosessien kehittely jatkuu Opetushallituksen rahoittamassa KELPO-hankkeessa, joka ajoittuu vuosille Kelpo-hankkeen tavoitteena on kehittää perusopetuksen laatua kehittämällä erityisesti erityisopetusta sekä varhaista ja tehostettua tukea. Ohjausryhmä listasi pitämässään kokouksessa myös muita hankkeen aikana seutukunnassa käynnistettyjä työssäjaksamista edistäviä toimia seuraavasti: osaamis- ja osaamistarvetarvekartoitukset on tehty opiskeluhuoltotyötä tekevälle henkilöstölle ja kartoituksen tuloksia tullaan jatkossa käyttämään kehityskeskustelujen ja täydennyskoulutussuunnittelun tukena

9 opetus- ja sosiaalitoimen yhteistyönä on kootu seutukunnallinen laaja yhteistyöverkosto, (mm. koulujen henkilökunta, sosiaalitoimi, poliisi, seurakunta, psykiatrian poliklinikka, vanhempainyhdistykset, oppilaskunnat), joka suunnittelee sekä oppilaiden että henkilökunnan kouluhyvinvointia lisääviä toimenpiteitä em. kohtaan liittyen käynnistyy keväällä 2009 sekä ammattihenkilöstölle että huoltajille suunnattu koulutusten sarja, jonka osana tullaan nostamaan esille myös eri toimijoiden roolit ja vastuut kollegiaalisen tuen tarpeeseen vastataan mm. yhteisten pedagogisten iltapäivien ja muun seutukunnallisen yhteistyön avulla Uudessakaupungissa on käynnistynyt esimieskoulutus ja Laitilassa on käynnistymässä henkilöstön työhyvinvointihanke jet-koulutuksia on seutukunnassa järjestetty säännöllisesti ohjausryhmän jäsenet painottavat ja pitävät yllä yhteisten pelisääntöjen merkitystä työyhteisöissä todettiin, että työhyvinvoinnin kehittäminen on jatkuva prosessi on käynnistetty keskustelu siitä, voisiko työhyvinvointiin liittyviä koulutuksia suunnata erityisesti koulupuolelle seutukunnallisena yhteistyönä Lisäksi syksyn 2008 aikana on rakennettu seutukunnan opetushenkilöstölle intranet, josta löytyvät yhteiset materiaalit (mm. sähköiset lomakkeet), keskustelupalstat ja linkkivinkit. Intranet löytyy osoitteesta Tykes-hankkeessa työstetty opiskeluhuollon työssäjaksamista edistävä toimenpideohjelma viedään kevään 2009 aikana hyväksyttäväksi kaikkien kuntien päätöksentekoelimiin. Tavoitteena on myös, että jotkut ohjelman osat on hyväksytty osaksi kuntien opetussuunnitelmia syksyyn 2009 mennessä.

10 TIIVISTELMÄ / VAKKA-SUOMEN OPISKELUHUOLTOHENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / PROJEKTINUMERO T70079 Kehittämishankkeen lähtötilanne Vakka-Suomen hyvinvointipoliittiseen ohjelmaan vuosille on kirjattu tavoitteeksi opiskeluhuollon ja erityisopetuksen seudullinen kehittäminen. Ongelmaksi oli koettu mm. se, että lähikunnissa oli hyvin vaihtelevat opiskeluhuollon käytännöt. Opiskeluhuoltotyölle ei myöskään oltu laadittu selkeitä ohjeita ja työkaluja, vaikka opiskeluhuoltotyö on hyvin haastavaa ja usealla eri lainsäädännöllä säänneltyä. Vakka-Suomen koulutusjaosto päätti käynnistää seudullisen opiskeluhuollon kehittämishankkeen keväällä 2007 Tykesin rahoituksen turvin. Kehittämishankkeen päätavoitteet Opiskeluhuollon yhteistyökäytäntöjen ja yhteisten toimintatapojen luominen seutukuntaan Työyhteisöjen verkottuminen ja tiimityön kehittäminen Työssäjaksaminen ja oman työn kehittäminen Opiskeluhuollollisen asiantuntijuuden vahvistaminen Kehittämishankkeen toteutus Hankkeen aluksi toteutettiin kenttäkierros, jolla paitsi informoitiin hankkeesta, myös kuultiin opiskeluhuoltotyötä tekevän henkilöstön mielipiteitä ja kohdennettin tavoitteita arjen haasteita vastaaviksi. Sekä koulu- että ammattiryhmäkohtaisia informaatiotilaisuuksia pidettiin yhteensä 19 ja tilaisuuksiin osallistui yli 300 henkilöä. Kenttäkierroksella kukin ammattiryhmä/koulu kuvasi tämänhetkiset käytännöt ja tavoitellut kehittämistarpeet. Kenttäkierroksen jälkeen työstettiin hankkeen riskianalyysi. Kehittämishankkeen koordinointi hankittiin ostopalveluna. Koordinaattorin vastuulla oli suunnitella ja toteuttaa hankkeen eteminen niin, että kentällä syntyisi mahdollisimman suuri sitoutuminen asiaan ja hankkeessa hankittu osaaminen jäisi työyhteisöjen uudeksi osaamispääomaksi ja voimavaraksi. Tämän tavoitteen kautta päädyttiin työryhmätyöskentelyyn. Sovittuihin aiheisiin valittiin työryhmät ja työryhmille sovittiin heti lukukauden alussa koko lukuvuotta koskeva työskentelyaikataulu. Työryhmien toiminnassa pidettiin tärkeänä, että ryhmät ovat moniammatillisia, koulu- ja kuntarajat ylittäviä ryhmiä. Koordinaattorin tehtävänä oli valmistella työryhmien tapaamiset (mm. aihetta koskevan materiaalin koonti ja pohjaesitykset) ja koota yhteen työryhmissä aikaansaadut ajatukset ja materiaalit. Työryhmien jäseniä tarvittiin ennen kaikkea asiantuntija- ja ideariihiksi sekä vahvistamaan sitoutumista ja työyhteisöjen oman osaamispääoman kartuttamista. Työryhmien työskentelyyn osallistui aktiivisesti noin 60 opiskeluhuoltotyötä tekevää henkilöä seutukunnan eri kunnista ja henkilötyötunteja kertyi yhteensä noin Koordinaattorin lisäksi käytettiin useita muita asiantuntijoita sekä prosessiasiantuntijoina että vierailevina luennoitsijoina. Hankkeen tulokset, opit ja kokemukset Hankkeen aikana syntyivät syntyivät seuraavat opiskeluhuoltotyön konkreettiset ohjeistukset ja toimenpide-ehdotukset: Opiskeluhuoltoryhmien toiminnan ohjeistus Koulunkäyntiavustuksen kriteerit ja avustajan toimenkuva Nivelvaihesuunnitelma

11 Opiskeluhuollon lomakkeisto Erityisopetukseen siirtäminen Työssäjaksamisen toimenpideohjelman otsikot Koulunkäyntiavustajien työn kehittämisen keskeiset tavoitteet Ohjeistusten lisäksi opiskeluhuoltotyötä tekevälle henkilöstölle tehtiin myös oman työn osaamis- ja osaamistarvekartoitukset. Osaamiskartoitus teki näkyväksi sen, millaisia eri osaamisalueita ja konkreettisia työtehtäviä oma työ vaatii. Se kertoi myös millä tasolla vastaaja koki oman osaamisensa olevan ja millaista osaamistasoa hän tavoittelee. Osaamiskartoitusprosessi käynnistettiin jokaisen ammattiryhmän kanssa yhteisellä prosessipäivällä, jonka aikana työstettiin oman työn tämän hetken osaamisalueet ja vaatimukset. Kartoitus toteutettiin itsearviointina webropol-työkalun avulla. Analyysista saatiin mm. seuraavia tietoja: koetun osaamisen ja tavoiteosaamisen vertailu vastaajan parhaimpina pitämät osaamisalueet vastaajan heikoimpina pitämät osaamisalueet kohdat, joissa erotus on suurin koetun osaamisen ja tavoiteosaamisen välillä sellainen osaaminen, jota vastaaja ei voi mielestään hyödyntää työssään nykyisellään riittävästi henkilökohtaiset arviot verrattuna seutukunnan keskiarvoon. Osaamiskartoituksen analyysin tuloksia käytetään henkilöstön osaamisen ja jaksamisen sekä osaamisen johtamisen kehittämiseen. Henkilökohtaista analyysiä voi jatkossa hyödyntää asianomaisen luvalla myös kehityskeskustelun tukena. Seutukunnallisista ammattiryhmittäisistä keskiarvoista voidaan johtaa täydennyskoulutussuunnitelma. Ohjausryhmä käsitteli hankkeen tuloksia pitämässään kokouksessa. Ohjausryhmä totesi, että hanke oli hyvin onnistunut, eteni tavoitteiden suuntaisesti ja sen aikana tuotettiin seutukunnalle merkittäviä tuloksia. Hankkeen tavoitteilla ja sisällöillä oli kentällä selvä tilaus, mitä osoitti mm. konkreettiseen kehittämistoimintaan osallistuneiden henkilöiden suuri määrä. Ohjausryhmä piti merkittävänä sitä, että hankkeen aikana seutukunnan opetustoimen toimijat ovat aidosti verkostoituneet yli kunta-, kouluaste- ja ammattiryhmärajojen ja tämä verkostoituminen on jatkunut myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen aikana on tehty yhteistyötä luottamuksellisessa hengessä, mikä on luonut hyvän pohjan sille, että seutukunnan opetustoimi voi jatkossakin toteuttaa ja suunnitella yhteisiä toimintoja ja kehittämishankkeita. Hanke loi myös uskoa siihen, että yhtenä tulevaisuuden visiona voidaan pitää jopa yhteistä opetustoimen seutukunnallista psykososiaalista resurssikeskusta. Hankkeen aikana on luotu arvokkaita moniammatillisia verkostoja. Jatkotavoitteena onkin edelleen kehittää opetus- ja sosiaalitoimen yhteistyötä opiskeluhuollon saralla. Tämän tavoitteen toteutuminen jäi hankkeessa tavoiteltua pienemmäksi. Ohjausryhmä piti arvokkaana myös sitä, että yhteisten toimintaohjeiden ja työkalujen avulla opiskeluhuollollinen toiminta hankalissa asioissa on jämäköitynyt. Ohjausryhmä totesi, että hankkeen myötä seutukunnan opetuspalvelut ovat lähentyneet toisiaan. Verkostomaisen tiimityön sekä yhteisten ohjeistusten ja toimintamallien avulla jatkossakin vahvistetaan henkilökunnan jaksamista sekä tarjotaan seudullisesti tasaarvoisia opiskeluhuollon palveluita.

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palveluranteen kehittäminen Ylä-Savon seudulla Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven, Vieremänja Varpaisjärven kunnissa 1. Kohti oppilashuollon

Lisätiedot

OPS -työskentely. Rehtoreiden talvipäivät Lehmonkärki. Rehtoreiden talvipäivät

OPS -työskentely. Rehtoreiden talvipäivät Lehmonkärki. Rehtoreiden talvipäivät OPS -työskentely Lehmonkärki Päivän OPS työskentelyn vaiheet I Vaihe: aamupäivä Ryhmätyöskentely aiheittain OPS työryhmän jäsen ohjaajana II Vaihe: iltapäivä lounaan jälkeen Learning cafe OPS työryhmän

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki 16.9.2014 Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Helsinki 12.5.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP-ohjelma hallitusohjelmaan sisältyvät perusopetuksen laadun kehittämisohjelman

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA 7.2.2017 VASU-PROSESSI Perusteluonnoksen kommentointi keväällä-16 Vasu-luonnostekstin käsittely yksiköissä Paikallisen vasun työstäminen, ryhmien muodostus (työryhmät, ydinryhmä)

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

MERENOJAN YHTENÄISKOULUN SUUNNITTELURYHMÄT

MERENOJAN YHTENÄISKOULUN SUUNNITTELURYHMÄT 1 MERENOJAN YHTENÄISKOULUN SUUNNITTELURYHMÄT LUOTTAMUSHENKILÖISTÄ KOOSTUVA OHJAUSRYHMÄ Valtuuston puheenjohtaja Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät Helsingin Messukeskus

Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät Helsingin Messukeskus Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät 27.- 28.11.2014 Helsingin Messukeskus 28.11.2014 Päivän teema: Opiskeluhuollon monialainen yhteistyö ja yksilökohtaisen

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,

Lisätiedot

Uudenkaupungin yhtenäiskoulun perustamisen selvitys keväällä 2011

Uudenkaupungin yhtenäiskoulun perustamisen selvitys keväällä 2011 Uudenkaupungin yhtenäiskoulun perustamisen selvitys keväällä 2011 Selvityksen laatijana viranhaltijapäätöksen mukaisesti perustettu työryhmä. Työryhmän jäsenet: Jukka Silvola, rehtori, työryhmän puheenjohtaja

Lisätiedot

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat)

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) Opetushallitus 2009 Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ajankohtaista perusopetuksessa

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 6/ Uudenkaupungin Golfklubi, Välskärintie 2 H, Uusikaupunki

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 6/ Uudenkaupungin Golfklubi, Välskärintie 2 H, Uusikaupunki UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 6/2015 1 Vakka-Suomen sosiaalijohto 21.08.2015 Aika 21.08.2015 klo 09:00-13:00 Paikka Uudenkaupungin Golfklubi, Välskärintie 2 H, Uusikaupunki Luettelo käsitellyistä

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa

Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa Vesa Saaristo, asiantuntija Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV, Messukeskus,

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan

Lisätiedot

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Eeva Hujala, Veijo Nivala ja Janniina Elo Professori Eeva Hujala,

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa. Tiina Sarisalmi Opetushallitus

Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa. Tiina Sarisalmi Opetushallitus Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa Tiina Sarisalmi 29.1.2013 Opetushallitus Oppivat verkostot asiantuntijayhteisöissä Riippumattomuus ajasta ja paikasta Yhteisöllisyys kuuluminen

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Joensuun seudun perusasteen OPS2016, suunnitelma. Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi

Joensuun seudun perusasteen OPS2016, suunnitelma. Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi Joensuun seudun perusasteen OPS2016, suunnitelma Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi www.oph.fi/ops2016 Olli Kauppinen 2 Suunnitteluprosessi Seudun sivistysjohtajat perustivat

Lisätiedot

Esityksen lähtökohta ja tavoitteet

Esityksen lähtökohta ja tavoitteet LAUSUNTO 1 (8) 21.1.2013 Dnro 18/000/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 30.11.2012 Dnro 39/010/2012 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä koulurauhapaketin toimeenpanoon liittyvä seminaari 5.3.2014 Seinäjoki Opetuspäällikkö Merja Koivisto, Lapua

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä koulurauhapaketin toimeenpanoon liittyvä seminaari 5.3.2014 Seinäjoki Opetuspäällikkö Merja Koivisto, Lapua Tulevaisuuden koulu Kun unelmat on kohdallaan, voi jatkaa omia touhujaan. Vilma 3. lk Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä koulurauhapaketin toimeenpanoon liittyvä seminaari 5.3.2014 Seinäjoki Opetuspäällikkö

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Paikallisen opetussuunnitelmatyön tukikoulutus

Paikallisen opetussuunnitelmatyön tukikoulutus Paikallisen opetussuunnitelmatyön tukikoulutus Opetussuunnitelmatyö lähestyy! Tule keskustelemaan, hakemaan uutta tietoa ja hyviä työkaluja OPStuki 2016 -koulutuksesta! OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön

Lisätiedot

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

LIITE 1. (O ph, 20 13) LIITE 2/1. Kalajoen kaupunki Kalajoentie 5, KALAJOKI p (0)

LIITE 1. (O ph, 20 13) LIITE 2/1. Kalajoen kaupunki Kalajoentie 5, KALAJOKI p (0) 1 LIITE 1 (O ph, 20 13) LIITE 2/1 2 LIITE 2/2 PEDAGOGINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ: ENNEN PALAVERIA: LUOKANOPETTAJA/ AINEENOPETTAJA LAATII TARVITTAESSA YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN OPPILASTA OPETTAVIEN OPETTAJIEN KANSSA

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki HAAPAJÄRVEN LUKIO Lukiolaiset vastaavat asiakastyytyväisyyskyselyyn joulukuussa ja toukokuussa. Kyselyyn on yhdistetty

Lisätiedot

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Suunnistuksen perusviisaudet Jollei tiedä, missä on, on aivan sama minne menee Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

AJANKOHTAISET ASIAT. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä koulurauhapaketin toimeenpano. Helsinki Jussi Pihkala

AJANKOHTAISET ASIAT. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä koulurauhapaketin toimeenpano. Helsinki Jussi Pihkala Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä koulurauhapaketin toimeenpano Helsinki 27.2.2014 Jussi Pihkala Oikeus perusopetukseen on myös paperittomilla, jos heidän voidaan katsoa asuvan kunnassa - Eduskunnan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen tulosalueen taustatietoja Perustehtävä: perusopetuslain mukaisen

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

TOINEN KELPO-AALTO. Hokusain aalto

TOINEN KELPO-AALTO. Hokusain aalto TOINEN KELPO-AALTO Aalto syntyy, kun tuuli tarttuu vesimolekyyleihin ja ne lähtevät pyörivään liikkeeseen. Rikkoutuneeseen vedenpintaan syntyy lisää kitkaa, jolloin tuuli tarttuu siihen paremmin- - (Wikipedia,

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä LAUKAAN KUNTA Varhaiskasvatussuunnitelma Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä Prosessin aloitus varhaiskasvatuksen johtoryhmässä helmikuussa 2016 Vasu-työryhmän perustaminen

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma

Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma Sivistyslautakunta 94 13.12.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 194/12.00.01/2016 Sivltk 13.12.2016 94 194/12.00.01/2016 Sivltk 12.05.2016 43 Joensuun Joensuun seudun

Lisätiedot

TAMPEREEN SEUDUN KOULUJEN KANSAINVÄLISYYDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2014-2015 LOPPURAPORTTI

TAMPEREEN SEUDUN KOULUJEN KANSAINVÄLISYYDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2014-2015 LOPPURAPORTTI TAMPEREEN SEUDUN KOULUJEN KANSAINVÄLISYYDEN KEHITTÄMISOHJELMA 204-205 LOPPURAPORTTI . Hankkeen nimi Tampereen seudun koulujen kansainvälisyyden kehittämisohjelma 2. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS, PERUSOPETUS JA LUKIOKOULUTUS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015 ASETETUT TAVOITTEET. Kirkkokadun koulu

VARHAISKASVATUS, PERUSOPETUS JA LUKIOKOULUTUS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015 ASETETUT TAVOITTEET. Kirkkokadun koulu 1 Kirkkokadun koulu 19.8.2015 Käyttösuunnitelman tavoitteet 2015 2 ASIAKAS/ASUKASNÄKÖKULMA 1-6 Koulukiusaamisen ennaltaehkäiseminen, 0 -toleranssi kiusaamisessa Koulukiusaamistapausten lukumäärä Kiusaamistapausten

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot