KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 HAUKIPUTAAN KUNTA Hallintopalvelut Maankäyttö Asemakaavojen tekninen tarkistaminen Takkurannan asemakaava KAAVASELOSTUS Hyväksytty kunnanhallituksessa..

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVAN NIMI JA TARKOITUS LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 4 2 TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA 5 3 LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Palvelut Liikenne Tekninen huolto Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 6 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS ASEMAKAAVAN TAVOITTEET KAAVAN RAKENNE 7 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Haukiputaan asemakaavojen tekninen tarkistus koskien Takkurannan osa-aluetta sekä siihen liittyviä puisto-, katu-, liikenne- ja kevyen liikenteen alueita. Kaavan nimi: Takkurannan asemakaava Kunnanhallituksen päätös hankkeen käynnistämisestä Vireilletulo OAS ja valmisteluaineisto nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä Kunnanhallitus Muiden kuin MRL 52 :n mukaisten vaikutuksiltaan merkittävien kaavojen hyväksyminen on toimintasäännön 6 :n mukaisesti kunnanhallituksen ratkaisuvallassa. Korttelinumerointi muuttuu teknisellä tarkistamisella. Uudet numerot ovat Korttelinumerointi toteutetaan suuraluejaon mukaisesti. Kaava-alueen sijainti Takkurannan asemakaava-alue sijaitsee Kellon keskustan ja Kirkonkylän välissä Haukiputaantien itäpuolella. Alueen halki kulkee Takkurannantie. Asemakaava-alueen pinta-ala on n. 62 ha. Kuva 1: Aluerajaus

4 1.2 Kaavan tarkoitus Haukiputaan asemakaavojen pohjakartat on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana uudistettu numeerisiksi ja samalla on huomattu, että vanhoissa kaavakartoissa on epätarkkuuksia suhteessa maastokohteiden todelliseen sijaintiin eivätkä vanhat kaavat kaikilta osin noudata tarkkaan mitattuja kiinteistörajoja, vaikka useimmiten kaavanlaatija on näin tarkoittanut. Näitä virheitä on osin jo kaavayhdistelmään korjattu, mutta korjaukset eivät ole oikeusvaikutteisia. Lisäksi kaavojen kaavamerkinnät ja -määräykset kaipaisivat yhtenäistämistä ja muuttamista vastaamaan nykyisiä kaavamerkintäohjeita. Teknisen tarkistuksen tavoitteena on laatia alueittaiset asemakaavat korvaamaan aiemman, vanhat kaavat sisältävän kaavayhdistelmän. Tällä teknisellä tarkistamisella muodostuu Takkurannan osa-alueen asemakaava. Teknisellä tarkistamisella käsitellään mm. seuraavia kohteita: - Kortteleiden ja tonttien rajat kiinteistörajojen mukaisiksi - Kaavamerkintöjen muuttaminen ympäristöministeriön uusia merkintäohjeita vastaaviksi - Epäjohdonmukaisten kaavamääräysten -merkintöjen korjaaminen ja tarpeettomien poistaminen - Rakennusoikeuden merkitseminen kortteleihin, joista se kokonaan puuttuu - Pohjavesialueiden lisääminen kaava-alueille - Johtojen suoja-alueiden mitoituksen ja merkintöjen tarkistaminen - Rakennusalojen vähäiset tarkistukset, mikäli rakennukset sijoittuvat rakennusalojen ulkopuolelle. - Korttelinumeroinnin muuttaminen suuraluejaon mukaiseksi - Katu- ja osoitetietojen päivittäminen - Rakennusluvilla toteutetut ohjeellisen tonttijaon muutokset 1.3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Oulun seudun yleiskaava 3. Ote voimassa olevasta asemakaavasta 4. Asemakaavan seurantalomake 5. Muutetut sekä poistetut merkinnät ja määräykset (Takkuranta)

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Voimassa olevien asemakaavakarttojen korttelialueiden rajat eivät noudata uuden numeerisen pohjakartan kiinteistö- ja hallintarajoja. Lisäksi kaavojen kaavamerkinnät ja -määräykset kaipaavat yhtenäistämistä ja muuttamista vastaamaan nykyisiä kaavamerkintäohjeita. Kunnanhallitus päätti , että koko Haukiputaan asemakaavayhdistelmä, joka sisältää eri aikoina hyväksytyt asemakaavat, käydään läpi osa-alueittain ja tehdään tekninen tarkistus. Kaavayhdistelmän teknisen tarkistuksen vireilletulo kuulutettiin Rantapohjassa ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto olivat nähtävillä Nähtävilläoloaikana ei tullut Takkurantaa koskevaa palautetta. 2.2 Asemakaava Kaavan mukaiset käyttötarkoitukset ja tonttien rakennustehokkuudet säilyvät ennallaan. Korttelien ja tonttien rajat ja liikennealueet on tarkistettu noudattamaan kiinteistörajoja, johtovaraukset on osoitettu todellisille paikoille sekä kaavamerkinnät ja määräykset on ajantasaistettu vastaamaan ympäristöministeriön ohjeita. Selostuksen liitteenä on selvitys uusista kaavamerkinnöistä, mitkä niillä on korvattu sekä mitkä merkinnät ja määräykset on poistettu tarpeettomina. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on pääosin rakennettu asemakaavan mukaisesti Rakennettu ympäristö Alueen rakennuskantaa hallitsee vuosikymmenien aikana rakennettu omakotiasutus. Asukasmäärä koko Takkurannan alueella oli vuonna 2010 lopussa, tilastoaluejaon perusteella, 712 asukasta joista 454 asukasta sijoittuu juuri Takkurannan asemakaava-alueelle Palvelut Kaupalliset palvelut sijaitsevat noin 3,5 km alueelta pohjoiseen Haukiputaan Kirkonkylällä, missä sijaitsee myös terveyskeskus ja kunnanvirasto. Alueella sijaitsee Takkurannan koulu (1-6 lk). Lähimmät päiväkodit sijaitsevat Kellon keskustassa sekä Haapakangas III:n alueella Liikenne Ajoneuvoliikenne tukeutuu länsireunasta Haukiputaantiehen (mt 847), jolta on yksi liittymä alueelle: Takkurannantie, toimien alueen kokoojakatuna. Tie jatkuu kaavaalueen läpi yhtyen etelämpänä Kellon asematiehen. Haukiputaantietä liikennöi useita joukkoliikenteen reittejä Oulun ja Haukiputaan Kirkonkylän suuntaan. Lähimmät pysäkit sijaitsevat Takkurannantien liittymän pohjoispuolella molemmin puolin Haukiputaantietä Tekninen huolto Alue on teknisen huollon piirissä.

6 3.1.6 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Oulun seudun yleiskaavassa alue on merkitty kehitettäväksi asuntoalueeksi (A), jonka maankäyttö ratkaistaan yksityiskohtaisella osayleiskaavalla tai asemakaavalla. Lisäksi kaavaan on merkitty Takkurannan kohdalle viheryhteystarve. Ympäristöministeriö vahvisti kuntien yhteisen yleiskaavan Aluetta koskee myös kunnanvaltuuston hyväksymä Kellon osayleiskaava. Osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen vaan valtuuston hyväksymä yksityiskohtaista kaavoitusta ohjaava suunnitelma. Osayleiskaavassa Takkurannan alueelle on osoitettu pientalovaltaisia asuinalueita, julkisten palvelujen ja hallinnon alue, urheilu- ja virkistyspalvelujen alue, maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, lähivirkistysalueita ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden alue sekä katualueita Alueella ovat voimassa , , , , , ja vahvistetut rakennus- tai asemakaavat sekä kaavamuutokset. Alueen pohjakartta vastaa tilannetta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan teknisen tarkistamisen tarve Kaikkien Haukiputaan voimassa olevien asemakaavaojen osalta on tullut esiin tarve tekniseen tarkistamiseen. Pohjakartat on uudistettu viimeisen parinkymmenen vuoden aikana eikä voimassa olevan kaavan korttelien ja tonttien rajat noudata kiinteistöja hallintarajoja eivätkä asemakaavamerkinnät ja -määräykset enää vastaa nykyisiä ohjeita. Ajantasainen ja lainvoimaiset osa-alueittaiset asemakaavat sisältävä kaavayhdistelmä on erittäin tarpeellinen väline tulevien kaavamuutosten ja asiakaspalvelun nopeuttamiseksi. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Tekninen tarkistaminen on valmisteltu maankäytön tulosyksikössä ja seuraavia tahoja on kuultu prosessin aikana: - Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat, liikenne - Haukiputaan Sähköosuuskunta - Haukiputaan Vesi - Haukiputaan kunnan tekninen lautakunta - Haukiputaan kunnan rakennusvalvonta

7 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Teknisen tarkistamisen tavoitteet Päätavoitteena on saada asemakaava vastaamaan uutta numeerista pohjakarttaa ja toteutunutta tilannetta rakennettujen tonttien osalta. Tavoitteena on myös kaavamerkintöjen ja -määräysten sekä suoja-alueiden yhdenmukaistaminen voimassa olevan ympäristöministeriön Asemakaavamerkinnät ja määräykset ohjeen mukaisesti. 5.2 Kaavan rakenne Takkurannan asemakaavan kokonaispinta-ala on n. 61,3 ha, josta rakentamiseen tulee n. 53 %. - teollisuusrakennusten korttelialueet k-m 2 - liike- ja toimistorakennusten korttelialueet k-m 2 - asuinrakentamisen korttelialueet k-m 2 -yleisten rakennusten korttelialueet k-m². 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tekninen tarkistus edistää kaavan toteuttamista ja selkeyttää kaavan tulkintaa Markku Uusimaa kaavoituspäällikkö

8 1(4) Haukiputaan kunnan asemakaavojen tekninen tarkistus 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laadinnan yhteydessä tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 63 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Vireilletulosta tiedottamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 2. Asemakaavojen teknisen tarkistuksen tarkoitus Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 29 :n mukaan kunta on velvollinen pitämään karttaa tai asemakaavayhdistelmää, josta ilmenevät kunnan alueen asemakaavat sellaisenaan kuin ne ovat voimassa. Haukiputaan ns. voimassaolevat asemakaavat on laadittu kokonaisuudessaan numeeriseen muotoon ja ovat kaavayhdistelmänä nähtävissä kunnan internet sivuilla. Kaavayhdistelmä koostuu lukuisista voimassa olevista eri aikoina hyväksytyistä kaavoista ja kaavamuutoksista. Kaavayhdistelmä on erittäin tarpeellinen väline tulevien kaavamuutosten ja asiakaspalvelun nopeuttamiseksi. Kaavojen pohjakartat on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana uudistettu numeerisiksi ja samalla on huomattu, että vanhoissa asemakaavakartoissa on epätarkkuuksia suhteessa maastokohteiden todelliseen sijaintiin. Vanhat kaavat eivät kaikilta osin noudata tarkkaan mitattuja kiinteistörajoja, vaikka useimmiten kaavanlaatija on näin tarkoittanut. Näitä virheitä on osin jo kaavayhdistelmään korjattu, mutta korjaukset eivät ole oikeusvaikutteisia. Lisäksi kaavojen kaavamerkinnät ja määräykset kaipaisivat yhtenäistämistä ja vastaamaan nykyisiä kaavamerkintäohjeita. Teknisen tarkistuksen tavoitteena on laatia alueittaiset asemakaavat korvaamaan aiemman, vanhat kaavat sisältävän kaavayhdistelmän. Tarkistuksella ei tehdä mitään maankäyttömuutoksia kortteleiden käyttötarkoitukseen tai rakentamisoikeuteen, vaan ne tehdään erillisinä hankkeina, jos sellaiseen tarvetta ilmenee.

9 3. Suunnittelualue 2(4) Asemakaavojen teknisen tarkastuksen piiriin kuuluu kaikki Haukiputaan voimassa olevat asemakaavat eli koko kaavayhdistelmä. Tekninen tarkistus laaditaan vaiheittain osa-alue kerrallaan. Osa-alue jako on alustavasti seuraavanlainen: - Asemakylä - Holstinmäki - Kiviniemi Kello - Kirkonkylä, itäpuoli - Kirkonkylä, länsipuoli - Kirkonkylän pohjoispuoli - Martinniemi - Takkuranta - Virpiniemi kuva 1: Haukiputaan kunnan asemakaavoitetut alueet punaisella rajauksella

10 4. Tehtävät tarkistukset 3(4) Teknisellä tarkistuksella käsitellään mm. seuraavia kohteita: - Kortteleiden ja tonttien rajat kiinteistörajojen mukaisiksi - Kaavamerkintöjen muuttaminen ympäristöministeriön uusia merkintäohjeita vastaaviksi - Epäjohdonmukaisten kaavamääräysten korjaaminen - Rakennusoikeuden merkitseminen kortteleihin, joista se kokonaan puuttuu - Pohjavesialueiden lisääminen kaava-alueille - Johtojen suoja-alueiden mitoituksen ja merkintöjen tarkistaminen - Rakennusalojen vähäiset tarkistukset, mikäli rakennukset sijoittuvat rakennusalojen ulkopuolelle. - Korttelinumeroinnin muuttaminen suuraluejaon mukaisesti - Katu- ja osoitetietojen päivittäminen - Rakennusluvilla toteutetut ohjeellisen tonttijaon muutokset 6. Osalliset Osallisia ovat MRL 62 :n mukaan suunnittelualueella ja vaikutusalueella olevat maanomistajat ja haltijat, asukkaat sekä muut, joiden oloihin asemakaavan muutos saattaa vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelu koskee. Osallisia ovat mm. seuraavat tahot: Asukkaat ja maanomistajat: Haukiputaan kunta Yksityiset maanomistajat Alueen yritykset ja yhteisöt Viranomaiset ja muut tahot: Haukiputaan kunta (hallintokunnat) Haukiputaan Sähköosuuskunta Oy Dna Oy Haukiputaan Vesi Oulun Energia Oy Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Tiehallinto, Oulun tiepiiri Oulu-Koillismaa Pelastuslaitos Museovirasto 7. Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen Vireilletulosta ilmoittaminen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä valmisteluaineiston nähtävillä pito => mahdollisuus mielipiteen esittämiseen Kaavan teknisen tarkistuksen laatiminen osa-alueittain Kaavaehdotukset osa-alueittain julkisesti nähtäville => mahdollisuus muistutuksen jättämiseen Yhteydenpito viranomaisiin Kunnanhallituksen käsittely ja hyväksyminen 62 Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

11 Tiedottaminen 4(4) Kaavoituksen vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja valmisteluaineiston nähtävilläolosta samoin kuin kaavaehdotusten nähtävilläolosta ilmoitetaan osallisille, joille maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti varataan tilaisuus mielipiteen esittämiseen. Ilmoitukset julkaistaan paikallislehti Rantapohjassa ja kunnanviraston ilmoitustaululla. Suunnitteluaineisto laitetaan nähtäville Haukiputaan kunnanvirastoon ja pääkirjastoon sekä kunnan kotisivuille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta samoin kuin ehdotuksista on mahdollisuus esittää mielipiteitä suullisesti tai kirjallisesti ilmoitettuihin määräaikoihin mennessä. Teknisen tarkistuksen kaavaehdotukset asetetaan osa-alueittain julkisesti nähtäville, MRA 27 :n mukaisesti 14 päivän ajaksi kunnanvirastolle, pääkirjastoon ja kunnan kotisivuille. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä nähtävilläoloaikana muistutus kaavaehdotuksista. Kaavaehdotusten nähtävillä olosta tiedotetaan MRA 27 :n mukaisesti ja kuulutus julkaistaan Rantapohjassa, Kalevassa ja kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan kotisivuilla. Asemakaavayhdistelmän teknisen tarkistuksen hyväksyy Haukiputaan toimintasäännön mukaan kunnanhallitus, koska kyseessä on muu kuin vaikutuksiltaan merkittävä asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täsmennetään ja täydennetään suunnittelun kuluessa tarpeen mukaan. 8. Alustava aikataulu Asemakaavojen tekninen tarkistus on merkitty kaavoitusohjelmaan Tekninen tarkistus käynnistyi vuoden 2008 lopulla. Tarkistus suoritetaan osa-alue kerrallaan ja kaavaehdotukset asetetaan nähtäville ja viedään hyväksymiskäsittelyyn sitä mukaa kuin suunnittelutyö etenee. Tavoitteena on, että ensimmäisen osa-alueen kaavaehdotus saataisiin nähtäville keväällä Aikataulua tarkennetaan työn edetessä. 9. Yhteystiedot HAUKIPUTAAN KUNTA / Maankäyttö PL 14, käyntiosoite: Kirkkotie Haukipudas Kaavasuunnittelija Janne Vierelä puh janne.vierela@haukipudas.fi Kaavasihteeri Päivi Markuksela puh paivi.markuksela@haukipudas.fi

12 Oulun Seudun yleiskaava 1: Liite 2

13 Ote voimassaolevasta asemakaavasta Liite 3

14 Asemakaavan seurantalomake Liite 4

15

16 HAUKIPUTAAN ASEMAKAAVOJEN TEKNINEN TARKISTAMINEN TAKKURANNAN ASEMAKAAVA KAAVAMERKINNÄT: Erillispientalojen korttelialue. 1. Erillispientalojen korttelialue. 2. Omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa asuinrakennuksen lisäksi rakentaa työ-, verstas- ja varastotiloja. AO-1 AOT Korttelialueelle saa rakentaa työ- verstas- ja varastotilaa, joka ei tuota häiriötä asumiselle tai maisemalle. Työ-, verstas- ja varastotilaa saa olla enintään 40% rakennuspaikan käytetystä kerrosalasta eikä sitä saa rakentaa ennen asuinrakennuksen rakentamista. Asuinrakennuksessa saa olla enintään kaksi asuntoa. Asuinrakennusten ja työhuonerakennusten korttelialue Työ-, verstas- ja varastotilojen rakentamisen enimmäismäärät merkitään kaavakartalle. Merkintä esitetään myöhemmin. Asuinpientalojen korttelialue. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL AL-1 AOL Liikerakennusten korttelialue. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liikekerrosalaa saa olla enintään 200 m² rakennuspaikkaa kohti. Yhdistettyjen omakoti- ja liikerakennusten korttelialue AL-1:n lisämääräys merkitään kaavakartalle Maatilojen talouskeskusten korttelialue. AM-1 AT Maatilojen talouskeskusten korttelialue. Rakennukset tulee viemäröidä kiinteistökohtaisesti terveysviranomaisten hyväksymällä tavalla. Maatilojen talouskeskusten korttelialue. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue.

17 Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue. YS Sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. TP Pienteollisuusrakennusten korttelialue. Lähivirkistysalue Lähivirkistysalue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain luonnon ja maiseman kannalta tarpeelliset toimenpiteet. PL Luonnontilassa säilytettävä puistoalue Leikkipuisto VK Leikkikenttä Puisto Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue UP Palloilukenttä. Yleisen tien alue LYT LYT LT LT Yleinen tie vierialueineen. Yleinen tie vierialueineen. Liittymän järjestäminen on sallittu vain kaavassa osoitetuissa kohdissa. Kauttakulku tai sisääntulotie suoja- ja näkemäalueineen. Kauttakulku-, sisääntulo- ja ohitustie tie-, vieri-, suoja- ja näkemäalueineen. Yleinen pysäköintialue LP Pysäköimisalue Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Maa- ja metsätalousalue M maa- ja metsätalousalue. Maatalousalue M maatalousalue Puutarha- ja kasvihuonealue. MK kasvitarha-alue

18 Vesialue 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 3 m sen kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jota vahvistaminen koskee. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. Ohjeellinen rakennuspaikan raja Osa-alueen raja. Eri kaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. - Ohjeellinen eri kaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja. - Ohjeellinen korttelin, korttelinosan ja alueen raja. - Ohjeellinen rakennusalan, ajoneuvoliikenteelle varatun rakennuskaavatie- tai liikennealueen osan taikka muun sellaisen alueen raja. - Ohjeellinen rakennuspaikan raja. Korttelin numero Ohjeellisen tontin numero Rakennuspaikan numero. Kaupungin- tai kunnanosan nimi Kylän nimi Kadun, tien, katuaukion, torin puiston tai muun yleisen alueen nimi. - Kadun, katuaukion, rakennuskaavatien, torin tai puiston nimi. - Rakennuskaavatien nimi. - Rakennuskaavatien, liikenne- tai vesialueen nimi. - Rakennuskaavatien tai puiston nimi. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. - Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kaavassa lukumäärältään mainittujen kerrosten yläpuolella olevasta tilasta kerrosluvun estämättä käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi.

19 - Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa ullakkokerroksessa sallitun, kerrosalaan laskettavan rakennusoikeuden. - Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti käytettävän rakennusoikeuden, rakennuksen korkeuden, kattokaltevuuden tai muun määräyksen. Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti käytettävän rakennuksen kerrosluvun. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. - Rakennuspaikan tehokkuusluku eli rakennuspaikan kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta-alaan. - Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. Kattokaltevuus. Rakennusala Rakala + lisämerkintä (viiva tontin sisäpuolelle) - Rakennusalan rajassa rakennettavaksi sallitulla puolella selvyyden vaatiessa käytettävä lisämerkintä. Rakennusala, jolle saa sijoittaa kasvitarhan. - Rakennuspaikkojen kasvitarha-alue - Kasvitarha-alueeksi varattu alueen osa. Rakennusala, jolle saa sijoittaa eläinsuojan. Ohjeellinen rakennusala. Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva Ehyt viiva ohjeellisella rakennusalalla osoittaa rakennuspaikalle noudatettavan katon harjan suunnan. Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa työ-, verstas ja varastotilaa enintään 40 % rakennuspaikan käytetystä kerrosalasta. Työ-, verstas- ja varastotilaa saa olla enintään 40 % rakennuspaikan käytetyistä kerrosalasta, eikä sitä saa rakentaa ennen asuinrakennuksen rakentamista. Asuinrakennuksessa saa olla enintään kaksi asuntoa.

20 Rakennusalan liike- ja toimistotilojen enimmäismäärä. Yhdistettyjen omakoti- ja liikerakennusten korttelialueella(aot) saa liikekerrosalaa olla enintään 100 m² rakennuspaikkaa kohti. Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa verstas- ja myymälätiloja enintään 67 % rakennuspaikan sallitusta kerrosalasta. Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia rakennusalalle sallitusta kerrosalasta saa käyttää julkisia lähipalveluja varten. Ohjeellinen auton säilytyspaikan rakennusala. Ohjeellinen autosuojarakennuksen rakennusala. Ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. - Ohjeellinen leikkikenttä. - Korttelialueen sisäisen leikkialueen ohjeellinen sijainti. Ohjeellinen pallokenttä. Ohjeellinen leikkikenttä. Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Ohjeellinen talousrakennuksen rakennusala. Ohjeellinen pysäköimispaikka Ohjeellinen pysäköintipaikka Säilytettävä/Istutettava puurivi. Korttelin osa, jolle on istutettava riviin lehtipuita enintään 7 m välein. Istutettava alueen osa. - Istutettava rakennuspaikan osa - Alueen osa, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Jalankululle varattu tie. Yleiselle jalankululle varattu rakennuskaavatiealue. Ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa Ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu rakennuskaavatiealue. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tie.

21 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tie, jolla tontille ajo on sallittu. - Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tie, jolla rakennuspaikalle ajo on sallittu - Keskiviiva osoittaa yleiselle jalankululle varatun rakennuskaavatiealueen, jota pitkin saa liikennöidä moottoriajoneuvoilla rakennuspaikoille ja viljelyksille Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tie, jolla maatalousajo on sallittu. - Keskiviiva osoittaa yleiselle jalankululle varatun rakennuskaavatiealueen, jota pitkin saa liikennöidä moottoriajoneuvoilla rakennuspaikoille ja viljelyksille Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. - Ohjeellinen liittymän paikka rakennuspaikalta rakennuskaavatielle. - Ajo liikennealueen rajan yli rakennuspaikalle sallittu janan kohdalla. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. - Ajo rakennuskaavatiealueen rajan yli kielletty merkin kohdalla. - Rakennuskaavatiealueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Katu Rakennuskaavatie. Yleisen tien näkemäalueeksi varattu alueen osa. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 00 dba. - Merkintä osoittaa rakennusalan sen sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. - Merkintä korttelissa tai sen osassa osoittaa, että rakennuksien asuinhuoneiden ikkunoiden ääneneristävyyden tulee olla vähintään 30 db. Johtoa varten varattu alueen osa. z=sähköjohto - Sähköjohtoa varten varattu alueen osa. - Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. - Viemäriä varten varattava alue - Voimansiirtoalue. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. j=vesijohto, v=viemäri, z=sähkökaapeli Muuntamo suojavyöhykkeineen.

22 Tärkeä tai veden hankintaan soveltuva pohjavesialue. EV - Vahvistetulla pohjavesialueella sijaitseva alue tai alueen osa. Vedenottamon aiheuttama alueen käytön rajoitus. Vedenottamon kaukosuojavyöhykkeen raja (vesioikeuden päätös ). Vesioikeuden vahvistaman pohjavedenottamon ulomman suojavyöhykkeen raja. Rakennuksen, rakenteiden ja laitteiden ylin korkeusasema. LA = uudisrakennusten alin sallittu lattian korkeustaso N 60- järjestelmässä. Uudisrakennusten alin sallittu lattian korkeustaso n 60-järjestelmässä. Alueen osa, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. POISTETUT MERKINNÄT : Ohjeellinen liittymän paikka rakennuspaikalta rakennuskaavatielle. Ajo liikennealueen rajan yli rakennuspaikalle sallittu janan kohdalla. Istutettava puistoalue.

23 KAAVAMÄÄRÄYKSET: TAKKURANTA Rakennusten tulee olla harjakattoisia. Rakennukset voivat olla myös aumakattoisia kortteleissa , , 3018, , , 3034, ja Uudisrakennusten kattokaltevuuden tulee vastata samassa korttelissa jo olevien rakennusten kattokaltevuutta, kuitenkin sen tulee olla vähintään 1:3, ellei kaavakartalla toisin määrätä. Kortteleissa n:o 1 11, ja rakennusten tulee olla harjakattoisia tai aumakattoisia. Niissä kortteleissa, missä noudatettava kattokaltevuutta ei ole kaavamerkinnöin määrätty, uudisrakennusten kattokaltevuuden tulee vastata samassa korttelisessa jo olevien rakennusten kattokaltevuutta, kuitenkin sen tulee olla vähintään 1:3. Kortteleissa 8, 10, 11, 16, 19, 30, 34, 35, 36, 44 ja 45 rakennusten tulee olla harjakattoisia. Niissä kortteleissa, missä noudatettavaa kattokaltevuutta ei ole kaavamerkinnöin määrätty, tulee uudisrakennusten kattokaltevuuden vastata samassa korttelissa jo olevien rakennusten kattokaltevuutta, kuitenkin sen tulee olla vähintään 1:3. Kortteleissa n:o 1 11, ja rakennusten tulee olla harjakattoisia tai aumakattoisia. Niissä kortteleissa, missä noudatettavaa kattokaltevuutta ei ole kaavamerkinnöin määrätty, uudisrakennusten kattokaltevuuden tulee vastata samassa korttelissa jo olevien rakennusten kattokaltevuutta, kuitenkin sen tulee olla vähintään 1:3. Rakennusten tulee olla harjakattoisia. Uudisrakennusten kattokaltevuuden tulee vastata samassa korttelissa jo olevien rakennusten kattokaltevuutta, kuitenkin sen tulee olla vähintään 1:3. Kortteleissa 3 ja 4 rakennusten tulee olla harjakattoisia tai aumakattoisia. Korttelissa 27 rakennusten tulee olla harjakattoisia tai aumakattoisia. Kattokaltevuuden tulee vastata samassa korttelissa jo olevien rakennusten kattokaltevuutta, kuitenkin sen tulee olla vähintään 1:3. Kortteleissa , 3019, ja rakennusten ulkoseinien ulkopintojen tulee olla puuta. Kortteleissa 8, 16, 30, 34, 35 ja 45 rakennusten ulkoseinien ulkopintojen tulee olla puuta. Kortteleissa n:o 5.8, 14.17, 29, 30, 34, 35 rakennusten ulkoseinien ulkopintojen tulee olla puuta. Rakennusten ulkoseinien ulkopintojen tulee olla pääasiassa puuta. Maatilojen talouskeskusten korttelialueella (AM) saa yhdellä rakennuspaikalla olla pääasunnon lisäksi yksi sivuasunto erillisessä rakennuksessa. Maatilojen talouskeskusten korttelialueella (AT) saa yhdellä rakennuspaikalla olla pääasunnon lisäksi yksi sivuasunto erillisessä rakennuksessa.

24 POISTETUT MÄÄRÄYKSET: Asuinrakennusten ja työhuonerakennusten korttelialueet (AOT) rakennuksissa rakennuslautakunta voi harkinnan mukaan sallia asumiseen läheisesti liittyvää elinkeinotoimintaa sekä rakennuspaikan omistajan ammattiin liittyvää työ,- verstas- ja varastotilaa, joka kylän luonne huomioon ottaen ei tuota häiriötä asumiselle tai maisemalle. Uudisrakennuksen tulee sijaita vähintään neljän metrin päässä sellaisesta rakennuspaikkojen välisestä rajasta, jolla rakennuspaikkojen rakennusalat yhtyvät. Rakennuslautakunta voi kuitenkin erityisestä syystä sallia rakennuksen rakennettavaksi lähemmäksi rajaa, jollei siitä ole naapurille huomattavaa haittaa. Kortteleissa 8, 10, 11, 16, 19, 30, ja 44 uudisrakennuksen tulee sijaita vähintään neljän metrin etäisyydellä sellaisesta rakennuspaikkojen välisestä rajasta, jolla rakennuspaikkojen rakennusalat yhtyvät. Rakennuslautakunta voi kuitenkin erityisestä syystä sallia rakennuksen rakennettavaksi lähemmäksi rajaa, jollei siitä ole naapureille haittaa. Kortteleissa rakennukset tulee viemäröidä tiiviillä viemärillä yleiseen viemäriin. Rakennettavien viemäreiden tiiviyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Uudisrakennusta ei saa rakentaa ennen kuin rakennus on liitettävissä yleiseen viemäriin. Kielto on voimassa kolmen vuoden ajan kaavan vahvistamisesta. Uudisrakennuksen tulee sijaita vähintään neljän metrin päässä sellaisesta rakennuspaikkojen välisestä rajasta, jolla rakennuspaikkojen rakennusalat yhtyvät. Tonttijako on ohjeellinen.