Kasvatusyhteistyö Jyväskylän kaupunki

Transkriptio

1 Kasvatusyhteistyö Jyväskylän kaupunki VUOSIKERTOMUS 2003

2 1. Yleistä 1.1. Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö mukana valtakunnallisessa Kasvatus tulevaisuuteen - hankkeessa Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö käynnistyi Jyväskylässä syksyllä Hanke suunniteltiin alun perin ajoittumaan vuosille Jyväskylän kaupunki päätti joulukuussa 2002 liittyä mukaan Kuntaliiton valtakunnalliseen Kasvatus tulevaisuuteen -hankkeeseen (v ). Jyväskylän kaupunginhallitus päätti samalla, että Kasvatus tulevaisuuteen -hanketta vie Jyväskylässä eteenpäin Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö. Meidän Jykän toiminta jatkuu Kasvatus tulevaisuuteen -hankkeen rinnalla vuoden 2005 loppuun saakka. Jyväskylän kaupunki on mukana Kuntaliiton valtakunnallisessa Kasvatus tulevaisuuteen - hankkeessa, joka ajoittuu vuosille Hankkeen 25 pilottikuntaa, joista Jyväskylä on yksi, pyrkivät kehittämään yhteisöllisiä ja toimivia kasvatuskäytäntöjä Kasvatusyhteistyön ohjaus ja koordinointi Neuvottelukunta Kaupunginhallituksen asettama Meidän Jykän neuvottelukunta linjasi kasvatusyhteistyöhanketta ja teki sitä koskevia päätöksiä. Neuvottelukunnan kokoonpano uudistui vuoden 2003 alussa (kts. liite 1). Ryhmällä oli vuoden aikana kolme kokousta. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marja-Leena Viljamaa ja hänen kuoltuaan ( ) uudeksi puheenjohtajaksi kutsuttiin uusi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kalevi Olin. Neuvottelukunta laajeni Nuorten osallisuushankkeen neuvottelukunnaksi huhtikuussa Ohjausryhmä Ohjausryhmä koordinoi hankkeen käytännön toteutusta. Ryhmään kuului neuvolan, päivähoidon, koulun, nuorisotyön, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja koulujen vanhempainryhmien edustaja sekä yliopiston, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Jyväskylän kaupunkiseurakunnan edustaja (liite 2). Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Puheenjohtajana toimi opetustoimenjohtaja Markku Suortamo. Alueelliset kasvatusyhteistyöryhmät Meidän Jykän alueellisesta kasvatusyhteistyöhön liittyvästä toiminnasta vastasivat 12 alueryhmää. Ryhmien toimintaa veivät eteenpäin alekoordinaattorit. Alueryhmien toimintaa kuvataan tarkemmin alueellisen kasvatusyhteistyön kohdalla. Koko hankkeen koordinointi Projektipäällikkö Aila Koistinen toimi hankkeessa ainoana kokopäiväisenä työntekijänä. Hänen tehtäviinsä kuului koko hankkeen koordinointi, ohjaus, seuranta ja raportointi Meidän Jykän jatkohankesuunnitelma Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön jatkohankesuunnitelmaa v alettiin laatimaan v syksyllä. Jatkosuunnitelma hyväksyttiin Jykän neuvottelukunnan kokouksessa joulukuussa. Suunnitelmassa pyrittiin rajaamaan hankkeen tavoitteita ja toimintaa tarkemmin. Suunnitelma

3 pohjautui hankkeen alkuvuosien arviointiin ja toiminnasta saatuihin kokemuksiin (liite 3). Hankkeen loppuvaiheen ydintehtäväksi määriteltiin: "Kasvatusyhteistyön ydintehtävänä on saada aikaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja tervettä kehitystä edistävä kasvatuksellinen tukiverkosto, joka vakiintuu osaksi lasten ja nuorten elinympäristöä." Hankkeelle asetettiin myös konkreettisesti neljää välitöntä tavoitetta, jotka pyritään saavuttamaan hankkeen toiminnan aikana. Nämä tavoitteet olivat 1) alueellisen kasvatusyhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen, 2) kasvatuskumppanuuden edistäminen lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä, 3) lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen tukemalla vanhemmuutta ja 4) kasvatustietoisuuden ja kasvatusvastuun lisääminen Tiedottaminen Sisäinen tiedottaminen Meidän Jykän toiminnasta tiedottaminen kaupungin henkilöstölle ja eri hallintokunnille tapahtui kaupungin sisäistä viestintää hyödyntäen. Neuvoloiden, päiväkotien ja koulujen kautta tiedot Jykän toiminnasta menivät heidän omien tiedotuskanaviensa kautta suoraan perheille ja vanhemmille. Aluekoordinaattoreilla oli yhteydet oman ryhmänsä jäseniin ja he tiedottivat Jykän toiminnasta myös muille alueellisille toimijoille. Ulkoinen tiedottaminen Meidän Jykän toiminnasta, tapahtumista ja koulutuksista tiedotettiin Keskisuomalaisen, alueradioiden ja paikallislehtien kautta. Ulkoisesta tiedottamisesta vastasivat pääosin sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen sekä opetustoimen tiedottajat. Meidän Jykän www-sivut ( Meidän Jykän www-sivut toimivat yhtenä tiedotuskanavana.

4 2. Vuoden teemana "Vastuu kantaa ja antaa" Hankkeen kokoavana teemana oli vuoden 2003 aikana "Vastuu kantaa ja antaa". Teeman avulla pyrittiin vahvistamaan ja nostamaan esille aikuisten sekä erityisesti lapsia ja nuoria kohtaavien tahojen yhteistä kasvatusvastuuta ja -tietoisuutta. Lasten ja nuorten vastuuntunnon kehittymiseen perehdyttiin vastuukasvatuskoulutuksessa "Vastuunportaat miten ohjata lapsia ja nuoria ottamaan vastuuta omista teoistaan?". Lisäksi järjestettiin yhteinen vanhempainilta vastuunportaat -teemalla. Kummassakin tilaisuudessa toimi kouluttajana terapeutti Harri Hirvihuhta. Vastuunportaat on toimintamalli, jonka avulla voidaan ohjata lapsia ja nuoria ottamaan vastuuta teoistaan, huomioimaan muita sekä puolustamaan ja auttamaan heikompia. Kouluissa oppilaiden omaan vastuun kantamiseen ja osallisuuteen liittyvä vertaissovittelu -mallin koulutusmahdollisuuksia vietiin eteenpäin. Yhdeksi tärkeäksi yhteistyökumppaniksi nousi Suomen Punainen Risti, joka yhteistyössä Osuuskauppa Keskimaan kanssa keräsi rahaa vertaissovittelukoulutuksiin Vanhemmuuden tukeminen ja kasvatuskumppanuus Vanhemmuuden roolikartta on vakiintumassa vanhemmuuden tukimuotona neuvoloissa, päivähoidossa ja kouluissa. Meidän Jykän yhteistyökumppaneiden toiminnassa sen käyttö vahvistunut ja sitä hyödynnetään esim. ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden opetuksessa. Neuvoloiden terveydenhoitajat ovat myös tutustuneet ja perehtyneet parisuhteen roolikartan käyttöön. Vanhempainvertaistoiminnan tarve on noussut esille koko hankkeen toiminnan ajan ja v sitä pyrittiin järjestämään neuvoloissa, joissakin päiväkodeissa ja perusopetuksessa. Meidän Jykä tuki sosiaalityön perheleirejä, jotka oli suunnattu jyväskyläläisille perheille. Vertaistoiminnan esteenä, kuten myös aikaisempina vuosina, on ollut monenlaisten resurssien puute. Varsinkin siihen tarvittavan työajan järjestäminen ja osaamisen lisääminen esitettiin vuoden aikana monelta taholta kehittämishaasteena. Perheiden ja vanhempien aktivoiminen kasvatusyhteistyöhön on yksi hankkeessa esille noussut suuri haaste. Meidän Jykä on omalta osaltaan herätellyt keskustelua siitä, millaista yhteistyötä vanhempien ja kotien kanssa olisi tehtävä. "Kohti kasvatuskumppanuutta" -koulutus syyskuussa kokosi moniammatillisen osallistujajoukon perehtymään siihen, miten kasvatusvastuuta ja - tietoisuutta vanhempien ja perheiden kanssa voidaan jakaa. Kodin ja koulun yhteistyön kehittymistä ja vahvistamista Meidän Jykässä on tuettu järjestämällä aiheeseen liittyvää koulutusta opettajille. Tulevien 7. luokkalaisten luokanohjaajille järjestettiin keväällä aamukokoontuminen, jossa otettiin esille kodin ja koulun yhteistyö. Ensimmäisten luokkien opettajat olivat koko päivän kestävässä "Hyvä alku kodin ja koulun yhteistyölle" - koulutuksessa syyskuussa Lasten ja nuorten ravitsemus "Eväät parempaan päivään" Jyväskylän kaupungin terveydenedistämiskeskus ja Meidän Jykä toteutti vuosina "Eväät parempaan päivään" kouluruokailun edistämiskampanjan. Laajan tiedottamisen,

5 kouluttamisen ja vanhempainiltatoiminnan avulla lisättiin koululaisten, vanhempien ja koko koulun henkilöstön tietoisuutta koulussa tapahtuvan ruokailun merkityksestä ja pyrittiin lisäämään perheiden yhteistä ilta-ateriointia kotona. Kouluruokailun edistämiskampanjaa jatkettiin vuoden 2003 aikana. Kampanjan aikana 1. ja 7. luokkien oppilaiden ja heidän kotiensa kanssa tehtävässä yhteistyössä oli mahdollista hyödyntää Kylän Kattauksen (Jyväskylän kaupungin ruokapalvelu) asiantuntemusta ja heidän Eväät parempaan päivään - tietopakettiansa vanhempainilloissa ja muussa koulun toiminnassa. Päivähoidon ravitsemuskasvatushanke "Salapoliisi Sapere ja KoeKeittiö" Pienten lasten ravitsemukseen ja monipuoliseen syömiseen keskittyvä hanke käynnistyi Meidän Jykän tukemana keväällä 2003 kolmessa päiväkodissa pilottikokeilun avulla. Pilottipäiväkodeissa kokeiltiin ranskalaista Sapere -ravitsemuskasvatusmenetelmää, joka on esim. Ruotsissa yksi terveyskasvatukseen liittyvä opetusmenetelmä. Meidän Jykä ja Jyväskylän kaupungin lasten päivähoitopalvelut anoivat Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskukselta hankerahoitusta Sapere - ravitsemuskasvatusmenetelmän kokeilemiseen päivähoidossa. Suunniteltu hanke sai :n suuruisen avustuksen ja hanke käynnistyi vuoden 2004 alussa Varhaisen puuttumisen malleja Jykä ja Reilu Peli -varhaisen puuttumisen toimintamalli Lasten ja nuorten näpistelyyn -puuttumisen mallin työstämistä ja suunnittelua jatkettiin vuoden aikana. Yhteistyössä olivat mukana Jyväskylän kihlakunnan alueen poliisien edustajat, Nuorten palvelukeskus (Jyväskylän kaupunki), Jyväskylän Elävä Kaupunkikeskusta ry ja kaupungin opetusvirasto. Jyväskyläläisten yrittäjien kanssa järjestettiin marraskuussa seminaari "Miten puuttua lasten ja nuorten näpistelyyn sekä ilkivaltaan?", jossa esim. kuultiin kokemuksia Helsingin, Oulun ja Tampereen vastaavista toimintamalleista ja hankkeista Kasvatustietoisuuden lisäämistä Jykä, onko reitti selvä? Elämyksellinen päihdeopetustapahtuma Jykä, onko reitti selvä? pidettiin toukokuussa ja se suuntautui 6. luokkalaisille jyväskyläläisille oppilaille ja heidän vanhemmilleen. Tapahtuman järjestämisestä vastasi Terveys ry. Meidän Jykä oli mukana yhteistyössä erityisesti vanhempainiltojen järjestämisessä ja suunnittelussa. Lapset ja internet Lasten ja nuorten turvalliseen internetin käyttöön kiinnitettiin huomioita sekä tiedotusvälineiden että vanhemmille suunnatun illan kautta lokakuussa. Yhteistyötahoina olivat Pelastakaa Lapset Jyväskylän paikallisyhdistys ja Nettivihje -projekti.

6 3. Alueellinen kasvatusyhteistyö Alueelliset kasvatusyhteistyöryhmät kiinnittävät huomiota lasten ja nuorten hyvinvointiin omalla sovitulla alueellaan. Meidän Jykän tavoitteena on vakiinnuttaa alueellinen kasvatusyhteistyö osaksi alueen eri tahojen perustoimintaa niin, että se jatkuisi hankkeen päättymisen jälkeenkin. Kaikki 12 alueyhteistyöryhmää ovat jatkaneet toimintaansa vuoden aikana hyvin eri tavoin. Osa ryhmistä toimii vahvasti moniammatilliselta perustalta. Ryhmissä on mukana neuvolan, päivähoidon, perusopetuksen, nuorisotyön ym. edustajia vaihtelevasti. Muutaman ryhmän kohdalla aluekoordinaattorivaihdokset ja muut tekijät ovat aiheuttaneet katkoksia toiminnassa. Kahden alueryhmän toiminnassa on mukana vahvasti vanhempien edustus. Aikaisempien vuosien ja vuoden 2003 toiminnan pohjalta voidaan todeta seuraavaa: Alueellisen työn vahvuudet - alueilla toimijat ovat tutustuneet paremmin toisiinsa ja verkostoituneet - alueille suunnattu määräraha on käynnistänyt konkreettista toimintaa alueen tarpeista lähtien - uusia resursseja yhteistyöhön on löytynyt ilman rahallista resurssointia - toiminta on suuntautunut suoraan lapsiin ja nuoriin sekä vanhempiin - aluetyöhön on syntynyt uusia toimintatapoja ja -muotoja - verkostoituminen ja yhteistyö julkisen sekä yksityisen sektorin kanssa on edennyt ja saanut konkreettisia muotoja Alueellisen työn haasteet - alueryhmien toimintaa vaatii vielä paljon ulkopuolelta tulevaa tukea - monilla alueilla vain osa tärkeistä toimijoista on mukana aluetyössä - toimijoiden mahdollisuus löytää aikaa yhteistyölle jäi vähäiseksi - päällekkäisyys muiden projektien kanssa rasittaa työtä - keskustelun tasolta pitäisi edetä kohti konkreettista toimintaa - vanhempien, nuorten ja lasten äänen kuuleminen vaatii uusia työtapoja - tehtävät kasautuvat liikaa muutaman toimijan harteille Alueyhteistyöryhmille järjestettiin yhteisiä kokoontumis- ja koulutuspäiviä seuraavasti: klo Normaalikoulun ala-asteella Sylissä Teemana oli lasten ja nuorten äänen kuuluminen ja MLL:n lasten ja nuorten puhelinpalvelun kuulumiset 8.4. klo alueyhteistyöryhmien Tulevaisuusverstas Iltapäivän aikana arvioitiin alueyhteistyöryhmien toimintaa ja etsittiin kehittämistyön painopisteitä.

7 4. Meidän Jykän muuta toimintaa Meidän Jykä on ollut mukana seutukunnallisessa Turvallinen koulu -työryhmässä, jossa on kiinnitetty huomiota myös seutukunnalliseen kasvatusyhteistyöhön. Työryhmä nosti kodin ja koulun yhteistyön sekä nuorten oman osallisuuden esille Koulun sosiaalinen pääoma -päivässä maaliskuussa. Tapahtuman järjestäjätahona oli lisäksi Jyväskylän yliopiston Mukava -hanke. Perhetoimintaa ja perhetyötä käsittelevä Monta työtä monta tekijää työkokous kokosi perhetyön ja perhetoiminnan edustajia toukokuussa keskusseurakuntatalolle. Työkokous järjestettiin yhteistyössä kaupungin päivähoidon, kaupunkiseurakunnan, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kanssa. Meidän Jykän toimintaa esiteltiin perusopetuksen oppilaille ToukoFest -tapahtumassa toukokuun lopussa Hippoksella kaupungin omalla messuosastolla. Kasvatus tulevaisuuteen -hankkeella oli oma iltapäiväseminaari heinäkuun lopussa Kasvatuksen ja opetuksen kesäkongressissa Jyväskylässä. Seminaarissa käytiin läpi myös Meidän Jykän kokemuksia kasvatusyhteistyöstä. Koululaisten yksinäisiin iltapäiviin ja iltapäivähoidon järjestämiseen syvennyttiin "Mistä syntyy koululaisen hyvä päivä?" -tapahtumassa marraskuussa.

8 5. Verkostoituvaa yhteistyötä Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö on edennyt myös suurelta osin verkostoitumalla eri toimijoiden kanssa. Yhteistyötahoina ovat olleet mm. Jyväskylän kaupungin eri hallintokunnat, Jyväskylän kihlakunnan poliisi ja Jyväskylän kaupunkiseurakunta. Mukana ovat myös monet yksityisen sektorin toimijat, yrityselämä ja erilaiset hankkeet. Näitä ns. kolmannen sektorin yhteiskumppaneita ovat olleet: Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattiopisto Jyväskylän yliopisto: Mukava -hanke Elävä kaupunki keskusta ry Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus: Varhaiskasvatuksen työryhmä Mannerheimin Lastensuojeluliitto Pelastakaa Lapset ry Jyväskylän kaupunkiseurakunta Jyvälän Setlementti ry YAD Youth Against Drugs ry Liikenneturva Suomen Punainen Risti Suomen Vanhempainliitto Kasvatus tulevaisuuteen -hanke (Suomen Kuntaliitto) Harava -hanke (Lastensuojelun keskusliitto) Meidän Jykä on ollut mukana käynnistämässä ja tukemassa myös muita hankkeita, joiden tavoitteet, toimijat ja kohderyhmät ovat olleet lähellä Jykän omaa toimintaa. Näitä hankkeita ovat olleet esim. Nuorten osallisuus -hanke (Jyväskylän kaupunki), Tyttöjen talo -hanke (pilottitoiminnan tukeminen ja hankkeistamisen suunnittelu) ja päivähoidon ravitsemuskasvatushanke "Salapoliisi Sapere ja KoeKeittiö".

9 6. Toiminnan arviointia vuodelta 2003 Hankkeen kokonaistoiminta Heikkoudet - kaikkia hankkeessa tavoiteltuja toimijoita saatu sitoutettua hankkeeseen - riittävä tieto hankesuunnitelmasta ei saavuttanut kaikkia toimijatasoja - hanke lähti muotoutumaan vahvasti opetus- sekä sosiaali- ja terveystoimen näkökulmasta, vaikka alun perin tavoiteltiin usean hallintokunnan yhteistyötä - hankkeen tavoitteet jäivät epäselviksi osalle perustyöntekijöitä ja niitä ei koettu konkreettisesti omaa työtä hyödyntävinä - hankkeen toiminnasta tiedottaminen on jäänyt välillä vähäiseksi - toiminta lähti liian yksipuolisesti liikkeelle viranomaisista käsin - kaupungin hallintokuntien erilaiset toimintakulttuurit ja työtavat jäykistivät yhteistyötä. Haasteet - hankkeen hahmottuminen paremmin ja konkreettisemmin toimijoiden keskuudessa - hankkeen rajaaminen tarkemmin - hankkeen tavoitteiden ja tulosodotusten konkreettisempi esille tuominen - tiedottamisen kehittäminen. Alueellinen kasvatusyhteistyö Vahvuudet - suunnitellut 12 alueyhteistyöryhmää käynnistivät toimintansa nopeasti - alueilla toimijat tutustuivat paremmin toisiinsa ja verkottuivat osalla alueista heti toiminnan alussa - alueille suunnattu määräraha käynnisti konkreettista toimintaa - toiminta suuntautui suoraan lapsiin ja nuoriin - aluetyöhön syntyi uusia toimintatapoja ja -muotoja. Heikkoudet - joillakin alueilla vain tietyt toimijat lähtivät mukaan - toimijoiden mahdollisuus löytää yhteistä aikaa yhteistyölle jäi vähäiseksi - päällekkäisyys muiden projektien kanssa - joillakin alueilla kasvatusyhteistyö jäi keskustelun tasolle eikä synnyttänyt konkreettista toimintaa - vanhempien, nuorten ja lasten äänen kuuleminen jäi vähäiseksi - tiedottaminen ei aina toiminut - asukkaiden saaminen mukaan yhteistyöhön koettiin vaikeana - alueellisen kasvatusyhteistyön vakiintuminen perustyöhön nähtiin suurena haasteena toimijoiden motivoituminen ja sitoutuminen työhön ratkaisevaa - tehtävät kasautuvat liikaa muutaman toimijan harteille - tiedottaminen aluetyöstä saaduista kokemuksista ja hyvistä käytänteistä jäi vähäiseksi. Haasteet - hankkeen lisäarvo perustyötä tukevana toimintana olisi saatava paremmin esille - alueellisen kasvatusyhteistyön yhteiskunnallisen merkityksen esille tuominen - alueellisten toimijoiden yhteistä näkemystä hankkeen tavoitteista ja tuotoksista tulisi vahvistaa - alueyhteistyöryhmien toiminnan tukeminen - alueyhteistyön vakiinnuttaminen osaksi perustyötä - toiminnassa tarvitaan lisää toimijoita ja resursseja

10 - asukkaiden aktivoiminen toimintaan (vanhemmat, kolmannen sektorin toimijat jne.) - alueyhteistyöstä tiedottaminen koko kaupungin alueella.

11 Liite 1 Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön neuvottelukunnan jäsenet v. 2003: Marja-Leena Viljamaa, pj kaupunginvaltuusto (kuollut ) Kalevi Olin ( ) Pirkko Selin, kaupunginhallitus Veijo Koskinen, sosiaali- ja terveyslautakunta Terhi Pulli, opetuslautakunta Markku Suortamo, opetusvirasto Sakari Möttönen, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Pekka Utriainen sosiaali- ja terveysjohtaja vs ( ) Elli Ojaluoto, kulttuuritoimi Marja-Leena Oinonen, liikuntapalvelukeskus Marketta Korhonen, Länsi-Suomen lääninhallitus Anna Rönkä, Jyväskylän yliopisto Risto Kähkönen, nuorisotyö Sirpa Syrjä-Turpeinen, Jyväskylän kaupunkiseurakunta Pentti Vepsäläinen, Jyvälä Kari Ström, tekninen palvelukeskus Jyrki Muhonen, YAD Youth Against Drugs ry Jaakko Selin; Elävä keskusta ry Aila Koistinen, projektipäällikkö. Meidän Jykä kasvatusyhteistyö Kirsti Laakso, siht. sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Arja Aroheinä sij. ( ) Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön ohjausryhmän jäsenet v Markku Suortamo, opetustoimenjohtaja, Jyväskylän kaupunki, pj Arja Aroheinä, va suunnittelija, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Merja Adenius-Jokivuori, kasvatustoiminnan ohjaaja, päivähoito Leevi Launonen, erikoistutkija, Jyväskylän yliopisto Risto Kähkönen, nuorisotyön koordinaattori Marjut Katajavuori-Vartiainen, varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogisen työn lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Marja Leppänen, lapsityönjohtaja, Jyväskylän kaupunkiseurakunta Jaana Kemppainen, perhetalopäällikkö, MML:n Keski-Suomen piiri Hannele Dufva, Viitaniemen koulun vanhempainyhdistys, Suomen vanhempainliitto Irma Raento, terveysneuvonnan koordinaattori, ylihoitaja Aila Koistinen, projektipäällikkö, Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö, siht.

12 Meidän Jykän aluekoordinaattorit v Kuokkala (Jokivarsi, Nenäinniemi, Tikka) Pirkko Kilpikoski, rehtori, Tikan koulu Taimo Tokkari, rehtori, Kuokkalan koulu 2. Keljo, Ristonmaa Reijo Moilanen, rehtori, Keljon koulu 3.Keljonkangas Heli Salo-Edwards, vanhempi Riitta Luukkonen, Keljonkankaan koulu 4. Säynätsalo Sirpa Jokinen, päiväkodin johtaja, Koivulan päiväkoti 5. Keskusta I (Cygnaeus, Mäki-Matti, Voionmaa) Liisa Räsänen, luokanopettaja, Cygneauksen koulu 6. Keskusta II (Puistokoulu, Viitaniemi, Tourula) Sanna Hypen, MLL/Perhekeskus Tourutupa Kari Fagerholm, rehtori, Puistokoulu 7. Keltinmäki (Myllyjärvi, Mäyrämäki) Marju Laitinen, luokanopettaja, Keltinmäen koulu Helena Kylmämaa, lastentarhanopettaja, Myllytuvan päiväkoti 8. Kypärämäki Timo Knuuttila, rehtori, Kypärämäen koulu Anja Pekkarinen, oppilaskodin johtaja, Näkövammaisten koulu 9. Kortepohja Otto Myllynen, perhetyöntekijä, Läntinen perhetyö 10. Lohikoski Tarja Muhonen, päiväkodin johtaja, Kolikkorinteen päiväkoti Merja Jalkanen, vanhempi 11. Halssila Meri Lumela, rehtori, Halssilan koulu 12. Huhtasuo (Pupuhuhta) Tuulikki Pulkkinen, rehtori, Huhtasuon koulu