Kasvatusyhteistyö Jyväskylän kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvatusyhteistyö Jyväskylän kaupunki"

Transkriptio

1 Kasvatusyhteistyö Jyväskylän kaupunki VUOSIKERTOMUS 2003

2 1. Yleistä 1.1. Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö mukana valtakunnallisessa Kasvatus tulevaisuuteen - hankkeessa Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö käynnistyi Jyväskylässä syksyllä Hanke suunniteltiin alun perin ajoittumaan vuosille Jyväskylän kaupunki päätti joulukuussa 2002 liittyä mukaan Kuntaliiton valtakunnalliseen Kasvatus tulevaisuuteen -hankkeeseen (v ). Jyväskylän kaupunginhallitus päätti samalla, että Kasvatus tulevaisuuteen -hanketta vie Jyväskylässä eteenpäin Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö. Meidän Jykän toiminta jatkuu Kasvatus tulevaisuuteen -hankkeen rinnalla vuoden 2005 loppuun saakka. Jyväskylän kaupunki on mukana Kuntaliiton valtakunnallisessa Kasvatus tulevaisuuteen - hankkeessa, joka ajoittuu vuosille Hankkeen 25 pilottikuntaa, joista Jyväskylä on yksi, pyrkivät kehittämään yhteisöllisiä ja toimivia kasvatuskäytäntöjä Kasvatusyhteistyön ohjaus ja koordinointi Neuvottelukunta Kaupunginhallituksen asettama Meidän Jykän neuvottelukunta linjasi kasvatusyhteistyöhanketta ja teki sitä koskevia päätöksiä. Neuvottelukunnan kokoonpano uudistui vuoden 2003 alussa (kts. liite 1). Ryhmällä oli vuoden aikana kolme kokousta. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marja-Leena Viljamaa ja hänen kuoltuaan ( ) uudeksi puheenjohtajaksi kutsuttiin uusi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kalevi Olin. Neuvottelukunta laajeni Nuorten osallisuushankkeen neuvottelukunnaksi huhtikuussa Ohjausryhmä Ohjausryhmä koordinoi hankkeen käytännön toteutusta. Ryhmään kuului neuvolan, päivähoidon, koulun, nuorisotyön, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja koulujen vanhempainryhmien edustaja sekä yliopiston, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Jyväskylän kaupunkiseurakunnan edustaja (liite 2). Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Puheenjohtajana toimi opetustoimenjohtaja Markku Suortamo. Alueelliset kasvatusyhteistyöryhmät Meidän Jykän alueellisesta kasvatusyhteistyöhön liittyvästä toiminnasta vastasivat 12 alueryhmää. Ryhmien toimintaa veivät eteenpäin alekoordinaattorit. Alueryhmien toimintaa kuvataan tarkemmin alueellisen kasvatusyhteistyön kohdalla. Koko hankkeen koordinointi Projektipäällikkö Aila Koistinen toimi hankkeessa ainoana kokopäiväisenä työntekijänä. Hänen tehtäviinsä kuului koko hankkeen koordinointi, ohjaus, seuranta ja raportointi Meidän Jykän jatkohankesuunnitelma Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön jatkohankesuunnitelmaa v alettiin laatimaan v syksyllä. Jatkosuunnitelma hyväksyttiin Jykän neuvottelukunnan kokouksessa joulukuussa. Suunnitelmassa pyrittiin rajaamaan hankkeen tavoitteita ja toimintaa tarkemmin. Suunnitelma

3 pohjautui hankkeen alkuvuosien arviointiin ja toiminnasta saatuihin kokemuksiin (liite 3). Hankkeen loppuvaiheen ydintehtäväksi määriteltiin: "Kasvatusyhteistyön ydintehtävänä on saada aikaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja tervettä kehitystä edistävä kasvatuksellinen tukiverkosto, joka vakiintuu osaksi lasten ja nuorten elinympäristöä." Hankkeelle asetettiin myös konkreettisesti neljää välitöntä tavoitetta, jotka pyritään saavuttamaan hankkeen toiminnan aikana. Nämä tavoitteet olivat 1) alueellisen kasvatusyhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen, 2) kasvatuskumppanuuden edistäminen lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä, 3) lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen tukemalla vanhemmuutta ja 4) kasvatustietoisuuden ja kasvatusvastuun lisääminen Tiedottaminen Sisäinen tiedottaminen Meidän Jykän toiminnasta tiedottaminen kaupungin henkilöstölle ja eri hallintokunnille tapahtui kaupungin sisäistä viestintää hyödyntäen. Neuvoloiden, päiväkotien ja koulujen kautta tiedot Jykän toiminnasta menivät heidän omien tiedotuskanaviensa kautta suoraan perheille ja vanhemmille. Aluekoordinaattoreilla oli yhteydet oman ryhmänsä jäseniin ja he tiedottivat Jykän toiminnasta myös muille alueellisille toimijoille. Ulkoinen tiedottaminen Meidän Jykän toiminnasta, tapahtumista ja koulutuksista tiedotettiin Keskisuomalaisen, alueradioiden ja paikallislehtien kautta. Ulkoisesta tiedottamisesta vastasivat pääosin sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen sekä opetustoimen tiedottajat. Meidän Jykän www-sivut (http://www.jkl.fi/jyka/) Meidän Jykän www-sivut toimivat yhtenä tiedotuskanavana.

4 2. Vuoden teemana "Vastuu kantaa ja antaa" Hankkeen kokoavana teemana oli vuoden 2003 aikana "Vastuu kantaa ja antaa". Teeman avulla pyrittiin vahvistamaan ja nostamaan esille aikuisten sekä erityisesti lapsia ja nuoria kohtaavien tahojen yhteistä kasvatusvastuuta ja -tietoisuutta. Lasten ja nuorten vastuuntunnon kehittymiseen perehdyttiin vastuukasvatuskoulutuksessa "Vastuunportaat miten ohjata lapsia ja nuoria ottamaan vastuuta omista teoistaan?". Lisäksi järjestettiin yhteinen vanhempainilta vastuunportaat -teemalla. Kummassakin tilaisuudessa toimi kouluttajana terapeutti Harri Hirvihuhta. Vastuunportaat on toimintamalli, jonka avulla voidaan ohjata lapsia ja nuoria ottamaan vastuuta teoistaan, huomioimaan muita sekä puolustamaan ja auttamaan heikompia. Kouluissa oppilaiden omaan vastuun kantamiseen ja osallisuuteen liittyvä vertaissovittelu -mallin koulutusmahdollisuuksia vietiin eteenpäin. Yhdeksi tärkeäksi yhteistyökumppaniksi nousi Suomen Punainen Risti, joka yhteistyössä Osuuskauppa Keskimaan kanssa keräsi rahaa vertaissovittelukoulutuksiin Vanhemmuuden tukeminen ja kasvatuskumppanuus Vanhemmuuden roolikartta on vakiintumassa vanhemmuuden tukimuotona neuvoloissa, päivähoidossa ja kouluissa. Meidän Jykän yhteistyökumppaneiden toiminnassa sen käyttö vahvistunut ja sitä hyödynnetään esim. ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden opetuksessa. Neuvoloiden terveydenhoitajat ovat myös tutustuneet ja perehtyneet parisuhteen roolikartan käyttöön. Vanhempainvertaistoiminnan tarve on noussut esille koko hankkeen toiminnan ajan ja v sitä pyrittiin järjestämään neuvoloissa, joissakin päiväkodeissa ja perusopetuksessa. Meidän Jykä tuki sosiaalityön perheleirejä, jotka oli suunnattu jyväskyläläisille perheille. Vertaistoiminnan esteenä, kuten myös aikaisempina vuosina, on ollut monenlaisten resurssien puute. Varsinkin siihen tarvittavan työajan järjestäminen ja osaamisen lisääminen esitettiin vuoden aikana monelta taholta kehittämishaasteena. Perheiden ja vanhempien aktivoiminen kasvatusyhteistyöhön on yksi hankkeessa esille noussut suuri haaste. Meidän Jykä on omalta osaltaan herätellyt keskustelua siitä, millaista yhteistyötä vanhempien ja kotien kanssa olisi tehtävä. "Kohti kasvatuskumppanuutta" -koulutus syyskuussa kokosi moniammatillisen osallistujajoukon perehtymään siihen, miten kasvatusvastuuta ja - tietoisuutta vanhempien ja perheiden kanssa voidaan jakaa. Kodin ja koulun yhteistyön kehittymistä ja vahvistamista Meidän Jykässä on tuettu järjestämällä aiheeseen liittyvää koulutusta opettajille. Tulevien 7. luokkalaisten luokanohjaajille järjestettiin keväällä aamukokoontuminen, jossa otettiin esille kodin ja koulun yhteistyö. Ensimmäisten luokkien opettajat olivat koko päivän kestävässä "Hyvä alku kodin ja koulun yhteistyölle" - koulutuksessa syyskuussa Lasten ja nuorten ravitsemus "Eväät parempaan päivään" Jyväskylän kaupungin terveydenedistämiskeskus ja Meidän Jykä toteutti vuosina "Eväät parempaan päivään" kouluruokailun edistämiskampanjan. Laajan tiedottamisen,

5 kouluttamisen ja vanhempainiltatoiminnan avulla lisättiin koululaisten, vanhempien ja koko koulun henkilöstön tietoisuutta koulussa tapahtuvan ruokailun merkityksestä ja pyrittiin lisäämään perheiden yhteistä ilta-ateriointia kotona. Kouluruokailun edistämiskampanjaa jatkettiin vuoden 2003 aikana. Kampanjan aikana 1. ja 7. luokkien oppilaiden ja heidän kotiensa kanssa tehtävässä yhteistyössä oli mahdollista hyödyntää Kylän Kattauksen (Jyväskylän kaupungin ruokapalvelu) asiantuntemusta ja heidän Eväät parempaan päivään - tietopakettiansa vanhempainilloissa ja muussa koulun toiminnassa. Päivähoidon ravitsemuskasvatushanke "Salapoliisi Sapere ja KoeKeittiö" Pienten lasten ravitsemukseen ja monipuoliseen syömiseen keskittyvä hanke käynnistyi Meidän Jykän tukemana keväällä 2003 kolmessa päiväkodissa pilottikokeilun avulla. Pilottipäiväkodeissa kokeiltiin ranskalaista Sapere -ravitsemuskasvatusmenetelmää, joka on esim. Ruotsissa yksi terveyskasvatukseen liittyvä opetusmenetelmä. Meidän Jykä ja Jyväskylän kaupungin lasten päivähoitopalvelut anoivat Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskukselta hankerahoitusta Sapere - ravitsemuskasvatusmenetelmän kokeilemiseen päivähoidossa. Suunniteltu hanke sai :n suuruisen avustuksen ja hanke käynnistyi vuoden 2004 alussa Varhaisen puuttumisen malleja Jykä ja Reilu Peli -varhaisen puuttumisen toimintamalli Lasten ja nuorten näpistelyyn -puuttumisen mallin työstämistä ja suunnittelua jatkettiin vuoden aikana. Yhteistyössä olivat mukana Jyväskylän kihlakunnan alueen poliisien edustajat, Nuorten palvelukeskus (Jyväskylän kaupunki), Jyväskylän Elävä Kaupunkikeskusta ry ja kaupungin opetusvirasto. Jyväskyläläisten yrittäjien kanssa järjestettiin marraskuussa seminaari "Miten puuttua lasten ja nuorten näpistelyyn sekä ilkivaltaan?", jossa esim. kuultiin kokemuksia Helsingin, Oulun ja Tampereen vastaavista toimintamalleista ja hankkeista Kasvatustietoisuuden lisäämistä Jykä, onko reitti selvä? Elämyksellinen päihdeopetustapahtuma Jykä, onko reitti selvä? pidettiin toukokuussa ja se suuntautui 6. luokkalaisille jyväskyläläisille oppilaille ja heidän vanhemmilleen. Tapahtuman järjestämisestä vastasi Terveys ry. Meidän Jykä oli mukana yhteistyössä erityisesti vanhempainiltojen järjestämisessä ja suunnittelussa. Lapset ja internet Lasten ja nuorten turvalliseen internetin käyttöön kiinnitettiin huomioita sekä tiedotusvälineiden että vanhemmille suunnatun illan kautta lokakuussa. Yhteistyötahoina olivat Pelastakaa Lapset Jyväskylän paikallisyhdistys ja Nettivihje -projekti.

6 3. Alueellinen kasvatusyhteistyö Alueelliset kasvatusyhteistyöryhmät kiinnittävät huomiota lasten ja nuorten hyvinvointiin omalla sovitulla alueellaan. Meidän Jykän tavoitteena on vakiinnuttaa alueellinen kasvatusyhteistyö osaksi alueen eri tahojen perustoimintaa niin, että se jatkuisi hankkeen päättymisen jälkeenkin. Kaikki 12 alueyhteistyöryhmää ovat jatkaneet toimintaansa vuoden aikana hyvin eri tavoin. Osa ryhmistä toimii vahvasti moniammatilliselta perustalta. Ryhmissä on mukana neuvolan, päivähoidon, perusopetuksen, nuorisotyön ym. edustajia vaihtelevasti. Muutaman ryhmän kohdalla aluekoordinaattorivaihdokset ja muut tekijät ovat aiheuttaneet katkoksia toiminnassa. Kahden alueryhmän toiminnassa on mukana vahvasti vanhempien edustus. Aikaisempien vuosien ja vuoden 2003 toiminnan pohjalta voidaan todeta seuraavaa: Alueellisen työn vahvuudet - alueilla toimijat ovat tutustuneet paremmin toisiinsa ja verkostoituneet - alueille suunnattu määräraha on käynnistänyt konkreettista toimintaa alueen tarpeista lähtien - uusia resursseja yhteistyöhön on löytynyt ilman rahallista resurssointia - toiminta on suuntautunut suoraan lapsiin ja nuoriin sekä vanhempiin - aluetyöhön on syntynyt uusia toimintatapoja ja -muotoja - verkostoituminen ja yhteistyö julkisen sekä yksityisen sektorin kanssa on edennyt ja saanut konkreettisia muotoja Alueellisen työn haasteet - alueryhmien toimintaa vaatii vielä paljon ulkopuolelta tulevaa tukea - monilla alueilla vain osa tärkeistä toimijoista on mukana aluetyössä - toimijoiden mahdollisuus löytää aikaa yhteistyölle jäi vähäiseksi - päällekkäisyys muiden projektien kanssa rasittaa työtä - keskustelun tasolta pitäisi edetä kohti konkreettista toimintaa - vanhempien, nuorten ja lasten äänen kuuleminen vaatii uusia työtapoja - tehtävät kasautuvat liikaa muutaman toimijan harteille Alueyhteistyöryhmille järjestettiin yhteisiä kokoontumis- ja koulutuspäiviä seuraavasti: klo Normaalikoulun ala-asteella Sylissä Teemana oli lasten ja nuorten äänen kuuluminen ja MLL:n lasten ja nuorten puhelinpalvelun kuulumiset 8.4. klo alueyhteistyöryhmien Tulevaisuusverstas Iltapäivän aikana arvioitiin alueyhteistyöryhmien toimintaa ja etsittiin kehittämistyön painopisteitä.

7 4. Meidän Jykän muuta toimintaa Meidän Jykä on ollut mukana seutukunnallisessa Turvallinen koulu -työryhmässä, jossa on kiinnitetty huomiota myös seutukunnalliseen kasvatusyhteistyöhön. Työryhmä nosti kodin ja koulun yhteistyön sekä nuorten oman osallisuuden esille Koulun sosiaalinen pääoma -päivässä maaliskuussa. Tapahtuman järjestäjätahona oli lisäksi Jyväskylän yliopiston Mukava -hanke. Perhetoimintaa ja perhetyötä käsittelevä Monta työtä monta tekijää työkokous kokosi perhetyön ja perhetoiminnan edustajia toukokuussa keskusseurakuntatalolle. Työkokous järjestettiin yhteistyössä kaupungin päivähoidon, kaupunkiseurakunnan, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kanssa. Meidän Jykän toimintaa esiteltiin perusopetuksen oppilaille ToukoFest -tapahtumassa toukokuun lopussa Hippoksella kaupungin omalla messuosastolla. Kasvatus tulevaisuuteen -hankkeella oli oma iltapäiväseminaari heinäkuun lopussa Kasvatuksen ja opetuksen kesäkongressissa Jyväskylässä. Seminaarissa käytiin läpi myös Meidän Jykän kokemuksia kasvatusyhteistyöstä. Koululaisten yksinäisiin iltapäiviin ja iltapäivähoidon järjestämiseen syvennyttiin "Mistä syntyy koululaisen hyvä päivä?" -tapahtumassa marraskuussa.

8 5. Verkostoituvaa yhteistyötä Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö on edennyt myös suurelta osin verkostoitumalla eri toimijoiden kanssa. Yhteistyötahoina ovat olleet mm. Jyväskylän kaupungin eri hallintokunnat, Jyväskylän kihlakunnan poliisi ja Jyväskylän kaupunkiseurakunta. Mukana ovat myös monet yksityisen sektorin toimijat, yrityselämä ja erilaiset hankkeet. Näitä ns. kolmannen sektorin yhteiskumppaneita ovat olleet: Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattiopisto Jyväskylän yliopisto: Mukava -hanke Elävä kaupunki keskusta ry Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus: Varhaiskasvatuksen työryhmä Mannerheimin Lastensuojeluliitto Pelastakaa Lapset ry Jyväskylän kaupunkiseurakunta Jyvälän Setlementti ry YAD Youth Against Drugs ry Liikenneturva Suomen Punainen Risti Suomen Vanhempainliitto Kasvatus tulevaisuuteen -hanke (Suomen Kuntaliitto) Harava -hanke (Lastensuojelun keskusliitto) Meidän Jykä on ollut mukana käynnistämässä ja tukemassa myös muita hankkeita, joiden tavoitteet, toimijat ja kohderyhmät ovat olleet lähellä Jykän omaa toimintaa. Näitä hankkeita ovat olleet esim. Nuorten osallisuus -hanke (Jyväskylän kaupunki), Tyttöjen talo -hanke (pilottitoiminnan tukeminen ja hankkeistamisen suunnittelu) ja päivähoidon ravitsemuskasvatushanke "Salapoliisi Sapere ja KoeKeittiö".

9 6. Toiminnan arviointia vuodelta 2003 Hankkeen kokonaistoiminta Heikkoudet - kaikkia hankkeessa tavoiteltuja toimijoita saatu sitoutettua hankkeeseen - riittävä tieto hankesuunnitelmasta ei saavuttanut kaikkia toimijatasoja - hanke lähti muotoutumaan vahvasti opetus- sekä sosiaali- ja terveystoimen näkökulmasta, vaikka alun perin tavoiteltiin usean hallintokunnan yhteistyötä - hankkeen tavoitteet jäivät epäselviksi osalle perustyöntekijöitä ja niitä ei koettu konkreettisesti omaa työtä hyödyntävinä - hankkeen toiminnasta tiedottaminen on jäänyt välillä vähäiseksi - toiminta lähti liian yksipuolisesti liikkeelle viranomaisista käsin - kaupungin hallintokuntien erilaiset toimintakulttuurit ja työtavat jäykistivät yhteistyötä. Haasteet - hankkeen hahmottuminen paremmin ja konkreettisemmin toimijoiden keskuudessa - hankkeen rajaaminen tarkemmin - hankkeen tavoitteiden ja tulosodotusten konkreettisempi esille tuominen - tiedottamisen kehittäminen. Alueellinen kasvatusyhteistyö Vahvuudet - suunnitellut 12 alueyhteistyöryhmää käynnistivät toimintansa nopeasti - alueilla toimijat tutustuivat paremmin toisiinsa ja verkottuivat osalla alueista heti toiminnan alussa - alueille suunnattu määräraha käynnisti konkreettista toimintaa - toiminta suuntautui suoraan lapsiin ja nuoriin - aluetyöhön syntyi uusia toimintatapoja ja -muotoja. Heikkoudet - joillakin alueilla vain tietyt toimijat lähtivät mukaan - toimijoiden mahdollisuus löytää yhteistä aikaa yhteistyölle jäi vähäiseksi - päällekkäisyys muiden projektien kanssa - joillakin alueilla kasvatusyhteistyö jäi keskustelun tasolle eikä synnyttänyt konkreettista toimintaa - vanhempien, nuorten ja lasten äänen kuuleminen jäi vähäiseksi - tiedottaminen ei aina toiminut - asukkaiden saaminen mukaan yhteistyöhön koettiin vaikeana - alueellisen kasvatusyhteistyön vakiintuminen perustyöhön nähtiin suurena haasteena toimijoiden motivoituminen ja sitoutuminen työhön ratkaisevaa - tehtävät kasautuvat liikaa muutaman toimijan harteille - tiedottaminen aluetyöstä saaduista kokemuksista ja hyvistä käytänteistä jäi vähäiseksi. Haasteet - hankkeen lisäarvo perustyötä tukevana toimintana olisi saatava paremmin esille - alueellisen kasvatusyhteistyön yhteiskunnallisen merkityksen esille tuominen - alueellisten toimijoiden yhteistä näkemystä hankkeen tavoitteista ja tuotoksista tulisi vahvistaa - alueyhteistyöryhmien toiminnan tukeminen - alueyhteistyön vakiinnuttaminen osaksi perustyötä - toiminnassa tarvitaan lisää toimijoita ja resursseja

10 - asukkaiden aktivoiminen toimintaan (vanhemmat, kolmannen sektorin toimijat jne.) - alueyhteistyöstä tiedottaminen koko kaupungin alueella.

11 Liite 1 Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön neuvottelukunnan jäsenet v. 2003: Marja-Leena Viljamaa, pj kaupunginvaltuusto (kuollut ) Kalevi Olin ( ) Pirkko Selin, kaupunginhallitus Veijo Koskinen, sosiaali- ja terveyslautakunta Terhi Pulli, opetuslautakunta Markku Suortamo, opetusvirasto Sakari Möttönen, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Pekka Utriainen sosiaali- ja terveysjohtaja vs ( ) Elli Ojaluoto, kulttuuritoimi Marja-Leena Oinonen, liikuntapalvelukeskus Marketta Korhonen, Länsi-Suomen lääninhallitus Anna Rönkä, Jyväskylän yliopisto Risto Kähkönen, nuorisotyö Sirpa Syrjä-Turpeinen, Jyväskylän kaupunkiseurakunta Pentti Vepsäläinen, Jyvälä Kari Ström, tekninen palvelukeskus Jyrki Muhonen, YAD Youth Against Drugs ry Jaakko Selin; Elävä keskusta ry Aila Koistinen, projektipäällikkö. Meidän Jykä kasvatusyhteistyö Kirsti Laakso, siht. sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Arja Aroheinä sij. ( ) Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön ohjausryhmän jäsenet v Markku Suortamo, opetustoimenjohtaja, Jyväskylän kaupunki, pj Arja Aroheinä, va suunnittelija, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Merja Adenius-Jokivuori, kasvatustoiminnan ohjaaja, päivähoito Leevi Launonen, erikoistutkija, Jyväskylän yliopisto Risto Kähkönen, nuorisotyön koordinaattori Marjut Katajavuori-Vartiainen, varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogisen työn lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Marja Leppänen, lapsityönjohtaja, Jyväskylän kaupunkiseurakunta Jaana Kemppainen, perhetalopäällikkö, MML:n Keski-Suomen piiri Hannele Dufva, Viitaniemen koulun vanhempainyhdistys, Suomen vanhempainliitto Irma Raento, terveysneuvonnan koordinaattori, ylihoitaja Aila Koistinen, projektipäällikkö, Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö, siht.

12 Meidän Jykän aluekoordinaattorit v Kuokkala (Jokivarsi, Nenäinniemi, Tikka) Pirkko Kilpikoski, rehtori, Tikan koulu Taimo Tokkari, rehtori, Kuokkalan koulu 2. Keljo, Ristonmaa Reijo Moilanen, rehtori, Keljon koulu 3.Keljonkangas Heli Salo-Edwards, vanhempi Riitta Luukkonen, Keljonkankaan koulu 4. Säynätsalo Sirpa Jokinen, päiväkodin johtaja, Koivulan päiväkoti 5. Keskusta I (Cygnaeus, Mäki-Matti, Voionmaa) Liisa Räsänen, luokanopettaja, Cygneauksen koulu 6. Keskusta II (Puistokoulu, Viitaniemi, Tourula) Sanna Hypen, MLL/Perhekeskus Tourutupa Kari Fagerholm, rehtori, Puistokoulu 7. Keltinmäki (Myllyjärvi, Mäyrämäki) Marju Laitinen, luokanopettaja, Keltinmäen koulu Helena Kylmämaa, lastentarhanopettaja, Myllytuvan päiväkoti 8. Kypärämäki Timo Knuuttila, rehtori, Kypärämäen koulu Anja Pekkarinen, oppilaskodin johtaja, Näkövammaisten koulu 9. Kortepohja Otto Myllynen, perhetyöntekijä, Läntinen perhetyö 10. Lohikoski Tarja Muhonen, päiväkodin johtaja, Kolikkorinteen päiväkoti Merja Jalkanen, vanhempi 11. Halssila Meri Lumela, rehtori, Halssilan koulu 12. Huhtasuo (Pupuhuhta) Tuulikki Pulkkinen, rehtori, Huhtasuon koulu

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen Haapajärvi on alueen suurin kaupunki 7714 väestömäärällään. Pyhäjärvellä asukkaita on 6001, Reisjärvellä 3020 ja Kärsämäellä 2918. Yhteensä Selänne palvelee 19 653 asukasta( Tilastokeskus 2009) Päivähoidossa

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Jaosjohtaja Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopisto, varhaiskasvatuksen koulutus Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä, Kuusamon kaupunki Aloitusseminaari

Lisätiedot

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Aika: 10.9.2011, klo: 9 15 Paikka: Pulkkila / Ylämäkelän koulu Kouluttaja: Liisa Vilppola KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OHJELMA 9:00 9:15 9:15 11:15

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 12.9.2014 Järjestöareena taustaa Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 11.9.2015 Keski-Suomen Järjestöareenan tehtävä Järjestöjen ääni ja voimien kokoaja Tunnistaa järjestökentän

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät 13.3.2013 Rinnakkaisseminaari Keski-Suomen Järjestöareenan esittely Klo 9.30 10.00 Tiina Sivonen (Keski-Suomen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Sievin pilotti. Tiedonsiirto päivähoidon ja. esiopetuksen välillä

Sievin pilotti. Tiedonsiirto päivähoidon ja. esiopetuksen välillä Sievin pilotti Tiedonsiirto päivähoidon ja esiopetuksen välillä Kehittämisprossessin käynnistäminen Kallion varhaiskasvatus on mukana Lapsen hyvä arki-hankkeessa Sievissä päivähoitopalvelut järjestää ppk

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Kannus 1.10.2013 Tiina Sivonen Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus 8.8.2007 Kutsujana Keski-Suomen Kylät ry,

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) Oppilaitos- ja opinnäyteyhteistyö

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) Oppilaitos- ja opinnäyteyhteistyö Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) Oppilaitos- ja opinnäyteyhteistyö Alueellinen kehittäjäverkosto 30.8.2011 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori Oulun Diakoniaopisto/Liisa Ukkola,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme?

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme? Edellisten ajankohtaisfoorumien palautteista: *Moniammatillinen työryhmä olisi tarpeellinen *Aikaa vaihtaa arjen kuulumisia *Käytännönläheistä problematiikkaa kaivataan, yhteisiä asioita, mitä oikeasti

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuuskoordinaattori. Hankkeen tuloksia vuonna 2014 MÄNTTÄ-VILPPULA

Ylä-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuuskoordinaattori. Hankkeen tuloksia vuonna 2014 MÄNTTÄ-VILPPULA Ylä-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuuskoordinaattori Hankkeen tuloksia vuonna 2014 MÄNTTÄ-VILPPULA TAUSTA Ylä-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2013 Liikenneturvallisuustavoitteet ja

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa 29.8.2008 KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Jyväskylän seudun Perhe hanke 2005 2007 2008 STM, Jyväskylä, Jyväskylän

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä LAUKAAN KUNTA Varhaiskasvatussuunnitelma Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä Prosessin aloitus varhaiskasvatuksen johtoryhmässä helmikuussa 2016 Vasu-työryhmän perustaminen

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009) HAKUTIEDOTE 45/2010 4.5.2010 Asia HAKUTIEDOTE 2010 Yleissivistävä koulutus Oppilaanohjauksen kehittäminen Taustaa Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen tulosalueen taustatietoja Perustehtävä: perusopetuslain mukaisen

Lisätiedot

Kirjaston tilastot. Kokoelma Kirjaston lainaajat toimipisteittäin Kirjakokoelma, hankinta ja poistot

Kirjaston tilastot. Kokoelma Kirjaston lainaajat toimipisteittäin Kirjakokoelma, hankinta ja poistot Kirjaston tilastot 2003 Kokoelma 2003...1 Kirjaston lainaajat toimipisteittäin 2003...2 Kirjakokoelma, hankinta ja poistot 2003...3 Kirjakokoelma kielittäin 2003...4 Videot, DVD-videot ja CD-romit 2003...5

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Vanhemmat yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajina

Vanhemmat yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajina Vanhemmat yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajina Yhteisvoimin kiusaamista ehkäisemään! Verkatehdas 3.5.2016 Viitekehys selväksi Suomen Vanhempainliitto 109 vuotta kasvatuskumppanuutta Vanhempainyhdistysten

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen KEHITTÄJÄTIIMI_JYTA 1/09 Aika 26.10.2009 klo 12-14 Paikka Toholammin kunnantalo, khall-huone Läsnä Neuvola Inkeri Jussila Varhaiskasvatus, Terhi Elamaa Koulukuraattori Perheneuvola, Merja Heikkilä Lapsiperheiden

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Rovaniemi, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Myllärintie 35, Monitoimitila

Rovaniemi, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Myllärintie 35, Monitoimitila Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ ESITYSLISTA Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI 4.6.2010 PaKaste - Lapin -osahankkeen ohjausryhmän kokous

Lisätiedot

PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ

PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta 1 Millaisesta tutkimuksesta on kysymys? Suomen Akatemian rahoittama tutkimus Toteutuspaikkana Perhetutkimuskeskus yhteistyössä

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu 61 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu Kvartti-malli LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmaprosessin tukihanke/tukikoulutus

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmaprosessin tukihanke/tukikoulutus OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmaprosessin tukihanke/tukikoulutus Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ulla Ilomäki-Keisala ulla.ilomaki-keisala@helsinki.fi 040-189 8959 MIKÄ ON? OPStuki

Lisätiedot

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja YHDESSÄ ENEMMÄN Käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä 23.1.2014 Tietoa Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA

ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANITYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Kauhajoen kaupunginhallitus kokouksessaan 13.5.2002 135 päättänyt perustaa romaniasiain työryhmän. Romanityöryhmän jäsenet:

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tulevaisuuden kunnassa - A1 Eräkorpi

Lapset ja nuoret tulevaisuuden kunnassa - A1 Eräkorpi Lapset ja nuoret tulevaisuuden kunnassa - A1 Eräkorpi tulevaisuuden kuva 1)Koulujen pihat systemaattisesti laadukkaiksi lähiliikuntapaikoiksi, koulujen tilat monipuoliseen yhteiskäyttöön 2) Vaatii asenteiden

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Varhainen kasvu ja perusopetus Toimintakate Toimintatulot Perusopetuksen hallinto Toimintakate Toimintamenot

Varhainen kasvu ja perusopetus Toimintakate Toimintatulot Perusopetuksen hallinto Toimintakate Toimintamenot KÄYTTÖSUUNNITELMAT V 2011 KS 2011 Varhainen kasvu ja perusopetus Toimintakate -97 241 200 Toimintatulot 2 950 400 Myyntitulot 1 039 900 Maksutulot 250 000 Tuet ja avustukset 1 540 500 Muut toimintatulot

Lisätiedot

Dynamo-hanke: Jyväskylän LastenParlamenttitoiminta LAPSET MUKANA VAIKUTTAMASSA, NUORET JA AIKUISET TUKIJOINA

Dynamo-hanke: Jyväskylän LastenParlamenttitoiminta LAPSET MUKANA VAIKUTTAMASSA, NUORET JA AIKUISET TUKIJOINA Dynamohanke: Jyväskylän LastenParlamenttitoiminta LAPSET MUKANA VAIKUTTAMASSA, NUORET JA AIKUISET TUKIJOINA DYNAMO Jyväskylän paikallishanke: LastenParlamenttitoiminta Kesto: 01/201008/2012 Toteuttaja:

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 6/08 Työvaliokunta

UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 6/08 Työvaliokunta UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 6/08 Työvaliokunta 4.4.2008 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Puheenjohtaja OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut läsnäolijat maanantai 7.4.2008, kello 10.30 12.30 Jyväskylän kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Voimaa verkostoista - tullaan tutuiksi. ohjelmakoordinaattori Pirjo Kalmari Ikäinstituutti/ Voimaa vanhuuteen -ohjelma 14.2.2012

Voimaa verkostoista - tullaan tutuiksi. ohjelmakoordinaattori Pirjo Kalmari Ikäinstituutti/ Voimaa vanhuuteen -ohjelma 14.2.2012 Voimaa verkostoista - tullaan tutuiksi ohjelmakoordinaattori Pirjo Kalmari Ikäinstituutti/ Voimaa vanhuuteen -ohjelma 14.2.2012 Mukana verkostoitumassa 2011 joulukuussa ohjelmaan valittujen kuntien edustajat

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Rauman enorssi-seminaariin ilmoittautuneet (tilanne )

Rauman enorssi-seminaariin ilmoittautuneet (tilanne ) Rauman enorssi-seminaariin ilmoittautuneet (tilanne 15.4.2015) 1 Marko van den Berg Helsingin normaalilyseo 2 Jani Kiviharju Helsingin normaalilyseo 3 Tuula Koskimies-Sirén Helsingin normaalilyseo 4 Veli-Pekka

Lisätiedot

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Työntekijän nimi Nykyinen virka- tai toiminimike 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 1.1.2011 Virka- tai toiminimike 1.1.2011

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki 2 (1.10.2011-31.10.2013) Satakielen päiväkodin pedagogiikan kehittämisprosessi

Lapsen hyvä arki 2 (1.10.2011-31.10.2013) Satakielen päiväkodin pedagogiikan kehittämisprosessi Lapsen hyvä arki 2 (1.10.2011-31.10.2013) Satakielen päiväkodin pedagogiikan kehittämisprosessi Tunne-elämän kehittämisprosessi Maaliskuu Satakielen päiväkoti valittiin ppky Selänteen kehittämisyksiköksi

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Tarkistettu 2.1.2013 TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Arvoisa vastaanottaja Vuoden 2013 valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII /

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / 2009 13.3.2009 Sisällysluettelo Ajankohtaista hankkeessa keväällä 2009 1. ARVO - koulutus 2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin liittyvien matalan kynnyksen toimintamallien

Lisätiedot

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus 9.12.2016 Kauhava Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO, VARHAISKASVATUS - ESIOPETUS Kuukausi Mitä tehdään/toimenpiteet Vastuuhenkilö/taho Tammikuu Helmikuu Tiedotetaan

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Prosessin tasot a) valtakunnallinen taso b) alueellinen taso

Prosessin tasot a) valtakunnallinen taso b) alueellinen taso OPS- uudistus Prosessin tasot a) valtakunnallinen taso - oph - oph: n kanssa yhteistyössä ohjausryhmä - norssien koordinaattorit - kouluttajien koulutus ( 4 moduulia) b) alueellinen taso - kouluttajat

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palveluranteen kehittäminen Ylä-Savon seudulla Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven, Vieremänja Varpaisjärven kunnissa 1. Kohti oppilashuollon

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Yhdistymishallitus 2.11.2015?

Yhdistymishallitus 2.11.2015? KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Nastolan palvelualueella Nastolan kunnan ja Lahden kaupungin yhdistymisen siirtymäkaudella 1.1. 31.7.2016 Yhdistymishallitus 2.11.2015? Järjestäessään

Lisätiedot

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

Koulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin

Koulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin Koulunuorisotyö Lahdessa Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin 3.9.2015 Koulunuorisotyön henkilöresurssit Kuusi päätoimista koulunuorisotyöntekijää yläkouluilla. Nimetty kouluyhteistyöryhmä,

Lisätiedot